52013DC0359

Suositus

NEUVOSTON SUOSITUS

Espanjan vuoden 2013 kansallisesta uudistusohjelmasta sekä samassa yhteydessä annettu Espanjan vuosien 2012–2016 vakausohjelmaa koskeva neuvoston lausunto

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 121 artiklan 2 kohdan ja 148 artiklan 4 kohdan,

ottaa huomioon julkisyhteisöjen rahoitusaseman valvonnan sekä talouspolitiikan valvonnan ja yhteensovittamisen tehostamisesta 7 päivänä heinäkuuta 1997 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97[1] ja erityisesti sen 5 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon makrotalouden epätasapainon ennalta ehkäisemisestä ja korjaamisesta 16 päivänä marraskuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1176/2011[2] ja erityisesti sen 6 artiklan 1 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan komission suosituksen[3],

ottaa huomioon Euroopan parlamentin päätöslauselmat[4],

ottaa huomioon Eurooppa-neuvoston päätelmät,

ottaa huomioon työllisyyskomitean lausunnon,

on kuullut talous- ja rahoituskomiteaa,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)       Eurooppa-neuvosto hyväksyi 26 päivänä maaliskuuta 2010 Euroopan komission ehdotuksen, jolla käynnistetään uusi kasvu- ja työllisyysstrategia, Eurooppa 2020. Strategian lähtökohtana on tehostaa talouspolitiikan koordinointia, ja siinä keskitytään avainalueisiin, joilla tarvitaan toimia, jotta voidaan parantaa Euroopan mahdollisuuksia vauhdittaa kestävää kasvua ja lisätä kilpailukykyä.

(2)       Neuvosto antoi 13 päivänä heinäkuuta 2010 komission ehdotusten perusteella suosituksen jäsenvaltioiden ja unionin talouspolitiikan laajoista suuntaviivoista (2010–2014) ja hyväksyi 21 päivänä lokakuuta 2010 päätöksen jäsenvaltioiden työllisyyspolitiikan suuntaviivoista[5]. Yhdessä nämä muodostavat ns. yhdennetyt suuntaviivat. Jäsenvaltioita kehotettiin ottamaan yhdennetyt suuntaviivat huomioon kansallisessa talous- ja työllisyyspolitiikassaan.

(3)       Valtion- ja hallitusten päämiehet hyväksyivät 29 päivänä kesäkuuta 2012 kasvu- ja työllisyyssopimuksen, joka toimii johdonmukaisina puitteina kansallisen, EU:n ja euroalueen tason toimille kaikkia mahdollisia keinoja, välineitä ja politiikkoja käyttäen. He päättivät toimista, jotka on toteutettava jäsenvaltioiden tasolla, ja ilmaisivat erityisesti täysimääräisen sitoutumisensa Eurooppa 2020 -strategian tavoitteiden saavuttamiseen ja maakohtaisten suositusten täytäntöönpanoon.

(4)       Neuvosto antoi 6 päivänä heinäkuuta 2012 suosituksen Espanjan vuoden 2012 kansallisesta uudistusohjelmasta ja lausunnon Espanjan vuosien 2011–2015 tarkistetusta vakausohjelmasta.

(5)       Komissio hyväksyi 28 päivänä marraskuuta 2012 vuotuisen kasvuselvityksen[6]. Tästä alkoi vuoden 2013 talouspolitiikan EU-ohjausjakso. Komissio hyväksyi niin ikään 28 päivänä marraskuuta 2012 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 perusteella varoitusmekanismia koskevan kertomuksen[7], jossa se katsoi, että Espanja kuuluu niihin jäsenvaltioihin, joista laadittaisiin perusteellinen tarkastelu.

(6)       Eurooppa-neuvosto hyväksyi 14 päivänä maaliskuuta 2013 rahoitusvakauden varmistamisen, julkisen talouden vakauttamisen ja kasvun vauhdittamisen painopisteet. Se korosti, että on tarpeen jatkaa eriytettyä, kasvua edistävää julkisen talouden vakauttamista, palauttaa normaalit luotonannon edellytykset, edistää kasvua ja kilpailukykyä, puuttua työttömyyteen ja kriisin sosiaalisiin seurauksiin sekä nykyaikaistaa julkishallintoa.

(7)       Komissio julkaisi 10 päivänä huhtikuuta 2013 asetuksen (EU) N:o 1176/2011 5 artiklan nojalla laaditun Espanjaa koskevan perusteellisen tarkastelun[8] tulokset. Komissio päättelee analyysinsa perusteella, että Espanjan makrotaloudessa on liiallisia epätasapainotiloja. Kasvun ja rahoitusvakauden vaarana on edelleen muun muassa hyvin suuri kotimaisen ja ulkomaisen velan määrä. Pankkisektorilla on parhaillaan menossa pääomittamis- ja uudelleenjärjestelyprosessi, johon käytetään myös julkisia varoja. Tavara- ja työmarkkinoiden jäykkyydet myötävaikuttavat korkeaan ja kasvavaan työttömyyteen ja yleensäkin haittaavat talouden sopeutusta. Vaikka sopeutus on meneillään, tarvittavien korjaavien toimenpiteiden laajuus edellyttää jatkuvia vahvoja toimia tuote- ja palvelumarkkinoilla, työmarkkinoilla, finanssisektorilla ja julkisessa taloudessa.

(8)       Espanja toimitti vuosia 2012–2016 koskevan vuoden 2013 vakausohjelmansa ja vuoden 2013 kansallisen uudistusohjelmansa 30 päivänä huhtikuuta 2013. Ohjelmat on arvioitu samaan aikaan, jotta niiden keskinäiset yhteydet on voitu ottaa huomioon.

(9)       Neuvosto on neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 1 kohdan mukaisen vuoden 2013 vakausohjelman arvioinnin perusteella sitä mieltä, että julkisen talouden ennusteiden perustana oleva makrotalouden skenaario on vuoden 2013 osalta pääpiirteissään uskottava, mutta vuoden 2014 ja sitä seuraavien vuosien osalta siihen kohdistuu joitakin heikkenemisriskejä verrattuna komission kevään 2013 talousennusteeseen. Vaikka ohjelman mukaan ennustettu kasvu on vuosina 2014–2016 vähäisempää kuin komission kevään 2013 talousennusteen mukaan, viimeksi mainittu perustuu olettamukseen, ettei politiikka muutu, eikä siinä näin ollen oteta huomioon julkisen talouden vakauttamista, joka on tarpeen ohjelman mukaisten julkisen talouden tavoitteiden saavuttamiseksi. Ohjelmassa esitetyn julkisen talouden strategian tavoitteena on saada julkisen talouden alijäämä viimeistään vuonna 2016 alle viitearvon, joka on 3 prosenttia suhteessa BKT:hen. Vakauttaminen perustuu pääasiassa menokuriin – menosuhde pienenee 3,7 prosenttiyksikköä vuosina 2012–2016 – mutta myös joihinkin tuloja kasvattaviin toimenpiteisiin. (Uudelleenlasketun) rakenteellisen rahoitusaseman[9] perusteella ohjelmassa suunniteltu rakenteellisen alijäämän vuotuinen parannus on BKT:hen suhteutettuna 1,2 prosenttia suhteessa vuonna 2013, 0,4 prosenttia vuonna 2014, 0,9 prosenttia vuonna 2015 ja 0,9 prosenttia vuonna 2016. Liiallisen alijäämän korjaamisen jälkeen ohjelmassa vahvistetaan julkisen talouden keskipitkän aikavälin tavoite, joka on rakenteellisesti tasapainoinen julkisen talouden rahoitusasema suhteessa BKT:hen ja joka olisi saavutettava viimeistään vuonna 2018. Tämä tavoite ylittää vakaus- ja kasvusopimuksen mukaisen tavoitteen. Suunniteltu rakenteellinen sopeutusvauhti vuosina 2017–2018 riittää etenemiseen kohti keskipitkän aikavälin tavoitetta. Ohjelman mukaan julkisen talouden velkasuhteen huippu saavutetaan vuonna 2016, minkä jälkeen se laskee. Alijäämän ja velan sopeuttamisuriin kohdistuu heikkenemisriskejä. Alijäämää koskevien tavoitteiden tueksi tarkoitettuja toimenpiteitä ei ole tarkennettu riittävästi varsinkaan alueellisella tasolla. Ohjelmassa ei ole määritetty lainkaan toimenpiteitä vuodelle 2016, ja aiemmat väliaikaiset toimenpiteet ulottuvat ainoastaan vuoteen 2014. Paikallishallinnon uudistuksesta saataviksi suunniteltuihin säästöihin kohdistuu merkittäviä täytäntöönpanoriskejä. Lisäksi talouden, työmarkkinoiden ja rahoituksen tilanteeseen sekä tulokehitykseen liittyy epävarmuustekijöitä makrotalouden mittavan epätasapainotilan jatkuessa. Hyväksytyn varhaiseläkeuudistuksen täysimääräinen täytäntöönpano ja kestävyystekijästä sopiminen lieventäisivät sosiaaliturvajärjestelmään liittyviä riskejä. Omaisuuserien suojausohjelmiin ja takauksiin liittyvistä vastuusitoumuksista aiheutuu lisäriski. Talousarvion toteuttamista koskevassa raportoinnissa on tapahtunut merkittävää edistystä, mutta julkisen talouden vakautta koskevaan lakiin sisältyvän ennalta ehkäisevän ja korjaavan mekanismin täytäntöönpano voisi olla avoimempaa ja oikea-aikaisempaa. Hallinnon maksurästeistä ei raportoida järjestelmällisesti ja ajoissa, vaikka maksamattomien rästien vuoksi jouduttiin laatimaan erityinen takaisinmaksuohjelma. Riippumattoman finanssipoliittisen neuvoston perustaminen on jäljessä aikataulusta. Kaikkia julkisia tuloja ja menoja koskevien indeksointisääntöjen ehdotetun tarkistuksen avulla saataisiin aikaan budjettisäästöjä ja hinnat voisivat reagoida paremmin taloustilanteeseen. Kansallisessa uudistusohjelmassa todetaan myös, että terveydenhuoltoon ja lääkkeisiin liittyvien menojen kustannustehokkuutta on parannettava edelleen esimerkiksi tarkistamalla viitehintoja ja keskittämällä farmaseuttisten tuotteiden ostot tai laajentamalla omavastuuta.

(10)     Suhteellista verorasitusta tasapainotettiin vuonna 2012 merkittävästi kulutus- ja ympäristöverojen suuntaan, mutta verojen suhde BKT:hen on Espanjassa edelleen EU:n alhaisimpia. Verotusjärjestelmän tehokkuutta voidaan parantaa edelleen lisäämällä kasvulle suotuisampien välillisten verojen osuutta ja torjumalla veropetoksia ja veronkiertoa julkisen talouden vakauttamistoimien mukaisesti. Espanja toteutti joitakin toimenpiteitä puuttuakseen velanoton suosimiseen yritysverotuksessa, mutta yksityisen sektorin velkaantuneisuus edellyttää vielä lisätoimia.

(11)     Finanssisektorin sopeutusohjelmaa toteutetaan suunnitelman mukaan. Erityisesti on toteutettu tarpeelliset pääomitukset ja perustettu omaisuudenhoitoyhtiö Sareb. Pankkien rakenneuudistus valtiontukisääntöjen mukaisten päätösten nojalla edellyttää tulevina vuosina jatkuvaa huomiota. Espanja toteutti vuonna 2012 yritysten rahoitusta ja likviditeettiä koskevien rajoitusten vaikutusten lieventämiseksi laajan suunnitelman valtion ottaman kaupallisen lainan (27,3 miljardia euroa) maksamiseksi yrityksille ja käynnisti erilaisia aloitteita yritysten rahoitusvaihtoehtojen lisäämiseksi. Suunnitelman mukaista valtion kaupallisen lainan takaisinmaksuaikataulua odotetaan jatkettavan vuonna 2013.

(12)     Työmarkkinatilanne on edelleen kriittinen. Talouden sopeutus poispäin kotimaisesta kysynnästä ja rakennussektorista sekä markkinoiden jäykkyys ja ammattitaidon kysynnän ja tarjonnan kohtaamattomuus ovat vaikuttaneet työttömyysasteen nousuun 27 prosenttiin alkuvuodesta 2013. Erityisen huolestuttavaa on nuorisotyöttömyysasteen kasvu 56 prosenttiin ja pitkäaikaistyöttömyyden osuuden kasvu 44,4 prosenttiin kokonaistyöttömyydestä vuoden 2012 lopussa. Saatavilla olevien tietojen mukaan vuoden 2012 työmarkkinauudistus on alkanut saada aikaan suurempaa sisäistä joustoa (yritysten sisällä), irtisanomiskustannusten vähenemistä ja maltillista palkkakehitystä. Kansallisen uudistusohjelman mukaan uudistuksen toteutusta arvioidaan heinäkuussa 2013 sen ilmoitettujen tavoitteiden suhteen, jotta sitä voidaan täydentää tarvittaessa. Aktiivisen työmarkkinapolitiikan uudistaminen on viivästynyt, toimia julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistamiseksi ja lujittamiseksi tarvitaan edelleen eikä hiljattain tehtyä päätöstä yksityisten työvoimatoimistojen avaamisesta ole pantu täysimääräisesti täytäntöön, kuten ei myöskään kansallisten ja alueellisten julkisten työvoimapalvelujen välistä yhteistyötä (keskitetty työpaikkaportaali).

(13)     Nuorisotyöttömyysastetta ja pitkäaikaistyöttömyyttä pahentaa se, että vailla virallista tutkintoa olevien työttömien osuus on suuri (35 %) ja se, ettei koulutus vastaa riittävästi työmarkkinoiden tarpeita. Maaliskuussa 2013 esitetty kansallinen nuorisotyöllisyys- ja yrittäjyysstrategia vuosiksi 2013–2016 sisältää useita lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteitä, joilla pyritään parantamaan nuorten työllistymismahdollisuuksia. Samaan aikaan on otettu käyttöön teoriaa ja käytäntöä yhdistävä ammattikoulutusjärjestelmä, jossa aloitettiin vuonna 2012 jo pilottihankkeita. Vuoden 2013 kansallisessa uudistusohjelmassa myös korostetaan, että koulutusjärjestelmän uudistus on toteutettava pikaisesti ja koulutuksen kokonaislaatua on parannettava.

(14)     Pääasiassa työmarkkinatilanteen tuloksena, mutta myös sen vuoksi, ettei sosiaaliturvajärjestelmä ole pystynyt poistamaan köyhyyttä tuloksellisesti, Espanja sijoittuu köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä osoittavien pääindikaattorien perusteella alle EU:n keskiarvon. Erityisen heikossa asemassa ovat lapset. Uusien toimintalinjojen kehittämisessä ei ole yleisesti juurikaan edistytty. Kansalliseen uudistusohjelmaan ei sisälly tietoja vuosina 2013–2016 sovellettavan sosiaalista syrjäytymistä koskevan kansallisen toimintasuunnitelman sisällöstä tai hyväksymisaikataulusta. Keskeisiä haasteita ovat tarve koota järkeistetyt tavoitteet ja resurssit riittäviksi poliittisiksi puitteiksi, parantaa hallintotapaa ja hallintorakenteiden välistä koordinointia kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla, yksinkertaistaa sosiaaliavustusten hakumenettelyjä ja tarkastella liikkuvuuden esteitä. Lasten köyhyyden torjuntaan ja perheiden tukipalvelujen tehokkuuden parantamiseen suunnatuissa toimenpiteissä tapahtui jonkin verran edistystä.

(15)     Liiketoimintaympäristön heikkoudet, esimerkiksi kotimaan markkinoiden segmentoituminen ja palvelualoille pääsyn esteet, estävät työpaikkojen luomista, ja alan uudistus etenee hitaammin kuin syyskuussa 2012 hyväksytyssä uudistussuunnitelmassa oletettiin. Hallitus hyväksyi alustavan ehdotuksen markkinoiden yhtenäisyyttä koskevaksi laiksi tammikuussa 2013 ja parlamentti hyväksynee sen lopullisesti ennen vuoden 2013 loppua. Vuoden 2013 kansallisessa uudistusohjelmassa toistettujen sitoumusten mukaan asiantuntijapalveluja koskevasta laista on tehtävä ehdotus ennen kesäkuun 2013 loppua ja yrittäjyyttä ja yritysten kansainvälistymistä koskeva laki on hyväksyttävä lopullisesti ennen vuoden 2013 loppua. Näiden uudistusten odotetaan parantavan tilannetta, mutta lisäksi yritysten markkinoille tulolta ja sieltä poistumisen edellytyksiä voitaisiin edelleen helpottaa erityisesti vähentämällä yritysten lupamenettelyihin kuluvaa aikaa ja tarkistamalla maksukyvyttömyyskehystä. Myös sääntelystä aiheutuviin ja muihin yritysten kasvun esteisiin olisi puututtava. Viime aikoina toteutetuista uudistuksista huolimatta suurten myymälöiden markkinoilletuloa koskevat esteet rajoittavat edelleen kilpailua vähittäiskaupan alalla. Hallitus hyväksyi syyskuussa 2012 lakiesityksen kansallisen kilpailuviranomaisen yhdistämisestä valvonta- ja sääntelyviranomaisiin kuudella sektorilla. Näin syntyi yksi yhteinen elin, kansallinen markkina- ja kilpailulautakunta CNMC. Uudistuksella pyritään varmistamaan, että kilpailusääntöjä sovelletaan johdonmukaisesti talouden eri sektoreilla. Asuntolainojen korkovähennysoikeuden poistaminen vuonna 2012 oli tärkeää, jotta kannustimia saatiin siirrettyä pois omistusasumisesta, mutta toimet laajempien ja tehokkaampien vuokramarkkinoiden luomiseksi – mikä tukisi myös työvoiman liikkuvuutta – ovat vielä alkuvaiheessa.

(16)     Tappiolliset sähkönhinnat saattavat aiheuttaa mittavia ehdollisia sitoumuksia talousarvioon ja niihin liittyy huomattavia makrotaloudellisia riskejä. Niihin ei kuitenkaan ole vielä puututtu riittävästi, sillä vuoden 2012 aikana ja alkuvuodesta 2013 esitetyt toimenpiteet ovat olleet riittämättömiä. Espanjan hallitus ilmoitti vuoden 2013 uudistusohjelmassa, että lakiesitys sähkösektorin lisäuudistuksista esitetään kesäkuun 2013 loppuun mennessä. Kilpailua sähkön vähittäismarkkinoilla voitaisiin parantaa edelleen. Liikenneinfrastruktuuria on runsaasti, mutta investointikohteet voitaisiin valita tiukemmin ja nykyisten verkostojen tehokas ylläpito olisi asetettava etusijalle. Riippumattoman seurantakeskuksen perustaminen suunnitellulla tavalla auttaisi tilannetta. Rautateiden rahdin ja matkustajaliikenteen kilpailua haittaavat tekniset ja lainsäädännölliset esteet.

(17)     Julkishallinto on pitkälti hajautettu, minkä vuoksi eri hallintoviranomaisten välistä koordinointia olisi lisättävä, jotta voidaan vähentää kustannuksia ja helpottaa yrityksiin ja kotitalouksiin kohdistuvaa hallinnollista rasitusta. Useita tähän tähtääviä aloitteita on toteutettu tai ollaan toteuttamassa. Erityisesti hallitus teki helmikuussa 2013 paikallishallintouudistuksesta lakiesityksen (joka parlamentin pitäisi hyväksyä ennen vuoden 2013 loppua), ja julkishallinnon uudistamista varten perustettiin komitea, joka esittää ehdotuksia ennen kesäkuun 2013 loppua. Oikeuslaitoksen toimivuutta parannetaan meneillään olevilla uudistuksilla, vaikka jotkin toimenpiteet ovat viivästyneet jatkuvasti, ja Espanjan tuomioistuinlaitoksen tehokkuutta on varaa parantaa.

(18)     Komissio on EU-ohjausjakson osana analysoinut kattavasti Espanjan talouspolitiikkaa. Se on arvioinut vakausohjelman ja kansallisen uudistusohjelman. Se on ottanut huomioon ei vain niiden merkityksen Espanjan finanssipolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan kestävyyden kannalta vaan myös sen, ovatko ne EU:n sääntöjen ja ohjeiden mukaisia, koska unionin yleistä talouden ohjausta on tarpeen tehostaa antamalla EU:n tason panos tuleviin kansallisiin päätöksiin. EU-ohjausjakson yhteydessä annetut komission suositukset on otettu huomioon jäljempänä suosituksissa 1–10.

(19)     Neuvosto on tutkinut Espanjan vakausohjelman tämän arvioinnin perusteella, ja sen lausunto[10] ilmenee erityisesti jäljempänä esitettävästä suosituksesta 1.

(20)     Neuvosto on tutkinut Espanjan kansallisen uudistusohjelman ja vakausohjelman komission perusteellisen tarkastelun ja tämän arvioinnin perusteella. Arvioinnissa todetaan, että ehdotettu uudistussuunnitelma on kattava ja oikeansuuntainen. Samalla siinä korostetaan, että puuttuvat uudistukset on kiireellisesti hyväksyttävä ja pantava tosiasiallisesti täytäntöön, jotta niiden odotetuista myönteisistä vaikutuksista voidaan alkaa saada hyötyä. Asetuksen (EU) N:o 1176/2011 6 artiklan nojalla annetut neuvoston suositukset ilmenevät jäljempänä esitettävistä suosituksista 1, 2, 3, 4, 5, 7, 8 ja 9.

(21)     Komissio on EU-ohjausjakson osana analysoinut myös koko euroalueen talouspolitiikkaa. Neuvosto on antanut tämän perusteella erityisiä suosituksia jäsenvaltioille, joiden rahayksikkö on euro. Myös Espanjan olisi varmistettava, että kyseiset suositukset pannaan täytäntöön täysimääräisesti ja oikea-aikaisesti,

SUOSITTAA, että Espanja toteuttaisi vuosina 2013–2014 toimia, joilla se

1.           toteuttaa rakenteelliset julkisen talouden toimet liiallista alijäämää koskevassa menettelyssä annetussa neuvoston suosituksessa edellytetyllä tavalla varmistaakseen liiallisen alijäämän korjaamisen viimeistään vuonna 2016; toteuttaa tätä varten vuoden 2013 talousarviosuunnitelmissa hyväksytyt toimenpiteet kaikilla hallintotasoilla ja lujittaa keskipitkän aikavälin julkisen talouden strategiaa riittävän kohdennetuilla rakenteellisilla toimenpiteillä vuosina 2014–2016; julkisen talouden epätasapainotilojen korjaaminen kestävällä tavalla edellyttää, että toteutetaan uskottavasti kunnianhimoisia rakenteellisia uudistuksia, jotta ne lisäisivät talouden sopeutumiskykyä ja edistäisivät potentiaalista kasvua ja työllisyyttä; jatkaa liiallisen alijäämän korjaamisen jälkeen rakenteellista sopeutusta asianmukaisella vauhdilla siten, että keskipitkän aikavälin tavoite saavutetaan viimeistään vuonna 2018; varmistaa julkisen talouden vakautta koskevaan orgaaniseen lakiin sisältyvien ennalta ehkäisevien ja korjaavien toimenpiteiden tiukan ja avoimen täytäntöönpanon; perustaa ennen vuoden 2013 loppua riippumattoman finanssipoliittisen viranomaisen, joka esittää analyyseja, antaa neuvoja ja valvoo, että finanssipolitiikka noudattaa kansallisia ja EU:n finanssipoliittisia sääntöjä; parantaa julkisten menojen tehokkuutta ja laatua kaikilla hallintotasoilla ja toteuttaa suurimpien menoerien järjestelmällisen tarkastelun viimeistään maaliskuussa 2014; lisää terveydenhuoltosektorin kustannusvaikuttavuutta esimerkiksi vähentämällä sairaaloiden lääkemenoja, lisäämällä eri hoitomuotojen välistä koordinaatiota ja parantamalla resurssien tehokkaampaa käyttöä koskevia aloitteita, ja varmistaa samalla terveydenhuollon saatavuuden vähäosaisille; toteuttaa toimia hallinnon maksurästien jäljellä olevan määrän vähentämiseksi, välttää rästien lisäkertymistä ja julkaisee säännöllisesti tietoja maksattamatta olevista määristä; hyväksyy indeksoinnista luopumista koskevan lain vähentääkseen julkisiin menoihin ja tuloihin liittyvää hintakehityksen hitautta, siten, että laki tulisi voimaan viimeistään vuoden 2014 alusta, ja harkitsee lisätoimia hinnansäätöklausuuleiden soveltamisen rajoittamiseksi; saa vuoden 2013 loppuun mennessä valmiiksi kestävyystekijää koskevan sääntelyn varmistaakseen eläkejärjestelmän pitkän aikavälin rahoitusvakauden myös säätämällä eläkeiän nostamisesta eliniänodotteen pitenemistä vastaavasti;

2.           toteuttaa verotusjärjestelmän järjestelmällisen tarkastelun viimeistään maaliskuussa 2014; harkitsee verotukien rajoittamista edelleen välittömien verojen osalta, tarkastelee mahdollisuuksia rajoittaa alennettujen alv-kantojen soveltamista edelleen ja toteuttaa lisätoimia ympäristöverojen, erityisesti polttoaineverojen, suhteen; toteuttaa lisätoimenpiteitä puuttuakseen velanoton suosimiseen yritysverotuksessa; voimistaa harmaan talouden ja pimeän työn torjuntaa;

3.           toteuttaa rahoituslaitosten pääomittamista koskevan finanssisektorilla toteutettavan ohjelman, johon sisältyvät myös marraskuussa 2012 hyväksytyt toimenpiteet muiden rahoituslaitosten kuin pankkien välittäjätoiminnan edistämiseksi;

4.           saattaa viimeistään heinäkuussa 2013 päätökseen vuonna 2012 aloitetun työmarkkinauudistuksen arvioinnin, joka kattaa kaikki uudistuksen tavoitteet ja toimenpiteet, ja esittää tarvittaessa muutokset viimeistään syyskuussa 2013; hyväksyy kansallisen työllisyyssuunnitelman viimeistään heinäkuussa 2013 ja toteuttaa pikaisesti aktiivisen työmarkkinapolitiikan tulosperusteisen uudistuksen esimerkiksi parantamalla ohjauksen kohdentamista ja tehokkuutta; vahvistaa ja nykyaikaistaa julkisia työvoimapalveluja varmistaakseen, että työttömät saavat tuloksellista yksilöllistä apua profiilinsa ja koulutustarpeensa mukaisesti; lisää ikääntyneiden ja matalan osaamistason työntekijöiden uudelleenkoulutusohjelmien tuloksellisuutta; saattaa keskitetyn työpaikkaportaalin täysin toimintakuntoon ja nopeuttaa julkisten ja yksityisten tahojen yhteistyön valmistelua työvoimapalveluissa, jotta se toteutuu tosiasiallisesti jo vuonna 2013;

5.           toteuttaa vuosia 2013–2016 koskevassa kansallisessa nuorisotyöllisyys- ja yrittäjyysstrategiassa vahvistetut toimenpiteet nuorten työttömyyden torjumiseksi esimerkiksi nuorisotakuun avulla ja seuraa tarkasti toimenpiteiden tuloksellisuutta; jatkaa työtä varmistaakseen, että koulutus vastaisi paremmin työmarkkinoiden tarpeita, vähentääkseen koulunsa keskeyttäneiden määrää ja edistääkseen elinikäistä oppimista jatkamalla teoriaa ja käytäntöä yhdistävää ammattikoulutusta nykyisen pilottivaiheen jälkeen sekä ottamalla käyttöön kattavan oppilaiden menestymisen seurantajärjestelmän vuoden 2013 loppuun mennessä;

6.           hyväksyy ja toteuttaa tarvittavat toimenpiteet köyhyys- ja syrjäytymisvaarassa elävien henkilöiden määrän vähentämiseksi lujittamalla aktiivista työmarkkinapolitiikkaa parantaakseen työmarkkinoiden ulkopuolella olevien henkilöiden työllistettävyyttä ja kohdentamalla tukitoimet paremmin sekä lisäämällä niiden, myös perheiden laadukkaiden tukipalvelujen, tehokkuutta ja tuloksellisuutta;

7.           hyväksyy ja panee kiireellisesti täytäntöön markkinoiden yhtenäisyyttä koskevan lain ja vauhdittaa kaikkia täydentäviä toimia, joita tarvitaan lain nopeaan täytäntöönpanoon; varmistaa vastaperustetun sääntelyviranomaisen tuloksellisuuden, riippumattomuuden ja itsenäisyyden; hyväksyy ja panee täytäntöön vuoden 2013 loppuun mennessä ammatillisia yhdistyksiä ja itsenäisiä ammatinharjoittajia koskevan lain ja yrittäjyyttä koskevan lain; yhdistää ja tiivistää yritysten kansainvälistymistä koskevia tukiohjelmia; vähentää lupamenettelyjen määrää ja kestoa, myös teollisuustoiminnan osalta, ja laajentaa ”pikalupien” käyttöä myös muuhun toimintaan kuin vähittäiskauppaan; tarkistaa yrityksiä ja henkilöitä koskevia maksukyvyttömyyskehyksiä, myös rajoittamalla yrittäjien henkilökohtaista vastuuta ja helpottamalla konkurssiin menneiden yritysten toista mahdollisuutta; poistaa suurten vähittäiskauppojen perustamista koskevat aiheettomat rajoitukset; tarkastelee viimeistään maaliskuussa 2014 sääntelykehyksen vaikuttavuutta tukeakseen vuokra-asuntomarkkinoiden kehittymistä;

8.           puuttuu tappiollisiin sähkönhintoihin hyväksymällä ja panemalla täytäntöön sähkösektorin rakenteellisen uudistuksen vuoden 2013 loppuun mennessä; tehostaa työtä saattaakseen päätökseen kaasu- ja sähköverkkojen yhteenliitännän naapurimaiden verkkojen kanssa; vähentää julkiseen talouteen kohdistuvia ehdollisia sitoumuksia, jotka johtuvat kannattamattomasta liikenneinfrastruktuurista; säätää tulevien suurten infrastruktuurihankkeiden riippumattomasta kansallisesta arvioinnista; toteuttaa toimenpiteitä rautateiden rahti- ja matkustajaliikenteen tehokkaan kilpailun varmistamiseksi;

9.           hyväksyy paikallishallinnon uudistuksen esitetyssä aikataulussa ja laatii viimeistään lokakuussa 2013 suunnitelman julkishallinnon yleisen tehokkuuden lisäämiseksi; hyväksyy ja panee täytäntöön meneillään olevat uudistukset oikeuslaitoksen tehokkuuden parantamiseksi.

Tehty Brysselissä

                                                                       Neuvoston puolesta

                                                                       Puheenjohtaja

[1]               EYVL L 209, 2.8.1997, s. 1.

[2]               EUVL L 306, 23.11.2011, s. 25.

[3]               COM(2013) 359 final.

[4]               P7_TA(2013)0052 ja P7_TA(2013)0053.

[5]               Neuvoston päätös 2013/208/EU, annettu 22 päivänä huhtikuuta 2013.

[6]               COM(2012) 750 final.

[7]               COM(2012) 751 final.

[8]               SWD(2013) 116 final.

[9]               Suhdannetasoitettu rahoitusasema ilman kertaluonteisia ja muita väliaikaisia toimenpiteitä, komission yksiköiden uudelleenlaskemana ohjelmien tietojen perusteella yhteisesti sovittuja menetelmiä käyttäen.

[10]             Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1466/97 5 artiklan 2 kohdan mukaisesti.