EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52013AE4392

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi sähköisestä laskutuksesta julkisissa hankinnoissa” COM(2013) 449 final – 2013/0213 (COD)

OJ C 67, 6.3.2014, p. 79–82 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

6.3.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 67/79


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi sähköisestä laskutuksesta julkisissa hankinnoissa”

COM(2013) 449 final – 2013/0213 (COD)

2014/C 67/15

Esittelijä: Paulo BARROS VALE

Euroopan parlamentti päätti 4. heinäkuuta 2013 ja neuvosto 30. syyskuuta 2013 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 114 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi sähköisestä laskutuksesta julkisissa hankinnoissa

COM(2013) 449 final – 2013/0213 (COD).

Asian valmistelusta vastannut "yhtenäismarkkinat, tuotanto ja kulutus" -erityisjaosto antoi lausuntonsa 2. lokakuuta 2013.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 16.–17. lokakuuta 2013 pitämässään 493. täysistunnossa (lokakuun 16. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 130 ääntä puolesta ja 2 vastaan 3:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea (ETSK) suhtautuu myönteisesti tarkasteltavana olevaan direktiiviehdotukseen, jonka tavoitteena on sähköisen laskun tietojen standardoiminen, ja kannattaa Euroopan standardointikomitea (CEN) määrittelemää tietomallia.

1.2

Hajanaisten markkinoiden tilanteessa, jossa sähköisen laskutuksen laajamittaiseen käyttöön tähtääviä toimia on toteutettu yksittäiseltä pohjalta käyttämällä toisistaan poikkeavia kriteerejä, jotka eivät mahdollista sähköistä laskuliikennettä rajatylittävillä markkinoilla, eurooppalaisen standardin luominen on sisämarkkinoiden kehittymisen kannalta olennainen väline ja merkittävä askel markkinoille osallistumisen tiellä olevien esteiden poistamiseksi.

1.3

Joulukuussa 2010 komissio esitteli Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle aiheetta "Sähköisen laskutuksen etujen hyödyntäminen Euroopassa" (1) käsittelevän tiedonannon, johon ETSK:lla oli tilaisuus ottaa kantaa (2).

1.4

Komissio perusti sähköisen laskutuksen nopeampaa käyttöönottoa Euroopan unionissa (EU) haittaavien esteiden analysoimista varten sähköisen laskutuksen asiantuntijaryhmän, jonka yhtenä suosituksena oli, että "kaikkien yksityisen ja julkisen sektorin toimijoiden olisi otettava käyttöön yhteinen laskujen sisältöstandardi ja datamalli: UN/CEFACT Cross-Industry Invoice (CII) v.2". Korostettakoon, että valtaosa toteutettuun julkiseen kuulemiseen osallistuneista kannatti tätä ja muita raportissa esitettyjä suosituksia. Tarkasteltavana olevaan direktiiviehdotukseen sisältyy tämä tieto sekä muita eritelmiä (CWA 16356 ja CWA 16562 sekä ISO 20022 -menetelmään perustuva rahoituslasku). ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että nämä eritelmät on sisällytetty mukaan, mikä on asiantuntijoiden pitkällisen työskentelyn tulos.

1.5

ETSK on kuitenkin yllättynyt ja eri mieltä siitä, ettei tekstissä ole minkäänlaista mainintaa määräajasta, johon mennessä Euroopan standardointikomitean on esiteltävä ehdotus sähköisen laskun perustietojen semanttista tietomallia koskevaksi eurooppalaiseksi standardiksi. Määräajan asettamisesta säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 1025/2012 10 artiklan 1 kohdassa, mutta tarkasteltavana olevassa direktiiviehdotuksessa asiaa ei mainita lainkaan. Tämä ei ole sopusoinnussa standardin luomisen merkittävyyden ja kiireellisyyden kanssa.

1.6

Määräaikojen osalta ETSK ilmaisee lisäksi huolensa siitä, että ehdotetussa direktiivissä säädetään määräajaksi kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiselle 48 kuukautta. Tämä liian pitkä määräaika on ristiriidassa sen kanssa, että sähköisiin julkisiin hankintoihin on tarkoitus siirtyä vuoteen 2016 mennessä, ja se on epätarkoituksenmukainen, kun otetaan huomioon nykytilanne ja viimeaikainen teknologinen kehitys sekä talouden toimijoiden toiveet. Se voi johtaa eri jäsenvaltioita erottavan kuilun laajenemiseen ja kahden nopeuden Eurooppaan tällä alalla. Se voi jopa johtaa markkinoille pääsyn esteiden lisääntymiseen siihen saakka, kunnes kaikki jäsenvaltiot ovat panneet direktiivin täysimääräisesti täytäntöön. Sähköisen laskutuksen alalla on edistytty huomattavasti jopa maissa, jotka ovat vakavassa talous- ja rahoituskriisissä, kuten Italia ja Portugali, mikä osoittaa, että tämän tärkeän hankkeen toteuttaminen on mahdollista lyhyemmässä määräajassa. Määräaikojen lyhentäminen on mahdollista ja toivottavaa.

1.7

Kuten ETSK on jo aiemmin todennut (3), standardointi ja järjestelmien yhteentoimivuus ovat olennaisia tekijöitä, kun ajatellaan sähköisen laskutuksen hankkeen onnistumista ja sisämarkkinoiden kehittymistä, jota sähköisellä laskutuksella pyritään edistämään. Näin ollen on yhä kiireellisempää puuttua markkinoiden nykyiseen hajanaisuuteen. Myös kymmenen vuoden määräaika, jota ehdotetaan sisämarkkinoita ja sähköisen laskutuksen käyttöönottoa koskevan direktiivin soveltamisesta saatujen tulosten analysoimiseksi vaikuttaa epätarkoituksenmukaiselta tai jopa yhteensopimattomalta, kun otetaan huomioon teknologisen kehityksen nopeus markkinoilla, joilla vanhentuminen on sääntö.

1.8

Tarkasteltavana olevassa direktiiviehdotuksessa rajoitutaan yksinomaan varmistamaan, etteivät "hankintaviranomaiset ja -yksiköt [– –] kieltäydy ottamasta vastaan sähköisiä laskuja, jotka noudattavat eurooppalaista [Euroopan standardointikomitean määrittelemää] standardia". ETSK pohtii, eivätkö kaikki tähänastiset toimet sekä investoinnit huomattaviin henkilö- ja taloudellisiin resursseihin oikeuta laajempaan tavoitteeseen, jossa tähdätään menettelytapojen todelliseen yhdenmukaistamiseen ja siihen, että kaikki julkisen ja yksityisen sektorin toimijat hyväksyvät yleisesti sähköistä laskutusta varten määritellyn mallin. Tällaisen tavoitteen avulla edistettäisiin todella pyrkimyksiä kehittää sisämarkkinoita ja luoda paperiton julkishallinto.

1.9

ETSK kannattaa sähköisen laskutuksen käytön yleistymistä. Sähköisen laskutuksen mahdollisuuksia voidaan kuitenkin hyödyntää vain, jos järjestelmät ovat keskenään yhteentoimivia, mikä mahdollistaa asiakirjaliikenteen. Koska julkisten hankintojen markkinoilta edellytetään suurempaa avoimuutta ja täsmällisyyttä kuin muilta markkinoilta, niiden on näytettävä esimerkkiä hyvistä käytänteistä ja saatava aikaan kerrannaisvaikutuksia muilla markkinoilla. On kiireellistä ja toivottavaa, että sähköisen laskutusta ryhdytään soveltamaan julkisissa hankinnoissa ja että otetaan käyttöön julkisia hankintoja koskeva kattava prosessi. Tässä yhteydessä ETSK toistaa kannattavansa ja toivovansa sitä, että täysin sähköisistä julkisista hankinnoista tulee nopeasti todellisuutta, kuten se on todennut aihetta käsittelevässä lausunnossaan (4).

1.10

Sähköistä laskutusta koskevia perusvaatimuksia on jo tutkittu muun muassa PEPPOL-hankkeen (Pan-European Public Procurement Online) (5) puitteissa. Hanketta rahoitti komissio, joka julkaisi marraskuussa 2012 sen loppuraportin. PEPPOL-hankkeessa on jo määritelty Euroopan standardointikomitean työpajan CEN BII (Business Interoperability Interfaces for Public Procurement in Europe) tulosten pohjalta erilaisia liiketoiminnan yhteentoimivuuden eritelmiä (Business Interoperability Specifications, BIS) erityisesti sähköistä laskutusta varten. Malli on saanut laajan kannatuksen yhteenliittymän jäsenten keskuudessa. ETSK kehottaa käyttämään hyväksi jo tehtyä työtä, joka menee sähköisen laskun tietojen määrittelyä pidemmälle. Tämä vaikuttaa olevan myös yhteenliittymän osallistujien tahto. Näin voidaan välttää tai minimoida päällekkäinen työ ja resurssien hukkaaminen uusiin tutkimuksiin tai jopa jäsenvaltioiden ja talouden toimijoiden päällekkäiset investoinnit silloin, kun ne päätyvät saatujen tulosten valossa luomaan jo valmiiksi vanhentuneita ratkaisuja.

1.11

Koska eurooppalaiset markkinat ovat muodostuneet pääasiassa pienistä ja keskisuurista yrityksistä (pk-yrityksistä), ETSK suosittaa suojelemaan näiden yritysten etuja ottamalla käyttöön ratkaisun, joka on helposti saavutettavissa ja yleistettävissä sekä kustannusten että käytetyn teknologian kannalta, jolloin voidaan edistää pk-yritysten markkinoille osallistumisen tiellä olevien esteiden poistamista. Vain näin haluttu kerrannaisvaikutus on todellinen ja aloitteesta voi tulla tärkeä viitekehys merkittävien säästöjen saavuttamiseksi taloudellisissa ja inhimillisissä resursseissa, petosten ja veronkierron torjumiseksi ja maksuaikojen lyhentämiseksi.

1.12

ETSK suosittaa myös, kuten se on tehnyt jo aiemmin (6), ottamaan huomioon kuluttajien tarpeet ja intressit, sillä vain tietotekniikan hallitsevilla henkilöillä on mahdollisuus hyötyä sähköisten hankintojen todellisista eduista. Komitea muistuttaa, että tieto- ja viestintätekniikan koulutusta on annettava laaja-alaisesti.

1.13

Kuluttajiin liittyen ETSK toistaa edelleen olevansa huolestunut vammaisten etujen puolustamisesta. Asiakirjaa laadittaessa on varmistettava yleiset käyttömahdollisuudet ja otettava huomioon vammaisten erityistarpeet Euroopan unionin perusoikeuskirjan 21 artiklassa määrätyn vammaisuuteen perustuvan syrjinnän kiellon ja Euroopan unionin ratifioiman, vammaisten oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen mukaisesti.

2.   Ehdotuksen tausta

2.1

Ehdotetulla direktiivillä pyritään täyttämään aukko lainsäädännössä. Tämä on tarpeen, jotta voidaan saavuttaa paperittoman julkisen hallinnon tavoite, joka on yksi Eurooppa 2020 -strategiaan kuuluvan digitaalistrategia-lippulaivahankkeen painopisteistä.

2.2

Ehdotuksen muodoksi on valittu direktiivi, joka on komission mukaan soveltuva ja oikeasuhteinen tavoitteeseen nähden, sillä se velvoittaa jäsenvaltiot saavuttamaan tavoitteen, mutta antaa niille vapauden valita, miten se tapahtuu.

2.3

Julkisen hallinnon uudenaikaistaminen määriteltiin yhdeksi viidestä painopisteestä komission vuotuisessa kasvuselvityksessä vuonna 2012 ja vuonna 2013. Julkisten hankintojen järjestelmän uudistaminen, julkisen hallinnon digitalisointi, hallinnollisen rasitteen keventäminen ja avoimuuden lisääminen ovat kasvun osatekijöitä, jotka uudenaikaistavat ja tehostavat julkista hallintoa ja tuovat taloudellisia ja ympäristöön liittyviä etuja, joiden arvioidaan olevan noin 2,3 miljardia euroa.

2.4

Vaikka sähköisessä laskutuksessa on erilaisia menetelmiä ja sähköisillä julkisilla hankinnoilla erilaisia järjestelmäalustoja, niiden käyttö ei ole vielä yleistynyt suurimmassa osassa jäsenvaltioita. Sähköisen laskutuksen osuus on vain 4–15 prosenttia kaikista lähetetyistä tai vastaanotetuista laskuista. Lisäksi sähköiset sisämarkkinat eivät toimi.

2.5

Todettakoon vielä, että sekä sähköisen laskutuksen muodot että julkisten hankintojen järjestelmäalustat ovat keskenään erilaisia ja monesti jopa yhteentoimimattomia, mikä pakottaa talouden toimijat täyttämään laskutuksessa erilaisia vaatimuksia eri jäsenvaltioissa, joissa ne haluavat osallistua julkisiin tarjouskilpailuihin. Mukautumisesta aiheutuu suuria kustannuksia. Tämä on este vapaille markkinoille eikä kannusta kaikkia talouden toimijoita osallistumaan julkisiin tarjouskilpailuihin.

2.6

Eurooppalaisen standardin luominen sähköiselle laskulle ja siitä seuraava laskutusjärjestelmien yhteentoimivuus sekä täysin sähköisen hankinnan menettelyjen yhdenmukaistaminen ovat tärkeitä toimenpiteitä kilpailun nykyisten esteiden poistamiseksi.

2.7

Sähköisen hankinnan toimintasuunnitelmaa 2004 koskevassa vuonna 2010 annetussa arviointikertomuksessa (7), joka on sähköisen hankinnan käytön laajentamista EU:ssa koskevan vihreän kirjan (8) liite, komissiota neuvotaan välttämään hajanaisen ja pirstaloituneen lähestymistavan vaaraa ja korostetaan seuraavia tärkeitä seikkoja:

Tarjotaan suotuisa oikeudellinen ympäristö. Tätä varten saatetaan tarvita muutoksia lainsäädäntöön, jotta voidaan selkiyttää ja määritellä velvoitteet, jotka liittyvät järjestelmäalustojen luomiseen ja käyttöön. Esimerkkinä voidaan mainita sähköisiä allekirjoituksia, sähköistä laskutusta ja alv:tä koskeva lainsäädäntö.

Sovelletaan tarpeen mukaan pragmaattisempaa lähestymistapaa teknisiin kysymyksiin ja varmistetaan toimintakustannusten, järjestelmäalustojen kehittyneisyyden ja tarjottujen takeiden välinen tasapaino. Täysin sähköisissä julkisissa hankinnoissa on havaittu tiettyjä rajoituksia, esimerkiksi ongelmat automaattisen arvioinnin käytössä monimutkaisten hankintojen kohdalla sekä kaikkialla Euroopan unionissa hyväksytyn "aikaleiman" puuttuminen.

Annetaan entistä enemmän tukea hallinnon yksinkertaistamiselle ja organisatorisille muutoksille tukemalla jäsenvaltioita taistelussa talouden toimijoiden ja hankintoja tekevien tahojen inertiaa vastaan. Tätä varten tarvittaisiin toimia parempien seurantajärjestelmien käyttöönottamiseksi jäsenvaltioiden ja unionin tasolla.

Sähköisen julkisen hankinnan prosessit eivät ole yhdenmukaisia. Koska tällä hetkellä valtiot kehittävät järjestelmiään yksittäin, talouden toimijat kohtaavat sekä nyt että tulevaisuudessa erilaisia järjestelmäalustoja, joilla on erilaiset tekniset ominaispiirteet, mikä luo esteitä osallistumiselle ja lisää kaikkien vaikeuksia täyttää tehtävänsä. Vaikka tarkoituksena ei ole luoda yhtä, yhtenäistä järjestelmää, mikä ei ole myöskään toivottavaa, yhteiset olennaiset toiminnot olisivat tärkeitä, sillä ne edistäisivät yhteentoimivuutta ja yleisiä osallistumismahdollisuuksia.

Osallistumismahdollisuuksien parantamista ja laajentamista varten saatetaan tarvita lisätoimia, jotta voidaan varmistaa kaikille asiasta kiinnostuneille – myös pk-yrityksille – pääsy sähköisiin julkisiin hankintoihin.

3.   Ehdotuksen sisältö

3.1

Direktiivillä on tarkoitus luoda sähköisen laskun perustietojen (9) semanttista tietomallia (10) koskeva eurooppalainen standardi, joka ei ole riippuvainen tietystä teknologiasta ja joka takaa henkilötietojen suojan direktiivin 95/46/EY mukaisesti.

3.2

Asianomaisen eurooppalaisen standardointielimen eli Euroopan standardointikomitean on tutkittava malli.

3.3

Ehdotetussa direktiivissä ei ole asetettu määräaikaa sille, mihin mennessä komission tulee kääntyä standardointielimen puoleen, eikä sille, mihin mennessä elimen on esitettävä ehdotuksensa, mikä olisi tärkeää ja toivottavaa.

3.4

Jäsenvaltioita pyydetään varmistamaan, että sekä hankintaviranomaiset että toimeksisaajat hyväksyvät sähköiset laskut heti, kun ne ovat määritellyn eurooppalaisen normin mukaiset.

3.5

Jäsenvaltioita kehotetaan siirtämään direktiivi osaksi kansallista lainsäädäntöään viimeistään 48 kuukauden kuluttua direktiivin voimaantulosta julkaisemalla tarvittavat kansalliset lait ja asetukset.

3.6

Komission on annettava viimeistään 30. kesäkuuta 2023 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus direktiivin vaikutuksista sisämarkkinoihin ja sähköisen laskutuksen käyttöönoton yleistymisestä julkisissa hankinnoissa. Komitea pitää tätä seurantatutkimusta äärimmäisen tärkeänä ja katsoo, että on kehitettävä seurantavälineitä, joiden avulla voidaan mitata toimenpiteen vaikutuksia sekä sen täytäntöönpanosta aiheutuvien kustannusten että sen käytöstä koituvien säästöjen kannalta.

4.   Huomioita

4.1

Eräät jäsenvaltiot käyttävät jo nyt sähköistä laskutusta tai ovat ottamassa sen piakkoin käyttöön, ja niissä laskut on laadittava atk-pohjaisten laskutusjärjestelmien avulla. Esimerkiksi Portugalissa laskut laaditaan veroviranomaisen hyväksymillä tietokonepohjaisilla laskutusjärjestelmillä, joita kaikkien talouden toimijoiden on käytettävä, lukuun ottamatta niitä, joiden liikevaihto on alle 150 000 euroa tai jotka laativat alle 1 000 laskua vuodessa.

Sähköinen julkinen hankinta on ollut Portugalissa pakollista vuodesta 2009 lähtien. Myös Ruotsissa, Tanskassa ja Suomessa velvoitetaan käyttämään sähköistä laskutusta eräissä julkisen hankinnan menettelyissä. Itävallassa ja Italiassa sähköistä laskutusta ollaan ottamassa käyttöön, ja siitä tulee pakollinen vuodesta 2014.

4.2

INCI:n (rakennus- ja kiinteistöalan instituutin) Portugalin julkisten markkinoiden järjestöllä teettämässä, tammikuussa 2011 julkaistussa tutkimuksessa esitetään ehdotuksia sähköisten julkisten hankintojen prosessin parantamiseksi. Asian analysointi olisi hyödyllistä julkisten hankintojen eurooppalaisen mallin ja sähköisen laskun mallin luomiseksi. Tutkimuksen mukaan on tärkeää yhdenmukaistaa järjestelmäalustojen toimintaa, lisätä järjestelmäalustojen ja muiden palvelujen yhteentoimivuutta sekä yksinkertaistaa sähköisiin allekirjoituksiin liittyviä mekanismeja ja vaatimuksia.

4.3

Julkisissa hankinnoissa käytettävän sähköisen laskutuksen eduista toimeksisaajille voidaan mainita seuraavat:

Asiakirjat eivät ole enää fyysisessä muodossa, mikä vähentää ympäristövaikutuksia (sekä paperin käyttö että postinjakelusta aiheutuva ympäristöjalanjälki) sekä vaihtoehtoiskustannuksia ja toimintakustannuksia.

Kansallisiin ja rajatylittäviin tarjouskilpailuihin on helpompi osallistua tarkoitusta varten luotujen sähköisten järjestelmäalustojen kautta, mikä vähentää ongelmia, jotka liittyvät etäisyyteen tarjouskilpailupaikasta sekä maan sisällä että sen ulkopuolella. Tältä kannalta eurooppalainen standardointi lisää mahdollisuuksia osallistua tarjouskilpailuihin, sillä se lieventää etäisyyteen liittyviä ongelmia ja poistaa näin osallistumisen esteitä.

Osallistumisen kustannukset vähenevät, jolloin yhä useammat, erityisesti pk-yritykset, pääsevät markkinoille.

4.4

Julkisissa hankinnoissa käytettävän sähköisen laskutuksen eduista hankintaviranomaisille voidaan mainita seuraavat:

Hallinnollinen rasite kevenee, vaihtoehtoiskustannukset laskevat ja ympäristövaikutus vähenee.

Tilausprosessi, laskujen käsittely ja maksaminen nopeutuvat.

Julkisten hankintojen avoimuus lisääntyy ja täsmällisyys paranee.

Prosessin valvonta helpottuu.

Julkinen hallinto tehostuu kerrannaisvaikutuksen ansiosta, kun muut alat vähentävät paperin käyttöä prosesseissaan.

Rahoitusvarojen optimointi paranee, mikä on välttämätöntä Euroopan ollessa edelleen kriisin kourissa.

4.5

Haitoista voidaan mainita seuraavat:

Sekä jäsenvaltiot että talouden toimijat ovat jo tehneet mittavia investointeja erilaisiin järjestelmiin. Suurta osaa ohjelmistoista tai jopa laitteistoista on luultavasti muutettava, mistä voi aiheutua suuria kustannuksia. Tältä kannalta katsottuna nykyinen pyrkimys standardointiin on myöhäistä, sillä kukin jäsenvaltio on jo kehittänyt järjestelmänsä erikseen.

Vaikka järjestelmäalustojen luotettavuus on kasvanut huomattavasti, vaihdettujen tietojen suoja ei ole varma, sillä tietovuodot ovat edelleen mahdollisia.

Palvelut ovat joissain tapauksissa riippuvaisia kolmansista tahoista: teleoperaattorit ja verkkoalustojen hallinnoijat.

Sähköisen laskutuksen mahdollisista haitoista voidaan mainita vielä se, että sen yleistyminen voi lisätä vammaisten vaikeuksia, jos heidän erityistarpeitaan ei oteta huomioon ja jos ei varmisteta heidän yleisiä ja tasavertaisia mahdollisuuksia käyttää palveluja ja heidän syrjinnän kieltämistä.

Bryssel 16. lokakuuta 2013

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Henri MALOSSE


(1)  COM(2010) 712 final.

(2)  EUVL C 318, 29.10.2011, s. 105.

(3)  EUVL C 318, 29.10.2011, s. 105.

(4)  Sähköisten hankintojen tekeminen. (Ks. tämän virallisen lehden sivu 96).

(5)  Avustussopimuksen numero: 224974.

(6)  EUVL C 318, 29.10.2011, s. 105.

(7)  SEC(2010) 1214 final.

(8)  COM(2010) 571 final.

(9)  "Sähköisen laskun perustiedoilla" tarkoitetaan "sähköisen laskun sisältämiä tiettyjä tietoja, jotka ovat olennaisen tärkeitä rajatylittävän yhteentoimivuuden varmistamiseksi, mukaan luettuina tarvittavat tiedot lainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi".

(10)  "Semanttisella tietomallilla" tarkoitetaan "jäsennettyä ja loogisesti toisiinsa liittyvää joukkoa termejä ja merkityksiä, jotka täsmentävät sähköisissä laskuissa vaihdetun sisällön".


Top