12.11.2013   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 327/33

1.1

ETSK kannattaa komission tavoitetta asettaa järkevä sääntely asialistansa kärkeen. Sääntely on välttämätöntä, mutta se tulee suunnitella hyvin, jotta EU:n poliittiset tavoitteet voidaan saavuttaa mahdollisimman pienin kustannuksin. ETSK on tyytyväinen Euroopan komission pyrkimyksiin viime vuoden aikana edistää paremman lainsäädännön suunnittelua ja toteuttamista, muun muassa vaikutustenarviointeja ja sidosryhmien osallistumista.

1.2

Sen vuoksi komitea

2.1

Komissio julkaisi vuoden 2011 marraskuussa kertomuksen aiheesta "Pienten ja keskisuurten yritysten sääntelytaakan keventäminen – Euroopan unionin sääntelyn mukauttaminen mikroyritysten tarpeisiin" (1), jossa määritetään erityisesti pk-yrityksiin kohdistuvia toimia. Sen lähtökohtana on Small Business Act -aloitteessa (2) vahvistettu "pienet ensin" -periaate, jonka mukaan lainsäädäntöä laadittaessa on otettava huomioon sen vaikutus pk-yrityksiin ja nykyistä sääntely-ympäristöä on yksinkertaistettava. Komissio ilmaisee siinä halukkuutensa puuttua pk-yritysten rasitteisiin uuden sääntelyn toimivuutta ja tuloksellisuutta koskevan REFIT-ohjelman (3) avulla, joka niin ikään käynnistettiin vuoden 2012 joulukuussa.

2.2

Komission 7. maaliskuuta 2013 aiheesta "Järkevä sääntely – Pienten ja keskisuurten yritysten tarpeet" (4) antamassa tiedonannossa keväällä kokoontuneelle Eurooppa-neuvostolle tehdään tilannekatsaus kaikista pk-yritysten taakkaa koskevista toimista, jotka komissio on toteuttanut vuodesta 2011 lähtien. Tiedonannossa tarkastellaan edistystä, jota on tapahtunut

3.1.1

ETSK on aina kannattanut ja edistänyt sääntelyn parantamiseen tähtääviä aloitteita, kuten sen useista lausunnoista selvästi ilmenee (5). Komitea toteaa, että vaikka kaiken kokoiset yritykset tarvitsevat järkevää sääntelyä, byrokratia vaikuttaa suhteettoman paljon yrityksiin ja varsinkin mikroyrityksiin. Sen vuoksi "pienet ensin" -periaatteen noudattamisen tulee olla ensisijainen suuntaviiva laadittaessa uutta lainsäädäntöä ja koko päätöksentekoprosessissa.

3.1.2

Pk-yritysten koko, toiminta-ala, tavoitteet, rahoitus, hallinnointi, maantieteellinen sijainti ja oikeudellinen asema vaihtelevat (6). Sen vuoksi poliittisten päättäjien tulee ottaa huomioon nämä erot laatiessaan pk-yrityksiä koskevaa sääntelyä. Niiden tulee pitää mielessä, että yksittäiset säädökset eivät ehkä vaikuta erityistä rasitusta aiheuttavilta, mutta erityisesti sääntöjen ja säädösten kumuloituminen heikentää mikro- ja pienyritysten halukkuutta kehittää uusia ideoita, laajentaa olemassa olevia markkinoita tai työllistää lisää ihmisiä.

3.1.3

Sen vuoksi monien pk-yritysten ja erityisesti mikro- ja pienyritysten mielestä lainsäädäntö on keino estää yritystoiminnan kehittämistä pikemminkin kuin edistää kasvua. ETSK katsoo, että EU-tason järkevä sääntely ei auta, ellei lainsäädännössä selkeästi yksilöidä, mitä yrityksiä sillä pyritään auttamaan ja mitä (jos mitään) poikkeuksia näille yrityksille myönnetään tai niillä on lupa vaatia. Sen vuoksi ETSK kehottaa painokkaasti komissiota toteuttamaan täysimääräisesti pk-yritystestit kaikissa vaikutustenarvioinneissa, joita tehdään eri pääosastoissa. Komitea katsoo, että pk-yritystestiin tulee sisällyttää ehdotusten mahdolliset kustannukset ja hyödyt ottaen huomioon yrityksen koon ja erottaen selvästi toisistaan mikro-, pien- ja keskisuuret yritykset. Jos pk-yritystestiä ei tehtäisi asianmukaisesti, se saisi kielteisen lausunnon vaikutustenarviointilautakunnalta.

3.2.1

Näin ollen ETSK tunnustaa vaikutustenarviointien (7) roolin EU-tason pk-yrityspolitiikan keskeisenä osatekijänä. Komitea kehottaa painokkaasti komissiota valmistelemaan vankkoja vaikutustenarviointeja, jotka ovat tarkoitustaan vastaavia ja loogisia. ETSK muistuttaa komissiota, että toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteita tulee noudattaa. Vaikutustenarvioinneissa on keskityttävä myös kustannusten arviointiin. Sääntelystä johtuvien, yritysten maksamien kustannusten lisääntyminen tekee epätaloudellisia joistakin toiminnoista, jotka olisivat tuottoisia ilman sääntelyä. Sen vuoksi eräät pienet yritykset joutuvat poistumaan markkinoilta, mikä heikentää yksityissektorin mahdollisuuksia taloudelliseen toimintaan. ETSK kehottaa komissiota laatimaan vuosittain riippumattomasti todennetun selvityksen lainsäädäntöehdotuksista yrityksille aiheutuvista kokonaisnettokustannuksista. Selvitykseen tulisi myös kirjata poliittisiin ehdotuksiin vaikutustenarvioinnin tuloksena sisällytetyt keskeiset muutokset.

3.2.2

ETSK toteaa, että vaikutustenarvioinnit ovat teknisiä asiakirjoja, mutta niiden pituus ja kielenkäyttö voivat tehdä niistä erittäin vaikeasti ymmärrettäviä, varsinkin silloin kun pienyritykset haluavat osallistua. Komitea suosittaa niiden tekemistä käyttäjäystävällisemmiksi (8) käyttämällä vakiomallia ja selkeää tiivistelmää, jossa tuodaan esiin tärkeimmät käsitellyt kysymykset ja tarkastellaan erikseen kutakin pk-yritysten alaryhmää.

3.2.3

ETSK kehottaa antamaan sidosryhmille, myös mikro- ja pk-yrityksiä edustaville työnantajaorganisaatioille, mahdollisuuden tarkastella vaikutustenarviointiluonnoksia riippumattomasti ja avoimuuden periaatteen mukaisesti, jotta voidaan varmistaa niiden laadukkuus ja laatiminen suuntaviivojen mukaisesti (9).

3.2.4

Vaikutustenarvioinneissa tulee arvioida yksityiskohtaisesti, miten ja missä määrin erityistoimia ja malleja (kuten poikkeuksia, yksinkertaistamisia jne.) tulisi käyttää pk-yritysten sääntelytaakan pienentämiseksi. ETSK on tyytyväinen pk-yritystestin käytön lisäämiseen, mutta muistuttaa tarpeesta tarkastella perusteellisesti ja yksittäin lainsäädännön vaikutuksia pk-yritysten kolmeen eri alaryhmään ja tutkia sen jälkeen mahdollisuuksia myöntää mikroyrityksille poikkeus uusien säädösten noudattamisesta tai keventää menettelyjä.

3.2.5

ETSK panee merkille, että komissio vaikuttaa olevan luopumassa suunnitelmistaan myöntää mikroyrityksille yleinen vapautus EU:n sääntöjen noudattamisesta vaikutustenarviointeja tehtäessä. ETSK on tyytyväinen tähän ja korostaa, että järkevää sääntelyä tulisi mukauttaa yritysten koon mukaan eikä se saisi olla liian monimutkaista. Mikäli nämä edellytykset täyttyvät, yritysten omistajien on helppo toimia niiden mukaisesti kehittämällä tarkoituksenmukaisia sisäisiä menettelyjä, jotka vastaavat järkevän sääntelyn tavoitteita.

3.2.6

Mikro- ja pienyritykset ovat tietoisia siitä, että ne ovat lähempänä asiakkaitaan kuin suuret monikansalliset yritykset. Ne tietävät myös, että asiakkaat haluavat yhä enemmän käyttää sellaisten paikallisten yritysten palveluja, jotka ovat eettisiä ja huolehtivat paikallisympäristöstä. ETSK muistuttaa komissiolle olevan sen vuoksi olennaisen tärkeää, että yritykset noudattavat yritysten, niiden tuotteiden ja palvelujen laatua koskevia normeja ja säädöksiä, jotta ne voivat menestyä ja säilyttää kilpailukykynsä erilaisilla markkinoilla. Poikkeusten antaminen mikroyrityksille esimerkiksi kuluttajansuoja- ja ympäristönsuojelulainsäädännön noudattamisesta saattaa lopulta olla haitaksi näille yrityksille (10).

3.2.7

Komitea katsoo, että vaikutustenarvioinneissa tulee pyrkiä edellä mainittujen seikkojen lisäksi myös mittaamaan täsmällisesti dominovaikutuksia, joita hallintokulujen vähentämiseen tähtäävällä, pk-yrityksiä koskevalla sääntömuutoksella saattaisi olla. Mahdolliset oheisvaikutukset voivat muuttaa sosiaalista tasapainoa ja yhteyttä valtionhallintoon (pimeä työ, verotustietojen tuntemus, sosiaaliturvamaksut, työsopimuksen tyyppi ja laatu jne.).

Pk-yrityksiä koskeva järkevä sääntely edellyttää ulkopuolisten vaikutusten minimoimista ja vähintäänkin kielteisten vaikutusten estämistä. Näin ollen ETSK muistuttaa komissiolle, että järkevän sääntelyn ei tulisi heikentää työntekijöiden oikeuksia (11) eikä alentaa heidän suojelunsa perustasoa etenkään työterveyden ja -turvallisuuden alalla.

3.3.1

ETSK on tyytyväinen vuotuisen pk-yritysten tulostaulukon käyttöönottoon, minkä ansiosta voidaan kartoittaa erityistoimia koko päätöksentekosyklin ajan. Komitea odottaa sen täytäntöönpanoa ja tuloksia.

3.3.2

ETSK katsoo, että Euroopan komission tulisi seurata jatkuvasti pk-yritysten tulostaulukkoa keskitetyn koordinointiyksikön avulla tiiviissä yhteistyössä EU:n eri toimielinten ja elinten kanssa. Komitea kehottaa myös jäsenvaltioita ja pk-yrityksiä edustavia järjestöjä osallistumaan tähän toimintaan.

3.4.1

ETSK on tyytyväinen siihen, että etenemissuunnitelmat, joilla sidosryhmiä informoidaan mahdollisista komission aloitteista, ovat niiden saatavilla suunnitellussa valmistelevassa ja neuvoa-antavassa työskentelyssä. Sidosryhmäkuulemisia tulisi mainostaa laajasti, jotta sidosryhmät voivat toimia hyvissä ajoin. Niiden ei kuitenkaan tulisi perustua määrään vaan laatuun, ja niiden tukena tulisi olla todellisten yrittäjien ja yritysten työntekijöiden sekä työnantajaorganisaatioiden haastatteluista sekä mikro- ja pienyrityksissä tehdyistä käynneistä ja niiden havainnoimisesta saatua empiiristä näyttöä. ETSK muistuttaa komissiolle, että etenemissuunnitelmiin tulisi aina sisältyä alustava karkea kustannusarvio, jotta sidosryhmät voivat tehdä mahdollisten vaikutusten laatutarkastuksen. Komitea muistuttaa komissiolle, että kattava sidosryhmäkuuleminen on ratkaisevan tärkeä laadukkaan tiedon keräämiseksi sekä järkevän sääntelyn ehdotusten laatimiseksi.

3.4.2

Kuulemismenettelyn jälkeen monet liike-elämän järjestöt ja niiden jäsenet jätetään ihmettelemään, ovatko niiden pyrkimykset auttaa kartoittamaan mahdollisia ongelmia ja ratkaisuja olleet hyödyllisiä. ETSK kannattaa sitä, että osa niistä osallistuu virallisen menettelyn mukaisesti vaikutustenarviointiin ulkopuolisina asiantuntijoina, jotta komission ehdotuksiin saataisiin lisäselvityksiä ja voitaisiin varmistaa, että eri näkökohdat on ymmärretty asianmukaisesti.

3.4.3

ETSK on pannut merkille, että lainsäätäjien antamien delegoitujen säädösten määrä on noussut suhteellisesti viime vuosina. Monet delegoituihin säädöksiin perustuvat päätökset vaikuttavat merkittävästi pk-yrityksiin. Komitea katsoo sen vuoksi, että myös kuulemismenettelyjen alaa tulisi laajentaa kattamaan tietyt keskeiset delegoidut säädökset, joilla saattaa olla merkittäviä taloudellisia, ympäristöön kohdistuvia ja/tai yhteiskunnallisia vaikutuksia tiettyyn alaan tai suuriin sidosryhmiin.

3.4.4

ETSK kehottaa käymään lainsäädäntöä laadittaessa aitoa ja järjestelmällistä pk-yritysten vuoropuhelua eri osapuolten kanssa. Tämän kumppanuuden tulisi varmistaa kaikkien pk-yritysten ja niiden järjestöjen osallistuminen tehokkuustavoitteiden edistämiseksi; tämä pätee erityisesti pienyritysten järjestöihin, jotka puolustavat Small Business Act -aloitteen (12) "pienet ensin" ja kertaluonteisuuden periaatteita.

3.4.5

ETSK kannattaa lähtökohtaisesti Enterprise Europe Network -verkostoa. Komitea pahoittelee, että sen potentiaalia ei ole vielä ymmärretty, koska monet eurooppalaiset pk-yritykset vaikuttavat olevan tietämättömiä sen olemassaolosta. Verkoston tarjoamien palvelujen tulisi perustua pk-yritysten todellisiin vaatimuksiin ja tarpeisiin, ja pk-yritysten järjestöjen kanssa tulisi tehdä tiivistä yhteistyötä.

Komitean näkemyksen mukaan Enterprise Europe Network -verkoston isäntäorganisaatioille tulisi myöntää tukea, jotta ne voivat käyttää enemmän resursseja pk-yritysten tarpeiden täyttämiseen julkishallinnon kanssa toimittaessa. ETSK katsoo, että tämän tuen tulisi kohdistua erityisesti pienimpiin yrityksiin, joita niiden paikallisen Enterprise Europe Network -keskuksen tulisi kuulla suoraan sääntelykysymysten tapauksessa. "Pienet ensin" -periaatteen noudattamiseksi kaikkien komission yksikköjen tulisi ottaa huomioon yrittäjien henkilökohtaisissa tapaamisissa tehdyt havainnot ja pk-yritysten järjestöjen panos.

3.4.6

ETSK on tyytyväinen, että hallintorasitetta tarkastelevien riippumattomien asiantuntijoiden korkean tason ryhmän (Stoiberin ryhmä) (13) toimeksiantoa on jatkettu. Erityisesti ETSK toivoo, että ryhmälle annetaan uusi rooli komission avustamisessa mikro- ja pienyrityksiä koskevien toimintalinjojen valmistelussa, seurannassa ja toimeenpanossa tiiviissä yhteistyössä pk-yritysten järjestöjen ja ammattijärjestöjen kanssa.

3.4.7

ETSK panee merkille kymmenen pk-yrityksille eniten rasitusta aiheuttavan säädöksen määrittämistä koskeneen kuulemismenettelyn (14) tulokset. Komitea kehottaa komissiota reagoimaan kuulemismenettelyssä tehtyihin havaintoihin mahdollisimman pian tekemällä yksinkertaistamista koskevia erityisehdotuksia.

3.5.1

ETSK kannattaa säännöllistä sääntelyn toimivuuden testaamista pk-yrityspoliittisessa päätöksenteossa (15) (nk. REFIT-ohjelma). ETSK odottaa kokeiluarviointien (16) tuloksia ja kannustaa komissiota käynnistämään lisää sääntelyn toimivuuden testauksia vuoden 2014 ohjelmassaan keskeisillä aloilla, jotka ovat komitean mielestä keskeisen tärkeitä kasvun ja työpaikkojen luomisen kannalta. Komitea kehottaa komissiota julkaisemaan internetsivuillaan kaikki toteutetut ja suunnitellut testaukset.

3.5.2

ETSK ehdottaa myös, että tehdään kattava sääntelyn toimivuuden testaaminen sille EU:n lainsäädännölle, jonka kanssa yritykset joutuvat tekemisiin käydessään kauppaa EU:n ulkorajojen yli. ETSK katsoo, että tällaisen lainsäädännön aiheuttama sääntelytaakka on suuri ja että tällainen testaaminen antaisi merkittävän panoksen EU:n toteuttamiin järkevän sääntelyn, kasvun ja kaupankäynnin alan ohjelmiin.

3.5.3

ETSK kehottaa komissiota hyödyntämään REFIT-ohjelmaa kartoittamaan mahdollisimman pian voimassa olevia säädöksiä ja tekeillä olevia ehdotuksia, jotka eivät ole enää tarkoituksenmukaisia, ja ehdottamaan niiden poistamista sekä jatkamaan voimassa olevan lainsäädännön konsolidointia osana lainsäädännön yksinkertaistamispyrkimyksiään. Se suosittaa, että kaikkien vähennystavoitteiden tulee olla mitattavissa ja tähdätä konkreettiseen ja yritysten kannalta myönteiseen muutokseen.

3.5.4

ETSK katsoo, että tulee valita entistä paremmin oikeudelliset välineet, itse- ja yhteissääntelymekanismit mukaan luettuina (17).

3.6.1

ETSK toteaa, että järkevä sääntely on kaikkien EU-politiikkojen laatimiseen sekä EU- että jäsenvaltiotasolla osallistuvien yhteisellä vastuulla.

3.6.2

EU-tasolla:

3.6.3

Jäsenvaltiotasolla: