Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52012PC0744

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 muuttamisesta

/* COM/2012/0744 final - 2012/0360 (COD) */

52012PC0744

Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 muuttamisesta /* COM/2012/0744 final - 2012/0360 (COD) */


PERUSTELUT

1.           EHDOTUKSEN SISÄLTÖ

1.1.        Yleinen tausta

Tällä ehdotuksella muutetaan maksukyvyttömyysmenettelyistä 29 päivänä toukokuuta 2000 annettua neuvoston asetusta (EY) N:o 1346/2000, jäljempänä ’maksukyvyttömyysasetus’ tai ’asetus’.

Maksukyvyttömyysasetuksessa vahvistetaan eurooppalaiset puitteet rajat ylittäville maksukyvyttömyysmenettelyille. Sitä sovelletaan, kun velallisella on omaisuutta tai velkojia useammassa kuin yhdessä jäsenvaltiossa riippumatta siitä, onko kyseessä luonnollinen henkilö vai oikeushenkilö. Asetuksessa myös määritetään, millä tuomioistuimella on toimivalta aloittaa maksukyvyttömyysmenettely. Päämenettely on aloitettava siinä jäsenvaltiossa, jossa velallisella on pääintressien keskus, ja sen vaikutukset tunnustetaan kaikkialla EU:ssa. Sekundäärimenettely voidaan aloittaa sellaisessa jäsenvaltiossa, jossa velallisella on toimipaikka, ja sen vaikutukset rajoittuvat kyseisen valtion alueella sijaitsevaan velallisen omaisuuteen. Asetukseen sisältyy myös sääntöjä sovellettavasta laista sekä pää- ja sekundäärimenettelyn koordinoinnista. Maksukyvyttömyysasetusta sovelletaan kaikkiin jäsenvaltioihin lukuun ottamatta Tanskaa, joka ei osallistu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen nojalla toteutettavaan oikeudelliseen yhteistyöhön.

Maksukyvyttömyysasetus hyväksyttiin toukokuussa 2000 ja sitä on sovellettu 31. toukokuuta 2002 alkaen. Komissio on nyt, kymmenen vuotta voimaantulon jälkeen, tarkastellut asetuksen toimivuutta käytännössä ja todennut, että sitä on tarpeen muuttaa.

1.2.        Maksukyvyttömyysasetuksen tarkistamisen tarve

Vaikka maksukyvyttömyysasetuksen katsotaan yleisesti helpottavan rajat ylittäviä maksukyvyttömyysmenettelyjä Euroopan unionissa, sidosryhmien kuulemisessa ja komission tilaamissa oikeudellisissa ja empiirisissä tutkimuksissa tuli esiin useita käytännön ongelmia asetuksen soveltamisessa. Asetuksessa ei myöskään oteta riittävästi huomioon EU:n nykyisiä prioriteetteja ja maksukyvyttömyyslainsäädännön kansallisia käytänteitä erityisesti vaikeuksissa olevien yritysten tervehdyttämistoimenpiteiden edistämisen suhteen. Maksukyvyttömyysasetuksen arvioinnissa havaittiin viisi pääasiallista puutetta:

· Asetus ei kata maksukyvyttömyyttä edeltävässä vaiheessa olevan yrityksen rakenneuudistusta koskevia kansallisia järjestelyjä (maksukyvyttömyyttä edeltävä menettely) tai menettelyjä, joissa entinen johto säilyy (hybridimenettely). Useissa jäsenvaltiossa[1] on kuitenkin viime aikoina otettu käyttöön tällaisia menettelyjä, joiden arvioidaan parantavan yritysten rakenneuudistusten onnistumisen mahdollisuuksia. Lisäksi asetuksesta puuttuvat nyt monet henkilökohtaista maksukyvyttömyyttä koskevat menettelyt.

· Asetuksen perusteella on vaikea määrittää, millä jäsenvaltiolla on toimivalta aloittaa maksukyvyttömyysmenettely. Vaikka maksukyvyttömyyttä koskevan päämenettelyn aloittamisen suhteen toimivaltaiseksi oikeuspaikaksi on laajalti kannatettu sitä jäsenvaltiota, jossa on velallisen pääintressien keskus, periaatteen soveltaminen on ollut ongelmallista. Asetuksessa olevia toimivaltaa koskevia sääntöjä on arvosteltu myös siitä, että niiden turvin yritykset ja luonnolliset henkilöt voivat hakea asianosaisille edullisempaa oikeusasemaa (harjoittaa ”forum shoppingia”) siirtämällä velallisen pääintressien keskusta perusteettomasti.

· Myös sekundäärimenettelyssä havaittiin ongelmia, sillä sen aloittaminen voi haitata velallisen omaisuuden tehokasta hallinnointia. Kun sekundäärimenettely aloitetaan, päämenettelyn selvittäjä ei enää valvo toisessa jäsenvaltiossa sijaitsevaa omaisuutta, minkä vuoksi velallisen myynti toiminnan jatkuvuuden periaatteen[2] mukaisesti vaikeutuu. Lisäksi sekundäärimenettelyjen on nykyään oltava likvidaatiomenettelyjä, mikä muodostaa esteen velallisen onnistuneelle rakenneuudistukselle.

· Maksukyvyttömyysmenettelyjen julkisuutta koskeviin sääntöihin ja saatavien ilmoittamiseen liittyy ongelmia. Päätösten julkistaminen tai rekisteröinti ei ole nykyään pakollista jäsenvaltiossa, jossa menettely aloitetaan, kuten ei myöskään jäsenvaltiossa, jossa velallisella on toimipaikka. Olemassa ei myöskään ole eurooppalaista maksukyvyttömyysrekisteriä, jonka kautta olisi mahdollista tehdä hakuja useista kansallisista rekistereistä. Rajat ylittävien maksukyvyttömyysmenettelyjen toimivuus perustuu kuitenkin pitkälti menettelyihin liittyvien päätösten julkisuuteen. Tuomareiden on tiedettävä, onko muissa jäsenvaltioissa jo aloitettu menettelyjä, ja velkojien ja mahdollisten velkojien on tiedettävä, että menettely on alkanut. Lisäksi velkojilla – erityisesti pienillä velkojilla ja pk-yrityksillä – on ongelmia ja kustannuksia, jotka liittyvät saatavien ilmoittamiseen maksukyvyttömyysasetuksen nojalla.

· Asetukseen ei myöskään sisälly erityisiä sääntöjä monikansallisen konsernin maksukyvyttömyydestä, vaikka rajat ylittävissä maksukyvyttömyystapauksissa kyse on usein juuri yritysryhmistä. Maksukyvyttömyysasetuksen peruslähtökohta on, että kustakin ryhmän yksittäisestä jäsenestä on aloitettava erillinen menettely ja että nämä menettelyt ovat toisistaan täysin riippumattomia. Ryhmän maksukyvyttömyyttä koskevien erityissäännösten puuttuminen vähentää usein koko ryhmän onnistuneen rakenneuudistuksen mahdollisuuksia ja saattaa johtaa ryhmän hajoamiseen.

Tähän ehdotukseen liitetyssä komission kertomuksessa on yksityiskohtainen arviointi asetuksen soveltamisesta käytännössä. Samoin tähän ehdotukseen liitetyssä komission vaikutustenarvioinnissa on tarkka analyysi nykyisen asetuksen ongelmista sekä niiden ratkaisemiseksi harkittujen eri vaihtoehtojen vaikutuksista.

Maksukyvyttömyysasetuksen tarkistuksen yleisenä tavoitteena on parantaa rajat ylittävien maksukyvyttömyystapausten ratkaisemisen eurooppalaisia puitteita, jotta voidaan varmistaa sisämarkkinoiden moitteeton toiminta ja selviytymiskyky taloudellisissa kriiseissä. Tämä tavoite on soveltuu Eurooppa 2020 -strategiassa vahvistettuihin EU:n poliittisiin prioriteetteihin, joita ovat talouden elvyttäminen, kestävän kasvun edistäminen, investointien lisääminen ja työpaikkojen säilyttäminen. Asetuksen tarkistamisella voidaan osaltaan tukea yritysten kehittämistä ja selviämistä Small Business Act -aloitteen[3] mukaisesti. Tarkistus on myös yksi toisessa sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa[4] luetelluista keskeisistä toimista.

2.           KUULEMISET JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI

Tätä ehdotusta varten toteutettiin laaja kuuleminen, jonka yhteydessä yleisöltä, jäsenvaltioilta, muilta toimielimiltä ja asiantuntijoilta pyydettiin kommentteja voimassa olevan asetuksen ongelmista ja niiden mahdollisista ratkaisukeinoista. Komissio aloitti 29. maaliskuuta 2012 julkisen kuulemisen, johon saatiin yhteensä 134 vastausta. Komissio otti huomioon myös Heidelbergin ja Wienin yliopistojen yhteistyönä tekemän maksukyvyttömyysasetuksen arviointia koskevan ulkoisen tutkimuksen tulokset. Eri uudistusvaihtoehtojen vaikutuksia koskevaa empiiristä tietoa kerättiin toisessa ulkoisessa tutkimuksessa, jonka tekivät GHK ja Milieu yhdessä. Molemmat tutkimukset julkaistaan yhdessä tämän ehdotuksen kanssa oikeusasioiden pääosaston verkkosivuilla. Kansallisten asiantuntijoiden kanssa pidettiin kaksi kokousta, huhti- ja lokakuussa 2012. Lisäksi komissio perusti rajat ylittävän maksukyvyttömyyden yksityisten asiantuntijoiden ryhmän, joka kokoontui viisi kertaa touko- ja lokakuun 2012 välillä ja käsitteli asetuksen ongelmia, niiden ratkaisuvaihtoehtoja ja tarkistetun asetuksen laatimista.

Sidosryhmien näkemykset uudistuksen pääkohdista voidaan tiivistää seuraavasti:

· Asetuksen soveltamisalan laajentaminen: merkittävä enemmistö katsoi, että asetuksen olisi katettava myös maksukyvyttömyyttä edeltävät menettelyt ja hybridimenettelyt. Vaihtelevia näkemyksiä esitettiin siitä, mitä menettelyyn tarkalleen pitäisi kuulua ja erityisesti siitä, milloin edellytetään tuomioistuinvalvontaa. Suurin osa vastaajista oli sitä mieltä, että maksukyvyttömyysasetusta olisi sovellettava yksityishenkilöihin ja itsenäisiin ammatinharjoittajiin.

· Toimivalta: kolme neljäsosaa vastaajista hyväksyi velallisen pääintressien keskuksen lähtökohdaksi päämenettelyn paikan määrittämisessä. Suurin osa oli kuitenkin sitä mieltä, että velallisen pääintressien keskuksen käsitteen määrittely oikeuskäytännössä aiheutti käytännön ongelmia. Miltei puolet vastaajista totesi, että velallisen pääintressien keskuksen perusteettomasta vaihtamisesta oli todisteita.[5]

· Päämenettelyn ja sekundäärimenettelyn suhde: miltei puolet vastaajista oli tyytymättömiä päämenettelyn ja sekundäärimenettelyn väliseen koordinointiin.

· Menettelyn julkisuus: kolme neljäsosaa vastaajista oli sitä mieltä, että maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen julkaisuvelvollisuuden puuttuminen on ongelma. Miltei puolet mielipiteensä ilmaisseista katsoi saatavien ilmoittamisessa olevan ongelmia.

· Yritysryhmien maksukyvyttömyys: melkein puolet vastaajista arvioi, ettei maksukyvyttömyysasetus toimi tehokkaasti monikansallisen yritysryhmän jäsenten maksukyvyttömyyden suhteen.

Komissio on analysoinut ehdotuksen pääkohdista aiheutuvia kustannuksia ja niistä saatavaa hyötyä vaikutustenarvioinnissa, joka esitetään tämän ehdotuksen ohessa.

3.           EHDOTUKSEEN LIITTYVÄT OIKEUDELLISET NÄKÖKOHDAT

3.1.        Ehdotetun toimen lyhyt kuvaus

Maksukyvyttömyysasetuksen ehdotetun uudistamisen eri tekijät voidaan tiivistää seuraavasti: · Soveltamisala: Ehdotuksessa laajennetaan asetuksen soveltamisalaa muuttamalla maksukyvyttömyysmenettelyn määritelmää siten, että siihen sisältyy myös sekä hybridimenettely että maksukyvyttömyyttä edeltävä menettely samoin kuin velkavastuusta vapautumista koskeva menettely ja muut luonnollisten henkilöiden maksukyvyttömyyttä koskevat menettelyt, jotka eivät nykyään kuulu määritelmään.

· Toimivalta: Ehdotuksessa selkiytetään toimivaltaa koskevia sääntöjä ja parannetaan toimivallan määrittelyä koskevia menettelysääntöjä.

· Sekundäärimenettely: Ehdotuksella tehostetaan maksukyvyttömyysmenettelyjen hallinnointia, sillä sen mukaan tuomioistuin voi kieltäytyä aloittamasta sekundäärimenettelyä, jos se ei ole välttämätön paikallisten velkojien intressien suojaamiseksi. Ehdotuksessa poistetaan vaatimus, jonka mukaan sekundäärimenettelyn on oltava likvidaatiomenettely, ja parannetaan pää- ja sekundäärimenettelyn välistä koordinaatiota erityisesti laajentamalla yhteistyövaatimukset koskemaan myös asianomaisia tuomioistuimia. · Menettelyn julkisuus ja saatavien ilmoittaminen: Ehdotuksessa velvoitetaan jäsenvaltiot julkaisemaan rajat ylittäviä maksukyvyttömyystapauksia koskevat tuomioistuinten päätökset yleisön saatavilla olevassa sähköisessä rekisterissä ja säädetään kansallisten maksukyvyttömyysrekisterien liittämisestä yhteen. Siinä myös otetaan käyttöön vakiolomakkeet saatavien ilmoittamiselle.

· Yritysryhmät: Ehdotuksessa säädetään useita saman yritysryhmän jäseniä käsittävän maksukyvyttömyysmenettelyn koordinoinnista velvoittamalla eri päämenettelyissä mukana olevat selvittäjät ja tuomioistuimet kommunikoimaan keskenään. Lisäksi tällaisessa menettelyssä mukana oleville selvittäjille annetaan menettelylliset välineet pyytää muun asiaa koskevan menettelyn keskeyttämistä ja ehdottaa muille ryhmän jäsenille tervehdyttämissuunnitelmaa.

3.1.1.     Maksukyvyttömyysasetuksen soveltamisala

Ehdotuksella laajennetaan maksukyvyttömyysasetuksen soveltamisalaa muuttamalla 1 artiklan 1 kohdassa esitettyä ’maksukyvyttömyysmenettelyn’ nykyistä määritelmää. Soveltamisalaa ehdotetaan laajennettavaksi menettelyihin, joissa ei ole selvittäjää, mutta joissa tuomioistuin valvoo tai hallitsee velallisen varoja ja liiketoimia. Muutoksen myötä olisi mahdollista toteuttaa menettelyjä, joissa velallinen jää omistajaksi eikä selvittäjää määrätä. Näin voitaisiin hyötyä asetuksella käyttöön otetusta maksukyvyttömyysmenettelyn vaikutusten koko EU:n laajuisesta tunnustamisesta. Sen ansiosta asetuksen soveltamisalaan voisi myös kuulua useampia henkilökohtaista maksukyvyttömyyttä koskevia järjestelyjä. Lisäksi ehdotuksessa esitetään nimenomaista viittausta velkajärjestelyjä koskeviin menettelyihin ja tervehdyttämisen tarkoitukseen, jotta mukaan voidaan ottaa myös ne menettelyt, joiden ansiosta velallinen voi sopia velkojiensa kanssa järjestelyistä maksukyvyttömyyttä edeltävässä vaiheessa. Muutosten ansiosta asetus noudattaisi paremmin rajat ylittäviä maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevassa Uncitralin mallilaissa[6] valittua lähestymistapaa.

Asetuksen soveltamisalan laajentaminen on tärkeää, jotta voidaan varmistaa maksukyvyttömyyttä edeltävien menettelyjen ja hybridimenettelyjen tehokas toiminta rajat ylittävissä tilanteissa. Mukaan ei kuitenkaan pitäisi ottaa luottamuksellisia maksukyvyttömyysmenettelyjä. Jäsenvaltioissa on käytössä useita maksukyvyttömyysmenettelyjä, joissa velallinen käy (tiettyjen) velkojien kanssa neuvotteluja jälleenrahoitusta tai uudelleenjärjestelyä koskevan sopimuksen tekemisestä, mutta näitä tietoja ei haluta julkistaa. Tällaisiin menettelyihin saattaa sisältyä yksittäisiä täytäntöönpanotoimia koskeva moratorio tai ne saattavat estää tietyn ajan velkojia hakemasta maksukyvyttömyysmenettelyyn asettamista, koska velalliselle halutaan antaa hieman ”hengähdysaikaa”. Vaikka näillä menettelyillä saattaa olla tärkeä rooli joissakin jäsenvaltioissa, niiden sopimusperusteisuus ja luottamuksellisuus vaikeuttavat niiden vaikutusten EU:n laajuista tunnustamista, sillä toisessa jäsenvaltiossa oleva tuomioistuin tai velkoja ei voi tietää tällaisen menettelyn vireillepanosta. Tällainen järjestely voi kuitenkin kuulua maksukyvyttömyysasetuksen soveltamisalaan heti, kun siitä tulee julkinen.

Ehdotuksessa ei muuteta nykyistä järjestelmää, jonka mukaan asetuksen soveltamisalaan kuuluvat kansalliset maksukyvyttömyysmenettelyt luetellaan liitteessä A, ja jäsenvaltiot päättävät, ilmoitetaanko tietty maksukyvyttömyysmenettely sisällytettäväksi kyseiseen liitteeseen. Ehdotuksessa otetaan kuitenkin käyttöön järjestely, jonka mukaan komissio arvioi, täyttääkö ilmoitettu kansallinen maksukyvyttömyysmenettely muutetun määritelmän edellytykset. Näin varmistetaan, että liitteessä luetellaan ainoastaan asetuksessa vahvistettujen sääntöjen mukaiset menettelyt.

3.1.2.     Toimivalta aloittaa maksukyvyttömyysmenettely

Ehdotuksessa säilytetään velallisen pääintressien keskuksen käsite. Näin varmistetaan, että asia käsitellään sillä oikeudenkäyttöalueella, johon velallisella on todellinen yhteys, eikä yrityksen edustajien valitsemalla oikeudenkäyttöalueella. Velallisen pääintressien keskukseen perustuva lähestymistapa on myös kansainvälisen näkemyksen mukainen, sillä se on valittu rajat ylittäviä maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevassa Uncitralin mallilaissa oikeudenkäyttöä koskevaksi standardiksi. Ehdotuksessa täydennetään velallisen pääintressien keskuksen määritelmää, jotta oikeusalan toimijoiden olisi helpompi määrittää se. Samalla määritellään luonnollisia henkilöitä koskeva velallisen pääintressien keskus. Lisäksi uudessa johdanto-osan kappaleessa selkiytetään olosuhteita, joissa voidaan kumota oletus, että oikeushenkilön pääintressien keskuksen katsotaan sijaitsevan tämän sääntömääräisessä kotipaikassa. Johdanto-osan kappaleen teksti on Euroopan unionin tuomioistuimen Interediliä koskevasta päätöksestä[7].

Ehdotuksessa myös parannetaan menettelysääntöjä menettelyn aloittamista koskevan toimivallan määrittämiseksi. Ehdotuksen mukaan tuomioistuimen on viran puolesta selvitettävä toimivaltansa ennen maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista ja esitettävä päätöksessään, mihin sen toimivalta perustuu. Lisäksi ehdotuksessa annetaan kaikille ulkomaisille velkojille oikeus hakea muutosta aloittamispäätökseen ja varmistetaan, että näille velkojille tiedotetaan aloittamispäätöksestä, jotta ne voivat käyttää oikeuksiaan tehokkaasti. Näillä muutoksilla pyritään varmistamaan, että menettely aloitetaan ainoastaan, jos kyseisellä jäsenvaltiolla todella on toimivalta. Näin pitäisi voida vähentää tapauksia, joissa asianosaiset hakevat edullisempaa oikeusasemaa muuttamalla velallisen pääintressien keskusta perusteettomasti ja totuudenvastaisesti.

Ehdotuksessa selvitetään, että tuomioistuimella, joka aloittaa maksukyvyttömyysmenettelyn, on toimivalta myös maksukyvyttömyysmenettelyistä välittömästi johtuvissa tai niihin läheisesti liittyvissä kanteissa. Tällaisia ovat esimerkiksi takaisinsaantikanteet. Muutoksella kodifioidaan unionin tuomioistuimen asiassa ”DekoMarty”[8] vahvistama oikeuskäytäntö. Jos tällainen kanne liittyy toiseen samaa vastaajaa koskevaan kanteeseen, joka perustuu yleiseen yksityis- ja kauppaoikeuteen, ehdotuksen mukaan selvittäjällä on mahdollisuus viedä molemmat kanteet vastaajan kotipaikan tuomioistuimiin, jos ne ovat toimivaltaisia tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annetun asetuksen (EY) N:o 44/2001[9], sellaisena kuin se on muutettuna, mukaisesti. Tämän säännön ansiosta selvittäjä voi esimerkiksi nostaa samassa tuomioistuimessa maksukyvyttömyyslainsäädäntöön perustuvan johtajan vastuuvelvollisuuteen liittyvän kanteen samaan aikaan kuin vahingonkorvaus- tai yritysoikeuteen perustuvan kanteen kyseistä johtajaa vastaan.

3.1.3.     Sekundäärimenettely

Asetukseen ehdotetaan useita muutoksia, joiden tarkoituksena on tehostaa velallisen omaisuuden hallinnointia silloin, kun velallisella on toimipaikka toisessa jäsenvaltiossa.

· Kun tuomioistuin saa sekundäärimenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen, sen pitäisi päämenettelyn selvittäjän pyynnöstä voida kieltäytyä aloittamisesta tai lykätä päätöstä, mikäli aloittaminen ei ole välttämätöntä paikallisten velkojien intressien suojaamiseksi. Tämä olisi tilanne esimerkiksi, jos sijoittaja tekee tarjouksen ostaakseen yrityksen toiminnan jatkuvuuden periaatteen pohjalta ja tarjous olisi paikallisten velkojien kannalta edullisempi kuin yrityksen varojen likvidointi. Sekundäärimenettelyn aloittamisen ei myöskään pitäisi olla välttämätöntä, jos päämenettelyn selvittäjä lupaa paikallisille velkojille, että heitä kohdellaan päämenettelyssä samoin kuin jos sekundäärimenettely olisi aloitettu ja varoja jaettaessa noudatetaan samoja oikeuksia, jotka niillä olisi tällöin ollut saatavien määrittämisen ja maksunsaantijärjestyksen osalta. Tällaista ”keinotekoisen” sekundäärimenettelyn käytäntöä on sovellettu useissa rajat ylittävissä maksukyvyttömyysmenettelyissä, joiden pääkäsittely on aloitettu Yhdistyneessä kuningaskunnassa (erityisesti maksukyvyttömyysmenettelyissä, joissa mukana ovat olleet Collins&Aikman, MG Rover ja Nortel Networks). Brittiläiset tuomioistuimet valtuuttivat brittiselvittäjät jakamaan osan varoista sen jäsenvaltion lainsäädännön mukaisesti, jossa toimipaikka sijaitsi. Koska tällainen menettely ei ole monenkaan jäsenvaltion oikeudessa mahdollinen, ehdotuksessa vahvistetaan aineellinen oikeussääntö, jonka nojalla selvittäjä voi antaa paikallisille velkojille tällaiset omaisuuden osalta sitovat sitoumukset.

· Ehdotettu muutos ei vaikuta selvittäjän mahdollisuuteen pyytää sekundäärimenettelyn aloittamista, jos tämä helpottaa monimutkaisten tapausten hallinnointia, esimerkiksi jos sijoittautumisvaltiossa on irtisanottava huomattava määrä työntekijöitä. Tällöin voi olla edelleen hyödyllistä aloittaa paikallinen menettely ja määrätä paikallinen selvittäjä, jotta velallisen omaisuutta voidaan hallinnoida mahdollisimman tehokkaasti.

· Ehdotuksessa velvoitetaan tuomioistuin, joka saa sekundäärimenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen, kuulemaan päämenettelyn selvittäjää ennen päätöksen tekemistä. Tällä muutoksella pyritään varmistamaan, että kyseinen tuomioistuin on täysin tietoinen selvittäjän kartoittamista tervehdyttämis- tai uudelleenjärjestelyvaihtoehdoista ja pystyy arvioimaan kunnolla sekundäärimenettelyn aloittamisen seuraukset. Velvoitteeseen liittyy se, että selvittäjällä on oikeus hakea muutosta sekundäärimenettelyn aloittamispäätökseen.

· Ehdotuksessa poistetaan nykyinen vaatimus, jonka mukaan sekundäärimenettelyjen on oltava likvidaatiomenettelyjä. Sekundäärimenettelyn aloittava tuomioistuin voi valita minkä tahansa menettelyn – myös rakenneuudistuksen – joka on mahdollinen kansallisen lainsäädännön nojalla. Tällä muutoksella varmistetaan, ettei sekundäärimenettelyn aloittaminen automaattisesti estä velallisen tervehdyttämistä tai rakenneuudistusta. Tämän muutoksen ei pitäisi vaikuttaa valtiontuen perimistä koskeviin sääntöihin eikä maksukyvyttömiltä yrityksiltä perimistä koskevaan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön[10].

· Lisäksi ehdotuksella parannetaan pää- ja sekundäärimenettelyn välistä koordinointia laajentamalla nyt ainoastaan selvittäjiin sovellettava yhteistyötä koskeva velvoite myös pää- ja sekundäärimenettelyssä mukana oleviin tuomioistuimiin. Näin tuomioistuimet velvoitetaan tekemään yhteistyötä ja kommunikoimaan keskenään. Lisäksi selvittäjien on tehtävä yhteistyötä ja kommunikoitava toisessa jäsenvaltiossa menettelyssä mukana olevan tuomioistuimen kanssa. Tuomioistuinten välinen yhteistyö parantaa pää- ja sekundäärikäsittelyn koordinointia. Se voi olla keskeisen tärkeää erityisesti, jos halutaan varmistaa onnistunut rakenneuudistus esimerkiksi tervehdyttämissuunnitelman vahvistamista koskevalla selvittäjien välisellä sopimuksella.

3.1.4.     Maksukyvyttömyysmenettelyn julkisuus ja saatavien ilmoittaminen

Ehdotuksen mukaan maksukyvyttömyysmenettelystä on julkaistava tietyt vähimmäistiedot sähköisessä rekisterissä, joka on suurelle yleisölle avoin ja maksuton. Tämä velvoite koskee maksukyvyttömyysmenettelyn aloittavaa tuomioistuinta ja aloittamispäivää. Päämenettelyn osalta on ilmoitettava menettelyn päättymispäivä, menettelytyyppi, velallinen, määrätty selvittäjä, menettelyn aloittamispäätös sekä selvittäjän määräämistä koskeva päätös (jos se on eri kuin aloittamispäätös) sekä saatavien ilmoittamisen määräaika. Koska kansalliset oikeusjärjestelmät ovat erilaisia maksukyvyttömyysmenettelyjen julkisuuden ja velkojien eri tarpeiden suhteen, velvoite julkaista nämä tiedot on rajattu koskemaan yrityksiä sekä itsenäisiä ja riippumattomia ammatinharjoittajia, eikä se koske kuluttajiin liittyviä maksukyvyttömyysmenettelyjä. Ehdotuksessa perustetaan kansallisten rekisterien yhteenliittämistä varten järjestelmä, johon pääsee Euroopan oikeusportaalin kautta. Komissio määrittää täytäntöönpanosäädöksellä yhteiset vähimmäisvaatimukset rekistereissä tehtäville hauille ja maksukyvyttömyysrekistereissä julkaistaviin tietoihin perustuvien tulosten saamiselle. Kansallisten rekistereiden yhteenliittämisellä varmistetaan, että tuomioistuin, jolle on tehty sekundäärimenettelyn aloittamista koskeva hakemus, pystyy päättelemään, onko tiettyyn velalliseen liittyviä menettelyjä jo aloitettu muussa jäsenvaltiossa. Samoin velkojat saavat tietää, onko samaa velallista koskevia menettelyjä aloitettu, ja jos on, mitä oikeuksia selvittäjällä mahdollisesti on. Jos velalliset ovat yrityksiä, jäsenvaltiot voivat käyttää perustana keskus-, kauppa- ja yhtiörekistereiden yhteenliittämistä koskevasta 13 päivänä kesäkuuta 2012 annetusta Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 2012/17/EU[11] johtuvia velvoitteita. Tämän asetuksen soveltamista varten yksinään tieto, että velallista koskeva menettely on aloitettu, ei ole riittävä rajat ylittävien maksukyvyttömyysmenettelyjen koordinoimista varten, jotta velkojat voisivat käyttää näihin menettelyihin liittyviä oikeuksiaan.

Ehdotuksen avulla ulkomaiset velkojat, erityisesti pienet velkojat ja pienet ja keskisuuret yritykset, voivat ilmoittaa saatavansa aiempaa helpommin kolmella tavalla. Ensinnäkin ehdotuksessa vahvistetaan kaksi vakiolomaketta, jotka otetaan käyttöön täytäntöönpanosäädöksellä. Näistä toinen on velkojille lähetettävää ilmoitusta ja toinen saatavien ilmoittamista varten. Lomakkeet ovat saatavilla kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä, mikä vähentää käännöskustannuksia. Toiseksi ulkomaisille velkojille annetaan menettelyn aloittamista koskevan ilmoituksen julkaisemisesta maksukyvyttömyysrekisterissä vähintään 45 päivää aikaa ilmoittaa saatavansa riippumatta siitä, sovelletaanko kansallisessa lainsäädännössä lyhyempää aikaa. Niille on myös ilmoitettava, jos niiden oma saatava on kiistetty, ja annettava mahdollisuus täydentää annettuja todisteita saatavan toteennäyttämiseksi. Kolmanneksi oikeudellinen edustus ei ole pakollista ilmoitettaessa saatavaa ulkomaiselle oikeudenkäyttöalueelle, mikä vähentää velkojien kustannuksia.

3.1.5.     Yritysryhmien jäsenten maksukyvyttömyys

Ehdotuksessa luodaan erityinen oikeudellinen kehys yritysryhmien jäsenten maksukyvyttömyyden käsittelyä varten. Samalla kuitenkin säilytetään voimassa olevan maksukyvyttömyysasetuksen taustalla oleva oikeushenkilökohtainen lähestymistapa. Ehdotuksessa otetaan käyttöön velvoite koordinoida saman yritysryhmän eri jäsenten maksukyvyttömyysmenettelyjä velvoittamalla tässä mukana olevat selvittäjät ja tuomioistuimet tekemään toistensa kanssa yhteistyötä samaan tapaan kuin pää- ja sekundäärimenettelyn kohdalla. Tällaisella yhteistyöllä voi olla erilaisia muotoja asian olosuhteista riippuen. Selvittäjien olisi erityisesti vaihdettava asiaa koskevia tietoja ja tehtävä yhteistyötä tervehdyttämis- tai uudelleenjärjestelysuunnitelmaa laadittaessa, kun tämä on aiheellista. Mahdollisuus tehdä yhteistyötä selvittäjien välisten sopimusten avulla mainitaan erityisesti tämän välineen käytännön merkityksen tunnustamiseksi ja käytön edistämiseksi. Tuomioistuinten olisi tehtävä yhteistyötä erityisesti vaihtamalla tietoja, koordinoimalla tarvittaessa sellaisten selvittäjien määräämistä, jotka voivat tehdä yhteistyötä toistensa kanssa, ja hyväksymällä selvittäjien niille esittämiä sopimuksia.

Lisäksi ehdotuksessa annetaan jokaiselle selvittäjälle tietty asema saman ryhmän toista jäsentä koskevassa menettelyssä. Selvittäjällä on erityisesti oikeus tulla kuulluksi tällaisessa muussa menettelyssä, pyytää sen keskeyttämistä ja ehdottaa siinä tervehdyttämissuunnitelmaa tavalla, jonka avulla asianomainen velkojatoimikunta tai tuomioistuin voi tehdä sitä koskevan päätöksen. Selvittäjällä on myös oikeus osallistua velkojainkokoukseen. Näiden menettelyllisten välineiden avulla se selvittäjä, jonka edun mukaista kaikkien asianomaisten yritysten rakenneuudistuksen onnistuminen ensisijaisesti on, voi virallisesti toimittaa tervehdyttämissuunnitelmansa ryhmän jäsentä koskevaan menettelyyn, vaikka kyseisen menettelyn selvittäjä olisi haluton tekemään yhteistyötä tai vastustaisi suunnitelmaa.

Koska ehdotus koskee saman ryhmän jäseniä koskevien erillisten menettelyjen koordinointia, sillä ei pyritä estämään tiukasti toisiinsa liittyneiden yritysten ryhmien nykyistä käytäntöä, jonka mukaan kaikkien ryhmän jäsenten pääintressien keskus on samassa paikassa, jolloin menettely voidaan aloittaa yhdessä oikeuspaikassa.

3.2.        Oikeusperusta

Ehdotuksella muutetaan asetusta (EY) N:o 1346/2000, jonka oikeusperusta oli aluksi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 61 artiklan c alakohta ja 67 artiklan 1 kohta. Lissabonin sopimuksen voimaantulon jälkeen vastaava oikeusperusta on ollut Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 81 artiklan 2 kohdan a, c ja f alakohta.

Perussopimuksiin liitetyn, Tanskan asemaa koskevan pöytäkirjan nojalla Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen kolmannen osan V osastoa ei sovelleta Tanskaan. Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen V osastoa ei sovelleta myöskään Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Irlantiin, paitsi jos nämä kaksi maata päättävät toisin niiden asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. Jos komission ehdotuksessa kuitenkin muutetaan voimassa olevaan säädöstä eivätkä Yhdistynyt kuningaskunta tai Irlanti käytä oikeuttaan osallistua muuttavaan toimenpiteeseen, neuvosto voi päättää komission ehdotuksesta, että kyseisen maan osallistumattomuus voimassa olevaan toimenpiteeseen siinä muodossa kuin se on muutettuna tekee kyseisen toimenpiteen soveltamisen muissa jäsenvaltioissa tai unionissa mahdottomaksi, jolloin ilmoituksen tekemisaikaa jatketaan. Jos asianomainen maa ei ole päättänyt osallistua jatketun jakson loppuun mennessä, voimassaoleva toimenpide ei enää sido sitä eikä sitä sovelleta siihen.

3.3.        Toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteet

Edellä esitetyt maksukyvyttömyysasetuksen tarkistuksen eri tekijät ovat toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukaisia. Toissijaisuuden osalta voidaan todeta, etteivät jäsenvaltiot voi saada yksin aikaan ehdotettuja muutoksia, jotka edellyttävät maksukyvyttömyysasetuksen nykyisten sääntöjen muuttamista soveltamisalan, maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevan toimivallan, sekundäärimenettelyjä koskevien säännösten, päätösten julkaisemisen ja saatavien ilmoittamisen osalta. Maksukyvyttömyysasetuksen muuttaminen edellyttää aina unionin lainsäätäjän puuttumista. Teoriassa jäsenvaltiot voisivat huolehtia sähköisten maksukyvyttömyysrekistereiden luomisesta yksin, mutta niiden yhteenliittäminen edellyttää toimia unionin tasolla. Tämän vuoksi jäsenvaltiot eivät voi saavuttaa ehdotetun toimen tavoitteita – maksukyvyttömyysrekistereiden yhteenliittämistä koko EU:ssa – riittävissä määrin yksin, vaan tavoitteet toteutuvat paremmin unionin tason toiminnalla.

Suhteellisuuden osalta ehdotetun toimen sisältö ja muoto eivät ylitä sitä, mikä on tarpeen perussopimusten tavoitteiden saavuttamiseksi. Lisäksi ehdotuksen liitteenä oleva vaikutustenarviointi osoittaa, että kunkin ehdotetun tarkistuksen hyödyt ovat niistä aiheutuvia kustannuksia suuremmat. Tämän vuoksi ehdotetut toimenpiteet ovat oikeasuhteisia.

3.4.        Vaikutus perusoikeuksiin

Kuten ehdotukseen liitetyssä vaikutustenarvioinnissa yksityiskohtaisesti kuvataan, ehdotus on kaikilta osin Euroopan unionin perusoikeuskirjassa vahvistettujen oikeuksien mukainen komission tiedonannon ”Euroopan unionin strategia perusoikeuskirjan panemiseksi tehokkaasti täytäntöön” mukaisesti. Muutoksilla parannetaan rajat ylittävissä maksukyvyttömyystapauksissa mukana olevien henkilöiden tilannetta: näiden omistusoikeutta, elinkeinovapautta, oikeutta tehdä työtä, liikkumis- ja oleskeluvapautta sekä oikeutta tehokkaaseen oikeussuojakeinoon. Julkisen sähköisen maksukyvyttömyysrekisterin perustamista koskevalla muutosehdotus on henkilötietojen suojaa koskevan oikeuden mukainen tavalla, joka on tavoitteisiin nähden oikeasuhteinen, sillä kyseisten toimenpiteiden käyttöönotolla varmistetaan, että tietosuojaa koskevaa direktiiviä 95/46/EY noudatetaan.

4.           VAIKUTUS TALOUSARVIOON

Ehdotuksella on rajallinen vaikutus EU:n talousarvioon. Tietotekninen sovellus maksukyvyttömyysrekistereiden yhteenliittämistä varten on jo kehitetty ja sitä pidetään yllä Euroopan oikeusportaalin yhteydessä. Vaikutukset EU:n talousarvioon vuosina 2014–2020 aiheutuvat ainoastaan tietoteknisen sovelluksen ylläpito- ja päivityskustannuksista. Nämä kustannukset ovat yhteensä 1 500 000 euroa vuosina 2014–2020 ja ne maksettaisiin tulevan oikeusalan ohjelman kokonaismäärärahoista.[12]

2012/0360 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 muuttamisesta

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 81 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen, kun ehdotus lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[13],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

ovat kuulleet Euroopan tietosuojavaltuutettua[14],

sekä katsovat seuraavaa:

(1)       Neuvoston asetuksella (EY) No 1346/2000[15] on luotu eurooppalaiset puitteet rajat ylittäville maksukyvyttömyysmenettelyille Euroopassa. Siinä määritellään, millä jäsenvaltiolla on toimivalta aloittaa maksukyvyttömyysmenettely, vahvistetaan yhtenäiset lainvalintasäännöt ja säädetään maksukyvyttömyyteen liittyvien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä pää- ja sekundäärimenettelyjen koordinoinnista.

(2)       Asetuksen (EY) N:o 1346/2000 soveltamista koskevassa, 12 päivänä joulukuuta 2012 annetussa komission kertomuksessa[16] todetaan, että asetus toimii yleisesti hyvin, mutta eräiden sen säännösten soveltamista on syytä parantaa rajat ylittävien maksukyvyttömyysmenettelyjen hallinnoinnin tehostamiseksi.

(3)       Asetuksen (EY) N:o 1346/2000 soveltamisala olisi laajennettava kattamaan myös menettelyt, joilla edistetään taloudellisesti elinkelpoisten velallisten tervehdyttämistä, jotta terveet yritykset voivat jatkaa toimintaansa ja yrittäjät saada uuden mahdollisuuden. Erityisesti se olisi laajennettava menettelyihin, jotka koskevat velallisen rakenneuudistusta maksukyvyttömyyttä edeltävässä vaiheessa tai joissa yrityksen johto jää entiselleen. Asetuksen pitäisi myös kattaa sellaisten kuluttajien ja itsenäisten ammatinharjoittajien, jotka eivät täytä nykyisen asetuksen vaatimuksia, velkavastuusta vapautumiseen liittyvät menettelyt.

(4)       Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevia sääntöjä olisi selkiytettävä ja toimivallan määrittämistä koskevia menettelysääntöjä parannettava. Myös maksukyvyttömyysmenettelystä välittömästi johtuvia tai siihen läheisesti liittyviä kanteita koskevasta toimivallasta olisi vahvistettava selkeä sääntö.

(5)       Vaatimus, jonka mukaan sekundäärimenettelyn on oltava likvidaatiomenettely, olisi poistettava, jotta voitaisiin parantaa maksukyvyttömyysmenettelyjen tehoa silloin, kun velkojalla on toimipaikka toisessa jäsenvaltiossa. Lisäksi tuomioistuimen olisi voitava kieltäytyä aloittamasta sekundäärimenettelyä, jos se ei ole välttämätön paikallisten velkojien intressien suojaamiseksi. Pää- ja sekundäärikäsittelyn välistä koordinointia olisi parannettava erityisesti velvoittamalla mukana olevat tuomioistuimet tekemään yhteistyötä.

(6)       Mukana olevien velkojien ja tuomioistuinten tiedonsaannin parantamiseksi ja rinnakkaisten maksukyvyttömyysmenettelyjen estämiseksi jäsenvaltioiden olisi julkaistava rajat ylittäviä maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevat oleelliset päätökset julkisessa sähköisessä rekisterissä. Myös maksukyvyttömyysrekistereiden yhteenliittämisestä olisi säädettävä. Saatavien ilmoittamista varten olisi otettava käyttöön vakiolomakkeet ulkomaisten velkojien tehtävien helpottamiseksi ja käännöskulujen vähentämiseksi.

(7)       Olisi annettava erityiset säännöt sellaisten menettelyjen koordinointiin, joissa on mukana saman yritysryhmän eri jäseniä. Eri maksukyvyttömyysmenettelyissä mukana olevat selvittäjät ja tuomioistuimet olisi velvoitettava tekemään yhteistyötä ja kommunikoimaan keskenään. Lisäksi kaikilla mukana olevilla selvittäjillä olisi oltava menettelylliset välineet esittää tervehdyttämissuunnitelma maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena olevalle yritysryhmälle ja pyytää tarvittaessa muuta yritystä kuin sitä, jota varten selvittäjä on määrätty, koskevan maksukyvyttömyysmenettelyn keskeyttämistä. Ilmaisun ’yritysryhmä’ määritelmän olisi katsottava koskevan ainoastaan maksukyvyttömyysasioita, eikä sillä saisi olla vaikutusta ryhmiä koskeviin yritysnäkökohtiin.

(8)       Jotta asetusta voitaisiin mukauttaa nopeasti jäsenvaltioiden ilmoittamiin kansallisten maksukyvyttömyyslakien muutoksiin, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä liitteiden muutosten osalta säädöksiä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. On erityisen tärkeää, että komissio toteuttaa asiaa valmistellessaan asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(9)       Jotta asetuksen (EY) N:o 1346/2000 täytäntöönpanolle voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[17] mukaisesti.

(10)     Tämän vuoksi asetusta (EY) N:o 1346/2000 olisi muutettava.

(11)     Tämän asetuksen muuttaminen ei saisi vaikuttaa sääntöihin, jotka koskevat valtiontuen perimistä takaisin maksukyvyttömiltä yrityksiltä, sellaisina kuin Euroopan unionin tuomioistuin on niitä oikeuskäytännössään tulkinnut (C-454/09, komissio v. Italia – ”New Interline”). Jos valtiontuen täysimääräinen takaisin periminen ei ole mahdollista, koska perintämääräys koskee maksukyvyttömyysmenettelyssä olevaa yritystä, kyseisen menettelyn olisi aina oltava likvidaatiomenettely, joka johtaa tuensaajan toiminnan päättymiseen lopullisesti ja tämän omaisuuden rahaksimuuttoon.

(12)     Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa 1 ja 2 artiklan mukaisesti [Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti ovat ilmoittaneet haluavansa osallistua tämän asetuksen hyväksymiseen ja soveltamiseen]/[Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti eivät osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen eikä se sido niitä eikä sitä sovelleta niihin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista].

(13)     Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemaa koskevassa pöytäkirjassa olevan 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, se ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan neuvoston asetus (EY) N:o 1346/2000 seuraavasti:

(1) Korvataan johdanto-osan 2 kappaleessa viittaus 65 artiklaan viittauksella 81 artiklaan.

(2) Korvataan johdanto-osan 3, 5, 8, 11, 12, 14 ja 21 kappaleessa ilmaisu ’yhteisö’ ilmaisulla ’unioni’.

(3) Korvataan johdanto-osan 4 kappale seuraavasti:

”(4)   Sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan kannalta on tarpeen välttää kannustamasta osapuolia siirtämään omaisuutta tai oikeudenkäyntejä jäsenvaltiosta toiseen edullisemman oikeusaseman saamiseksi konkurssivelkojien vahingoksi (”forum shopping”).”

(4) Korvataan johdanto-osan 6 kappale seuraavasti:

”(6)   Tähän asetukseen olisi sisällyttävä säännöksiä, joilla säännellään toimivaltaa aloittaa maksukyvyttömyysmenettely ja menettely, joka johtuu välittömästi maksukyvyttömyysmenettelystä ja liittyy siihen läheisesti. Tässä asetuksessa olisi myös säädettävä kyseisissä menettelyissä tehtyjen päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä maksukyvyttömyysmenettelyssä sovellettavasta laista. Lisäksi tähän asetukseen olisi sisällyttävä säännöt sellaisten maksukyvyttömyysmenettelyjen koordinoinnista, jotka koskevat samaa velallista tai useita saman yritysryhmän jäseniä.”

(5) Korvataan johdanto-osan 7 kappale seuraavasti:

”(7)   Maksukyvyttömien yhtiöiden tai muiden oikeushenkilöiden likvidaatioon liittyvät maksukyvyttömyysmenettelyt, oikeudelliset järjestelyt, akordi ja muut vastaavat menettelyt eivät kuulu tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta siviili- ja kauppaoikeuden alalla 22 päivänä joulukuuta 2000 annetun asetuksen (EY) N:o 44/2001[18] soveltamisalaan. Näiden menettelyjen olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan. Tämän asetuksen tulkinnassa olisi pyrittävä välttämään näiden kahden säädöksen väliset aukot sääntelyssä.”

(6) Korvataan johdanto-osan 9 kappale seuraavasti:

”(9)   Tätä asetusta olisi sovellettava maksukyvyttömyysmenettelyihin, jotka täyttävät tässä asetuksessa vahvistetut edellytykset, riippumatta siitä, onko velallinen luonnollinen henkilö vai oikeushenkilö, elinkeinonharjoittaja vai yksityishenkilö. Kyseiset maksukyvyttömyysmenettelyt on lueteltu tyhjentävästi liitteessä A. Kun kansallinen menettely mainitaan liitteessä A, tätä asetusta olisi sovellettava ilman toisen jäsenvaltion tuomioistuinten tarkasteluja siitä, täyttyvätkö tässä asetuksessa vahvistetut edellytykset. Vakuutusyrityksiä, luottolaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä koskevat maksukyvyttömyysmenettelyt, siinä määrin kuin ne kuuluvat luottolaitosten tervehdyttämisestä ja likvidaatiosta 4 päivänä huhtikuuta 2001 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2001/24/EY[19], sellaisena kuin se on muutettuna, soveltamisalaan, sekä yhteissijoitusyritykset olisi jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle. Tällaisten yritysten ei pitäisi kuulua tämän asetuksen soveltamisalaan sen vuoksi, että ne kuuluvat erityisjärjestelyjen piiriin, ja kansallisilla valvontaviranomaisilla on laajat valtuudet puuttua niiden asioihin.”

(7) Lisätään johdanto-osaan 9 a kappale seuraavasti:

”(9 a) Tämän asetuksen soveltamisala olisi laajennettava kattamaan myös menettelyt, joilla edistetään taloudellisesti elinkelpoisten velallisten tervehdyttämistä, jotta terveet yritykset voivat jatkaa toimintaansa ja yrittäjät saada uuden mahdollisuuden. Erityisesti se olisi laajennettava menettelyihin, jotka koskevat velallisen rakenneuudistusta maksukyvyttömyyttä edeltävässä vaiheessa, menettelyihin, joissa johto jää entiselleen, ja menettelyihin, jotka liittyvät kuluttajien ja itsenäisten ammatinharjoittajien velkavastuusta vapautumiseen. Koska näihin menettelyihin ei välttämättä määrätä selvittäjää, niiden olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan, jos ne toteutetaan tuomioistuimen valvonnassa tai seurannassa. Tässä yhteydessä ilmaisun ’valvonta’ olisi katettava tilanteet, joihin tuomioistuin puuttuu velkojan tai asianomaisen osapuolen muutoksenhaun perusteella.”

(8) Korvataan johdanto-osan 10 kappale seuraavasti:

”(10) Maksukyvyttömyysmenettelyissä ei välttämättä edellytetä toimivaltaisen oikeusviranomaisen toimenpiteitä; ilmaisu ’tuomioistuin’ olisi ymmärrettävä laajasti, niin että siihen sisältyy henkilö tai toimielin, joka on kansallisen lain mukaan toimivaltainen päättämään maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta. Jotta tätä asetusta voitaisiin soveltaa, menettelyjen (jotka käsittävät laissa säädettyjä toimenpiteitä ja muodollisuuksia) olisi oltava sekä asetuksen säännösten mukaisia että myös virallisesti tunnustettuja ja oikeudellisesti sitovia siinä jäsenvaltiossa, jossa maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan.”

(9) Lisätään johdanto-osaan uusi 12 a kappale seuraavasti:

”(12 a)           Toimivaltaisen tuomioistuimen olisi ennen maksukyvyttömyyttä koskevan menettelyn aloittamista tarkasteltava viran puolesta, sijaitseeko velallisen pääintressien keskus tai toimipaikka todella sen tuomioalueella. Jos asian olosuhteet aiheuttavat epäilyjä tuomioistuimen toimivallasta, tuomioistuimen olisi vaadittava velallista toimittamaan lisätodisteita väitteidensä tueksi ja antamaan tarvittaessa velallisen velkojille mahdollisuus esittää näkemyksensä toimivaltakysymyksestä. Lisäksi velkojilla olisi oltava tehokas oikeussuojakeino maksukyvyttömyyttä koskevan menettelyn aloittamispäätöstä vastaan.”

(10) Poistetaan johdanto-osan 13 kappale.

(11) Lisätään johdanto-osan 13 a ja 13 b kappale seuraavasti:

”(13 a)           Yrityksen tai muun oikeushenkilön ’pääintressien keskuksen’ katsotaan sijaitsevan paikassa, jossa on sen sääntömääräinen kotipaikka. Tämä oletus pitäisi voida kumota, jos yrityksen keskushallinto sijaitsee eri jäsenvaltiossa kuin sen sääntömääräinen kotipaikka ja kaikkien tekijöiden kattavassa arvioinnissa käy ilmi tavalla, joka on kolmansien osapuolten tiedettävissä, että yrityksen johdon ja valvonnan tosiasiallinen keskus sijaitsee ja sen intressejä hallinnoidaan kyseisessä muussa jäsenvaltiossa. Sen sijaan oletusta ei pitäisi voida kumota, jos yrityksen hallinnosta ja valvonnasta vastaavat elimet ovat samassa paikassa kuin sen sääntömääräinen kotipaikka ja sen hallintoa koskevat päätökset tehdään siellä tavalla, joka on kolmansien osapuolten tiedettävissä.

(13 b)            Sen jäsenvaltion tuomioistuimilla, jossa maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan, on toimivalta myös maksukyvyttömyysmenettelyistä välittömästi johtuvissa tai niihin läheisesti liittyvissä, esimerkiksi takaisinsaantikanteissa. Jos tällainen kanne liittyy toiseen kanteeseen, joka perustuu yleiseen yksityis- ja kauppaoikeuteen, selvittäjän pitäisi voida viedä molemmat kanteet vastaajan kotipaikan tuomioistuimiin, jos hän katsoo asian käsittelyn niissä tehokkaammaksi. Tämä voi olla tilanne esimerkiksi, jos selvittäjä haluaa yhdistää maksukyvyttömyyslakiin perustuvan johtajan vastuuvelvollisuutta koskevan kanteen ja yritys- tai vahingonkorvauslakiin perustuvan kanteen.”

(12) Lisätään johdanto-osan 19 a ja 19 b kappale seuraavasti:

”(19 a)           Sekundäärimenettelyt voivat myös haitata omaisuuden tehokasta hallinnointia. Tämän vuoksi tuomioistuimen, joka aloittaa sekundäärimenettelyn, pitäisi voida selvittäjän pyynnöstä lykätä menettelyn aloittamista tai kieltäytyä siitä, jos menettely ei ole välttämätön paikallisten velkojien etujen suojaamiseksi. Tämän pitäisi olla tilanne erityisesti, jos selvittäjä sopii omaisuutta sitovasti kohtelevansa paikallisia velkojia samoin kuin jos sekundäärimenettely olisi aloitettu, ja soveltavansa jakaessaan siinä jäsenvaltiossa sijaitsevaa omaisuutta, jossa sekundäärimenettelyn aloittamista on pyydetty, kyseisen jäsenvaltion maksunsaantijärjestystä koskevia sääntöjä. Asetuksessa pitäisi antaa selvittäjälle mahdollisuus tehdä tällaisia sitoumuksia.

(19 b)            Jotta paikalliset intressit voidaan suojata tehokkaasti, päämenettelyn selvittäjän ei pitäisi voida muuttaa rahaksi tai siirtää sellaisessa jäsenvaltiossa sijaitsevaa omaisuutta, johon on perusteettomasti perustettu toimipaikka, erityisesti jos tarkoituksena on estää mahdollisuus, että intressit kävisivät toteen sekundäärimenettelyn aloittamisen jälkeen.”

(13) Korvataan johdanto-osan 20 kappale seuraavasti:

”(20) Pää- ja sekundäärimenettelyt voivat edistää koko omaisuuden tehokasta rahaksimuuttoa kuitenkin ainoastaan, jos rinnakkaisia menettelyjä koordinoidaan. Tämä edellyttää etenkin, että eri selvittäjät ja tuomioistuimet ovat läheisessä yhteistyössä erityisesti antamalla toisilleen riittävästi tietoja. Päämenettelyn hallitsevan aseman varmistamiseksi tämän menettelyn selvittäjälle olisi annettava useita mahdollisuuksia vaikuttaa samanaikaisesti vireillä oleviin sekundäärimenettelyihin. Selvittäjän pitäisi erityisesti pystyä esittämään tervehdyttämissuunnitelma tai sovintoehdotus tai hakemaan varojen rahaksimuuton keskeyttämistä sekundäärimenettelyssä. Selvittäjien ja tuomioistuinten olisi otettava yhteistyössään huomioon maksukyvyttömyysoikeuden alalla toimivien eurooppalaisten ja kansainvälisten yhdistysten käyttöön ottamissa viestintä- ja yhteistyöperiaatteissa ja -ohjeissa vahvistetut, rajat ylittävissä maksukyvyttömyysasioissa toteutettavan yhteistyön parhaat käytänteet.”

(14) Lisätään johdanto-osaan 20 a ja 20 b kappale seuraavasti:

”(20 a)           Tällä asetuksella olisi varmistettava tehokas hallinnointi maksukyvyttömyysmenettelyissä, jotka liittyvät yritysryhmän muodostaviin eri yrityksiin. Jos on aloitettu maksukyvyttömyysmenettely, joka koskee useita samaan yritysryhmään kuuluvia yrityksiä, tällaista menettelyä olisi koordinoitava hyvin. Mukana oleviin eri selvittäjiin ja tuomioistuimiin olisi sovellettava samaa velvollisuutta tehdä yhteistyötä ja kommunikoida keskenään kuin samaa velallista koskevassa pää- ja sekundäärimenettelyssä. Lisäksi yritysryhmän jäsentä koskevaan menettelyyn määrätyllä selvittäjällä olisi oltava oikeus ehdottaa toista saman ryhmän jäsentä koskevassa menettelyssä tervehdyttämissuunnitelmaa, jos tämä on mahdollista kansallisen maksukyvyttömyyslain nojalla.

(20 b) Yritysryhmien maksukyvyttömyyttä koskevien sääntöjen käyttöönotolla ei pitäisi rajoittaa tuomioistuimen mahdollisuutta aloittaa useita samaan yritysryhmään kuuluvien yritysryhmien maksukyvyttömyysmenettelyjä yhdessä oikeuspaikassa, jos tuomioistuin katsoo, että näiden yritysten intressien pääkeskus on yhdessä jäsenvaltiossa. Tällaisissa tilanteissa tuomioistuimen olisi myös voitava määrätä, jos mahdollista, sama selvittäjä kaikkiin asianomaisiin menettelyihin.”

(15) Lisätään johdanto-osaan uusi 21 a kappale seuraavasti:

”(21 a)           On hyvin tärkeää, että velkojat, joiden asuin- tai kotipaikka tai sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee unionissa, ovat tietoisia velallistensa omaisuutta koskevien maksukyvyttömyysmenettelyjen aloittamisesta. Velkojille suuntautuvan nopean tiedonkulun varmistamiseksi oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa 13 päivänä marraskuuta 2007 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 1393/2007[20] ei pitäisi soveltaa silloin, kun tässä asetuksessa viitataan velvoitteeseen antaa velkojille tietoja. Kaikilla unionin kielillä saatavana olevien vakiolomakkeiden käytöllä helpotetaan velkojien tehtävää näiden ilmoittaessa saataviaan toisessa jäsenvaltiossa aloitetussa menettelyssä.”

(16) Korvataan johdanto-osan 29 kappale seuraavasti:

”(29) Elinkeinotoimintaan liittyvien näkökohtien vuoksi maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksen olennainen sisältö olisi selvittäjän pyynnöstä julkaistava toisessa jäsenvaltiossa. Jos yrityksellä on toimipaikka kyseisessä jäsenvaltiossa, julkaisemisen olisi oltava pakollista siihen asti kunnes maksukyvyttömyysrekistereiden yhteenliittymisjärjestelmä perustetaan. Kummassakaan tapauksessa julkaiseminen ei kuitenkaan voi olla muussa jäsenvaltiossa aloitetun menettelyn tunnustamisen edellytys.”

(17) Lisätään johdanto-osaan 29 a kappale seuraavasti:

”(29 a)           Mukana olevien velkojien ja tuomioistuinten tiedonsaannin parantamiseksi ja rinnakkaisten maksukyvyttömyysmenettelyjen estämiseksi jäsenvaltioiden olisi julkaistava rajat ylittäviä maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevat oleelliset tiedot julkisessa sähköisessä rekisterissä. Tässä asetuksessa olisi säädettävä maksukyvyttömyysrekistereiden yhteenliittämisestä, jotta helpotetaan niiden velkojien ja tuomioistuinten, joiden koti- tai sijaintipaikka on muissa jäsenvaltioissa, mahdollisuuksia käyttää näitä tietoja.”

(18) Korvataan johdanto-osan 31 kappale seuraavasti:

”(31) Tähän asetukseen olisi sisällyttävä liitteitä, joissa esitetään erityisesti asetuksen soveltamisalaan kuuluvat kansalliset maksukyvyttömyysmenettelyt. Jotta asetusta voitaisiin mukauttaa nopeasti jäsenvaltioiden kansallisten maksukyvyttömyyslakien muutoksiin, komissiolle olisi annettava oikeus tarkistaa liitteitä delegoiduilla säädöksillä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti. Komission olisi tarkastettava ennen sellaisten delegoitujen säädösten antamista, joilla muutetaan liitteissä esitettyjä kansallisia menettelyjä, että ilmoitettu menettely täyttää tässä asetuksessa vahvistetut vaatimukset. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.”

(19) Lisätään johdanto-osan 31 a, 31 b ja 31 c kappale seuraavasti:

”(31 a) Jotta voidaan varmistaa asetuksen (EY) N:o 1346/2000 täytäntöönpanolle yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[21] mukaisesti.

(31 b)            Tässä asetuksessa kunnioitetaan perusoikeuksia ja otetaan huomioon Euroopan unionin perusoikeuskirjassa tunnustetut periaatteet. Erityisesti tällä asetuksella pyritään edistämään henkilötietojen suojelua koskevan 8 artiklan, omistusoikeutta koskevan 17 artiklan ja oikeutta tehokkaisiin oikeussuojakeinoihin ja puolueettomaan tuomioistuimeen koskevan 47 artiklan soveltamista.

(31 c) Yksilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY[22] ja yksilöiden suojelusta yhteisöjen toimielinten ja elinten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 18 päivänä joulukuuta 2000 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001[23] sovelletaan henkilötietojen käsittelyyn tämän asetuksen puitteissa.”

(20) Korvataan johdanto-osan 32 ja 33 kappaleessa ilmaisu ’Euroopan yhteisön perustamissopimukseen’ ilmaisulla ’Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen’.

(21) Korvataan 1 ja 2 artikla seuraavasti:

”1 artikla Soveltamisala

1.           Tätä asetusta sovelletaan oikeudellisiin tai hallinnollisiin menettelyihin, väliaikaiset menettelyt mukaan luettuina, jotka perustuvat maksukyvyttömyyttä tai velkajärjestelyä koskevaan lakiin ja joissa toiminnan tervehdyttämistä, velkajärjestelyä, uudelleenjärjestämistä tai velallisen omaisuuden rahaksi muuttamista varten

(a) velallisen on luovuttava omaisuudestaan kokonaan tai osittain ja määrätään selvittäjä, tai

(b) tuomioistuin valvoo tai hallitsee velallisen varoja ja liiketoimia.

Tässä kohdassa tarkoitetut menettelyt luetellaan liitteessä A.

2.           Tätä asetusta ei sovelleta maksukyvyttömyysmenettelyihin, jotka koskevat

(a) vakuutusyrityksiä,

(b) luottolaitoksia,

(c) sijoituspalveluyrityksiä, jos ne kuuluvat direktiivin 2001/24/EY, sellaisena kuin se on muutettuna, soveltamisalaan, ja

(d) yhteissijoitusyrityksiä.

2 artikla Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

(a) ”maksukyvyttömyysmenettelyllä” liitteessä A lueteltuja menettelyjä;

(b) ”selvittäjällä”

(i)      sellaista henkilöä tai toimielintä, jonka tehtävänä on hallinnoida tai muuttaa rahaksi menettelyn piiriin kuuluvaa omaisuutta tai valvoa velallisen liiketoimintaa. Luettelo näistä henkilöistä ja toimielimistä on liitteessä C,

(ii)      velallista, jolla säilyy määräysvalta omaisuuteensa, asiassa, jossa selvittäjää ei määrätä tai velallisen toimivaltuudet eivät siirry selvittäjälle;

(c) ”tuomioistuimella” kaikissa artikloissa 3 b artiklan 2 kohtaa lukuun ottamatta jäsenvaltion lainkäyttöelintä tai muuta viranomaista, joka on toimivaltainen päättämään menettelyn aloittamisesta, vahvistamaan sen aloittamisen tai tekemään muita tällaiseen menettelyyn liittyviä päätöksiä;

(d) ”maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksellä”

(i)      minkä tahansa tuomioistuimen päätöstä aloittaa maksukyvyttömyysmenettely tai vahvistaa tällaisen menettelyn aloittaminen, ja

(ii)      tuomioistuimen päätöstä, jossa määrätään väliaikainen selvittäjä;

(e) ”menettelyn alkamisella” ajankohtaa, josta alkaen menettelyn aloittamispäätöstä on noudatettava riippumatta siitä, onko päätös lopullinen;

(f) ”jäsenvaltiolla, jossa omaisuus sijaitsee”

(i)      esineen osalta jäsenvaltiota, jossa esine sijaitsee,

(ii)      sellaisen omaisuuden tai oikeuden osalta, jota koskeva omistus- tai muu oikeus on merkittävä julkiseen rekisteriin, sitä jäsenvaltiota, jossa rekisteriä pidetään,

(iii)     yritysten rekisteröityjen osakkaiden osalta sitä jäsenvaltiota, jonka alueella sijaitsee osakkeet liikkeeseen laskeneen yrityksen sääntömääräinen kotipaikka,

(iv)     rahoitusvälineiden, joiden omistusoikeuden osoittaa välittäjän ylläpitämään tai hänen puolestaan ylläpidettyyn rekisteriin tai tiliin tehty merkintä (arvo-osuusmuotoinen arvopaperi), osalta jäsenvaltiota, jossa pidetään sitä rekisteriä tai tiliä, jolle merkinnät tehdään,

(v)     luottolaitoksen tileillä olevan käteisrahan osalta tilin kansainvälisen tilinumeron (IBAN) osoittamaa jäsenvaltiota,

(vi)     muiden kuin v luetelmakohdassa tarkoitettua omaisuutta koskevien kolmansiin osapuoliin kohdistuvien saatavien osalta jäsenvaltiota, jossa sitoumuksen täyttämiseen velvollisella osapuolella on 3 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu pääintressien keskus;

(g) ”toimipaikalla” sellaista taloudellisen toiminnan paikkaa, jossa velallinen harjoittaa muuta kuin tilapäistä taloudellista toimintaa inhimillisin ja aineellisin voimavaroin;

(h) ”paikallisilla velkojilla” velkojia, joiden velalliseen kohdistuvat saatavat syntyivät muussa jäsenvaltiossa sijaitsevan toimipaikan toiminnasta kuin sen, jossa velallisen pääintressien keskus sijaitsee;

(i) ”yritysryhmällä” useita yrityksiä, jotka koostuvat emoyrityksestä ja tytäryrityksistä;

(j) ”emoyrityksellä” yritystä, joka

(i)      omistaa enemmistön toisen yrityksen (tytäryritys) osakkeenomistajien tai jäsenten äänimäärästä, tai

(ii)      on tytäryrityksessä osakkeenomistaja tai jäsen, jolla on oikeus

(aa)    nimittää tai erottaa suurin osa kyseisen tytäryrityksen hallinto-, johto- tai valvontaelinten jäsenistä, tai

(bb)   käyttää tosiasiallista määräysvaltaa tytäryrityksessä kyseisen tytäryrityksen kanssa tehdyn sopimuksen tai yhtiöjärjestykseen sisältyvän määräyksen perusteella.”

(22) Korvataan 3 artiklan 1 ja 3 kohta seuraavasti:

”1.          Sen jäsenvaltion tuomioistuin, jossa velallisella on pääintressien keskus, on toimivaltainen aloittamaan maksukyvyttömyysmenettelyn (päämenettely). Pääintressien keskus on paikka, jossa velallinen hallinnoi säännöllisesti intressejään ja joka on kolmansien osapuolten tiedettävissä.

Yrityksen tai oikeushenkilön pääintressien keskuksen katsotaan sijaitsevan siinä valtiossa, jossa oikeushenkilöllä on sääntömääräinen kotipaikka, jollei muuta näytetä toteen.

Jos kyseessä on yksityishenkilö, joka on yksityisyrittäjä tai itsenäinen ammatinharjoittaja, pääintressien keskus on kyseisen henkilön pääasiallinen toimipaikka; muiden yksityishenkilöiden pääintressien keskus on yksityishenkilön asuinpaikka.

3.           Jos maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu 1 kohdan nojalla, myöhemmin 2 kohdan nojalla aloitettava menettely on sekundäärimenettely. Tällaisessa tapauksessa asianmukainen ajankohta sen määrittämiseen, onko velkojalla toimipaikka toisen jäsenvaltion alueella, on päämenettelyn aloittamisajankohta.”

(23) Lisätään 3 a ja 3 b artikla seuraavasti:

”3 a artikla

Tuomiovalta menettelyyn liittyvissä kanteissa

1.           Sen jäsenvaltion tuomioistuimella, jonka alueella maksukyvyttömyysmenettely on aloitettu 3 artiklan mukaisesti, on toimivalta maksukyvyttömyysmenettelystä välittömästi johtuvissa tai siihen läheisesti liittyvissä kanteissa.

2.           Jos edellä 1 kohdassa mainittu kanne liittyy toiseen samaa vastaajaa koskevaan yksityis- ja kauppaoikeudelliseen kanteeseen, selvittäjä voi viedä molemmat kanteet tuomioistuimiin siinä jäsenvaltiossa, jossa on vastaajan kotipaikka, tai jos kanne on nostettu useita vastaajia vastaan, jäsenvaltiossa, jossa on minkä tahansa vastaajan kotipaikka, mikäli kyseisellä tuomioistuimella on toimivalta asetuksen (EY) N:o 44/2001 sääntöjen nojalla.

3.           Tätä artiklaa sovellettaessa kanteiden katsotaan liittyvän toisiinsa silloin, kun niiden välillä on niin läheinen yhteys, että kanteiden käsitteleminen ja ratkaiseminen yhdessä näyttää tarpeelliselta, jotta kanteiden käsitteleminen eri oikeudenkäynneissä ei johtaisi ristiriitaisiin tuomioihin.

3 b artikla

Toimivallan tutkiminen; oikeus oikeudelliseen valvontaan

1.           Tuomioistuin, jolle esitetään pyyntö maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta, tutkii viran puolesta, onko sillä 3 artiklassa tarkoitettu toimivalta. Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätöksessä mainitaan, mihin tuomioistuimen toimivalta perustuu ja erityisesti, perustuuko se 3 artiklan 1 vai 2 kohtaan.

2.           Jos maksukyvyttömyysmenettely aloitetaan kansallisen lainsäädännön mukaisesti ilman tuomioistuimen päätöstä, kyseiseen menettelyyn määrätty selvittäjä tarkastelee, onko sillä jäsenvaltiolla, jossa menettely on vireillä, toimivalta 3 artiklan nojalla. Tällaisessa tapauksessa selvittäjä esittää, mihin toimivalta perustuu, ja erityisesti, perustuuko se 3 artiklan 1 vai 2 kohtaan.

3.           Jokaisella velkojalla tai asianomaisella osapuolella, jolla on asuin- tai kotipaikka tai sääntömääräinen kotipaikka muussa jäsenvaltiossa kuin menettelyn aloitusvaltiossa, on oikeus hakea muutosta päämenettelyn aloittamispäätökseen. Maksukyvyttömyysmenettelyn aloittava tuomioistuin ilmoittaa päätöksestä hyvissä ajoin tällaisille velkojille, mikäli ne ovat tiedossa, jotta ne voivat hakea siihen muutosta.”

(24) Korvataan 4 artiklan 2 kohdan m alakohta seuraavasti:

”(m)   konkurssivelkojia vahingoittavien oikeustointen mitättömyys, pätemättömyys ja peräytyminen.”

(25) Lisätään 6 a artikla seuraavasti:

”6 a artikla Nettoutussopimukset

Nettoutussopimuksia hallinnoidaan yksinomaan sen lain perusteella, jota kyseisiin sopimuksiin sovelletaan.”

(26) Lisätään 10 a artikla seuraavasti:

”10 a artikla Paikallisen lainsäädännön mukaiset hyväksymisvaatimukset

Kun sen jäsenvaltion laissa, joka hallinnoi maksukyvyttömyysmenettelyn vaikutuksia 8 ja 10 artiklassa tarkoitettuihin sopimuksiin, säädetään, että sopimus voidaan irtisanoa tai sitä voidaan muuttaa maksukyvyttömyysmenettelyn aloittaneen tuomioistuimen hyväksynnällä, mutta kyseisessä jäsenvaltiossa ei ole aloitettu maksukyvyttömyysmenettelyjä, maksukyvyttömyysmenettelyn aloittaneella tuomioistuimella on toimivalta hyväksyä näiden sopimusten irtisanominen tai muuttaminen.”

(27) Korvataan 15 artikla seuraavasti:

”15 artikla Maksukyvyttömyysmenettelyn vaikutukset vireillä oleviin oikeudenkäynteihin tai välimiesmenettelyihin

Maksukyvyttömyysmenettelyn vaikutukset menettelyn piiriin kuuluvaa velallisen omaisuutta koskevaan vireillä olevaan oikeudenkäyntiin tai välimiesmenettelyyn määräytyvät yksinomaan sen jäsenvaltion lain mukaan, jossa oikeudenkäynti tai välimiesmenettely on vireillä.”

(28) Muutetaan 18 artikla seuraavasti:

(a) Korvataan 18 artiklan 1 kohta seuraavasti:

4.           Selvittäjä, jonka 3 artiklan 1 kohdan mukaan toimivaltainen tuomioistuin on määrännyt, voi käyttää toisessa jäsenvaltiossa kaikkia niitä toimivaltuuksia, joita hänellä on menettelyn aloitusvaltion lain mukaan, niin kauan kuin siellä ei ole aloitettu toista maksukyvyttömyysmenettelyä tai annettu toista maksukyvyttömyysmenettelyä koskevan hakemuksen perusteella toimivaltuuksien käytön estävää turvaamistoimenpidettä. Hän voi erityisesti siirtää velallisen omaisuutta sen jäsenvaltion alueelta, jossa se sijaitsee, jollei 5 tai 7 artiklasta muuta johdu. Hän voi myös sitoutua siihen, että päämenettelyssä noudatetaan niitä varojen jakamista ja etuoikeusjärjestystä koskevia oikeuksia, jotka paikallisilla velkojilla olisi ollut, jos sekundäärimenettely olisi aloitettu. Tällaiseen sitoumukseen sovelletaan muotovaatimuksia, jos sellaisia on päämenettelyn aloitusvaltiossa, ja ne ovat omaisuuden suhteen täytäntöönpanokelpoisia ja sitovia.”

(b) Korvataan 3 kohdan viimeinen virke seuraavasti:

”Näihin toimivaltuuksiin ei voi sisältyä pakkokeinojen käyttöä, ellei tuomioistuin niitä määrää, eikä oikeutta ratkaista riitaa.”

(29) Lisätään 20 a, 20 b, 20 c ja 20 d artikla seuraavasti:

”20 a artikla Maksukyvyttömyysrekisterien perustaminen

Jäsenvaltioiden on perustettava ja pidettävä yllä alueellaan yhtä tai useampaa rekisteriä (nk. maksukyvyttömyysrekisteriä), jossa annetaan yleisön käyttöön internetissä maksutta seuraavat tiedot:

(a) maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäivä;

(b) maksukyvyttömyysmenettelyn aloittanut tuomioistuin ja mahdollinen asian viitenumero;

(c) aloitetun maksukyvyttömyysmenettelyn tyyppi;

(d) velallisen nimi ja osoite;

(e) menettelyyn määrätyn mahdollisen selvittäjän nimi ja osoite;

(f) saatavien ilmoittamisen määräaika;

(g) maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamispäätös;

(h) selvittäjän nimittämistä koskeva päätös, jos se on eri kuin edellä g kohdassa tarkoitettu päätös;

(i) päämenettelyn lopettamispäivä.

20 b artikla Maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittäminen

1.           Komissio perustaa täytäntöönpanosäädöksellä hajautetun järjestelmän maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittämistä varten. Tähän järjestelmään kuuluvat maksukyvyttömyysrekisterit ja Euroopan oikeusportaali, joka toimii järjestelmän sisältämien tietojen julkisena sähköisenä yhteyspisteenä. Järjestelmään kuuluu 20 a artiklassa tarkoitettuja tietoja koskeva hakupalvelu kaikilla unionin virallisilla kielillä.

2.           Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä 45 b artiklan 3 kohdassa tarkoitetulla menettelyllä …… [36 kuukautta asetuksen voimaantulosta] mennessä seuraavat:

– tekninen eritelmä, jossa määritellään sähköiset viestintä- ja tiedonvaihtomenetelmät maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittämistä varten laaditun rajapintamäärittelyn perusteella;

– tekniset toimenpiteet, joilla varmistetaan tietoteknisen turvallisuuden vähimmäisvaatimukset tiedon välittämistä ja jakamista varten maksukyvyttömyysrekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän sisällä;

– Euroopan oikeusportaalin 20 a artiklassa esitettyjen tietojen perusteella tarjoaman hakupalvelun vähimmäisvaatimukset;

– 20 a artiklassa esitettyihin tietoihin perustuvien hakujen tulosten esittämiseen liittyvät vähimmäisvaatimukset;

– rekistereiden yhteenliittämisjärjestelmän tarjoamien palvelujen saatavuutta koskevat säännöt ja tekniset edellytykset; ja

– sanasto, joka sisältää liitteessä A lueteltujen kansallisten maksukyvyttömyysmenettelyjen perusselitykset.

20 c artikla Maksukyvyttömyysrekisterien perustamis- ja yhteenliittämiskustannukset

1.           Maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittämisjärjestelmän perustaminen ja tuleva kehittäminen rahoitetaan unionin yleisestä talousarviosta.

2.           Kukin jäsenvaltio vastaa kustannuksista, jotka aiheutuvat sen kansallisen maksukyvyttömyysrekisterin mukauttamisesta yhteentoimivaksi Euroopan oikeusportaalin kanssa sekä kyseisen rekisterin hallinnointi-, toiminta- ja ylläpitokustannuksista.

20 d artikla Maksukyvyttömyysmenettelyjen rekisteröinti

Kun aloitetaan pää- tai sekundäärimenettely, joka liittyy yritykseen, oikeushenkilöön tai yksityishenkilöön, joka on yksityisyrittäjä tai itsenäinen ammatinharjoittaja, maksukyvyttömyysmenettelyn aloittava tuomioistuin varmistaa, että 20 a artiklassa tarkoitetut tiedot julkaistaan välittömästi sen valtion maksukyvyttömyysrekisterissä, joka menettelyn aloittaa.”

(30) Korvataan 21 ja 22 artikla seuraavasti:

”21 artikla Julkaiseminen toisessa jäsenvaltiossa

1.           Siihen asti kunnes 20 b artiklassa tarkoitettu maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittämisjärjestelmä on perustettu, maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamisesta ja tarvittaessa selvittäjän määräämisestä julkaistaan selvittäjän pyynnöstä ilmoitus muussa jäsenvaltiossa, jossa velallisella on toimipaikka, kyseisen valtion julkaisumenettelyjen mukaisesti. Tällaisesta ilmoituksesta on käytävä ilmi, kenet on määrätty selvittäjäksi ja perustuuko toimivalta 3 artiklan 1 vai 2 kohtaan.

2.           Selvittäjä voi pyytää, että tämän artiklan ensimmäisessä kohdassa tarkoitetut tiedot julkaistaan missä tahansa jäsenvaltiossa, jossa on velallisen varoja tai velkojia, kyseisessä valtiossa säädetyn menettelyn mukaisesti.”

(31) Korvataan 22 artikla seuraavasti:

”22 artikla Rekisteröinti toisen jäsenvaltion julkisiin rekistereihin

Siihen asti kunnes 20 b artiklassa tarkoitettu maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittämisjärjestelmä on perustettu, selvittäjän on pyydettävä, että 21 artiklassa tarkoitetut päätökset julkaistaan kiinteistörekisterissä, kaupparekisterissä tai muussa julkisessa rekisterissä missä tahansa jäsenvaltiossa, jossa on velallisen toimipaikka ja tämä toimipaikka on merkitty kyseisen jäsenvaltion julkiseen rekisteriin. Selvittäjä voi pyytää tällaista julkaisemista missä tahansa muussa jäsenvaltiossa.”

(32) Korvataan 25 artikla seuraavasti:

”25 artikla Muiden päätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano

1.           Sellaisen tuomioistuimen, jonka tekemä menettelyn aloittamispäätös tunnustetaan 16 artiklan mukaisesti, päätökset maksukyvyttömyysmenettelyn kulusta tai lopettamisesta tai kyseisen tuomioistuimen hyväksymästä sovinnosta, on niin ikään tunnustettava ilman eri muodollisuuksia. Kyseiset päätökset on pantava täytäntöön asetuksen (EY) N:o 44/2001 32–56 artiklan mukaisesti, lukuun ottamatta 34 artiklan 2 kohtaa.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös maksukyvyttömyysmenettelystä välittömästi johtuvaan ja siihen läheisesti liittyvään päätökseen, silloinkin kun sen on antanut muu tuomioistuin.

Ensimmäistä alakohtaa sovelletaan myös turvaamistoimenpiteeseen liittyvään päätökseen, joka on tehty maksukyvyttömyysmenettelyn aloittamista koskevan hakemuksen tekemisen jälkeen tai sen yhteydessä.

2.           Muiden kuin 1 kohdassa tarkoitettujen päätösten tunnustamisen ja täytäntöönpanon osalta noudatetaan 1 kohdassa mainittua asetusta siltä osin kuin kyseistä asetusta sovelletaan.”

(33) Korvataan 27 artikla seuraavasti:

”27 artikla Menettelyn aloittaminen

Jos jäsenvaltion toimivaltaisen tuomioistuimen aloittama ja toisessa jäsenvaltiossa tunnustettu päämenettely on aloitettu, toisen jäsenvaltion 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti toimivaltainen tuomioistuin voi aloittaa sekundäärimenettelyn tässä luvussa esitettyjen säännösten mukaisesti. Sekundäärimenettelyn vaikutukset rajoittuvat siinä jäsenvaltiossa, jossa kyseinen menettely on aloitettu, sijaitsevaan velallisen omaisuuteen.”

(34) Lisätään 29 a artikla seuraavasti:

”29 a artikla Sekundäärimenettelyn aloittamispäätös

1.           Jos tuomioistuimelle esitetään pyyntö sekundäärimenettelyn aloittamisesta, sen on välittömästi ilmoitettava tästä päämenettelyn selvittäjälle ja annettava tälle mahdollisuus esittää näkemyksensä.

2.           Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tuomioistuimen on lykättävä päämenettelyn selvittäjän pyynnöstä sekundäärimenettelyn aloittamispäätöstä tai päätöstä kieltäytyä sekundäärimenettelyn aloittamisesta, jos tällaisen menettelyn aloittaminen ei ole välttämätöntä paikallisten velkojien etujen suojaamiseksi, erityisesti, kun päämenettelyn selvittäjä on esittänyt 18 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun sitoumuksen ja noudattaa sen edellytyksiä.

3.           Päättäessään aloittaa sekundäärimenettelyn 1 kohdassa tarkoitettu tuomioistuin aloittaa kansallisen lainsäädäntönsä mukaisesti sen tyyppisen menettelyn, joka on asianmukaisin, kun otetaan huomioon paikallisten velkojien edut riippumatta siitä, täyttyykö yksikään velallisen vakavaraisuutta koskevista edellytyksistä.

4.           Päämenettelyn selvittäjälle ilmoitetaan sekundäärimenettelyn aloittamispäätöksestä ja hänellä on oikeus hakea päätökseen muutosta.”

(35) Korvataan 31 artikla seuraavasti:

”31 artikla Selvittäjien välinen yhteistyö ja kommunikointi

1.           Pää- ja sekundäärimenettelyjen selvittäjien on tehtävä yhteistyötä, mikäli tällainen yhteistyö ei riko mihinkään näistä menettelyistä sovellettavia sääntöjä. Yhteistyötä voidaan toteuttaa sopimuksin tai selvittäjien välisin sopimuksin.

2.           Erityisesti selvittäjät

(a) toimittavat toisilleen välittömästi tiedon kaikista sellaisista seikoista, joilla voi olla merkitystä toisessa menettelyssä, ja erityisesti edistymisestä saatavien ilmoittamisessa ja todentamisessa sekä kaikista velallisen tervehdyttämiseen tai rakenneuudistukseen tai menettelyn lopettamiseen tähtäävistä toimenpiteistä, edellyttäen, että luottamuksellisen tiedon suojaamiseksi toteutetaan asianmukaiset järjestelyt;

(b) tarkastelevat mahdollisuutta velallisen rakenneuudistukseen, ja jos tällainen mahdollisuus on olemassa, koordinoivat tervehdyttämissuunnitelman laatimista ja toteuttamista;

(c) koordinoivat velallisen varojen ja liiketoimien rahaksi muuttamisen tai käytön hallintaa; sekundäärimenettelyn selvittäjän on annettava päämenettelyn selvittäjälle hyvissä ajoin tilaisuus tehdä ehdotuksia sekundäärimenettelyn piiriin kuuluvan omaisuuden rahaksimuutosta tai käytöstä.”

(36) Lisätään 31 a ja 31 b artikla seuraavasti:

”31 a artikla Tuomioistuinten välinen yhteistyö ja kommunikointi

1.           Tuomioistuimen, jossa on vireillä pyyntö aloittaa maksukyvyttömyysmenettely tai jossa tällainen menettely on aloitettu, on samaa velallista koskevan pää- ja sekundäärimenettelyn koordinointia helpottaakseen tehtävä yhteistyötä minkä tahansa muun tuomioistuimen kanssa, jossa on vireillä pyyntö aloittaa maksukyvyttömyysmenettely tai jossa tällainen menettely on aloitettu, mikäli tällainen yhteistyö ei riko mihinkään näistä menettelyistä sovellettavia sääntöjä. Tuomioistuimet voivat tätä varten nimittää tarvittaessa henkilön tai elimen toimimaan ohjeidensa mukaisesti.

2.           Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tuomioistuimet voivat kommunikoida suoraan toistensa kanssa tai pyytää tietoja tai apua toisiltaan, mikäli tällainen kommunikointi on ilmaista ja noudattaa menettelyn osapuolten menettelyllisiä oikeuksia ja tiedon luottamuksellisuutta.

3.           Yhteistyötä voidaan toteuttaa kaikin asianmukaisin keinoin, esimerkiksi

(a) toimittamalla tietoja tuomioistuimen asianmukaisiksi katsomin keinoin;

(b) koordinoimalla velallisen varojen ja liiketoimien hallintaa ja valvontaa;

(c) koordinoimalla kuulemisten järjestämistä;

(d) koordinoimalla selvittäjien välisten sopimusten hyväksymistä.

31 b artikla Selvittäjien ja tuomioistuinten välinen yhteistyö ja kommunikointi

1.           Helpottaakseen samaa velallista koskevan pää- ja sekundäärimenettelyn koordinointia

(a) päämenettelyn selvittäjän on tehtävä yhteistyötä ja kommunikoitava minkä tahansa tuomioistuimen kanssa, jossa on vireillä pyyntö aloittaa sekundäärimenettely tai jossa tällainen menettely on aloitettu, ja

(b) sekundäärimenettelyn tai alueellisen maksukyvyttömyysmenettelyn selvittäjän on tehtävä yhteistyötä ja kommunikoitava minkä tahansa tuomioistuimen kanssa, jossa on vireillä pyyntö aloittaa päämenettely tai jossa tällainen menettely on aloitettu.

2.           Edellä 1 kohdassa tarkoitettua yhteistyötä voidaan toteuttaa kaikin asianmukaisin keinoin, myös 31 a artiklan 3 kohdassa tarkoitetuin keinoin, mikäli tällainen keino ei riko mihinkään näistä menettelyistä sovellettavia sääntöjä.”

(37) Muutetaan 33 artikla seuraavasti:

(a) Korvataan otsikko seuraavasti:

”Menettelyn keskeyttäminen”

(b) Korvataan 1 ja 2 kohdassa viittaus likvidaatiotoimenpiteisiin viittauksella menettelyyn.

(38) Korvataan 34 artikla seuraavasti:

”34 artikla Pää- tai sekundäärimenettelyn lopettaminen

1.           Päämenettelyn lopettaminen ei estä kyseisenä aikana vielä käsiteltävänä olevan sekundäärimenettelyn jatkumista.

2.           Jos oikeushenkilöä koskeva sekundäärimenettely on aloitettu jäsenvaltiossa, jossa on kyseisen henkilön sääntömääräinen kotipaikka, ja menettelyn lopettaminen merkitsee oikeushenkilön purkamista, tämä purkaminen ei estä muussa jäsenvaltiossa aloitetun päämenettelyn jatkumista.”

(39) Tämä muutos ei koske suomenkielistä toisintoa.

(40) Korvataan 37 artikla seuraavasti:

”37 artikla Aiemmin aloitetun maksukyvyttömyysmenettelyn muuntaminen

Päämenettelyn selvittäjä voi pyytää sen jäsenvaltion tuomioistuinta, jossa sekundäärimenettely on aloitettu, muuntamaan sekundäärimenettelyn muuntyyppiseksi kyseisen jäsenvaltion lainsäädännön mukaiseksi maksukyvyttömyysmenettelyksi.”

(41) Korvataan 39 artikla seuraavasti:

”39 artikla Oikeus ilmoittaa saatavia

Velkojalla, jolla on asuin- tai kotipaikka tai sääntömääräinen kotipaikka muussa jäsenvaltiossa kuin menettelyn aloitusvaltiossa, mukaan lukien jäsenvaltion veroviranomaiset ja sosiaaliturvaviranomaiset, jäljempänä ’ulkomaiset velkojat’, on oikeus ilmoittaa saatavansa maksukyvyttömyysmenettelyssä millä tahansa menettelyn aloitusvaltion lainsäädännössä hyväksytyllä viestintäkeinolla, myös sähköisesti. Lakimiestä tai muuta oikeusalan toimijaa ei tarvita edustajaksi saatavia ilmoitettaessa.”

(42) Muutetaan 40 artikla seuraavasti:

(a) Lisätään 2 kohtaan virke seuraavasti:

”Ilmoitukseen on sisällyttävä myös jäljennös 41 artiklassa tarkoitetusta saatavia koskevasta vakiolomakkeesta tai linkki internetissä julkaistuun kyseiseen lomakkeeseen.”

(b) Lisätään 3 kohta seuraavasti:

”3.          Tässä artiklassa tarkoitetut tiedot toimitetaan käyttäen vakiolomaketta, joka laaditaan 45 b artiklan 4 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen ja julkaistaan Euroopan oikeusportaalissa …..[24 kuukautta asetuksen voimaantulosta] mennessä. Lomakkeen otsake on ”Ilmoitus maksukyvyttömyysmenettelystä” kaikilla unionin virallisilla kielillä. Se toimitetaan yhdellä tai useammalla menettelyn aloitusvaltion virallisella kielellä tai muulla kielellä, jonka kyseinen valtio on ilmoittanut hyväksyvänsä 41 artiklan 3 kohdan mukaisesti, jos voidaan olettaa, että kyseinen kieli on helpommin ulkomaisten velkojien ymmärrettävissä.”

(43) Korvataan 41 artikla seuraavasti:

”41 artikla Saatavien ilmoittamista koskeva menettely

1.           Kaikkien tiedossa olevien ulkomaisten velkojien on ilmoitettava saatavansa käyttäen vakiolomaketta, joka laaditaan 45 b artiklan 4 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen ja joka julkaistaan Euroopan oikeusportaalissa …..[24 kuukautta asetuksen voimaantulosta] mennessä. Lomakkeen otsake on ”Saatavien ilmoittaminen” kaikilla unionin virallisilla kielillä.

2.           Edellä 1 kohdassa tarkoitettu velkoja ilmoittaa vakiolomakkeessa

(a) nimensä ja osoitteensa

(b) saatavien luonteen

(c) saatavien määrän ja päivämäärän, jona ne ovat syntyneet

(d) haetaanko etuoikeutetun velkojan asemaa

(e) vedotaanko saatavan osalta esineoikeuteen tai omistuksenpidätykseen sekä mitä omaisuutta se oikeus koskee, johon vedotaan, ja

(f) haetaanko kuittausta ja onko kuittaus vähennetty saatavasta summasta.

Vakiolomakkeisiin on liitettävä mahdolliset tositteet.

3.           Saatavat voidaan ilmoittaa millä tahansa unionin virallisista kielistä. Lisäksi velkojalta voidaan vaatia käännös jollakin menettelyn aloittamisvaltion virallisista kielistä tai muulla kielellä, jonka kyseinen jäsenvaltio on hyväksynyt. Kunkin jäsenvaltion on ilmoitettava vähintään yksi unionin virallinen kieli, joka ei ole sen oma virallinen kieli, mutta jonka se voi hyväksyä saatavia ilmoitettaessa.

4.           Saatavat on ilmoitettava maksukyvyttömyysmenettelyn aloitusvaltion lainsäädännössä vahvistetussa ajassa. Jos kyseessä on ulkomainen velkoja, jakson on oltava vähintään 45 päivää siitä, kun tieto menettelyn aloittamisesta on julkaistu aloitusvaltion maksukyvyttömyysrekisterissä.

5.           Jos selvittäjä kiistää tämän artiklan mukaisesti ilmoitetun saatavan, hänen on annettava velkojalle mahdollisuus esittää lisätodisteita saatavien olemassaolosta ja määrästä.”

(44) Poistetaan 42 artikla.

(45) Lisätään IV a luku seuraavasti:

”IV A LUKU YRITYSRYHMÄN JÄSENTEN MAKSUKYVYTTÖMYYS

42 a artikla Selvittäjien välinen yhteistyö- ja tietojenantovelvollisuus

1.           Jos maksukyvyttömyysmenettely koskee kahta tai useampaa yritysryhmän jäsentä, ryhmän jäsentä koskevaan menettelyyn määrätyn selvittäjän on tehtävä yhteistyötä kaikkia saman ryhmän muita jäseniä koskevaan menettelyyn määrätyn selvittäjän kanssa, jos tällainen yhteistyö on omiaan helpottamaan menettelyn tehokasta hallinnointia, ei riko tällaisiin menettelyihin sovellettavia sääntöjä eikä aiheuta eturistiriitaa. Yhteistyötä voidaan toteuttaa sopimuksin tai selvittäjien välisin sopimuksin.

2.           Edellä 1 kohdassa tarkoitettua yhteistyötä toteuttaakseen selvittäjien on

(a) toimitettava toisilleen välittömästi kaikki tiedot, joilla voi olla merkitystä muiden menettelyjen kannalta edellyttäen, että luottamuksellisten tietojen suojaamiseksi toteutetaan asianmukaiset järjestelyt;

(b) tarkasteltava mahdollisuuksia ryhmän rakenneuudistukseksi ja, jos tällaisia mahdollisuuksia on, koordinoitava tervehdyttämissuunnitelmaa koskevaa ehdotusta ja neuvotteluja;

(c) koordinoitava maksukyvyttömyysmenettelyn kohteena olevien ryhmän jäsenten liiketoimien hallintaa ja valvontaa.

Selvittäjät voivat sopia antavansa lisäoikeuksia yhteen menettelyyn määrätylle selvittäjälle, mikäli tällainen sopimus on kuhunkin menettelyyn sovellettavien sääntöjen mukaan sallittu.

42 b artikla Tuomioistuinten välinen kommunikointi ja yhteistyö

1.           Jos maksukyvyttömyysmenettely koskee kahta tai useampaa yritysryhmän jäsentä, tuomioistuimen, jossa on vireillä pyyntö aloittaa ryhmän jäsentä koskeva menettely tai joka on aloittanut tällaisen menettelyn, on tehtävä yhteistyötä kaikkien muiden tuomioistuinten kanssa, jossa on vireillä pyyntö aloittaa saman ryhmän jäsentä koskeva menettely tai joka on aloittanut tällaisen menettelyn, jos tällainen yhteistyö on omiaan helpottamaan menettelyjen tehokasta hallinnointia eikä riko niihin sovellettavia sääntöjä. Tuomioistuimet voivat tätä varten nimittää tarvittaessa henkilön tai elimen toimimaan ohjeidensa mukaisesti.

2.           Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tuomioistuimet voivat kommunikoida suoraan toistensa kanssa tai pyytää tietoja tai apua suoraan toisiltaan.

3.           Yhteistyötä voidaan toteuttaa kaikin asianmukaisin keinoin, esimerkiksi

(a) toimittamalla tietoja millä tahansa tuomioistuimen asianmukaisiksi katsomin keinoin, mikäli tällainen kommunikointi on maksutonta ja noudattaa menettelyn osapuolten menettelyllisiä oikeuksia ja tiedon luottamuksellisuutta;

(b) koordinoimalla ryhmän jäsenen varojen ja liiketoimien hallintaa ja valvontaa;

(c) koordinoimalla kuulemisten järjestämistä;

(d) koordinoimalla selvittäjien välisten sopimusten hyväksymistä.

42 c artikla Selvittäjien ja tuomioistuinten välinen yhteistyö ja kommunikointi

Selvittäjän, joka on määrätty yritysryhmän jäsentä koskevaan maksukyvyttömyysmenettelyyn, on tehtävä yhteistyötä ja kommunikoitava minkä tahansa muun tuomioistuimen kanssa, jossa on vireillä pyyntö aloittaa saman yritysryhmän toista jäsentä koskeva maksukyvyttömyysmenettely tai jossa tällainen menettely on aloitettu, mikäli tällainen yhteistyö on omiaan helpottamaan menettelyn koordinointia eikä riko niihin sovellettavia sääntöjä. Selvittäjä voi erityisesti pyytää kyseiseltä tuomioistuimelta tietoja ryhmän toisesta jäsenestä tai pyytää apua menettelyssä, johon hänet on määrätty.

42 d artikla Selvittäjien oikeudet ja menettelyn keskeyttäminen

1.           Selvittäjällä, joka on määrätty yritysryhmän jäsentä koskevaan maksukyvyttömyysmenettelyyn, on oikeus

(a) tulla kuulluksi ja olla mukana, erityisesti velkojainkokouksiin osallistumalla, missä tahansa saman ryhmän jäsentä koskevassa menettelyssä;

(b) pyytää mitä tahansa saman ryhmän jäsentä koskevan menettelyn keskeyttämistä;

(c) ehdottaa tervehdyttämissuunnitelmaa, sovintoehdotusta tai vastaavaa toimenpidettä, joka koskee kaikkia tai joitakin sellaisen ryhmän jäseniä, josta on aloitettu maksukyvyttömyysmenettely, ja ottaa se käyttöön missä tahansa menettelyssä, joka on aloitettu toisesta saman ryhmän jäsenestä kyseiseen menettelyyn sovellettavan lainsäädännön mukaisesti; ja

(d) pyytää c alakohdassa tarkoitetun lainsäädännön mukaisesti muita menettelyllisiä toimenpiteitä, jotka saattavat olla tarpeen tervehdyttämisen edistämiseksi, menettelyn muuntaminen mukaan luettuna.

2.           Tuomioistuimen, joka on aloittanut b alakohdassa tarkoitetun menettelyn, on keskeytettävä menettely kokonaan tai osittain, jos todistetaan, että keskeyttäminen on eduksi velkojille menettelyssä. Keskeyttäminen voidaan määrätä enintään kolmeksi kuukaudeksi ja sitä voidaan jatkaa tai se voidaan uusia samaksi ajaksi. Keskeyttämisen määrännyt tuomioistuin voi vaatia selvittäjiä toteuttamaan soveltuvia toimenpiteitä velkojien etujen varmistamiseksi menettelyssä.”

(46) Lisätään uusi 44 a artikla seuraavasti:

”44 a artikla Tiedot kansallisesta maksukyvyttömyyslaista

1.           Jäsenvaltioiden on toimitettava neuvoston päätöksellä 2001/470/EY[24] perustetun siviili- ja kauppaoikeuden alan Euroopan oikeudellisen verkoston puitteissa erityisesti 4 artiklan 2 kohdan osalta kuvaus kansallisista maksukyvyttömyyslaeista ja -menettelyistä, jotta nämä tiedot ovat yleisön saatavilla.

2.           Jäsenvaltioiden on päivitettävä näitä tietoja säännöllisesti.”

(47) Korvataan 45 artikla seuraavasti:

”45 artikla Liitteiden muuttaminen

1.           Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä liitteiden A ja C muuttamiseksi tässä artiklassa ja 45 a artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti.

2.           Käynnistääkseen liitteen A muuttamisen jäsenvaltion on ilmoitettava lyhyen kuvauksen kera komissiolle kansallisista maksukyvyttömyysmenettelyjä koskevista säännöistään, jotka ne haluavat lisättäviksi liitteeseen A. Komissio tutkii, noudattavatko ilmoitetut säännöt 1 artiklassa esitettyjä sääntöjä, ja mikäli noudattavat, muuttaa liitettä A delegoidulla säädöksellä.

(48) Lisätään 45 a ja 45 b artikla seuraavasti:

”45 a artikla Delegoinnin käyttö

1.           Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa vahvistetuin edellytyksin.

2.           Siirretään 45 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä määräämättömäksi ajaksi tämän asetuksen voimaantulopäivästä alkaen.

3.           Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 45 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.           Heti kun komissio antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.           Edellä 45 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

45 b artikla Valtuudet antaa täytäntöönpanosäädöksiä

1.           Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä seuraavia tarkoituksia varten:

(a) 20 b artiklassa tarkoitettu maksukyvyttömyysrekistereiden yhteenliittäminen, ja

(b) 40 ja 41 artiklassa tarkoitettujen lomakkeiden vahvistaminen ja myöhemmin muuttaminen.

2.           Komission antaessa tai muuttaessa 1 kohdassa tarkoitettuja täytäntöönpanosäädöksiä sitä avustaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 182/2011[25] tarkoitettu komitea.

3.           Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EY) N:o 182/2011 5 artiklaa.

4.           Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EY) N:o 182/2011 4 artiklaa.”

(49) Korvataan 46 artiklassa päivämäärä ”1 päivänä kesäkuuta 2012” ilmaisulla ”…..[10 vuoden kuluttua sen soveltamisen aloittamisesta]”.

(50) Lisätään 46 a artikla seuraavasti:

”46 a artikla Tietosuoja

1.           Jäsenvaltioiden on sovellettava direktiiviä 95/46/EY käsitellessään henkilötietoja tämän asetuksen mukaisesti.

2.           Komission käsitellessä henkilötietoja tämän asetuksen mukaisesti sovelletaan asetusta (EY) N:o 45/2001.”

(51) Poistetaan liite B.

2 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan ….. [24 kuukautta tämän asetuksen voimaantulosta] alkaen lukuun ottamatta säännöstä, joka koskee tietoja kansallisesta maksukyvyttömyyslaista (44 a artikla), jota sovelletaan …..[12 kuukautta sen voimaantulosta] alkaen.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.

Tehty Strasbourgissa

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

SÄÄDÖKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

1.1.        Ehdotuksen/aloitteen nimi

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 muuttamisesta

1.2.        Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[26]

Osasto 33 - Oikeusasiat

1.3.        Ehdotuksen/aloitteen luonne

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[27].

Ø Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4.        Tavoitteet

1.4.1.     Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

Oikeusalueen kehittäminen, ”kasvua oikeudesta” -suunnitelma

1.4.2.     Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite nro..

Siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellinen verkosto

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

33 03

1.4.3.     Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Rajat ylittävien maksukyvyttömyysmenettelyjen tehostuminen ja avoimuuden lisääntyminen

1.4.4.     Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

1.5.        Ehdotuksen/aloitteen perustelut

1.5.1.     Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

Maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun asetuksen (EY) N:o 1346/2000 muuttaminen

1.5.2.     EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

1.5.3.     Vastaavista toimista saadut kokemukset

1.5.4.     Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

1.6.        Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

1. ¨  Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK]VVVV ja päättyy [PP/KK]VVVV.

2. ¨  Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna VVVV ja päättyvät vuonna VVVV.

Ø Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu.

1. Käynnistysvaihe alkaa asetuksen hyväksymisestä,

2. minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7.        Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[28]

Ø Komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

¨ Välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

3. ¨  toimeenpanovirastoille

4. ¨  yhteisöjen perustamille elimille[29]

5. ¨  kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille

6. ¨  henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

¨ Hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ Hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

¨ Hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

Ainoastaan maksukyvyttömyysrekisterien yhteenliittämisellä (keskitetty osa) on vaikutusta EU:n talousarvioon.

Maksukyvyttömyysrekisterit yhdistetään Euroopan oikeusportaalin kautta, joka toimii järjestelmän sisältämien tietojen julkisena sähköisenä yhteyspisteenä (ks. asetuksen 20 b artikla).

2.           HALLINNOINTI

2.1.        Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset

2.2.        Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

2.2.1.     Todetut riskit

2.2.2.     Valvontamenetelmä(t)

2.3.        Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

3.1.        Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Moni­vuotisen rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Määräraha­laji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi………………………...……….] || JM/EI-JM[30] || EFTA-mailta[31] || ehdokas­mailta[32] || kolman­silta mailta || varainhoito­asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

[3] || [33.0301] [Oikeusalan ohjelma] || Jaks. || ei || ei || ei || ei

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä.

Moni­vuotisen rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Määräraha­laji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi……………………………………..] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokas­mailta || kolman­silta mailta || varainhoito­asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

[3] || [XX.YY.YY.YY] || || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI || KYLLÄ/EI

3.2.        Arvioidut vaikutukset menoihin

3.2.1.     Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || Numero || [Nimi …3………...……………………………………………………………….]

Pääosasto JUST || || || Vuosi 2014[33] || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || Vuodet 2018, 2019, 2020 || YHTEENSÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || || || ||

33.0301 || Sitoumukset || (1) || 150 000 || 150 000 || 200 000 || 200 000 || 250 000 || 250 000 || 300 000 || 1 500 000

Maksut || (2) || 150 000 || 150 000 || 200 000 || 200 000 || 250 000 || 250 000 || 300 000 || 1 500 000

Budjettikohdan numero || Sitoumukset || (1a) || || || || || || || ||

Maksut || (2a) || || || || || || || ||

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[34] || || || || || || || ||

Budjettikohdan numero || || (3) || || || || || || || ||

JUST-pääosaston määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || 150 000 || 150 000 || 200 000 || 200 000 || 250 000 || 250 000 || 300 000 || 1 500 000

Maksut || =2+2a+3 || 150 000 || 150 000 || 200 000 || 200 000 || 250 000 || 250 000 || 300 000 || 1 500 000

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || 150 000 || 150 000 || 200 000 || 200 000 || 250 000 || 250 000 || 300 000 || 1 500 000

Maksut || (5) || 150 000 || 150 000 || 200 000 || 200 000 || 250 000 || 250 000 || 300 000 || 1 500 000

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 3 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || 150 000 || 150 000 || 200 000 || 200 000 || 250 000 || 250 000 || 300 000 || 1 500 000

Maksut || =5+ 6 || 150 000 || 150 000 || 200 000 || 200 000 || 250 000 || 250 000 || 300 000 || 1 500 000

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || || || || || || ||

Maksut || (5) || || || || || || || ||

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä) || Sitoumukset || =4+ 6 || 150 000 || 150 000 || 200 000 || 200 000 || 250 000 || 250 000 || 300 000 || 1 500 000

Maksut || =5+ 6 || 150 000 || 150 000 || 200 000 || 200 000 || 250 000 || 250 000 || 300 000 || 1 500 000

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot” – ei sovelleta

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || vuosi N || vuosi N+1 || vuosi N+2 || vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ

Pääosasto <…….> ||

Ÿ Henkilöresurssit || || || || || || || ||

Ÿ Muut hallintomenot || || || || || || || ||

<….> PO YHTEENSÄ || Määrärahat || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || || || || || || || ||

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || vuosi N[35] || vuosi N+1 || vuosi N+2 || vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 150 000 || 150 000 || 200 000 || 200 000 || 250 000 || 250 000 || 300 000 || 1 500 000

Maksut || 150 000 || 150 000 || 200 000 || 200 000 || 250 000 || 250 000 || 300 000 || 1 500 000

3.2.2.     Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

7. ¨  Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

8. Ø  Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || vuosi N || vuosi N+1 || vuosi N+2 || vuosi N+3 || …ja näitä seuraavat vuodet (ilmoitetaan kaikki vuodet, joille ehdotuksen/aloitteen vaikutukset ulottuvat, ks. kohta 1.6) || YHTEENSÄ

TUOTOKSET

Tyyppi[36] || Keski­määr. kustan­nukset || Tuotosten lukumäärä || Kus-tannus || Tuotosten lukumäärä || Kus-tannus || Tuotosten lukumäärä || Kus-tannus || Tuotosten lukumäärä || Kus-tannus || Tuotosten lukumäärä || Kus-tannus || Tuotosten lukumäärä || Kus-tannus || Tuotosten lukumäärä || Kus-tannus || Lukumäärä yhteensä || Kustan­nukset yhteensä

ERITYISTAVOITE 1[37] Siviili- ja kauppaoikeuden alan oikeudellinen verkosto

- Tuotos || Yhteen­liitetyn maksu­kyvyttö­myys­rekisterin ylläpito || 214 300 || || 150 000 || || 150 000 || || 200 000 || || 200 000 || || 250 000 || || 250 000 || || 300 000 || || 1 500 000

- Tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

- Tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

Välisumma erityistavoite 1 || || 150 000 || || 150 000 || || 200 000 || || 200 000 || || 250 000 || || 250 000 || || 300 000 || || 1 500 000

ERITYISTAVOITE 2… || || || || || || || || || || || || || || || ||

- Tuotos || || || || || || || || || || || || || || || || || ||

Välisumma erityistavoite 2 || || || || || || || || || || || || || || || ||

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || || 150 000 || || 150 000 || || 200 000 || || 200 000 || || 250 000 || || 250 000 || || 300 000 || || 1 500 000

3.2.3.     Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

3.2.3.1.  Yhteenveto

9. Ø  Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

10. Ø         Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

3.2.4.     Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

11. Ø         Ehdotus/aloite on vuosien 2014–2020 monivuotisen rahoituskehyksen mukainen.

3.2.5.     Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

12. ØEhdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

3.3.        Arvioidut vaikutukset tuloihin

13. Ø         Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

[1]               Kansalliset maksukyvyttömyyttä edeltävät menettelyt ja hybridimenettelyt, ks. komission 12. joulukuuta 2012 antama kertomus maksukyvyttömyysmenettelyistä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1346/2000 arvioinnista.

[2]               ”Toiminnan jatkuvuuden periaatetta” käytetään pääasiassa kirjanpidossa. Sen mukaan kirjanpitäjät valmistelevat tilinpäätöksen olettaen, ettei liiketoimintaa aseteta selvitystilaan seuraavan 12 kuukauden jakson aikana.

[3]               KOM(2008) 394, 25.6.2008.

[4]               COM(2012) ……

[5]               Tämän ongelman laajuutta käsitellään ehdotukseen liitetyn komission vaikutustenarvioinnin 3.4.1 kohdassa.

[6]               http://www.uncitral.org/uncitral/en/uncitral_texts/insolvency/1997Model.html.

[7]               Asia C-396/09, tuomio 20.10.2011.

[8]               Asia C-339/07, tuomio 12.2.2009.

[9]               EUVL L 12, 16.1.2001, s. 1.

[10]             Asia C-454/09, tuomio 13.10.2011 (komissio v. Italia, ’New Interline’).

[11]             EUVL L 156, 16.6.2012, s. 1.

[12]             KOM(2011) 759 lopullinen.

[13]             EUVL C… , …, s…

[14]             EUVL C… , …, s…

[15]             EYVL L 160, 30.6.2000, s. 1.

[16]             EUVL C… , …, s…

[17]             EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[18]             EYVL L 12, 16.1.2001, s. 1.

[19]             EYVL L 125, 5.5.2001, s. 15.

[20]             EUVL L 324, 10.12.2007, s. 79.

[21]             EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[22]             EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

[23]             EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

[24]             EYVL L 174, 27.6.2001, s. 25.

[25]             EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[26]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen; ABB: toimintoperusteinen budjetointi.

[27]             Sellaisina kuin nämä määritellään varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[28]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html.

[29]             Sellaisina kuin nämä määritellään varainhoitoasetuksen 185 artiklassa.

[30]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[31]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto.

[32]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[33]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[34]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[35]             Vuosi n on ehdotuksen/aloitteen toteutuksen aloitusvuosi.

[36]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[37]             Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2. ”Erityistavoitteet”.

Top