52012DC0218

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Euroopan maanseurantaohjelman (GMES) toimintaa vuosina 2014–2020 koskevasta hallitusten välisestä sopimuksesta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

1.           Johdanto

GMES-ohjelman tavoitteena on korkealaatuisen eurooppalaisen maanseurantakapasiteetin kehittäminen. EU:n kansainväliset kumppanit tekevät nykyisin suuria investointeja kyseisenlaiseen kapasiteettiin, joten on strategisesti tärkeää, että EU toteuttaa vastaavia toimia koordinoidusti. GMES-palveluista tulevat hyötymään EU:n useat eri politiikanalat. Ohjelma tarjoaa myös huomattavasti mahdollisuuksia talouskasvuun ja työpaikkojen luomiseen, mikä on linjassa älykkääseen, kestävään ja osallistavaan kasvuun tähtäävän Eurooppa 2020 ‑strategian kanssa.

Tuleva GMES-ohjelma: nykytilanne

Komissio ehdotti tiedonannossaan ”Eurooppa 2020 ‑strategiaa tukeva talousarvio”[1], että GMES:n rahoitus siirretään seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolelle, koska EU:n talousarvio antaa vain vähän mahdollisuuksia rahoittaa kyseisen tyyppisiä laajamittaisia hankkeita. Komissio on kuitenkin lujasti sitoutunut varmistamaan GMES:n menestyksen ja antoi siksi marraskuussa 2011 tiedonannon[2], jossa esitetään tärkeimmät osatekijät GMES-ohjelman tarkoituksenmukaisen hallinnon ja pitkän aikavälin rahoituksen määrittelemistä varten vuodesta 2014 eteenpäin.

Komissio ehdotti etenkin, että perustetaan erityinen GMES-rahasto, johon osallistuvat EU:n kaikki 27 jäsenvaltiota bruttokansantuloonsa (BKTL) perustuvalla rahoitusosuudella Euroopan kehitysrahaston mallin mukaisesti. Tämä edellyttää neuvostossa kokoontuvien EU:n jäsenvaltioiden hallitusten välistä sopimusta. Rahaston hallinnointi olisi siirrettävä komissiolle.

Euroopan parlamentti antoi 16. helmikuuta 2012 GMES:n tulevaisuutta koskevan päätöslauselman, jossa pidetään parempana GMES:n rahoittamista monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa. Tiedonannosta ja etenkin hallitusten välisen rahaston kautta tapahtuvasta rahoittamisesta on keskusteltu myös neuvostossa, mutta päätelmiä ei ole tehty.

Viivästyksiin liittyvät riskit

GMES-ohjelman käynnistyttyä vuonna 1998 sen kustannukset eivät ole ylittyneet eikä merkittäviä viivästyksiä ole koettu. Toiminnan mahdollinen keskeytyminen kuitenkin aiheuttaisi käyttäjille vahinkoa ja vaarantaisi tähänastiset investoinnit sekä ohjelman uskottavuuden. Lisäksi se johtaisi kustannusylityksiin.

GMES-palvelut ovat käyttöä edeltävässä vaiheessaan luoneet merkittäviä synergiaetuja kansallisissa tai alueellisissa investoinneissa. Vuoden 2012 alusta on ollut käytössä kaksi GMES-palvelua: GMES-maakartoituspalvelu ja hätätilanteiden hallintapalvelu, joita asianomaiset käyttäjäyhteisöt nyt käyttävät. Keskeytys näiden palvelujen tarjoamisessa aiheuttaisi huomattavan tietovajeen ja heikentäisi käyttäjien toimintaa. Sama koskisi myös muita käyttöä edeltävän vaiheen palveluina tarjottavia GMES-palveluja, kuten meriympäristön ja ilmakehän seurantaa, samoin kuin vielä kehitysvaiheessa olevia turvallisuuden ja ilmastonmuutoksen seurantapalveluja. Käyttövaiheen valmisteluun liittyvät tämänhetkiset epävarmuustekijät ovat jo nyt esteenä sidosryhmien sitoutumiselle, olivatpa kyseessä pelastuspalvelut, ympäristönsuojelujärjestöt, tiedeyhteisöt tai yksityiset yritykset, etenkin pk-yritykset tuotantoketjun loppupään palvelumarkkinoilla.

On myös vaarana, että käyttövaihetta koskevat epävarmuustekijät johtavat vaikeuksiin avaruuskomponentin käyttöönotossa; komponenttiin kuuluvien kolmen ensimmäisen Sentinel-satelliitin on määrä olla valmiita laukaistaviksi vuonna 2013. Huhtikuussa 2012 kokoontunut Euroopan avaruusjärjestön (ESA) neuvosto kyseenalaisti satelliittien laukaisuluvan mahdollisuuden, elleivät toiminnot ja tulevat institutionaaliset järjestelyt ole paremmin selvillä. Laukaisujen viivästyminen johtaisi huomattaviin lisäkustannuksiin, joita aiheutuu etenkin satelliittien varastoimisesta asianmukaisissa olosuhteissa. Lisäksi pitkään yli nimelliskäyttöikänsä toimineen Envisat-satelliitin[3] menetys hiljattain tekee Sentinel-datan saannista vieläkin kiireellisempää eurooppalaisille käyttäjille.

Vaikka komissio ei ole muuttanut näkemystään siitä, että GMES olisi rahoitettava monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolelta, se sitoutuu edelleen tukemaan jäsenvaltioita tarvittavan hallitusten välisen sopimuksen laadinnassa ja valmistelemaan GMES:n toimintaa varten tarvittavat asetukset hyvissä ajoin, jotta ohjelmassa vältytään häiriöiltä.

Hallitusten välisen sopimuksen sekä siihen liittyvien sopimuksen soveltamista koskevan asetuksen ja varainhoitoasetuksen laadintaan kuluu jonkin aikaa. Koska niiden on oltava voimassa 1. tammikuuta 2014, komissio kehottaa jäsenvaltioita aloittamaan hallitusten välisen sopimuksen valmistelemisen viipymättä.

Käynnissä olevien keskustelujen helpottamiseksi tämän tiedonannon liitteessä esitetään hallitusten välisen sopimuksen tärkeimmistä kohdista yksityiskohtaisempi luonnos, jonka pohjalta neuvotteluja voidaan käydä.

2.           GMES-rahasto

Komissio vahvisti marraskuussa 2011 antamassaan tiedonannossa2, että GMES-toimintaan vuosina 2014–2020 tarvittava rahoitus on enimmillään 5 841 miljoonaa euroa kiinteinä hintoina.

Tähän mennessä on tarkasteltu vuodesta 2014 alkavaksi ajanjaksoksi kolmea mahdollista GMES:n rahoitusratkaisua, jotka ovat kaikki rahoituskehyksen ulkopuolella: erityistä GMES-rahastoa (joka vastaa Euroopan kehitysrahastolle valittua mallia), tehostetun yhteistyön vaihtoehtoa (siihen osallistuisivat ne jäsenvaltiot, jotka ovat vahvasti mukana ohjelmassa) ja alan teollisuuden osallistumiseen perustuvaa vaihtoehtoa, jossa vastuut ja rahoitus jaettaisiin talouden toimijoiden kesken. Komissio totesi myös, että se ei kannata arvioinnissaan kahta viimeistä vaihtoehtoa, koska tehostettu yhteistyö voisi vaarantaa ohjelman EU-27 ‑ulottuvuuden ja toisaalta Galileo-hankkeesta saatu kokemus on jo osoittanut, että yksityisen sektorin saaminen mukaan ja pitäminen mukana on lyhyellä aikavälillä vaikeaa eikä ole ohjelman yleisen edun näkökulman mukaista.

Näistä syistä komissio ehdotti erityisen GMES-rahaston perustamista. Rahaston olisi perustuttava kaikilta 27 jäsenvaltiolta tuleviin rahoitusosuuksiin. Vaikka on kyseessä päätös, jonka osalta perimmäinen toimivalta on yksinomaan jäsenvaltioilla, komissio kehottaa kaikkia jäsenvaltioita osallistumaan ponnistukseen, jotta voidaan varmistaa GMES-ohjelman eurooppalainen ulottuvuus ja vahvistaa sitä.

Tähän tarvitaan kaikkien neuvostossa kokoontuvien EU-jäsenvaltioiden hallitusten välinen sopimus. Tällaisen sopimuksen tärkeimmät kohdat esitetään yksityiskohtaisesti tämän tiedonannon liitteessä.

Hallitusten välisessä sopimuksessa täsmennettäisiin rahoitusosuudet, jotka EU:n kaikki 27 jäsenvaltiota suorittavat bruttokansantulonsa (BKTL) perusteella, 1. tammikuuta 2014 ja 31. joulukuuta 2020 väliseksi kaudeksi. Sopimuksella perustettaisiin GMES-neuvosto rahaston pääasialliseksi valvontaelimeksi, jonka ensisijaisina tehtävinä on hyväksyä yleinen talousarvio, hyväksyä edellisvuoden talousarvion toteuttaminen ja tilit sekä hyväksyä mahdolliset jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, kansainvälisten valtiollisten ja valtiosta riippumattomien järjestöjen taikka jäsenvaltioiden kansallisten järjestöjen kanssa tehtävät sopimukset.

Tiettyjä GMES-rahastoa koskevia määräyksiä olisi ohjelman jatkuvuuden takaamiseksi sovellettava väliaikaisesti 1. tammikuuta 2014 alkaen siihen asti, kun kaikki 27 jäsenvaltiota ovat ratifioineet sopimuksen.

3.           GMES-rahaston täytäntöönpano

Hallitusten välinen sopimus on ensimmäinen vaihe GMES-ohjelman kehittämiseksi vuodesta 2013 eteenpäin; sen yksityiskohtaisista täytäntöönpanosäännöistä olisi myöhemmin annettava soveltamisasetus.

GMES:n toimintaa koskevaan asetukseen olisi sisällyttävä säännöt, joilla varmistetaan, että päätöksentekijät EU:ssa ja sen jäsenvaltioissa saavat ympäristökysymyksiin, ilmastonmuutokseen ja turvallisuusasioihin liittyvää tarkkaa ja luotettavaa tietoa keskeytyksettä. GMES:n on määrä myös lisätä taloudellista vakautta ja kasvua, sillä GMES-informaation ja seurantatietojen täysimääräinen ja vapaa saatavuus vahvistaa kaupallisia sovelluksia monilla eri aloilla.

Mainitussa asetuksessa olisi vahvistettava GMES-rahastoon sovellettavat hallintoa, johtoa, toteuttamista, kirjanpitoa, tilintarkastusta ja vastuuvapautta koskevat ja säännöt. Neuvoston ja parlamentin olisi hyväksyttävä asetus komission ehdotuksesta. Siihen olisi sisällyttävä myös GMES-toimintojen ohjelmasuunnittelua ja toteuttamista koskevat säännökset, mukaan lukien säännöt toimivaltuuksien siirtoa koskevien sopimusten tekemistä ja hankintasopimusten ja avustusten myöntämistä varten. Lisäksi siihen olisi sisällyttävä säännöksiä, joiden nojalla komissio voi turvautua kolmansien osapuolten asiantuntemukseen GMES-ohjelman täytäntöönpanon seurannassa ja valvonnassa.

GMES:n pitkäaikaisen keston varmistamiseksi on tärkeää, että valitusta rakenteesta riippumatta GMES-ohjelmassa on tarvittava operationaalinen kapasiteetti – sekä resursseja että taitotietoa – samoin kuin asianmukainen oikeuskelpoisuus kapasiteetin hyödyntämiseen ja GMES-toimien toteuttamiseen siten, että ohjelman tavoitteet voidaan saavuttaa käyttäjien odotuksia vastaavasti.

4.           Päätelmät

Ottaen huomioon käyttövaiheen edellyttämien järjestelyjen valmistelemiseen tarvittavan ajan sekä toiminnan keskeytymisen riskin komissio

– kehottaa jäsenvaltioita käynnistämään tarvittavat toimenpiteet hallitusten välisen sopimuksen ja GMES-ohjelman toimintaa koskevan asetuksen ripeää hyväksymistä varten ja

– vahvistaa jo aiemmin antamansa sitoumuksen tukea jäsenvaltioita tässä prosessissa.

LIITE

Pääkohdat käsittävä luonnos: HALLITUSTEN VÄLINEN SOPIMUS

Euroopan maanseurantaohjelmaan (GMES) liittyvän hallitusten välisen rahaston perustamisesta vuosiksi 2014–2020

jäsenvaltioiden hallitusten, joiden edustajat ovat kokoontuneet neuvostossa, välillä Euroopan maanseurantaohjelman (GMES) rahoittamiseksi vuosina 2014–2020

NEUVOSTOSSA KOKOONTUNEET EUROOPAN UNIONIN JÄSENVALTIOIDEN HALLITUSTEN EDUSTAJAT, jotka

katsovat seuraavaa:

(1)       [Iso alkukirjain …].

(2)       [Iso alkukirjain …].

(3)       [Iso alkukirjain …].

OVAT SOPINEET SEURAAVISTA MÄÄRÄYKSISTÄ:

GMES-rahaston perustaminen

1.           Tällä sopimuksella jäsenvaltiot perustavat keskenään rahaston Euroopan maanseurantaohjelman eli GMES:n, jäljempänä ’GMES’, rahoittamista varten.

2.           GMES-rahastosta rahoitetaan kaikki GMES-ohjelman toiminnot ja toimet. Sitä varten rahasto voi hyödyntää kaikkia GMES:n tavoitteiden saavuttamisen kannalta tarpeellisina tai sopivimpina pidettyjä rahoitusvälineitä.

3.           GMES-rahastoa varten laaditaan asetus, jossa vahvistetaan rahastoon sovellettavat hallintoa, johtoa, toimeenpanoa, kirjanpitoa, vastuuvapautta ja tilintarkastusta koskevat säännöt. Neuvosto ja parlamentti hyväksyvät asetuksen komission ehdotuksesta.

4.           Kyseiseen asetukseen sisältyvät GMES-rahaston toimintaa ja GMES-toimintojen ohjelmasuunnittelua ja toteuttamista koskevat säännökset, mukaan lukien säännöt toimivallan siirtämisestä komissiolle, säännöt unionin lainsäädännön alaisten virastojen, yhteisöjen perustamien elinten ja muiden unionin erityiselinten sekä kansallisten tai kansainvälisten julkisoikeudellisten elinten tai julkisen palvelun tehtäviä suorittavien yksityisoikeudellisten yhteisöjen kanssa tehtävistä toimivaltuuksien siirtoa koskevista sopimuksista ja säännöt hankintasopimusten ja avustusten myöntämisestä.

5.           Lisäksi asetuksessa vahvistetaan talousarvion toteuttamiseen liittyvät jäsenvaltioiden valvonta- ja tilintarkastusvelvoitteet sekä niistä johtuvat tehtävät. Siinä vahvistetaan myös kunkin sellaisen elimen tehtävät, jolle siirretään talousarvion hallinnointivaltuuksia, sekä erityissäännöt, joiden mukaisesti ne osallistuvat omien menojensa toteuttamiseen.

Valvonta ja hallinnointi

6.           GMES-rahastoa valvoo GMES-neuvosto, joka koostuu kunkin jäsenvaltion nimittämästä yhdestä edustajasta ja jonka puheenjohtajana toimii komissio.

7.           GMES-rahaston hallinnointi annetaan komission tehtäväksi. Komissio huolehtii GMES-neuvoston hyväksymän talousarvion täytäntöönpanosta sekä hankkeiden ja ohjelmien rahoituksen toteutumisesta.

8.           Komissio panee GMES-rahastosta rahoitetut toimet täytäntöön. Sitä varten se voi siirtää toimeenpanotehtäviä

a)      unionin lainsäädännön alaisille virastoille,

b)      yhteisöjen perustamille elimille ja muille unionin erityiselimille edellyttäen, että tehtävä on sopusoinnussa kullekin elimelle perussäädöksessä säädetyn tehtävän kanssa,

c)      kansallisille tai kansainvälisille julkisoikeudellisille yhteisöille tai yksityisoikeudellisille yhteisöille, jotka suorittavat julkisen palvelun tehtäviä ja jotka esittävät riittävät rahoitustakuut ja noudattavat tämän sopimuksen soveltamista koskevassa asetuksessa säädettyjä edellytyksiä.

9.           Toimeenpanotehtäviä siirtäessään komissio ei kuitenkaan saa siirtää perussopimusten tai tämän sopimuksen mukaisia toimeenpanovaltuuksiaan, jos niihin liittyy poliittisia valintoja edellyttävää laajaa harkintavaltaa.

10.         Aiheettomasti maksettujen varojen takaisinperintää koskevat komission päätökset ovat täytäntöönpanokelpoisia SEUT-sopimuksen 299 artiklan mukaisesti.

GMES-neuvosto

11.         GMES-neuvostolla on valtuudet kaksi kolmasosaa äänestävistä jäsenistään käsittävällä määräenemmistöllä

a)      hyväksyä GMES-rahaston yleinen talousarvio, hyväksyä edellisvuoden talousarvion toteuttaminen ja tilit sekä tase varoista ja veloista pantuaan merkille ulkopuolisen tarkastajan kertomuksen,

b)      päättää rahoitusohjelmiin liittyvistä, myös asianomaisten rahoitusvälineiden kautta toteutettavista mahdollisista toimenpiteistä,

c)      päättää kolmansien maiden liittymistä koskevista säännöistä ja edellytyksistä,

d)      hyväksyä mahdolliset jäsenvaltioiden, kolmansien maiden, kansainvälisten valtiollisten ja valtiosta riippumattomien järjestöjen taikka jäsenvaltioiden kansallisten järjestöjen kanssa tehtävät sopimukset.

12.         GMES-neuvostolla on valtuudet äänestävien jäsentensä yksinkertaisella enemmistöllä

a)      päättää GMES-rahastoon osallistuvien jäsenvaltioiden vuotuisten rahoitusosuuksien mukauttamisesta,

b)      nimittää tarkastajat ja päättää heidän nimitystensä kesto,

c)      vahvistaa oma työjärjestyksensä,

d)      antaa jäsenvaltioille suosituksia, jotka koskevat tähän sopimukseen tehtäviä muutoksia,

e)      toteuttaa sellaisia hallinnointitoimenpiteitä, jotka eivät kuulu komission vastuulle ja joita GMES-rahaston moitteeton toiminta edellyttää.

13.         GMES-neuvoston jäsenvaltiot päättävät yksimielisesti jonkin jäsenvaltion pois sulkemisesta, pois sulkemista koskevista edellytyksistä sekä GMES-rahaston lakkauttamisesta tai asettamisesta selvitystilaan.

14.         Jokaisella jäsenvaltiolla on GMES-neuvostossa GMES-rahaston rahoitusosuuteensa suhteutettu äänimäärä. Jäsenvaltiolla ei kuitenkaan ole äänioikeutta GMES-neuvostossa, jos sen rahoitusosuuksista maksamatta oleva määrä on suurempi kuin sen kuluvan tilivuoden rahoitusosuuden arvioitu määrä. Jäsenvaltioita, jotka pidättyvät äänestämästä, ei katsota äänestäviksi jäsenvaltioiksi.

15.         Ääniä on yhteensä 999, ja ne jakautuvat seuraavasti:

Jäsenvaltio || Ääniä

Belgia || 29

Bulgaria || 3

Tšekki || 12

Tanska || 19

Saksa || 203

Viro || 1

Irlanti || 12

Kreikka || 17

Espanja || 85

Ranska || 157

Italia || 126

Kypros || 1

Latvia || 2

Liettua || 2

Luxemburg || 3

Unkari || 8

Malta || 1

Alankomaat || 48

Itävalta || 24

Puola || 29

Portugali || 14

Romania || 10

Slovenia || 3

Slovakia || 6

Suomi || 15

Ruotsi || 31

Yhdistynyt kuningaskunta || 138

Yhteensä || 999

16.         GMES-komitea voi antaa valtuutuksen, jolla komissiolle siirretään mitä tahansa muuta toimivaltaa, jota se tarvitsee hallintovaltuuksiensa lisäksi GMES:n tavoitteiden toteuttamista varten, sekä peruuttaa kyseisen valtuutuksen.

GMES-rahaston koostumus

17.         GMES-rahasto koostuu 5 841 miljoonasta eurosta (vuoden 2011 hintoina), joka saadaan jäsenvaltioiden bruttokansantulonsa perusteella maksamista rahoitusosuuksista, ja se kattaa 1. tammikuuta 2014 ja 31. joulukuuta 2020 välisen ajanjakson. Ensimmäistä toimintavuotta varten jäsenvaltiot asettavat saataville seuraavat varat ennen 30. syyskuuta 2013:

Jäsenvaltio || Jakoperuste || Vuoden 2014 rahoitusosuus (euroa)[4]

Belgia || 2,93 % || 24 451 749

Bulgaria || 0,31 % || 2 573 644

Tšekki || 1,25 % || 10 398 781

Tanska || 1,91 % || 15 917 693

Saksa || 20,34 % || 169 693 249

Viro || 0,13 % || 1 056 893

Irlanti || 1,23 % || 10 304 449

Kreikka || 1,72 % || 14 378 433

Espanja || 8,49 % || 70 851 816

Ranska || 15,72 % || 131 203 971

Italia || 12,55 % || 104 702 411

Kypros || 0,14 % || 1 183 430

Latvia || 0,16 % || 1 294 145

Liettua || 0,24 % || 2 004 516

Luxemburg || 0,33 % || 2 757 700

Unkari || 0,79 % || 6 553 633

Malta || 0,05 % || 425 091

Alankomaat || 4,81 % || 40 095 555

Itävalta || 2,38 % || 19 861 219

Puola || 2,92 % || 24 377 945

Portugali || 1,36 % || 11 329 104

Romania || 1,04 % || 8 681 881

Slovenia || 0,28 % || 2 363 824

Slovakia || 0,55 % || 4 616 893

Suomi || 1,50 % || 12 521 438

Ruotsi || 3,06 % || 25 492 378

Yhdistynyt kuningaskunta || 13,82 % || 115 336 728

Yhteensä || 100% || 834 430 583

18.         GMES-neuvosto päättää jäsenvaltioiden vuotuisten rahoitusosuuksien mukauttamisesta kutakin seuraavaa vuotta varten käyttäen perusteena kunkin jäsenvaltion bruttokansantulon mukaan tarkistettua jakoperustetta. Mukauttamispäätöksen panee toimeen komissio, ja päätös on täytäntöönpanokelpoinen SEUT-sopimuksen 299 artiklan mukaisesti. Kun jäsenvaltioille on ilmoitettu mukauttamispäätöksestä, niiden on maksettava niille kuuluvat määrät ennen 30. syyskuuta.

19.         GMES-rahaston määrärahoja ei sidota enää 31. joulukuuta 2020 jälkeen, jollei Euroopan unionin neuvosto komission ehdotuksesta päätä toisin yksimielisesti.

Rahoitusosuudet GMES-rahastoon

20.         Komissio laatii ja toimittaa GMES-neuvostolle vuosittain viimeistään 30. syyskuuta selostuksen sitoumuksista, maksuista sekä kuluvan ja kahden seuraavan varainhoitovuoden aikana esitettävien rahoitusosuuksia koskevien maksupyyntöjen vuotuisista määristä.

21.         Nämä määrät perustuvat tosiasiallisiin valmiuksiin asettaa käyttöön ehdotetun suuruiset varat.

22.         GMES-neuvosto päättää komission ehdotuksesta määräenemmistöllä rahoitusosuuksien vuotuisista enimmäismääristä komission ehdotusta seuraavan toisen varainhoitovuoden osalta (n+2) ja edellisenä vuonna päätettyjen enimmäismäärien rajoissa rahoitusosuuksina pyydettävästä vuotuisesta määrästä komission ehdotusta seuraavan ensimmäisen varainhoitovuoden osalta (n+1).

23.         Jos rahoitusosuudet eivät vastaa GMES:n tosiasiallisia tarpeita kyseisenä varainhoitovuonna, komissio esittää ehdotukset rahoitusosuuksien määrien muuttamisesta GMES-neuvostolle, joka tekee määräenemmistöpäätöksen.

24.         Rahoitusosuuksia koskevat pyynnöt eivät saa ylittää edellä olevissa kohdissa tarkoitettuja enimmäismääriä eikä enimmäismääriä saa korottaa paitsi, jos GMES-neuvosto määräenemmistöllä niin päättää erityistarpeita aiheuttavissa tapauksissa, jotka johtuvat poikkeuksellisista tai ennakoimattomista olosuhteista. Tällaisessa tapauksessa komissio ja GMES-neuvosto varmistavat, että rahoitusosuudet vastaavat ennakoituja maksuja.

25.         Komissio esittää GMES-neuvostolle vuosittain viimeistään 30. lokakuuta arvionsa sitoumuksista, maksuista ja rahoitusosuuksista kullekin seuraavalle vuodelle.

26.         Yksityiskohtaiset säännöt jäsenvaltioiden rahoitusosuuksien maksamisesta vahvistetaan tämän sopimuksen täytäntöönpanoa koskevassa asetuksessa.

GMES-rahaston muut rahoituslähteet

27.         Jos Euroopan unioniin liittyy uusi valtio, rahoitusosuuksien jakoa muutetaan GMES-neuvoston päätöksellä.

28.         Varojen määriä voidaan mukauttaa GMES-neuvoston määräenemmistöpäätöksellä.

29.         Jäsenvaltiot voivat tarjota komissiolle varoja GMES:n tavoitteiden tukemiseksi, tämän kuitenkaan vaikuttamatta asetuksessa määrättyihin päätöksentekosääntöihin ja ‑menettelyihin. Jäsenvaltiot voivat myös yhteisrahoittaa hankkeita ja ohjelmia sellaisten erityisaloitteiden puitteissa, joita hallinnoivat komissio, EIP tai jokin muu unionin elin taikka järjestö, jonka kanssa GMES-rahasto on tehnyt kumppanuussopimuksen tai jonka vastuulle on annettu tiettyjä täytäntöönpanotehtäviä.

30.         Tämän sopimuksen täytäntöönpanoa koskevassa asetuksessa vahvistetaan tarvittavat säännökset GMES-rahaston yhteisrahoituksesta sekä jäsenvaltioiden toteuttamista yhteisrahoitustoimista.

31.         Jäsenvaltioiden on ilmoitettava GMES-neuvostolle ennakolta rahoitusosuuksistaan.

GMES-rahaston mukaiset toimet

32.         GMES-palvelujen toiminnot:

a)      GMES-palvelujen operatiiviset toiminnot:

– maailmanlaajuiset systemaattiset/rutiinitoiminnot, joilla seurataan ja ennustetaan maapallon alajärjestelmien tilaa alueellisella ja koko maailman tasolla, erityisesti palvelut, joilla seurataan meriympäristön tilaa, ilmakehää ja ilmanlaatua, sekä maailmanlaajuiset maakartoituspalvelut ja ilmastonmuutoksen seurantapalvelut,

– alueellisiin/paikallisiin tarpeisiin perustuvat toiminnot, erityisesti hätätilanteiden hallintapalvelut, turvallisuuspalvelut ja yleiseurooppalaiset maakartoituspalvelut, niin Euroopassa kuin sen ulkopuolella;

b)      kehittämistoiminta, johon kuuluu nykyisten palvelujen laadun ja suorituskyvyn parantaminen, uusien palvelujen kehittäminen ja palvelujen käyttöönoton edistäminen tuotantoketjun loppupäässä.

33.         Avaruuskomponentin toiminnot:

34.         Avaruudesta tapahtuvan havainnoinnin operatiiviset toiminnot:

a)      asianomaiseen avaruusinfrastruktuuriin (Sentinel-tutkimushankkeisiin) liittyvät toiminnot,

b)      osallistuminen kolmansien osapuolten tutkimushankkeisiin,

c)      tietojen jakaminen,

d)      komission tekninen avustaminen palveluihin liittyvien datavaatimusten kokoamisessa,

e)      havainnoinnissa esiintyvien puutteiden tunnistaminen uusia avaruustutkimushankkeita koskevien teknisten eritelmien laatimisen avuksi.

35.         Kehittämistoimet:

a)      avaruusinfrastruktuurin uusien osatekijöiden suunnittelu ja hankinta,

b)      komission tekninen avustaminen palveluvaatimusten muuntamisessa uusien avaruustutkimushankkeiden teknisiksi eritelmiksi avaruusinfrastruktuurien ylläpitäjien tuella,

c)      avaruustoimien kehittämisen koordinointi, mukaan lukien avaruuden havainnointikapasiteetin uudenaikaistamiseen ja täydentämiseen tähtäävät toimet.

36.         GMES:n in situ ‑havainnoinnin operatiiviset toiminnot:

a)      GMES-palveluille toimitettavien in situ ‑tietojen koordinointi ja tilapäiset hallinnolliset järjestelyt in situ ‑toimijoiden kanssa,

b)      kolmansien osapuolten in situ ‑tietojen toimittamisen koordinointi kansainvälisellä tasolla,

c)      tekninen avustaminen GMES-palveluihin liittyvien datavaatimusten muuntamisessa in situ ‑havainnointi-infrastruktuurien ja ‑verkkojen teknisiksi eritelmiksi,

d)      vuorovaikutus in situ ‑toimijoiden kanssa GMES:n havainnointikapasiteettiin liittyvän kehitystoiminnan yhdenmukaistamiseksi.

Kolmansien maiden ja kansainvälisten organisaatioiden osallistuminen

37.         GMES-neuvosto voi tehdä kansainvälisiä sopimuksia seuraavien kolmansien maiden kanssa, myös niiden ottamisesta mukaan GMES-rahastoon:

a)      Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) maat, jotka ovat ETA-sopimuksen sopimuspuolia, ETA-sopimuksen ehtojen mukaisesti,

b)      ehdokasmaat sekä vakautus- ja assosiaatioprosessiin osallistuvat mahdolliset ehdokasmaat näiden maiden kanssa unionin ohjelmiin osallistumista koskevista yleisperiaatteista tehtyjen puitesopimusten tai assosiaatiosopimusten lisäpöytäkirjojen mukaisesti,

c)      Sveitsin valaliitto, 1 tai 2 kohdassa mainitsemattomat muut kolmannet maat sekä kansainväliset järjestöt Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan mukaisesti tehdyissä unionin ja kyseisten kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen välisissä sopimuksissa vahvistettujen osallistumiseen sovellettavien ehtojen ja sääntöjen mukaisesti.

Hyväksyminen ja voimaantulo

38.         Jäsenvaltiot ilmoittavat Euroopan unionin neuvoston pääsihteerille tämän sopimuksen voimaantulon edellyttämien sisäisten menettelyjen päätökseen saattamisesta.

39.         Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää, jona viimeinen jäsenvaltio ilmoittaa sopimuksen voimaantulon edellyttämien sisäisten menettelyjen päätökseen saattamisesta Euroopan unionin neuvoston pääsihteerille, seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä.

40.         Tämän sopimuksen voimassaolo päättyy 31. joulukuuta 2020, eikä kyseisen päivän jälkeen voida tehdä oikeudellisia tai taloudellisia sitoumuksia.

41.         Rajoittamatta sitä, mitä edellä määrätään, GMES-rahasto suorittaa kaikki ennen 31. joulukuuta 2020 tekemistään tai sen puolesta tehdyistä sitoumuksista johtuvat maksut ja velvoitteet 31. joulukuuta 2023 asti. Kyseisen päivämäärän jälkeen kaikki suorittamatta olevat velvoitteet palautuvat jäsenvaltioille.

42.         Euroopan unionin neuvoston pääsihteeri on tämän sopimuksen tallettaja, ja sopimus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

TÄMÄN VAKUUDEKSI allekirjoittaneet neuvostossa kokoontuvien jäsenvaltioiden hallitusten edustajat ovat allekirjoittaneet tämän sopimuksen.

[1]               KOM(2011) 500 lopullinen, 29.6.2011.

[2]               KOM(2011) 831 lopullinen, 30.11.2011.

[3]               Envisat on ESAn tiedesatelliittihanke. Se laukaistiin radalleen vuonna 2002 mukanaan kymmenen mittalaitetta. Kyseessä on laajin siviilialan maanseurantahanke. Satelliitin odotettu käyttöikä tuli täyteen jo vuonna 2007.

[4]               Lähde: Eurostat 2012.