4.10.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 299/148

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Suurteholaskenta: Euroopan asema globaalissa kilpajuoksussa”

COM(2012) 45 final

2012/C 299/27

Esittelijä: Isabel CAÑO AGUILAR

Euroopan komissio päätti 18. huhtikuuta 2012 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheesta

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Suurteholaskenta: Euroopan asema globaalissa kilpajuoksussa

COM(2012) 45 final.

Asian valmistelusta vastannut "liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta" -erityisjaosto antoi lausuntonsa 25. kesäkuuta 2012.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 11.–12. heinäkuuta 2012 pitämässään 482. täysistunnossa (heinäkuun 11. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 143 ääntä puolesta ja 1 vastaan 3:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   Komitea yhtyy lähtökohtaisesti komission tiedonantoon ja kannattaa painokkaasti sen tavoitteita. Suurteholaskenta on uuden tiedon hankkimisen edellytys sekä monien innovatiivisten tuotteiden, prosessien ja palveluiden kehittämisen perusta.

1.2   Suurteholaskenta on osa digitaalistrategiaa ja siitä on tullut nykyaikaisten tutkimusympäristöjen ja kansantalouksien välttämätön väline esimerkiksi energia-, ilmasto-, terveydenhoito-, talous-, yhteiskunta- ja puolustuspolitiikan alalla. Suurteholaskennalla on strateginen merkitys Eurooppa 2020 -strategian kannalta.

1.3   Komitea kannattaa eurooppalaisen suurteholaskennan ekosysteemin edelleen kehittämistä ja tätä varten jo perustettua PRACE-tutkimusinfrastruktuuria, jolla pyritään takaamaan suurteholaskentaresurssien laaja saatavuus ja tasapuoliset käyttömahdollisuudet EU:n kaikille mahdollisille käyttäjille ja toimijoille – erityisesti myös korkeakoulumaailmassa ja pk-yritysten parissa.

1.4   Suorituskykyisen suurteholaskentaekosysteemin sopimusoikeudellisen ja rahoituksellisen puolen lisäksi alan kehityksellä on kaksi samanarvoista tehtävää: yhtäältä seuraavan sukupolven tietokoneiden laitteistojen, eli eksa-luokan tietokoneiden kehittäminen ja toisaalta näiden käytön mahdollistavien, hyvin vaativien välineiden, eli ohjelmistojen kehittäminen ja levittäminen. Molempia tehtäviä tulisi pyrkiä toteuttamaan tasapuolisesti.

1.5   Näin ollen komitea kannattaa ehdotusta, jonka mukaan suurteholaskenta-alan tähänastinen investointitaso olisi kaksinkertaistettava noin 1,2 miljardiin euroon vuodessa. Tarvittaisiin siis lisäksi 600 miljoonaa euroa vuosittain lähinnä EU:lta, jäsenvaltioilta ja elinkeinoelämän käyttäjätahoilta. Näin voitaisiin saavuttaa muita maailman alueita vastaava investointitaso. Karkeasti ottaen puolet näistä lisäresursseista tulisi käyttää suurteholaskennan järjestelmien ja testausalustojen hankintoihin ja toinen puoli tulisi jakaa tasan koulutuksen ja suurteholaskentaohjelmistojen kehittämisen ja skaalaamisen välillä.

1.6   Yhtäältä tämä edellyttää tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen sekä teollisuuden välistä yhteistyötä. Komitean mielestä julkisen ja yksityisen alan kumppanuudet ovat tähän erityisen hyvin soveltuvia ja jo testattuja välineitä. Yksittäisissä tapauksissa myös esikaupalliset hankinnat voisivat olla mahdollisia, mutta komission ei tulisi missään tapauksessa asettaa niitä ainoaksi vaihtoehdoksi.

1.7   Toisaalta tarvittaisiin huomattavan suuria tukimääriä jäsenvaltioilta ja EU:lta. Tukia tarvitaan sekä välittömästi edellä mainittuihin tehtäviin suorituskykyisen suurteholaskentajärjestelmän kehittämiseksi edelleen, kuin myös välillisesti korkeakoulujen tarvitseman ammattitaitoisen henkilöstön kouluttamiseen korkealle tai keskitasolle.

1.8   Komitea vetoaa taloudellisen ja rahoituksellisen kriisitilanteen huomioon ottaen neuvostoon ja jäsenvaltioihin, jotteivät edellä mainitut suurteholaskenta-alalla tarpeelliset toimet jää missään tapauksessa toteuttamatta, sillä niitä tarvitaan nimenomaan taloudellisen voiman ja kilpailukyvyn vahvistamiseen. Muussa tapauksessa syntyisi vaarallinen syöksykierre.

1.9   Komitean mielestä etusijalle on asetettava kilpailukykyisen suurteholaskentajärjestelmän saatavuus Euroopassa ja Euroopan hyväksi. Tämä tavoite ei kuitenkaan tarkoita protektionistista teollisuuspolitiikkaa. Sen sijaan tulisi pyrkiä säilyttämään tai luomaan suurteholaskennan kehittämisen ja hyödyntämisen vaatimaa osaamista, asianmukaisia työpaikkoja ja päätöksentekotasoja myös Euroopassa. Tässä yhteydessä voitaisiin tiivistää yhteistyötä nykyisin teknologian osalta johtavien ja myös Euroopassa t&k-alalla toimivien globaalien toimijoiden kanssa sekä sellaisten eurooppalaisten yritysten kanssa, joilla on suurteholaskennan tietyillä osa-alueilla huipputason asiantuntemusta. Näin voitaisiin luoda tarvittava kriittinen massa, jonka turvin voidaan kilpailla otaksuttavasti markkinajohtajaksi tulevan Kiinan kanssa.

2.   Komission tiedonannon pääsisältö

2.1   Komission tiedonannossa nostetaan esiin suurteholaskennan strateginen luonne. (Suurteholaskennalla [high-performance computing] tarkoitetaan komission tiedonannossa samaa kuin huipputietokoneilla [high-end computing], supertietokoneilla [supercomputing], maailmanluokan tietokoneilla [world-class computing] jne. Käsitteellisesti suurteholaskenta erotetaan hajautetusta laskennasta, pilvipalveluihin perustuvasta laskennasta ja laskentapalvelimista.) Tiedonanto pohjautuu aikaisempaan tiedonantoon aiheesta "Tieto- ja viestintätekniikka tieteen palveluksessa" sekä neuvoston päätelmiin, joissa se korosti tarvetta kehittää edelleen tietojärjestelmäinfrastruktuureja kuten PRACEa (Partnership for Advanced Computing in Europe, www.prace-ri.eu) ja yhdistää investoinnit suurteholaskentaan PRACE-hankkeen puitteissa.

2.2   Tiedonannossa kehotetaan jäsenvaltioita, teollisuutta ja tiedeyhteisöjä terävöittämään yhteistyössä komission kanssa toimiaan Euroopan johtoaseman turvaamiseksi suurteholaskentajärjestelmien ja -palvelujen tarjonnassa ja käytössä vuoteen 2020 mennessä.

2.3   Suurteholaskentajärjestelmien kehittämisellä pyritään yhtäältä ratkaisemaan tehokkaammin suuria yhteiskunnallisia ja tieteellisiä haasteita (esim. sairauksien varhainen toteaminen ja hoito, ihmisaivojen toiminnan selvittäminen, ilmaston kehittymisen ennustaminen tai laajamittaisten katastrofien ehkäisy ja hallinta) sekä toisaalta tyydyttämään teollisuuden tarve aikaansaada tuote- ja palveluinnovaatioita.

2.4   Entistä suorituskykyisempien suurteholaskentajärjestelmien kehittämisen haasteisiin ei voida vastata pelkällä ekstrapoloinnilla, vaan ne edellyttävät radikaaleja innovaatioita monissa teknologioissa. Tilanne tarjoaa EU:n teollisille ja akateemisille toimijoille tilaisuuden asemoida itsensä alalla uudelleen.

2.5   EU:ssa investoidaan huomattavasti muita alueita vähemmän varoja huipputason laskentajärjestelmien hankintaan (vain puolet Yhdysvaltoihin verrattuna, vastaavalla BKT-tasolla). Tästä syystä EU:ssa saatavilla olevien laskentajärjestelmien määrä ja suorituskyky on liian pieni maailman muihin alueisiin verrattuna, ja suurteholaskentaan varatut t&k-budjetit ovat pieniä.

2.6   Tiedonannossa käsitellään lisäksi

—

PRACEa

—	Euroopan osaamista koko tarjontaketjussa

—	uudesta aktivoitumisesta saatavia hyötyjä Euroopalle

—	edessä olevia haasteita

—	eurooppalaista suurteholaskennan toimintasuunnitelmaa

—	kehityksen ohjausta EU-tasolla

—	esikaupallisia hankintamekanismeja ja resurssien yhdistämistä

—	eurooppalaisen suurteholaskennan ekosysteemin edelleenkehittämistä.

3.   Yleistä

3.1   Periaatteellinen hyväksyntä

3.1.1   Komitea yhtyy komission tiedonantoon ja kannattaa painokkaasti sen tavoitteita. Suurteholaskenta on monien uusien tuotteiden, prosessien ja palveluiden kehittämisen perusta. Se kuuluu tärkeimpiin avainteknologioihin ja on lisäksi edellytys monitahoisten järjestelmien tutkimiselle. Näin ollen suurteholaskenta on oleellinen osa Eurooppa 2020 -strategiaa.

3.1.2   Yhä suorituskykyisempien tietokoneiden kehittämisen ja hyödyntämisen myötä suurteholaskennasta on kehittynyt viime vuosikymmenten mittaan tutkimuksen ja kehittämisen oleellinen kolmas pilari, joka paitsi täydentää kokeiden (mukaan lukien esittely- ja koelaitteistot) ja teorian "klassisia" pilareita, myös kehittyy samalla niiden osaksi. Näin on syntynyt uusi tieteenhaara: "tieteellinen simulointi". Lisäksi suurteholaskenta on monitahoisen tiedonkeruun sekä analysointi- ja ennustusjärjestelmien tärkeä väline. Suurteholaskenta on nyt osa digitaalistrategiaa ja siitä on tullut nykyaikaisten tutkimusympäristöjen ja kansantalouksien välttämätön väline esimerkiksi energia-, ilmasto-, terveydenhoito-, talous-, yhteiskunta- ja puolustuspolitiikan alalla.

3.2   Supertietokoneet

Suurteholaskentaan tarvittavilla laitteistoilla, eli ns. supertietokoneilla on kaksi erityispiirrettä:

—

Niiden suorituskyky voidaan saavuttaa ainoastaan käyttämällä yhtäaikaisesti eli rinnakkain valtavaa määrää yksittäisiä prosessoreita. Nykyisin suunnitteilla on supertietokoneita, jotka koostuvat jopa miljoonasta yksittäisestä prosessorista. Jotta näitä hyvin mutkikkaita laskentavälineitä voitaisiin käyttää optimaalisesti, on kehitettävä ja tarjottava käyttöön hyvin vaativia ja vaikeita laskentaohjelmia eli ohjelmistoja. Kyse on tähän mennessä laajasti aliarvioidusta, hyvin pitkälle erikoistuneesta kehitystehtävästä.

—

Vielä suorituskykyisemmän tietotekniikan käytön vaatima sähköteho kasvaa sellaisiin mittoihin, ettei tällaisia määriä ole nykykäsityksen mukaan mahdollista osoittaa kyseiseen tarkoitukseen. Ellei kehitetä täysin uudenlaisia komponentteja, joiden tehontarvetta on laskettu 99 prosentilla(!), seuraavan sukupolven (eksa-luokan) supertietokonetta varten tarvittaisiin oma, vähintään 1 000 megawatin voimalaitos. Tehon tarpeen laskeminen realistisiin arvoihin on valtava ja vaikea teknologinen haaste.

3.3   Eurooppalaisen tukipolitiikan näkökohtia

Komitea toteaa, ettei komission tiedonannossa niinkään käsitellä tieteellis-teknisiä haasteita vaan ennemminkin haasteiden komission mielestä vaatiman eurooppalaisen tuki- ja kehittämispolitiikan näkökohtia. Tiedonannossa esitetään myös ehdotuksia käytettävästä välineistöstä. Komitea suhtautuu kuitenkin asiaan varauksella ja suosittelee vielä yhden neuvottelukierroksen toteuttamista (ks. kohta 4.4).

3.4   Laitteistojen ja ohjelmistojen välinen tasapaino

Komitean keskeisimpiin suosituksiin kuuluu, että asian toistakin oleellista puolta – ohjelmistonäkökohtia – tarkasteltaisiin lähemmin ja valmisteltaisiin ratkaisuja erityisesti tarvittavien sovellusohjelmien kehittämistä, testausta ja levittämistä varten. Tähän liittyen koulutus- ja käyttäjäjärjestelmän eri tasoilla on olemassa huomattavan suuri tutkimus-, kehittämis-, opetus- ja koulutustarve. Se vaatii asianmukaisten toimenpiteiden riittävää tukemista korkeakoulujen, tutkimuslaitosten ja teollisuuden tasolla. Komitea suosittaa komissiolle tämän puutteen korjaamista.

3.5   Koulutettu henkilöstö – korkeakoulut ja resurssit

Merkittävänä pullonkaulana on riittävän ja osaavan henkilöstön kouluttaminen ja saatavuus (ks. esimerkiksi http://www.hpcwire.com/hpcwire/2012-04-04/supercomputing_education_in_russia.html). Tämä koskee sekä tarpeellisia tutkimus- ja kehittämistöitä että suurteholaskentajärjestelmien tehokasta käyttöä. Myös tähän liittyvät pyrkimykset tulisi sisällyttää tukitoimiin. Ratkaisevana edellytyksenä ovat korkeakoulut, joilla on riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit, joiden opettajina ja tutkijoina on riittävä määrä kansainvälisesti tunnustettuja ohjelmistoasiantuntijoita ja kehitysinsinöörejä ja jotka tarjoavat tutkimus- ja kehitystoiminnassa kerättyihin kokemuksiin perustuvan korkeakoulutuksen.

3.6   Eurooppalainen suurteholaskennan ekosysteemi – PRACE

3.6.1   Mikä PRACE on?

Kansallisten suurteholaskentakeskusten operaattorit ja käyttäjät totesivat ja ilmaisivat vuonna 2005 kaikkien kumppaneiden käytettävissä olevan eurooppalaisen suurteholaskentainfrastruktuurin tarpeen. Aluksi 14 eurooppalaisen valtion edustajat perustivat PRACE-kumppanuuden, jonka tavoitteeksi asetettiin suurteholaskennan edistäminen, hyödyntäminen ja edelleenkehittäminen Euroopassa.

Tästä seurasi suurteholaskennan sisällyttäminen yhtenä valittuna tutkimusinfrastruktuurina ensimmäiseen ESFRI-luetteloon (1). Oikeudellisten, taloudellisten, organisatoristen ja teknisten edellytysten täyttymisen jälkeen vuonna 2010 perustettiin PRACE AISBL (kansainvälinen voittoa tavoittelematon järjestö) ja sen kotipaikaksi valittiin Bryssel. PRACEn tarkoituksena oli tarjota kaikkien kumppanuusmaiden käyttäjille mahdollisuus hyödyntää viittä Euroopan suorituskykyisintä kansallisella tasolla hankittua suurteholaskentajärjestelmää. PRACElla on nykyisin 24 jäsentä, mm. myös Israelista ja Turkista. Tutkimuksen seitsemännessä puiteohjelmassa tuetaan kolmea PRACE-hanketta, jotka koskevat sovellusten siirtämistä, optimointia ja skaalausta sekä käyttäjien intensiivistä koulutusta. Tällä hetkellä neljä kumppanuusmaata (Saksa, Ranska, Italia ja Espanja) ovat kukin luvanneet käyttöön 100 miljoonan euron arvoisen laskentatehon. Käyttöosuudet jakaa riippumaton tieteellinen ohjauskomitea Euroopan laajuista vertaisarviointimenettelyä soveltaen.

3.6.2   ETSK:n kanta PRACEen

Komitea kannattaa eurooppalaisen suurteholaskennan ekosysteemin edelleen kehittämistä ja tätä varten jo perustettua tutkimusinfrastruktuuria, jolla taataan tai pyritään takaamaan suurteholaskentaresurssien laaja saatavuus ja tasapuoliset käyttömahdollisuudet. Tässä yhteydessä on varmistettava, että kaikilla mahdollisilla käyttäjillä ja toimijoilla EU:ssa – erityisesti myös korkeakouluissa ja pk-yrityksissä, joilla ei ole välittömiä yhteyksiä PRACE-järjestöön – on mahdollisuus osallistua tasapuolisesti muiden toimijoiden kanssa kehitystyöhön sekä käyttää resursseja yhtäläisesti. Kyse ei ole kuitenkaan pelkästään pienemmästä ja varmaankin helpoimmin ratkaistavasta ongelmasta, joka koskee olemassa olevien suurteholaskentaresurssien tasapuolista saatavuutta, vaan uudenlaisen, lukuisia suuruusluokkia suorituskykyisemmän suurteholaskentaekosysteemin tutkimisesta, kehittämisestä ja lopuksi hankkimisesta. Kyseisen suurteholaskennan ekosysteemin keskeisinä laitteistoina olisi eksa-luokan tietokoneita (ks. kohta 4.1), ja kehitettävä olisi myös soveltuvat korkealaatuiset ohjelmistot. Tähän liittyen komitea suosittaa, että vältetään ennenaikaisia keskittämisprosesseja ja tietyn kokonaisjärjestelmän valitsemista, jotta mahdollistetaan kilpailu ja menestyksekkään ekosysteemin vaatima mahdollisten lähestymistapojen ja ideoiden moninaisuus, jota tarvitaan asetetun, hyvin kunnianhimoisen tavoitteen saavuttamiseksi. Komitea käsittelee lausunnon seuraavassa osiossa tasapainoisen tutkimus-, kehittämis- ja kilpailupolitiikan kannalta hienovaraisuutta vaativaa kysymystä. Komitea näkee tässä vielä tarvetta lisäkeskusteluille mahdollisten toimijoiden välillä.

3.7   Vetoomus neuvostolle ja jäsenvaltioille

3.7.1   Lukuisissa EU:n jäsenvaltioissa vallitsevan talouskriisin seurauksena on havaittavissa pakkotilanteen vuoksi ymmärrettäväkin suuntaus toteuttaa säästöjä nimenomaan koulutuksen, tutkimuksen ja kehitystyön alalla. Tämä johtaisi kuitenkin kohtalokkaaseen syöksykierteeseen, koska talouskasvu ja kilpailukyky edellyttävät nimenomaan uusia teknologioita, innovaatioita ja niihin liittyvää osaamista.

3.7.2   Komitea vetoaa sen vuoksi painokkaasti neuvostoon ja kaikkiin jäsenvaltioihin, jotta ne eivät sortuisi yksinkertaisemmilta vaikuttaviin ratkaisuihin, vaan investoisivat juuri tällä alalla innovointiin ja sen edellytyksiin. Leikkausten sijaan investointeja tulisi jopa lisätä. Tulevaisuutta ei saa vaarantaa!

4.   Erityistä

4.1   Eksa-luokan hanke

Supertietokoneiden seuraavan sukupolven kehittämistä kutsutaan eksa-luokan hankkeeksi (exascale project). Hanketta varten on kokonaisjärjestelmän kaikilla tasoilla parannettava merkittävästi erityisesti sähkötehon tarpeen kannalta oleellisia yksittäiskomponentteja ja todennäköisesti ne on jopa kehitettävä täysin uudelleen. Kyse on vaikeasta tehtävästä, joka on toteutettava tutkimuslaitosten ja teollisuuden yhteistyössä – ja jännitteessä.

4.2   Tutkimuksen ja teollisuuden välinen yhteistyö

Komitea on esittänyt jo toistuvasti kantansa tästä vaikeasta yleisestä aihepiiristä (ks. esimerkiksi CESE 330/2009). Komitea esimerkiksi esitti Horisontti 2020 -ohjelmasta vastikään antamassaan lausunnossa (CESE 806/2012) seuraavan suosituksen: "Näin ollen tulisi pohtia asianmukaisen teollisuus- ja kilpailukykypolitiikan uusia lähestymistapoja."

Komitea ei ole vakuuttunut siitä, että esikaupalliset hankinnat soveltuvat tutkimuskeskusten ja yritysten välisen yhteistyön välineeksi. Siksi komitea suosittaa, että tutkimuspolitiikkaan, innovointipolitiikkaan ja teollisuuspolitiikkaan kohdistuvat erilaiset ja osittain ristiriitaiset tavoitteet ja vaatimukset tunnistetaan ja että niistä keskustellaan ja ne selvitetään eri sidosryhmien kanssa. Yksittäistapauksissa tulisi mahdollisesti soveltaa jopa poikkeussääntöjä. (Ks. myös kohta 4.4.)

4.3   Eksa-luokan hankkeen kehitystyö

Erityisesti eksa-luokan hankkeeseen liittyen edellä mainittu tarkoittaa, että nykyaikaisen tutkimuksen ja kehitystyön mallin mukaisesti tieteen ja teollisuuden välisiin kumppanuuksiin otetaan mukaan eri alojen (prosessorit ja moninaiset muut komponentit) suuria ja myös pieniä yrityksiä sekä maailmanlaajuisesti menestyneimmät toimijat (ks. myös kohta 4.5). Samalla on vältettävä hätiköityjä valintoja, sillä kokonaisjärjestelmän optimoituun hahmotteluun voidaan ryhtyä vasta siinä vaiheessa, kun tiedetään, millaisia ja minkä tehoisia komponentteja on pystytty tai pystytään kehittämään. Valitettavasti on olemassa aikaisempia esimerkkejä tapauksista, joissa näin ei menetelty ja seurauksena oli epäonnistuminen.

4.4   Soveltuva tukijärjestelmä – julkisen ja yksityisen alan kumppanuudet

Komitea suosittaakin suorituskykyisen suurteholaskentajärjestelmän suuren merkityksen Euroopassa ja Euroopan kannalta huomioon ottaen, että kehitettäisiin ja esitettäisiin yhdessä moninaisten mahdollisten ja erityisesti PRACE-järjestön toimijoiden kanssa toiveiden mukainen komission tukijärjestelmä ennen käsillä olevassa tiedonannossa esitettyjen lähestymistapojen toteuttamista. Komitean mielestä erityisesti julkisen ja yksityisen alan kumppanuudet ovat suurteholaskennan kehitystavoitteiden kannalta jo hyväksi osoittautunut ja soveltuva väline. Näin ollen komission tiedonannossaan suosimia esikaupallisia hankintoja, jotka saattavat yksittäistapauksissa olla paikallaan, ei tulisi asettaa yleisessä käytössä pakollisiksi.

4.5   Globaalit toimijat

Tässä yhteydessä tulisi myös tehdä selväksi, että etusijalle on asetettava kilpailukykyisen suurteholaskentajärjestelmän tuleva saatavuus Euroopassa ja Euroopan hyväksi. Kun otetaan huomioon alalla tähän asti hallitsevat globaalit toimijat (kuten IBM, CRAY tai INTEL) sekä niiden maailmanlaajuisesti hajautuneet omistussuhteet, tuotantolaitokset ja tutkimuslaboratoriot, on komitean mielestä tärkeää, että suurteholaskennan kehittämisen ja hyödyntämisen vaatimaa osaamista, asianmukaisia työpaikkoja ja päätöksentekotasoja pidetään yllä tai luodaan myös Euroopassa. Voitaisiin esimerkiksi tiivistää yhteistyötä nykyisten johtavien yritysten mutta myös aloittelevien ja mahdollisesti tulevaisuuden johtotähdiksi kehittyvien yritysten kanssa ja samalla luoda tarvittava kriittinen massa, joka muodostaa vastapainon odotettavassa olevalle Kiinan markkinajohtajuudelle.

4.6   Rahoituspuitteiden kasvattaminen

Komitea kannattaa ehdotusta, jonka mukaan suurteholaskenta-alan tähänastinen investointitaso olisi kaksinkertaistettava noin 1,2 miljardiin euroon vuodessa. Tarvittaisiin siis lisäksi 600 miljoonaa euroa vuosittain lähinnä EU:lta, jäsenvaltioilta ja elinkeinoelämän käyttäjiltä. Näin voitaisiin saavuttaa muita maailman alueita vastaava investointitaso. Ehdotetaan, että karkeasti ottaen puolet näistä lisäresursseista käytettäisiin suurteholaskennan järjestelmien ja testausalustojen hankintoihin, neljännes koulutukseen ja neljännes suurteholaskentaohjelmistojen laatimiseen ja kehittämiseen yhä korkeatasoisemmiksi.

Mittava rahoitustarve selittyy suurteholaskennan suurilla kustannuksilla. Suurteholaskentajärjestelmän hankinta maksaa yli 100 miljoonaa euroa, ja sen huolto- ja käyttökustannukset ovat lisäksi vähintään 20 miljoonaa euroa vuodessa. Siksi tarvitaan julkisen ja yksityisen alan kumppanuuksia, joista onkin jo esimerkkejä suurteholaskennan alalla johtavissa maissa.

4.7   Yhtäläiset mahdollisuudet ja teollis- ja tekijänoikeudet

Tiedonannossa viitataan eurooppalaisten suurteholaskennan tarjoajien suuriin vaikeuksiin myydä tuotteitaan sellaisten EU:n ulkopuolisten maiden julkiselle sektorille, joilla on kansallisia suurteholaskennan tarjoajia. Suurteholaskennan hyödyntämiselle strategisesti tärkeillä alueilla, kuten ydinenergia-alalla, sotilasteollisuudessa ja öljy- ja kaasuteollisuudessa, asetetaan lähes mahdottoman korkeita turvallisuusvaatimuksia. Puiteohjelman alla kehitetyt eurooppalaiset tutkimushankkeet voivat kuitenkin hyödyttää välillisesti kolmansissa maissa sijaitsevia yrityksiä.

Kun otetaan huomioon, että kaikkien WTO:n julkisia hankintoja koskevan sopimuksen osapuolten on noudatettava kansalaisuudesta riippumattoman, tasa-arvoisen kohtelun ja syrjimättömyyden periaatteita (III artikla), komitea kannattaa komission ehdotusta ottaa kolmansien maiden kanssa kauppasuhteista käytävissä neuvotteluissa esiin yhtäläinen pääsy suurteholaskennan markkinoille.

Näin ollen komitea kannattaa komission Horisontti 2020 -ohjelmasta antamassaan ehdotuksessa (COM(2011) 809 final, 30.11.2011) esittämää aikomusta selkeyttää teollis- ja tekijänoikeuksia ja puolustaa niitä.

4.8   Suurteholaskenta ja energiankulutus

Tulevia haasteita ajatellen on otettava huomioon myös energiankulutus suurteholaskennan kehittämistä jarruttavana tekijänä (The Greening of HPC - Will Power Consumption Become the Limiting Factor for Future Growth in HPC? München, 10. lokakuuta 2008, http://www.hpcuserforum.com/presentations/Germany/EnergyandComputing_Stgt.pdf.) (ks. myös kohta 3.2). Nykyteknologiaa käyttäen eksa-luokan järjestelmät kuluttaisivat valtavia määriä energiaa, mikä nostaisi käyttökustannukset pilviin – energiakustannukset olisivat arviolta 50 prosenttia käyttökustannuksista – ja rasittaisi ympäristöä.

On olemassa erilaisia energiatehokkaita teknologiakonsepteja, esimerkiksi hybridi-supertietokoneet, jotka herättävät kuitenkin myös kysymyksiä ("– – Edistyminen vähemmän energiaa kuluttavien laitteiden kehittämisessä saattaa mahdollistaa tulevaisuudessa – – järjestelmät, joilla on eksa-luokan suorituskyky. – – Miten hyödynnämme – – tätä vanhat kaavat rikkovaa teknologiaa?"A Strategy for Research and Innovation Through High Performance Computing. University of Edinburgh 2011). Arkkitehtuuriin liittyen on esimerkiksi kehitetty lukuisia energiansäästöstrategioita, kuten eri jännitteillä toimivien saarekkeiden luominen (jotka voidaan jopa sammuttaa), energiatehokkaiden välimuistien (drowsy cache) käyttö ja yksiköiden valikoiva sammuttaminen. Moniytimisten suorittimien, monisäikeisyyden ja klustereiden avulla laskentateho voidaan yhdistää energiankulutuksen ja lämmöntuotannon vähentämisen tavoitteeseen (Green IT: Tecnologías para la Eficiencia Energética en los Sistemas TI. Universidad Politécnica de Madrid, 2008).

Näin ollen Euroopan talous- ja sosiaalikomitea ehdottaa energiaa säästävien teknologioiden tukemisen sisällyttämistä oleellisena näkökohtana EU:n suurteholaskentahankkeeseen.

---

(1)  EUVL C 182, 4.8.2009, s. 40.

---