EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52011PC0897
Proposal for a DIRECTIVE OF THE EUROPEAN PARLIAMENT AND OF THE COUNCIL on the award of concession contracts
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI käyttöoikeussopimusten tekemisestä
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI käyttöoikeussopimusten tekemisestä
/* KOM/2011/0897 lopullinen - 2011/0437 (COD) */
Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI käyttöoikeussopimusten tekemisestä /* KOM/2011/0897 lopullinen - 2011/0437 (COD) */
PERUSTELUT 1. EHDOTUKSEN TAUSTA Komissio ilmoitti 13. huhtikuuta 2011
julkaisemassaan tiedonannossa ”Sisämarkkinoiden toimenpidepaketti: 12
viputekijää kasvun vauhdittamiseksi ja luottamuksen lisäämiseksi”
aikomuksestaan esittää käyttöoikeussopimuksia koskeva lainsäädäntöaloite. Käyttöoikeusurakoiden myöntämiseen sovelletaan
tällä hetkellä ainoastaan harvoja johdetun oikeuden säännöksiä ja palveluja
koskeviin käyttöoikeussopimuksiin ainoastaan SEUT-sopimuksen yleisiä
periaatteita. Tämä puute aiheuttaa vakavia sisämarkkinoiden vääristymiä. Se
muun muassa rajoittaa eurooppalaisten yritysten – etenkin pienten ja
keskisuurten yritysten – mahdollisuuksia hyödyntää käyttöoikeussopimusten
tarjoamia liiketoimintamahdollisuuksia. Oikeusvarmuuden puute aiheuttaa myös
tehottomuutta. Tämän aloitteen tarkoituksena on vähentää
käyttöoikeussopimusten tekemiseen liittyviä epävarmuustekijöitä, mistä olisi
hyötyä viranomaisille ja talouden toimijoille. EU:n oikeudessa ei rajoiteta
hankintaviranomaisen tai -yksikön vapautta suorittaa toimivaltaansa kuuluvia
yleisen edun mukaisia tehtäviä käyttäen omia resurssejaan. Kun
hankintaviranomainen päättää antaa tällaisia tehtäviä ulkopuoliselle yksikölle,
on kuitenkin varmistettava, että EU:n kaikille talouden toimijoille annetaan tosiasiallinen
pääsy markkinoille. Monia EU:n jäsenvaltioita koskevien ankarien
budjettirajoitusten ja taloudellisten vaikeuksien vuoksi julkisten varojen
tehokas kohdentaminen on erityisen tärkeää. Asianmukainen oikeudellinen kehys
käyttöoikeussopimusten tekemiselle lisäisi julkisia ja yksityisiä investointeja
infrastruktuureihin ja strategisesti tärkeisiin palveluihin, jolloin julkisille
varoille saataisiin paras mahdollinen vastine. Komission vuonna 2009 antamassa
tiedonannossa ”Yksityisten ja julkisten investointien lisääminen elpymisen ja
pitkän aikavälin rakennemuutoksen edistämiseksi: julkisen ja yksityisen
sektorin kumppanuuksien kehittäminen” selvitettiin, voitaisiinko
käyttöoikeussopimuksia koskevalla lainsäädäntöaloitteella luoda EU:n kehys, jolla
tuettaisiin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia. Tämä luonnos esitetään samanaikaisesti julkisia
hankintoja koskevien direktiivien[1]
tarkistamisen kanssa. Prosessin lopuksi annetaan erillinen säädös, jolla
säännellään käyttöoikeussopimusten tekemistä. Kyseisellä säädöksellä sekä
kahdella ehdotuksella, joilla tarkistetaan julkisia hankintoja koskevia
direktiivejä (2004/17/EY ja 2004/18/EY), pyritään luomaan nykyaikainen
lainsäädäntökehys julkisia hankintoja varten. 2. INTRESSITAHOJEN KUULEMINEN
JA VAIKUTUSTEN ARVIOINTI Komissio järjesti 12. toukokuuta ja 9. heinäkuuta 2010
välisenä aikana suurelle yleisölle avoimen julkisen verkkokuulemisen. Toinen, 5.
elokuuta ja 30. syyskuuta 2010 välisenä aikana pidetty julkinen kuuleminen oli
suunnattu liike-elämän edustajille, työmarkkinaosapuolille ja
hankintayksiköille. Kuulemisissa saatiin vahvistus sille, että oikeusvarmuuden
puuttuminen aiheuttaa ongelmia, ja saatiin myös näyttöä esteistä, joita
yritykset kohtaavat pyrkiessään markkinoille. Kuulemisissa ehdotettiin myös
asianmukaisten toimien toteuttamista EU:n tasolla. Kuulemisten tulokset ovat
saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/internal_market/consultations/2010/concessions_en.htm. Kyseisiä päätelmiä tukevia näkemyksiä on esitetty
myös useissa kahdenvälisissä tapaamisissa, joita on pidetty jäsenvaltioiden
edustajien, paikallistason edustajien, kyseisillä aloilla toimivien yritysten
ja toimialajärjestöjen kanssa. Kuulemisten aikana kerätyt tiedot kirjattiin
vaikutustenarviointiraporttiin, jonka vaikutustenarviointilautakunta tutki ja
hyväksyi 21. maaliskuuta 2011. Vaikutustenarviointilautakunta esitti
suosituksia, jotka liittyivät erityisesti havaittujen ongelmien laajuutta
koskevan lisänäytön antamiseen, havaittujen vääristymien seurauksiin, julkisten
hankintojen ja käyttöoikeussopimusten erilaiseen kohteluun sekä vaikutusten
arvioinnin ja eri vaihtoehtojen vertailun laajentamiseen. Nämä ehdotukset
otettiin huomioon vaikutustenarviointiraportin uudistetussa versiossa.
Vaikutustenarviointilautakunnan raportista antamat lausunnot on julkaistu
yhdessä tämän ehdotuksen, lopullisen vaikutustenarviointiraportin ja siitä
tehdyn tiivistelmän kanssa. Raportissa vahvistettiin uuden lainsäädännön
tarpeellisuus. Sen mukaan talouden toimijoiden toimintaedellytykset eivät ole
tasapuolisia, mikä johtaa usein menetettyihin liiketoimintamahdollisuuksiin.
Tämä tilanne aiheuttaa kustannuksia ja vahingoittaa muihin jäsenvaltioihin sijoittautuneita
kilpailijoita, hankintaviranomaisia ja -yksikköjä sekä kuluttajia. Lisäksi sekä
käyttöoikeussopimusten määritelmä että perussopimuksesta johtuvien avoimuuden
ja syrjimättömyyden velvoitteiden täsmällinen sisältö ovat epäselviä. Tästä
johtuva oikeusvarmuuden puute lisää riskiä siitä, että laittomasti tehdyt
sopimukset joudutaan peruuttamaan tai sanomaan varhain irti, ja se vähentää
myös viime kädessä viranomaisten halua hyödyntää käyttöoikeussopimuksia
tilanteissa, joissa tällainen sopimustyyppi voisi olla hyvä ratkaisu. Vaikka jäsenvaltiot antaisivat lainsäädäntöä,
jolla luodaan perussopimusten periaatteisiin perustuva lainsäädäntökehys,
oikeusvarmuuden puute, joka liittyy kansallisten lainsäätäjien kyseisistä
periaatteista tekemiin tulkintoihin, sekä suuret erot eri jäsenvaltioiden
lakien välillä aiheuttaisivat edelleen ongelmia. Se, että aiheesta ei tietyissä
tapauksissa ole annettu lainkaan kansallista lainsäädäntöä, on mainittu yhtenä
syynä siihen, että sopimuksia on mahdollista tehdä ilman tarjouskilpailua, mikä
kasvattaa väärinkäytösten tai jopa korruption riskejä. Parhaana mahdollisena ratkaisuna on pidetty
lainsäädäntöä, joka perustuu julkisia käyttöoikeusurakoita koskeviin nykyisiin
säännöksiin ja jota täydennetään tietyillä erityissäännöksillä. Rajoittavampi
lähestymistapa olisi ulottaa säännökset, joita sovelletaan julkista hankintaa
koskeviin sopimuksiin, koskemaan myös käyttöoikeussopimuksia. Tämän vaihtoehdon
haittoja pidettiin kuitenkin hyötyjä suurempina, koska se tekisi käyttöoikeussopimusten
käytöstä viranomaisten kannalta vähemmän houkuttelevaa. 3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN
SISÄLTÖ ·
Oikeusperusta Ehdotus perustuu Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen (SEUT-sopimus) 53 artiklan 1 kohtaan sekä 62 ja 114
artiklaan. ·
Toissijaisuusperiaate Toissijaisuusperiaatetta sovelletaan, koska asia,
jota ehdotus koskee, ei kuulu EU:n yksinomaiseen toimivaltaan. Ehdotuksen tavoitteita ei voida saavuttaa
riittävällä tavalla pelkästään jäsenvaltioiden toimin seuraavista syistä: Tietyt kynnysarvot ylittävien julkisten
hankintamenettelyjen koordinointi on tärkeä julkisten hankintojen
sisämarkkinoita täydentävä keino, jolla taataan, että talouden toimijoilla on
tosiasialliset ja yhdenvertaiset mahdollisuudet saada sisämarkkinoilla
käyttöoikeussopimuksia. Euroopan laajuisten hankintamenettelyjen avulla voidaan
varmistaa julkisten hankintojen avoimuus ja puolueettomuus, mikä johtaa
merkittäviin säästöihin ja parantaa hankintojen tuloksia jäsenvaltioiden
viranomaisten ja viime kädessä myös Euroopan veronmaksajien hyödyksi. Tähän tavoitteeseen ei päästäisi riittävän hyvin
jäsenvaltioiden toimilla, koska ne johtaisivat väistämättä erilaisiin
vaatimuksiin ja mahdollisesti ristiriitaisiin menettelyihin ja
monimutkaistaisivat sen vuoksi sääntelyä ja aiheuttaisivat tarpeettomia esteitä
toiminnan harjoittamiselle rajojen yli. Monet jäsenvaltiot eivät toistaiseksi
ole tulkinneet, täsmentäneet tai soveltaneet avoimuutta ja yhdenvertaista
kohtelua koskevia perussopimuksen periaatteita siten, että varmistettaisiin,
että käyttöoikeussopimukset tehdään asianmukaisesti. Tästä johtuvaa
oikeusvarmuuden puutetta ja markkinoiden sulkeutumista ei todennäköisesti saada
korjattua ilman asianmukaisella tasolla toteutettuja toimia. Sen vuoksi on tarpeen toteuttaa EU:n tasolla
toimia, joilla poistetaan nykyiset esteet EU:n laajuisilta
käyttöoikeussopimusmarkkinoilta ja varmistetaan toimintaedellytysten
lähentyminen ja yhtäläisyys. Näin voidaan viime kädessä turvata tavaroiden ja
palvelujen vapaa liikkuvuus EU:n kaikissa 27 jäsenvaltiossa. Ehdotus on tämän vuoksi toissijaisuusperiaatteen
mukainen. ·
Suhteellisuusperiaate Ehdotus on suhteellisuusperiaatteen mukainen,
koska se ei ylitä sitä, mikä on tarpeen sen tavoitteiden saavuttamiseksi eli
sisämarkkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi vahvistamalla
rajallinen määrä käyttöoikeussopimusten tekemistä koskevia sääntöjä. Vaikutusten
arvioinnissa yksilöitiin useita ratkaisuja, joita analysoitiin sen jälkeen sen
selvittämiseksi, missä määrin ne mahdollistavat lainsäädännön tavoitteiden
saavuttamisen. Analyysi osoitti, ettei tavoitteita voitaisi saavuttaa
rikkomusmenettelyillä eikä muilla lainsäädännön ulkopuolisilla välineillä,
kuten ei-sitovilla säädöksillä. Lisäksi todettiin, että julkisiin
käyttöoikeusurakoihin tällä hetkellä sovellettavat perussäännökset eivät riitä,
koska niillä ei voida turvata riittävää oikeusvarmuutta eikä perussopimuksen
periaatteiden noudattamista. Samalla katsottiin kuitenkin, että
yksityiskohtaisempi lainsäädäntö, joka vastaisi niitä sääntöjä, joita
sovelletaan julkista hankintaa koskeviin sopimuksiin, ylittäisi sen, mikä on
tarpeen ehdotuksen tavoitteiden saavuttamiseksi. ·
Sääntelytavan valinta Koska ehdotus perustuu SEUT-sopimuksen 53 artiklan
1 kohtaan sekä 62 ja 114 artiklaan, perussopimus ei anna mahdollisuutta
käyttää asetusta, jota sovelletaan sekä tavaroiden että palvelujen hankintaanEhdotettu
sääntelytapa on näin ollen direktiivi. Muihin kuin lainsäädäntötoimenpiteisiin kuuluvat
vaihtoehdot hylättiin syistä, joita selostetaan yksityiskohtaisesti vaikutusten
arvioinnissa. 4. Talousarviovaikutukset Ehdotuksella ei ole talousarviovaikutuksia. 5. Lisätiedot ·
Uudelleentarkastelu-, tarkistus- tai
raukeamislauseke Ehdotus sisältää uudelleentarkastelulausekkeen,
joka koskee taloudellisia vaikutuksia, joita sisämarkkinoihin kohdistuu 5
artiklassa säädettyjen kynnysarvojen soveltamisen vuoksi. ·
Ehdotuksen yksityiskohtainen kuvaus Ehdotetun direktiivin odotetaan takaavan
avoimuuden, oikeudenmukaisuuden ja oikeusvarmuuden käyttöoikeussopimusten
tekemisessä sekä parantavan sen investointimahdollisuuksia. Viime kädessä sen
odotetaan laajentavan urakoita ja palveluja sekä parantavan niiden laatua.
Direktiiviä sovelletaan sen voimaantulon jälkeen tehtyihin
käyttöoikeussopimuksiin. Tämä on niiden tuomioiden mukaista, jotka Euroopan
unionin tuomioistuin on antanut sopimusten muuttamisesta, mutta se ei vaikuta
tilapäisiin järjestelyihin, jotka voivat osoittautua ehdottoman
välttämättömäksi palvelujen jatkuvuuden varmistamiseksi ennen uuden
käyttöoikeussopimuksen tekoa. Edellä mainitut hyödyt voidaan saavuttaa
soveltamalla käyttöoikeussopimuksiin useita menettelyllisiä vaatimuksia ja
tarkennuksia. Niillä pyritään lisäämään oikeusvarmuutta ja parantamaan kaikkien
eurooppalaisten yritysten mahdollisuuksia päästä käyttöoikeussopimusten
markkinoille. Oikeusvarmuus Direktiivin päätavoitteena on selkeyttää
lainsäädäntökehystä, jota sovelletaan käyttöoikeussopimusten tekemiseen, mutta
sen tavoitteena on myös rajata tarkasti tämän kehyksen soveltamisala.
Käyttöoikeussopimuksia koskevat erityiset velvollisuudet lisäävät
oikeusvarmuutta antamalla hankintaviranomaisille ja ‑yksiköille selkeät
säännöt, jotka sisältävät käyttöoikeussopimusten tekoa koskevat perussopimuksen
periaatteet, sekä antamalla talouden toimijoille sopimuksentekomenettelyä
koskevat perustakeet. Määritelmä: Tässä
käyttöoikeussopimusten tekemistä koskevassa direktiiviehdotuksessa esitetään
täsmällisempi käyttöoikeussopimusten määritelmä, jossa viitataan selkeästi toiminnallisen
riskin käsitteeseen. Siinä tarkennetaan, millaiset riskit katsotaan toiminnallisiksi
ja miten merkittävä riski määritellään. Siinä viitataan myös
käyttöoikeussopimusten enimmäiskestoon. Perussopimuksen mukaisten velvollisuuksien
sisällyttäminen johdettuun oikeuteen: Ehdotuksen
mukaan valtaosaa velvollisuuksista, joita tällä hetkellä sovelletaan julkisten
käyttöoikeusurakoiden myöntämiseen, sovelletaan myös kaikkiin
käyttöoikeussopimuksiin, jotka koskevat palveluja. Ehdotuksessa asetetaan myös
monia konkreettisia ja täsmällisempiä vaatimuksia, joita sovelletaan
hankintamenettelyn eri vaiheissa perussopimuksen periaatteiden perusteella,
sellaisina kuin niitä tulkitaan Euroopan unionin tuomioistuimen
oikeuskäytännössä. Johdettua oikeutta sovelletaan ehdotuksen mukaan myös
käyttöoikeussopimusten tekemiseen yleishyödyllisten palvelujen alalla, joka on
tällä hetkellä vapautettu kokonaan kyseisen lainsäädännön soveltamisesta. Julkisen sektorin sisäinen yhteistyö: Siitä, kuinka pitkälle viranomaisten välistä yhteistyötä olisi
säänneltävä julkista hankintaa koskevilla säännöillä, vallitsee huomattava
oikeudellinen epävarmuus. Asiaa koskevaa Euroopan unionin tuomioistuimen
oikeuskäytäntöä tulkitaan eri tavoin eri jäsenvaltioissa ja jopa eri
hankintaviranomaisten keskuudessa. Sen vuoksi tässä ehdotuksessa täsmennetään,
missä tapauksissa hankintaviranomaisten välisiin hankintasopimuksiin ei
sovelleta käyttöoikeussopimusten tekemistä koskevia sääntöjä. Täsmennys
perustuu asiaa koskevassa unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä esitettyihin
periaatteisiin. Muutokset:
Käyttöoikeussopimusten muuttamisesta niiden voimassaoloaikana on tullut yhä
merkittävämpi ja ongelmallisempi kysymys toimijoille. Käyttöoikeussopimusten
muuttamista koskeva erityissäännös sisältää oikeuskäytännössä kehitetyt
perusratkaisut ja tarjoaa pragmaattisen ratkaisun siltä varalta, että
ennakoimattomat olosuhteet edellyttävät käyttöoikeussopimusten muuttamista
niiden voimassaoloaikana. Parempi pääsy käyttöoikeussopimusmarkkinoille Ehdotuksessa on säännökset perustavanlaatuisten
parannusten tekemisestä talouden toimijoiden pääsyyn käyttöoikeusmarkkinoille.
Säännösten päätarkoituksena on lisätä sopimuksentekomenettelyjen avoimuutta ja
oikeudenmukaisuutta rajoittamalla hankintaviranomaisten ja -yksikköjen
päätösten mielivaltaisuutta päätöksissä, jotka koskevat esimerkiksi ennakolta
ja jälkikäteen julkaistavia tietoja, menettelytakeita, valinta- ja
sopimuksentekoperusteita sekä tarjoajille asetettavia määräaikoja. Lisäksi
niillä parannetaan oikeussuojan saatavuutta direktiivin säännösten rikkomisen
estämiseksi tai siihen puuttumiseksi. Julkaiseminen Euroopan unionin virallisessa
lehdessä: Avoimuuden ja kaikkien talouden toimijoiden
yhdenvertaisen kohtelun varmistamiseksi ehdotuksessa edellytetään vähintään 5 000
000 euron arvoisten käyttöoikeussopimusten pakollista julkaisemista. Kyseistä
kynnysarvoa, jota sovelletaan jo käyttöoikeusurakoihin, aletaan soveltaa myös
palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin niiden julkisten kuulemisten ja
tutkimusten tulosten perusteella, jotka komissio on toteuttanut
valmistellessaan tätä ehdotusta. Kynnysarvon tarkoituksena on varmistaa, että
mahdolliset hallinnolliset lisärasitteet ja -kustannukset ovat oikeassa
suhteessa hankintasopimuksen arvoon, ja ottaa erityisesti huomioon sellaiset
hankintasopimukset, joissa on kyse ilmeisestä rajat ylittävästä edusta.
Kynnysarvoa sovelletaan tällaisten hankintasopimusten arvoon, joka lasketaan
kyseisissä sopimuksissa määrätyn menetelmän mukaisesti. Palvelujen osalta tämä
arvo vastaa kaikkien niiden palvelujen ennakoitua kokonaisarvoa, jotka
käyttöoikeusurakoiden saaja suorittaa koko käyttöoikeussopimuksen
voimassaoloaikana. Uusissa säännöissä määritellään myös mahdollisille
tarjoajille annettavien tietojen vähimmäislaajuus. Määräajat:
Ehdotuksessa asetetaan myös vähimmäismääräaika kiinnostuksenilmaisujen
esittämiselle käyttöoikeussopimusten tekomenettelyissä. Määräaika on 52 päivää
eli sama kuin julkisissa käyttöoikeusurakoissa nykyään. Käyttöoikeussopimuksia
varten päätettiin asettaa pitempi määräaika kuin julkista hankintaa koskevia
sopimuksia varten, koska käyttöoikeussopimukset ovat yleensä luonteeltaan
monimutkaisempia. Valinta- ja poissulkemisperusteet: Ehdotuksessa on säännökset niitä valintaperusteita koskevista
velvollisuuksista, joita hankintaviranomaisten tai -yksikköjen on sovellettava
tehdessään käyttöoikeussopimuksia. Kyseiset säännöt ovat vähemmän rajoittavia
kuin vastaavat säännökset, joita sovelletaan nykyisin julkista hankintaa
koskeviin sopimuksiin. Valintaperusteet rajataan kuitenkin niissä tarjoajan
taloudelliseen, rahoitukselliseen ja tekniseen kapasiteettiin. Lisäksi niissä
rajoitetaan hyväksyttävien poissulkemisperusteiden soveltamisalaa. Käyttöoikeussopimuksen tekoperusteet: Ehdotuksessa asetetaan velvollisuus soveltaa käyttöoikeussopimuksen kohteeseen
kytköksissä olevia puolueettomia perusteita, joilla varmistetaan avoimuuden,
syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden noudattaminen ja
taataan, että tarjoukset arvioidaan todellisen kilpailun olosuhteissa, joissa
voidaan määrittää hankintaviranomaisen tai -yksikön saama taloudellinen
kokonaishyöty. Kyseisillä perusteilla pyritään estämään hankintaviranomaisten
ja -yksikköjen päätösten mielivaltaisuus, ja ne on julkaistava ennakolta ja
lueteltava alenevassa tärkeysjärjestyksessä. Jäsenvaltiot taikka
hankintaviranomaiset tai -yksiköt voivat halutessaan määrätä
kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteen käytöstä tai soveltaa
sitä tehdessään käyttöoikeussopimuksia. Menettelytakeet:
Toisin kuin julkisia hankintoja koskevat direktiivit, ehdotetut säännöt eivät
sisällä kiinteää hankintamenettelyjen luetteloa. Tämä ratkaisu mahdollistaa
sen, että hankintaviranomaiset ja -yksiköt voivat noudattaa joustavampaa
menettelyä tehdessään käyttöoikeussopimuksia. Ne voivat muun muassa valita
kansallisia oikeudellisia perinteitään vastaavan menettelyn, joka mahdollistaa
sopimuksentekomenettelyn järjestämisen mahdollisimman tehokkaalla tavalla.
Ehdotuksessa vahvistetaan kuitenkin useita selkeitä menettelyllisiä
suojakeinoja, joita on sovellettava käyttöoikeussopimuksen tekemiseen
erityisesti neuvotteluiden aikana. Suojakeinoilla pyritään varmistamaan
menettelyn oikeudenmukaisuus ja avoimuus. Muutoksenhakukeinot:
Ehdotuksessa on säännökset muutoksenhakua koskevien direktiivien (direktiivit 89/665/ETY
ja 92/13/EY, sellaisina kuin ne ovat muutettuina direktiivillä 2007/66/EY)
soveltamisalan laajentamisesta kaikkiin kynnysarvon ylittäviin
käyttöoikeussopimuksiin, jotta kaikille asianosaisille taataan tehokkaat
kanavat, joiden kautta ne voivat riitauttaa käyttöoikeussopimuksen tekoa
koskevan päätöksen tuomioistuimessa, ja jotta voidaan asettaa oikeudelliset
vähimmäisvaatimukset, joita hankintaviranomaisten tai -yksikköjen on
noudatettava. 2011/0437 (COD) Ehdotus EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON
DIREKTIIVI käyttöoikeussopimusten tekemisestä (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN
UNIONIN NEUVOSTO, jotka ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta
tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 53 artiklan 1 kohdan sekä 62 ja 114
artiklan, ottavat huomioon Euroopan komission
ehdotuksen, sen jälkeen, kun ehdotus on toimitettu
kansallisille parlamenteille, ottavat huomioon Euroopan talous- ja
sosiaalikomitean lausunnon[2],
ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[3], noudattavat tavallista
lainsäätämisjärjestystä, sekä katsovat seuraavaa: (1)
Unionin tasolla ei ole voimassa selkeitä sääntöjä,
joilla säänneltäisiin käyttöoikeussopimusten tekemistä, mikä aiheuttaa
oikeudellista epävarmuutta, luo esteitä palvelujen vapaalle tarjoamiselle ja
vääristää sisämarkkinoiden toimintaa. Tämän vuoksi talouden toimijat,
erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset (pk-yritykset), eivät voi käyttää
oikeuksiaan sisämarkkinoilla eivätkä hyödyntää tärkeitä
liiketoimintamahdollisuuksia, kun taas viranomaiset eivät välttämättä pysty
käyttämään julkisia varoja parhaalla mahdollisella tavalla, jotta EU:n
kansalaiset hyötyisivät laadukkaista ja mahdollisimman edullisista palveluista.
Käyttöoikeussopimusten tekemistä koskevalla asianmukaisella lainsäädäntökehyksellä
voitaisiin varmistaa unionin kaikille talouden toimijoille todellinen ja
syrjimätön pääsy markkinoille sekä oikeusvarmuus, mikä edistäisi julkisia
investointeja infrastruktuureihin ja kansalaisille tarjottaviin strategisiin
palveluihin. (2)
Julkisilla hankinnoilla on olennainen merkitys
Eurooppa 2020 -strategiassa[4]
yhtenä niistä markkinapohjaisista ohjauskeinoista, joiden avulla voidaan
saavuttaa älykäs, kestävä ja osallistava kasvu ja varmistaa samalla julkisten
varojen mahdollisimman tehokas käyttö. Käyttöoikeusurakoiden myöntämiseen
sovelletaan nykyisin julkisia rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja
palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31
päivänä maaliskuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/18/EY
perussääntöjä, kun taas sellaisten palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten
tekemiseen, joilla on rajatylittävä ulottuvuus, sovelletaan perussopimuksen
periaatteita ja erityisesti tavaroiden vapaan liikkuvuuden periaatetta, sijoittautumisvapautta
ja palvelujen tarjoamisen vapautta ja niistä johtuvia periaatteita, kuten
yhdenvertaisen kohtelun, syrjimättömyyden ja vastavuoroisen tunnustamisen
periaatteita sekä suhteellisuus- ja avoimuusperiaatteita. Kansallisten
lainsäätäjien erilaisiin tapoihin tulkita perussopimuksen periaatteita sekä eri
jäsenvaltioiden lainsäädäntöjen välisiin suuriin eroihin liittyy oikeudellisen
epävarmuuden riski. Tämä riski on todettu myös Euroopan unionin tuomioistuimen
laajassa oikeuskäytännössä, jossa on kuitenkin käsitelty vain osittain joitakin
käyttöoikeussopimusten tekoon liittyviä näkökohtia. Tämän vuoksi on tarpeen
soveltaa perussopimuksen periaatteita yhtenäisesti käytäntöön kaikissa
jäsenvaltioissa ja poistaa periaatteiden tulkintaerot unionin tasolla
sisämarkkinoita vielä nykyään haittaavien vääristymien poistamiseksi. (3)
Tämä direktiivi ei saisi vaikuttaa millään tavalla
jäsenvaltioiden tai viranomaisten vapauteen päättää urakoiden tai palvelujen
suorasta tarjoamisesta yleisölle tai niiden tarjoamisen ulkoistamisesta
kolmansille osapuolille. Jäsenvaltioiden tai viranomaisten olisi voitava
edelleen määritellä vapaasti tarjottavan palvelun ominaisuudet, mukaan lukien
palvelujen laatua tai hintaa koskevat edellytykset, pyrkiessään julkisen
politiikkansa mukaisiin tavoitteisiin. (4)
Tietyn arvon ylittävien käyttöoikeussopimusten
osalta on aiheellista säätää kyseisten sopimusten kansallisten tekomenettelyjen
yhteensovittamisen vähimmäistasosta, jotta voidaan turvata
käyttöoikeussopimusten avaaminen kilpailulle ja riittävä oikeusvarmuus.
Yhteensovittamista koskevat säännökset eivät saisi ylittää sitä, mikä on
tarpeen edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenvaltioiden olisi
kuitenkin voitava täydentää ja kehittää edelleen kyseisiä säännöksiä, jos ne
katsovat sen aiheelliseksi, jotta voidaan paremmin varmistaa, että edellä
mainittuja periaatteita noudatetaan. (5)
Tiettyjä yhteensovittamista koskevia säännöksiä
olisi otettava käyttöön myös vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja
postipalvelujen alalla tehtävien käyttöoikeusurakoiden ja palveluja koskevien
käyttöoikeussopimusten osalta, koska kansalliset viranomaiset voivat vaikuttaa
näillä aloilla toimivien yksikköjen toimintaan ja koska on tarpeen ottaa
huomioon, että markkinat, joilla kyseiset yksiköt toimivat, ovat luonteeltaan
suljettuja, mikä johtuu jäsenvaltioiden myöntämistä erityis- tai
yksinoikeuksista, jotka koskevat toimituksia kyseistä palvelua tarjoaviin
verkkoihin, näiden verkkojen käyttöön antamista tai toimintaa. (6)
Käyttöoikeussopimukset ovat rahallista vastiketta
vastaan tehtyjä sopimuksia, jotka tehdään yhden tai useamman talouden toimijan
ja yhden tai useamman hankintaviranomaisen tai -yksikön välillä ja joiden
tarkoituksena on urakoiden tai palvelujen hankinta, jolloin palvelun tarjoamisen
vastikkeena on yleensä hankintasopimuksen kohteena olevien urakoiden tai
palvelujen käyttöoikeus. Kyseisten urakoiden tai palvelujen toteuttamiseen
sovelletaan erityisiä hankintaviranomaisen tai -yksikön määrittelemiä sitovia
velvoitteita, jotka ovat oikeudellisesti täytäntöönpanokelpoisia. Sitä vastoin
tiettyjä valtion asiakirjoja, kuten toimilupia ja muita lupia, joissa valtio
tai viranomainen vahvistaa taloudellisen toiminnan harjoittamisedellytykset, ei
pitäisi katsoa käyttöoikeussopimuksiksi. Sama koskee tiettyjä sopimuksia, jotka
koskevat talouden toimijan oikeutta käyttää tiettyjä julkisia alueita tai
varoja, kuten maanvuokrausopimuksia, jolloin valtio tai hankintaviranomainen
tai -yksikkö vahvistaa vain yleiset ehdot alueiden tai varojen käytölle muttei
hanki erityisiä urakoita eikä palveluja. (7)
Käyttöoikeussopimuksen ja julkista hankintaa
koskevan sopimuksen käsitteiden tulkintaan liittyvät vaikeudet ovat
aiheuttaneet sidosryhmille jatkuvaa oikeudellista epävarmuutta, ja niitä on
käsitelty useissa Euroopan unionin tuomioistuimen tuomioissa. Tämän vuoksi
käyttöoikeussopimuksen määritelmää olisi selvennettävä, erityisesti
viittaamalla olennaisen toiminnallisen riskin käsitteeseen.
Käyttöoikeussopimuksen tärkein piirre – rakennettavan kohteen tai palvelun
käyttöoikeus – edellyttää aina käyttöoikeussopimuksen saajalle siirtyvää
taloudellista riskiä, johon sisältyy se mahdollisuus, ettei urakoiden tai
palvelujen toteuttamiseksi tehtyjä investointeja ja niistä aiheutuneita
kustannuksia saada takaisin. Käyttöoikeussopimusten tekemistä sääntelevien
erityisten sääntöjen soveltaminen ei olisi perusteltua, jos
hankintaviranomainen tai -yksikkö vapauttaisi toimeksisaajan mahdollisista
tappioista takaamalla tälle vähimmäistulon, joka olisi yhtä suuri tai suurempi
kuin kustannukset, joita toimeksisaajalle aiheutuu sopimusvelvoitteiden
täyttämisestä. Samalla olisi tehtävä selväksi, että tietyt järjestelyt, jotka
hankintaviranomainen tai -yksikkö maksaa kokonaisuudessaan, olisi katsottava
käyttöoikeussopimuksiksi, jos se, saako kyseinen toimija urakan tai palvelun
toteuttamiseksi tehtyjä investointeja ja niistä aiheutuneita kustannuksia
takaisin, riippuu palvelun tai omaisuuserän tosiasiallisesta kysynnästä tai
saatavillaolosta. (8)
Jos alakohtaisessa asetuksessa säädetään, että
käyttöoikeusurakan saajalle annetaan takeet sopimuksen toteuttamisesta
aiheutuneiden investointien ja kustannusten saamisesta takaisin, kyseistä
sopimusta ei pitäisi katsoa tässä direktiivissä tarkoitetuksi
käyttöoikeussopimukseksi. (9)
Erityis- tai yksinoikeuksien käsitteellä on
keskeinen merkitys tämän direktiivin soveltamisalan määrittämisessä, koska
direktiivin säännöksiä sovelletaan sellaisiin yksikköihin, jotka eivät ole 4
artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa tarkoitettuja hankintayksikköjä tai julkisia
yrityksiä, vain siinä määrin kuin nämä harjoittavat jotakin direktiivin
soveltamisalaan kuuluvaa toimintaa tällaisten oikeuksien perusteella. Sen
vuoksi on aiheellista selventää, että oikeudet, jotka on myönnetty
puolueettomiin perusteisiin perustuvalla menettelyllä ja ennen kaikkea unionin
lainsäädännön mukaisesti ja joiden riittävä julkisuus on varmistettu, eivät ole
tässä direktiivissä tarkoitettuja erityis- tai yksinoikeuksia. Tähän
lainsäädäntöön olisi sisällyttävä maakaasun sisämarkkinoita koskevista
yhteisistä säännöistä 22 päivänä kesäkuuta 1998 annettu Euroopan parlamentin ja
neuvoston direktiivi 98/30/EY[5],
sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä 19 päivänä joulukuuta 1996
annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 96/92/EY[6], yhteisön postipalvelujen
sisämarkkinoiden kehittämistä ja palvelun laadun parantamista koskevista
yhteisistä säännöistä 15 päivänä joulukuuta 1997 annettu Euroopan
parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/67/EY[7],
hiilivetyjen etsintään, hyödyntämiseen ja tuotantoon tarkoitettujen lupien
antamisen ja käytön edellytyksistä 20 päivänä toukokuuta 1994 annettu Euroopan
parlamentin ja neuvoston direktiivi 94/22/EY[8]
ja rautateiden ja maanteiden julkisista henkilöliikennepalveluista sekä
neuvoston asetusten (ETY) N:o 1191/69 ja (ETY) N:o 1107/70 kumoamisesta 23 päivänä
lokakuuta 2007 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1370/2007[9]. Koska julkinen toiminta on yhä
monimuotoisempaa, on tarpeen määritellä selvemmin itse hankinnan käsite. Käyttöoikeussopimuksia
koskevissa unionin säännöissä viitataan urakoiden tai palvelujen hankintaan
kyseisten urakoiden tai palvelujen käytöstä koostuvaa vastiketta vastaan.
Hankinnan käsite olisi ymmärrettävä laajasti hyötyjen saamisena kyseisistä
rakennusurakoista tai palveluista, jolloin hankinta ei aina edellytä
omistusoikeuden siirtoa hankintaviranomaisille tai ‑yksiköille. Lisäksi
pelkkä toiminnan rahoittaminen, johon liittyy usein velvollisuus korvata saadut
määrät, jollei niitä käytetä aiottuihin tarkoituksiin, ei yleensä kuulu tämän
direktiivin soveltamisalaan. (10)
On myös osoittautunut tarpeelliseksi selventää,
mitä yksittäisellä hankinnalla tarkoitetaan, koska kaikkien yksittäistä
hankintaa varten tehtyjen käyttöoikeussopimusten yhteenlaskettu arvo on otettava
huomioon käytettäessä tässä direktiivissä säädettyjä kynnysarvoja ja koska
yksittäistä hankintaa on käsiteltävä ilmoituksessa kokonaisuutena, joka on
mahdollisesti jaettu osiin. Yksittäisen hankinnan käsite kattaa kaikki tavarat,
rakennusurakat ja palvelut, jotka tarvitaan tietyn hankkeen toteuttamiseksi.
Yksittäisen hankkeen olemassaolosta voi olla osoituksena muun muassa se, että
hankintaviranomainen suorittaa yleisen ennakkosuunnittelun ja varsinaisen
suunnittelun tai että erilaiset hankitut osat palvelevat yhtä taloudellista ja
teknistä tarkoitusta tai että ne liittyvät muulla tavoin loogisesti toisiinsa. (11)
Jotta varmistettaisiin markkinoiden todellinen
avaaminen ja käyttöoikeussopimusten tekemistä koskevien sääntöjen tasapuolinen
soveltaminen vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla,
asianomaiset yksiköt olisi määritettävä muulla tavoin kuin niiden oikeudellisen
aseman perusteella. Sen vuoksi olisi varmistettava, että julkisella sektorilla
ja yksityisellä sektorilla toimivien hankintayksikköjen yhdenvertaista kohtelua
ei vaaranneta. Lisäksi olisi varmistettava perussopimuksen 345 artiklan
mukaisesti, ettei jäsenvaltioissa voimassa oleviin omistusoikeusjärjestelmiin
puututa. (12)
Käyttöoikeussopimuksia voidaan tehdä täyttämään
useisiin sellaisiin toimintoihin liittyviä tarpeita, jotka saattavat olla
erilaisten oikeudellisten järjestelyjen alaisia. Olisi selvennettävä, että
oikeudellisen järjestelyyn, jota sovelletaan yhteen käyttöoikeussopimukseen,
jolla pyritään kattamaan useita toimintoja, olisi sovellettava sitä toimintaa
koskevia sääntöjä, johon se on pääasiassa tarkoitettu. Sen toiminnan
määrittäminen, johon käyttöoikeussopimus on pääasiassa tarkoitettu, voi
perustua niiden vaatimusten analysointiin, jotka tietyn käyttöoikeussopimuksen
on täytettävä, ja analyysin suorittaa hankintayksikkö arvioidakseen kyseisen
käyttöoikeussopimuksen arvon ja laatiakseen käyttöoikeussopimusten tekemiseen
liittyvät asiakirjat. Tietyissä tapauksissa saattaa olla objektiivisesti
katsoen mahdotonta määrittää, mitä toimintaa varten käyttöoikeussopimus on
pääasiassa tarkoitettu. Olisi ilmoitettava, mitä sääntöjä tällaisiin tapauksiin
sovelletaan. (13)
Tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle on
aiheellista jättää tietyt palveluja koskevat käyttöoikeussopimukset, jotka on
tehty sellaisen talouden toimijan kanssa, joka on itse hankintaviranomainen tai
-yksikkö, sellaisen yksinoikeuden perusteella, jonka kyseinen toimija on saanut
julkaistun kansallisen lain tai hallinnollisen säädöksen mukaisesti ja joka on myönnetty
perussopimuksen ja liitteessä III mainittuihin toimintoihin liittyvän
verkkoinfrastruktuurin hallintaa koskevan unionin alakohtaisen lainsäädännön
mukaisesti, koska kyseisenkaltaiset yksinoikeudet eivät mahdollista
kilpailullisen menettelyn noudattamista sopimuksen tekemisessä. Poikkeuksellisesti
ja rajoittamatta tämän direktiivin soveltamisesta tehtävän yleisen poikkeuksen
oikeudellisia seurauksia, 8 artiklan 1 kohdassa määriteltyihin
käyttöoikeussopimuksiin olisi sovellettava velvollisuutta julkaista tehtyjä
käyttöoikeussopimuksia koskeva ilmoitus perustason avoimuuden varmistamiseksi,
jollei tällaisen avoimuuden edellytyksistä säädetä alakohtaisessa
lainsäädännössä. (14)
Direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle olisi
jätettävä tietyt sellaisen hankintayksikköjen sidosyrityksen kanssa tehdyt
palveluja koskevat käyttöoikeussopimukset ja käyttöoikeusurakat, jonka
pääasiallisena toimintana on kyseisten palvelujen suorittaminen tai
rakennusurakoiden tekeminen ryhmälle, johon kyseinen yritys kuuluu, eikä niiden
tarjoaminen markkinoilla. Soveltamisalan ulkopuolelle olisi myös jätettävä tietyt
palveluja koskevat käyttöoikeussopimukset ja käyttöoikeusurakat, jotka
hankintayksikkö on tehnyt sellaisen tämän direktiiviin soveltamisalaan kuuluvia
toimintoja harjoittavan, useista hankintayksiköistä koostuvan yhteisyrityksen
kanssa, johon se kuuluu. On kuitenkin tarpeen varmistaa, ettei tämä
soveltamisalan rajaaminen aiheuta kilpailun vääristymistä hankintayksikköihin
sidoksissa olevien yritysten tai yhteisyritysten eduksi. Olisi annettava asianmukaiset
säännöt, jotka koskevat erityisesti niitä enimmäismääriä, joiden rajoissa
yritykset voivat saada osan liikevaihdostaan markkinoilta ja joiden ylittyessä
yritykset menettävät mahdollisuuden tehdä käyttöoikeussopimuksia ilman
tarjouskilpailuja, sekä säännöt, jotka koskevat yhteisyritysten rakennetta sekä
näiden yhteisyritysten ja niitä muodostavien hankintayksikköjen välisten
sidosten vahvuutta. (15)
Tätä direktiiviä ei pitäisi soveltaa
hankintayksikköjen tekemiin ja liitteessä III tarkoitetun toiminnan
toteuttamiseksi tehtyihin käyttöoikeussopimuksiin, jos siinä jäsenvaltiossa,
jossa toiminta toteutetaan, kyseinen toiminta on suoran kilpailun kohteena
markkinoilla, joille pääsyä ei ole rajoitettu, mikä todetaan direktiivin [nykyinen
direktiivi 2004/17/EY] 27 ja 28 artiklan mukaisesti tätä tarkoitusta varten
säädetyssä menettelyssä. Tälläisella menettelyllä olisi annettava oikeusvarmuus
asianomaisille yksiköille ja luotava asianmukainen päätöksentekomenettely,
jolla varmistetaan unionin oikeuden yhdenmukainen soveltaminen kyseisellä
alalla lyhyiden määräaikojen kuluessa. (16)
Tätä direktiiviä ei sovelleta
käyttöoikeussopimusten tekemiseen, kun kansainväliset järjestöt tekevät
kyseiset sopimukset omissa nimissään ja omaan lukuunsa. On kuitenkin tarpeen
selventää, missä määrin direktiiviä olisi sovellettava kansainvälisten
erityissääntöjen soveltamisalaan kuuluvaan käyttöoikeussopimusten tekemiseen. (17)
Siitä, kuinka pitkälle viranomaisten välistä
yhteistyötä olisi säänneltävä käyttöoikeussopimusten tekemistä koskevilla
säännöillä, vallitsee huomattava oikeudellinen epävarmuus. Asiaa koskevaa
Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöä on tulkittu eri tavoin eri
jäsenvaltioissa ja jopa eri hankintaviranomaisten tai tiettyjen hankintayksikköjen
keskuudessa. Sen vuoksi olisi selvennettävä, milloin tällaisten viranomaisten
välisiin käyttöoikeussopimuksiin ei sovelleta julkisten käyttöoikeussopimusten
tekemistä koskevia sääntöjä. Tällaisen selventämisen olisi perustuttava asiaa
koskevassa unionin oikeuskäytännössä esitettyihin periaatteisiin. Pelkästään
se, että molemmat sopimuspuolet ovat itse 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa
tarkoitettuja hankintaviranomaisia tai -yksikköjä, ei sinänsä sulje pois
käyttöoikeussopimusten tekemistä koskevien sääntöjen soveltamista.
Käyttöoikeussopimusten tekemistä koskevien sääntöjen soveltaminen ei saisi
kuitenkaan vaikuttaa viranomaisten vapauteen päättää siitä, miten ne
järjestävät julkiseen palveluun liittyvien tehtäviensä hoitamisen. Määräysvallan
alaisten yksikköjen kanssa tehdyt käyttöoikeussopimukset tai yhteistyö, johon
osallistuvat hankintaviranomaiset tai -yksiköt hoitavat yhdessä julkiseen
palveluun liittyviä tehtäviään, olisi sen vuoksi jätettävä sääntöjen
soveltamisalan ulkopuolelle, jos tässä direktiivissä säädetyt edellytykset
täyttyvät. Tällä direktiivillä olisi pyrittävä varmistamaan, että
soveltamisalan ulkopuolelle jätetty julkisen sektorin sisäinen yhteistyö ei aiheuta
kilpailun vääristymistä yksityisiin talouden toimijoihin nähden. Hankintaviranomaisen
osallistuminen tarjoajana julkista hankintaa koskevan sopimuksen tekomenettelyn
ei saisi myöskään aiheuttaa kilpailun vääristymistä. (18)
Jotta voidaan varmistaa, että hankintayksikköjen ja
-viranomaisten tekemistä tietyn arvon ylittävistä käyttöoikeusurakoista ja
palveluja koskevista käyttöoikeussopimuksista tiedotetaan riittävästi,
käyttöoikeussopimusta koskevan ilmoituksen julkaisemisen Euroopan unionin
virallisessa lehdessä pitäisi olla pakollista ennen tällaisten
hankintasopimusten tekemistä. Kynnysarvoissa olisi otettava huomioon
käyttöoikeussopimuksiin liittyvä ilmeinen rajatylittävä etu, joka koituu muihin
jäsenvaltioihin sijoittautuneille talouden toimijoille. Palveluja koskevan
käyttöoikeussopimuksen arvon laskemiseksi on otettava huomioon kaikkien
käyttöoikeussopimuksen saajan tarjoamien palvelujen ennakoitu arvo mahdollisen
tarjoajan kannalta. (19)
Käyttöoikeussopimusten tekeminen ilmoittamatta
siitä ennakolta olisi sallittava vain hyvin poikkeuksellisissa olosuhteissa,
koska se vaikuttaa haitallisesti kilpailuun. Tällainen poikkeus olisi rajattava
tapauksiin, joissa on alusta alkaen ilmeistä, että ilmoittaminen ei lisäisi
kilpailua etenkään sen vuoksi, että objektiivisesti katsoen vain yhdellä
talouden toimijalla on mahdollisuus käyttöoikeussopimuksen toteuttamiseen.
Käyttöoikeussopimuksen tekeminen talouden toimijan kanssa ilmoittamatta siitä
ennakolta voidaan katsoa perustelluksi vain objektiivisissa
yksinoikeustilanteissa, joissa hankintaviranomainen tai -yksikkö ei ole itse
luonut yksinoikeustilannetta tulevaa sopimuksentekomenettelyä varten eikä
saatavilla ole riittävästi korvaavia vaihtoehtoja, joiden saatavuus olisi
arvioitava yksityiskohtaisesti. (20)
Arviointi, jonka komissio on laatinut niin
kutsutuista ensisijaisista ja muista kuin ensisijaisista palveluista
(”A-palveluista” ja ”B-palveluista”), on osoittanut, että enää ei ole
aiheellista rajoittaa hankintalainsäädännön täysimittaista soveltamista rajattuun
ryhmään palveluja. Tämän vuoksi tätä direktiiviä olisi sovellettava vain
sellaisiin palveluihin (esimerkiksi ateriapalveluihin ja
vedenjakelupalveluihin), joista on osoitettu, että niillä voidaan käydä kauppaa
rajojen yli. (21)
Komission julkista hankintaa koskevien sääntöjen
uudistamisesta laatiman arvioinnin tulosten perusteella tämän direktiivin
täydellisen soveltamisen ulkopuolelle on aiheelliselta jättää vain ne palvelut,
joilla ei ole suurta rajatylittävää ulottuvuutta, toisin sanoen
henkilöpalveluina tunnetut palvelut, kuten tietyt sosiaali-, terveys- ja
koulutuspalvelut. Näitä palveluja tarjotaan tietyssä kontekstissa, joka
vaihtelee suuresti jäsenvaltiosta toiseen erilaisten kulttuuriperinteiden
vuoksi. Sen vuoksi näitä palveluja koskevia käyttöoikeussopimuksia varten olisi
luotava erityisjärjestely, jossa otetaan huomioon, että kyseisten palvelujen
sääntely aloitettiin vasta hiljattain. Velvollisuus julkaista ennakkoilmoitus
ja käyttöoikeussopimuksen tekemistä koskeva ilmoitus kaikista
käyttöoikeussopimuksista, joiden arvo vastaa vähintään tässä direktiivissä
vahvistettuja kynnysarvoja, on asianmukainen tapa antaa
liiketoimintamahdollisuuksia koskevia tietoja mahdollisille tarjoajille sekä
tehtyjen hankintasopimusten lukumäärää ja tyyppiä koskevia tietoja kaikille
kiinnostuneille osapuolille. Lisäksi jäsenvaltioiden olisi otettava käyttöön
asianmukaiset toimenpiteet, jotka koskevat kyseisiä palveluja koskevien
käyttöoikeussopimusten tekemistä ja joilla pyritään varmistamaan
avoimuusperiaatteen ja talouden toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatteen
noudattaminen samalla kun hankintaviranomaisille ja -yksiköille annetaan
mahdollisuus ottaa huomioon kyseisten palvelujen erityispiirteet.
Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että hankintaviranomaiset ja -yksiköt
voivat ottaa huomioon tarpeen varmistaa palvelujen laatu, jatkuvuus, käyttömahdollisuus,
saatavuus ja kattavuus, eri käyttäjäryhmien erityistarpeet, käyttäjien
osallistuminen ja vaikutusvallan lisääminen sekä innovointi. (22)
Näiden palvelujen kulttuurisidonnaisuuden ja
arkaluonteisuuden vuoksi jäsenvaltioille olisi annettava runsaasti harkintavaltaa
järjestää palvelujen suorittajien valinta parhaaksi katsomallaan tavalla. Tämän
direktiivin säännöt eivät estä jäsenvaltioita soveltamasta palvelujen
suorittajien valintaan erityisiä laadullisia perusteita, kuten niitä, jotka on
vahvistettu Euroopan unionin neuvoston sosiaalisen suojelun komitean
vapaaehtoisessa eurooppalaisessa sosiaalipalvelujen laatukehyksessä. Jäsenvaltiot
ja/tai viranomaiset voivat yhä vapaasti tarjota näitä palveluja itse tai
järjestää sosiaalipalvelut tavalla, johon ei liity käyttöoikeussopimusten
tekoa, kuten pelkästään rahoittamalla näitä palveluja tai myöntämällä
toimilupia tai muita lupia kaikille talouden toimijoille, jotka täyttävät
hankintaviranomaisen tai -yksikön ennakolta vahvistamat edellytykset, ilman
rajoituksia tai kiintiöitä, jos tällaisella järjestelmällä varmistetaan
riittävä mainostaminen ja siinä noudatetaan avoimuuden ja syrjimättömyyden
periaatteita. (23)
Jotta kaikki asianomaiset toimijat voivat jättää
hakemuksia tai tehdä tarjouksia, hankintaviranomaisilla ja -yksiköillä olisi
oltava velvollisuus noudattaa vähimmäismääräaikaa, johon mennessä jätetyt
hakemukset otetaan vastaan. (24)
Oikeasuhteisten, syrjimättömien ja tasapuolisten valintaperusteiden
valinta ja soveltaminen talouden toimijoihin on ensiarvoisen tärkeää, jotta
toimijoilla olisi tosiasiallinen mahdollisuus hyödyntää käyttöoikeussopimuksiin
liittyviä liiketoimintamahdollisuuksia. Erityisesti ehdokkaan mahdollisuudella
käyttää hyväksi muiden yksikköjen voimavaroja voi olla ratkaiseva merkitys
sille, että pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on mahdollisuus osallistua
valintaan. Sen vuoksi on aiheellista säätää, että valintaperusteet koskevat
yksinomaan toimijoiden teknisiä, rahoitukseen liittyviä ja taloudellisia
voimavaroja, että ne ilmoitetaan käyttöoikeussopimusta koskevassa ilmoituksessa
ja ettei niissä voida kieltää talouden toimijaa käyttämästä hyväksi muiden
yksikköjen voimavaroja riippumatta sen ja näiden yksikköjen välisistä
oikeudellisista yhteyksistä, jos toimija osoittaa hankintaviranomaiselle tai
-yksikölle, että sillä on käytettävissään tarvittavat voimavarat. (25)
Avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun
varmistamiseksi käyttöoikeussopimusten tekoperusteiden olisi aina oltava
eräiden yleisten vaatimusten mukaisia. Perusteet olisi ilmoitettava ennakolta
mahdollisille tarjoajille, niiden olisi liityttävä sopimuksen kohteeseen ja ne
eivät saisi antaa hankintaviranomaiselle tai -yksikölle rajoittamatonta
valinnanvapautta. Niillä olisi varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus,
ja niihin olisi liitettävä vaatimuksia, jotka mahdollistavat tarjoajan
esittäminen tietojen tosiasiallisen tarkistamisen. Noudattaakseen kyseisiä
vaatimuksia ja parantaakseen samalla oikeusvarmuutta jäsenvaltiot voivat säätää
kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen perusteen käyttämisestä. (26)
Jos hankintaviranomaiset ja -yksiköt päättävät
tehdä käyttöoikeussopimuksen kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen
perusteella, niiden olisi määritettävä taloudelliset ja laadulliset perusteet,
joilla ne arvioivat tarjoukset hinta-laatusuhteeltaan parhaan tarjouksen
löytämiseksi. Nämä perusteet määritetään käyttöoikeussopimuksen kohteen
mukaisesti, koska niillä olisi voitava arvioida kunkin tarjouksen suoritustaso
suhteessa teknisissä eritelmissä määritettyyn käyttöoikeussopimuksen kohteeseen
sekä kunkin tarjouksen hinta-laatusuhde. (27)
Käyttöoikeussopimukset ovat yleensä pitkäkestoisia,
monimutkaisia järjestelyjä, joissa toimeksisaaja ottaa kantaakseen vastuita ja
riskejä, jotka ovat perinteisesti olleet hankintaviranomaisten ja -yksikköjen
kannettavina ja kuuluneet näiden toimivaltaan. Tästä syystä
hankintaviranomaisille tai -yksiköille pitäisi jäädä joustovaraa
hankintaprosessin järjestämisessä, kuten mahdollisuus neuvotella sopimuksen
sisällöstä ehdokkaiden kanssa. Yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden
varmistamiseksi kaikissa hankintamenettelyn vaiheissa on kuitenkin syytä säätää
tietyistä hankintaprosessin rakennetta koskevista edellytyksistä, kuten
neuvotteluista, tiedon levittämisestä ja kirjallisten rekisterien saatavuudesta.
On myös tarpeen säätää, ettei käyttöoikeussopimusta koskevan ilmoituksen
alkuperäisistä ehdoista pitäisi poiketa, jotta mahdollisia ehdokkaita ei
kohdeltaisi epäoikeudenmukaisesti. (28)
Hankintaviranomaisten ja –yksikköjen laatimien
teknisten eritelmien olisi oltava sellaisia, että käyttöoikeussopimusten
tekeminen voidaan avata kilpailulle. Sen vuoksi olisi oltava mahdollista
esittää tarjouksia, jotka perustuvat erilaisiin teknisiin ratkaisuihin, jotta
saadaan aikaan riittävästi kilpailua. Tekniset eritelmät olisi tämän vuoksi
laadittava siten, ettei kilpailua kavenneta keinotekoisesti vaatimuksilla,
joilla suositaan tiettyä talouden toimijaa edellyttämällä sen yleensä
tarjoamien tavaroiden, palvelujen tai rakennusurakoiden keskeisiä
ominaisuuksia. Tämä tavoite voidaan yleensä saavuttaa parhaiten laatimalla
tekniset eritelmät toiminnallisten ja suorituskykyä koskevien vaatimusten
mukaisesti, mikä edistää innovointia. Jos viitataan eurooppalaisen standardiin
tai sellaisen puuttuessa kansalliseen standardiin, hankintaviranomaisten tai
-yksikköjen olisi otettava huomioon muihin vastaaviin järjestelyihin perustuvat
tarjoukset. Vastaavuuden osoittamiseksi tarjoajia voidaan vaatia esittämään
kolmannen osapuolen todentama näyttö; olisi kuitenkin sallittava myös muut
asianmukaiset todistuskeinot, kuten valmistajan tekniset asiakirjat, jos
kyseisellä talouden toimijalla ei ole mahdollisuutta saada tällaisia
todistuksia tai testausraportteja tai se ei voi saada niitä asetettujen
määräaikojen kuluessa. (29)
Olisi sallittava, että hankintaviranomaiset ja
-yksiköt viittaavat teknisissä eritelmissä ja käyttöoikeussopimusten
tekoperusteissa tiettyyn tuotantoprosessiin, tiettyyn palvelujen
tarjontamuotoon tai tiettyyn prosessiin, joka koskee jotain muuta tuotteen tai
palvelun elinkaaren vaihetta, jos nämä liittyvät käyttöoikeussopimuksen kohteeseen.
Jotta sosiaaliset näkökohdat voitaisiin ottaa paremmin huomioon käyttöoikeussopimusten
teossa, hankkijoiden olisi myös voitava sisällyttää sopimuksentekoperusteisiin ominaisuuksia,
jotka koskevat työoloja. Jos hankintaviranomaiset tai -yksiköt käyttävät
kokonaistaloudellisesti edullisinta tarjousta, tällaiset perusteet voivat
kuitenkin liittyä vain tuotantoprosessiin tai palvelujen suorittamiseen suoraan
osallistuvien henkilöiden työoloihin. Tällaiset ominaisuudet voivat koskea vain
tuotantoprosesseihin osallistuvan henkilöstön terveyden suojelua tai sopimuksen
toteuttamiseen osallistuvien vähäosaisten henkilöiden tai heikossa asemassa
olevien ryhmien jäsenten parempaa integroitumista yhteiskuntaan, mukaan lukien
vammaiskäytön edellytykset. Sopimuksentekoperusteet, joissa tällaiset
ominaisuudet otetaan huomioon, olisi joka tapauksessa rajattava koskemaan niitä
ominaisuuksia, joista aiheutuu välittömiä seurauksia henkilöstön jäsenille heidän
työympäristössään. Perusteita olisi sovellettava palvelujen tarjoamisen
yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden lähettämisestä työhön toiseen
jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996 annetun Euroopan parlamentin ja
neuvoston direktiivin 96/71/EY[10]
mukaisesti siten, että niiden soveltamisella ei syrjitä suoraan tai
välillisesti talouden toimijoita, jotka tulevat muista jäsenvaltioista tai
sellaisista kolmansista maista, jotka ovat sopimuspuolina GPA-sopimuksessa tai
sellaisissa vapaakauppasopimuksissa, joissa myös unioni on sopimuspuolena. Jos
hankintaviranomaiset ja -yksiköt käyttävät kokonaistaloudellisesti edullisimman
tarjouksen perustetta, niiden olisi voitava käyttää sopimuksentekoperusteena
kyseisen käyttöoikeussopimuksen toteuttamiseen nimettävän henkilöstön
organisointia, pätevyyttä ja kokemusta, koska nämä voivat vaikuttaa
käyttöoikeussopimuksen toteuttamisen laatuun ja sen vuoksi myös tarjouksen
taloudelliseen arvoon. (30)
Sähköiset tieto- ja viestintämuodot voivat
yksinkertaistaa suuresti sopimusten julkaisemista ja lisätä
käyttöoikeussopimuksiin liittyvien hankintaprosessien tehokkuutta ja
avoimuutta. Niistä olisi tultava vakiovälineitä käyttöoikeussopimusten
tekomenettelyihin liittyvässä viestinnässä ja tietojenvaihdossa. Sähköisten
välineiden käyttö säästää myös aikaa. Tämän vuoksi olisi säädettävä
vähimmäisaikojen lyhentämisestä sähköisten välineiden käytön yhteydessä
edellyttäen kuitenkin, että tällaiset välineet ovat yhteensopivia unionin
tasolla suunnitellun erityisen tiedonsiirtomuodon kanssa. Asianmukaisilla
toiminnoilla varustetut sähköiset tieto- ja viestintävälineet voivat myös antaa
hankintaviranomaisille ja -yksiköille valmiudet estää, havaita ja korjata hankintamenettelyjen
aikana tehtyjä virheitä. (31)
Eri jäsenvaltioista olevat hankintaviranomaiset ja
-yksiköt voivat olla kiinnostuneita tekemään yhteistyötä ja yhteisiä julkisia
käyttöoikeussopimuksia hyödyntääkseen mahdollisimman paljon sisämarkkinoiden
potentiaalia, joka tarjoaa mittakaavaetuja ja mahdollistaa riskien ja hyötyjen
jakamisen erityisesti innovatiivisissa hankkeissa, joihin liittyy suurempia
riskejä kuin yksi hankintaviranomainen tai -yksikkö voi kohtuullisesti kantaa.
Sen vuoksi olisi vahvistettava uudet säännöt, jotka koskevat yhteisten
käyttöoikeussopimusten tekemistä rajojen yli ja joissa nimetään sovellettava
lainsäädäntö, jotta voidaan helpottaa yhteisten julkisten
käyttöoikeussopimusten tekemistä rajojen yli. Lisäksi eri jäsenvaltioista
olevat hankintaviranomaiset ja ‑yksiköt voivat perustaa yhteisiä
oikeushenkilöitä kansallisen tai unionin lainsäädännön mukaisesti. Tällaista
yhteisten käyttöoikeussopimusten tekemisen muotoa varten olisi vahvistettava
erityiset säännöt. (32)
Käyttöoikeussopimuksen toteuttamisen aikana olisi
sovellettava kansallisen tason ja unionin tason lakeja, asetuksia ja
työehtosopimuksia, jotka ovat voimassa työehtojen ja työturvallisuuden alalla,
edellyttäen, että kyseiset säännöt ja niiden soveltaminen ovat unionin oikeuden
mukaisia. Palvelujen tarjoamisen yhteydessä tapahtuvasta työntekijöiden
lähettämisestä työhön toiseen jäsenvaltioon 16 päivänä joulukuuta 1996
annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 96/71/EY[11] on vahvistettu vähimmäisedellytykset,
joita vastaanottajamaan on noudatettava lähetettyjen työntekijöiden osalta
rajatylittävissä tapauksissa, joissa jostakin jäsenvaltiosta olevat työntekijät
suorittavat palveluja toisessa jäsenvaltiossa käyttöoikeussopimuksen
toteuttamiseksi. (33)
Käyttöoikeussopimuksia ei pitäisi tehdä sellaisten
talouden toimijoiden kanssa, jotka ovat osallistuneet rikollisjärjestön
toimintaan tai syyllistyneet unionin taloudellisia etuja vahingoittavaan
lahjontaan tai petokseen taikka rahanpesuun. Jos talouden toimijat jättävät
verot tai sosiaaliturvamaksut maksamatta, tästä olisi seurattava niiden
pakollinen poissulkeminen unionin tasolla. Lisäksi hankintaviranomaisille ja ‑yksiköille
olisi annettava mahdollisuus sulkea pois ehdokkaat tai tarjoajat sellaisissa
tapauksissa, joissa rikotaan vakavasti perussopimuksen mukaisten yleisten
etujen suojaamista koskevaa unionin lainsäädäntöä tai kansallista lainsäädäntöä
tai joissa talouden toimijan toiminnassa on ollut merkittäviä tai toistuvia
puutteita sellaisen yhden tai useamman käyttöoikeussopimuksen toteuttamisessa,
jotka kyseinen toimija on tehnyt aiemmin saman hankintaviranomaisen tai
-yksikön kanssa. (34)
On tarpeen selventää, missä olosuhteissa
käyttöoikeussopimukseen sen toteutuksen aikana tehtävät muutokset edellyttävät
uutta sopimuksentekomenettelyä, ottaen huomioon asiaa koskeva Euroopan unionin
tuomioistuimen oikeuskäytäntö. Uusi sopimuksentekomenettely vaaditaan, kun
alkuperäiseen käyttöoikeussopimukseen tehdään olennaisia muutoksia, jotka
osoittavat sopimuspuolten aikovan neuvotella käyttöoikeussopimuksen keskeiset
ehdot tai edellytykset uudelleen. Tämä pätee erityisesti silloin, kun muutetut
edellytykset olisivat vaikuttaneet menettelyn tulokseen, jos ne olisivat olleet
osa alkuperäistä menettelyä. Käyttöoikeussopimuksen voimassaolon
poikkeuksellista ja tilapäistä jatkamista, jonka tarkoituksena on ainoastaan
varmistaa palvelutarjonnan jatkuvuus uuden käyttöoikeussopimuksen tekemiseen
saakka, ei yleensä pitäisi katsoa alkuperäiseen käyttöoikeussopimukseen
tehtäväksi olennaiseksi muutokseksi. (35)
Hankintaviranomaiset ja -yksiköt saattavat kohdata
ulkoisia olosuhteita, joita ne eivät ole osanneet ennakoida
käyttöoikeussopimusta tehdessään. Tällöin tarvitaan tietynasteista
joustavuutta, jotta käyttöoikeussopimus voidaan mukauttaa näihin olosuhteisiin
ilman uutta sopimuksentekomenettelyä. Olosuhteilla, joita huolellinen hankintaviranomainen
tai -yksikkö ei olisi voinut ennakoida, viitataan olosuhteisiin, joita ei olisi
voitu ennustaa huolimatta siitä, että hankintaviranomainen tai -yksikkö
valmisteli alkuperäisen sopimuksen tekemisen kohtuullisen huolellisesti, ottaen
huomioon viranomaisen tai yksikön käytettävissä olevat keinot, hankkeen luonne
ja ominaisuudet, alan hyvät toimintatavat sekä tarve varmistaa, että resurssit,
jotka käytetään valmisteltaessa sopimuksen tekoa, ovat asianmukaisessa
suhteessa sopimuksen ennakoitavissa olevaan arvoon. Tätä ei voida kuitenkaan
soveltaa tapauksiin, joissa muutos muuttaa koko hankinnan luonteen esimerkiksi
siten, että hankittavat rakennusurakat, tavarat tai palvelut korvataan jollakin
muulla tai hankintatyyppiä muutetaan perusteellisesti, koska tällaisessa
tilanteessa muutoksen voidaan olettaa vaikuttavan tulokseen. (36)
Yhdenvertaisen kohtelun ja avoimuuden periaatteiden
mukaisesti tarjoajaa, joka on valittu, ei pitäisi korvata toisella talouden
toimijalla kilpailuttamatta käyttöoikeussopimusta uudelleen. Valittu tarjoaja,
joka toteuttaa käyttöoikeussopimuksen, saattaa kuitenkin kokea sopimuksen
toteuttamisen aikana tiettyjä rakenteellisia muutoksia, kuten puhtaasti
sisäisiä uudelleenjärjestelyjä, sulautumisia ja yritysostoja tai
maksukyvyttömyyttä, tai se saatetaan korvata sellaisen sopimuslausekkeen
perusteella, joka on kaikkien tarjoajien tiedossa ja on yhdenvertaisen kohtelun
ja avoimuuden periaatteiden mukainen. Tällaiset rakenteelliset muutokset eivät
saisi automaattisesti johtaa siihen, että kaikki kyseisen yrityksen toteuttamat
käyttöoikeussopimukset joutuvat uusien hankintamenettelyjen kohteiksi. (37)
Hankintaviranomaisilla tai -yksiköillä olisi oltava
mahdollisuus määrätä käyttöoikeuteen tehtävistä muutoksista tarkistuslausekkeilla
itse käyttöoikeussopimuksessa, mutta tällaiset lausekkeet eivät saisi antaa
niille rajatonta harkintavaltaa. Sen vuoksi tässä direktiivissä olisi
säädettävä, missä määrin muutoksista voidaan määrätä alkuperäisessä
käyttöoikeussopimuksessa. (38)
Nopeisiin tekniikan ja talouden muutoksiin
mukautumiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä perussopimuksen 290 artiklan
mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka
koskevat tämän direktiivin useita muita kuin keskeisiä
osia. Sähköisten vastaanottolaitteiden tekniset yksityiskohdat ja
ominaisuudet olisi pidettävä ajan tasalla teknologian kehityksen ja
hallinnollisten tarpeiden kanssa; lisäksi on tarpeen siirtää komissiolle valta
tehdä sähköistä viestintää koskevat tekniset standardit pakollisiksi, jotta
voidaan varmistaa teknisten formaattien, prosessien ja sanomanvälityksen
yhteentoimivuus sähköisten viestintämuotojen avulla toteutettavissa
käyttöoikeussopimusten tekomenettelyissä ottaen huomioon teknologian kehitys ja
hallinnolliset tarpeet. Luetteloa unionin säädöksistä, joissa vahvistetaan
yhteiset elinkaarikustannusten laskentamenetelmät, olisi lisäksi mukautettava
nopeasti, jotta siihen voidaan sisällyttää alakohtaiset toimenpiteet. Näiden
tarpeiden täyttämiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta pitää kyseinen
säädösluettelo ajan tasalla, mukaan lukien elinkaarikustannusten
laskentamenetelmät. (39)
Jotta voidaan turvata ehdokkaiden ja tarjoajien
asianmukainen oikeussuoja käyttöoikeussopimusten tekomenettelyissä ja varmistaa
tämän direktiivin säännösten ja perussopimuksen periaatteiden tehokas
täytäntöönpano, julkisia tavaranhankintoja ja rakennusurakoita koskeviin
sopimuksiin liittyvien muutoksenhakumenettelyjen soveltamista koskevien lakien,
asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston
direktiivin 89/665/ETY[12]
sekä vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja teletoiminnan alalla toimivien
yksikköjen hankintamenettelyjä koskevien yhteisön sääntöjen soveltamiseen
liittyvien lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta
annetun neuvoston direktiivin 92/13/ETY[13]
säännöksiä olisi sovellettava myös hankintaviranomaisten ja ‑yksikköjen
tekemiin palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin ja niiden myöntämiin
käyttöoikeusurakoihin. Sen vuoksi direktiivejä 89/665/ETY ja 92/13/ETY olisi
muutettava. (40)
Tämän direktiivin mukaiseen henkilötietojen
käsittelyyn olisi sovellettava yksilöiden suojelusta henkilötietojen
käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta 24 päivänä
lokakuuta 1995 annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY[14]. (41)
Julkista hankintaa koskevassa unionin
lainsäädännössä edellytetään, että jäsenvaltiot seuraavat johdonmukaisesti ja
järjestelmällisesti kyseisten sääntöjen täytäntöönpanoa ja toimivuutta unionin
lainsäädännön tehokkaan ja yhdenmukaisen soveltamisen varmistamiseksi. Jos
jäsenvaltiot nimeävät yhden kansallisen viranomaisen, joka vastaa julkisten
hankintojen seurannasta, täytäntöönpanosta ja valvonnasta, kyseisellä
viranomaisella voi tämän vuoksi olla samat käyttöoikeussopimuksia koskevat
vastuualueet. Yhden elimen, jonka tehtäväkenttä on kattava, olisi varmistettava
yleiskäsityksen antaminen keskeisistä täytäntöönpanoon liittyvistä vaikeuksista
ja ehdotettava tarkoituksenmukaisia ratkaisuja rakenteellisempiin ongelmiin.
Kyseinen elin voi myös antaa välitöntä palautetta politiikan toimivuudesta ja
kansallisen lainsäädännön ja käytännön mahdollisista heikkouksista, mikä auttaa
löytämään nopeasti ratkaisuja ja parantamaan käyttöoikeussopimusten
tekomenettelyjä. (42)
On erityisen tärkeää, että komissio asiaa
valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla.
Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan
varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille
ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti. (43)
Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa,
jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän direktiivin
täytäntöönpanolle, ilmoitusten laatimis- ja lähettämismenettelyille, liitteessä
IV–VI tarkoitettujen tietojen lähettämis- ja julkaisemismenettelylle sekä
kynnysarvojen muuttamiselle. Tätä täytäntöönpanovaltaa olisi käytettävä
yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat
komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[15] mukaisesti. Olisi käytettävä
neuvoa-antavaa menettelyä annettaessa näitä täytäntöönpanosäädöksiä, jotka
eivät vaikuta tästä direktiivistä johtuviin velvollisuuksiin taloudellisesti
eivätkä myöskään niiden luonteeseen tai soveltamisalaan. Näillä säädöksillä on
päinvastoin puhtaasti hallinnollinen tarkoitus, ja niillä pyritään helpottamaan
tällä direktiivillä vahvistettujen sääntöjen soveltamista. (44)
Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista
[päivämäärä] annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman
mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen
direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä koskevista
toimenpiteistä yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien
ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden
vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten
asiakirjojen toimittamista perusteltuna, OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN: Käyttöoikeussopimuksia
koskeva direktiivi Sisällysluettelo I OSASTO: Määritelmät, yleiset
periaatteet ja soveltamisala I LUKU: Määritelmät, yleiset periaatteet ja
soveltamisala I JAKSO: määritelmät
ja soveltamisala 1 artikla: Kohde ja soveltamisala 2 artikla: Määritelmät 3 artikla: Hankintaviranomaiset 4 artikla: Hankintayksiköt 5 artikla: Kynnysarvot 6 artikla: Käyttöoikeussopimusten ennakoidun arvon
laskentamenetelmät 7 artikla: Yleiset periaatteet II OSASTO: POIKKEUKSET 8 artikla: Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen
tekemiin käyttöoikeusopimuksiin sovellettavat poikkeukset 9 artikla: Erityiset poikkeukset sähköisen
viestinnän alalla 10 artikla: Hankintayksikköjen tekemiin
käyttöoikeussopimuksiin sovellettavat poikkeukset 11 artikla: Sidosyrityksen kanssa tehtävät
käyttöoikeussopimukset 12 artikla: Yhteisyrityksen tai yhteisyritykseen
kuuluvan hankintayksikön kanssa tehtävät käyttöoikeussopimukset 13 artikla: Tietojen ilmoittaminen 14 artikla: Suoraan kilpailun kohteena oleviin
toimintoihin sovellettava poikkeus 15 artikla: Viranomaisten väliset suhteet III JAKSO: YLEISET
SÄÄNNÖKSET 16 artikla: Käyttöoikeussopimuksen kesto 17 artikla: Sosiaalipalvelut ja muut erityiset
palvelut 18 artikla: Sekamuotoiset käyttöoikeussopimukset 19 artikla: Useita toimintoja koskevat
käyttöoikeussopimukset IV JAKSO: Erityistilanteet 20 artikla: Varatut käyttöoikeussopimukset 21 artikla: Tutkimus- ja kehittämispalvelut II LUKU: Periaatteet 22 artikla: Talouden toimijat 23 artikla: Nimikkeistöt 24 artikla: Luottamuksellisuus 25 artikla: Viestintään sovellettavat säännöt II OSASTO: KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIA
KOSKEVAT SÄÄNNÖT I LUKU: Julkistaminen ja avoimuus 26 artikla: Käyttöoikeussopimuksia koskevat
ilmoitukset 27 artikla: Käyttöoikeussopimuksia koskevat jälki-ilmoitukset 28 artikla: Ilmoitusten muoto ja julkaisemistapa 29 artikla: Julkaiseminen kansallisella tasolla 30 artikla: Käyttöoikeussopimuksiin liittyvien
asiakirjojen saatavuus sähköisessä muodossa II LUKU: Menettelyn kulku I JAKSO: YHTEISET KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSET,
MÄÄRÄAJAT JA TEKNISET ERITELMÄT 31 artikla: Eri jäsenvaltioista olevien
hankintaviranomaisten tai -yksikköjen väliset yhteiset käyttöoikeussopimukset 32 artikla: Tekniset eritelmät 33 artikla: Testausraportit, sertifiointi ja muut
todistuskeinot II OSASTO: OSALLISTUJIEN VALITSEMINEN JA
KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUSTEN TEKEMINEN 34 artikla: Yleiset periaatteet 35 artikla: Menettelytakeet 36 artikla: Ehdokkaiden valitseminen ja laadullinen
arviointi 37 artikla: Määräaikojen asettaminen 38 artikla: Käyttöoikeussopimusta koskevien
hakemusten toimittamisen määräajat 39 artikla: Käyttöoikeussopimuksen tekoperusteet 40 artikla: Elinkaari ja elinkaarikustannukset III OSASTO KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUSTEN
TOTEUTTAMISTA KOSKEVAT SÄÄNNÖT 41 artikla: Alihankinta 42 artikla: Käyttöoikeussopimusten muuttaminen
niiden voimassaoloaikana 43 artikla: Käyttöoikeussopimusten irtisanominen IV OSASTO: JULKISTEN HANKINTOJEN ALAN
MUUTOKSENHAKUKEINOJA KOSKEVIIN DIREKTIIVEIHIN TEHTÄVÄT MUUTOKSET 44 artikla: Muutokset direktiiviin 89/665/ETY 45 artikla: Muutokset direktiiviin 92/13/ETY V OSASTO: DELEGOITU VALTA,
TÄYTÄNTÖÖNPANOVALTA JA LOPPUSÄÄNNÖKSET 46 artikla: Siirretyn säädösvallan käyttäminen 47 artikla: Kiireellinen menettely 48 artikla: Komiteamenettely 49 artikla: Saattaminen osaksi kansallista
lainsäädäntöä 50 artikla: Siirtymäsäännökset 51 artikla: Uudelleentarkastelu 52 artikla: Voimaantulo 53 artikla: Osoitus LIITTEET LIITE I: LUETTELO 2
ARTIKLAN 5 KOHDASSA TARKOITETUISTA TOIMINNOISTA LLIITE II: LUETTELO 40 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETUSTA EU:n LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ LIITE III: 4
ARTIKLASSA TARKOITETTUJEN HANKINTAYKSIKKÖJEN HARJOITTAMA TOIMINTA LIITE IV: KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIA
KOSKEVIIN ILMOITUKSIIN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT LIITE V: KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIA
KOSKEVIIN JÄLKI-ILMOITUKSIIN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT LIITE VI: SOSIAALIPALVELUISTA
JA MUISTA ERITYISISTÄ PALVELUISTA TEHTYJÄ KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIA KOSKEVIIN JÄLKI-ILMOITUKSIIN
SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT (27 ARTIKLAN 1 KOHTA) LIITE VII: KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSEN
MUUTTAMISTA SEN VOIMASSAOLOAIKANA 42 ARTIKLAN MUKAISESTI KOSKEVIIN ILMOITUKSIIN
SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT LIITE VIII: TIETTYJEN
TEKNISTEN ERITELMIEN MÄÄRITELMÄT LIITE IX: JULKAISEMISTA
KOSKEVAT TIEDOT LIITE X: 17 ARTIKLASSA
TARKOITETUT PALVELUT LIITE XI: LUETTELO
4 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETUSTA EUROOPAN UNIONIN LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ LIITE XII: TARJOUSTEN
JA HAKEMUSTEN SÄHKÖISIÄ VASTAANOTTOLAITTEITA KOSKEVAT VAATIMUKSET LIITE XIII: SOSIAALIPALVELUISTA
JA MUISTA ERITYISISTÄ PALVELUISTA TEHTÄVIÄ KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIA KOSKEVIIN
ENNAKKOILMOITUKSIIN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT
I OSASTO
määritelmäT, yleiset periaatteet ja
soveltamisala I LUKU
Määritelmät, yleiset periaatteet ja soveltamisala I jakso
Määritelmät ja soveltamisala 1 artikla
Kohde ja soveltamisala 1.
Tässä direktiivissä annetaan hankintaviranomaisten
ja -yksikköjen noudattamia hankintamenettelyjä koskevat säännöt sellaisten
käyttöoikeussopimusten osalta, joiden ennakoitu arvo ei alita 5 artiklassa
säädettyjä kynnysarvoja. 2.
Tätä direktiiviä sovelletaan rakennusurakoiden tai
palvelujen hankintaan, mukaan lukien tavarat, jotka ovat liitännäisiä
käyttöoikeussopimuksen kohteeseen nähden, talouden toimijoilta, jotka
jommatkummat seuraavista valitsevat: a) hankintaviranomaiset riippumatta siitä,
onko rakennusurakat tai palvelut, mukaan lukien niihin liittyvät tavarat, aiottu
julkiseen tarkoitukseen; b) hankintayksiköt edellyttäen, että
rakennusurakat tai palvelut, mukaan lukien niihin liittyvät tavarat, on aiottu
jonkin liitteessä III tarkoitetun toiminnan harjoittamiseen. 2 artikla
Määritelmät 1.
Tässä direktiivissä tarkoitetaan 1) ’käyttöoikeussopimuksilla’ julkisia
käyttöoikeusurakoita, käyttöoikeusurakoita taikka palveluja koskevia
käyttöoikeussopimuksia; 2) ’julkisella käyttöoikeusurakalla’
rahallista vastiketta vastaan tehtyä kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden
tai useamman talouden toimijan sekä yhden tai useamman hankintaviranomaisen
välillä ja jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, jos
toteutettavan rakennusurakan vastikkeena on joko yksinomaan rakennettavan
kohteen käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä; 3) ilmaisulla ’kirjallinen’ sanojen tai
numeroiden yhdistelmää, joka voidaan lukea, tuottaa uudelleen ja sen jälkeen
antaa tiedoksi. Tämä ilmaisu voi koskea sähköisessä muodossa lähetettyjä ja
tallennettuja tietoja; 4) ’käyttöoikeusurakalla’ rahallista
vastiketta vastaan tehtyä kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden tai
useamman talouden toimijan sekä yhden tai useamman hankintayksikön välillä ja
jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, jos toteutettavan
rakennusurakan vastikkeena on joko yksinomaan rakennettavan kohteen
käyttöoikeus tai tällainen oikeus ja maksu yhdessä; 5) ’rakennusurakan toteuttamisella’ jonkin
liitteessä I tarkoitettuun toimintaan liittyvän rakennustyön tai rakennusurakan
toteuttamista tai sen suunnittelua ja toteuttamista yhdessä taikka
rakennusurakan tyyppiin tai suunnitteluun ratkaisevaa vaikutusvaltaa käyttävän
hankintaviranomaisen asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttamista
millä tahansa tavalla; 6) ’rakennusurakalla’ talonrakennus-
tai maa- ja vesirakennustöiden kokonaisuutta, joka sellaisenaan riittää
täyttämään jonkin taloudellisen tai teknisen tehtävän; 7) ’palveluja koskevalla käyttöoikeussopimuksella’
rahallista vastiketta vastaan tehtyä kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden
tai useamman talouden toimijan sekä yhden tai useamman hankintaviranomaisen tai
-yksikön välillä ja jonka tarkoituksena on muiden kuin 2 ja 4 alakohdassa tarkoitettujen
palvelujen suorittaminen, jos suoritettavien palvelujen vastikkeena on joko
yksinomaan sopimuksen kohteena olevien palvelujen käyttöoikeus tai tällainen
oikeus ja maksu yhdessä; 8) ’ehdokkaalla’ talouden toimijaa,
joka on pyytänyt kutsua tai joka on kutsuttu osallistumaan käyttöoikeussopimuksen
tekomenettelyyn; 9) ’käyttöoikeussopimuksen saajalla’
talouden toimijaa, jonka kanssa käyttöoikeussopimus on tehty; 10) ’talouden toimijalla’ luonnollista
henkilöä tai oikeushenkilöä tai julkista yksikköä taikka tällaisten henkilöiden
ja/tai yksikköjen ryhmää, joka tarjoaa markkinoilla rakennustöiden ja/tai
-urakoiden toteuttamista, tuotteita tai palveluja; 11) ’tarjoajalla’ talouden toimijaa, joka
on jättänyt tarjouksen; 12) ’sähköisellä muodolla’ viestintämuotoa,
jossa käytetään sähköteknisiä tietojen käsittely- ja tallennusvälineitä (myös
digitaalista kompressiota) ja jossa tietoja levitetään, välitetään ja
vastaanotetaan johtimien avulla, radioteitse, optisesti tai muulla
sähkömagneettisella tavalla; 13) ’käyttöoikeussopimukseen liittyvillä
asiakirjoilla’ kaikkia asiakirjoja, jotka hankintaviranomainen tai -yksikkö on
tuottanut tai joihin se viittaa kuvatakseen tai määrittääkseen hankinnan tai
menettelyn osatekijöitä, mukaan lukien hankintailmoitus, tekniset eritelmät,
ehdotetut sopimusehdot, ehdokkaiden ja tarjoajien asiakirjojen esittämismuodot,
yleisesti sovellettavia velvollisuuksia koskevat tiedot ja mahdolliset
täydentävät asiakirjat; 14) ’elinkaarella’ kaikkia peräkkäisiä
ja/tai toisiinsa liittyviä vaiheita, mukaan lukien tuotanto, kuljetus, käyttö
ja ylläpito, tuotteen olemassaolon tai rakennusurakan tai palvelun
suorittamisen aikana raaka-aineiden ostosta tai resurssien kokoamisesta
hävittämiseen, poistamiseen ja viimeistelyyn saakka. 2.
Ensimmäisen kohdan 2, 4 ja 7 alakohdassa
tarkoitettujen rakennusurakoiden tai palvelujen käyttöoikeus merkitsee
olennaisen toiminnallisen riskin siirtymistä käyttöoikeussopimuksen saajalle.
Käyttöoikeussopimuksen saajan katsotaan vastaavan olennaisesta toiminnallisesta
riskistä silloin, kun käyttöoikeussopimuksen kohteena olevien urakoiden tai
palvelujen toteuttamiseksi tehtyjen investointien ja niistä aiheutuneiden
kustannusten takaisin saamisesta ei ole varmuutta. Tällainen taloudellinen riski voi olla jompikumpi
seuraavista: a) rakennettavan kohteen käyttöön tai
palvelun suorittamista koskevaan pyyntöön liittyvä riski; tai b) sen infrastruktuurin saatavuuteen
liittyvä riski, jonka käyttöoikeussopimuksen saaja tarjoaa tai jota käytetään palvelujen
tarjoamiseen käyttäjille. 3 artikla
Hankintaviranomaiset 1.
Tässä direktiivissä ’hankintaviranomaisilla’
tarkoitetaan muita valtion viranomaisia, alueellisia tai paikallisia
viranomaisia, julkisoikeudellisia laitoksia taikka yhden tai useamman tällaisen
viranomaisen tai julkisoikeudellisen laitoksen muodostamia yhteenliittymiä kuin
niitä, jotka tekevät käyttöoikeussopimuksen liitteessä III tarkoitetun toiminnan
harjoittamiseksi. 2.
’Alueellisiin viranomaisiin’ kuuluvat kaikki
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 1059/2003[16] tarkoitettujen NUTS-tasojen 1
ja 2 hallinnollisten yksikköjen viranomaiset. 3.
’Paikallisiin viranomaisiin’ kuuluvat kaikki
asetuksessa (EY) N:o 1059/2003 tarkoitettujen NUTS-tason 3 hallinnollisten
yksikköjen tai pienempien hallinnollisten yksikköjen viranomaiset. 4.
’Julkisoikeudellisilla laitoksilla’ tarkoitetaan
laitoksia, joilla on kaikki seuraavat ominaisuudet: a) ne on perustettu tyydyttämään tai niiden
erityisenä tarkoituksena on tyydyttää yleisen edun mukaisia tarpeita, joilla ei
ole teollista tai kaupallista luonnetta; b) ne ovat oikeushenkilöitä; c) niitä rahoittavat pääosin valtion
viranomaiset, alueelliset tai paikalliset viranomaiset tai muut
julkisoikeudelliset laitokset, tai niiden johto on näiden laitosten valvonnan
alainen, tai valtio, alueelliset tai paikalliset viranomaiset taikka muut
julkisoikeudelliset laitokset nimittävät yli puolet niiden hallinto-, johto-
tai valvontaelimen jäsenistä. Sovellettaessa ensimmäisen alakohdan a alakohtaa
sellaisen laitoksen tarkoituksena, joka toimii tavanomaisissa
markkinaolosuhteissa, tavoittelee voittoa ja vastaa toimintansa
harjoittamisesta aiheutuneista tappioista, ei ole tyydyttää yleisen edun mukaisia
tarpeita, joilla ei olisi teollista tai kaupallista luonnetta. 4 artikla
Hankintayksiköt 1.
Tässä direktiivissä ’hankintayksiköillä’
tarkoitetaan jotakin seuraavista: 1) 3 artiklan 2–4 kohdassa määriteltyjä
valtion viranomaisia, alueellisia tai paikallisia viranomaisia,
julkisoikeudellisia laitoksia, yhden tai useamman tällaisen viranomaisen tai julkisoikeudellisen
laitoksen muodostamia yhteenliittymiä, 2) tämän artiklan 2 kohdassa määriteltyjä
julkisia yrityksiä, 3) yksikköjä, jotka eivät ole hankintaviranomaisia
tai julkisia yrityksiä ja jotka toimivat jäsenvaltion toimivaltaisen
viranomaisen myöntämien erityis- tai yksinoikeuksien perusteella, kun ne tekevät käyttöoikeussopimuksen jonkin liitteessä
III tarkoitetun toiminnan harjoittamiseksi. 2.
’Julkisella yrityksellä’ tarkoitetaan yritystä,
jossa hankintaviranomaiset voivat suoraan tai välillisesti käyttää
määräysvaltaa omistuksen, rahoitusosuuden tai yritystä koskevien sääntöjen
perusteella. Hankintaviranomaisilla katsotaan olevan
määräysvalta, jos ne suoraan tai välillisesti: a) omistavat enemmistön kyseisen yrityksen
merkitystä pääomasta, b) hallitsevat enemmistöä yrityksen
osakkeisiin perustuvasta äänioikeudesta tai c) voivat nimittää yli puolet yrityksen
hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä. 3.
’Erityis- tai yksinoikeuksilla’ tarkoitetaan
oikeuksia, jotka jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen on lain, asetuksen
tai hallinnollisen määräyksen nojalla myöntänyt ja joilla varataan liitteessä
III määriteltyjen toimintojen harjoittaminen yhdelle tai useammalle yksikölle,
mikä vaikuttaa merkittävästi muiden yksikköjen mahdollisuuksiin harjoittaa tällaista
toimintaa. Oikeudet, jotka on myönnetty riittävän julkisuuden
varmistavassa menettelyssä objektiivisin perustein, eivät ole tässä
direktiivissä tarkoitettuja erityis- tai yksinoikeuksia. Tällaisia menettelyjä
ovat a) direktiivin [2004/18/EY tai 2004/17/EY]
tai tämän direktiivin mukaiset hankintamenettelyt, joita edeltää
tarjouskilpailukutsu; b) liitteessä XI lueteltujen unionin muiden
säädösten mukaiset menettelyt, joilla varmistetaan ennakolta riittävä avoimuus
lupien myöntämiseksi puolueettomin perustein. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja
säädöksiä 46 artiklan mukaisesti liitteessä XI vahvistetun, unionin
lainsäädäntöä koskevan luettelon muuttamiseksi, kun tällaiset muutokset
osoittautuvat tarpeellisiksi unionin uuden lainsäädännön antamisen tai unionin
lainsäädännön kumoamisen vuoksi. 5 artikla
Kynnysarvot 1.
Tätä direktiiviä sovelletaan seuraaviin
käyttöoikeussopimuksiin, joiden arvo on vähintään 5 000 000 euroa: a) käyttöoikeussopimukset, jotka
hankintayksiköt tekevät jonkin liitteessä III tarkoitetun toiminnan harjoittamiseksi;
b) hankintaviranomaisten tekemät
käyttöoikeussopimukset. 2.
Muita palveluja kuin sosiaalipalveluja tai muita
erityisiä palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, joiden arvo on vähintään
2 500 000 euroa mutta vähemmän kuin 5 000 000 euroa, on sovellettava
velvollisuutta julkaista käyttöoikeussopimuksen tekemistä koskeva ilmoitus 27
ja 28 artiklan mukaisesti. 6 artikla
Käyttöoikeussopimusten ennakoidun arvon laskentamenetelmät 1.
Käyttöoikeussopimuksen ennakoidun arvon
laskentaperusteena käytetään hankintaviranomaisen tai -yksikön arvioimaa
maksettavaa kokonaismäärää ilman arvonlisäveroa, mukaan lukien mahdolliset
vaihtoehtomuodot ja käyttöoikeussopimuksen keston pidentämiset. 2.
Käyttöoikeussopimuksen ennakoitu arvo on laskettava
urakoiden tai palvelujen muodostaman kokonaisuuden arvona, vaikka ne olisi
hankittu eri sopimuksilla, jos sopimukset kuuluvat yhteen hankkeeseen.
Yksittäisen hankkeen olemassaolosta on osoituksena se, että
hankintaviranomainen tai -yksikkö suorittaa yleisen ennakkosuunnittelun ja
varsinaisen suunnittelun, että erilaiset hankitut osatekijät palvelevat yhtä
taloudellista ja teknistä tarkoitusta tai että ne liittyvät muulla tavoin
loogisesti toisiinsa. Jos hankintaviranomaisen tai -yksikön on määrä
suorittaa ehdokkaille tai tarjoajille palkintoja tai maksuja, se ottaa ne
huomioon laskettaessa käyttöoikeussopimuksen ennakoitua arvoa. 3.
Käyttöoikeussopimuksen ennakoidun arvon
laskentamenetelmää ei saa valita siten, että valinnalla pyritään välttämään
tämän direktiivin soveltaminen käyttöoikeussopimukseen. Urakkahanketta tai
palvelujen muodostamaa kokonaisuutta ei saa jakaa osiin tämän direktiivin
soveltamisen välttämiseksi, jollei siihen ole puolueettomia perusteita. 4.
Arvion on pädettävä silloin, kun
käyttöoikeussopimusta koskeva ilmoitus lähetetään, tai, jos tällaista
ilmoitusta ei aiota lähettää, kun hankintaviranomainen tai -yksikkö aloittaa
käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyn erityisesti määrittelemällä suunnitellun
käyttöoikeussopimuksen olennaiset ominaisuudet. 5.
Julkisten käyttöoikeusurakoiden ja
käyttöoikeusurakoiden osalta ennakoidun arvon laskennassa on otettava huomioon
sekä rakennusurakoiden kustannukset että kaikkien niiden tavaroiden tai
palvelujen ennakoitu kokonaisarvo, jotka hankintaviranomaiset tai -yksiköt
asettavat toimeksisaajan saataville, jos nämä ovat välttämättömiä
rakennusurakoiden toteuttamiseksi. 6.
Jos suunniteltu rakennusurakka tai suunniteltu palveluhankinta
voi johtaa siihen, että käyttöoikeussopimuksia tehdään samanaikaisesti
erillisinä osina, on otettava huomioon kaikkien näiden osien ennakoitu
kokonaisarvo. 7.
Jos osien yhteenlaskettu arvo on yhtä suuri tai
suurempi kuin 5 artiklassa säädetty kynnysarvo, tätä direktiiviä sovelletaan
kutakin osaa koskevan sopimuksen tekoon. 8.
Hankintaviranomaiset tai -yksiköt voivat tehdä
yksittäisiä osia koskevia käyttöoikeussopimuksia soveltamatta tässä
direktiivissä olevia sopimuksen tekemistä koskevia säännöksiä, jos kyseisen
osan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa on alle 1 miljoona euroa. Niiden osien
yhteenlaskettu arvo, joita koskevat käyttöoikeussopimukset on tehty tällä
tavoin soveltamatta tätä direktiiviä, saa kuitenkin olla enintään 20 prosenttia
kaikkien niiden osien yhteenlasketusta arvosta, johon ehdotettu rakennusurakka
tai ehdotettu palveluhankinta on jaettu. 9.
Palveluja koskevien käyttöoikeussopimusten arvo on
niiden palvelujen ennakoitu kokonaisarvo, jotka käyttöoikeussopimuksen saajan
on tarkoitus suorittaa käyttöoikeussopimuksen koko keston aikana, laskettuna
käyttöoikeussopimusta koskevassa ilmoituksessa tai käyttöoikeussopimukseen
liittyvissä asiakirjoissa määritettävän objektiivisen menetelmän perusteella. Käyttöoikeussopimuksen ennakoidun arvon
laskentaperusteena on tapauksen mukaan käytettävä seuraavia: a) vakuutuspalvelut: suoritettavat
vakuutusmaksut ja muunlaiset korvaukset; b) pankkipalvelut ja muut finanssipalvelut: suoritettavat
maksut, palkkiot, korot ja muunlaiset korvaukset; c) suunnittelupalvelut: suoritettavat
maksut, palkkiot ja muunlaiset korvaukset. 10.
Käyttöoikeussopimusten arvoon on sisällytettävä
sekä ennakoidut tulot kolmansilta osapuolilta että hankintaviranomaisen tai
-yksikön maksamat summat. 7 artikla
Yleiset periaatteet Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen on
kohdeltava talouden toimijoita yhdenvertaisesti sekä toimittava avoimesti ja
oikeasuhteisella tavalla. Käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyn suunnittelussa
ei saa pyrkiä sen jättämiseen tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle tai
kilpailun keinotekoiseen kaventamiseen. II jakso
Poikkeukset 8 artikla
Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen tekemiin käyttöoikeusopimuksiin
sovellettavat poikkeukset 1.
Tätä direktiiviä ei sovelleta palveluja koskeviin
käyttöoikeussopimuksiin, jotka hankintaviranomainen tai -yksikkö on tehnyt
sellaisen talouden toimijan kanssa, joka on hankintayksikkö taikka
hankintaviranomaisten tai -yksikköjen yhteenliittymä, sellaisen yksinoikeuden
perusteella, jonka talouden toimija on saanut sovellettavan julkaistun
kansallisen lain, asetuksen tai hallinnollisen määräyksen mukaisesti ja joka on
myönnetty perussopimuksen ja liitteessä III mainittuihin toimintoihin liittyvän
verkkoinfrastruktuurin hallintaa koskevan unionin alakohtaisen lainsäädännön
mukaisesti. 2.
Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 1 kohdassa
säädetään, jos tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa alakohtaisessa
lainsäädännössä ei säädetä avoimuutta koskevista alakohtaisista velvoitteista, sovelletaan
27 artiklan 1 ja 3 kohdan vaatimuksia. 3.
Tätä direktiiviä ei sovelleta
käyttöoikeussopimuksiin, jotka hankintaviranomainen tai -yksikkö on velvollinen
tekemään tai järjestämään sellaisten hankintamenettelyjen mukaisesti, jotka on
vahvistettu a) perussopimuksen mukaisesti jonkin jäsenvaltion ja yhden tai useamman kolmannen
maan välillä tehdyssä kansainvälisessä sopimuksessa, joka koskee
allekirjoittajavaltioiden yhteisen hankkeen toteuttamiseen tai hyödyntämiseen
tarkoitettuja rakennusurakoita, tavaroita tai palveluja, b) joukkojen sijoittamiseen liittyvässä
kansainvälisessä sopimuksessa, joka koskee jossakin jäsenvaltiossa tai
kolmannessa maassa toimivia yrityksiä, c) kansainvälisen järjestön
erityismenettelyssä, d) siten, että kansainvälinen järjestö tai
kansainvälinen finanssilaitos rahoittaa käyttöoikeussopimukset kokonaan. Kaikista ensimmäisen alakohdan a alakohdassa
tarkoitetuista sopimuksista on ilmoitettava komissiolle, joka voi kuulla niistä
48 artiklassa tarkoitettua julkisia hankintoja käsittelevää neuvoa-antavaa
komiteaa. Jos kansainvälinen järjestö tai kansainvälinen
finanssilaitos yhteisrahoittaa ensimmäisen alakohdan d alakohtaa sovellettaessa
huomattavan osan käyttöoikeussopimuksesta, sopimuspuolet päättävät
sovellettavista käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyistä, joiden on oltava
Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen määräysten mukaisia. 4.
Jollei perussopimuksen 346 artiklasta muuta johdu,
tätä direktiiviä ei sovelleta käyttöoikeussopimusten tekemiseen puolustus- ja
turvallisuusaloilla siltä osin kuin jäsenvaltion keskeisten turvallisuusetujen
suojaamista ei voida taata tässä direktiivissä vahvistetuilla säännöillä. 5.
Tätä direktiiviä ei sovelleta palveluja koskeviin
käyttöoikeussopimuksiin, jotka koskevat a) maan, olemassa olevien rakennusten tai
muun kiinteän omaisuuden hankintaa tai vuokrausta millä tahansa
rahoitusmuodolla tai näihin liittyviä oikeuksia; tätä direktiiviä sovelletaan
kuitenkin finanssipalveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, jotka tehdään missä
tahansa muodossa tehdyn osto- tai vuokrasopimuksen kanssa samanaikaisesti,
ennen sitä tai sen jälkeen; b) sellaisten ohjelmien ostoa, kehittämistä,
tuotantoa tai yhteistuotantoa, jotka on tarkoitettu radio- ja
televisiotoimintaan, joka määritellään minkä tahansa sähköisen verkon
välityksellä tapahtuvaksi siirroksi ja levitykseksi, ja jotka ovat radio- ja
televisiotoiminnan harjoittajien tekemiä sopimuksia, tai jotka koskevat radio-
ja televisiolähetysaikaa ja jotka tehdään radio- ja televisiolähetystoiminnan
harjoittajien kanssa; c) välimies- ja sovittelupalveluja; d) Euroopan parlamentin ja neuvoston
direktiivissä 2004/39/EY tarkoitettujen arvopapereiden tai muiden
rahoitusvälineiden liikkeeseenlaskuun, ostoon, myyntiin tai siirtoon liittyviä
finanssipalveluja, keskuspankkipalveluja ja Euroopan rahoitusvakausvälineellä
(ERVV) toteutettuja toimia; e) työsopimuksia; f) Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetuksessa (EY) N:o 1008/2008[17],[18]
tarkoitetun liikenneluvan myöntämiseen perustuvia
lentoliikennepalveluja; g) Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetuksessa (EY) N:o 1370/2007[19]
tarkoitettuja julkisia henkilöliikennepalveluja. Ensimmäisen kohdan b alakohdassa tarkoitettu radio-
ja televisiotoiminta käsittää minkä tahansa sähköisen verkon välityksellä
tapahtuvan siirron ja levityksen. 9 artikla
Erityiset poikkeukset sähköisen viestinnän alalla Tätä
direktiiviä ei sovelleta käyttöoikeussopimuksiin, joiden päätarkoituksena on
se, että hankintaviranomaiset voivat antaa yleisiä viestintäverkkoja käyttöön
tai harjoittaa kyseistä verkkotoimintaa tai tarjota yleisölle yhtä tai useampaa
sähköistä viestintäpalvelua. Tässä artiklassa tarkoitetaan a) ’yleisellä viestintäverkolla’
sähköistä viestintäverkkoa, jota käytetään ainoastaan tai pääasiallisesti
sellaisten yleisön saatavilla olevien sähköisten viestintäpalvelujen
tarjontaan, jotka tukevat tiedonsiirtoa verkon liityntäpisteiden välillä; b) ’sähköisellä viestintäverkolla’
siirtojärjestelmiä sekä soveltuvin osin kytkentä- tai reitityslaitteistoa ja
muita välineitä – myös verkkoelementtejä, jotka eivät ole aktiivisia – joilla
voidaan siirtää signaaleja johtojen välityksellä, radioteitse, optisesti tai
muulla sähkömagneettisella tavalla, mukaan lukien satelliittiverkot, kiinteät
(piiri- ja pakettikytkentäiset, mukaan lukien internet) ja matkaviestinnän maanpäälliset
verkot, sähkökaapelijärjestelmät siinä määrin kuin niitä käytetään
signaalinsiirtoon, radio- ja televisiolähetyksiin käytetyt verkot sekä
kaapelitelevisioverkot riippumatta siitä, minkä tyyppistä informaatiota niissä
siirretään; c) ’verkon liityntäpisteellä’
konkreettista pistettä, jossa tilaajalle tarjotaan liittymä yleiseen
viestintäverkkoon; verkoissa, joissa käytetään kytkentää tai reititystä, verkon
liityntäpiste määritellään tietyn verkko-osoitteen avulla, joka voidaan
yhdistää tilaajan numeroon tai nimeen; d) ’sähköisillä viestintäpalveluilla’
tavallisesti korvausta vastaan suoritettuja palveluja, jotka muodostuvat
kokonaan tai pääosin signaalien siirtämisestä sähköisissä viestintäverkoissa,
mukaan lukien televiestintäpalvelut ja siirtopalvelut radio- ja
televisiotoiminnassa käytetyissä verkoissa, mutta jättäen ulkopuolelle
sähköisten viestintäverkkojen ja -palvelujen avulla siirretyt sisältöpalvelut
tai sisältöä toimituksellisessa valvonnassaan pitävät palvelut; kyseinen
palvelu ei käsitä myöskään direktiivin 98/34/EY ensimmäisessä artiklassa
määriteltyjä tietoyhteiskunnan palveluja, jotka eivät muodostu kokonaan tai
pääosin signaalien siirtämisestä sähköisissä viestintäverkoissa. 10 artikla
Hankintayksikköjen tekemiin käyttöoikeussopimuksiin sovellettavat poikkeukset 1.
Tätä direktiiviä ei sovelleta
käyttöoikeussopimuksiin, joita hankintayksiköt tekevät muutoin kuin liitteessä III
tarkoitettujen toimintojen harjoittamiseksi tai tällaisten toimintojen harjoittamiseksi
kolmannessa maassa siten, ettei unionin sisäistä verkkoa tai maantieteellistä
aluetta käytetä fyysisesti. 2.
Hankintayksikköjen on ilmoitettava komissiolle tai
kansalliselle valvontaelimelle näiden pyynnöstä kaikista toiminnoista, joita ne
pitävät soveltamisalaan kuulumattomina. Komissio voi julkaista Euroopan
unionin virallisessa lehdessä määräajoin tiedoksi luettelot niistä
toimintojen luokista, joita se pitää tähän poikkeukseen kuuluvina. Tällöin
komissio ottaa huomioon tietojen kaupallisen arkaluonteisuuden, jos
hankintayksiköt ovat tietoja antaessaan tästä huomauttaneet. 11 artikla
Sidosyrityksen kanssa tehtävät käyttöoikeussopimukset 1.
Tätä artiklaa sovellettaessa ’sidosyrityksellä’
tarkoitetaan yritystä, jonka vuositilinpäätökset konsolidoidaan hankintayksikön
vuositilinpäätösten kanssa seitsemännen neuvoston direktiivin 83/349/ETY[20] vaatimusten mukaisesti. 2.
Jos on kyse yksiköistä, jotka eivät kuulu tämän
direktiivin soveltamisalaan, ’sidosyrityksellä’ tarkoitetaan yritystä, a) jossa hankintayksikkö voi suoraan tai
välillisesti käyttää tämän direktiivin 4 artiklan toisessa kohdassa
tarkoitettua määräysvaltaa, b) joka voi käyttää määräysvaltaa hankintayksikössä,
c) joka on hankintayksikkönä toisen
yrityksen määräysvallan alainen omistuksen, rahoitusosuuden tai yritystä
koskevien sääntöjen nojalla. 3.
Sen estämättä, mitä 15 artiklassa säädetään, ja jos
4 kohdassa säädetyt edellytykset täyttyvät, tätä direktiiviä ei sovelleta
seuraaviin käyttöoikeussopimuksiin: a) käyttöoikeussopimukset, jotka
hankintayksikkö tekee sidosyrityksen kanssa; b) käyttöoikeussopimukset, jotka yksinomaan
useista hankintayksiköistä koostuva, liitteessä III tarkoitettuja toimintoja
harjoittava yhteisyritys tekee sellaisen yrityksen kanssa, joka on yhden
kyseisistä hankintayksiköistä sidosyritys. 4.
Edellä olevaa 3 kohtaa sovelletaan a) palveluja koskeviin
käyttöoikeussopimuksiin, jos vähintään 80 prosenttia sidosyrityksen kolmen viimeksi
kuluneen vuoden aikana yleisesti palvelujen alalla saavuttamasta
keskimääräisestä liikevaihdosta muodostuu näiden palvelujen suorittamisesta
yrityksille, joihin se on sidoksissa, b) käyttöoikeusurakoihin, jos vähintään 80
prosenttia sidosyrityksen kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana yleisesti
rakennusurakoiden alalla saavuttamasta keskimääräisestä liikevaihdosta
muodostuu näiden urakoiden suorittamisesta yrityksille, joihin se on
sidoksissa. 5.
Jos sidosyrityksen perustamisajankohdan tai
toiminnan aloittamisen ajankohdan vuoksi liikevaihtotietoja kolmelta viimeksi
kuluneelta vuodelta ei ole käytettävissä, riittää, että kyseinen yritys
osoittaa 4 kohdan a tai b alakohdassa tarkoitetun liikevaihdon toteutumisen
todennäköiseksi, erityisesti esittämällä tietoja tulevasta liiketoiminnasta. 6.
Jos useampi kuin yksi hankintayksikön sidosyritys
tarjoaa samaa tai vastaavia palveluja, tavaratoimituksia tai
rakennusurakointia, 4 kohdassa tarkoitettuja prosenttiosuuksia laskettaessa on
otettava huomioon näiden sidosyritysten suorittamista palveluista,
tavaratoimituksista ja rakennusurakoinnista muodostuva kokonaisliikevaihto. 12 artikla
Yhteisyrityksen tai yhteisyritykseen kuuluvan hankintayksikön kanssa tehtävät
käyttöoikeussopimukset Sen estämättä, mitä 15 artiklassa säädetään,
ja edellyttäen, että yhteisyritys on perustettu kyseisen toiminnan
harjoittamiseksi vähintään kolmen vuoden ajan ja että yhteisyrityksen
perustamisasiakirjassa todetaan yhteisyrityksen perustaneiden
hankintayksikköjen kuuluvan siihen vähintään saman ajan, tätä direktiiviä ei
sovelleta käyttöoikeussopimuksiin, jotka a) yksinomaan useista hankintayksiköistä
koostuva, liitteessä III tarkoitettuja toimintoja harjoittava yhteisyritys
tekee yhden tällaisen hankintayksikön kanssa, tai b) hankintayksikkö tekee sellaisen
yhteisyrityksen kanssa, johon se itse kuuluu. 13 artikla
Hankintayksikköjen ilmoittamat tiedot Hankintayksikköjen on ilmoitettava komissiolle
tai kansalliselle valvontaelimelle niiden pyynnöstä seuraavat 11 artiklan 2 ja 3
kohdan sekä 12 artiklan soveltamiseen liittyvät tiedot: a) kyseisten yritysten tai yhteisyritysten
nimet; b) kyseisten käyttöoikeussopimusten luonne
ja arvo; c) komission tai kansallisen valvontaelimen
tarpeelliseksi katsoma selvitys sen osoittamiseksi, että käyttöoikeussopimukset
saaneen yrityksen tai yhteisyrityksen ja hankintayksikön väliset suhteet
täyttävät 11 tai 12 artiklan vaatimukset. 14 artikla
Suoraan kilpailun kohteena oleviin toimintoihin sovellettava poikkeus Tätä direktiiviä ei sovelleta
hankintayksikköjen tekemiin käyttöoikeussopimuksiin, jos kyseinen toiminta on
[direktiivin 2004/17/EY korvaavan] direktiivin 27 ja 28 artiklan mukaisesti
suoran kilpailun kohteena jäsenvaltiossa, jossa käyttöoikeussopimukset
toteutetaan. 15 artikla
Viranomaisten väliset suhteet 1.
Käyttöoikeussopimus, jonka 4 artiklan 1 kohdan 1
alakohdassa tarkoitettu hankintaviranomainen tai -yksikkö tekee toisen
oikeushenkilön kanssa, jää tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle, jos
seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät: a) tällainen viranomainen tai yksikkö
käyttää kyseisessä oikeushenkilössä samanlaista määräysvaltaa kuin omissa toimipaikoissaan; b) vähintään 90 prosenttia kyseisen
oikeushenkilön toiminnoista suoritetaan määräysvaltaa käyttävälle
hankintaviranomaiselle tai -yksikölle tai muille kyseisen hankintaviranomaisen
tai -yksikön määräysvallan alaisille oikeushenkilöille; c) määräysvallan alaisessa oikeushenkilössä
ei ole yksityisiä osakkuuksia. Edellä 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa
tarkoitetun hankintaviranomaisen tai ‑yksikön katsotaan käyttävän
oikeushenkilössä samanlaista määräysvaltaa kuin omissa toimipaikoissaan
ensimmäisen alakohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla, jos sillä on
ratkaisevaa vaikutusvaltaa määräysvallan alaisen oikeushenkilön strategisiin tavoitteisiin
ja tärkeisiin päätöksiin. 2.
Edellä olevaa 1 kohtaa sovelletaan myös silloin,
kun määräysvallan alainen yksikkö, joka on 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa
tarkoitettu hankintaviranomainen tai ‑yksikkö, tekee
käyttöoikeussopimuksen tätä määräysvaltaa käyttävän yksikön kanssa tai saman
hankintaviranomaisen määräysvallan alaisen toisen oikeushenkilön kanssa
edellyttäen, että oikeushenkilössä, jonka kanssa julkinen käyttöoikeussopimus
tehdään, ei ole yksityistä osakkuutta. 3.
Edellä 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa
tarkoitettu hankintaviranomainen tai ‑yksikkö, joka ei käytä
oikeushenkilössä 1 kohdassa tarkoitettua määräysvaltaa, voi kuitenkin tehdä
käyttöoikeussopimuksen sellaisen oikeushenkilön kanssa, jossa se käyttää
määräysvaltaa yhdessä muiden hankintaviranomaisten tai -yksikköjen kanssa,
soveltamatta tämän direktiivin säännöksiä, jos seuraavat edellytykset
täyttyvät: a) edellä 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa
tarkoitetut hankintaviranomaiset tai ‑yksiköt käyttävät yhdessä
samanlaista määräysvaltaa kyseisessä oikeushenkilössä kuin ne käyttävät omissa
toimipaikoissaan; b) vähintään 90 prosenttia kyseisen
oikeushenkilön toiminnoista suoritetaan 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa
tarkoitetulle määräysvaltaa käyttävälle hankintaviranomaiselle tai -yksikölle
tai muille saman hankintaviranomaisen tai -yksikön määräysvallan alaisille
oikeushenkilöille; c) määräysvallan alaisessa oikeushenkilössä
ei ole yksityisiä osakkuuksia. Sovellettaessa a alakohtaa 4 artiklan 1 kohdan 1
alakohdassa tarkoitettujen hankintaviranomaisten tai -yksikköjen katsotaan
käyttävän yhdessä määräysvaltaa oikeushenkilössä, jos seuraavat kumulatiiviset
edellytykset täyttyvät: a) määräysvallan alaisen oikeushenkilön
päätöksentekoelimet koostuvat kaikkien 4 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa
tarkoitettujen määräysvallan käyttöön osallistuvien hankintaviranomaisten tai
-yksikköjen edustajista; b) kyseiset 4 artiklan 1 kohdan 1
alakohdassa tarkoitetut hankintaviranomaiset tai ‑yksiköt voivat yhdessä
käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa määräysvallan alaisen oikeushenkilön
strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin; c) määräysvallan alainen oikeushenkilö ei
aja sellaisia etuja, jotka poikkeaisivat siihen sidoksissa olevien
viranomaisten eduista; d) määräysvallan alainen oikeushenkilö ei
saa todellisten kustannusten korvaamisen lisäksi muita etuja
hankintaviranomaisten kanssa tehdyistä julkista hankintaa koskevista
sopimuksista. 4.
Kahden tai useamman 4 artiklan 1 kohdan 1
alakohdassa tarkoitetun hankintaviranomaisen tai -yksikön välillä tehtyä
sopimusta ei katsota tämän direktiivin 2 artiklan 1 kohdan 1 alakohdassa
tarkoitetuksi käyttöoikeussopimukseksi, jos seuraavat kumulatiiviset
edellytykset täyttyvät: a) sopimuksella käynnistetään siihen
osallistuvien hankintaviranomaisten tai ‑yksikköjen välinen todellinen
yhteistyö, jonka tavoitteena on näillä viranomaisilla olevien julkisiin
palveluihin liittyvien tehtävien yhteinen hoitaminen ja johon sisältyy
sopimuspuolten keskinäisiä oikeuksia ja velvollisuuksia; b) sopimusta hallitsevat ainoastaan yleiseen
etuun liittyvät näkökohdat; c) sopimukseen osallistuvat
hankintaviranomaiset tai -yksiköt harjoittavat avoimilla markkinoilla enintään 10:tä
prosenttia sopimuksen kannalta merkityksellisistä toiminnoista liikevaihdon
perusteella mitattuna; d) sopimukseen ei liity muita siihen
osallistuvien hankintaviranomaisten tai –yksikköjen välisiä varojen siirtoja
kuin rakennusurakoiden, palvelujen tai tavaroiden todellisten kustannusten
korvaamista vastaavat siirrot; e) missään sopimukseen osallistuvassa hankintaviranomaisessa
tai -yksikössä ei ole yksityisiä osakkuuksia. 5.
Edellä 1–4 kohdassa tarkoitettu yksityisten
osakkuuksien poissaolo on todennettava käyttöoikeussopimusta tai sopimusta
tehtäessä. Tässä artiklassa säädettyjä poikkeuksia ei enää
sovelleta siitä alkaen, kun yksityisiä osakkuuksia tulee mukaan, jolloin
voimassa olevat käyttöoikeussopimukset on avattava kilpailulle tavanomaisilla
käyttöoikeussopimusten tekomenettelyillä. III jakso
Yleiset säännökset 16 artikla
Käyttöoikeussopimuksen kesto Käyttöoikeussopimuksen kesto on rajoitettava
aikaan, jonka käyttöoikeuden saajan katsotaan tarvitsevan saadakseen takaisin
urakoiden tai palvelujen toteuttamiseksi tehdyt investoinnit ja saadakseen
kohtuullisen tuoton sijoitetulle pääomalle. 17 artikla
Sosiaalipalvelut ja muut erityiset palvelut Liitteessä X lueteltuja sosiaalipalveluja ja
muita erityisiä palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, jotka kuuluvat
tämän direktiivin soveltamisalaan, sovelletaan 26 artiklan 3 kohdan ja 27
artiklan 1 kohdan mukaista velvoitetta. 18 artikla
Sekamuotoiset käyttöoikeussopimukset 1.
Sopimukset, joiden kohteena on sekä palveluja että
tavaroita, on tehtävä tämän direktiivin mukaisesti, jos kyseisen sopimuksen
pääkohteena ovat palvelut ja jos on kyse 2 artiklan ensimmäisen kohdan 1
alakohdassa tarkoitetuista käyttöoikeussopimuksista. 2.
Käyttöoikeussopimukset, joiden kohteena on sekä 17
artiklassa tarkoitettuja palveluja että muita palveluja, on tehtävä siihen
palvelutyyppiin sovellettavien säännösten mukaisesti, joka on luonteenomainen
kyseisen sopimuksen pääkohteelle. 3.
Jos on kyse 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista
sekamuotoisista sopimuksista, niiden pääkohde on määritettävä vertaamalla
kyseisten palvelujen tai tavaroiden arvoja. 4.
Jos on kyse sopimuksista, jotka koskevat tämän
direktiivin soveltamisalaan kuuluvia käyttöoikeuksia ja sellaisia hankintoja
tai muita osatekijöitä, jotka eivät kuulu tämän direktiivin eivätkä
[direktiivit 2004/17/EY ja 2004/18/EY korvaavien] direktiivien tai direktiivin 2009/81/EY
soveltamisalaan, se osuus sopimuksesta, joka muodostaa tämän direktiivin
soveltamisalaan kuuluvan käyttöoikeuden, on tehtävä tämän direktiivin
säännösten mukaisesti. Jos eri osuudet sopimuksesta ovat objektiivisesti
erottamattomat, tämän direktiivin soveltamisesta päätetään kyseisen sopimuksen
pääkohteen perusteella. 5.
Jos on kyse tämän direktiivin soveltamisalaan
kuuluvista käyttöoikeussopimuksista ja [direktiivien 2004/18/EY tai 2004/17/EY]
tai direktiivin 2009/81/EY[21]
soveltamisalaan kuuluvista sopimuksista, se osuus sopimuksesta, joka muodostaa
tämän direktiivin soveltamisalaan kuuluvan käyttöoikeuden, on tehtävä tämän
direktiivin säännösten mukaisesti. Jos osuudet tällaisista sopimuksista ovat
objektiivisesti erottamattomat, tämän direktiivin soveltamisesta päätetään
kyseisen sopimuksen pääkohteen perusteella. 19 artikla
Useita toimintoja koskevat käyttöoikeussopimukset 1.
Käyttöoikeussopimukseen, jolla on tarkoitus kattaa
useita toimintoja, on sovellettava siihen toimintaan sovellettavia sääntöjä,
jonka toteuttamiseksi se ensisijaisesti tehdään. Yhden käyttöoikeussopimuksen ja usean erillisen
käyttöoikeussopimuksen välillä tehtävän valinnan tarkoituksena ei kuitenkaan
saa olla sopimusten jättäminen tämän direktiivin soveltamisalan ulkopuolelle. 2.
Jos jokin toiminnoista, joiden toteuttamiseksi
tämän direktiivin säännösten soveltamisalaan kuuluva käyttöoikeussopimus
tehdään, mainitaan liitteessä III ja toista ei mainita kyseisessä liitteessä ja
jos on objektiivisesti mahdotonta määrittää, minkä toiminnan toteuttamiseksi
käyttöoikeussopimus ensisijaisesti tehdään, käyttöoikeussopimus on tehtävä
niiden tämän direktiivin säännösten mukaisesti, joita sovelletaan
hankintaviranomaisten tekemiin käyttöoikeussopimuksiin. 3.
Jos jokin toiminnoista, joiden toteuttamiseksi
sopimus tai käyttöoikeussopimus tehdään, kuuluu tämän direktiivin
soveltamisalaan ja toinen ei kuulu tämän direktiivin, [direktiivien 2004/18/EY
tai 2004/17/EY] tai direktiivin 2009/81/EY[22]
soveltamisalaan ja jos on objektiivisesti mahdotonta määrittää, minkä toiminnan
toteuttamiseksi sopimus tai käyttöoikeussopimus ensisijaisesti tehdään, sopimus
tai käyttöoikeussopimus on tehtävä tämän direktiivin mukaisesti. IV jakso
Erityistilanteet 20 artikla
Varatut käyttöoikeussopimukset Jäsenvaltiot voivat varata oikeuden osallistua
käyttöoikeussopimusten tekomenettelyihin sellaisille suojatyökeskuksille ja
talouden toimijoille, joiden päätarkoituksena on vammaisten ja heikommassa
asemassa olevien työntekijöiden integroiminen yhteiskuntaan ja työelämään, tai
rajata käyttöoikeussopimusten toteuttamisen suojatyöohjelmiin, jos yli 30 prosenttia
kyseisten suojatyökeskusten, talouden toimijoiden tai suojatyöohjelmien
työntekijöistä on vammaisia tai heikommassa asemassa olevia työntekijöitä.
Käyttöoikeussopimusta koskevassa ilmoituksessa on oltava viittaus tähän
säännökseen. 21 artikla
Tutkimus- ja kehittämispalvelut 1.
Tätä direktiiviä sovelletaan niitä tutkimus- ja
kehittämispalveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, joiden CPV-viitenumerot
ovat 73000000-2 – 73436000-7, lukuun ottamatta viitenumeroa 73200000-4, 73210000-7
tai 73220000-0, seuraavien edellytysten täyttyessä: a) saatavat hyödyt koituvat yksinomaan
hankintaviranomaiselle tai -yksikölle käytettäviksi tämän toiminnassa, b) hankintaviranomainen tai -yksikkö korvaa
suoritetun palvelun kokonaan. 2.
Tätä direktiiviä ei sovelleta niitä tutkimus- ja
kehittämispalveluja koskeviin julkisia palveluja koskeviin
käyttöoikeussopimuksiin, joiden CPV-viitenumerot ovat 73000000-2 – 73436000-7,
lukuun ottamatta viitenumeroa 73200000-4, 73210000-7 tai 73220000-0, jos jokin
edellä mainituista edellytyksiä ei täyty. 3.
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja
säädöksiä 46 artiklan mukaisesti tässä artiklassa mainituista viitenumeroista,
kun CPV-nimikkeistöön tehtävät muutokset on otettava huomioon tässä direktiivissä
eivätkä ne aiheuta muutoksia tämän direktiivin soveltamisalaan. II LUKU
Periaatteet 22 artikla
Talouden toimijat 1.
Talouden toimijoita, jotka sen jäsenvaltion lain
mukaan, johon ne ovat sijoittautuneet, saavat tarjota kyseistä palvelua, ei saa
hylätä pelkästään sillä perusteella, että sen jäsenvaltion lain mukaan, jossa
käyttöoikeussopimus tehdään, niiden olisi oltava joko luonnollisia henkilöitä
tai oikeushenkilöitä. 2.
Oikeushenkilöt voidaan kuitenkin velvoittaa
ilmoittamaan tarjouksissaan tai hakemuksissaan käyttöoikeussopimuksen
toteuttamisesta vastaavien henkilöiden nimet ja ammatilliset pätevyydet. 3.
Talouden toimijat saavat tehdä tarjouksia tai
ilmoittautua ehdokkaiksi ryhmittyminä. 4.
Hankintaviranomaiset ja -yksiköt eivät saa asettaa
ryhmittymien osallistumiselle käyttöoikeussopimusten tekomenettelyihin
sellaisia erityisedellytyksiä, joita ei aseteta yksittäisille ehdokkaille.
Hankintaviranomaiset tai -yksiköt eivät saa myöskään edellyttää, että talouden
toimijoiden ryhmittymillä on oltava tietty oikeudellinen muoto tarjouksen tai
hakemuksen tekemiseksi. Hankintaviranomaiset ja -yksiköt voivat asettaa
erityisedellytyksiä sille, miten ryhmittymä toteuttaa käyttöoikeussopimuksen,
jos nämä edellytykset ovat objektiivisesti perusteltuja ja oikeasuhteisia. Edellytyksissä
voidaan vaatia ryhmittymältä tiettyä oikeudellista muotoa sopimuksen teon
jälkeen, jos käyttöoikeussopimuksen asianmukainen toteutus edellyttää tällaista
muutosta. 23 artikla
Nimikkeistöt 1.
Jos käyttöoikeussopimusten tekemisen yhteydessä viitataan
nimikkeistöihin, viittaukset on tehtävä käyttämällä asetuksella (EY) N:o 2195/2002[23] vahvistettua yhteistä
hankintanimikkeistöä (CPV). 2.
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja
säädöksiä 46 artiklan mukaisesti liitteissä I ja X käytettyjen viitenumeroiden muuttamiseksi
aina, kun CPV-nimikkeistön muutokset on otettava tässä direktiivissä huomioon
eikä niillä muuteta tämän direktiivin soveltamisalaa. 24 artikla
Luottamuksellisuus 1.
Jollei tämän direktiivin säännöksistä ja
tiedonsaantia koskevasta kansallisesta lainsäädännöstä muuta johdu,
hankintaviranomainen ei saa paljastaa talouden toimijoiden sille toimittamia tietoja,
jotka nämä ovat määritelleet luottamuksellisiksi, mukaan lukien muttei
yksinomaan tekniset salaisuudet tai liikesalaisuudet ja tarjouksiin liittyvät
luottamukselliset näkökohdat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta velvollisuuksia,
jotka liittyvät tämän direktiivin 27 artiklassa säädettyihin jälki-ilmoituksiin
ja 35 artiklassa säädettyyn ehdokkaille ja tarjoajille ilmoittamiseen. 2.
Hankintaviranomaiset tai -yksiköt voivat asettaa
talouden toimijoille vaatimuksia, joiden tarkoituksena on suojata niiden
tietojen luottamuksellisuutta, joita hankintaviranomaiset tai -yksiköt antavat
saataville käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyn kuluessa. 25 artikla
Viestintään sovellettavat säännöt 1.
Hankintaviranomaiset ja -yksiköt voivat valintansa
mukaan käyttää kaikessa viestinnässä ja tietojenvaihdossa seuraavia
viestintämuotoja, lukuun ottamatta tapauksia, joissa on tämän direktiivin tämän
direktiivin 28 artiklan 2 kohdan ja 30 artiklan mukaan käytettävä sähköistä
muotoa: a) 3, 4 ja 5 kohdan mukainen sähköinen
muoto; b) posti tai faksi; c) puhelin 6 kohdassa tarkoitetuissa
tapauksissa ja olosuhteissa; d) näiden viestintämuotojen yhdistelmä. Jäsenvaltiot voivat tehdä sähköisten
viestintämuotojen käytön pakolliseksi käyttöoikeussopimuksia koskevassa
viestinnässä ja mennä siten tämän direktiivin 28 artiklan 2 kohdassa ja 30
artiklassa vahvistettuja velvollisuuksia pitemmälle. 2.
Valittujen viestintämuotojen on oltava yleisesti
käytettävissä eivätkä ne saa rajoittaa talouden toimijoiden mahdollisuutta
osallistua käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyyn. Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen on
varmistettava kaikessa viestinnässä, tietojenvaihdossa ja tietojen tallentamisessa,
että tietojen eheys sekä tarjousten ja hakemusten luottamuksellisuus
säilytetään. Ne saavat tarkastella tarjousten ja hakemusten sisältöä vasta
niiden jättämiselle asetetun määräajan päätyttyä. 3.
Sähköisessä viestinnässä käytettävien välineiden ja
näiden välineiden teknisten ominaisuuksien on oltava syrjimättömiä, yleisesti
saatavilla ja yhteentoimivia yleisesti käytössä olevien tieto- ja
viestintäteknologisten tuotteiden kanssa, eivätkä ne saa rajoittaa talouden
toimijoiden mahdollisuuksia osallistua käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyyn.
Tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisiksi katsottavien sähköisten
vastaanottolaitteiden tekniset yksityiskohdat ja ominaisuudet vahvistetaan
liitteessä XII. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja
säädöksiä 46 artiklan mukaisesti liitteessä XII vahvistettujen teknisten
yksityiskohtien ja ominaisuuksien muuttamisesta teknisen kehityksen vuoksi tai
hallinnollisista syistä. Teknisten formaattien, prosessien ja
sanomastandardien yhteentoimivuuden varmistamiseksi erityisesti
rajatylittävässä kontekstissä komissiolle siirretään valta antaa delegoituja
säädöksiä 46 artiklan mukaisesti tiettyjen teknisten standardien käytön tekemisestä
pakolliseksi ainakin tarjousten tai hakemusten sähköisen esittämisen, sähköisten
luetteloiden ja sähköisten todentamismuotojen käytön osalta. 4.
Hankintaviranomaiset ja -yksiköt voivat
tarvittaessa edellyttää sellaisten välineiden käyttöä, jotka eivät ole
yleisesti saatavissa, edellyttäen, että nämä välineet tarjoavat vaihtoehtoisia
käyttömuotoja. Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen katsotaan
tarjoavan sopivia vaihtoehtoisia käyttömuotoja missä tahansa seuraavista
tilanteista: a) ne antavat kyseiset välineet vapaasti,
suoraan ja kokonaan saataville sähköisessä muodossa liitteen IX mukaisen
ilmoituksen julkaisupäivästä tai siitä päivästä, jona kiinnostuksen
vahvistamista koskeva pyyntö lähetetään. Ilmoituksessa tai kiinnostuksen
vahvistamista koskevassa pyynnössä on mainittava internetosoite, josta kyseiset
välineet ovat saatavilla; b) ne varmistavat, että muihin
jäsenvaltioihin kuin hankintaviranomaisen kotijäsenvaltioon sijoittautuneet
tarjoajat voivat päästä käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyyn käyttämällä
väliaikaisia tunnistevälineitä, jotka annetaan verkossa saataville ilman
lisäkustannuksia; c) ne tarjoavat vaihtoehtoisen kanavan
tarjousten sähköistä jättämistä varten. 5.
Tarjousten sähköiseen toimittamiseen ja
vastaanottamiseen käytettäviin laitteisiin sekä hakemusten sähköiseen
toimittamiseen ja vastaanottamiseen sovelletaan seuraavia sääntöjä: a) tarjousten ja osallistumispyyntöjen
sähköiseen toimittamiseen tarvittavia eritelmiä, myös salausta ja
aikaleimausta, koskevien tietojen on oltava kiinnostuneiden osapuolten
käytettävissä; b) laitteiden, todentamismenetelmien ja sähköisten
allekirjoitusten on oltava liitteen XII vaatimusten mukaisia; c) hankintaviranomaisten ja -yksikköjen on
määritettävä turvataso, joka sähköisiltä viestintämuodoilta vaaditaan yksittäisen
käyttöoikeussopimusten tekomenettelyn eri vaiheissa. Turvatason on oltava
oikeassa suhteessa kuhunkin vaiheeseen liittyviin riskeihin; d) jos edellytetään Euroopan parlamentin ja
neuvoston direktiivissä 1999/93/EY[24]
määriteltyjä kehittyneitä sähköisiä allekirjoituksia, hankintaviranomaisten ja
-yksikköjen on, jos allekirjoitus on kelvollinen, hyväksyttävä allekirjoitukset,
jotka perustuvat komission päätöksessä 2009/767/EY[25] säädetyssä luotettavassa
luettelossa tarkoitettuihin hyväksyttyihin sähköisiin varmenteisiin ja jotka on
luotu turvallisilla allekirjoitusten luomismenetelmillä tai ilman niitä, seuraavien
edellytysten täyttyessä: i) niiden on vahvistettava vaadittu
kehittyneen allekirjoituksen muoto komission päätöksessä 2011/130/EU[26] säädettyjen muotojen
perusteella ja otettava käyttöön tarvittavat toimenpiteet, jotta näitä
allekirjoitusmuotoja pystytään käsittelemään teknisesti; ii) jos tarjous allekirjoitetaan
luotettavaan luetteloon sisältyvän hyväksytyn varmenteen perusteella, ne eivät
saa soveltaa lisävaatimuksia, jotka voivat estää tarjoajia käyttämästä kyseisiä
allekirjoituksia. 6.
Osallistumishakemusten toimittamiseen on
sovellettava seuraavia sääntöjä: a) käyttöoikeussopimukseen liittyvää
hankintamenettelyä koskevat osallistumishakemukset voidaan tehdä kirjallisesti
tai puhelimitse. Jälkimmäisessä tapauksessa on lähetettävä kirjallinen
vahvistus ennen hakemusten vastaanottamiselle asetetun määräajan päättymistä; b) hankintaviranomaiset tai -yksiköt voivat
edellyttää, että faksilla lähetetyt osallistumishakemukset on vahvistettava
postitse tai sähköisessä muodossa, jos tämä on todistelun kannalta tarpeen. Sovellettaessa b alakohtaa hankintaviranomaisen
tai -yksikön on ilmoitettava käyttöoikeussopimusta koskevassa ilmoituksessa tai
kiinnostuksen vahvistamista koskevassa pyynnössä, että se edellyttää faksilla
toimitettujen osallistumishakemusten vahvistamista postitse tai sähköisessä
muodossa, ja ilmoitettava määräaika, johon mennessä tällainen vahvistus on
lähetettävä. 7.
Jäsenvaltioiden on varmistettava, että viimeistään
viiden vuoden kuluttua 49 artiklan 1 kohdassa säädetystä päivämäärästä kaikki
tämän direktiivin mukaiset käyttöoikeussopimusten tekemistä koskevat menettelyt
suoritetaan käyttämällä sähköisiä viestintämuotoja, erityisesti tarjousten ja
hakemusten sähköistä toimittamista, tämän artiklan vaatimusten mukaisesti. Tätä velvollisuutta ei sovelleta, jos sähköisten
muotojen käyttö edellyttäisi erikoisvälineitä tai tiedostomuotoja, jotka eivät
ole yleisesti saatavilla kaikissa jäsenvaltioissa 3 kohdassa tarkoitetulla
tavalla. Hankintaviranomaiset tai -yksiköt, jotka käyttävät muita
viestintämuotoja tarjousten tekemiseen, ovat velvollisia osoittamaan
käyttöoikeussopimuksiin liittyvissä asiakirjoissa, että sähköisten muotojen
käyttö edellyttäisi talouden toimijoiden kanssa vaihdettavien tietojen
erityisen luonteen vuoksi erikoisvälineitä tai tiedostomuotoja, jotka eivät ole
yleisesti saatavilla kaikissa jäsenvaltioissa. Hankintaviranomaisilla ja -yksiköillä katsotaan
olevan perustellut syyt olla vaatimatta sähköisten viestintämuotojen käyttöä
tarjousten tekemiseen seuraavissa tapauksissa: a) käyttöoikeussopimuksen tekemisen
erityisluonteen vuoksi teknisten eritelmien kuvausta ei voida antaa käyttämällä
tiedostomuotoja, joita yleisesti käytetyt sovellukset yleensä tukevat; b) sovellukset, jotka tukevat teknisten eritelmien
kuvaamiseen soveltuvia tiedostomuotoja, kuuluvat omistusoikeudelliseen
lisensointijärjestelmään eikä niitä voida antaa hankintaviranomaisen saataville
latausta tai etäkäyttöä varten; c) sovelluksissa, jotka tukevat teknisten
eritelmien kuvaamiseen soveltuvia tiedostomuotoja, käytetään tiedostomuotoja,
joita ei voida käsitellä millään muulla avoimilla tai ladattavilla
sovelluksilla. 8.
Hankintaviranomaiset voivat käyttää tietoja, jotka
on käsitelty sähköisesti julkista hankintaa koskevia menettelyjä varten, estääkseen,
havaitakseen ja korjatakseen kussakin vaiheessa tehtävät virheet kehittämällä
asianmukaisia välineitä. II OSASTO
KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUSTEN TEKEMISTÄ KOSKEVAT SÄÄNNÖT I LUKU
Julkistaminen ja avoimuus 26 artikla
Käyttöoikeussopimuksia koskevat ilmoitukset 1.
Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen, jotka
haluavat tehdä käyttöoikeussopimuksen, on julkaistava aikomustaan koskeva
ilmoitus. 2.
Käyttöoikeussopimuksia koskevissa ilmoituksissa on
oltava liitteessä IV olevassa osassa tarkoitetut tiedot sekä tarvittaessa muut
hankintaviranomaisen tai -yksikön tarpeellisiksi katsomat tiedot
vakiolomakkeiden mukaisesti 3.
Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen, jotka haluavat
tehdä sosiaalipalveluja ja muita erityisiä palveluja koskevan
käyttöoikeussopimuksen, on ilmoitettava aikomuksestaan tehdä käyttöoikeussopimus
julkaisemalla ennakkoilmoitus mahdollisimman pian varainhoitovuoden alkamisen
jälkeen. Kyseisissä ilmoituksissa on oltava liitteen XIII mukaiset tiedot. 4.
Komissio vahvistaa kyseiset vakiolomakkeet. Täytäntöönpanosäädökset
annetaan 48 artiklassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. 5.
Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään,
hankintaviranomaisia ja -yksikköjä ei saa vaatia julkaisemaan
käyttöoikeussopimusta koskevaa hankintailmoitusta seuraavissa tapauksissa: a) käyttöoikeussopimusmenettelyllä ei ole saatu
lainkaan tarjouksia tai ei ole saatu sopivia tarjouksia edellyttäen, että
käyttöoikeussopimuksen alkuperäisiä ehtoja ei olennaisesti muuteta ja
komissiolle tai [direktiivin 2004/18/EY korvaavan] direktiivin 84 artiklan
mukaisesti nimetylle kansalliselle valvontaelimelle toimitetaan sen pyynnöstä
selostus asiasta; b) kun rakennusurakat tai palvelut voidaan
antaa ainoastaan tietyn talouden toimijan tehtäväksi, teknisistä syistä
johtuvaan kilpailun puuttumiseen, patenttien, tekijänoikeuksien tai muiden
immateriaalioikeuksien suojaamiseen tai muiden yksinoikeuksien suojaamiseen
liittyvistä syistä eikä vaihtoehtoista tai korvaavaa ratkaisua ole ja kilpailun
puuttuminen ei johdu käyttöoikeussopimuksen tekemiseen liittyvien parametrien
keinotekoisesta kaventamisesta; c) kyseessä ovat uudet rakennusurakat tai
-palvelut, jotka ovat sille talouden toimijalle annetun rakennusurakan tai
palvelun toistamista, jonka kanssa samat hankintaviranomaiset tai -yksiköt ovat
tehneet alkuperäisen käyttöoikeussopimuksen, johon sovelletaan 1 kohdassa
tarkoitettua velvollisuutta, jos nämä uudet rakennusurakat tai palvelut ovat sen
perushankkeen mukaisia, josta alkuperäinen käyttöoikeussopimus on tehty.
Perushankkeessa on ilmoitettava mahdollisten lisäurakoiden tai ‑palvelujen
laajuudesta sekä edellytyksistä, joilla niitä koskeva käyttöoikeussopimus
voidaan tehdä. Hankintaviranomaisten tai -yksikköjen on otettava heti
ensimmäisen hankkeen tarjouskilpailun yhteydessä huomioon myöhempien rakennusurakoiden
tai -palvelujen arvioidut kokonaiskustannukset soveltaessaan 5artiklan
säännöksiä. 6.
Ensimmäisen alakohdan a alakohdan soveltamiseksi
tarjousta ei pidetä sopivana silloin, kun - se ei vastaa tarjouspyyntöä tai sitä ei voida
hyväksyä, ja - se on käyttöoikeussopimuksen kannalta tarpeeton
eikä täytä käyttöoikeussopimukseen liittyvissä asiakirjoissa määriteltyjä
hankintaviranomaisen tai -yksikön tarpeita. Tarjouksia pidetään tarjouspyyntöä vastaamattomina
silloin, kun ne eivät noudata käyttöoikeussopimuksiin liittyviä asiakirjoja tai
tarjotut hinnat on suojattu tavanomaisilta kilpailuvoimilta. Tarjouksia ei voida pitää hyväksyttävinä seuraavissa
tapauksissa: a) ne on saatu myöhässä; b) niiden tekijä ei täytä vaadittuja pätevyysvaatimuksia;
c) niiden hinta ylittää hankintaviranomaisen
tai -yksikön ennen käyttöoikeussopimuksen tekemistä koskevan menettelyn
aloittamista laatiman talousarvion, joka on esitetty kirjallisesti; d) ne on todettu poikkeuksellisen alhaisiksi. 27 artikla
Käyttöoikeussopimuksia koskevat jälki-ilmoitukset 1.
Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen, jotka ovat
tehneet käyttöoikeussopimuksen, on lähetettävä käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyn
tuloksia koskeva jälki-ilmoitus 48 päivän kuluessa käyttöoikeussopimuksen tekemisestä. 2.
Edellä 1 kohdassa tarkoitettua velvollisuutta on sovellettava
myös niihin palveluja koskeviin käyttöoikeussopimuksiin, joiden ennakoitu arvo 6
artiklan 5 kohdassa tarkoitetun menetelmän mukaan laskettuna on vähintään 2
500 000 euroa, lukuun ottamatta ainoastaan sosiaalipalveluja ja muita 17
artiklassa tarkoitettuja erityisiä palveluja. 3.
Tällaisissa ilmoituksissa on oltava liitteessä V
tai sosiaalipalveluja ja muita erityisiä palveluja koskevien
käyttöoikeussopimusten osalta liitteessä VI esitetyt tiedot, ja ne on
julkaistava 28 artiklan säännösten mukaisesti. 28 artikla
Ilmoitusten muoto ja julkaisemistapa 1.
Edellä 26 ja 27 artiklassa sekä 43 artiklan 6
kohdassa tarkoitetuissa ilmoituksissa on oltava liitteissä IV–VI esitetyt
tiedot vakiolomakkeiden muodossa, mukaan lukien oikaisuja koskevat
vakiolomakkeet. Komissio vahvistaa kyseiset vakiolomakkeet
täytäntöönpanosäädöksillä, jotka annetaan 48 artiklassa tarkoitettua
neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. 2.
Ilmoitukset on laadittava, toimitettava sähköisessä
muodossa komissiolle ja julkaistava liitteen IX mukaisesti. Ilmoitukset on
julkaistava viimeistään viisi päivää sen jälkeen, kun ne on lähetetty.
Kustannuksista, joita ilmoitusten julkaisemisesta aiheutuu komissiolle, vastaa
unioni. 3.
Edellä 26 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset on
julkaistava kokonaisuudessaan hankintaviranomaisen tai -yksikön valitsemalla
unionin virallisella kielellä. Kyseinen kielitoisinto on ainoa
todistusvoimainen teksti. Kunkin ilmoituksen keskeisistä kohdista on
julkaistava tiivistelmä muilla virallisilla kielillä. 4.
Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen on voitava
osoittaa, minä päivänä ilmoitukset on lähetetty. Komissio toimittaa hankintaviranomaiselle tai
-yksikölle vahvistuksen ilmoituksen vastaanottamisesta ja toimitettujen tietojen
julkaisemisesta mainiten julkaisupäivämäärän. Tämä vahvistus on osoitus
tapahtuneesta julkaisemisesta. 5.
Hankintaviranomaiset ja -yksiköt voivat julkaista
ilmoituksia käyttöoikeussopimuksista, joihin ei sovelleta tässä direktiivissä
säädettyjä julkaisuvaatimuksia, edellyttäen että kyseiset ilmoitukset toimitetaan
komissiolle sähköisessä liitteen IX mukaisessa muodossa ja kyseisen liitteen
mukaista toimitustapaa noudattaen. 29 artikla
Julkaiseminen kansallisella tasolla
1.
Edellä 26 ja 27 artiklassa tarkoitettuja
ilmoituksia ja niiden sisältämiä tietoja ei saa julkaista kansallisella tasolla
ennen 28 artiklan mukaista julkaisemista. 2.
Kansallisella tasolla julkaistuissa ilmoituksissa
ei saa olla muita tietoja kuin ne, jotka ovat komissiolle lähetetyissä ilmoituksissa,
mutta niissä on mainittava päivä, jona ilmoitus on lähetetty komissiolle. 30 artikla
Käyttöoikeussopimuksiin liittyvien asiakirjojen saatavuus sähköisessä muodossa 1.
Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen on asetettava
käyttöoikeussopimuksiin liittyvät asiakirjat ilmaiseksi, rajoituksetta, suoraan
ja kokonaan kaikkien saataville sähköisessä muodossa siitä päivästä, jona
ilmoitus on julkaistu 28 artiklan mukaisesti tai jona tarjouspyyntö lähetetään.
Ilmoituksessa tai pyynnöissä on mainittava internetosoite, jossa
asiakirja-aineisto on saatavilla. 2.
Jos eritelmiä ja niitä täydentäviä asiakirjoja
koskevia lisätietoja on pyydetty ajoissa, hankintaviranomaisten ja -yksikköjen
tai toimivaltaisten yksikköjen on toimitettava ne viimeistään kuusi päivää
ennen tarjousten vastaanottamiselle asetetun määräajan päättymistä. II LUKU
Menettelyn kulku I jakso
Yhteiset käyttöoikeussopimukset, määräajat ja tekniset eritelmät 31 artikla
Eri jäsenvaltioista olevien hankintaviranomaisten tai -yksikköjen väliset
yhteiset käyttöoikeussopimukset 1.
Eri jäsenvaltioista olevat hankintaviranomaiset tai
-yksiköt voivat tehdä yhteisiä julkisia käyttöoikeussopimuksia jollakin tässä
artiklassa kuvatuista tavoista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 15 artiklan
soveltamista. 2.
Useat eri jäsenvaltioista olevat
hankintaviranomaiset tai -yksiköt voivat tehdä käyttöoikeussopimuksen yhdessä.
Tällöin osallistuvien hankintaviranomaisten tai ‑yksikköjen on tehtävä
sopimus, jossa määritetään a) mitä kansallisia säännöksiä on
sovellettava käyttöoikeussopimuksen tekemistä koskevaan menettelyyn, b) käyttöoikeussopimuksen tekemistä koskevan
menettelyn sisäinen rakenne, mukaan lukien menettelyn hallinnointi,
vastuunjako, hankittavien rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen
jakaminen ja käyttöoikeussopimusten tekeminen. Kun sovellettavaa kansallista lakia määritetään a
alakohdan mukaisesti, hankintaviranomaiset tai -yksiköt voivat valita minkä
tahansa sellaisen jäsenvaltion kansalliset säännökset, jossa vähintään yksi
osallistuvista viranomaisista sijaitsee. 3.
Jos useat eri jäsenvaltioista olevat
hankintaviranomaiset tai -yksiköt ovat perustaneet yhteisen oikeushenkilön,
mukaan lukien Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1082/2006[27] mukaiset eurooppalaiset
alueellisen yhteistyön yhtymät, osallistuvien hankintaviranomaisten tai
-yksiköiden on sovittava yhteisen oikeushenkilön toimivaltaisen elimen
tekemällä päätöksellä siitä, minkä seuraavan jäsenvaltion kansallisia
käyttöoikeussopimuksen tekemistä koskevia sääntöjä sovelletaan: a) sen jäsenvaltion kansalliset säännökset,
jossa oikeushenkilöllä on sääntömääräinen kotipaikka; b) sen jäsenvaltion kansalliset säännökset,
jossa oikeushenkilö harjoittaa toimintaansa. Tätä sopimusta voidaan soveltaa joko
määräämättömän ajan, jos se vahvistetaan yhteisen oikeushenkilön
perustamisasiakirjassa, tai sopimuksen soveltamisen voidaan rajata koskemaan
tiettyä ajanjaksoa, tietyntyyppisiä käyttöoikeussopimuksia taikka yhden tai
useamman yksittäisen käyttöoikeussopimuksen tekemistä. 4.
Jos sopimusta, jossa määritetään sovellettavat
käyttöoikeussopimuksia koskevat säännöt, ei ole tehty, käyttöoikeussopimusten
teossa sovellettava kansallinen lainsäädäntö on määritettävä seuraavien
sääntöjen mukaisesti: a) jos menettelyn toteuttaa tai sitä
hallinnoi yksi osallistuva hankintaviranomainen tai -yksikkö muiden puolesta,
on sovellettava kyseisen hankintaviranomaisen tai -yksikön jäsenvaltion
kansallisia säännöksiä; b) jos menettelyä ei toteuta eikä sitä
hallinnoi yksi osallistuva hankintaviranomainen tai -yksikkö muiden puolesta,
ja kyseessä on i) julkinen käyttöoikeusurakka tai
käyttöoikeusurakka, hankintaviranomaisten tai -yksikköjen on sovellettava sen
jäsenvaltion kansallisia säännöksiä, jossa suurin osa rakennusurakoista
toteutetaan, ii) palveluja koskeva käyttöoikeussopimus,
hankintaviranomaisten tai ‑yksikköjen on sovellettava sen jäsenvaltion
kansallisia säännöksiä, jossa suurin osa palveluista suoritetaan; c) jos ei ole mahdollista määrittää
sovellettavaa kansallista lakia a ja b alakohdan mukaisesti, hankintaviranomaisten
tai -yksikköjen on sovellettava suurimmasta osasta kustannuksia vastaavan
hankintaviranomaisen jäsenvaltion kansallisia säännöksiä. 5.
Jos 3 kohdan mukaista sopimusta, jossa määritetään
sovellettava käyttöoikeussopimusten tekemistä koskeva laki, ei ole tehty,
useiden eri jäsenvaltioista olevien hankintaviranomaisten tai -yksikköjen
perustamien yhteisten oikeushenkilöiden toteuttamiin käyttöoikeussopimusten
tekemistä koskeviin menettelyihin sovellettava kansallinen lainsäädäntö on
määritettävä seuraavien sääntöjen mukaisesti: a) jos menettelyn toteuttaa tai sitä
hallinnoi yhteisen oikeushenkilön toimivaltainen elin, sovelletaan sen
jäsenvaltion kansallisia säännöksiä, jossa oikeushenkilön sääntömääräinen
kotipaikka sijaitsee; b) jos menettelyn toteuttaa tai sitä
hallinnoi oikeushenkilön jäsen kyseisen oikeushenkilön puolesta, on
sovellettavan 4 kohdan a ja b alakohdassa vahvistettuja sääntöjä; c) jos ei ole mahdollista määrittää sovellettavaa
kansallista lakia 4 kohdan a tai b alakohdan mukaisesti, hankintaviranomaisten
tai -yksikköjen on sovellettava sen jäsenvaltion kansallisia säännöksiä, jossa
oikeushenkilön sääntömääräinen kotipaikka sijaitsee. 6.
Yksi tai useampi hankintaviranomainen tai -yksikkö
voi tehdä yksittäisiä käyttöoikeussopimuksia sellaisen puitejärjestelyn
mukaisesti, jonka on tehnyt toisessa jäsenvaltiossa sijaitseva
hankintaviranomainen tai joka on tehty yhdessä sen kanssa, edellyttäen että
puitejärjestely sisältää erityiset määräykset, joiden nojalla asianomainen yksi
tai useampi hankintaviranomainen voi tehdä yksittäisiä käyttöoikeussopimuksia. 7.
Rajatylittävään käyttöoikeussopimusten tekemiseen
liittyvissä päätöksissä on noudatettava sovellettavan kansallisen lain mukaisia
tavanomaisia muutoksenhakumenettelyjä. 8.
Muutoksenhakumenettelyjen tehokkaan toiminnan
mahdollistamiseksi jäsenvaltioiden on huolehdittava siitä, että neuvoston
direktiivissä 89/665/ETY[28]
ja neuvoston direktiivissä 92/13/ETY tarkoitettujen, toisissa jäsenvaltioissa
sijaitsevien muutoksenhakuelinten päätökset pannaan täysimääräisesti täytäntöön
niiden kansallisessa oikeusjärjestyksessä, kun tällaisiin päätöksiin liittyy
jäsenvaltioiden alueelle sijoittautuneita hankintaviranomaisia tai -yksikköjä,
jotka osallistuvat asianomaiseen käyttöoikeussopimuksen tekemistä koskevaan
rajatylittävään menettelyyn. 32 artikla
Tekniset eritelmät 1.
Liitteessä VIII olevassa 1 kohdassa määritellyt
tekniset eritelmät on vahvistettava käyttöoikeussopimuksiin liittyvissä
asiakirjoissa. Teknisissä eritelmissä on määriteltävä rakennusurakoilta,
palveluilta tai tavaroilta, vaadittavat ominaisuudet. Näissä ominaisuuksissa voidaan viitata myös
tiettyyn prosessiin pyydettyjen rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen
tuotannossa tai toteutuksessa tai missä tahansa 2 artiklan 14 alakohdassa
tarkoitetun elinkaaren vaiheessa. Tätä alakohtaa on sovellettava direktiivin 96/71/EY
mukaisesti. Teknisissä eritelmissä on myös mainittava,
edellytetäänkö immateriaalioikeuksien siirtoa. Kaikissa käyttöoikeussopimuksissa, joiden kohde on
tarkoitettu henkilöiden käyttöön, olipa kyse yleisöstä taikka hankintaviranomaisen
tai -yksikön henkilöstöstä, tekniset eritelmät on asianmukaisesti perusteltuja
tapauksia lukuun ottamatta laadittava siten, että voidaan ottaa huomioon
vammaiskäytön edellytykset tai kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä
suunnittelu. Jos pakolliset esteettömyysstandardit vahvistetaan
unionin säädöksellä, tekniset eritelmät on määriteltävä esteettömyysnäkökohtien
osalta viittaamalla kyseiseen säädökseen. 2.
Teknisillä eritelmillä on varmistettava talouden toimijoille
yhtäläinen pääsy käyttöoikeussopimuksen tekemistä koskevaan menettelyyn,
eivätkä ne saa haitata perusteettomasti käyttöoikeussopimusten tekemisen
avaamista kilpailulle. 3.
Rajoittamatta pakollisten kansallisten teknisten
sääntöjen soveltamista siltä osin kuin ne ovat unionin oikeuden mukaisia,
tekniset eritelmät on laadittava jollakin seuraavista tavoista: a) suorituskykyä koskevien tai
toiminnallisten vaatimusten perusteella, mukaan lukien ympäristöominaisuudet,
edellyttäen että parametrit ovat riittävän tarkat, jotta tarjoajat pystyvät
määrittämään sopimuksen kohteen ja hankintaviranomaiset tai -yksiköt pystyvät
tekemään sopimuksen; b) viittaamalla joko liitteessä VIII
määriteltyihin eritelmiin ja seuraavassa luetellussa tärkeysjärjestyksessä: kansallisiin
standardeihin, joilla saatetaan voimaan eurooppalaisia standardeja,
eurooppalaisiin teknisiin hyväksyntöihin, yhteisiin teknisiin eritelmiin,
kansainvälisiin standardeihin, muihin eurooppalaisten standardointielinten
laatimiin teknisiin viitejärjestelmiin tai, jos näitä ei ole, kansallisiin
standardeihin tai kansallisiin teknisiin hyväksyntöihin tai kansallisiin
rakennusurakoiden suunnitteluun, laskentaan ja toteuttamiseen sekä tavaroiden
käyttöön liittyviin teknisiin eritelmiin. Jokaiseen viittaukseen on liitettävä
ilmaisu ”tai vastaava”; c) a alakohdassa tarkoitettujen
suorituskykyä koskevien tai toiminnallisten vaatimusten perusteella ja
viittaamalla suorituskykyä koskevien tai toiminnallisten vaatimusten
mukaisuutta koskevana olettamana b alakohdassa tarkoitettuihin teknisiin
eritelmiin; d) viittaamalla b alakohdassa
tarkoitettuihin teknisiin eritelmiin tiettyjen ominaisuuksien osalta ja a
alakohdassa mainittuihin suorituskykyä koskeviin tai toiminnallisiin
vaatimuksiin muiden ominaisuuksien osalta. 4.
Teknisissä eritelmissä ei saa viitata tiettyyn
valmistajaan tai tiettyä alkuperää oleviin tuotteisiin tai erityiseen
menetelmään eikä tavaramerkkeihin, patentteihin, tyyppeihin tai tiettyyn
alkuperään tai tuotantoon siten, että maininta suosisi tai sulkisi menettelystä
pois tiettyjä yrityksiä tai tiettyjä tuotteita, paitsi jos tämä on perusteltua
sopimuksen kohteen vuoksi. Tällainen viittaus on poikkeuksellisesti sallittu
siinä tapauksessa, että sopimuksen kohdetta ei ole mahdollista riittävän
täsmällisesti ja täysin selvästi kuvata 3 kohdan mukaisesti; tällaiseen
viittaukseen on liitettävä ilmaisu ”tai vastaava”. 5.
Jos hankintaviranomainen tai -yksikkö käyttää
mahdollisuutta viitata 3 kohdan b alakohdassa tarkoitettuihin eritelmiin,
se ei saa hylätä tarjousta sillä perusteella, että tarjotut rakennusurakat,
tavarat ja palvelut eivät ole niiden eritelmien mukaisia, joihin se on
viitannut, jos tarjoaja osoittaa tarjouksessaan millä tahansa asianmukaisella
tavalla, mukaan lukien 33 artiklassa tarkoitettu näyttö, että sen ehdottamat
ratkaisut täyttävät teknisissä eritelmissä määritellyt vaatimukset vastaavalla
tavalla. 6.
Jos hankintaviranomainen tai -yksikkö käyttää 3
kohdan a alakohdassa säädettyä mahdollisuutta laatia tekniset eritelmät
suorituskykyä koskevien tai toiminnallisten vaatimusten perusteella, se ei saa
hylätä tarjousta tavaroista, palveluista tai rakennusurakoista, jotka ovat
kansallisesti voimaan saatetun eurooppalaisen standardin, eurooppalaisen
teknisen hyväksynnän, yhteisen teknisen eritelmän, kansainvälisen standardin
tai eurooppalaisen standardointielimen laatiman teknisen viitejärjestelmän
mukaisia, jos nämä eritelmät koskevat suorituskykyä koskevia tai toiminnallisia
vaatimuksia, jotka se on asettanut. Tarjoajan on osoitettava tarjouksessaan millä
tahansa asianmukaisella tavalla, mukaan lukien 33 artiklassa tarkoitetut
todistuskeinot, että standardin mukainen rakennusurakka, tavara tai palvelu
täyttää hankintaviranomaisen tai -yksikön suorituskykyä koskevat tai
toiminnalliset vaatimukset. 33 artikla
Testausraportit, sertifiointi ja muut todistuskeinot 1.
Hankintaviranomaiset tai -yksiköt voivat vaatia,
että talouden toimijat esittävät tunnustetun laitoksen laatiman testausraportin
tai tällaisen laitoksen antaman todistuksen näyttönä teknisten eritelmien
mukaisuudesta. Jos hankintaviranomaiset vaativat tunnustettujen
laitosten antamien sellaisten todistusten esittämistä, joissa todistetaan
tietyn teknisen eritelmän mukaisuus, hankintaviranomaisten on myös hyväksyttävä
vastaavien muiden tunnustettujen laitosten antamat todistukset. 2.
Hankintaviranomaisten tai yksikköjen on
hyväksyttävä muu asianmukainen näyttö, kuten valmistajan tekniset asiakirjat,
jos 1 kohdassa tarkoitetut todistukset tai testausraportit eivät ole
asianomaisen talouden toimijan käytettävissä tai toimijalla ei ole
mahdollisuutta saada niitä asetettujen määräaikojen kuluessa. 3.
Tässä artiklassa tarkoitetut tunnustetut laitokset
ovat testaus- ja kalibrointilaboratorioita sekä sertifiointi- ja
tarkastuselimiä, jotka on akkreditoitu Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetuksen (EY) N:o 765/2008[29]
mukaisesti. 4.
Jäsenvaltioiden on asetettava pyynnöstä muiden
jäsenvaltioiden saataville tiedot, jotka liittyvät 32 artiklan ja tämän
artiklan mukaisesti esitettyihin näyttöön ja asiakirjoihin, joilla osoitetaan
teknisten vaatimusten mukaisuus. Sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisten
viranomaisten on annettava nämä tiedot (direktiivin 2004/18/EY korvaavan
direktiivin) 88 artiklassa tarkoitettua hallintoa koskevien säännösten
mukaisesti. II jakso
Osallistujien valitseminen ja käyttöoikeussopimusten tekeminen 34 artikla
Yleiset periaatteet Käyttöoikeussopimukset on tehtävä perustein,
jotka hankintaviranomainen tai -yksikkö vahvistaa 39 artiklan mukaisesti,
edellyttäen, että seuraavat kumulatiiviset edellytykset täyttyvät: a) tarjous on käyttöoikeussopimusta
koskevassa ilmoituksessa, kiinnostuksen vahvistamista koskevassa pyynnössä ja
käyttöoikeussopimuksen tekemiseen liittyvissä asiakirjoissa esitettyjen
vaatimusten, edellytysten ja perusteiden mukainen; b) tarjouksen tekee tarjoaja, i) jota ei ole estetty osallistumasta
sopimuksentekomenettelyyn 36 artiklan 4–8 kohdan mukaisesti ja ii) joka täyttää hankintaviranomaisen tai
-yksikön 36 artiklan 1–3 kohdan mukaisesti vahvistamat valintaperusteet. 35 artikla
Menettelytakeet 1.
Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen on
sisällytettävä hankintailmoitukseen, tarjouspyyntöön tai käyttöoikeussopimukseen
liittyviin asiakirjoihin käyttöoikeussopimuksen kuvaus, sopimuksen tekoperusteet
ja vähimmäisvaatimukset, jotka on täytettävä. Näiden tietojen on
mahdollistettava käyttöoikeussopimuksen luonteen ja soveltamisalan yksilöinti,
jotta talouden toimijat voivat tehdä päätöksen siitä, pyytävätkö ne saada
osallistua käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyyn. Kuvausta, sopimuksen tekoperusteita
ja vähimmäisvaatimuksia ei saa muuttaa neuvottelujen aikana. 2.
Käyttöoikeussopimusta tehtäessä hankintaviranomaisten
ja -yksikköjen on varmistettava kaikkien tarjoajien yhdenvertainen kohtelu. Ne
eivät erityisesti saa antaa syrjivällä tavalla tietoja, jotka saattavat asettaa
jotkut tarjoajat muita edullisempaan asemaan. 3.
Jos hankintaviranomainen tai -yksikkö rajoittaa
hakijoiden määrän sopivalle tasolle, tämä on tehtävä avoimesti ja kaikkien
asianomaisten talouden toimijoiden saatavilla olevien objektiivisten
perusteiden mukaan. 4.
Käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyn järjestämistä
koskevat säännöt, mukaan lukien viestintää, menettelyvaiheita ja määräaikoja
koskevat säännöt, on laadittava ennakolta ja annettava tiedoksi kaikille
osallistujille. 5.
Jos käyttöoikeussopimukseen tekemiseen liittyy
neuvotteluja, hankintaviranomaisten tai -yksikköjen on noudatettava seuraavia
sääntöjä: a) jos neuvottelut käydään tarjousten tekemisen
jälkeen, niiden on neuvoteltava tarjoajien kanssa näiden tekemistä tarjouksista
tarjousten mukauttamiseksi 1 kohdan mukaisesti ilmoitettuihin perusteisiin
ja vaatimuksiin; b) ne eivät saa paljastaa muille osallistujille
jonkin ehdokkaan ehdottamia ratkaisuja tai muita kyseisen ehdokkaan neuvottelun
kuluessa antamia luottamuksellisia tietoja ilman tämän suostumusta. Tätä
suostumusta ei anneta yleisen oikeudesta luopumisen muodossa, vaan se on
annettava viitaten erityisten ratkaisujen tai muiden luottamuksellisten
tietojen antamista koskevan aikomuksen muodossa; c) ne voivat käydä neuvottelut vaiheittain
neuvoteltavien tarjousten määrän pienentämiseksi soveltamalla
hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai käyttöoikeussopimukseen liittyvissä
asiakirjoissa ilmoitettuja sopimuksen tekoperusteita. Hankintaviranomaisen on
ilmoitettava hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai käyttöoikeussopimukseen
liittyvissä asiakirjoissa, onko se käyttänyt tätä mahdollisuutta; d) niiden on arvioitava tarjoukset sellaisina kuin
ne on neuvoteltu alun perin ilmoitettujen tekoperusteiden mukaan; e) niiden on pidettävä kirjallista rekisteriä
muodollisista keskusteluista ja mahdollisista muista käyttöoikeussopimuksen
tekomenettelyn kannalta merkityksellisistä vaiheista ja tapahtumista. Niiden on
erityisesti huolehdittava kaikilla asianmukaisilla tavoilla neuvotteluiden
jäljitettävyydestä. 6.
Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen on
ilmoitettava kullekin ehdokkaalle ja tarjoajalle mahdollisimman pian päätökset,
jotka koskevat käyttöoikeussopimuksen tekemistä, mukaan lukien seikat, joiden
perusteella ne ovat päättäneet olla tekemättä sopimusta, josta on julkaistu
käyttöoikeussopimusta koskeva ilmoitus, tai päättäneet aloittaa menettelyn
uudelleen. 7.
Hankintaviranomaisen on asianomaisen osapuolen
pyynnöstä mahdollisimman pian ja joka tapauksessa 15 päivän kuluessa kirjallisen
pyynnön vastaanottamisesta ilmoitettava a) kaikille hylätyille ehdokkaille seikat,
joiden perusteella niiden hakemus on hylätty, b) kaikille hylätyille tarjoajille seikat,
joiden perusteella niiden tarjous on hylätty, sekä 32 artiklan 5 ja 6 kohdassa
tarkoitetuissa tapauksissa seikat, joiden perusteella hankintaviranomainen on
päättänyt, ettei vastaavuutta ole tai etteivät rakennusurakat, tavarat tai
palvelut täytä suorituskykyä koskevia tai toiminnallisia vaatimuksia; c) kaikille hyväksyttävän tarjouksen
tehneille tarjoajille valitun tarjouksen ominaisuudet ja suhteelliset edut sekä
valitun tarjoajan nimi tai puitejärjestelyn osapuolet, d) kaikille hyväksyttävän tarjouksen
tehneille tarjoajille tarjoajien kanssa käytävistä neuvotteluista ja vuoropuhelusta
sekä niiden etenemisestä. 8.
Hankintaviranomaiset voivat kuitenkin päättää, että
tiettyjä 6 kohdassa tarkoitettuja sopimusta koskevia tietoja ei anneta, jos niiden
paljastaminen olisi esteenä lainsäädännön soveltamiselle tai olisi muulla
tavoin yleisen edun vastaista tai vaarantaisi julkisten tai yksityisten
talouden toimijoiden oikeutetut kaupalliset edut taikka voisi haitata niiden
välistä rehellistä kilpailua. 36 artikla
Ehdokkaiden valinta ja laadullinen arviointi 1.
Hankintaviranomaisten on määritettävä
käyttöoikeussopimusta koskevassa ilmoituksessa osallistumisedellytykset, jotka
liittyvät a) kelpoisuuteen harjoittaa
ammattitoimintaa; b) taloudelliseen ja rahoitukselliseen
tilanteeseen; c) tekniseen ja ammatilliseen pätevyyteen. Hankintaviranomaisten on rajattava osallistumisedellytykset
niihin, joiden perusteella voidaan asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaan
tai tarjoajan taloudellinen ja rahoituksellinen kapasiteetti sekä sen tekninen
ja ammatillinen pätevyys mahdollistavat tehtävän käyttöoikeussopimuksen
toteutuksen. Kaikkien vaatimusten on liityttävä ja oltava ehdottomasti oikeassa
suhteessa sopimuksen kohteeseen, kun otetaan huomioon tarve varmistaa
todellinen kilpailu. Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen on
ilmoitettava käyttöoikeussopimusta koskevassa ilmoituksessa myös viitetiedot,
jotka on esitettävä näyttönä talouden toimijan kapasiteetista. Kyseisiin
viitetietoihin liittyvien vaatimusten on oltava syrjimättömiä ja oikeassa
suhteessa käyttöoikeussopimuksen kohteeseen. 2.
Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen perusteiden osalta
talouden toimija voi tiettyä käyttöoikeussopimusta varten tarvittaessa käyttää
muiden yksikköjen voimavaroja riippumatta sen ja näiden yksikköjen välisten
yhteyksien oikeudellisesta luonteesta. Tällöin sen on osoitettava
hankintaviranomaisille tai -yksikölle, että sillä on käyttöoikeussopimuksen
koko voimassaoloajan käytettävissään tarvittavat voimavarat, esittämällä
esimerkiksi näiden yksikköjen tätä tarkoitusta varten antaman sitoumuksen.
Taloudellisen ja rahoituksellisen tilanteen osalta hankintaviranomaiset ja
-yksiköt voivat vaatia, että talouden toimija ja kyseiset muut yksiköt ovat
yhdessä vastuussa sopimuksen täytäntöönpanosta. 3.
Edellä 22 artiklassa tarkoitettu talouden
toimijoiden ryhmittymä voi samoin edellytyksin käyttää hyväksi ryhmittymään
osallistuvien toimijoiden tai muiden yksikköjen voimavaroja. 4.
Jäsenvaltioiden on annettava säännöt, joilla
ehkäistään suosinta ja korruptio sekä vältetään eturistiriidat ja joiden
tarkoituksena on varmistaa sopimuksentekomenettelyn avoimuus ja kaikkien
tarjoajien yhdenvertainen kohtelu. Eturistiriitoja koskevat toimenpiteet eivät saa
ylittää sitä, mikä on ehdottoman välttämätöntä havaitun ristiriidan
ehkäisemiseksi tai poistamiseksi. Niiden on erityisesti mahdollistettava tarjoajan
tai ehdokkaan sulkeminen menettelyn ulkopuolelle vain silloin, kun
eturistiriitoja ei voida poistaa tehokkaasti muulla tavalla. 5.
Käyttöoikeussopimusta koskevasta menettelystä on
suljettava pois kaikki ehdokkaat tai tarjoajat, joiden osalta on lainvoimaisella
päätöksellä annettu tuomio yhdestä tai useammasta seuraavassa luetellusta
syystä: a) osallistuminen neuvoston puitepäätöksen 2008/841/YOS[30] 2 artiklan 1 kohdassa
määritellyn rikollisjärjestön toimintaan; b) sellaisen lahjonnan torjumisesta, jossa on
osallisena Euroopan yhteisöjen virkamiehiä tai Euroopan unionin jäsenvaltioiden
virkamiehiä, koskevan yleissopimuksen 3 artiklassa ja neuvoston puitepäätöksen 2003/568/YOS[31] 2 artiklassa määritelty
korruptio sekä hankintaviranomaisen tai talouden toimijan kansallisessa
lainsäädännössä määritelty korruptio; c) Euroopan yhteisöjen taloudellisten
etujen suojaamista koskevan yleissopimuksen[32]
1 artiklassa tarkoitetut petokset; d) puitepäätöksen 2002/475/YOS[33] 1 artiklassa määritellyt
terrorismirikokset tai 3 artiklassa määritellyt terroritoimintaan liittyvät
rikokset taikka mainitun puitepäätöksen 4 artiklassa tarkoitettu yllyttäminen,
avunanto tai yritys; e) neuvoston direktiivin 91/308/ETY[34] 1 artiklassa määritelty
rahanpesu. Velvollisuutta sulkea ehdokas tai tarjoaja pois
käyttöoikeussopimusta koskevasta menettelystä on sovellettava myös, jos
lainvoimaisella päätöksellä annettu tuomio on annettu yritysjohtajille tai
muille henkilöille, joilla on ehdokasta tai tarjoajaa koskeva edustus-, päätös-
tai valvontavalta. 6.
Talouden toimija on suljettava pois
käyttöoikeussopimusta koskevasta menettelystä, jos hankintaviranomainen tai
-yksikkö on tietoinen lainvoimaisesta päätöksestä, jossa todetaan, että toimija
on laiminlyönyt velvollisuutensa maksaa sijoittautumismaansa tai
hankintaviranomaisen tai -yksikön jäsenvaltion lainsäädännön mukaisia veroja
tai sosiaaliturvamaksuja. 7.
Jäsenvaltiot voivat määrätä, että
hankintaviranomaiset tai -yksiköt voivat sulkea talouden toimijan pois
käyttöoikeussopimuksen tekomenettelystä, jos jokin seuraavista edellytyksistä
täyttyy: a) ne ovat tietoisia muista vakavista
tapauksista, joissa on rikottu perussopimusten mukaisten yleisten etujen
suojaamista koskevaa unionin tai kansallista lainsäädäntöä; b) talouden toimijan osalta on käynnistetty
maksukyvyttömyys- tai likvidaatiomenettelyjä, toimijan varoja hallinnoi
selvitysmies tai tuomioistuin, toimija on sopinut järjestelystä velkojien
kanssa, toimija on keskeyttänyt liiketoimintansa tai toimija on muun vastaavan
kansalliseen lainsäädäntöön ja kansallisiin määräyksiin perustuvan menettelyn
alainen; c) talouden toimijan toimintaan on
liittynyt merkittäviä tai toistuvia puutteita saman hankintaviranomaisen tai
-yksikön kanssa tehdyn yhden tai useamman samankaltaisen aikaisemman
käyttöoikeussopimuksen mukaisen olennaisen vaatimuksen täyttämisessä. Pystyäkseen soveltamaan ensimmäisen alakohdan c
alakohdassa tarkoitettua poissulkemisperustetta hankintaviranomaisten ja
-yksikköjen on vahvistettava sopimuksen toteuttamista koskeva arviointimenetelmä,
joka perustuu puolueettomiin ja mitattavissa oleviin perusteisiin ja jota
sovelletaan järjestelmällisesti, yhdenmukaisesti ja avoimesti. Kaikista
sopimuksen toteuttamista koskevista arvioinneista on ilmoitettava
asianomaiselle talouden toimijalle, jolle on annettava tilaisuus vastustaa
päätelmiä ja hankkia oikeussuojaa. 8.
Ehdokas tai tarjoaja, joka on jossakin 5–7 kohdassa
tarkoitetuista tilanteista, voi esittää hankintaviranomaiselle tai -yksikölle
näyttöä luotettavuudestaan siitä huolimatta, että asianmukainen
poissulkemisperuste on olemassa. 9.
Jäsenvaltioiden on määritettävä tämän artiklan
täytäntöönpanoedellytykset. Niiden on annettava pyynnöstä muiden
jäsenvaltioiden käyttöön kaikki tiedot, jotka liittyvät tässä artiklassa
lueteltuihin poissulkemisperusteisiin. koskevat tiedot.
Sijoittautumisjäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten on annettava nämä
tiedot [direktiivin 2004/18/EY] korvaavan direktiivin 88 artiklan säännösten
mukaisesti. 37 artikla
Määräaikojen asettaminen 1.
Vahvistaessaan käyttöoikeussopimukseen liittyvien
hakemusten jättämistä ja tarjousten tekemistä koskevia määräaikoja hankintaviranomaisten
tai -yksikköjen on otettava erityisesti huomioon käyttöoikeussopimuksen
monimutkaisuus ja tarjousten laatimiseen tarvittava aika, sanotun kuitenkaan
rajoittamatta 37 artiklassa vahvistettujen vähimmäismääräaikojen noudattamista. 2.
Jos hakemusten tai tarjousten tekeminen edellyttää
toteutuspaikkaan tutustumista tai käyttöoikeussopimuksen liittyviä
hankinta-asiakirjoja tukevien asiakirjojen tarkastelua paikalla,
käyttöoikeussopimusta koskevien hakemusten jättämiselle asetettuja määräaikoja
on vastaavasti pidennettävä niin, että kaikki asianomaiset talouden toimijat
saavat kaikki hakemusten tai tarjousten laatimiseksi tarvitsemansa tiedot. 38 artikla
Käyttöoikeussopimusta koskevien hakemusten esittämisen määräajat 1.
Kun hankintaviranomaiset ja -yksiköt päättävät
tehdä käyttöoikeussopimuksen, määräajan käyttöoikeussopimusta koskevien
hakemusten esittämiselle on oltava vähintään 52 päivää alkaen käyttöoikeussopimusta
koskevan ilmoituksen lähettämispäivästä. 2.
Tarjousten vastaanottamista koskevaa määräaikaa
voidaan lyhentää viidellä päivällä, jos hankintayksikkö hyväksyy tarjousten
toimittamisen sähköisessä muodossa 25 artiklan mukaisesti. 39 artikla
Käyttöoikeussopimuksen tekoperusteet 1.
Käyttöoikeussopimukset on tehtävä puolueettomin
perustein, joilla varmistetaan avoimuuden, syrjimättömyyden ja yhdenvertaisen
kohtelun periaatteiden noudattaminen sekä se, että tarjoukset arvioidaan
todellisen kilpailun olosuhteissa, joissa hankintaviranomaisen tai -yksikön
saama taloudellinen kokonaishyöty on yksilöitävissä. 2.
Näiden tekoperusteiden on liityttävä
käyttöoikeussopimuksen kohteeseen, eivätkä ne saa antaa hankintaviranomaiselle
tai -yksikölle rajatonta valinnanvapautta. Perusteilla on varmistettava todellisen kilpailun
mahdollisuus, ja niitä on täydennettävä vaatimuksilla, jotka mahdollistavat
tarjoajien esittäminen tietojen tosiasiallisen tarkistamisen. Hankintaviranomaisten
ja -yksikköjen on tarjoajien toimittamien tietojen ja näytön perusteella
tarkistettava tosiasiallisesti, täyttävätkö tarjoukset käyttöoikeussopimuksen
tekoperusteet. 3.
Hankintaviranomaisen tai -yksikön on
käyttöoikeussopimusta koskevassa ilmoituksessa tai käyttöoikeussopimukseen
liittyvissä asiakirjoissa ilmoitettava kunkin 1 kohdassa vahvistetun perusteen
suhteellinen painotus tai luettelo perusteista alenevassa
tärkeysjärjestyksessä. 4.
Jäsenvaltiot voivat määrätä, että hankintaviranomaisten
ja -yksikköjen on tehtävä käyttöoikeussopimukset käyttäen kokonaistaloudellisesti
edullisimman tarjouksen perustetta, joka on 2 kohdan mukainen. Näitä perusteita
voivat hinnan tai kustannusten lisäksi olla mitkä tahansa seuraavista: a) laatu, joka kattaa tekniset ansiot,
esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyyden, kaikkien käyttäjien
vaatimukset täyttävän suunnittelun, ympäristönäkökohdat ja innovatiivisen luonteen; b) palveluja koskevien
käyttöoikeussopimusten ja rakennusurakoiden suunnittelun kattavien
käyttöoikeussopimusten osalta voidaan ottaa huomioon kyseisen
käyttöoikeussopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön organisointi,
pätevyys ja kokemus, jolloin kyseistä henkilöstöä ei käyttöoikeussopimuksen
tekemisen jälkeen saa vaihtaa ilman hankintaviranomaisen tai -yksikön
suostumusta, koska hankintaviranomaisen tai -yksikön on varmistettava, että
organisointi ja laatu säilyvät vastaavina vaihdoksista huolimatta; c) huolto ja tekninen tuki, toimituspäivä
sekä toimitus- tai toteutusaika; d) rakennusurakan, toimitusten tai
palvelujen tuotannossa tai suorittamisessa tai missä tahansa 2 artiklan 1
kohdan 14 alakohdassa tarkoitetun elinkaaren vaiheessa käytetty prosessi siinä
määrin, kun nämä perusteet koskevat tekijöitä, jotka liittyvät suoraan näihin
prosesseihin, ja ovat luonteenomaisia tälle tietylle tuotantoprosessille taikka
kyseisten rakennusurakoiden, toimitusten tai palvelujen suorittamiselle. 5.
Edellä olevan 4 kohdan mukaisessa tapauksessa
hankintaviranomaisen tai -yksikön on täsmennettävä kokonaistaloudellisesti
edullisimman tarjouksen määrittämiseksi valitsemansa kunkin perusteen
suhteellinen painotus hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä taikka käyttöoikeussopimukseen
liittyvissä asiakirjoissa. Painotukset voidaan ilmaista määrittämällä
suuruusluokka, jonka ääriarvojen väli on tarkoituksenmukainen. Jos painotusta ei objektiivisista syistä voida
tehdä, hankintaviranomaisen tai -yksikön on ilmoitettava perusteiden aleneva
tärkeysjärjestys. 40 artikla
Elinkaarikustannukset 1.
Elinkaarikustannuksiin lasketaan
tarkoituksenmukaisessa määrin seuraavat kustannukset tuotteen, palvelun tai
rakennusurakan elinkaaren aikana 2 artiklan 1 kohdan 14 kohdassa
määritellyllä tavalla: a) sisäiset kustannukset, mukaan lukien hankinnoista
aiheutuvat kustannukset, kuten tuotantokustannukset, energiankulutuksen ja huoltokustannusten
kaltaiset käyttökustannukset ja nouto- ja kierrätyskustannusten kaltaiset elinkaaren
lopun kustannukset, sekä b) suoraan elinkaareen liittyvät ulkoiset
ympäristökustannukset edellyttäen, että niiden rahallinen arvo voidaan
määrittää ja tarkistaa; näihin voivat kuulua kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden
epäpuhtauspäästöjen kustannukset sekä muut ilmastonmuutoksen lieventämisen kustannukset. 2.
Jos hankintaviranomaiset arvioivat kustannukset
käyttämällä elinkaarikustannusmallia, niiden on ilmoitettava käyttöoikeussopimuksen
tekemiseen liittyvissä asiakirjoissa elinkaarikustannusten laskennassa
käytettävä menetelmä. Käytettävän menetelmän on täytettävä kaikki seuraavat
edellytykset: a) se on laadittu tieteellisen tiedon
pohjalta tai se perustuu muihin puolueettomasti todennettavissa oleviin ja
syrjimättömiin perusteisiin; b) se on laadittu toistuvaa tai jatkuvaa
soveltamista varten; c) se on kaikkien asianomaisten osapuolten saatavilla
ja käytettävissä. Hankintaviranomaisten ja -yksikköjen on annettava
talouden toimijoiden soveltaa erilaista menetelmää tarjouksensa
elinkaarikustannusten määrittämiseksi edellyttäen, että ne osoittavat tämän
menetelmän olevan a, b ja c alakohdassa vahvistettujen vaatimusten mukainen ja
vastaavan hankintaviranomaisen tai -yksikön ilmoittamaa menetelmää. 3.
Siinä tapauksessa, että elinkaarikustannusten
laskemiseen hyväksytään yhteinen menetelmä unionin säädöksellä, mukaan lukien alakohtaisen
lainsäädännön nojalla annettavat delegoidut säännökset, sitä on sovellettava
silloin, kun elinkaarikustannukset sisältyvät 39 artiklan 4 kohdassa
tarkoitettuihin käyttöoikeussopimuksen tekoperusteisiin. Liitteessä II on luettelo tällaisista säädöksistä
ja delegoiduista säädöksistä. Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja
säädöksiä 46 artiklan mukaisesti kyseisen luettelon päivittämiseksi, kun
tällaiset muutokset osoittautuvat tarpeellisiksi uuden lainsäädännön antamisen
tai edellä tarkoitetun lainsäädännön kumoamisen tai muuttamisen perusteella. III OSASTO
Käyttöoikeussopimusten toteuttamista koskevat säännöt 41 artikla
Alihankinta 1.
Hankintaviranomainen tai -yksikkö voi pyytää tai
jäsenvaltio voi velvoittaa sen pyytämään käyttöoikeussopimukseen liittyvissä
asiakirjoissa, että tarjoaja ilmoittaa tarjouksessaan, minkä osan sopimuksesta
tämä saattaa antaa alihankintana kolmansille osapuolille, sekä ehdotetut
alihankkijat. 2.
Edellä oleva 1 kohta ei rajoita pääasiallisen
talouden toimijan vastuuta. 42 artikla
Käyttöoikeussopimusten muuttaminen niiden voimassaoloaikana 1.
Jos käyttöoikeussopimusta muutetaan sen
voimassaoloaikana merkittävästi, tämä katsomaan tätä direktiiviä sovellettaessa
uuden sopimuksen tekemiseksi, joka edellyttää tämän direktiivin mukaista uutta
käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyä. 2.
Käyttöoikeussopimukseen sen voimassaoloaikana tehtyä
muutosta pidetään 1 kohdassa tarkoitettuna merkittävänä muutoksena, jos käyttöoikeussopimus
on sen seurauksena huomattavasti erilainen alun perin tehtyyn sopimukseen
verrattuna. Rajoittamatta 3 ja 4 kohdan säännösten soveltamista, muutosta pidetään
joka tapauksessa merkittävänä, jos yksi seuraavista edellytyksistä täyttyy: a) muutoksella otetaan käyttöön ehtoja,
jotka olisivat mahdollistaneet muiden kuin alun perin valittujen hakijoiden
valinnan tai käyttöoikeussopimuksen tekemisen toisen hakijan tai tarjoajan
kanssa, jos ehdot olisivat sisältyneet tarjoukseen alkuperäisessä käyttöoikeussopimuksen
tekomenettelyssä; b) muutoksella muutetaan
käyttöoikeussopimuksen taloudellista tasapainoa käyttöoikeussopimuksen saajan
eduksi; c) muutos laajentaa käyttöoikeussopimusta
siten, että se kattaa huomattavasti enemmän tavaroita, palveluja tai
rakennusurakoita kuin alun perin. 3.
Käyttöoikeussopimuksen saajan vaihtamista pidetään 1
alakohdassa tarkoitettuna merkittävänä muutoksena. Ensimmäistä alakohtaa ei kuitenkaan sovelleta
siinä tapauksessa, että alkuperäisen toimeksisaajan asema siirtyy yhtiön
rakenneuudistusjärjestelyjen tai maksukyvyttömyyden seurauksena taikka
sopimuslausekkeen perusteella kokonaan tai osittain toiselle talouden
toimijalle, joka täyttää alun perin vahvistetut laatua koskevat
valintaperusteet edellyttäen, ettei tästä aiheudu muita suuria muutoksia
käyttöoikeussopimukseen eikä tällä pyritä kiertämään tämän direktiivin
soveltamista. 4.
Jos muutoksen arvo voidaan ilmaista rahallisena,
muutosta ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuna merkittävänä muutoksena, jos sen
arvo ei ylitä 5 artiklassa vahvistettuja kynnysarvoja ja arvo on vähemmän kuin 5
prosenttia alkuperäisen sopimuksen hinnasta, edellyttäen ettei muutos vaikuta
sopimuksen yleiseen luonteeseen. Jos muutoksia tehdään peräkkäin useampia, arvo
arvioidaan peräkkäisten muutosten kumulatiivisen arvon perusteella. 5.
Käyttöoikeussopimusten muutoksia ei pidetä 1
kohdassa tarkoitettuina merkittävinä muutoksina, jos käyttöoikeussopimukseen
liittyvissä asiakirjoissa on niitä koskevat selkeät, täsmälliset ja
yksiselitteiset tarkistuslausekkeet tai -vaihtoehdot. Näissä lausekkeissa on
ilmoitettava mahdollisten muutosten tai vaihtoehtojen soveltamislaajuus ja
luonne sekä olosuhteet, joissa lausekkeita voidaan käyttää. Ne eivät saa koskea
muutoksia tai vaihtoehtoja, jotka muuttaisivat käyttöoikeussopimuksen yleistä
luonnetta. 6.
Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, merkittävä
muutos ei edellytä uutta käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyä, jos kaikki seuraavat
edellytykset täyttyvät: a) muutoksen tarve johtuu olosuhteista,
joita huolellinen hankintaviranomainen tai -yksikkö ei olisi voinut ennakoida; b) muutos ei vaikuta käyttöoikeussopimuksen
yleiseen luonteeseen; c) hankintaviranomaisten tekemien käyttöoikeussopimusten
tapauksessa mahdollinen hinnankorotus on enintään 50 prosenttia alkuperäisen
käyttöoikeussopimuksen arvosta. Hankintaviranomaisten tai -yksikköjen on
julkaistava Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoitus tällaisista
muutoksista. Tällaisissa ilmoituksissa on oltava liitteessä VII vahvistetut
tiedot, ja ne on julkaistava 28 artiklan säännösten mukaisesti. 7.
Hankintaviranomaiset ja -yksiköt eivät saa hakea
muutoksia käyttöoikeussopimukseen seuraavissa tapauksissa: a) jos muutoksen tarkoituksena on korjata
käyttöoikeussopimuksen saajan suorituksessa esiintyneitä puutteita tai niiden
seurauksia, jotka voidaan korjata panemalla sopimusvelvoitteet täytäntöön; b) jos muutoksen tarkoituksena on korvata
hinnankorotuksiin liittyviä riskejä, jotka johtuvat hinnanvaihteluista, jotka
voisivat vaikuttaa olennaisesti sopimuksen toteutukseen ja joiden varalta
käyttöoikeussopimuksen saaja on suojautunut. 43 artikla
Käyttöoikeussopimusten irtisanominen Jäsenvaltioiden on varmistettava, että
hankintaviranomaisilla ja -yksiköillä on sovellettavan kansallisen
sopimuslainsäädännön mukaisin ehdoin mahdollisuus irtisanoa käyttöoikeussopimus
sen voimassaoloaikana, jos jokin seuraavista edellytyksistä täyttyy: a) edellä 15 artiklassa säädettyjä
poikkeuksia ei enää sovelleta, koska oikeushenkilössä, jonka kanssa sopimus on
tehty, on 15 artiklan 4 kohdan mukaisesti yksityistä osakkuutta; b) käyttöoikeussopimuksen muutos katsotaan 42
artiklassa tarkoitetuksi uuden sopimuksen tekemiseksi; c) Euroopan unionin tuomioistuin toteaa
perussopimuksen 258 artiklan mukaisessa menettelyssä, ettei jäsenvaltio ole
täyttänyt sille perussopimusten mukaan kuuluvia velvoitteita sen vuoksi, että
kyseiselle jäsenvaltiolle kuuluva hankintaviranomainen tai -yksikkö on tehnyt
kyseisen käyttöoikeussopimuksen noudattamatta perussopimusten ja tämän
direktiivin mukaisia velvoitteitaan. V OSASTO
MUUTOKSET DIREKTIIVEIHIN 89/665/ETY JA 92/13/ETY 44 artikla
Muutokset direktiiviin 89/665/ETY Muutetaan direktiivi 89/665/ETY seuraavasti: 1.
Muutetaan 1 artikla seuraavasti: a) Korvataan 1 kohta seuraavasti: ”1. Tätä direktiiviä sovelletaan julkisia
rakennusurakoita sekä julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien
sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004
annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/18/EY
tarkoitettuihin hankintasopimuksiin, jos tällaisia hankintasopimuksia ei ole
rajattu mainitun direktiivin 10–18 artiklan mukaisesti sen soveltamisalan
ulkopuolelle. Tätä direktiiviä sovelletaan myös
käyttöoikeussopimusten tekemistä koskevassa direktiivissä tarkoitettuihin
hankintaviranomaisten tekemiin käyttöoikeussopimuksiin, jos kyseisenkaltaisia
käyttöoikeussopimuksia ei ole rajattu mainitun direktiivin 8, 9, 15 ja 21
artiklan mukaisesti sen soveltamisalan ulkopuolelle. Tässä direktiivissä tarkoitettuihin sopimuksiin
kuuluvat julkisia hankintoja koskevat sopimukset, puitejärjestelyt, julkiset
käyttöoikeusurakat, palveluja koskevat käyttöoikeussopimukset ja dynaamiset
hankintajärjestelmät.”. b) Korvataan 1 artiklan ensimmäisen kohdan 3
alakohta seuraavasti: ”Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat
toimenpiteet sen varmistamiseksi, että direktiivin 2004/18/EY tai
[käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin soveltamisalaan kuuluviin
hankintasopimuksiin liittyviin hankintaviranomaisten päätöksiin voidaan hakea muutosta
tehokkaasti ja varsinkin mahdollisimman nopeasti tämän direktiivin 2 – 2 f
artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti sillä perusteella, että nämä
päätökset ovat vastoin julkista hankintaa koskevaa yhteisön oikeutta tai
vastoin kansallisia säännöksiä, jotka on annettu kyseisen oikeuden
saattamiseksi osaksi kansallista lainsäädäntöä.”. 2.
Muutetaan 2 a artiklan 2 kohta seuraavasti: a) Korvataan ensimmäinen alakohta
seuraavasti: ”Direktiivin 2004/18/EY tai
[käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa
hankintaa koskevasta päätöksestä johtuvaa sopimusta ei saa tehdä ennen kuin
vähintään 10 kalenteripäivää on kulunut sitä päivää seuraavasta päivästä, jona
hankintasopimuksen tekoa koskeva päätös on lähetetty asianomaisille tarjoajille
ja ehdokkaille, kun käytetään faksia tai sähköistä muotoa, tai, kun käytetään
muita viestintätapoja, vähintään 15 kalenteripäivää on kulunut sitä päivää seuraavasta
päivästä, jona hankintasopimuksen tekoa koskeva päätös on lähetetty
asianomaisille tarjoajille ja ehdokkaille tai ennen kuin vähintään 10
kalenteripäivää on kulunut sitä päivää seuraavasta päivästä, jona
hankintasopimuksen tekoa koskeva päätös on vastaanotettu.”. b) Korvataan neljännen alakohdan ensimmäinen
luetelmakohta seuraavasti: ”– yhteenveto direktiivin 2004/18/EY 41 artiklan 2
kohdassa tarkoitetuista perusteista, jollei mainitun direktiivin 41 artiklan 3
kohdan säännöksistä muuta johdu, tai [käyttöoikeussopimuksia koskevan]
direktiivin 35 artiklan 7 kohdassa tarkoitetuista perusteista, jollei mainitun
direktiivin 35 artiklan 8 kohdasta muuta johdu, ja”. 3.
Korvataan 2 b artiklan a alakohta seuraavasti: ”a) jos direktiivi 2004/18/EY tai
[käyttöoikeussopimuksia koskeva] direktiivi ei edellytä hankintailmoituksen
julkaisemista ennakolta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;”. 4.
Muutetaan 2 d artikla seuraavasti: a) Korvataan 1 kohdan a alakohta
seuraavasti: ”a) jos hankintaviranomainen on tehnyt hankintasopimuksen
julkaisematta ennakolta hankintailmoitusta Euroopan unionin virallisessa
lehdessä, vaikkei tämä ole sallittua direktiivin 2004/18/EY tai
[käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin mukaisesti;”. b) Korvataan 4 kohdan ensimmäinen
luetelmakohta seuraavasti: ”– hankintaviranomainen katsoo, että hankintasopimuksen
tekeminen ilman sitä koskevan hankintailmoituksen julkaisemista ennakolta Euroopan
unionin virallisessa lehdessä on sallittua direktiivin 2004/18/EY tai
[käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin mukaisesti,”. 5.
Muutetaan 2 f artiklan 1 kohdan a alakohta
seuraavasti: a) Korvataan ensimmäinen luetelmakohta
seuraavasti: ” – hankintaviranomainen on julkaissut käyttöoikeussopimusta
koskevan jälki-ilmoituksen direktiivin 2004/18/EY 35 artiklan 4 kohdan sekä 36
ja 37 artiklan tai [käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin 26 ja 27
artiklan mukaisesti edellyttäen, että tässä ilmoituksessa on perustelut
hankintaviranomaisen tekemälle päätökselle tehdä hankintasopimus ilman
hankintailmoituksen julkaisemista ennakolta Euroopan unionin virallisessa
lehdessä, tai”. b) Lisätään ensimmäisen luetelmakohdan
jälkeen luetelmakohta seuraavasti: ”– hankintaviranomainen on ilmoittanut
asianomaisille tarjoajille ja ehdokkaille hankintasopimuksen tekemisestä
edellyttäen, että näissä tiedoissa on yhteenveto direktiivin 2004/18/EY 41
artiklan 2 kohdassa tarkoitetuista perusteista, jollei mainitun direktiivin 41
artiklan 3 kohdan säännöksistä muuta johdu, tai [käyttöoikeussopimuksia
koskevan] direktiivin 35 artiklan 7 kohdassa tarkoitetuista perusteista, jollei
mainitun direktiivin 35 artiklan 8 kohdasta muuta johdu. Tätä vaihtoehtoa
sovelletaan myös tämän direktiivin 2 b artiklan c alakohdassa tarkoitetuissa
tapauksissa;”. 6.
Korvataan 3 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Komissio voi aloittaa 2–5 kohdassa
säädetyn menettelyn, jos se ennen hankintasopimuksen tekemistä katsoo, että
direktiivin 2004/18/EY tai [käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin
soveltamisalaan kuuluvassa sopimuksentekomenettelyssä on vakavasti rikottu
julkista hankintaa koskevaa yhteisön oikeutta.”. 45 artikla
Muutokset direktiiviin 92/13/ETY Muutetaan direktiivi 92/13/ETY seuraavasti: 1.
Muutetaan 1 artiklan 1 kohta seuraavasti: a) Korvataan ensimmäinen ja toinen alakohta
seuraavasti: ”Tätä direktiiviä sovelletaan vesi- ja
energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksikköjen
hankintamenettelyjen yhteensovittamisesta 31 päivänä maaliskuuta 2004 annetussa
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2004/17/EY(1) tarkoitettuihin
hankintasopimuksiin, jos kyseisenkaltaisia hankintasopimuksia ei ole rajattu mainitun
direktiivin 5 artiklan 2 kohdan, 19–26 artiklan, 29 ja 30 artiklan tai 62 artiklan
mukaisesti sen soveltamisalan ulkopuolelle. Tätä direktiiviä sovelletaan myös
[käyttöoikeussopimuksia koskevassa] direktiivissä tarkoitettuihin
hankintaviranomaisten tekemiin käyttöoikeussopimuksiin, jos kyseisenkaltaisia
käyttöoikeussopimuksia ei ole rajattu mainitun direktiivin 8, 10, 11, 12, 14, 15
ja 21 artiklan mukaisesti sen soveltamisalan ulkopuolelle.”. b) Korvataan kolmas alakohta seuraavasti: ”Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat
toimenpiteet sen varmistamiseksi, että direktiivin 2004/17/EY tai
[käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin soveltamisalaan kuuluviin
hankintasopimuksiin liittyviin hankintayksikköjen päätöksiin voidaan hakea
muutosta tehokkaasti ja varsinkin mahdollisimman nopeasti tämän direktiivin 2 –
2 f artiklassa säädettyjen edellytysten mukaisesti, jos nämä päätökset ovat
vastoin julkista hankintaa koskevaa yhteisön oikeutta tai vastoin kansallisia
säännöksiä, jotka on annettu kyseisen yhteisön oikeuden saattamiseksi osaksi
kansallista lainsäädäntöä.”. 2.
Muutetaan 2 a artiklan 2 kohta seuraavasti: a) Korvataan ensimmäinen alakohta
seuraavasti: ”Direktiivin 2004/17/EY tai
[käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin soveltamisalaan kuuluvaa
hankintaa koskevasta päätöksestä johtuvaa sopimusta ei saa tehdä ennen kuin
vähintään 10 kalenteripäivää on kulunut sitä päivää seuraavasta päivästä, jona
hankintasopimuksen tekoa koskeva päätös on lähetetty asianomaisille tarjoajille
ja ehdokkaille, kun käytetään faksia tai sähköistä muotoa, tai, kun käytetään
muita viestintätapoja, vähintään 15 kalenteripäivää on kulunut sitä päivää seuraavasta
päivästä, jona hankintasopimuksen tekoa koskeva päätös on lähetetty
asianomaisille tarjoajille ja ehdokkaille tai ennen kuin vähintään 10
kalenteripäivää on kulunut sitä päivää seuraavasta päivästä, jona
hankintasopimuksen tekoa koskeva päätös on vastaanotettu.”. b) Korvataan neljännen alakohdan ensimmäinen
luetelmakohta seuraavasti: ”– yhteenveto direktiivin 2004/17/EY 49 artiklan 2
kohdassa tarkoitetuista perusteista tai [käyttöoikeussopimuksia koskevan]
direktiivin 35 artiklan 7 kohdassa tarkoitetuista perusteista, jollei mainitun
direktiivin 35 artiklan 8 kohdasta muuta johdu, ja”. 3.
Korvataan 2 b artiklan a alakohta seuraavasti: ”a) jos direktiivi 2004/17/EY tai
[käyttöoikeussopimuksia koskeva] direktiivi ei edellytä ilmoituksen
julkaisemista ennalta Euroopan unionin virallisessa lehdessä;”. 4.
Korvataan 2 c artikla seuraavasti: ”2 c artikla Jos jäsenvaltio säätää, että direktiivin 2004/17/EY
tai [käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin soveltamisalaan kuuluvien
sopimuksentekomenettelyjen yhteydessä tehtyihin tai niitä koskeviin hankintayksikköjen
päätöksiin on haettava muutosta tietyn määräajan kuluessa, kyseisen määräajan
on oltava vähintään 10 kalenteripäivää sitä päivää seuraavasta päivästä,
jona hankintayksikön päätös on lähetetty tarjoajalle tai ehdokkaalle, kun
käytetään faksia tai sähköistä muotoa, tai, kun käytetään muita
viestintätapoja, kyseisen määräajan on oltava vähintään 15 kalenteripäivää
sitä päivää seuraavasta päivästä, jona hankintayksikön päätös on lähetetty
tarjoajalle tai ehdokkaalle, tai vähintään 10 kalenteripäivää sitä päivää
seuraavasta päivästä, jona hankintayksikön päätös on vastaanotettu. Kullekin
tarjoajalle tai ehdokkaalle lähetettävässä ilmoituksessa hankintayksikön
päätöksestä on oltava liitteenä yhteenveto asiaa koskevista perusteluista.
Haettaessa muutosta tämän direktiivin 2 artiklan 1 kohdan b alakohdassa
tarkoitettuihin päätöksiin, joista ei tarvitse lähettää erityistä ilmoitusta,
määräaika on vähintään 10 kalenteripäivää kulloinkin kyseessä olevan päätöksen
julkaisemisesta.”. 5.
Muutetaan 2 d artikla seuraavasti: a) Korvataan 1 kohdan a alakohta
seuraavasti: ”a) jos hankintayksikkö on tehnyt hankintasopimuksen
julkaisematta ennakolta hankintailmoitusta Euroopan unionin virallisessa
lehdessä, vaikkei tämä ole sallittua direktiivin 2004/17/EY mukaisesti tai
[käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin mukaisesti;”. b) Korvataan 4 kohdan ensimmäinen
luetelmakohta seuraavasti: ”– hankintayksikkö katsoo, että hankintasopimuksen
tekeminen ilman sitä koskevan ilmoituksen julkaisemista ennakolta Euroopan
unionin virallisessa lehdessä on sallittua direktiivin 2004/17/EY tai
[käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin mukaisesti,”. 6.
Korvataan 2 f artiklan 1 kohdan a alakohta
seuraavasti: ”– hankintayksikkö on julkaissut käyttöoikeussopimusta
koskevan jälki-ilmoituksen direktiivin 2004/17/EY 43 artiklan ja 44 artiklan
tai [käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin 26 ja 27 artiklan mukaisesti
edellyttäen, että tässä ilmoituksessa on perustelut hankintayksikön tekemälle
päätökselle tehdä hankintasopimus ilman ilmoituksen julkaisemista ennakolta Euroopan
unionin virallisessa lehdessä, tai – hankintayksikkö on ilmoittanut asianomaisille
tarjoajille ja ehdokkaille hankintasopimuksen tekemisestä edellyttäen, että
näissä tiedoissa on yhteenveto direktiivin 2004/17/EY 49 artiklan 2 kohdassa
tarkoitetuista perusteista tai [käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin 35
artiklan 7 kohdassa tarkoitetuista perusteista, jollei mainitun direktiivin 35 artiklan
8 kohdasta muuta johdu. Tätä vaihtoehtoa sovelletaan myös tämän direktiivin 2 b
artiklan c alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa;”. 7.
Korvataan 8 artiklan 1 kohta seuraavasti: ”1. Komissio voi aloittaa 2–5 kohdassa
säädetyn menettelyn, jos se ennen hankintasopimuksen tekemistä katsoo, että
direktiivin 2004/17/EY tai [käyttöoikeussopimuksia koskevan] direktiivin
soveltamisalaan kuuluvan hankintamenettelyn aikana tai kyseisen direktiivin 27
artiklan a alakohdan soveltamisen yhteydessä, jos on kyse hankintayksiköistä,
joihin mainittua säännöstä sovelletaan, on vakavasti rikottu julkista hankintaa
koskevaa yhteisön oikeutta.”. VI OSASTO
DELEGOITU VALTA, TÄYTÄNTÖÖNPANOVALTA JA LOPPUSÄÄNNÖKSET 46 artikla
Siirretyn säädösvallan käyttäminen 1.
Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä
tässä artiklassa säädetyin edellytyksin. 2.
Siirretään 4 artiklan 3 kohdassa, 21 artiklan 3
kohdassa, 23 artiklan 2 kohdassa, 25 artiklan 3 kohdassa, 40 artiklan 3
kohdassa ja 52 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja
säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi … päivästä …kuuta …. [tämän
direktiivin voimaantulopäivä]. 3.
Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin
tahansa peruuttaa 4 artiklan 3 kohdassa, 21 artiklan 3 kohdassa, 23
artiklan 2 kohdassa, 25 artiklan 3 kohdassa, 40 artiklan 3 kohdassa ja 52
artiklan 2 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä
lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee
voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin
virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna
päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten
pätevyyteen. 4.
Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen,
komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja
neuvostolle. 5.
Tämän artiklan nojalla annettu delegoitu säädös
tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden
kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan
parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan
parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä
ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin
tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella. 47 artikla
Kiireellinen menettely 1.
Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset
tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei
vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun delegoitu säädös annetaan tiedoksi Euroopan
parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi
sovelletaan kiireellistä menettelyä. 2.
Euroopan parlamentti tai neuvosto voi 46 artiklan 5
kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä
tapauksessa komissio kumoaa säädöksen viipymättä sen jälkeen, kun Euroopan
parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi. 48 artikla
Komiteamenettely 1.
Komissiota avustaa neuvoston päätöksellä 71/306/ETY[35] perustettu julkisia hankintoja
käsittelevä neuvoa-antava komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011
tarkoitettu komitea. 2.
Jos tähän artiklaan viitataan, sovelletaan
asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa. 49 artikla
Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä 1.
Jäsenvaltioiden on saatettava tämän direktiivin
noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan
viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2014. Niiden on viipymättä toimitettava
komissiolle kyseiset säädöstekstit. Näissä jäsenvaltioiden antamissa säädöksissä on
viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä viittaus, kun ne
virallisesti julkaistaan. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten
viittaukset tehdään. 2.
Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä
tarkoitetuista kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina
komissiolle. 50 artikla
Siirtymäsäännökset Viittauksia direktiivin 2004/17/EY 1 artiklan 3
kohdan a ja b alakohtaan sekä direktiivin 2004/18/EY 1 artiklan 3 ja 4 kohtaan
sekä III osastoon on katsottava viittauksiksi tähän direktiiviin. 51 artikla
Uudelleentarkastelu Komissio tarkastelee uudelleen taloudellisia
vaikutuksia, joita sisämarkkinoihin kohdistuu 5 artiklassa vahvistettavien
kynnysarvojen soveltamisen vuoksi, ja antaa Euroopan parlamentille ja
neuvostolle niitä koskevan kertomuksen viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2016. 52 artikla
Voimaantulo Tämä direktiivi tulee voimaan
kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan
unionin virallisessa lehdessä. 53 artikla
Osoitus Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille. Tehty Brysselissä Euroopan parlamentin puolesta Neuvoston
puolesta Puhemies Puheenjohtaja LIITE I
LUETTELO 2 ARTIKLAN ENSUMMÄISEN KOHDAN 5 ALAKOHDASSA TARKOITETUISTA
TOIMINNOISTA[36] NACE Rev. 1 (1) || CPV-koodi PÄÄLUOKKA F || RAKENTAMINEN 2-numerotaso || 3-numerotaso || 4-numerotaso || Kuvaus || Huomautukset 45 || || || Rakentaminen || Tälle kaksinumerotasolle kuuluu: uudisrakentaminen, entisöinti ja tavanomainen korjaaminen || 45000000 || 45.1 || || Rakennusalueen pohja-rakentaminen || || 45100000 || || 45.11 || Rakennusten purku ja raivaus; maansiirto || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – rakennusten ja muiden rakenteiden purku – rakennusalueen raivaus – maansiirto: rakennusalueen maankaivuu, täyttö- ja tasaustyöt, ojankaivu, louhintatyöt, räjäytystyöt jne. – maanperän rakentaminen kaivostoimintaa varten: — – irtomaan poisto ja muut kaivosten ja kaivosalueiden perustyöt ja esirakentaminen Tälle nelinumerotasolle kuuluu myös: – rakennusalueen salaojitustyöt – maa- tai metsätalousmaan ojitus || 45110000 || || 45.12 || Koeporaus || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – koeporaus, koekairaus ja näytteenotto rakennus-, geofysikaalisiin, geologisiin tai vastaaviin tarkoituksiin Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: – öljy- tai kaasulähteiden poraus, vrt. 11.20 – vesikaivon poraus, vrt. 45.25 – kuilun syvennys, vrt. 45.25 – öljy- ja kaasukenttien tutkimus, geofysikaalinen, geologinen ja seisminen tutkimus, vrt. 74.20 || 45120000 || 45.2 || || Rakennusten tai niiden osien rakentaminen; maa- ja vesirakentaminen || || 45200000 || || 45.21 || Yleiset talonrakennustyöt sekä maa- ja vesirakennustyöt || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – kaikenlaisten rakennusten rakentaminen; maa- ja vesirakennustyöt – siltojen, myös eritasoteiden, maasiltojen, tunneleiden ja metrotunneleiden rakentaminen – putkijohtojen, tietoliikennekaapelien ja voimalinjojen kaukoverkostojen rakentaminen – putkijohtojen, tietoliikennekaapelien ja voimalinjojen kunnallisverkostojen rakentaminen – tähän liittyvät asennustyöt – tehdasvalmisteisten rakennusten kokoaminen ja pystyttäminen rakennuspaikalla Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: – öljyn ja kaasun tuotantoon liittyvät palvelut, vrt. 11.20 – itsevalmistetuista, muista kuin betonisista osista koostuvien kokonaisten valmiiden rakenteiden pystyttäminen, vrt. 20, 26, 28 – urheilukenttien, uima-altaiden, urheilusalien, tenniskenttien, golfratojen ja muiden urheilualueiden rakentaminen lukuun ottamatta rakennusten pystyttämistä, vrt. 45.23 – rakennusasennus, vrt. 45.3 – rakennusten viimeistely, vrt. 45.4 – arkkitehti- ja insinööripalvelut, vrt. 74.20 – rakentamisen projektinhallinta, vrt. 74.20 || 45210000 Paitsi: -45213316 45220000 45231000 45232000 || || 45.22 || Kattorakenteiden pystyttäminen ja kattaminen || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – kattorakenteiden asennustyöt – katteiden asennustyöt – vesitiivistystyöt || 45261000 || || 45.23 || Teiden, katujen, lentokenttien ja urheilualueiden rakentaminen || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: –teiden, katujen, muiden ajoneuvoille ja jalankulkijoille tarkoitettujen liikenneväylien rakentaminen – rautateiden rakentaminen – kiitoratojen rakentaminen – urheilukenttien, uima-altaiden, urheilusalien, tenniskenttien, golfratojen ja muiden urheilualueiden rakentaminen lukuun ottamatta rakennusten pystyttämistä – ajoratamerkintöjen maalaustyöt teillä ja paikoitusalueilla Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: – alustavat maansiirtotyöt, vrt. 45.11 || 45212212 ja DA03 45230000 paitsi: -45231000 -45232000 -45234115 || || 45.24 || Vesi-rakentaminen || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – Seuraavat rakennustyöt: — – vesiväylien, satamien ja jokien, huvivenesatamien, sulkujen jne. rakentaminen – patojen ja aallonmurtajien rakentaminen – ruoppaustyöt – vedenalaiset rakennustyöt || 45240000 || || 45.25 || Muu rakentaminen || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – erilaisille rakenteille yhteiseen piirteeseen erikoistunut rakentaminen, joka edellyttää erityistaitoja tai ‑laitteita – perustuksien rakentaminen, mukaan lukien paalutustyöt – kaivojen poraus ja rakentaminen, kuilun syvennys – muiden kuin itsevalmistettujen teräsrunkorakenteiden pystyttäminen – teräksen taivuttaminen – muuraustyöt ja katukiveyksen laskeminen – rakennustelineiden ja työtasojen asentaminen ja purku, mukaan lukien telineiden ja tasojen vuokraus – savupiippujen ja teollisuusuunien pystytys Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: – rakennustelineiden vuokraus ilman asennusta ja purkamista, vrt. 71.32 || 45250000 45262000 || 45.3 || || Rakennusasennus || || 45300000 || || 45.31 || Sähköjohtojen ja ‑laitteiden asennus || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: Seuraavien laitteistojen rakennusasennus tai niiden muu rakentaminen: – sähköjohdot ja ‑laitteet – tietoliikennejärjestelmät – sähkölämmitysjärjestelmät – taloantennit – palohälyttimet – varashälyttimet – hissit ja liukuportaat – ukkosenjohdattimet jne. || 45213316 45310000 Paitsi: -45316000 || || 45.32 || Eristystyöt || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – lämpö-, ääni- tai tärinäeristeiden rakennusasennus tai niiden muu rakentaminen Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: – vesitiivistystyöt, vrt. 45.22 || 45320000 || || 45.33 || Putkityöt || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – Seuraavien laitteistojen rakennusasennus tai niiden muu rakentaminen: — – vesi- ja viemärilaitteet ja ‑kalusteet – kaasulaitteet – lämmitys-, tuuletus-, jäähdytys- tai ilmastointilaitteet ja ‑putket – palosammutusjärjestelmät Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: – sähkölämmitysjärjestelmien asennus, vrt. 45.31 || 45330000 || || 45.34 || Muu asentaminen || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – valaistus- ja merkinantolaitteistojen asennus teille, rautateille, lentokentille ja satamiin – muualla luokittelemattomien laitteiden ja laitteistojen rakennusasennus tai niiden muu rakentaminen || 45234115 45316000 45340000 || 45.4 || || Rakennusten viimeistely || || 45400000 || || 45.41 || Rappaus || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – rakennusten tai muiden rakenteiden sisä- tai ulkopintojen rappaustyöt laastilla tai stukilla sekä vastaavilla rappausaineilla || 45410000 || || 45.42 || Rakennus-puusepän asennustyöt || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – muiden kuin itsevalmistettujen, puusta tai muista aineista valmistettujen ovien, ikkunoiden, oven- ja ikkunankarmien, sovitettujen keittiöiden, portaikkojen, myymäläkalusteiden ja vastaavien asennus – sisätilojen viimeistelytyöt kuten sisäkattojen päällystys, seinien panelointi, siirrettävien väliseinien asennus jne. Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: – parketin ja muiden puisten lattiapäällysteiden asennus, vrt. 45.43 || 45420000 || || 45.43 || Lattianpäällystys ja seinien verhoilu || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – rakennusten tai muiden rakenteiden päällystäminen tai laatoittaminen — – keraamisilla, betonisilla tai kivisillä seinä- tai lattiatiilillä tai ‑kivillä – parketilla tai muulla puisella lattiapäällysteellä taikka kokolattiamatoilla tai linoleumilla – myös kumisella tai muovisella lattiapäällysteellä – mosaiikkisilla, marmorisilla, graniittisilla tai liuskekivisillä seinä- tai lattiapäällysteillä – tapetilla || 45430000 || || 45.44 || Maalaus ja lasitus || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – rakennusten sisä- ja ulkomaalaus – muiden rakenteiden ulkomaalaus – lasien, peilien jne. asennus Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: – ikkunoiden asennus, vrt. 45.42 || 45440000 || || 45.45 || Muu rakennusten viimeistely || Tälle nelinumerotasolle kuuluu: – yksityisten uima-altaiden rakentaminen – rakennusten ulkopintojen puhdistaminen höyryllä, hiekkapuhaltamalla ja vastaavalla tavalla – muut muualla luokittelemattomat rakennusten viimeistelytyöt Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: – rakennusten ja muiden rakenteiden siivous, vrt. 74.70 || 45212212 ja DA04 45450000 || 45.5 || || Rakennus- tai purkulaitteiden vuokraus käyttäjineen || || 45500000 || || 45.50 || Rakennus- tai purkulaitteiden vuokraus käyttäjineen || Tälle nelinumerotasolle ei kuulu: – rakennus- tai purkukoneiden ja ‑laitteiden vuokraus ilman käyttäjää, vrt. 71.32 || 45500000 (1) Neuvoston asetus (ETY) N:o 3037/90, annettu 9 päivänä lokakuuta 1990, Euroopan yhteisön tilastollisesta toimialaluokituksesta (EYVL L 293, 24.10.1990, s. 1), sellaisena kuin se on viimeksi muutettuna komission asetuksella (ETY) N:o 761/93 (EYVL L 83, 3.4.1993, s. 1). LIITE II
LUETTELO 40 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETUSTA EU:n LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ 1.
Direktiivi 2009/33/EY[37]. LIITE III
4 ARTIKLASSA TARKOITETTUJEN HANKINTAYKSIKKÖJEN HARJOITTAMA TOIMINTA Hankintayksikköjen tekemiä
käyttöoikeussopimuksia koskevia tämän direktiivin säännöksiä sovelletaan
seuraaviin toimintoihin: 1.
Kaasun ja lämmön osalta: a) sellaisten kiinteiden verkkojen antaminen
saataville tai ylläpito, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle kaasun tai
lämmön tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä palveluja; b) kaasun tai lämmön toimittaminen näihin
verkkoihin. Direktiivin 4 artiklan 1 kohdan 2 ja 3 alakohdassa
tarkoitetun hankintayksikön suorittamaa kaasun tai lämmön toimittamista
julkisen palvelun verkkoihin ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuna
toimintana, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: c) kyseisen yksikön suorittama kaasun tai
lämmön tuottaminen on välttämätön seuraus muusta kuin tässä kohdassa tai tämän
liitteen 2–4 kohdassa tarkoitetusta toiminnasta; d) yleiseen verkkoon toimittamisen
yksinomaisena tavoitteena on tällaisen tuotannon hyödyntäminen taloudellisesti
ja tämän toiminnan osuus on enintään 20 prosenttia yksikön liikevaihdosta
laskettuna viimeksi kuluneiden kolmen vuoden keskimääräisen liikevaihdon
perusteella, kuluva vuosi mukaan luettuna. 2.
Sähkön osalta: a) sellaisten kiinteiden verkkojen antaminen
saataville tai ylläpito, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle sähkön
tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä palveluja; b) sähkön toimittaminen näihin verkkoihin. Tätä direktiiviä sovellettaessa sähkön
toimittamiseen sisältyy sähkön tuotanto ja tukkumyynti. Direktiivin 4 artiklan 1 kohdan 2 ja 3 alakohdassa
tarkoitetun hankintayksikön suorittamaa sähkön toimittamista julkisen palvelun
verkkoihin ei pidetä 1 kohdassa tarkoitettuna toimintana, jos kaikki
seuraavat edellytykset täyttyvät: a) kyseinen yksikkö tuottaa sähköä, koska
sen kulutus on välttämätöntä muun kuin tässä kohdassa tai tämän liitteen 1, 3
ja 4 kohdassa tarkoitetun toiminnan harjoittamista varten; b) toimittaminen yleiseen verkkoon riippuu
ainoastaan yksikön omasta kulutuksesta eikä se ole ylittänyt 30:tä prosenttia
yksikön energian kokonaistuotannosta laskettuna viimeksi kuluneiden kolmen
vuoden keskimääräisen tuotannon perusteella, kuluva vuosi mukaan luettuna. 3.
Veden osalta: a) sellaisten kiinteiden verkkojen antaminen
saataville tai ylläpito, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle juomaveden
tuotantoon, siirtoon tai jakeluun liittyviä palveluja; b) juomaveden toimittaminen näihin
verkkoihin. Tätä direktiiviä sovelletaan myös
käyttöoikeussopimuksiin, jotka edellä tarkoitettua toimintaa harjoittavat
yksiköt tekevät tai järjestävät ja jotka liittyvät johonkin seuraavista: a) vesirakennushankkeet, maan kastelu tai
kuivatus, jos juomavedeksi hankittavan veden osuus on yli 20 prosenttia näissä
hankkeissa tai kastelu- tai kuivatusjärjestelmissä saataville annettavan veden
koko määrästä, tai b) jäteveden poisto tai käsittely. Direktiivin 4 artiklan 1 kohdan 1 ja 2 alakohdassa
tarkoitetun hankintayksikön suorittamaa juomaveden toimittamista julkisen
palvelun verkkoihin ei pidetä 1 alakohdassa tarkoitettuna toimintana, jos
kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät: a) kyseinen yksikkö tuottaa juomavettä,
koska sen kulutus on välttämätöntä muun kuin tämän liitteen 1–4 kohdassa
tarkoitetun toiminnan harjoittamista varten; b) toimittaminen yleiseen verkkoon riippuu
ainoastaan yksikön omasta kulutuksesta eikä ole ylittänyt 30:tä prosenttia
yksikön juomaveden kokonaistuotannosta laskettuna viimeksi kuluneiden kolmen
vuoden keskimääräisen tuotannon perusteella, kuluva vuosi mukaan luettuna. 4.
Toiminnot, jotka liittyvät sellaisten verkkojen
antamiseen saataville tai ylläpitoon, joiden tarkoituksena on tarjota yleisölle
kuljetuspalveluja rautateitse, automatisoiduin järjestelmin, raitioteitse, johdinautoilla,
linja-autoilla tai kaapeliradoilla. Kuljetuspalvelujen verkosta katsotaan olevan kyse,
kun palvelua tarjotaan jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen asettamin
edellytyksin, jotka voivat koskea liikennöitäviä linjoja, käytettävissä olevaa
kuljetuskapasiteettia tai vuorotiheyttä. 5.
Toiminnot, jotka liittyvät maantieteellisen alueen
hyödyntämiseen lentoasemien, meri- tai sisävesisatamien tai
terminaalipalvelujen saattamiseksi lento-, meri- tai sisävesiliikenteen
harjoittajien käyttöön. 6.
Toiminnot, joiden tarkoituksena on tarjota a) postipalveluja; c kohdassa
vahvistetuin edellytyksin, b) muita kuin postipalveluja edellyttäen,
että palvelut tarjoaa yksikkö, joka tarjoaa myös 2 alakohdan b alakohdassa
tarkoitettuja postipalveluja ja että [direktiivin 2004/17/EY korvaavan]
direktiivin 27 artiklan 1 kohdassa säädetyt edellytykset eivät täyty 2
alakohdan b alakohdassa tarkoitettujen palvelujen osalta. Tässä direktiivissä tarkoitetaan, rajoittamatta
kuitenkaan direktiivin 97/67/EY soveltamista, ’postilähetyksellä’ kuljetettavaa valmista
lähetystä, joka on osoitettu jollekin vastaanottajalle, lähetyksen painosta
riippumatta. Nämä lähetykset voivat kirjelähetysten lisäksi olla esimerkiksi
kirjoja, luetteloita, sanomalehtiä ja aikakausjulkaisuja sekä postipaketteja,
jotka sisältävät tavaraa, jolla on tai ei ole kaupallista arvoa, lähetyksen
painosta riippumatta; a) ’postipalveluilla’ palveluja, joihin
kuuluvat postilähetysten keräily, lajittelu, kuljetus ja jakelu. Nämä palvelut
käsittävät direktiivin 97/67/EY mukaisesti perustetun yleispalvelun piiriin
kuuluvat ja kuulumattomat palvelut; b) ’muilla palveluilla kuin
postipalveluilla’ palveluja, jotka tarjotaan seuraavilla aloilla: 1) kuriiripalvelujen hallintopalvelut (ennen
lähetystä ja sen jälkeen suoritettavat palvelut, mukaan lukien postituksen
hoitopalvelut), 2) kokonaan sähköisesti toteutettavat lisäarvopalvelut
(mukaan lukien koodattujen asiakirjojen varmistettu tiedonsiirto sähköisesti,
osoitteiden hallinnointipalvelut ja rekisteröidyn sähköpostin siirto), 3) muihin kuin a alakohdassa tarkoitettuihin
postilähetyksiin liittyvät palvelut kuten suoramainonta, jota ei ole osoitettu
nimenomaisesti kenellekään, 4) CPV-viitenumeroissa 66100000-1 – 66720000-3
ja 8 artiklan 5 kohdan d alakohdassa määritellyt finanssipalvelut,
mukaan lukien erityisesti postiosoitukset ja postisiirrot, 5) postimerkkien keräämiseen liittyvät
palvelut, 6) logistiikkapalvelut (palvelut, joissa
yhdistyvät fyysinen jakelu ja/tai varastointi sekä muut postin ulkopuoliset
toiminnot), 7.
Toiminnot, jotka liittyvät maantieteellisen alueen
hyödyntämiseen a) öljyn tai kaasun talteenottoa varten, b) hiilen tai muiden kiinteiden
polttoaineiden etsintää tai talteenottoa varten. LIITE IV
KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIA KOSKEVIIN ILMOITUKSIIN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT 1.
Hankintaviranomaisen tai -yksikön nimi,
tunnistenumero (jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä), osoite,
myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite.
Jos lisätietoja antaa jokin toinen yksikkö, tämän yksikön vastaavat tiedot. 2.
Hankintaviranomaisen tai -yksikön tyyppi ja
pääasiallinen toiminta-ala. 3.
Jos hakemuksiin on määrä sisällyttää tarjouksia,
sähköposti- tai internetosoite, josta eritelmät ja niitä täydentävät asiakirjat
ovat vapaasti, suoraan, kokonaan ja maksutta kaikkien saatavilla. 4.
Hankinnan kuvaus: rakennusurakan luonne ja laajuus,
tavarantoimitusten luonne ja määrä tai arvo, palveluiden luonne ja laajuus; jos
käyttöoikeussopimus on jaettu osiin, nämä tiedot on esitettävä kustakin osasta.
Tapauksen mukaan mahdollisten vaihtoehtojen kuvaus. 5.
CPV-nimikkeistön viitenumero(t). Jos
käyttöoikeussopimus on jaettu osiin, nämä tiedot on esitettävä kustakin osasta. 6.
Kun kyseessä ovat käyttöoikeusurakat, NUTS-koodi,
jolla ilmaistaan pääasiallinen suorituspaikka, ja kun kyseessä ovat palveluita
koskevat käyttöoikeussopimukset, NUTS-koodi, jolla ilmaistaan pääasiallinen
suorituspaikka; jos käyttöoikeussopimus on jaettu osiin, nämä tiedot on
esitettävä kustakin osasta. 7.
Käyttöoikeussopimuksen tai -sopimusten arvioitu kokonaisarvo;
jos käyttöoikeussopimus on jaettu osiin, nämä tiedot on esitettävä kustakin
osasta yhdessä käyttöoikeussopimuksen ennakoidun kokonaisarvon
yksityiskohtaisen laskentamenetelmän kanssa 6 artiklan mukaisesti. 8.
Jos käyttöoikeussopimus on jaettu osiin, maininta
siitä, voiko tarjouksen tehdä yhdestä, useammasta tai kaikista osista; maininta
siitä, onko osien, jotka voidaan myöntää yhdelle tarjoajalle, määrää
mahdollisesti rajoitettu. 9.
Tavaroiden toimituksen, rakennusurakoiden
toteutuksen tai palvelujen tarjoamisen määräaika ja, sikäli kuin mahdollista,
käyttöoikeussopimuksen kesto. 10.
Osallistumisedellytykset, mukaan lukien seuraavat
tiedot: a) tapauksen mukaan maininta siitä, onko
käyttöoikeussopimus varattu suojatyökeskuksille tai onko sen toteuttaminen
varattu suojatyöohjelmien yhteyteen, b) tapauksen mukaan maininta siitä, onko
palvelun suorittaminen lakien, asetusten tai hallinnollisten määräysten nojalla
varattu tietylle ammattikunnalle; viittaus kyseiseen lakiin, asetukseen tai
hallinnolliseen määräykseen, c) luettelo ja lyhyt kuvaus
valintaperusteista; mahdollisesti vaadittava(t) suorituskyvyn vähimmäistaso(t);
maininta vaadituista tiedoista (omat lausunnot, asiakirjat). 11.
Kuvaus käyttöoikeussopimuksen tekemistä koskevasta
menettelystä ja jos menettely toteutetaan vaiheittain, niiden ehdokkaiden
lukumäärä, jotka otetaan mukaan kuhunkin vaiheeseen tai joita pyydetään
esittämään tarjous, sekä kyseisten ehdokkaiden valinnassa sovellettavat
puolueettomat perusteet. a) Määräaika ehdokkuushakemusten esittämiselle b) Osoite, johon ne on toimitettava c) Kieli tai kielet, joilla ne on laadittava 12.
Käyttöoikeussopimuksen tekoperusteet 13.
Päivä, jona ilmoitus on lähetetty 14.
Muutoksenhakuelimen ja mahdollisen välityselimen
nimi ja osoite. Muutoksenhaun määräaikoja koskevat tarkat tiedot tai
tarvittaessa sen yksikön nimi, osoite, puhelin- ja faksinumero sekä
sähköpostiosoite, josta nämä tiedot voi saada. 15.
Käyttöoikeussopimuksen täytäntöönpanolle asetetut
mahdolliset erityiset edellytykset. 16.
Osoite, johon ehdokkuushakemukset tai tarjoukset on
toimitettava. 17.
Jos kyse on yksivaiheisista menettelyistä: a) määräaika tarjousten vastaanottamiselle,
jos se eroaa ehdokkuushakemuksien jättämisen määräajasta, b) aika, joka tarjoajan on pidettävä
tarjouksensa voimassa, c) tarjousten avaustilaisuuden päivä,
kellonaika ja osoite, d) henkilöt, jotka saavat olla läsnä
tarjousten avaustilaisuudessa. 18.
Tarvittaessa tiedot vaatimuksista ja
edellytyksistä, jotka koskevat sähköisten viestintävälineiden käyttöä. 19.
Tieto siitä, liittyykö käyttöoikeussopimus Euroopan
unionin varoilla rahoitettuun hankkeeseen ja/tai ohjelmaan. LIITE V
KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIA KOSKEVIIN JÄLKI-ILMOITUKSIIN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT I 27 ARTIKLAN 1 KOHDAN
MUKAISESTI JULKAISTAVIIN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIA KOSKEVIIN JÄLKI-ILMOITUKSIIN
SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT 1.
Hankintaviranomaisen tai -yksikön nimi,
tunnistenumero (jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä), osoite,
myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite.
Jos lisätietoja antaa jokin toinen yksikkö, tämän yksikön vastaavat tiedot. 2.
Hankintaviranomaisen tai -yksikön tyyppi ja
pääasiallinen toiminta-ala. 3.
CPV-nimikkeistön viitenumero(t). 4.
Kun kyseessä ovat käyttöoikeusurakat, NUTS-koodi,
jolla ilmaistaan pääasiallinen suorituspaikka, ja kun kyseessä ovat palveluita
koskevat käyttöoikeussopimukset, NUTS-koodi, jolla ilmaistaan pääasiallinen
suorituspaikka; 5.
Hankinnan kuvaus: rakennusurakan luonne ja laajuus,
tavaratoimitusten luonne ja määrä tai arvo, palveluiden luonne ja laajuus. Jos
käyttöoikeussopimus on jaettu osiin, nämä tiedot on esitettävä kustakin osasta.
Tapauksen mukaan mahdollisten vaihtoehtojen kuvaus. 6.
Käyttöoikeussopimuksen tekemisessä käytetty
menettely, ja jos käyttöoikeussopimus on tehty ilman ennalta julkaistua
ilmoitusta, perustelut 7.
Direktiivin 39 artiklassa tarkoitetut
käyttöoikeussopimuksen tai -sopimusten tekoperusteet. 8.
Päivä, jona käyttöoikeussopimuksen tai -sopimusten
tekemistä koskeva päätös on tehty. 9.
Kutakin sopimusta tehtäessä vastaanotettujen
tarjousten määrä, myös seuraavat tiedot: a) kuinka monta tarjousta saatiin talouden
toimijoilta, jotka ovat pieniä ja keskisuuria yrityksiä, b) ulkomailta vastaanotettujen tarjousten
lukumäärä, c) sähköisesti vastaanotettujen tarjousten
lukumäärä. 10.
Kunkin tehdyn sopimuksen osalta kunkin valitun
tarjoajan nimi, osoite, myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä
sähköposti- ja internetosoite, mukaan lukien seuraavat: a) tieto siitä, kuuluuko valittu tarjoaja
pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, b) tieto siitä, tehtiinkö käyttöoikeussopimus
yritysryhmittymän kanssa. 11.
Tehdyn käyttöoikeussopimuksen arvo ja tärkeimmät
rahoitusehdot, mukaan lukien maksut ja hinnat. 12.
Kunkin tehdyn käyttöoikeussopimuksen osalta
todennäköisesti alihankintana kolmansille osapuolille annettava sopimuksen arvo
ja sopimusosuus. 13.
Tieto siitä, liittyykö käyttöoikeussopimus Euroopan
unionin varoilla rahoitettuun hankkeeseen ja/tai ohjelmaan. 14.
Valvontaelimen, muutoksenhakuelimen ja mahdollisen
välityselimen nimi ja osoite. Muutoksenhaun määräaikoja koskevat tarkat tiedot
tai tarvittaessa sen yksikön nimi, osoite, puhelin- ja faksinumero sekä
sähköpostiosoite, josta nämä tiedot voi saada. 15.
Ilmoituksen kohteena olevan yhden tai useamman
käyttöoikeussopimuksen kannalta merkityksellisten, Euroopan unionin
virallisessa lehdessä aiemmin esitettyjen julkaisujen päivämäärät ja
viitteet. 16.
Päivä, jona ilmoitus on lähetetty. 17.
Käyttöoikeussopimuksen ennakoidun kokonaisarvon
yksityiskohtainen laskentamenetelmä 6 artiklan mukaisesti. 18.
Mahdolliset muut tiedot. II 27 ARTIKLAN 2 KOHDAN
MUKAISESTI JULKAISTAVIIN KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIA KOSKEVIIN JÄLKI-ILMOITUKSIIN
SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT 1.
Hankintaviranomaisen tai -yksikön nimi,
tunnistenumero (jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä), osoite,
myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite.
Jos lisätietoja antaa jokin toinen yksikkö, tämän yksikön vastaavat tiedot. 2.
Hankinnan kuvaus: rakennusurakan luonne ja laajuus,
tavarantoimitusten luonne ja määrä tai arvo, palveluiden luonne ja laajuus; jos
käyttöoikeussopimus on jaettu osiin, nämä tiedot on esitettävä kustakin osasta.
Tapauksen mukaan mahdollisten vaihtoehtojen kuvaus. 3.
CPV-nimikkeistön viitenumero(t). 4.
Hankintaviranomaisen tai -yksikön tyyppi ja
pääasiallinen toiminta-ala. 5.
Päivä, jona käyttöoikeussopimuksen tai -sopimusten
tekemistä koskeva päätös on tehty. 6.
Kunkin tehdyn käyttöoikeussopimuksen osalta niiden
talouden toimijoiden nimi, osoite, myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero
sekä sähköposti- ja internetosoite, joiden kanssa käyttöoikeussopimus on tehty. 7.
Tehdyn sopimuksen arvo ja tärkeimmät rahoitusehdot,
mukaan lukien maksut ja hinnat. 8.
Käyttöoikeussopimuksen ennakoidun kokonaisarvon
yksityiskohtainen laskentamenetelmä 6 artiklan mukaisesti. LIITE VI
SOSIAALIPALVELUISTA JA MUISTA ERITYISISTÄ PALVELUISTA TEHTYJÄ
KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIA KOSKEVIIN JÄLKI-ILMOITUKSIIN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT (27 ARTIKLAN
1 KOHTA) 1.
Hankintaviranomaisen tai -yksikön nimi,
tunnistenumero (jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä), osoite,
myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite.
Jos lisätietoja antaa jokin toinen yksikkö, tämän yksikön vastaavat tiedot. 2.
Hankintaviranomaisen tai -yksikön tyyppi ja
pääasiallinen toiminta-ala. 3.
CPV-nimikkeistön viitenumero(t); jos
käyttöoikeussopimus on jaettu osiin, nämä tiedot on esitettävä kustakin osasta.
4.
Lyhyt kuvaus palvelujen ja tapauksen mukaan
rakennustöiden ja tavaroiden luonteesta ja määrästä. 5.
Vastaanotettujen tarjousten lukumäärä. 6.
Tehdyn sopimuksen arvo ja tärkeimmät rahoitusehdot,
mukaan lukien maksut ja hinnat. 7.
Valitun talouden toimijan tai valittujen talouden
toimijoiden nimi, osoite, myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä
sähköposti- ja internetosoite. 8.
Mahdolliset muut tiedot. LIITE VII
KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSEN MUUTTAMISTA SEN VOIMASSAOLOAIKANA 42 ARTIKLAN MUKAISESTI
KOSKEVIIN ILMOITUKSIIN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT 1.
Hankintaviranomaisen tai -yksikön nimi,
tunnistenumero (jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä), osoite,
myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite.
Jos lisätietoja antaa jokin toinen yksikkö, tämän yksikön vastaavat tiedot. 2.
CPV-nimikkeistön viitenumero(t); 3.
Kun kyseessä ovat julkiset käyttöoikeusurakat tai
käyttöoikeusurakat, NUTS-koodi, jolla ilmaistaan pääasiallinen suorituspaikka,
ja kun kyseessä ovat palveluita koskevat käyttöoikeussopimukset, NUTS-koodi,
jolla ilmaistaan pääasiallinen suorituspaikka; 4.
Kuvaus käyttöoikeussopimuksesta ennen muutosta ja
sen jälkeen: rakennusurakan luonne ja laajuus, tavarantoimitusten luonne ja
määrä tai arvo, palveluiden luonne ja laajuus. 5.
Soveltuvissa tapauksissa käyttöoikeussopimuksen
rahoitusehtojen muutos, mukaan lukien muutoksesta aiheutuva hintojen tai
maksujen nousu. 6.
Kuvaus olosuhteista, joiden vuoksi muutos on
tarpeen tehdä. 7.
Päivä, jona käyttöoikeussopimusta koskeva päätös on
tehty. 8.
Mahdollisen yhden tai useamman uuden talouden
toimijan nimi, osoite, myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä
sähköposti- ja internetosoite. 9.
Tieto siitä, liittyykö käyttöoikeussopimus Euroopan
unionin varoilla rahoitettuun hankkeeseen ja/tai ohjelmaan. 10.
Valvontaelimen, muutoksenhakuelimen ja mahdollisen
välityselimen nimi ja osoite. Muutoksenhaun määräaikoja koskevat tarkat tiedot
tai tarvittaessa sen yksikön nimi, osoite, puhelinnumero, faksinumero ja
sähköpostiosoite, josta nämä tiedot voi saada. 11.
Ilmoituksen kohteena olevan yhden tai useamman
sopimuksen kannalta merkityksellisten, Euroopan unionin virallisessa lehdessä
aiemmin esitettyjen julkaisujen päivämäärät ja viitteet. 12.
Päivä, jona ilmoitus on lähetetty. 13.
Mahdolliset muut tiedot. LIITE VIII
TIETTYJEN TEKNISTEN ERITELMIEN MÄÄRITELMÄT Tässä direktiivissä tarkoitetaan 1. ’teknisellä eritelmällä’ yhtä
seuraavista: a) julkista käyttöoikeusurakkaa tai
käyttöoikeusurakkaa koskevien sopimusten osalta kaikkia teknisiä määräyksiä,
jotka sisältyvät erityisesti käyttöoikeussopimukseen liittyviin
hankinta-asiakirjoihin ja joissa määritellään materiaalilta, tuotteelta tai
hankinnalta vaadittavat ominaisuudet, jotta kyseinen materiaali, tuote tai
hankinta täyttää hankintaviranomaisen tai -yksikön tarkoittaman käytön
vaatimukset. Näihin ominaisuuksiin on sisällyttävä ympäristö- ja
ilmastomyötäisyyden taso, kaikki vaatimukset täyttävä suunnittelu (mukaan
luettuna vammaiskäyttö), vaatimustenmukaisuuden arviointi, suorituskyky, turvallisuus
tai mitat, mukaan lukien menettelyt, jotka koskevat laadunvarmistusta,
termistöä, tunnuksia, testausta ja testausmenetelmiä, pakkausta, merkitsemistä,
etiketöintiä ja käyttöohjeita sekä tuotantoprosesseja ja -menetelmiä kaikissa
rakennustyön elinkaaren vaiheissa; näiden ominaisuuksien on sisällettävä myös
säännöt, jotka liittyvät suunnitteluun ja kustannuslaskentaan, testaukseen ja
tarkastukseen, sekä työn hyväksymisehdot, rakennusmenetelmät ja -tekniikat sekä
kaikki muut tekniset edellytykset, jotka hankintaviranomaisen tai -yksikön on
mahdollista määrätä yleisen tai erityisen sääntelyn puitteissa ja jotka
liittyvät valmiiseen työhön ja materiaaleihin tai näiden osiin; b) palveluita koskevien
käyttöoikeussopimusten osalta palvelulta edellytetyt ominaisuudet
määrittelevässä asiakirjassa olevaa eritelmää. Näihin ominaisuuksiin kuuluvat
laadun taso, ympäristö- ja ilmastomyötäisyyden taso, kaikki vaatimukset
täyttävä suunnittelu (mukaan luettuna vammaiskäyttö), vaatimustenmukaisuuden
arviointi, suorituskyky, tuotteen käyttö, turvallisuus tai mitat, mukaan lukien
tuotteeseen kohdistuvat vaatimukset myyntinimityksen, termistön, tunnusten,
testauksen ja testausmenetelmien, pakkauksen, merkitsemisen, etiketöinnin,
käyttöohjeiden sekä tuotantoprosessien ja -menetelmien osalta kaikissa tavara-
tai palveluhankinnan elinkaaren vaiheissa sekä vaatimustenmukaisuuden
arviointimenetelmät; 2. ’standardilla’ tunnustetun
standardointielimen toistuvaan tai jatkuvaan käyttöön hyväksymää teknistä
eritelmää, jonka noudattaminen ei ole pakollista ja joka kuuluu yhteen
seuraavista luokista: a) kansainvälinen standardi: kansainvälisen
standardointijärjestön hyväksymä standardi, joka on yleisesti saatavilla, b) eurooppalainen standardi: eurooppalaisen
standardointijärjestön hyväksymä standardi, joka on yleisesti saatavilla, c) kansallinen standardi: kansallisen
standardointijärjestön hyväksymä standardi, joka on yleisesti saatavilla; 3. ’eurooppalaisella teknisellä
hyväksynnällä’ rakennustuotteelle annettua myönteistä teknistä arviointia
tiettyyn tarkoitukseen tarkoitetun rakennustuotteen sopivuudesta tarkoitettuun
käyttöön; hyväksyntä perustuu niiden rakennuskohdetta koskevien olennaisten
vaatimusten täyttymiseen, joiden pohjalta tuotteelle ominaiset ominaisuudet on
määrätty, sekä käyttöolosuhteiden määrittelyyn. Eurooppalaisen teknisen
hyväksynnän myöntää jäsenvaltion nimeämä hyväksyntälaitos; 4. ’yhteisillä teknisillä eritelmillä’
Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistuja, jäsenvaltioiden kesken
sovittua menettelyä noudattaen laadittuja teknisiä eritelmiä; 5. ’teknisellä viitteellä’ mitä tahansa
muuta eurooppalaisen standardointielimen markkinoiden tarpeet huomioon ottavien
menettelyjen mukaisesti laatimaa teknistä määrittelyä kuin eurooppalaista
standardia. LIITE IX
JULKAISEMISTA KOSKEVAT TIEDOT 1.
Ilmoitusten julkaiseminen Hankintaviranomaisten tai -yksiköiden on
lähetettävä 26 ja 27 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset Euroopan unionin
julkaisutoimistoon, ja ilmoitukset julkaistaan seuraavien sääntöjen mukaisesti:
Euroopan unionin julkaisutoimisto julkaisee 26 ja
27 artiklassa tarkoitetut ilmoitukset. Euroopan unionin julkaisutoimisto lähettää
hankintaviranomaiselle tai -yksikölle 28 artiklan 5 kohdassa
tarkoitetun julkaisemista koskevan vahvistuksen. 2.
Täydentävien tai lisätietojen julkaiseminen Hankintaviranomaisten ja -yksiköiden on
julkaistava eritelmät ja täydentävät asiakirjat kokonaisuudessaan internetissä. 3.
Lähetysmuodot ja menettelytavat, kun ilmoitukset
lähetetään sähköisesti Ilmoitusten sähköisessä lähettämisessä sovellettavat
komission vahvistamat lähetysmuodot ja menettelytavat ovat saatavilla
internetosoitteessa ’http://simap.europa.eu’. LIITE X
17 ARTIKLASSA TARKOITETUT PALVELUT CPV-koodi || Kuvaus 7511000-4 ja 85000000-9–85323000-9 (paitsi 85321000-5 ja 85322000-2) || Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut 75121000-0, 75122000-7, 75124000-1 || Koulutuksen, terveydenhuollon ja kulttuurin hallintopalvelut 75300000-9 || Pakolliset sosiaalivakuutuspalvelut 75310000-2, 75311000-9, 75312000-6, 75313000-3, 75313100-4, 75314000-0, 75320000-5, 75330000-8, 75340000-1 || Sosiaalietuuspalvelut 98000000-3 || Muut yhteiskuntaan liittyvät, sosiaaliset ja henkilökohtaiset palvelut 98120000-0 || Ammattiyhdistysten tarjoamat palvelut 98131000-0 || Uskontoon liittyvät palvelut LIITE XI
LUETTELO 4 ARTIKLAN 3 KOHDASSA TARKOITETUSTA EUROOPAN UNIONIN LAINSÄÄDÄNNÖSTÄ Jos oikeudet on myönnetty riittävän
julkisuuden varmistavassa menettelyssä, jossa oikeuksien myöntäminen perustui
puolueettomiin perusteisiin, ne eivät muodosta tässä direktiivissä
tarkoitettuja erityis- tai yksinoikeuksia. Seuraavassa luetellaan riittävän
avoimuuden ennakolta varmistavat menettelyt sellaisten muihin Euroopan unionin
säädöksiin perustuvien lupien myöntämiseksi, jotka eivät muodosta tässä
direktiivissä tarkoitettuja ”erityis- tai yksinoikeuksia”: a) Maakaasulaitosten hoitamiseen
tarkoitettujen lupien myöntäminen direktiivin 98/30/EY 4 artiklassa säädettyjen
menettelyjen mukaisesti. b) Direktiivin 96/92/EY säännösten
mukaiset uusien sähköntuotantolaitosten rakennusluvat tai rakentamista koskevat
tarjouspyynnöt. c) Postipalveluun, jota ei ole varattu
eikä saa varata, liittyvien lupien myöntäminen direktiivin 97/67/EY 9
artiklassa säädettyjen menettelyjen mukaisesti. d) Hiilivetyjen hyödyntämistä
sisältävään toimintaan liittyvien lupien myöntäminen direktiivissä 94/22/EY
säädetyn menettelyn mukaisesti. e) Asetuksen (EY) N:o 1370/2007
mukaiset julkisia palveluhankintoja koskevat sopimukset, jotka on tehty
tarjouskilpailussa noudatettavan menettelyn perusteella mainitun asetuksen 5
artiklan 3 kohdan mukaisesti. LIITE XII
TARJOUSTEN JA HAKEMUSTEN SÄHKÖISIÄ VASTAANOTTOLAITTEITA KOSKEVAT VAATIMUKSET 1.
Tarjousten ja hakemusten sähköisillä
vastaanottomenetelmillä on tarkoituksenmukaisia teknisiä keinoja ja
menettelytapoja käyttäen varmistettava ainakin, että a) tarjousten ja hakemusten täsmällinen
vastaanottopäivämäärä ja -aika ovat tarkasti määritettävissä; b) voidaan kohtuudella varmistaa, että
näiden vaatimusten nojalla toimitettuihin tietoihin ei ole pääsyä ennen
vahvistettuja määräaikoja; c) jos tätä pääsyn estämistä koskevaa
kieltoa rikotaan, voidaan kohtuudella varmistaa, että rikkominen on selkeästi
havaittavissa; d) ainoastaan valtuutetut henkilöt voivat
vahvistaa tai muuttaa toimitettujen tietojen avaamista koskevia päivämääriä; e) valtuutetut henkilöt voivat ainoastaan
samanaikaisesti toimimalla sallia pääsyn kaikkiin toimitettuihin tietoihin tai
osaan niistä käyttöoikeussopimukseen liittyvän hankintamenettelyn eri
vaiheissa; f) valtuutetut henkilöt voivat
samanaikaisesti toimimalla sallia pääsyn toimitettuihin tietoihin vasta
määrätyn päivämäärän jälkeen; g) näiden vaatimusten mukaisesti
vastaanotettuihin ja avattuihin tietoihin on pääsy ainoastaan niihin
perehtymiseen valtuutetuilla henkilöillä ja h) tarjousten todentamisen on tapahduttava
tässä liitteessä vahvistettujen vaatimusten mukaisesti. LIITE XIII
SOSIAALIPALVELUISTA JA MUISTA ERITYISISTÄ PALVELUISTA TEHTÄVIÄ
KÄYTTÖOIKEUSSOPIMUKSIA KOSKEVIIN ENNAKKOILMOITUKSIIN SISÄLLYTETTÄVÄT TIEDOT
(26 artiklan 3 kohta) 1.
Hankintaviranomaisen tai -yksikön nimi,
tunnistenumero (jos tästä säädetään kansallisessa lainsäädännössä), osoite,
myös NUTS-koodi, puhelin- ja faksinumero sekä sähköposti- ja internetosoite.
Jos lisätietoja antaa jokin toinen yksikkö, tämän yksikön vastaavat tiedot. 2.
Soveltuvissa tapauksissa sähköposti- tai
internetosoite, josta eritelmät ja niitä täydentävät asiakirjat ovat
saatavilla. 3.
Hankintaviranomaisen tai -yksikön tyyppi ja
pääasiallinen toiminta-ala. 4.
CPV-nimikkeistön viitenumero(t); jos
käyttöoikeussopimus on jaettu osiin, nämä tiedot on esitettävä kustakin osasta.
5.
Palveluita koskevien käyttöoikeussopimusten
pääasiallisen suorituspaikan NUTS-koodi. 6.
Palvelujen kuvaus ja mahdolliset ohessa hankittavat
rakennustyöt ja tavarat 7.
Käyttöoikeussopimuksen tai -sopimusten arvioitu kokonaisarvo;
jos käyttöoikeussopimus on jaettu osiin, nämä tiedot on esitettävä kustakin
osasta. 8.
Osallistumisedellytykset. 9.
Soveltuvissa tapauksissa määräaika/-ajat yhteyden
ottamiseksi hankintaviranomaiseen tai -yksikköön. 10.
Soveltuvissa tapauksissa lyhyt kuvaus
käyttöoikeussopimuksen tekomenettelyn keskeisistä ominaisuuksista. 11.
Mahdolliset muut tiedot. [1] KOM(2010) 608 lopullinen, 1.4 kohta, ehdotus nro 17. [2] EUVL
C…, s. ... [3] EUVL
C…, s. ... [4] KOM(2010) 2020 lopullinen, 3.3.2010. [5] EYVL L 204, 21.7.1998, s. 1. [6] EYVL L 27, 30.1.1997, s. 20. [7] EYVL L 15, 21.1.1998, s. 14. [8] EYVL
L 164, 30.6.1994, s. 3. [9] EUVL
L 315, 3.12.2007, s. 1. [10] EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1. [11] EYVL L 18, 21.1.1997, s. 1. [12] EYVL L 395, 30.12.1989, s. 33. [13] EYVL L 76, 23.3.1992, s. 14. [14] EYVL
L 281, 23.11.1995, s. 31. [15] EUVL
L 55, 28.2.2011, s. 13. [16] EUVL L 154, 21.6.2003, s. 1. [17] Lentoliikenteen harjoittamisen yhteisistä säännöistä
yhteisössä 24 päivänä syyskuuta 2008 annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston
asetus. [18] EUVL
L 293, 31.10.2008, s. 3. [19] EUVL
L 315, 3.12.2007. [20] EYVL L 193, 18.7.1983, s. 1, direktiivi sellaisena kuin se
on viimeksi muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä 2001/65/EY
(EYVL L 283, 27.10.2001, s. 28). [21] EUVL
L 217, 20.8.2009, s. 76. [22] EUVL
L 217, 20.8.2009, s. 76. [23] EYVL L 340, 16.12.2002, s. 1. [24] EYVL L 13, 19.1.2000, s. 12. [25] EUVL
L 274, 20.10.2009, s. 36. [26] EUVL
L 53, 26.2.2011, s. 66. [27] EUVL
L 210, 31.7.2006, s. 19. [28] EUVL
L 395, 30.12. 1989, s. 33. [29] EUVL
L 218, 13.8.2008, s. 30. [30] EUVL L 300, 11.11.2008, s. 42. [31] EUVL
L 192, 31.7.2003, s. 54. [32] EYVL C 316, 27.11.1995, s. 48. [33] EYVL L 164, 22.6.2002, s. 3. [34] EYVL L 166, 28.6.1991, s. 77. [35] EYVL L 185, 16.8.1971, s. 15. [36] Jos CPV:n ja NACE:n välillä esiintyy tulkintaeroja,
sovelletaan CPV-nimikkeistöä. [37] EUVL L 120, 15.5.2009, s. 5.