PERUSTELUT

1. EHDOTUKSEN TAUSTA

Heinäkuun 25. päivänä 2008 voimaan tulleessa asetuksessa (EY) N:o 683/2008[1] määritellään Galileo- ja EGNOS-ohjelmien julkisen hallinnoinnin ja rahoituksen periaatteet. Asetuksella kohdennetaan ohjelmille 3 405 miljoonan euron määrärahat 1. tammikuuta 2007 ja 31. joulukuuta 2013 väliseksi ajanjaksoksi.

Kuten asetuksen (EY) N:o 683/2008 22 artiklassa edellytetään, komissio esitti 18. tammikuuta 2010 Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen[2] eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien väliarvioinnista. Kertomuksessa tarkastellaan seikkaperäisesti ohjelmien etenemistä sen jälkeen, kun niiden hallintoa uudistettiin vuonna 2007, ja esitetään arviot tulevista kustannuksista ja haasteista etenkin riskien osalta. Siinä hahmotellaan myös ratkaisuja riskeistä selviytymiseksi ja erityisesti ohjelmiin perustuvien kahden järjestelmän käyttöön liittyvien tarpeiden huomioon ottamiseksi.

Komission toimitettua kertomuksensa 18. tammikuuta 2011 neuvosto hyväksyi 31. maaliskuuta 2011 päätelmät, joissa se muun muassa ilmaisi uudelleen tukensa asetuksessa (EY) N:o 683/2008 määritellyille eurooppalaisille satelliittinavigointiohjelmille. Neuvosto myös pani merkille arviot ohjelmien kokonaiskustannuksista sekä sen, että komissio aikoi esittää seuraavaa monivuotista rahoituskehystä silmällä pitäen ehdotuksen, johon sisältyy hallintomallin kehittäminen. Siltä osin neuvosto pyysi komissiota johdonmukaistamaan ja optimoimaan olemassa olevien rakenteiden hyödyntämistä.

Myös parlamentti ilmaisi 8. kesäkuuta 2011 antamassaan päätöslauselmassa uudelleen tukensa eurooppalaisille satelliittinavigointiohjelmille ja katsoi, että ohjelmat olisi rahoitettava pääosin unionin talousarviosta. Parlamentti painotti, että on tärkeää laatia toimintalinjat, joiden avulla saadaan pidettyä kustannukset tiukasti kurissa ja voidaan pienentää riskejä. Parlamentti pyysi komissiota antamaan nopeasti lainsäädäntöehdotuksia ja korosti erityisesti, että varsinkin järjestelmien käyttöä varten tarvitaan pitkän aikavälin vakaat puitteet.

Komissio ehdotti 29. kesäkuuta 2011 antamassaan tiedonannossa[3], joka liittyy samana päivänä annettuun neuvoston asetusehdotukseen[4], että seuraavassa, vuosia 2014–2020 koskevassa monivuotisessa rahoituskehyksessä kohdennetaan [7 000] miljoonaa euroa eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien rahoittamiseen. Komissio toteaa tiedonannossa kuitenkin, että on tarpeen jatkaa pyrkimyksiä kustannusten hillitsemiseksi ja että pidemmällä aikavälillä olisi harkittava hallinnointia koskevia uusia yksityiskohtaisia sääntöjä. On huomattava, että kyseinen [7 000] miljoonan euron määrä, joka on ilmoitettu kiintein vuoden 2011 hinnoin, on enimmäismäärä, jota edellä mainitun [ehdotetun] neuvoston asetuksen [14] artiklan mukaisesti ei voida ylittää ja joka vastaa [7 897] miljoonaa euroa käyvin hinnoin.

On syytä korostaa, että kyseisenlaisiin moniulotteisiin ohjelmiin sisältyy väistämättä epävarmuustekijöitä, jotka saattavat aiheuttaa kustannusylityksiä ja viivästyksiä. Se edellyttää tehokkaan riskinhallintajärjestelmän luomista, ja sen vuoksi saattaa olla tarpeen tehdä arkaluonteisia päätöksiä. Euroopan avaruusjärjestön johtaman kehittämisvaiheen kustannukset nousivatkin yhteensä noin 500 miljoonaa euroa. Jäsenvaltioiden pyynnöstä komissio suostui vastaamaan kyseisistä lisäkustannuksista ohjelman jatkuvuuden varmistamiseksi. ”Validointi kiertoradalla” on Galileo-ohjelman kulmakivi. Rahoituksen puute olisi vaarantanut ohjelman etenemisen, ja teollista osaamista samoin kuin osittain rakennettuja laitteistoja olisi menetetty.

Ehdotetulla asetuksella vastataan parlamentin ja neuvoston esittämiin pyyntöihin ottaen samalla huomioon komission 29. kesäkuuta 2011 antamaan tiedonantoon sisältyvät näkökohdat. Asetus on eurooppalaisia satelliittinavigointiohjelmia koskeva perussäädös seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen kattamana ajanjaksona, ja siinä säädetään muun muassa ohjelmien rahoituksesta ja hallintomallista. Koska asetukseen (EY) N:o 683/2008 tehtävät muutokset ovat merkittäviä, katsotaan aiheelliseksi ehdottaa asetuksen korvaamista uudella asetuksella sen muuttamisen sijasta.

On syytä muistaa, että Galileo- ja EGNOS-ohjelmat ovat unionin lippulaivahankkeita. Kyseinen teknologia on tärkeä tekijä kriisistä selviämiseksi, ja sen edistäminen on täysin linjassa Eurooppa 2020 -strategian ja kestävän kehityksen politiikan kanssa. Uuden sukupolven korkeatasoiset satelliittinavigointipalvelut avaavat merkittäviä näkymiä kaikilla toiminta-aloilla, ja lukuisia uusia työpaikkoja syntyy laajeneville markkinoille, joiden vuotuinen kasvuvauhti on viime vuosina ollut 30 prosenttia. Tästä syystä komissio ryhtyy toimiin sellaisen sovellusekosysteemin kehittämiseksi, jolla optimoidaan järjestelmien tuottamien palvelujen käyttö ja maksimoidaan sosioekonomiset hyödyt. Tätä varten komissio toteuttaa 14. kesäkuuta 2010 hyväksymäänsä GNSS-sovelluksia koskevaan toimintasuunnitelmaan[5] sisältyvät 24 toimenpidettä. Suunnitelmaan sisältyy muun muassa tutkimus- ja kehittämishankkeiden rahoitus, pk-yritysten rahoituksensaannin helpottaminen sekä erilaisia Galileo- ja EGNOS-ohjelmien edistämistoimia kasvun, innovoinnin ja työpaikkojen kannalta ensisijaisilla toimialoilla.

On myös tähdennettävä, että eurooppalaiset satelliittinavigointiohjelmat eivät ole kiinnostavia ainoastaan niille jäsenvaltioille, jotka toimivat aktiivisimmin avaruusalalla; ne koskevat välittömästi kaikkia unionin jäsenvaltioita. Kaikkia unionin kansalaisia kehotetaan hyödyntämään toteutettujen infrastruktuurien tarjoamia lukuisia palveluja. Lisäksi pk-yritykset kaikkialla Euroopassa ovat ohjelmissa merkittävässä osassa, koska yksi unionin tavoitteista on edistää kaikkien yritysten mahdollisimman laajaa ja avointa osallistumista julkisiin hankintamenettelyihin.

Komission tehtävänä onkin kehittää Eurooppa 2020 ‑strategian mukaisen lippulaivahankkeen ”Globalisaation aikakauden teollisuuspolitiikka” puitteissa ”tehokas avaruuspolitiikka, joka tarjoaa välineet joihinkin keskeisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseen ja jonka erityisenä tavoitteena on Galileon toteuttaminen”.

2. INTRESSITAHOJEN KUULEMISEN JA VAIKUTUSTEN ARVIOINNIN TULOKSET

Ehdotusta varten on toteutettu useita perusteellisia kuulemisia intressitahojen ja kansalaisten tasolla. Ehdotukseen liittyy vaikutusten arviointi.

Intressitahoja on kuultu ohjelmiin liittyvistä erilaisista teknisistä, lainsäädännöllisistä ja toiminnallisista näkökohdista kuten palvelujen tarjoamisesta, infrastruktuurin ja sen käytön kustannuksista, riskianalyyseistä ja mahdollisista hallintomalleista. Sitä varten on järjestetty aihekohtaisia työpajoja ja kokouksia käyttäjille sekä kohdennettuja työryhmiä Euroopan avaruusjärjestön, Euroopan GNSS-viraston ja jäsenvaltioiden asiantuntijoille. Lisäksi on keskusteltu avaruusalan asiantuntijoiden ja teollisuuden edustajien kanssa.

Myös kansalaisten näkemyksiä on koottu vuoden 2007 ja 2009 eurobarometri-kyselyissä ja Euroopan avaruuspolitiikkaa koskevaa vaikutusten arviointia varten.

Kaikissa edellä mainituissa yhteyksissä on käynyt ilmi, että

· kansalaiset kannattavat oman satelliittinavigointijärjestelmän kehittämistä ja tunnustavat, että nyky-yhteiskunnat ovat entistä enemmän riippuvaisia satelliittinavigointipalveluista;

· olisi luotava vakaa pitkän aikavälin hallintotapa ohjelmien tehokkaan hallinnoinnin turvaamiseksi;

· Galileo-ohjelmaan perustuvan järjestelmän tarjoama ihmishengen turvaava palvelu (”safety-of-life service” eli SoL) olisi määriteltävä uudelleen vastamaan käyttäjien muuttuneita odotuksia;

· siviili-ilmailua edustavat sidosryhmät tähdentävät tarvetta sitoutua EGNOS-palvelujen tarjoamiseen pitkällä aikavälillä. Se on välttämätön edellytys EGNOS-palvelujen tosiasialliselle pääsylle markkinoille.

Lisäksi vaikutusten arvioinnissa keskitytään – viimeaikainen kehitys ja edessä olevat haasteet huomioon ottaen – ohjelmien toteuttamisen jatkamiseen, ja siinä kohdistuu huomio kahteen keskeiseen ongelmaan: tulevien palvelujen kokoonpanoon, kun tiedetään, että vuosiksi 2008–2013 osoitetut määrärahat eivät riitä Galileo-ohjelmaan perustuvan infrastruktuurin valmiiksi saamiseen ja EGNOS-järjestelmän käytön varmistamiseen, sekä käyttövaiheen hallintomallin määrittämiseen ja tarvittavaan rahoitukseen.

Ensimmäisen, Galileo-ohjelmaan perustuvaa järjestelmää koskevan ongelman osalta eri vaihtoehtojen arviointi osoitti, että paras ratkaisu on säilyttää aluksi määritellyt palvelut SoL-palvelua lukuun ottamatta. Tällainen ratkaisu vaatii vähemmän maan päällä sijaitsevaa infrastruktuuria, mikä merkitsee pienempiä kustannuksia.

EGNOS-järjestelmä on jo toiminnassa, ja lukuisat käyttäjät hyödyntävät sen palveluja. Lisäksi komissio lupasi SoL-palvelun tultua toimintavalmiiksi varmistaa kyseisen palvelun jatkuvuuden käyttäjille, jotka tästä syystä tekivät merkittäviä investointeja. EGNOS-ohjelman päättäminen ei tätä taustaa vasten ole mahdollinen ratkaisu.

Toisen ongelman osalta vaikutusten arvioinnissa todettiin, että komission olisi unionin edustajana oltava edelleen vastuussa ohjelmista, jos unioni huolehtii jatkossakin yksin niiden rahoituksesta, kuten komissio esittää edellä mainitussa 29. kesäkuuta 2011 antamassaan tiedonannossa. Käytön hallinnointi olisi puolestaan annettava sääntelyviraston tehtäväksi. Näin voitaisiin maksimoida järjestelmien käytöstä odotettavat sosioekonomiset hyödyt ja varmistaa parempi johdonmukaisuus unionin muuhun politiikkaan nähden. Lisäksi olisi mahdollista määritellä tarkkaan eri osapuolten taloudelliset ja poliittiset vastuut. Kun otetaan huomioon edellä mainitut neuvoston 31. maaliskuuta 2011 tekemät päätelmät, luontevimmalta ratkaisulta tätä varten vaikuttaa Euroopan GNSS-virasto, joka perustettiin 22. syyskuuta 2010 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 912/2010 hoitamaan ohjelmien toteuttamiseen liittyviä tehtäviä ja joka on siis jo olemassa ja toimii satelliittinavigointialalla. Viraston tehtävät ja resurssit olisi kuitenkin tarpeen järjestellä uudelleen.

3. EHDOTUKSEN OIKEUDELLINEN SISÄLTÖ

Komission ehdotuksen, samoin kuin asetuksen (EY) N:o 683/2008 ja muiden eurooppalaisia satelliittinavigointiohjelmia koskevien unionin säädösten, oikeusperustana on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 172 artikla, aiempi Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 156 artikla. Ehdotus on muodoltaan edelleen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus, koska sen soveltamisala on yleinen ja sen on oltava suoraan sovellettavissa kaikissa jäsenvaltioissa samalla tavalla kuin asetus (EY) N:o 683/2008, jonka ehdotetun asetuksen on määrä korvata.

Ohjelmien ja järjestelmien määritteleminen, niille kohdennettavan rahoituksen lähteiden ja niiden hallintomallin määrittäminen ovat ehdotuksen keskeiset toimenpiteet. Lisäksi sillä on tarkoitus muuttaa tai kumota muita eurooppalaisiin satelliittinavigointiohjelmiin liittyviä lainsäädäntötekstejä unionin säännöstön johdonmukaistamiseksi.

Ehdotus on toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteiden mukainen. Yksittäisten jäsenvaltioiden rahoitukselliset ja tekniset valmiudet eivät riitä ehdotuksen tavoitteen eli satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisen ja käytön saavuttamiseen, vaan tavoite voidaan saavuttaa tyydyttävästi ainoastaan unionin tasolla. Ehdotuksessa ei ylitetä sitä, mikä on välttämätöntä tavoitteen saavuttamiseksi, sillä ensinnäkin suunniteltu talousrasite vastaa perinpohjaisten analyysien perusteella tehtyjä kustannusarvioita ja toiseksi valittu hallintomalli vaikuttaa sopivimmalta.

4. TALOUSARVIOVAIKUTUKSET

Kuten edellä olevassa 2 kohdassa todetaan, unioni huolehtii edelleen yksin Galileo- ja EGNOS-ohjelmien rahoituksesta. Se myöntää ohjelmille rahoitusta vuosien 2014 ja 2020 välillä enintään [7 897] miljoonaa euroa käyvin hinnoin edellä 1 kohdassa mainitun [ehdotetun] neuvoston asetuksen [14] artiklan mukaisesti. Rahoitus kattaa kolme keskeistä tointa eli Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheen päätökseen saattamisen, kyseisen ohjelman käyttövaiheen ja EGNOS-järjestelmän käytön. Viimeksi mainittuun sisältyy järjestelmän tarjoamien palvelujen jatkuva kehittäminen käyttäjien muuttuvia tarpeita vastaavasti.

Ohjelmien kustannukset on arvioitu syvällisten analyysien perusteella. Arvioinnin pohjana on käytetty myös asiantuntijoiden, erityisesti jäsenvaltioiden, Euroopan avaruusjärjestön ja Euroopan GNSS-viraston asiantuntijoiden, kanssa käytyjä keskusteluja. Lisäksi on kuultu eri sidosryhmiä, kuten avaruusalan teollisuudenharjoittajia.

Hankitun asiantuntemuksen säilyttäminen komissiossa on olennaisen tärkeää ohjelmien jatkuvuuden turvaamiseksi. Tästä syystä komissio jatkaa nykyisin palveluksessa olevien väliaikaisten toimihenkilöiden työsuhteita ajanjaksoiksi, joiden pituus määräytyy ohjelmien eri vaiheiden mukaan, ja siirtää henkilöstöä Euroopan GNSS-virastoon.

5. LISÄTIETOJA

On syytä korostaa, että tässä asetuksessa säädetään erityisesti ohjelmien hallinto- ja rahoitusmallista vuodesta 2014 vuoteen 2020 ulottuvana ajanjaksona. Kyseisen mallin mukaan järjestelmien käyttöön liittyviä olennaisia tehtäviä voidaan osoittaa Euroopan GNSS-virastolle, joka on unionin virasto siinä mielessä kuin Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitetaan. Sitä varten komissio aikoo tehdä viraston kanssa yhden tai useamman tehtävien siirtoa koskevan sopimuksen.

Komissio katsoo, että tehtävien siirtoa koskevat sopimukset, joihin sisältyy virastolle osoitettujen varojen hallinnointia koskevat yleiset ehdot sekä kustannusten seuranta- ja valvontatoimenpiteet,       ovat sopivin tapa, jolla komissio, Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat käyttää täysimääräisesti tarkastusvaltaansa.

Jotta Euroopan parlamentti ja neuvosto saavat kattavan käsityksen ehdoista, joiden mukaisesti Euroopan GNSS-viraston olisi hoidettava sille uuden hallintomallin mukaan kuuluvat tehtävät erityisesti resurssien osalta, komissio esittää vuoden 2012 aikana ehdotuksen asetuksen (EU) N:o 912/2010 ja siihen liittyvän rahoitusselvityksen muuttamiseksi. On huomattava, että ohjelmille varattu talousarvio eli [7 897] miljoonaa euroa käyvin hinnoin kattaa jo järjestelmien käyttökustannukset sekä niiden yksiköiden toimintakustannukset, joiden vastuulle järjestelmien käytön hallinnointi annetaan. Näin ollen virastolle siirrettävien uusien tehtävien hoitamisesta ei missään tapauksessa aiheudu ylimääräisiä talousarviomenoja.

Komissio myös arvioi asetuksen (EU) N:o 912/2010 yhteensopivuuden järjestelmien turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevan uuden hallintomallin kanssa.

Myös neuvoston yhteistä toimintaa 2004/552/YUTP, 12 päivältä heinäkuuta 2004, Euroopan unionin turvallisuuteen vaikuttavista eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän toiminnan näkökohdista[6] olisi tarkistettava.

Yksi keskeisistä periaatteista komission ehdottamassa unionin talousarviomenoja koskevassa uudessa lähestymistavassa on sääntöjen yksinkertaistaminen. Tämänhetkisessä muodossaan säädös sisältää etenkin seuraaviin seikkoihin liittyviä yksinkertaistamistoimenpiteitä:

– indikaattoreiden mukauttaminen Eurooppa 2020 ‑strategian tavoitteisiin;

– järjestelmien käyttöön liittyvien tehtävien ja erityisesti sopimusten hallinnoinnin siirtäminen Euroopan GNSS-virastolle.

2011/0392 (COD)

Ehdotus

EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS

eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisesta ja käytöstä

EUROOPAN PARLAMENTTI JA NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 172 artiklan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon[7],

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon[8],

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä,

sekä katsovat seuraavaa:

(1) Eurooppalaisen satelliittinavigointipolitiikan tavoitteena on tarjota unionille kaksi satelliittinavigointijärjestelmää, jotka ovat Galileo-ohjelman mukaisesti perustettu järjestelmä ja EGNOS-järjestelmä, jäljempänä ’järjestelmät’. Nämä järjestelmät pohjautuvat Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin, jäljempänä ’ohjelmat’. Kumpikin infrastruktuuri koostuu satelliiteista ja maa-asemien verkostosta.

(2) Galileo-ohjelman tavoitteena on ensimmäisen erityisesti siviilikäyttöön tarkoitetun satelliittinavigointi- ja ‑paikannusinfrastruktuurin toteuttaminen ja käyttö. Galileo-ohjelman mukaisesti perustettu järjestelmä on kokonaan riippumaton muista olemassa olevista tai mahdollisesti perustettavista järjestelmistä.

(3) EGNOS-ohjelmalla pyritään parantamaan olemassa olevien maailmanlaajuisten satelliittinavigointijärjestelmien (global navigation satellite systems), jäljempänä ’GNSS-järjestelmät’, signaalien laatua.

(4) Euroopan parlamentti, neuvosto, talous- ja sosiaalikomitea sekä alueiden komitea ovat johdonmukaisesti ilmaisseet täyden tukensa ohjelmille.

(5) Koska ohjelmat ovat nyt pitkälle edenneessä kehittämisvaiheessa, jonka jälkeen seuraa järjestelmien käyttövaihe, niitä varten tarvitaan erityinen oikeusperusta, joka vastaa niiden tarpeisiin ennen kaikkea hallintotavan osalta ja varmistaa moitteettoman varainhoidon.

(6) Eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien puitteissa perustetut järjestelmät ovat infrastruktuureja, jotka muodostetaan Euroopan laajuisiksi verkoiksi ja joiden käyttö ulottuu huomattavasti jäsenvaltioiden kansallisten rajojen ulkopuolelle. Lisäksi näiden järjestelmien välityksellä tarjotut palvelut edistävät osaltaan erityisesti Euroopan laajuisten verkkojen kehittämistä liikenne-, televiestintä- ja energiainfrastruktuurien alalla.

(7) Galileo- ja EGNOS-ohjelmat ovat teollisuuspolitiikan väline ja kuuluvat Eurooppa 2020 ‑strategiaan, kuten todetaan komission 17 päivänä marraskuuta 2010 antamassa tiedonannossa ”Globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka – Kilpailukyky ja kestävyys keskeiselle sijalle”[9]. Ohjelmat sisältyvät myös 4 päivänä huhtikuuta 2011 annettuun komission tiedonantoon ”Kohti kansalaisia hyödyttävää Euroopan unionin avaruusstrategiaa”[10]. Ohjelmat tuottavat unionin taloudelle ja kansalaisille monenlaisia etuja, joiden yhteenlasketuksi arvoksi arvioidaan noin 130 miljardia euroa vuosina 2014–2034.

(8) Satelliittinavigointia käytetään yhä enemmän lukuisilla eri toimialoilla, joten palvelujen tarjoamisen keskeytyminen aiheuttaisi nyky-yhteiskunnassa huomattavaa vahinkoa. Lisäksi satelliittinavigointijärjestelmät ovat strategisen luonteensa vuoksi kriittisiä infrastruktuureja, jotka voivat joutua vahingonteon kohteeksi. Edellä mainituilla seikoilla saattaa olla vaikutusta Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen. Näin ollen turvallisuusvaatimukset on otettava huomioon Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin perustuvien infrastruktuurien suunnittelussa, toteuttamisessa ja käytössä.

(9) Galileo-ohjelma koostuu määrittelyvaiheesta, joka on jo päättynyt, kehittämis- ja validointivaiheesta, jonka on määrä päättyä vuonna 2013, rakennus- ja käyttöönottovaiheesta, joka alkoi vuonna 2008 ja päättynee vuonna 2020, sekä käyttövaiheesta, joka on tarkoitus aloittaa vaiheittain vuodesta 2014/2015 alkaen, niin että koko järjestelmä on täysin toimintavalmis vuonna 2020.

(10) EGNOS-ohjelma on ollut käyttövaiheessa siitä lähtien, kun sen avoin palvelu julistettiin toimintavalmiiksi lokakuussa 2009 ja ihmishengen turvaava ”safety of life” -palvelu maaliskuussa 2011.

(11) Jotta tarjottuja palveluja voitaisiin käyttää parhaalla mahdollisella tavalla, Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin perustuvien järjestelmien, verkkojen ja palvelujen olisi oltava yhteensopivia ja yhteentoimivia keskenään ja mahdollisuuksien mukaan myös muiden satelliittinavigointijärjestelmien ja perinteisten navigointikeinojen kanssa.

(12) Koska perusperiaatteena on, että unioni vastaa ohjelmien rahoituksesta kokonaisuudessaan, on aiheellista säätää, että se on kaiken ohjelmien puitteissa luodun ja kehitetyn aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistaja. Jotta voitaisiin täysin kunnioittaa kaikkia omistukseen liittyviä perusoikeuksia, on aiheellista sopia tarvittavista järjestelyistä nykyisten omistajien kanssa etenkin infrastruktuurien olennaisten osien ja niiden turvallisuuden osalta. Jotta satelliittinavigoinnin pääsy markkinoille helpottuisi, on aiheellista varmistaa, että kolmannet osapuolet voivat käyttää erityisesti ohjelmista johtuvia ja unionin omistamia teollis- ja tekijänoikeuksia optimaalisesti, etenkin sosioekonomisella tasolla.

(13) Periaatteessa unionin olisi rahoitettava kokonaan Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönotto- sekä käyttövaihe ja EGNOS-ohjelman käyttövaihe. Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon sovellettavasta varainhoitoasetuksesta 25 päivänä kesäkuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002[11] mukaan jäsenvaltioilla olisi kuitenkin oltava mahdollisuus antaa ohjelmille lisävaroja tai luontoissuorituksia asianmukaisten sopimusten perusteella rahoittaakseen ohjelmiin liittyviä lisäelementtejä, joita ne itse haluavat ja jotka voivat koskea esimerkiksi järjestelmien arkkitehtuuria tai tiettyjä turvallisuuteen liittyviä lisätarpeita. Myös kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen olisi voitava osallistua ohjelmien rahoittamiseen.

(14) Ohjelmien jatkumisen varmistamiseksi olisi vahvistettava asianmukainen rahoituskehys, jolla unioni voi jatkaa ohjelmien rahoitusta. On myös syytä ilmoittaa rahamäärä, joka tarvitaan 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä ajanjaksona Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheen loppuun saattamisen ja molempien järjestelmien käytön rahoittamiseen.

(15) Euroopan parlamentti ja neuvosto [päättivät] komission 29 päivänä kesäkuuta 2011 antaman ehdotuksen pohjalta osoittaa enintään [7 897] miljoonaa euroa käyvin hinnoin ohjelmiin liittyvien toimien rahoittamiseen 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana. On syytä täsmentää, että kyseisiin toimiin sisältyy myös järjestelmien ja niiden toiminnan suojaaminen, satelliittien laukaisu mukaan lukien. Tästä syystä ohjelmille varatusta talousarviosta voitaisiin rahoittaa osa kustannuksista, joita sellaisten palvelujen, joilla kyseinen suojaaminen voidaan varmistaa ja joita tuottavat esimerkiksi avaruustilannetietoisuutta koskevat järjestelmät (muun muassa ”Space Situational Awareness”), hyödyntäminen edellyttää, siinä määrin kuin varoja on käytettävissä tiukan kustannushallinnan tuloksena ja edellä mainitun, vuosia 2014–2020 koskevan rahoituskehyksen vahvistamisesta annetun neuvoston asetuksen XYZ [x] artiklassa vahvistetun enimmäismäärän rajoissa. Tässä asetuksessa vahvistetaan ohjelmien jatkoa varten rahoituspuitteet, joita budjettivallan käyttäjän on pidettävä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission välillä [xx] päivänä [yy]kuuta 201[z] budjettiyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta tehdyn toimielinten sopimuksen 17 artiklan sekä vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta [29 päivänä kesäkuuta 2011 annetun neuvoston asetusehdotuksen[12]] 14 artiklan mukaisena ensisijaisena ohjeenaan.

(16) On tarpeen määrittää toimet, joita varten ohjelmille tällä asetuksella vuosiksi 2014–2020 osoitettuja unionin talousarviomäärärahoja myönnetään. Määrärahoja olisi myönnettävä pääasiassa Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheeseen liittyviin toimiin, kyseisen vaiheen hallinnointi- ja seurantatoimet mukaan luettuina, ja Galileo-ohjelmaan perustuvan järjestelmän käyttöön, mukaan luettuina kyseistä vaihetta edeltävät ja valmistelevat toimet, sekä EGNOS-järjestelmän käyttöön liittyviin toimiin. Lisäksi rahoitusta olisi myönnettävä tiettyihin muihin ohjelmien hallinnoinnin ja niiden tavoitteiden toteuttamisen kannalta välttämättömiin toimiin.

(17) On tärkeää todeta, että järjestelmien investointi- ja käyttökustannusarvioissa ajanjaksolle 2014–2020 ei oteta huomioon ennakoimattomia rahoitusvelvoitteita, joita unionin kannettaviksi saattaa koitua, eli erityisesti järjestelmien omistuksen julkisesta luonteesta johtuvaan sopimussuhteen ulkopuoliseen vastuuseen liittyviä velvoitteita, etenkin ylivoimaisen esteen tai täydellisen toimintahäiriön sattuessa. Komissio tarkastelee kyseisiä velvoitteita yksityiskohtaisesti.

(18) On myös syytä huomata, että tässä asetuksessa kaavaillut talousarviovarat eivät kata tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelman Horisontti 2020 varoista rahoitettavia toimia, joita ovat esimerkiksi järjestelmiin perustuvien sovellusten kehittämistoimet. Kyseisillä toimilla voidaan optimoida ohjelmien puitteissa tarjottavien palvelujen käyttöä, varmistaa unionin tekemille investoinneille hyvä vastine sosiaalisina ja taloudellisina etuina ja parantaa satelliittinavigointiteknologiaan liittyvää osaamista unionin yrityksissä.

(19) Järjestelmien tuottamat tulot olisi tuloutettava unionille sen varmistamiseksi, että sen aiemmat investoinnit saadaan takaisin. Lisäksi kaikkiin yksityisen sektorin toimijoiden kanssa tehtäviin sopimuksiin voitaisiin sisällyttää tulojen jakamista koskeva järjestely.

(20) Jotta vältyttäisiin kustannusylityksiltä ja viivästyksiltä, jotka ovat haitanneet ohjelmien edistymistä viime vuosina, on tarpeen lisätä ponnisteluja ylimääräisiä kustannuksia aiheuttavien riskien hallitsemiseksi, kuten 31 päivänä maaliskuuta 2011 annetuissa neuvoston päätelmissä ja 8 päivänä kesäkuuta 2011 annetussa parlamentin päätöslauselmassa pyydetään ja kuten todetaan 29 päivänä kesäkuuta 2011 annetussa komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Eurooppa 2020 ‑strategiaa tukeva talousarvio[13].

(21) Galileo- ja EGNOS-ohjelmien moitteeton julkinen hallinnointi edellyttää toisaalta selkeää tehtävänjakoa komission, Euroopan GNSS-viraston ja Euroopan avaruusjärjestön välillä ja toisaalta hallinnoinnin asteittaista mukauttamista järjestelmien käyttöön liittyvien tarpeiden mukaisesti.

(22) Koska komissio edustaa unionia, joka periaatteessa vastaa yksin ohjelmien rahoittamisesta ja on järjestelmien omistaja, komission olisi oltava vastuussa ohjelmien etenemisestä ja niiden poliittisesta seurannasta. Näin ollen sen olisi hallittava ohjelmille tämän asetuksen mukaisesti osoitettuja varoja ja huolehdittava kaikkien ohjelmiin sisältyvien toimien toteuttamisesta ja tehtävien selkeästä jakamisesta erityisesti Euroopan GNSS-viraston ja Euroopan avaruusjärjestön välillä. Sitä varten on tarpeen osoittaa komissiolle sen yleisiin velvollisuuksiin liittyvien tehtävien ja sille tämän asetuksen nojalla kuuluvien muiden tehtävien lisäksi tiettyjä erityistehtäviä, jotka luetellaan esimerkinomaisesti. Jotta eri osapuolten resursseja ja osaamista voitaisiin hyödyntää parhaalla mahdollisella tavalla, komission olisi voitava tehtävien siirtoa koskevilla sopimuksilla siirtää tiettyjä tehtäviä asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 ja erityisesti sen 54 artiklan mukaisesti.

(23) Euroopan GNSS-virasto on perustettu Euroopan GNSS-viraston perustamisesta, eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien hallintorakenteista annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1321/2004 kumoamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008 muuttamisesta 22 päivänä syyskuuta 2010 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 912/2010[14] Galileo- ja EGNOS-ohjelmien tavoitteiden saavuttamiseksi huolehtimaan tietyistä ohjelmien etenemiseen liittyvistä tehtävistä. Se on unionin virasto, joka on asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 185 artiklassa tarkoitettu elin ja jota näin ollen koskevat unionin virastoihin sovellettavat velvollisuudet. Sille on tarpeen osoittaa tiettyjä tehtäviä, jotka liittyvät ohjelmien turvallisuuteen, viraston mahdolliseen nimittämiseen PRS-vastuuviranomaiseksi sekä sen osuuteen järjestelmien kaupallistamisessa. Lisäksi on aiheellista, että se hoitaa tehtävät, joita komissio voi sille siirtää yhdellä tai useammalla tehtävien siirtoa koskevalla sopimuksella, joiden kohteena ovat muut erilaiset ohjelmiin liittyvät erityistehtävät, esimerkiksi järjestelmien käyttövaiheisiin liittyvät tehtävät sekä sovellusten ja palvelujen edistäminen satelliittinavigointimarkkinoilla. Jotta komissio voisi unionin edustajana käyttää tarkastusvaltaansa täysimääräisesti, tehtävien siirtoa koskeviin sopimuksiin olisi sisällyttävä yleiset ehdot, joiden mukaisesti Euroopan GNSS-virastolle osoitettuja varoja hallinnoidaan.

(24) Unionin olisi tehtävä Euroopan avaruusjärjestön kanssa monivuotinen tehtävien siirtoa koskeva sopimus, joka kattaa ohjelmien tekniset ja ohjelmointinäkökohdat. Jotta komissio voisi unionin edustajana käyttää tarkastusvaltaansa täysimääräisesti, tehtävien siirtoa koskevaan sopimukseen olisi sisällyttävä yleiset ehdot, joiden mukaisesti Euroopan avaruusjärjestölle osoitettuja varoja hallinnoidaan. Koska on kyse unionin kokonaan rahoittamista toimista, kyseisten ehtojen olisi taattava vastaavantasoinen tarkastusvalta kuin se, jota vaadittaisiin, jos Euroopan avaruusjärjestö olisi unionin virasto.

(25) Vastuu ohjelmien etenemisestä käsittää vastuun ohjelmien sekä niihin kuuluvien järjestelmien ja niiden käytön turvallisuudesta. Lukuun ottamatta tapauksia, joissa sovelletaan Euroopan unionin turvallisuuteen vaikuttavista eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän toiminnan näkökohdista 12 päivänä heinäkuuta 2004 hyväksyttyä yhteistä toimintaa 2004/552/YUTP[15], jota voidaan tarvittaessa mukauttaa ohjelmien ja niiden hallintotavan kehittymiseen sekä Lissabonin sopimukseen, vastuu turvallisuudesta kuuluu komissiolle, vaikka tietyt turvallisuutta koskevat tehtävät siirretään Euroopan GNSS-virastolle. Komission tehtävänä on etenkin perustaa järjestelmät, joilla voidaan taata asianmukainen koordinointi turvallisuuskysymyksiä hoitavien eri tahojen välillä.

(26) Kun otetaan huomioon Euroopan ulkosuhdehallinnon erityisasiantuntemus ja sen säännölliset yhteydet kolmansien maiden viranomaisiin ja kansainvälisiin järjestöihin, sitä voidaan pitää sopivana elimenä avustamaan komissiota sille ulkosuhteiden alalla kuuluvien, järjestelmien ja ohjelmien turvallisuutta koskevien tiettyjen tehtävien hoidossa, kuten Euroopan ulkosuhdehallinnon organisaatiosta ja toiminnasta 26 päivänä heinäkuuta 2010 tehdyssä neuvoston päätöksessä 2010/427/EU[16] ja erityisesti sen 2 artiklan 2 kohdassa säädetään.

(27) Ohjelmille osoitettujen unionin varojen, jotka muodostavat enimmäismäärän, jota komissio ei voi ylittää, kohdentamisessa on erityisen tärkeää noudattaa tehokkaita julkisia hankintamenettelyjä ja etenkin neuvotella sopimuksia, joilla taataan resurssien optimaalinen käyttö, tyydyttävät suoritukset, ohjelmien saumaton jatkuvuus, hyvä riskien hallinta ja pysyminen ehdotetussa aikataulussa. Hankintaviranomaisen olisi aktiivisesti pyrittävä varmistamaan nämä seikat.

(28) Koska ohjelmat rahoitetaan pääsääntöisesti unioni varoin, niiden puitteissa tehtävien julkisten hankintasopimusten olisi noudatettava julkisia hankintoja koskevia unionin sääntöjä ja niillä olisi pyrittävä ennen kaikkea optimoimaan resurssien käyttö, hallitsemaan kustannukset ja minimoimaan riskit, parantamaan tehokkuutta ja vähentämään riippuvuutta yksittäisistä toimittajista. On varmistettava vapaa osallistuminen ja terve kilpailu koko teollisessa hankintaketjussa, mikä tarjoaa tasapuoliset osallistumismahdollisuudet eri toimialoille kaikilla tasoilla, mukaan lukien erityisesti pienet ja keskisuuret yritykset, jäljempänä ’pk-yritykset’. Olisi vältettävä mahdollista hallitsevan aseman väärinkäyttöä ja pitkäaikaista riippuvuutta yksittäisistä toimittajista. Jotta voidaan vähentää ohjelmiin liittyviä riskejä, välttää riippuvuutta yksittäisistä toimittajista sekä varmistaa ohjelmien ja niiden kustannusten ja aikataulujen parempi yleinen hallinta, on syytä käyttää tarpeen mukaan useita eri toimituslähteitä. Unionin teollisuuden olisi voitava käyttää unionin ulkopuolella sijaitsevia lähteitä tiettyjen komponenttien ja palvelujen hankkimiseksi, kun tällä osoitetaan olevan merkittäviä hyötyjä laadun ja kustannusten kannalta, ottaen kuitenkin huomioon ohjelmien strateginen luonne sekä unionin turvallisuutta ja vientivalvontaa koskevat vaatimukset. On tarpeen hyödyntää teollisuuden investointeja sekä alan kokemusta ja osaamista, myös ohjelmien määrittelyvaiheessa sekä kehittämis- ja validointivaiheessa saatua, varmistaen samalla, ettei kilpailutussääntöjen noudattamista vaaranneta.

(29) Satelliittinavigointiteknologia on uutta, monimutkaista ja jatkuvasti kehittyvää. Sen vuoksi ohjelmien puitteissa tehtyihin hankintasopimuksiin liittyy epävarmuustekijöitä ja riskejä, varsinkin koska hankinnoissa saattaa olla kyse laitteistoista tai pitkän aikavälin palveluntarjonnasta. Näiden seikkojen vuoksi on tarpeen säätää julkisia hankintoja koskevista erityistoimenpiteistä, joita sovelletaan asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 säännösten lisäksi. Hankintaviranomaisen olisi tällä tavalla voitava palauttaa tasapuoliset kilpailuolosuhteet silloin, kun yhdellä tai useammalla yrityksellä on etuoikeutettuja tietoja kyseiseen tarjouspyyntöön liittyvistä toimista jo ennen tarjouspyynnön esittämistä. Sen olisi myös voitava tehdä sopimus monivaiheisen ehdollisen sopimuksen muodossa, liittää sopimukseen sen toteuttamisen kuluessa tietyin ehdoin lisäsopimus ja lisäksi vaatia alihankinnan vähimmäisosuutta. Ohjelmille ominaisten teknisten epävarmuustekijöiden vuoksi hankintahintoja ei myöskään aina ole mahdollista määrittää täsmällisesti, joten olisi toivottavaa tehdä sopimukset sen muotoisina, että niissä ei määrätä kiinteää, lopullista hintaa ja että niihin sisältyy unionin taloudelliset edut turvaavia suojalausekkeita.

(30) On syytä vahvistaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan mukaisesti, että jäsenvaltioiden olisi pidättäydyttävä toimenpiteistä, jotka voisivat vaarantaa ohjelmien sujuvan etenemisen, etenkin kun on kyse teollis- ja tekijänoikeuksista ja infrastruktuurien toiminnan jatkuvuudesta. On myös syytä selventää, että asianomaisten jäsenvaltioiden olisi toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta järjestelmien maa-asemat nimettäisiin Euroopan elintärkeäksi infrastruktuuriksi.

(31) Koska järjestelmillä on maailmanlaajuinen ulottuvuus, unionin on voitava tehdä ohjelmien puitteissa sopimuksia kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklan mukaisesti etenkin ohjelmien sujuvan etenemisen, unionin kansalaisille tarjottavien palvelujen optimoimisen sekä kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen tarpeiden täyttämisen varmistamiseksi. Voimassa olevia sopimuksia olisi tarvittaessa myös voitava mukauttaa ohjelmien kehittymiseen. Sopimusten valmistelu- tai toteutusvaiheessa komissio voi pyytää apua Euroopan ulkosuhdehallinnolta, Euroopan avaruusjärjestöltä ja Euroopan GNSS-virastolta niille tässä asetuksessa osoitettujen tehtävien asettamissa rajoissa.

(32) On syytä varmistaa, että komissio voi tiettyjen muuhun kuin sääntelyyn liittyvien tehtäviensä hoitamiseksi tarvittaessa pyytää teknistä apua tietyiltä ulkopuolisilta tahoilta tarvittavassa määrin. Myös muut ohjelmien julkiseen hallinnointiin osallistuvat tahot kuin komissio voivat saada samanlaista teknistä apua niille tämän asetuksen nojalla osoitettujen tehtävien hoitamiseen.

(33) Ohjelmien puitteissa on tarpeen varmistaa henkilötietojen ja yksityisyyden suojelu.

(34) Unionin taloudelliset edut on suojattava koko menosyklin ajan oikeasuhtaisin toimenpitein, mukaan luettuina sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen, menetettyjen, aiheettomasti maksettujen tai väärin käytettyjen varojen takaisinperintä ja tarvittaessa seuraamukset.

(35) Euroopan parlamentille ja neuvostolle on tarpeen antaa säännöllisesti tietoja ohjelmien toteuttamisesta. Lisäksi Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio tapaavat toimielinten välisessä Galileo-paneelissa toimielinten välisestä Galileo-paneelista 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetun yhteisen julkilausuman mukaisesti.

(36) Komission olisi toteutettava arviointeja ohjelmien tavoitteiden saavuttamista varten toteutettujen toimenpiteiden tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta.

(37) Jotta voidaan määritellä tarvittavat toimenpiteet, joilla voidaan taata järjestelmien yhteensopivuus ja yhteentoimivuus muiden satelliittinavigointijärjestelmien ja perinteisten navigointikeinojen kanssa sekä varmistaa järjestelmien ja niiden toiminnan turvallisuus, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, jotka koskevat kyseisiä kahta sen toimivaltaan kuuluvaa alaa. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla. Komission olisi delegoituja säädöksiä valmistellessaan ja laatiessaan varmistettava, että asianomaiset asiakirjat toimitetaan Euroopan parlamentille ja neuvostolle yhtäaikaisesti, hyvissä ajoin ja asianmukaisesti.

(38) Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä, 16 päivänä helmikuuta 2011 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011[17] mukaisesti.

(39) Koska moitteeton julkinen hallinnointi edellyttää ohjelmien hallinnoinnin yhtenäisyyttä, ripeämpää päätöksentekoa ja tietojen tasapuolista saatavuutta, Euroopan GNSS-viraston ja Euroopan avaruusjärjestön edustajien olisi voitava osallistua tarkkailijoina eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamisesta 9 päivänä heinäkuuta 2008 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 683/2008[18] 19 artiklalla perustetun Euroopan GNSS-ohjelmakomitean työhön. Samasta syystä olisi myös unionin kanssa kansainvälisen sopimuksen tehneiden kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen edustajien voitava osallistua Euroopan GNSS-ohjelmakomitean työhön. Kyseiset Euroopan GNSS-viraston, Euroopan avaruusjärjestön, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen edustajat eivät saa osallistua komitean äänestyksiin.

(40) Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta, joka on satelliittinavigointijärjestelmien rakentaminen ja käyttö, koska se ylittää yksittäisen jäsenvaltion rahoitukselliset ja tekniset valmiudet, vaan se voidaan saavuttaa parhaiten unionin tason toimin, joten unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarpeen.

(41) Galileo-yhteisyrityksen perustamisesta 21 päivänä toukokuuta 2002 annetulla neuvoston asetuksella (EY) N:o 876/2002[19] perustettu Galileo-yhteisyritys on lopettanut toimintansa 31 päivänä joulukuuta 2006, ja yrityksen lakkauttamismenettelyt on nyt saatettu päätökseen. Tästä syystä asetus (EY) N:o 876/2002 olisi kumottava.

(42) Ohjelmien arviointitarve ja säädökseen tehtävien muutosten merkittävyys huomioon ottaen sekä selvyyden ja oikeusvarmuuden vuoksi asetus (EY) N:o 683/2008 olisi kumottava,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

YLEISET SÄÄNNÖKSET

1 artikla

Eurooppalaiset satelliittinavigointijärjestelmät ja -ohjelmat

1.           Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin sisältyvät kaikki toimet, jotka ovat tarpeen kahden eurooppalaisen satelliittinavigointijärjestelmän eli Galileo-ohjelman mukaisesti perustetun järjestelmän ja EGNOS-järjestelmän määrittelyssä, kehittämisessä, validoinnissa, rakentamisessa, käytössä, uusimisessa ja parantamisessa sekä niiden turvallisuuden takaamisessa.

2.           Galileo-ohjelman mukaisesti perustettu järjestelmä on itsenäinen GNSS-infrastruktuuri, joka koostuu ryhmästä satelliitteja ja maa-asemien maailmanlaajuisesta verkostosta.

3.           EGNOS-järjestelmä on infrastruktuuri, joka seuraa ja korjaa olemassa olevista maailmanlaajuisista satelliittinavigointijärjestelmistä lähetettyjä signaaleja. Se koostuu maa-asemista ja useista geostationaarisiin satelliitteihin asennetuista transpondereista.

4.           Galileo-ohjelman erityistavoitteina on varmistaa, että ohjelmaan perustuvassa järjestelmässä lähetettyjä signaaleja voidaan käyttää seuraavien viiden toiminnon toteuttamiseen:

a)      sellaisen avoimen palvelun (”open service”, OS) tarjoaminen, joka on käyttäjälle maksuton ja joka tuottaa paikannus- ja ajanmääritystietoja satelliittinavigoinnin massasovelluksiin;

b)      sellaisen ihmishengen turvaavan palvelun (”safety-of-life Service”, SoL) tarjoaminen, joka on tarkoitettu käyttäjille, joille turvallisuus on olennaista; tämä palvelu täyttää myös tiettyjen alojen tarpeet jatkuvuuden, käytettävyyden ja tarkkuuden osalta, ja siihen sisältyy integriteettitoiminto, jolla voidaan varoittaa käyttäjää järjestelmän toimintahäiriöistä;

c)      sellaisen kaupalliseen palvelun (”commercial service”, CS) tarjoaminen, jonka avulla voidaan kehittää ammatti- tai kaupalliseen käyttöön sovelluksia, joiden suorituskyky on parempi ja joiden tuottamien tietojen lisäarvo on suurempi kuin avoimen palvelun kautta saatavien sovellusten;

d)      sellaisen julkisesti säännellyn palvelun (”public regulated service”, PRS) tarjoaminen, joka on varattu yksinomaan julkishallinnon valtuuttamille käyttäjille sellaisia arkaluonteisia sovelluksia varten, jotka edellyttävät erityistä palvelun jatkuvuutta; tässä palvelussa käytetään vahvoja, salattuja signaaleja;

e)      COSPAS-SARSAT-järjestelmän etsintä- ja pelastuspalveluun (”search and rescue service”, SAR) osallistuminen poimimalla hätälähettimien lähettämiä hätäsignaaleja ja välittämällä niille viestejä.

5.           EGNOS-ohjelman erityistavoitteina on varmistaa, että EGNOS-järjestelmässä lähetettyjä signaaleja voidaan käyttää seuraavien kolmen toiminnon toteuttamiseen:

a)      sellaisen avoimen palvelun (OS) tarjoaminen, joka on käyttäjälle maksuton ja joka tuottaa paikannus- ja ajanmääritystietoja satelliittinavigoinnin massasovelluksiin järjestelmän peittoalueella;

b)      sellaisen kaupallisluonteisten tietojen jakopalvelun (”EGNOS data access service”, EDAS) tarjoaminen, jonka avulla voidaan osaltaan kehittää ammatti- tai kaupalliseen käyttöön sovelluksia, joiden suorituskyky on parempi ja joiden tuottamien tietojen lisäarvo on suurempi kuin avoimen palvelun kautta saatavien sovellusten;

c)      sellaisen ihmishengen turvaavan palvelun (SoL) tarjoaminen, joka on tarkoitettu käyttäjille, joille turvallisuus on olennaista; tämä palvelu täyttää erityisesti tiettyjen alojen tarpeet jatkuvuuden, käytettävyyden ja tarkkuuden osalta, ja siihen sisältyy integriteettitoiminto, jolla voidaan varoittaa käyttäjää järjestelmän toimintahäiriöistä peittoalueella.

Lisäksi EGNOS-ohjelman erityistavoitteena on laajentaa näiden palvelujen maantieteellistä peittoa unionin koko alueelle ja teknisten rajoitusten sallimissa rajoissa ja kansainvälisten sopimusten perusteella myös maailman muille alueille, varsinkin niille kolmansien maiden alueille, joille yhtenäinen eurooppalainen ilmatila ulottuu.

2 artikla

Kohde

Tällä asetuksella vahvistetaan eurooppalaisiin satelliittinavigointiohjelmiin kuuluvien järjestelmien toteuttamista ja käyttöä koskevat säännöt ja erityisesti hallintotapaa ja unionin rahoitusosuutta koskevat säännöt.

3 artikla

Galileo-ohjelman vaiheet

Galileo-ohjelma koostuu seuraavista vaiheista:

a)           määrittelyvaihe, jonka aikana suunniteltiin järjestelmän rakenne ja päätettiin sen osatekijöistä ja joka päättyi vuonna 2001;

b)           kehittämis- ja validointivaihe, joka käsittää ensimmäisten satelliittien rakentamisen ja lähettämisen kiertoradalleen, ensimmäisten maassa sijaitsevien infrastruktuurien toteuttamisen sekä kaikki työt ja toimet, joiden avulla järjestelmä voidaan validoida kiertoradalla; tavoitteena on saattaa tämä vaihe päätökseen vuonna 2013;

c)           rakennus- ja käyttöönottovaihe, joka koostuu kaiken avaruudessa ja maassa sijaitsevan infrastruktuurin toteuttamisesta ja sen suojaamisesta sekä niihin liittyvistä toimista ja käsittää myös käyttövaiheeseen valmistautumisen; tavoitteena on saattaa tämä vuonna 2008 käynnistynyt vaihe päätökseen vuonna 2020;

d)           käyttövaihe, joka käsittää infrastruktuurin hallinnan, järjestelmän huollon, jatkuvan parantamisen ja sen uusimisen sekä suojaamisen, ohjelmaan liittyvän sertifioinnin ja standardisoinnin, palvelujen tarjoamisen ja kaupallistamisen sekä kaikki muut toimet, joita tarvitaan järjestelmän kehittämisessä ja ohjelman sujuvan toteuttamisen varmistamiseksi; tavoitteena on, että tämä vaihe käynnistetään ja ensimmäisiä palveluja tarjotaan vaiheittain vuosien 2014 ja 2015 aikana.

4 artikla

EGNOS-järjestelmän käyttö

EGNOS-järjestelmän käyttö koostuu pääasiassa infrastruktuurin hallinnasta, huollosta, järjestelmän jatkuvasta parantamisesta ja sen uusimisesta ja suojaamisesta, hyväksymistoimista, ohjelmaan liittyvästä sertifioinnista ja standardoinnista, kaikista järjestelmän ja sen käytön luotettavuuden takaavista tekijöistä sekä palvelujen tarjoamisesta ja kaupallistamisesta.

5 artikla

Järjestelmien yhteensopivuus ja yhteentoimivuus

1. Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin perustuvat järjestelmät, verkot ja palvelut ovat keskenään yhteensopivia ja yhteentoimivia.

2. Galileo- ja EGNOS-ohjelmiin perustuvat järjestelmät, verkot ja palvelut ovat mahdollisuuksien mukaan yhteensopivia ja yhteentoimivia muiden satelliittinavigointijärjestelmien ja perinteisten navigointikeinojen kanssa.

3. Komissio hyväksyy delegoiduilla säädöksillä vaatimukset ja säännöt, joilla varmistetaan 2 kohdassa tarkoitettu yhteensopivuus ja yhteentoimivuus, 34 artiklan mukaisesti.

6 artikla

Omistus

Unioni on kaiken ohjelmissa luodun tai kehitetyn aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistaja, ja kolmansien osapuolten kanssa tehdään tarvittaessa sopimuksia, jotka koskevat olemassa olevia omistusoikeuksia.

Komissio huolehtii etenkin siitä, että unionin teollis- ja tekijänoikeuksia käytetään parhaalla mahdollisella tavalla.

II LUKU

RAHOITUSOSUUDET JA TALOUSARVIOJÄRJESTELYT

7 artikla

Rahoitettava toiminta

1.           Tämän asetuksen nojalla ohjelmille vuosiksi 2014–2020 kohdennetut unionin talousarviomäärärahat myönnetään seuraavien toimien rahoitukseen:

a)      toimet, jotka liittyvät Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheeseen, mukaan luettuina kyseisen vaiheen hallinnointi- ja seurantatoimet;

b)      toimet, jotka liittyvät Galileo-ohjelmaan perustuvan järjestelmän käyttövaiheeseen, mukaan luettuina kyseistä vaihetta edeltävät tai valmistelevat toimet;

c)      toimet, jotka liittyvät EGNOS-järjestelmän käyttöön.    

2.           Nämä ohjelmille kohdennetut unionin talousarviomäärärahat voivat kattaa myös komissiolle aiheutuvia ohjelmien hallinnoinnin ja niiden tavoitteiden toteuttamisen edellyttämiä valmistelu-, seuranta-, valvonta-, tarkastus- ja arviointikustannuksia, joita voivat olla esimerkiksi

a)      selvitykset ja asiantuntijatapaamiset;

b)      tiedotus- ja viestintätoimet, mukaan luettuna toimielinten välinen viestintä unionin politiikan prioriteeteista, jos ne liittyvät välittömästi tämän asetuksen tavoitteisiin;

c)      tietotekniikkaverkot, jotka on tarkoitettu tietojen käsittelyyn tai vaihtoon;

d)      muu komissiolle annettava tekninen tai hallinnollinen apu ohjelmien hallinnointia varten.

3.           Jotta voidaan selkeästi määrittää ohjelmien ja ohjelmien eri vaiheiden kustannukset, komissio ilmoittaa avoimen hallinnoinnin periaatetta noudattaen 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle vuosittain kullekin 1 ja 2 kohdassa mainitulle toimelle osoitetut unionin varat.

8 artikla

Galileo-ohjelman rahoitus

1.           Rakennus- ja käyttöönottovaiheen sekä käyttövaiheen rahoittaa unioni 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän artiklan 2 ja 3 kohdan soveltamista.

2.           Jäsenvaltiot voivat myöntää Galileo-ohjelmalle lisärahoitusta. Näistä rahoitusosuuksista peräisin olevat tulot ovat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, joista säädetään asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 18 artiklan 2 kohdassa. Komissio ilmoittaa avoimen hallinnoinnin periaatetta noudattaen tämän asetuksen 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle kaikki Galileo-ohjelmaan kohdistuvat, tämän kohdan soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset.

3.           Myös kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt voivat myöntää Galileo-ohjelmalle lisärahoitusta. Niiden osallistumista koskevat ehdot ja yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 28 artiklassa tarkoitetuissa sopimuksissa.

9 artikla

EGNOS-järjestelmän käytön rahoitus

1.           Unioni rahoittaa EGNOS-järjestelmän käytön 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta muiden, erityisesti tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen lähteiden mahdollista osallistumista rahoitukseen.

2.           Jäsenvaltiot voivat myöntää EGNOS-ohjelmalle lisärahoitusta. Näistä rahoitusosuuksista peräisin olevat tulot ovat käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, joista säädetään asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 18 artiklan 2 kohdassa. Komissio ilmoittaa avoimen hallinnoinnin periaatetta noudattaen tämän asetuksen 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle kaikki EGNOS-ohjelmaan kohdistuvat, tämän kohdan soveltamisesta mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset.

3.           Myös kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt voivat myöntää EGNOS-ohjelmalle lisärahoitusta. Niiden osallistumista koskevat ehdot ja yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan 28 artiklassa tarkoitetuissa sopimuksissa.

10 artikla

Talousarviovarat

1.           Unionin kohdentama enimmäismäärä 7 artiklan 1 ja 2 kohdassa mainittujen toimien toteuttamiseen on käyvin hinnoin laskettuna [7 897] miljoonaa euroa 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välisenä aikana.

2.           Määrärahat käytetään tämän asetuksen ja asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 säännösten mukaisesti.

3.           Ohjelmiin liittyvät talousarviositoumukset suoritetaan vuotuisissa erissä.

11 artikla

Ohjelmien tuottamat tulot

1.           Järjestelmien käytön tuottamat tulot tuloutetaan unionille, ja ne maksetaan unionin talousarvioon ja kohdennetaan ohjelmille. Jos tulojen määrä osoittautuu suuremmaksi kuin ohjelmien käyttövaiheiden rahoittamiseen tarvittava määrä, budjettivallan käyttäjä hyväksyy kohdentamisperiaatteen mukauttamisen komission ehdotuksen pohjalta.

2.           Yksityisen sektorin yritysten kanssa tehtävissä sopimuksissa voidaan sopia tulojen jakamista koskevasta järjestelystä.

3.           Talousarvion toteuttamisesta välillisesti vastaaville tahoille suoritettujen ennakkomaksujen tuottamat korot kohdennetaan toimiin, joista on sovittu tehtävien siirtoa koskevassa sopimuksessa tai muussa komission ja kyseisen tahon välillä tehdyssä sopimuksessa. Moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisesti talousarvion toteuttamisesta välillisesti vastaavien tahojen on avattava tilejä, joista varat ja vastaavat korot voidaan yksilöidä.

III LUKU

OHJELMIEN JULKINEN HALLINNOINTI

12 artikla

Ohjelmien yleiset hallintopuitteet

Ohjelmien julkinen hallinnointi perustuu periaatteeseen, jonka mukaan tehtävät jaetaan selkeästi eri osallistujatahojen eli komission, Euroopan GNSS-viraston ja Euroopan avaruusjärjestön välillä.

13 artikla

Komission tehtävät

1.           Komissio vastaa ohjelmien etenemisestä. Se hallinnoi ohjelmille tämän asetuksen mukaisesti kohdennettuja varoja ja huolehtii siitä, että kaikki ohjelmiin sisältyvät toimet toteutetaan.

2.           Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen yleisten tehtävien sekä tämän asetuksen muissa säännöksissä tarkoitettujen tehtävien lisäksi komission tehtäviin kuuluvat tämän asetuksen nojalla seuraavat erityistehtävät:

a)      se varmistaa tehtävien selkeän jakamisen ohjelmiin osallistuvien eri tahojen välillä ja siirtää tehtävien siirtoa koskevilla sopimuksilla Euroopan GNSS-virastolle 15 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitetut tehtävät ja Euroopan avaruusjärjestölle 16 artiklassa tarkoitetut tehtävät;

b)      se ottaa käyttöön ohjelmiin liittyvien, etenkin kustannuksia ja aikatauluja koskevien riskien tunnistamiseen, hallintaan, lieventämiseen ja seuraamiseen soveltuvat välineet ja tarvittavat rakenteelliset toimenpiteet;

c)      se hoitaa unionin puolesta ja toimivaltaansa kuuluvilla aloilla suhteita kolmansiin maihin ja kansainvälisiin organisaatioihin;

d)      se huolehtii ohjelmien turvallisuudesta ja perustaa eri osallistujatahojen välisiä koordinointijärjestelmiä.

3.           Silloin kun 3 artiklassa tarkoitettujen Galileo-ohjelman vaiheiden ja 4 artiklassa tarkoitetun EGNOS-ohjelman käyttövaiheen sujuva eteneminen sitä edellyttää, komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet, joilla

a)      määritetään järjestelmien maassa sijaitsevan infrastruktuurin sijainti ja varmistetaan sen toiminta;

b)      määritetään keskeiset päätöksentekovaiheet ohjelmien toteuttamisen arviointia varten;

c)      vähennetään ohjelmien etenemiseen liittyviä ominaisriskejä.

Nämä täytäntöönpanotoimenpiteet hyväksytään 35 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

14 artikla

Järjestelmien ja niiden toiminnan turvallisuus

1.           Järjestelmät ja niiden toiminta ovat turvallisia.

2.           Komissio voi hyväksyä delegoiduilla säädöksillä 34 artiklan mukaisesti vaatimukset ja säännöt, joilla voidaan varmistaa 1 kohdassa tarkoitettu järjestelmien ja niiden toiminnan turvallisuus, sanotun kuitenkaan rajoittamatta tämän asetuksen 15 ja 17 artiklan sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1104/2011/EU[20] 8 artiklan soveltamista. Sitä varten se ottaa huomioon tarpeen valvoa turvallisuusvaatimuksia ja sisällyttää ne ohjelmiin kokonaisuudessaan sekä näiden vaatimusten vaikutukset ohjelmien sujuvaan etenemiseen etenkin kustannusten ja aikataulun osalta.

3.           Euroopan ulkosuhdehallinto avustaa komissiota päätöksen 2010/427/EU 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti turvallisuuteen ulkosuhteiden alalla liittyvien tehtävien hoidossa. Lisäksi se avustaa komissiota päätöksessä N:o 1104/2011/EU säädettyjen yhteisten vähimmäisvaatimusten noudattamisen valvonnassa kyseisellä alalla. Tätä varten sen käyttöön asetetaan tarvittavat resurssit ja vahvistetaan siirtymäkaudet, joilla varmistetaan ohjelmien ja palvelujen jatkuvuus.

15 artikla

Euroopan GNSS-viraston tehtävät

1            Jotta ohjelmien tavoitteet voitaisiin saavuttaa, Euroopan GNSS-virasto osallistuu ohjelmien toteuttamiseen ja huolehtii seuraavista tehtävistä komission laatimien suuntaviivojen mukaisesti:

a)      se varmistaa ohjelmien turvallisuuden osalta seuraavat seikat, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 14 ja 17 artiklan soveltamista:

i)        turvallisuusjärjestelyjen hyväksyminen asetuksen (EU) N:o 912/2010 III luvun mukaisesti enintään 30 päivään kesäkuuta 2016 asti; tätä varten se aloittaa turvallisuusmenettelyjen toteuttamisen ja seuraa sitä sekä suorittaa järjestelmän turvallisuustarkastuksia;

ii)       Galileon turvallisuuskeskuksen käyttö 14 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen sääntöjen ja vaatimusten sekä 17 artiklassa tarkoitetun yhteisen toiminnan 2004/552/YUTP nojalla annettujen ohjeiden mukaisesti;

b)      se huolehtii päätöksen N:o 1104/2011/EU 5 artiklassa säädetyistä PRS-vastuuviranomaisen tehtävistä, jos se nimetään kyseiseksi viranomaiseksi, ja avustaa komissiota yhteisten vähimmäisvaatimusten noudattamisen valvonnassa mainitun päätöksen 8 artiklan 6 kohdan mukaisesti;

c)      järjestelmien käytön osalta se osallistuu palvelujen kaupallistamiseen, mukaan lukien tarvittavan markkina-analyysin toteuttaminen;

d)      se huolehtii myös muista ohjelmiin liittyvistä erityistehtävistä, joita komissio voi sille osoittaa asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan b alakohdan mukaisen tehtävien siirtoa koskevan päätöksen perusteella hyväksytyllä tehtävien siirtoa koskevalla sopimuksella ja joita ovat esimerkiksi

i)        infrastruktuurin hallintaan, ylläpitoon, järjestelmien jatkuvaan parantamiseen ja uudistamiseen, ohjelmien puitteissa tehtävään sertifiointiin ja standardointiin sekä 3 artiklan d alakohdassa ja 4 artiklassa tarkoitettujen palvelujen tarjontaan liittyvät operatiiviset toimet;

ii)       satelliittinavigointimarkkinasovellusten ja ‑palvelujen edistäminen.

2.           Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tehtävien lisäksi Euroopan GNSS-virasto asettaa tehtäväalansa rajoissa komission käyttöön teknisen asiantuntemuksensa ja antaa komissiolle kaikki tarvittavat tiedot, joita se tarvitsee tämän asetuksen mukaisten tehtäviensä hoitamiseen.

3.           Jäljempänä 35 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettua komiteaa kuullaan tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta tehtävien siirtoa koskevasta päätöksestä 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Komitealle ilmoitetaan komission edustaman unionin ja Euroopan GNSS-viraston välillä tehtävästä tehtävien siirtoa koskevista sopimuksista.

16 artikla

Euroopan avaruusjärjestön tehtävät

1.           Komissio tekee asetuksen (EY, Euratom) N:o 1605/2002 54 artiklan 2 kohdan mukaisen tehtävien siirtoa koskevan komission päätöksen nojalla Euroopan avaruusjärjestön kanssa monivuotisen tehtävien siirtoa koskevan sopimuksen. Sopimus kattaa ohjelmien toteuttamiseen liittyvät siirretyt tehtävät ja talousarvion toteuttamisen erityisesti Galileo-ohjelman infrastruktuurin valmiiksi saattamisen osalta.

2.           Tehtävien siirtoa koskevassa sopimuksessa vahvistetaan siltä osin, kuin 1 kohdassa tarkoitettujen siirrettyjen tehtävien ja talousarvion toteuttaminen edellyttää, Euroopan avaruusjärjestölle osoitettujen varojen hallinnoinnin yleiset ehdot ja erityisesti toteutettavat toimet, niihin liittyvä rahoitus, hallinnointimenettelyt, seuranta- ja valvontatoimenpiteet, sopimusten puutteelliseen noudattamiseen sovellettavat toimenpiteet sekä kaiken aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistamista koskevat järjestelyt.

Seuranta- ja valvontatoimenpiteitä ovat esimerkiksi kustannusten ennakointi- ja seurantamalli, säännöllinen tiedottaminen komissiolle kustannuksista, ja jos talousarvion mukaisten ja toteutuneiden kustannusten välinen ero on suuri, korjaavat toimenpiteet, joilla varmistetaan infrastruktuurien valmistuminen osoitettujen määrärahojen puitteissa.

3.           Jäljempänä olevan 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua komiteaa kuullaan tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetusta toimivallan siirtoa koskevasta päätöksestä 35 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Komitealle ilmoitetaan komission ja Euroopan avaruusjärjestön välillä tehtävästä monivuotisesta tehtävien siirtoa koskevasta sopimuksesta.

4.           Komissio ilmoittaa 35 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle hankintatarjousten arvioinnin väliaikaisista ja lopullisista tuloksista sekä sopimuksista, jotka Euroopan avaruusjärjestön on määrä tehdä yritysten kanssa.

IV LUKU

UNIONIN TAI JÄSENVALTIOIDEN TURVALLISUUTEEN LIITTYVÄT SEIKAT

17 artikla

Yhteinen toiminta

Tapauksissa, joissa järjestelmien käyttö saattaa vaikuttaa unionin tai sen jäsenvaltioiden turvallisuuteen, sovelletaan yhteisessä toiminnassa 2004/552/YUTP vahvistettuja menettelyjä.

18 artikla

Turvaluokiteltuja tietoja koskevien säännösten soveltaminen

1.           Kunkin jäsenvaltion on varmistettava, että kaikkiin sen alueella oleskeleviin luonnollisiin henkilöihin ja sen alueelle sijoittautuneisiin oikeushenkilöihin, jotka käsittelevät ohjelmia koskevia EU:n turvaluokiteltuja tietoja, sovelletaan sellaisia turvallisuussäännöksiä, joilla varmistetaan vähintään vastaava suoja kuin minkä takaavat komission päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom[21] liitteessä säädetyt komission turvallisuussäännöt ja neuvoston päätöksen 2011/292/EU[22] liitteessä säädetyt neuvoston turvallisuussäännöt.

2.           Jäsenvaltioiden on ilmoitettava viipymättä komissiolle 1 kohdassa tarkoitettujen kansallisten turvallisuussääntöjen hyväksymisestä.

3.           Kolmansissa maissa oleskelevat luonnolliset henkilöt ja kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeushenkilöt voivat käsitellä ohjelmia koskevia EU:n turvaluokiteltuja tietoja ainoastaan, jos niihin sovelletaan kyseisissä maissa sellaisia turvallisuussääntöjä, joilla varmistetaan vähintään vastaava suoja kuin minkä takaavat päätöksen 2001/844/EY, EHTY, Euratom liitteessä säädetyt komission turvallisuussäännöt ja päätöksen 2011/292/EU liitteessä säädetyt neuvoston turvallisuussäännöt. Euroopan avaruusjärjestön turvallisuussäännöt ja unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan päätös 2011/C 304/05[23] katsotaan näitä sääntöjä ja säännöksiä vastaaviksi. Kolmannessa maassa sovellettujen turvallisuussääntöjen vastaavuus voidaan tunnustaa kyseisen maan kanssa tehdyllä sopimuksella.

V LUKU

JULKISET HANKINNAT

I JAKSO

Ohjelmien rakennus- ja käyttöönottovaiheessa ja käyttövaiheessa tehtäviin julkisiin hankintoihin sovellettavat yleiset säännökset

19 artikla

Yleiset periaatteet

Galileo-ohjelman rakennus- ja käyttöönottovaiheessa ja molempien ohjelmien käyttövaiheessa tehtäviin julkisiin hankintoihin sovelletaan julkisia hankintoja koskevia unionin sääntöjä, joista säädetään asetuksessa (EY, Euratom) N:o 1605/2002, erityisesti vapaata osallistumista ja tervettä kilpailua koko hankintaketjussa, tarjoamista avoimen ja oikea-aikaisen tiedonsaannin pohjalta sekä sovellettavien hankintasääntöjen, valinta- ja ratkaisuperusteiden ja sellaisten muiden asiaankuuluvien tietojen selkeää ilmoittamista, joilla annetaan yhdenvertaiset mahdollisuudet kaikille mahdollisille tarjoajille, sanotun kuitenkaan rajoittamatta sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joita tarvitaan unionin turvallisuuteen tai yleiseen turvallisuuteen liittyvien olennaisten etujen suojaamiseksi tai unionin vientivalvontavaatimusten noudattamiseksi.

20 artikla

Erityistavoitteet

Hankintamenettelyissä on pyrittävä seuraaviin tavoitteisiin:

a)      edistetään koko unionissa kaikkien yritysten ja erityisesti uusien tarjoajaehdokkaiden ja pk-yritysten mahdollisimman laajaa ja avointa osallistumista;

b)      vältetään mahdollista hallitsevan aseman väärinkäyttöä ja pitkäaikaista riippuvuutta yksittäisistä toimittajista;

c)      hyödynnetään aiempia julkisen sektorin investointeja ja kertynyttä tietoa sekä alan kokemusta ja osaamista, myös ohjelmien määrittelyvaiheessa, kehittämis- ja validointivaiheessa sekä rakennus- ja käyttöönottovaiheessa saatuja, varmistaen samalla, että kilpailutussääntöjä noudatetaan.

2 JAKSO

Ohjelmien rakennus- ja käyttöönottovaiheessa ja käyttövaiheessa tehtäviin julkisiin hankintoihin sovellettavat erityissäännökset

21 artikla

Tasapuolisten kilpailuedellytysten luominen

Hankintaviranomaisen on toteutettava tarvittavat toimenpiteet tasapuolisten kilpailuedellytysten luomiseksi silloin, kun jonkin yrityksen aikaisempi osallistuminen toimiin, jotka liittyvät tarjouspyynnön kattamiin toimiin,

a)      saattaa antaa kyseiselle yritykselle etuoikeutetuista tiedoista johtuvaa huomattavaa etua, mikä voi synnyttää huolta tasapuolisen kohtelun periaatteen noudattamisen osalta; tai

b)      vaikuttaa tavanomaisiin kilpailuedellytyksiin tai hankintasopimusten ratkaisemisen tai toteuttamisen puolueettomuuteen ja objektiivisuuteen.

Toimenpiteet eivät saa vaarantaa rehellistä kilpailua, yhdenvertaista kohtelua eikä yrityksiä, niiden liikesuhteita ja kustannusrakennetta koskevien tietojen luottamuksellisuutta. Toimenpiteissä otetaan huomioon suunnitellun sopimuksen luonne ja yksityiskohdat.

22 artikla

Monivaiheiset ehdolliset hankintasopimukset

1.           Hankintaviranomainen voi tehdä hankinnat monivaiheisilla ehdollisilla hankintasopimuksilla.

2.           Monivaiheisiin ehdollisiin sopimuksiin sisältyy kiinteämääräinen osa ja sitä vastaava määrärahasitoumus sekä yksi tai useampi tiettyjen ehtojen mukaan toteutettava osa. Hankinta-asiakirjoissa mainitaan monivaiheisiin ehdollisiin hankintasopimuksiin sisältyvät osatekijät. Asiakirjoissa määritellään erityisesti kuhunkin osaan liittyvien suoritusten kohde, hinta tai yksityiskohtaiset säännöt sen määrittämiseksi sekä suoritusten toteuttamista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

3.           Kiinteämääräiseen osaan kuuluvien suoritusten on muodostettava johdonmukainen kokonaisuus; sama koskee jokaiseen ehdolliseen osaan kuuluvia suorituksia ottaen huomioon kaikkien edeltävien osien suoritukset.

4.           Jokaisen ehdollisen osan toteuttaminen edellyttää hankintaviranomaisen päätöstä, josta ilmoitetaan toimeksisaajalle sopimuksessa vahvistettujen ehtojen mukaisesti. Jos ehdollisen osan vahvistaminen viivästyy tai jos sitä ei vahvisteta, toimeksisaaja voi saada odotusajalta tai sopimuksen noudattamatta jättämisestä korvauksen, jos siitä määrätään sopimuksessa ja sopimuksen mukaisin ehdoin.

23 artikla

Todellisten kustannusten korvaamiseen perustuvat hankintasopimukset

1.           Hankintaviranomainen voi poikkeustapauksissa valita sopimuksen, joka korvataan – kaikilta tai joiltakin osin – todellisten kustannusten perusteella enimmäishintaan asti, 2 kohdassa säädetyissä olosuhteissa.

Päinvastoin kuin sopimuksessa, jossa korvaus suoritetaan lopputuloksen perusteella ja jonka hinta tai hinnan määrittämistä koskevat yksityiskohtaiset säännöt vahvistetaan alustavasti hankintaan liittyvissä sopimusasiakirjoissa, todellisten kustannusten perusteella korvattavassa sopimuksessa korvausperusteena ovat käytetyt resurssit, ei lopullinen tuote tai palvelu. Maksettava hinta muodostuu toimeksisaajalle sopimuksen toteuttamisessa aiheutuneiden todellisten kustannusten eli esimerkiksi sopimuksen täyttämisen edellyttämien työvoima- ja materiaalikustannusten, kulutushyödykkeistä johtuvien kustannusten sekä laitteiden ja infrastruktuurin käytöstä aiheutuneiden kustannusten kokonaismäärän korvaamisesta. Näiden kustannusten lisäksi korvataan joko kiinteä määrä, joka kattaa yleiskustannukset ja voiton, tai määrä, johon sisältyvät yleiskustannukset ja tulostavoitteiden täyttämiseen ja aikataulun noudattamiseen perustuva kannustuspalkkio.

2.           Hankintaviranomainen voi valita todellisten kustannusten korvaamiseen kokonaan tai osittain perustuvan sopimuksen, kun on objektiivisesti mahdotonta määrittää tarkka kiinteä hinta ja jos voidaan hyväksyttävästi osoittaa, että kiinteä hinta olisi epätavallisen korkea hankintasopimuksen toteuttamiselle ominaisten epävarmuustekijöiden vuoksi, koska

a)      sopimus koskee erittäin monimutkaisia osia tai edellyttää uuden teknologian käyttöä, minkä vuoksi siihen liittyy merkittäviä teknisiä riskejä;

b)      sopimuksen kohteena olevat toimet on operationaalisista syistä aloitettava viipymättä, vaikka kiinteän ja lopullisen kokonaishinnan määrittäminen ei vielä ole mahdollista huomattavien epävarmuustekijöiden vuoksi tai koska sopimuksen toteuttaminen riippuu osittain muiden sopimusten toteuttamisesta.

3.           Todellisten kustannusten korvaamiseen kokonaan tai osittain perustuvan sopimuksen enimmäishinta on korkein mahdollinen maksettava hinta. Se voidaan ylittää ainoastaan asianmukaisesti perustelluissa poikkeustapauksissa ja hankintaviranomaisen ennakkohyväksynnällä.

4.           Todellisten kustannusten korvaamiseen kokonaan tai osittain perustuvia sopimuksia koskevissa asiakirjoissa on täsmennettävä

a)      sopimuksen luonne eli että kyseessä on sopimus, joka perustuu kokonaan tai osittain todellisten kustannusten korvaamiseen enimmäishinnan asettamissa rajoissa;

b)      todellisten kustannusten korvaamiseen osittain perustuvan sopimuksen osalta ne sopimuksen osat, jotka korvataan todellisten kustannusten perusteella;

c)      enimmäishinnan määrä;

d)      ratkaisuperusteet, joiden perusteella on voitava arvioida alustavan talousarvion, korvattavien kustannusten, kustannusten määräytymismekanismien sekä tarjouksessa mainitun voiton todennäköisyys;

e)      kustannuksiin sovellettavan, 1 kohdassa tarkoitetun lisäkorvauksen tyyppi;

f)       tarjoajan arvioimien, sopimuksen toteuttamisesta aiheutuvien kustannusten korvattavuutta koskevat säännöt ja menettelyt 5 kohdassa esitettyjen periaatteiden mukaisesti;

g)      kirjanpitosäännöt, joita tarjoajien on noudatettava;

h)      jos todellisten kustannusten korvaamiseen osittain perustuva sopimus muunnetaan lopulliseen kiinteään hintaan perustuvaksi sopimukseksi, muuntamista koskevat parametrit.

5.           Kustannukset, joita toimeksisaaja esittää todellisten kustannusten korvaamiseen kokonaan tai osittain perustuvien sopimusten toteuttamisen aikana, ovat korvauskelpoisia ainoastaan, jos

a)      ne ovat tosiasiallisesti aiheutuneita sopimuksen voimassaolon aikana, lukuun ottamatta kustannuksia, jotka aiheutuvat sellaisista sopimuksen täyttämisen edellyttämistä laitteista, infrastruktuurista ja aineettomista hyödykkeistä, joiden koko hankinta-arvo voidaan katsoa korvauskelpoiseksi;

b)      ne mainitaan alustavassa talousarviossa, jota on mahdollisesti myöhemmin tarkistettu alkuperäiseen sopimukseen liitetyillä lisäsopimuksilla;

c)      ne ovat sopimuksen toteuttamisen kannalta välttämättömiä;

d)      ne johtuvat sopimuksen toteuttamisesta ja kohdennetaan siihen;

e)      ne ovat yksilöitävissä ja todennettavissa, ne on kirjattu toimeksisaajan kirjanpitoon ja määritetty tarjouseritelmässä ja sopimuksessa mainittujen kirjanpitosäännösten mukaisesti;

f)       ne täyttävät sovellettavassa vero- ja sosiaalilainsäädännössä asetetut vaatimukset;

g)      ne eivät ole sopimusehtojen vastaisia;

h)      ne ovat kohtuullisia ja perusteltuja sekä moitteettoman varainhoidon periaatteen mukaisia erityisesti taloudellisuuden ja tehokkuuden osalta.

Toimeksisaaja on vastuussa omasta kustannuslaskennastaan sekä kirjanpidostaan ja kaikkien muiden sellaisten asiakirjojen asianmukaisesta säilyttämisestä, joilla voidaan osoittaa, että korvattaviksi esitetyt kustannukset ovat todellisia ja tässä artiklassa säädettyjen periaatteiden mukaisia. Kustannukset, joita toimeksisaaja ei pysty perustelemaan, katsotaan korvaukseen oikeuttamattomiksi, eikä niitä korvata.

6.           Hankintaviranomainen huolehtii seuraavista tehtävistä, joilla varmistetaan todellisten kustannusten korvaamiseen perustuvien sopimusten asianmukainen toteuttaminen:

a)      se määrittää mahdollisimman realistisen enimmäishinnan, joka kuitenkin antaa riittävästi joustovaraa teknisistä riskeistä johtuvien kustannusten kattamiseksi;

b)      se muuntaa todellisten kustannusten perusteella osittain korvattavan sopimuksen lopulliseen kiinteään hintaan kokonaan perustuvaksi sopimukseksi heti kun tällainen lopullinen kiinteä hinta on sopimuksen toteuttamisen aikana mahdollista vahvistaa; tätä varten se määrittää muuntamista koskevat parametrit, joilla todellisten kustannusten perusteella korvattavana tehty sopimus voidaan muuttaa lopulliseen kiinteään hintaan perustuvaksi sopimukseksi;

c)      se ottaa käyttöön seuranta- ja valvontamenettelyjä, joilla luodaan etenkin kustannusten ennakointi- ja seurantamalli;

d)      se määrittelee asianmukaiset periaatteet, välineet ja menettelyt sopimusten toteuttamista varten ja erityisesti toimeksisaajan tai sen alihankkijoiden sopimusten toteuttamisen aikana esittämien kustannusten yksilöintiä ja niiden korvauskelpoisuuden tarkastamista sekä lisäsopimusten tekemistä varten;

e)      se varmistaa, että toimeksisaaja ja sen alihankkijat noudattavat sopimuksessa määrättyjä kirjanpitosääntöjä sekä velvollisuutta toimittaa todistusvoimaiset kirjanpitoasiakirjat;

f)       se huolehtii sopimuksen toteuttamisen aikana jatkuvasti siitä, että d alakohdassa mainitut periaatteet, välineet ja menettelyt ovat tehokkaita.

24 artikla

Lisäsopimukset

Sopimusta voidaan muuttaa lisäsopimuksella edellyttäen, että kyseinen lisäsopimus täyttää kaikki seuraavat ehdot:

a)      sillä ei muuteta sopimuksen kohdetta;

b)      se ei vaaranna sopimuksen taloudellista tasapainoa;

c)      sillä ei oteta käyttöön sellaisia ehtoja, jotka – jos ne olisivat sisältyneet alkuperäisiin hankinta-asiakirjoihin – olisivat mahdollistaneet sen, että alun perin hyväksyttyjen tarjoajien lisäksi muutkin tarjoajat olisivat voineet tehdä tarjouksen tai että jokin muu kuin alun perin voittanut tarjous olisi voinut tulla valituksi.

25 artikla

Alihankinta

1. Hankintaviranomainen voi pyytää jokaista tarjoajaa teettämään osan sopimuksen kohteesta sen eri tasojen osalta alihankintana yrityksissä, jotka eivät kuulu tarjoajan kanssa samaan ryhmään. Tämä alihankinnan vähimmäisosuus ilmoitetaan vaihteluvälinä, jolle annetaan vähimmäis- ja enimmäisprosenttiosuus. Vaihteluväli määräytyy suhteessa sopimuksen kohteeseen ja arvoon sekä asianomaisen toimialan luonteeseen, erityisesti todettuun kilpailutilanteeseen ja teolliseen potentiaaliin.

2. Hankintaviranomainen voi hylätä ehdokkaan valitsemat alihankkijat pääsopimuksen ratkaisuvaiheessa tai valitun tarjoajan valitsemat alihankkijat sopimuksen toteuttamisvaiheessa. Hankintaviranomainen antaa kirjalliset perustelut hylkäämiselle, joka voi perustua ainoastaan pääsopimuksen tarjoajien valinnassa sovellettaviin kriteereihin.

VI LUKU

MUITA SÄÄNNÖKSIÄ

26 artikla

Ohjelmointi

Komissio laatii monivuotisen työohjelman, johon sisältyvät 1 artiklan 4 ja 5 kohdassa vahvistettuihin Galileo- ja EGNOS-ohjelmien tavoitteisiin pääsemiseksi tarvittavat tärkeimmät toimet, alustava talousarvio ja aikataulu.

Komissio hyväksyy monivuotisen työohjelman pohjalta vuotuisen työohjelman, joka käsittää suunnitelman monivuotisen työohjelman ja vastaavan rahoituksen toteuttamisesta.

Nämä täytäntöönpanotoimet hyväksytään 35 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

27 artikla

Jäsenvaltioiden toimet

1.           Jäsenvaltioiden on pidätyttävä toteuttamasta toimenpiteitä, jotka saattaisivat haitata ohjelmien sujuvaa etenemistä, etenkin teollis- ja tekijänoikeuksien osalta ja kun on kyse infrastruktuurien toiminnan jatkuvuudesta.

2.           Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet, jotta järjestelmien maa-asemat nimettäisiin neuvoston direktiivissä 2008/114/EY tarkoitetuksi Euroopan elintärkeäksi infrastruktuuriksi[24].

28 artikla

Kansainväliset sopimukset

Unioni voi tehdä ohjelmien puitteissa sopimuksia, etenkin yhteistyösopimuksia, kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 218 artiklassa määrätyn menettelyn mukaisesti.

29 artikla

Tekninen apu

Hoitaakseen 13 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut teknisluontoiset tehtävät komissio voi käyttää tarvitsemaansa apua, jota voivat antaa varsinkin avaruusalan toimivaltaisten kansallisten viranomaisten asiantuntijat, riippumattomat asiantuntijat sekä sellaiset tahot, jotka pystyvät antamaan selvityksiä ja puolueettomia lausuntoja ohjelmien etenemisestä.

Myös muut ohjelmien julkiseen hallinnointiin osallistuvat tahot kuin komissio eli ennen kaikkea Euroopan GNSS-virasto ja Euroopan avaruusjärjestö voivat saada samanlaista teknistä apua niille tämän asetuksen nojalla osoitettujen tehtävien hoitamiseen.

30 artikla

Henkilötietojen ja yksityisyyden suoja

1.           Komissio huolehtii siitä, että henkilötietojen ja yksityisyyden suoja taataan järjestelmiä suunniteltaessa ja toteutettaessa ja että asianmukaiset takeet tästä sisällytetään järjestelmiin.

2.           Tässä asetuksessa säädettyjen tehtävien ja toimien suorittamiseen liittyvässä henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan henkilötietojen suojeluun sovellettavaa lainsäädäntöä ja erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EY) N:o 45/2001[25] sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 95/46/EY[26].

31 artikla

Unionin taloudellisten etujen suojaaminen

1.           Komissio varmistaa asianmukaisin toimenpitein, että tämän asetuksen mukaisesti rahoitettavia toimia toteutettaessa unionin taloudellisia etuja suojataan petoksia, lahjontaa ja muuta laitonta toimintaa ehkäisevillä toimenpiteillä, tehokkailla tarkastuksilla ja, jos sääntöjenvastaisuuksia havaitaan, perimällä aiheettomasti maksetut määrät takaisin sekä soveltuvin osin käyttämällä tehokkaita, oikeasuhteisia ja ennalta ehkäiseviä seuraamuksia.

2.           Komissiolla ja sen edustajilla sekä tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet toimittaa kaikkien unionilta tämän asetuksen puitteissa rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

Euroopan petostentorjuntavirasto, jäljempänä ’OLAF’, voi neuvoston asetuksessa (EY, Euratom) N:o 2185/96[27] säädettyjen menettelyjen mukaisesti tehdä niihin talouden toimijoihin kohdistuvia paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, joille on suoraan tai välillisesti myönnetty asianomaista rahoitusta, selvittääkseen, onko avustussopimukseen tai ‑päätökseen taikka unionin rahoitusta koskevaan sopimukseen liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

Kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehdyissä yhteistyösopimuksissa tämän asetuksen täytäntöönpanosta seurauksena olevissa avustussopimuksissa ja ‑päätöksissä sekä sopimuksissa on nimenomaisesti annettava komissiolle, tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAF:lle valtuudet tehdä edellä tarkoitettuja tarkastuksia sekä edellä tarkoitettuja paikalla suoritettavia todentamisia ja tarkastuksia, sanotun kuitenkaan rajoittamatta ensimmäisen ja toisen alakohdan soveltamista.

32 artikla

Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavat tiedot

Komissio vastaa tämän asetuksen täytäntöönpanosta. Komissio toimittaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle alustavan talousarvioesityksen esittämisen yhteydessä kertomuksen ohjelmien toteuttamisesta.

33 artikla

Tämän asetuksen täytäntöönpanon arviointi

1.           Komissio esittää Euroopan parlamentille ja neuvostolle viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2018 arviointikertomuksen, jonka pohjalta tehdään päätös tämän asetuksen soveltamiseksi toteutettujen toimenpiteiden jatkamisesta, muuttamisesta tai keskeyttämisestä ja joka koskee seuraavia seikkoja:

a)      kyseisten toimenpiteiden tavoitteiden täyttyminen niin tulosten kuin vaikutustenkin osalta;

b)      resurssien käytön tehokkuus;

c)      Euroopan tasolla saatava lisäarvo.

Arvioinnissa tarkastellaan muun muassa yksinkertaistamismahdollisuuksia, sisäistä ja ulkoista johdonmukaisuutta, kaikkien tavoitteiden asianmukaisuutta sekä toimenpiteiden vaikutusta älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevien unionin ensisijaisten tavoitteiden saavuttamiseen. Siinä otetaan huomioon aikaisempien toimenpiteiden pitkän aikavälin vaikutuksia koskevien arviointien tulokset.

2.           Arvioinnissa otetaan huomioon 1 artiklan 4 ja 5 kohdassa vahvistettuja Galileo- ja EGNOS-ohjelmien tavoitteita koskeva edistyminen seuraavien tulosindikaattoreiden perusteella:

a)      Galileon osalta: toiminnassa olevien satelliittien määrä, maassa sijaitsevan infrastruktuurin käyttöversio ja tarjottavien palvelujen määrä;

b)      EGNOS:n osalta: sertifioinnista vastaaville viranomaisille esitettyjen palvelueritelmien päivitysten määrä.

3.           Tämän asetuksen täytäntöönpanoon osallistuvat tahot toimittavat komissiolle tiedot, joita tarvitaan asianomaisten toimien seurantaa ja arviointia varten.

VII LUKU

SÄÄDÖSVALLAN SIIRTO JA TÄYTÄNTÖÖNPANOTOIMENPITEET

34 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.           Siirretään komissiolle valta antaa delegoituja säädöksiä tässä artiklassa säädetyin edellytyksin.

2.           Siirretään 5 ja 14 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle määräämättömäksi ajaksi 1 päivästä tammikuuta 2014.

3.           Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 5 ja 14 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Päätös tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, päätöksessä mainittuna päivänä. Päätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.           Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.           Edellä olevien 5 ja 14 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

35 artikla

Komiteamenettely

1.           Komissiota avustaa asetuksen (EY) N:o 683/2008 19 artiklalla perustettu Euroopan GNSS-komitea, jäljempänä ’GNSS-komitea’. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.           Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3.           Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

4.           Euroopan GNSS-viraston ja Euroopan avaruusjärjestön edustajat voivat osallistua komitean työhön tarkkailijoina sen työjärjestyksessä vahvistetuin edellytyksin.

5.           Edellä olevassa 28 artiklassa tarkoitetuissa unionin tekemissä kansainvälisissä sopimuksissa voidaan sopia kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen osallistumisesta komitean työhön sen työjärjestyksessä vahvistetuin edellytyksin.

VIII LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

36 artikla

Kumoamiset

1.           Kumotaan asetus (EY) N:o 876/2002 1 päivästä tammikuuta 2014.

              Kaikkiin asetuksen (EY) N:o 876/2002 perusteella hyväksyttyihin voimassa oleviin toimenpiteisiin sovelletaan edelleen kyseistä asetusta.

2.           Kumotaan asetus (EY) N:o 683/2008 1 päivästä tammikuuta 2014.

              Kaikkiin asetuksen (EY) N:o 683/2008 perusteella hyväksyttyihin voimassa oleviin toimenpiteisiin sovelletaan edelleen kyseistä asetusta.

              Viittauksia kumottuun asetukseen pidetään viittauksina tähän asetukseen ja ne luetaan liitteessä olevan vastaavuustaulukon mukaisesti.

37 artikla

Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Sitä sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2014.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä […] päivänä […]kuuta […].

Euroopan parlamentin puolesta                    Neuvoston puolesta

Puhemies                                                       Puheenjohtaja

LIITE

Vastaavuustaulukko

Vanha numerointi (asetus (EY) N:o 683/2008[28]) || Uusi numerointi (tämä asetus)

1 artikla || 1 artikla

2 artikla || 2 artikla

3 artikla || 3 artikla

4 artikla || 8 artikla

5 artikla || 4 artikla

6 artikla || 9 artikla

7 artikla || 5 artikla

8 artikla || 6 artikla

9 artikla || 7 artikla

10 artikla || 10 artikla

11 artikla || 11 artikla

12 artiklan 1 kohta 12 artiklan 2 ja 3 kohta || 12 artikla 13 artikla

13 artiklan 1 kohta 13 artiklan 2 ja 3 kohta 13 artiklan 4 kohta || 13 artikla 14 artikla 17 artikla

14 artikla || 18 artikla

15 artikla || 26 artikla

16 artikla || 15 artikla

17 artikla || 19–25 artikla

18 artikla || 16 artikla

19 artikla || 35 artikla

20 artikla || 30 artikla

21 artikla || 31 artikla

22 artikla || 32 artikla

23 artikla ||

24 artikla || 37 artikla

Liite || 1 artikla

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1.           PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA

              1.1.    Ehdotuksen/aloitteen nimi

              1.2.    Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)

              1.3.    Ehdotuksen/aloitteen luonne

              1.4.    Tavoitteet

              1.5.    Ehdotuksen/aloitteen perustelut

              1.6.    Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

              1.7.    Hallinnointitapa (hallinnointitavat)

2.           HALLINNOINTI

              2.1.    Seuranta- ja raportointisäännöt

              2.2.    Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä

              2.3.    Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

3.           EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET

              3.1.    Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

              3.2.    Arvioidut vaikutukset menoihin

              3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

              3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

              3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin

              3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

              3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

              3.3.    Arvioidut vaikutukset tuloihin

SÄÄDÖSEHDOTUKSEEN LIITTYVÄ RAHOITUSSELVITYS

1. PERUSTIEDOT EHDOTUKSESTA/ALOITTEESTA 1.1. Ehdotuksen/aloitteen nimi

Eurooppalaiset satelliittinavigointiohjelmat – GALILEO ja EGNOS (Euroopan geostationaarinen navigointilisäjärjestelmä)

1.2. Toimintalohko(t) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä (ABM/ABB)[29]

Osasto 02: Yritystoiminta

Luku 02 05: eurooppalaiset satelliittinavigointiohjelmat (EGNOS ja Galileo)

1.3. Ehdotuksen/aloitteen luonne

Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy uuteen toimeen, joka perustuu pilottihankkeeseen tai valmistelutoimeen[30].

þ Ehdotus/aloite liittyy käynnissä olevan toimen jatkamiseen.

¨ Ehdotus/aloite liittyy toimeen, joka on suunnattu uudelleen.

1.4. Tavoitteet 1.4.1. Komission monivuotinen strateginen tavoite (monivuotiset strategiset tavoitteet), jonka (joiden) saavuttamista ehdotus/aloite tukee

On aiheellista huomata, että satelliittinavigointiohjelmat, jäljempänä ’ohjelmat’, ovat unionin lippulaivahankkeita. Ne ovat osa Eurooppa 2020 ‑strategiaa ja kestävän kehityksen politiikkaa. Niiden avulla tarjotaan navigointipalveluja, jotka saavat aikaan huomattavaa kehitystä useilla eri toimialoilla, edistävät teknistä innovointia ja lisäävät Euroopan talouden kilpailukykyä ja synnyttävät uusia työpaikkoja, kauppatuloja ja sosioekonomista hyötyä.

Ehdotuksen tavoitteena on tukea eurooppalaista avaruustutkimusta ja satelliittipalvelujen kehittämistä ja etenkin saada käyttöön kaksi satelliittinavigointijärjestelmää.

Tarkemmin sanottuna Galileo-ohjelman tavoitteena on perustaa maailmanlaajuisesti toimiva eurooppalainen satelliittinavigointijärjestelmä, jäljempänä ’GNSS’. Sen avulla voidaan tarjota käyttäjille kaikkialla maailmassa paikannus-, ajanmääritys- ja navigointipalveluja useita eri sovelluksia varten; niitä ovat esimerkiksi kuljetuspalvelut, arvopaperikauppa, sähkönjakelu, sääennusteet ja tietullit.

EGNOS on eurooppalainen järjestelmä, joka on kehitetty parantamaan amerikkalaisen GPS-järjestelmän tarkkuutta Euroopan alueella. Se parantaa elintärkeissä turvallisuuteen liittyvissä sovelluksissa, kuten lento- ja meriliikenteessä, esimerkiksi lentokoneiden ohjausta ja laskeutumista tai laivojen kanavan ylitystä varten käytettäviä nykyisiä satelliittinavigointipalveluja.

1.4.2. Erityistavoite (erityistavoitteet) sekä toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Erityistavoite nro 1

Maailmanlaajuisten satelliittinavigointi-infrastruktuurien ja ‑palvelujen (Galileo) kehittäminen ja tarjoaminen vuoteen 2019 mennessä

Asetusehdotuksessa määritellään Galileo-ohjelman erityistavoitteet, joiden tarkoituksena on varmistaa, että kyseiseen ohjelmaan perustuvassa järjestelmässä lähetettyjä signaaleja voidaan käyttää seuraavien viiden toiminnon toteuttamiseen:

– sellaisen avoimen palvelun (”open service”, OS) tarjoaminen, joka on käyttäjälle maksuton ja joka tuottaa paikannus- ja ajanmääritystietoja satelliittinavigoinnin massasovelluksiin;

– sellaisen ihmishengen turvaavan palvelun (”safety-of-life service”, SoL) tarjoaminen, joka on tarkoitettu käyttäjille, joille turvallisuus on olennaista. Tämä palvelu täyttää myös tiettyjen alojen tarpeet jatkuvuuden, käytettävyyden ja tarkkuuden osalta, ja siihen sisältyy integriteettitoiminto, jolla voidaan varoittaa käyttäjää järjestelmän toimintahäiriöistä; ihmishengen turvaavan palvelun määrittelemiseen tähtäävää työtä jatketaan, jotta voidaan täyttää paremmin käyttäjien vaatimukset, pienentää kyseisen palvelun kustannusvaikutuksia ja ottaa huomioon täydentävyys EGNOS-järjestelmään perustuvan ihmishengen turvaavan palvelun kanssa;

– sellaisen kaupalliseen palvelun (”commercial service”, CS) tarjoaminen, jonka avulla voidaan kehittää ammatti- tai kaupalliseen käyttöön sovelluksia, joiden suorituskyky on parempi ja joiden tuottamien tietojen lisäarvo on suurempi kuin avoimen palvelun kautta saatavien sovellusten;

– sellaisen julkisesti säännellyn palvelun (”public regulated service”, PRS) tarjoaminen, joka on varattu yksinomaan julkishallinnon valtuuttamille käyttäjille sellaisia arkaluonteisia sovelluksia varten, jotka edellyttävät erityistä palvelun jatkuvuutta. Julkisesti säännellyssä palvelussa käytetään vahvoja, salattuja signaaleja;

– osallistuminen COSPAS-SARSAT-järjestelmän etsintä- ja pelastuspalveluun (”search and rescue service”, SAR) poimimalla hätälähettimien lähettämiä hätäsignaaleja ja vastaamalla niihin.

Osatavoite 1:

Satelliittinavigointi-infrastruktuurien kehittäminen ja Galileon ensimmäisten palvelujen tarjoaminen vuoteen 2014–2015 mennessä

Galileo-ohjelman tavoitteena on kolmen ensimmäisen palvelun (OS, PRS ja SAR) tarjoaminen vuoteen 2014/2015 mennessä

Erityistavoite nro 2

Sellaisten satelliittipalvelujen tarjoaminen, joilla voidaan parantaa GPS-järjestelmän suorituskykyä ja joka kattaa asteittain koko Euroopan siviili-ilmailukonferenssissa (ECAC) mukana olevan alueen vuoteen 2020 mennessä (EGNOS)

EGNOS-ohjelman, jolla täydennetään amerikkalaisen GPS-järjestelmän signaaleja siten, että käyttäjille tarjotaan tarkempaa paikannusta Euroopan alueella[31], tavoitteena on kolmen palvelun tarjoaminen:

—      avoin palvelu (OS): suurelle yleisölle tarkoitettuja vastaanottimia ja tavanomaisia käyttäjäsovelluksia varten. Se tarjoaa vapaasti saatavilla olevia paikannussignaaleja. Palvelu julistettiin toimintavalmiiksi[32] lokakuussa 2009, ja sitä käytetään jo monella toimialalla kuten maataloudessa;

—      ihmishengen turvaava palvelu (”safety of life”, SoL) liikenteen ja erityisesti siviili-ilmailun turvallisuuteen liittyviä elintärkeitä sovelluksia varten. Se tarjoaa takeet paremmasta suorituskyvystä, ja siihen sisältyy luotettavuutta koskeva varoitusjärjestelmä. Palvelu julistettiin toimintavalmiiksi maaliskuussa 2011, ja sitä käytetään lentoliikenteen alalla Euroopassa;

—      tietojen jakopalvelu (”EGNOS Data Access Service”, EDAS) vahvistettuja sovelluksia varten. Se tarjoaa kaupallisten tietojen palvelun, joka on saatavissa valvotusti (esimerkiksi internetin tai matkapuhelinten kautta).

Osatavoite 2:

Toiminnan jatkumisen varmistamiseen vuoden 2014 jälkeen tarvittavien toimenpiteiden toteuttaminen ja palvelujen laadun asteittainen parantaminen vuoteen 2020 asti

Toiminto (toiminnot) toimintoperusteisessa johtamis- ja budjetointijärjestelmässä

Luku 02 05: eurooppalaiset satelliittinavigointiohjelmat (EGNOS ja Galileo)

1.4.3. Odotettavissa olevat tulokset ja vaikutukset

Selvitys siitä, miten ehdotuksella/aloitteella on tarkoitus vaikuttaa edunsaajien/kohderyhmän tilanteeseen

Eurooppalaiset satelliittinavigointiohjelmat käynnistettiin yli kymmenen vuotta sitten. Poliittisena tavoitteena on sellaisen maailmanlaajuisen järjestelmän kehittäminen ja käyttö, jonka avulla Euroopan unioni saa strategista ja taloudellista hyötyä ja pystyy tuottamaan siviilikäyttöön parhaiten sopivia satelliittinavigointipalveluja.

Galileo ja EGNOS tuottavat Euroopan unionille merkittäviä sosioekonomisia etuja, jotka johtuvat seuraavista:

i) suorat edut, jotka ovat seurausta GNSS-tuotantoketjun loppupään markkinoiden vastaanottimet ja sovellukset) kasvamisesta. Esimerkiksi jos useammissa lentokoneissa on GNSS-vastaanottimet, kyseisten vastaanotinten valmistajien tulot kasvavat;

ii) välilliset edut, jotka johtuvat uusien sovellusten kehittämisestä. Jos lentoajat lyhenevät paremman navigoinnin ansiosta, lentokoneet saastuttavat vähemmän ja matkustajat säästävät arvokasta aikaa. Lisäksi turvallisemmat kuljetusmuodot ja tehokkaammat hätäpalvelut mahdollistavat useampien henkien pelastamisen;

iii) suorat edut, jotka ovat seurausta tuotantoketjun alkupään markkinoiden kasvamisesta ja vaikutuksista muiden alojen teknologiaan. GNSS-segmentin tuotantoketjun alkupäässä tehdyt investoinnit hyödyttävät teollisuutta. Myös muut toimialat hyötyvät avaruusalalla saavutettavasta edistyksestä. Esimerkiksi kantorakettien ja polttoainesäiliöiden rakenteen kunnon arvioimiseen ja seurantaan suunniteltuja välineitä voidaan käyttää myös ajoneuvoteollisuuden, rakennusalan ja energia-alan yrityksissä ja yleishyödyllisissä yrityksissä.

Vaikka Galileo-ohjelmassa toteutettava järjestelmä on itsenäinen, sen palvelut voidaan optimoida, koska se on yhteentoimiva muiden järjestelmien eli esimerkiksi amerikkalaisen GPS-järjestelmän ja venäläisen GLONASS-järjestelmän kanssa. Näin ollen yhteistyö muiden satelliittinavigointipalveluja tuottavien maiden kanssa mahdollistaa käyttäjien, kansalaisten ja koko talouden etujen optimoimisen.

1.4.4. Tulos- ja vaikutusindikaattorit

Selvitys siitä, millaisin indikaattorein ehdotuksen/aloitteen toteuttamista seurataan

Erityistavoite nro 1

Galileo-ohjelman tavoitteena on kehittää maailmanlaajuinen satelliittinavigointi-infrastruktuuri ja tarjota sen palveluja. Tämän tavoitteen saavuttaminen edellyttää kehitetyn infrastruktuurin jatkuvaa ylläpitoa ja sen osien uusimista tarvittaessa.

Galileo-infrastruktuuria koskeva indikaattori:

–        Toiminnassa olevien satelliittien kokonaismäärä: 18 satelliittia vuoteen 2015 mennessä, 30 vuoteen 2019 mennessä

–        Käytössä olevan maainfrastruktuurin kehitysversio: v2 vuoteen 2015 mennessä

Galileo-palvelujen tarjontaa koskeva indikaattori:

–        Toteutuneiden palvelujen määrä: kolme ensimmäistä palvelua vuoteen 2015 mennessä, viisi vuoteen 2020 mennessä

Erityistavoite nro 2

EGNOS-ohjelman tavoitteena on tarjota parannettuja satelliittinavigointipalveluja koko Euroopassa. Järjestelmän infrastruktuurin toimintakuntoa on ylläpidettävä ja sen nykyistä peittoaluetta on laajennettava kattamaan koko Euroopan unioni, jotta käyttäjät pystyvät hyötymään järjestelmän palveluista samalla tavalla koko unionissa.

EGNOS-järjestelmällä tarjotun palvelun laatua ja sen maantieteellistä laajentamista koskeva indikaattori:

–        Sertifioinnista vastaaville viranomaisille esitettyjen palveluja koskevien muutosten määrä: 3 vuodesta 2014 vuoteen 2020.

Nämä muutokset ilmenevät julkisista asiakirjoista, joissa määritellään palvelut.

1.5. Ehdotuksen/aloitteen perustelut 1.5.1. Tarpeet, joihin ehdotuksella/aloitteella vastataan lyhyellä tai pitkällä aikavälillä

GNSS-teknologialla voidaan määrittää paikka, nopeus ja aika erittäin luotettavalla tarkkuudella, joten se on olennaisen tärkeä tehokkuuden parantaja useilla aloilla. Kokemus amerikkalaisesta GPS-järjestelmästä (maailmanlaajuinen paikantamisjärjestelmä) on osoittanut satelliittinavigoinnista olevan etua siinä määrin, että GPS:ää pidetään Yhdysvalloissa viidentenä yleishyödyllisenä palveluna vesi-, sähkö-, kaasu- ja puhelinpalvelujen ohella. Amerikkalaiset sotilas- ja siviilikäyttäjät ovat tulleet hyvin riippuvaisiksi GPS:stä. Myös monet muut maat ovat havainneet riippuvuutensa siitä, ja rakentavat nyt omaa maailmanlaajuista satelliittinavigointijärjestelmäänsä (GNSS).

Nykyisin satelliittinavigoinnin käyttäjillä Euroopassa ei ole muuta vaihtoehtoa kuin käyttää amerikkalaisen GPS:n tai GLONASS-järjestelmän satelliittisignaaleja paikannusta ja navigointia varten. Tästä syystä Euroopan talous on yhä riippuvaisempi sotilasinfrastruktuurista, joka ei ole Euroopan valvonnassa ja jota ei enimmäkseen ole suunniteltu Euroopan taloudellisia etuja silmällä pitäen. Lisäksi kyseisten järjestelmien käytettävyydessä on puutteita erityisesti tiheään asutuilla kaupunkialueilla.[33] Ne eivät myöskään anna riittäviä takeita eurooppalaisille siviilikäyttäjille tarjotun palvelun laadusta ja jatkuvuudesta.

GPS:n tultua täysin toimintavalmiiksi 1990-luvun alussa Euroopan unionissa todettiin, että poliittiselta näkökannalta Eurooppa tarvitsee oman maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmänsä.[34] Jo paljon ennen GNSS-teknologiaan perustuvien sovellusten, kuten paikannuspalvelujen tai ajoneuvojen navigointijärjestelmien, laajaa leviämistä neuvosto ja parlamentti ennakoivat, että navigointivälineiden tarve tulisi kasvamaan. Pääasiassa juuri Euroopan itsemääräämisoikeus satelliittinavigoinnin osalta antoi pontta tälle hankkeelle. Tämän poliittisen näkemyksen mukaan tavoitteena on

•        kehittää maailmanlaajuista satelliittinavigointi- ja paikannusjärjestelmää varten ensimmäinen itsenäinen ja siviilihallinnassa oleva infrastruktuuri, joka takaa katkeamattomat GNSS-palvelut ja antaa Euroopalle strategisen edun. Myöhemmin kävi kuitenkin ilmi, että on parempi pyrkiä[35] yhteentoimivuuteen muiden järjestelmien ja etenkin amerikkalaisen GPS:n kanssa, jotta käyttäjille tarjottavien palvelujen laatu olisi mahdollisimman hyvä ja sosioekonomiset edut suurimmat mahdolliset;

•        vahvistaa Euroopan talousinfrastruktuurin kestokykyä luomalla varajärjestelmä sellaisia tilanteita varten, joissa muut järjestelmät lakkaavat toimimasta;

•        optimoida välilliset taloudelliset edut, joita saadaan, kun Euroopan kansalaisyhteiskunta voi luottaa tarkempiin, vapaasti saatavilla oleviin ja vahvoihin signaaleihin, ja kun hyödynnetään tarkan satelliittinavigoinnin luomia uusia mahdollisuuksia laajemmassa määrin kuin nykyisin on mahdollista;

•        osoittaa Euroopan kyky kehittää, ottaa käyttöön ja hyödyntää monimutkaista avaruusinfrastruktuuria laajassa mittakaavassa.

1.5.2. EU:n osallistumisesta saatava lisäarvo

EU:n oikeus toteuttaa toimia perustuu Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 172 artiklaan ja eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) toteuttamista koskevaan GNSS-asetukseen.

Eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien puitteissa perustetut järjestelmät ovat infrastruktuureja, jotka muodostetaan Euroopan laajuisiksi verkoiksi ja joiden käyttö ulottuu huomattavasti jäsenvaltioiden rajojen ulkopuolelle. Lisäksi näiden järjestelmien välityksellä tarjotut palvelut edistävät osaltaan erityisesti Euroopan laajuisten verkkojen kehittämistä liikenne-, televiestintä- ja energiainfrastruktuurien alalla.

Yksittäiset jäsenvaltiot eivät pysty toteuttamaan satelliittinavigointijärjestelmiä, sillä niiden taloudellinen ja tekninen kapasiteetti ei riitä siihen. Sen vuoksi järjestelmät voidaan toteuttaa ainoastaan EU:n tason toimin.

Lisäksi GNSS-asetuksessa säädetään, että Euroopan unioni on kaiken ohjelmien puitteissa luodun ja kehitetyn aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistaja. Kaiken ohjelmiin liittyvän aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistajana Euroopan unionin on huolehdittava siitä, että kaikki järjestelmien hallinnan ja käytön edellyttämät valmiudet ovat olemassa, kun ensimmäiset paikannuspalvelut otetaan käyttöön vuonna 2014/2015. Näin ollen hallintotapa on tosiasiallisesti eurooppalainen.

1.5.3. Vastaavista toimista saadut kokemukset

Vaikka kyseessä on ensimmäinen kerta, kun unioni on näin laajan infrastruktuurin ainoa omistaja ja kun komissio hallinnoi näin moniulotteista ohjelmaa, Galileo- ja EGNOS-ohjelmien toteuttamista jatkossa voidaan merkittävästi parantaa vuodesta 2007 alkaen saadun kokemuksen pohjalta.

Kuten komission kertomuksessa Euroopan parlamentille ja neuvostolle – Eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien väliarviointi[36] sekä eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien toteuttamisen ja käytön jatkamista koskevassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusehdotuksessa todetaan, kokemus on opettanut seuraavaa:

<Ohjelman hallinnointi>

Sen jälkeen kun ohjelmat määriteltiin uudelleen vuonna 2008, komissio järjesteli yksiköidensä sisäisen rakenteen sellaiseksi, että se pystyy huolehtimaan ohjelmien hallinnoinnista niiden tämänhetkisessä vaiheessa. Siitä lähtien on edistytty paljon, mutta ohjelmien hallinnointia on kuitenkin kehitettävä siten, että siihen voidaan sisällyttää järjestelmien käyttöön liittyvät operationaalisemmat toiminnot.

Eri osapuolten eli lähinnä Euroopan avaruusjärjestön ja Euroopan GNSS-viraston välisen yhteistyön kannalta uusi vastuualuejako, jonka mukaan Euroopan avaruusjärjestö voidaan käytännössä rinnastaa EU:n lukuun toimivaan toimeenpanovirastoon, on toimiva, mutta sitä on mukautettava ohjelmien edistymisen ja niiden käyttöön liittyvien tulevien haasteiden mukaan.

<Kustannusten ja rahoitusvälineiden valvonta>

Galileo ja EGNOS ovat moniulotteisia hankkeita. Niiden kehittäminen perustuu suurelta osin uuteen teknologiaan, joka suunnitellaan erityisesti ohjelmien tarpeisiin. Siksi on vaikeaa valita yhtä ainoaa tapaa kustannusten hallintaan; useat tekijät vaikuttavat kustannuksiin, ja hyvin monenlaiset riskit voivat vaarantaa ohjelmien sujuvan toteuttamisen.

Aiemmin ohjelmissa on tapahtunut viivästymistä ja kustannusten ylityksiä etenkin siksi, että jäsenvaltiot ovat esittäneet tiukempia turvallisuusvaatimuksia. Kuten komission tiedonannossa ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio”[37] todetaan ja kuten neuvosto ja Euroopan parlamentti ovat vaatineet, on tarpeen jatkaa ponnisteluja kustannusten kurissa pitämiseksi. Tämä välttämättömyys heijastuu uusissa hallintopuitteissa, ja komissio toteuttaa jo nyt toimia riskien ja kustannusten hillitsemiseksi.

– Kaikki ohjelmien riskit kootaan rekisteriin, joka kattaa teolliseen toimitusketjuun, Euroopan avaruusjärjestöön, Euroopan GNSS-virastoon, ulkopuolisiin tekijöihin (kuten poliittisista elimistä ja turvallisuusvaatimuksista johtuviin vaikutuksiin) ja sisäisiin tekijöihin (kuten ohjelmien organisointiin) liittyvät riskit. Jokaiselle riskille määritetään toteutumisen todennäköisyys ja vaikutustaso. Riskirekisteriin sisältyy myös luettelo toimista, joilla riskien toteutumisen todennäköisyyttä pyritään pienentämään;

– Komissio tarkastelee mahdollisuutta määritellä SoL-palvelu uudelleen, jotta sen vaikutusta kokonaiskustannuksiin voitaisiin pienentää;

– Komissio pyrkii myös varmistamaan ohjelmien tehokkaan hallinnoinnin, minkä pitäisi estää virheet ja mahdollistaa vakaan hallintotavan luominen tulevaisuutta varten;

Yhdessä Euroopan avaruusjärjestön kanssa komissio aikoo painostaa teollisuutta, jotta se pitää Galileo-infrastruktuurin eri elementtien hinnat kurissa;

– Myös ohjelman tasolla toteutetaan ylimääräisiä toimenpiteitä kustannusten hillitsemiseksi esimerkiksi optimoimalla sopimusten kesto, järjestämällä uusi hankintamenettely lisäsatelliittien ostamista varten taikka hankkimalla kantoraketit kahdesta eri lähteestä;

– Komissio pyrkii myös tehostamaan yhteistyötä (riippumattomien ja jäsenvaltioiden) asiantuntijoiden kanssa järjestelmien teknisten vaatimusten, niihin liittyvien kustannusten ja mahdollisten vaihtoehtojen analysoimiseksi.

<Turvallisuusvaatimukset>

Turvallisuuden osalta on syytä huomata, että vaikka komissio on asetuksen säännösten mukaan vastuussa järjestelmien turvallisuuden hallinnasta, sen vapautta asiaan liittyen rajoittaa kaksi tekijää:

– Turvallisuuteen liittyvät tarpeet määritellään käytännössä jäsenvaltioissa. Kriittisen infrastruktuurin, esimerkiksi satelliittinavigointi-infrastruktuurin, turvallisuuteen mahdollisesti vaikuttavat uhkat vaihtelevat jatkuvasti. Järjestelmien suunnittelun on siksi koko ajan mukauduttava muuttuviin uhkiin. Osaan näistä riskeistä on varauduttava jäsenvaltioiden toimin.

– Voimassa olevassa GNSS-asetuksessa (EY) N:o 683/2008 järjestelmien turvallisuutta koskeva hyväksyminen annetaan EU:n viraston tehtäväksi. Hallinnointi- ja hyväksymistehtävien erottaminen toisistaan kuuluu hyvään hallintotapaan, ja tämän kaltaisissa hankkeissa se on tavallista ja olennaisen tärkeää.

Molemmissa tapauksissa tehdyt valinnat ja päätökset saattavat vaikuttaa huomattavasti ohjelmien kustannuksiin ja määräaikoihin.

Koska turvallisuusvaatimukset vaikuttavat kustannuksiin ja aiheuttavat viivästymisiä, komissio korostaa, että on tärkeää muuttaa ohjelmien hallintopuitteita ja antaa enemmän vastuuta eri osapuolille (erityisesti toimeksisaajien osalta ja tehtävien siirtoa koskevien sopimusten yleisten määräysten puitteissa).

1.5.4. Yhteensopivuus muiden kyseeseen tulevien välineiden kanssa ja mahdolliset synergiaedut

Muiden nykyisten tai tulevien avaruusohjelmien kanssa on mahdollista saavuttaa synergiaetuja esimerkiksi käyttäjäsegmenttien laajentamiseksi (loppupään markkinoiden sovellukset) tai Galileo-ohjelmaan perustuvan järjestelmän osien suojaamiseksi avaruudessa tai niitä laukaistaessa.

On myös mahdollista pyrkiä synergiaetuihin tutkimuksen ja innovoinnin osalta yhdessä komission muiden pääosastojen kanssa. Satelliittinavigointijärjestelmissä käytettävillä GNSS-sovelluksilla ja ‑teknologialla voi olla vaikutusta talouden ja yhteiskunnan eri aloilla, kuten viestinnässä, liikenteessä ja energiataloudessa. On tärkeää, että komissio koordinoi tutkimus- ja innovointiohjelmia, jotta investoinneille saadaan paras mahdollinen tuotto.

1.6. Toiminnan ja sen rahoitusvaikutusten kesto

¨ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kesto on rajattu.

¨         Ehdotuksen/aloitteen mukainen toiminta alkaa [PP/KK/VVVV] ja päättyy [PP/KK/VVVV].

¨         Rahoitusvaikutukset alkavat vuonna 2014 ja päättyvät vuonna VVVV.

þ Ehdotuksen/aloitteen mukaisen toiminnan kestoa ei ole rajattu[38].

– Käynnistysvaihe alkaa vuonna 2008 ja päättyy vuonna 2020,

– minkä jälkeen toteutus täydessä laajuudessa.

1.7. Hallinnointitapa (hallinnointitavat)[39]

þ komissio hallinnoi suoraan keskitetysti

þ välillinen keskitetty hallinnointi, jossa täytäntöönpanotehtäviä on siirretty

– ¨  toimeenpanovirastoille

– þ  yhteisöjen perustamille elimille[40]

– þ  kansallisille julkisoikeudellisille elimille tai julkisen palvelun tehtäviä hoitaville elimille[41]

– þ  kansainväliselle järjestölle[42]

– ¨  henkilöille, joille on annettu tehtäväksi toteuttaa Euroopan unionista tehdyn sopimuksen V osaston mukaisia erityistoimia ja jotka nimetään varainhoitoasetuksen 49 artiklan mukaisessa perussäädöksessä

¨ hallinnointi yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa

¨ hajautettu hallinnointi yhteistyössä kolmansien maiden kanssa

¨ hallinnointi yhteistyössä kansainvälisten järjestöjen kanssa (tarkennettava)

Jos käytetään useampaa kuin yhtä hallinnointitapaa, huomautuksille varatussa kohdassa olisi annettava lisätietoja.

Huomautukset:

Nykyiset hallintopuitteet on luotu Galileon suunnittelu-, rakennus- ja käyttöönottovaihetta sekä EGNOS-järjestelmän käytön alkuvaihetta varten eli vuosiksi 2008–2013. Puitteita on tarpeen tarkistaa, sillä Galileon rakennus- ja käyttöönottovaihe jatkuu vuoden 2013 yli ja ohjelman uusi vaihe käynnistyy vuonna 2014, kun ensimmäisten palvelujen tarjoaminen alkaa. Myös EGNOS-järjestelmän hallintotapa olisi syytä määritellä, koska järjestelmän operationaalinen vaihe on käynnistynyt.

Galileon käyttövaihetta varten on aiheellista määritellä vakaat, kestävät, pitkän aikavälin hallintopuitteet. Niillä optimoidaan ja järkeistetään nykyisten rakenteiden hyödyntämistä ja varmistetaan vähittäin tapahtuva siirtyminen rakennus- ja käyttöönottovaiheesta käyttövaiheeseen huolehtien palvelun jatkuvuudesta. Hallintotapaa myös mukautetaan tarjottaviin eri palveluihin, sillä niillä on erilaiset tarpeet ja eri käyttäjät.

Euroopan komission tehtävänä on pääasiassa ohjelmien yleinen poliittinen valvonta. Se voi siirtää operatiivisten toimien hallinnointia Euroopan GNSS-virastolle ja Euroopan avaruusjärjestölle niiden vastuualueiden mukaisesti.

Se voi myös kuulla asiantuntijoita ja kansallisia avaruushallintoja erityisistä teknisistä kysymyksistä.

2. HALLINNOINTI 2.1. Seuranta- ja raportointisäännöt

Ilmoitetaan sovellettavat aikavälit ja edellytykset

Komissio huolehtii siitä, että kaikissa GNSS-ohjelmien puitteissa tehdyissä sopimuksissa määrätään seurannasta ja varainhoidon valvonnasta. Kaikkien seuranta- ja arviointimenettelyjen puitteissa kiinnitetään erityistä huomiota ohjelmien kustannusten hallintaan samalla kun palvelut tarjotaan aikataulussa.

Tarvittaessa pyydetään ulkopuolisten teknisten asiantuntijoiden apua ohjelmien toteuttamisen seurantaan. Komissio varmistaa paikan päällä suoritettujen tarkastusten tulosten perusteella, että alun perin myönnetyn rahoituksen määrää, ehtoja tai maksuaikataulua mukautetaan tarvittaessa.

Komissio esittää

– strategiset puitteet, jotka kattavat Galileo- ja EGNOS-ohjelmien tavoitteiden toteuttamisen edellyttämät keskeiset toimet, alustavan talousarvion ja aikataulun, viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2014;

– vuotuisen työohjelman, jossa esitetään strategisia tavoitteita vastaavat toimenpiteet ja tarkat indikaattorit ja jota koskeva ehdotus esitetään kutakin vuotta edeltävän joulukuun 15 päivänä;

– toteuttamista koskevan vuosikertomuksen, jossa arvioidaan vuotuisen työohjelman toteutuminen ja joka esitetään viimeistään kutakin vuotta seuraavan vuoden maaliskuun 15 päivänä,

– Galileo- ja EGNOS-ohjelmien väliarvioinnin, joka keskittyy saavutettuihin määrällisiin ja laadullisiin tuloksiin, viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2018 mutta riittävän ajoissa seuraavan monivuotisen rahoituskehyksen valmistelua varten.

Näiden tavanomaisten toimenpiteiden lisäksi komissio aikoo tehostaa – käyttäessään Galileo- ja EGNOS-ohjelmien poliittista seurantaa koskevaa toimivaltaansa – järjestelmiä, joilla seurataan ja arvioidaan ohjelman hallinnoinnista vastaavaa tahoa, pyytämällä kyseiseltä taholta vuotuiset hallinnointisuunnitelmat ja täytäntöönpanokertomukset, järjestämällä säännöllisiä kokouksia, joissa käsitellään ohjelmien etenemistä, ja suorittamalla rahoitusta ja teknologiaa koskevia tarkastuksia.

Myös jäsenvaltiot olisi otettava mukaan ohjelmien seurantaan esimerkiksi tukeutumalla niiden teknisiin valmiuksiin toimittaa ohjelmien teknistä seurantaa varten tarvittavia tietoja ja ehdottaa keskeisiä suoritusindikaattoreita, joiden valossa ohjelmia arvioidaan.

Lisäksi komissio ottaa päivittäishallinnoinnin puitteissa käyttöön riskinhallintajärjestelmän ja käyttää hallinnointivälineitä, joilla voidaan hillitä ohjelmiin liittyviä kustannuksia parempien kustannusarviointien pohjalta ja tekemällä johtopäätökset saadun kokemuksen ja järjestelmän tosiasiallisen täytäntöönpanon perusteella.

2.2. Hallinnointi- ja valvontajärjestelmä 2.2.1. Todetut riskit

Komissio on asettanut keskeiseksi tehtäväkseen riskien hallinnan, jonka merkitystä korostettiin vuonna 2007 toteutetun hallintouudistuksen yhteydessä. Kaikki ohjelmien riskit kootaan rekisteriin, joka kattaa teolliseen toimitusketjuun, ESAan, EU:n virastoon, ulkopuolisiin tekijöihin (kuten poliittisista elimistä ja turvallisuusvaatimuksista johtuviin vaikutuksiin) ja sisäisiin tekijöihin (kuten ohjelmien organisointiin) liittyvät riskit. Jokaiselle riskille määritetään toteutumisen todennäköisyys ja vaikutustaso. Riskirekisteriin sisältyy myös luettelo toimista, joilla riskien toteutumisen todennäköisyyttä pyritään pienentämään. Riskit luokitellaan seuraavasti:

• Teknologiset riskit: satelliittinavigointi edellyttää huipputeknologiaa, joka on vielä validoimatonta ja jota koskevat eritelmät muuttuvat jatkuvasti.

• Teolliset riskit: infrastruktuurien toteuttamiseen tarvitaan useissa maissa lukuisia teollisuuden toimijoita, joiden työtä on tärkeää koordinoida tehokkaasti, jotta järjestelmistä saadaan luotettavia ja täysin yhtenäisiä ennen kaikkea turvallisuusnäkökohdiltaan.

• Markkinariski: on pyrittävä välttämään se, että tekninen suorituskyky jäisi ilmoitettua heikommaksi, koska se vaikuttaisi haitallisesti käyttäjiin koko maailmassa ja infrastruktuuri jäisi sen vuoksi käyttämättä. Lisäksi on varmistettava, että luotettavia vastaanottimia on saatavissa vuodesta 2014–2015 alkaen Galileon alkuvaiheen palveluja ja etenkin PRS-palvelua varten.

• Aikatauluriski: viivästykset toteutuksessa vaarantaisivat tarjolla olevien mahdollisuuksien hyödyntämisen ja johtaisivat todennäköisesti kustannusten ylittymiseen.

• Hallintotapaan liittyvä riski: ohjelmien hallinnointiin osallistuu useita yksiköitä, joiden on toimittava yhteistyössä, ja onkin tärkeää taata asianmukainen pysyvyys ja organisaatio. Lisäksi on otettava huomioon eri toimijoiden ja erityisesti eri jäsenvaltioiden toisistaan poikkeavat näkemykset useista keskeisistä kysymyksistä. On harkittava mahdollisuutta jakaa tiettyjä, varsinkin rahoitukseen ja turvallisuuteen liittyviä riskejä niiden toimijoiden kesken, jotka pystyvät ne parhaiten kantamaan.

• Vastuuseen liittyvä riski: kuten mikä tahansa infrastruktuuri, myös kyseiset eurooppalaiset järjestelmät saattavat aiheuttaa suoraan tai välillisesti vahinkoa käyttäjille tai ulkopuolisille. Komission tekemä tarkastelu osoittaa, että asiaan nykyisin sovellettava lainsäädäntö ei tarjoa asianmukaista oikeudellista kehystä, joka takaisi tasapuolisesti sekä vahinkoa kärsineiden tahojen että eurooppalaisten satelliittinavigointijärjestelmien omistajien ja käyttäjien edut. Sen vuoksi sekä Euroopan että koko maailman tasolla on tehtävä aloitteet, joilla tämä tilanne voidaan korjata ennen vuotta 2014. Komissio jatkaa asian tutkimista yhdessä muiden kansainvälisten elinten kanssa.

2.2.2. Valvontamenetelmä(t)

Suurinta osaa määrärahoista hallinnoidaan välillisesti, tehtävien siirtoa koskevien sopimusten nojalla. On erittäin tärkeää tietää, että GNSS:n talousarviota toteutetaan tarjouspyyntöjen avulla. Sisäisen valvonnan menetelmä perustuu hankintamenettelyjen ennakkovalvontaan (toimeksisaajien arviointi ja valinta) sekä niiden liiketoimien seurantaan, joita toteutetaan tehtävien siirtoa koskevien sopimusten ja hankkeiden hallinnointisuunnitelmien puitteissa; viimeksi mainituissa on määritelty kunkin osapuolen tehtävät ja otettu käyttöön työskentelytapoja ja valvontatoimia koskevia täsmällisiä menettelyjä. Näitä ovat erityisesti

– osallistuminen säännöllisesti järjestettäviin kokouksiin (hallinnollisiin ja teknisiin)

– velvollisuus laatia neljännesvuosittain kertomus ohjelman etenemisestä

– velvollisuus laatia neljännesvuosittain unionin varojen käyttöä koskeva kertomus, jossa ilmoitetaan selkeästi kunkin teollisuudenharjoittajan kanssa tehdyn sopimuksen puitteissa käytetyt varat ja päivitetään omaisuusluettelot.

Hankintasopimuksia koskevia valvontamenetelmiä ei muuteta, vaan jatkossakin pääpaino on sopimusten mukaisiin maksuihin oikeudellisesti liittyvien teknisten vaiheiden toteuttamisessa.

Komission hallinnollisena tehtävänä on seurata valtuutetun viraston teollisuudelle suorittamia maksuja edellä mainittujen kertomusten avulla. Tehtävien siirtoa koskevien sopimusten hallinnollisen ja teknisen toteuttamisen valvontaa varten tarvitaan vähintään viidestä kymmeneen kokoaikavastaavaa työntekijää. Komissio varmistaa, että tiettyihin osiin ei myönnetä päällekkäistä rahoitusta tutkimuksen ja innovoinnin Horisontti 2020 ‑puiteohjelmasta.

Komissio on myös kehittänyt 1.5.3 kohdassa kuvatun riskirekisterin niiden osien seuraamista varten, joilla saattaa olla vaikutusta ohjelmiin.

Lisäksi ohjelmien hallinnoinnista vastaavat yksiköt saavat tarvitsemansa teknisen avun, kuten [asetuksen 29 artiklassa] todetaan.

Toteutettavaan valvontaan ei GNSS-ohjelmien erittäin teknisen ja erikoistuneen luonteen vuoksi ole odotettavissa suuria muutoksia.

On odotettavissa, että sääntöjenvastaisuuksien määrä vastaa nykyistä tasoa. Joka vuosi käynnistetään jälkikäteen tehtäviä tarkastuksia edellisvuoden liiketoimien tarkistamiseksi. Virheiden määrä on alle 1 prosentin vuonna 2009 (suositeltava rahoitusoikaisu prosentteina maksetusta kokonaismäärästä). Tätä määrää on tarkoitus vieläkin vähentää tarkastajien Euroopan avaruusjärjestölle antamien suositusten perusteella. Sopimusten luonteesta johtuen tämä määrä voidaan ekstrapoloida koko GNSS-talousarvioon.

2.3. Toimenpiteet petosten ja sääntöjenvastaisuuksien ehkäisemiseksi

Ilmoitetaan käytössä olevat ja suunnitellut torjunta- ja suojatoimenpiteet

Tämän asetuksen johdosta tehdyissä sopimuksissa, osallistuvien kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa tehdyt sopimukset mukaan luettuina, on sovittava komission tai komission valtuuttaman edustajan suorittamasta ohjauksesta ja rahoitusvalvonnasta sekä tilintarkastustuomioistuimen tai OLAFin tarvittaessa paikan päällä suorittamista tarkastuksista.

3. EHDOTUKSEN/ALOITTEEN ARVIOIDUT RAHOITUSVAIKUTUKSET 3.1. Kyseeseen tulevat monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeet ja menopuolen budjettikohdat

· Talousarviossa jo olevat budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoitus­kehyksen otsake || Budjettikohta || Määräraha- laji || Rahoitusosuudet

|| JM/EI-JM ([43]) || EFTA-mailta[44] || ehdokas­mailta[45] || kolman­silta mailta[46] || varainhoito-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

[1] || 02010405 eurooppalaiset satelliittinavigointiohjelmat (EGNOS ja Galileo) – hallintomenot || EI-JM || KYL­LÄ || EI || KYL­LÄ || EI

[1] || 020501 eurooppalaiset satelliittinavigointiohjelmat (EGNOS ja Galileo) || JM || KYL­LÄ || EI || KYL­LÄ || EI

· Uudet perustettaviksi esitetyt budjettikohdat

Monivuotisen rahoituskehyksen otsakkeiden ja budjettikohtien mukaisessa järjestyksessä

Moniv. rahoi­tuske­hyk­sen otsake || Budjettikohta || Määrä­raha- laji || Rahoitusosuudet

Numero [Nimi:……………………………………..] || JM/EI-JM || EFTA-mailta || ehdokas­mailta || kolman­silta mailta || varainhoito-asetuksen 18 artiklan 1 kohdan aa alakohdassa tarkoitetut rahoitusosuudet

[1] || 020503 eurooppalaisten satelliittinavigointiohjelmien (EGNOS ja Galileo) valmistuminen || JM || KYL­LÄ || EI || KYL­LÄ || EI

3.2. Arvioidut vaikutukset menoihin 3.2.1. Yhteenveto arvioiduista vaikutuksista menoihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 1 || Älykäs ja osallistava kasvu

PO: Yritystoiminta || || || vuosi 2014 || vuosi 2015 || vuosi 2016 || vuosi 2017 || vuosi 2018 || vuosi 2019 || vuosi 2020 || vuosi 2021 || vuosi 2022 || vuosi 2023–2030 || YH­TEEN­SÄ

Ÿ Toimintamäärärahat || || || || || || || || || || ||

020501 || Sitoumukset || (1) || 1 163,5 || 1 187,5 || 990,25 || 1 010 || 799,75 || 1 049,5 || 1 668 || 0 || 0 || 0 || 7 868,5

Maksut || (2) || 1 011,5 || 1 181,5 || 955,25 || 1 011 || 672,75 || 1 010,5 || 898 || 500 || 480 || 148 || 7 868,5

Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat[47] || || || || || || || || ||

02010405 || || (3) || 3,5 || 3,5 || 3,75 || 4 || 4,25 || 4,5 || 5 || 0 || 0 || 0 || 28,5

Yritystoiminnan PO:n määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =1+1a +3 || 1 167 || 1 191 || 994 || 1 014 || 804 || 1 054 || 1 673 || 0 || 0 || 0 || 7 897

Maksut || =2+2a +3 || 1 015 || 1 185 || 959 || 1 015 || 677 || 1 015 || 903 || 500 || 480 || 148 || 7 897

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || x || || || || || || ||

Maksut || (5) || x || || || || || || ||

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || x || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN <….> kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || =4+ 6 || x || || || || || || ||

Maksut || =5+ 6 || x || || || || || || ||

Jos ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia useampaan otsakkeeseen:

Ÿ Toimintamäärärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || (4) || || || || || || || ||

Maksut || (5) || || || || || || || ||

Ÿ Tiettyjen ohjelmien määrärahoista katettavat hallintomäärärahat YHTEENSÄ || (6) || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–4 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ (viitemäärä) || Sitoumukset || =4+ 6 || || || || || || || ||

Maksut || =5+ 6 || || || || || || || ||

Monivuotisen rahoituskehyksen otsake: || 5 || ”Hallintomenot”

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEENSÄ

PO: ENTR ||

Ÿ Henkilöresurssit || 9,773 || 9,773 || 9,773 || 9,773 || 9,392 || 8,884 || 8,884 || 66,252

Ÿ Muut hallintomenot || 0,850 || 0,850 || 0,850 || 0,850 || 0,850 || 0,850 || 0,850 || 5,950

PO ENTR YHTEENSÄ || Määrärahat || 10,623 || 10,623 || 10,623 || 10,623 || 10,242 || 9,734 || 9,734 || 72,202[48]

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || (Sitoumukset yhteensä = maksut yhteensä) || 10,623 || 10,623 || 10,623 || 10,623 || 10,242 || 9,734 || 9,734 || 72,202

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || 2021 || 2022 || 2023–2030 || YH­TEENSÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEISIIN 1–5 kuuluvat määrärahat YHTEENSÄ || Sitoumukset || 1 177,623 || 1 201,623 || 1 004,623 || 1 024,623 || 814,242 || 1 063,734 || 1 682,734 || 0,000 || 0,000 || 0,000 || 7 969,202

Maksut || 1 025,623 || 1 195,623 || 969,623 || 1 025,623 || 687,242 || 1 024,734 || 912,734 || 500,000 || 480,000 || 148,000 || 7 969,202

3.2.2. Arvioidut vaikutukset toimintamäärärahoihin

¨         Ehdotus/aloite ei edellytä toimintamäärärahoja.

þ         Ehdotus/aloite edellyttää toimintamäärärahoja seuraavasti:

Maksusitoumusmäärärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tavoitteet ja tuotokset ò || || || 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEEN­SÄ ||

TUOTOKSET

Tuo­toksen tyyppi[49] || Tuo­toksen tyyppi || Tuotosten lukumäärä || Kus­tannus || Tuotosten lukumäärä || Kus­tannus || Tuotosten lukumäärä || Kus­tannus || Tuotosten lukumäärä || Kus­tannus || Tuotosten lukumäärä || Kus­tannus || Tuotosten lukumäärä || Kus­tannus || Tuotosten lukumäärä || Kus­tannus || Lukumäärä yh­teensä || Kustan­nukset yhteensä

ERITYISTAVOITE nro 1[50]: Maailmanlaajuisen satelliittinavigoinnin infrastruktuurin ja palvelujen kehittäminen ja tarjoaminen (Galileo) || || || || || || || || || || || || || || || ||

Galileo || 5 palvelua || Ei sovelleta || 3 || 930,5 || 3 || 942,5 || 3 || 744,25 || 3 || 763 || 3 || 552,75 || 3/5 || 802,5 || 5 || 1 421 || 5 || 6 156,5

Välisumma, erityistavoite nro 1 || || 930,5 || || 942,5 || || 744,25 || || 763 || || 552,75 || || 802,5 || || 1 421 || || 6 156,5

ERITYISTAVOITE nro 2[51]: Sellaisten satelliittipalvelujen tarjoaminen, joilla voidaan parantaa GPS:n suorituskykyä Euroopassa (EGNOS) || || || || || || || || || || || || || || || ||

EGNOS || 3 palvelua || Ei sovelleta || 3 || 233 || 3 || 245 || 3 || 246 || 3 || 247 || 3 || 247 || 3 || 247 || 3 || 247 || 3 || 1 712

Välisumma, erityistavoite nro 2 || || 233 || || 245 || || 246 || || 247 || || 247 || || 247 || || 247 || || 1 712

KUSTANNUKSET YHTEENSÄ || Ei sovelleta || 1 163,5 || Ei sovelleta || 1 187,5 || Ei sovelleta || 990,25 || Ei sovelleta || 1 010 || Ei sovelleta || 799,75 || Ei sovelleta || 1 049,5 || Ei sovelleta || 1 668 || Ei sovelleta || 7 868,5

3.2.3. Arvioidut vaikutukset hallintomäärärahoihin 3.2.3.1. Yhteenveto

¨         Ehdotus/aloite ei edellytä hallintomäärärahoja.

þ         Ehdotus/aloite edellyttää hallintomäärärahoja seuraavasti:

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || YHTEEN­SÄ

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5 || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 9,773 || 9,773 || 9,773 || 9,773 || 9,392 || 8,884 || 8,884 || 66,252

Muut hallintomenot || 0,850 || 0,850 || 0,850 || 0,850 || 0,850 || 0,850 || 0,850 || 5,950

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKE 5, välisumma || 10,623 || 10,623 || 10,623 || 10,623 || 10,242 || 9,734 || 9,734 || 72,202

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät[52] || || || || || || || ||

Henkilöresurssit || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Muut hallintomenot || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Monivuotisen rahoituskehyksen OTSAKKEESEEN 5 sisältymättömät, välisumma || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

YHTEENSÄ || 10,623 || 10,623 || 10,623 || 10,623 || 10,242 || 9,734 || 9,734 || 72,202

3.2.3.2.  Henkilöresurssien arvioitu tarve

¨         Ehdotus/aloite ei edellytä henkilöresursseja.

þ         Ehdotus/aloite edellyttää henkilöresursseja seuraavasti:

arvio kokonaislukuina (tai enintään yhden desimaalin tarkkuudella)

|| 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020

Ÿ Henkilöstötaulukkoon sisältyvät virat/toimet (virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt)

02 01 01 01 (päätoimipaikka ja komission edustustot EU:ssa) || 63 || 63 || 63 || 63 || 60 || 56 || 56

02 01 01 02 (edustustot EU:n ulkopuolella) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

02 01 05 01 (epäsuora tutkimustoiminta) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

10 01 05 01 (suora tutkimustoiminta) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Ÿ Ulkopuolinen henkilöstö (kokoaikaiseksi muutettuna) [53]

02 01 02 01 (kokonaismäärärahoista katettavat sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 26 || 26 || 26 || 26 || 26 || 26 || 26

02 01 02 02 (sopimussuhteiset ja paikalliset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat ja kansalliset asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

02 01 04 aa [54] || - päätoimipaikassa[55] || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

- EU:n ulkop. edustustoissa || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

02 01 05 02 (epäsuora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

10 01 05 02 (suora tutkimustoiminta: sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö ja kansalliset asiantuntijat) || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0 || 0

Muu budjettikohta (mikä?) || Ei sovel­leta || Ei sovel­leta || Ei sovel­leta || Ei sovel­leta || Ei sovel­leta || Ei sovel­leta || Ei sovel­leta

YHTEENSÄ || 89 || 89 || 89 || 89 || 86 || 82 || 82

XX viittaa kyseessä olevaan toimintalohkoon eli talousarvion osastoon.

Kuvaus henkilöstön tehtävistä:

Henkilöresurssien tarve katetaan toimen hallinnointiin jo osoitetulla pääosaston henkilöstöllä ja/tai pääosastossa toteutettujen henkilöstön uudelleenjärjestelyjen tuloksena saadulla henkilöstöllä sekä tarvittaessa sellaisilla lisäresursseilla, jotka toimea hallinnoiva pääosasto voi saada käyttöönsä vuotuisessa määrärahojen jakomenettelyssä talousarvion puitteissa. Pääosasto ENTR suunnittelee osittaista ulkoistamista olemassa olevaan virastoon. Määriä ja laskelmia muutetaan tarvittaessa ulkoistamismenettelyn tulosten mukaisesti.

Virkamiehet ja väliaikaiset toimihenkilöt || – EGNOS- ja Galileo-järjestelmien tehokkaaseen ja johdonmukaiseen rakentamiseen ja käyttöönottoon sekä käyttöön tähtäävien Euroopan GNSS-ohjelmien toteuttamisen valvonta – Oikeudellisen ja lainsäädännöllisen analyysin tekeminen poliittisen päätöksentekoprosessin tueksi – Sovellettavia sääntöjä koskevien ratkaisuehdotusten sääntöjenmukaisuuden varmistaminen – Moitteettoman varainhoidon varmistaminen – Tehokkaan kustannusvalvonnan varmistavien toimien toteuttaminen – Kansainväliseen yhteistyöhön liittyvien toimien johtaminen

Ulkopuolinen henkilöstö || Tukeminen edellä kuvailluissa tehtävissä

3.2.4. Yhteensopivuus nykyisen monivuotisen rahoituskehyksen kanssa

þ         Ehdotus/aloite on 29. kesäkuuta 2011 annetun komission tiedonannon KOM(2011) 500 mukaisen vuosia 2014–2020 koskevan rahoituskehyksen mukainen.

¨         Ehdotus/aloite edellyttää rahoituskehyksen asianomaisen otsakkeen rahoitussuunnitelman muuttamista.

Selvitys rahoitussuunnitelmaan tarvittavista muutoksista, mainittava myös kyseeseen tulevat budjettikohdat ja määrät

– ¨  Ehdotus/aloite edellyttää joustovälineen varojen käyttöön ottamista tai monivuotisen rahoituskehyksen tarkistamista[56].

Selvitys tarvittavista toimenpiteistä, mainittava myös kyseeseen tulevat rahoituskehyksen otsakkeet, budjettikohdat ja määrät

3.2.5. Ulkopuolisten tahojen osallistuminen rahoitukseen

– ¨ Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen ei osallistu ulkopuolisia tahoja.

– þ Ehdotuksen/aloitteen rahoittamiseen osallistuu ulkopuolisia tahoja seuraavasti (arvio):

Sveitsin ja Norjan kanssa on käynnissä joitakin neuvotteluja, mutta viralliseen sopimukseen ei vielä ole päästy eikä päästäne lähiaikoina. Näin ollen tässä vaiheessa ei voida ottaa huomioon kolmansilta osapuolilta tulevaa rahoitusta. On syytä huomata, että kyseiset maat eivät toimi suoraan GNSS-ohjelmien osarahoittajina (eli unionin talousarvioon ei tule lisämäärärahaa käyttötarkoitukseensa sidottuna tulona), vaan ne antavat ulkopuolisen rahoitusosuuden.

Määrärahat, milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

|| 2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020 || Yhteensä

Rahoitukseen osallistuva taho || || || || || || || ||

Yhteisrahoituksella katettavat määrärahat YHTEENSÄ || || || || || || || ||

3.3. Arvioidut vaikutukset tuloihin

– ¨  Ehdotuksella/aloitteella ei ole vaikutuksia tuloihin.

Tuloja ei voida laskea ennen järjestelmäkokonaisuuden valmistumista, koska ensimmäisten palvelujen suorituskyky ei vastaa mahdollisten käyttäjien odotuksia ennen kuin koko infrastruktuuri on rakennettu ja otettu käyttöön.

Sitä ennen olisi analysoitava, miten maksuja hallinnoidaan, jotta voidaan määrittää tulojen keräämisestä vastaava yksikkö (yksityinen tai julkinen), tarkat tulolajit sekä mahdollisten tulojen määrä.

– þ  Ehdotuksella/aloitteella on vaikutuksia tuloihin seuraavasti:

– ¨         vaikutukset omiin varoihin

– þ         vaikutukset sekalaisiin tuloihin

milj. euroa (kolmen desimaalin tarkkuudella)

Tulopuolen budjettikohta || Käytettävissä olevat määrärahat kuluvana varainhoito­vuonna || Ehdotuksen/aloitteen vaikutus[57]

2014 || 2015 || 2016 || 2017 || 2018 || 2019 || 2020

|| || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m. || p.m.

Vastaava(t) menopuolen budjettikohta (budjettikohdat) käyttötarkoitukseensa sidottujen sekalaisten tulojen tapauksessa.

Selvitys tuloihin kohdistuvan vaikutuksen laskentamenetelmästä.

[1]               EUVL L 196, 24.7.2008, s. 1.

[2]               KOM(2011) 5 lopullinen.

[3]               KOM(2011) 500 lopullinen, komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Eurooppa 2020 ‑strategiaa tukeva talousarvio.

[4]               KOM(2011) 398 lopullinen, ehdotus – neuvoston asetus vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen vahvistamisesta.

[5]               KOM(2010) 308.

[6]               EUVL L 246, 20.7.2004, s. 30.

[7]               EUVL C […], […], s. […].

[8]               EUVL C […], […], s. […].

[9]               KOM(2010) 614 lopullinen/2.

[10]             KOM(2011) 152.

[11]             EYVL L 248, 16.9.2002, s. 1.

[12]             KOM(2011) 398 lopullinen.

[13]             KOM(2011) 500 lopullinen.

[14]             EUVL L 276, 20.10.2010, s. 1.

[15]             EUVL L 246, 20.7.2004, s. 30.

[16]             EUVL L 201, 3.8.2010, s. 30.

[17]             EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13.

[18]             EUVL L 196, 24.7.2008, s. 1.

[19]             EYVL L 138, 28.5.2002, s. 1.

[20]             EUVL L 287, 4.11.2011, s. 1.

[21]             EYVL L 317, 3.12.2001, s. 1.

[22]             EUVL L 141, 27.5.2011, s. 17.

[23]             EUVL C 304, 15.10.2011, s. 7.

[24]             EUVL L 345, 23.12.2008, s. 75.

[25]             EYVL L 8, 12.1.2001, s. 1.

[26]             EYVL L 281, 23.11.1995, s. 31.

[27]             EYVL L 292, 15.11.1996, s. 2.

[28]             EUVL L 196, 24.7.2008, s. 1.

[29]             ABM: toimintoperusteinen johtaminen (Activity-Based Management) – ABB: toimintoperusteinen budjetointi (Activity-Based Budgeting).

[30]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 49 artiklan 6 kohdan a ja b alakohdassa.

[31]             EGNOS-järjestelmän eurooppalainen alue muodostuu Euroopan siviili-ilmailukonferenssin 44 jäsenmaan alueesta.

[32]             EGNOS-järjestelmän avoimen palvelun määrittelevä asiakirja: http://ec.europa.eu/enterprise/policies/satnav/egnos/files/brochures-leaflets/egnos-os-sdd_en.pdf

[33]             Tutkimus GPS-signaalien katoamisesta Ison-Britannian kaupallisissa ja kotimaan palveluissa (2001): http://www.ofcom.org.uk/static/archive/ra/topics/research/topics/other/gpsreport/gps-report.pdf

[34]             Neuvoston päätöslauselma Euroopan osuudesta maailmanlaajuisen satelliittinavigointijärjestelmän (GNSS) kehittämisessä, annettu 19. joulukuuta 1994.

[35]             Kesäkuussa 2004 tehty kansainvälinen sopimus Galileo- ja GPS-satelliittinavigointijärjestelmien ja niihin liittyvien sovellusten edistämisestä, tarjoamisesta ja käytöstä.

[36]             KOM(2011) 5 lopullinen.

[37]             KOM(2011) 500 lopullinen.

[38]             Galileo-ohjelma rakentuu neljästä vaiheesta: määrittely-, kehittämis-, rakennus- ja käyttöönotto- ja käyttövaiheesta. Rakennus- ja käyttöönottovaihe päättyy vuonna 2019. Täysimääräinen käyttövaihe on käynnissä vuonna 2020 ja jatkuu siitä eteenpäin, ja järjestelmän käyttö ja satelliittien ajantasaistaminen jatkuvat vuosien ajan, jotta vältytään palvelujen keskeytymisiltä.

[39]             Kuvaukset eri hallinnointitavoista ja viittaukset varainhoitoasetukseen ovat saatavilla budjettipääosaston verkkosivuilla osoitteessa http://www.cc.cec/budg/man/budgmanag/budgmanag_en.html

[40]             Sellaisina kuin nämä on määritelty varainhoitoasetuksen 185 artiklassa. Euroopan GNSS-virasto osallistuu GNSS-ohjelmien hallinnointiin.

[41]             Euroopan kansalliset avaruushallinnot.

[42]             ESA (Euroopan avaruusjärjestö).

[43]             JM = jaksotetut määrärahat; EI-JM = jaksottamattomat määrärahat.

[44]             EFTA: Euroopan vapaakauppaliitto. Norjan kanssa aloitetaan neuvottelut sen osallistumisesta rahoitukseen vuosina 2014–2020.

[45]             Ehdokasmaat ja soveltuvin osin Länsi-Balkanin mahdolliset ehdokasmaat.

[46]             Sveitsin kanssa neuvotellaan sen osallistumisesta rahoitukseen vuosina 2014–2020.

[47]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[48]             Henkilöresurssien väheneminen, joka liittyy välittömästi uuteen hallintomalliin ja järjestelmien käyttöön liittyvien tehtävien osoittamiseen Euroopan GNSS-virastolle, esitetään yksityiskohtaisesti virastoa koskevan asetuksen 912 tarkistuksen yhteydessä. On odotettavissa, että nykyisin komission tarjoamaa teknistä asiantuntemusta siirretään virastolle tarpeen mukaan, jotta se voi hoitaa sille uskotut tehtävät.

[49]             Tuotokset ovat tuloksena olevia tuotteita ja palveluita (esim. rahoitettujen opiskelijavaihtojen määrä tai rakennetut tiekilometrit).

[50]             Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

[51]             Kuten kuvattu kohdassa 1.4.2 ”Erityistavoitteet”.

[52]             Tekninen ja/tai hallinnollinen apu sekä EU:n ohjelmien ja/tai toimien toteuttamiseen liittyvät tukimenot (entiset BA-budjettikohdat), epäsuora ja suora tutkimustoiminta.

[53]             Sopimussuhteiset toimihenkilöt, vuokrahenkilöstö, nuoremmat asiantuntijat EU:n ulkopuolisissa edustustoissa, paikalliset toimihenkilöt ja kansalliset asiantuntijat.

[54]             Toimintamäärärahoista katettavan ulkopuolisen henkilöstön enimmäismäärä (entiset BA-budjettikohdat).

[55]             Etenkin rakennerahastot, Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahasto (maaseuturahasto) ja Euroopan kalatalousrahasto.

[56]             Katso toimielinten sopimuksen 19 ja 24 kohta.

[57]             Perinteiset omat varat (tulli- ja sokerimaksut) on ilmoitettava nettomääräisinä eli bruttomäärästä on vähennettävä kantokuluja vastaava 25 prosentin osuus.