52011DC0831

1. Johdanto

Euroopan maanseurantaohjelma, jonka nimi on GMES, perustettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston antamalla GMES-asetuksella (EU) N:o 911/2010[1]. GMES on Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 189 artiklan mukainen EU:n avaruuspolitiikan lippulaiva[2], joka mahdollistaa sen, että EU voi toteuttaa avaruusalaan liittyviä toimia. Lisäksi GMES on yksi ohjelmista, joita on tarkoitus toteuttaa älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua koskevan Eurooppa 2020 ‑strategian[3] puitteissa. Ohjelma sisällytettiin strategian teollisuuspolitiikkaa koskevaan aloitteeseen, koska siitä on hyötyä monenlaisille unionin politiikoille.

Eurooppa tarvitsee oman, hyvin koordinoidun maanseurantajärjestelmän voidakseen vastata jatkuvasti kasvaviin maailmanlaajuisiin haasteisiin. GMES on tällainen järjestelmä.

GMES on pitkän aikavälin ohjelma, joka perustuu unionin, jäsenvaltioiden, Euroopan avaruusjärjestön (ESA) ja muiden asiaan liittyvien eurooppalaisten sidosryhmien kumppanuuksiin. Ohjelman ansiosta EU voi myös saada yksittäisiä jäsenvaltioita vaikuttavamman roolin tekemällä kahdenvälistä yhteistyötä muiden avaruusvaltioiden kanssa tai osallistumalla maailmanlaajuisiin Maan havainnointia koskeviin toimiin (esimerkiksi maapallon tilan seurantaa käsittelevään ryhmään, Group on Earth Observations).

GMES auttaa ymmärtämään, miten ja mihin suuntaan planeettamme on muuttumassa ja miten muutokset saattavat vaikuttaa jokapäiväiseen elämäämme. GMES takaa sen, että EU:n ja sen jäsenvaltioiden päätöksentekijät saavat jatkuvasti ympäristökysymyksiin, ilmastonmuutokseen ja turvallisuusasioihin liittyvää tarkkaa ja luotettavaa tietoa. Näitä tietoja tarvitsevat jäsenvaltioiden ja alueiden politiikan suunnittelusta ja täytäntöönpanosta vastaavat viranomaiset. Myös komissio tarvitsee näitä tietoja näyttöön perustuvaan poliittiseen päätöksentekoon ja valvontaan. GMES edistää myös taloudellista vakautta ja kasvua, koska monien eri alojen kaupalliset sovellukset saavat lisävahvistusta Maan havainnointiin perustuvien tietopalvelujen täyden ja vapaan käytettävyyden avulla.

EU ja Euroopan avaruusjärjestö (ESA) ovat myöntäneet GMES-ohjelmalle rahoitusta vuodesta 1998 vuoteen 2013. Rahoitusta on myönnetty pääasiassa kehittämistoimintaan. Lisäksi on myönnetty ensimmäinen operatiivinen rahoitus, joka on tarkoitettu ensivaiheen toimintoihin siirtymistä varten kaudella 2011–2013. Täysimääräiseen käyttövaiheeseen GMES siirtyy vuodesta 2014 alkaen.

Euroopan parlamentin 20. marraskuuta 2008 antamassa päätöslauselmassa ”Eurooppalainen avaruuspolitiikka: kuinka tehdä avaruudesta maanläheinen asia” korostetaan GMES:n oikea-aikaisen toteuttamisen tärkeyttä. Komissio korosti 4. huhtikuuta 2011 antamassaan tiedonannossa ”Kohti kansalaisia hyödyttävää Euroopan unionin avaruusstrategiaa”1, miten tärkeää on, että GMES-ohjelma on täydessä toiminnassa vuoteen 2014 mennessä. Kilpailukykyneuvosto kehotti 31. toukokuuta 2011 pitämässään kokouksessa komissiota esittämään vuoden 2011 loppuun mennessä operatiivista toimintaa koskevan ehdotuksen ja selventämään GMES-ohjelmien hallintoa vuodesta 2014 eteenpäin.

Komissio ilmoitti tiedonannossaan ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio”[4], että EU:n talousarvion rajoitukset huomioon ottaen GMES:n rahoitus ehdotetaan siirrettäväksi monivuotisen rahoituskehyksen ulkopuolelle kaudella 2014–2020. Komissio on kuitenkin edelleen sitoutunut varmistamaan GMES:n menestyksen ja on siksi laatinut tämän tiedonannon GMES-ohjelman tarkoituksenmukaisen hallinnon ja pitkän aikavälin rahoituksen määrittelemiseksi vuodesta 2014 eteenpäin. Tämä tiedonanto käynnistää keskustelun Euroopan parlamentin, neuvoston, Euroopan talous- ja sosiaalikomitean ja alueiden komitean kanssa GMES-ohjelman tulevaisuudesta.

2. GMES: käyttäjälähtöinen maanseurantaohjelma

GMES on maanseurantaohjelma, jonka avulla voidaan kerätä tietoa maapallon fysikaalisista, kemiallisista ja biologisista järjestelmistä. GMES-palveluista on hyötyä laajalle joukolle käyttäjiä paikallistasolta kansainväliselle tasolle. Palvelut on suunniteltu vastaamaan käyttäjien vaatimuksia: niiden alaa on asteittain tarkennettu säännöllisessä ja jatkuvassa vuorovaikutuksessa käyttäjäyhteisöjen kanssa. Tämän mekanismin virallistamiseksi on GMES-asetuksen nojalla perustettu käyttäjäfoorumi.

GMES tarjoaa tärkeää tietoa ympäristömme hallitsemiseksi kestävämmällä tavalla, biologisen monimuotoisuuden suojelun tehostamiseksi, valtamerien tilan ja ilmakehän koostumuksen valvomiseksi ja ennustamiseksi, ilmastonmuutosta aiheuttavien tekijöiden ja ilmastonmuutoksen vaikutusten ymmärtämiseksi, luonnonkatastrofeihin ja ihmisen aiheuttamiin katastrofeihin vastaamiseksi, kehityspolitiikan tukemiseksi ja Euroopan kansalaisten turvallisuuden lujittamiseksi. Se auttaa parantamaan päätöksentekoa ja monenlaisten unionin politiikkojen (liikenne, maatalous, ympäristö, energia, aluepolitiikka, humanitaarinen apu, pelastuspalvelu, kolmansille maille annettava kehitysapu jne.) toteuttamista. Sovellusten suuren määrän vuoksi GMES:n rakenne perustuu kolmeen komponenttiin: ympäristö- ja turvallisuuspolitiikkaa tukevaa informaatiota tuottavaan komponenttiin sekä kahteen havainnointikomponenttiin (avaruus- ja in situ -infrastruktuurit), jotka tuottavat palvelujen käyttämiseen tarvittavia tietoja.

3. EU:n tuoma lisäarvo

Euroopassa on kolmenkymmenen viime vuoden aikana toteutettu Maan havainnoinnin alalla kansallisten tai kansainvälisten ohjelmien avulla merkittäviä T&K-toimia infrastruktuurin ja sovellusten kehittämiseksi. Olemassa olevat resurssit ovat kuitenkin riittämättömät, mikä johtuu infrastruktuuriin liittyvistä puutteista ja siitä, ettei ole takuita resurssien käytettävyydestä pitkällä aikavälillä. GMES suunniteltiin varmistamaan tarvittavien tietojen ja palvelujen saatavuus pitkällä aikavälillä ja kestävällä tavalla olemassa oleville resursseille rakentaen. Tätä varten laadittiin yhdenmukainen Euroopan tason poliittinen kehys käyttäjäyhteisöjen organisoimiseksi, niiden tarpeiden vahvistamiseksi ja EU:n toimien järjestämiseksi.

EU:n investointien tarkoituksena on täyttää havainnoinnissa olevat aukot järjestämällä pääsy olemassa oleviin resursseihin ja kehittämällä operatiivisia palveluja. GMES:n eurooppalainen ulottuvuus johtaa mittakaavaetuihin, helpottaa laaja-alaisiin infrastruktuureihin kohdistuvia yhteisiä investointeja, edistää toimien ja havainnointiverkostojen koordinointia, mahdollistaa tietojen yhtenäistämisen ja interkalibroinnin sekä antaa tarvittavan sysäyksen maailmanluokan osaamiskeskusten synnylle Euroopassa.

Paikkatietojen yhtenäistäminen ja standardoiminen Euroopan tasolla on suuri haaste, joka koskee monenlaisten unionin politiikkojen toteuttamista. Monet ympäristöä koskeviin huoliin liittyvät alat, kuten ilmastonmuutoksen hillitseminen ja ilmastonmuutokseen sopeutuminen, edellyttävät globaalia ajattelua ja paikallista toimintaa. GMES:n myötä EU varmistaa itselleen luotettavan, jäljitettävissä olevan ja kestävän ympäristöön ja turvallisuuteen liittyvän tiedon riippumattoman saatavuuden, osallistuu GEOSS:n (Global Earth Observation System of Systems, maailmanlaajuinen maanhavainnointijärjestelmä) kansainvälisen aloitteen kautta kansainvälisten havainnointitietojen kokoamiseen ja lisää vaikutusvaltaansa kansainvälisissä neuvotteluissa ja sopimuksissa, kuten kolmessa Rion sopimuksessa, Kioton jälkeisessä sopimuksessa ja muissa kahdenvälisissä tai monenvälisissä sopimuksissa. GMES katsotaan Euroopan panokseksi maapallon tilan seurantaa käsittelevän ryhmän (Group on Earth Observations, GEO) puitteissa kehitettävän GEOSS:n rakentamiseen.

4. Kustannukset ja hyödyt

EU:n ja ESA:n GMES:lle vuonna 1998 tapahtuneen perustamisen jälkeen myöntämä ja vuoteen 2013 ulottuva kokonaisrahoitus, joka on tarkoitettu palvelujen sekä avaruus- ja in situ ‑infrastruktuurien kehittämiseen ja ensivaiheen toimintoihin, on noussut yli 3,2 miljardiin euroon. Palvelukomponenttia varten EU on myöntänyt rahoitusta 520 miljoonaa euroa ja ESA 240 miljoonaa euroa. Avaruuskomponenttia varten ESA on antanut käytettäväksi noin 1 650 miljoonaa euroa ja EU 780 miljoonaa euroa (seitsemäs puiteohjelma ja GMES:n ensivaiheen toiminnot); tähän sisältyy pääsy kansallisten satelliittien avaruudesta keräämään tietoon.

Vuoden 2013 jälkeen kaikkien GMES-komponenttien täysi jatkuvuus käsittää niiden täysimittaisen käytön, kunnossapidon, kehittämisen ja päivityksen ja vaatii aikavälillä 2014–2020 arviolta 5 841 miljoonan euron budjetin[5], josta 1 091 miljoonaa euroa[6] koskee palveluja, 350 miljoonaa euroa[7] in situ -komponenttia ja 4 400 miljoonaa euroa (ESA:n arviot) avaruuskomponenttia, johon sisältyy muiden osallistuvien tutkimushankkeiden hyödyntäminen. GMES:n talousarvio ei ole ylittynyt ennen eikä todennäköisesti ylity tulevaisuudessakaan, koska se perustuu rakenteeseen, joka mahdollistaa eri komponenttien sisällön ja tavoitteiden uudelleenpriorisoinnin ennakoidussa budjetissa pysymiseksi.

Kustannus-hyötyanalyysin mukaan[8] GMES:n odotetaan tuottavan hyödyn, jonka arvo on ainakin kaksinkertainen investointikustannuksiin nähden vuoteen 2020 ulottuvalla kaudella ja nelinkertainen kustannuksiin nähden vuoteen 2030 mennessä. Se merkitsee valtavia mahdollisuuksia talouskasvun ja työpaikkojen luomisen kannalta, kun otetaan huomioon toimintaketjun loppupäässä kehitettävät innovatiiviset palvelut ja kaupalliset sovellukset.

Maan havainnointi on ala, jolla EU:lla on tärkeä ja kautta maailman tunnustettu tehtävä. Ellei EU:n investointeja taata, on vaara, että jäsenvaltioiden ja eurooppalaisten yritysten tasapuolinen toimintaympäristö menetetään nouseville valtioille (esimerkiksi Brasilialle, Intialle, Venäjälle ja Kiinalle), jotka investoivat parhaillaan vahvasti Maan havainnointiin.

5. Rahoitus

Komissio on tiedonannossaan ”Eurooppa 2020 -strategiaa tukeva talousarvio” ehdottanut, että GMES:n rahoitus siirretään rahoituskehyksen ulkopuolelle vuodesta 2014 alkaen.

GMES:n mahdollisista rahoitusratkaisuista komissio harkitsi kolmea vaihtoehtoa: erityistä GMES-rahastoa (joka vastaa Euroopan kehitysrahastolle valittua mallia), tehostetun yhteistyön vaihtoehtoa (siihen osallistuisivat ne jäsenvaltiot, jotka ovat selkeästi kiinnostuneita ohjelmasta) ja alan teollisuuden osallistumiseen perustuvaa vaihtoehtoa, jossa vastuut ja rahoitus jaettaisiin taloudellisten toimijoiden kesken. Arviossaan komissio ei kannata kahta viimeistä vaihtoehtoa, koska tehostettu yhteistyö voisi vaarantaa ohjelman EU-27 ‑ulottuvuuden, ja toisaalta Galileo-hankkeesta saatu kokemus on osoittanut, että yksityisen sektorin saaminen mukaan ja pitäminen mukana on lyhyellä aikavälillä vaikeaa eikä ole ohjelman yleisen edun näkökulman mukaista.

Siksi ehdotetaan perustettavaksi erityinen GMES-rahasto, johon osallistuisivat EU:n kaikki 27 jäsenvaltiota bruttokansantuloonsa (BKTL) perustuvalla rahoitusosuudella. Rahaston hallinnointi siirretään komissiolle. Tämä edellyttää neuvostossa kokoontuvien EU:n jäsenvaltioiden hallitustenvälistä sopimusta. Sopimuksen runko on esitelty tämän tiedonannon liitteessä I. Rahaston hallinnoinnissa noudatetaan rahoitussääntöjä, joista päättää neuvosto komission ehdotuksen perusteella.

Ohjelman jatkuvuuden takaamiseksi sisäisen sopimuksen tiettyjä määräyksiä olisi sovellettava väliaikaisesti 1. tammikuuta 2014 alkaen siihen asti, kun kaikki 27 jäsenvaltiota ovat ratifioineet sopimuksen.

GMES-toimintaan (2014–2020) tarvittava rahoitus on 4 kohdassa esitetyn yksityiskohtaisen kustannusarvion mukaisesti enimmillään 5 841 miljoonaa euroa5.

6. Hallinto

GMES-ohjelman hallintomalli edellyttää poliittista koordinointia ja valvontaa, tehtävien ja budjettien hallinnointia sekä toteutuksen teknistä koordinointia. Vuodesta 2014 alkaen on otettava käyttöön tarkoituksenmukainen hallintomalli, joka vastaa käyttövaiheen tarpeisiin.

6.1. Poliittinen valvonta ja hallinnointi

On katsottu, että komission pitäisi edelleen vastata unionin puolesta yleisestä poliittisesta yhteensovittamisesta, mukaan luettuna kansainvälisten sopimusten neuvotteleminen, käyttäjäyhteisöjen kuuleminen nykyisen käyttäjäfoorumin kautta saadun kokemuksen pohjalta, työohjelmien hyväksyminen, huolehtiminen yhteyksistä alakohtaisiin politiikkoihin sekä turvallisuus- ja tietopolitiikkaa ja kansainvälistä yhteistyötä koskevien näkökantojen määrittely. Jotta ohjelmahallintoon liittyvien toimintojen kasvuun käyttövaiheessa kyetään vastaamaan, tarvitaan kuitenkin asianmukaisia järjestelyjä. Se vaatii erikoistunutta henkilöstöä, jota on vaikea rekrytoida komission keskusyksiköistä. Uuden viraston perustamista annetuissa aikarajoissa ei pidetä realistisena, joten kyseiset tehtävät voitaisiin siirtää jollekin EU:n nykyiselle elimelle. Mahdollisuudesta siirtää ohjelman kokonaisjohtaminen Euroopan avaruusjärjestölle keskusteltiin, mutta se ei vaikuta tarkoituksenmukaiselta seuraavista syistä: ensinnäkin ESA on tutkimus- ja kehittämislaitos, toiseksi ESA on avaruusjärjestö, kun taas suuri osa GMES-ohjelmasta on muuta kuin avaruusalan toimintaa, ja kolmanneksi GMES:n pitäisi hyödyttää koko EU:n kansalaisia, minkä vuoksi komissio suosii unionin lähestymistapaa eli kaikkien 27 jäsenvaltion mukanaoloa. Tämän vuoksi ja myös siksi, että tulevaisuudessa saataisiin aikaan synergiaa Galileo-ohjelman hallinnoinnin kanssa, tietyt ohjelman hallinnointiin liittyvät tehtävät kuten sopimusten arviointi, neuvotteleminen ja seuranta voitaisiin siirtää Euroopan GNSS-virastolle (GSA).

Ehdotetaan, että Euroopan GNSS-viraston komission poliittisen valvonnan alaisena suorittamiin ohjelmahallintoa koskeviin toimiin eivät sisälly operatiiviset toimet ja että ne liittyvät muun muassa ohjelmaan osoitettujen varojen hallinnointiin ja tehtävien toteuttamisen valvontaan. Euroopan GNSS-viraston GMES-ohjelman hallintoon liittyvät hallintokulut pitäisi kattaa 5 kohdassa mainitusta GMES-rahastosta.

6.2. Tekninen koordinointi ja toimintojen toteuttaminen

Komissiota voitaisiin tukea antamalla palvelujen tekninen koordinointi niiden eurooppalaisten elinten vastuulle, joilla on asianmukaista osaamista ja asiantuntemusta kyseisillä aloilla. Komission vastuulle jää alakohtaisten politiikkojen toteuttamiseen liittyvien tuotteiden laadunvalvonta ja validointi.

(1) GMES-palvelukomponentin toimintoihin kuuluisivat

(a) operatiiviset toiminnot:

i)        maailmanlaajuiset systemaattiset/rutiinitoiminnot, joilla seurataan ja ennustetaan maapallon alajärjestelmien tilaa alueellisella ja koko maailman tasolla, erityisesti palvelut, joilla seurataan meriympäristön tilaa, ilmakehää ja ilmanlaatua, sekä maailmanlaajuiset maakartoituspalvelut ja ilmastonmuutoksen seurantapalvelut,

ii)       alueellisiin/paikallisiin tarpeisiin perustuvat toiminnot, erityisesti hätätilanteiden hallintapalvelut, turvallisuuspalvelut ja yleiseurooppalaiset maakartoituspalvelut;

(b) kehittämistoiminta, johon kuuluu nykyisten palvelujen laadun ja suorituskyvyn parantaminen, uusien palvelujen kehittäminen ja palvelujen käyttöönoton edistäminen tuotantoketjun loppupäässä.

Maakartoituspalvelun tekninen koordinointi voidaan antaa Euroopan ympäristökeskuksen (EYK) vastuulle.

Hätätilanteiden hallintaan liittyvän palvelun tekninen koordinointi voidaan antaa Euroopan hätäapukeskuksen vastuulle.

Ilmakehän seurantapalvelun tekninen koordinointi voidaan antaa Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskukselle.

Muiden palvelujen (ilmastonmuutoksen, meriympäristön tilan ja turvallisuuden seuranta) tekninen koordinointi on valmisteilla. Tarkoitus on varmistaa oikea-aikaiset ja korkealaatuiset palvelut, jotka vastaavat niitä erityistarpeita, joita varten ne on kehitetty. Palvelujen toteutukseen voisi osallistua komission yksiköiden lisäksi muita eurooppalaisia elimiä, esimerkiksi Euroopan meriturvallisuusvirasto (EMSA), Euroopan unionin satelliittikeskus (EUSK), Euroopan unionin jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto (FRONTEX) tai Euroopan puolustusvirasto (EDA).

(2) GMES-avaruuskomponentin toimintoihin kuuluisivat

(a) operatiiviset toiminnot: asianomaiseen avaruusinfrastruktuuriin (Sentinel-tutkimushankkeisiin) liittyvät toiminnot, osallistuminen kolmansien osapuolten tutkimushankkeisiin, tiedon jakaminen, komission tekninen avustaminen datapalveluvaatimusten kokoamisessa, havainnoinnissa esiintyvien puutteiden tunnistamisessa ja uusia avaruustutkimushankkeita koskevien teknisten eritelmien laatimisessa.

GMES:n avaruuskomponentin operatiiviset toiminnot voidaan antaa seuraavien elinten vastuulle:

(1) Euroopan avaruusjärjestön (ESA) vastuulle voidaan tilapäisesti antaa maanpinnan ja tarkkojen kohteiden korkean resoluution kuvahavainnointi

(2) Euroopan sääsatelliittijärjestön (EUMETSAT) vastuulle voidaan antaa ilmakehän ja merien systemaattinen ja maailmanlaajuinen havainnointi;

(b) kehittämistoiminta: avaruusinfrastruktuurin uusien osatekijöiden suunnittelu ja hankinta, komission tekninen avustaminen palveluvaatimusten muuntamisessa uusien avaruustutkimushankkeiden teknisiksi eritelmiksi avaruusinfrastruktuurien ylläpitäjien tuella, avaruuteen liittyvän toiminnan kehittämisen koordinointi, mukaan luettuna GMES-avaruuskomponentin uudenaikaistamiseen ja täydentämiseen tähtäävät toimet.

Kehittämistoiminta voidaan antaa Euroopan avaruusjärjestön vastuulle siten, että Euroopan komission asianomaiset yksiköt antavat teknistä apua.

(3) GMES:n in situ ‑komponentin operatiivisiin toimintoihin kuuluisivat

(a) GMES-palveluille toimitettavien in situ ‑tietojen koordinointi ja tilapäiset hallinnolliset järjestelyt in situ ‑toimijoiden kanssa,

(b) kolmansille osapuolille toimitettavien in situ ‑tietojen koordinointi kansainvälisellä tasolla,

(c) komission tekninen avustaminen GMES-datapalveluvaatimusten muuntamisessa in situ ‑havainnointi-infrastruktuurien ja in situ ‑verkkojen teknisiksi eritelmiksi,

(d) vuorovaikutus in situ ‑toimijoiden kanssa GMES:n in situ ‑komponenttiin liittyvän kehitystoiminnan yhdenmukaistamiseksi.

GMES:n in situ ‑komponentin tekninen koordinointi voidaan antaa Euroopan ympäristökeskuksen (EYK) vastuulle sen valtuuksien puitteissa.

GMES:n toimintojen toteuttaminen olisi annettava kaikkien kolmen komponentin osalta operationaalisten yksikköjen vastuulle joko julkisten hankintajärjestelmien kautta, tekemällä palvelutasosopimuksia tai myöntämällä tukia.

6.3. Tietoa koskeva politiikka

GMES-tietoa koskeva politiikka perustuu jatkossakin siihen periaatteeseen, että annetaan täydet ja avoimet tiedonsaantioikeudet (lakisääteiset ja turvallisuuteen liittyvät rajoitukset huomioon ottaen). Voimassa oleva lainsäädäntö (esimerkiksi direktiivi julkisen tiedon uudelleenkäytöstä ja INSPIRE) otetaan huomioon seuraavien, asetuksessa (EU) N:o 911/2010 määriteltyjen tavoitteiden saavuttamiseksi:

(1) GMES-tiedon käytön ja jakamisen edistäminen,

(2) Maan havainnointiin liittyvien markkinoiden vahvistaminen Euroopassa etenkin myöhemmän vaiheen markkinoiden osalta kasvun ja työpaikkojen luomisen edistämiseksi,

(3) GMES-tiedon tarjonnan ylläpidettävyyden ja jatkuvuuden edistäminen,

(4) eurooppalaisten tutkimus-, teknologia- ja innovointiyhteisöjen tukeminen.

7. Päätelmät

Tämä tiedonanto on vastaus kilpailukykyneuvoston 31. toukokuuta 2011 esittämään pyyntöön tehdä vuoden 2011 loppuun mennessä GMES:n toimintoja koskeva ehdotus ja selventää sen hallintomallia vuodesta 2014 vuoteen 2020 ulottuvalla ajanjaksolla. Siinä avataan keskustelu muille toimielimille ja viitoitetaan tietä GMES-ohjelman kestävän kehityksen mukaiselle hallinnolle ja rahoitukselle pitkällä aikavälillä.

Liite

Luonnos: Neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien SISÄINEN SOPIMUS[9]

Euroopan maanseurantaohjelman (GMES) rahoituksesta vuosia 2014–2020 koskevan monivuotisen rahoituskehyksen puitteissa

GMES-rahaston RAHOITUSVARAT

– Jäsenvaltiot ovat sopineet Euroopan maanseurantaohjelmaa koskevan rahaston, jäljempänä ”GMES-rahasto”, perustamisesta.

– GMES-rahasto koostuu seuraavista varoista:

(a) Enintään 5 841 miljoonan euron määrä5, jonka jäsenvaltiot maksavat bruttokansantuloon (BKTL) perustuvien maksuosuuskertoimien mukaisesti

(b) Muiden tahojen maksamat vapaaehtoiset maksut (esimerkiksi EU:hun liittyvän uuden jäsenvaltion, ohjelmaan mukaan haluavan kolmannen maan tai kansainvälisten järjestöjen maksamat maksut ja/tai muut vapaaehtoiset maksut) voidaan lisätä a kohdassa mainittuun määrään.

– GMES-rahasto on käytettävissä monivuotisen rahoituskehyksen voimaantulosta lukien.

– GMES-rahaston varat on kokonaisuudessaan tarkoitettu 1 päivän tammikuuta 2014 ja 31 päivän joulukuuta 2020 välistä ajanjaksoa varten.

RAHOITUSVAROJEN KÄYTTÖ

– GMES-rahasto käsittää seuraaviin aloihin liittyviä toimia:

(a) GMES-ohjelman toiminnot:

i.        palvelukomponentti (ilmakehän seuranta, ilmastonmuutoksen seuranta mukautumis- ja hillitsemispolitiikkojen tukemiseksi, hätätilanteiden hallinta, maakartoitus, meriympäristön tilan seuranta, turvallisuus);

ii.       avaruuskomponentti, jolla huolehditaan avaruudesta käsin tapahtuvasta kestäväpohjaisesta havainnoinnista i alakohdassa tarkoitetuilla palvelualueilla;

iii.      in situ -tiedonkeruun tukeminen;

iv.      tietojen saanti;

v.       palvelujen käytön yleistymisen tukeminen;

vi.      toimenpiteet, joilla varmistetaan infrastruktuurin suojelu.

(b) Tukitoimet, joilla on tarkoitus kattaa ohjelmasuunnittelusta ja GMES-rahaston toteutuksesta aiheutuvat kustannukset. Tukitoimiin varattuja varoja voidaan käyttää

i.        komission hallinnoimaa GMES-rahastoa koskevan ohjelmasuunnittelun ja sen toteutuksen kannalta välttämättömistä valmistelu-, seuranta-, valvonta-, kirjanpito-, tilintarkastus- ja arviointitoimista aiheutuviin menoihin;

ii.       näiden tavoitteiden saavuttamiseen esimerkiksi kehityspolitiikkaan liittyvien toimien, selvitysten, kokousten, tiedotuksen, valistuksen, koulutuksen ja julkaisutoiminnan avulla; ja

iii.      muihin hallinnollisesta tai teknisestä avusta johtuviin menoihin, joita komissiolle saattaa aiheutua GMES-rahaston hallinnoinnista.

TÄYTÄNTÖÖNPANO

– Sopimuksessa sovitaan täytäntöönpanosta GMES-rahastoon liittyvän ohjelmasuunnittelun, hallinnoinnin ja tuen toteutuksen osalta sekä yhdenmukaistetaan unionin ja GMES-rahaston menettelyjä niin pitkälle kuin mahdollista. Neuvosto hyväksyy tätä koskevan asetuksen komission ehdotuksesta.

– Sopimuksessa sovitaan varainhoitoasetuksesta, jossa vahvistetaan säännöt, jotka koskevat GMES-rahaston varojen muodostumista ja käyttöä sekä tilinpäätöksen esittämistä ja tilintarkastuksia. Neuvosto hyväksyy asetuksen komission ehdotuksesta.

– Komissiota avustaa komitea (GMES-komitea).

(a) Komitea muodostuu jäsenvaltioiden hallitusten edustajista, sen puheenjohtajana on komission edustaja, ja komissio huolehtii sen sihteeristötehtävistä.

(b) GMES-komitea vahvistaa oman työjärjestyksensä, mukaan luettuna äänestystä koskevat säännöt ja tehtävät, komission ehdotuksen pohjalta.

(c) GMES-komitea voi kokoontua erityisissä kokoonpanoissa konkreettisten seikkojen ja erityisesti turvallisuusasioiden käsittelemiseksi (turvallisuuslautakunta).

LOPPUSÄÄNNÖKSET

– Kukin jäsenvaltio hyväksyy tämän sopimuksen valtiosääntönsä asettamien vaatimusten mukaisesti. Kunkin jäsenvaltion hallituksen on ilmoitettava Euroopan unionin neuvoston pääsihteeristölle tämän sopimuksen voimaan saattamiseksi vaadittavien menettelyjen päätökseen saattamisesta.

– Tämä sopimus tulee voimaan sitä päivää, jona viimeinen jäsenvaltio ilmoittaa hyväksyneensä sopimuksen, seuraavan toisen kuukauden ensimmäisenä päivänä.

– Tämä sopimus on voimassa yhtä kauan kuin vuosia 2014–2020 koskeva monivuotinen rahoituskehys.

[1]               EUVL L 276, 20.10.2010, s. 1.

[2]               KOM(2011) 152 lopullinen, 4.4.2011.

[3]               KOM(2010) 2020, 3.3.2010.

[4]               KOM(2011) 500 lopullinen, 29.6.2011.

[5]               Vuoden 2011 hinnat.

[6]               Kyseessä ovat ensivaiheen palveluihin (seitsemännestä puiteohjelmasta rahoitettuihin hankkeisiin) perustuvat luvut.

[7]               Luvut perustuvat EYK:n seitsemännestä puiteohjelmasta rahoitetun GISC-hankkeen yhteydessä tekemiin arvioihin: http://gisc.ew.eea.europa.eu/gisc-project.

[8]               Luvut perustuvat Booz & Companyn laatiman GMES:ää koskevan kustannus-hyötyanalyysin 19. syyskuuta 2011 päivättyyn lopulliseen versioon.

[9]               Tässä ehdotetussa liitteessä on tarkoituksena esittää ainoastaan sisäisen sopimuksen tärkeimmät kohdat ja pääotsikkoehdotukset Euroopan kehitysrahaston nykyisen sopimuksen mallin mukaan (EUVL L 247, 9.9.2006, s. 32). Sillä ei ole vaikutusta jäsenvaltion kanssa lopullisesta tekstistä käytävien keskustelujen tulokseen.