EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52011DC0681
COMMUNICATION FROM THE COMMISSION TO THE EUROPEAN PARLIAMENT, THE COUNCIL, THE EUROPEAN ECONOMIC AND SOCIAL COMMITTEE AND THE COMMITTEE OF THE REGIONS A renewed EU strategy 2011-14 for Corporate Social Responsibility
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Yritysten yhteiskuntavastuuta koskeva uudistettu EU:n strategia vuosiksi 2011–2014
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Yritysten yhteiskuntavastuuta koskeva uudistettu EU:n strategia vuosiksi 2011–2014
/* KOM/2011/0681 lopullinen */
KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE Yritysten yhteiskuntavastuuta koskeva uudistettu EU:n strategia vuosiksi 2011–2014 /* KOM/2011/0681 lopullinen */
SISÄLLYSLUETTELO 1........... Johdanto........................................................................................................................ 4 1.1........ Yritysten yhteiskuntavastuun
edistäminen ajaa niin yritysten….......................................... 4 1.2........ …kuin koko yhteiskunnankin etua................................................................................... 4 1.3........ Miksi komissio esittää uutta
strategiaa nyt?...................................................................... 5 2........... Eurooppalaisen yritysten
yhteiskuntavastuupolitiikan vaikutusten arviointi.......................... 5 3........... Nykyaikainen tulkinta yritysten
yhteiskuntavastuusta......................................................... 7 3.1........ Uusi määritelmä.............................................................................................................. 7 3.2........ Kansainvälisesti tunnustetut
periaatteet ja ohjeistot........................................................... 8 3.3........ Yritysten yhteiskuntavastuun
moniulotteinen luonne.......................................................... 8 3.4........ Julkisviranomaisten ja muiden
sidosryhmien tehtävä.......................................................... 8 3.5........ Yritysten yhteiskuntavastuu ja
sosiaalisen yrittäjyyden aloite............................................. 9 3.6........ Yritysten yhteiskuntavastuu ja
työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu.................................. 9 4........... Toimintasuunnitelma vuosiksi 2011–2014........................................................................ 9 4.1........ Yritysten yhteiskuntavastuun
näkyvyyden parantaminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen 10 4.2........ Yritystoimintaan kohdistuvan
luottamuksen parantaminen ja selvittäminen....................... 10 4.3........ Itse- ja yhteissääntelyprosessien
tehostaminen................................................................ 11 4.4........ Yritysten yhteiskuntavastuun parempi
palkitseminen markkinoilla.................................... 12 4.4.1..... Kulutus......................................................................................................................... 12 4.4.2..... Julkiset hankinnat.......................................................................................................... 12 4.4.3..... Sijoittaminen................................................................................................................. 12 4.5........ Yritysten yhteiskunta- ja
ympäristötiedottamisen parantaminen....................................... 13 4.6........ Yritysten yhteiskuntavastuun entistä
tiiviimpi yhdentäminen koulutukseen ja tutkimukseen 14 4.7........ Kansallisen ja paikallisen tason
yritysten yhteiskuntavastuupolitiikan merkityksen korostaminen 14 4.8........ Euroopan- ja maailmanlaajuisen
yritysten yhteiskuntavastuupolitiikan lähentäminen.......... 15 4.8.1..... Huomio kansainvälisesti
tunnustettuihin yritysten yhteiskuntavastuun periaatteisiin ja suuntaviivoihin 15 4.8.2..... YK:n liike-elämän ja ihmisoikeuksien
perusperiaatteiden täytäntöönpano........................ 16 4.8.3..... Yritysten yhteiskuntavastuun
korostaminen suhteissa maailman muihin maihin ja alueisiin.. 16 5........... Päätelmät..................................................................................................................... 17
1.
Johdanto
Euroopan komissio on määritellyt yritysten
yhteiskuntavastuun ”käsitteeksi, jossa yritykset yhdistävät vapaaehtoisesti
sosiaaliset ja ekologiset huolenaiheensa liiketoimintaansa ja
vuorovaikutukseensa sidosryhmiensä kanssa”.[1] Yhteiskuntavastuu liittyy yritysten toimiin
yhteiskuntaa ja ympäristöä koskevien oikeudellisten velvoitteiden lisäksi.
Tietyillä sääntelytoimenpiteillä voidaan muokata toimintaympäristöä
sellaiseksi, että yritykset ovat taipuvaisempia toteuttamaan yhteiskuntavastuun
periaatteita vapaaehtoisesti.
1.1.
Yritysten yhteiskuntavastuun edistäminen ajaa niin
yritysten…
Yritysten yhteiskuntavastuun strateginen
tarkastelu on entistä tärkeämpää yritysten kilpailukyvyn kannalta. Siitä voi
olla etua riskinhallinnan, kustannussäästöjen, pääoman saannin,
asiakassuhteiden, henkilöstöjohtamisen ja innovointivalmiuden kannalta.[2] Koska yritysten yhteiskuntavastuu edellyttää
sitoutumista sisäisiin ja ulkoisiin sidosryhmiin, se antaa yrityksille paremmat
mahdollisuudet ennakoida nopeasti muuttuvia yhteiskunnallisia odotuksia ja
toimintaedellytyksiä ja hyötyä niistä. Tämän vuoksi se voi edesauttaa uusien
markkinoiden kehittymistä ja tarjota mahdollisuuksia kasvuun. Kiinnittämällä huomiota
yhteiskuntavastuuseensa yritykset voivat lujittaa työntekijöiden, kuluttajien
ja kansalaisten niitä kohtaan tuntemaa luottamusta kestävien
liiketoimintamallien perustaksi. Vahva luottamus puolestaan auttaa luomaan
yritysten innovoinnin ja kasvun mahdollistavan ympäristön.
1.2.
…kuin koko yhteiskunnankin etua
Yhteiskuntavastuunsa kautta yritykset voivat
merkittävässä määrin vaikuttaa Euroopan unionin perussopimuksiin sisältyviin
kestävän kehityksen ja erittäin kilpailukykyisen sosiaalisen markkinatalouden
tavoitteiden toteutumiseen. Yritysten yhteiskuntavastuu tukee Eurooppa 2020
-strategian tavoitteita eli älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvua sekä 75 prosentin
työllistymistavoitetta.[3]
Yritysten vastuullinen käyttäytyminen on erityisen tärkeää silloin, kun
yksityisen sektorin toimijat huolehtivat julkispalveluista. Vallitsevan talouskriisin sosiaalisten
vaikutusten, kuten työpaikkojen menetyksen, lieventämiseen osallistuminen on
osa yritysten yhteiskuntavastuuta. Yritysten yhteiskuntavastuu muodostaa
arvokokonaisuuden, jonka varaan voidaan rakentaa entistä yhtenäisempi
yhteiskunta ja perustaa siirtyminen kestävään talousjärjestelmään.
1.3.
Miksi komissio esittää uutta strategiaa nyt?
Sekä neuvosto että Euroopan parlamentti ovat
kehottaneet komissiota edelleen tehostamaan yritysten yhteiskuntavastuuseen
liittyvää politiikkaansa.[4]
Eurooppa 2020 ‑strategiassaan komissio sitoutui uudistamaan yritysten
yhteiskuntavastuuta koskevan EU:n strategian. Teollisuuspolitiikkaa koskevassa
vuoden 2010 tiedonannossaan komissio lupasi tehdä ehdotuksen uudesta yritysten
yhteiskuntavastuuseen liittyvästä politiikasta.[5]
Sisämarkkinoiden toimenpidepaketissa komissio ilmoitti antavansa uuden
tiedonannon yritysten yhteiskuntavastuusta vuoden 2011 loppuun mennessä.[6] Talouskriisi ja sen yhteiskunnalliset
vaikutukset ovat jossakin märin murentaneet kuluttajien luottamusta yrityksiin.
Ongelmat ovat kohdistaneet huomiota yritysten toiminnan sosiaalisiin ja
eettisiin näkökohtiin. Panostamalla yritysten yhteiskuntavastuun edistämiseen
nyt komissio pyrkii luomaan suotuisat olosuhteet kestävälle kasvulle,
vastuulliselle yritystoiminnalle ja vakaalle työllisyyskehitykselle
keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.
2.
Eurooppalaisen yritysten
yhteiskuntavastuupolitiikan vaikutusten arviointi
Komissio on toiminut uranuurtajana yritysten
yhteiskuntavastuun edistämiseen tähtäävän julkisen toiminnan kehittämisessä
julkaisemalla ensin vihreän kirjan vuonna 2001[7]
ja perustamalla yritysten yhteiskuntavastuuta käsittelevän sidosryhmien välisen
eurooppalaisen foorumin. Komission vuonna 2006 julkistaman uuden
politiikan kulmakivenä on ollut vahva tuki elinkeinoelämän vetämälle yritysten
yhteiskuntavastuuta edistävälle eurooppalaiselle liittoutumalle[8]. Lisäksi politiikassa on
eritelty kahdeksan painopistealuetta EU:n toiminnalle: tietoisuuden lisääminen
ja parhaiden käytänteiden vaihto, tuki sidosryhmien välisille aloitteille,
yhteistyö jäsenvaltioiden kanssa, kuluttajatiedotus ja avoimuus, tutkimus,
koulutus, pk-yritykset ja yritysten yhteiskuntavastuun kansainvälinen
ulottuvuus. Politiikka on osaltaan edistänyt yritysten
yhteiskuntavastuun kehitystä. Edistymistä mitataan seuraavilla indikaattoreilla: –
Yhdistyneiden kansakuntien Global Compact
-aloitteen yritysten yhteiskuntavastuuta koskevat kymmenen periaatetta
allekirjoittaneiden EU:n alueen yritysten lukumäärä on kasvanut 600:sta 1 900:aan
vuodesta 2006 vuoteen 2011. –
Ympäristöasioiden hallinta- ja
auditointijärjestelmän (EMAS) sivustoon rekisteröityneiden organisaatioiden
määrä on kasvanut 3 300:sta yli 4 600:aan vuodesta 2006
vuoteen 2011.[9] –
Niiden EU:n alueen yhtiöiden lukumäärä, jotka ovat
allekirjoittaneet esimerkiksi työelämän normeja koskevia, valtioiden rajat
ylittäviä yritystason työehtosopimuksia maailmanlaajuisten tai eurooppalaisten
työntekijäjärjestöjen kanssa, on kasvanut 79:stä yli 140:een vuodesta 2006
vuoteen 2011. –
Eurooppalaisen elinkeinoelämän vetämä ”Business
Social Compliance Initiative”, jonka tarkoituksena on parantaa työoloja
yritysten toimitusketjuissa, on kasvattanut jäsenmääräänsä 69:stä yli 700:aan
vuodesta 2007 vuoteen 2011. –
Niiden eurooppalaisten yritysten määrä, jotka
julkaisevat Global Reporting Initiative eli GRI-ohjeiston mukaisia kestävän
kehityksen kertomuksia, on lisääntynyt 270:stä yli 850:een vuodesta 2006
vuoteen 2011. Yritysten yhteiskuntavastuuta edistävässä eurooppalaisessa
liittoutumassa johtavat yritykset ovat kehittäneet joukon keskeisiin kysymyksiin
keskittyviä käytännön työkaluja.[10]
Noin 180 yritystä on ilmaissut tukensa liittoutumalle. Myös kansalliset
työnantajajärjestöt ovat tukeneet liittoutumaa ja käynnistäneet lukuisia toimia
yritysten yhteiskuntavastuun edistämiseksi. Kehityksestä huolimatta merkittäviä haasteita
on vielä jäljellä. Monet EU:n alueella toimivat yhtiöt eivät vielä ole täysin
integroineet yhteiskunta- ja ympäristöasioita operatiiviseen toimintaansa ja
ydinstrategiaansa. Pientä osaa eurooppalaisista yrityksistä syytetään edelleen
osallistumisesta ihmisoikeusloukkauksiin ja siitä, etteivät ne noudata
keskeisiä työelämän normeja. Vain 15:ssä EU:n kaikkiaan 27 jäsenvaltiosta on
kansalliset poliittiset puitteet yritysten yhteiskuntavastuun edistämiseksi.[11] Komissio on yksilöinyt joukon tekijöitä, jotka
osaltaan vahvistavat yritysten yhteiskuntavastuuta koskevan komission
politiikan vaikutusta. Niitä ovat esimerkiksi seuraavat: –
Tarvitaan tasapainoinen kaikkia sidosryhmiä koskeva
lähestymistapa, jossa otetaan huomioon niin yritysten, muiden sidosryhmien kuin
jäsenvaltioidenkin näkökannat. –
On selvitettävä tarkemmin, mitä yrityksiltä odotetaan,
ja muokattava EU:n käyttämä yritysten yhteiskuntavastuun määritelmä
yhdenmukaiseksi uusien ja ajantasaistettujen kansainvälisten periaatteiden ja
ohjeistojen kanssa. –
On tuettava yritystoiminnan vastuullisen harjoittamisen
palkitsemista markkinoilla esimerkiksi investointipolitiikan ja julkisten
hankintojen kautta. –
On otettava huomioon itse- ja yhteissääntelyohjelmat,
jotka ovat yrityksille tärkeä sosiaalisen vastuunkannon väline. –
Yritysten avoimuutta yhteiskunta- ja
ympäristökysymyksissä on käsiteltävä kaikkien sidosryhmien, myös yritysten
itsensä, näkökulmasta. –
On kiinnitettävä enemmän huomiota ihmisoikeuksiin,
joista on kehittynyt huomattavan näkyvä osa yritysten yhteiskuntavastuuta. –
On tunnustettava täydentävän sääntelyn merkitys
sellaisen ympäristön luomisessa, joka kannustaa yrityksiä täyttämään
yhteiskunnalliset velvoitteensa vapaaehtoisesti. Tämän tiedonannon loppuosassa esitellään
nykyaikainen käsitys yritysten yhteiskuntavastuusta, muun muassa
ajantasaistettu määritelmä ja uusi toimintasuunnitelma. Näin tiedonanto
osaltaan rakentuu vuoden 2006 politiikan varaan mutta tuo esiin tärkeitä
uusia elementtejä, jotka voivat edelleen laajentaa politiikan vaikutuksia.
Siinä pyritään vahvistamaan EU:n maailmanlaajuista vaikutusvaltaa tällä alalla
parantamalla EU:n mahdollisuuksia edistää omia etujaan ja arvojaan suhteissaan
muihin alueisiin ja maihin. Lisäksi sen avulla ohjataan ja sovitetaan yhteen
EU:n jäsenvaltioiden toimia ja ehkäistään siten menettelytapojen eriytymistä,
josta voisi aiheutua lisäkustannuksia useassa jäsenvaltiossa toimiville
yrityksille.
3.
Nykyaikainen tulkinta yritysten
yhteiskuntavastuusta
3.1.
Uusi määritelmä
Komissio esittää
uuden määritelmän yritysten yhteiskuntavastuusta ”yritysten vastuuna omista
yhteiskunnallisista vaikutuksistaan”. Sovellettavan lainsäädännön ja
työmarkkinaosapuolten välisten työehtosopimusten kunnioitus on tämän vastuun
täyttymisen ennakkoedellytys. Täyttääkseen täysimääräisesti
yhteiskuntavastuunsa yrityksillä olisi oltava käytössä prosessi, jolla
integroidaan yhteiskuntaan, ympäristöön, ihmisoikeuksiin, eettisiin kysymyksiin
ja kuluttaja-asioihin liittyvät näkökohdat niiden liiketoimintaan ja
ydinstrategiaan tiiviissä yhteistyössä sidosryhmien kanssa tarkoituksena –
maksimoida omistajien/osakkeenomistajien ja muiden
sidosryhmien sekä laajasti ottaen koko yhteiskunnan saama lisäarvo ja –
tunnistaa, ehkäistä ennalta ja lieventää yritysten
mahdollisesti aiheuttamia haittavaikutuksia. Prosessin
monimutkaisuus riippuu esimerkiksi yrityksen koon ja sen toiminnan luonteen
kaltaisista tekijöistä. Useimmissa pienissä ja keskisuurissa yrityksissä ja
varsinkin mikroyrityksissä yhteiskuntavastuun prosessi jää todennäköisesti
epäviralliseksi ja omaehtoiseksi. Lisäarvon
maksimoimiseksi yrityksiä kannustetaan omaksumaan pitkän aikavälin strateginen
lähestymistapa yhteiskuntavastuuseen ja tutkimaan mahdollisuuksia kehittää
innovatiivisia tuotteita, palveluja ja liiketoimintamalleja, jotka edistävät
yhteiskunnallista hyvinvointia ja johtavat laadukkaampiin ja tuottavampiin
työpaikkoihin. Mahdollisten
haittavaikutusten tunnistamiseksi, ennalta ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi
suuria yrityksiä ja sellaisia, joilla on erityinen vaara johtaa tällaisiin
vaikutuksiin, kannustetaan tekemään riskilähtöisiä asianmukaisen huolellisuuden
arviointeja (due diligence), myös toimitusketjuissaan. Tietynlaiset
yritykset, kuten osuuskunnat, keskinäiset yhtiöt ja perheomistuksessa olevat
yritykset, voivat omistus- ja hallintorakenteidensa ansiosta edistää erityisen
voimakkaasti vastuullista yritystoiminnan harjoittamista.
3.2.
Kansainvälisesti tunnustetut periaatteet ja
ohjeistot
Kun yritykset ja varsinkin suuryritykset
etsivät formaalista lähestymistapaa yritysten yhteiskuntavastuun
toteuttamiseen, ne voivat saada arvovaltaista tukea kansainvälisesti
tunnustetuista periaatteista ja ohjeistoista, joista on erityisesti mainittava
hiljattain päivitetyt OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille,
Yhdistyneiden kansakuntien kymmenen Global Compact -periaatetta, ISO 26000
-yhteiskuntavastuustandardi, Kansainvälisen työjärjestön ILO:n kolmenkeskinen
julistus monikansallisten yritysten ja sosiaalipolitiikan periaatteista ja
Yhdistyneiden kansakuntien liike-elämän ja ihmisoikeuksien perusperiaatteet.
Tämä kansainvälisesti tunnustettujen periaatteiden ja ohjeistojen ydinkokoelma
muodostaa kehittyvän ja äskettäin vahvistetun kansainvälisen kehyksen yritysten
yhteiskuntavastuuta varten. Yritysten yhteiskuntavastuuta edistävät Euroopan
unionin toimet tulisi saattaa täysin tämän kehyksen mukaisiksi.
3.3.
Yritysten yhteiskuntavastuun moniulotteinen luonne
Näiden periaatteiden ja ohjeistojen mukaan
yritysten yhteiskuntavastuu kattaa ainakin ihmisoikeudet, työvoima- ja
työllisyyskäytännöt (esimerkkeinä koulutus, monimuotoisuus, naisten ja miesten
tasa-arvo sekä työterveys ja ‑hyvinvointi), ympäristöasiat (esimerkkeinä
luonnon monimuotoisuus, ilmastonmuutos, luonnonvarojen käytön tehokkuus,
elinkaariarviointi ja saastumisen ehkäisy) sekä lahjonnan ja korruption
torjunnan. Yhteisöön osallistuminen ja yhteisön kehittäminen, vammaisten
integroituminen ja kuluttaja-asiat, myös yksityisyyden suoja, ovat osa
yritysten yhteiskuntavastuun osatekijöitä. Yhteiskunta- ja ympäristövastuun
edistäminen toimitusketjussa ja muiden kuin taloudellisten tietojen
julkistaminen on tunnustettu tärkeiksi eri aloja koskeviksi aihealueiksi.
Komissio on hyväksynyt tiedonannon EU:n politiikasta ja vapaaehtoistyöstä,
jossa se tunnustaa työntekijöiden vapaaehtoistoiminnan osoitukseksi yrityksen
yhteiskuntavastuusta.[12] Lisäksi komissio tukee valtioidenvälisissä
suhteissa verotusalan hyvän hallintotavan kolmea periaatetta, jotka ovat
avoimuus, tiedonvaihto ja terve verokilpailu. Yrityksiä kannustetaan myös
toteuttamaan näitä periaatteita soveltuvin osin.
3.4.
Julkisviranomaisten ja muiden sidosryhmien tehtävä
Yritysten
yhteiskuntavastuun kehittämisen tulisi tapahtua yritysten itsensä vetämänä.
Julkisviranomaisten tulisi toimia yritysten tukena yhdistelemällä järkevästi
vapaaehtoisia poliittisia toimia ja saattamalla tarvittaessa voimaan
täydentävää sääntelyä esimerkiksi avoimuuden edistämiseksi, vastuullisen
yritystoiminnan palkitsemiseksi markkinoilla ja yritysten
selontekovelvollisuuden varmistamiseksi. Yrityksille olisi jätettävä joustava
mahdollisuus innovoida ja kehittää omiin olosuhteisiinsa soveltuva
lähestymistapa yhteiskuntavastuuseen. Monet yritykset arvostavat tästä
huolimatta julkisviranomaisten tukemia periaatteita ja ohjeistoja, joihin ne
voivat suhteuttaa omat toimensa ja tuloksensa ja joiden avulla luodaan
tasapuoliset toimintaedellytykset. Ammattijärjestöt ja kansalaisyhteiskunnan
järjestöt tunnistavat ongelmia, toimivat painostusvoimina ja voivat
työskennellä rakentavasti yritysten rinnalla yhteisten ratkaisujen
löytämiseksi. Kuluttajat ja sijoittajat pystyvät omista lähtökohdistaan
parantamaan markkinoiden palkitsevuutta yhteiskuntavastuullisesti toimiville
yrityksille kulutuksen ja investointipäätösten avulla. Tiedotusvälineet voivat
lisätä yritysten niin myönteisten kuin kielteistenkin vaikutusten tunnettuutta.
Julkisviranomaisten ja näiden muiden sidosryhmien tulisi osoittaa
yhteiskuntavastuuta, myös suhteissaan yrityksiin.
3.5.
Yritysten yhteiskuntavastuu ja sosiaalisen
yrittäjyyden aloite
Yritysten
yhteiskuntavastuu koskee kaikkia yrityksiä. Tätä tiedonantoa täydentää
erillisenä hyväksytty sosiaalisen yrittäjyyden aloite sellaisten yritysten
tukemiseksi, joiden päätoimiala liittyy nimenomaisesti yhteiskuntaan ja/tai
ympäristöön, jotka sijoittavat voittonsa näihin tarkoituksiin ja joiden
sisäinen organisaatio noudattelee niiden yhteiskunnallisia tavoitteita.[13] Sosiaalisen yrittäjyyden
aloite liittyy sosiaalisen yritystoiminnan ja sosiaalisen innovoinnin
menestyksen ja eurooppalaisen sosiaalisen markkinatalouden edistämisen
edellyttämään ekosysteemiin.
3.6.
Yritysten yhteiskuntavastuu ja
työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu
Viime vuosina monet toimialakohtaiset
työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun komiteat ovat edistäneet yritysten
yhteiskuntavastuun hyviä käytäntöjä ja laatineet ohjeistoja.[14] Komissio suhtautuu tällaisiin
aloitteisiin myönteisesti ja tunnustaa, että yritysten yhteiskuntavastuu
edistää ja tukee työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua. Innovatiivisia
ja vaikuttavia yritysten yhteiskuntavastuupolitiikkoja on kehitetty myös
valtioiden rajat ylittävillä yritystason työehtosopimuksilla, joita yritykset
ja eurooppalaiset tai maailmanlaajuiset työntekijäjärjestöt ovat tehneet.[15] EU tukee aktiivisesti
valtioiden rajat ylittäviä yritystason työehtosopimuksia ja perustaa
tietokannan, joka mahdollistaa haut näistä sopimuksista.
4.
Toimintasuunnitelma vuosiksi 2011–2014
Tämä toimintasuunnitelma sisältää sekä
komission omat sitoumukset että ehdotuksia yrityksille, jäsenvaltioille ja
muille sidosryhmille. Toimintasuunnitelmaa täytäntöön pannessaan komissio ottaa
aina huomioon pk-yritysten erityispiirteet ja erityisesti niiden rajalliset
voimavarat ja välttää tarpeetonta hallintotaakkaa.
4.1.
Yritysten yhteiskuntavastuun näkyvyyden
parantaminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen
Antamalla julkista
tunnustusta yritysten yhteiskuntavastuunsa alalla toteuttamille toimille EU voi
auttaa levittämään hyviä käytäntöjä, vahvistaa vertaisoppimista ja kannustaa
yhä useampia yrityksiä kehittämään oman strategisen lähestymistapansa yhteiskuntavastuuasioihin.
Komissio tukee eri jäsenvaltioiden aloitteista opitun perusteella pk-yritysten
välittäjäorganisaatioiden valmiuksien kehittämistä tarkoituksena parantaa
pk-yrityksille tarkoitetun yhteiskuntavastuuneuvonnan laatua ja saatavuutta. Komissio on käynnistänyt monenlaisia ohjelmia,
joiden puitteissa tehdään yhteistyötä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa
kriittisissä yhteiskunta- ja ympäristökysymyksissä.[16] Entistä tiiviimpi sitoutuminen
yritysten rinnalla on tärkeää Eurooppa 2020 -strategian onnistumiseksi.
Komissio edistää näin ollen yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa käytävää
vuoropuhelua muun muassa työllistettävyydestä, väestörakenteen muutoksesta ja
aktiivisesta ikääntymisestä[17]
sekä työelämän haasteista (kuten moninaisuuden hallinnasta, naisten ja miesten
tasa-arvosta, koulutuksesta ja työturvallisuudesta ja -hyvinvoinnista). Se
keskittyy erityisesti toimialakohtaisiin lähestymistapoihin ja vastuullisen
yritystoiminnan harjoittamisen levittämiseen toimitusketjussa. Eurooppalaisten yritysten yhteiskuntavastuuta
edistävän CSR Europe -verkoston Enterprise 2020 -aloite on esimerkki
EU:n politiikan tavoitteiden kannalta erityisen merkityksellisestä
yritysjohtamisesta yhteiskuntavastuun alalla. Komissio auttaa osaltaan
tarkastelemaan tämän aloitteen ensimmäisiä tuloksia vuoden 2012 loppuun
mennessä ja määrittelemään sen seuraavia vaiheita. Komissio aikoo 1.
perustaa vuonna 2013 sidosryhmien välisiä
yritysten yhteiskuntavastuun foorumeita useille asiaan liittyville
toimialoille, jotta yritykset, niiden työntekijät ja muut sidosryhmät pystyvät
tekemään julkisia sitoumuksia yhteiskuntavastuusta kullekin alalle
relevanteissa asioissa ja seuraamaan edistymistä yhdessä, ja 2.
käynnistää vuodesta 2012 alkaen yritysten ja
muiden sidosryhmien välisten yhteiskuntavastuualan kumppanuuksien
eurooppalaisen palkkio-ohjelman.
4.2.
Yritystoimintaan kohdistuvan luottamuksen
parantaminen ja selvittäminen
Kaikkien organisaatioiden – myös valtioiden ja
koko EU:n – tavoin yritykset tarvitsevat kansalaisten luottamusta. Euroopan
yritysten yhteisön olisi pyrittävä yhteiskunnassa eniten luottamusta
herättävien organisaatioryhmien joukkoon. Kansalaisten odotusten ja
elinkeinoelämän koetun todellisen käyttäytymisen välillä vallitsee usein juopa.
Juopa johtuu osin joidenkin yritysten vastuuttomasta käyttäytymisestä ja
toisten yritysten ympäristö- ja yhteiskuntasaavutusten tahallisesta
liioittelusta. Joskus syynä on se, etteivät kaikki yritykset ymmärrä
riittävästi nopeaan muuttuvia yhteiskunnan odotuksia ja etteivät kansalaiset
ole riittävän tietoisia yritysten saavutuksista ja niiden toiminnan
reunaehdoista. Komissio aikoo 3.
puuttua tuotteiden ympäristövaikutuksiin liittyvään
harhaanjohtavaan markkinointiin (ns. viherpesuun) sopimattomia kaupallisia
menettelyjä koskevan direktiivin soveltamista koskevassa kertomuksessa[18], jonka on suunniteltu
valmistuvan vuonna 2012, ja harkita tätä aihetta koskevien
erityistoimenpiteiden tarvetta, ja 4.
käynnistää avoimen keskustelun kansalaisten,
yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa yritystoiminnan tehtävistä ja
mahdollisuuksista 2000-luvulla tarkoituksena edistää yhteistä ymmärrystä ja
yhteisiä odotuksia ja arvioida määräajoin tehtävin kyselyin kansalaisten
luottamusta elinkeinoelämään ja heidän mielipiteitään yritysten
yhteiskuntavastuusta.
4.3.
Itse- ja yhteissääntelyprosessien tehostaminen
Yritykset osallistuvat usein itse- tai
yhteissääntelyprosesseihin. Esimerkkeinä ovat koko toimialan kattavat, kyseistä
toimialaa koskeviin yhteiskuntakysymyksiin liittyvät käytännesäännöt. Kun nämä
prosessit suunnitellaan asianmukaisesti, niille voidaan saada sidosryhmien tuki
ja ne voivat toimia vastuullisen yrityskäyttäytymisen tehokkaasti varmistavana
keinona. EU on ottanut itse- ja yhteisääntelyn osaksi paremman lainsäädännön
ohjelmaa.[19] Kokemuksen perusteella itse- ja
yhteissääntelyprosessit toimivat tehokkaimmin, kun ne perustuvat alkuvaiheen
kysymysten avoimeen selvittämiseen kaikkien asianosaisten sidosryhmien kanssa
julkisviranomaisten – esimerkiksi Euroopan komission – läsnä ollessa ja
tarvittaessa kokoon kutsumina ja kun ne johtavat myöhemmässä vaiheessa kaikkien
sidosryhmien selviin sitoumuksiin suoriutumisen indikaattoreista, tarjoavat
puolueettomat seurantamekanismit, tulosten arvioinnin ja sitoumusten
kohentamisen tarpeen tullen ja sisältävät toimivan selontekomekanismin
vaatimusten täyttämättä jättämistä koskevien valitusten käsittelemiseksi. Komissio aikoo 5.
käynnistää vuonna 2012 yritysten ja muiden
sidosryhmien kanssa prosessin, jossa laaditaan tulevaa itse- ja
yhteissääntelytoimintaa varten menettelyohjeet, joiden on tarkoitus parantaa
yritysten yhteiskuntavastuuprosessin tehokkuutta.
4.4.
Yritysten yhteiskuntavastuun parempi palkitseminen
markkinoilla
Yritysten yhteiskuntavastuun myönteiset
vaikutukset kilpailukykyyn tunnustetaan yhä laajemmin, mutta yrityksillä on
silti vastassaan vaikea pulma, kun yhteiskuntavastuullisesti paras
toimintavaihtoehto ei välttämättä ole taloudellisesti kannattavin ainakaan
lyhyellä aikavälillä. EU:n olisi hyödynnettävä kulutusta, julkisia hankintoja
ja investointeja koskevaa politiikkaansa saadakseen aikaan yritysten
yhteiskuntavastuuseen vaikuttavia markkinakannustimia.
4.4.1.
Kulutus
Kuluttajien kiinnostus
yhteiskuntavastuuasioihin on kasvanut viime vuosina, mutta vastassa on edelleen
merkittäviä esteitä, kuten asian riittämätön tunnettuus, tarve maksaa aika
ajoin lisähintaa ja tietoisen valinnan tekemiseksi tarvittavien tietojen
saannin hankaluus. Osa yrityksistä toimii tienraivaajan roolissa auttaessaan
kuluttajia tekemään kestävämpiä valintoja. Kestävän kulutuksen ja tuotannon
toimintasuunnitelman tarkistus tarjonnee mahdollisuuden yksilöidä uusia
vastuullisempaa kulutusta edistäviä toimia.
4.4.2.
Julkiset hankinnat
Komissio on asettanut ohjeellisen tavoitteen,
jonka mukaan 50 prosentin EU:n kaikista julkisista hankinnoista olisi vuoteen 2010
mennessä täytettävä sovitut ympäristökriteerit. Komissio julkaisi vuonna 2011
oppaan yhteiskuntavastuullisista julkisista hankinnoista. Siinä selvitetään,
kuinka yhteiskunnalliset seikat integroidaan julkiseen hankintatoimintaan
noudattaen samalla EU:n nykyistä säädöskehystä.[20] Yhteiskuntavastuullisiin
julkisiin hankintoihin voivat sisältyä julkisviranomaisten positiiviset toimet,
joilla autetaan aliedustettua yritystoimintaa, kuten pk-yrityksiä, pääsemään
julkisten hankintojen markkinoille. Jäsenvaltioita ja julkisviranomaisia
kehotetaan kaikilla tasoilla hyödyntämään täysimääräisesti kaikkia nykyisten
julkishankintasäädösten tarjoamia mahdollisuuksia. Ympäristö- ja
yhteiskuntaperusteet on sisällytettävä julkisiin hankintoihin siten, ettei
samalla syrjitä pk-yrityksiä eikä rikota perussopimuksen syrjimättömyyttä,
tasavertaista kohtelua ja avoimuutta koskevia määräyksiä. Komissio aikoo 6.
edistää yhteiskunta- ja ympäristöasioiden
tehokkaampaa integrointia julkisiin hankintoihin osana julkisia hankintoja
koskevan direktiivin uudelleenarviointia vuonna 2011 lisäämättä
hankintaviranomaisten tai yritysten hallintotaakkaa ja unohtamatta periaatetta
sopimuksen tekemisestä edullisimman tarjouksen tekijän kanssa.
4.4.3.
Sijoittaminen
Vastineeksi rahoituskriisiin komissio laatii
parhaillaan lukuisia säädösehdotuksia, joilla halutaan toteuttaa entistä
vastuullisempi ja avoimempi rahoitusjärjestelmä. Ottamalla riittävässä määrin
huomioon asiaan liittyvät muut kuin taloudelliset tiedot sijoittajat voivat
edistää pääoman tehokkaampaa kohdentamista ja pitkän aikavälin
sijoitustavoitteiden toteutumista. Komissio tukee sellaisten sijoittajien
valmiuksien kehittämistä, jotka koskevat muun kuin taloudellisen tiedon
integrointia sijoituspäätöksiin. Tässä yhteydessä komissio kannustaa yrityksiä
antamaan verotusalan hyvän hallintotavan standardien täytäntöönpanoon liittyviä
tietoja. Eurooppalaisia varainhoitajia ja omistajia,
varsinkin eläkerahastoja, kehotetaan ilmoittautumaan YK:n vastuullisen
sijoittamisen periaatteiden noudattajiksi. Julkisviranomaisilla on erityinen
vastuu edistää yritysten yhteiskuntavastuuta itse omistamissaan tai
sijoituskohteenaan olevissa yrityksissä. Komissio aikoo 7.
pohtia vaatimusta, jonka mukaan kaikki sijoitusrahastot
ja rahoituslaitokset ovat velvollisia ilmoittamaan kaikille asiakkailleen (kansalaisille,
yrityksille, viranomaisille jne.) mahdollisesti käyttämistään eettisistä tai
vastuullisista sijoitusperusteista tai noudattamistaan normeista ja
säännöstöistä.
4.5.
Yritysten yhteiskunta- ja ympäristötiedottamisen
parantaminen
Tiedottamalla yhteiskuntaan ja ympäristöön,
myös ilmastoon, liittyvistä seikoista voidaan edistää sitoutumista sidosryhmiin
ja kestävän kehityksen kannalta olennaisten riskien tunnistamista. Tiedotus on
lisäksi tärkeä osa selontekovelvollisuutta ja voi osaltaan vahvistaa yleisön
luottamusta yrityksiin. Yritysten ja muiden sidosryhmien tarpeiden
täyttämiseksi tiedon tulisi olla olennaista ja kustannustehokkaasti
kerättävissä. Osa jäsenvaltioista on ottanut käyttöön muita
kuin taloudellisia tietoja koskevia ilmoitusvelvollisuuksia, jotka ulottuvat
EU:n nykyistä lainsäädäntöä laajemmalle.[21]
Erilaiset kansalliset vaatimukset voivat johtaa lisäkustannuksiin yrityksen
toimiessa useassa jäsenvaltiossa. Yhä useampi yritys julkistaa sosiaaliset ja
ympäristöä koskevat tiedot. Pk-yritykset ilmoittavat tällaiset tiedot usein
epämuodollisesti ja vapaaehtoisesti. Yhden lähteen arvion mukaan noin 2 500 eurooppalaista
yritystä julkaisee yhteiskuntavastuuta tai kestävää kehitystä koskevia
kertomuksia, minkä perusteella EU on maailmanlaajuisesti etujoukoissa.[22] Kyseessä on silti vain pieni
osa EU:n alueella toimivista 42 000 suuryrityksestä. On olemassa useita kansainvälisiä puitteita
sosiaalisten ja ympäristöseikkoja koskevien tietojen ilmoittamiseksi, esimerkkinä
Global Reporting Initiative eli GRI-ohjeisto. Integroitu taloudellinen ja muu
tiedotus on pitkällä ja keskipitkällä aikavälillä tärkeä tavoite, ja komissio
seuraa kiinnostuneena integroitua raportointia käsittelevän kansainvälisen
komitean (IIRC) työtä. Sisämarkkinoiden toimenpidepaketin mukaisen
tasapuolisen toimintaympäristön takaamiseksi komissio esittää lakiehdotuksen,
joka koskee kaikkien alojen yritysten antamien yhteiskunnallisten ja
ympäristöön liittyvien tietojen avoimuutta. Parhaillaan laaditaan ehdotuksen
eri toimintavaihtoehtojen vaikutusten arviointia, johon sisältyy myös
kilpailukykyyn liittyvien seikkojen tarkastelu ja pk-yritystesti. Komissio valmistelee
parhaillaan myös toimia, joilla kannustetaan yrityksiä mittaamaan ja
vertailemaan ympäristötoimiensa tuloksellisuutta yhteisellä
elinkaaripohjaisella menetelmällä, jota voidaan käyttää myös
tiedotustarkoituksiin. Kaikkia organisaatioita, myös
kansalaisyhteiskunnan järjestöjä ja julkisviranomaisia, kannustetaan asteittain
parantamaan oman yhteiskunta- ja ympäristötuloksensa julkistamista.
4.6.
Yritysten yhteiskuntavastuun entistä tiiviimpi
yhdentäminen koulutukseen ja tutkimukseen
Yritysten yhteiskuntavastuun kehittäminen
edellyttää uusia taitoja sekä arvojen ja käyttäytymisen muutosta. Jäsenvaltioiden
tehtävä voi olla merkittävä kannustettaessa oppilaitoksia sisällyttämään
yritysten yhteiskuntavastuu, kestävä kehitys ja vastuullinen kansalaisuus
asiaan liittyviin koulutusohjelmiin – myös keski- ja korkea-asteella.
Eurooppalaisia kauppakorkeakouluja kannustetaan allekirjoittamaan YK:n
vastuullista yritysjohtamista koskevan koulutuksen periaatteet. Korkealaatuinen akateeminen tutkimus tukee
liiketoimintakäytäntöjen ja julkisen politiikan kehittämistä yritysten
yhteiskuntavastuun alalla. Jatkotutkimuksen tulisi perustua EU:n 6. ja 7.
puiteohjelmasta rahoitettujen hankkeiden tuloksiin. Komissio selvittää
mahdollisuuksia rahoittaa jatkotutkimusta ja innovointia yritysten
yhteiskuntavastuun alalla ja tukea yritysten yhteiskuntavastuun periaatteita ja
ohjeistoja 7. puiteohjelman ja sen seuraajan, Horizon 2020 ‑ohjelman,
avulla rahoitetussa tutkimuksessa sekä eurooppalaisen tutkimusalueen (ERA)
perustamisessa. Komissio aikoo 8.
tarjota lisää rahoitustukea yritysten
yhteiskuntavastuuta koskeville koulutushankkeille EU:n elinikäisen oppimisen ohjelman
ja nuorisotoimintaohjelman puitteissa ja käynnistää vuonna 2012 toimen,
jolla tehostetaan koulutusalan ammattilaisille ja yrityksille suunnattua
tiedotusta yritysten yhteiskuntavastuuta koskevan yhteistyön merkityksestä.
4.7.
Kansallisen ja paikallisen tason yritysten
yhteiskuntavastuupolitiikan merkityksen korostaminen
Monet julkisen politiikan toimet yritysten
yhteiskuntavastuun tukemiseksi on paras toteuttaa kansallisella, alueellisella
ja paikallisella tasolla. Paikallisia ja alueellisia viranomaisia kannustetaan
käyttämään EU:n rakennerahastoja tehokkaasti tukiessaan yritysten
yhteiskuntavastuun kehittämistä varsinkin pk-yrityksissä ja solmiessaan
kumppanuuksia yritysten kanssa vastatakseen entistä tehokkaammin köyhyyden ja
sosiaalisen osallisuuden kaltaisiin haasteisiin. Komissio aikoo 9.
perustaa jäsenvaltioiden kanssa vuonna 2012
vertaisarviointimekanismin kansallista yritysten yhteiskuntavastuupolitiikkaa
varten. Komissio kehottaa A jäsenvaltioita kehittämään tai ajantasaistamaan
vuoden 2012 puoliväliin mennessä omat suunnitelmansa tai kansalliset
luettelonsa ensisijaisista toimista, joilla yritysten yhteiskuntavastuuta
edistetään Eurooppa 2020 -strategian tueksi suhteessa kansainvälisesti
tunnustettuihin yritysten yhteiskuntavastuuta koskeviin periaatteisiin ja
ohjeistoihin ja yhteistyössä yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa ottaen
huomioon tässä tiedonannossa esiin otetut seikat.
4.8.
Euroopan- ja maailmanlaajuisen yritysten
yhteiskuntavastuupolitiikan lähentäminen
EU:n tulisi ajaa Euroopan etuja yritysten
yhteiskuntavastuun kansainvälisessä kehityksessä ja samalla varmistaa
kansainvälisesti tunnustettujen periaatteiden ja ohjeistojen integrointi sen
omaan yritysten yhteiskuntavastuuta koskevaan politiikkaan.
4.8.1.
Huomio kansainvälisesti tunnustettuihin yritysten
yhteiskuntavastuun periaatteisiin ja suuntaviivoihin
Edistääkseen maailmanlaajuisesti tasapuolisia
toimintaedellytyksiä komissio tehostaa yhteistyötään jäsenvaltioiden,
kumppanuusmaiden ja asiaan liittyvien kansainvälisten foorumien kanssa
edistääkseen kansainvälisesti tunnustettujen periaatteiden ja ohjeistojen
noudattamista ja vahvistaakseen niiden keskinäistä yhdenmukaisuutta. Tämä
lähestymistapa edellyttää myös sitä, että EU:n yritykset tehostavat toimiaan näiden
periaatteiden ja ohjeistojen noudattamiseksi. OECD:n toimintaohjeet ovat hallitusten
monikansallisille yhtiöille osoittamia suosituksia. Komissio suhtautuu
myönteisesti myös muiden kuin OECD-maiden sitoutumiseen näihin
toimintaohjeisiin. Hallitusten kannatuksen ohella toimintaohjeilla on tukenaan
erityinen täytäntöönpano- ja valitusmekanismi eli kaikkien noudattajavaltioiden
perustama kansallisten viranomaisten verkosto, joka voi auttaa yrityksiä ja
niiden sidosryhmiä ratkaisemaan käytännön ongelmia myös välityksen ja
sovittelun avulla. Komissio aikoo 10.
seurata eurooppalaisten yli 1 000
työntekijän yritysten sitoumuksia ottaa huomioon kansainvälisesti tunnustetut
yritysten yhteiskuntavastuun periaatteet ja ohjeistot sekä ISO 26000
-yhteiskuntavastuustandardi omissa toiminnoissaan. Komissio kehottaa B kaikkia eurooppalaisia suuryrityksiä sitoutumaan
vuoteen 2014 mennessä siihen, että ne ottavat huomioon ainakin yhden
seuraavista periaate- tai ohjekokonaisuuksista kehittäessään lähestymistapaansa
yritysten yhteiskuntavastuuseen: YK:n Global Compact -periaatteet, OECD:n
monikansallisille yhtiöille osoitetut toimintaohjeet tai ISO 26000
yhteiskuntavastuustandardin ja C kaikkia Eurooppaan sijoittautuneita monikansallisia
yrityksiä sitoutumaan vuoteen 2014 mennessä noudattamaan Kansainvälisen
työjärjestön ILO:n kolmenkeskistä julistusta monikansallisten yritysten ja
sosiaalipolitiikan periaatteista.
4.8.2.
YK:n liike-elämän ja ihmisoikeuksien
perusperiaatteiden täytäntöönpano[23]
Liike-elämää ja ihmisoikeuksia koskevan EU:n
politiikan johdonmukaisuuden parantaminen on ratkaiseva haaste. YK:n
perusperiaatteiden entistä tehokkaampi täytäntöönpano edistää EU:n tavoitteita
yksittäisissä ihmisoikeuskysymyksissä ja keskeisissä työelämän normeissa,
mukaan lukien lapsityövoiman käyttö, vankien pakkotyön käyttö, ihmisten
salakuljetus, naisten ja miesten tasa-arvo, syrjimättömyys, yhdistymisvapaus ja
kollektiivinen neuvotteluoikeus. Prosessissa, johon osallistuvat yritykset, kumppanuusmaissa
sijaitsevat EU:n edustustot sekä paikalliset kansalaisyhteiskunnan toimijat,
eritoten ihmisoikeusjärjestöt ja ihmisoikeuksien puolustajat, lisätään
tietoisuutta niistä haasteista, joita yritykset kohtaavat toimiessaan
valtioissa, jotka eivät täytä velvollisuuttaan suojella ihmisoikeuksia. Komissio aikoo 11.
työskennellä vuonna 2012 yritysten ja
sidosryhmien kanssa yhteistyössä kehittääkseen ihmisoikeuksia koskevia
toimintaohjeita osalle asianosaisista toimialoista sekä pienille ja
keskisuurille yrityksille YK:n perusperiaatteiden pohjalta ja 12.
julkaista vuoden 2012 loppuun mennessä
kertomuksen EU:n painopisteistä YK:n perusperiaatteiden täytäntöönpanossa ja
sen jälkeen julkaisemaan määräajoin edistymiskertomuksia.[24] Komissio niin ikään D odottaa kaikkien eurooppalaisten yritysten täyttävän
yritysten vastuun YK:n perusperiaatteissa määriteltyjen ihmisoikeuksien
kunnioittamisesta ja E kehottaa EU:n jäsenvaltioita kehittämään vuoden 2012
loppuun mennessä kansalliset suunnitelmat YK:n perusperiaatteiden täytäntöön
panemiseksi.
4.8.3.
Yritysten yhteiskuntavastuun korostaminen suhteissa
maailman muihin maihin ja alueisiin
Kansainvälisesti tunnustetut yritysten
yhteiskuntavastuuta koskevat suuntaviivat ja periaatteet edustavat niitä
arvoja, jotka Euroopan unioniin pyrkivien maiden olisi omaksuttava, ja komissio
ottaa siksi tämän jatkossakin huomioon liittymisprosessin aikana. Komissio edistää yritysten yhteiskuntavastuuta
myös ulkoisissa politiikoissaan. Se pyrkii jatkossakin edistämistoimien ja
täydentävän lainsäädännön avulla levittämään kansainvälisesti tunnustettuja
yritysten yhteiskuntavastuuseen liittyviä suuntaviivoja ja periaatteita entistä
laajemmalle ja auttamaan EU:n yrityksiä varmistamaan, että niillä on
positiivinen vaikutus vieraissa talouksissa ja yhteiskunnissa. Komissio tekee
asianmukaisia ehdotuksia kaupan ja kehityksen alalla. Lisäksi se tarjoutuu
tarpeen mukaan käsittelemään yritysten yhteiskuntavastuuta vakiintuneessa
vuoropuhelussa kumppanuusmaiden ja -alueiden kanssa. EU:n
kehityspolitiikassa tunnustetaan tarve tukea yritysten yhteiskuntavastuuta.[25] Edistämällä sosiaalisten ja
ympäristöön liittyvien normien noudattamista EU:n yritykset pystyvät edistämään
parempaa hallintotapaa ja osallistavaa kasvua kehittyvissä maissa.
Liiketoimintamallit, joissa köyhät nähdään kuluttajina, tuottajina ja jakelijoina,
auttavat maksimoimaan kehitysvaikutuksen. Pyrkimyksestä synergiaan yksityisen
sektorin kanssa kehittyy jatkossa entistä tärkeämpi tekijä EU:n
kehitysyhteistyössä ja EU:n reagoinnissa luonnonmullistuksiin ja ihmisen
aiheuttamiin katastrofeihin. Tulevat Euroopan humanitaarisen avun
vapaaehtoisjoukot voivat olla yksi keino hyödyntää entistä paremmin synergioita
yksityisen sektorin kanssa. Komissio aikoo 13.
selvittää keinoja, joilla yritysten vastuullista
käyttäytymistä voidaan edistää sen tulevissa poliittisissa aloitteissa, joilla
pyritään kohti entistä osallistavampaa ja kestävämpää talouden elpymistä ja kasvua
EU:n ulkopuolisissa maissa.
5.
Päätelmät
Komissio toimii yhteistyössä jäsenvaltioiden,
yritysten ja muiden sidosryhmien kanssa tarkoituksenaan seurata edistymistä
määräajoin ja valmistella yhteisesti vuoden 2014 puoliväliin mennessä
pidettävää tarkastelukokousta. Kokousvalmistelujen osana komissio julkaisee
kertomuksen tässä tiedonannossa määritellyn toimintaohjelman täytäntöönpanosta.
Tämä edellyttää työskentelymenetelmien koordinointia yritysten
yhteiskuntavastuuta käsittelevän sidosryhmien välisen eurooppalaisen foorumin
ja yritysten yhteiskuntavastuuta käsittelevän, jäsenvaltioiden edustajista
koostuvan korkean tason ryhmän kesken. Komissio esittelee asiaa koskevan
operatiivisen ehdotuksen vuoden 2011 loppuun mennessä. Tämän tiedonannon pohjalta komissio toivoo
keskustelua ja sitoutumista neuvostolta, Euroopan parlamentilta, Euroopan
talous- ja sosiaalikomitealta, alueiden komitealta, yrityksiltä ja muilta
sidosryhmiltä. Komissio vetoaa kaikkiin eurooppalaisiin
yritysjohtajiin, myös rahoitusalan johtajiin, jotta nämä tekisivät ennen
vuoden 2012 puoliväliä avoimen ja tilintekovelvoitteen sisältävän
sitoumuksen edistää tiiviissä yhteistyössä julkisviranomaisten ja muiden omien
sidosryhmiensä kanssa vastuullista yritystoiminnan harjoittamista yhä
useammissa EU:n yrityksissä vuosille 2015 ja 2020 asetetuin selvin
tavoittein. [1] KOM(2001) 366. [2] Komission tiedonanto Euroopan
kilpailukykyraportista 2008 (KOM(2008) 774) ja siihen liittyvä
yksiköiden valmisteluasiakirja SEC(2008) 2853. [3] Monissa Eurooppa 2020 -strategian
lippulaiva-aloitteissa viitataan yritysten yhteiskuntavastuuseen:
globalisaation aikakauden yhdennetty teollisuuspolitiikka (KOM(2010) 614),
köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen torjunnan eurooppalainen foorumi (KOM(2010) 758),
uuden osaamisen ja työllisyyden ohjelma (KOM(2010) 682), nuoret liikkeellä
(KOM(2010) 477) ja sisämarkkinoiden toimenpidepaketti (KOM(2011) 206).
Lisäksi innovaatiounionilla (KOM(2010) 546) pyritään parantamaan yritysten
valmiuksia vastata yhteiskunnallisiin haasteisiin innovoinnin avulla. Yritysten
panos on keskeinen myös lippulaivahankkeen ”resurssitehokas Eurooppa” (KOM(2011) 21
ja KOM(2011) 571) tavoitteiden saavuttamisessa. [4] Ympäristöneuvosto 5. joulukuuta 2008, ympäristöneuvosto 20.
joulukuuta 2010, ulkoasiainneuvosto 14. kesäkuuta 2010, Euroopan parlamentin
päätöslauselma 13. maaliskuuta 2007 (P6_TA(2007)0062), Euroopan parlamentin
päätöslauselma 8. kesäkuuta 2011 (P7_TA(2011)0260). [5] Globalisaation aikakauden yhdennetty
teollisuuspolitiikka, KOM(2010) 614. [6] KOM(2011) 206. [7] KOM(2001) 366. [8] KOM(2006) 136. [9] Arviolta noin 80 prosenttia näistä organisaatioista
on yrityksiä. [10] Esimerkiksi: naisten ja miesten tasa-arvo, vastuullinen
toimitusketjun hallinta ja sijoittajavuoropuhelun tiivistäminen yhtiöiden
muusta kuin taloudellisesta tuloksellisuudesta. Katso www.csreurope.org/pages/en/toolbox.html. [11] Corporate Social
Responsibility: National
Public Policies in the EU, Euroopan komissio, 2011. [12] Tiedonanto EU:n politiikasta ja vapaaehtoistyöstä:
valtioiden rajat ylittävän vapaaehtoistoiminnan tunnustaminen ja edistäminen
EU:ssa (KOM(2011) 568). [13] KOM(2011) 682. [14] Industrial relations in Europe 2010, kohta 6.3.4.
Euroopan komission työllisyys-, sosiaali- ja osallisuusasioiden pääosasto, 2011. [15] The
role of transnational company agreements in the context of increasing
international integration SEC(2008) 2155, johon viitataan komission
ehdotuksessa eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden
tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa
yrityksissä tai yritysryhmissä (KOM(2008) 419 lopullinen). [16] Esimerkiksi: kestävän kehityksen mukaista vähittäiskauppaa
käsittelevä foorumi, ruokavaliota, liikuntaa ja terveyttä käsittelevä Euroopan
toimintafoorumi, liike-elämää ja biologista monimuotoisuutta käsittelevä
foorumi, lääketeollisuuden yhteiskuntavastuuprosessi, elintarvikkeiden kestävää
kulutusta ja tuotantoa käsittelevä pyöreän pöydän neuvottelukunta, Euroopan
yliopistojen ja elinkeinoelämän foorumi, mainontaa käsittelevä pyöreän pöydän
neuvottelukunta sekä Euroopan mielenterveys- ja hyvinvointisopimus. [17] Vuosi 2012 on aktiivisen ikääntymisen eurooppalainen
teemavuosi. [18] Direktiivi 2005/29/EY. [19] Katso toimielinten välinen sopimus paremmasta
lainsäädännöstä 2003/C 321/01 ja komission tiedonanto ”Parempaa sääntelyä
kasvun ja työllisyyden edistämiseksi Euroopan unionissa” (KOM(2005) 97). [20] Sosiaalinen ostaminen: opas sosiaalisten näkökohtien
huomioonottamisesta julkisissa hankinnoissa. Euroopan komissio, 2011. [21] Neljännessä tilinpäätöksiä koskevassa direktiivissä 2003/51/EY
edellytetään, että yritykset ilmoittavat vuosikertomuksissaan yrityksen
kehityksen, tuloksellisuuden tai tilan ymmärtämisen kannalta merkitykselliset
ympäristöä ja henkilöstöä koskevat tiedot. Kaikki jäsenvaltiot ovat päättäneet
vapauttaa pk-yritykset tästä vaatimuksesta. [22] CorporateRegister.com. [23] YK:n perusperiaatteet sisältävät kolme pilaria: valtion
velvollisuuden kunnioittaa ihmisoikeuksia, yhtiön vastuun ihmisoikeuksien
kunnioittamisesta ja tarpeen tarjota tehokas oikeussuojakeino. [24] Tässä yhteydessä käsitellään Euroopan komission
julkaisemia kertomuksia EU:n ulkopuolella toimivia EU:n yrityksiä koskevista
ihmisoikeuksiin ja ympäristöasioihin liittyvistä säädöspuitteista (2010) ja
vastuullisesta toimitusketjun hallinnasta (2011). [25] Kehityspolitiikkaa koskeva
eurooppalainen konsensus, 2005.