15.2.2012

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 43/39

---

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheista ”Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Uhrin oikeuksien lujittaminen EU:ssa”

KOM(2011) 274 lopullinen

ja ”Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistamisesta”

KOM(2011) 275 lopullinen – 2011/0129 COD

2012/C 43/09

Esittelijä: Kathleen WALKER SHAW

Euroopan komissio päätti 18. toukokuuta 2011 ja neuvosto 29. kesäkuuta 2011 Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 304 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon aiheista

Komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle – Uhrin oikeuksien lujittaminen EU:ssa

KOM(2011) 274 lopullinen

ja

Ehdotus – Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi rikoksen uhrin oikeuksia, tukea ja suojelua koskevien vähimmäisvaatimusten vahvistamisesta

KOM(2011) 275 lopullinen.

Asian valmistelusta vastannut ”työllisyys, sosiaaliasiat, kansalaisuus” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 8. marraskuuta 2011.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 7.–8. joulukuuta 2011 pitämässään 476. täysistunnossa (joulukuun 7. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon. Äänestyksessä annettiin 142 ääntä puolesta 4:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   ETSK kehottaa komissiota tutkimaan yksityiskohtaisemmin kriisin vaikutuksia rikoksen uhreihin ja esittämään täydentäviä toimenpiteitä tutkimuksen tuloksien perusteella.

1.2   ETSK on huolissaan uhrien vähäisestä luottamuksesta rikosoikeusjärjestelmään, ja katsoo, että uhrien ja etenkin toistuvasti rikoksen uhriksi joutuvien vaikutusmahdollisuuksia on lisättävä ja että kansalaisten luottamusta on lujitettava, jotta estetään uhriksi joutumisen kierre. Komitea kehottaa komissiota harkitsemaan täydentäviä toimenpiteitä ja rahoitusta tämän tavoitteen tukemiseksi.

1.3   ETSK kehottaa komissiota muuttamaan uhrin määritelmää uhrin perheenjäsenten tai edustajan oikeuksien vahvistamiseksi ja heidän asemansa tunnustamiseksi.

1.4   ETSK kehottaa komissiota laatimaan perusteellisen analyysin sellaisten uhrien suojelusta, jotka ovat työssään kärsineet vahinkoa rikoksista, ja esittämään täydentäviä toimia uhrien vähimmäisoikeuksien edistämiseksi ja tunnustamiseksi kaikkialla EU:ssa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla.

1.5   ETSK suosittaa, että komissio laatii yksityiskohtaisen analyysin myös liikennerikosten uhreista ja esittää toimenpiteitä uhrien oikeussuojan, tukipalveluiden ja korvausten varmistamiseksi.

1.6   ETSK ehdottaa, että komissio sisällyttää ehdotuksiin nykyistä tehokkaampia suojatoimia puuttuakseen uhrien välittömään ja välilliseen syrjintään.

1.7   ETSK katsoo, että huomattava ajattelutavan muutos on tarpeen uhrin aseman tunnustamisessa, ja kehottaa tukemaan muutosta kouluttamalla oikeusjärjestelmän kaikkien tasojen ammattilaisia ja toimijoita sekä muita asiaankuuluvia viranomaisia ja kunnioittamaan samalla toissijaisuusperiaatetta. Tässä yhteydessä tulisi ottaa huomioon uhrien kohtelu tiedotusvälineissä yleensä ja estää uhrien hyväksikäyttö poliittisista syistä.

1.8   ETSK on samaa mieltä siitä, että eräät uhrit ovat erityisen haavoittuvia ja tarvitsevat erityiskohtelua, mutta katsoo, että sen sijaan, että komissio määrittelee tietyt uhrit haavoittuviksi ja saattaa samalla luoda uhrien hierarkian, sen tulisi ehdottaa, että kaikilla rikoksen uhreilla tulisi olla mahdollisuus kansallisten menettelyjen mukaisiin erityistoimiin yksilöllisen arvioinnin perusteella. Siinä määriteltäisiin uhrin haavoittuvuus ottaen huomioon hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa, rikoksen luonne ja uhrin suhde epäiltyyn.

1.9   ETSK kehottaa ottamaan käyttöön täydentäviä toimenpiteitä uhrien tukipalveluverkoston vahvistamiseksi ja virallistamiseksi kaikkialla Euroopassa ja ehdottaa, että verkostoa rahoitettaisiin säännönmukaisesti EU:n talousarviosta. ETSK suosittaa myös, että tukipalvelujen roolia laajennetaan rikoksen uhrien ja heidän perheenjäsentensä tukemiseen näiden palattua kotiinsa tapauksissa, joissa rikos tapahtui ulkomailla. Lisäksi ETSK katsoo, että uhrien tukipalvelujen tulisi olla joustavia ja niiden tulisi kyetä kanavoimaan resursseja mahdollisille ongelma-alueille.

1.10   ETSK tunnustaa kansalaisyhteiskunnan laajan roolin kehitettäessä käytännön toimenpiteitä rikoksen uhrien tukemiseksi ja kannustaa komissiota esittämään täydentäviä toimenpiteitä ja rahoitusta niiden toteuttamiseksi.

1.11   ETSK kehottaa komissiota tekemään laaja-alaisia ja tarpeellisia parannuksia uhreille maksettavia korvauksia koskeviin säännöksiin niiden tulevan tarkistuksen yhteydessä. Samalla on harkittava EU:n laajuisen rikoksesta aiheutuneiden vahinkojen korvausjärjestelmän perustamista. ETSK toivoo, että komissio tähdentäisi jäsenvaltioille direktiivin sisältävän vähimmäisvaatimukset ja perusoikeudet, mikä antaa mahdollisuuden parantaa suojelun tasoa kansallisilla täytäntöönpanosäädöksillä.

1.12   ETSK suhtautuu myönteisesti korjaavaan oikeuteen liittyviin ehdotuksiin ja kehottaa komissiota osallistumaan kokeiluhankkeen rahoitukseen korjaavaa oikeutta koskevien säännösten ja koulutuksen kehittämiseksi kaikkialla EU:ssa.

1.13   ETSK kehottaa Euroopan komissiota kehittämään yhteisiä, kansalliset ja alueelliset määräykset syrjäyttäviä menettelyjä sen takaamiseksi, että ulkomailla surmansa saaneiden uhrien ruumiit siirretään kotimaahan selkeästi määritellyn ja rajatun ajan kuluessa (1).

2.   Johdanto

2.1   Komission 18. toukokuuta 2011 julkaisemassa ehdotuspaketissa laajennetaan nykyisiä rikoksen uhrien oikeuksiin liittyviä, EU:n tasolla hyväksyttyjä toimia. Ehdotusten tavoitteena on luoda selkeät ja konkreettiset oikeudet rikosten uhreille ja varmistaa uhrin aseman tunnustaminen sekä uhrin kunnioittaminen, suojelu, tukipalvelut ja oikeussuoja riippumatta tämän koti- tai asuinpaikasta EU:ssa.

2.2   ETSK katsoo, että Lissabonin sopimus tarjoaa EU:lle selkeän oikeusperustan rikoksen uhrin oikeuksia ja suojelua koskevien vähimmäissääntöjen vahvistamiseksi. Ehdotukset perustuvat Tukholman ohjelmaan (2) ja siihen liittyvään toimintasuunnitelmaan (3), ja ne ovat Budapestissa hyväksytyn etenemissuunnitelman (4) mukaisia.

2.3   ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että unionin puheenjohtajavaltio Puola on asettanut turvallisuuden vahvistamisen EU:ssa yhdeksi ensisijaisista tavoitteistaan. Samalla komitea kannattaa puheenjohtajavaltion pyrkimyksiä edistää uhrien oikeuksia koskevan paketin käsittelyä neuvostossa.

2.4   ETSK on ryhtynyt lukuisiin aiheeseen liittyviin toimiin, joihin kuuluvat rikosten uhreille maksettavia korvauksia (5), ihmiskauppaa (6), seksuaalista hyväksikäyttöä ja riistoa sekä lapsipornografiaa (7), lasten oikeuksia (8), EU:n terrorisminvastaista politiikkaa (9), tietoyhteiskuntaan osallistumista (10) ja tietoverkkorikollisuutta (11) käsittelevät lausunnot.

3.   Yleistä

3.1   ETSK korostaa, että jäsenvaltiot eivät voi jättää huomiotta nykyisen talous- ja finanssikriisin vaikutusta rikosten uhrien oikeuksiin ja että tässä yhteydessä niiden on pohdittava rikoksen dynamiikkaa. Ankarilla säästötoimillaan monet jäsenvaltiot leikkaavat poliisi-, terveys- ja sosiaalipalveluita sekä vähentävät yhteiskunnallisille järjestöille, uhrien tukipalveluille ja muille asianomaisille kansalaisjärjestöille myönnettäviä määrärahoja. Lisäksi eriarvoisuus on yhä laajenemassa, ja jatkuvasti kasvava köyhyys ja työttömyys aiheuttavat todennäköisesti lisää sosiaalisia ongelmia ja toimivat mahdollisena katalysaattorina rikoksille.

3.2   Rikosten uhreja koskevat EU-tason tilastot ovat hälyttäviä. Rikoksen välittömiksi uhreiksi joutuu vuosittain jopa 75 miljoonaa ihmistä. On mahdotonta hyväksyä sitä, että suurimmassa osassa rikoksista uhreina ovat samat, uhrien kokonaismäärästä pientä osaa edustavat ihmiset, jotka joutuvat uhreiksi yhä uudelleen. On tyypillistä, että uhrit asuvat alueilla, joilla tapahtuu paljon rikoksia, rikosten pelko on suuri ja ilmoitettujen rikosten määrä on alhainen. Noin 90 prosenttia tällaisilla alueilla tapahtuvista rikoksista jää ilmoittamatta.

3.3   Rikoksen uhreille suunnatun tuen parantaminen kaikkialla EU:ssa on ehdottoman tärkeää vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen kehittämiseksi EU:n kansalaisille. Se on välttämätöntä, koska kaikkialla EU:ssa matkustavien ja muualle työhön muuttavien määrä kasvaa edelleen jatkuvasti.

3.4   ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että ehdotusten mukaan rikoksen uhriksi ulkomailla jossakin unionin jäsenvaltiossa joutuneet kansalaiset voivat ilmoittaa rikoksesta asuinmaassaan. Tämä on erityisen tärkeää vakavissa loukkaantumisissa tai onnettomuuksissa sekä kuolemantapauksissa uhrin perheenjäsenille.

3.5   ETSK kannattaa direktiivissä sovellettua laaja-alaista lähestymistapaa, joka kattaa kaikkien uhrien oikeudet.

3.6   Mikä tärkeintä, ehdotuksissa tunnustetaan sekä uhrin että hänen perheenjäsentensä kohtaama kärsimys ja haasteet, mutta tämä on tuotava esiin johdonmukaisemmin kaikkialla ehdotuksissa.

3.7   Uhrien kokemilla tapahtumilla on järkyttäviä fyysisiä, psyykkisiä ja taloudellisia seurauksia. Ne edellyttävät tukea sekä uhreille että heidän perheenjäsenilleen, joilla on tärkeä rooli uhrin tukemisessa, kun ajatellaan yhteydenpitoa viranomaisiin, lääketieteellisen hoidon hankkimista, selviytymistä hallinnollisessa sokkelossa, epäilyn kiinni saamista sekä oikeuden ja korvausten hakemista.

3.8   ETSK katsoo, että on tunnustettava uhrien ja heidän perheenjäsentensä vaikeuksien ja stressin lisääntyminen rajatylittävissä tilanteissa, koska erilaiset kielet, menettelyt ja vieraat kulttuurit aiheuttavat lisähaasteita, jotka voivat vaikuttaa ylitsepääsemättömiltä.

3.9   Yleisesti ottaen puolet rikoksen uhreista ei ilmoita rikosta toimivaltaiselle viranomaiselle. Tähän voi olla lukuisia syitä, kuten se, että uhrit eivät ymmärrä ilmoituksenteko- tai valitusjärjestelmää tai että heillä on vähäinen luottamus viranomaisten tarjoamaan apuun, suojeluun ja tukeen oikeuden tai korvausten saamisessa. ETSK toivoo, että ehdotukset muunnetaan käytännön toimenpiteiksi, joilla puututaan uhrien kokemaan luottamuksen puutteeseen oikeusjärjestelmää kohtaan.

3.10   Tutkimuksissa (12) on vahvistettu, että nykyisillä toimenpiteillä ei ole kyetty puuttumaan uhrien ja heidän perheenjäsentensä moniin käytännön ja teknisiin ongelmiin silloin, kun he ovat haavoittuvimmillaan ja tarvitsevat apua.

3.11   Komission tekemät ehdotukset ovat tärkeä askel pyrittäessä varmistamaan, että uhrit ja heidän perheenjäsenensä asetetaan etusijalle, heidän asemansa tunnustetaan, heitä kohdellaan ihmisarvoisesti ja kunnioittavasti ja he saavat sellaista suojelua, tukea ja oikeussuojaa, johon heillä on oikeus. Vaikeissa olosuhteissa heidän ei pitäisi koskaan jäädä yksin.

4.   Erityistä

4.1   Nykyisin EU:ssa voimassa olevat säännöt ovat tiukkuudeltaan ja teholtaan varsin vaihtelevia, ja merkittävä muutos on tarpeen, jotta voidaan varmistaa unionin kansalaisille asianmukainen tuki, suojelu ja oikeudet riippumatta siitä, ovatko he kotimaassaan vai toisessa jäsenvaltiossa. Ei ole hyväksyttävää, että uhrin saama tuki riippuu täysin siitä, missä osassa EU:ta rikos tapahtuu.

4.2   ETSK katsoo, että sen jäsenillä on ainutlaatuiset edellytykset auttaa varmistamaan, että nämä ehdotukset toteutetaan asianmukaisesti. Lisäksi komitea kehottaa komissiota tiedonannossa mainittujen täydentävien toimenpiteiden osalta jatkamaan työskentelyä yhdessä komitean kanssa, jotta kummankin sidosorganisaatiot saadaan tarvittaessa kehittämään käytännön rakenteita, politiikkoja ja käytäntöjä ja rikoksen uhreille ja heidän perheilleen voitaisiin näin tarjota järjestelmällisempää ja tehokkaampaa tukea.

4.3   Uhrien suojelu ja heidän asemansa tunnustaminen

4.3.1   Direktiivissä uhrin määritelmä rajoittuu rikoksen seurauksena menehtyneen henkilön perheenjäseniin. ETSK katsoo, että määritelmä on liian suppea eikä siinä oteta huomioon sitä tosiasiaa, että monet eloonjäävät uhrit ovat niin pahoin loukkaantuneita, että he tarvitsevat huomattavasti tukea käyttäessään oikeustoimikelpoisuuttaan laatiakseen valituksen tai käynnistääkseen oikeusprosessin ja vaatiakseen korvauksia. Se jää näin ollen heidän perheenjäsentensä tai muiden tukihenkilöiden tehtäväksi. Myös näiden henkilöiden asema on tunnustettava. ETSK ehdottaa, että asiakirjan KOM(2011) 275 lopullinen 2 artiklaan (Määritelmät) lisätään uusi alakohta 2 a iii: ”Huomattavasti tukea oikeustoimikelpoisuutensa käyttämiseen ennen rikosta tai sen jälkeen tarvitsevan uhrin tunnustettu tukihenkilö, joka on joko perheenjäsen tai työntekijä”.

4.3.2   ETSK on huolestunut siitä, että huolimatta pyrkimyksistä täyttää työterveyttä ja turvallisuutta koskevat säännöt ehdotuksissa ei puututa kysymykseen sellaisten uhrien – esimerkiksi tie- tai muussa liikenteessä työskentelevien – suojelusta, jotka ovat työssään kärsineet vahinkoa rikoksista. Jäsenvaltioilla on kuitenkin erilaisia lähestymistapoja määriteltäessä, milloin työntekijöiden oikeuksien ja työsuojelunormien rikkominen on rikos, mikä voi viedä pohjaa vähimmäisvaatimusten takaamiselta kaikkialla EU:ssa. Tällä on vaikutuksia myös lähetettyjen työntekijöiden asemaan. Näin ollen ETSK kehottaa komissiota analysoimaan kysymystä perinpohjaisesti ja harkitsemaan täydentäviä toimenpiteitä työssään rikoksen uhriksi joutuvien henkilöiden vähimmäisoikeuksien edistämiseksi sekä julkisella että yksityisellä sektorilla.

4.3.3   ETSK on huolestunut myös siitä, että uhrin määritteleminen luonnolliseksi henkilöksi voi estää rikoksen uhriksi joutuvia organisaatioita tai yrityksiä puolustamasta oikeuksiaan direktiivin mukaisesti. ETSK ehdottaakin, että komission tulisi käynnistää tutkimus arvioidakseen sellaisten erityistoimien tarvetta etenkin pk-yritysten osalta, joilla pyritään parantamaan uhrien suojelua toistuvalta uhriksi joutumiselta.

4.3.4   ETSK katsoo, että komissio ei ole puuttunut riittävästi uhrien välittömään ja välilliseen syrjintään kulttuuriin perustuva syrjintä mukaan lukien, ja ehdottaa, että komissio sisällyttää ehdotuksiin nykyistä tehokkaampia suojatoimia puuttuakseen tähän ongelmaan. Moninkertaista uhriksi joutumista ja syrjintää voi esiintyä silloin, kun uhrit ovat olleet hyväksikäytön kohteena rodun, uskonnon, vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen, vammaisuuden, sukupuolen tai sosiaalisen taustan vuoksi, mikä on yleisin syy ilmoittamatta jätettävien rikosten äärimmäisen korkeaan osuuteen. Lisäksi uhrit voivat vielä joutua syrjinnän kohteeksi, koska viranomaiset ja oikeusjärjestelmä kohtelevat heitä kaltoin joko niin, että heitä ei uskota, tai siten, että heitä ei kohdella ihmisarvoisesti, kunnioittavasti ja heidän asemansa tunnustaen.

4.3.5   ETSK katsoo, että huomattava ajattelutavan muutos on tarpeen uhrin aseman tunnustamiseksi oikeusjärjestelmässä. Asianmukaisen koulutuksen tarjoaminen ammattilaisille ja alan toimijoille on tärkeä ensiaskel. Samalla on kunnioitettava toissijaisuusperiaatetta. ETSK suosittaa, että komissio kohdentaa rahoitusohjelmia tämän muutoksen toteuttamiseen kaikilla keskeisillä viranomaistahoilla.

4.3.6   Rikoksen uhrien suojelu on ehdotuksissa keskeisen tärkeää. Tämä on erityisen tärkeää silloin, kun uhri ja hänen perheenjäsenensä ovat syytetyn läheisyydessä tai samoissa tiloissa esimerkiksi sairaalassa, oikeudenkäynnissä tai poliisiasemalla. On otettava käyttöön (pikemminkin kuin ”perustettava asteittain”, kuten ehdotuksissa todetaan) vakiomenettelyt, jotta voidaan välttää uhrin ja hänen perheenjäsentensä kohtaaminen epäiltyjen kanssa sijoittamalla heidät eri tiloihin ja käyttämällä erillisiä palveluita.

4.3.7   On myös tärkeää estää ihmisiä joutumasta rikosten uhreiksi. ETSK kehottaa komissiota tukemaan esimerkiksi tietoverkkorikollisuuden aiheuttamien uusien uhriksi joutumisen muotojen seurantaa ja arvioimaan uhrien suojelemiseksi ja tukemiseksi tarvittavia toimenpiteitä. Uhrien määrän vähentämiseksi on ratkaisevan tärkeää kehittää Daphne-ohjelman kaltaisiin tuloksekkaisiin välineisiin pohjautuvia ohjelmia, joilla kasvatetaan tietoisuutta mahdollisista uhkista, ja käynnistää ennaltaehkäiseviä toimia uhkien ilmetessä.

4.3.8   Tilastot osoittavat, että kerran rikoksen uhriksi jouduttuaan ihmiset ovat entistä huomattavasti alttiimpia joutumaan uhriksi uudelleen. Monet uhrit ovat kärsineet koko elinikänsä, koska heitä on käytetty lapsina hyväksi joko kotona tai valtion rahoittamissa tai muissa laitoksissa. Monien on vaikea puhua tilanteestaan ja ryhtyä toimiin ilmoittaakseen uhriksi joutumisesta. ETSK kehottaa ottamaan käyttöön täydentäviä toimenpiteitä ja varaamaan kohdennettua EU:n rahoitusta uhrien ja uhriksi joutumista nähneiden voimaannuttamiseksi, toistuvan uhriksi joutumisen estämiseksi ja kansalaisten luottamuksen lujittamiseksi etenkin yhteisöissä, joissa tapahtuu paljon rikoksia.

4.3.9   Vaikka ETSK on samaa mieltä siitä, että eräät lasten ja vammaisten kaltaiset rikosten uhriksi joutuvat henkilöt ovat erityisen haavoittuvia ja tarvitsevat erityiskohtelua, komitea on huolissaan siitä, että yksilöimällä tietyt uhrit ”haavoittuviksi” komissio saattaa edesauttaa uhrien hierarkian syntymistä. Se voi puolestaan johtaa muiden uhrien syrjintään. Kaikki rikosten uhrit ovat haavoittuvia, ja ETSK pitääkin parempana lähestymistapana ehdottaa, että kaikilla rikoksen uhreilla olisi mahdollisuus erityistoimiin kansallisten menettelyjen mukaisien henkilökohtaisen arvioinnin perusteella. Siinä määriteltäisiin uhrin haavoittuvuus ottaen huomioon hänen henkilökohtaiset ominaisuutensa, rikoksen luonne ja uhrin suhde epäiltyyn. Tässä yhteydessä ratkaisevan tärkeitä ovat menetelmät, joissa tunnustetaan ja tiedostetaan uhrin sosiaalinen ympäristö ja elinolosuhteet sekä otetaan ne rakentavasti huomioon. ETSK suosittaa, että asiakirjan KOM(2011) 275 lopullinen 18 artiklaa muutetaan siten, että sen 1, 2 ja 5 kohta poistetaan ja että jäljelle jäävän tekstin viitteitä ja sanamuotoa muutetaan tämän mukaisesti muun muassa poistamalla 3 kohdan sanat ”kaikista muista”.

4.3.10   ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotukseen asetukseksi yksityisoikeuden alalla määrättyjen suojelutoimenpiteiden vastavuoroisesta tunnustamisesta ja katsoo, että se täydentäisi asiaankuuluvalla tavalla eurooppalaista suojelumääräystä (rikosoikeus) koskevaa direktiiviehdotusta CSL 00002/2010. ETSK panee merkille, että ministerineuvosto ja Euroopan parlamentti ovat päässeet ehdotuksesta yhteisymmärrykseen. Komitea katsoo, että täytäntöönpanon helpottamiseksi näiden toimenpiteiden soveltamista ja muotoa olisi yhdenmukaistettava mahdollisimman paljon. Lisäksi on laadittava säännöksiä, joilla varmistetaan suojelumääräysten tehokas täytäntöönpano.

4.3.11   ETSK katsoo, että medialla voi olla myönteinen rooli uhrien oikeuksien edistämisessä ja tunnustamisessa. Samalla se toivoo, että ehdotuksiin sisällytetään säännöksiä, joilla varmistetaan tämän myönteisen roolin tunnustamisen sekä uhrien ja heidän perheenjäsentensä yksityisyyden suojelun välinen tasapaino oikeudenkäyntimenettelyjen aikana ja estetään tungetteleva ja asiaton kohtelu sekä poliittisista syistä johtuva uhriksi joutuminen viestimissä. Kuvia ja henkilötietoja julkaistaan liian usein ilman lupaa, mikä on sietämätön loukkaus yksityisyyttä ja perhe-elämää kohtaan. On erittäin tärkeää varmistaa uhrien ja heidän perheenjäsentensä kunnioittaminen, koskemattomuus ja ihmisoikeudet silloin, kun he ovat haavoittuvimmillaan. Tällaisissa tapauksissa vastuussa oleva joukkoviestin tulisi velvoittaa korjaamaan rikkomuksensa myöntämällä se yhtä näkyvästi kuin tiedot, joita uhrista esitettiin.

4.3.12   ETSK toivoo, että ehdotuksissa viitataan myös viranomaisten ja etenkin poliisin velvollisuuteen suojella uhrin ja tämän perheenjäsenten yksityisyyttä. Tähän on kiinnitettävä huomiota, koska tiedotusvälineet saavat tietonsa useimmin poliisilta. Yhdistyneessä kuningaskunnassa järkyttävät paljastukset uhrien ja heidän perheenjäsentensä puhelimien kuuntelusta aiheuttivat äskettäin skandaalin. EU:n on lisättävä uhrien ja heidän perheidensä suojelua tällaisissa kysymyksissä sekä koti- että ulkomailla.

4.4   Oikeus tiedonsaantiin, oikeus tulla ymmärretyksi sekä oikeus tulkkaukseen ja käännösapuun

4.4.1   ETSK suhtautuu myönteisesti ehdotuksiin, joiden mukaan uhreilla tulee olla selkeät ja laajat oikeudet saada oikea-aikaista ja olennaista tietoa tapauksestaan samoin kuin sen käsittelyn edistymisestä. Liian usein menetetään arvokasta aikaa, tietoa ja todisteita. Tämä pätee etenkin tapauksiin, joissa ei ole aluksi selvää, onko rikosta yleensä tapahtunut (esimerkiksi kadonneet henkilöt, hukkumistapaukset, kaatumiset, selittämättömät kuolemat). Viivästykset voivat olla suurempia etenkin sellaisissa rajatylittävissä tapauksissa, joissa rikoksella ei ole todistajia. Uhrien tuki- ja suojelutoimien käynnistäminen ei saisi kuitenkaan viivästyä. Turvautuminen Eurojustiin tai keskinäiseen oikeusapusopimukseen on rajallista, koska oikeusapusopimus kattaa vain rikosasiat. ETSK toivoisi, että käyttöön otettaisiin täydentäviä toimenpiteitä, joilla poistettaisiin tutkimus- ja tiedustelupyyntöjen esteet.

4.4.2   On tärkeää tietää, mistä saada tietoja ja kuinka ilmoittaa uhasta tai rikoksesta. Rajatylittävissä tilanteissa tällaista tietoa tulisi saada nykyistä vaivattomammin asianomaisilta viranomaisilta, kuten poliisilta, konsulaateilta/suurlähetystöistä, sairaaloista ja paikallisviranomaisten toimistoista sekä niiden internetsivustoilta. Tällaista tietoa tulisi sisällyttää myös matkanjärjestäjien ja lentoyhtiöiden antamiin matkustusasiakirjoihin, ja mukana pitäisi olla irrotettava kopio, jonka matkustajat voivat jättää perheenjäsenilleen tai ystävilleen.

4.4.3   Nykyään asianomaisten viranomaisten keskinäinen koordinointi ja yhteistyö rajatylittävissä tapauksissa on riittämätöntä. Erilaiset lait ja kulttuurit aiheuttavat usein esteitä tai johtavat siihen, että viranomaiset ovat haluttomia jakamaan tietoa ja tekemään yhteistyötä. ETSK toivoo, että EU:n ulko- ja oikeusministeriöt jatkaisivat yhteistyötään laatimalla yhteisymmärryspöytäkirjan poliisin tiedonvaihdon järjestämisestä konsulivirastojen välityksellä, jotta uhrit tai heidän perheenjäsenensä saisivat vastauksia tutkimusta koskeviin perusteltuihin kysymyksiin. Tähän tulisi sisältyä asianomaisten viranomaisten velvollisuus antaa tutkivan viranomaisen yhteystiedot toisella lainkäyttöalueella työskentelevälle ja tätä varten erikseen nimetylle kollegalleen, joka voisi ottaa yhteyttä uhriin ja hänen perheenjäseniinsä sekä antaa heille tietoa. Samalla tulisi tarvittaessa noudattaa asianmukaisia suojatoimia tietojen paljastumisen estämiseksi.

4.4.4   Monissa maissa poliisilaitoksella tai tutkintatuomareilla ei ole yhteysviranomaisia, jotka pitäisivät yhteyttä perheenjäseniin, ja omaisten edellytetään palkkaavan asianajajan edustajakseen ennen tietojen luovuttamista, mikä voi olla monille liian kallista. ETSK suosittaa, että komissio harkitsee täydentäviä toimenpiteitä kehittääkseen malleja alan parhaiksi käytännöiksi, joita voitaisiin soveltaa yhtenäisesti kaikkialla EU:ssa.

4.4.5   Jäsenvaltioita olisi vaadittava levittämään laajalti ja säännöllisesti tietoa uhrien oikeuksista ja tukimahdollisuuksista. Niiltä tulisi myös edellyttää EU-tason yhteistyötä, jotta tietoja voidaan tarjota useilla kielillä kustannustehokkaasti.

4.4.6   Oikeus ymmärtää ja tulla ymmärretyksi on keskeistä oikeuden harjoittamisessa. ETSK ehdottaa, että jäsenvaltioiden tulisi laatia arviointi rikosoikeudenkäynteihin osallistuvien uhrien ja heidän perheenjäsentensä viestintätarpeista, jotta voidaan varmistaa, että heillä on tarvitsemaansa tukea ymmärtääkseen ja tullakseen ymmärretyksi.

4.4.7   Laajat oikeudet ilmaiseen tulkkaukseen ja käännösapuun rikosasiain käsittelyissä ovat perusihmisoikeuksia, ja ne ovat erityisen tärkeitä uhreille ja heidän perheenjäsenilleen rajatylittävissä tapauksissa. ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että näitä oikeuksia ollaan nyt laajentamassa myös rikosten uhreihin. Huolta näiden palvelujen kustannuksista ei tule liioitella, koska monet jäsenvaltiot vastaavat jo nykyisin uhrien tarpeisiin näissä kysymyksissä.

4.4.8   ETSK on tyytyväinen siihen, että uhreilla ja heidän omaisillaan on oikeus riitauttaa ratkaisu, jonka mukaan edellä mainittuja palveluita ei tarvita, ja mahdollisuus valittaa siitä, että niiden laatu ei ole riittävä menettelyn oikeudenmukaisuuden turvaamiseksi. Kuten oikeutta tulkkaukseen ja käännöksiin rikosoikeudellisissa menettelyissä koskevassa direktiivissä 2010/64/EU edellytetään, ETSK suosittaa, että pätevistä tulkeista ja kääntäjistä laaditaan vahvistetut kansalliset rekisterit, joita oikeusavustajat ja toimivaltaiset viranomaiset hyödyntävät. ETSK on huolissaan siitä, että eräät jäsenvaltiot tekevät olemassa olevista rekistereistä huolimatta sopimuksia tällaisista palveluista eri toimistojen kanssa. Siten ne kiertävät rekisterin käytön ja toimivat direktiivin hengen vastaisesti. Komitea toivookin, että tällaiset käytännöt lakkautetaan.

4.5   Uhrien tukipalvelut

4.5.1   Ehdotuksissa esitetään vähimmäispalveluja, joita on tarjottava kaikkialla EU:ssa. Niiden tarkoituksena on varmistaa, että rikoksen uhrit ja heidän perheenjäsenensä tietävät, millaista oikea-aikaista ja tehokasta tukea he voivat odottaa sitä eniten tarvitessaan ja riippumatta olinpaikastaan EU:n alueella. On erittäin tärkeää, että nämä palvelut ovat ilmaisia ja luottamuksellisia ja että niistä huolehtivat pätevät henkilöt riippumatta siitä, ovatko palvelut julkisen tai yksityisen tahon tarjoamia.

4.5.2   ETSK on huolestunut siitä, että uhrien tukipalvelujen nykyinen taso ja laatu vaihtelee huomattavasti EU:n jäsenvaltioissa ja että yleensä ne eivät saa yhtä paljon rahoitusta kuin rikoksesta syytetyille tai epäillyille tarkoitetut palvelut. ETSK kehottaa ottamaan käyttöön täydentäviä toimenpiteitä uhrien tukipalveluvirastoja koskevien vaatimusten sekä niiden laadun ja maantieteellisen kattavuuden vahvistamiseksi ja virallistamiseksi kaikkialla Euroopan unionissa ja ehdottaa, että niitä rahoitettaisiin turvatusti ja johdonmukaisesti EU:n talousarviosta. Kehittämällä sähköisiä koulutusohjelmia sekä tieto- ja viestintärakenteita ja jakamalla parhaita käytäntöjä voidaan saavuttaa mittakaavaetuja. Tukipalvelujen kehittäminen edistää myös järjestelmällistä uhrien seurantaa sekä lainsäädäntöpaketin täytäntöönpanoa, sen noudattamisen valvontaa ja tehokkuutta.

4.5.3   Uhrien oikeus tukipalveluihin on ratkaisevan tärkeää, jotta voidaan varmistaa heidän toipumisensa ja tehokas oikeussuoja. Vaikka talous- ja finanssikriisi on aiheuttanut monille jäsenvaltioille vakavia haasteita, ne eivät saa vältellä velvollisuuksiaan näissä kysymyksissä. Niiden on verrattava palvelujen toteuttamisen kustannuksia niiden toteuttamatta jättämisen aiheuttamiin kustannuksiin eli taloudellisiin ja sosiaalisiin kustannuksiin, joita aiheutuu, jos uhrien ja perheenjäsenten toipuminen vie pitkän ajan tai ei onnistu lainkaan. Monet maat rahoittavat uhrien tukitoimia rikoksista määrättävillä sakoilla. ETSK ehdottaa, että komissio rahoittaisi tutkimuksen tällaisten järjestelmien tehokkuudesta ja soveltuvuudesta laajempaan käyttöön.

4.5.4   ETSK panee merkille, että rikosten uhrien määrä vaihtelee jäsenvaltioittain ja alueittain. Väestömäärän kasvu loma-aikoina ja alkoholin kulutuksesta johtuvat aggressiot voivat luoda lisäpaineita. ETSK katsoo, että uhrien tukipalvelujen tulisi olla riittävän joustavia, jotta niitä voidaan hyödyntää alueellisesti, ja kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita harkitsemaan resurssien ja tukitoimenpiteiden kanavointia tiedotuksen ja palveluiden parantamiseksi mahdollisilla ongelma-alueilla. Tämä on erityisen tärkeää alueilla, joilla väkivaltaisten rikosten lisääntynyt riski tai uhka liittyy suhteettomassa määrin alueen tai maan ulkopuolelta tuleviin epäiltyihin ja/tai uhreihin.

4.5.5   Oikeudelliset velvoitteet ohjata uhrit tukipalveluihin ja tarjota tällaisia palveluita ovat erittäin tärkeitä. EU:ssa uhrien ohjaaminen näihin palveluihin on yleensä poliisin vastuulla. Suurinta osaa uhreista ei kuitenkaan nykyisin ohjata asianmukaisiin palveluihin. (13) Tämä on uhrien tukipalvelujen takaamisen suurin yksittäinen este kaikkialla Euroopassa.

4.5.6   Myös muilla uhrien kanssa yhteydessä olevilla viranomaisilla, kuten sairaaloilla, suurlähetystöillä, konsulivirastoilla, kouluilla ja asuntoasioista vastaavilla viranomaisilla, tulisi olla velvollisuus ohjata rikoksen uhri tarvittaessa tukipalvelujen piiriin. On huomattava, että tämä ei aiheuttaisi ongelmia tietosuojavaatimusten kannalta.

4.5.7   Nykyiset uhrien tukijärjestelmät eivät yleensä auta ulkomailla tapahtuneiden rikosten uhreja tai heidän perheenjäseniään näiden palattua kotimaahansa. Tähän olisi puututtava. Uhrien toipuminen saattaa kestää kauan, ja he voivat kotiin palattuaan kärsiä jatkuvista terveysongelmista sekä kohdata oikeudellisia ja hallinnollisia haasteita. ETSK kehottaa laajentamaan uhrien tukipalveluita siten, että myös tällainen tuki saataisiin niiden piiriin.

4.5.8   ETSK toivoo, että EU rahoittaisi ja tukisi uhrien jen sekä poliisin ja oikeusviranomaisten, sairaaloiden, ammattiliittojen, kansalaisjärjestöjen ja yritysten välistä yhteistyötä ja valmiuksien kehittämistä lisätäkseen kansalaisyhteiskunnan osallistumista rikosten uhrien tukipalvelujen parantamiseen ja edistääkseen alan parhaita toimintatapoja ja käytännön toimia. Tukipalveluja tarjoavat vapaaehtoistyöntekijät, joille on aiheutunut vahinkoa rikoksesta, tulisi myös tunnustaa rikoksen uhreiksi, ja heitä olisi tuettava sen mukaisesti.

4.5.9   Vaikka ETSK katsoo, että oikeusjärjestelmällä ja asianomaisilla viranomaisilla on ensisijainen rooli uhrien suojelussa ja tukemisessa, se uskoo, että asiaan liittyvien alojen yritysten ja organisaatioiden (matkanjärjestäjät, vakuutusyhtiöt, lentoyhtiöt, hotellit, pankit, matkapuhelin- ja muut puhelinyhtiöt, autonvuokraus- ja taksiyritykset, ammattiliitot ja sosiaalialan kansalaisjärjestöt) on syytä kehittää rakentavassa yhteistyössä myönteisiä käytännön strategioita ja rakenteita uhrien ja heidän perheenjäseniensä tukemiseksi kriisin aikana. Tällaisia aloitteita ei tulisi nähdä rasitteina vaan pikemminkin mahdollisuutena kehittää myönteisiä yritysten yhteiskuntavastuupolitiikkoja.

4.5.10   ETSK ehdottaa, että komissio käynnistää EU:n vakuutusalaa koskevan tutkimuksen arvioidakseen rikosten ja onnettomuuksien uhrien vakuutuksen kattavuutta, suojaa ja korvauksia, jotta voidaan edistää parhaita käytäntöjä oikeudenmukaisen ja asianmukaisen oikeudellisen ja hallinnollisen tuen tarjoamisessa, korvausasioissa ja kustannusten hoidossa, jotta uhrit ja heidän perheenjäsenensä voivat osallistua rikosoikeudenkäynteihin. Vakuutustermien ja vakuutusturvan ulkopuolelle jääviä seikkoja koskevien ehtojen selkeyttä arvioitaessa on otettava huomioon asiakkaiden erilainen lukutaito, koulutus ja mahdolliset vammat. Matkavakuutusten lausekkeet, joiden mukaan vakuutus ei kata vahinkoja tai kattaa ne vain osittain, jos vakuutettu on nauttinut alkoholia ja joutunut sen vaikutuksen alaisena osalliseksi onnettomuuteen tai välikohtaukseen, olisi ilmoitettava selkeästi. Samalla vakuutusyhtiöitä olisi kannustettava löytämään keskitie näissä kysymyksissä, koska monet juovat lomalla kohtuullisesti alkoholia, ja harkitsemaan vakiintuneiden toimenpiteiden soveltamista alkoholitason testaamiseen esimerkiksi rattijuopumustapauksissa. Jäsenvaltioilla on edelleen velvollisuus noudattaa rikoksen uhreille maksettavia korvauksia koskevaa EU:n direktiiviä. Se ei kuitenkaan vapauta vakuutusyhtiöitä ensisijaisesta vastuustaan.

4.5.11   ETSK katsoo, että olisi perustettava EU-tason seurantaryhmä, johon kuuluisi uhreja ja heidän perheenjäseniään, uhrien tukiryhmiä ja asianomaisia kansalaisjärjestöjä sekä ammattiliittojen ja yritysten edustajia. Ryhmän tehtävänä olisi jatkuva seuranta, koulutuksen kehittäminen ja uhrien asemaa koskevan asennemuutoksen vauhdittaminen.

4.5.12   Uhrien oikeuksien tukeminen tulisi tarvittaessa sisällyttää myös EU:n muihin politiikkoihin ja lainsäädäntöehdotuksiin. Se auttaisi varmistamaan edistymisen näissä kysymyksissä.

4.6   Oikeudet ja korvaukset

4.6.1   Syytetyn ja uhrin oikeuksia on tasapainotettava. Nykyään uhreja ei tueta yhtä hyvin kuin syytettyjä, ja heillä on vähemmän oikeuksia. ETSK kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita hyväksymään toimenpiteitä, joilla tarjotaan uhreille tehokkaat oikeussuojakeinot, jos he eivät saa tietoja ja tukea ja jos heidän muut vähimmäisoikeutensa eivät toteudu direktiivin mukaisesti.

4.6.2   Uhrin oikeus tulla kuulluksi ja esittää todisteita rikosoikeudenkäynnissä on osa ihmisoikeuksia ja toimivaa oikeusjärjestelmää. Tämä oikeus on jo olemassa eräissä jäsenvaltioissa, ja se on luotava kaikkialle EU:hun. Tässä yhteydessä EU:n lainsäädännössä tulisi kiinnittää huomiota tehokkaiden todistajansuojeluohjelmien luomiseen ja kannustaa siihen voimakkaasti.

4.6.3   Syytetyn oikeudet on varmistettava, mutta myös rikoksen uhrin ja hänen perheenjäsentensä oikeutetut edut on tunnustettava ja niitä on tuettava. Uhreilla tulisi olla oikeudet samantasoiseen oikeudelliseen ja hallinnolliseen tukeen kuin syytetyillä. ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että uhrien oikeus oikeudelliseen apuun tunnustetaan silloin, kun he ovat oikeudenkäynnin osapuolia. Se antaa heille mahdollisuuden käyttää direktiivin mukaisia oikeuksiaan. ETSK katsoo, että tukea tulisi olla saatavilla myös uhrin perheenjäsenille ja tunnustetulle tukihenkilölle, jos uhri on menehtynyt tai tarvitsee huomattavasti tukea oikeustoimikelpoisuutensa käyttämisessä osallistuessaan oikeudenkäyntiin. Komitea kehottaa komissiota tarkastelemaan uhrien ja heidän perheenjäsentensä saamaa oikeus- ja muuta apua koskevia säännöksiä kaikkialla EU:ssa ja siten pohjustamaan mahdollisia jatkotoimia tukipalvelujen laajentamiseksi.

4.6.4   ETSK on huolestunut siitä, että vainajien kotiuttamiselle on joissakin jäsenvaltioissa huomattavia esteitä. Uhrien omaisilta evätään usein oikeus saada lähimmäisensä kotimaahan haudattavaksi tai heidän täytyy odottaa vuosia ja käydä läpi monimutkaisia oikeuskäsittelyitä, ennen kuin ruumiit annetaan kotiutettavaksi. Tämä aiheuttaa sanoinkuvaamatonta tuskaa ja turhautumista surun murtamalle perheelle. ETSK suosittaa, että Euroopan komissio kehittäisi yhteisiä, kansalliset ja alueelliset määräykset syrjäyttäviä menettelyjä sen takaamiseksi, että ulkomailla surmansa saaneiden uhrien ruumiit siirretään kotimaahan selkeästi määritellyn ja rajatun ajan kuluessa (14).

4.6.5   ETSK kannattaa rikoksen uhrien oikeutta saada korvauksia oikeudenkäyntiin osallistumisesta aiheutuvista matka-, majoitus- ja oleskelukustannuksista riippumatta siitä, osallistuvatko he oikeudenkäyntiin todistajina vai uhreina. ETSK katsoo, että säännös koskee myös murhatun uhrin perheenjäseniä, mutta olettaa, että se pätee laajemmin myös huomattavasti tukea oikeustoimikelpoisuutensa käyttämisessä tarvitsevien uhrien perheenjäseniin ja tukihenkilöihin ja että kustannusten korvaaminen on valtion tehtävä.

4.6.6   Rikosilmoitusta koskevan kirjallisen saantitodistuksen tulisi olla perusluonteinen vähimmäisvaatimus. Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen päätöksen mukaisesti uhreilla tulee olla myös oikeus siihen, että valtio tutkii valituksen asianmukaisesti.

4.6.7   ETSK katsoo, että tapauksissa, joissa epäilty on tehnyt rikoksen toisessa jäsenvaltiossa, olisi varmistettava, että samaa epäiltyä koskeva kansallinen oikeudenkäynti ei viivästytä luovutusmenettelyä, jos kansallinen menettely koskee lievempää rikosta kuin ulkomailla tapahtuva oikeudenkäynti. Kansallista oikeudenkäyntiä olisi nopeutettava tai lykättävä kunnes ulkomailla tapahtuva oikeudenkäynti on päättynyt.

4.6.8   ETSK katsoo, että syyttämättäjättämispäätöksen yhteydessä uhrilla tulisi olla oikeus vaatia päätöksen uudelleentarkastelua, jonka suorittaa riippumaton taho. Toimivampi ratkaisu olisi antaa uhrille oikeus tulla kuulluksi syytteen nostamista koskevista päätöksistä.

4.6.9   ETSK myöntää, että rahallinen korvaus ei voi tehdä rikoksesta aiheutuneita vahinkoja tekemättömiksi ja usein uhrin aseman tunnustaminen ja kunnioittaminen on tärkeintä. Uhreilla on oikeus korvauksiin, mutta usein he eivät ole tietoisia oikeudestaan tai he luopuvat oikeudestaan korvausmenettelyn monimutkaisuuden vuoksi. Korvauksen saaminen rikoksesta aiheutuneista vahingoista on rajatylittävissä tapauksissa usein mahdotonta, ellei uhri tai hänen perheenjäsenensä vie asiaa ulkomaisen siviilituomioistuimen käsiteltäväksi, mikä on monimutkaista ja kallista. On pyrittävä varmistamaan nykyistä tehokkaammin, että uhrit voivat esittää korvausvaatimuksensa helpommin ja ilman kustannuksia. ETSK kehottaa komissiota jatkamaan rikoksen uhreille maksettavia korvauksia koskevan direktiivin tarkistusta ja tekemään vastaaviin säännöksiin laaja-alaisia ja tarpeellisia parannuksia. Samalla on harkittava EU:n laajuista rikoksesta aiheutuneiden vahinkojen korvausjärjestelmää.

4.6.10   Osana edellä mainittua tarkistusta ETSK kehottaa komissiota tarkastelemaan erityisesti liikennerikosten uhreille maksettavia korvauksia. Komitea panee merkille, että eräistä jäsenvaltioista löytyy hyviä esimerkkejä rikoksen uhreille maksettavista korvauksista ja heille annettavasta tuesta. Esimerkkinä on järjestelmä, jossa huomattava osa liikennerikoksista aiheutuvista sakkomaksuista saatavista varoista käytetään uhrien tukipalveluihin ja heille maksettaviin korvauksiin. Koska tieliikenneonnettomuudet ovat tärkein syy vammautumiseen, vammaisia edustavien järjestöjen tulisi voida osallistua korvausjärjestelmien suunnitteluun, toteutukseen ja hallinnointiin.

4.6.11   Olisi kiinnitettävä huomiota ennakkomaksujen mahdollistamisen uhrien ja heidän perheenjäsentensä tukemiseksi heti tapauksen jälkeen, jolloin kustannukset voivat olla erityisen korkeita.

4.6.12   ETSK suhtautuu myönteisesti korjaavaan oikeuteen liittyviin direktiivin ehdotuksiin, mutta katsoo, että määritelmä on liian suppea ja että siinä olisi korostettava, että korjaavan oikeuden hakemiseksi on olemassa erilaisia vaihtoehtoja, joihin ei liity henkilöiden kohtaamisia. Komitea vahvistaa, että uhrin ja hänen perheenjäsentensä toiveet ja suojelu ovat ensiarvoisen tärkeitä kaikissa tapauksissa. Vahvat suojatoimet ovat keskeisen tärkeitä. Komitea suhtautuu myös myönteisesti säädöksiin, joilla varmistetaan, että valtiot helpottavat uhrien kääntymistä ammattimaisten tukipalvelujen puoleen. ETSK panee merkille, että nykyään vain harvat jäsenvaltiot rahoittavat korjaavaa oikeutta ja suosittaa, että komissio tukisi kokeiluhankkeita korjaavaan oikeuteen liittyvien vaatimusten ja koulutuksen kehittämiseksi. Näin saavutettaisiin mittakaavaetuja ja tuettaisiin parhaiden käytäntöjen vaihtoa.

4.6.13   ETSK toteaa, että kaikkialla EU:ssa lainvalvontaviranomaiset myyvät vuosittain suuret määrät varastettua omaisuutta, jota poliisi ei ole kyennyt palauttamaan omistajalle. Toisena ongelmana ovat kohtuuttoman pitkät viivästymiset omaisuuden palauttamisessa (15). Komitea toivoo, että omaisuuden palauttamista koskevia säännöksiä vahvistetaan siten, että viranomaisilla on velvollisuus tarjota tiedot palautettavasta omaisuudesta vastaavasta tahosta ja antaa sen yhteystiedot. Lisäksi on varmistettava, että omaisuus palautetaan viipymättä tietyn ajan kuluessa.

4.7   Säännösten täytäntöönpano ja soveltaminen

4.7.1   Direktiivin säännösten toteuttamatta jättäminen aiheuttaa merkittäviä taloudellisia ja sosiaalisia seurauksia paitsi rikoksen uhreille ja heidän perheenjäsenilleen, myös jäsenvaltioiden talouksille menetettyinä työpäivinä sekä lisääntyneenä terveys-, sosiaali- ja oikeudellisten palveluiden tarpeena. Näin ollen on keskeisen tärkeää toteuttaa uhrien ja heidän perheenjäsentensä tukemiseen tähtäävät uudet toimenpiteet asianmukaisesti. Siten varmistetaan myös uhrien nopea toipuminen.

4.7.2   ETSK katsoo, että ehdotuksiin tulisi sisällyttää tehokkaita toimia, joilla varmistetaan minimivaatimusten täyttyminen kaikkialla EU:ssa. Tämä edellyttää toimenpiteitä, joilla varmistetaan säännösten noudattamisen jatkuva seuranta ja tehokas valvonta sekä varoittavat seuraamukset niiden noudattamatta jättämisen estämiseksi.

---

(1)  Aikarajaksi ehdotetaan 28 päivää, mikä antaisi aikaa rikostutkintaan ja kahden patologin tekemiin DNA-testeihin sekä uhrin kotimaan konsulaatin riippumattomaan selvityspyyntöön.

(2)  http://www.consilium.europa.eu/uedocs/cms_data/docs/pressdata/en/ec/111877.pdf

(3)  KOM(2010) 171 lopullinen.

(4)  Ministerineuvosto hyväksyi suunnitelman 10. kesäkuuta 2011.

(5)  EUVL C 95, 23.4.2003, s. 40–44.

(6)  EUVL C 51, 17.2.2011, s. 50–54.

(7)  EUVL C 325, 30.12.2006, s. 60–64; EUVL C 317, 23.12.2009, s. 43–48 ja EUVL C 48, 15.2.2011, s. 138–144.

(8)  EUVL C 325, 30.12.2006, s. 65–70.

(9)  EYVL C 218, 23.7.2011, s. 91.

(10)  EUVL C 318, 29.10.2011, s. 9–18.

(11)  EUVL C 97, 28.4.2007, s. 21–26.

(12)  KOM(2011) 274 lopullinen ja SEC(2011) 580.

(13)  Victim Support Europe -järjestön tietojen mukaan.

(14)  Ks. alaviite 1.

(15)  Uhrien tukipalvelut kaikkialla Euroopassa saavat jatkuvasti uhreilta valituksia, jotka liittyvät lainvalvontaviranomaisten viivästymiseen uhrin omaisuuden palauttamisessa.

---