Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52010IE0981

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”EU:n politiikka rullaoffset- ja syväpainoalan tervehdyttämiseksi Euroopassa” (oma-aloitteinen lausunto)

OJ C 44, 11.2.2011, p. 99–104 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

11.2.2011   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 44/99


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”EU:n politiikka rullaoffset- ja syväpainoalan tervehdyttämiseksi Euroopassa” (oma-aloitteinen lausunto)

2011/C 44/16

Esittelijä: Pierre GENDRE

Apulaisesittelijä: Nicola KONSTANTINOU

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea päätti 16. heinäkuuta 2009 työjärjestyksensä 29 artiklan 2 kohdan nojalla laatia oma-aloitteisen lausunnon aiheesta

EU:n politiikka rullaoffset- ja syväpainoalan tervehdyttämiseksi Euroopassa.

Asian valmistelusta vastannut neuvoa-antava valiokunta ”teollisuuden muutokset” antoi lausuntonsa 1. heinäkuuta 2010.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 14.–15. heinäkuuta 2010 pitämässään 464. täysistunnossa (heinäkuun 14. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 145 puolesta ja 2 vastaan 7:n pidättyessä äänestämästä.

1.   Päätelmät ja suositukset

1.1   EU:n graafisella teollisuudella on edessään valtavia haasteita, koska internetin merkitys sekä tiedon että mainonnan lähteenä kasvaa, sanoma- ja aikakauslehtien lukijoiden määrä laskee ja alan tiettyjen tuotteiden osalta maailmanlaajuinen kilpailu on kiivasta.

1.2   Rullaoffset- ja syväpainoala puolestaan on vielä vaikeammassa asemassa, sillä tuotannossa on huomattavaa ylikapasiteettia, eräiden analyytikkojen mukaan 25-30 prosenttia. Saksan graafista teollisuutta käsittelevässä IFO Konjunkturtest -raportissa todetaan, että alan investointiasteet ovat noudattaneet markkinasuuntauksia ja laskeneet siksi vuodesta 2008 alkaen. Vuodet 2006 ja 2007 olivat graafiselle teollisuudelle melko hyviä (1). Vuodesta 2008 alkaen investoinnit ovat kuitenkin jääneet selvästi pienemmiksi, ja tavoitteena on ollut lähinnä tuotantovirran järkeistäminen ja parantaminen.

1.3   Graafisen alan markkinoilla kärsitään ylikapasiteetista, ja lisäksi on muita merkittäviä kilpailuun vaikuttavia tekijöitä, kuten uusien viestinten houkuttelevuus, tuonti matalan kustannustason valmistajamaista ja kysynnän lasku. Epäsuotuisat talousolot ovat johtaneet hintojen laskuun ja vaikuttaneet kielteisesti työntekijöiden elintasoon.

1.4   Vallitseva talouskriisi on lisäksi vaikeuttanut luotonsaantia. Kuten monilla muillakin aloilla, kielteiset kehityssuunnat ovat voimistaneet tarvetta leikata tuotantokustannuksia. Tämä on vaikuttanut viimeaikaisiin palkkaneuvotteluihin. Tällaisessa vaikeassa tilanteessa vaarana on, että graafisen alan yritysten – erityisesti niiden, jotka toimivat herkemmillä markkinalohkoilla – on ryhdyttävä uudelleenjärjestelyihin ja joukkoirtisanomisiin.

1.5   Euroopan komissio julkaisi vuonna 2007 tulokset tutkimuksesta, jossa analysoitiin alan kilpailutekijöitä. Tutkimusten perusteella on tehty ehdotuksia graafisen teollisuuden toimintasuunnitelman laatimiseksi. ETSK tukee kaikkia näitä ehdotuksia, joita yritykset nyt alkavat soveltaa ja jotka ovat edelleen merkityksellisiä. Se on iloinen jo toteutetuista hankkeista mutta katsoo, että EU:n kaikkiin jäsenvaltioihin ulottuneen kriisin ja taantuman huomattavasti pahentamien ongelmien takia tarvitaan uusia aloitteita lyhyen ja keskipitkän aikavälin haasteisiin vastaamiseksi.

1.6   ETSK on tietoinen alan työnantajien ja ammattiliittojen uudesta yhteisestä vuoden kestävästä hankkeesta, jonka tavoitteena on, että työmarkkinaosapuolet määrittelevät suuntaviivat yhteiskunnallisesti vastuulliselle yritysten uudelleenjärjestelylle. Tämän vuonna 2009 käynnistetyn hankkeen avulla työnantajat ja ammattiliitot voivat tarkastella yhdessä alan ongelmia ja käynnistää keskustelun niiden ratkaisemiseksi yhteistuumin. Keskusteluissa on tarkoitus pohjustaa alan ylikapasiteetin vähentämistä koskevan toimintasuunnitelman laatimista.

1.7   Toimintasuunnitelma voisi liittyä pidemmän aikavälin teollisuuspolitiikkaan, jonka yhteydessä pohditaan graafisen teollisuuden uusia toimintamalleja. Näiden toimien valvonta olisi uskottava Euroopan komissiossa toimivalle korkean tason ryhmälle, joka koostuisi teollisuuden, palkansaajaliittojen ja asiantuntijoiden edustajista. Ryhmän tehtävänä olisi määritellä tulevat muutokset sekä välineet, joiden avulla niitä voidaan hallita avoimen tiedonkeruujärjestelmän ansiosta.

1.8   Nykyisin työnantajien ja ammattiliittojen virallista työmarkkinavuoropuhelua käydään vain yrityksissä ja valtakunnallisella tasolla. ETSK pyytää komissiota perustamaan koko alan kattavan eurooppalaisesta työmarkkinavuoropuhelusta vastaavan komitean.

1.9   Virallisessa ja suunnitelmallisessa EU:n työmarkkinavuoropuhelussa voitaisiin käsitellä seuraavia toimia:

1)

Pohditaan erilaisia koulutukseen ja uudelleenkoulutukseen pohjautuvia toimenpiteitä, joiden avulla pyritään säilyttämään työpaikat ja joiden yhteydessä hyödynnetään työajan lyhennyksiä ja muutoksia, lomautuksia sekä yritysten tai ammattialojen sisäistä ja ulkoista liikkuvuutta.

2)

Tutkitaan, mitä toimia olisi toteutettava, jotta tuotantokapasiteetti voidaan mukauttaa markkinakysyntään ilman kielteisiä vaikutuksia työehtoihin.

3)

Laaditaan työnantajien ja työntekijöiden edustajien yhteinen suositus pitkän aikavälin investointisuuntauksista ottaen kuitenkin huomioon, että uusien investointien tarpeen ja laajuuden pystyy täysin analysoimaan vain yritys itse. Asianmukaisen investointistrategian osatekijät määrittämällä olisi varmistettava koneiden uusiminen tai niiden hankkiminen markkinoiden tarpeisiin vastaamiseksi. Näin yrityksillä olisi asianmukaiset laitteet, jotta ne voivat työskennellä tehokkaasti nykyisillä tai tulevilla markkinalohkoillaan.

4)

Alan rahoitustilanteen määrittämiseksi olisi kerättävä ja koostettava yritysten julkaisemat tiedot vaarantamatta kuitenkaan yritysten kaavailemien strategisten päätösten luottamuksellisuutta. Tämä on ehdottoman tärkeää, jotta olemassa oleva liikkumavara voidaan arvioida yhä tarkemmin.

5)

Tulee selvittää työehtoja, koulutusta ja uudelleenkoulutusta koskevat parhaat toimintatavat ja varmistaa tässä yhteydessä eurooppalaisen sosiaalimallin ja mahdollisten työehtosopimusten mukaisten normien noudattaminen.

1.10   ETSK pyytää komissiota perustamaan ammatteja ja pätevyyksiä EU-tasolla tarkastelevan seurantakeskuksen tai alakohtaisen neuvoston, joka kartoittaisi alan nykyiset ja tulevat tarpeet ja auttaisi sovittamaan koulutustarjonnan kysynnän mukaiseksi. Seurantakeskus edistäisi ammatillista jatkokoulutusta sekä työntekijöiden liikkuvuutta ja uudelleenkoulutusta.

1.11   ETSK ehdottaa, että asianomaiset eurooppalaiset järjestöt panisivat Euroopan komission taloudellisella ja logistisella tuella piakkoin toimeen kaikkien sidosryhmien konferenssin, johon komissio osallistuisi ja jossa laadittaisiin yhteiset näkemykset, jotta voidaan selvittää lähitulevaisuuden toimintanäkymät ja teettää riippumaton tutkimus alan keskipitkän ja pitkän aikavälin tulevaisuudennäkymistä. Työmarkkinaosapuolia saatetaan pyytää ehdottamaan pikatoimenpiteitä markkinoiden ohjaamiseksi kestävälle uralle ja määrittelemään alan kehitysskenaarioita.

1.12   Välittäjien toiminnasta voitaisiin laatia analyysi, jossa selvitetään, miten niiden toiminta vaikuttaa hintojen määräytymiseen. Lisäksi yritykset voisivat tutkia mahdollisuuksia erikoistumissopimusten käyttöön, jotta tuotantokapasiteetti tulisi hyödynnettyä entistä paremmin mittakaavaetujen ja tuotantotekniikan kehittymisen ansiosta.

1.13   ETSK kehottaa kansallisia ja unionitason viranomaisia kohentamaan alan mahdollisuuksia saada muun muassa Euroopan sosiaalirahastosta, EAKR:stä ja Euroopan globalisaatiorahastosta julkista rahoitusta sellaisten toimien toteuttamiseen, jotka liittyvät graafisen alan työntekijöiden koulutukseen, uudelleenkoulutukseen ja liikkuvuuden tukemiseen. Komitea kehottaa yrityksiä tutkimaan, voisiko EIP osallistua uusiin toimiin liittyvän uuden teknologian hankinnan rahoittamiseen.

2.   Taustaa

2.1   Euroopan graafisen teollisuuden kehitys on tiiviisti kytköksissä paperin, musteen ja painokoneiden toimittajien sekä tuotteiden tilaajien kehitykseen. Niillä kaikilla on omat vaikeutensa, joista ne yrittävät selvitä – osa toiminnan keskittämisen avulla.

2.2   Vaikeudet johtuvat kriisin voimistamista viestintämuotojen rakenteellisista muutoksista, joita tapahtuu, kun internet kehittyy ja muuttaa vähitellen markkinatekijöitä. Internetin voimakas vaikutus tuntuu koko arvoketjussa, kun mainosbudjetit pienenevät, mikä vie painoviestimiltä erityisen peruuttamattomasti elintärkeitä tuloja ja vaikuttaa kielteisesti tiedonvälityksen moniarvoisuuteen.

2.3   Sellaisissa tuoteryhmissä, joilla ei ole markkinoille saattamista koskevia aikarajoituksia (erityisesti erilaiset kirjat), yritykset joutuvat uusien kuljetus- ja viestintämahdollisuuksien johdosta kilpailemaan Intiassa tai Kiinassa sijaitsevien painotalojen kanssa. Näyttää myös siltä, että halvinta hintaa tavoittelevilla välittäjillä on useammin tapana jättää tilauksia aasialaisiin painotaloihin. Tämä edistää laskevaa hintakehitystä, joka on investointien kannalta vahingollinen. Kun lisäksi luetteloita julkaistaan yhä useammin verkossa eikä painettuna, tällaisella kehityksellä on kohtalokkaita seurauksia Euroopan syväpaino- ja rullaoffset-alalle.

2.4   Viimeisimpien Eurostatin julkaisemien tietojen mukaan EU:n graafisessa teollisuudessa toimii 132 571 yritystä, ja ala työllistää yli 853 672 henkeä (2). Alan kaikista 25:ssä EU:n jäsenvaltiossa sijaitsevista työpaikoista 80 prosenttia on seitsemässä maassa (Yhdistynyt kuningaskunta, Saksa, Ranska, Italia, Belgia, Alankomaat ja Espanja). Yli 95 prosenttia EU:n graafisen alan yrityksistä on alle 50 työntekijän yrityksiä. Niissä työskentelee siis noin 60 prosenttia kaikista työntekijöistä. Alle prosentti alan yrityksistä työllistää yli 250 henkeä. Näiden yritysten osuus alan kokonaistyövoimasta on siis noin 13 prosenttia. Jotta alasta saataisiin täydellisempi ja tarkempi kuva, tarvittaisiin kuitenkin yksityiskohtaisempia tilastotietoja, joita ei nyt ole saatavilla.

2.5   Tässä lausunnossa käsitellään painatusten tai julkaisujen huomattavan määrän takia pääasiassa rullaoffset- ja syväpainoalaa. Siinä ei käsitellä kaikkia lehti- ja pakkauspainoalan ongelmia; tämä ala mielletään tuotteidensa takia eri markkinoiksi. Monilla lehdillä on itse asiassa oma painonsa, eivätkä ne siis toimi tällä erityisalalla kuin marginaalisesti. Rullaoffset- ja syväpainoala kattaa graafisen alan yritykset, jotka tuottavat erittäin suuria tuotemääriä. Rullaoffset ja syväpaino ovat eri painomenetelmiä, joissa tarvitaan eri koneet. Offsetmenetelmää käyttävät suuret rullaoffsetyritykset ja pienet arkkioffsetia käyttävät yritykset. EU:ssa rullaoffset- ja syväpainoalan yhteenlaskettu osuus on 56 prosenttia kaikista perinteisen painoalan markkinoista (3). Kyseisen alan yritykset valmistavat kirjoja, hakemistoja, luetteloita ja lehtiä, joita painetaan niiden käyttötarkoituksen takia tavallisesti erittäin suuria määriä, yleensä 10 000-300 000 kappaletta.

2.6   Puolet tuotannosta on lehtiä ja toinen puoli lähinnä luetteloita, mainosjulkaisuja ja kirjoja. Koko tuotannossa käytetään viisi miljoonaa tonnia paperia. Suurin osa Euroopan lehdistä painetaan syväpainossa kuten myös monet pakkausmateriaalit. EU:n syväpainoalan vuotuinen kokonaiskapasiteetti on yli viisi miljoonaa tonnia, josta 80 prosenttia vain viidessä maassa. Rullapainokoneita on EU:ssa yhteensä 222 kappaletta.

2.7   Euroopan rullaoffset- ja syväpainoalalle ovat tyypillisiä suuret yritykset, joita on sekä rullaoffset-alalla (noin 30 yritystä EU:ssa) että syväpainoalalla (noin 25 yritystä EU:ssa). Ne kilpailevat keskenään lisätäkseen markkinaosuuttaan maailmanlaajuisen kysynnän vähetessä. Viime vuosina rullaoffsetin kilpailu syväpainoalan kanssa on voimistunut. Yrityksiin kohdistuu yhä kovempi paine, ja työmarkkinaosapuolten on ollut pakko neuvotella uudelleenjärjestelyistä pyrkien kuitenkin suojaamaan työpaikat, työehdot ja palkat mahdollisimman hyvin.

3.   Perustelut

3.1   EU:n koko painoalaan kohdistuvat ongelmat ovat vielä akuutimpia rullaoffset- ja syväpainoalalla. Yhtäaikaiset rakenne- ja suhdanneongelmat ovat olleet sille kova kolaus: haasteina ovat viestintäalan yleinen kehitys ja internetin kasvu, joka on kutistanut viestinnän painotuotteiden markkinoita, sekä ylikapasiteetti, yli-investoinnit ja keskittyminen.

3.2   Tiedotusvälineiden yleinen kehitys

3.2.1   Tuotannon määrä todennäköisesti vähenee lähivuosina edelleen verkkojulkaisujen ja internetmainonnan kehittymisen sekä tämän kehityksen lukijoiden käyttäytymisessä aikaansaaman muutoksen takia.

Hakemistojen ja luetteloiden tuotannon laskusuuntaus on vahvistunut viiden viime vuoden aikana. Tämä tuotanto on kuitenkin olennaisen tärkeää Euroopan rullaoffset- ja syväpainoalalle. Jos suuntaus jatkuu, luvassa on lisää uudelleenjärjestelyjä, fuusioita ja toimipaikkojen sulkemisia sekä työpaikkojen menetyksiä.

3.2.2   Kymmenen viime vuoden aikana Euroopan lehtiala on joutunut laskusuuntaukseen, jolle on ominaista myynnin väheneminen ja hintojen lasku (4). Intergraf-järjestön mukaan neljässä kuudesta lehtialan tärkeimmästä maasta markkinat supistuivat vuosina 2001–2004. Tämä ei koske Espanjaa ja Italiaa, joissa on ollut lievää kasvua. Tuoreimmat luvut osoittavat, että Italian ja Espanjan markkinat ovat nyt supistumassa. Vuonna 2009 aikakauslehtimainontaan suunnatut investoinnit vähenivät 28,7 prosenttia Italiassa (Nielsen) ja lehtien tuotanto väheni 10,5 prosenttia (Istat). Tämä suuntaus on jatkunut toistaiseksi ja jatkuu niin kauan kuin alalla on ylikapasiteettia. Koska yritykset kohdentavat tuotantonsa yhä eriytetymmille ryhmille myynnin parantamiseksi, niiden saamat tilaukset ovat painomääriltään pienempiä. Tämä vaikuttaa rullaoffset- ja syväpainoalaan kielteisesti, sillä ne yltävät tuotantokustannussäästöihin vain hyvin suurten painomäärien avulla.

3.2.3   Sanomalehtiä julkaisevat lehtitalot ovat vähentäneet nimekkeidensä määrää lukijoiden vähenemisen takia. Esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa lopetettiin vuonna 2008 kaikkiaan 53 nimekettä, pääasiassa viikoittain ilmestyneitä ilmaisjakelulehtiä. Jotkin lehtitalot tarjoavat paperi- ja verkkolehden yhteistilauksia pyrkiessään kytkemään yhteen nämä kaksi tiedonvälitys- ja mainostusmuotoa. Vielä ei voida sanoa mitään varmaa, mutta tällainen toimintatapa voisi osaltaan hidastaa alan taantumista ja ehkä auttaa joidenkin työntekijäryhmien uudelleensijoittumisessa.

3.2.4   Paperin osuus painatuskustannuksista Euroopassa on yli puolet. Koska yritykset ostavat paperia yksittäin, niiden on vaikea kilpailla Kaakkois-Aasian maissa tehtävien ryhmäostojen kanssa. Stationers' and Newspaper Makers' Company -ammattikilta arvioi aivan tuoreessa raportissaan, että sanomalehtipaperin kysyntä laskee puolella (56 prosenttia) vuoteen 2020 mennessä. Samassa raportissa todetaan myös, että lehtien kysyntä todennäköisesti pienenee noin kolmanneksen verkkolehtitarjonnan lisääntymisen ja mainontaan kohdistuvien vaikutusten takia. Lisäksi on otettava huomioon digitaalisen median vaikutus ammattilehtialaan (5).

3.2.5   Suurilla kustantamoilla oli ennen omat painonsa, jotka valmistivat niiden julkaisut. Kymmenen viime vuoden aikana monet ovat myyneet painonsa keskittyäkseen ydintoimintoihinsa. Nykyisin on harvinaista, että kustantamolla on oma paino. Lisäksi kustantamot saattavat käyttää välittäjien palveluja ja teettää painotyönsä alhaisimman hinnan tarjoavalla painotalolla. Tämä suuntaus lisää graafisen alan yritysten painetta entisestään, mikä syventää jo suuresti heikentyneen alan vaikeuksia. Ylikapasiteetin johdosta nämä suuret ja vaikutusvaltaiset kustannustalot voivat pakottaa alentamaan kustannustasoa, mikä pienentää painoyritysten katteita. Tämä puolestaan vaikuttaa kielteisesti työntekijöiden palkkatasoon.

3.2.6   Luettelojen ja aikakauslehtien kustantajat aiheuttavat samanlaista painetta tuotteidensa valmistuskustannuksia kohtaan. Koska jokaisesta sopimuksesta käydään kovaa kilpailua, useimmat graafisen alan yritykset pyrkivät leikkaamaan kustannuksiaan pääasiassa pienentämällä palkkakuluja, mikä johtaa työehtojen heikentymiseen.

3.2.7   Rahoituskriisi vaikeuttaa graafisen alan yritysten luotonsaantia, koska alan huono maine saattaa ne huonoon valoon pankkien silmissä. Lisäksi se johtaa mainosbudjettien pienenemiseen, millä on kielteisiä seurauksia painoyritysten työn määrään.

3.2.8   Vaikka toiminnan monipuolistaminen olisikin toivottavaa, se näyttää olevan painoyrityksille hankalaa, koska suurin osa niistä ei tällä hetkellä pysty tekemään investointeja. Tämä koskee erityisesti painatuksen esivalmistelua rahoituksen ja saatavilla olevien tilojen puutteen takia.

3.2.9   Sitä vastoin pienet ja keskisuuret tuotantoyksiköt näyttävät pystyvän mukautumaan helpommin rakenteellisiin muutoksiin ja suhdanteista johtuviin vaikeuksiin, koska niiden toimintatavat ovat joustavampia ja niiden on helpompi ottaa huomioon moninaisemman asiakaskunnan tarpeet. Tulevaisuudessa näistä yrityksistä voisi olla apua suurten yhtiöiden irtisanomien työntekijöiden ammatillisessa uudelleensijoittumisessa – kuinka monen, on kuitenkin vaikea arvioida.

3.3   Ylikapasiteetti ja yli-investoinnit

3.3.1   Euroopan rullaoffset- ja syväpainoalan ylikapasiteetin kasvu (6), joka johtuu sekä kysynnän vähenemisestä EU:n markkinoilla että yli-investoinneista, heikentää yritysten ennestään niukkoja katteita. Siellä, missä tämä on ollut ongelmana jo aiemmin, on nyt todellinen vaara siitä, että yritykset tekevät vielä ankarampia kustannusleikkauksia pyrkiessään epätoivoisesti pitämään yllä katteita tai yksinkertaisesti selviytymään. Monet yritykset joutuvat tyytymään omia kokonaistuotantokustannuksiaan alhaisempiin hintoihin pyrkiessään rajoittamaan tappioitaan.

3.3.2   UNI Europa Graphical -järjestön tekemän selvityksen mukaan alan graafisen tuotannon määrä vaipui vuonna 2008 vuoden 2004 tasolle (7). Epäsuotuisasta suhdanteesta huolimatta eurooppalaiset syväpainoyritykset ostivat 28 uutta konetta vuosina 2005-2008. Näitä investointeja tarvittiin tietenkin osittain siksi, että voidaan toteuttaa strategioita, jotka liittyvät esimerkiksi tarpeeseen uusia kalustoa, vastata markkinoiden uusiin vaatimuksiin ja huolehtia siitä, että käytettävissä on lisäkapasiteettia, jonka avulla mahdolliset tuotantohuiput voidaan hoitaa entistä tehokkaammin. Uusilla koneilla pystytään valmistamaan painotuotteita entistä tehokkaammin, joten ne lisäävät alan ylikapasiteettia. Sitä oli ennen kriisiä arvioiden mukaan 15-20 prosenttia (8). Nyt kriisin keskellä ylikapasiteettia on noin 25-30 prosenttia.

3.3.3   Saksalaisen Ver.di-ammattiliiton mukaan graafisen teollisuuden kapasiteetin lisääntyminen Euroopassa on voimistanut kilpailupainetta ja siitä on tullut taloudellisesti vahingollista. Lisäksi liiton analyysin mukaan nämä investoinnit ovat vain lisänneet paineita leikata kustannuksia ja niiden avulla on ajettu kilpailijat pois markkinoilta, mikä on jo johtanut joukkoirtisanomisiin.

3.3.4   Ylikapasiteetti ja yli-investoinnit ovat jo aiheuttaneet muutamia huomiota herättäviä konkursseja. Yksi konkurssiyrityksistä, Quebecor World, oli graafisen teollisuuden keskeisiä yrityksiä, jolla oli maailmanlaajuisesti yli 20 000 työntekijää. Quebecor World jätti vuonna 2008 konkurssihakemuksen koventuneen kilpailun ja digitaalipainatuksen lisääntymisen takia. Vuonna 2009 yritys maksoi velkansa, ja siitä alkaen se on toiminut nimellä World Color. Yritys on siirtänyt Euroopan toimintonsa HHBV-nimiselle investointirahastolle. Konkurssien lisäksi monet yritykset reagoivat vaikeuksiin fuusioitumalla. Tällainen menettely on johtanut mittaviin uudelleenjärjestelyihin koko alalla, mikä puolestaan on aiheuttanut työpaikkojen menetyksiä.

3.3.5   Talouskriisistä on koitunut vakavia seurauksia vuonna 2009 käytyihin palkkaneuvotteluihin, kuten monilla muillakin aloilla. Vaikka työpaikat säilyisivätkin, työntekijöihin kohdistuva ankara paine työvoimakustannusten vähentämiseksi vaikuttaa kielteisesti työehtoihin ja palkkoihin. Vuonna 2009 käytyjen työehtosopimusneuvottelujen tuloksena EU:n graafisen alan työntekijöiden ostovoima pieneni keskimäärin 0,9 prosenttia (9). Markkinoiden laajentuminen on osaltaan syventänyt hinta- ja työvoimakustannuskierrettä ja koventanut kilpailuympäristöä.

3.4   Keskittyminen

3.4.1   Paperia, mustetta ja painokoneita tuottavien yritysten määrä on vähentynyt viimeksi kuluneina vuosina, mikä on voimistanut markkinoiden keskittymistä ja antanut tavarantoimittajille valta-aseman, jonka turvin niiden on helpompi sanella ehdot.

3.4.2   Euroopan graafista alaa käsittelevän tuoreen tutkimuksen mukaan ylikapasiteetti, yli-investoinnit, kysynnän vähäisyys, tuotteiden hintojen lasku, liikevaihtojen hiipuminen ja markkinakilpailun koveneminen ovat johtaneet fuusioitumisiin ja yritysostoihin sekä uusiin konkursseihin (10).

3.4.3   Fuusioiden ja ostojen tuloksena yritykset ovat suurempia, ja ne pyrkivät entistä määrätietoisemmin pääsemään eroon kilpailijoistaan. Näin ollen alalle syntyi vuonna 2005 lehtitalojen Bertelsmann, Gruner + Jahr ja Springer graafisten toimintojen fuusion myötä Prinovis, joka on Euroopan graafisen alan suurin syväpainoyritys. Schlott AG -konserni nousi vuosina 2006 ja 2007 tapahtuneiden yritysostojen (REUS Plzeňissä Tšekissä) ja taitto- ja painokapasiteetin (Biegelaar, Alankomaat) oston ansiosta Euroopan toiseksi suurimmaksi syväpainoyritykseksi. Vuoden 2008 alussa alankomaalainen sijoituskonserni käynnisti uudelleen Quebecorin graafisen alan toiminnot Euroopassa. Brittiläinen Polestar-ryhmä etsii kumppaneita lisätäkseen painoarvoaan markkinoilla.

4.   Tulevaisuudennäkymät

4.1   Kaikkien edellä mainittujen vaikeuksien johdosta rullaoffset- ja syväpainoala on ajautunut epävarmaan tilanteeseen. Elleivät päätöksentekijät ja muut asianomaiset tahot toimi viipymättä ja yhtenäisesti, tästä voi koitua pitkäaikaista haittaa. Kaikki työmarkkinaosapuolet ovat päätyneet siihen, että alan kestäväpohjaisen pitkän aikavälin kehityksen turvaamiseksi tarvitaan uudelleenjärjestelyjä ja rakenneuudistuksia. Seuraavien kymmenen vuoden aikana toteutetaan todennäköisesti lisää toiminnan järkeistämisiä ja paljon irtisanomisia. Siksi työmarkkinaosapuolet pitävät välttämättömänä toteuttaa nyt aloitteita sen varmistamiseksi, että alan kriisi pysyy hallinnassa ja se hoidetaan työnantajien ja työntekijöiden etujen kannalta parhain päin. Kriisi on sitä paitsi niin vakava, että ammattiliitot tutkivat tällä hetkellä sen seurauksia ja pyrkivät laatimaan rakentavia strategioita työpaikkojen säilyttämiseksi, uudelleenkoulutuksen järjestämiseksi, työehtojen huonontumisen välttämiseksi ja palkkatason ylläpitämiseksi.

4.2   Euroopan komissio esitti vuonna 2007 yhteisymmärryksessä ammattijärjestöjen kanssa graafisen teollisuuden kuusikohtaisen toimintasuunnitelman, jonka sisältö on seuraava:

1)

Euroopan graafisen painoalan dynamiikan edistäminen globaaleilla markkinoilla

a)

Kumppanuudet ja liittoutumat

b)

Tuotantokustannusten hallinta

2)

Korkean lisäarvon palvelujen tarjoaminen asiakkaille

3)

Koulutustason parantaminen

4)

Vahvistettu eurooppalainen viitekehys - standardointi ja yhdenmukaistaminen

5)

Tutkimus- ja innovointitoimien koordinoitu lisääminen

6)

Graafisen teollisuuden julkisuuskuvan parantaminen.

ETSK tukee tätä suurelta osin edelleen ajankohtaista ehdotusta kaikin puolin ja on iloinen jo toteutetuista toimista. Komitea katsoo kuitenkin, että lähitulevaisuuden haasteisiin vastaamiseksi on toteuttava tiettyjä pikatoimenpiteitä, sillä EU:n kaikkiin jäsenvaltioihin ulottunut kriisi ja siitä johtuva taantuma ovat pahentaneet alan ongelmia huomattavasti.

4.3   Rahoituskriisi on myös korostanut työmarkkinaosapuolten suunnitelmallisen ja koordinoidun reaktion kiireellistä tarvetta. Nyt jos koskaan kaivataan aitoa komission ehdotukseen tukeutuvaa EU:n teollisuuspolitiikkaa. Yritystoiminnan tarpeeton keskittyminen ei ole suotavaa. Hallittua yhdistymistä on kuitenkin voitava harkita siirtymien hallinnassa, mukaan luettuna työajan lyhentäminen mahdollisimman monien työpaikkojen pelastamiseksi sekä uudelleenkoulutuksen ja sisäisen ja ulkoisen liikkuvuuden tehokkaaksi organisoimiseksi. Tarkistettavana olevan asetuksen N:o (EY) 2658/2000 mukaisesti sellaiset yritykset, joiden yhteenlaskettu markkinaosuus ei ylitä 20:tä prosenttia, voisivat pyrkiä solmimaan erikoistumissopimuksia tuotantotekniikoiden parantamiseksi ja pysyvyyttä edistävien mittakaavaetujen saavuttamiseksi.

4.4   Välittäjien toimintaa voitaisiin tutkia, jotta saadaan selville sen vaikutus hintojen määräytymiseen. Vapaata ja vääristymätöntä kilpailua on voitava harjoittaa, kunhan noudatetaan työnormeja ja kohtuullista palkkatasoa koskevia normeja sekä työehtosopimuksia kaikkialla, missä niitä EU:ssa käytetään.

4.5   Alan ylikapasiteettia on vähennettävä yhteisellä päätöksellä. Työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua ja työehtosopimusneuvotteluja on edistettävä kaikilla tasoilla kaikissa maissa, jotta uudelleenjärjestelyt voidaan toteuttaa yhteiskunnallisesti hyväksyttävien suuntaviivojen mukaisesti. Lisäksi EU-tasolla tulee viipymättä käynnistää virallinen ja suunnitelmallinen työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, jotta voidaan kehitellä alan haasteisiin soveltuvia ratkaisuja. ETSK muistuttaa, että alakohtaista työmarkkinavuoropuhelua voidaan käydä lausuntojen, yhteisten julkilausumien, suuntaviivojen, käytännesääntöjen, peruskirjojen ja sopimusten avulla.

4.6   Euroopan komission taloudellinen ja logistinen tuki on välttämätöntä terveen ja kukoistavan rullaoffset- ja syväpainoteollisuuden tulevaisuuden turvaamiseksi Euroopassa. ETSK kannustaa yrityksiä hyödyntämään muun muassa Euroopan sosiaalirahastosta, EAKR:stä, Euroopan globalisaatiorahastosta sekä Euroopan tutkimus- ja innovointirahastosta saatavilla olevia EU-tukia. Olisi myös toivottavaa arvioida, millaiset valmiudet Euroopan investointipankilla on rahoittaa yritysten mukautumista uusien tekniikoiden edellyttämiin toimiin. Eri tukijärjestelmien hyödyntäminen on toivottavaa, ja sen ainoana tavoitteena on oltava siirtymien helpottaminen – ei uudelleensijoittamisten välillinen rahoittaminen.

4.7   ETSK ehdottaa, että lähitulevaisuudessa toteutettaisiin seuraavat neljä aloitetta:

4.7.1

Luodaan teollisuuden, palkansaajien ja tutkijoiden edustajista koostuva korkean tason pohdintaryhmä, joka tutkisi tarkemmin, miten graafinen teollisuus voitaisiin järjestää keskipitkällä aikavälillä, ja tekisi ehdotuksia tarvittavasta uudesta yritysmallista.

4.7.2

Järjestetään kaikkien asianomaisten tahojen konferenssi yhteisten näkemysten laatimiseksi ja lähitulevaisuuden toimintanäkymien selvittämiseksi. Työmarkkinaosapuolia saatetaan pyytää määrittelemään alan kehitysskenaarioita ja ehdottamaan pikatoimenpiteitä markkinoiden ohjaamiseksi kestävälle uralle.

4.7.3

Teetetään alakohtaisen eurooppalaisen työmarkkinavuoropuhelun yhteydessä komission rahoituksella riippumaton tutkimus, jonka avulla pyritään saamaan lisävalaistusta alan keskipitkän ja pitkän aikavälin tulevaisuudennäkymistä ja jossa otetaan huomioon uudet tekniikat, kuluttajakäyttäytymisen kehitys sekä tavarantoimittajien ja tilaajien strategiat.

4.7.4.

Perustetaan ammatteja ja pätevyyksiä tarkasteleva seurantakeskus tai alakohtainen neuvosto, joka kartoittaisi nykyisiä ja tulevia ammatinkuvia. Hyvä tietämys pätevyysvaatimuksista on asianmukaisen koulutus- ja uudelleenkoulutuspolitiikan laadinnan ehdoton edellytys.

4.8   Alan kehityksen tehokkaan seurannan varmistamiseksi komission olisi perustettava luotettavan tietoaineiston keräämiseksi järjestelmä, jota asianomaiset toimijat voivat vapaasti käyttää.

Bryssel 14. heinäkuuta 2010

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtaja

Mario SEPI


(1)  Ifo, Investitionstest, München, Frühjahrsgutachten 2008 (investointeja koskeva tutkimus, München, kevät 2008).

(2)  Competitiveness of the European graphic industry, Euroopan komissio (2007).

(3)  Competitiveness of the European graphic industry, Euroopan komissio (2007).

(4)  Competitiveness of the European graphic industry, Euroopan komissio (2007).

(5)  The Future of Paper and Print in Europe, Stationers' and Newspaper Makers’ Company (2009).

(6)  Gennard J., The Impact of the financial crisis on the European graphical industry (2009).

(7)  Euroopan rullaoffset- ja syväpainoalan konferenssi, 16.-20. maaliskuuta 2009, Verona (Italia).

(8)  Mt.

(9)  UNI Europe -ammattiliiton selvitys työehtosopimuksista, Gennard J. (2009).

(10)  Gennard J., Annual Collective Bargaining Survey. UNI Europa (2008).


Top