EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52009IR0149

Alueiden komitean lausunto aiheesta Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia

EUVL C 79, 27.3.2010, p. 1–6 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

27.3.2010   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 79/1


5. JA 7. LOKAKUUTA 2009 PIDETTY 81. TÄYSISTUNTO

Alueiden komitean lausunto aiheesta ”Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia”

(2010/C 79/01)

I   YLEISTÄ

ALUEIDEN KOMITEA

1.

on tyytyväinen siihen, että Euroopan komissio ilmoitti alueiden komitean 8. lokakuuta 2008 Brysselissä pitämässä täysistunnossa, että se teettää erillisen Tonavan aluetta koskevan EU:n strategian, joka on verrattavissa Itämeren aluetta varten jo laadittuun strategiaan (1).

2.

on tyytyväinen siihen, että 18.–19. kesäkuuta 2009 kokoontunut Eurooppa-neuvosto pyysi komissiota esittämään EU:n strategian Tonavan aluetta varten vuoden 2010 loppuun mennessä.

3.

suhtautuu myönteisesti siihen, että alueiden komitea perusti 27. marraskuuta 2008 alueidenvälisen ”Tonavan alue” -työryhmän, ja tukee sen työskentelyä.

4.

on tyytyväinen Euroopan parlamentin Tonavan alueeseen kohdistamaan huomioon sekä toimiin perustaa myös Euroopan parlamentissa poliittisten ryhmien rajat ylittävä työryhmä (2).

5.

huomauttaa, että Tonavan aluetta koskevan EU:n strategian avulla pyritään lisäämään hyvinvointia, turvallisuutta ja rauhaa alueella asuvien kansalaisten keskuudessa. Tästä hyötyvät niin koko Euroopan unioni kuin alue- ja paikallisyhteisöt.

6.

toteaa, että nykyisessä 27 jäsenvaltion Euroopan unionissa makroalueilla on yhä tärkeämpi rooli erityisesti EU:n alueellisen koheesion käsitteen yhteydessä.

7.

toteaa, että Tonavan alue koostuu sekä Tonavaan rajoittuvista valtioista että maista, jotka sijaitsevat Tonavan valuma-alueella. Komitea toteaa edelleen, että Tonavan alue muodostuu EU:n jäsenvaltioista, ehdokasmaista, mahdollisista ehdokasmaista sekä valtioista, jotka kuuluvat Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin.

8.

korostaa Tonavan alueen eurooppalaisia näkymiä. Komitea painottaa samalla Tonavan alueen ulkoista ulottuvuutta ja tuo esiin, että Tonavan alueesta voi muodostua esikuva unionin ulkopuolisten maiden kanssa tehtävälle yhteistyölle.

9.

viittaa syvällisiin poliittisiin, taloudellisiin ja sosiaalisiin uudistuksiin, jotka ovat toteutuneet Tonavan alueella rautaesiripun murtumisen jälkeen. Euroopan komissio onkin sisällyttänyt kyseisen muutoksen aiheena vuoden 2009 työohjelmaansa (3) sekä tiedonantoonsa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealla ja Euroopan keskuspankille aiheesta ”Viisi vuotta laajentuneessa EU:ssa – Taloudelliset saavutukset ja haasteet” (4).

10.

panee merkille Tonavan alueen huomattavan vaikutuksen unionitasolla sekä demokratian ja oikeusvaltion edistämisen kyseisellä alueella. Komitea tukee etenkin Euroopan unioniin kuulumattomia Tonavan alueen valtioita niiden pyrkiessä kehittämään demokratiaa.

11.

katsoo, että alue- ja paikallistason yhteistyöllä on keskeinen rooli sekä unionin toissijaisuus-, kansalaisläheisyys- ja kumppanuusperiaatteiden toteutuksessa että unionin ulkopuolisten maiden vastuuntuntoisessa hallinnossa. Komitea korostaa Tonavan alueella tehtävän alue- ja paikallistason yhteistyön lisäarvoa edistettäessä ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden lähentymistä Euroopan unioniin.

12.

korostaa koko Tonavan alueen perinteistä kulttuurista ja historiallista yhteenkuuluvuutta sekä painottaa alue- ja paikallisviranomaisten panosta etenkin kyseisessä asiassa.

13.

ottaa huomioon Tonavan alueella ja sen puolesta toimivat nykyiset kansainväliset, kansalliset, alueelliset ja paikalliset yhteistyöhankkeet, verkostot ja instituutiot, sekä muistuttaa, että niiden hankkima kokemus ja tietämys tulee nivoa unionin toimielinten kanssa käytävään vuoropuheluun.

14.

tukee Euroopan komissiota pyrkimyksissä luoda tehokkaat ja laaja-alaiset suhteet naapurimaihin sekä mukautetut poliittiset ja taloudelliset suhteet yksittäisiin alueisiin ja kumppaneihin.

15.

painottaa Tonavan alueen erityistä merkitystä, roolia ja vastuuta. Alue muodostuu EU:n jäsenvaltioista, ehdokasmaista, mahdollisista ehdokasmaista sekä valtioista, jotka kuuluvat Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin. Tonavan alue on merkittävä yhtymäkohta Euroopan unionin koheesiopoliittisten ohjelmien, ehdokasmaiden ja mahdollisten ehdokasmaiden hyväksi toteutettavien toimien sekä Euroopan naapuruspolitiikan piiriin kuuluville maille suunniteltujen ohjelmien välillä.

16.

painottaa alueiden komitean poliittista roolia strategisissa puitteissa, joilla edistetään Euroopan komission toteuttaman Euroopan naapuruuspolitiikan sekä Tonavan aluetta koskevan EU:n strategian yhteen nivomista. Alueiden komiteassa tunnetaan paikallistason tarpeet, minkä vuoksi kyseisten toimien ja ohjelmien vaikutuksia voidaan arvioida itse paikalla erittäin tehokkaasti.

17.

korostaa, että Euroopan unionin koheesiopolitiikassa on tärkeää tunnustaa myös Tonavan makroalueen asema Itämeren ja Mustanmeren alueiden tavoin, ja painottaa sen merkitystä EU:n ja naapurimaiden tulevalle alueelliselle kehitykselle.

18.

katsoo, että etenkin Itämeren aluetta varten laaditun EU:n strategian sisällöllinen lähestymistapa on esikuvana Tonavan alueelle. Molemmat makroalueet edistävät sekä aiemmin kommunististen valtioiden integroitumista Euroopan unioniin että unionin ulkopuolisten maiden kanssa tehtävää yhteistyötä. Molemmilla alueilla EU:n sisäiset strategiat nivotaan Euroopan ulkopuolisten maiden kanssa toteutettaviin yhteistyön muotoihin. Tässä yhteydessä kannattaa mainita myös kokemukset, jotka on saatu Euroopan naapuruuspolitiikan täytäntöönpanosta syrjäisimmillä alueilla yhdessä niiden naapureina olevien EU:n ulkopuolisten maiden kanssa.

II   POLIITTISET SUOSITUKSET

ALUEIDEN KOMITEA

Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia

19.

katsoo, että Eurooppa-neuvoston komissiolle osoittama pyyntö esittää Tonavan aluetta koskeva EU:n strategia vuoden 2010 loppuun mennessä on merkki siitä, että Tonavan alueen merkitys Euroopan tulevalle kehitykselle ja EU:n naapuruussuhteille tunnustetaan. Komitea kehottaa komissiota kutsumaan alue- ja paikallisyhteisöt ja -instituutiot mukaan strategian laatimiseen, kunnioittamaan strategiaa toteutettaessa jäsenvaltioiden ja alue- ja paikallisviranomaisten toimivaltaa ja niiden sisäistä toimivallanjakoa sekä hyödyntämään olemassa olevia instituutioita, raportointivelvoitteita ja seurantamenettelyjä.

20.

katsoo, että alue- ja paikallisviranomaiset ja aluekehityksestä vastaavat tahot ovat Tonavan aluetta koskevan strategian yhteydessä välttämättömiä kumppaneita. Ne antavat merkittävän panoksen kehittämällä onnistuneesti Euroopan komission esittämiä alueellisen yhteenkuuluvuuden ja rajatylittävän yhteistyön käsitteitä. Talouselämää, tiedettä ja kulttuuria edustavilla sidosryhmillä, ympäristöjärjestöillä sekä yhteiskunnallisilla elimillä on tässä yhteydessä tärkeä rooli.

21.

kiinnittää huomiota siihen, että alue- ja paikallisviranomaiset sekä aluekehityksestä vastaavat tahot, jotka tuntevat kansalaisläheisyytensä vuoksi erittäin hyvin kansalaisten tarpeet ja toiveet, ovat keskeisessä asemassa suunniteltaessa, toteutettaessa ja kehitettäessä Euroopan komission ilmoituksen mukaista Tonavan aluetta koskevaa EU:n strategiaa.

22.

painottaa Tonavan alueen kehittämisen merkitystä tärkeänä tekijänä alueen valtioiden, alueiden, kuntien ja kansalaisten integroitumiselle Eurooppaan. Komitea tukee Euroopan parlamenttia, Eurooppa-neuvostoa ja Euroopan komissiota pyrkimyksissä edistää tätä integraatiota.

23.

suhtautuu myönteisesti Kaakkois-Euroopan vakaussopimuksen vaihtamiseen alueelliseen yhteistyöverkostoon (Regional Cooperation Council, RCC), joka toimii Kaakkois-Euroopan yhteistyöprosessin (South-East European Cooperation Process, SEECP) alaisuudessa. Tällainen alueulottuvuus on hyödyllinen Tonavan alueen erityisten tarpeiden ja vaatimusten kannalta.

Strategiset politiikanalat

24.

katsoo, että Tonavan aluetta koskevan EU:n strategian keskeisiä strategisia politiikanaloja ovat liikenne, ympäristönsuojelu ja energiavarmuus, talous, turvallisuus, koulutus ja kulttuuri, työllisyys sekä terveydenhoito ja sosiaaliasiat.

25.

muistuttaa suurista alueellisista eroista talouden suorituskyvyssä Tonavan alueella ja katsoo, että Tonavan alueen sisällyttäminen Euroopan komission toiminnan painopisteisiin vuonna 2010 sekä Tonavan alueen hahmottaminen yhtenäisenä suuralueena on kyseisen alueen integraation ja talouden kestävän kehityksen edellytys.

Liikenne

26.

kehottaa Euroopan komissiota ottamaan EU:n kestävän kehityksen strategian mukaisesti huomioon Tonavan erityisroolin tulevaisuuden yleiseurooppalaisena liikenne- ja vesiväylänä, jonka käyttö voi vähentää ratkaisevasti muiden eurooppalaisten liikenneväylien kuormitusta. Infrastruktuurin laajentaminen sekä vesi- että maaväylillä auttaa koko aluetta hyödyntämään asemaansa niin idän ja lännen kuin pohjoisen ja etelän välisenä linkkinä sekä parantamaan ennen kaikkea omaa kilpailukykyään.

27.

ehdottaa, että TEN-T-perusrakennehankkeet toteutetaan pikaisesti, sillä ne edistävät kestävästi Tonavan alueen liittämistä entistä paremmin nykyisiin eurooppalaisiin liikenneväyliin sekä Tonavan alueen valtioiden yhdistämistä entistä paremmin toisiinsa. Komitea kehottaa hankkeisiin osallistuvia paikallis- ja alueviranomaisia etsimään tässä yhteydessä ratkaisuehdotuksia pitkäaikaisiin ongelmiin ja pullonkauloihin sekä toteuttamaan ehdotukset kestäväpohjaisen kehityksen mukaisesti.

28.

painottaa, ettei liikenteen ja ympäristönsuojelun tule sulkea toisiaan pois vaan että ne päinvastoin kulkevat käsi kädessä. Komitea korostaa, että Tonavan alueen kestäväpohjaisen kehityksen olisi oltava ensisijainen tavoite. Tärkeää on myös soveltaa Tonavan kansainvälisen suojelukomission (International Commission for the Protection of the Danube River, ICPDR) ja Tonavan sivuhaaran Savan kansainvälisen komission (International Sava River Basin Commission, ISRBC) yhteisessä kannassa Tonavan alueen sisävesiliikenteen ja ympäristönsuojelun kehittämisestä julkituomia perusperiaatteita (Development of Inland Navigation and Environmental Protection of the Danube River Basin).

Ympäristönsuojelu ja energiavarmuus

29.

muistuttaa, että rajatylittävä yhteistyö on välttämätöntä ympäristöasioissa, ilmastonmuutoksen torjunnassa ja tulvasuojelussa.

30.

katsoo, että Tonavan alueen valtioilla on merkittävä rooli energiavarmuuden yhteydessä, ja painottaa myös Tonavan merkitystä luonnollisena ja uusiutuvana energialähteenä, joka tarjoaa arvokkaita mahdollisuuksia vesivoiman käyttöön. Tonavan tarjoamien mahdollisuuksien hyödyntämistä tulisi tukea etenkin siellä, missä ympäristöasiat ja talous voidaan sovittaa yhteen.

31.

viittaa tässä yhteydessä yleissopimuksiin, kuten Tonavan suojelua ja kestävää käyttöä koskevasta yhteistyöstä tehty yleissopimus (Tonavan suojelua koskeva yleissopimus (5)), joka tuli voimaan vuonna 1998 ja jolla perustettiin Tonavan kansainvälinen suojelukomissio (ICPDR), sekä puiteyleissopimus Karpaattien suojelusta ja kestävästä kehityksestä (Karpaatteja koskeva yleissopimus). Yhteinen julistus Tonavan alueen sisävesiliikenteen kehittämistä ja ympäristön suojelua koskevista suuntaviivoista (Joint Statement on Guiding Principles for the Development of Inland Navigation and Environmental Protection in the Danube River Basin) (6) on hyvä esimerkki kyseisestä yhteistyöstä.

32.

kehottaa jäsenvaltioita ja paikallis- ja alueviranomaisia Tonavan alueella sekä aluekehityksestä vastaavia tahoja osallistumaan Euroopan komission tukemiin ympäristöohjelmiin, kuten Life + -ohjelmaan (jokien ja jokilaaksojen kunnostus), Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmiin sekä Euroopan älykäs energiahuolto -ohjelmaan, jotta edistetään paikallisia energiaverkkohankkeita alueen paikallisviranomaisten keskuudessa.

33.

muistuttaa, että vesipuitedirektiivin toteuttamisella on määrä edistää myös kalavarojen kestäväpohjaista säilyttämistä. Tonavan vesistön kalakanta on lajistoltaan hyvin rikas, ja siihen kuuluu monia kotoperäisiä kalalajeja. Tämän vuoksi kalavaroja on erityisesti suojeltava.

34.

korostaa kestävään kehitykseen perustuvien yhteisön toimintatapojen merkitystä matkailualalla. Tonavan alueen valtiot voivat esimerkiksi Espoon (7), Århusin (8) ja Bernin (9) yleissopimuksia täytäntöön pannessaan vahvistaa yhteistyötään. Esimerkiksi Tonavan varren pyörätie on osoitus tällaisen yhteistyön hyödystä kaikille osanottajille.

35.

katsoo, että etenkin alue- ja paikallisviranomaisten sekä aluekehityksestä vastaavien tahojen kokemustenvaihto kyseisillä aloilla on hyödyllistä Tonavan alueen kokonaiskehitykselle. Asian- ja paikallistuntemuksensa ansiosta alue- ja paikallisviranomaiset varmistavat, että yhteiset suunnitelmat toteutetaan järkevästi. Hallitusten yhteiset sopimukset ja yhteistyö, jota monet Tonavan alueen valtiot ja alueet tekevät keskenään, ovat esimerkkejä tavoitteellisen yhteistyön muodosta.

Talous

36.

muistuttaa, että Tonavaa olisi myös pidettävä alueen taloudellisen kehityksen vektorina. Tämä koskee esimerkiksi vesi- ja maaväylien yhdistämistä sekä satamien ja alueella sijaitsevien talouskeskusten yhteyksiä.

37.

muistuttaa rajatylittävien hankkeiden merkityksestä, sillä kyseisten hankkeiden avulla voidaan voittaa raja-alueiden taloudellinen eristyneisyys sekä edistää niiden kilpailukykyä ja vakautta.

38.

toteaa, että alueilla ja kunnilla on keskeinen rooli tuettaessa yhteyksien luomista pienten ja keskisuurten yritysten tasolla.

39.

pitää kaiken kaikkiaan tärkeänä, että tuetaan nykyistä voimakkaammin myös valtioista riippumattomien organisaatioiden, talous- ja yhteiskuntaelämän toimijoiden sekä alue- ja paikallisviranomaisten rajatylittäviä ja ylikansallisia hankkeita. Tässä yhteydessä on huolehdittava siitä, että rajatylittävien, valtioiden välisten ja alueiden välisten alueellisten yhteistyöohjelmien (tavoite 3) sekä tavoite 1- ja tavoite 2 -ohjelmien yhteisvaikutukset hyödynnetään. Näin Tonavan alueella sijaitsevia, EU:n ulkopuolisia valtioita, alueita ja kuntia voitaisiin lähentää unioniin sekä etenkin välittää ihmisille itse paikalla demokratiaan ja oikeusvaltioon liittyviä Euroopan unionin arvoja. Komitea katsoo, että Tonavan alueen kestävän talouskehityksen kannalta on erityisen tärkeää tiivistää yhteistyötä teknologiansiirron ja tutkimuksen aloilla olemassa olevien mahdollisuuksien (henkilöresurssien ja infrastruktuurin) pohjalta.

40.

kehottaa Tonavan alueen maiden toimivaltaisia viranomaisia ryhtymään asianmukaisiin toimenpiteisiin sen varmistamiseksi, että paikallis- ja alueviranomaiset voivat osallistua tuleviin eurooppalaisiin alueellisen yhteistyön yhtymiin (European Grouping of Territorial Cooperation, EAYY) asetuksessa (EY) N:o 1082/2006 määritetyllä tavalla.

Turvallisuus

41.

muistuttaa, että Tonava on erittäin liikennöity joki ja että tulevaisuudessa liikenne lisääntynee edelleen. Komitea korostaakin liikenneturvallisuuden parantamiseen tähtäävien toimien merkitystä.

42.

viittaa tässä yhteydessä Belgradin yleissopimukseen (10), jossa säädetään liikennöinnistä Tonavalla.

43.

kehottaa Tonavaan rajoittuvia valtioita torjumaan edelleen yhdessä kaikkia rajatylittävän rikollisuuden muotoja, etenkin järjestäytynyttä rikollisuutta, huumeiden salakuljetusta, laitonta maahanmuuttoa ja ihmiskauppaa.

44.

korostaa ympäristöturvallisuuden merkitystä yleisen turvallisuuden osatekijänä, kun ajatellaan erityisesti rajatylittävän saastumisen ja tulvien torjuntaa.

Koulutus ja kulttuuri

45.

painottaa alue- ja paikallisviranomaisten roolia edistettäessä kulttuurien vuoropuhelua. Kaupungit ja alueet voivat usein heterogeenisen väestönsä ja välittömien kokemustensa ansiosta tukea erityisen hyvin kulttuurien ja uskontojen vuoropuhelua.

46.

muistuttaa Tonavaan rajoittuvissa valtioissa sijaitsevien alkuperä- ja kotimaiden kanssa tehtävän alueellisen kulttuurityön yhdistävästä merkityksestä edistettäessä Euroopan yhteenkasvamista.

47.

muistuttaa ystävyyskaupunkitoiminnan laajentamisen merkityksestä. Esimerkkinä mainittakoon DonauHanse®-verkosto. Ystävyyskaupunkitoiminta on tärkeää pyrittäessä toteuttamaan Euroopan unionin kansalaisten suoran osallistumisen kautta eurooppalaista tunnuslausetta ”moninaisuudessaan yhtenäinen”. Keskinäisellä vuoropuhelulla vähennetään kulttuurien välisiä ennakkoluuloja, luodaan kehys taloudelliselle ja sosiaaliselle yhteistyölle ja kestävälle kehitykselle sekä edistetään näin Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamista.

48.

muistuttaa, että eurooppalaisen Tonava-akatemian (Europäische Donauakademie), Budapestissä toimivan Andrássy Gyula -yliopiston tai Tonavan alueen ja Keski-Euroopan instituutin (Institut für Donauraum und Mitteleuropa, IDM) kaltaisilla elimillä saattaa olla tärkeä rooli yhdistettäessä olemassa olevaa potentiaalia ja luotaessa uusia kohderyhmiä.

Työ, terveydenhuolto ja sosiaaliasiat

49.

muistuttaa Euroopan köyhyyden ja sosiaalisen syrjäytymisen vastaisen teemavuoden (2010) ja Euroopan vapaaehtoistoiminnan teemavuoden (2011) innoittamana, että Tonavan alueen taloudelliseen kehitykseen on välttämättä liityttävä sosiaalinen kehitys, jotta yhteiskunta saadaan vakuuttuneeksi siitä, että Euroopan unioni hyödyttää kaikkia kansalaisia.

50.

kiittää kaikkia toimijoita, jotka vaihtavat kokemuksia valtioiden organisaatioiden ja valtioista riippumattomien organisaatioiden kanssa Tonavan alueella sosiaali- ja terveydenhuoltoalan kehityksen nopeuttamiseksi, ja kehottaa niitä jatkamaan tätä tukea kaikilla tasoilla.

Yhtenäinen EU:n tukialue

51.

toteaa, että kun ajatellaan globalisaatiota ja Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamista, kilpailukykyyn ja tulevaisuuteen suuntautuneiden alueiden kehityksellä on yhä tärkeämpi rooli.

52.

muistuttaa, että Tonavan alue on nykyisellä tukikaudella 2007–2013 jakautunut kahteen – osittain päällekkäiseen – ylikansalliseen EU:n tukialueeseen: Keski-Eurooppaan ja Kaakkois-Eurooppaan. Aiemmin yhtenäisen, Itämeren ja Egeanmeren välisen Keski- ja Kaakkois-Euroopan tukialueen (CADSES) jakamisella saattaa olla etenkin Tonavan alueella pysyviä haittavaikutuksia alueelliseen, sosiaaliseen ja taloudelliseen koheesioon. Tonavan alueella on erityisen maantieteellisen ja kulttuuris-historiallisen merkityksensä vuoksi ja etenkin Itä- ja Länsi-Euroopan koheesiota ajatellen erityinen poliittis-strateginen alueulottuvuus. Alueen geopoliittisen merkityksen vuoksi tämä voitaisiin ottaa parhaiten huomioon luomalla itsenäinen yhteistyöalue.

53.

toteaa, että Tonavan alueen taloudellisen, sosiaalisen, ekologisen ja kulttuurisen potentiaalin täysimääräiseksi hyödyntämiseksi aluetta olisikin tarkasteltava vain yhtenä ylikansallisena eurooppalaisena tukialueena. Yhtenäisen EU:n tukialueen ansiosta

alueen mahdollisuuksia voidaan hyödyntää tehokkaasti etenkin strategisilla politiikanaloilla, joita ovat perusrakenteet, vesiväylät, tulvasuojelu, energia ja energiavarmuus, kestäväpohjainen talous ja ympäristöpolitiikka.

yhteistä taloudellista potentiaalia voidaan käyttää täysimääräisesti ja kestävästi.

voidaan vauhdittaa kansallisella sekä alue- ja paikallistasolla tehtävää yhteistyötä.

Tonavan alue voidaan ymmärtää koko Euroopan yhteiseksi kulttuuriseksi, historialliseksi ja luonnonperinnöksi.

54.

kehottaa unionin toimielimiä kohtelemaan Tonavan aluetta seuraavalla tukikaudella yhtenäisenä ylikansallisena EU:n tukialueena. Liittymistä valmisteleva väline (Pre-Accession Instrument, IPA) ja eurooppalainen naapuruuden ja kumppanuuden väline (European Neighbourhood and Partnership Instrument, ENPI) ovat joustavia toimia, joilla edistetään ehdokasmaiden, mahdollisten ehdokasmaiden sekä unionin ulkopuolisten maiden täysimääräistä integroitumista koko tukialueeseen. Tuen jatkaminen edelleen edistää Tonavan alueen yhtenäistä kehitystä. Komitea kehottaa tutkimaan tässä yhteydessä, voidaanko Euroopan aluekehitysrahaston, IPAn ja ENPIn tukivälineet Euroopan alueellisen yhteistyön ohjelmien osalta nivoa komissiossa yhdeksi kokonaisuudeksi, jonka hoidosta vastaisi yksi ainoa komission yksikkö.

Bryssel 7. lokakuuta 2009

Alueiden komitean puheenjohtaja

Luc VAN DEN BRANDE


(1)  Euroopan komission jäsen Danuta Hübner vaatii Tonavan aluetta koskevaa EU:n strategiaa lehdistötiedotteessa IP/08/1461.

(2)  Victor Boştinarun ja Daciana Octavia Sârbun kirjallinen kannanotto Tonavaa koskevan strategian laatimisesta ja käyttöönotosta vastaavan työryhmän perustamisesta, PE422.681v01-00, esitetty 23. maaliskuuta 2009.

(3)  Euroopan komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”Komission lainsäädäntö- ja työohjelma vuodeksi 2009 – Kohti parempaa Eurooppaa”, KOM(2008) 712 lopullinen.

(4)  Euroopan komission tiedonanto Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle, alueiden komitealle ja Euroopan keskuspankille ”Viisi vuotta laajentuneessa EU:ssa – Taloudelliset saavutukset ja haasteet”, KOM(2009) 79 lopullinen.

(5)  Yleissopimus Tonavan suojelua ja kestävää käyttöä koskevasta yhteistyöstä, allekirjoitettu Sofiassa 29. kesäkuuta 1994.

(6)  http://www.icpdr.org/icpdr-pages/navigation_and_ecology_process.htm

(7)  Yleissopimus valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arvioinnista, allekirjoitettu Espoossa 25. helmikuuta 1991.

(8)  Yleissopimus tiedon saannista, kansalaisten osallistumisoikeudesta päätöksentekoon sekä muutoksenhaku- ja vireillepano-oikeudesta ympäristöasioissa, allekirjoitettu Århusissa 25. kesäkuuta 1998.

(9)  Yleissopimus Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristön suojelusta, allekirjoitettu Bernissä 19. syyskuuta 1979.

(10)  Tonavan vesiliikenteestä tehty yleissopimus, allekirjoitettu Belgradissa 18. elokuuta 1948.


Top