15.10.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

CE 247/32

A.

katsoo, että Euroopan unionilla on erityinen velvollisuus valvoa Euroopan kulttuurista rikkautta ja että Euroopan kulttuuriperintö on säilytettävä, se on tuotava julkisuuteen ja sitä on jaettava kaikissa ulottuvuuksissaan ja kaikin keinoin sekä unionissa että sen ulkopuolella, mikä ei kuitenkaan merkitse sitä, että torjuttaisiin se tosiasia, että kaikkiin muihin kulttuureihin on suotavaa suhtautua mahdollisimman avoimesti,

B.

ottaa huomioon, että taide ja kulttuuri ovat keino ilmaisukyvyn ja tietoisuuden lisäämiseen henkilökohtaisessa ja sosiaalisessa kehityksessä ja että ne antavat yksilöille ja yhteisöille mahdollisuuden käsitellä perinteitään ja muistojaan sekä suunnitella yksilöllistä ja kollektiivista tulevaisuuttaan,

C.

ottaa huomioon, että taide ja kulttuuri avaavat uusia mahdollisuuksia vuoropuheluun, lisäävät kulttuurien keskinäistä ymmärtämystä ja antavat yksilöille ja ryhmille mahdollisuuden laajentaa näkemyksiään,

D.

ottaa huomioon, että taide ja kulttuuri tarjotessaan mahdollisuuden ajatusten vaihtoon, keskusteluun ja luovuuteen ja ideoiden toteuttamiseen kannustaa kansalaisten osallistumiseen,

E.

katsoo, että alkulähteistään, kuten kreikkalaisroomalaisesta ja juutalaiskristillisestä antiikin ajasta, kumpuava Euroopan kulttuuriperintö on ilmaisumuotojensa moninaisuudessa tehnyt Euroopasta historian mittaan kaikkien maanosien edelläkävijän, se on osoittautunut vertaansa vailla olevaksi innovaatioita, kehitystä ja edistystä eteenpäin vieväksi voimaksi, se on levinnyt kaikkiin suuntiin ja on edelleenkin merkittävä kiintopiste humanismin, henkisen rikkauden ja virkistyksen sekä suvaitsevuuden ja kansalaisoikeuksien aloilla,

F.

katsoo, että yhä globalisoituneemmassa maailmassa Euroopan kulttuurinen rikkaus on olennainen kokonaisuus, jonka huomattavat erityispiirteet tuovat todellista eurooppalaista lisäarvoa ja jolla on olennainen asema identiteetin muodostamisessa sekä Euroopan että Euroopan unionin tasolla maailman ymmärtämiseksi, Euroopan yhtenäisyyden takaamiseksi, erityislaadun vahvistamiseksi ja ilmaisemiseksi muiden kansojen parissa,

G.

katsoo, että joustavuus ja liikkuvuus ovat luonnollinen osa taideammattien harjoittamista,

H.

ottaa huomioon, että taiteelliset tuotantohankkeet saattavat yhteen eurooppalaisia ja Euroopan ulkopuolisia taiteilijoita, ja että kansalliset politiikat, joissa Euroopan sisällä liikkuvilta henkilöiltä vaaditaan viisumi, rajoittavat taiteilijoiden liikkuvuutta,

I.

ottaa huomioon, että eurooppalaisen kulttuuriperinnön erityiset historialliset ilmenemismuodot muissa maanosissa antavat aihetta erityisiin toimiin, joissa korostetaan sivilisaation rakentamista, keskinäistä ymmärrystä ja rakentavaa lähestymistapaa tällaisia ilmenemismuotoja edustavien kansojen välillä,

J.

ottaa huomioon, että paikallisilla ja alueellisilla viranomaisilla on tärkeä osuus kulttuurin kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa, koska ne voivat erityisesti suojella kulttuuriperintöä ja edistää taideinnovaatioita alueillaan; katsoo, että tämä seikka olisi otettava asianmukaisesti huomioon kulttuuria koskevan Euroopan toimintasuunnitelman mukauttamisessa kansainvälistymiseen,

K.

katsoo, että Euroopan ulkopuolelta tulevien maahanmuuttajien, matkailijoiden ja muiden vierailijoiden on kunnioitettava Euroopan kulttuuriperintöä, jolla on etuoikeutettu asema jäsenvaltioissa,

L.

ottaa huomioon, että Euroopan luovan työn tekijät, taiteilijat ja kulttuuriteollisuus ovat toisaalta ratkaisevassa asemassa eurooppalaisen kulttuuri-identiteetin luomisessa, arvojen levittämisessä sekä sellaisen Euroopan kansalaisuuden jatkuvassa kehittämisessä, joka nousee kansallisvaltion yläpuolelle mutta joka tunnustaa myös kulttuurien monimuotoisuuden sekä Euroopan tasolla että kansallisella, alueellisella ja kielellisellä tasolla,

M.

ottaa huomioon, että eurooppalaisten luovan työn tekijöiden, taiteilijoiden ja kulttuurielinkeinojen harjoittajien toimilla on myös todellisia vaikutuksia taloudellisiin tuloihin, varallisuuden lähteisiin ja työpaikkojen luomiseen Euroopan unionissa,

N.

ottaa huomioon, että tekniikan kehittyessä kulttuurituotteita tuotetaan, jaetaan ja käytetään yhä useammin sähköisessä muodossa, ja toimintalinjoissa on syytä pitää tämä kehitys mielessä,

O.

ottaa huomioon, että kulttuurielinkeinot Euroopassa ovat suojattuja kauppaa koskeviin sääntöihin nähden ja että tämä kuvaa hyvin eurooppalaista käsitystä siitä, että kulttuurituotteet ja -palvelut eroavat muista tavaroista ja palveluista ja edellyttävät erityisiä sääntöjä,

P.

ottaa huomioon, että Euroopan unionin tärkeimmät museot ja kulttuuri-instituutiot lisäävät jatkuvasti taloudellisesti tärkeää vaihtoa vastaavien muun maailman instituutioiden kanssa ja että tästä merkittävästä tulonlähteestä saatavat tulot ylittävät matkailutulot,

Q.

ottaa huomioon, että jäsenvaltioiden historialliskulttuurinen sekä arkeologinen perintö ansaitsee mahdollisimman suuren suojelun laittoman viennin vaaroilta ja yleensäkin laittomalta kaupalta, kuten määrätään kulttuuriomaisuuden luvattoman tuonnin, viennin ja omistusoikeuden siirron kieltämiseksi ja ehkäisemiseksi 14. marraskuuta 1970 tehdyssä yleissopimuksessa sekä muissa sovellettavissa kansainvälisissä säännöksissä,

R.

katsoo, että Euroopan unionin on osoitettava solidaarisuuttaan suojellakseen kolmansien maiden ja etenkin kulttuurialalla jälkeenjääneiden maiden kulttuuriperintöä ja toimittava aktiivisesti alkuperämaassaan suojeltujen kulttuurituotteiden laittoman maahantuonnin estämiseksi,

S.

ottaa huomioon, että kulttuurituotteiden ja -palvelujen kauppatase on negatiivinen Euroopan unionissa,

T.

ottaa huomioon, että talouden globalisaatio ja maailmanlaajuisen kulttuuriteollisuuden kehittäminen ovat haaste kielten ja kulttuurien monimuotoisuudelle, joka on jo sinänsä itseisarvo, ja siksi on tärkeää löytää yhteinen eurooppalainen lähestymistapa, jolla tähän haasteeseen voidaan vastata,

U.

katsoo, että matkailuteollisuus ja siihen liittyvät palvelut ovat kansainvälisen kaupan ja kulttuurin yhtymäkohta ja että suhteissa EU:n ja kolmansien maiden välillä niistä saattaisi muodostua paras keino nostaa eurooppalaisten kulttuurikohteiden profiilia, jolloin koituisi samalla hyötyä kaupankäynnille ja täten autettaisiin varmistamaan sosiaalinen, kulttuurinen ja ympäristöllinen kestävyys,

V.

ottaa huomioon, että kulttuurituotteiden ja -palveluiden kansainvälisestä kaupasta ei ole juurikaan olemassa luotettavia ja tarkoituksenmukaisia tilastotietoja,

W.

ottaa huomioon, että digitaalitekniikka on nähtävä uudenlaisena mahdollisuutena levittää kulttuurituotteita ja -palveluita kaikkialle maailmaan, millä voidaan edistää kulttuurien välistä ymmärrystä, edellyttäen, että tämä tekniikka on vapaasti ja puolueettomasti kaikkien käytettävissä ja että kulttuurista ja kielellistä monimuotoisuutta kunnioitetaan,

X.

ottaa huomioon, että uudet mediateknologiat, kuten avoimeen lähdekoodiin perustuvat Internet-portaalit ja -palvelut ja niiden kehittäminen, saavat alati yhä enemmän sisältöä ollakseen kilpailukykyisiä,

Y.

ottaa huomioon, että tämä kehitys synnyttää ennennäkemättömiä haasteita, jotka edellyttävät uudenlaista ajattelua tekijänoikeuksien suojaan, tavaroiden laittomaan valmistamiseen ja luvattomaan digitalisointiin vaikuttavien kysymysten hallinnan ja sääntelyn yhteydessä, kun otetaan huomioon tarve löytää sopiva tasapaino kulttuurituotteiden ja palveluiden tasavertaisen saatavuuden sekä taiteellisen ja luovan työn uusien muotojen välillä,

Z.

ottaa huomioon, että kulttuurituotteiden väärentäminen ja laiton valmistaminen johtavat työpaikkojen menetykseen Euroopan unionissa ja heikentävät kulttuuriteollisuuden kilpailukykyä sekä tuotteiden laatua, ja tämä vaikuttaa erityisesti jäsenvaltioihin, joiden perustulonlähteenä on kulttuurituotteiden tuotanto ja taloudellinen hyödyntäminen,

AA.

ottaa huomioon, että komissiolle on annettu lopullinen valta eurooppalaisten elinkeinonharjoittajien teollis- ja tekijänoikeuksien suojelemiseksi kansainvälisissä yhteyksissä sekä suhteessa niihin kauppakumppaneihin, joilla ei ole asianmukaista lainsäädäntöä tällä alalla,

AB.

ottaa huomioon, että kulttuuri on sisällytetty nimenomaisesti Euroopan unionin vapaakauppasopimuksiin ja muihin kaupan välineisiin,

AC.

toteaa, että kulttuuri ja kieli ovat aluekehityksen liikkeellepanevia voimia ja auttavat houkuttelemaan investointeja, erityisesti alikehittyneillä alueilla, joilla on vähän luonnonvaroja tai nähtävyyksiä, ja että taiteilijat ja kulttuurilaitokset ovat keskeisessä asemassa muodostettaessa alueiden identiteettiä ja lisättäessä niiden vetovoimaa sekä Euroopan yhdentymisprosessissa,

AD.

toteaa, että kulttuuriala on erityisen tärkeä (erityisesti pienten ja keskikokoisten) kaupunkien ja maaseutujen kehitykselle, sillä se lisää työpaikkoja ja talouskasvua, ja katsoo, että sosiaalisessa elämässä kulttuuri-identiteetti on tärkeä alueiden ja paikallisyhteisöjen yhdentymistä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta edistävä tekijä,

AE.

toteaa, että yhteenkuuluvuutta ja maaseudun kehittämistä koskevilla toimintalinjoilla voidaan tukea kulttuuriperinnön kunnostamista ja tehdä tunnetuksi taideammatteja alueiden vetovoiman lisäämiseksi,

AF.

toteaa, että pk-yritysten ja yksityisen pääoman pitäisi olla entistä merkittävämmässä asemassa kulttuurialalla, ja ne olisikin otettava mukaan hankkeiden ja toimenpiteiden toteutukseen varsinkin julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksien avulla;

1.

suhtautuu myönteisesti komission tiedonantoon kulttuuria koskevasta Euroopan toimintasuunnitelmasta ja hyväksyy siinä esitetyt tavoitteet; muistuttaa korostaneensa useita kertoja, että kulttuurilla on olennainen ja rakentava asema Lissabonin strategian täytäntöönpanossa ja maailmanlaajuista hallintoa sekä kestävää kehitystä koskevan uuden pilarin luomisessa;

2.

pitää samoin myönteisenä, että neuvosto on ottanut yllä mainitun komission tiedonannon hyvin vastaan, kuten edellä mainitusta neuvoston 16. marraskuuta 2007 antamasta päätöslauselmasta ilmenee;

3.

painottaa, että paikalliset, alueelliset ja kansalliset viranomaiset ovat avainasemassa kulttuurin kehittämisessä ja edistämisessä ja erityisesti kulttuuriperinnön suojelemisessa sekä taideinnovaatioiden ja luovan teollisuuden edistämisessä;

4.

pitää myönteisenä, että komissio on kiinnostunut taiteilijoiden ja kulttuurialan ammattilaisten liikkuvuudesta;

5.

korostaa, että on edistettävä nuorten eurooppalaisten taiteilijoiden esiintuloa ja liikkuvuutta;

6.

pahoittelee, ettei kulttuuria kansainvälistyvässä maailmassa koskevaan Euroopan toimintasuunnitelmaan ole sitä laadittaessa sisällytetty viittausta kaupunkien sekä paikallisviranomaisten ja alueiden välisten lukuisten kumppanuuksien merkitykseen;

7.

painottaa, että kulttuurilla on tärkeä osuus uudistetun Lissabonin strategian tavoitteiden saavuttamisessa, ja kiinnittää huomiota siihen, että kulttuurilla on merkittävä osuus hyvän ja dynaamisen elinympäristön luomisessa, koska kulttuurimatkailu tarjoaa suunnattoman suuret mahdollisuudet monien alueiden taloudelliseen kehitykseen;

8.

korostaa, että sovellettaessa Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 151 artiklaa kulttuurisen monimuotoisuuden ja kansallisten identiteettien kunnioituksen hengessä kulttuurin alalla on mahdollista toimia ainoastaan yhteistyöpolitiikan ja jäsenvaltioiden välisten kumppanuussopimusten perusteella; painottaa myös Euroopan unionin alueiden merkitystä tärkeänä kulttuuriyhteistyön foorumina;

9.

on huolissaan siitä, että tiedonannossa ei onnistuta selvittämään ongelmaa, joka koskee nykytaidetta ja perinteistä taidetta koskevia väärinymmärryksiä, Euroopan kulttuuriperintöä sekä voittoa tavoittelevaa ja tuottoisaa ”luovaa teollisuutta”; toteaa lisäksi, että toimintasuunnitelmassa vahvistetuissa tavoitteissa kulttuuri käsitetään alaksi, jolla on tärkeä yhteiskunnallinen, taloudellinen, poliittinen ja yleisemmin ”instrumentaalinen” merkitys, mutta niissä ei pidetä kulttuuria itsessään merkityksellisenä (culture qua culture);

10.

on huolissaan siitä, että keskustelussa kulttuurien välisestä ja kulttuuria koskevasta vuoropuhelusta sekä siitä, mitä ”kulttuurilla” tarkoitetaan, katsotaan usein, että kulttuuri yhdistää ihmisiä pikemminkin kuin tasoittaa eroja; toteaa, että tässä yhteydessä voitaisiin siteerata Jean Monnet'a, jonka mukaan niistä nuorista ihmisistä, jotka ovat tutustuneet eri kulttuurien saavutuksiin, mutta jotka edelleen rakastavat omaa maataan ja ovat siitä ylpeitä, tulee eurooppalaisia;

11.

pitää tarpeellisena Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 151 artiklan 4 kohdan täysimääräisen ja johdonmukaisen toteuttamisen kannalta ottaa huomioon kulttuurialan erityispiirteet – erityisesti luomis- ja innovaatiovalmiudet sekä kulttuurin yhteiskunnallisen merkityksen – kulttuuri- ja taloushyödykkeinä, jotta kulttuuri voisi täysin lunastaa sille Lissabonin strategiassa kuuluvan paikkansa;

12.

katsoo, että komission tavoite kansalaisyhteiskunnan kanssa käytävän vuoropuhelun edistämisestä kulttuurialalla on ratkaisevan tärkeää johdonmukaisen kulttuuria koskevan Euroopan toimintasuunnitelman kehityksen kannalta ja että Euroopan politiikat voivat vain tällaisen jäsennellyn vuoropuhelun avulla vastata eurooppalaisten taiteilijoiden ja kulttuurialan toimijoiden tarpeisiin;

13.

kehottaa komissiota esittämään suosituksia digitaalioikeuksien hallintaan tarkoitettujen järjestelmien turvaamiseksi, joissa otetaan huomioon sekä EU:n sisämarkkinoiden että kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista koskevan Unescon yleissopimuksen vaatimukset kulttuurin monimuotoisuuden suojelemisesta;

14.

painottaa, että kulttuurin tuottavuus ja taiteilijoiden luovuus on taattava kestävästi, mikä kuitenkin edellyttää taiteilijoiden sosiaaliturvan takaamista, kuten verotusta, työtä ja sosiaaliturvaa sekä tekijänoikeuksia koskevia asianmukaisia ehtoja;

15.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita panemaan täytäntöön kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista koskevan Unescon yleissopimuksen ja ottamaan sopimuksessa vahvistetut periaatteet täysimääräisesti huomioon sisäisissä ja ulkoisissa politiikoissaan;

16.

muistuttaa komissiota siitä, että yhteisö on velvollinen soveltamaan kulttuuri-ilmaisujen moninaisuuden suojelemista koskevaa Unescon yleissopimusta käyttäessään toimivaltaansa sopimukseen sisältyvillä aloilla ja että kyse on seuraavista aloista: yhteinen kauppapolitiikka, kehitysyhteistyö, kolmansien maiden kanssa tehtävä taloutta ja rahoitusta koskeva sekä tekninen yhteistyö, tavaroiden, henkilöiden, palvelujen ja pääoman vapaa liikkuvuus, kilpailu ja sisämarkkinat, henkinen omaisuus mukaan lukien (7);

17.

katsoo, että kulttuurialalla tällä hetkellä olemassa olevat yhteisön ohjelmat eivät ole täysin yhteisen eurooppalaisen kulttuuriperinnön mukaisia, ja kehottaa komissiota vastaamaan tilanteeseen ehdottamalla sellaisten erityisten ohjelmien luomista, jotka edistävät taiteellista luovuutta ja mahdollistavat laajemman ja syvemmän yhteyden ylläpitämisen sellaisiin aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin ja arvoihin, joissa eurooppalainen kulttuuriperintö yhdistyy ja jotka edistävät näiden arvojen ja hyödykkeiden vuorovaikutusta identiteettejä ja eroja koskevan humanistisen käsityksen mukaisesti sekä nykyisessä kulttuurituotannossa ja jotka mahdollistavat kulttuurituotannosta nauttimisen ja sen jakamisen;

18.

korostaa, että kaikissa kulttuurialan ohjelmissa on hyvin myönteisiä ulottuvuuksia yhteenkuuluvuuden, tosiasiallisen lähentymisen, talouskasvun, kestävän kehityksen, innovaation, työllisyyden ja kilpailukyvyn osalta;

19.

muistuttaa, että Euroopan unionilla on keskeinen rooli sellaisten konkreettisten toimien aloittamisessa, jotka aidosti mahdollistavat eurooppalaisten ja yhteisön ulkopuolisten taiteilijoiden liikkuvuuden;

20.

vaatii, että otetaan käyttöön taiteilijoille tarkoitettu erityisviisumi, joka antaa heille mahdollisuuden vastata nopeasti myöntävästi heille tarjottuun lyhytaikaiseen työsuhteeseen;

21.

muistuttaa EU:n vetovoimaisen kulttuurihankkeen – the European Capital of Culture scheme – strategisesta merkityksestä ja toteaa, että se edistää merkittävästi kaupunkien ja alueiden sosiaalista ja taloudellista kehitystä tuottamalla niille eurooppalaista lisäarvoa;

22.

kehottaa komissiota kiinnittämään erityistä huomiota vuosien 2007–2011 eurooppalaisten kulttuuripääkaupunkien ja vuoden 2010 kulttuurikaupunkien verkon väliseen vahvaan ja tehokkaaseen yhteistyöhön, joka saattaa yhteen yli 20 unkarilaista, saksalaista ja turkkilaista kaupunkia tekemään yhteistyötä niiden omien eurooppalaisten kulttuuritavoitteiden saavuttamiseksi, osallistumaan kulttuuripääkaupunkien valmistelevaan työhön sekä esittämään hankkeensa samanaikaisesti monissa eri paikoissa;

23.

katsoo, että liikkuvuus ja joustavuus ovat ainoa tapa taata sekä taide-elämän elossa säilyminen kussakin jäsenvaltiossa että Euroopan kulttuuri-identiteetin kehittyminen;

24.

suosittelee neuvostolle ja komissiolle yhteisen ohjelman perustamista Euroopan klassisen kulttuuriperinnön sekä vuosisatojen saatossa tehtyjen kaikkia kulttuurin ulottuvuuksia koskevien kansallisten kulttuurien aikaansaannosten arvon nostamiseksi samanaikaisesti Kulttuuri 2007–2013 -ohjelman kanssa ja kyseistä ohjelmaa täydentäen, ottaen samalla huomioon kulttuurialan tulevat tarpeet;

25.

kehottaa komissiota tehostamaan Kulttuuri 2007–2013 -ohjelmaan kuuluvaa käännöskirjallisuuden tukipolitiikkaansa;

26.

kehottaa komissiota luomaan ohjelman, jolla edistetään eurooppalaisten kielten arvon nostamista maailmassa ja niiden asemaa muiden maanosien luovassa kulttuuritoiminnassa vastavuoroisen tuntemuksen sekä ymmärtämyksen helpottamiseksi ja näillä kielillä Euroopan ulkopuolella tuotetun ja välitetyn kulttuurisen vuorovaikutuksen helpottamiseksi;

27.

kehottaa komissiota vahvistamaan ja edistämään kansainvälistä kulttuurivaihtoa, kulttuurien välisten tietojen ja taitojen hankkimista sekä kansalaisten monikielisyyttä Euroopan unionissa;

28.

painottaa, että ottaen huomioon vuoden 2008 nimeämisen kulttuurien välisen vuoropuhelun eurooppalaiseksi teemavuodeksi Euroopan unionin olisi pantava kulttuurien välinen vuoropuhelu täytäntöön käytännössä ja avauduttava muille kulttuureille sekä edistettävä ja kehitettävä yhteistyömahdollisuuksia ehdottamalla mielenkiintoisia kulttuuriohjelmia eurooppalaisille kolmansille maille ja erityisesti niille maille, jotka osallistuvat eurooppalaiseen naapuruuspolitiikkaan ja joille yhteisiin kulttuuriohjelmiin osallistuminen merkitsisi sitä, että liikkuvuutta edistetään merkittävästi;

29.

ehdottaa, että parlamentti, neuvosto, komissio ja jäsenvaltiot sitoutuvat perustamaan kulttuuria ja luovaa kulttuuritoimintaa todella suosivat olosuhteet kaikilla elämänaloilla unionissa ja erityisesti perheen, koulun, elinikäisen oppimisen, joukkoviestinnän ja digitaalisen tekniikan aloilla;

30.

painottaa, että erityisiä kulttuurihankkeita, kuten Euroopan digitaalista kirjastoa on edelleen edistettävä Euroopan tasolla; kehottaa perustamaan tällaisen kirjaston pikaisesti;

31.

kannattaa kaupunkien, yhteisöjen ja alueiden välisiä lukuisia kulttuurikumppanuuksia, jotka ovat hyvin tärkeitä alueiden sosiaaliselle kehitykselle ja kulttuuri-innovaatioiden edistämiselle; kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita antamaan kaiken mahdollisen tuen paikallisille, alueellisille ja alueiden välisille kulttuurialoitteille, koska ne ovat olennainen osa alueiden ja Euroopan integraatiota globaalit haasteet huomioon ottaen;

32.

korostaa taide- ja kirjallisuusopetuksen merkitystä nuorten persoonallisuuden kehittämisen, elämäntehtävän tiedostamisen ja kehittymisen sekä täysimääräisen kulttuurihyödykkeistä ja -arvoista nauttimisen yhteydessä;

33.

korostaa, että koulujen opetusohjelmiin olisi kaikissa jäsenvaltioissa sisällytettävä Euroopan unionin yleistä historiaa käsittelevä kurssi, jolla vahvistettaisiin eurooppalaista identiteettiä ja kulttuuria globalisaatio huomioon ottaen;

34.

muistuttaa, että kouluun ja yhteiskunnan eri aloille on perustettava innovatiivisia yhteyksiä kulttuurin, tutkimuksen, tieteiden ja teknologian välille ja että on perustettava ohjelmia, jotka kattavat kyseiset ulottuvuudet;

35.

kehottaa komissiota laatimaan asianmukaiset välineet kriisissä olevien Euroopan kulttuuriteollisuuden alojen tunnistamiseksi ja kiinnittämään erityistä huomiota kustannusmarkkinoihin, joilla tapahtunut kehitys on vaarantanut laatukirjallisuuden tuottamisen kaupallisten menestysteosten kustannuksella, sekä musiikkituotantoon, jonka laatua ja monimuotoisuutta uhkaavat laiton kopioiminen ja digitaalitekniikan maailmanlaajuinen leviäminen kollektiivisten tekijänoikeuksien keskittymisen myötä;

36.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita myöntämään riittävästi varoja, jotta voidaan taata kirjallisuuden ja taiteen alan tekijänoikeuksien kunnioittaminen ja suojeleminen erityisesti digitaaliympäristössä;

37.

katsoo, että on perustettava todellinen eurooppalainen kulttuurialan diplomatia, ja korostaa, että jäsenvaltioiden ja yhteisön toimielinten on vahvistettava diplomaattisen edustuksensa kulttuurista ulottuvuutta ja tehtävä Euroopan kulttuuria koskevia jäsenneltyjä sekä säännöllisiä aloitteita;

38.

pyytää jäsenvaltioita ja yhteisön toimielimiä edistämään aloitteita kulttuurimatkailun edistämiseksi;

39.

suosittelee neuvostolle ja komissiolle luettelon laatimista kunkin jäsenvaltion ”kulttuurielämän merkkipaikoista”, tämän luettelon käytön edistämistä ja näissä puitteissa sellaisten erityisen aloitteiden ja tapahtumien kehittämistä, jotka järjestetään kyseisissä kulttuurin keskuksina ja edelläkävijöinä toimivissa paikoissa;

40.

kannattaa eurooppalaista perintöä koskevan merkinnän laatimista, jotta voidaan painottaa kulttuurihyödykkeiden, monumenttien sekä muistomerkkien ja -paikkojen eurooppalaista ulottuvuutta, koska ne kaikki ovat osa Euroopan historiaa ja perintöä;

41.

suosittelee, että neuvosto ja komissio tukevat ja edistävät Euroopan neuvoston vuonna 1987 aloittamaa Euroopan kulttuurireitit -ohjelmaa, koska kyseiset reitit muodostavat esimerkillisen verkoston, johon sisältyy alueita ja paikallisia yhteisöjä ja koska ne ovat osa Euroopan yhteistä historiaa ja perintöä;

42.

ehdottaa neuvostolle ja komissiolle eurooppalaisen kulttuuritukijärjestelmän perustamista ja ”Euroopan kulttuuritukijan” nimeämistä tehokkaiden kumppanuuksien luomiseksi julkisen ja yksityisen sektorin välille komission laatimien toimintatavoitteiden puitteissa;

43.

ehdottaa lisäksi säännöllisesti jaettavan erittäin arvostetun eurooppalaisen kulttuuripalkinnon perustamista kaikilla luovan kulttuuritoiminnan aloilla;

44.

ehdottaa myös, että olemassa olevien palkintojen näkyvyyttä parannetaan ja että niiden vaikutukset arvioidaan;

45.

ehdottaa, että vuosi 2010 nimettäisiin nerokkaan säveltäjän Frédéric Chopinin eurooppalaiseksi teemavuodeksi, koska tällöin on kulunut 200 vuotta Chopinin syntymästä ja koska Chopin kiistattomasti edisti maailman kulttuuria;

46.

ehdottaa vuoden 2011 nimeämistä ”Kreikan ja Rooman antiikin eurooppalaiseksi teemavuodeksi” unionin kansalaisten huomion kiinnittämiseksi tähän tärkeään kulttuuriperinnön osaan, joka on vaarassa painua unohduksiin;

47.

suosittelee, että komissio, yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa alkaisi eurooppalaisten kulttuuriarvojen edistämiseksi ja kulttuuriin sitoutumistaan osoittaakseen säännöllisesti järjestää eurooppalaisen teemavuoden jonkun merkittävän eurooppalaisen henkilön tai taide- tai kulttuuritapahtuman muistoksi ja tukisi sitä;

48.

ehdottaa, että näiden toimien edistämistä, niiden saatavuutta ja niistä tiedottamista parannetaan;

49.

ilmoittaa neuvostolle kiireellisestä ja pakottavasta tarpeesta tarkastella uudelleen määrärahoja tässä komission tiedonannossa suunniteltujen sekä nykyisten toimien tukemiseen;

50.

kehottaa painokkaasti komissiota ja neuvostoa varmistamaan, että kauppasuhteita sekä kahdenvälisellä että monenkeskisellä tasolla ohjaavat säännöt ovat julkisia, puolueettomia ja avoimia, ja edistävät markkinoille pääsyä; painottaa lisäksi, että näiden sääntöjen on sallittava Euroopan kulttuuriteollisuuden koko potentiaalin hyödyntäminen etenkin audiovisuaalisella sekä musiikki- ja julkaisualalla;

51.

kehottaa komissiota tarkistamaan tullitarkastuksia ja jäsenvaltioiden kanssa tapahtuvaa tiedonvaihtoa koskevia mekanismeja varmistaakseen, että taideteosten ja muiden suojeltujen kulttuurituotteiden laitonta vientiä ja tuontia voidaan torjua mahdollisimman tehokkaasti;

52.

kehottaa komissiota toteuttamaan tarvittavat toimet käynnistääkseen teollis- ja tekijänoikeuksien suojan perusteellisen tarkistamisen, jotta voidaan saavuttaa parempi tasapaino yhtäältä tekijänoikeutta koskevan suojan ja toisaalta kulttuurituotteiden ja palvelujen vapaan ja puolueettoman saatavuuden ristiriitaisten tavoitteiden välillä yhteisön säännöstössä, Maailman kauppajärjestön säännöissä sekä EU:n kahdenvälisissä sopimuksissa, jotta voidaan kitkeä tuotteiden väärentämisen ja laittoman valmistamisen perimmäiset syyt;

53.

kehottaa komissiota käyttämään toimivaltaansa sen varmistamiseksi, että kaikki kauppakumppanit noudattavat WTO:n puitteissa tehdyistä sopimuksista sekä kansainvälisestä kauppaoikeudesta johtuvia velvoitteita, joihin kuuluu kansainvälisissä sopimuksissa säädettyjen riitojen ratkaisumekanismien mahdollinen käyttöönotto;

54.

kehottaa komissiota laatimaan luotettavia ja johdonmukaisia indikaattoreita ja välineitä kansainvälisen kulttuurituotteiden kaupan mittaamiseksi ja arvioimiseksi;

55.

kehottaa komissiota sisällyttämään EU:n kauppapoliittisiin sopimuksiin lausekkeita kulttuuri- ja historiallista arvoa sisältävien tuotteiden jakelusta ja kaupasta, kun otetaan huomioon, että kulttuurimatkailun osuus maailman kulttuurielinkeinoista kasvaa jatkuvasti;

56.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita ottamaan paremmin huomioon Euroopan unionin tekemien vapaakauppasopimusten ehdot ja muut kulttuurituotteiden kauppaa käsittelevät välineet alan kauppasopimusten seurannassa;

57.

tähdentää, että on tärkeää tukea kulttuurituotteiden kansainvälistä liikettä vahvistamalla taiteilijoiden ja kulttuurialan työntekijöiden liikkuvuutta; katsoo, että Euroopan taiteen ja kulttuurin rajatylittävällä liikkuvuudella on merkittävä rooli eurooppalaisten arvojen levittämisessä sekä kulttuurien moninaisuuden ja kulttuurien välisen vuoropuhelun ylläpitämisessä ja kehittämisessä;

58.

kehottaa komissiota yksilöimään mahdolliset tekniset esteet, joita kolmannet maat asettavat tietyille eurooppalaisille kulttuurituotteille ja -palveluille kaupankäynnin yhteydessä, ja toteuttamaan tarvittaessa toimia niiden poistamiseksi;

59.

korostaa tältä osin, että EU:n olisi tuettava ja helpotettava kehitysmaiden kulttuurialan tuotteiden ja palvelujen pääsyä markkinoilleen, ja erityistä huomiota olisi kiinnitettävä paremman markkinoille pääsyn mahdollisiin myönteisiin vaikutuksiin kyseisten maiden kulttuuriteollisuudessa työpaikkojen luomisen ja teknisen kehityksen muodossa;

60.

kehottaa komissiota ehdottamaan erityisiä kulttuuritoimia ja -tapahtumia, jotka edistäisivät eurooppalaista kulttuuria kehitysmaissa, ja samalla asettamaan mahdollisuudet tutustua kulttuuriin kehitysyhteistyöpolitiikan ensisijaiseksi tavoitteeksi;

61.

tukee kulttuuriulottuvuuden ja kulttuurin eri osatekijöiden järjestelmällistä sisällyttämistä kaikkiin ulko- ja kehitysyhteistyöpolitiikkoihin ja kaikkiin näillä aloilla toteutettaviin hankkeisiin ja ohjelmiin komission diplomaattisten pyrkimysten laadun sekä kaikkien EU:n yhteistyötoimien toteuttamiskelpoisuuden ja kestävyyden vahvistamiseksi, ja kannustaa lisäämään toimia, joiden avulla yleinen tietous kehitystoimintaan liittyvien kulttuuritekijöiden tärkeydestä kasvaa;

62.

on tyytyväinen toisiinsa sidoksissa olevien erityisten kulttuuriyhteistyöohjelmien, kuten Intian kulttuurirahaston perustamiseen tiettyjen Euroopan naapuruspolitiikan alueella, Aasiassa tai muualla maailmassa sijaitsevien kumppanivaltioiden kanssa;

63.

on tyytyväinen komission ehdotukseen perustaa EU–AKT-kulttuurirahasto yhteiseurooppalaisena hankkeena, jolla tuetaan AKT-maiden kulttuurituotteiden levittämistä ja tuottamista, ja kiinnittää erityistä huomiota kymmenennen Euroopan kehitysrahaston tarjoamaan käynnistysrahastoon, jota täydennetään jäsenvaltioiden varoilla;

64.

kehottaa komissiota puolustamaan kansainvälisiä sopimuksia ja muita kulttuurioikeuksiin vaikuttavia oikeudellisia välineitä, jotta varmistetaan kulttuurinen vapaus sekä suojataan kulttuurien monimuotoisuutta ja sen erilaisia ilmaisuja tietyissä kehitysmaissa kulttuurien monimuotoisuutta uhkaavia kaupan liberalisointipyrkimyksiä vastaan;

65.

kehottaa komissiota edistämään kulttuurivaihtoja EU:n ja kolmansien maiden ja alueiden välillä;

66.

kehottaa komissiota edistämään kulttuuripolitiikan integrointia kehitysyhteistyöpolitiikkaan, erityisesti kulttuuripolitiikan sekä sosiaali- ja talouspolitiikan vuorovaikutuksen osalta;

67.

kehottaa komissiota varmistamaan, että kaikissa sen yhteistyöohjelmissa ja -hankkeissa otetaan huomioon paikallinen kulttuuri ja parannetaan kulttuurin saavutettavuutta ja kulttuuri-ilmaisumahdollisuuksia sekä torjutaan köyhyyttä ja vähennetään sosiaalista syrjäytyneisyyttä; painottaa koulutuksen tärkeyttä ja kannattaa kulttuurin sisällyttämistä opetusohjelmiin kehitysmaissa kaikilla koulujärjestelmän tasoilla;

68.

muistuttaa komissiolle, että kulttuuriperinnön arvottaminen on tiukasti sidoksissa sen käyttöön ja hyödyntämiseen yhteiskunnissa ja että koska kulttuuriperintö on katoavaista, sitä on hoidettava kestävällä tavalla; pitää myös itsestään selvänä, että kulttuuriperintöä olisi hoidettava taloudellisesti kannattavasti, jotta se edistäisi väestön sosioekonomisten olojen parantamista;

69.

tukee EU:n aktiivista osallistumista kulttuurialan kansainvälisten organisaatioiden toimintaan sekä Yhdistyneiden Kansakuntien Alliance of Civilisations -hankkeeseen;

70.

myöntää kulttuuria koskevien eurooppalaisten suunnitelmien merkityksen, mutta huomauttaa, että toimintasuunnitelmaa koskevassa komission tiedonannossa ei ole tietoja sen rahoituksesta tai käytännön suunnitelmaa avoimen koordinointimenetelmän toteuttamiseksi; kehottaa komissiota toimittamaan kyseiset tiedot mahdollisimman pian;

71.

korostaa paikallisten ja alueellisten viranomaisten tärkeää asemaa kulttuurin edistämisessä ja tukemisessa omilla alueillaan, ennen kaikkea kulttuuriperinnön alalla ja taiteellisen innovoinnin tukijoina, kulttuuritilojen ja aloitteiden sekä koulutuksen tarjoamisesta ja tukemisesta vastaavina eliminä ja festivaalien ja kulttuurien kohtaamistilaisuuksien järjestäjinä;

72.

suosittelee, että jäsenvaltiot ottaisivat paikallis- ja alueviranomaiset mukaan tulosten valvomisen lisäksi myös mahdollisen EU:n uuden kulttuurialan toimintaohjelman täytäntöönpanoon, jotta alueiden erityiset odotukset ja tarpeet näkyvät käytännössä toteutetussa kulttuuripolitiikassa;

73.

kiinnittää huomiota tarpeeseen edistää kulttuurien monimuotoisuutta ja antaa kulttuurille merkittävä asema sekä yksittäisten maiden kesken että maailman eri alueiden kesken käytävässä vuoropuhelussa, jonka tarkoituksena on lisätä kulttuurivaihtoa ja ottaa kulttuuri mukaan kehitysyhteistyöohjelmiin; tukee ajatusta soveltaa kulttuuria koskevien strategioiden kehittämiseen yhdennettyä lähestymistapaa, johon sisällytetään kaikki alat ja tekijät, jotka suoraan tai epäsuoraan vaikuttavat kulttuurin kehittymiseen;

74.

korostaa, että kulttuurimatkailulla on merkittävä asema alueiden talouskasvussa ja varallisuuden luomisessa sekä Euroopan kulttuuriperinnön arvon lisäämisessä ja että alueellisten kulttuuriyhdistysten ja kulttuuripolitiikan alalla toimivien ihmisten on osallistuttava tähän prosessiin;

75.

pitää valitettavana, että komissio kiinnittää liian vähän huomiota kaupunkien, kuntien ja alueiden ystävyystoimintaan, sillä tämä on jo monien vuosien ajan tarjonnut erinomaisen foorumin kulttuuriyhteistyölle ja tiedonvaihdolle;

76.

kehottaa komissiota edistämään hyviä eurooppalaisia kulttuuritoimintatapoja ja huomauttaa, että useimmat kyseisistä toimintatavoista syntyvät aluetasolla; ehdottaa, että asiasta järjestetään konferensseja ja että yleisön käyttöön perustetaan parhaiden toimintatapojen tietokantoja, joissa tiedot ovat saatavilla kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä;

77.

ottaa huomioon käynnissä olevan Euroopan kulttuurienvälisen vuoropuhelun teemavuoden ja korostaa merkitystä, joka alueilla voi olla kulttuurien aitoina kohtauspaikkoina; kehottaa komissiota esittämään vakaita ehdotuksia vuonna 2008 toteutettavista toimista ja ottamaan alueet aktiivisesti mukaan kyseisten toimien suunnitteluun ja täytäntöönpanoon;

78.

katsoo komission tavoin, että EU:n kulttuurinen ja kielellinen monimuotoisuus on suuri kilpailuetu; muistuttaa jäsenvaltioille, että kieltenopetusta ja opetuksellisia ja kulttuurisia vaihto-ohjelmia EU:ssa ja EU:n ulkopuolella on tuettava jatkuvasti; muistuttaa televisiotoiminnan merkityksestä kulttuurienvälisen tiedonvaihdon alalla;

79.

kehottaa komissiota tukemaan alueellisissa yhteistyöhankkeissa tehtäviä kulttuurialoitteita, myös kaupunkien tasolla ja erityisesti pienissä ja keskisuurissa kaupungeissa, esimerkiksi Interreg IV C -ohjelman avulla, ja kehottaa ottamaan kulttuuriulottuvuuden mukaan Alueet talouden muutosten edistäjinä -aloitteeseen;

80.

kehottaa jäsenvaltioita tukemaan alueellista kulttuuria tekemällä investointeja kulttuuri-infrastruktuuriin rakennepoliittista rahoitusta hyödyntäen ja laatimaan alueellisen kulttuurin kehittämisohjelmia, joissa otetaan huomioon kulttuuri- ja koulutusalojen sekä kansalaisyhteiskunnan mielipiteet;

81.

kehottaa komissiota ja jäsenvaltioita säätämään yksinkertaiset, avoimet ja täsmälliset säännöt julkisen ja yksityisen sektorin välisten kumppanuuksien toteuttamisesta, jotta kumppanuuksista voisi tulla alueiden kulttuurihankkeiden tehokas rahoituskeino ja jotta pk-yritykset saataisiin osallistumaan aktiivisemmin toimintaan;

82.

on tyytyväinen komission ehdotukseen perustaa EU–AKT-kulttuurirahasto, jonka avulla Euroopan unioni voi osallistua AKT-maiden ja merentakaisten maiden ja alueiden (MMA) kulttuurituotteiden levittämiseen; katsoo, että vastaavanlaisia järjestelyjä olisi otettava käyttöön erityisesti naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden osalta;

83.

kehottaa puhemiestä välittämään tämän päätöslauselman neuvostolle, komissiolle, jäsenvaltioiden hallituksille ja parlamenteille sekä Unescolle ja Euroopan neuvostolle.