EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52008IE0491
Opinion of the European Economic and Social Committee on the Guidelines on the application of Article 81 of the EC Treaty to maritime transport services (Additional Opinion)
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean Lausunto aiheesta Suuntaviivat EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan soveltamisesta meriliikennepalveluihin (lisälausunto)
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean Lausunto aiheesta Suuntaviivat EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan soveltamisesta meriliikennepalveluihin (lisälausunto)
OJ C 204, 9.8.2008, p. 43–46
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
9.8.2008 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
C 204/43 |
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean Lausunto aiheesta Suuntaviivat EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan soveltamisesta meriliikennepalveluihin (lisälausunto)
(2008/C 204/11)
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean työvaliokunta päätti 20. marraskuuta 2007 työjärjestyksensä 29 artiklan täytäntöönpanomääräysten A kohdan nojalla laatia lisälausunnon aiheesta
Suuntaviivat EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan soveltamisesta meriliikennepalveluihin.
Asian valmistelusta vastannut ”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 19. helmikuuta 2008. Esittelijä oli Anna Bredima.
Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 12.–13. maaliskuuta 2008 pitämässään 443. täysistunnossa (maaliskuun 12. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 117 puolesta 6:n pidättäytyessä äänestämästä.
1. Päätelmät
1.1 |
ETSK katsoo, että suuntaviivaluonnoksen rakenne ja nykyinen sanamuoto ovat enimmäkseen kannatettavia. Komitea panee kuitenkin merkille, että linjaliikennettä ja hakurahtia (pooleja) käsittelevissä osioissa tietoja ei ole esitetty keskenään yhtä seikkaperäisesti. Linjaliikenteen tietojenvaihtoa käsitellään jokseenkin yksityiskohtaisesti. Osio vaikuttaa suhteellisen hyödylliseltä, koska siinä kuvataan ja tulkitaan asiaan liittyvää keskeistä oikeuskäytäntöä ja päätöksentekoa. Suuntaviivaluonnos tuntuu linjaliikennepalveluiden osalta kaiken kaikkiaan selkeältä, ja suuntaviivojen lähtökohtana on nykyinen oikeuskäytäntö sekä alan toimijoiden kanssa käydyt pitkälliset ja perinpohjaiset keskustelut. Toisaalta ylipäätään hakurahtipalveluita ja erityisesti hakurahtipooleja käsittelevät osiot eivät ole yhtä seikkaperäisiä. ETSK olettaa yksityiskohtien puutteen johtuvan suureksi osaksi siitä, ettei hakurahtialalla eikä hakurahtipoolien alalla ole oikeuskäytäntöä eikä asianomaisilla (kilpailu)viranomaisilla kokemusta — Euroopan komissio mukaan luettuna –, koska rahtaajat eivät vielä ole tehneet virallisia valituksia. |
1.2 |
Samaan tapaan kuin aiemmissa lausunnoissaan (vuonna 2004, 2006 ja 2007) ETSK toistaa EU:lle antamansa kehotuksen ryhtyä kuulemaan asianmukaisesti muita oikeudenkäyttöaloja, jotta voidaan päätellä, ovatko linjamuotoisen liikenteen nykyiset kansainväliset järjestelmät keskenään yhteensopivia. ETSK toistaa lisäksi edellä tarkoitetuissa lausunnoissa antamansa suosituksen, jonka mukaan Euroopan komission tulisi huomioida meriliikenteen kilpailusääntöjä käsitellessään puhtaasti kilpailutekijöiden lisäksi myös henkilöresursseihin liittyvät näkökohdat (eli toimenpiteiden työllisyysvaikutukset unionin merenkulkijoihin). |
1.3 |
ETSK ehdottaa, että (luonnoksen asteella olevien) suuntaviivojen linjaliikennettä koskevaa tietoa valotettaisiin havainnollistavin esimerkein, etenkin silloin kun tietojen katsotaan olevan luonteeltaan ”historiallisia”. |
1.4 |
Koska hakurahtia ja hakurahtipooleja käsittelevät osiot eivät edellä oletetuista syistä ole yhtä seikkaperäisiä kuin muut osiot, ETSK aprikoi, riittävätkö ne antamaan hakurahtipalveluiden (poolien) operaattoreille tarvittavaa ohjeistusta, jonka turvin ne voivat omaehtoisesti arvioida tekemiään yhteistyösopimuksia. Tietyt hakurahtia (pooleja) käsittelevät suuntaviivaluonnoksen osiot kaivannevat jonkinasteista selvennystä. Koska konsortioita koskeva asetus on nykyisellään rajattu erityisesti kattamaan konttiliikenne, lienee niin ikään syytä harkita asetuksen soveltamisalan laajentamista kattamaan myös globaalien merenkulkumarkkinoiden muut keskeiset osa-alueet. |
1.5 |
ETSK painottaa sitä, etteivät merenkulkualan poolit ole enemmistönä hakurahtimarkkinoilla. Ehdottomasti suurinta osaa hakurahtialusten palveluista hoitavat lukuisat pienet tai keskisuuret yritykset, jotka kilpailevat keskenään rahdista. Tämän vuoksi ETSK on edelleen sitä mieltä, että suuntaviivoissa on erityisesti selkiytettävä tätä kohtaa. Lisäksi Euroopan komission olisi pitänyt antaa myös enemmän ohjeistusta vähimmäisvaatimusten soveltamisesta sellaisiin pooleihin, jotka ovat liian pieniä vaikuttaakseen tuntuvasti markkinasegmenttiinsä. |
1.6 |
On pettymys, että hakurahtipooleille annettu ohjeistus ei täysin vastaa kysymyksiin, jotka aiheuttavat epävarmuutta ja jopa huolta hakurahtipoolien toimijoiden keskuudessa. ETSK yhtyy suuntaviivaluonnoksesta pääteltävissä olevaan havaintoon, jonka mukaan hakurahtipoolit eivät sinänsä ole EY:n kilpailulainsäädännön vastaisia. Komitea kehottaa kuitenkin Euroopan komissiota antamaan suuntaviivojen lopullisessa versiossa yksityiskohtaisemmat ohjeet perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan soveltamisesta hakurahtipooleihin, jotta niille tarjotaan omaehtoisten arviointien edellyttämät välineet. |
1.7 |
Huomionarvoista on, ettei suuntaviivaluonnoksessa määritellä, mitä ”hakurahdilla” tarkoitetaan. Niinpä ei ole selvää, sovelletaanko suuntaviivoja myös matkustajalaivaliikenteeseen ja/tai erityismerenkulkuun. Tämänkin kohdan selkiyttämistä lienee aiheellista harkita. |
1.8 |
ETSK ehdottaa lisäksi, että suuntaviivojen hakurahtiosiossa selvennetään, ettei laivameklarin toimenkuva eroa olennaisesti poolin toimitusjohtajan toimenkuvasta hinnoista sovittaessa. Hakurahtimarkkinoiden kilpailu perustuu tarjontaan ja kysyntään myös silloin, kun niillä toimii hakurahtipooleja. Toisin sanoen hinnoista päättävät hintaneuvotteluosapuolet, ja hinnanmuodostus perustuu tarjontaan ja kysyntään. Pelkästään se, että poolin toimitusjohtaja sopii rahtaajan kanssa poolin aluksen käytöstä maksettavasta hinnasta, ei siis ole vakavimpiin rajoituksiin kuuluvaa ”hinnasta sopimista”. |
2. Johdanto
2.1 |
Euroopan komissio julkaisi 13. syyskuuta 2007 kauan odotetun luonnoksensa suuntaviivoiksi EY:n kilpailusääntöjen soveltamisesta meriliikennepalveluihin. Suuntaviivoja sovelletaan niihin meriliikennepalveluiden yhteistyösopimusten osa-alueisiin, joita kabotaasi-, linja- ja hakurahtipalveluihin sovellettavassa asetuksessa 1419/2006 säädetyt muutokset koskevat välittömästi. Suuntaviivojen tarkoituksena on ohjeistaa meriliikenneyhtiöitä ja auttaa niitä arvioimaan omaehtoisesti yhteistyösopimuksia, joiden osapuolina ne ovat. Suuntaviivojen avulla asianomaisten yhtiöiden olisi siis kyettävä päättelemään, ovatko niiden yhteistyösopimukset yhteensopivia EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan kanssa. Suuntaviivat ovat voimassa aluksi viiden vuoden ajan. |
2.2 |
Ehdotettujen suuntaviivojen tarkoituksena on etenkin valottaa ehtoja, joiden mukaisesti linjaoperaattorit voivat laillisesti vaihtaa rahtitietoja ja hakurahtioperaattorit voivat järjestäytyä pooleiksi. Tätä varten on asetettu monimutkainen joukko parametreja. (Luonnoksen asteella olevien) suuntaviivojen todellista käytännön lisäarvoa on kuitenkin arvioitava myöhemmin tarkastelemalla esimerkiksi sitä, annetaanko (ehdotetuissa) suuntaviivoissa riittävästi ohjeistusta, jotta operaattorit pystyvät päättelemään aiotun markkinakäyttäytymisensä lainmukaisuuden. |
3. Yleistä
Linjaliikennepalvelut
3.1 |
Linjaliikenteen osalta suuntaviivaluonnoksessa käsitellään sitä, miten linjaoperaattoreiden on sallittua vaihtaa keskenään tietoja markkinoista. Lisäksi asiakirjassa vahvistetaan jo tiedossa oleva tosiasia eli se, että linjakonferenssitoiminta EU:n satamiin ja/tai satamista lakkautetaan 18. lokakuuta 2008 alkaen. Vaikka tiettyjä yksityiskohtia on hiottava, luonnostellut suuntaviivat antanevat linjaliikennealalle mahdollisuuden tietojenvaihtoon, jota alan moitteeton toiminta edellyttää. |
3.2 |
EU:n satamiin ja/tai satamista operoivien linjaliikennepalveluita tarjoavien liikenteenharjoittajien on 18. lokakuuta 2008 lähtien lopetettava kaikki kilpailun vastaiset linjakonferenssit riippumatta siitä, onko toiminta muiden kansainvälisten oikeudenkäyttöalojen mukaan sallittua. ETSK toteaa toistamiseen, että maailmanlaajuisesti toimivien liikenteenharjoittajien on vaikea varmistaa, ettei EU:ssa lainvastainen linjakonferenssitoiminta vaikuta tuntuvasti EU:n markkinoihin. |
3.3 |
Linjaliikennettä käsiteltäessä keskitytään tietojenvaihtojärjestelmiin. Linjaliikenneyhtiöille on annettu jonkin verran vapautta vaihtaa tietoja. Tärkeisiin seikkoihin kuuluvat markkinoiden rakenne, vaihdettavien tietojen luonne, tietojen ikä ja tietojenvaihdon tiheys. Keskipisteenä ovat aivan oikein tulevaisuuteen liittyvien tietojen vaihto, etenkin kapasiteettiennusteet ja hintaindeksit. Kapasiteettiennusteet näyttävät suoralta kädeltä aina olevan todennäköisesti lainvastaisia. ETSK toteaa, että tietojenvaihdon vaikutuksia on harkittava tapauskohtaisesti. |
3.4 |
Hintaindeksien osalta aggregoituihin tietoihin perustuva hintaindeksi ei todennäköisesti riko lakia edellyttäen, ettei tietoja voida eritellä siten, että yritykset pystyvät suoraan tai epäsuorasti tunnistamaan kilpailijoidensa kilpailustrategiat. Aggregaatiotaso, tietojen ”historiallisuus” tai ”ajankohtaisuus” sekä julkaisemistiheys olisi arvioitava, mutta suuntaviivaluonnoksessa ei ole erityistä mainintaa siitä, miten tärkeinä näitä tekijöitä olisi pidettävä. |
3.5 |
Suuntaviivoihin ei sisälly yhtäkään todella uutta linjaliikennepalveluihin liittyvää seikkaa, vaan niissä toistetaan Euroopan komission ja Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen aiemmin esittämät yleiset kriteerit. |
3.6 |
Samaan tapaan kuin edellä mainituissa aiemmissa lausunnoissaan (1) ETSK toistaa EU:lle antamansa kehotuksen ryhtyä kuulemaan asianmukaisesti muita oikeudenkäyttöaloja, jotta voidaan päätellä, ovatko linjamuotoisen liikenteen nykyiset kansainväliset järjestelmät keskenään yhteensopivia. ETSK toistaa lisäksi samaisissa lausunnoissa antamansa suosituksen, jonka mukaan Euroopan komission tulisi huomioida meriliikenteen kilpailusääntöjä käsitellessään puhtaasti kilpailutekijöiden lisäksi myös henkilöresursseihin liittyvät näkökohdat (eli toimenpiteiden työllisyysvaikutukset unionin merenkulkijoihin). |
Hakurahtipalvelut
3.7 |
Hakurahtipalvelut ovat luonteeltaan maailmanlaajuisia ja varsin kilpailtuja. Ne täyttävät monet täydellisen kilpailumallin erityispiirteet. Hyödykkeet ovat homogeenisia, ja aloituskustannukset ovat yleensä hyvin alhaiset. Liiketoimista kilpailevat monet yritykset, ja eri aluskoot ja -tyypit ovat markkinaolosuhteista riippuen keskenään korvattavissa. Tiedonkulku tekee markkinoista myös hyvin avoimet. Liiketoimintaa harjoitetaan pääasiassa matkarahtisopimusten, peräkkäisiä matkoja koskevien rahtisopimusten, rahtaussopimusten tai aikarahtisopimusten pohjalta. Hakurahtimarkkinoiden rahtimaksut ovat erittäin häilyviä markkinaolosuhteista riippuen. Hakurahtimarkkinat pystyvät vastaamaan nopeasti markkinoiden kehitykseen ja rahtaajien tarpeisiin. (2) |
3.8 |
Hakurahtiliikenteen kaikilla osa-alueilla toimii rahtauspooleja. ”Pooli” käsittää useita eri omistajille kuuluvia samantyyppisiä aluksia, joilla liikennöintiä hallinnoidaan keskitetysti. Poolin toimitusjohtaja hallinnoi aluksia yhtenä tasapäisenä laivastoyksikkönä, kerää alusten tulot ja jakaa ne edeltä sovitun painotusjärjestelmän mukaisesti. Aluksen omistajan tehtävänä on pelkästään huolehtia aluksen merikelpoisuudesta ja teknisestä toiminnasta. Pooleja muodostetaan tavallisesti kahdesta syystä. Ensinnäkin niitä muodostetaan siksi, että poolin jäsenet voivat tuottaa palveluita, joiden taso vastaa poolien suurimpien asiakkaiden lisääntyviä vaatimuksia. Toiseksi poolit pyrkivät tehostamaan liikennettä erityisinvestoinnein ja lisäämällä alusten käyttöastetta. Poolit toimivat tarjontaan ja kysyntään perustuvassa ympäristössä, jossa sopimukset tehdään tarjouskilpailujen perusteella, hinnat määräytyvät suurelta osin spotmarkkinoilla, ostajat ovat kooltaan suuria ja pitkälle kehittyneitä yrityksiä ja välittäjillä on poikkeuksellisen laaja näkemys kulloisestakin rahtitonnistosta ja -ehdoista. |
3.9 |
ETSK painottaa sitä, etteivät merenkulkualan poolit ole enemmistönä hakurahtimarkkinoilla. Ehdottomasti suurinta osaa hakurahtialusliikenteestä hoitavat lukuisat pienet tai keskisuuret yritykset, jotka kilpailevat keskenään rahdista. Tämän vuoksi ETSK on edelleen sitä mieltä, että suuntaviivoissa on erityisesti selkiytettävä tätä kohtaa. |
3.10 |
ETSK panee merkille, että hakurahtipalvelut samoin kuin hakurahtipoolit ovat aina olleet EY:n kilpailulainsäädännön alaisia, toisin sanoen kauan ennen kuin Euroopan komissiolle annettiin asetuksella 1419/2006 kyseisiä palveluita koskevat toimeenpanovaltuudet. Kyseisenä ajanjaksona rahtaajat eivät kuitenkaan ole tehneet alasta virallisia valituksia, eikä alaa koskevaa oikeuskäytäntöä ole. ETSK olettaa, että juuri oikeuskäytännön ja siis keskeisten (kilpailu)viranomaisten — Euroopan komissio mukaan luettuna — kokemuksen puute selittää sen, miksi hakurahtia (pooleja) käsittelevät suuntaviivaluonnoksen osiot eivät ole yhtä seikkaperäisiä kuin linjaliikennettä käsittelevät osuudet. Huomionarvoista on myös se, ettei suuntaviivaluonnoksessa määritellä, mitä ”hakurahdilla” tarkoitetaan. Niinpä ei ole selvää, sovelletaanko suuntaviivoja myös matkustajalaivaliikenteeseen ja/tai erityismerenkulkuun. Lienee aiheellista harkita kohdan selkiyttämistä. |
3.11 |
Suuntaviivaluonnoksessa ei oteta riittävässä määrin huomioon hakurahtisektorin erityispiirteitä, vaan luonnoksessa näytetään seurailevan alakohtaisesti erittelemättömiä horisontaalisen yhteistyön suuntaviivoja. Merenkulkualan poolien on tyydyttävä suuntaviivoihin, joita sovelletaan myös muihin elinkeinoelämän sektoreihin, varmistettaessa, etteivät poolit estä vapaata kilpailua tai käyttäydy kartellinomaisesti. |
3.12 |
Ehdotetut suuntaviivat ovat melko yleisluonteisia, eivätkä ne anna täsmällistä oikeusvarmuutta. Niissä ei todeta nimenomaisesti, että merenkulkualan poolit eivät sovi yhteen EY:n kilpailulainsäädännön kanssa, mutta niissä ei myöskään anneta ohjeistusta siitä, milloin näin mahdollisesti on. |
3.13 |
Suuntaviivaluonnoksen tärkeimmässä osiossa käsitellään merenkulkualan poolien arviointia ja luokitusta. Lähtökohtana on huomio, jonka mukaan poolit yleensä sisältävät yhteismarkkinointia ja eriasteisia yhteistuotannon piirteitä. |
3.14 |
Merkityksellisiä markkinoita määriteltäessä ETSK on edelleen sitä mieltä, että suuntaviivoissa olisi otettava nykyistä paremmin huomioon se tosiseikka, että sekä hakurahtipalveluiden kysynnässä että tarjonnassa on huomattavasti korvattavuutta tai vaihdettavuutta (esimerkiksi alustyypit, aluskoko, kuljetussopimusten tyypit ja maantieteelliset markkinat). Mikäli poolin on laadittava itsestään arvio, markkinaosuuksia ei voida määritellä sopimuskohtaisesti, vaan niitä on arvioitava tietyn ajanjakson perspektiivistä. |
3.15 |
ETSK katsoo, että merenkulkualan poolien markkinaosuuksien merkityksellisyys ja määritelmät on esitettävä nykyistä paremmin, samoin kuin liiketoimien ja alustyyppien ”korvaaminen”. Komitea toteaa, ettei merkityksellisten markkinoiden määrittelystä ole annettu käytännön ohjeistusta. Markkinaosuudet voivat kuitenkin vaihdella suuresti riippuen siitä, minkä menetelmän mukaisesti ne määritellään. |
3.16 |
Arvioitaessa hakurahtialusten poolisopimuksia perustamissopimuksen 81 artiklan valossa olisi korostettava, että poolin toimitusjohtaja vastaa pooliin kuuluvien alusten operatiivisesta ja kaupallisesta hallinnoinnista ja siis tarjoaa yksittäisen poolin välityksellä yhteistuotetta. Alusten kilpailuttaminen markkinoilla liittyy siis itse asiassa poolin toimitusjohtajan toimenkuvaan, jonka mukaisesti hän hallinnoi tarjottavaa palvelua. Alusten omistajat ovat puolestaan edelleen vastuussa aluksen merikelpoisuudesta ja puhtaasti teknisestä toiminnasta. Poolit tarjoavat yhteisesti ”tuotettua” palvelua, joka on tulosta osapuolten toimien huomattavasta yhdentämisestä. (3) Poolisopimuksia olisikin arvioitava samoin perustein kuin muita yhteistuotannon muotoja tai erikoistumissopimuksia. |
3.17 |
ETSK on edelleen sitä mieltä, että viittaukset ”hinnoista sopimiseen” poolin toiminnalle ominaisena piirteenä (ja siis vakavimpana kilpailurajoituksena) eivät ole suuntaviivoissa puolustettavissa sillä perusteella, että poolin toimitusjohtajan ja asiakkaan sopima hinta on kiinteä osa tarjottavaa palvelua ja poolin aluksen käytöstä maksettavasta hinnasta on neuvoteltu tarjousprosessin aikana. |
3.18 |
ETSK katsoo, että poolisopimusten tarkoitusperän ja keskeiset ominaispiirteet huomioon ottaen EY:n perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdassa määrätyt neljä ehtoa täyttyvät ja pooleille olisi myönnettävä poikkeus kilpailusäännöistä. Näkemystä puoltaa se, että poolit perustettiin vastaamaan rahtaajien tarpeita ja vaatimuksia ja ne ovat toimineet vuosikymmenten ajan ilman, että niistä on tehty valituksia. |
3.19 |
ETSK esittää toivomuksen, että Euroopan komissio tarkistaa jatkuvasti suuntaviivoja karttuneen kokemuksen pohjalta ja antaa tarvittaessa lisäohjeistusta tai selventäviä ohjeita heti niiden valmistuttua odottamatta viisivuotiskauden päättymistä. |
3.20 |
Komission olisi ryhdyttävä mahdollisimman pian tarkistamaan linjakonferenssien konsortioita koskevan ryhmäpoikkeuksen soveltamisalaa ja tarkasteltava samalla tarvetta kattaa myös muut merkitykselliset kansainvälisten merenkulkumarkkinoiden segmentit, etenkin säännöllisillä reiteillä harjoitettava säännöllinen hakurahtiliikenne, sillä useanlaista erityisrahtiliikennettä harjoitetaan juuri tässä muodossa (esimerkiksi tavanomainen jäähdytysalusliikenne, puutavarakuljetukset ja autonkuljetukseen erikoistuneet alukset sekä ro-ro-alukset). |
Bryssel 12. maaliskuuta 2008
Euroopan talous- ja sosiaalikomitean
puheenjohtaja
Dimitris DIMITRIADIS
(1) EUVL C 256, 27.10.2007, s. 62–65; EUVL C 309, 16.12.2006, s. 46–50; EUVL C 157, 28.6.2005, s. 130–136.
(2) Fearnleysin raportti The Legal and Economic Analysis of Tramp Maritime Services, helmikuu 2007, s. 14–31, http://ec.europa.eu/comm/competition/antitrust/legislation/maritime/tramp_report.pdf.
(3) Fearnleysin raportti (2007): raportin laatijat ovat tehneet saman päätelmän.