3.2.2009   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 27/26

1.1

Institutionaalisista suhteista ja viestintästrategiasta vastaava komission varapuheenjohtaja Margot Wallström ja yritys- ja teollisuustoiminnasta vastaava komission varapuheenjohtaja Günter Verheugen pyysivät ETSK:ta laatimaan valmistelevan lausunnon yrityspalveluista. Lausunto perustuu aikaisemman yrityspalveluja ja teollisuutta tarkastelevan lausunnon seurantaan ja jatkoanalyysiin (1).

1.1.1

Tässä yhteydessä tulee muistaa, että Euroopan komissio pitää Lissabonin toimintasuunnitelmaa tärkeänä keinona ylläpitää ja parantaa eurooppalaisen teollisuuden kilpailukykyä huolehtimalla siitä, että muutosprosessia hallitaan noudattaen unionin kestävän kehityksen strategiaa ja sosiaalisella tasolla kannustaen edustavien työmarkkinaosapuolten syntymistä neuvottelemaan asianmukaisella tasolla.

1.1.2

Näihin tavoitteisiin pyrittäessä on samalla yksinkertaistettava teollisuuden sääntelyjärjestelmää; kyseessä on poliittinen prioriteetti, joka muodostaa yhden komission teollisuuspolitiikan peruslinjoista.

1.1.3

Toinen komission harjoittamalle teollisuuspolitiikalle tyypillinen piirre on integroitu lähestymistapa, joka ottaa huomioon eri sektoreiden tarpeet.

—

Yrityspalvelupolitiikan alalla toteutettavat toimet ja korkean tason työryhmän asettaminen. Yrityspalveluja pohtimaan tulisi asettaa korkean tason työryhmä, joka analysoisi alaa perusteellisesti, tarkastelisi nykyisiä politiikkoja yrityspalvelujen kannalta niistä tehokkaimpien ja onnistuneimpien tunnistamiseksi ja suunnittelisi konkreettisia poliittisia toimia merkittävimpien aukkojen ja tarpeiden täyttämiseksi. Huomiota tulisi kiinnittää erityisesti yrityspalvelujen alasektoreiden erilaisuuteen sen määrittelemiseksi, mihin niistä on paikallaan kiinnittää erityistä poliittista huomiota ja millä tasolla (alue-, jäsenvaltio- vai unionitasolla) poliittisia toimia on perusteltua toteuttaa.

—

Työmarkkinapolitiikan asema yrityspalveluissa. Sosiaaliselta kannalta katsottuna on sektoritasolla paikallaan tarkastella syvällisesti uudentyyppisten, yrityspalvelujen ja tuotantoteollisuuden vuorovaikutuksessa muodostuvien työsuhteiden asettamia haasteita. Analyysin on katettava yleissivistävä ja ammatillinen koulutus sekä elinikäinen oppiminen ja työntekijöiden työolot myös niiden työntekijöiden kohdalla, jotka ovat mukana ulkoistamisprosesseissa. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tulisi edistää työmarkkinaosapuolten alakohtaista vuoropuhelua. Olisi laadittava toimintaohjelma, jonka mukaisesti keskusteltaisiin yrityspalvelualaan vaikuttavasta rakennemuutoksesta johtuvista työolojen ja työtilaisuuksien muutoksista.

—

Yrityspalvelut ja innovaatiopolitiikka. T&K- ja innovaatio-ohjelmia ja palvelu-alan innovointia tukevia toimia tulisi edistää voimakkaasti. Organisatorisen innovointiin, osaamisintensiivisiin yrityspalveluihin (Knowledge Intensive Business Services, KIBS) ja innovaatiojohtamiseen tulee kiinnittää nykyistä enemmän huomiota.

—

Yrityspalvelustandardien kehittäminen. Yrityksiä tulee rohkaista luomaan standardeja itsesääntelyä hyödyntäen; ennen sitä niiden tulee kuulla yrityspalvelujen käyttäjiä perusteellisesti. Tässä yhteydessä Euroopan standardointikomitean (CEN) ja sen standardoimisjärjestöjen tuki on tärkeää (avoin dialogi). Lisäksi tulee edistää onnistuneiden innovaatioiden tulosten levittämistä erityisesti pyrkimällä nopeasti ja epävirallisesti konsensusratkaisuihin.

—

Edistetään palvelututkimusta uutena yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alana.

—

Sisämarkkinat ja yrityspalveluihin vaikuttava sääntely. ETSK on yksilöinyt joukon aloja, joilla säädöstaakkaa on yksinkertaistettava, selvennettävä ja karsittava kuitenkaan tinkimättä työhygieniaa, työsuojelua ja työntekijöiden edustusta koskevista velvoitteista. Sen lisäksi on todettava, että palveludirektiivin vaikutukset yrityspalveluihin ovat vielä arvioimatta, ja siihen on ryhdyttävä pontevasti, kunhan direktiivi on saatettu osaksi jäsenvaltioiden lainsäädäntöä. Tässä yhteydessä tulisi myös määrittää mahdolliset kaupan avoimuuteen ja kilpailuun liittyvät jatkotoimet laajentuneilla unionin sisämarkkinoilla.

—

Yrityspalvelutilastojen parantaminen. Jäsenvaltioita kehotetaan tekemään nykyistä enemmän yhteistyötä yrityspalveluja koskevien tilastojen parantamiseksi. Lisää tietoa tarvitaan erityisesti niiden suorituskyvystä ja vaikutuksesta jäsenvaltioiden talouksiin. Kyse on julkisen vallan kannalta tarpeellisesta keinosta, jos alaa halutaan auttaa kehittämään mahdollisuuksiaan. Euroopan yhteisöjen tilastollisen toimialaluokituksen (Nace) 74 lukuun hiljattain tehdyistä muutoksista huolimatta eivät saatavat tiedot vieläkään ole riittävän yksityiskohtaisia, jotta yrityspalveluista saataisiin merkityksellistä tietoa.

3.1

Taustaa. Syyskuussa 2006 antamassaan oma-aloitteisessa lausunnossa (asiakokonaisuus CCMI/035) ETSK esittää, että yrityspalveluihin tulisi kiinnittää vakavammin huomiota, sillä niiden merkitys Euroopan tuotantoteollisuuden suorituskyvylle on huomattava. Lausunnossa kuvaillaan palvelujen ja tuotannon vuorovaikutusta sekä sosiaaliseen ja taloudelliseen suorituskykyyn kohdistuvaa työllisyys-, tuottavuus- ja kilpailukykyvaikutusta. Tämä on lähtökohtana käsillä olevassa yrityspalvelujen seurantaan ja jatkoanalyysiin keskittyvässä asiakirjassa. Aluksi on paikallaan todeta, että yrityspalvelut määritellään palveluiksi, jotka välillisenä panoksena vaikuttavat tuotantotoiminnan laatuun ja tehokkuuteen yrityksen omia palveluja täydentämällä tai korvaamalla (Rubalcaba ja Kox, 2007). Nace rev. 1 vastaa osittain tätä määritelmää (toimialakoodit 72–74) ja uusinta Nacen versiota (koodit 69–74, 77–78, 80–82). Yrityspalvelut voidaan jakaa kahteen pääkategoriaan:

Lausunnon tavoitteena on auttaa alaa saamaan nykyistä enemmän tunnustusta ja kehittymään esteettä sekä helpottaa eurooppalaisia talouksia niiden pyrkimyksissä lisätä kilpailukykyään maailmanlaajuisilla markkinoilla.

3.2

Palvelujen ja yrityspalvelujen merkitys. Palveluilla on entistä merkittävämpi asema kansalaisten, eri alojen ammattilaisten, yritysten, alueiden ja maiden ajatusmaailmassa. Kun tarkastellaan kysyntää ja tarjontaa nykyisissä talous- ja sosiaalijärjestelmissä, ovat palvelut pitkälti hallitsevassa asemassa. Vaikka palvelut ovat läsnä lähes kaikilla talous- ja yhteiskuntaelämän osa-alueilla, suuri osa toiminnasta ei näy tilastoissa. Perinteinen jaottelu tuotantoaloittain, vaikka se onkin epätäydellinen eikä paljasta talouden sektoreiden voimakkaita vuorovaikutussuhteita, auttaa arvioimaan keskeisimpien taloudellisen toiminnan alojen merkitystä. Palvelujen merkitys talouden sektorina kasvaa Euroopassa. Sen osuus kokonaistyöllisyydestä on pienempi (70 prosenttia) kuin Yhdysvalloissa (80 prosenttia) ja suurempi kuin Japanissa (67 prosenttia). Yrityspalvelujen alasektori on kasvanut niin Euroopassa kuin Yhdysvalloissa ja Japanissakin erittäin reippaasti ja nostanut osuutta kokonaistyöllisyydestä vastaavasti. Päätoimialanaan yrityspalveluja tarjoavien yritysten osuus kokonaistyöllisyydestä ja tuotetusta lisäarvosta on 10–12 prosenttia. Jos laskuihin otetaan mukaan sivutoimialanaan yrityspalveluja tarjoavat yritykset, työllisyysosuus on paljon suurempi. Vuonna 2004 Euroopassa yrityspalvelujen taloudellista vaikutusta ajatellen johtavia maita olivat Benelux-maat, Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Saksa. Kaudella 1995–2004 yrityspalvelusektori on kasvanut melko huomattavasti mm. Unkarissa, Puolassa, Itävallassa, Latviassa ja Maltassa. Tämä viittaa siihen, että tiettyjen EU-maiden välillä on käynnissä lähentymisprosessi. Näiden maiden kohdalla on kuitenkin vain kyse työllisyydestä yrityksissä, joiden päätoimiala on yrityspalvelut. Enemmistö näistä yrityksistä on pk-yrityksiä.

3.3

Kehityksen arviointi. ETSK on nyt arvioinut uudelleen tilannetta syyskuussa 2006 antamansa lausunnon (asiakokonaisuus CCMI/035) jälkeen tapahtuneen kehityksen valossa. Se panee tyytyväisenä merkille, että tuotantoteollisuuden yrityspalvelujen painoarvo on komission päätöksissä kasvanut.

3.4

Yrityspalveluita hyödyttävät tukitoimet. Yrityspalvelujen asemaa teollisuus- ja innovaatiopolitiikassa sekä sisämarkkinadirektiivin mahdollisia heijastusvaikutuksia edistämään pyrkivien käynnissä olevien keskeisimpien unionin toimien lisäksi komissio edistää yrityspalvelujen asemaa valmistusteollisuudessa myös välillisesti muilla toimilla.

3.5

Yrityspalvelusektorin tärkeimmät tarpeet. Vaikka palvelujen suhteen onkin edistytty, on tarkasteltava jäljellä olevia huomattavia aukkoja ja tarpeita. Unionin nykyinen poliittinen kehys painottuu merkittävästi tuotantoteollisuuteen, vaikka palvelut muodostavat talouselämän suurimman segmentin ja edistävät kaikkea kasvua niin liike- kuin yhteiskuntaelämässä.

3.5.1

Useimmat unionin teollisuuspolitiikan jäsenvaltio- ja unionitason horisontaaliset ja alakohtaiset aloitteet keskittyvät tuotantoteollisuuteen huolimatta siitä, että yrityspalveluilla on tässä yhteydessä luontainen tukiroolinsa. Tarvitaankin pikaisesti tasapainoista unionin politiikkaa, joka ei aliarvioi yrityspalvelujen merkitystä eurooppalaisen tuotantoteollisuuden globaalille kilpailukyvylle tai koko taloudelle. Mitä tahansa talouden alaa koskevien horisontaalisten politiikkojen on oltava aidosti laaja-alaisia ja vastattava uudessa palvelutaloudessa, jossa teollisuus- ja palvelusektori liittyvät erottamattomasti toisiinsa, toimivien yritysten ja työntekijöiden tarpeita. Tämä välitön synergia luo Euroopan taloudelle uusia mahdollisuuksia maailmanmarkkinoilla. Monia teollisuuspolitiikan osatekijän muodostavia EU:n poliittisia aloitteita on paikallaan sopeuttaa ja soveltaa palveluihin. Tässä yhteydessä ovat kyseessä täysin toimivat palvelujen sisämarkkinat, kansainvälinen kauppa, valtiontukea koskevat säännöt, työmarkkinat, sosiaaliset toimet, koulutus, aluepolitiikka, T&K, innovointi, standardointi, yrittäjyys, entistä paremmat tilastot ja muu informaatio jne. Lisäksi on tarpeen ottaa huomioon palvelujen erityistarpeet, mikäli se on asianmukaista. Tätä ei pidä kuitenkaan käsittää niin, että kaikkien politiikkojen tulisi olla alakohtaisia ja liittyä palveluihin. Pikemminkin on kyse siitä, että mainittujen politiikkojen vaikutukset palveluihin selvitetään ja tarvittaessa ryhdytään erityistoimiin.

3.5.2

Keskeisimmät tarpeet ovat havaittavissa seuraavilla aloilla:

3.6

Yrityspalvelutoiminnan ja sen kohteena olevien politiikkojen vuorovaikutus. Kokemus on osoittanut, miten alustavat kattavat toimet voisivat vuorovaikutuksessa auttaa kehittämään yrityspalveluja tarmokkaasti edessä oleviin haasteisiin vastaamiseksi. Eri politiikkojen väliset synergiat ja vuorovaikutus tulisi ottaa huomioon.

3.7

Yrityspalvelujen toiminnalliseen kehittämiseen tähtäävien erityisten EU-politiikkojen suunnittelu edellyttää talousteoreettista perustaa. Tämän ovat hiljattain osoittaneet Kox ja Rubalcaba (Business Services in European Economic Growth, 2007). Näkemyksiensä tueksi he esittävät lähinnä markkinoiden ja järjestelmän heikkouksiin liittyviä tekijöitä, kuten epäsymmetrisyyttä ja ulkoisia tekijöitä.

3.8

Lissabonin toimintasuunnitelma 2008–2010 — Yrityspalveluihin liittyvistä politiikoista voi olla hyötyä yhteisön Lissabonin ohjelmaan liittyvien ehdotusten yhteydessä (KOM(2007) 804 lopullinen). Suurin osa kymmenestä vuoteen 2010 mennessä saavutettavaksi asetetusta tavoitteesta vaikuttaa palveluihin joko suoraan tai välillisesti.

3.8.1

Komissio aikoo esittää vuoden 2008 puolivälissä uudistetun sosiaalipoliittisen toimintasuunnitelman, jolla on tarkoitus puuttua osaamiskuiluun. Useimmissa erittäin työvoimavaltaisissa yrityspalveluissa voidaan nähdä huomattavia puutteita ja tarpeita. Aiheesta ”Ensisijaisten ryhmien työllistäminen (Lissabonin strategia)”12. heinäkuuta 2007 antamassaan lausunnossa (9) ETSK panee merkille, että Lissabonissa asetetut kunnianhimoiset työllisyystavoitteet on saavutettu vain osittain, ja huomauttaa, että moni viime vuosina syntyneistä ja etenkin naisten täyttämistä työpaikoista on osa-aikainen. Ikääntyneistä työntekijöistä moni joutui edelleen toteamaan, että sopivista avoimista työpaikoista on huomattava pula. Erityisesti nuorista moni löysi useimmissa tapauksissa epätyypillisen työsuhteen, joka ei joissain tapauksissa tarjonnut asianmukaista oikeudellista tai sosiaalista suojaa. ETSK korostaa lausunnossaan, että joustoturvaan tulisi liittää tasokas sosiaaliturva, aktiivinen työmarkkinapolitiikka sekä yleissivistävä-, jatko- ja ammatillinen koulutus.

3.8.2

Komissio on jo aiemmin tänä vuonna tehnyt yhteistä maahanmuuttopolitiikkaa koskevia ehdotuksia. Tämä saattaa vaikuttaa korkeasti koulutettujen ammattilaisten maahanmuuttoon osaamisintensiivisten yrityspalvelujen alalla ja vähemmän koulutettujen työntekijöiden maahanmuuttoon, kun on kyse esim. puhtaanapito- tai turva-alasta.

3.8.3

Yhteisö laatii pienyrityksiä koskevan periaatteiston (Small Business Act) , jolla pyritään vapauttamaan pk-yrityksen kasvupotentiaali sen koko elinkaaren kattavasti. Yrityksiä perustetaan ja lakkautetaan eniten yrityspalvelusektorilla, joten uusiin pk-yrityksiin lienee paikallaan kiinnittää huomiota. Aiheesta ”Liiketoimintamahdollisuudet erityisesti pk-yrityksissä” antamassaan lausunnossa (10) komitea kiinnittää huomiota siihen, että vuosiksi 2008–2010 tarvitaan nykyistä paremmin kohdennettuja ja hiotumpia integroitua suuntaviivoja pk-yrityksille kasvua ja työllisyyttä ajatellen. Myös pk-yritykset hyötyvät hallinnollisen taakan vähentämisestä 25 prosentilla vuoteen 2012 mennessä.

3.8.4

Yhteisö vahvistaa yhtenäismarkkinoita ja lisää kilpailua palvelujen alalla. Samassa lausunnossa (asiakokonaisuus INT/324) pahoitellaan sisämarkkinoiden keskeneräisyyttä ja etenkin jäsenvaltioiden hitautta direktiivien täytäntöönpanossa, hallinnollista taakkaa sekä työvoiman liikkuvuuden puutetta. Pk-yritysten kannalta nämä ovat valtavia esteitä ylitettäviksi.

3.8.5

Yhteisö toteuttaa viidennen vapauden (osaamisen vapaan liikkuvuuden) ja luo aidon eurooppalaisen tutkimusalueen. Osaamisintensiivisillä yrityspalveluilla voi olla oma roolinsa tämän Lissabonin strategian ensisijaisen tavoitteen saavuttamisessa.

3.8.6

Yhteisö parantaa innovoinnin edellytyksiä. ETSK on myös antanut lausunnon aiheesta ”Panostaminen osaamiseen ja innovointiin” (11). Tärkein sanoma on, että Euroopan tulee pysyä edellä tutkimuksen, teknologian kehityksen ja innovaation aloilla. Tämä edellyttää lisävaroja EU:n talousarviosta. Tarvittaessa myös koulutusmahdollisuuksia on parannettava ja tasoa nostettava yleisesti. On myös luotava edistykselle ja innovaatiolle avoin yhteiskunnallinen ilmapiiri. Lisäksi on luotava asianmukaiset olosuhteet ja tehtävä päätöksiä, jotka lisäävät sijoittajien luottamusta ja optimismia ja saavat heidät sijoittamaan pääomaansa uusiin eurooppalaisiin hankkeisiin. On lisättävä tietoisuutta perustutkimuksen perusluonteisesta merkityksestä ja herätettävä yrittäjähenki niissä, jotka ovat valmiita innovoimaan ja ottamaan riskejä. Lisäksi on hyväksyttävä, että epäonnistumiset ja tappiot liittyvät väistämättä riskiin. ETSK tarkasteli myös oikeudellisia ja yhteiskunnallisia puite-ehtoja, joiden avulla tuetaan innovaatiomyönteistä yrittäjyyttä ja innovaatiomyönteisiä markkinoita.

3.8.7

Yhteisö edistää nykyistä kestävämpään tuotantoon ja kulutukseen tähtäävää elinkeinopolitiikkaa. Ympäristöalan yrityspalvelujen asema elinkeinopolitiikassa voi kuulua tämän ensisijaisen tavoitteen piiriin.

3.8.8

Yhteisö neuvottelee kahdenvälisesti tärkeimpien kauppakumppaneiden kanssa uusien kansainvälisten kauppa- ja sijoitusmahdollisuuksien avaamiseksi ja yhteisen sääntely- ja standardialueen luomiseksi.

4.1

Tavoite 1: Euroopan komission tulisi asettaa korkean tason työryhmä pohtimaan yrityspalveluja osana yritys- ja teollisuuspolitiikkaa. Tässä yhteydessä tulee tarkastella palvelujen vuorovaikutusta teollisuuden ja muun talouden toiminnan kanssa. Ryhmän tärkeimpinä tavoitteina tulisi olla

4.2

Tavoite 2: Tulisi edistää erityisesti yrityspalvelujen alaan keskittyvää työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua seuraavien aiheiden käsittelemiseksi ja niitä koskevien suositusten laatimiseksi:

Tällaisen alakohtaisen työmarkkinavuoropuhelun toteutettavuus ja tehokkuus (esimerkiksi sopimusten tunnustaminen ja organisatorinen tuki) riippuvat käytännössä kuitenkin työntekijä- ja työnantajapuolta edustavien eurooppalaisten järjestöjen yksilöimisestä ja niiden aseman tunnustamisesta.

4.3

Tavoite 3: T&K ja palveluinnovaatiot

4.4

Tavoite 4: Standardien kehittäminen. Palvelustandardit ovat kehittyneet hitaasti. Ne perustuvat yleensä kysyntään. Yrityspalvelujen tarjoajien puolella on rakenteellisia ongelmia. Niistä suurin osa on pieniä yrityksiä, jotka eivät kuulu kotimaassaan edustusorganisaatioihin, mikä heijastuu myös unionitasolla, jolla tämä kategoria ei juuri ole edustettuna missään eurooppalaisessa organisaatiossa. Ainoa tapa parantaa tilannetta on mobilisoida käyttäjät tuomaan julki vaatimuksensa. Yrityspalvelujen markkinat hyötyisivät valtavasti alan selkeistä standardeista. Standardeja kehittämällä voitaisiin

4.5

Tavoite 5: Yrityspalvelutilastojen parantaminen. Poliittiset toimet riippuvat voimassa olevien suuntausten analyysista, ja suuntaukset voidaan saada selville ainoastaan selkeistä ja asianmukaisista tilastoista. Se, että tuottavuus ei ole lisääntynyt Yhdysvaltoihin verrattuna tyydyttävällä tavalla, voi johtua osittain epäluotettavista tilastoista, jotka perustuvat tuotantoteollisuuden suorituskykyä mittaavaan metodologiaan. Yrityspalveluja kuvaavien tilastojen tarkentaminen edellyttää Eurostatin päätöksen lisäksi myös hallitusten yhteistyötä, joka tähtää tilastotietojen keruumenetelmien muuttamiseen. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää yrityspalvelujen roolin mittaamiseen teollisuudessa ja muilla palvelusektoreilla.

4.6

Tavoite 6: Palvelutiede

Palvelutiede (tai Service Science, Management and Engineering, SSME) on uusi kehittyvä ala, ja se kattaa eri palveluihin liittyvät ja hajanaisetkin lähestymistavat, kuten palvelutalouden, palvelujohtamisen, palvelumarkkinoinnin ja palvelutuotteiden (tukipalvelut) kehittämisen (service engineering). Palveluja tutkivat ja palveluyritykset ovat huomanneet, että kaikkia edellä mainittuja aloja on edistettävä ja ne on integroitava nykyistä paremmin. Palvelutieteessä palvelutuotteiden ja tukipalvelujen kehittäminen tarjoaa hyvän esimerkin. Kyseessä on ollut tekninen ala, jolla pyritään palvelutuotteiden järjestelmälliseen kehittämiseen ja suunnitteluun hyödyntämällä soveltuvia malleja, menetelmiä ja välineitä. Vaikka tukipalvelualaan kuuluu myös palvelutoiminnan johtamiseen liittyviä näkökohtia, siinä keskitytään ensisijaisesti uusien palvelutuotteiden kehittämiseen. Tukipalveluihin sisältyy myös kehitysjärjestelmien suunnittelu eli palveluihin liittyvät kysymykset yleisen T&K- ja innovointijohtamisen alalla. Tavaroiden, ohjelmistojen ja palvelujen yhteisiä tukipalveluja koskevista integroiduista lähestymistavoista tulee vakiintunut ilmiö.

Uusia liiketoiminnan malleja, menetelmiä ja välineitä koskeva perustutkimus antaa palvelutieteelle tärkeitä virikkeitä. Lisäksi palvelustandardien yhdenmukaistamisen edistyminen kannustaa erikoistumaan ja kehittämään tehokkaasti uusia palveluja (12).

Tukipalveluala on yksi harvoista palvelusektorin aloista, joita eurooppalainen tutkimus on muokannut merkittävästi. On tärkeää integroitua entistä tiiviimmin kansainvälisiin verkostoihin ja kehittää järjestelmällisesti riippumaton tukipalvelualan yhteisö, jotta alalla voidaan tulevaisuudessakin säilyttää johtoasema (13).

4.7

Tavoite 7: Yrityspalvelujen sisämarkkinat ja sääntely

Hallintotaakan karsiminen ja yksinkertaistaminen. On olemassa useita rajoittavia tekijöitä, jotka haittaavat yrityspalvelusektorilla toimivia yrityksiä ja kumoavat niiden pyrkimykset lisätä tuottavuutta ja hankkia asiakkaita muista jäsenvaltioista. Tähän liittyvät työvoiman liikkuvuutta koskevat ongelmat ja pätevyyksien tunnustaminen. Sääntelyn määrä ja monimutkaisuus on lisääntynyt viime vuosina ja kuluvana vuonna, mikä puolestaan on kasvattanut pieniin palveluntarjoajiin kohdistuvaa taakkaa. Keskeisimmät huomiota vaativat seikat ovat seuraavat: