52007DC0724

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 20.11.2007

KOM(2007) 724 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE SEKÄ ALUEIDEN KOMITEALLE

2000-luvun Euroopan yhtenäismarkkinat

{KOM(2007) 725 lopullinen}{SEK(2007) 1517}{SEK(2007) 1518}{SEK(2007) 1519}{SEK(2007) 1520}{SEK(2007) 1521}

SISÄLLYSLUETTELO

1. Johdanto 3

2. Kansalaisten mahdollisuuksien parantaminen 5

2.1. Kuluttajien ja pk-yritysten mahdollisuuksien lisääminen 5

2.2. Globalisaation hyödyt Euroopalle 7

2.3. Uudet rajat: osaaminen ja innovointi 9

2.4. Sosiaalinen, ympäristö- ja koheesioulottuvuus 10

3. Tulokset 12

3.1. Näyttöön perustuvat ja vaikutuksiin suuntautuvat yhtenäismarkkinat 12

3.2. Kohdistaminen ja täytäntöönpano 13

3.3. Hajauttaminen ja verkottuminen 14

3.4. Saavutettavuus ja tiedottaminen 14

4. Päätelmät 15

1. JOHDANTO

Yhtenäismarkkinat ovat Euroopan unionin keskeinen osa. Ne ovat muuttaneet henkilöiden, tavaroiden, palvelujen ja pääoman vapaan liikkuvuuden todellisuudeksi, josta on todellista hyötyä eurooppalaisille[1]. Ne ovat luoneet työpaikkoja ja lisänneet kasvua. Niiden ansiosta eurooppalaisilla on mahdollisuus asua, työskennellä, opiskella ja jäädä eläkkeelle eri valtiossa. Puolitoista miljoonaa Erasmus-opiskelijaa esimerkiksi on käyttänyt hyväkseen mahdollisuutta EU:n laajuiseen liikkuvuuteen. Yhtenäismarkkinat ovat tuoneet kuluttajille entistä laajemman valikoiman edullisia tavaroita ja palveluja ja edistäneet samalla laadun ja turvallisuuden parantamista. Yhtenäismarkkinat ovat luoneet yhteiset säännöt liike-elämälle sekä pääsyn 500 miljoonan kuluttajan markkinoille. Yhtenäismarkkinat ovat olleet olennaisen tärkeät Euroopan talous- ja rahapolitiikan sujuvalle toiminnalle ja muodostaneet vahvan perustan euron käyttöönottoa varten. Laajentuneet yhtenäismarkkinat ovat tehneet Euroopasta entistä avoimemman, moninaisemman ja kilpailukykyisemmän: niillä luodaan uusia mahdollisuuksia, kunnioitetaan sosiaalisia oikeuksia ja edistetään tiukkoja terveys-, turvallisuus- ja ympäristönormeja.

Näistä saavutuksista huolimatta yhtenäismarkkinoilla on yhä käyttämätöntä potentiaalia, ja niiden on mukauduttava uusiin tilanteisiin. Helmikuussa 2007 komissio laati visionsa 2000-luvun Euroopan yhtenäismarkkinoita varten: vahvat, innovatiiviset ja kilpailukykyiset markkinat, joilla palvelujen mahdollisuudet maksimoidaan, kuluttajat ja yrittäjät saavat suoria hyötyjä ja Eurooppa pystyy reagoimaan ja vaikuttamaan paremmin globalisaatioon[2].

Tässä tarkastelussa muunnetaan kyseinen visio toiminnaksi. Yhtenäismarkkinat tukeutuvat nykyisiin vahvoihin perusteisiinsa valmistautuessaan vastaamaan uusiin haasteisiin: globalisaatio, nopeatahtinen innovointi ja muutos, sosiaalisten ja ympäristöön liittyvien ilmiöiden kehitys. Nyt kun EU:sta on tullut entistä suurempi ja moninaisempi, yhtenäismarkkinoiden on

- tuotettava lisää tuloksia kansalaisille, kuluttajille ja pk-yrityksille: yhtenäismarkkinoiden on vastattava entistä paremmin kansalaisten odotuksiin ja huolenaiheisiin. Niiden on edelleen tuotettava hyötyä kuluttajille tavaroiden ja palvelujen hintojen alenemisen, laadun, monipuolisuuden, edullisuuden sekä turvallisuuden muodossa. Niiden on edistettävä sopivia olosuhteita pienille ja keskisuurille yrityksille.

- hyödynnettävä globalisaatiota entistä paremmin: yhtenäismarkkinat ovat voimakas keino tuoda globalisaation hyödyt eurooppalaisille. Yhtenäismarkkinoiden on maksimoitava mahdollisuutensa maailmanmarkkinoille tulevien yritysten ponnahduslautana, investoijia houkuttelevana paikkana sekä sääntöjen ja normien vertailukohtien asettamisen maailmanlaajuisena johtajana.

- avattava uusia osaamisen ja innovoinnin rajoja: yhtenäismarkkinoiden on keskityttävä entistä paremmin sellaisiin tavaroihin ja palveluihin, jotka perustuvat osaamiseen ja teknologiaan, sillä ne pitävät tulevan kasvun liikkeessä.

- sisällettävä vahva sosiaalinen ja ympäristöulottuvuus: yhtenäismarkkinapolitiikassa on otettava täysimääräisesti huomioon markkinoiden avaamisen sosiaaliset ja ympäristövaikutukset, ja sen yhteydessä on toteutettava toimenpiteitä, joiden avulla kaikki kansalaiset ja yritykset voivat hyötyä uusista mahdollisuuksista.

Tässä kaikessa tarvitaan uusia työskentelymenetelmiä ja erilaisten välineiden käyttöä. Tähän asti pyrkimyksissä on keskitytty poistamaan rajat ylittävän toiminnan esteitä, pääasiassa lainsäädäntötoimin. Nyt olisi pyrittävä kehittämään monipuolisempia välineitä ja lähinnä vaikutuksiin suuntautuva lähestymistapa: olisi lisättävä markkinoiden vaikuttavuutta alueilla, jotka tuottavat parhaan tuloksen kuluttajille, kasvulle ja työpaikkojen luomiselle. Sääntelyn parantamista koskevien eurooppalaisten tavoitteiden mukaisesti huomiota kiinnitetään entistä enemmän täytäntöönpanoon ja soveltamiseen, vaikutustenarviointien vahvistamiseen ja sidosryhmien kuulemiseen, voimassa olevan lainsäädännön yksinkertaistamiseen mahdollisuuksien mukaan ja tarpeettoman byrokratian karsimiseen sekä politiikkojen ja lakien järjestelmälliseen arviointiin. Nämä pyrkimykset edellyttävät sitoutumista muualtakin kuin Brysselistä päin: entistä laajemmassa ja moninaisemmassa EU:ssa menestys edellyttää kumppanuutta jäsenvaltioiden kanssa sekä monien eri sidosryhmien osallistumista.

Yhtenäismarkkinat ovat EU:n useiden politiikanalojen ytimessä. Euron luominen vuosisadan vaihteessa sekä sen käyttöönotto yhä useammassa jäsenvaltiossa vahvistavat yhtenäismarkkinoiden ja talous- ja rahaliiton välistä vuorovaikutusta. Euro on osoittautunut yhtenäismarkkinaprosessin vakauttajaksi ja liikkeellepanevaksi voimaksi, joka on hyödyttänyt euroalueen lisäksi koko EU:n taloutta. Yhtenäismarkkinat ovat voimakkaana kasvun ja työpaikkojen kannustimena avainasemassa Lissabonin strategian painopisteiden toteuttamisessa. Tämä tarkastelu olisi otettava huomioon strategian seuraavassa vaiheessa, jota varten komissio esittää ehdotuksia joulukuussa 2007. Yhtenäismarkkinat toimivat myös yhdessä sosiaali- ja ympäristöpolitiikan kanssa kestävän kehityksen päämäärien saavuttamiseksi.

Tässä tarkastelussa esitetään yhtenäismarkkinoita koskeva uusi lähestymistapa. Siihen ei sisälly perinteistä lainsäädännöllistä toimintaohjelmaa. Pyrkimyksenä on sen sijaan edistää joustavuutta ja mukautuvuutta ja säilyttää samalla oikeus- ja sääntelyvarmuus, joka tarvitaan toimivien yhtenäismarkkinoiden säilyttämiseksi. Tämän toteuttaminen esitetään lyhyesti jäljempänä havainnollisten toimien avulla. Yksityiskohtaisempi kuvaus on tarkastelun mukana olevissa asiakirjoissa, jotka koskevat markkinoiden seurantaa, yhtenäismarkkinoiden välineitä ja kaupankäyntivälineitä. Mukana olevassa vähittäisrahoituspalveluja koskevassa asiakirjassa kuvataan yksityiskohtaisemmin, miten lähestymistapaa sovelletaan kyseisellä tärkeällä sektorilla. Tarkastelua täydentää visio siitä, miten voidaan edistää mahdollisuuksia, palvelujen saatavuutta ja solidaarisuutta 2000-luvun Euroopassa. Se esitetään tarkastelun ohessa yleishyödyllisiä palveluja käsittelevän liiteasiakirjan kanssa. Nämä asiakirjat muodostavat yhdessä yhtenäismarkkinoiden saavutuksia koskevan yhteenvedon kanssa tarkastelupaketin. Asiakirjat ovat tärkeä osa komission vastausta globalisaation haasteisiin ”Euroopan yhteinen etu: menestyminen globalisaation aikakaudella”[3], joka esitettiin Eurooppa-neuvoston epävirallisessa kokouksessa lokakuussa 2007.

2. KANSALAISTEN MAHDOLLISUUKSIEN PARANTAMINEN

2.1. Kuluttajien ja pk-yritysten mahdollisuuksien lisääminen

Yhtenäismarkkinoiden on tuotettava kuluttajille ja pk-yrityksille entistä parempia tuloksia ja konkreettisia etuja, jotka vastaavat heidän odotuksiinsa ja huolenaiheisiinsa. Kuluttajilla on oltava tunne varmuudesta ja mahdollisuuksista, jotta he voivat käyttää täysimääräisesti oikeuksiaan. Markkinoiden avaaminen ja kuluttajapolitiikka liittyvät tiiviisti toisiinsa. Nykyään kuluttajat voivat tehdä ostoksia toisissa EU-maissa tai Internetissä ilman että heidän on huolehdittava tullin tai arvonlisäveron maksamisesta. He hyötyvät taatuista elintarvikkeiden ja muiden kulutushyödykkeiden tiukoista turvallisuusvaatimuksista. Ostamisen yhteydessä vertailu on helpompaa tuotteiden ja elintarvikkeiden pakkausmerkintöjen sekä hintojen avoimuutta koskevien vaatimusten ansiosta. Tavarat, jotka eivät vastaa sopimusta, voidaan lähettää takaisin, ja ne on korvattava tai korjattava. Sopimattomien kaupallisten menettelyjen ja harhaanjohtavien mainosten estämiseksi on säädetty lakeja. EU-kuluttajaneuvontakeskusten verkko (ECC-net) antaa kuluttajille neuvoja ja tukea rajat ylittävissä riita-asioissa. Äskettäin komissio ehdotti laadittavaksi energian kuluttajien peruskirjaa, jossa esitetään kuluttajien perusoikeudet sähkön- ja kaasuntoimitusten osalta. Kuluttajien hyvinvointia suojellaan myös soveltamalla johdonmukaisesti EU:n kilpailusääntöjä: kartellit esimerkiksi liukuportaiden ja oluen alalla on purettu; kilpailua rajoittavat lentoyhtiöiden sulautumiset on kielletty; yhtiöt kuten Microsoft, Telefonica, Deutsche Telekom ja Wanadoo on velvoitettu lopettamaan määräävän markkina-asemansa väärinkäyttö ja valtiontuen valvonnalla varmistetaan julkisten varojen asianmukainen käyttö. Kaikki tämä on auttanut luomaan entistä toimivammat ja innovatiivisemmat markkinat, jotka tarjoavat entistä parempia tavaroita ja palveluja entistä edullisemmin.

Tämä ei kuitenkaan riitä. Yhtenäismarkkinoiden on edelleen keskityttävä alueille, jotka liittyvät kuluttajien jokapäiväiseen elämään, kuten energia, televiestintä, vähittäisrahoituspalvelut sekä tukku- ja vähittäiskauppa. Jotta voidaan varmistaa, että kuluttajat hyötyvät tehokkaasti markkinoiden avaamisesta ja pystyvät helpommin ymmärtämään, miten yhtenäismarkkinat voivat toimia heidän hyväkseen, olisi päästävä eroon tehokkaan kilpailun puutteesta ja markkinoiden hajanaisuudesta, jotka johtuvat osittain erilaisista kansallisista kuluttajasopimuksia koskevista laeista. Kouluttamalla kuluttajia ja antamalla heille mahdollisuuksia, esimerkiksi vähittäisrahoituspalvelujen alueella, voidaan EU:n tasolla toteutettavilla toimilla edistää tuottavuutta ja tehokkuutta. Vaikka sähköisen kaupan sääntelypuitteet on luotu, voidaan tehdä enemmän myös sen varmistamiseksi, että kansalaiset voivat käyttää hyväkseen Internetin tarjoamia mahdollisuuksia.

Yhtenäismarkkinoiden on säilytettävä korkeat laatuvaatimukset, etenkin tuotteiden ja elintarvikkeiden turvallisuudessa. Tavaramarkkinoiden hallintaa pyritään parantamaan esimerkiksi tiukentamalla markkinavalvontaa sekä parantamalla akkreditointi-, sertifiointi- ja valvontaelinten välistä koordinointia. Tämän pitäisi myös lisätä tietoa tuotteiden CE-merkinnästä, minkä ansiosta kuluttajia voidaan entistä paremmin suojella vaarallisilta tuotteilta. Tavaroiden lisäksi myös palvelujen olisi oltava turvallisia ja laadukkaita. On tarpeen pohtia tarkemmin, miten turvallisuus ja laatu voidaan parhaiten varmistaa ja ilmaista palvelusektorilla.

Yhtenäismarkkinoiden on myös edelleen parannettava yritysten toimintaedellytyksiä. Toisin kuin suurissa yrityksissä, jotka ovat käyttäneet menestyksekkäästi yhtenäismarkkinoiden mahdollisuuksia, pienissä ja keskisuurissa yrityksissä katsotaan usein, että yhtenäismarkkinat ovat hajanaiset ja niille on vaikea päästä. Esimerkiksi Euroopan kielten moninaisuus sekä erilaiset kulttuuri- ja kuluttajakohtaiset mieltymykset, jotka ovat korvaamaton arvo ja innovoinnin lähde, lisäävät pk-yritysten näkökulmasta yhtenäismarkkinoiden monimutkaisuutta. Erilaiset verotuskäytännöt ja vaikeus saada yksimielistä tukea yhteiselle verotussääntöjä koskevalle lähestymistavalle voivat myös jarruttaa pk-yritysten pääsyä yhtenäismarkkinoille. Vaikka viime vuosina yrityksen perustaminen kaikkialla Euroopassa on nopeutunut ja helpottunut, on edelleen parannettava pk-yritysten pääsyä markkinoille, edistettävä niiden kasvua ja vapautettava niiden liiketoimintapotentiaali. Komissio kuulee kaikkia sidosryhmiä kehittääkseen lisäaloitteita, joilla sovitetaan yhtenäismarkkinat paremmin pk-yritysten nykyisiin tarpeisiin.

Laatikko 1. Kuluttajien ja pk-yritysten markkinat

Kuluttajien oikeudet ja muutoksenhakukeinot: Kuluttajien oikeuksia koskevalla EU:n laajuisella yleisellä lähestymistavalla muodostetaan yksinkertainen ja helposti sovellettava sääntelykehys ja autetaan poistamaan rajat ylittävän kaupankäynnin esteitä, jotka nykyisin haittaavat kuluttajia ja yrityksiä. Kuluttajapolitiikan strategian keskeisenä tavoitteena on antaa kuluttajille – myös muita heikommassa asemassa oleville kuluttajille, joilla on erityistarpeita, tai vammaisille kuluttajille – mahdollisuuksia oikeuksien ja esteettömyyttä koskevien vaatimusten asettamiseen sekä suojella heitä riskeiltä ja uhilta, joista he eivät pysty selviytymään yksilöinä. Komissio esittää EU:n kuluttajansuojalainsäädännön tarkistamisen pohjalta vuonna 2008 lisäaloitteita, jotka koskevat kuluttajasopimuksiin liittyviä oikeuksia ja kollektiivisia muutoksenhakukeinoja. Niillä myös helpotetaan kuluttajien oikeuksien ja kilpailuoikeuden rikkomista koskevien korvausvaatimusten esittämistä.

Laadukkaiden vähittäisrahoituspalvelujen saanti: Pankkitilin, maksutavan, sijoitus- tai vakuutustuotteen, kiinnelainan, säästö-, eläke- tai lainajärjestelmän sekä ajoneuvovakuutuksen valitseminen ovat kaikki tärkeitä henkilökohtaisia päätöksiä, joilla on merkittävä vaikutus kotitalouden budjettiin. On viitteitä siitä, että tällä sektorilla voidaan saada aikaan huomattavia parannuksia, jotka koskevat tarjolla olevien tuotteiden ja palvelujen hintaa, valikoimaa ja luottamusta niihin. Tämän kertomuksen yhteydessä julkaistussa sisäisessä valmisteluasiakirjassa kuvataan komission suunnittelemia aloitteita kilpailun lisäämiseksi ja kuluttajien itsenäisten päätöksentekomahdollisuuksien parantamiseksi. Näihin kuuluvat toimenpiteet, joilla edistetään talouslukutaitoa, annetaan kuluttajille mahdollisuus valita vapaasti palveluntarjoaja ja vaihtaa helposti pankkitiliä, lakkautetaan kilpailua rajoittava tuotteiden kytkykauppa ja vauhditetaan kiinnelainamarkkinoita.

Elintarvikkeiden turvallisuus: EU on sitoutunut varmistamaan elintarvikkeiden mahdollisimman suuren turvallisuuden alueellaan. Komissio esittää elintarvike- ja ravintoarvomerkintöjä koskevan aloitteen ja tarkastelee uudelleen uuselintarvikkeita koskevaa lainsäädäntöä.

Lääkkeet: Lääkkeiden markkinavalvontamekanismien vahvistaminen ja järkeistäminen parantaa potilasturvaa Euroopassa. Kun potilaat saavat paremmin tietoa lääkkeistä ja lääkinnällisistä hoidoista, he pystyvät tekemään terveyttään koskevia tietoisia valintoja. Komissio valmistelee toimenpidepakettia näiden tavoitteiden saavuttamiseksi, millä autetaan myös pitämään Eurooppa terveyteen liittyvän innovoinnin ja kehityksen pääpaikkana.

Pienyrityksiä koskeva eurooppalainen säädös: Komissio tutkii vuonna 2008 joukon aloitteita, joilla on tarkoitus tukea pk-yrityksiä pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen säädöksen muodossa. Näin voidaan saada pk-yrityksille räätälöityjä suuntaviivoja ja säännöksiä ”pienet ensin” -periaatteen mukaisesti. Säädöksessä voidaan yhdistää useisiin eri politiikkoihin ja lakeihin sisältyvät pk-yrityksiä koskevat elementit, jotta voidaan edelleen vähentää tarpeetonta hallinnollista rasitusta, lisätä pk-yritysten osallistumista EU:n ohjelmiin, parantaa edelleen pk-yritysten mahdollisuuksia osallistua julkisiin hankintamenettelyihin ja vähentää rajat ylittävän kaupan esteitä, mikä puolestaan edistää innovointia ja kasvua. Komissio tutkii myös, miten veropolitiikat ja -käytännöt vaikuttavat pk-yritysten kasvuun, ja tekee pk-yritysten rajat ylittävän toiminnan helpottamiseksi ehdotuksen yksityisen eurooppalaisen yhtiön perussäännöstä.

Verotusympäristön parantaminen: Sääntöjen noudattamisesta aiheutuvia kuluja, jotka johtuvat sisämarkkinoiden verotuksellisesta hajanaisuudesta, pyritään edelleen vähentämään. Kaksinkertaisen verotuksen vähentämistä koskevat poliittiset aloitteet helpottavat myös osaltaan rajat ylittävää toimintaa sekä yritysten että yksityisten kansalaisten kannalta.

2.2. Globalisaation hyödyt Euroopalle

Globalisaatio on ainutlaatuinen dynaamisuuden ja muutoksen lähde. Yhtenäismarkkinoiden avulla Eurooppa pystyy parhaiten käyttämään globalisaation tuomat edut hyväkseen. Niiden avulla eurooppalaiset hyötyvät maailmanlaajuisten markkinoiden avautumisen tuomista edullisista hinnoista ja lisääntyneestä valikoimasta. Ne kannustavat yrityksiä tehokkuuden parantamiseen ja innovointiin sekä auttavat niitä parantamaan kilpailukykyään globaaleille markkinoille pääsemiseksi. Ne tekevät Euroopasta maailmanlaajuisesti investoijia ja yrityksiä entistä enemmän houkuttelevan paikan. Niiden avulla Euroopasta voi tulla maailmanlaajuisesti johtava vertailukohtien asettaja ja sääntöjen lähentäjä. Näin voidaan helpottaa vientiä Euroopasta ja varmistaa, että tuonti täyttää tarvittavat vaatimukset, jolloin myös suojellaan Euroopan kansalaisia.

Kehittäessään sääntelyjärjestelmäänsä EU on toiminut yhdessä jäsenvaltioiden kanssa niiden erilaisten lähestymistapojen sovittamiseksi yhteen sekä sellaisen oikean yhdistelmän löytämiseksi, jossa kaupankäynti kukoistaa ja samalla noudatetaan työlainsäädäntöä sekä terveyteen, turvallisuuteen ja ympäristöön liittyviä laatuvaatimuksia. Näistä lähtökohdista EU on kehittänyt modernit ja innovatiiviset sääntely- ja valvontapuitteet, joissa EU katsotaan maailmanlaajuiseksi normien asettajaksi useilla alueilla kuten tuoteturvallisuudessa, elintarvikkeiden turvallisuudessa, ympäristönsuojelussa, julkisissa hankinnoissa, rahoitusalan sääntelyssä ja laskentatoimessa. GSM-standardia käyttää nykyisin lähes kaksi ja puoli miljardia matkapuhelimenkäyttäjää maailmanlaajuisesti. EU on vahvistanut uusia sääntöjä hiilidioksidin päästökaupan, lentoturvallisuuden ja kemikaalien alalla, ja ne otetaan vähitellen käyttöön eri puolilla maailmaa. EU:n kilpailupolitiikalla on myös maailmanlaajuinen ulottuvuus, sillä komissio vastustaa kartelleja, kilpailua rajoittavia sulautumisia sekä määräävän aseman väärinkäyttöä, jotka haittaavat Euroopan kuluttajia ja yrityksiä, asianomaisten yhtiöiden kansallisuudesta riippumatta. Kansainvälinen toimintaympäristö muuttuu nopeasti. Useisiin haasteisiin on enenevässä määrin vastattava maailmanlaajuisella toiminnalla – oli kyseessä sitten ilmastonmuutoksesta selviytyminen tai väärentämisen ja tavaroiden laittoman valmistamisen torjunta. On muodostumassa uusi kansainvälinen lähestymistapa, joka perustuu sääntely-yhteistyöhön, standardien lähentämiseen ja sääntöjen yhdenmukaisuuteen. Tätä lähestymistapaa olisi kehitettävä edelleen sekä EU:n että sen kumppanien yhteisten etujen pohjalta. Näin edistetään pikemminkin lähentämistä korkeimpien mahdollisten vaatimusten tasolla kuin sääntelyä alimmalla yhteisymmärryksen tasolla.

Miten tavoitteeseen päästään? On edettävä ”Globaali Eurooppa” -strategiassa[4] esitettyjen kolmen keskeisen tekijän pohjalta.

Laatikko 2. Globaali Eurooppa: tulevat toimet

Laajennetaan Euroopan yritysten kilpailualuetta yhtenäismarkkinoiden fyysisten rajojen ulkopuolelle, avataan muita markkinoita monen- ja kahdenvälisen kaupan vapauttamisella sekä toteuttamalla aktiivisesti markkinoillepääsyoikeuksia. Komissio on edelleen sitoutunut Dohan kehitysohjelman edistämiseen. Komissio on käynnistänyt Maailman kauppajärjestön WTO:n puitteissa toteutettavien toimien pohjalta neuvotteluja syvälle ulottuvista vapaakauppasopimuksista, joilla pyritään antamaan EU:n yrityksille paremmat mahdollisuudet markkinoille pääsyyn sekä lähentämään sääntelyä laajassa mittakaavassa. Lisäksi käynnistetään erityisiä aloitteita teollis- ja tekijänoikeuksien täytäntöönpanon ja kansainvälisten avustussääntöjen täysimääräisen noudattamisen edistämiseksi. Valtiontuen valvonta on myös yksi kilpailupolitiikan välineistä, joilla varmistetaan yhtenäistetyt ja kilpailukykyiset yhtenäismarkkinat. Tätä on täydennettävä kauppapolitiikan välineiden aktiivisella käytöllä, jotta voidaan reagoida kohtuuttomiin ulkomaisiin avustuksiin ja muihin hyvän kauppatavan vastaisiin käytäntöihin sekä varmistaa kansainvälisesti tasapuoliset toimintaedellytykset, myös avaamalla markkinoita yhteisön ulkopuolella.

Laajennetaan yhtenäismarkkinoiden sääntelyaluetta edistämällä Euroopan normeihin ja arvoihin liittyvää yhteistyötä yhteisön ulkopuolella, jotta eurooppalaisia säännöksiä varten saadaan kaikkialta tietoa parhaista käytännöistä ja jotta voidaan varmistaa, että Euroopan normit ohjaavat maailmanlaajuisten standardien laatimista. Komissio on käynnistänyt joukon monen- ja kahdenvälisiä vuoropuheluja edistääkseen sääntelyn lähentämistä pääasiallisten kumppaneidensa ja välittömien naapureidensa kanssa. Monenvälisissä yhteyksissä on tärkeää viedä eteenpäin sääntelyn yhtenäisyyttä WTO:n asialistalla. Kahdenväliset foorumit kuten EU:n ja Yhdysvaltojen välillä rahoitusmarkkinoiden sääntelystä käytävä vuoropuhelu tai äskettäin perustettu transatlanttinen talousneuvosto tarjoavat hyvän tilaisuuden tehokkaaseen yhteistyöhön. Näiden pyrkimysten olisi oltava keskitetympiä, täydennettävä kauppaneuvotteluja ja liityttävä tehokkaammin koulutuksen, tukitoimenpiteiden ja tutkimuksen alalla tehtävään yhteistyöhön. Komission olisi myös tuettava Euroopan valvonta- ja sääntelyviranomaisia niiden kansainvälisen yhteistyön syventämisessä. EU:n on edelleen toimittava johtavassa asemassa kansainvälisissä sääntöjä ja standardeja asettavissa elimissä, ja tämän vuoksi sen on esiinnyttävä yhtenäisenä. Komissio esimerkiksi pyrkii lähentämään kilpailusääntöjä kansainvälisissä yhteyksissä kuten OECD:ssä. Lisäksi EU:n on pystyttävä oppimaan: Euroopan olisi omia toimintaratkaisujaan suunnitellessaan tutkittava maailmanlaajuisia normeja ja otettava huomioon EU:n ulkopuolisten sääntelijöiden parhaat käytännöt, sillä näin voidaan parantaa EU:n säännöksiä ja helpottaa niiden hyväksymistä EU:n ulkopuolella.

Varmistetaan, että Euroopan kansalaiset saavat avoimuudesta hyötyä – parempia standardeja, edullisempia hintoja ja suuremman valikoiman. Tähän päästään seuraamalla tarkasti markkinoita ja toteuttamalla asianmukaisia toimia niiden toiminnan parantamiseksi tai kilpailukykyisemmän ympäristön luomiseksi, joko EU:n tasolla tai jäsenvaltioissa. EU:lla on erityinen tehtävä kauppasopimusten valvojana ja sen varmistajana, että niillä on tarkoitetut vaikutukset. Tekstiilialaan liittyvästä tapauksesta saa hyvän kuvan edellytyksistä, jotka on täytettävä, jotta markkinoiden avaaminen tuottaisi tuloksia. Tammikuussa 2005, noin vuosikymmenen pituisen siirtymävaiheen jälkeen, lakkautettiin 40 vuotta vanha tekstiili- ja vaatetustuotteiden kiintiöjärjestelmä (ns. monikuitusopimus) WTO:n sääntöjen mukaisesti. Äskettäinen tutkimus osoitti, että tämän vaikutukset kuluttajille, vaikkakin ne ovat olleet keskimäärin myönteisiä, ovat vaihdelleet laajasti eri puolilla EU:ta sen mukaan, mikä on kilpailevan kotimaisen teollisuuden rakenne ja kilpailun määrä vähittäismarkkinoilla. Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa vaatetustuotteiden reaalihinnat ovat pudonneet noin 50 prosenttia, kun taas Italiassa ja Espanjassa ne ovat pysyneet valtaosin ennallaan. Tämäntyyppisiä analyysejä tehdään muilla aloilla, ja niiden yhteydessä edistetään sellaisia toimenpiteitä, joiden avulla kansainvälisen kaupan hyödyt siirretään kuluttajille.

Tämän kertomuksen yhteydessä olevassa yhtenäismarkkinoiden ulkoista ulottuvuutta käsittelevässä asiakirjassa esitetään yksityiskohtaisemmin, miten yhtenäismarkkinoiden välineet olisi mukautettava vastaamaan muuttuvaa maailmanlaajuista toimintaympäristöä.

2.3. Uudet rajat: osaaminen ja innovointi

Yhtenäismarkkinoiden, jotka alun perin luotiin alkutuotannon tuotteista ja teollisuustuotteista riippuvaista taloutta varten, on mukauduttava edistämään avoimuutta ja yhdentymistä osaamiseen perustuvassa ja palvelukeskeisessä taloudessa.

Nykyisin palvelut ovat Euroopan määräävä taloudellinen voima. Palvelualan osuus BKT:sta on 70 prosenttia, työllisyydestä 68 prosenttia ja EU:ssa syntyneistä uusista työpaikoista 96 prosenttia. EU:n sisäisestä kaupasta sen osuus on kuitenkin vain 20 prosenttia. Tämä kertoo siitä, että palvelut ovat usein luonteeltaan olennaisesti paikallisia, koska asiakas haluaa olla lähellä palvelun tarjoajaa. Mutta tämä osoittaa myös, että on tarpeen hyödyntää lisämahdollisuuksia, vähentää esteitä ja lisätä kilpailua palvelualalla. Käyttämättä jääneitä mahdollisuuksia kuvaa se, että vain 6 prosenttia eurooppalaisista käyttää mahdollisuutta tehdä rajat ylittäviä sähköisiä maksuja.

Useita toimia on käynnissä. EU:n laajuista palvelujen tarjoamista on tarkoitus vauhdittaa palveludirektiivillä, joka on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä vuoden 2009 loppuun mennessä. Samoin konkreettisia tuloksia syntyy verkkotoimialan – energia, televiestintä, postipalvelut, liikenne – aloitteista, kun ne on pantu kokonaisuudessaan täytäntöön. Esimerkiksi televiestinnän yhtenäisen eurooppalaisen kehyksen ansiosta kansalaiset ja yritykset ovat päässeet hyötymään edullisista hinnoista, laajasta valikoimasta ja innovatiivisista palveluista. Valtiontuen suuntaamisen uudelleen horisontaalisiin tavoitteisiin kuten innovointiin ja osaamiseen pitäisi myös auttaa hyödyntämään yhtenäismarkkinoiden mahdollisuuksia.

Enemmänkin voidaan kuitenkin tehdä. Olisi esimerkiksi huolehdittava siitä, että kansalaiset, yritykset ja viranomaiset pystyvät hyödyntämään uusia mahdollisuuksia kaikkialla Euroopassa käyttämällä tieto- ja viestintäteknologiaa. Tieto- ja viestintäteknologia on olennaisen tärkeää niin sanottujen sähköisten yhtenäismarkkinoiden moitteettoman toimimisen kannalta, sillä sen avulla luodaan yhteentoimivia palveluja kuten sähköinen laskutus, sähköinen hankintamenettely ja sähköinen tullaus. Tämän teknologian nopean kehityksen riskinä on, että jäsenvaltiot valitsevat erilaisia tai yhteensopimattomia ratkaisuja ja peruskäyttäjille syntyy uusia sähköisiä esteitä. Jäsenvaltioiden ja komission on yhteistyössä lisättävä toimia, joilla vältetään markkinoiden hajanaisuus ja edistetään yhteisesti sovittuja tieto- ja viestintäteknologian ratkaisuja.

Lisäksi on tarpeen edistää voimakkaammin osaamisen ja innovoinnin vapaata liikkuvuutta yhtenäismarkkinoiden niin sanottuna viidentenä vapautena. Yhtenäismarkkinat voivat muodostaa perustan innovoinnin edistämiselle Euroopassa. Ne edesauttavat uuden teknologian leviämistä EU:ssa. Ne soveltuvat verkkoihin – virtuaalisiin ja todellisiin – ja edistävät monimutkaisen logistiikka-alan kehitystä, jossa tavaroiden, energian, tiedon, palvelujen ja henkilöiden virtojen yhtenäinen hallinnointi on mahdollista. Ne helpottavat osaamisen vaihtoa työntekijöiden, tutkijoiden ja opiskelijoiden liikkuvuuden kautta. Jäljempänä esitetään muutamia aloitteita, joilla piristetään yhtenäismarkkinoita osaamisen ja innovoinnin osalta.

Laatikko 3. Rajojen yli: innovatiivisia ihmisiä, tuotteita ja palveluja

Tutkijoiden liikkuvuus: Seitsemännessä tutkimuksen puiteohjelmassa annetaan suoraa tukea tutkimuksen verkottamiseen ja integroimiseen koko EU:n laajuisesti. Osana eurooppalaisen tutkimusalueen toteuttamista ollaan ottamassa käyttöön niin sanottua tutkijapassia, joka poistaisi tutkijoiden liikkuvuuden esteitä ja helpottaisi tutkijavaihtoa.

Sähköisen viestinnän uudistetut puitteet : Komission uusien EU:n televiestintäsääntelyä koskevien uudistusehdotusten tavoitteena on televiestintäpalvelujen yhtenäismarkkinoiden toteuttaminen, mikä on olennaisen tärkeää laajemman digitaalitalouden ja -yhteiskunnan kannalta. Nämä ehdotukset lisäävät yhdenmukaisuutta ja ennakoitavuutta ja helpottavat uusien rajat ylittävien palvelujen tuomista markkinoille. Tehostettujen, joustavien ja markkinavetoisten radiotaajuuspolitiikkojen avulla ne vapauttavat lisäksi Euroopan langattoman teknologian alan johtoasemaan liittyvät taloudelliset mahdollisuudet. Vuonna 2008 tehdään lisäksi aloite yleispalvelujen ajantasaistamiseksi. Sen tarkoituksena on tukea siirtymistä kaikille yhteiseen tietoyhteiskuntaan.

Teollis- ja tekijänoikeudet: Perusta päätöksille, jotka koskevat EU:n yhteisiä puitteita patenttisuojaa varten, on saatu aikaan. Tarkoituksena on luoda Euroopalle yksinkertainen, kustannustehokas ja korkealaatuinen patenttijärjestelmä. Komissio esittelee teollisoikeuksia koskevan strategian vuonna 2008. Siihen sisältyy toimia, joiden tavoitteena on lisätä pk-yritysten tietoisuutta teollis- ja tekijänoikeuksista ja niiden soveltamisesta sekä auttaa julkisrahoitteisia tutkimuslaitoksia hallinnoimaan teollis- ja tekijänoikeuksia entistä paremmin. Lisäksi ehdotetaan tullin toimintasuunnitelmaa tavaroiden laittoman valmistamisen ja väärentämisen torjumiseksi.

Standardointi: Komissio esittää vuonna 2008 standardointistrategian, jotta tutkimuksen ja kehityksen tulokset voidaan saattaa markkinoille, etenkin pk-yritysten kautta, ja jotta voidaan edistää uusien energiaa säästävien ja ympäristöteknologioiden käyttöönottoa. Erityisesti keskitytään yhteyksien luomiseen pk-yritysten ja tiedeyhteisön kanssa.

Sähköinen laskutus: Komissio ehdottaa sähköisen laskutuksen eurooppalaista mallia, joka helpottaa laskujen lähettämistä sähköisessä muodossa Euroopan alueella.

Sähköinen todentaminen ja sähköiset allekirjoitukset: Komissio esittää käynnissä olevan sähköiseen hallintoon liittyvän työn pohjalta vuonna 2008 erityistä toimintaohjelmaa, jolla edistetään vastavuoroisesti tunnustettujen ja yhteentoimivien sähköisten allekirjoitusten sekä sähköisen todentamisen (sähköisen identiteetin) täytäntöönpanoa jäsenvaltioiden välillä. Näin voidaan helpottaa rajat ylittävien julkisten palvelujen tarjoamista.

Sähköinen tullaus: Vuonna 2008 tulliliiton perustamisesta on kulunut 40 vuotta, ja samana vuonna komissio ja jäsenvaltiot alkavat toteuttaa sähköistä tullausta koskevaa päätöstä, jonka tavoitteena on saada tullin ja yritysten atk-järjestelmät yhteentoimiviksi koko EU:n alueella.

2.4. Sosiaalinen, ympäristö- ja koheesioulottuvuus

Markkinoiden avaamisella ja taloudellisella yhdentymisellä on sosiaalisia ja ympäristövaikutuksia, jotka on otettava huomioon, sekä Euroopassa että sen ulkopuolella. Tämä edellyttää parempaa päätösten vaikutusten arviointia ja parempia yhteisiä valmiuksia ennakoida ja hallita muutoksia, joita markkinoiden avaaminen ja teknologinen kehitys tuovat mukanaan. Lisäksi on saatava markkinahinnat vastaamaan todellisia yhteiskunnalle ja ympäristölle aiheutuvia kustannuksia sekä kansalaiset tietoisemmiksi kuluttajavalintojensa sosiaalisista ja ympäristövaikutuksista. Nämä ensisijaiset tavoitteet ovat olennaisen tärkeitä yhtenäismarkkinoiden elinkelpoisuudelle pitkällä aikavälillä ja sisältyvät keskeisesti kestävän kehityksen strategiaan. Tarkoituksena on, että entistä avoimemman maailman tuottamat hyödyt jakautuvat tasaisemmin ja välitetään eteenpäin tuleville sukupolville.

Yhtenäismarkkinoiden kehitys on edennyt yhdessä Euroopan sosiaalisen toimintaohjelman kanssa. Yhteiset oikeudet ja arvot, jotka ilmaistaan selkeästi uudistussopimuksen 2 artiklassa, sekä yhteisön sosiaalipolitiikan alan säännöstö kuvastavat sitoutumista toimiin Euroopan tasolla useilla sosiaalipolitiikan alueilla.

Euroopan taloudellista, sosiaalista ja alueellista koheesiota koskeva politiikka, jota tuetaan EU:n rakennerahastoilla, yhdistää kansalaisia ja yrityksiä ja antaa uusia mahdollisuuksia. Näin se auttaa vapauttamaan yhtenäismarkkinoiden potentiaalin täysimääräisesti. Tämä politiikka on auttanut levittämään yhtenäismarkkinoiden hyödyt unionin kaikille alueille ja varmistanut, että avautumisen hyödyt jakautuvat laajasti, sekä lieventänyt mukautumisesta mahdollisesti aiheutuvia kielteisiä vaikutuksia.

Eurooppalainen yhteiskunta muuttuu nopeasti. Teknologian kehitys ja globalisaatio vaikuttavat siihen, miten eurooppalaiset asuvat ja työskentelevät. Ne luovat uusia työ-, ura- ja palvelumahdollisuuksia, edellyttävät uusia taitoja ja pitävät yllä nopeaa muutostahtia. Yhtenäismarkkinat ovat tuoneet uusia suuntauksia EU:n sisäiseen liikkuvuuteen. Joillakin työntekijöillä on vaikeuksia mukautua, ja he näkevät nämä laajemmat prosessit uhkana, erityisesti silloin, kun ne vaikuttavat heidän paikallisyhteisöönsä. Nämä ovat oikeutettuja huolenaiheita, joihin on puututtava. On taattava työntekijöiden oikeudet ja säilytettävä tasapuoliset toimintaedellytykset, etenkin soveltamalla asianmukaisesti EU:n työlainsäädäntöä.

Ympäristöulottuvuuden ottaminen entistä paremmin huomioon on tärkeää sinällään, mutta se voi myös luoda useita uusia tilaisuuksia. Ekoteollisuus työllistää jo enemmän kuin esimerkiksi auto- tai lääketeollisuus. Päättäväisellä toiminnalla ja edistämällä normejaan maailmanlaajuisesti EU pääsee etulyöntiasemaan uusien teknologioiden ohjaamisessa ja uusien työpaikkojen luomisessa. Eurooppalainen kokemus ilmastonmuutoksen torjunnassa kuten vähän hiilidioksidipäästöjä synnyttävien tuotteiden ja palvelujen edistämisessä toimii esimerkkinä kaikkialla maailmassa ja luo maailmanlaajuisen vertailukohdan sekä uusia vientimarkkinoita.

Laatikko 4. Sosiaalisen Euroopan edistäminen

Kohti uudistettua sosiaalista toimintaohjelmaa: Osana komission Euroopan kansalaisten toimintasuunnitelmaa on parhaillaan käynnissä Euroopan sosiaalista todellisuutta koskeva kuuleminen. Tämän kertomuksen yhteydessä komissio julkaisee vision siitä, miten eurooppalaiset voivat käyttää avoimen, modernin ja muuttuvan Euroopan luomia mahdollisuuksia. Tästä visiosta saatuja kommentteja käytetään valmisteltaessa uudistettua sosiaalista toimintaohjelmaa, jossa esitetään aloitteita EU:n tasolla. Komissio esittelee toimintaohjelman vuoden 2008 puolivälissä.

Yleishyödylliset palvelut: Lissabonin sopimuksen yhteydessä hyväksytyssä pöytäkirjassa vahvistetaan yleishyödyllisiin palveluihin sovellettavat EU:n periaatteet ja luodaan uudet läpinäkyvät ja luotettavat puitteet sopimuksen tasolla. Siinä hyödynnetään tuloksia vuosikymmenen ajan jatkuneesta EU:n asemaa koskevasta keskustelusta ja tuodaan esiin näkökantojen lähentyminen, etenkin komission vuoden 2004 valkoisen kirjan jälkeen. Tämän tarkastelun yhteydessä esitetään asiakirja, joka koskee yleishyödyllisiä palveluja, myös yleishyödyllisiä sosiaalipalveluja. Sen tarkoituksena on arvioida tätä uutta tilannetta. Lähiaikoina tehdään terveydenhuoltopalveluja koskeva aloite.

Liikkuvuuden helpottaminen: Työntekijöiden oikeus vapaaseen liikkuvuuteen taataan EU:n perustamissopimuksessa, ja se on olennainen oikeus yhtenäismarkkinoiden toiminnan kannalta. Työntekijöiden vapaata liikkuvuutta helpotetaan edelleen, kun uusia jäsenvaltioita koskevat siirtymäjärjestelyt päättyvät. Vuosi 2006 oli Euroopan työntekijöiden liikkuvuuden teemavuosi, ja vuoden 2007 loppuun mennessä komissio esittää ammatillista liikkuvuutta koskevan toimintasuunnitelman, johon sisältyy sosiaaliturvan koordinointia koskevien yhteisön sääntöjen uudelleentarkastelu.

EU:n työlainsäädäntö: EU:n tasolla voimassa olevissa säännöissä tunnustetaan työntekijöiden perusoikeudet, esimerkiksi informaation ja kuulemisen osalta, ja vahvistetaan vähimmäisvaatimukset, jotka takaavat tasapuoliset toimintaedellytykset työntekijöille ja yrityksille. Vuoden 2008 alkuun mennessä komissio esittää ehdotuksen eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta annetun direktiivin muuttamisesta.

Rajat ylittävä yhdentyminen: Jotta voitaisiin helpottaa EU:n kansalaisten asumista ja työskentelyä raja-alueilla, on luotu uusi oikeudellinen väline, eurooppalainen alueyhteistyöyhtymä (EAYY). Sen tarkoituksena on auttaa tuottamaan uusia rajat ylittäviä yhteistyöhön perustuvia lähestymistapoja, jotka liittyvät eri aloihin kuten terveydenhuoltoon, riskien torjuntaan, ympäristönsuojeluun, kulttuuriin, matkailuun ja paikallisiin rajat ylittäviin infrastruktuureihin.

3. TULOKSET

Jotta saataisiin aikaan tuloksia, yhtenäismarkkinoiden on mukauduttava ja omaksuttava uusia lähestymistapoja. Tämä on entistäkin tärkeämpää nyt, kun EU on entistä suurempi ja monimuotoisempi. Yhtenäismarkkinoiden toiminnan turvaaminen on kaikkien hallinnon ja valvonnan tasojen yhteinen velvollisuus. Yhtenäismarkkinat perustuvat luottamukseen – luottamukseen, jota voidaan vahvistaa sekä tiiviillä hallinnollisella yhteistyöllä että lisäämällä tietoa. Tarvitaan uudistunutta kumppanuutta sen varmistamiseksi, että yhtenäismarkkinat voivat käyttää mahdollisuutensa täysimääräisesti.

3.1. Näyttöön perustuvat ja vaikutuksiin suuntautuvat yhtenäismarkkinat

EU:n olisi keskityttävä alueille, joilla sen merkitys on suurin, ja toteutettava toimia siellä, missä markkinat eivät toimi hyvin ja missä sillä on mahdollisimman suuri vaikutus. Toimet edellyttävät kaikkien sidosryhmien osallistumista markkinoiden kehityksen seurantaan, ongelmien tunnistamiseen, toimintamahdollisuuksien arviointiin ja palautteen keräämiseen kentältä. Hyvänä esimerkkinä voidaan mainita pyrkimykset parantaa kaasu- ja sähkömarkkinoiden toimintaa.

Komissiolla ja kansallisilla viranomaisilla on laaja kokemus markkina- ja alakohtaisesta seurannasta. Tätä on kehitettävä edelleen. Suuren osan vastauksesta tarjoavat kilpailuun liittyvät alakohtaiset kyselyt, edelläkävijämarkkinoiden tunnistaminen ja yhteisten teknologia-aloitteiden kehittäminen. Useilla alueilla on kuitenkin saatava lisää näyttöä keräämällä kentältä tehokasta palautetta yhtenäismarkkinoiden toiminnasta. On myös otettava paremmin huomioon kuluttaja, pk-yritykset ja maailmanlaajuinen ulottuvuus sekä sosiaaliset ja ympäristövaikutukset.

Laatikko 5. Toimet siellä missä niillä on merkitystä

Markkina- ja alakohtainen seuranta: Osana tätä tarkastelua komission yksiköt ovat kehittäneet menetelmän, jolla voidaan seurata entistä järjestelmällisemmin keskeisten tavara- ja palvelumarkkinoiden toimintaa. Tämän menetelmän ensimmäisessä vaiheessa seulottiin aloja, jotka tarjoavat suurimmat mahdolliset hyödyt kasvun, työpaikkojen luomisen ja kuluttajien hyvinvoinnin osalta. Toisessa vaiheessa valittuja aloja tutkitaan yksityiskohtaisemmin, jotta voidaan määrittää, miksi markkinat toimivat heikosti (avoimuuden/yhdentymisen puute, valinnan mahdollisuuksien ja läpinäkyvyyden puute kuluttajan kannalta, vähäinen kilpailu, huono sääntely-ympäristö ja innovoinnin puute). Näin saadaan ratkaisevan tärkeitä tietoja, joiden avulla voidaan keskittyä kunkin alan erityisiin haasteisiin. Tämän kertomuksen yhteydessä esitetään sisäinen valmisteluasiakirja, jossa esitetään ensimmäiset tulokset. Komissio aikoo työskennellä tiiviissä yhteydessä kansallisten viranomaisten kanssa tämän uuden lähestymistavan kehittämiseksi.

Kuluttajien tulostaulu: Osana edellä mainittua menetelmää toteutetaan kuluttajien tulostaulu, jonka avulla valvotaan suorituskykyä kuluttajan näkökulmasta ja näytetään, mitkä markkinat epäonnistuvat taloudellisten ja sosiaalisten tulosten osalta. Tässä käytetään keskeisinä indikaattoreina valituksia, hintoja, kuluttajien tyytyväisyyttä, vaihtomahdollisuuksia ja turvallisuutta sekä mahdollisuuksien mukaan alakohtaisia lisäindikaattoreita. Esimerkiksi kuluttajahintojen vertailuun kehitetään uusia tietolähteitä. Tämä tulostaulu integroidaan yhteismarkkinoiden tulostauluun vuodesta 2009 alkaen.

3.2. Kohdistaminen ja täytäntöönpano

Komissio on sitoutunut käyttämään yhtenäismarkkinoiden eteenpäin viemisessä järkevää välineiden valikoimaa – välineitä, jotka ovat yksinkertaisia ja ottavat toissijaisuus- ja suhteellisuusperiaatteen sekä erilaiset kansalliset traditiot täysimääräisesti huomioon.

Kansalaiset ja yritykset tarvitsevat oikeusvarmuutta osallistuakseen luottavaisesti rajat ylittävään toimintaan. Tämän vuoksi sääntely on edelleen tärkeää joillakin aloilla, mutta se ei välttämättä aina ole tarpeen tai tarkoituksenmukaista, esimerkiksi silloin, kun yhtenäismarkkinoiden toiminnan esteet eivät ole ensisijaisesti oikeudellisia vaan pääasiassa toiminnallisia tai institutionaalisia. Monimuotoisessa EU:ssa lainsäädännön pitäminen yksinkertaisena on entistä tärkeämpää. Tämän vuoksi parhaisiin tuloksiin päästään käytännössä usein eri välineiden yhdistelmällä (esimerkiksi yhtenäismarkkinat ja kilpailu), jossa täydennetään oikeudellisesti sitovia välineitä erilaisilla menettelytavoilla kuten ohjaus, itsesääntely, koulutus tai neuvotteleminen. Sidosryhmien saamiseksi mukaan yhtenäismarkkinapolitiikkaan ja heidän kuulemisekseen on tarpeen toteuttaa lisätoimia. Tärkeille ehdotuksille tehdään edelleen tarkka vaikutustenarviointi, ja komissio on sitoutunut vähentämään EU:n toimia silloin, kun niillä ei enää saavuteta toivottuja tavoitteita tai ne ovat tulleet tarpeettomiksi markkinoiden kehityksen tai paikallisella, alueellisella, kansallisella tai maailmanlaajuisella tasolla toteutettavien toimien vuoksi.

On ehdottoman tärkeää, että yhtenäismarkkinasäännöt pannaan täytäntöön ja niitä sovelletaan koko EU:n alueella. Yhtenäismarkkinoista ei saada hyötyä, jos EU:n lainsäädäntöä ei sovelleta oikein tai jos sen luomia oikeuksia ei pidetä voimassa tyydyttävällä tavalla eikä muutoksenhakukeinoja varmisteta. Yhteisön oikeuden soveltamista pyritään edelleen parantamaan sen varmistamiseksi, että kansalaiset, kuluttajat ja yritykset ymmärtävät yhtenäismarkkinoiden sääntelypuitteet ja voivat käyttää niitä tehokkaasti.

Laatikko 6. Yhtenäismarkkinoiden välineiden käyttö parhaalla mahdollisella tavalla

Hyvä välineiden yhdistelmä: Tämän kertomuksen yhteydessä esitetään sisäinen valmisteluasiakirja, jossa tarkastellaan välineitä, jotka ovat käytettävissä yhtenäismarkkinapolitiikan muotoilemiseen, johtamiseen ja toteuttamiseen, sekä pohditaan, miten parhaisiin tuloksiin voidaan päästä kaikilla hallinnon tasoilla.

Täytäntöönpanon parantaminen: Komissio aikoo äskettäisessä EU:n lainsäädännön soveltamista koskevassa tiedonannossaan[5] ilmoitetulla tavalla toteuttaa toimia tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa estääkseen EU:n lainsäädännön soveltamiseen liittyviä ongelmia ja korjatakseen jo syntyneet ongelmat nopeasti. Jos EU:n lainsäädännön rikkomisia ilmenee, niihin puututaan, ja komissio asettaa etusijalle vaikutuksiltaan merkittävimmät rikkomiset. Jäsenvaltioita pyydetään toimittamaan vastaavuustaulukoita, jotka osoittavat, miten yhteisön lainsäädäntö on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä. Komissio julkaisee lisää yleisiä tietoja lainsäädännön täytäntöönpanotilanteesta ja oikeusprosesseista, joilla varmistetaan yhteisön oikeuden oikea soveltaminen.

Käytännön ongelmanratkaisu: SOLVIT on yhtenäismarkkinoiden asiantuntijoiden verkosto, joka auttaa kansalaisia ja yrityksiä ongelmissa, jotka johtuvat siitä, että kansalliset viranomaiset soveltavat väärin EU:n sääntöjä. SOLVIT perustettiin heinäkuussa 2002, ja kansalliset SOLVIT-keskukset ja komission SOLVIT-ryhmä ovat ratkaisseet jo yli 1300 ongelmaa. Joissakin tapauksissa ratkaisut ovat johtaneet huomattaviin muutoksiin kansallisessa lainsäädännössä. Noin 80 prosenttia ongelmista ratkaistaan ilman asian viemistä oikeuteen, useimmat kymmenen viikon määräajassa. Koska SOLVITin tarjoamista palveluista tiedotetaan jatkuvasti, lisää tapauksia tulee päivittäin.

3.3. Hajauttaminen ja verkottuminen

Yhtenäismarkkinat edellyttävät viranomaisten ja sidosryhmien toimia kaikilla EU:n hallinnon tasoilla. Eri tahojen on toimittava yhdessä sen varmistamiseksi, että yhtenäismarkkinoiden säännöt tiedetään ja ymmärretään ja että niitä sovelletaan ja pannaan täytäntöön. Yhtenäismarkkinoiden tehokkaan toiminnan avain ovat vastuun ottamisen ja keskinäisen luottamuksen lisääminen: tämä edellyttää uusia yhteistyösuhteita ja uusia lähestymistapoja.

Joistakin jäsenvaltioista saatujen kokemusten perusteella hyviä tuloksia voidaan saada perustamalla niin sanottuja yhtenäismarkkinakeskuksia, jotka koordinoivat kansallisia yhtenäismarkkinatoimia. EU:n tasolla Euroopan kilpailuviranomaisten verkoston tarjoama esimerkki osoittaa, miten jäsenvaltioiden kilpailuviranomaisten ja komission muodostama verkosto voi varmistaa EU:n sääntöjen tehokkaan ja yhdenmukaisen soveltamisen. EU voi auttaa myös kansallisten hallintojen välisen tietojen ja henkilöstön vaihdossa kuten tällä hetkellä tehdään tullin alalla ja kuluttajansuojalainsäädännön täytäntöönpanosta vastaavan verkoston kautta. Useilla alueilla on mahdollisuuksia edistää yhteistyötä, verkostoitumista ja käytäntöjen vaihtoa jäsenvaltioiden hallinto-, oikeus- ja sääntelyviranomaisten sekä EU:n sääntelyelinten välillä.

Laatikko 7. Toiminta yhteistyössä

Viime vuosina paikallisella, alueellisella, kansallisella ja EU:n tasolla on tehty useita aloitteita, joilla on pyritty parantamaan EU:n lainsäädännön saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, täytäntöönpanoa ja soveltamista, levittämään tietoa sekä parantamaan rajat ylittävää yhteistyötä hallintojen välillä. Näiden kokemusten perusteella EU voi todeta, mikä toimii hyvin ja mikä ei toimi sekä missä tarvitaan lisätoimia yhtenäismarkkinoiden toteuttamiseksi. Komissio ja jäsenvaltiot toimivat yhdessä sisämarkkinoiden alan yhteensovittamista käsittelevässä neuvoa-antavassa komiteassa todetakseen parhaat käytännöt, sopiakseen suuntaviivoista ja antaakseen keskinäistä tukea. Lissabonin strategiasta vastaavat kansalliset koordinaattorit olisi myös pyydettävä mukaan, sillä he voivat toimia keskeisessä asemassa strategisen koordinoinnin vahvistamisessa ja kokemusten vaihdossa.

3.4. Saavutettavuus ja tiedottaminen

Viestinnän parantamiseksi ja tietoisuuden lisäämiseksi yhtenäismarkkinoiden tarjoamista mahdollisuuksista on tehtävissä vielä paljon enemmän. Kansalaisten, yritysten sekä paikallis- ja alueviranomaisten on saatava tietoa ja ymmärrettävä säännöt voidakseen tarttua yhtenäismarkkinoiden tarjoamiin tilaisuuksiin. Sääntöjen avoimuus ja helppo tiedonsaanti ovat erityisen tärkeitä myös EU:n ulkopuolisille kumppaneille.

Jäsenvaltioita pyydetään lisäämään yhtenäismarkkinoita koskevia tiedotustoimiaan ja ilmoittamaan paremmin tietolähteistä. Komissio tukee näitä toimia. Osana tätä tarkastelua on tehostettu tiedotustoimia: on käynnistetty ”yhtenäismarkkinoiden lähettiläiden” kokeiluhanke ja EU:n yhtenäismarkkinoiden erilaisille neuvontapalveluille ollaan kehittämässä yhteistä Internet-palvelupistettä. Näin täydennetään kansalaisille ja yrityksille suunnattuun tiedotukseen ja ongelmanratkaisuun liittyviä laajempia toimia, jotka ovat käynnissä komission ja jäsenvaltioiden välillä.

Laatikko 8. Tiedonsaannin helpottaminen

EU:n neuvontapalvelut tarjoavat apua: Kansalaisten oikeudet Euroopassa liikuttaessa, työnhaku, auton rekisteröintiongelmat, vaikeudet liiketoiminnan aloittamisessa – EU voi auttaa ja vastata näihin asioihin liittyviin kysymyksiin. Kansalaisille ja yrityksille perustetaan yhtenäismarkkinoita koskevia kysymyksiä varten yksi palvelupiste, johon yhdistetään nykyiset EU:n on-line-palvelut. Kyseessä on keskitetty palvelupiste, josta on pääsy nykyisiin EU:n hallinnoimiin tiedotus-, neuvonta- ja ongelmanratkaisujärjestelmiin (esimerkiksi Europe Direct, Sinun Eurooppasi, SOLVIT, Kansalaisten neuvontapalvelu, EURES ja uusi yhtenäinen yrityksiä tukeva verkosto).

Yhteismarkkinoiden tulostaulu näyttää, miten yhtenäismarkkinat toimivat: Komissio seuraa yhtenäismarkkinoiden toimintaa ja raportoi ensisijaisista tavoitteista säännöllisesti kevään Eurooppa-neuvostolle. Näihin kuuluvat jo kerätyt tiedot EU:n direktiivien saattamisesta osakasi kansallista lainsäädäntöä, rikkomisista ja ongelmanratkaisumekanismien kuten SOLVITin käytöstä. Lisäksi niihin kuuluvat talousindikaattorit, esimerkiksi markkinoiden seurannan osalta, sekä toiminnan vertailu edelleen EU:ssa. Tämän laajemman yhtenäismarkkinoiden tulostaulun ensimmäinen versio julkaistaan vuonna 2008.

4. PÄÄTELMÄT

Yhtenäismarkkinat, yksi Euroopan konkreettisimmista menestyksistä, voi auttaa Eurooppaa vastaamaan 2000-luvun haasteisiin. Avoimet, yhtenäiset ja kilpailukykyiset yhtenäismarkkinat lisäävät taloudellista kasvua ja terveitä kauppasuhteita, mikä avaa mahdollisuuksia ja luo työpaikkoja. Ne edistävät eurooppalaisten etuja ja arvoja globalisaation aikakaudella. Niihin liittyvät erottamattomana osana kaikkien tehokas mahdollisuus käyttää keskeisiä palveluja, tiukat sosiaali- ja ympäristönormit sekä merkittävä panostus tutkimukseen ja koulutukseen. Kun yhdistetään kaikkien sidosryhmien ja kaikkien hallinnon tasojen yhteiset pyrkimykset, yhtenäismarkkinat näyttävät, miten Eurooppa voi saada aikaan tuloksia kansalaisiaan varten.

Jotta voitaisiin edistää tarkastelussa esitettyjä ajatuksia, komissio kehottaa Euroopan parlamenttia, neuvostoa, Euroopan talous- ja sosiaalikomiteaa ja alueiden komiteaa

- antamaan laajan tukensa yhtenäismarkkinoiden suuntaamiselle uudelleen tässä tiedonannossa kuvatulla tavalla. Kevään 2008 Eurooppa-neuvoston olisi erityisesti varmistettava, että yhtenäismarkkinoiden ensisijaiset tavoitteet näkyvät selkeämmin Lissabonin strategiassa, myös sen ulkoisessa ulottuvuudessa, ja että tämän kertomuksen tuloksia käytetään talous- ja rahaliiton tulevassa tarkastelussa sen kymmenennen vuosipäivän yhteydessä toukokuussa 2008.

- korostamaan sosiaalietuuksien tärkeyttä yhtenäismarkkinoiden tarjoamien tilaisuuksien, pääsymahdollisuuksien ja yhteisvastuullisuuden osalta tukemalla tämän tiedonannon yhteydessä olevassa visiossa esitettyä lähestymistapaa.

- tukemaan tämän kertomuksen yhteydessä olevassa tiedonannossa esitettyä lähestymistapaa, joka koskee yleishyödyllisiä palveluja, myös yleishyödyllisiä sosiaalipalveluja.

[1] Tämän kertomuksen yhteydessä julkaistussa sisäisessä valmisteluasiakirjassa käsitellään yhtenäismarkkinoiden saavutuksia.

[2] KOM(2007) 60, 21.2.2007.

[3] KOM(2007) 581, 3.10.2007.

[4] KOM(2006) 567, 4.10.2006.

[5] KOM(2007) 502, 5.9.2007.