52007DC0332

[pic] | EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO |

Bryssel 14.6.2007

KOM(2007) 332 lopullinen

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Hyvä vanhuus tietoyhteiskunnassa i2010-aloite Tieto- ja viestintäteknologioita ja vanhenemista koskeva toimintasuunnitelma {SEC(2007)811}

KOMISSION TIEDONANTO EUROOPAN PARLAMENTILLE, NEUVOSTOLLE, EUROOPAN TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE

Hyvä vanhuus tietoyhteiskunnassai2010-aloiteTieto- ja viestintäteknologioita ja vanhenemista koskeva toimintasuunnitelma(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

1. Ikääntymistä tukeva tieto- javiestintäteknologia: sosiaalinen välttämättömyys ja taloudellinen mahdollisuus 3

1.1. Johdanto 3

1.2. Hyvää vanhuutta tietoyhteiskunnassa koskeva toimintasuunnitelma 4

2. Esteiden poistaminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen 5

2.1. Ikääntyvien käyttäjien ymmärtäminen 5

2.2. Markkinoiden näkyvyys ja avoimuus 6

2.3. Sääntelyyn liittyvät esteet 6

2.4. Tekniset esteet 7

2.5. Peruskäytön esteet ja sopivien ratkaisujen puute 7

2.6. Muut esteet 7

3. Hyvää vanhuutta tietoyhteiskunnassa koskevan toimintasuunnitelman tavoitteet ja toimet 8

3.1. Tietoisuuden kasvattaminen ja yhteisymmärryksen aikaansaaminen 9

3.2. Edellytysten luominen 9

3.3. Käyttöönoton edistäminen 10

3.4. Valmistautuminen tulevaan 11

4. Päätelmät 11

1. Ikääntymistä tukeva tieto- javiestintäteknologia: sosiaalinen välttämättömyys ja taloudellinen mahdollisuus

1.1. Johdanto

Euroopan väestö vanhenee: keskimääräinen elinajan odote oli 55 vuotta vuonna 1920, kun se nyt on jo yli 80 vuotta. Suurten ikäluokkien jäädessä eläkkeelle 65–80-vuotiaiden määrä tulee nousemaan lähes 40 prosentilla vuosien 2010 ja 2030 välillä. Tällainen väestörakenteen muutos asettaa suuria haasteita Euroopan yhteiskunnalle ja taloudelle[1]. Tieto- ja viestintäteknologia (TVT) voi merkittävällä tavalla auttaa haasteisiin vastaamisessa.

TVT:n avulla voidaan auttaa ikääntyneitä henkilöitä parantamaan elämänlaatuaan, pysymään terveempinä ja elämään itsenäistä elämää pitempään. Kehitteillä on innovatiivisia ratkaisuja muistiin, näkökykyyn, kuuloon ja liikkumiseen liittyviin ongelmiin, joita iän myötä ilmenee[2]. TVT:n avulla ikääntyneet voivat myös pysyä aktiivisesti mukana työelämässä tai omassa yhteisössään. Heidän elämän aikana kertyneet kokemuksensa ja taitonsa ovat arvokas voimavara erityisesti osaamisyhteiskunnalle .

Terveys- ja sosiaalipalveluiden kysyntä tulee kasvamaan, kun hyvin vanhojen ja huonokuntoisten ihmisten määrä lisääntyy (yli 80-vuotiaiden määrä tulee lähes kaksinkertaistumaan vuoteen 2050 mennessä), ja kyseisten palveluiden rahoituksen kestävyys huolestuttaa jo nyt[3]. TVT:n avulla terveyden- ja sosiaalihuollon hallintaa ja toteutusta voidaan tehostaa, ja se tarjoaa myös enemmän mahdollisuuksia innovaatioihin avo- ja itsehoidon sekä palveluiden alalla. Kaikkialle talouteen ja yhteiskuntaan koituu huomattavia etuja.

Vaikka iäkkäällä väestöllä on paljon ostovoimaa ja vanhenemisesta on tulossa maailmanlaajuinen ilmiö, hyvää ikääntymistä tietoyhteiskunnassa tukevien TVT-tuotteiden markkinat ovat edelleen syntyvaiheessa eivätkä vielä täysin takaa tarvittavien TVT-pohjaisten ratkaisujen saatavuutta ja käyttöönottoa. Syitä tähän ovat vähäinen tietoisuus mahdollisuuksista ja käyttäjien tarpeista sekä kokemusten riittämätön jakaminen, korvaus- ja sertifiointijärjestelmien hajanaisuus, yhteentoimivuuden puute ja korkeat kehitys- ja validointikustannukset.

Edellä mainituista syistä komissio on päättänyt käynnistää hyvää vanhuutta tietoyhteiskunnassa koskevan toimintasuunnitelman , joka esitellään tässä tiedonannossa ja josta ilmoitettiin i2010-aloitteen yhteydessä[4]. Toimintasuunnitelman tavoitteena on tarjota ikääntyneille ihmisille parempaa elämänlaatua ja terveyden- ja sosiaalihuoltoon merkittäviä säästöjä, ja se tähtää myös siihen, että Eurooppaan luotaisiin vankka teollisuuspohja ikääntymistä tukevalle TVT:lle. Toimintasuunnitelma on komission ensimmäinen vastaus Riiassa 2006 annettuun osallistavaa tietoyhteiskuntaa (e-Inclusion) koskevaan ministerijulistukseen[5], ja se tukee EU:n politiikkaa uudistetussa Lissabonin strategiassa mainitun kasvun ja kilpailukyvyn, väestörakenteen muutoksen, työllisyyden, terveyden ja yhdenvertaisten mahdollisuuksien aloilla[6].

Komissio tulee myös ehdottamaan tukea uudelle Euroopan maiden tutkimusohjelmalle ”Hyvä vanhuus tietoyhteiskunnassa” perustamissopimuksen 169 artiklan mukaisesti.

1.2. Hyvää vanhuutta tietoyhteiskunnassa koskeva toimintasuunnitelma

Toimintasuunnitelman tarkoituksena on antaa poliittista ja taloudellista vauhtia merkittäville toimille, joissa kehitetään ja otetaan käyttöön helppokäyttöisiä TVT-työkaluja ja -palveluita, otetaan huomioon ikääntyneiden käyttäjien tarpeita ja tuetaan muita politiikan aloja ikääntymisen haasteisiin vastaamisessa. Erityisesti toimintasuunnitelma tukee komission vammaisia koskevaa toimintasuunnitelmaa vuosille 2003–2010[7].

Toimintasuunnitelmassa käsitellään TVT-palveluita ja -työkaluja koskevia kaupan esteitä, ja sillä yritetään luoda mahdollisuuksia erityisesti ikääntyneille, nyt ja tulevaisuudessa, kasvattamalla tietoisuutta, luomalla yhteisiä strategioita, poistamalla teknisiä ja lainsäädännöllisiä esteitä ja edistämällä käyttöönottoa, yhteistyössä tehtävää tutkimusta ja innovaatioita. Toimintasuunnitelmalla koordinoidaan nykyisiä toimia ja lisätään joitakin uusia toimia käynnissä olevan työn integroimiseksi, täydentämiseksi ja vahvistamiseksi. Huomioon otetaan kolme käyttäjien tarpeisiin liittyvää alaa:

Hyvä ikääntyminen työssä tai ’aktiivinen ikääntyminen työssä’: miten pysyä työkykyisenä ja tuottavana pitempään, tehdä parempilaatuista työtä ja säilyttää tasapaino työn ja vapaa-ajan välillä käyttäen apuna helposti saatavilla olevaa tieto- ja viestintäteknologiaa, innovatiivisia käytäntöjä mukautuvassa, joustavassa työpaikassa, TVT-taitoja ja -osaamista sekä TVT-avusteista oppimista (vrt. tietotekniset taidot ja verkko-oppiminen).

Hyvä ikääntyminen omassa yhteisössä: miten pysyä sosiaalisesti aktiivisena ja luovana[8] käyttäen sosiaaliseen verkostoitumiseen kehitettyjä TVT-ratkaisuja sekä julkisia ja kaupallisia palveluita, joilla parannetaan elämänlaatua[9] ja vähennetään sosiaalista eristäytymistä (yksi ikääntyvän väestön suurimmista ongelmista harvaan asutuilla maaseutualueilla sekä kaupunkialueilla, joilla ikääntyneillä on rajoitetusti tukea perheestään).

Hyvä ikääntyminen kotona: miten nauttia terveellisemmästä ja paremmasta arkielämästä tekniikan avustuksella pidempään ja samalla säilyttäen riippumattomuutensa, itsenäisyytensä ja arvokkuutensa.

Euroopan TVT-teollisuus, pk-yritykset mukaan luettuina, sekä terveys- ja sosiaalipalveluiden tarjoajat voivat toteuttaa useita ikääntyville asiakkaille suunnattujen palveluiden tarjoamiseen tarvittavista osioista. Julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuksia voidaan käyttää uusien ratkaisujen käytettävyyden ja kustannustehokkuuden laajamittaiseen validointiin.

Jos Eurooppa vastaa haasteisiin ajallaan ja pystyy ylittämään tekniset sekä sääntelyyn ja käyttäytymiseen liittyvät esteet, hyvää ikääntymistä tukeva tieto- ja viestintäteknologia voi lisätä työpaikkoja ja kasvua[10] ja siitä voi kehittyä edelläkävijämarkkina Euroopassa [11].

Hyvää ikääntymistä tukeva TVT: sosiaalinen välttämättömyys ja taloudellinen mahdollisuus

Tietoyhteiskunta voi antaa ikääntyville mahdollisuuden – missä ja milloin he niin haluavat – osallistua täysimittaisesti yhteiskunnan ja talouselämän toimintaan ja tulla aktiivisiksi, päätösvaltaisiksi kansalaisiksi, ja samalla hyödyttää liikeyrityksiä sekä taloutta ja yhteiskuntaa yleensä.

2. Esteiden poistaminen ja mahdollisuuksien hyödyntäminen

2.1. Ikääntyvien käyttäjien ymmärtäminen

Ikääntymistä tukevien TVT-tuotteiden ja -palveluiden markkinat ovat vielä alkuvaiheessaan. Vähäinen markkinatietoisuus ja -näkyvyys, standardien ja yhteentoimivuuden puute ja epävarmuus liiketoimintamallien kestävyydestä muodostavat esteitä niiden käyttöönotolle. Sirpaloituminen johtaa suureen määrään kalliita ratkaisuja. Käyttöönottoa hidastavat myös eettiset kysymykset sekä yleinen koordinoinnin, teollisuuden ja käyttäjien välisen yhteistyön ja yhteisten strategioiden puute. Esteitä purettaessa ja mahdollisuuksia hyödynnettäessä käyttäjien on oltava keskeisessä asemassa. Seuraavassa tarkastellaan lähemmin kahta käyttäjien ominaisuutta.

Ikääntyvät ihmiset saattavat tuntea olevansa melko lailla alakynnessä joutuessaan kohtaamaan uutta teknologiaa. Tämä voi johtua heidän henkilökohtaisesta tilanteestaan (tulot, koulutus, maantieteellinen sijainti, terveydentila, mahdolliset rajoitteet ja sukupuoleen liittyvät asiat), tekniikan monimutkaisuudesta ja siitä, miten ammattilaiset (lääkärit, kuntouttajat, itsenäisen elämisen ja työpaikalle mukauttamisen asiantuntijat), virallisten ja epävirallisten hoitopalveluiden tarjoajat sekä perheenjäsenet välittävät sitä heille. Tuotteita ja palveluita ei myöskään aina ole mukautettu ikääntyvien ihmisten erityistarpeisiin tai niitä ei ole riittävästi tarjolla, mikä lisää heidän turhautumistaan ja riippuvuuttaan muista. Jos toimenpiteisiin ei ryhdytä, tämä tilanne tulee koskemaan myös ’tulevaisuuden vanhuksia’ teknologian kehittyessä nopeasti.

Terveyden- ja sosiaalihuollon aloilla kustannusten korvaus- ja vakuutusjärjestelmissä on usein monimutkaisia menettelyjä. Jos ne eivät toimi odotetulla tavalla, ikääntynyt henkilö saattaa tuntea itsensä täysin voimattomaksi.

Negatiivista kehitystä tasoittava ja tärkeä suuntaus TVT:ssä on päätösvallan antaminen käyttäjälle . Ikääntyneet käyttäjät voivat pysyä huomattavasti paremmin perillä asioista kuin koskaan aikaisemmin, ja siksi he enenevässä määrin huolehtivat itse omasta terveydestään, kunnostaan ja itsenäisestä asumisestaan käyttäen apuna Internetiä, television teemakanavia sekä arkipäivään ja henkilökohtaisen terveyden ja kunnon kohentamiseen tarkoitettuja TVT-pohjaisia ratkaisuja. Lisäksi monissa maissa terveydenhoito- ja vakuutusjärjestelmiä uusitaan siirtämällä vastuuta hallituksilta kansalaisille itselleen ja yksityiselle sektorille, jotta voitaisiin paremmin rajoittaa kustannuksia ja lisätä tehokkuutta ja laatua.

2.2. Markkinoiden näkyvyys ja avoimuus

Avaintekijä siihen, miksi ikääntymistä tukevan tieto- ja viestintäteknologian markkinoita ei ole tarpeellisessa määrin otettu huomioon, on se, että eurooppalainen TVT-teollisuus, tuotteiden välittäjät ja tukijärjestelmien käyttäjät eivät ole täysin tietoisia niistä[12].

Ikääntyneillä on usein varsin vähän tietoa mahdollisista ratkaisuista. Kuluttajien informoimiseksi on tarjolla vain vähän teknologioiden järjestelmällisiä katsauksia ja vertailevia arviointeja. Jopa tietoisuus yleisesti työpaikalla käytettävän teknologian helppokäyttöisistä piirteistä (saavutettavuus) vaihtelee suuresti. Telelääketieteen ja kotihoidon sovellukset on osoitettu toimiviksi, mutta niiden käyttöönotto on edelleen rajoitettua, koska niiden mahdolliset soveltajat kuten paikallisviranomaiset eivät ole tarpeeksi tietoisia niiden mahdollisuuksista.

Teollisuus ei edelleenkään täysin ymmärrä käyttäjien erilaisia tarpeita, kuten sosioekonomisia tekijöitä, eri sukupuolten tarpeita ja tulotasoa, joka voi estää tieto- ja viestintäteknologian käyttöä, henkilökohtaisia asenteita TVT:tä kohtaan ja jopa elämäntapoja. Yritykset ja paikallisviranomaiset toimivat siis edelleen yrityksen ja erehdyksen kautta. Markkinoiden kehittämiseen ei ole määritelty johdonmukaista lähestymistapaa , mikä johtaa tutkimuksen ja markkinavalidoinnin korkeisiin kustannuksiin . Sovellettavat säännöt ja määräykset, mukaan luettuina innovatiivisten ratkaisujen tukijärjestelmät, eivät ole avoimia , mikä haittaa sekä käyttäjiä että teollisuutta ja johtaa kalliisiin ratkaisuihin.

Markkinakehitys kärsii myös yleisesti siitä, että käytännön kokemuksia ei vaihdeta . Ei ole esimerkiksi olemassa itsenäiseen asumiseen tarkoitettujen älytalojen tai mukautuvan työpaikan vertailutoteutuksia (best-of-breed). Innovatiivisia hyviä käytäntöjä toteutetaan usein vain pienessä mittakaavassa, koska riskien jakamisen tavat ovat hajanaisia, eikä ennakoivia käyttöönottotoimia juuri ole (mukaan luettuina innovatiiviset hankintakäytännöt). Teknologioiden jakelun rajoittuneisuus, vähäinen tietoisuus innovatiivisten palveluiden helppokäyttöisyydestä ja kustannustehokkuudesta sekä tekniikan asettamat haasteet (esim. yhteentoimivuus) ovat esteitä investointien lisäämiselle.

2.3. Sääntelyyn liittyvät esteet

Sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmää koskevien direktiivien vammaisuuteen liittyvien säännösten soveltaminen eri tavoin EU:n jäsenvaltioissa muodostaa viestintäpalveluiden saavutettavuuden ja käytön esteen vammaisille, joista monet ovat ikääntyneitä, ja aiheuttaa saavutettavien teknologioiden markkinoiden sirpaloitumista.

Yhteisten standardien ja vaatimustenmukaisuuden arviointimenettelyjen puute estää olemassa olevia ja uusia palveluita ja teknologioita, kuten älytaloja, terveyden- ja sosiaalihuollon integroituja TVT-järjestelmiä ja tukijärjestelmiä, pääsemästä massamarkkinoille ja tarjoamasta mahdollisuuksia kilpailuun.

Erot sosiaali- ja terveydenhuollon korvausjärjestelmissä jäsenvaltioiden välillä sekä epävarmuus TVT-pohjaisten palveluiden (esim. telelääketiede ja itsenäinen asuminen) lääketieteelliselle hyväksynnälle laissa asetetuista vaatimuksista rajoittavat mahdollisuutta kattaa palveluiden alkuvaiheen kuluja yhteisten vakuutusjärjestelmien avulla ja hidastavat niiden kehittämistä ja toteuttamista.

2.4. Tekniset esteet

Edistyneiden palveluiden tarjoaminen ikääntyvälle väestölle edellyttää laitteiden ja palveluiden käyttömahdollisuutta, saavutettavuutta ja helppokäyttöisyyttä . Yleisesti käytössä olevat TVT-tuotteet harvoin vastaavat ikääntyneen väestön tarpeisiin, jotka liittyvät esim. moniin iän mukana tuleviin, vaiheittain eteneviin rajoitteisiin. Markkinat eivät yleensä huomioi ikääntyneiden käyttäjien tarpeita: on olemassa vain vähän ohjeistusta, vapaaehtoisia tai pakollisia standardeja ja aiheeseen liittyviä sääntelyjärjestelmiä.

Loppukäyttäjille tarkoitetuissa teknologisissa ratkaisuissa on usein yhdisteltävä erilaisia palveluita ja työkaluja tavalla, johon useimpien loppukäyttäjien taidot eivät riitä[13]. Markkinoilla ei kuitenkaan ole tarpeellisia kannustimia, joilla voitaisiin taata eri laitteiden ja palveluiden yhteentoimivuus ja modulaarisuus , minkä takia loppukäyttäjille koituvat kulut kasvavat, jäädään vaille mittakaavaetuja ja vaikeutetaan ikääntymistä tukevan TVT:n sisämarkkinoita.

2.5. Peruskäytön esteet ja sopivien ratkaisujen puute

Ikääntyvillä on erityinen riski jäädä tietoyhteiskunnan etujen ulkopuolelle, koska monilla heistä ei ole viestintäverkkojen, esim. laajakaistan ja viestintäteknologian, peruskäyttömahdollisuutta . Vain 10 prosenttia yli 65-vuotiaista käyttää Internetiä säännöllisesti, kun EU:n 25 jäsenvaltion keskiarvo on 47 prosenttia[14]. Rajoitettujen käyttömahdollisuuksien syitä ovat useimmiten liian vähäiset motivaatio, varallisuus, digitaalitekniikan käyttötaidot ja koulutus.

Tällä hetkellä markkinoilla ei investoida tarpeeksi innovaatioihin, jotka kohdistuisivat ikääntyneille käyttäjille suunnattuihin merkityksekkäisiin ja huokeisiin ratkaisuihin, kuten helppokäyttöiset itsenäisen ja terveellisen asumisen palvelut. Onkin tarpeen rikkoa riittämättömien ratkaisujen, vähäisen tietoisuuden sekä mittakaavaetujen, standardien ja kestävien liiketoimintamallien puutteen noidankehä , joka puolestaan johtaa siihen, että tutkimusta ja innovatiivisia ratkaisuja investoidaan liian vähän.

2.6. Muut esteet

Ratkaisuista voi olla hyötyä vain, jos käyttäjillä on mahdollisuus käyttää TVT-tuotteiden perusvalikoimaa, jos heillä on asianmukainen koulutus ja motivaatio, ja jos eettiset ja psykologiset kysymykset on asianmukaisella tavalla otettu huomioon. Tietotekniikkaan liittyvässä etiikassa ei ole määritelty erikseen vanhenemiseen liittyviä kysymyksiä, esimerkiksi miten säilyttää ihmisen arvokkuus ja itsenäisyys silloin, kun tietotekniset ratkaisut vaativat jonkinasteista valvontaa ja käyttäjän toimintaan puuttumista.

Ikääntymistä tukevan TVT:n alalla ilmenee selkeä koordinoinnin puute, joka kertoo kysynnän ja tarjonnan hajanaisuudesta . Tilanne voi olla paranemassa yleisesti käytössä olevan teknologian osalta (TVT, terveys), kun syntyy uusia teollisia yhteenliittymiä, mutta tukijärjestelmien teollisuus on edelleen hyvin hajanainen. Euroopassa käyttäjien järjestöt ovat pienempiä kuin esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Kanadassa, mikä rajoittaa niiden vaikutusvaltaa teollisuuden ja viranomaisten kanssa muodostetuissa kumppanuuksissa.

Markkinatoimijoiden välisen koordinoinnin ja yhteistyön puute koko palveluntarjontaketjussa on yksi tärkeimmistä syistä näihin esteisiin. Yhteistyö teollisuuden, käyttäjien ja viranomaisten välillä on oleellisen tärkeää, jotta näkyvyyden, tietoisuuden ja kustannustehokkuuden taso nousisi, voitaisiin lisätä avoimuutta käyttäjien tarpeita ymmärtäen, löytää ratkaisuja yhteentoimivuuteen, yhtenäistää sääntelyjärjestelmiä, jakaa tutkimukseen ja innovointiin liittyviä riskejä sekä yleensäkin seurata edistymistä.

Esimerkkejä mahdollisuuksista

- Yli 65-vuotiaiden omaisuuden ja tulojen määrä Euroopassa on yli 3000 mrd. euroa.

- Älytalosovellusten markkinat (ikääntyville ostosten tekemiseen, pukeutumiseen ja itsenäisesti liikkumiseen tarjottu apu) kolminkertaistuvat vuosien 2005 ja 2020 välillä kasvaen 13 miljoonasta henkilöstä 37 miljoonaan.

- Vuonna 2005 oli 68 miljoonalla ihmisellä useita ikääntymiseen liittyviä rajoitteita. Määrä kasvaa 84 miljoonaan vuonna 2020.

- Kotiuttamalla potilaat sairaalasta aiemmin ja tarkkailemalla heidän terveydentilaansa matkaviestinten avulla voitaisiin vuosittain säästää 1,5 miljardia euroa pelkästään Saksassa.

- EU:n tutkimushankkeissa on kehitetty seuraavia teknologioita: räätälöity reittiopastus, terveydentilan tarkkailu ja terveysneuvonta koti- ja etähoitona, älykkäät hälyttimet sekä saavutettavan TVT:n luonnolliset käyttöliittymät.

3. Hyvää vanhuutta tietoyhteiskunnassa koskevan toimintasuunnitelman tavoitteet ja toimet

Hyvää vanhuutta tietoyhteiskunnassa koskevan toimintasuunnitelman tarkoituksena on nopeuttaa hyötyjen tuottamista Euroopan kansalaisille, yrityksille ja viranomaisille:

- kansalaisille parempaa elämänlaatua ja parempaa terveyttä siten, että itsenäisesti asumisen aika pitenee; aktiivista työntekoa myös ikääntyneenä siten, että ikääntyneet työntekijät voivat päivittää taitojaan; sekä lisääntynyttä sosiaalista osallistumista;

- yrityksille laajempia markkinoita ja mahdollisuuksia hyvää ikääntymistä tukevan TVT:n sisämarkkinoilla Euroopassa, pätevämpää ja tuottavampaa työvoimaa ja vahvempaa asemaa kasvavilla markkinoilla maailmanlaajuisesti;

- viranomaisille terveys- ja sosiaalihuollon järjestelmien kustannusten pienenemistä, tehokkuuden kasvua ja yleistä laadun paranemista.

Toimintasuunnitelmassa on neljä aluetta:

1. tietoisuuden kasvattaminen sekä yhteisymmärryksen ja yhteisten strategioiden aikaansaaminen,

2. edellytysten luominen,

3. validoitujen ratkaisujen käyttöönoton ja niihin investoimisen nopeuttaminen,

4. tutkimuksen ja innovoinnin avulla tulevaisuuteen valmistautumisen koordinointi.

3.1. Tietoisuuden kasvattaminen ja yhteisymmärryksen aikaansaaminen

Menestymisen edellytys on tietoisuus mahdollisuuksista ja esteistä. Tietoisuuden kehittämisestä ovat pitkälle vastuussa kansallisen, alueellisen ja paikallisen tason keskeiset toimijat. Lisäarvoa Euroopan tasolla saadaan siitä, että ikääntymistä tukevalle tieto- ja viestintäteknologialle annetaan EU:n politiikassa merkittävä asema.

Tarvitaan yhteisiä näkemyksiä, strategioita ja kumppanuuksia, joissa ovat mukana seuraavat sidosryhmät: ikääntyvät henkilöt ja heidän edustajansa, kansalliset ja alueelliset ministeriöt ja viranomaiset, teollisuus ja palveluiden tarjoajat, työnantajat, julkiset ja yksityiset vakuutusyhtiöt, tutkijat ja korkeakoulut, televiestintä- ja rakennusyhtiöt sekä standardointielimet.

Esimerkkinä voidaan mainita itsenäisen elämän mahdollistavien integroitujen ratkaisujen aikaansaaminen: oikeudellisia, teknisiä ja rahoituksellisia esteitä sekä käyttäjien tarpeiden ymmärtämistä on käsiteltävä yhdistämällä lainsäädäntöä, tutkimusta, validointia, käyttöönottoa ja tietoisuudenkasvattamistoimia siten, että mukana ovat kaikki toimijat.

Vuoden 2007 aikana komissio aikookin helpottaa liike-elämän sidosryhmien ja kansalaisjärjestöjen mahdollisuuksia perustaa hyvään ikääntymiseen tietoyhteiskunnassa liittyvä innovaatiofoorumi (innovation platform). Se olisi yhteistyöfoorumi tutkimusta, käyttöönottoa ja toteutusta koskevaa strategista innovointia varten ja antaisi mahdollisuuden kehittää koko jakeluketjulle yhteisiä etenemis-, esittely- ja toteutussuunnitelmia.

Portugalin puheenjohtajuuskaudella vuoden 2007 jälkipuoliskolla järjestetään ministeritason keskustelu, jossa työstetään poliittisia ehdotuksia TVT:n käytöstä aktiivisen ikääntymisen tukemiseksi työelämässä. Erityistä huomiota kiinnitetään tietoyhteiskunnan ikääntyneille naisille asettamiin haasteisiin.

Hyvää ikääntymistä tukeva TVT on tärkeä osa tietoyhteiskuntaan osallistamista koskevaa eurooppalaista aloitetta vuonna 2008. Myös ikääntymistä tukevaa TVT:tä koskeva Internet-portaali tullaan avaamaan.

3.2. Edellytysten luominen

Komissio käynnistää vuosien 2007 ja 2008 aikana lisäarviointeja itsenäisen asumisen mahdollistavan teknologian käyttöönottoa rajoittavista esteistä ja määrittää suosituksia toiminnalle. Etätunnistinpaikannus (RFID) tarjoaa mahdollisuuksia itsenäistä asumista tukeville järjestelmille, ja komissio arvioi näiden teknologioiden vaikutusta ja mahdollisuuksia. Se työstää vuonna 2007 yksityisyyden suojaan kohdistuvia vaikutuksia koskevaa suositusta jäsenvaltioille ja edistää RFID:n jatkotutkimuksiin ja laajan mittakaavan prototyyppeihin kohdistuvia investointeja[15].

Komissio aikoo edistää jäsenvaltioiden pyrkimyksiä saavuttaa Riian ministerijulistuksen tavoitteet siten, että se määrittää vaihtoehtoja ja määräpäiviä sekä tarjoaa opastusta itsenäisen elämisen mahdollistavien teknologioiden käyttöönottoa haittaavien oikeudellisten ja teknisten esteiden poistamiseen (esim. erilaiset korvaus- ja sertifiointijärjestelmät, puutteet TVT-järjestelmien yhteentoimivuudessa). Erityisesti komissio työskentelee jäsenvaltioiden edustajien kanssa i2010-aloitteen asiaa käsittelevissä alaryhmissä, jotta voitaisiin lisätä yleistä tietoisuutta olemassa olevista kansallisista sääntelyyn liittyvistä ja organisatorisista lähestymistavoista ja vaihtaa tietoja käytännöistä.

Koska vammaisuuden ja ikääntymisen välillä on yhteys, jäsenvaltioiden olisi tehostettava nykyisten sähköistä saatavuutta koskevien, lakisääteisten vaatimusten täytäntöönpanoa ja tuettava tämän alan standardisointia. Komissio tulee myös käyttämään hyväkseen mahdollisuutta tarkastella uudelleen sähköisen viestinnän sääntelyjärjestelmää ja arvioida tarpeita uuden lainsäädännön antamiseksi, kuten on ilmoitettu komission vuonna 2005 antamassa esteetöntä tietoyhteiskuntaa koskevassa tiedonannossa[16].

Sähköistä terveydenhuoltoa koskevan toimintasuunnitelman[17] mukaisesti komissio julkaisee vuonna 2007 sähköisen terveydenhuollon yhteentoimivuutta koskevan suosituksen , jossa käsitellään keskeisiä sähköisessä terveydenhuollossa tallennettavia tietoja (potilastiedot, hätätilanteen tietokokonaisuudet).

Jäsenvaltioiden, liike-elämän sidosryhmien, käyttäjien järjestöjen sekä alueellisten ja paikallisten viranomaisten olisi edistettävä ikääntymistä tukevien TVT-palveluiden käyttömahdollisuuksia laajakaistayhteyden avulla ja lisättävä ikääntyneiden digitaalitekniikan käyttötaitoja; näin pienennettäisiin puoleen Internetin käytössä olevia eroja vuoteen 2010 mennessä Riian ministerijulistuksen mukaisesti. Komissio helpottaa hyvien käytäntöjen vaihtamista ja ohjelmien, palveluiden, ratkaisujen ja usean sidosryhmän aloitteiden käyttömahdollisuuksia Internet-portaalin avulla. Komissio aikoo myös tarkastella uudelleen ikääntyvien digitaalitekniikan käyttötaitoja tukevia politiikkoja vuosina 2007–2008 sekä arvioida tapahtunutta edistystä.

Slovenian puheenjohtajuuskaudella vuoden 2008 alkupuoliskolla järjestetään ministeritason keskustelu, jossa käsitellään ikääntymistä tukevan TVT:n eettisiä kysymyksiä. Komissio aikoo markkinavalidointiin tähtäävien tutkimusten, analyysien ja pilottihankkeiden avulla auttaa teollisuutta ja käyttäjien järjestöjä käsittelemään eettisiä kysymyksiä ja kartoittamaan mahdollisuuksia eettisen ohjeistuksen laatimiseen.

3.3. Käyttöönoton edistäminen

Ikääntymistä tukevan TVT:n laajamittaista käyttöönottoa haittaavat puutteet mahdollisten ratkaisujen vaikutusten validoinnissa sosio-ekonomisten tekijöiden arvioinnin pohjalta, sekä tuotannon kasvattamiseen liittyvän validoinnin puute. Komissio aikoo käynnistää kilpailukykyä ja innovointia koskevan ohjelman TVT:tä koskevassa osassa joukon pilottihankkeita , joita vetävät teollisuus, palveluntarjoajat, alueelliset, paikalliset ja kansalliset viranomaiset, ja joiden alustava painotus vuonna 2007 on itsenäinen eläminen ja kroonisten sairauksien tarkkailu.

Komissio aikoo myös rohkaista paikallisia, alueellisia ja kansallisia viranomaisia vertailemaan ja kartoittamaan (kilpailukyky- ja investointiohjelman puitteissa) aktiivista ikääntymistä työelämässä tukevan TVT:n mahdollisuuksia (benchmarking) sekä linkittämään ikääntymistä tukevaa TVT:tä rakennerahastoihin ja innovatiivisiin julkisiin hankintoihin.

Perustetaan eurooppalainen älytalojen ja itsenäiseen asumiseen tarkoitettujen sovellusten palkitsemisjärjestelmä . Jokaisesta jäsenvaltiosta olisi valittava yksi i2010-älytalo vuoteen 2008 mennessä. Niiden määrää kasvatetaan merkittävästi vuoteen 2010 mennessä, jotta saadaan aikaan Euroopan laajuinen kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtamisen verkosto.

Ammatillisia järjestöjä, teollisuutta, korkeakouluja ja käyttäjien järjestöjä kehotetaan perustamaan koulutusohjelmia, joissa käsitellään www-sivustojen saavutettavuutta, yleisesti käytössä olevien TVT-työkalujen ja -palveluiden saavutettavuutta sekä Design-for-All- eli Universal Design -periaatetta. Komissio pyrkii synergiaan muiden käynnissä olevien EU-projektien kanssa edistääkseen Design for All -maisteriohjelman perustamista teollisuuskumppanien ja käyttäjien järjestöjen tuella.

3.4. Valmistautuminen tulevaan

Ikääntymistä tukeva tieto- ja viestintäteknologia on vasta alkuvaiheessa: tiede ja teknologia kehittyvät nopeasti ja herättävät suuria lupauksia helppokäyttöisemmistä, älykkäämmistä ja kustannustehokkaammista ratkaisuista. Johtoasema innovaatioiden alalla voi olla avaintekijä Euroopan teollisuuden menestymiselle.

Innovoinnista saatavan hyödyn vauhdittaminen ja ylläpitäminen edellyttää yhteisiä tutkimuslinjauksia, vähäisten voimavarojen kokoamista yhteen ja yhteisten alustojen kehittämistä. Komissio on jo lisännyt ikääntymistä tukevaan TVT:hen liittyviä sähköisen terveydenhuollon ja tietoyhteiskuntaan osallistamisen haasteita koskevaa tutkimusta seitsemännen puiteohjelman tietoyhteiskunnan teknologioita koskevassa osassa. Siinä painotetaan aiempaa enemmän käyttäjien ottamista mukaan ja ikääntymistä tukevan TVT:n saattamista laajempaan käyttöön. Siinä kootaan yhteen EU:n T&K- ja muita hankkeita, jotta ikääntymistä tukeville TVT-ratkaisuille ja -palveluille voitaisiin luoda yhteiset yhteentoimivuuden puitteet.

Komissio ehdottaa EY:n perustamissopimuksen 169 artiklan nojalla Euroopan parlamentille ja neuvostolle tukea uudelle tutkimusaloitteelle ”Hyvä vanhuus tietoyhteiskunnassa”, jonka tarkoituksena on koordinoida jäsenvaltioiden ikääntymistä tukevaa tieto- ja viestintäteknologiaa koskevia tutkimusohjelmia (tietotekniikka-avusteista asumista, Ambient Assisted Living , koskevan toimen puitteissa). Aloite edistää itsenäiseen asumiseen liittyvien sovellusten markkinasuuntautunutta tutkimusta. Se täyttää aukon seitsemännessä puiteohjelmassa tehdyn pitkäaikaistutkimuksen ja kilpailukyky- ja innovointiohjelmassa toteutettujen laajojen innovointihankkeiden välillä. Komissio rohkaisee myös erityisesti eurooppalaisia teknologiayhteisöjä ottamaan ikääntymistä tukevan TVT:n osaksi strategisia tutkimuslinjauksiaan.

4. Päätelmät

Hyvä vanhuus tietoyhteiskunnassa -toimintasuunnitelmassa määritellään ne painopisteet ja toiminnot, joissa TVT:stä on eniten hyötyä Euroopan väestön ikääntymiseen liittyviä haasteita ja mahdollisuuksia käsiteltäessä. Siinä käsitellään markkinoiden valmiuteen, tuotteiden ja palveluiden sopivuuteen ja kohtuuhintaisuuteen sekä palveluntarjonta- ja liiketoimintamallien kestävyyteen liittyviä pääasiallisia esteitä. Toimintasuunnitelma perustuu kaikkien sidosryhmien välisen yhteistyön lisäämiseen ja sen tavoitteena on hyödyntää ikääntymistä tukevan TVT:n lupaavia mahdollisuuksia Euroopassa ja muuallakin.

Komissio kutsuu kaikkia kansalaisyhteiskunnan sidosryhmiä, viranomaisia ja yrityksiä toimimaan yhteistyössä hyvään vanhuuteen tietoyhteiskunnassa liittyvien tavoitteiden saavuttamiseksi. Jäsenvaltioita kehotetaan aktiivisesti tukemaan ja toteuttamaan toimia. Euroopan parlamenttia pyydetään tukemaan ikääntyneiden ihmisten oikeuksien ja mahdollisuuksien vahvistamista tietoyhteiskunnassa lainsäädännössä ja EU:n ohjelmissa, ja näin mahdollistamaan kaikkien ihmisten kokonaisvaltainen osallistuminen Euroopan talouteen ja yhteiskuntaan.

[1] KOM (2005)658; KOM(2006) 57.

[2] 45 prosentilla 75-vuotiaista ja sitä vanhemmista on jokin heitä päivittäisissä toiminnoissaan haittaava rajoite.

[3] Eläkkeisiin, terveydenhuoltoon ja pitkäaikaishoitoon käytettyjen menojen osuus suhteessa BKT:hen nousee seuraavina vuosikymmeninä 4-8 prosenttia. Menot kustantavien työssäkäyvien määrä suhteessa eläkeläisiin vähenee suhdelukuun 2:1 vuoteen 2050 mennessä, kun se nyt on 5:1.

[4] KOM(2005) 229: i2010-aloitteeseen liittyvä lippulaiva-aloite, jonka aiheena ovat ikääntyvän yhteiskunnan tarpeet, tarkemmin sanottuna ikääntyvän väestön hoitaminen, ja jossa käsitellään hyvinvointia, itsenäistä elämistä ja terveyttä edistävää teknologiaa.

[5] Riiassa pidetty ministerikokous tieto- ja viestintäteknologiasta osallistavassa yhteiskunnassa ja Riiassa annettu ministerijulistus, kesäkuu 2006.

[6] Ks. KOM(2005) 658, KOM(2006)30, KOM(2005) 525, Ahon ryhmän raportti; neuvoston direktiivi 2000/78/EY; SEC(2006) 1195; KOM(2003) 650.

[7] KOM(2003) 650.

[8] Esim. käyttämällä Internetin / www:n versiota 2.0, digitaalitelevisiota – edellyttäen että se on kaikkien saatavilla – ja matkaviestimiä.

[9] Euroopan yhdenvertaisten mahdollisuuksien teemavuoden 2007 mukaisesti.

[10] Silver Economy Network.

[11] Ahon raportti

[12] 48 % yli 50-vuotiaista kokee, että nykyiset TVT-laitteet ja -palvelut eivät vastaa heidän tarpeisiinsa riittävässä määrin – Senior Watch.

[13] Esim. tukijärjestelmien yhdistäminen yleisesti käytössä oleviin teknologioihin.

[14] Eurostat, yhteisön vuoden 2006 tutkimus kotitalouksien ja yksittäisten henkilöiden tieto- ja viestintäteknologian käyttötottumuksista.

[15] KOM(2007) 96.

[16] KOM(2005) 425.

[17] KOM(2004) 356.