18.2.2006   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 42/15

Euroopan komissio

Kilpailun pääosasto

Yksikkö D2, toimisto J70 2/55

Rue de la Loi/Wetstraat 200

B-1049 Bruxelles

Faksi: (32-2) 295 01 28

S-posti: comp-revision-1617-93@cec.eu.int

(1)

Lentoliikenteen alaan on sovellettu 1 päivästä toukokuuta 2004 perustamissopimuksen 81 ja 82 artiklassa vahvistettujen kilpailusääntöjen täytäntöönpanosta 16 päivänä joulukuuta 2002 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1/2003 (2) yleisesti sovellettavia säännöksiä.

(2)

Asetuksen (EY) N:o 1/2003 mukaan perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut sopimukset, jotka täyttävät 81 artiklan 3 kohdan edellytykset, eivät ole kiellettyjä, eikä tämä edellytä ennakolta tehtyä päätöstä. Periaatteessa yritysten ja yhteenliittymien on nyt arvioitava itse, ovatko niiden sopimukset, yhdenmukaistetut menettelytavat ja päätökset perustamissopimuksen 81 artiklan mukaisia.

(3)

Asetuksen (ETY) N:o 3976/87 nojalla komissiolla on toimivalta soveltaa asetuksella perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohtaa tiettyihin sopimusten, päätösten tai yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin, jotka suoraan tai välillisesti liittyvät palvelujen tarjoamiseen lentoliikenteen alalla yhteisössä sijaitsevien lentokenttien välisillä reiteillä tai yhteisön ja kolmansien maiden välisillä reiteillä.

(4)

Sopimukset, päätökset tai yhdenmukaistetut menettelytavat, jotka koskevat neuvotteluja säännöllisen lentoliikenteen matkustajamaksuista sekä lähtö- ja saapumisaikojen jakamisesta ja lentokenttien aikataulujen laatimisesta, saattavat rajoittaa kilpailua yhteismarkkinoilla ja vaikuttaa jäsenvaltioiden väliseen kauppaan.

(5)

Koska tällaiset sopimukset, päätökset tai yhdenmukaistetut menettelytavat saattavat kuitenkin hyödyttää lentoliikenteen käyttäjiä tai harjoittajia, perustamissopimuksen 85 artiklan 3 kohdan soveltamisesta aikataulujen yhteistä suunnittelua ja yhteensovittamista, yhteisen lentoliikenteen harjoittamista, neuvotteluja säännöllisen lentoliiken- teen matkustaja- ja rahtimaksuista sekä lähtö- ja saapumisaikojen jakamista lentoasemilla koskevien sopimusten, päätösten ja yhdenmukaistettujen menettelytapojen ryhmiin 25 päivänä kesäkuuta 1993 annetussa komission asetuksessa (ETY) N:o 1617/93 (3) todetaan, että perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohtaa ei sovelleta muun muassa tiettyihin sopimuksiin, päätöksiin eikä yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin, jotka koskevat neuvotteluja maksuista ja lähtö- ja tuloaikojen jakamisesta yhteisön lentokenttien välisessä lentoliikenteessä. Asetuksen (ETY) N:o 1617/93 voimassaolo päättyi 30 päivänä kesäkuuta 2005.

(6)

Komissio aloitti kesäkuussa 2004 kuulemismenettelyn asetuksen (ETY) N:o 1617/93 muuttamisesta jotta voidaan päättää, olisiko ryhmäpoikkeus lopetettava tai säilytettävä nykyisessä muodossaan tai olisiko sen soveltamisalaa laajennettava. Komissio sai vastauksia jäsenvaltioilta, lentoyhtiöiltä, matkatoimistoilta ja kuluttajaryhmiltä.

(7)

Kun otetaan huomioon kuulemisen tulokset ja asetuksella (EY) N:o 1/2003 käyttöön otettu suoraan sovellettava poikkeusjärjestelmä, ei ole syytä jatkaa asetuksella perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdan soveltamatta jättämistä neuvotteluihin, jotka koskevat lähtö- ja saapumisaikojen jakamista, lentokenttien aikataulujen laatimista tai matkustaja- ja matkatavarakuljetusten maksuja yhteisön lentokenttien välisessä säännöllisessä lentoliikenteessä. Lentoliikennealalle olisi kuitenkin annettava tarpeeksi aikaa mukautua uuteen tilanteeseen ja arvioida itse, ovatko niiden sopimukset ja menettelytavat perustamissopimuksen 81 artiklan mukaisia ja tarvittaessa muuttaa niitä. Koska asetuksen (ETY) N:o 1617/93 voimassaolo on jo päättynyt, on tarpeen antaa uusi ryhmäpoikkeusasetus siirtymäajaksi.

(8)

Lähtö- ja saapumisaikojen jakamista lentokentillä ja lentokenttien aikataulujen laatimista koskevat sopimukset voivat tehostaa lentoasemien kapasiteetin ja ilmatilan käyttöä, helpottaa lennonjohtoa ja auttaa lentoasemien lentoliikennepalvelujen tasaisempaa jakautumista. Pääsyn ruuhkaisille lentokentille on oltava edelleen mahdollista, mikäli kilpailua ei haluta lopettaa. Jotta järjestelmä lisäksi olisi riittävän turvallinen ja avoin, tällaiset sopimukset voidaan sallia ainoastaan, jos kaikki asianomaiset lentoliikenteen harjoittajat voivat osallistua neuvotteluihin ja jos jakaminen tapahtuu syrjimättä ja avoimesti.

(9)

Lähtö- ja saapumisaikojen jakamista ja lentokenttien aikataulujen laatimista koskeville neuvotteluille olisi myönnettävä ryhmäpoikkeus 31 päivään joulukuuta 2006, mikäli neuvottelut koskevat lentoliikennettä, jonka lähtö- ja/tai saapumispaikka sijaitsee yhteisössä. Edellä esitettyjen seikkojen perusteella lentoliikennealan olisi itse arvioitava, ovatko perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvat yritysten väliset sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat ja yritysten yhteenliittymien väliset päätökset perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan edellytysten mukaisia. Arvioinnissa olisi muun muassa tarkasteltava, voivatko kaikki asianomaiset lentoliikenteen harjoittajat osallistua lähtö- ja saapumisaikojen jakamista ja lentokenttien aikataulujen laatimista koskeviin neuvotteluihin, ja ovatko neuvottelut syrjimättömiä ja avoimia.

(10)

Matkustajamaksuja koskevat neuvottelut voivat edistää interline-järjestelmän hintojen yleistä hyväksymistä sekä lentoliikenteen harjoittajien että niiden palvelujen käyttäjien eduksi. Näiden neuvottelujen tavoitteena on kuitenkin oltava yksinomaan interline-järjestelmän helpottaminen.

(11)

Komission kesäkuussa 2004 aloittaman asetuksen (ETY) N:o 1617/93 tarkistamista koskevan kuulemismenettelyn tulokset osoittavat yhteisön sisäisten lentoliikennemarkkinoiden kehittyneen siten, että ei ole enää yhtä varmaa, täyttyvätkö perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan kaikki edellytykset maksuja koskevien neuvottelujen yhteydessä.

(12)

Yhteisössä sijaitsevien lentokenttien välisen säännöllisen lentoliikenteen matkustaja- ja matkatavarakuljetusten maksuja koskeville neuvotteluille olisi tämän vuoksi myönnettävä ryhmäpoikkeus 31 päivään joulukuuta 2006. Tämän jälkeen lentoliikennealan olisi itse arvioitava, ovatko perustamissopimuksen 81 artiklan 1 kohdan soveltamisalaan kuuluvat yritysten väliset sopimukset ja yhdenmukaistetut menettelytavat ja yritysten yhteenliittymien väliset päätökset perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan edellytysten mukaisia.

(13)

Komissiolla on ollut 1 päivästä toukokuuta 2004 toimivalta soveltaa perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohtaa asetuksella yhteisön ja kolmansien maiden välisiin reitteihin yhteisössä sijaitsevien lentokenttien välisten reittien lisäksi.

(14)

Toisin kuin yhteisön sisäistä lentoliikennettä, jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välistä lentoliikennettä säännellään yleensä kahdenvälisillä lentoliikennesopimuksilla. Sopimuksiin sisältyvät sääntelyvaatimukset vaihtelevat huomattavasti luonteeltaan ja tarkkuudeltaan. On yleistä, että lentoliikennesopimuksissa rajoitetaan ja/tai säännellään pääsyä markkinoille ja/tai hinnoittelua, mikä saattaa haitata lentoliikenteen harjoittajien välistä kilpailua yhteisön ja kolmansien maiden välisillä reiteillä, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisön sääntelyn, kuten jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välisten lentoliikennesopimusten neuvottelemisesta ja täytäntöönpanosta 29 päivänä huhtikuuta 2004 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 847/2004 (4) soveltamista. Lisäksi on yleistä, että lentoliikennesopimuksissa rajoitetaan lentoliikenteen harjoittajien mahdollisuuksia tehdä kahdenvälisiä yhteistyösopimuksia, joiden kautta kuluttajille tarjotaan vaihtoehtoja IATA:n interline-järjestelmälle.

(15)

Yhteisön ja kolmansien maiden välisillä reiteillä niiden matkojen osuus, joihin liittyy jatkoyhteys, on selvästi suurempi kuin yhteisön sisäisillä kansainvälisillä reiteillä. Tämän vuoksi interline-järjestelmästä maksuja koskevien neuvottelujen ansiosta kuluttajille aiheutuvan edun pitäisi olla suurempi yhteisön ja kolmansien maiden välisillä reiteillä.

(16)

Yhteisössä ja kolmansissa maissa sijaitsevien lähtö- ja saapumispaikkojen välisen säännöllisen lentoliikenteen matkustaja- ja matkatavarakuljetusten maksuja koskevien neuvottelujen voidaan riittävällä varmuudella arvioida täyttävän perustamissopimuksen 81 artiklan 3 kohdan edellytykset. Näille neuvotteluille voidaan siis myöntää ryhmäpoikkeus 30 päivään kesäkuuta 2008 asti.

(17)

Olisi kerättävä tietoja, jotta komissio olisi paremmin perillä neuvotteluissa asetettujen matkustajamaksujen osuudesta ja niiden todellisesta merkityksestä interline-järjestelmälle yhteisön ja kolmansien maiden välisessä säännöllisessä lentoliikenteessä. Tietojen avulla komissio voisi myös arvioida paremmin kahdenvälisistä lentoliikennesopimuksista johtuvien sääntelyn rajoitusten vaikutukset. Neuvotteluihin osallistuvilta lentoliikenteen harjoittajilta olisi tämän vuoksi edellytettävä 1 päivästä heinäkuuta 2006 alkaen tietojen keräämistä kultakin IATA-kaudelta kaikista hintaluokista, joiden osalta on sovittu interline-hinnoista.

(18)

Tätä asetusta olisi asetuksen (ETY) N:o 3976/87 4 artiklan mukaisesti sovellettava taannehtivasti sopimuksiin, päätöksiin ja yhdenmukaistettuihin menettelytapoihin, jotka ovat olemassa sen tullessa voimaan, mikäli ne täyttävät tässä asetuksessa poikkeuksille säädetyt edellytykset.

(19)

Sisämarkkinoiden kannalta merkityksellinen siviili-ilmailua koskeva yhteisön sääntely laajennettiin Euroopan talousalueesta tehdyllä sopimuksella (5) kattamaan alue, johon kuuluu Euroopan yhteisö, Norja, Islanti ja Liechtenstein. Tämän vuoksi yhteisön sekä Norjan, Islannin ja Liechtensteinin välisiä lentoja olisi tätä asetusta sovellettaessa käsiteltävä samoin kuin yhteisön sisäisiä lentoja.

(20)

Euroopan yhteisön ja Sveitsin valaliiton sopimuksessa lentoliikenteestä (6) yhdenmukaistetaan kansainväliseen siviili-ilmailuun sovellettavat säännöt alueella, johon kuuluu Euroopan yhteisö ja Sveitsi. Sopimuksen voimassaolon ajan yhteisön ja Sveitsin välisiä lentoja olisi tätä asetusta sovellettaessa käsiteltävä samoin kuin yhteisön sisäisiä lentoja.

(21)

Tällä asetuksella ei rajoiteta perustamissopimuksen 82 artiklan soveltamista,

a)

lähtö- ja saapumisaikojen jakaminen sekä lentokenttien aikataulujen laatiminen siltä osin kuin ne koskevat lentoliikennettä, jonka lähtö- ja/tai saapumispaikka sijaitsee yhteisössä,

b)

neuvottelut matkustaja- ja matkatavarakuljetusten maksuista yhteisössä sijaitsevien sekä Sveitsissä, Norjassa, Islannissa ja Liechtensteinissä sijaitsevien lähtö- ja saapumispaikkojen välisessä säännöllisessä lentoliikenteessä,

c)

neuvottelut matkustaja- ja matkatavarakuljetusten maksuista yhteisössä sijaitsevien sekä muissa kuin b kohdassa mainituissa kolmansissa maissa sijaitsevien lähtö- ja saapumispaikkojen välisessä säännöllisessä lentoliikenteessä.

a)

lentoasemien lähtö- ja saapumisaikojen jakamista ja lentokenttien aikataulujen laatimista koskevien neuvottelujen on oltava avoimet kaikille lentoliikenteen harjoittajille, jotka ovat ilmaisseet kiinnostuksensa neuvoteltavina oleviin lähtö- ja saapumisaikoihin,

b)

etusijasäännöt on laadittava ja niitä on sovellettava syrjimättä siten, etteivät ne suoraan eivätkä välillisesti liity lentoliikenteen harjoittajiin itseensä tai niiden kansallisuuteen tai tarjottaviin palvelujen ryhmään; niissä on otettava huomioon toimivaltaisten kansallisten tai kansainvälisten viranomaisten määräämät rajoitukset ja liikenteen jakamisen säännöt sekä lentoliikenteen käyttäjien ja kyseisen lentokentän tarpeet,

c)

etusijasäännöissä voidaan myös ottaa huomioon ne oikeudet, jotka lentoliikenteen harjoittajat ovat saaneet sen perusteella, että ne ovat käyttäneet tiettyjä lähtö- tai saapumisaikoja edellisellä vastaavalla toimintakaudella; jotta neuvoston asetuksen (ETY) N:o 95/93 (7) 2 artiklan b alakohdassa määritellyt uudet tulokkaat voivat kilpailla tehokkaasti yhteisön lentokentälle tai lentokentältä johtavalla reitillä jo toimivien lentoliikenteen harjoittajien kanssa, niillä on yhteisön lentokentillä oikeus 50 prosenttiin uusista tai käyttämättömistä lähtö- ja saapumisajoista sekä sellaisista lähtö- ja saapumisajoista, joista jokin lentoliikenteen harjoittaja on luopunut kyseisen toimintakauden aikana tai sen päättyessä taikka jotka muutoin ovat tulleet käytettäviksi; uusille tulokkaille on annettava kolmansien maiden lentokentillä riittävä osuus tällaisista käytettävissä olevista lähtö- ja saapumisajoista, jotta pääsy ruuhkaisille lentoasemille on edelleen mahdollista,

d)

etusijasääntöjen on pyydettäessä oltava kaikkien niiden saatavissa, joita asia koskee,

e)

neuvotteluihin osallistuvilla lentoliikenteen harjoittajilla on viimeistään neuvotteluissa oltava käytettävissään seuraavat tiedot:

f)

jos lähtö- tai saapumisaikaa koskevaa pyyntöä ei täytetä, kyseiselle lentoliikenteen harjoittajalle on ilmoitettava epäämisen syyt.

a)

kyseisille jäsenvaltioille näiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten määräämiä yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen,

b)

komissiolle Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavia menettelyjä noudattaen.

a)

neuvottelijoiden on keskusteltava ainoastaan niistä lentohinnoista, jotka lentoliikenteen käyttäjät maksavat suoraan osallistuvalle lentoliikenteen harjoittajalle tai sen valtuuttamille edustajille matkustajien kuljetuksesta säännöllisessä lentoliikenteessä sekä näihin maksuihin liittyvistä ehdoista; neuvottelut eivät saa koskea näiden maksujen perustana olevaa kapasiteettia,

b)

näillä neuvotteluilla on luotava interline-järjestelmä eli järjestelmä, jossa lentoliikenteen käyttäjät voivat kussakin neuvoteltavana olevassa maksujen ryhmässä ja neuvoteltavana olevien toimintakausien aikana

c)

lentoliikenteen harjoittajan on voitava puolueettomista ja syrjimättömistä teknisistä tai kaupallisista syistä kieltäytyä sallimasta varausten yhdistämistä ja muutoksia, erityisesti jos kuljetuksen suorittava lentoliikenteen harjoittaja epäilee tästä kuljetuksesta maksun saavan kuljetuksensuorittajan luottokelpoisuutta, jolloin tästä on ilmoitettava kirjallisesti viimeksi mainitulle lentoliikenteen harjoittajalle,

d)

osallistuvien lentoliikenteen harjoittajien on sovellettava neuvoteltavina olevia matkustajamaksuja syrjimättä matkustajia kansallisuuden tai kotipaikan perusteella,

e)

osallistumisen näihin neuvotteluihin on oltava vapaaehtoista ja avointa kaikille lentoliikenteen harjoittajille, jotka harjoittavat tai aikovat harjoittaa suoraa tai välillistä lentoliikennettä kyseisellä reitillä,

f)

neuvottelut eivät saa olla osallistujia sitovia eli osallistujilla on oltava neuvottelujen jälkeen oikeus toimia itsenäisesti matkustajamaksujen osalta,

g)

neuvottelut eivät saa koskea sopimusta asiamiehille maksettavasta korvauksesta tai muista neuvoteltavina olevia maksuja koskevista seikoista,

h)

jos maksut on ilmoitettava, jokaisen osallistujan on ilmoitettava erikseen muut kuin neuvoteltavana olleet maksut asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille; tämä sen on voitava tehdä joko itse tai asiamiehensä tai myyntiedustajansa välityksellä.

i)

näissä neuvotteluissa vahvistetuilla hinnoilla kirjoitettujen lippujen määrä suhteessa kaikkeen Euroopan yhteisön ja kolmansien maiden väliseen liikenteeseen kirjoitettujen lippujen kokonaismäärään,

ii)

missä määrin neuvotteluissa vahvistetun hintaisia lippuja todella käytetään interline-järjestelyihin,

iii)

missä määrin muita kuin neuvotteluissa vahvistetun hintaisia lippuja todella käytetään interline-järjestelyihin.

a)

kyseisille jäsenvaltioille näiden jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten määräämiä yksityiskohtaisia sääntöjä noudattaen,

b)

komissiolle Euroopan unionin virallisessa lehdessä julkaistavia menettelyjä noudattaen.