Accept Refuse

EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 52005AE0134

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta ja vastineoikeudesta Euroopan audiovisuaalisia ja tietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyky huomioon ottaen”KOM(2004) 341 lopullinen — 2004/0117 COD

OJ C 221, 8.9.2005, p. 87–93 (ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, IT, LV, LT, HU, NL, PL, PT, SK, SL, FI, SV)

8.9.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 221/87


Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston suositus alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta ja vastineoikeudesta Euroopan audiovisuaalisia ja tietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyky huomioon ottaen”

KOM(2004) 341 lopullinen — 2004/0117 COD

(2005/C 221/17)

Neuvosto päätti 14. toukokuuta 2004 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 157 artiklan nojalla pyytää Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellämainitusta aiheesta.

Asian valmistelusta vastannut ”liikenne, energia, perusrakenteet, tietoyhteiskunta” -erityisjaosto antoi lausuntonsa 17. tammikuuta 2005. Esittelijä oli Jorge Pegado Liz.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 9. ja 10. helmikuuta 2005 pitämässään 414. täysistunnossa (helmikuun 9. päivän kokouksessa) seuraavan lausunnon äänin 73 puolesta ja 2 vastaan.

1   Suositusehdotuksen tiivistelmä

1.1

Tarkasteltavana oleva suositusehdotus (1) koskee audiovisuaalisten ja tietopalvelujen sisältöä ja kattaa kaikki toimitusmuodot televisio- ja radiolähetyksistä Internetiin. Se on jatkoa 12. joulukuuta 2003 annetulle toiselle arviointikertomukselle, jossa käsitellään neuvoston 24. syyskuuta 1998 antaman suosituksen täytäntöönpanon tuloksia ja joka koskee Euroopan audiovisuaalisia ja tietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyvyn parantamista edistämällä kansallisia järjestelmiä, joiden tarkoituksena on saattaa ala-ikäisten ja ihmisarvon suojelu vertailukelpoiselle ja tehokkaalle tasolle (2).

1.2

Tarkasteltavana olevan lisäsuosituksen tarpeellisuudelle esitetyt ratkaisevat perusteet ovat yhtäältä viimeaikaisen teknisen kehityksen synnyttämät haasteet, jotka liittyvät erityisesti tietokoneiden tehon ja varastointikyvyn lisääntymiseen sekä siihen, että sisältöä voidaan levittää laajakaistatekniikan avulla esimerkiksi videoina 3G-matkapuhelimiin (3), sekä toisaalta yleisesti kansalaisten sekä erityisesti lasten vanhempien, kasvatuksesta vastaavien, toimialan edustajien ja sääntelyviranomaisten esille tuoma huoli laittoman, haitallisen ja vastenmielisen sisällön ja toiminnan leviämisestä kaikenlaisessa lähetystoiminnassa aina televisio- ja radiolähetyksistä Internetiin.

1.3

Vaikka komissiolla onkin omaa toimivaltaa suositusten laatimiseksi tarkasteltavana olevalla, lainsäädännön yhdenmukaistamisen ulkopuolelle jäävällä alalla silloin, kun se katsoo välttämättömäksi varmistaa yhteismarkkinoiden toiminnan ja kehittymisen, se piti kuitenkin tässä tapauksessa parempana, että neuvosto ja Euroopan parlamentti otetaan suoraan mukaan asiakirjan muotoiluun ja hyväksymiseen.

Suosituksen tavoitteena on parantaa Euroopan audiovisuaali- ja tietopalvelualojen yritysten kilpailukykyä edistämällä kansallisia järjestelmiä, joiden tarkoituksena on saattaa alaikäisten ja ihmisarvon suojelu vertailukelpoiselle ja tehokkaalle tasolle. Komissio katsookin, että yhtäältä Euroopan parlamentin aikaansaama laaja julkinen keskustelu sekä toisaalta neuvostossa kokoontuvien jäsenvaltioiden sitoutuminen takaavat sen, että edellä mainittu tavoite voidaan saavuttaa helpommin. Näin ollen komissio ehdottaa suosituksen oikeusperustaksi perustamissopimuksen 157 artiklaa.

1.4

Tarkasteltavana olevassa suositusehdotuksessa komissio esittää, että Euroopan parlamentti ja neuvosto suosittelisivat jäsenvaltioille sellaisten lainsäädännöllisten ja muiden edellytysten luomista, joilla edistetään audiovisuaalisten ja tietopalvelujen kehittämiseen kannustavaa yhteistyön ilmapiiriä.

Tähän liittyen se painottaa neljää toimenpidettä, joiden tavoitteena on

a)

varmistaa oikeus vastineeseen kaikissa tiedotusvälineissä Internet mukaan lukien sanotun kuitenkaan rajoittamatta mahdollisuutta mukauttaa tapaa, jolla se toteutetaan, jotta kunkin tiedotusvälinetyypin ominaispiirteet voidaan ottaa huomioon.

b)

antaa alaikäisille mahdollisuus vastuulliseen verkossa tarjottavien audiovisuaalisten ja tietopalvelujen käyttöön muun muassa lisäämällä lasten vanhempien, kasvattajien ja opettajien tietoisuutta uusien palvelujen tarjoamista mahdollisuuksista sekä asianmukaisista välineistä alaikäisten suojelemiseksi erityisesti medialukutaitoa ja mediakasvatusta koskevien ohjelmien avulla.

c)

helpottaa alaikäisille tarkoitetun laadukkaan sisällön ja palvelujen tunnistamista ja käyttöä esimerkiksi tarjoamalla käyttöön mediavälineitä opetuslaitoksissa ja julkisilla paikoilla.

d)

kannustaa toimialaa välttämään ja torjumaan kaikissa tiedotusvälineissä kaikenlaista syrjintää, joka perustuu sukupuoleen, rotuun, etniseen alkuperään, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään tai sukupuoliseen suuntautumiseen.

1.5

Lisäksi komissio katsoo, että Euroopan parlamentin ja neuvoston tulee kehottaa toimialaa ja asiaan liittyviä osapuolia

a)

laatimaan aloitteita, joilla helpotetaan alaikäisten mahdollisuutta saada entistä laajemmin käyttöön audiovisuaalisia ja tietopalveluja, joissa varmistetaan ohjelmien sisällön turvallisuus ja valvonta ja vältetään samalla mahdollisesti haitallista sisältöä, sekä alhaalta ylöspäin suuntautuvia yhdenmukaistamistoimia jäsenvaltioiden itsesääntely- ja yhteissääntelyelinten yhteistyön sekä parhaiden toimintatapojen vaihdon avulla muun muassa sellaisissa kysymyksissä, jotka koskevat yhteisen, kuvaavien symbolien järjestelmän kehittämistä, jonka avulla katsojat voivat arvioida ohjelmien sisältöä.

b)

välttämään ja torjumaan kaikkia syrjinnän muotoja sekä edistämään moninaisen ja totuudenmukaisen kuvan muodostamista naisten ja miesten mahdollisuuksista ja kyvyistä yhteiskunnassa.

1.6

Ehdotuksen liitteessä esitetään muutamia ohjeellisia suuntaviivoja sellaisten toimenpiteiden toteuttamiseksi jäsenvaltioissa, joilla varmistetaan oikeus vastineeseen kaikissa tiedotusvälineissä. Niistä voidaan erityisesti mainita seuraavat:

Oikeutetut edut ovat kansallisuudesta riippumattomia.

Vastineoikeuden käyttöön varatun ajan on oltava asianmukainen.

Asia on mahdollista saattaa tuomioistuimen tutkittavaksi.

2   Ehdotuksen taustaa

2.1

Kysymys alaikäisten suojelusta haitalliselta sisällöltä sekä vastineoikeuden käytöstä televisiolähetysten osalta mainitaan ensimmäistä kerran yhteisön oikeudessa neuvoston 3. lokakuuta 1989 antamassa direktiivissä televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta (89/552/ETY) (4), jota muutettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston 30. kesäkuuta 1997 antamalla direktiivillä 97/36/EY (5) (niin kutsuttu ”televisio ilman rajoja” -direktiivi).

2.2

Ensimmäinen yhteisön asiakirja, jolla oli tarkoitus säädellä jossain määrin audiovisuaalisten ja tietopalvelujen sisältöä oli kuitenkin — kuten komissio muistuttaa — 24. syyskuuta 1998 annettu suositus, jossa otettiin huomioon 16. lokakuuta 1996 annetussa vihreässä kirjassa alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta audiovisuaalisissa ja tietopalveluissa (6) esitetyt näkemykset sekä Internetin laittomasta ja haitallisesta sisällöstä 17. helmikuuta 1997 annetun päätöslauselman (7) päätelmät. Siinä annettiin suosituksia jäsenvaltioille, toimialalle sekä asiaan liittyville osapuolille, jotta voitaisiin luoda pääasiassa itsesääntelyn avulla sellainen luottamuksen ilmapiiri, joka kannustaisi kehittämään audiovisuaalisia ja tietopalveluja ja varmistamaan alaikäisten ja ihmisarvon suojelun korkea taso.

2.3

Tästä tärkeästä asiakirjasta 29. huhtikuuta 1998 antamassaan lausunnossa (8) ETSK kiinnittää huomiota useisiin keskeisiin näkökohtiin, jotka liittyvät sellaisten säännösten periaatteisiin, luonteeseen, laajuuteen, soveltamisalaan ja sisältöön, joiden tosiasiallisena tavoitteena on alaikäisten ja ihmisarvon suojelu audiovisuaalisissa tiedotusvälineissä. Lyhyesti esitettynä komitea suosittelee lausuntonsa päätelmissä kansainvälisesti yhdenmukaista ja kokonaisvaltaista lähestymistapaa audiovisuaalisia palveluita koskevaan sääntelyyn, painottaa sisällön luokitusjärjestelmiin ja esto-ohjelmiin sekä laitonta ja haitallista sisältöä koskevien vastuukysymysten selkiyttämiseen liittyviä näkökohtia, suosittaa kasvatukseen sekä lasten vanhempien, kasvatuksesta vastaavien ja opettajien valveuttamiseen liittyviä aloitteita, kehottaa lisäämään yhteistyötä ja koordinointia Euroopan unionin ja kansainvälisten organisaatioiden välillä sekä ehdottaa eurooppalaisia — tai mieluummin kansainvälisesti hyväksyttyjä — käytännesääntöjä, suuntaviivoja ja ruohonjuuritason välineitä alaikäisten ja ihmisarvon suojelemiseksi asianmukaisella tavalla.

2.4

Edellä mainitun ensimmäisen asiakirjan jälkeen neuvosto ja komissio ovat laatineet yhteisön tasolla useita aloitteita, joissa on esitetty vastaavanlaisista huolenaiheita (9).

2.5

Myös ETSK on laatinut useita aloitteita, joissa on tarkasteltu vastaavia seikkoja. Niistä voidaan mainita erityisesti seuraavat:

a)

Lausunto aiheesta ”Ohjelma lasten suojelemiseksi Internetissä” (10).

b)

Lausunto komission tiedonannosta, joka koskee yhteisön audiovisuaalipolitiikan periaatteita ja suuntaviivoja digitaaliaikaa varten (11).

c)

Lausunnot päätösehdotuksista 276/1999/EY ja 1151/2003/EY (KOM(1998) 518 lopullinen ja KOM(2002) 152 lopullinen) (12).

d)

Lausunto, joka koskee ehdotusta EP:n ja neuvoston päätökseksi internetin käyttöturvallisuudesta (KOM(2004) 91 lopullinen, 12. maaliskuuta 2004) (13).

Tässä yhteydessä viitataan kyseisissä asiakirjoissa esitettyihin näkemyksiin ja suosituksiin.

3   Yleistä

3.1

ETSK on tyytyväinen komission aloitteeseen syventää ja kehittää EP:n ja neuvoston 24. syyskuuta 1998 antamaa suositusta sen soveltamista koskevassa toisessa arviointikertomuksessa esitettyjen tulosten pohjalta sellaisten keskeisten näkökohtien osalta kuten alaikäisten ja ihmisarvon suojelu, sosiaalisen syrjinnän torjuminen sen kaikissa muodoissa sekä tae oikeudesta vastineeseen kaikissa tiedotusvälineissä Internet mukaan lukien.

3.2

ETSK myöntää, että voimassa olevassa perustamissopimuksessa Euroopan unionille ei myönnetä audiovisuaalialan lainsäädännölliseen yhdenmukaistamiseen liittyvää omaa toimivaltaa. Komitea pahoittelee kyseistä seikkaa ja suosittelee, että asiaa pohdittaisiin perussopimusten seuraavan tarkistamisen yhteydessä.

3.3

ETSK pitää epänormaalina sitä, että alaikäisten ja ihmisarvon suojelemiseksi sekä kunnian ja yksityiselämän turvaamiseksi tiedotusvälineissä Euroopan unionin alueella tilanteessa, jossa ”televisio ilman rajoja” -direktiivi on avannut rajat kokonaisuudessaan, keskeisenä perusteena olisi vedottava henkilöiden oikeuksien sijasta ”Euroopan audiovisuaalisia ja tietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyvyn parantamiseen”. Kansalaisten keskeisten perusoikeuksien suojelu ei voi olla luonteeltaan pelkästään välineellistä pyrittäessä audiovisuaalialan markkinoiden kehittämisen tavoitteeseen.

3.4

ETSK myöntää kuitenkin, että kun edellä mainitut lainsäädännölliset rajoitukset otetaan huomioon, komission laatima suositus on pääpiirteissään paras keino edetä asiassa. Komitea hyväksyy myös komission suositukselle ehdottaman oikeusperustan (Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 157 artikla). Mainittu artikla muodostaa itse asiassa jo oikeusperustan 24. syyskuuta 1998 annetulle neuvoston suositukselle Euroopan audiovisuaalisia ja tietopalveluja tuottavien yritysten kilpailukyvyn parantamisesta edistämällä kansallisia järjestelmiä, joiden tarkoituksena on saattaa alaikäisten ja ihmisarvon suojelu vertailukelpoiselle ja tehokkaalle tasolle (14). Käsiteltävänä oleva suositus sekä 20. joulukuuta 2000 tehty neuvoston päätös eurooppalaisten audiovisuaalisten teosten kehittämisen, levityksen ja myynninedistämisen tukemista koskevan ohjelman täytäntöönpanosta (Media Plus — Kehittäminen, levitys ja myynninedistäminen) (2001–2005) (15) täydentävät edellä mainittua suositusta.

3.5

ETSK toistaa aihetta ”Ehdotus neuvoston suositukseksi alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta audiovisuaalisissa ja tietopalveluissa” (EYVL C 214, 10.7.1998) käsitelleessä lausunnossa (16) esittämänsä näkemyksen, jonka mukaan Euroopan audiovisuaalisten ja tietopalvelujen alaa kehitettäessä mahdollisuuksia voidaan hyödyntää täysipainoisesti ainoastaan luottamuksen ilmapiirissä, joka puolestaan voidaan saavuttaa ainoastaan varmistamalla alaikäisten ja ihmisarvon suojelu.

3.6

Lisäksi ETSK vahvistaa näkemyksensä, että suojelutoimenpiteitä on mahdollista panna täytäntöön ainoastaan audiovisuaalisten palveluiden sääntelyä koskevan kansainvälisesti yhdenmukaisen ja kokonaisvaltaisen lähestymistavan avulla. Tämä koskee etenkin sisällön luokitusjärjestelmiin ja esto-ohjelmiin sekä laitonta ja haitallista sisältöä koskevien vastuukysymysten selkiyttämiseen liittyviä näkökohtia. Komitea kehottaakin jälleen lisäämään yhteistyötä ja koordinointia Euroopan unionin ja kansainvälisten organisaatioiden välillä sekä toistaa ehdotuksensa kansainvälisesti hyväksytyistä käytännesäännöistä, suuntaviivoista ja ruohonjuuritason välineistä alaikäisten ja ihmisarvon suojelemiseksi asianmukaisella tavalla.

3.7

ETSK kiinnittää erityisesti huomiota ihmisarvon käsitteen määrittelyyn. Käsite mainitaan nykyään Euroopan unionin perusoikeuskirjassa, ja sillä on keskeinen osa Euroopan perustuslakiluonnoksessa (I-2 artikla). Lisäksi komitea kiinnittää huomiota siihen, että käsitteen tarkastelutavan on käsiteltävänä olevassa suositusehdotuksessa noudatettava tarkoin perusoikeuskirjassa esitettyä määritelmää ja sisältöä.

3.8

ETSK katsoo, että audiovisuaalisten ja tietopalvelujen kehittyessä teknisesti alaikäisten ja ihmisarvon asianmukainen suojelu edellyttää erityisesti medialukutaidon kehittämistä, ”jotta kuluttajat kykenisivät käyttämään tiedotusvälineitä yhteiskunnallisten arvojen perusteella ja kehittämään vastaavat arviointivalmiudet” (17).

3.9

Erityisesti Internetin alalla ETSK pitää tärkeänä koordinoida politiikkoja ja toimenpiteitä, joilla edistetään alaikäisten medialukutaitoa ja Internetin käyttöön liittyvää turvallisuutta, ja hyväksyy näin ollen Euroopan neuvoston 28. marraskuuta 2001 järjestämän laitonta sisältöä käsitelleen eurooppalaisen foorumin päätelmät18.

3.10

ETSK ilmaisee uudelleen tukevansa itsesääntelyn käytänteitä niiden ollessa tehokkaita ja painottaa, että on tärkeää käyttää yhteissääntelymalleja, sillä ne vaikuttavat erityisen tehokkailta sovellettaessa alaikäisten suojelua koskevia sääntöjä, kuten komission 15. joulukuuta 2003 antamassa tiedonannossa ”Audiovisuaalialan sääntelyn tulevaisuus Euroopassa” (18) nimenomaisesti mainittiin.

3.11

ETSK suhtautuu myönteisesti siihen, että audiovisuaalisen sisällön kuvailua ja tunnistamista varten laaditaan mahdollisesti yhteisönlaajuiset kriteerit, mutta painottaa, että sisällön arviointi on suoritettava kansallisella ja alueellisella tasolla kulttuuristen erityispiirteiden huomioonottamiseksi. Edellä mainittu seikka ei kuitenkaan vähennä medialukutaitoa edistävien aloitteiden ratkaisevaa ja perustavaa merkitystä.

3.12

ETSK kannattaa yleisesti ottaen komission uudessa aloitteessa esitettyjä erittäin myönteisiä innovaatioita ja parannuksia, jotka merkitsevät huomattavaa edistymistä komission edelliseen suositukseen nähden. Näistä voidaan erityisesti mainita seuraavat:

a)

I osan 2 kohdan ensimmäisen luetelmakohdan viittaus medialukutaitoon ja mediakasvatukseen

b)

I osan 3 kohdan kehotus kannustaa aktiivisesti torjumaan kaikenlaista syrjintää sen sijaan, että käytettäisiin pelkästään passiivista ilmausta syrjinnän ”välttämisestä”

c)

ajatus alhaalta ylöspäin suuntautuvista yhdenmukaistamistoimista jäsenvaltioiden itsesääntely- ja yhteissääntelyelinten yhteistyön sekä parhaita käytänteitä — esimerkiksi kuvaavien symbolien järjestelmän kehittäminen ohjelmien sisällön arvioimiseksi — koskevan tietojenvaihdon avulla (II osan 1 kohta)

d)

sekä etenkin suositus turvata oikeus vastineeseen kaikissa tiedotusvälineissä Internet mukaan lukien olettaen, että vastaavaa oikeutta voidaan soveltaa myös yhteisön toimielinten julkaisujen ja lähetysten sisältöön.

3.13

ETSK katsoo kuitenkin, että suositellussa lähestymistavassa olisi voitu edetä pidemmälle seuraavin tavoin:

4   Erityistä

4.1   Alaikäisten suojelu

4.1.1

Suojelua etenkin väkivaltaan, pornografiaan ja pedofiliaan liittyvältä tietynlaiselta haitalliselta ja vahingolliselta sisällöltä eivät tarvitse ainoastaan alaikäiset, vaan myös eräät muut muita herkemmät ja haavoittuvammat väestönryhmät, kuten vanhukset ja henkisesti vammaiset henkilöt. Myös kyseiset ryhmät tulisi ottaa suosituksessa huomioon.

4.1.2

Monia alaikäisten suojeluun liittyviä näkökohtia, jotka ETSK tuo esille äskettäisessä lausunnossaan aiheesta ”Ehdotus — Euroopan parlamentin ja neuvoston päätös Internetin ja uuden verkkoteknologian käyttöturvallisuutta koskevan monivuotisen yhteisön ohjelman perustamisesta” (19), on pidettävä jäsenvaltioille suunnattuina toivottavina suosituksina, jotka olisi sisällytettävä tarkasteltavana olevaan suositusehdotukseen. Kyse on etenkin seuraavista suosituksista:

a)

Lisätään koulutusta ja tiedotusta keinoista varmistaa Internetin entistä turvallisempi käyttö.

b)

Vastuullistetaan Internet-palvelujen tarjoajat ja velvoitetaan heidät noudattamaan välittömästi toimivaltaisen viranomaisen antamaa päätöstä, jolla määrätään lopettamaan ohjelmien tai laittoman, haitallisen tai vahingollisen sisällön lähettäminen.

c)

Kannustetaan ja tuetaan vihjepuhelinten, suodatusteknologian ja sisällön luokituksen käyttöönottoa sekä toimenpiteitä roskapostin (spam) ja pikaviestiohjelmistoihin lähetetyn roskapostin (spim) torjumiseksi.

d)

Asetetaan Internetin käyttöohjelmistojen ja palvelinten käyttöjärjestelmien laatijat vastuuseen myytävien järjestelmien suojaamisesta ja ylläpidosta virushyökkäyksiä vastaan velvoittamalla heidät tarjoamaan helppokäyttöisiä ja helposti saatavia virustorjuntavälineitä.

e)

Luodaan haitallista ja vahingollista sisältöä tunnistavia ja siitä tiedottavia järjestelmiä sekä poistetaan kaikki luonteeltaan rasistinen ja muukalaisvihamielinen sisältö sekä sisältö, jossa puolustellaan rikollisuutta, väkivaltaa tai vihamielisyyttä.

4.1.3

Internetin käyttöä kohtaan osoitettua erityistä huolestuneisuutta ei kuitenkaan tule ymmärtää niin, että siihen nähden vähäisempää huomiota kiinnitettäisiin kaikkiin perinteisiin tiedotusvälineisiin, etenkin radio- ja televisiolähetyksiin, joiden osalta herkkiin väestönryhmiin — erityisesti alaikäisiin — kohdistuvien vakavien rikkomusten tulee olla erityistoimien kohteena joko itsesääntelyn tai julkisen sääntelyn kautta.

4.2   Ihmisarvon suojelu

4.2.1

Ihmisarvon suojelua tiedotusvälineissä ei voida rajoittaa kaikenlaisen syrjinnän kieltämiseen. Toimivaltaisten kansallisten viranomaisten on käsiteltävä myös — siinä määrin kuin yhteiskunnalliset vaikutukset antavat siihen aihetta — lähetyksiä, joiden sisältö voi vaarantaa kenen tahansa yksityiselämän ja perusoikeudet.

4.2.2

Jäsenvaltiota tulee myös kehottaa

a)

rohkaisemaan tiedotusvälineitä hyväksymään täsmälliset ja konkreettiset eettiset säännöt yksityiselämän kunnioittamisen varmistamiseksi asianmukaisella tavalla

b)

kannustamaan tiedotusvälineitä luomaan itsesääntelymekanismeja, joiden kautta yksityiselämän ja ihmisarvon loukkauksen kohteeksi joutuneet voivat esittää valituksensa

c)

perustamaan riippumattomia — myös oikeudellisia — elimiä kyseisenlaisten valitusten tutkimista varten siinä tapauksessa, että itsesääntelymekanismit osoittautuvat tehottomiksi

d)

ottamaan käyttöön oikeus saada materiaalisista ja henkisistä vahingoista korvaus, joka samalla toimii hyvityksenä vahingon kärsineille sekä pelotteena niille, jotka loukkaavat yksityiselämää ja ihmisarvoa vakavalla ja säännöllisellä tavalla

e)

ryhtymään valvomaan sellaisia lähetyksiä, joiden sisältö voi loukata yksityiselämää, ihmisarvoa ja perusoikeuksia.

4.3   Vastineoikeus

4.3.1

Vastineoikeuden lisäksi on myös turvattava ”oikaisuoikeus”, jonka yleinen soveltamisala on sama ja jota koskevat samat edellytykset, henkilöiden oikeuksiin vaikuttavan väärän, virheellisen tai epätäsmällisen sisällön torjumiseksi.

4.3.2

On selkeästi mainittava, että vastineoikeutta ei taata yksinomaan lainsäädäntöteitse, vaan myös käyttämällä yhteissääntely- ja itsesääntelymenettelyjä.

4.3.3

Liitteeseen on lisäksi sisällytettävä seuraavia seikkoja koskevat säännökset:

a)

sellaisten tapausten täsmällinen ja velvoittava yksilöinti, joissa vastineen tai oikaisun julkaisemisesta voidaan kieltäytyä (kuten todetaan Euroopan neuvoston päätöslauselmassa 74/26), sekä lyhyt määräaika, jonka kuluessa kieltäytymisestä on päätettävä

b)

periaate, jolla varmistetaan, että vastineen saama näkyvyys julkaisupaikan ja lähetystyypin osalta on vastaavanlainen kuin sillä julkaisulla/lähetyksellä, jota vastine koskee

c)

periaate, jonka mukaan vastine- ja oikaisuoikeuden käyttämisestä ei aiheudu kustannuksia.

4.3.4

Liitteen ensimmäiseen luetelmakohtaan, joka alkaa sanoin ”Kansallisuudesta riippumatta — –”, on tehtävä seuraava lisäys: ”Kansallisuudesta ja asuinpaikasta riippumatta — –”.

5   Päätelmät

5.1

ETSK ilmaisee uudelleen tyytyväisyytensä tarkasteltavana olevaan suositusehdotukseen kohdassa ”Erityistä” esitetyin varauksin. Ottaen huomioon, että innovaatiot ja tekninen kehitys synnyttävät sekä määrällisiä että laadullisia uusia haasteita komitea esittää, että neljän vuoden kuluttua suosituksen hyväksymisestä arvioitaisiin suosituksen vaikutuksia jäsenvaltioihin, toimialaan sekä muihin asiaan liittyviin osapuoliin.

5.2

Viitaten edellisessä kohdassa mainittuun arviointiprosessiin ETSK ehdottaa seurantakeskuksen perustamista. Keskuksen tehtävänä olisi kartoittaa järjestelmällisesti toimenpiteet, joita jäsenvaltiot, toimiala ja asiaan liittyvät osapuolet ovat toteuttaneet suosituksen täytäntöönpanon yhteydessä.

Bryssel 9. helmikuuta 2005

Euroopan talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Anne-Marie SIGMUND


(1)  KOM(2004) 341 lopullinen, 30.4.2004.

(2)  Suositus 98/560/EY, EYVL L 270, 7.10.1998. Komitea antoi kyseistä ehdotusta koskevan lausuntonsa 626/1998 29. huhtikuuta 1998. Esittelijä oli Jocelyn Barrow. Toinen arviointikertomus esitetään puolestaan asiakirjassa KOM(2003) 776 lopullinen.

(3)  Ks. komission tiedonanto aiheesta ”Nopeiden yhteyksien Eurooppa: sähköisen viestinnän viimeaikainen kehitys” (KOM(2004) 61 lopullinen) sekä ETSK:n antama lausunto, jonka esittelijä oli Thomas McDonogh. Ks. myös komission tiedonanto aiheesta ”Laajakaistaiset matkaviestintäpalvelut” (KOM(2004) 447, 30.6.2004).

(4)  Neuvoston direktiivi 89/552/ETY, annettu 3 päivänä lokakuuta 1989, televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta, EYVL L 298, 17.10.1989, s. 23.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/36/EY, annettu 30 päivänä kesäkuuta 1997, televisiotoimintaa koskevien jäsenvaltioiden lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten yhteensovittamisesta annetun neuvoston direktiivin 89/552/ETY muuttamisesta, EYVL L 202, 30.7.1997, s. 60.

(6)  KOM(1996) 483 lopullinen. ETSK:n aiheesta laatiman lausunnon esittelijä oli Jocelyn Barrow, EYVL C 287, 22.9.1997, s. 11.

(7)  EYVL C 70, 6.3.1997.

(8)  EYVL C 214, 10.7.1998.

(9)  Tärkeimmistä asiakirjoista mainittakoon seuraavat:

a)

Päätös N:o 276/1999/EY, tehty 25 päivänä tammikuuta 1999, Internetin ja uuden verkkoteknologian käyttöturvallisuuden parantamista koskevan yhteisön monivuotisen toimintasuunnitelman hyväksymisestä laitonta ja haitallista sisältöä torjumalla erityisesti lasten ja alaikäisten suojelun alalla (EYVL L 33, 6.2.1999); muutettu 16. kesäkuuta 2003 annetulla päätöksellä 1151/2003/EY, EYVL L 162, 1.7.2003, jolla toimintasuunnitelmaa jatkettiin kahdella vuodella.

b)

Komission 14. joulukuuta 1999 antama tiedonanto aiheesta ”Periaatteita ja suuntaviivoja yhteisön audiovisuaalipolitiikalle digitaaliaikaa varten”, jossa todetaan, että sääntelypuitteita laadittaessa on varmistettava yhteiskunnan yleisten etujen tehokas suojelu. Niitä ovat muun muassa ilmaisunvapaus, vastineenanto-oikeus, tekijöiden ja heidän teostensa suoja, moniarvoisuus, kuluttajien ja alaikäisten suojelu, ihmisarvon turvaaminen sekä kielellisen ja kulttuurisen monimuotoisuuden edistäminen (KOM(1999) 657 lopullinen).

c)

Neuvoston päätelmät 17 päivältä joulukuuta 1999 alaikäisten suojelusta digitaalisten audiovisuaalipalvelujen kehittyessä, jossa tähdennetään tarvetta mukauttaa ja täydentää järjestelmiä alaikäisten suojelemiseksi haitalliselta audiovisuaaliselta sisällöltä ottaen huomioon tekninen, yhteiskunnallinen ja markkinoiden kehitys (EYVL C 8, 12.1.2000).

d)

Sähköisestä kaupankäynnistä 8. kesäkuuta 2000 annettu direktiivi 2000/31/EY, johon sisältyy alaikäisten ja ihmisarvon suojelua koskevia säännöksiä, erityisesti 16 artiklan 1 kohdan e alakohta, jonka mukaan jäsenvaltioiden ja komission tulee edistää alaikäisten ja ihmisarvon suojelua koskevien käytännesääntöjen laatimista (EYVL L 178, 17.7.2000).

e)

Komission 26. tammikuuta 2001 antama tiedonanto KOM(2000) 890 ja sen pohjalta 12. syyskuuta 2001 annettu lausunto (EYVL C 311, 17.11.2001) ”Turvallisempaan tietoyhteiskuntaan tietojärjestelmien turvallisuutta parantamalla ja tietokonerikollisuutta ehkäisemällä”, jossa tuodaan esille joukko lainsäädännöllisiä ja muita toimenpiteitä, joilla on tarkoitus torjua yksityisyyden loukkauksia, laitonta sisältöä, luvatonta käyttöä, vahingontekoa sekä teollis- ja tekijänoikeuksien loukkauksia (KOM(2000) 890 lopullinen ja annettu lausunto, jonka esittelijä oli Gérard Dantin), sekä edellä mainittua tiedonantoa seurannut ehdotus puitepäätökseksi tietojärjestelmiin kohdistuvista hyökkäyksistä (KOM(2002) 173 lopullinen, 19.4.2002) ja 28. marraskuuta 2001 annettu lausunto (EYVL C 48, 21.2.2002) ”Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Verkko- ja tietoturva: Ehdotus eurooppalaiseksi lähestymistavaksi”, jonka esittelijä oli Daniel Retureau.

f)

Komission arviointikertomus neuvostolle ja Euroopan parlamentille neuvoston 24. syyskuuta 1998 antaman alaikäisten ja ihmisarvon suojelua käsittelevän suosituksen soveltamisesta, jossa todetaan, että suosituksen soveltamisessa aikaansaadut tulokset ovat rohkaisevia, mutta tuodaan samalla esille tarve ottaa käyttäjät tiiviimmin mukaan sekä pidentää määräaikaa, jotta suositus on mahdollista panna kokonaisuudessaan täytäntöön (KOM(2001) 106 lopullinen, 27.2.2001). Kyseisiä seikkoja tähdennettiin neuvoston 23. heinäkuuta 2001 esittämissä päätelmissä, jotka koskivat komission arviointikertomusta (EYVL C 213, 31.7.2001).

g)

Neljäs kertomus direktiivin 89/552/ETY ”televisio ilman rajoja” soveltamisesta. Tammikuun 6. päivänä 2003 hyväksytyn kertomuksen liitteessä, joka sisältää työohjelman direktiivin tarkistamiseksi, ehdotetaan julkisen kuulemisen järjestämistä muun muassa alaikäisten suojelua ja vastineoikeutta koskevista kysymyksistä (KOM(2002) 778 lopullinen, 6.1.2003). Julkinen kuuleminen perustui komission Internet-sivuilla julkaistuihin keskusteluasiakirjoihin (http://europa.eu.int/comm/avpolicy/regul/review-twf2003/consult_en.htm).

h)

Toinen arviointikertomus neuvoston syyskuussa 1998 antamasta suosituksesta (ks. edellä). Arviointikertomus hyväksyttiin 12. joulukuuta 2003, ja siinä tarkastellaan kriittisesti jäsenvaltioissa ja Euroopan unionin tasolla toteutettuja toimia.

i)

Komission tiedonanto aiheesta ”Audiovisuaalialan sääntelyn tulevaisuus Euroopassa”, jossa tuodaan esille kyseistä alaa koskevat yhteisön sääntelypolitiikan keskipitkän aikavälin painopisteet laajentuneessa Euroopan unionissa ja jossa – ottaen huomioon ”televisio ilman rajoja” -direktiivi tarkistamista koskevan julkisen kuulemisen yhteydessä esitetyt huolenaiheet – komissio tuo esille tarpeen ajantasaistaa alaikäisten ja ihmisarvon suojelua koskevaa suositusta keskittymällä itsesääntelyn ja yhteissääntelyn mallien kehittämiseen etenkin verkkoympäristöä ajatellen alaikäisten suojelun ja yleisen järjestyksen periaatteiden noudattamisen edistämiseksi asianmukaisella tavalla. Lisäksi komissio toteaa, että se hyväksyy ajatuksen vastineoikeudesta, jota sovellettaisiin kaikkiin tiedotusvälineisiin ja joka alkuvaiheessa voitaisiin vahvistaa alaikäisten ja ihmisarvon suojelua käsittelevässä suosituksessa (KOM(2003) 784 lopullinen, 15.12.2003).

j)

Äskettäinen ehdotus Euroopan parlamentin ja neuvoston päätökseksi internetin ja uuden verkkoteknologian käyttöturvallisuutta koskevan monivuotisen yhteisön ohjelman perustamisesta; ehdotuksessa keskitytään loppukäyttäjiin, etenkin lasten vanhempiin, kasvattajiin ja lapsiin (KOM(2004) 91 lopullinen, 12.3.2004).

(10)  Marraskuun 28. päivänä 2001 annettu lausunto, jonka esittelijä oli Ann Davison, EYVL C 48, 28.2.2002.

(11)  Lausunto, jonka esittelijät olivat Peter Morgan ja Clare Carroll, EYVL C 14, 16.1.2001.

(12)  Lausunto, jonka esittelijä oli Dédée Drijfhout-Zweijtzer, EYVL C 214, 10.7.1998 sekä EUVL C 73, 26.3.2003.

(13)  EUVL C 157, 28.6.2005.

(14)  EYVL L 270, 7.10.1998, s. 48.

(15)  EYVL L 13, 17.1.2001, s. 35. Ks. myös Media 2007 -ohjelmaa koskeva tuore päätösehdotus (KOM(2004) 470 lopullinen, 14.7.2004) sekä ETSK:n lausunto, jota käsillä olevan lausunnon esittelijä parhaillaan laatii.

(16)  Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta ”Ehdotus neuvoston suositukseksi alaikäisten ja ihmisarvon suojelusta audiovisuaalisissa ja tietopalveluissa” (EYVL C 214, 10.7.1998, s. 25).

(17)  Euroopan parlamentin päätöslauselma (päätöslauselman 14 kohta) komission arviointikertomuksesta neuvostolle ja Euroopan parlamentille neuvoston 24. syyskuuta 1998 antaman alaikäisten ja ihmisarvon suojelua käsittelevän suosituksen soveltamisesta (KOM(2001) 106 lopullinen).

(18)  European Forum on Harmful and Illegal Cyber Content: Self-Regulation, User Protection and Media Competence, Strasbourg, 28. marraskuuta 2001 (Human Rights Building).

(19)  Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle – Audiovisuaalialan sääntelyn tulevaisuus Euroopassa (KOM(2003) 784 lopullinen, 15. joulukuuta 2003). Ks. myös komitean tarkistettu alustava tiedonantoluonnos aiheesta ”Yhteis- ja itsesääntelyn nykytila yhtenäismarkkinoilla” (INT/204, 16.11.2004), jonka esittelijä on Bruno Vever.


Top