28.6.2005   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 157/56

1.1

Euroopan komissio teki 25. toukokuuta 2004 ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi yhdenmukaistetuista jokiliikenteen tiedotuspalveluista (RIS, River Information Services) Euroopan yhteisön sisävesillä. Euroopan komissio pyrkii näin tukemaan sisävesiliikenteen tulevaa kehittämistä integroimalla ja yhdenmukaistamalla nykyiset kansalliset telematiikkapalvelut, jotka on viime vuosina otettu tai jotka otetaan käyttöön eri jäsenvaltioissa.

1.2

Ehdotettu direktiivi perustuu poliittisesti vaatimukseen, jonka mukaan viime vuosien epäyhtenäisestä liikennepolitiikasta johtuviin ongelmiin on löydettävä ratkaisu muista liikennemuodoista kuin tieliikenteestä. Epäyhtenäistä politiikkaa pidetään syynä eurooppalaisen liikennejärjestelmän nykyisiin suuriin ongelmiin.

Euroopan sisävesiliikenteellä on tarvittavat perusrakenteet ja riittävästi kuljetuskapasiteettia, jotta maanteiltä voidaan siirtää nykyistä huomattavasti suurempi osa tavarakuljetuksista. Rajatylittävien vesiteiden ja Euroopan lukuisten sisävesiväylien avulla sisävesiliikenne voi toimia suuressa osassa Eurooppaa. Sisävesiliikenteelle on tyypillistä eri toiminta-alojen innovaatio. Sisävesiliikenne on jo onnistunut valloittamaan uusia markkinoita tultuaan yhä tunnetummaksi vaihtoehdoksi maantiekuljetuksille.

1.3

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea on jo arvioinut sisävesiliikenteen asemaa yhteisön markkinoilla (oma-aloitteisissa) lausunnoissaan, erityisjaostoissa käydyissä keskusteluissa sekä sekakomiteoiden päätelmissä (1). Erityistä huomiota on kiinnitettävä sekä kansallisten että kansainvälisten infrastruktuurin pullonkaulojen poistamiseen. Euroopan talous- ja sosiaalikomitea kehottaa tässä yhteydessä jälleen unionin jäsenvaltioita ennen kaikkea toteuttamaan tarvittavat vesiväylien kunnossapitotoimet. Komitea pitää vesiväylien asianmukaista kunnossapitoa perusedellytyksenä, jota ilman edistyneiden jokiliikenteen tiedotuspalveluiden käyttöönottoa ei voida pitää järkevänä. Tämän perusedellytyksen täyttämättä jättäminen aiheuttaa jo nyt pullonkauloja, jotka voivat vaarantaa sisävesiliikenteen aseman tulevaa kehitystä (2).

1.4

Komissio on valkoisessa kirjassa esitetyn strategian yhteydessä sitoutunut tukemaan edelleen alaa sen mukautuessa markkinoiden uusiin tarpeisiin. Se kehottaa ottamaan käyttöön ajanmukaisia tieto- ja viestintätekniikoita etenkin liikenteen ja kuljetusten hallinnoinnin parantamiseksi sisävesiväylillä.

1.5

Euroopan komissio on sitä mieltä, että jokiliikenteen tiedotuspalvelusuunnitelman käyttöönotto johtaa nykyisten ja uusien RIS-järjestelmien väliseen yhteensopivuuteen ja yhteentoimivuuteen Euroopan tasolla. Näin ollen eurooppalaisia laitetoimittajia on rohkaistava valmistamaan RIS -järjestelmää varten kohtuuhintaisia laitteistoja ja ohjelmia.

1.6

Kansainväliset jokikomissiot, Reinin navigaation keskuskomissio ja Tonavan komissio tukevat jokiliikenteen tiedotuspalvelujen kehittämistä ja käyttöönottoa. Tätä varten Reinin navigaation keskuskomissio on jo hyväksynyt direktiivissä kaavaillut ja PIANC:in (Permanent International Association of Navigation Congresses) laatimat tekniset ohjeet ja eritelmät.

2.1

Ehdotetun direktiivin mukaan jokiliikenteen tiedotuspalvelusuunnitelma edustaa merkittävintä muutosta sisävesiliikennealalla moniin vuosikymmeniin. Tarkoituksena on perustaa tiedotuspalvelut, joilla tuetaan liikenteen ja kuljetusten suunnittelua ja hallintaa. Tätä varten on jäsenvaltiotasolla itsenäisesti kehitetyt telematiikkasovellutukset määrä integroida yhteentoimivaksi järjestelmäksi.

2.2

Ehdotuksen mukaan RIS-palvelujen käyttöönoton on tarkoitus hyödyttää Euroopan sisävesiliikennealaa kokonaisuudessaan. Sisävesiliikenteen elvyttäminen RIS-palvelujen käyttöönoton avulla on kiinnostavaa etenkin kun ajatellaan Keski- ja Itä-Euroopan maiden liittymistä Euroopan unioniin.

RIS-palvelujen on määrä helpottaa myös toimivaltaisten viranomaisten tehtäviä, etenkin liikenteen hallintaa ja vaarallisten tavaroiden valvontaa. Lisäksi RIS-palveluilla on tarkoitus edistää turvallisuutta ja ympäristönsuojelua tarjoamalla parempia tietoja ja lyhentämällä reagointiaikoja hätätilanteissa.

2.3

Yhdenmukaisten sisävesiliikennepalvelujen käyttöönoton edut kohdistuvat sekä liikennepolitiikkaan että kuljetuspalveluihin. Tämä tarkoittaa, että direktiivistä on hyötyä sekä jäsenvaltioiden viranomaisille että sisävesiliikenteelle. Näin ollen direktiivi täyttää sekä julkis- että yksityisoikeudellisia tavoitteita.

2.4

Järjestelmän käytön erilaiset tavoitteet ja lähtökohdat julkis- ja yksityisoikeudellisiin tarkoituksiin edellyttää tietojen ja palvelujen erityistä valvontaa sekä tarkoituksettoman käytön välttämistä. Yksityisyyden suoja sähköisessä viestinnässä on yksiselitteisesti turvattava, kun tietoja käytetään julkisoikeudellisiin tarkoituksiin.

3.1

Ehdotetun direktiivin mukaan jokiliikenteen tiedotuspalveluilla on tarkoitus tukea kuljetusten siirtämistä laivaliikenteeseen ja sisävesiliikenteen nivomista entistä vahvemmin intermodaalisiin kuljetusjärjestelmiin, mistä on yhteiskunnallista hyötyä. Komission ehdotuksen mukaan jokiliikenteen tiedotuspalveluilta odotetaan neljäntyyppisiä strategisia etuja eli

3.2

Ensimmäisen näkökohdan suhteen ETSK korostaa, että kilpailukyvyn parantamisella on tarkoitus nostaa koko sektorin asemaa muihin liikennemuotoihin nähden. Suunnitellut palvelut eivät saa heikentää entisestään uusien ja tulevien jäsenvaltioiden sisävesiliikenteen kilpailukykyä, joka on kyseisten valtioiden taloudellisen tilanteen vuoksi muutenkin heikentynyt. Tämä näkökohta on otettava erityisesti huomioon, kun osoitetaan varoja palvelujen toimeenpanemiseksi (3).

3.3

Ehdotuksen mukaan tehokkaalla matkasuunnittelulla lyhennetään mukautetun liikennöintinopeuden ansiosta odotusaikoja ja alennetaan tappioita. Lisäksi jokiliikenteen tiedotuspalveluilla on tarkoitus kaikkien toimitusketjun jäsenten välisten tietoliittymien avulla edistää sisävesiliikenteen liittämistä intermodaaliseen liikenneketjuun.

3.4

Sisävesiliikenteen tunnettuja etuja, kuten turvallisuutta ja ympäristönsuojelua, on tarkoitus korostaa samalla kun edistetään sisävesiliikenteen kilpailukykyä muihin liikennemuotoihin nähden. Sisävesiliikennettä pidetään jo nyt turvallisimpana liikennemuotona (4).

3.5

Ympäristönsuojelun alalla sisävesiliikenne kykenee jo nykyisin säilyttämään etumatkansa muihin liikennemuotoihin nähden. Äskettäin julkaistun, sisävesiliikenteen ympäristötoimia koskevan tutkimuksen (5) mukaan voidaan päätellä, että sisävesiliikenne voi osaltaan parantaa ympäristötoimia kuljetusketjussa. Näin vaikutetaan osaltaan Kiotossa asetettujen päästövähennystavoitteiden toteuttamiseen.

3.6

EU:n ympäristöministerien 28. kesäkuuta 2004 tekemä päätös vähentää sisävesialusten polttoaineiden rikkipitoisuutta 0,1 prosenttiin vuonna 2010 on myös osoitus ympäristötietoisuudesta sisävesiliikenteessä. Polttoaineen korkea rikkipitoisuus vaarantaa ihmisten terveyttä ja voi happamoittaa maaperää ja vesistöjä. Sisävesiliikenne auttaa osaltaan torjumaan kyseisiä riskejä ja säilyttää näin maineensa ympäristöystävällisimpänä liikennemuotona. Unionin sisävesilaivastossa käytetään jo nyt pääasiassa polttoainetta, jonka rikkipitoisuus on alle 0,2 prosenttia.

Vähäpäästöisten moottorien asentamisen ohella myös vähäkuormitteisten polttoaineiden käyttö vaikuttaa siihen, että sisävesiliikenteen ympäristötase on muihin liikennemuotoihin verrattuna positiivinen.

Jokiliikenteen tiedotuspalvelujen käyttöönoton ansiosta sisävesialusten energiankäyttöä voidaan edelleen alentaa, joten sisävesiliikenteen pyrkimyksiä ympäristönsuojelutavoitteiden toteuttamiseksi voidaan tukea.

4.1

Direktiivillä on tarkoitus velvoittaa jäsenvaltiot helpottamaan yhdenmukaistettujen jokiliikenteen tiedotuspalvelujen käyttöönottoa ja käyttöä sekä varmistamaan sääntelykehyksen niiden vakiinnuttamista ja kehittämistä varten. Lähtökohtana on nykyisten teknologioiden välitön integroiminen (1 artikla).

4.2

Direktiivin soveltamisalan rajoittaminen luokan IV ja sitä korkeampien luokkien vesiväyliin vaikuttaa ETSK:n mielestä asianmukaiselta. Komitea on tyytyväinen siihen, että viittaus unionitasolla määriteltyyn vesiväylien luokitteluun on dynaaminen.

4.3

Direktiivissä määritellään jäsenvaltioiden erityiset velvoitteet toimittaa matkan toteuttamiseksi tarvittavat tiedot, elektroniset merikartat sekä laivureille ja viranomaisille tarkoitetut ilmoitukset.

Jäsenvaltioiden velvoitteet asettaa vain Euroopan sisävesiluokituksen mukaisten luokan Va ja sitä korkeampien luokkien vesiväylillä käyttöön navigoinnin kannalta tarkoituksenmukaiset elektroniset merikartat herättää ETSK:ssa epäilyjä, kun otetaan huomioon Saksan, Belgian, Tšekin ja Puolan vesiväyläverkostot (4 artikla).

4.4

Direktiivi ei periaatteessa velvoita yksityisiä käyttäjiä eli laivaliikenteenharjoittajia asentamaan laitteita, joita tarvitaan RIS-palveluihin osallistumiseksi. Jäsenvaltioiden on kuitenkin toteutettava asianmukaisia toimenpiteitä, jotta käyttäjät ja alukset täyttävät direktiivin edellyttämät laitevaatimukset. Komitea katsoo, että kyseisen vaatimuksen täyttämiseksi ja palvelujen käytön edistämiseksi laivaliikenteen harjoittajien keskuudessa jäsenvaltioiden on asetettava käyttöön tarvittavat tiedot sekä kannustettava hankkimaan asianomaiset varusteet aluksille.

Avoimuuden ja vapaaehtoisuuden periaatteiden vuoksi on vältettävä palvelujen hyödyntämisvelvoitetta. Direktiivin tavoitteiden toteuttamiseksi menetelmien ja kannustimien, joiden ansiosta laivaliikenteen harjoittajat hyödyntävät järjestelmää mahdollisimman paljon, on kuitenkin määrä kuulua jokiliikenteen tiedotusjärjestelmien käyttöön ottamista koskeviin jäsenvaltioiden toimiin.

4.5

Palvelujen suunnittelua, käyttöönottoa ja käyttöä koskevat tekniset erittelyt määritellään teknisissä ohjeissa (jokiliikenteen tiedotuspalveluja koskevat ohjeet). Yhdenmukaisten järjestelmien varmistamiseksi ohjeiden on komitean mielestä vastattava merkittävien kansainvälisten organisaatioiden nykyisiä ohjeita ja eritelmiä.

4.6

Kun tietoja käytetään jokiliikenteen tiedotuspalvelujen yhteydessä julkis- ja liiketaloudellisiin tarkoituksiin, laivurien yksityisyyden suoja on erityisesti turvattava. Komitea katsoo, että tietosuoja on otettava erityisesti huomioon erilaisten arkaluonteisten tietojen vuoksi ja että tietoja ei saa toimittaa viranomaisille.

4.7

Komissio perustaa ehdotetun direktiivin täytäntöönpanoa ja soveltamista varten komitean menettelystä komissiolle siirrettyä täytäntöönpanovaltaa käytettäessä 28. kesäkuuta 1999 tehdyn neuvoston päätöksen 1999/468/EY mukaisesti. Direktiivin toteuttamisen eli sen tavoitteiden ja sisävesiliikenteen suunnitellun edistämisen varmistamiseksi kyseisen, Euroopan unionin jäsenvaltioiden edustajista koostuvan komitean on ETSK:n mielestä kuultava valmistelutyössä myös toimialajärjestöjen edustajia (11 artikla).

6.1

Euroopan unionin suurin taloudellinen haaste on sen kasvumahdollisuuksien hyödyntäminen. Tätä varten on kehitettävä ja tuettava kestäviä kasvusuunnitelmia. Tavarakuljetuksilla on merkittävä rooli yhteisön markkinoilla. Alalla on kuitenkin yhtenäisen liikennepolitiikan puuttumisen vuoksi suuria vaikeuksia, jotka johtuvat etenkin maantieliikenteen ruuhkista, rautatieyhtiöiden yhteistyön riittämättömyydestä sekä markkinoillepääsyn esteistä.

6.2

Euroopan tulevaisuus riippuu muun muassa vedestä. Vedellä ja vesiväylillä on yhteiskunnassamme merkittävä rooli. Euroopan unionin väestöstä 50 prosenttia asuu rannikoiden läheisyydessä tai Euroopan 15 suurimman joen rantamilla. Euroopan unionin laajentumisen myötä sisävesiliikenteen merkitys sisämarkkinoilla kasvaa. Monilla uusista jäsenvaltioista on liikennöintikelpoisia vesiväyliä, joilla harjoitetaan tavarakuljetusta. Euroopan komission julkistamien toimintalinjojen valossa sisävesiliikenteellä voi olla yksin sekä osana intermodaalista kuljetusketjua huomattava merkitys uusien jäsenvaltioiden integraatiossa ja niiden taloudellisen kasvupotentiaalin hyödyntämisessä.

6.3

Tavarakuljetusten toimivuus riippuu moitteettomista perusrakenteista. Nykyisen vesiväyläinfrastruktuurin järkevä huolto ja ylläpito sekä pullonkaulojen poistaminen ovat intermodaalisten tavarakuljetusten kannustamisen ja sisävesiliikenteen roolin edistämisen perusedellytyksiä. Komitea pitää vesiväylien asianmukaista kunnossapitoa perusedellytyksenä, jota ilman edistyneiden jokiliikenteen tiedotuspalveluiden käyttöönottoa ei voida katsoa järkeväksi. Tämän perusedellytyksen täyttämättä jättäminen aiheuttaa jo nyt pullonkauloja, jotka voivat vaarantaa sisävesiliikenteen aseman tulevaa kehitystä. Näin ollen komitea kehottaa jäsenvaltioita ryhtymään asianmukaisiin toimenpiteisiin ja osoittamaan alalle riittävät varat.

7.1

Oikeudellisen kehyksen käyttöönotto yhdenmukaistettuja jokiliikenteen tiedotuspalveluja varten yhteisön sisävesiväylillä on kannatettavaa edellä esitetyin ehdoin. Yhdenmukaistetut jokiliikenteen tiedotuspalvelut voivat — mikäli ne otetaan laajalti käyttöön — osaltaan vaikuttaa esitetyn tavoitteen toteutumiseen eli kuljetusten siirtämiseen sisävesiliikenteeseen. Se on vaihtoehtoinen liikennemuoto, jolla on kasvumahdollisuuksia sekä turvallisuuteen ja ympäristönsuojeluun liittyviä etuja.

Euroopan unionin ensisijainen taloudellinen haaste on sen kasvupotentiaalin hyödyntäminen. Näin ollen on tuettava kestävää kasvua. Tavarankuljetuksilla on merkittävä rooli sisämarkkinoilla. Alalla esiintyy kuitenkin suuria ongelmia kaikkialla Euroopassa, missä pääasiallisesti tieliikenteen ruuhkat uhkaavat EU:n taloudellista kehitystä. Ratkaisu löytyy kuljetusmuotojen käytössä tapahtuvasta siirtymästä (modal shift) sekä kestävästä kehityksestä älykkäitä liikenneratkaisuja soveltaen.

EU:n taloudellinen kehitys riippuu siis vahvasta ja tasapainoisesta liikennepolitiikasta, ja EU:n päätöksentekijöiden on varauksetta tunnustettava tämä tosiasia.

Tätä varten on luotava asianmukaiset puitteet ja varmistettava, että sisävesiliikenteen kehittämisestä tulee poliittinen painopisteala.

Kun otetaan huomioon kuljetusten onnistunut siirtäminen lyhyille merimatkoille, kohdennetuilla toimenpiteillä voidaan poliittisen tuen avulla onnistua vastaavasti myös sisävesiliikenteen alalla.

7.2

Kun ajatellaan kansantaloudellista hyötyä, joka saadaan, kun maanteiden kuormitusta vähennetään, sisävesiliikenne integroidaan intermodaaliseen kuljetusketjuun ja luonnonvaroja säästetään laivatilaa entistä tehokkaammin hyödyntämällä, on kannatettava unionin telematiikkatukea sisävesiliikenteessä sekä jokiliikenteen tiedotuspalvelujen yhdenmukaistamista. Jotta ehdotetussa direktiivissä suunnitellut toimet voidaan ottaa tehokkaasti käyttöön, komitea suosittelee seuraavia, jokiliikenteen tiedotuspalvelujen käyttöönotossa tarpeelliseksi katsottuja toimenpiteitä:

8.1

Tarvitaan tukitoimia direktiivin soveltamiseksi sisävesilaivoilla.

Sisävesiliikenteessä ei vielä ole riittävästi mahdollisuuksia käyttää jokiliikenteen tiedotuspalveluja, mutta tiedotuspalvelujen tehokkuus riippuu siitä, että laivaliikenteen harjoittajat käyttävät niitä mahdollisimman paljon. Laadittavissa yleissuunnitelmissa on kohdennettujen toimenpiteiden avulla otettava huomioon seuraavat vaatimukset:

8.2

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea suosittelee mainittujen toimenpiteiden soveltamista ehdotetun direktiivin tehokkaan toimeenpanon takaamiseksi.