52003DC0646

KOMISSION KERTOMUS - 14. VUOSIKERTOMUS - RAKENNERAHASTOT

Johdanto

Rakennerahastojen toiminta keskittyi vuonna 2002 ohjelmatyön, pääasiassa tavoite 2 -ohjelmien mutta myös yhteisöaloitteiden, viimeistelyyn. Ohjelmien täytäntöönpano pääsi yleisesti ottaen tyydyttävään vauhtiin, sillä määrärahojen toteutumisaste oli jokseenkin sama kuin edellisellä ohjelmakaudella.

Vuoden 2002 lopussa käynnistettiin ensimmäiset väliarviointiin liittyvät toimenpiteet, jotta arviointituloksia olisi käytettävissä jo vuoden 2003 jälkipuoliskolla.

Komission 7. lokakuuta 2002 järjestämässä ministerikokouksessa jäsenvaltioilla oli tilaisuus tarkastella komission esittämiä konkreettisia ehdotuksia rakennerahastojen hallinnoinnin parantamiseksi. Ehdotuksilla pyrittiin vastaamaan jäsenvaltioiden toistuviin vetoomuksiin rakennerahastojen hallinnoinnin yksinkertaistamisesta ja keventämään sekä kansallisia että yhteisön menettelyjä, joiden kankeus on suurin syy ohjelmien hitaaseen käynnistymiseen.

Ohjelmakauden 1994-1999 määräaika loppuerän maksupyyntöjen esittämiselle oli 31. maaliskuuta 2003. Vuoden 2002 loppuun mennessä vain vähän tukitoimia oli saatu vietyä päätökseen. Samoin kesäkuussa 2002 ollutta määräpäivää, johon mennessä asiakirjat olisi pitänyt toimittaa, noudatettiin harvoissa tapauksissa.

Euroopan aluekehitysrahasto (EAKR)

Tavoite 1 -ohjelmien toteutumisvauhti oli tyydyttävä, joten maksusitoumuksia ei tarvinnut vapauttaa n+2-säännön [1] nojalla. Toteutumisvauhdissa on kuitenkin suuria vaihteluja alueiden välillä ja jopa saman ohjelman sisällä.

[1] Rakennerahastoja koskevista yleisistä säännöistä annetun asetuksen (EY) N:o 1260/1999 32 artiklan 2 kohdan nojalla komissio vapauttaa viran puolesta sen osan maksusitoumuksesta, jota ei ole saatu maksettua toimen hyväksymistä koskevan päätöksen päivämäärää seuraavan toisen vuoden loppuun mennessä.

Ohjelma-asiakirjojen täydennysten tarkastelusta käy ilmi, että noin kolmannes EAKR-tuista meni tuotantoympäristöä parantaviin hankkeisiin ja 2/3 infrastruktuurihankkeisiin.

Tavoite 2 -ohjelmien toteutumisaste on heikompi kuin tavoitteen 1, sillä tavoitetta 2 koskeva ohjelmatyö päättyi vasta vuonna 2002, kun viimeiset ohjelmat saatiin hyväksyttyä ja ohjelma-asiakirjojen täydennykset toimitettua komissiolle. Ohjelmasuunnittelun venyminen johtui pääasiassa tukikelpoisten alueiden rajaamismenettelystä. Saksan ja Itävallan oli osittain tarkistettava ohjelmiaan alueillaan sattuneiden tulvien takia.

Mielenkiintoista on myös havaita, että määrärahojen jakautuminen tuotantoympäristöön liittyvien hankkeiden (2/3 määrärahoista) ja perusinfrastruktuurihankkeiden (1/3 määrärahoista) kesken on täsmälleen päinvastainen kuin tavoitteessa 1.

Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR)

EMOTR:sta tuetuissa tavoite 1 -ohjelmissa päästiin kaiken kaikkiaan melko tyydyttävään toteutumisvauhtiin (19,1 %), vaikka se jäikin hieman rakennerahastojen keskimääräistä toteutumisvauhtia heikommaksi. Neljää ohjelmaa (Alankomaat, Yhdistynyt kuningaskunta ja Irlanti) uhkaa maksusitoumusten vapauttaminen viran puolesta n+2-säännön mukaisesti, koska maksuja ei ole suoritettu riittävästi.

EMOTR:n [2] tavoitetta 1 edistävät tuet jakautuivat seuraavasti: 45,5 % maatalouden rakenneuudistukseen (lähinnä maatilainvestointeihin sekä maataloustuotteiden jalostukseen ja markkinointiin), 41 % ympäristönsuojeluun ja maisemanhoitoon ja 13 % maaseudun talouden kehittämiseen ja monipuolistamiseen.

[2] Näihin prosenttiosuuksiin sisältyvät sekä EMOTR:n ohjausosaston että EMOTR:n tukiosaston määrärahat. Tavoite 1 -ohjelmien liitännäistoimet (varhaiseläkkeet, epäsuotuisat alueet, maatalouden ympäristötoimet, metsitys) rahoitetaan tukiosastosta.

Euroopan sosiaalirahasto (ESR)

Tavoite 3 -ohjelmissa ESR keskittyi tukemaan Euroopan työllisyysstrategiaan liittyviä toimia. Toimet ulottuivat kaikille viidelle ESR:sta annetussa asetuksessa määritellylle toiminta-alalle. Tärkeimpiä toimenpiteitä olivat kuitenkin ne, joilla edistettiin työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien sijoittumista työmarkkinoille.

Toimenpiteiden täytäntöönpano edistyi yleisesti ottaen hyvin, ja alkuvaiheen viivästykset ohjelmien hyväksymisessä on saatu kiinni. Kahta poikkeusta lukuun ottamatta määrärahoja ei tarvinnut vapauttaa.

Vuosittaisissa tapaamisissa suuri määrä jäsenvaltioita keskusteli seikkaperäisesti yhteyksistä sosiaalirahaston ohjelmien, Euroopan työllisyysstrategian ja sosiaalista osallisuutta koskevien kansallisten toimintasuunnitelmien välillä.

Kalatalouden ohjauksen rahoitusväline (KOR)

Vuoden 2002 merkittävin tapahtuma oli yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) uudistus, jonka neuvosto vahvisti 20. joulukuuta 2002. YKP:n tavoitteita tarkistettiin, ja ne suunnattiin uudelleen pätevien tieteellisten lausuntojen mukaan ohjautuvaan kalavarojen kestävään käyttöön, joka perustuu yhtäältä ennalta varautumisen periaatteen noudattamiseen kalastuksen hallinnassa ja toisaalta kestävään vesiviljelyyn. Kalatalouden hallinnolla on jatkossa entistä paremmat valmiudet varmistaa alan elinkelpoisuus pitkällä aikavälillä edistämällä kalavarojen kestävää käyttöä.

Uudet toimenpiteet tulivat voimaan 1. tammikuuta 2003. Ne korvaavat yhteistä kalastuspolitiikkaa vuodesta 1993 lähtien ohjanneet perussäännöt ja muuttavat merkittävästi kalatalouden ohjauksen rahoitusvälineessä (KOR) tarkoitettuja kalatalousalan rakenteellisia toimia koskevaa asetusta [3].

[3] 20. joulukuuta 2002 annettu asetus (EY) N:o 2369/2002, jolla muutetaan asetusta (EY) N:o 2792/1999.

Uudistuksen tuomista tärkeimmistä muutoksista voidaan mainita pyyntialusten uudistamistuen lisäksi tuki kalastusalusten siirtämiseen pysyvästi tiettyihin kolmansiin maihin, jota ei vuoden 2005 alusta voida enää myöntää. Kalastusalusten nykyaikaistamiseen tarkoitettua tukea myönnetään nyt vain yli viiden vuoden ikäisille aluksille; tuen tavoitteena on parantaa alusten turvallisuutta, tuotteiden laatua ja työoloja, ottaa käyttöön valikoivampia pyydyksiä sekä varustaa alukset VMS-järjestelmällä. Tuella ei saa lisätä aluksen pyyntikapasiteettia.

YKP:n uudistukseen sisältyy myös tukiehtojen uudistus, joka koskee kalastajille ja aluksenomistajille kalastustoiminnan tilapäisestä keskeyttämisestä myönnettävää tukea. Kalastajien uudelleenkoulutukseen myönnettävää tukea laajennettiin toiminnan monipuolistamiseen kalastuksen ulkopuolella niin, että kalastajille annetaan mahdollisuus jatkaa pyyntiä osa-aikaisesti.

Yhteisöaloitteet

72 Interreg-ohjelmasta hyväksymättä olleista 18 ohjelmasta 15 saatiin hyväksyttyä vuoden 2002 aikana. Sen jälkeen alueiden välinen yhteistyö pääsi konkreettisesti käyntiin, kun EU:n tasolla julkaistiin ensimmäinen ehdotuspyyntö hankkeista. On myös pantava merkille uusi Interact-ohjelma, jonka tavoitteena on tehostaa Interreg-aloitteen täytäntöönpanoa.

Vuonna 2002 saatiin hyväksyttyä myös kaikki Leader+-yhteisöaloiteohjelmat, joiden ohjauskomitean ensimmäinen kokous pidettiin marraskuussa 2002.

Urban-aloitteen yhteydessä on mainitsemisen arvoista äskettäin hyväksytty Urbact-ohjelma, jolla pyritään helpottamaan kokemusten ja hyvien toimintatapojen vaihtoa aikaisempiin Urban-ohjelmiin osallistuneiden kaupunkien välillä.

14. vuosikertomus - Rakennerahastot 2002

1. Määrärahatilanne

1.1. Tavoite 1

EAKR

Vuonna 2002 oli merkillepantavaa se, että se oli "n+2-säännön" ensimmäinen soveltamisvuosi. Sääntö velvoittaa komission vapauttamaan viran puolesta sen osan maksusitoumuksista, jota ei ole saatu maksettua sitoumuksen hyväksymispäivää seuraavan toisen vuoden loppuun mennessä. Kaiken kaikkiaan toteutumisvauhti oli tyydyttävä, joten määrärahojen vapauttamiselta vältyttiin. Vuoden 2002 loppuun mennessä keskimäärin 21,5 % ohjelmille myönnetyistä kokonaistuista oli maksettu. Osuus vaihteli jäsenvaltioiden välillä Alankomaiden 7 %:sta Irlannin 36 %:iin, mutta puolella jäsenvaltioista osuuden vaihteluväli oli 22-27 %.

Toteutumisvauhdissa oli merkittäviä vaihteluja alueiden välillä, ohjelmien kesken ja jopa saman ohjelman sisällä. Infrastruktuurien rakentamista edistävät toimenpiteet etenevät yleensä joutuisasti, kun taas yksityisen sektorin rahoituspanosta edellyttävät hankkeet ovat hieman hitaampia. Tilanne voi osittain selittyä vuoden 2002 taloussuhdanteilla.

Saatujen vuosiraporttien perusteella toteutumisvauhti (määrärahojen sitominen ja maksaminen hankkeille) vaihtelee melkoisesti jäsenvaltioiden välillä. Muutamat alueet (Belgia, Suomi, Ruotsi) ovat jo sitoneet 2/3 saatavilla olevista määrärahoista hankkeisiin, ja myös niiden maksatus edistyy ripeää vauhtia.

Yhtenäisiin ohjelma-asiakirjoihin (YOA) tuli melko vähän muutoksia. Suurin osa niistä johtui neuvostossa 28. kesäkuuta 2001 asetuksiin (EY) N:o 1260/99 (rakennerahastoja koskeva yleisasetus), (EY) N:o 1257/99 (maaseudun kehittäminen) ja (EY) N:o 2792/99 (kalastus) hyväksytyistä muutoksista, joilla syrjäisimmille alueille sallitaan muita suurempi tukiosuus.

Ohjelma-asiakirjojen täydennysten tarkastelu osoittaa, että 1/3 EAKR-tuista meni tuotantoympäristön parantamiseen ja 2/3 perusinfrastruktuureihin. Eniten tukea saivat liikenteen infrastruktuurit, joiden osuus oli 31 % kokonaistuista. Seuraavina tulevat pk-yritykset ja kotiteollisuus, jotka saivat 16 % tuista, sekä ympäristönsuojelu (vesi, jätehuolto jne.), jonka tukiosuus oli 13 %. T&K, televiestintä ja tietoyhteiskunta muodostavat laajan toimintakokonaisuuden, johon kului 12 % EAKR-tuista [4], kun taas sosiaalisiin infrastruktuureihin ja kansanterveyteen jaettiin 6 % tukivaroista.

[4] Nämä tuet sisältyvät Lissabonin strategian ensimmäiseen toimintalinjaan (edistetään siirtymistä osaamistalouteen muun muassa investoimalla tieto- ja viestintätekniikkaan ja T&K-toimintaan). EAKR-tuista näille aloille varattuja määrärahoja arvioitaessa on pidettävä mielessä, että suurin osa ohjelma-asiakirjojen täydennyksistä on laadittu ennen Lissabonin strategian julkaisemista (maaliskuu 2000).

Kaikissa jäsenvaltioissa päästiin aloittamaan väliarvioinnin valmistelut. Pisimmälle edistyneillä alueilla on jo tehty sopimuksia arvioijien kanssa.

EMOTR

EMOTR:n määrärahojen toteutumisvauhti oli yleisesti ottaen tyydyttävä, vaikkakin lievästi rakennerahastojen keskiarvoa huonompi. Maksujen keskimääräinen toteutumisaste myönnettyyn kokonaistukeen verrattuna oli vuoden 2002 loppuun mennessä kohonnut 19,1 %:iin, kun rakennerahastojen keskiarvo oli 21,8 %. Toteutumisaste vaihtelee jäsenvaltioiden välillä 7,8 %:sta (Alankomaat) 29,2 %:iin (Itävalta).

Saksan tulvat eivät näytä vaikuttaneen ohjelmiin, sillä Saksan 25 %:n toteutumisaste on yksi EU:n korkeimmista.

Neljässä ohjelmassa (Flevolandin alue (Alankomaat), Highlands and Islandsin alue (Yhdistynyt kuningaskunta), Border-, Midland- ja Western-alueet (Irlanti), Southern- ja Eastern-alueet (Irlanti)) maksuja ei pystytty perustelemaan asianmukaisesti, ja niitä uhkaa vastaavien maksusitoumusten vapauttaminen n+2-säännön mukaisesti. Irlannin viranomaiset jättivät kahdesta jälkimmäisestä ohjelmasta poikkeushakemuksen suu- ja sorkkataudin jälkiseurauksista johtuneen ylivoimaisen esteen perusteella. Hakemus on komission tutkittavana.

Ohjelma-asiakirjojen täydennysten perusteella EMOTR-tuet [5] jakautuvat seuraavasti: 45,5 % maatalouden rakenneuudistukseen (maatilainvestointeihin, maataloustuotteiden jalostukseen ja kaupanpitoon), 41 % ympäristönsuojeluun ja maisemanhoitoon ja 13 % maaseudun talouden kehittämiseen ja monipuolistamiseen.

[5] Näihin prosenttiosuuksiin sisältyvät sekä EMOTR:n ohjausosaston että EMOTR:n tukiosaston määrärahat. Tavoite 1 -ohjelmien liitännäistoimet (varhaiseläkkeet, epäsuotuisat alueet, maatalouden ympäristötoimet, metsitys) rahoitetaan tukiosastosta.

Väliarvioinnin valmistelut on jo aloitettu, ja tulosten odotetaan valmistuvan aikataulun mukaisesti.

KOR

Yleinen toteutumisaste on tyydyttävä, koska se on lähellä rakennerahastojen keskiarvoa. Maakohtainen tarkastelu sen sijaan paljastaa tiettyjä eroavuuksia. Yleisesti tyydyttävään toteutumisvauhtiin on syynä KOR-ohjelman nopea eteneminen Espanjassa (jo 26 % tukipäätöksissä vahvistetuista määrärahoista on maksettu), jossa tämä ohjelma edustaa yksinään 60 %:a hyväksytyistä tukitoimista. Kahdeksassa jäsenvaltiossa toteutumisaste on heikko ja asettuu 7-10 %:n tietämille.

Ohjelma-asiakirjojen täydennysten perusteella voidaan todeta, että kalastuslaivaston uudistamiseen, nykyaikaistamiseen ja uusien alusten rakentamiseen on kulutettu 22 % KOR-tukimäärärahoista, kun taas vesiviljelyyn on osoitettu 10 % ja kalastustuotteiden jalostukseen ja kaupanpitoon 15 % tuista.

ESR

Kaiken kaikkiaan ohjelmien toteutumisvauhti oli tyydyttävä, koska myönnetyistä kokonaistuista on maksettu 24 %, mikä on yli rakennerahastojen keskiarvon. Joitakin viivästyksiä on kuitenkin havaittu erityisesti Alankomaissa (määrärahoista oli maksettu 7 %).

Uusien toiminta-alojen (esimerkiksi elinikäinen oppiminen, työntekijöiden sopeutumiskyky) käyttöönotto voi selittää ainakin osan havaituista viivästyksistä, sillä nämä alat vaativat ESR:n tavanomaisia toiminta-aloja pidemmän valmisteluajan. Myös tasa-arvoa edistävien toimien todettiin toteutuneen keskiarvoa heikommin.

Ohjelma-asiakirjojen täydennysten perusteella vaikuttaa siltä, että ESR-tuet jakautuvat melko tasaisesti työmarkkinapolitiikan (29 %), koulutuksen (26 %) ja työntekijöiden sopeutumiskykyä edistävien toimien (21 %) kesken.

1.2. Tavoite 2

Tavoite 2 -ohjelmien keskimääräinen toteutumisaste on heikompi kuin tavoite 1 -ohjelmissa, sillä niiden ohjelmasuunnittelu kesti muita kauemmin etenkin tukikelpoisten alueiden rajaamisprosessin takia. Muutamissa tapauksissa ohjelmat hyväksyttiin vasta vuoden 2001 lopussa tai vuoden 2002 alussa, ja ohjelma-asiakirjojen täydennykset valmistuivat vuoden 2002 kuluessa. Tämä selittää suurelta osin sen, miksi myönnetyistä kokonaistuista on saatu maksettua vain hieman alle 14 %. Maksut toteutuivat tietenkin nopeimmin niissä jäsenvaltioissa, joiden ohjelmista tehtiin päätökset jo vuoden 2000 lopussa (Ruotsi ja Suomi 22 % ja Tanska 17 %). On kuitenkin pantava merkille, että maksujen toteutumisaste oli korkein Espanjassa (26 %) ja että Saksa sai Tanskan kiinni täytäntöönpanossa, vaikka sen ohjelmista tehtiin päätökset myöhemmin kuin Tanskan ohjelmista.

EAKR

Toteutumisvauhti oli tyydyttävä niissä jäsenvaltioissa, jotka saivat ohjelmatyönsä valmiiksi jo vuonna 2001: tähän mennessä 60 % tukimäärärahoista on sidottu hankkeisiin. Muissakin jäsenvaltioissa on varojen sitominen päässyt niin hyvään vauhtiin, että alkuviivästystä on vähitellen saatu kurottua kiinni.

Muutamilla mailla oli erityisen suuria vaikeuksia. Saksan ja Itävallan piti osittain tarkistaa ohjelmasuunnitelmaansa kesällä sattuneiden tulvien huomioon ottamiseksi (ohjelmiin oli sisällytettävä toimenpiteitä tulvien ehkäisemiseksi). Italian ohjelmat alkoivat erittäin myöhään, koska tukikelpoisten alueiden rajaamisessa ilmeni monia vaikeuksia.

Joissakin tapauksissa heikko taloussuhdanne hidasti sellaisten toimenpiteiden toteuttamista, joihin tarvittiin yksityisen sektorin rahoituspanosta.

On mielenkiintoista havaita, että tuet jakautuvat ohjelma-asiakirjojen täydennyksissä toiminta-aloittain niin, että tuotantoympäristön edistämiseen on osoitettu 2/3 ja perusinfrastruktuureihin 1/3 määrärahoista eli juuri päinvastoin kuin tavoitteessa 1. Pk-yritysten ja kotiteollisuuden edistämiseksi suunniteltuihin toimenpiteisiin käytetään 36 % EAKR-tuista, kun taas T&K-, televiestintä- ja tietoyhteiskuntahankkeisiin kuluu 15 % määrärahoista. Kaksi muuta merkittävän paljon EAKR-tukea saanutta alaa ovat matkailu (9,5 %) ja ympäristö (6,4 %).

Väliarvioinnin valmistelut oli aloitettu kaikissa jäsenvaltioissa vuoden 2002 lopussa.

ESR

ESR:n määrärahojen toteutumisvauhti oli kaiken kaikkiaan hieman verkkaisempi kuin EAKR:n.

ESR-tuet on pääasiassa tarkoitettu työvoiman sopeutumiskykyä (33 % tuista) ja koulutusta (27 % tuista) edistäviin toimiin.

Myös ESR-ohjelmissa on aloitettu ensimmäiset väliarviointiin liittyvät tehtävät.

EMOTR

Tavoite 1 -alueiden ulkopuoliset maaseudun kehittämiseen liittyvät toimet rahoitetaan EMOTR:n tukiosastosta, ja ne on lueteltu Ranskan 20:ssä tavoitetta 2 koskevassa yhtenäisessä ohjelma-asiakirjassa.

1.3. Tavoite 3

Tavoitetta 3 koskevan ohjelmatyön vallitsevana piirteenä on useimpien toimenpiteiden keskittyminen Euroopan työllisyysstrategian tukemiseen, tosin painopisteet vaihtelevat jäsenvaltion ja sen yksilöimien tarpeiden mukaan. Samalla toimenpiteet ulottuvat ESR:sta annetun asetuksen kaikille viidelle toiminta-alalle.

Etusijalla ovat toimenpiteet työttömien ja työmarkkinoiden ulkopuolella olevien sijoittamiseksi työmarkkinoille. Useimmiten tämä tarkoittaa koulutus- ja aktivointitoimia, mutta ne eivät keskity yksinomaan työmarkkinoille pääsyyn. Suurimmalla osalla jäsenvaltioista toimintaan liittyy erityisryhmille suunnattua koulutusta, elinikäisen oppimisen hankkeita ja julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistamistoimia. Muita useissa eri jäsenvaltioissa korostuneita toimia ovat tasa-arvoasioihin, sosiaaliseen syrjäytymiseen ja terveydenhuoltoon liittyvät hankkeet.

Näiden toimenpiteiden täytäntöönpanossa on yleisesti ottaen pysytty aikataulussa, ja monet jäsenvaltiot ovat kuroneet yhä enemmän kiinni ohjelmien hyväksymisvaiheessa kahtena viime vuonna havaittuja viivästyksiä.

Jäsenvaltioiden välillä on edelleen eroja täytäntöönpanovauhdissa ja täytäntöönpanossa esiintyneissä vaikeuksissa. Esimerkiksi Italiassa on ilmennyt vaikeuksia koulutustoimien toteuttamisessa, ja Alankomaiden työmarkkinoille paluuta edistävien toimenpiteiden alalla näyttää esiintyvän tukimäärärahojen alikulutusta. Itävallassa elinikäisen oppimisen ohjelma on ainoa, joka on myöhästynyt. Sukupuolten tasa-arvoa edistävien toimien täytäntöönpano näyttää aiheuttavan ongelmia useimmissa niistä jäsenvaltioista, joissa niitä on käynnistetty. Täytäntöönpanossa pahiten ovat tietenkin jääneet jälkeen ne ohjelmat, jotka vaativat eniten valmisteluja tai keskittyvät johonkin suppeahkoon tavoitteeseen, kuten Kreikan terveysohjelma tai Ruotsin työvuorotteluhanke.

Ohjelmien tilannetta kuvastanee se, että suurimmassa osassa jäsenvaltioita ei katsottu aiheelliseksi vapauttaa maksusitoumuksia n+2-säännön perusteella. Poikkeuksen muodostavat Tanska, jossa pieni osa määrärahoista vapautettiin, sekä Alankomaat. Alankomaiden ohjelmat viivästyivät vakavasti aikaisempina vuosina ilmenneiden väärinkäytöksiin liittyvien ongelmien takia, ja vuosi 2002 oli ohjelmien ensimmäinen täysi täytäntöönpanovuosi, joten määrärahoja on käytetty huomattavasti suunniteltua hitaammin. On siis todennäköistä, että Alankomaissa joudutaan vapauttamaan vielä lisää määrärahoja n+2-säännön nojalla. Muissa jäsenvaltioissa on tehty määrärahasiirtoja ohjelmien välillä määrärahojen kuluttamisessa ilmenneiden erojen tasoittamiseksi.

Useimmissa jäsenvaltioissa pidettiin vuonna 2002 vuosittaiset tapaamiset, joissa oli tilaisuus käsitellä moninaisia kysymyksiä. Monissa kokouksissa keskusteltiin toimien johdonmukaisuuden varmistamisesta ESR-ohjelmien, Euroopan työllisyysstrategian ja sosiaalista osallisuutta edistävän kansallisen toimintasuunnitelman välillä. Kokouksia käytettiin myös ohjelmien täytäntöönpanossa havaittujen ongelmien ja heikkouksien yksilöintiin, vastatoimien suunnitteluun ja ratkaisujen esittämiseen. Joissakin tapauksissa keskustelu johti määrärahasiirtoihin ohjelmien välillä, ohjelma-asiakirjojen täydennysten tarkistuksiin tai ehdotuksiin yhtenäisten ohjelma-asiakirjojen muuttamiseksi.

Kauden 1994-1999 ohjelmien päättäminen on vakava huolenaihe kaikissa jäsenvaltioissa. EU:n 15 jäsenvaltiosta 12 ei ollut vuoden 2002 loppuun mennessä lähettänyt ainuttakaan ohjelman päättämistä koskevaa hakemusta tai loppukertomusta, vaikka niiden viimeinen jättöpäivä on jo 31. maaliskuuta 2003. Lopuista kolmesta maasta vain Kreikassa tapahtui merkittävää edistystä, sillä 24 ohjelmasta vain kaksi oli vuoden lopussa päättämättä. Saksassa ja Espanjassa oli saatu vähäinen määrä hakemuksia.

1.4. KOR (tavoitteen 1 ulkopuolella)

Komissio sitoi tavoitteen 1 ulkopuolisten alueiden 11 ohjelmalle kolmannen vuosierän määrärahat, jotka olivat yhteensä 168,9 miljoonaa euroa. Alankomaiden ensimmäinen 4,6 miljoonan euron tuki sidottiin vuodelta 2001 siirretyistä määrärahoista.

Ohjelma-asiakirjojen täydennysten perusteella voidaan todeta, että kalastuslaivaston uudistamiseen, nykyaikaistamiseen ja uusien alusten rakentamiseen kuluu 24 % KOR-tuista, kun taas vesiviljelyn osuus on 7 % ja kalastustuotteiden jalostuksen ja myynninedistämisen 23 % kokonaismäärärahoista.

1.5. Yhteisöaloitteet

1.5.1. Interreg

Kun Interreg III -ohjelman suuntaviivat kaudeksi 2000-2006 (4 875 miljoonaa euroa vuoden 1999 hintoina) oli hyväksytty 28. huhtikuuta 2000 [6], jäsenvaltioita pyydettiin esittämään yksityiskohtaiset ohjelmaehdotuksensa kuuden kuukauden kuluessa lopullisen tiedonannon julkaisemisesta Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä [7].

[6] EYVL C 143, 23.5.2000, s. 6.

[7] EYVL C 143, 23.5.2000, s. 6.

Suurin osa alun perin suunnitelluista 72 ohjelmasta hyväksyttiin jo vuoden 2000 ja 2001 aikana. Vuonna 2002 hyväksyttiin seitsemän A-lohkon lisäohjelmaa (Irlannin / Yhdistyneen kuningaskunnan, Kreikan/Albanian, Kreikan / entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Kreikan/Kyproksen, Marokon/Gibraltarin ja Italian/Albanian ohjelmat sekä Italian / Adrianmeren alueen, joka koskee Italian yhteistyötä entisen Jugoslavian Adrianmeren seudulla sijaitsevien alueiden kanssa). B-lohkoon hyväksyttiin neljä ohjelmaa, muun muassa Atlantin alueen, Luoteis-Euroopan, Karibianmeren alueen ja Réunionin / Intian valtameren ohjelmat. Myös C-lohkon kaksi viimeistä alueiden välistä yhteistyöohjelmaa (etelä ja pohjoinen) saatiin hyväksyttyä. Lopuksi hyväksyttiin kaksi Interreg-suuntaviivojen 53 kohdan mukaista verkottumisohjelmaa: ESPON/ORATE (Euroopan aluesuunnittelun seurantakeskusten verkko) ja Interact. Vuonna 2003 hyväksyttäväksi jää enää kolme ohjelmaa - Kreikan ja Italian välinen yhteistyöohjelma Archimed sekä kaksi valtioiden välistä yhteistyöohjelmaa (Kreikka-Italia ja Kreikka-Turkki).

Vuoden 2002 merkittävimpänä tapahtumana voidaan pitää Interact-ohjelman hyväksymistä. Komissio ja jäsenvaltiot päättivät yhdessä käynnistää tämän ohjelman (INTERreg - Animation, Coordination, Transfert eli Interregin toiminnan edistäminen, koordinointi ja tulosten välittäminen) kehykseksi Interreg III -ohjelman tehokasta täytäntöönpanoa edistäville liitännäistoimille. Näin unionin käyttöön saatiin komissaari Barnier'n suostumuksella 16. joulukuuta 2002 uusi väline, jolla voidaan parantaa Interreg III -ohjelmien tehoa ja laatua. Interact voi muodostua olennaiseksi tekijäksi tämän yhteisöaloitteen täytäntöönpanoon liittyvien merkittävien haasteiden selvittämisessä ja Interreg III -ohjelmissa noudatettujen menettelyjen yksinkertaistamisessa etenkin vuoden 2006 jälkeiseksi ohjelmakaudeksi.

Ohjelman koordinoijana toimiva Itävalta esitteli Interact-ohjelman kaikkien jäsenvaltioiden puolesta. Itävallan liittovaltion hallitus nimettiin sen hallinto- ja maksuviranomaiseksi. Interact-ohjelman kokonaiskustannukset ovat 35,1 miljoonaa euroa, josta EAKR:n rahoitusosuus on 25 miljoonaa euroa.

Toinen tärkeä seikka oli alueiden välisen yhteistyön käynnistyminen, kun kaikki ohjelmat oli vihdoin saatu hyväksyttyä. Näin voitiin julkaista ensimmäinen ehdotuspyyntö 10. lokakuuta 2002. Neljälle ohjelmalle on myönnetty EAKR:sta yhteensä yli 300 miljoonan euron rahoitus alueiden välisen yhteistyön edistämiseen (ks. http:// www.interreg3c.net).

Vuoden viimeinen merkittävä tapahtuma oli ESPON/ORATE-ohjelman hyväksyminen. Ohjelmassa pyritään ennustamaan ja laskemaan Euroopan aluekehityksen suuntauksia ja ottamaan naapurimaat (Sveitsi ja Norja) sekä ehdokasmaat mukaan toimintaan. Ohjelman hallinto- ja maksuviranomaiseksi nimettiin Luxemburg, jossa sijaitsee myös yhteinen ohjelmasihteeristö. Ohjelman kokonaiskustannukset ovat 12 miljoonaa euroa, josta EAKR:n osuus on 6 miljoonaa euroa.

Aiemmin hyväksyttyjen ohjelmien käytännön täytäntöönpanoa kentällä jatkettiin ja tehostettiin. Komissio osallistui useiden ohjaus- ja seurantakomiteoiden toimintaan, kuten asiaa koskevissa asetuksissa edellytetään.

1.5.2. Leader+

Leader+-ohjelmassa pyritään kannustamaan ja tukemaan maaseudun paikalliseen kehittämiseen suunnattuja integroituja pilottistrategioita. Vuoden 2002 lopussa oli hyväksytty kaikkiaan 73 Leader+-ohjelmaa. Yhdeksän jäsenvaltiota päätti käynnistää kansallisen ohjelman. Kuudessa muussa jäsenvaltiossa jätettiin 61 alueellista ohjelmaehdotusta, ja kolme jäsenvaltiota esitti kansallista verkottamisohjelmaa.

Muutamissa jäsenvaltioissa paikallisten toimintaryhmien valintaprosessi oli vielä loppusuoralla vuonna 2002. Alun perin suunnitelluista 938 Leader+-toimintaryhmästä 692 on jo valittu.

Kansallisten viranomaisten ja verkostojen edustajista koostuvan Leader+-ohjauskomitean ensimmäinen kokous pidettiin 26. marraskuuta 2002. Kokouksen puheenjohtajana toimi komissio, ja siinä keskityttiin yhteisöaloitteen täytäntöönpanossa tapahtuneeseen edistykseen.

Komission Leader +-tiedonannossa määritellyt ensisijaiset tehtävät jakautuivat paikallisten toimintaryhmien kesken seuraavasti: paikallisten luonnonvarojen ja kulttuuriperinnön sekä erityisesti Natura 2000 -alueiden hyödyntäminen (33 % paikallisista toimintaryhmistä), maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantaminen (24 %), paikallisten tuotteiden esille tuominen (21 %) ja uuden taitotiedon ja uusien tekniikoiden käyttö alueiden tuotteiden ja palveluiden kilpailukyvyn lisäämiseksi (10 %). Leader+-aloitteeseen ohjelmakaudeksi 2000-2006 varattu EU:n kokonaistuki on 2,1 miljardia euroa, ja se maksetaan EMOTR:n ohjausosastosta.

Leader+-ohjelmassa sidottiin 356,80 miljoonaa euroa ja maksettiin 74,89 miljoonaa euroa vuonna 2002.

1.5.3. Equal

Vuosi 2002 oli Equal-yhteisöaloitteen avainvuosi, jolloin kehittämiskumppanuudet (Development Partnerships) aloittivat varsinaisen toimintansa kentällä ja aloitteen toteutus pääsi täyteen vauhtiin.

Valintavaiheen päätyttyä 15. marraskuuta 2001 kehittämiskumppanuudet aloittivat toiminnon 1, joka kesti toukokuun 2002 puoliväliin asti. Tänä aikana ne saivat valmiiksi kansalliset työohjelmansa ja käynnistivät kansainvälisen yhteistyön, johon osallistuu vähintään yksi kumppani toisesta jäsenvaltiosta.

Hieman yli 1 500 Equal-kehittämiskumppanuutta eri puolilla Eurooppaa käynnisti työohjelmiensa täytäntöönpanon toiminnon 1 päätyttyä. Kehittämistyöhön osallistuvia yhteistyökumppaneita on noin 13 000, ja suurin osa on viranomaisia, koulutusjärjestöjä tai muita organisaatioita, jotka ovat erikoistuneet heikommassa asemassa olevien väestöryhmien auttamiseen. On kuitenkin huomattava, että yli 8 %:ssa tapauksista hankkeen johdossa ovat yritykset.

Aiheiden jakautuminen on osoittautunut epätasaiseksi. Lähes kolmannes hankkeista liittyy ohjelman ensimmäisen toimintalinjaan, jonka aiheena on "työllistettävyys". Maantieteelliseen alueeseen sitoutuneita kehittämiskumppanuuksia on odotettua vähemmän. Alustavien arvioiden mukaan maantieteellisten kehittämiskumppanuuksien ja alakohtaisten kehittämiskumppanuuksien välinen suhde oli 80 % ja 20 %. Lähes 2/3 alakohtaisista kehittämiskumppanuuksista on keskittynyt "erityisten syrjintäongelmien" käsittelyyn. Tämä lienee kiistatta perintöä Adapt- ja Employment-ohjelmien toimintaperiaatteista.

Valtioiden välillä tehtiin noin 450 kansainvälistä yhteistyösopimusta, joista kuhunkin osallistui keskimäärin kolme ja enimmillään kahdeksan kehittämiskumppanuutta.

Equal-aloitteen tavoitteissa ja rakenteessa ovat etusijalla innovaatioiden hyödyntäminen ja levittäminen. Hanketasolla valtioiden väliset yhteistyökumppanuudet, alueiden ja jäsenvaltioiden tasolla temaattiset verkostot ja unionin tasolla temaattiset työryhmät keräävät, käsittelevät ja arvioivat lupaavimpia paikallisia käytäntöjä ja havaintoja sekä valmistelevat niiden levittämistä ja sisällyttämistä politiikkoihin.

EU:n tasolla tämä tehtävä on uskottu kuudelle eurooppalaiselle teemaryhmälle, joiden vastuualoina ovat työllistettävyys, yrittäjyys, sopeutumiskyky, miesten ja naisten yhtäläiset mahdollisuudet, turvapaikanhakijat ja kumppanuus. Niiden työtä pohjustettiin Barcelonassa toukokuussa 2002 järjestetyssä konferenssissa "Verkkotyöllä takaisin työelämään", jossa lähes 400 henkilöä osallistui aktiivisesti keskusteluihin.

Laajentumisasioista on aiheellista mainita paitsi Tsekin (16 kehittämiskumppanuutta) ja Unkarin (5 kehittämiskumppanuutta) osallistuminen tälle ohjelmakierrokselle myös ehdokasmaiden aktiivinen valmistautuminen Equal-ohjelman seuraavaan ehdotuspyyntöön. Tätä varten Kööpenhaminassa pidettiin marraskuussa 2002 konferenssi "Equal ja laajentuminen", johon kokoontui 150 sekä EU:n nykyisten että sen tulevien jäsenvaltioiden edustajaa valmistelemaan Equal-yhteisöaloitteen toteuttamista laajentuneessa Euroopassa.

1.5.4. Urban

Komissio hyväksyi vuoden 2002 kuluessa Urbact-ohjelman, jolla pyritään kokemusten ja hyvien käytäntöjen vaihtoon Urban I- ja Urban II -ohjelmaan tai Urban-pilottihankkeisiin osallistuneiden kaupunkien välillä. Urbact-ohjelmaa esittivät kaikki jäsenvaltiot yhdessä (Luxemburgia lukuun ottamatta), ja se on viimeinen Urban II -aloitteen täytäntöönpanemiseksi suunniteltu ohjelma. Kaikki 70 kriisikaupungeissa tai -lähiöissä toteutettavaa ohjelmaa hyväksyttiin jo vuoden 2001 kuluessa.

Säädettyjä määräaikoja noudatettiin säntillisesti vuonna 2002: kaikista 70 ohjelmasta hyväksyttiin ja toimitettiin komissiolle ohjelma-asiakirjan täydennys, ja kaikkia varten perustettiin seurantakomitea. 21 ohjelmasta esitettiin myös täytäntöönpanokertomukset määräaikaan mennessä.

Vuonna 2002 kaikille ohjelmille oli suoritettu ennakkomaksut (7 %) ja 26 ohjelmalle jo välimaksutkin.

Hyväksyttyjen ohjelmien ensimmäiset tulokset esiteltiin komission tiedonannossa "Rakennerahastojen ohjelmakausi 2000-2006: Urban-aloitteen alustava arviointi" (KOM(2002) 308 lopullinen). Tiedonannosta käytiin komissaari Barnier'n ja 600 kaupunginjohtajan ja paikallishallinnon edustajan kesken laajaa keskustelua Lontoossa 8. ja 9. heinäkuuta 2002 järjestetyssä konferenssissa "Kaupungit ja koheesio".

1.6. Innovatiiviset toimet ja tekninen apu

EAKR

Kaikkiaan 50 aluetta ehdotti innovatiivisia toimia koskevia alueellisia ohjelmia vuonna 2002, ja ehdotuksista 45 arvioitiin riittävän laadukkaiksi saamaan EAKR-tukea. Ne täydensivät vuonna 2001 hyväksyttyjä 81:tä menestyksekästä ohjelmaa, joten vuoden 2002 loppuun mennessä ohjelmista oli hyötynyt jo 126 aluetta 156 tukikelpoisesta alueesta. Lisäksi hyväksyttiin kolme alueiden välistä yhteistyötä edistävää verkottumisohjelmaa, siis yksi ohjelma kutakin tukikelpoista strategista aihetta kohti. Aiheet ovat a) tutkimus ja teknologian kehittäminen, b) tietotekniikka aluekehityksen palveluksessa ja c) alueellinen identiteetti ja kestävä kehitys.

Pilottihankkeita jatkettiin Recite-ohjelmassa (47 hanketta) ja Terra-ohjelmassa (15 hanketta), ja Terran hankkeista kolme on jo saatu päätökseen. Vuoden 2002 lopussa kaikista hankkeista oli esitetty loppukertomus ja loppuerän maksupyyntö. Neljän Recite-hankkeen päättämisessä päästiin niin ikään hyvään vauhtiin.

KOR

Neuvoston asetuksen (EY) N:o 1260/1999 22 artiklan mukaisesti kalastuksen pääosasto julkaisi 4. kesäkuuta 2002 ehdotuspyynnön nro 02/C 132/11 kalastusalan innovatiivisia toimia koskevista valtioiden välisistä hankkeista. Kalastuksen pääosasto analysoi ja tutki kaikki 46 hanke-ehdotusta ja valitsi niistä 10 hanketta, joista tehtiin yhteensä 1 114 858 euron taloudelliset ja oikeudelliset sitoumukset. Hankkeiden tärkeimpiä aiheita ovat kalastuksesta riippuvaisten alueiden sosioekonominen monipuolistaminen, kalastus- ja vesiviljelytuotteiden arvostuksen parantaminen, alan julkisuuskuvan parantaminen sekä ammatillinen täydennyskoulutus kaikissa kalastusalan ammateissa. Ensimmäiset väliraportit saataneen vuoden 2003 aikana, ja loppukertomuksia odotetaan vuoden 2004 alkupuoliskolla.

Yhteensä 934 811 euron teknisen avun ohjelma toteutui täysin suunnitelmien mukaisesti vuonna 2002 (ks. liitteen taulukko 3).

ESR

Innovatiiviset toimet ja tekninen apu (ESR:sta annetun asetuksen 6 artikla)

Ehdotuspyyntö aiheesta "Paikalliset työllisyysstrategiat ja innovaatiot" julkaistiin Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä 31. lokakuuta 2001 [8]. Tavoitteena oli tukea innovatiivisia toimia ja kehittää paikallisia työllisyysstrategioita, joilla vahvistetaan Euroopan työllisyysstrategiaa paikallistasolla. Ehdotuspyynnön aiheista voidaan mainita:

[8] EYVL C 306, 31.10.2001.

- kumppanuuksien kehittäminen paikallistasolla

- paikallisten työllisyysstrategioiden kehittäminen ja täytäntöönpano

- seuranta, vertailutoimet (benchmarking) ja arviointi

- tietojenvaihto, tulosten levittäminen ja verkottuminen.

Tarkoituksena on soveltaa kansallisen (tai alueellisen) työllisyyssuunnitelman painopisteitä (NAP) tietyllä paikallisalueella paikallisten työllisyysstrategioiden muodossa. Mahdollisia ovat kahdentyyppiset ehdotukset:

- kehitetään ja pannaan täytäntöön nykyistä alueellista tai kansallista työllisyyssuunnitelmaa myötäilevä yhtenäinen strategia

- kehitetään yhtenäinen sarja paikallisia strategioita alemmalla alueellisella tasolla kyseisen alueen sisällä.

Kaikkien yhtenäisen aluestrategian kehittämistä ja täytäntöönpanoa alueellisella tai maakunnallisella tasolla (tyyppi 1) tai paikallisten strategioiden sarjan kehittämistä (tyyppi 2) koskevien ehdotusten tulisi sisältää joitakin yhteisiä nimittäjiä, jotta eri strategioiden lähestymistavat olisivat mahdollisimman johdonmukaisia keskenään. Tämä auttaa yksilöimään ja vertailemaan sellaisia hyviä käytäntöjä ja hankkeista saatuja kokemuksia, joilla voi olla vaikutusta ESR:n päätoimiin ja Euroopan työllisyysstrategiaan. Näihin yhteisiin nimittäjiin kuuluvat muun muassa seuraavat seikat:

- Jokainen työllisyysstrategia on kehitettävä, viimeisteltävä ja toteutettava erikseen perustetun kumppanuusryhmän johdolla, johon osallistuu mahdollisimman monen toimijan edustajia.

- Paikallisen työllisyystilanteen lähtöanalyysi: jokaisen paikallisen työllisyysstrategian on perustuttava paikallisten työmarkkinoiden ja työllisyystilanteen analyysiin tai diagnoosiin. Sitä käytetään vertailukohtana työllisyystilanteen kehityksen mittaamisessa ja arvioinnissa.

- Mahdollinen strategia tai strategiat on suunnattava kaikkiin neljään Euroopan työllisyysstrategian toimintalinjaan.

- Sukupuolten tasa-arvo ja yhtäläiset mahdollisuudet olisi sisällytettävä paikallisiin työllisyysstrategioihin kaikissa vaiheissa, myös tehtäessä lähtötilanteen analyysiä ja aluediagnoosia.

- Yhteydet muihin yhteisön ja jäsenvaltion rahoituslähteisiin ja muihin yhteisöohjelmiin: paikallista työllisyysstrategiaa olisi käytettävä yleisenä viitekehyksenä kaikille alueella toteutettaville työllisyystoimille.

Tämän ehdotuspyynnön perusteella tuettaviin hankkeisiin vuonna 2002 varattu kokonaisbudjetti oli 34,06 miljoonaa euroa. Komissio voi rahoittaa enintään 75 % tukikelpoisista kokonaiskustannuksista niin, että pienin mahdollinen kahdeksi vuodeksi myönnetty tukimäärä on 300 000 euroa ja suurin 3 miljoonaa euroa.

Ensimmäisellä hakukierroksella hyväksyttyjen hakijoiden kanssa allekirjoitettiin 44 tukisopimusta lokakuussa 2002, ja kyseiset hankkeet käynnistyivät 1. marraskuuta ja 31. joulukuuta 2002 välisenä aikana.

Tiedonannossaan Euroopan sosiaalirahastosta annetun asetuksen 6 artiklan mukaisten innovatiivisten toimien toteuttamisesta ohjelmakaudella 2000-2006 [9] komissio nimesi jäljellä olevan ohjelmakauden kokoavaksi teemaksi "innovatiiviset lähestymistavat muutoksenhallintaan". Tämä pääaihe pitää sisällään kaksi suppeampaa innovatiivisten toimien aihekokonaisuutta:

[9] Esitettiin ESR-komitealle 17. joulukuuta 2002, saatavilla Internet-osoitteessa: http://europa.eu.int/comm/ employment_social/esf2000/documents/report_2002_en.pdf

- väestömuutoksen hallinta

- rakenneuudistusten hallinta.

EMOTR

Teknisen avun hankkeisiin tehtiin yhteensä 1,13 miljoonan euron maksusitoumukset vuonna 2002.

1.7. Eri rahoitusvälineiden yhteensovittaminen

a) Koheesiorahasto

Koheesiorahastosta myönnettävillä tuilla voidaan rahoittaa Euroopan laajuisten verkkojen toteutumista edistäviä liikennealan infrastruktuurihankkeita sekä sellaisia ympäristöhankkeita, jotka auttavat koheesiomaita edistymään Euroopan unionin ympäristöpoliittisissa tavoitteissa. Koheesiorahasto auttaa neljää tuensaajavaltiota jatkamaan julkisia investointeja näillä kahdella yhteisen edun mukaisella alalla ja pysymään lähentymisohjelmissa asetetuissa julkistalouden alijäämän vähentämistavoitteissa, jotta ne pääsevät aikanaan mukaan talous- ja rahaliittoon.

Tärkein koheesiorahaston ja rakennerahastojen yhteensovittamisessa käytetty väline on ns. strateginen viitekehys. Tämä jäsenvaltioiden komissiolle esittämä viitekehys on koheesiorahaston toimintaa sääntelevän uuden asetuksen looginen jatke. Asetuksessa (EY) N:o 1265/99 nimittäin säädetään, että jäsenvaltioiden on toimitettava myös "yhteisön lainsäädännön mukaisesti suoritettavan ympäristövaikutusten arvioinnin tulokset ja niiden yhteydet yleiseen alueelliseen tai alakohtaiseen ympäristö- tai liikennestrategiaan".

Neljän tuensaajavaltion hallintoviranomaisille ohjelmakaudeksi 2000-2006 toimitetussa koheesiorahaston hakuoppaassa todetaan seuraavaa: "strategia on määriteltävä ja vahvistettava suunnitteluasiakirjassa, joka muodostaa koheesiorahaston tukitoimien viitekehyksen. Viitekehys määritellään tarkoituksenmukaiseksi katsotulla tasolla, ja se sisältää seuraavat tiedot: pitkän aikavälin tavoitteet, yksittäisten hankkeiden kuvaukset, vuoteen 2006 mennessä saavutettavat välitavoitteet sekä niiden saavuttamiseksi toteutettavien hankkeiden kuvaukset; kustakin hankkeesta on esitettävä alustava kustannusarvio ja rahoitussuunnitelma."

Koheesiorahaston tukea saavat neljä jäsenvaltiota esittivät ympäristö- ja liikennealan strategiset viitekehyksensä komission järjestämässä tiedotustilaisuudessa 18. joulukuuta 2000. Joissakin tapauksissa nämä koheesiopoliittiset viitekehykset liittyvät olennaisena osana rakennerahastoista ohjelmakaudella 2000-2006 rahoitettuihin toimenpideohjelmiin, mikä helpottaa koheesiorahaston ja rakennerahastojen tukitoimien yhteensovittamista.

Vuoden 2002 aikana jäsenvaltioiden kanssa pidettiin kaksi tiedotuskokousta, jotka koordinoitiin alueellisen kehittämisen ja uudistamisen neuvoa-antavan komitean kokousten kanssa, jolloin voitiin vahvistaa näiden rahoitusvälineiden yhteisvaikutusta.

b) Euroopan investointipankki (EIP) ja Euroopan investointirahasto (EIR)

Komissio ja EIP tekivät 19. tammikuuta 2000 yhteistyösopimuksen ohjelmakaudella 2000-2006 toteutettavista yhteisön rakennepoliittisista toimista. Sopimuksen nojalla otettiin käyttöön komission yksiköiden ja EIP:n välinen yhteydenpitojärjestelmä. Järjestelmä on toiminut tyydyttävästi, ja siihen on yhdistetty liikennealan suurhankkeita (Espanja ja Kreikka) käsitteleviä erityisiä koordinointikokouksia. Nämä kaksi maata laajensivat yhteistyötään EIP:n kanssa julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden ja Euroopan laajuista verkkoa koskevien hankkeiden seurannan aloilla.

Lisäksi 26. maaliskuuta 2002 pidettiin korkean tason kokous, jonka päätelmissä painotetaan erityisesti hankkeiden alueellista vaikutusta mittaavien EIP:n tilastojen parantamista ja tarkentamista. Kokouksessa kannustettiin laatimaan sellaisia alueellisia indikaattoreita, jotka auttaisivat paremmin erottamaan EIP:n tukitoimien alueelliset vaikutukset.

Vuonna 2002 oli merkille pantavaa yhteistyön tiivistäminen EIP:n ja ehdokasmaiden välillä. Hankkeet, niiden yhteisrahoitus ja arviointi sekä yhteistyö julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden edistämiseksi saivat osakseen erityisen runsaasti huomiota.

Komissio (aluepolitiikan pääosasto) ja EIP tekivät ohjelmakaudeksi 2000-2006 puitesopimuksen, jossa EIP sitoutuu arvioimaan eräitä suurhankkeita, joille tuensaajavaltiot hakevat rahoitusta rakennerahastoista. Puitesopimuksen nojalla suoritettiin 37 kiireellistä arviointitehtävää (EAKR 17, koheesiorahasto 20 ja ISPA kaksi tehtävää) ja kaksi perusteellisempaa arviointia vuonna 2002.

Yhteistyön painopisteistä tärkein on aluekehityksen tehokas tukeminen, johon pyritään etenkin liikennealan suurhankkeilla, i2i-aloitteella ja innovatiivisilla rahoitusvälineillä, kuten riskipääomalla ja globaalilainoilla.

EIP otti käyttöön aivan uuden yhteisrahoitusmuodon, joka koskee alueellisten toimintaohjelmien tukemista. Italiassa tämä erityisen suosittu rahoitusmuoto osoittautui menestykseksi.

Toimintavuonna 2002 EIP käytti unionissa toteutettaviin hankkeisiin 33,4 miljardia euroa, kun tuki vuonna 2001 oli 31,2 miljardia euroa. Ehdokasmaille pankki myönsi kaikkiaan 3,6 miljardia euroa laajentumisvalmisteluissa tarvittaviin investointeihin, kun vastaavat sijoitukset vuonna 2001 olivat 2,7 miljardia euroa. Se tuki unionin heikoimmassa asemassa olevia alueita myöntämällä 12,5 miljardia euroa yksittäisiä lainoja (14,5 miljardia euroa vuonna 2001). Globaalilainojen osuus näillä alueilla oli arviolta 60 %.

Eniten EIP:n lainoja myönnettiin Saksaan, Italiaan, Espanjaan, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Ranskaan.

Euroopan investointirahasto (EIR) huolehtii EIP-ryhmässä yksin kaikista pk-yritysten lainantakauksista ja riskipääomasijoituksista, jotka rahoitetaan Euroopan yhteisön ja EIP:n tai EIR:n varoista.

Näillä aloilla EIR osallistui vuonna 2002 kaikkiaan 68 sijoitusoperaatioon, joista 36 oli riskipääomasijoituksia. EIR:n rahoitusosuus oli niissä kaikkiaan 471,5 miljoonaa euroa. Vuonna 2002 tehtyjen rahoitussitoumusten arvo oli yhteensä 1,707 miljardia euroa.

Tukitoimet kohdistuivat aluekehityksen, tutkimuksen ja varsinkin biotekniikan aloille. Niitä toteutetaan myös ehdokasmaissa.

Nizzan ja Tukholman Eurooppa-neuvoston päätelmien mukaisesti erityistä huomiota kiinnitettiin osaamisyhteiskunnan edistämiseen.

Komissio huolehtii siitä, että aluekehitystä edistävät tukitoimet saavat oman osansa kokonaistuesta.

Aloite komission ja EIR:n välisen yhteistyön lujittamisesta tukea saavilla alueilla konkretisoitui, kun komissio teki EIR:n kanssa sopimuksen tukea hakeville alueille tarjottavasta avunannosta ja neuvonnasta.

c) Euroopan laajuiset energia- ja liikenneverkot

Euroopan laajuisten liikenne- ja energiaverkkojen (TEN) budjetin ja rakennerahastojen (etenkin EAKR:n) varojen yhteensovittaminen on tärkeää tavoitteiden 1 ja 2 alueilla ja koheesiomaissa, koska näissä kahdessa yhteisön rahoitusvälineessä on otettu huomioon tarve liittää rakenneongelmista kärsiviä saarialueita, erillisalueita ja syrjäseutualueita yhteisön keskusalueisiin.

Yhteistä etua koskevat TEN-liikenne- ja TEN-energiahankkeet rahoitetaan TEN-budjetista. Koheesiorahastoon on puolestaan varattu erikseen määrärahat liikenteen infrastruktuureihin, ja Euroopan aluekehitysrahastosta voidaan tukea sekä liikenne- että energiahankkeita. EAKR:sta annetun asetuksen (EY) N:o 1783/1999 2 artiklan mukaan EAKR osallistuu tavoitteessa 1 sellaisten infrastruktuuri-investointien rahoittamiseen, jotka liittyvät Euroopan laajuisten verkkojen perustamiseen ja kehittämiseen. Tässä yhteydessä yhteisö kannustaa myös julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuutta muun muassa siten, että yhteisön tuen osuus hankkeen kokonaiskustannuksista voi olla suurempi silloin, kun tuki myönnetään muussa muodossa kuin raha-avustuksena.

TEN-asetuksessa kielletään hankkeen saman vaiheen rahoittaminen samanaikaisesti sekä TEN-budjetista että muista yhteisön rahoituslähteistä, mutta joissakin tapauksissa toteutettavuustutkimukset on rahoitettu TEN-budjetista ja varsinaisen investoinnin rakennustöihin on sen jälkeen voitu myöntää (osa)rahoitusta EAKR:sta ja EIP:sta. Liikenteen alalla EAKR:sta tuetaan usein hankkeita, joissa rakennetaan tieyhteys Euroopan laajuiseen liikenneverkkoon, mutta varsinaisen verkon osat rahoitetaan TEN-budjettikohdasta ja/tai koheesiorahastosta.

TEN-verkkojen rahoitusta koskevaa asetusta (EY) N:o 2236/95 muutettiin asetuksella (EY) N:o 1655/99, joka koskee keskipitkän aikavälin suunnittelun tukemista ohjeellisin monivuotisin investointiohjelmin (MIP) sekä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden kannustamista. Lisäksi pieni osuus (1-2 %) budjettikohdan määrärahoista käytetään sellaisten hankkeiden tukemiseen, joihin on sijoitettu riskipääomaa.

Vuosiksi 2001-2006 ehdotetussa MIP-ohjelmassa, jonka komissio hyväksyi syyskuussa 2001, on varattu yhteensä 2,8 miljardin euron tuet 11 ensisijaiselle hankkeelle (Essenin hankkeille), satelliittinavigointijärjestelmiä koskevalle hankkeelle ("Galileo") ja neljälle yhteistä etua koskevalle hankeryhmälle.

Vuonna 2001 MIP-ohjelmassa mainittuihin TEN-liikennehankkeisiin, Galileo-hankkeeseen sekä MIP:n ulkopuolella toteutettaviin yhteistä etua koskeviin hankkeisiin osoitettiin yhteensä 563,4 miljoonan euron maksusitoumusmäärärahat. Lisäksi siirrettiin 7 miljoonaa euroa riskipääomarahastoon, josta tuetaan yksityisen ja julkisen sektorin yhteenliittymien toteuttamia TEN-liikennehankkeita.

Kun vuonna 2002 maksettuja tukia tarkastellaan liikennemuodoittain, havaitaan, että ylivoimaisesti suurin osa TEN-liikennebudjetista maksetuista unionin liikennemenoista käytettiin rautatiehankkeisiin (lähes 47 %). Toiseksi suurin menoerä on Galileo-hanke (30 %) ja kolmanneksi tulevat maantiehankkeet (4 %).

1.8. Aiempien ohjelmakausien päättäminen

Kaikkien ohjelmakauden 1994-1999 tukitoimien virallinen päättämispäivä oli 31. maaliskuuta 2003. Periaatteessa komission on viran puolesta vapautettava kaikkien sellaisten tukitoimien määrärahat, joista ei tähän päivämäärään mennessä ole toimitettu komissiolle oikeiksi ja asianmukaisiksi todettuja kirjanpidollista päättämistä koskevia asiakirjoja (loppukertomusta, lopullista maksupyyntöä ja 8 artiklassa säädettyä riippumatonta lausumaa).

EAKR

Vuoden 2002 loppuun mennessä saatiin päätettyä vain muutamia tukitoimia. Muista toimitettiin vuoden 2002 kuluessa päättämisasiakirjat, mutta liian myöhään, jotta ne olisi voitu käsitellä vielä samana vuonna. Useimmiten asiakirjat olivat puutteellisia tai epäselviä.

Yhteensä 942 tukitoimesta 194 oli päätetty ja 727 otettu käsiteltäväksi 24. huhtikuuta 2003 mennessä, ja 21 toimen asiakirjat eivät joko olleet vielä saapuneet komissioon tai niihin oli pyydettävä täsmennyksiä, jotta ne olisi voitu ottaa käsiteltäviksi.

EMOTR

Yleisesti ottaen 31. joulukuuta 2002 mennessä voitiin päättää hyvin vähän toimia. Toimien päättämiseen liittyvät työt edistyvät kuitenkin hyvää vauhtia, sillä suurimmasta osasta tukitoimia oli jo toimitettu kaikki tarvittavat asiakirjat.

Komissiolle oli vuoden 2002 loppuun mennessä lähetetty 402 ohjelmasta 142 täydellistä hakemusta, joista 27 saatiin käsiteltyä loppuun (22 koski Italiaa). Lopuista 260:stä päättämättä olleesta ohjelmasta lähetettiin kaikki vaadittavat asiakirjat 31. maaliskuuta 2003 mennessä, joten määrärahojen automaattiselta vapauttamiselta vältyttiin.

KOR

Vuoden 2002 aikana saatiin useita hakemuksia edellisen kauden ohjelmien päättämisestä. Hakemusten perusteellisen tarkastuksen jälkeen todettiin, ettei ohjelmia voitu päättää, koska hakemuksista puuttui tietoja.

31. maaliskuuta 2002 mennessä kaikkien 54 tukitoimen asiakirjat olivat saapuneet komissioon.

ESR

Ohjelmien päättämisen valmistelut näyttävät viivästyneen huomattavasti suurimmassa osassa tukitoimia, sillä hyvin harvoista ohjelmista toimitettiin päättämisasiakirjoja komissiolle.

31. maaliskuuta 2002 mennessä yhteensä 754 tukitoimesta 16 oli päätetty ja 539 otettu käsiteltäviksi. 53 tukitoimen asiakirjat eivät olleet saapuneet komissioon ja 162 tapauksessa asiakirjoja oli vielä täydennettävä.

2. Yhteensopivuus ja täydentävyys

2.1. Rakennerahastot ja ympäristöpolitiikka

Ympäristön suojeleminen ja parantaminen on yksi niistä tehtävistä, joita rakennerahastojen on edistettävä pyrkiessään yleisasetuksessa (EY) N:o 1260/99 (1 artikla) määriteltyihin kolmeen ensisijaiseen tavoitteeseen. Asetuksen 2 artiklassa lueteltujen keinojen yhteydessä säädetään nimenomaisesti, että ympäristönsuojelun asettamat vaatimukset on sisällytettävä rahastojen toimien täytäntöönpanoon.

Suorat ympäristöinvestoinnit

Rakennerahastoista ohjelmakaudeksi 2000-2006 myönnetyistä kokonaistuista noin 20 miljardia euroa (yli 10 %) on tarkoitus käyttää alueellisten ja kansallisten viranomaisten suoriin ympäristöinvestointeihin. Varoilla rahoitetaan muun muassa infrastruktuurien rakentamista veden jakelun ja puhdistuksen, jätevedenkäsittelyn, jätehuollon ja jätteiden kierrätyksen, maaperän suojelun ja luonnonsuojelun aloilla.

Näitä investointeja tehdään pääasiassa tavoite 1 -alueilla, joilla on ilmennyt näillä aloilla merkittäviä viivästyksiä. Ne johtuvat etenkin tällaisten infrastruktuurien edellyttämistä mittavista investoinneista.

Ympäristölainsäädännön noudattaminen

Rakennerahastoista tuettavien toimenpiteiden on oltava voimassa olevan yhteisön lainsäädännön mukaisia, ja tämä koskee myös ympäristölakeja. Tästä syystä tiettyjen toimenpiteiden yhteisrahoitus ja käynnistäminen ovat joissakin jäsenvaltioissa viivästyneet tai peruuntuneet, koska voimassa olevasta ympäristölainsäädännöstä ei ole löytynyt niille riittävää oikeusperustaa.

Tärkeimmät alat, joilla jäsenvaltioiden on todettu joko laiminlyöneen täytäntöönpanovelvoitteensa tai jättäneen noudattamatta yhteisön lainsäädäntöä, ovat seuraavat: jätteet (Euroopan yhteisöjen tuomioistuin tuomitsi vuonna 2002 kolme jäsenvaltiota korvauksiin siitä, etteivät ne olleet laatineet jätehuoltosäännösten mukaisia jätehuoltosuunnitelmia), maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttama veden pilaantuminen (useita yhteisöjen tuomioistuimen tuomioita), yhdyskuntajätevesien käsittely, veden laatu ja tiettyjen julkisten tai yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arviointimenettelyt.

Natura 2000: jäljellä olleet nimettyjen suojelualueiden riittämättömästä määrästä johtuneet ongelmat poistuivat vuonna 2002, kun jäsenvaltiot lähettivät täydentäviä ilmoituksia.

Ympäristönäkökohtien sisällyttäminen eri ohjelmiin

Ympäristönsuojelun huomioon ottaminen näkyy rakennerahastojen ohjelmissa ympäristönäkökohtien yhä laajempana integrointina sekä ohjelmien suunnitteluun että niiden täytäntöönpanoon. Tämä periaate, jonka noudattaminen yleistyy jatkuvasti, voi ilmetä monin tavoin ohjelmatyön eri vaiheissa: kaikkien rakennerahastojen ohjelmien ympäristövaikutusten ennakkoarviointina jo ohjelmien suunnitteluvaiheessa, direktiivin 85/337/ETY kattamien hankkeiden ympäristövaikutusten järjestelmällisenä arviointina tai ympäristöehdon sisällyttämisenä hankkeiden valintaperusteisiin ehdotuspyynnön julkaisemisen yhteydessä.

Teollisuuden alalla ympäristönäkökohdat voidaan ottaa huomioon esimerkiksi valitsemalla sellaisia prosesseja tai tuotteita, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä tai joissa vähennetään ja kierrätetään teollisuusjätettä ja pienennetään päästöjä ilmakehään. Rakennerahastoista liiketoimintaan (erityisesti pk-yrityksille) annettavan tuen pitäisi edistää luonteeltaan ennalta ehkäiseviä investointeja, ja joissakin jäsenvaltioissa tällaisille investoinneille voidaan myöntää tukiosuuden korotus. Liikenteen alalla ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen ohjelmissa auttoi muutamia jäsenvaltioita tekemään liikenneinfrastruktuureihinsa tarvittavia parannuksia tämän kuitenkaan heikentämättä ympäristön laatua. Tähän päästiin kannustamalla ympäristöä säästäviä kuljetusmuotoja (etusijalla ovat joukkoliikenne, rautatieliikenne ja intermodaaliset kuljetusjärjestelmät).

Ympäristönviranomaisten osallistuminen

Muutamat jäsenvaltiot, kuten Italia, Espanja ja Portugali, käyttivät teknisen avun määrärahoja ympäristöalan asiantuntijaryhmien perustamiseen. Asiantuntijaryhmät koostuvat hallintoviranomaisia avustavista ympäristöviranomaisista. Ne osallistuvat rahastojen hallinnointiin ja valvovat asianmukaisella tasolla, että ympäristönäkökohdat otetaan huomioon ohjelmien täytäntöönpanossa.

Väliarviointi

Ohjelmien tehokkuuden väliarviointi, joka alkoi vuoden 2003 alussa ja saattaa johtaa näiden ohjelmien tarkistusehdotuksiin, tarjoaa tilaisuuden ottaa kuudennessa ympäristöohjelmassa ja komission tiedonannossa "Kestävää kehitystä koskeva Euroopan unionin strategia" määritellyt painopisteet paremmin huomioon rakennerahastojen toimissa.

Innovatiiviset toimet

Kestävä kehitys on yksi innovatiivisia toimia koskevissa alueellisissa ohjelmissa kokeiltavista kolmesta tukikelpoisesta aiheesta. Tähän mennessä 126 tukialueesta 49 on valinnut tämän aiheen ohjelmiinsa, joihin sisältyy ympäristötoimien ohella erilaisia liikenteeseen, kulttuuriperintöön, sosiaalisiin palveluihin jne. liittyviä toimia yhteensä 80 miljoonan euron arvosta. Näistä ohjelmista saatuja kokemuksia on määrä hyödyntää rakennerahastojen pääohjelmissa.

2.2. Rakennerahastot ja liikenne- ja energiapolitiikka

Komissio julkaisi 12. syyskuuta 2001 liikennepolitiikkaa käsittelevän valkoisen kirjan, jossa liikenneolojen parantaminen oli yksi keskeisistä pohdinnan aiheista. Siihen pyritään seuraavien toimenpiteiden kautta:

- ruuhkien vähentäminen,

- uusien infrastruktuurien rakentaminen etenkin rautateille,

- käyttömaksujen periminen liikennemuotojen välisen tasapainon parantamiseksi ja infrastruktuurien rahoittamiseksi.

Näiden kunnianhimoisten tavoitteiden saavuttamiseksi komissio turvautuu muun muassa TEN-liikennebudjetista, koheesiorahastosta, Euroopan aluekehitysrahastosta sekä ehdokasmaissa ISPAsta (liittymistä edeltävä rakennepolitiikan väline) saataviin määrärahoihin.

2.3. Rakennerahastot ja kilpailupolitiikka

Perustamissopimuksen 87 artiklan 1 kohdan perusteella valtiontuet ovat pääsääntöisesti yhteismarkkinoille soveltumattomia. Tämä periaate ei kuitenkaan merkitse valtiontukien ehdotonta kieltämistä, ja komissio kiinnittääkin erityistä huomiota heikoimmassa asemassa olevien alueiden talouden kehittämiseen tarkoitettujen tukien mahdollisiin hyötyihin ja siihen, että ne eivät ole yhteisen edun vastaisia kilpailuedellytysten ja jäsenvaltioiden välisen kaupan kannalta. Koska huomattava osa rakennerahastojen tukitoimia saa tukea suoraan yrityksiltä, on välttämätöntä varmistaa, että yhteisön aluepolitiikassa noudatetaan tarkasti kilpailusääntöjä.

Rakennerahastoja koskeva yleisasetus sisältää moniakin tätä aihetta koskevia säännöksiä. Niiden mukaan jokaisesta komission hyväksymästä tukitoimesta on ilmoitettava tarvittavat tiedot, joiden perusteella voidaan tehdä ennakkoarvio valtiontuen soveltuvuudesta yhteismarkkinoille. Saatuaan vuoden 2002 aikana päätökseen rakennerahastojen tukitoimia tavoite 2 -alueilla kaudella 2000-2006 koskevissa yhtenäisissä ohjelma-asiakirjoissa määriteltyjen toimenpiteiden tarkastukset komissio käänsi huomionsa tiettyjen rakennerahastoista annetun yleisasetuksen 25 ja 26 artiklan perusteella tukikelpoisten suurhankkeiden arviointiin, jota äskettäin määriteltyjen uusien monialaisten aluetukipuitteiden [10] pitäisi yksinkertaistaa.

[10] EYVL C 70, 19.3.2002.

Uusissa tukipuitteissa on muotoiltu uudelleen moottoriajoneuvoja, keinokuituja ja terästeollisuutta koskevat hajanaiset alakohtaiset säännöt ja vähennetty huomattavasti ilmoitusvelvollisuuden alaisten hankkeiden määrää ottamalla käyttöön tuki-intensiteetin automaattinen määrittelyjärjestelmä. Sen mukaan tuki-intensiteetti määräytyy automaattisesti investoinnin suuruuden mukaan progressiivista verotusta muistuttavan vähennysasteikon mukaisesti, ja tukien ilmoittamiselle asetettu kynnysarvo on korkeampi kuin ennen. Uusissa puitteissa kuitenkin tunnustetaan, että suuret investointihankkeet voivat edistää alueellista kehitystä. Tästä syystä puitteisiin on sisällytetty vuodesta 2004 lähtien "koheesiopalkkio", jota voidaan myöntää yhteisön rakennerahastoista yli 100 miljoonaa euroa tukea saaville suurhankkeille. Uudessa järjestelmässä otetaan huomioon yhteisrahoitettujen suurhankkeiden lisäarvo käyttämällä uutta lähestymistapaa, jonka ansiosta on mahdollista sovittaa yhteen kaikkien vakavimpiin vääristymiin johtavien valtiontukien vähentämiseen tähtäävä tavoite ja perustamissopimuksessa vahvistetut koheesiotavoitteet.

Komissio on jatkanut menettelysääntöjen uudistamista myös niiden tukien osalta, jotka eivät todennäköisesti aiheuta kilpailun vääristymistä. Vuonna 2002 annettiin työllisyystukia koskeva uusi asetus [11], jonka pitäisi yksinkertaistaa yhteisön osarahoitusmenettelyjä joissakin tukijärjestelmissä rakennerahastojen nykyisellä ohjelmakaudella 2000-2006. Tällä asetuksella työpaikkojen luomiseen myönnetty tuki ja epäedullisessa asemassa olevien ja alentuneesti työkykyisten työntekijöiden palkkaamiseen myönnetty tuki vapautetaan ilmoitusvelvollisuudesta. Lisäksi korotetaan työpaikkojen nettomäärää lisäävien tukien intensiteettiä kyseisillä alueilla.

[11] EYVL L 337, 13.12.2002.

2.4. Rakennerahastot ja julkisia hankintoja koskeva politiikka

Rakennerahastojen yleisasetuksen (EY) N:o 1260/1999 12 artiklassa säädetään, että rahastoista rahoitettavien toimien "on oltava perustamissopimuksen määräysten ja sen nojalla annettujen säädösten" mukaisia, "mukaan lukien ... julkisia hankintoja ... koskevat säännöt". Rakennerahastojen hallinnointia on hajautettu lisäämällä jäsenvaltioiden ja erityisesti hallintoviranomaisten vastuuta yhteisön rahastoista rahoitettavien julkisten hankintojen yhteydessä. Jotta voitaisiin varmistaa menettelyjen yhdenmukaisuus yhteisön vaatimusten kanssa, komissio toivoo - tämän kuitenkaan rajoittamatta komission toimivaltaa yhteisön lainsäädännön rikkomistapauksissa - että kansalliset viranomaiset toteuttaisivat ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä, joihin voi kuulua julkisista hankinnoista vastaavan henkilöstön riittävä koulutus sekä julkisia hankintoja koskevien ohjeiden ja oppaiden laatiminen. Komission tehtävänä on valvoa, että julkiset hankintamenettelyt ovat yhteisön lainsäädännön mukaisia. Se tarkistaa, että asiaa koskevat direktiivit on siirretty osaksi kansallista lainsäädäntöä, ja käyttää toimivaltaansa silloin, kun yhteisön lainsäädäntöä rikotaan. Tässä yhteydessä komissio tutki vuonna 2002 yli 400 tapausta, joissa epäiltiin yhteisön direktiivien puutteellista täytäntöönpanoa tai soveltamista.

2.5. Rakennerahastot ja tietoyhteiskunta

Tietoyhteiskunnan kehittäminen on olennainen osa rakennerahastojen politiikkaa ohjelmakaudella 2000-2006, ja se mahdollistaa tieto- ja viestintätekniikan vallankumouksen tuomien sosiaalisten, taloudellisten, kulttuuristen ja poliittisten etujen täysimittaisen hyödyntämisen. Lissabonin huippukokouksessa muotoiltiin kunnianhimoinen strategia, jonka tavoitteena on tehdä Euroopan unionista vuoteen 2010 mennessä "maailman kilpailukykyisin ja dynaamisin tietopohjainen talous, joka kykenee ylläpitämään kestävää talouskasvua, luomaan uusia ja parempia työpaikkoja ja lisäämään sosiaalista yhteenkuuluvuutta". Lyonin ylimääräisessä huippukokouksessa esille tullut haaste ja viesti oli, että tietoyhteiskunta luonnehditaan "ratkaisevaksi keinoksi" pyrittäessä "kohottamaan alueiden kilpailukykyä sekä luomaan ja säilyttämään pysyviä työpaikkoja". Keskeisenä sanomana oli, että alueiden on määriteltävä ja toteuttava integroitu ja yhtenäinen strategia tietoyhteiskunnan toteuttamiseksi.

Hiljattaisen tutkimuksen [12] perusteella arvioitiin, että rakennerahastoista tietoyhteiskunnan edistämiseen myönnettävä suora yhteisön tuki ohjelmakaudella 2000-2006 on noin 10 miljardia euroa eli 4,5 % tavoitteiden 1 ja 2 kokonaismenoista. Tuen painopisteet ovat jokseenkin samat kuin Internetin käytettävyyttä edistävässä eEurope 2002 -toimintasuunnitelmassa: liityntätekniikoiden nykyaikaistaminen, kaikkien kansalaisten mahdollisuus osallistua tietotalouteen, sähköisen liiketoiminnan tekniikoiden käytön tukeminen pk-yrityksissä, uudenlaisten pätevöittämis- ja työjärjestelyjen kehittäminen sekä julkishallinnon liittäminen laajakaistaverkkoon. On myös todettava, että jo puolet alueista on omaksunut strategisen ja järjestelmällisen tavan edistää tietoyhteiskuntaa.

[12] Thematic Evaluation of the Information Society, Technopolis, lokakuu 2002.

Sevillan huippukokouksessa kesäkuussa 2002 hyväksytty eEurope 2005 -suunnitelma keskittyy Internetin tehokkaaseen käyttöön, ja sen pyrkimyksenä on edistää turvallisia palveluja, sovelluksia ja sisältöjä, joiden perustana ovat laajalti saatavilla olevat laajakaistayhteydet. Uuden suunnitelman keskipisteessä ovat käyttäjät, ja se suuntautuu vielä entistäkin suoremmin alueille. Erityisen vaikeassa taloudellisessa tilanteessa olevilla alueilla on ilmennyt uusia digitaalisen kahtiajaon riskejä, jotka ovat saaneet komission keskittämään toimiaan seuraaville aloille vuonna 2002:

- Laajakaistayhteyksien kehittäminen harvaan asutuille alueille, joiden markkinat eivät pysty asianmukaisesti vastaamaan kysyntään. Tällaisten yhteyksien rakentamiseen myönnettävä julkinen investointituki ja rakennerahastoista mahdollisesti myönnettävän lisärahoituksen perusteet edellyttävät uusia suuntaviivoja, joita alettiin hahmotella vuonna 2002. Suuntaviivat on määrä julkaista viimeistään vuoden 2003 alkupuoliskolla.

- Kaikkien kansalaisten pääseminen osalliseksi tietoyhteiskunnan välineistä. Vuonna 2020 toteutettiin useita alueellisia toimenpiteitä, jotka tukevat pääsemistä osalliseksi tietoyhteiskunnasta, ja niitä on jatkettava edelleen, mikäli tulevaisuudessa halutaan välttää tietoyhteiskuntaan osallistumiseen liittyvät sosiaalisen kahtiajaon riskit.

- Alueiden valmiudet suunnitella ja järjestää yhdennetty tietoyhteiskuntastrategia, joka vastaisi käyttäjien tarpeisiin ja perustuisi laajaan alueiden väliseen yhteistyöhön. Vaikka puolet alueista saavutti vuonna 2002 todellisia tuloksia, loput eivät tahdo pitää tietoyhteiskunnan kehittämistä ensisijaisena päämääränä ja ovat siten vaarassa jäädä kansainvälisellä tasolla muodostettavien yhteistyöverkostojen ulkopuolelle.

- Ehdokasmaiden esittämät tietoyhteiskuntaa koskevat kansalliset toimintasuunnitelmat (ja toimenpideohjelmat) ilmentävät erityisen selvästi edellä kuvailtuja riskejä, ja niillä on muutenkin vähän yhteistä eEurope+-ohjelmassa noudatettujen politiikkojen kanssa. Tietoyhteiskuntaa edistävien toimien hajanaisuus eri toimialoilla vaatii ensi tilassa riittävän koordinointijärjestelmän käyttöönottoa myös aluetasolla, ja myöhemmin tätä varten on vielä laadittava strateginen ja jäsennetty lähestymistapa, joka perustuu alueiden todellisiin analyysi- ja hallintovalmiuksiin.

Lisäksi on laadittava tietoyhteiskuntaan liittyvälle aluepolitiikalle johdonmukainen viitekehys sekä suunniteltava sellaisia indikaattoreita ja tiedonkeruumenetelmiä, jotka kytkeytyvät nykyistä paremmin alueellisiin toimintalinjoihin.

Innovatiiviset toimet

Tietoyhteiskunta on yksi innovatiivisia toimia koskevissa alueellisissa ohjelmissa kokeiltavista kolmesta tukikelpoisesta aiheesta. Tähän mennessä 126 tukialueesta 92 on valinnut tämän aiheeksi ohjelmiinsa, joihin sisältyy erilaisia toimia tietotekniikan käyttämiseksi aluekehityksen palveluksessa. Ohjelmien kokonaisarvo on noin 240 miljoonaa euroa, ja niistä saatuja kokemuksia on määrä hyödyntää rakennerahastojen pääohjelmissa.

3. Arviointi ja varainhoidon valvonta

3.1. Arvioinnit

a) EAKR

Vuonna 2002 käynnistetyt arvioinnit

Aluepolitiikan pääosasto käynnisti vuonna 2002 aluepolitiikan ja rakennerahastojen aloilla viisi tutkimusta, joista kaksi seuraavaa valmistui jo samana vuonna:

- Tavoitetta 6 koskeva jälkiarviointi (ohjelmakausi 1994-1999), jolla pyrittiin mittaamaan tavoitteiden ja strategioiden onnistumista sekä niiden täytäntöönpanossa käytettyjä järjestelmiä Suomen ja Ruotsin tavoite 6 -ohjelmissa.

Arviointi osoitti, että kahteen ohjelmaan oli myönnetty liian niukasti varoja tavoite 6 -vyöhykkeen väestökadon hillitsemiseen, vaikka ohjelmilla olikin myönteinen vaikutus kyseisiin alueisiin.

Arvioinnin päätelmät otetaan huomioon mukautettaessa näitä kahta kauden 2000-2006 tavoite 1 -ohjelmaa vuonna 2003.

- "Kestävää kehitystä" koskeva temaattinen väliarviointi

Tutkimuksen tavoitteena oli määritellä välineitä, jotka auttaisivat alueita arvioimaan kestävän kehityksen suunnitelmiaan. Arvioinnin tuloksia käytetään kestävän kehityksen periaatteen kehittämisessä rakennerahastojen ohjelmissa kaudella 2000-2006 erityisesti ohjelmien väliarvioinnin yhteydessä.

Arvioinnin mukaan rakennerahastoilla on yleisesti ottaen ollut positiivinen vaikutus aluekehityksen kestävyyteen, mutta toimintaa voidaan vielä parantaa.

Vuonna 2002 käynnistettiin kolme muutakin tutkimusta, joiden päätelmät julkaistaan vuonna 2003. Kyseessä ovat:

- Interreg II -aloitteen jälkiarviointi (ohjelmakausi 1994-1999), jonka tavoitteena on arvioida, missä määrin ohjelmalohkot A (valtioiden välinen yhteistyö) ja B (energiaverkkojen loppuun saattaminen) ovat kehittäneet valtioiden välistä yhteistyötä, auttaneet EU:n rajaseutualueita voittamaan muuhun maahan ja koko unioniin nähden eristyneestä sijainnista johtuvat erityisongelmat sekä täydentämään Euroopan laajuisista energiaverkoista puuttuvia osia.

Interreg II -aloitteen B-lohkoon suunnatussa arvioinnissa on osoitettava, missä määrin toimet ovat edistäneet unionin alueelliseen tasapainoon ja aluekehitykseen liittyvien strategioiden ja dynamiikan alkuunpanoa tai täsmällisempää kohdentamista.

Arviointituloksia käytetään muun muassa vuoden 2006 jälkeisten uusien Interreg-aloitteiden suunnittelussa.

- Urban-aloitteen jälkiarviointi (ohjelmakausi 1994-1999), jolla on kolme seuraavaa tavoitetta:

* määritellä yhteisöaloitteen vaikutus sosioekonomisten edellytysten parantamiseen ohjelman toteutusalueilla sekä sen katalysoiva tehtävä,

* selvittää rakennerahastojen investointien tuottama yhteisön lisäarvo,

* yksilöidä ohjelmasta opittuja keskeisiä seikkoja, jotta niitä voidaan hyödyntää sekä nykyisellä ohjelmakaudella 2000-2006 että rakennerahastojen toiminnan suunnittelussa vuoden 2006 jälkeen sitten, kun yhteisö on laajentunut.

- Aluepolitiikan pääosasto käynnisti tutkimuksen, jossa tarkastellaan rakennerahastojen täytäntöönpanomenetelmän tehokkuutta. Tutkimus koskee yhteisöaloitteita sekä tavoitteita 1, 2 ja 3.

Komissio käyttää arviointituloksia apuna laatiessaan rakennerahastojen uudistusta varten ehdotuksia menettelyjen täytäntöönpanosta vuoden 2006 jälkeen.

Vuonna 2001 aloitettujen ja vuonna 2002 päättyneiden arviointien tulokset

Vuonna 2002 saatiin valmiiksi kaksi vuonna 2001 käynnistettyä arviointia, joiden päätelmät voidaan tiivistää seuraavasti:

- Tietoyhteiskuntaa koskeva temaattinen arviointi

Kaikkiaan 70 alueellisen ohjelman (sekä kolmen kansallisen tietoyhteiskuntaohjelman) perusteella vaikuttaa siltä, että rakennerahastojen panos on ollut hyvin merkittävä sekä taloudellisesti että strategisesti.

Siitä huolimatta vain muutamissa ohjelmissa toteutettiin laaja-alaisia lähestymistapoja, kuten tietoyhteiskuntahankkeita, mikä johtui pääasiassa suurista eroista alueiden valmiuksissa ja ohjelmatyössä.

- Panos-tuotosanalyysi tavoite 1 -tukitoimien taloudellisesta vaikutuksesta ohjelmakaudella 2000-2006

Tämä tutkimus osoitti rakennerahastojen toiminnan vaikuttaneen merkittävästi tavoite 1 -tukea saaneiden jäsenvaltioiden BKT:hen ja tuottaneen kerrannaisvaikutuksia (keskimäärin 24 %) myös unionin kehittyneimmillä alueilla, kun tavaroiden ja palvelujen tuonti heikommin kehittyneiltä alueilta niiden suuntaan lisääntyi.

Vuoden 2003 alussa pitäisi valmistua vielä kaksi muuta tärkeää tutkimusta, joista toinen koski kauden 1994-1999 tavoite 1 -ohjelmien jälkiarviointia ja toinen tavoite 2 -ohjelmien jälkiarviointia. Molemmat aloitettiin vuoden 2001 lopussa.

Muu arviointitoiminta

- Kustannus-hyötyanalyysi

Rakennerahastoista annetun yleisasetuksen 26 artiklan mukaan jäsenvaltioiden on ilmoitettava suurhankkeet komissiolle ja toimitettava samalla selvitys kustannus-hyötyanalyysistä sekä hankkeen työllisyys- ja ympäristövaikutuksista.

Vuonna 2002 aluepolitiikan pääosasto analysoi ja antoi lausuntonsa sille ehdotetuista noin 110 suurhankkeesta, joista suurin osa koski ympäristöä ja liikenteen infrastruktuureja.

Tuensaajamaiden noudattamien hyvin vaihtelevien käytäntöjen parantamiseksi tällä alalla aluepolitiikan pääosasto päivitti kustannus-hyötyanalyysiopasta ulkopuolisen konsultin avustuksella vuonna 2002.

- MEANS-arviointimenetelmäoppaan päivittäminen

Aluepolitiikan pääosasto julkaisi vuonna 2002 tarjouspyynnön MEANS-menetelmäoppaan päivittämisestä viime vuosina saatujen kokemusten ja teknisen kehityksen huomioon ottamiseksi.

- Tarvittavien indikaattorien määrittely suoritusvarauksen jakamista varten

Aluepolitiikan pääosasto täsmensi vuonna 2002 perusteita indikaattorien käytölle suoritusvarauksen jakamisessa asetuksen (EY) N:o 1260/1999 44 artiklan säännösten mukaisesti. Toimi liittyi komission ja jäsenvaltioiden yhdessä päättämään yksinkertaistamishankkeeseen.

- Ehdokasmaiden esittämien kansallisten kehitysohjelmien ja toimenpideohjelmien ennakkoarvioinnista julkaistujen ehdotuspyyntöjen arviointi

Aluepolitiikan pääosasto arvioi vuonna 2002 ehdokasmaiden kansallisista kehitysohjelmista ja toimenpideohjelmista teetettyjen ennakkoarviointien sopimusehtoja. Sopimusehtoja muotoiltiin uudelleen muutamissa tapauksissa, joissa niistä löytyi puutteita.

Täydentävyyden periaatteen noudattaminen vuosina 1994-1999

Yksi rakennerahastojen tärkeistä toimintaperiaatteista on tuen täydentävyys, josta säädetään koordinointiasetuksen (ETY) N:o 2082/93 9 artiklassa. Artiklan mukaan rakennerahastoista myönnettävät määrärahat eivät voi korvata jäsenvaltion julkisia rakenteellisia menoja alueilla, joille voidaan myöntää tukea jonkin tavoitteen saavuttamiseksi.

Artiklan mukaan kunkin jäsenvaltion on pidettävä julkiset tai niihin verrattavat menonsa - rakennerahastojen tukea lukuun ottamatta - kaikilla kyseisillä alueilla vähintään samalla tasolla kuin edellisen suunnittelukauden aikana, ottaen huomioon rahoitukseen vaikuttavat makrotaloudelliset olosuhteet sekä tietyt taloudelliset erityistilanteet, kuten yksityistämisen, edellisenä suunnittelukautena rakenteelliseen tukeen osoitettujen julkisten menojen poikkeuksellisen korkean tason sekä kansallisen suhdannekehityksen.

Tuen täydentävyyden periaate voidaan todentaa vasta ohjelmakauden päättämisen jälkeen. Ohjelmakauden 1994-1999 osalta se oli todennettava vuosina 1994-1999 toteutuneiden julkisten tai niihin verrattavien tukikelpoisten menojen perusteella.

Komissio pyysi vuoden 2001 lopussa jäsenvaltioita toimittamaan laskelmat kyseisistä tavoitteiden 1 ja 6 osalta toteutuneista menoista. Laskelmissa piti ilmoittaa tietolähteet, käytetyt deflaatiokertoimet sekä sovelletut arviointimenetelmät. Mahdolliset poikkeamat arvioidaan vertaamalla ohjelmakauden 1994-1999 keskimääräisiä toteutuneita menoja jälkikäteen laskettuihin edellisen ohjelmakauden menoihin.

Vuoden 2002 loppuun mennessä tuen täydentävyyden periaate ohjelmakaudella 1994-1999 oli todennettu jälkikäteen yhdeksässä jäsenvaltiossa; niistä seitsemän oli tavoite 1 -tukea saaneita jäsenvaltioita (Alankomaat, Belgia, Espanja, Itävalta, Kreikka, Portugali, Saksa) ja kaksi tavoite 6 -alueita (Ruotsi ja Suomi).

Seitsemässä jäsenvaltiossa julkisten reaalimenojen todettiin kasvaneen merkittävästi ohjelmakauteen 1989-1993 verrattuna (10-30 %).

Kahdessa tapauksessa eli Saksassa ja Espanjassa havaittu julkisten menojen aleneminen järjestyksessä 20 % ja 2,4 % kauteen 1989-1993 verrattuna ei kyseenalaista täydentävyyden periaatetta, koska rakenteelliseen tukeen osoitettujen julkisten menojen taso oli edellisellä ohjelmakaudella poikkeuksellisen korkea.

Irlannin tapauksessa vaikuttaa siltä, että täydentävyyden periaatetta on noudatettu kaudella 1994-1999, vaikka Irlannin viranomaisilta on vielä lähettämättä joitakin puuttuvia tietoja.

Vaikka Italian lopullinen menoselvitys ja erityisesti tiedot kuntien lopullisista menoista eivät ole vielä saapuneet, jo nyt vaikuttaa siltä, että keskimääräiset tukikelpoiset julkiset vuosimenot tavoite 1 -alueilla kaudella 1994-1999 ovat kauden 1989-1993 keskimääräisiä vuotuisia menoja pienemmät.

Ranskasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta saatujen tietojen perusteella ei vielä tässä vaiheessa voida päätellä, onko tuen täydentävyyden periaatetta noudatettu.

b) KOR

Kalastuksen pääosaston yksiköt ovat aloittaneet ohjelmakauden 1994-1999 KOR-ohjelmien jälkiarvioinnin EU:n tasolla. Sopimus allekirjoitettiin joulukuussa 2002, ja loppukertomusta odotetaan lokakuussa 2003. Useat jäsenvaltiot käynnistivät omat arviointinsa, ja myös niitä koskevien loppukertomusten pitäisi olla käytettävissä ennen vuoden 2003 loppua.

Väliarviointeja käynnistettiin vuoden 2002 kuluessa useissa jäsenvaltioissa. Kauden 2000-2006 KOR-ohjelmien väliarvioinnista jäsenvaltioissa vastaavat henkilöt kokoontuivat 24.2.2003 järjestettyyn seminaariin keskustelemaan ehdoista ja sovittavista menetelmistä. Joidenkin ohjelmien merkittävästä viivästymisestä huolimatta suurimman osan loppukertomuksista pitäisi olla käytettävissä viimeistään 31.12.2003, kuten asetuksen (EY) N:o 1260/1999 42 artiklan säännöksissä edellytetään.

c) EMOTR:n ohjausosasto

Ohjelmakautta 1994-1999 koskevat jälkiarvioinnit

Jäsenvaltiot ja alueet saivat valmiiksi useimmat jälkiarvioinnit ja lähettivät ne komissiolle. Komissio sai yhteensä 17 jälkiarviointiraporttia asetuksesta (EY) N:o 950/97 (maatalouden rakenteiden tehokkuuden parantaminen, tavoite 5a), 12 raporttia asetuksesta (EY) N:o 951/97 (maataloustuotteiden jalostuksen ja kaupanpidon parantaminen, tavoite 5a), 52 raporttia tavoitetta 5b koskevista toimista sekä 82 raporttia Leader II -yhteisöaloitteesta. Vielä vuoden 2003 puolella joitakin raportteja oli edelleen saapumatta.

Komissio käynnisti neljä EU-tason yhdistettyä arviointia, jotka on annettu ulkopuolisten arvioijien tehtäväksi. Arvioijien kanssa tehtiin toimeksiantosopimukset, jotka koskevat asetuksen (EY) N:o 950/97, asetuksen (EY) N:o 951/97, tavoite 5b -alueiden ja Leader II -ohjelman jälkiarviointeja. Arviointien loppukertomusten pitäisi valmistua vuoden 2003 kolmannella neljänneksellä.

Ohjelmakautta 2000-2006 koskevat väliarvioinnit

Väliarvioinnit ovat meneillään kaikissa jäsenvaltioissa, ja niiden on määrä valmistua viimeistään 31.12.2003. Komissio viimeisteli ja levitti maaseudun kehittämistä koskevien toimien arviointiohjeet, joilla pyrittiin arviointitoiminnan koordinoimiseen niin, että arviointitulokset voidaan yhdistää EU:n tasolla. Ohjeita olisi mahdollisuuksien mukaan pyrittävä noudattamaan kaikissa EMOTR:sta tuetuissa hankkeissa. Myös Leader+-aloitteen väliarviointia varten laadittiin ohjeet.

d) ESR

Kauden 1994-1999 tavoite 1-, 3- ja 4 -ohjelmien jälkiarviointi alkoi aikataulun mukaisesti syyskuussa 2002. Lopullisia tuloksia odotetaan syyskuussa 2003. Arvioinnin tavoitteena on selvittää ESR:n toimien tuloksia ja vaikutusta kyseisillä alueilla. Siinä keskitytään erityisesti väestöön (välittömiin tuensaajiin) ja järjestelmiin (välilliset tuensaajat mukaan luettuina) kohdistuvan määrällisen ja laadullisen vaikutuksen laskemiseen. Samalla määritetään tuen tuottama yhteisön lisäarvo, mikäli se on mahdollista. Arviointituloksia voidaan hyödyntää: (i) laadittaessa seuraavaa kertomusta taloudellisen ja sosiaalisen koheesion edistymisestä (ii) ESR:n täytäntöönpanossa kaudella 2000-2006 (iii) ideoiden kehittelyssä siitä, minkälaista ESR:n toiminta voisi olla tulevaisuudessa (iv) ESR:n ohjelmista uusien jäsenvaltioiden kanssa käytävissä neuvotteluissa laajentumisen jälkeen ja (v) analysoitaessa ESR:n panosta Euroopan työllisyysstrategiassa.

Työllisyyden pääosasto jatkoi vuonna 2002 ohjelmakauden 2000-2006 ESR-ohjelmien väliarvioinnin käynnistämiseksi tavoite 1-, 2- ja 3 -alueilla tehtyjen valmistelujen tukemista. Ohjelmien hallintoviranomaiset järjestävät arvioinnit yhteistyössä komission kanssa. Vuoden 2002 loppuun mennessä väliarvioinnit oli aloitettu lähes kaikissa jäsenvaltioissa ja ohjelmissa. Komissio osallistuu arviointeja valvovien ohjausryhmien työskentelyyn.

Ohjausryhmät keskittyivät työssään teknisten oppaiden kehittämiseen kuhunkin yhteisön tukikehykseen (YTK) sisältyvien ohjelmien arvioinnin helpottamiseksi ja keskustelivat arvioijien kanssa menetelmäselvityksistä ja erityistoimia tai horisontaalisia toimia koskevista alustavista arviointituloksista. Joissakin maissa tavoite 3 -ohjelmiin osallistuneet eri toimijat osallistuivat aktiivisesti Euroopan työllisyysstrategian viidestä ensimmäisestä täytäntöönpanovuodesta laadittavien arviointiraporttien laadintaan.

Komissio on puolestaan järjestänyt tietojen ja kokemusten vaihtoa edistääkseen määräajoin kokouksia jäsenvaltioiden edustajien ja arvioijien kanssa. Vuonna 2002 työt keskittyivät menetelmämuistioihin, joissa käsiteltiin tavoite 3 -tukien seurantajärjestelmien arviointikriteerejä ja rakennerahastojen vaikutuksia Euroopan työllisyysstrategiaan. Lisäksi laadittiin keskustelumuistioita ESR:n horisontaalisten toimintalinjojen arvioinnista (naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet, paikallinen kehittäminen ja tietoyhteiskunta) ja keskusteltiin niistä vuorovaikutuksen edistämiseksi jäsenvaltioiden ja arvioijien välillä.

Ehdokasmaille on tarjottu erityisapua laatimalla ennakkoarviointiohjeet sekä erityisindikaattorit ESR:n tukitoimien seurantaa varten.

Equal-yhteisöaloitteen arvioinnin osalta komissio oletti, että kaikki arvioijat olisi saatu nimettyä viimeistään vuoden 2002 alussa. Useimmissa tapauksissa valinta viivästyi, mutta siitä huolimatta marraskuun 2002 lopussa suurin osa yhteisöaloiteohjelmien kansallisista arvioijista oli jo valittu. Komissio käynnisti syyskuussa 2002 EU:n laajuisen Equal-arvioinnin kansallisten arviointitulosten yhdistämiseksi, valtioiden välisen yhteistyön, pääohjelmien ja verkottumisen arvioimiseksi EU:n tasolla sekä kansallisten arvioijien välisen koordinoinnin tukemiseksi. Raportteja odotetaan helmi- ja joulukuussa 2003, ja niitä aiotaan käyttää tukena ohjelmien tarkistuksessa.

ESR:sta annetun asetuksen 6 artiklan mukaisten innovatiivisten toimien arvioinnista on mainittava, että vuoden 1998 pilottihankkeen "Paikallista pääomaa sosiaalisiin tarkoituksiin" arviointi saatiin valmiiksi vuoden 2002 lopussa. Arvioijat katsoivat, että hankkeessa oli onnistuttu muita heikommassa asemassa olevien väestöryhmien saavuttamisessa ja niiden auttamisessa palaamaan työelämään. Tässä oli käytetty hajautettua toimintamallia: välittäjäorganisaatiot tarjosivat pienimuotoisten hankkeiden toteuttajille sekä neuvontaa että pienlainoja. Suuri osa osallistujien tuotoksista oli erittäin onnistuneita, ja aloite tuotti myönteisiä tuloksia sekä siihen osallistuneille kumppanuuksille että alueille. Arvioijien mukaan "paikallista pääomaa sosiaalisiin tarkoituksiin" -ohjelman kaltaisen toiminnan avulla voitaisiin ehkä kiertää "perinteisten" ohjelmien aiheuttamat ongelmat ja rajoitukset tarjoamalla jatkuvaa tukea ja avustuksia sekä nopeuttamalla maksatusta ja vähentämällä turhaa byrokratiaa pienoishankkeissa. Arviointitulokset ovat käyttökelpoisia useillakin aloilla: (i) Euroopan työllisyysstrategiassa ja sosiaalista osallisuutta edistävässä strategiassa (ii) Euroopan sosiaalirahastossa ja globaalilainojen käytössä (iii) hankekumppanuuksien kehittämisessä ja toiminnassa.

"Uutta taloutta ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua" koskevien hankkeiden ESR:sta annetun asetuksen 6 artiklan mukainen arviointi alkoi varsinaisesti vuonna 2002, ja se päättyy vuonna 2004.

Vuoden 2002 "paikallisia kehitysstrategioita ja innovaatioita" koskevien hankkeiden arvioinnista järjestettiin tarjouskilpailu, ja arvioijat valitaan viimeistään vuoden 2002 lopussa.

3.2. Tarkastukset

a) OLAFin suorittamat tarkastukset

OLAF teki jäsenvaltioissa 12 rakennetoimiin kohdistunutta tarkastuskäyntiä vuonna 2002.

Neljä tarkastuskäyntiä koski ESR:n menoja (vuonna 2002 aloitettuja tutkimuksia). Neljä tarkastuskäyntiä koski EMOTR:n ohjausosaston menoja ja liittyi vuonna 1998 aloitettuihin tutkimuksiin. Kolmella tarkastuskäynnillä tutkittiin EAKR:n menoja (kaksi vuonna 2002 aloitettua tutkimusta ja yksi vuonna 2000 aloitettu tutkimus). KOR-ohjelmiin kohdistunut tarkastuskäynti oli jatkoa vuonna 2001 aloitetulle tutkimukselle.

Lisäksi OLAF suoritti yhdessä rakennerahastoista vastaavien pääosastojen kanssa marraskuun 2002 ja tammikuun 2003 välisenä aikana yhteisen tarkastuksen, jossa keskityttiin komission asetuksen (EY) N:o 1681/94 täytäntöönpanoon jäsenvaltioissa tarkastelemalla ilmoitusjärjestelmiä ja -menettelyjä, sääntöjenvastaisuuksien seurantaa sekä asetuksen (EY) N:o 438/2001 8 artiklan soveltamista. Tarkastusten tulokset toimitetaan tiedoksi jäsenvaltioille, neuvostolle, Euroopan parlamentille sekä Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle.

Asetuksen (EY) N:o 1681/94 mukaisesti jäsenvaltiot toimittivat komissiolle vuodelta 2002 ilmoitukset kaikkiaan 4 652 sääntöjenvastaisuustapauksesta, joiden arvo oli yhteensä 604 466 000 euroa.

Sääntöjenvastaisuuksia koskevien ilmoitusten lukumäärä ja niihin liittyvät rahamäärät olivat yli kolminkertaiset vuoteen 2001 verrattuna [13]. Tämä voi selittyä sillä, että vuosi 2002 oli viimeinen tarkastusvuosi ennen kauden 1994-1999 ohjelmien päättämistä.

[13] Vuonna 2001 ilmoitettiin 1 190 tapauksesta; niiden kokonaisarvo oli 199 120 000 euroa.

On myös muistettava, että asetuksen (EY) N:o 1681/94 3 ja 12 artiklan nojalla jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista 4 000 euroa ylittävistä sääntöjenvastaisuuksista [14]. Lisäksi on huomattava, ettei asetuksessa (EY) N:o 1681/94 tehdä eroa petosten [15] ja muiden sääntöjenvastaisuuksien välillä.

[14] Sääntöjenvastaisuuden käsitteen määrittely: ks. asetuksen (EY, Euratom) N:o 2988/95 1 artiklan 2 kohta.

[15] Petoksen käsitteen määrittely: ks. Euroopan yhteisöjen taloudellisten etujen suojaamisesta tehdyn yleissopimuksen 1 artiklan 1 kohta.

Merkille pantavaa on myös edellä mainitun asetuksen 5 artiklan soveltamisessa vuonna 2002 tapahtunut merkittävä edistyminen. Kyseisessä artiklassa jäsenvaltiot velvoitetaan antamaan komissiolle selvitys aiemmin todettujen sääntöjenvastaisuuksien johdosta aloitetuista oikeudenkäynneistä sekä niissä tapahtuneista merkittävistä muutoksista. Monissa tapauksissa nämä selvitykset on jätetty antamatta. Näin on etenkin ensimmäisen ohjelmakauden ohjelmien kohdalla, vaikka muutamien ohjelmien päättämistä koskevat määräajat ovat jo kuluneet umpeen.

Kauden 1994-1999 ohjelmien päättämisen yhteydessä on pyritty sekä jäsenvaltioiden että komission tasolla huolehtimaan siitä, että suurin osa oikeustapauksista, joista on toimitettu asetuksen (EY) N:o 1681/94 3 artiklan mukainen ilmoitus, saataisiin ratkaistua samanaikaisesti ohjelman päättämisen kanssa. Jos sääntöjenvastaisuuksia koskevat oikeudenkäynnit jäsenvaltioissa ovat yhä vireillä, niihin liittyvien summien lopullista tarkastamista ja hyväksymistä on lykättävä siihen asti, kunnes oikeudelliset menettelyt on saatu päätökseen.

On muistettava, että uuden asetuksen (EY) N:o 448/2001 mukaan komissio päättää varainhoitoon liittyvistä oikaisuista tarkasteltuaan asetuksen (EY) N:o 1681/94 mukaisesti toimitettuja selvityksiä ja että asetus velvoittaa jäsenvaltiot toimittamaan komissiolle vuosittain laskelmat vielä perimättä olevista rahamääristä. Asetuksen soveltaminen helpottaa varainhoidon seurantaa ja jäsenvaltion laiminlyöntien vuoksi menetettyjen rahamäärien takaisinperimistä. Asetuksen (EY) N:o 1681/94 moitteeton soveltaminen onkin jäsenvaltioille ensisijaisen tärkeä tavoite.

b) Pääosastojen operatiivisten yksiköiden suorittamat tarkastukset

EAKR

Asetuksen (EY) N:o 2064/97 mukaiset tarkastukset

EAKR:n (1994-1999) osalta jäsenvaltioiden järjestelmät tunnetaan jo aikaisempien vuosien tarkastusten ja etenkin asetuksen (EY) N:o 2064/97 mukaisesti vuonna 2001 tehtyjen järjestelmätarkastusten perusteella. Tarkastustoiminnassa keskityttiin vuonna 2002 sellaisten tärkeiden sääntöjenvastaisuuksien seurantaan, jotka vaikuttavat jäsenvaltioiden valmiuteen päättää ohjelmia. Yhdeksässä seurantatarkastuksessa tarkastettiin, onko korjaavat toimenpiteet tehty. Lisäksi tarkastettiin kolme Interreg-ohjelmaa, ja jatkotoimena valmisteltiin jäsenvaltioille vielä ohjeisto asetuksen (EY) N:o 2064/97 8 artiklan soveltamisesta tällaisiin ohjelmiin. Jäsenvaltioiden toimenpiteet tärkeimpien puutteiden korjaamiseksi ovat olleet yleisesti ottaen tyydyttäviä. Muutamissa tapauksissa on yhä jäljellä ongelmia, joita ei ole onnistuttu ratkaisemaan tyydyttävästi.

Kyseiset ohjelmat asetetaan päättämisvaiheessa erityisen tarkkaan seurantaan, ja riittävien takeiden puuttuessa loppuerän maksamista lykätään. Ohjelmien päättämistoimien tarkastusmenetelmä, jossa todennetaan jälkikäteen, ovatko jäsenvaltiot noudattaneet ohjelmiensa päättämisessä asianmukaista ja luotettavaa menettelyä, on saatu viimeisteltyä.

Kauden 1994-1996 ohjelmien päättämistarkastukset

Vuonna 2001 päätetyille kauden 1994-1996 tavoite 2 -ohjelmille tehtiin kokeiluhankkeena seitsemän päättämistarkastusta. Kahdessa jäsenvaltiossa (Espanjassa ja Italiassa) tarkastetuista ohjelmista löytyi merkittäviä sääntöjenvastaisuuksia. Viranomaisten kanssa käydyn kontradiktorisen menettelyn loputtua saatetaan tehdä joitakin varainhoitoa koskevia oikaisuja, ja samalla harkitaan tarkastustyön ulottamista muihinkin kyseisen kauden päätettyihin ohjelmiin. Tämä kokeilun aikana havaittiin tiettyjä ongelmia, jotka aiotaan ottaa huomioon vuonna 2003 suoritettavissa päättämistarkastuksissa.

Kauden 2000-2006 ohjelmia koskevat tilintarkastukset

Vuoden 2002 jälkipuoliskolla vastaanotettujen 8 artiklan mukaisten lausumien yhteydessä tehtiin asiakirjatarkastuksia. Yli 50 %:ssa tapauksista havaittiin, ettei lausumaa voitu hyväksyä, koska sen tueksi ei ollut toimitettu riittäviä tietoja, ja tämän vuoksi tukien maksatus oli keskeytettävä.

KOR

Kalastuksen pääosasto suoritti vuonna 2002 yhteensä 11 tarkastuskäyntiä seuraavissa jäsenvaltioissa: Espanja (4), Ranska (1), Portugali (1), Italia (1), Irlanti (1), Saksa (1), Kreikka (1) ja Suomi (1). Kyseessä olivat seuraavantyyppiset tarkastukset:

- kolme ohjelmakautta 1994-1999 koskevaa järjestelmätarkastusta, joihin sisältyi päättämiseen liittyviä valmisteluja (FR, GR, IRL),

- viisi hallinto- ja valvontajärjestelmiä ohjelmakaudella 2000-2006 koskevaa tarkastusta (ES, DE, PT),

- yksi vesiviljelyä, jalostusta ja alusten nykyaikaistamista koskevien hankkeiden tarkastus (FI),

- kaksi toiminnan sääntöjenmukaisuuteen ja kirjanpitoon kohdistuvaa tarkastusta (ES, IT).

ESR

Jäsenvaltioihin tehtiin vuonna 2002 kaikkiaan 30 tarkastuskäyntiä, joiden tavoitteena oli pääasiassa arvioida uuden ohjelmakauden 2000-2006 järjestelmiä sen jälkeen, kun oli vastaanotettu jäsenvaltioissa käyttöön otettujen hallinto- ja valvontajärjestelmien kirjalliset kuvaukset kesä- ja joulukuun 2001 välisenä aikana.

Uudella ohjelmakaudella 2000-2006 tehdyt tarkastukset voidaan jaotella seuraavasti:

- 12 tavoite 1 -tukiin kohdistuvaa ehkäisevää tarkastusta,

- 15 tavoite 3 -tukiin kohdistuvaa ehkäisevää tarkastusta,

- kolme Equal-yhteisöaloitetta koskevaa ehkäisevää tarkastusta.

Komissio onnistui tavoitteessaan suorittaa kussakin jäsenvaltiossa vähintään yksi ehkäisevä ESR-tarkastus vuonna 2002 (kuudessa jäsenvaltiossa tehtiin yksi tarkastus ja yhdeksässä jäsenvaltiossa kaksi tai kolme tarkastusta).

Tarkastusten aikana voitiin arvioida paikan päällä, miten jäsenvaltioiden laatimat järjestelmäkuvaukset käytännössä toimivat (asetuksen (EY) N:o 438/2001 5 artikla). Tarkastusten keskeiset päätelmät esiteltiin muun muassa 28. helmikuuta 2002 (12 jäsenvaltiossa) pidetyissä koordinointikokouksissa, ja tarkastusraportit toimitettiin tiedoksi jäsenvaltioille keskimäärin 7-8 viikon kuluessa tarkastuksesta komission edistämien hallinnon yksinkertaistamistoimien yhteydessä hyväksi havaitun käytännön mukaisesti.

Neljällä tarkastuskäynnillä jatkettiin vuonna 2001 aloitettua asetuksen (EY) N:o 2064/97 täytäntöönpanon todentamista, jonka tarkoituksena oli arvioida ohjelmien päättämisvalmistelujen edistymistä ja laatua jäsenvaltioissa (jotta esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Pohjois-Irlannissa voitiin varoittaa ajoissa 8 artiklaan perustuviin menojen todentamismenettelyihin vaadittavista suurista muutoksista sekä toteuttaa ne).

Lisäksi tehtiin kaksi muuta ohjelmakautta 1994-1999 koskevaa tarkastusta (joista yksi oli ohjelman päättämistä koskenut tarkastus Ranskan kansallisten viranomaisten läsnä ollessa).

EMOTR:n ohjausosasto

Maatalouden pääosasto jatkoi vuoden 2002 alkupuoliskolla vuonna 2001 aloitettua kauden 1994-1999 ohjelmien tarkastusohjelmaa, jonka tavoitteena oli ennen ohjelman päättämistä tutkia jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmät painottaen asetuksen (EY) N:o 2064/97 soveltamiseen liittyviä seikkoja. Ohjelmassa oli vuonna 2002 kaikkiaan 13 tarkastuskäyntiä kaikkiaan 12 jäsenvaltiossa (Saksa, Italia, Espanja, Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Portugali, Tanska, Ruotsi ja Suomi). Maatalouden pääosaston ennen kauden 1994-1999 tukiohjelmien päättämistä vuosina 2001-2002 toteuttamaan tarkastusohjelmaan sisältyi kaikkiaan 27 tarkastuskäyntiä, joita tehtiin kaikissa jäsenvaltioissa.

Tarkastuskäynneillä vuonna 2002 havaitut ongelmat olivat samanlaisia kuin vuonna 2001, toisin sanoen asetusta (EY) N:o 2064/97 oli sovellettu myöhässä tai epätyydyttävästi, menoilmoitukset eivät vastanneet maksutapahtumia, joukossa oli tukikelvottomia menoja tai hankkeita jne. Kaikkiin tarkastuksissa havaittuihin ongelmiin puututaan (tai on jo puututtu) ohjelmien päättämisvaiheessa.

Maatalouden pääosasto teki vuoden 2002 jälkipuoliskolla tarvittavat valmistelut kauden 1994-1999 ohjelmien päättämiseksi muun muassa tutkimalla noin 100 lausumaa yhteensä 380 lausumasta, jotka jäsenvaltiot olivat toimittaneet asetuksen (EY) N:o 2064/97 8 artiklan mukaisesti. Ensimmäiset tarkastuslausumat eivät olleet tyydyttävää laatua, mistä syystä maatalouden pääosaston oli pyydettävä jäsenvaltioilta lisätietoja ja selvennyksiä. Tarkastuslausumien laatu on vuosien saatossa vähitellen parantunut.

Lisäksi maatalouden pääosasto järjesti vuonna 2002 tarjouskilpailun ulkoisen tilintarkastusyrityksen palkkaamiseksi avustamaan sitä kauden 2000-2006 ohjelmista esitettyjen hallinto- ja valvontajärjestelmien kuvausten käsittelyssä sekä tarkastuskäynneillä. Valintamenettely ja sopimusten allekirjoittaminen saatiin päätökseen vuoden 2003 alussa.

4. Komiteat

4.1. Aluekehityksen ja alueellisen uudelleenjärjestelyn komitea

Aluekehityksen ja alueellisen uudelleenjärjestelyn komitea toimii rakennerahastoista annetun yleisasetuksen (EY) N:o 1260/1999 soveltamista koskevia sääntöjä käsitellessään hallintokomiteana ja muissa asioissa neuvoa-antavana komiteana. Lisäksi komiteassa voidaan ilmoittaa ja keskustella mistä tahansa rakennerahastojen täytäntöönpanoon ja erityisesti Euroopan aluekehitysrahastoon (EAKR) liittyvistä seikoista. Komitean pitämissä 10 kokouksessa ja sen kaupunkien kehittämisestä ja paikallisesta kehittämisestä vastaavan työryhmän viidessä kokouksessa käsiteltiin noin 75:tä asiakokonaisuutta.

Vuodelle 2002 olivat leimaa-antavia keskustelut rakennepolitiikan yksinkertaistamista, selkeyttämistä, koordinointia ja joustavaa hallinnointia koskevista komission ehdotuksista. Komitean työ keskittyi vuoden 2002 jälkipuoliskolla pääasiassa näihin asioihin. Yhdestä aiheesta, nimittäin tukikelpoisuutta koskeviin täytäntöönpanoasetuksiin ehdotetusta muutoksesta, oli järjestettävä komiteassa kirjallinen äänestys, koska jäsenvaltioilla oli asiasta erittäin poikkeavia näkemyksiä.

Näiden keskustelujen tulokset ovat vaikuttaneet 25.4.2003 hyväksytyn hallinnoinnin yksinkertaistamista koskevan komission tiedonannon sisältöön.

4.2. Euroopan sosiaalirahastokomitea

ESR-komitea piti neljä täysistuntoa vuonna 2002, ja sen tekninen työryhmä kokoontui seitsemän kertaa.

Komitea antoi lausuntonsa kahdesta menettelystä: asetusten (EY) N:o 1685/2000 ja N:o 485/2001 tarkistamisesta sekä komission ehdokasmaita varten antamista alustavista täydentävistä suuntaviivoista.

Komiteassa käsiteltiin laajasti erilaisia Euroopan sosiaalirahaston toimintaan vuoden 2002 aikana liittyneitä asioita. Erityisesti on mainittava keskustelu Euroopan työllisyysstrategian arvioinnin tuloksista sekä siihen ehdotetusta menettelyn ja aikataulun tarkistamisesta, jotta ne olisivat yhdenmukaiset talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen kanssa. Komitea käytti samaten huomattavan paljon aikaa paitsi suoraan sosiaalirahastoa koskevien myös sellaisia ohjelmia koskevien arviointiasioiden käsittelyyn, joista oli hiljattain valmistunut arviointiraportteja. Lisäksi komitealle toimitettiin selvitykset ESR:sta annetun asetuksen 6 artiklassa säädettyjen toimien edistymisestä sekä tarjouspyyntöjen julkaisemisen että vuosikertomuksen osalta. Se sai raportin komission teettämästä ESR:n täytäntöönpanoa kaudella 2000-2006 käsittelevästä tutkimuksesta, jossa analysoitiin jäsenvaltioiden ohjelma-asiakirjoissa Euroopan työllisyysstrategialle varattuja tukia. Komitealle tiedotettiin säännöllisesti laajentumisneuvottelujen etenemisestä. Vuoden viimeiseen kokoukseen osallistui myös ehdokasmaiden edustajia, ja siinä keskityttiin pääasiassa tarkastelemaan ESR:n täytäntöönpanoa ehdokasmaissa liittymisen jälkeen.

Teknisen työryhmän tärkein keskustelunaihe vuonna 2002 oli yksinkertaistaminen, ja aiheen käsittely huipentui rakennerahastokomiteoiden yhteiseen kokoontumiseen marraskuussa 2002. Työryhmässä tarkasteltiin myös muita ESR:n hallinnolliseen ja taloudelliseen täytäntöönpanoon liittyviä asioita.

4.3. STAR-komitea (maatalouden rakenteiden ja maaseudun kehittämisen hallintokomitea)

STAR-komitea kokoontui 13 kertaa vuonna 2002. Se toimi asetuksen (EY) N:o 1260/99 47 artiklan 3 kohdassa säädetyn menettelyn mukaisesti hallintokomiteana antaessaan myönteisen lausunnon asetuksesta (EY) N:o 2251/2002, jolla muutetaan yhteisön tuesta maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskeville liittymistä valmisteleville toimenpiteille jäsenyyttä hakeneissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa liittymistä edeltävänä aikana annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1268/1999 soveltamista koskevista säännöistä annettua komission asetusta (EY) N:o 2759/1999.

Komitea antoi myönteiset lausunnot 47:stä asetuksen (EY) N:o 1257/99 44 artiklan 2 kohdan mukaisesta maaseudun kehittämissuunnitelmasta sekä 15 tarkistuksesta asetuksen (EY) N:o 1268/99 4 artiklan mukaisiin maaseudun kehittämissuunnitelmiin.

Lisäksi komitea kävi viidessä kokouksessa laajoja keskusteluja maaseudun kehittämistä koskevan yhteisön politiikan yksinkertaistamisesta, mikä sai komission esittämään asiasta yksityiskohtaisia lainsäädäntöehdotuksia joulukuussa 2002.

4.4. Kalastus- ja vesiviljelykomitea

Kalastus- ja vesiviljelykomitea kokoontui seitsemän kertaa vuonna 2002, ja vuoden aikana sitä konsultoitiin yhden kerran kirjallisessa menettelyssä (asetuksiin (EY) N:o 1685/2000 ja N:o 438/2001 ehdotetuista muutoksista).

Komitealle toimitettiin tiedot:

- KOR-ohjelmien jälki- ja väliarviointeja koskevista järjestelyistä,

- rakennerahastojen täytäntöönpanossa havaittujen sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamisesta ja kauden 1994-1999 ohjelmien päättämisestä

- toimenpideohjelmien/YOA:n päättämisestä ja n+2-säännöstä

- MOO IV:n ja siihen liittyvien tukiohjelmien täytäntöönpanosta

- komission ehdotuksista rakennerahastojen hallinnon yksinkertaistamiseksi

- innovatiivisia toimia koskevan ehdotuspyynnön tuloksista

- komission antamista alustavista täydentävistä suuntaviivoista ehdokasmaita varten (rakennerahastot ja koheesiorahasto).

5. Suhteet muihin toimielimiin

Euroopan parlamentti

Vuoropuhelua Euroopan parlamentin kanssa käytiin sekä täysistunnoissa että valiokuntien kokouksissa, etenkin aluepolitiikka- liikenne- ja matkailuvaliokunnassa (RETT), budjettivaliokunnassa (COBU) ja perussopimusasioiden valiokunnassa.

Täysistunnoissa hyväksytyistä päätöslauselmista on aiheellista mainita seuraavat:

- 13. kesäkuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin päätöslauselma komission tiedonannosta laajentumisen vaikutuksesta ehdokasmaita reunustaville alueille - yhteisön rajaseututoiminta (perustuu aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnassa 21. maaliskuuta 2002 hyväksyttyyn Sommerin mietintöön);

- 13. kesäkuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin päätöslauselma seuraavista asiakirjoista: a) Komission kertomus - Rakennerahastot 2000 - 12. vuosikertomus b) Komission kertomus - Koheesiorahaston vuosikertomus 2000 ja c) Komission kertomus - Liittymistä edeltävää rakennepolitiikan välinettä (ISPA) koskeva vuosikertomus 2000 (perustuu aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnassa 22. toukokuuta 2002 hyväksyttyyn Turcon mietintöön);

- 7. marraskuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin päätöslauselma komission tiedonannosta "Taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevä ensimmäinen väliraportti" (perustuu aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnassa 10. lokakuuta 2002 hyväksyttyyn Schroedterin mietintöön);

- 20. marraskuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston päätökseksi Ranskan merentakaisten departementtien meriverojärjestelmästä (perustuu aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnassa 8. lokakuuta 2002 hyväksyttyyn Sudren mietintöön);

- 20. marraskuuta 2002 annettu Euroopan parlamentin lainsäädäntöpäätöslauselma ehdotuksesta neuvoston asetukseksi yhteisön rahoitustuesta Irlannin kansainväliselle rahastolle (perustuu aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnassa 8. lokakuuta 2002 hyväksyttyyn Caverin mietintöön).

Aluepolitiikka-, liikenne- ja matkailuvaliokunnan lisäksi ensimmäisestä väliraportista antoivat lausuntonsa myös maatalousvaliokunta ja ulkoasioiden valiokunta.

Schroedterin mietinnössä tuettiin komission kantaa seuraavista kohdista: laajentumisen haaste ja alueiden välisten erojen kasvaminen EU:ssa edellyttää vahvan, solidaarisen ja kumppanuuteen perustuvan koheesiopolitiikan jatkamista; koheesiopolitiikan nykyistä 0,45 %:n osuutta unionin BKT:stä ei voida alittaa vaarantamatta vakavasti laajentumiseen liittyvien koheesiotavoitteiden saavuttamista ja koko koheesiopolitiikan uskottavuutta; laajentumista edeltävänä aikana koheesiopolitiikkaa on tarkistettava laajentuneen unionin uudenlaiset olosuhteet huomioon ottavaksi; on edistettävä kestävää kehitystä ja alueellista koheesiota Euroopassa sekä tuettava monikeskuksisen, sopusointuisen ja tasapainoisen Euroopan kehittämistä Euroopan aluekehityssuunnitelman (ESDP) mukaisesti; pysyvät maantieteelliset haittatekijät on otettava asianmukaisesti huomioon (etenkin kaikkein syrjäisimmillä alueilla); rajat ylittävää yhteistyötä on vahvistettava; on torjuttava kaikki pyrkimykset Euroopan rakennepolitiikan uudelleenkansallistamiseksi; on tiedostettava kumppanuuden merkitys ja harkittava kolmen osapuolen sopimuksia komission, alueiden ja jäsenvaltioiden välillä.

Mietinnössä tuodaan esille myös muita huolenaiheita: BKT:n ohella on syytä ottaa huomioon muitakin indikaattoreita alueiden tukikelpoisuuden määrittämiseksi; työllisyys-, maatalous-, ympäristö-, liikenne- ja talouspolitiikka on sidottava kestävän aluekehityksen tavoitteisiin; ehdokasmaiden hallinnollisia valmiuksia on lisättävä; koheesiopolitiikan täytäntöönpanosta on tehtävä joustavampaa, ja rahastojen hallinto olisi hajautettava asteittain, kunhan samanaikaisesti määrätään niiden käytön tehokkaasta ja tiukasta valvonnasta; tuella on lisättävä alueellista kilpailukykyä; alueiden on annettava toteuttaa omia kehitysstrategioitaan; on ottava käyttöön periaate "yksi ohjelma - yksi rahasto" ja annettava alueille enemmän vastuuta täytäntöönpanosta.

Mietinnössä vaaditaan, että ennen kolmatta väliraporttia Euroopan komissio:

- ehdottaa aikataulua, jolla taataan, että ohjelmakauden 2007-2013 ohjelmasuunnittelu voidaan aloittaa 1. tammikuuta 2007;

- esittää ehdotuksia siitä, miten EU:n eri politiikkojen johdonmukaisuutta voitaisiin huomattavasti parantaa taloudelliseen ja sosiaaliseen koheesioon vaikuttavalla tavalla;

- esittää yhteisöaloitteiden ja tavoite 2 -ohjelmien tulevaisuutta koskevia ehdotuksia.

Alueiden komitea

Alueiden komitean puheenjohtajan Jos Chabertin ja komission puheenjohtaja Prodin välillä 24. syyskuuta 2001 allekirjoitetun yhteistyöpöytäkirjan perusteella komissio hyväksyi huhtikuussa käsikirjan, jossa määrätään komission ja alueiden komitean välisistä poliittisista suhteista, ohjelmatyön käytännön järjestelyistä sekä komission osallistumisesta alueiden komitean työhön.

Tässä yhteydessä komissaari Barnier pyysi 12. heinäkuuta 2002 alueiden komitean uudelta puheenjohtajalta Albert Borelta rakennerahastojen täytäntöönpanon tulevaa kehitystä ennakoivaa mietintöä, jossa keskityttäisiin tarkastelemaan, millä tavoin koheesiopolitiikan hallintoa voitaisiin yksinkertaistaa vuoden 2006 jälkeen. Tämä Fitton (PPE/Italia) ja Van Cauwenberghen (PSE/Belgia) valmistelema alueiden komitean mietintö esiteltiin Helsingissä 4. joulukuuta 2002.

Alueellista yhteenkuuluvuuspolitiikkaa käsittelevä valiokunta (COTER) antoi samana päivänä Urban-aloitetta koskevan lausunnon Sally Powellin (PSE / Yhdistynyt kuningaskunta) esittelemän mietinnön perusteella.

Komissio osallistui marraskuussa 2002 keskusteluun Euroopan parlamentin perussopimusasioiden valiokunnan puheenjohtajan (Napolitano) laatimasta valmisteluasiakirjasta, jonka perusteella alueiden komitea laati Lordi Topen (ELDR / Yhdistynyt kuningaskunta) johdolla oman mietintönsä asiasta. Mietinnössä toivottiin, että paikallisille ja alueellisille yhteisöille myönnettäisiin toissijaisuusperiaatteen mukaisesti oikeus vedota Euroopan yhteisöjen tuomioistuimeen ja että alueiden komitea saisi EU:n toimielimen aseman.

Lisäksi alueiden komitean COTER-valiokunta antoi vuonna 2002 lausuntonsa "taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevästä ensimmäisestä väliraportista". Lausunnon valmistelija Ambrosio (PSE/Italia) painotti tässä yhteydessä erityisesti alueiden välillä vallitsevia eroja sekä muita heikommassa asemassa olevien alueiden syrjäytymistä.

Komissio ryhtyi vuonna 2002 jatkotoimiin 2002 "rajat ylittävästä ja alueiden välisestä yhteistyöstä laajentuneessa Euroopassa" sekä "EU:n saarialueista ja niiden näkymistä unionin laajentumisen kynnyksellä" annettujen alueiden komitean lausuntojen perusteella.

Talous- ja sosiaalikomitea

Komission puheenjohtaja Prodin ja talous- ja sosiaalikomitean varapuheenjohtajan Frerichsin välillä 24. syyskuuta 2001 allekirjoitetun yhteistyöpöytäkirjan perusteella komissio hyväksyi huhtikuussa 2002 käsikirjan, jossa määrätään komission sekä talous- ja sosiaalikomitean välisistä poliittisista suhteista, ohjelmatyön käytännön järjestelyistä sekä komission osallistumisesta komitean työhön.

Tässä yhteydessä komissaari Barnier pyysi 23. heinäkuuta 2002 talous- ja sosiaalikomitean puheenjohtajalta Frerichsiltä valmistelevaa lausuntoa "muiden yhteisön politiikkojen vaikutuksista taloudelliseen ja sosiaaliseen koheesioon". Raportin laatiminen annettiin Dassisin (Kreikka / ryhmä II) tehtäväksi.

Malosse (Ranska / ryhmä II) täydensi huhtikuussa 2001 hyväksyttyä "taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevästä toisesta väliraportista" annettua lausuntoa heinäkuun täysistunnossa yksimielisesti hyväksytyllä lausunnolla "koheesiopolitiikan tulevaisuudesta laajentumisen jälkeen".

Christie (Yhdistynyt kuningaskunta / ryhmä I) valmisteli "taloudellista ja sosiaalista koheesiota koskevaa strategiaa" käsittelevän oma-aloitteisen lausunnon, jossa korostettiin muun muassa saaristojen, vuoristoseutujen, harvaan asuttujen alueiden ja erittäin syrjäisten alueiden erityistarpeita.

Lopez Almendarizin (Espanja / ryhmä II) laatima oma-aloitteinen lausunto "Euroopan unionin syrjäisimpien alueiden tulevasta strategiasta" hyväksyttiin toukokuussa pidetyssä täysistunnossa.

Vassilarasin (Kreikka / ryhmä III) laatima lausunto "pk-yrityksistä unionin saarialueilla" hyväksyttiin huhtikuun täysistunnossa. Toinen Bastianin (Ranska / ryhmä III) valmistelema lausunto "vuoristoalueiden tulevaisuudesta" hyväksyttiin syyskuun täysistunnossa.

Komissio ryhtyi vuonna 2002 jatkotoimiin kaikkiaan viiden talous- ja sosiaalikomitean lausunnon perusteella.

6. Tiedotus ja viestintä

EAKR

Aluepolitiikan viestintästrategian painopisteet vuonna 2002 myötäilivät koko pääosaston toimintalinjoja, jotka olivat seuraavat:

- lisätään rakennepolitiikan näkyvyyttä ja lisäarvoa yhteisön kansalaisille ("suuri yleisö"), ja

- parannetaan tuloksia varmistamalla tietojen ja hyvien käytäntöjen mahdollisimman laaja levittäminen toimijoille ("valveutunut yleisö").

Komissio, jäsenvaltiot ja alueet jakavat nämä tehtävät niin, että kukin näistä kolmesta tähtää eri kohderyhmiin. Jäsenvaltioissa olevien ohjelmien hallintoviranomaisten tehtävänä on asetuksen (EY) N:o 1159/2000 (tiedotus ja mainonta) mukaisesti tiedottaa kansalaisille rakennerahastojen toiminnasta ja hankkeista. Vuonna 2002 lisättiin ponnisteluja tämän toiminnan tukemiseksi ja koordinoimiseksi sekä hyvien käytäntöjen levittämiseksi järjestämällä maaliskuussa laaja konferenssi aiheesta "Yhteistyöllä tehokkaaseen tiedotukseen rakennerahastojen toiminnasta". Konferenssissa keskityttiin tavoite 1 -alueisiin ja niille myönnettyihin aluekehitysrahaston, maatalouden ohjausrahaston ja sosiaalirahaston tukiin. Tämän kokouksen jälkeen jäsenvaltioiden ja komission tiedotusviranomaisista koostuva työryhmä (SFIT: Structural Funds Information Team) kokoontui vielä kahdesti laatimaan suosituksia eri aiheista. Työryhmän jäsenten ja muiden sidosryhmien välistä päivittäistä yhteydenpitoa helpottamaan otettiin käyttöön sähköisen viestinnän väline.

Erityistoimien keskipisteenä vuonna 2002 oli näkyvyyden parantaminen yhteisön lisäarvon vahvistamiseksi koheesiopolitiikassa, koheesiopolitiikan tulevaisuuden valmisteleminen laajentuneessa unionissa sekä verkostojen tehokkuuden kehittäminen ottamalla eurotietokeskukset ja tiedotusvälineet mukaan toimintaan. Aluepolitiikkaan liittyvän toiminnan kohokohtia olivat muun muassa seuraavat tapahtumat:

- Taloudellista ja sosiaalista koheesiota käsittelevän ensimmäisen väliraportin julkaiseminen toi toisesta koheesioraportista käytyyn keskusteluun ajantasaista materiaalia ja sai osakseen laajalti julkisuutta lehdistössä ja muissa tiedotusvälineissä.

- Vuoden 2002 kävijämäärä nosti uudistuneen Inforegio-sivuston kolmanneksi suosituimmaksi Europa-palvelimen sivustoksi.

- Inforegio news -tiedotuslehden kuukausittaista toimitusta jatkettiin entiseen tapaan, ja sillä on yli 60 000 lukijaa. Inforegio Panorama -lehteä julkaistaan neljännesvuosittain.

- Inforegio-sivuston "news room" -uutissivun käyttö lisääntyi vuoden jälkipuoliskolla, kun sinne alettiin viedä tuoreita tapahtumailmoituksia ja uutiskatsauksia.

- Vuoden kuluessa järjestettiin useita tärkeitä tapahtumia, muun muassa Brysselin "lisäarvokonferenssi" (yksi toisessa koheesioraportissa sekä ensimmäisessä väliraportissa mainittuja näkökohtia käsittelevistä seurantatapahtumista), Lontoossa pidetty "Cities for Cohesion" (Kaupungit koheesion puolesta) -tapahtuma, jossa käynnistettiin keskustelu paikallisviranomaisten kanssa tulevan koheesiopolitiikan kaupunkiasioista, sekä Brysselissä järjestetty "vuoristoseminaari", jossa tarkasteltiin toisessa koheesioraportissa esille tuotuja alueellisen koheesion näkökohtia.

- Aluelehdistölle järjestettiin muutamia erityistapahtumia: seitsemän tapahtumaa Saksassa, yksi tapahtuma Sevillassa Espanjan puheenjohtajakauden aikana sekä vielä yksi tapahtuma Aalborgissa Tanskan puheenjohtajakauden avaukseksi. Ne kaikki organisoitiin yhdessä näissä maissa sijaitsevien komission edustustojen kanssa.

- Aluepolitiikan pääosaston Brysselissä sijaitseville alueiden edustustoille järjestämien erityisseminaarien sarjaa jatkettiin kokouksilla, joiden aiheita olivat ensimmäinen koheesiota käsittelevä väliraportti, Urban-yhteisöaloite, tiedotus- ja mainontasäännöt sekä Interreg.

- lisäksi ulkopuoliset organisaatiot organisoivat 34 muuta tapahtumaa, joihin aluepolitiikan pääosasto lähetti puhujia ja järjesti näyttelyosastoja. Tapahtumat houkuttelivat paikalle noin 17 000 osanottajaa kaikkialta Euroopasta.

KOR

Kalastus- ja vesiviljelyalan tiedotus ja mainonta keskittyivät yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) uudistukseen, jota koskeva komission ensimmäinen ehdotuspaketti esitettiin toukokuussa ja hyväksyttiin neuvostossa joulukuun lopussa. Luennoitsijaryhmät ("blue teams") kiersivät koko kesän ajan jäsenvaltioissa esittelemässä sidosryhmille ja tiedotusvälineille YKP:n uudistusta ja etenkin sen vaikutuksia kalastusalan rakennetukiin. Laivaston ylikapasiteetti verrattuna käytettävissä olevien kalavarojen vähyyteen sekä tämän epätasapainon vaikutus alan taloudelliseen kannattavuuteen ja työllisyyteen johtivat tukien uudelleenjakoon, joka vaati huomattavan laajaa vuoropuhelua ja yhteydenpitoa kaikkien sidosryhmien kanssa ja niiden välillä. Kesäkuussa järjestettiin Internetin kautta reaaliaikainen keskustelu komissaari Fischlerin kanssa.

Esitteestä "Kalatalouden ohjauksen rahoitusväline; opas" julkaistiin uusi versio, johon sisällytettiin YKP:n uudistuksessa KOR-sääntöihin tulleet muutokset. Esite julkaistaan vuonna 2003.

Kalastusalan rakenteita esittelevien audiovisuaalisen viestinnän toimien tueksi perustettiin kuva- ja videopankki. Sitä varten tehtiin kuvauksia Espanjassa, Italiassa ja Skotlannissa. Kuvamateriaalia annettiin maksutta tiedotusvälineiden käyttöön.

Lisäksi painettiin kaksi julistekarttaa, joissa annetaan tietoja kahdesta jatkuvasti kasvavasta toimialasta: "Kalajalostusteollisuus Euroopan unionissa" (tuotanto- ja työllisyys- ym. tilastot) ja "Vesiviljely Euroopan unionissa" (tärkeimmät tuotantolajit jäsenvaltioittain)

Kohdennettuja toimia jatkettiin muun muassa

- osallistumalla Brysselissä huhtikuussa pidetyille kansainvälisille European Seafood -messuille, jotka keskittyivät kalastus- ja vesiviljelytuotteiden jalostukseen ja markkinointiin;

- jakamalla tietoa aikakausjulkaisun "Kalastus Euroopassa" välityksellä;

- lisäämällä tietoja yhteistä kalastuspolitiikkaa käsittelevällä Internet-sivustolla sijaitsevaan otsikkoon, josta pääsee selaamaan kalastus- ja vesiviljelyalan rakennetukiin liittyviä tietoja.

EMOTR

Komissio jatkoi tiedottamista EMOTR:sta rahoitettavista maaseudun kehittämistoimista muun muassa maatalouden pääosaston Internet-sivuston osastossa "Maaseudun kehittäminen" sekä pääosaston kuukausittaisessa tiedotuslehdessä, jossa vuoden 2002 mittaan kerrottiin useaan otteeseen uutisia maaseudun kehittämisestä.

Yksi vuoden 2002 tärkeistä tapahtumista oli komission tiedonanto "Yhteistä maatalouspolitiikkaa koskeva väliarviointi". Komissio julkaisi tiedonannon sekä Internet-sivustollaan että esitteenä, johon sisältyy uudistuksen vaikutuksia maaseudun kehittämispolitiikkaan käsittelevä luku.

LIITE 1 OHJELMIEN TOTEUTUMINEN JÄSENVALTIOISSA

belgia

1. Tavoite 1

EAKR

Vallonian alueen toimitettua vuonna 2002 täydellisen luettelon Natura 2000 -alueista Vallonian yhtenäisiin ohjelma-asiakirjoihin (YOA) sisältyviltä kahdelta toimenpiteeltä keskeytettyjä maksuja voitiin jatkaa.

Hainaut'n tavoitteen 1 YOA:n täydennystä muutettiin sen jälkeen, kun komissio oli hyväksynyt rahoitusjärjestelyt.

Seurantakomitea piti kaksi kokousta: ensimmäisessä 27. kesäkuuta 2002 pidetyssä kokouksessa seurantakomitean jäsenten tehtävänä oli tarkastaa ja hyväksyä vuoden 2001 täytäntöönpanokertomus. Komitea kieltäytyi aluksi hyväksymästä kertomusta, koska ESR:a koskevia lukuja ei ollut päivitetty. Kertomus toimitettiin täydennettynä komissioon 20. syyskuuta 2002. Komissio hyväksyi sen 25. lokakuuta 2002, mutta pyysi lisätietoja yhdestä hankkeesta (PASS), jonka oli ilmoitettu kärsivän talousvaikeuksista.

Tavanomaisten hallintoasioiden ohella 17. joulukuuta 2002 pidetyssä seurantakomitean toisessa kokouksessa käytiin komission aloitteesta keskustelua tutkimusta, kehitystä ja innovaatioita edistävien tukitoimien laadusta. Tämä innosti työmarkkinaosapuolia osallistumaan yhä ahkerammin komitean työskentelyyn.

Jo hyväksyttyjen hankkeiden toteuttamista jatkettiin, ja ohjelmaryhmä aloitti jäljellä olevalla rakennerahastojen tuella (noin kolmannes käytettävissä olevasta budjetista) rahoitettavien hankkeiden valinnan käymällä läpi hanke-ehdotukset.

EAKR:n korvattavaksi esitetyt menot olivat vuoden 2002 lopussa yli 93 miljoonaa euroa eli noin 23 % käytettävissä olevista tuista. Kaikissa hankkeissa toteutuivat menoennusteet, jotka oli sovitettu maksusitoumusten kehitykseen niin, ettei n+2-sääntö johtaisi määrärahojen menetyksiin. Viimeinen maksupyyntö kuitenkin saapui perille vasta hakemusten jättämiselle asetuksessa (EY) N:o 1260/99 säädetyn määräpäivän eli 31. lokakuuta 2002 jälkeen.

KOR

Komission 16. toukokuuta 2000 hyväksymässä tavoite 1 -alueiden YOA:ssa 2000-2006 osoitettiin KOR-toimiin 1,7 miljoonaa euroa. Varat on tarkoitus käyttää lähinnä kalanjalostusta koskeviin investointeihin.

Belgian viranomaiset eivät vuoden 2002 loppuun mennessä olleet tehneet näistä KOR-määrärahoista ainuttakaan maksusitoumusta. Ennakkoa lukuun ottamatta rahastosta ei suoritettu lainkaan maksuja vuonna 2002. N+2-säännön mukaan KOR-tuista pitäisi näin ollen vapauttaa 81 200 euroa vuonna 2003.

EMOTR

Hainaut'n tavoitetta 1 koskevan YOA:n toimintalinjaan 3 kuuluvien EMOTR-rahoitteisten toimenpiteiden täytäntöönpanosäännöt on määritelty Vallonian maaseudun kehittämissuunnitelmassa. YOA:ssa toimintalinjaan 3 varattiin 41,572 miljoonan euron tuet. Vuoden 2002 lopussa maksusitoumukset olivat 16,320 miljoonaa euroa ja maksut 7,532 miljoonaa euroa.

ESR

Kun Hainaut'n tavoitteen 1 YOA:n hyväksymisestä on kulunut kaksi vuotta, ohjelmaan on hyväksytty yli 150 EAKR:sta rahoitettavaa hanketta, joissa rakennerahastojen tuen osuus on yli 410 miljoonaa euroa eli yli 2/3 käytettävissä olevasta budjetista. Ohjelman tärkeimmät toimenpiteet, joista on tehty maksusitoumuspäätökset, ovat teollisuus- ja palvelualan investointeihin kohdistuvat tukitoimenpiteet, uudet rahoitusjärjestelyt, osaamiskeskusten (tutkimuskeskusten) tukeminen sekä matkailu- ja kulttuuripotentiaalin hyödyntäminen. Menojen toteutumisaste on yhä heikohko, noin 30 miljoonaa euroa eli 5 % käytettävissä olevista varoista.

ESR tukee Hainaut'n tavoitteen 1 YOA:a 191,9 miljoonalla eurolla. Tämä summa on varattu YOA:n toimintalinjaan 2 (tutkijaresurssien hyödyntäminen ja keskittäminen) sisältyvän erityistoimen toteuttamiseen sekä toimintalinjojen 5 (ennalta ehkäisevä lähestymistapa työmarkkinoilla) ja 6 (työelämään paluun ja sosiaalisen integraation helpottaminen) loppuun saattamiseen. Tuen avulla toimintalinjassa 2 voidaan tarjota nuorille tutkijoille täydennyskoulutusta kaikkiaan 39 yrityksessä ja järjestää vuonna 2003 vielä 15 muuta samantyyppistä koulutuspaikkaa. ESR:n tukitoimet ovat kehittyneet kaiken kaikkiaan tyydyttävästi ja suunniteltujen tavoitteiden mukaisesti. Vuoden 2002 lopussa 40 % ESR-tuista oli sidottu.

2. Tavoite 2

EAKR

Vallonian alueen seurantakomitea hyväksyi 22. huhtikuuta 2002 kahden tavoite 2 -ohjelman ohjelma-asiakirjan täydennykset ja esitteli ne 23. toukokuuta 2002 komissiolle, joka hyväksyi ne 9. heinäkuuta 2002. Täytäntöönpanokertomukset olivat melko suppeita kovin lyhyen tarkastelujakson takia, sillä YOA:t oli hyväksytty vasta joulukuussa 2001. Vuoden 2002 lopussa hankkeiden valintamenettely ei ollut päässyt juuri alkua pidemmälle.

Alueelle perustettiin ohjauskomitea laatimaan tarjouseritelmiä Vallonian YOA:n väliarviointeja koskevaa tarjouspyyntöä varten. Tarjouskilpailun antina saadut ehdotukset analysoitiin, ja kunkin YOA:n arvioijiksi valitut ehdokkaat toimitettiin ennen vuoden loppua valtiontalouden tarkastusviraston hyväksyttäviksi.

Brysselin pääkaupunkialueella oli vuonna 2002 vuorossa ohjelma-asiakirjan täydennyksen täytäntöönpano, ja ensimmäisiä hankkeita alettiin toteuttaa kentällä. Alue lähetti komissiolle kaksi ensimmäistä välimaksun maksatushakemusta.

Kesä- ja marraskuussa kokoontunut seurantakomitea aloitti yhteistyökumppaneiden kanssa perusteelliset keskustelut rahoitusjärjestelyistä ja erityisesti tavoite 2 -ohjelmassa edistetystä alkupääomarahastosta.

Seurantakomitea vahvisti tarjouseritelmät ohjelman väliarvioinnista vastaavien ehdokkaiden valintaa varten; arvioijien valinta suoritetaan vuoden 2003 alussa, ja arvioinnin on määrä päättyä syksyllä 2003.

Flanderin alueella vuosi 2002 oli neljän tavoite 2 -ohjelman varsinainen aloitusvuosi eritoten niillä alueilla, jotka nyt saivat ensimmäistä kertaa tukea EU:n rakennerahastoista: komissiohan hyväksyi kaksi ohjelma-asiakirjan täydennystä vasta lokakuussa 2001 ja loput kaksi marraskuun 2001 lopussa.

Kaikkien neljän ohjelman käynnistyttyä Flanderin alue lähetti niistä välimaksun maksatushakemuksen komissiolle 18 kuukauden kuluessa tukipäätöksestä, joten yhtään määrärahoja ei tarvinnut vapauttaa.

Lukuun ottamatta Flanderin alueen kaupunkiohjelmien (Antwerpen ja Ghent) yhteisrahoitusmenettelyihin liittyviä ongelmia sekä Länsi-Flanderissa ilmenneitä selviä vaikeuksia saada ohjelmaan uusia ESR-hankkeita ohjelmien etenemisessä ei ole erityistä huomauttamisen aihetta, jollei sellaiseksi lueta Länsi-Flanderin ESR-tukien menettämisen vaaraa n+2-säännön takia.

Neljän ohjelman seurantakomitea piti kolme kokousta, jotka ajoittuivat huhti-, kesä- ja marraskuulle 2002. Viimeisessä kokouksessa vaihdettiin näkemyksiä kulttuuri- ja luonnonperinnön hyödyntämisestä matkailun edistämisessä. Jokaista seurantakomitean kokousta seurasi vierailu hankekohteissa pääohjelman toteutusalueella, jolloin sekä komissiolla että muiden ohjelmien edustajilla oli tilaisuus arvioida henkilökohtaisesti hankkeiden laatua ja edistymistä Flanderissa. Limburgin maakunnassa (tammikuu 2002) ja Ghentissä (lokakuu 2002) järjestettiin komission ja hallintoviranomaisten välinen tapaaminen, johon liittyi käyntejä hankekohteissa. Lisäksi komissaari Barnier kävi Flanderin hallituksen kutsusta tutustumassa Limburgin maakunnan hankkeisiin 14. kesäkuuta 2002.

Marraskuussa 2002 kokoontunut seurantakomitea teki päätökset tarjousten hyväksymisestä neljän ohjelman (sekä Antwerpenin Urban II -ohjelman) väliarviointia varten. Kokousta edelsi komission edustajien sekä ohjelmien hallintoviranomaisten ja sihteeristöjen välinen tapaaminen, jossa vertailtiin saatuja tarjouksia.

ESR

Belgiassa hyväksyttiin viisi ohjelmaa, joihin sisältyy kaksi tavoite 2 -ohjelmaa ja kolme siirtymäkauden tuella rahoitettua entisten tavoitteiden 2 ja 5b ohjelmaa.

Vallonian alueella toteutettavat kaksi tavoite 2 -ohjelmaa ovat Meuse-Vesdren alueen (EAKR ja ESR: 158,3 miljoonaa euroa) ja Dinant-Philippevillen maaseutualueen (EAKR ja ESR: 58,4 miljoonaa euroa) ohjelmat.

Kaudella 2000-2006 Meuse-Vesdren tavoite 2 -suunnitelman tavoitteena on edistää tukikelpoisen alueen taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia vahvistamalla sen asemaa kaupunkikeskuksena. Tavoitetta 2 koskeva yhtenäinen ohjelma-asiakirja sisältää viisi toimintalinjaa, joita tuetaan teknisellä avulla. Toimintalinjat ovat seuraavat: 1. tuotantorakenteen monipuolistaminen, 2. osaamisyhteiskuntaan siirtyminen, 3. työvoiman työllistettävyyden ja ammattitaidon parantaminen, 4. kansainvälisen toiminnan tukeminen ja 5. kestävä kaupunkikehitys.

Dinant-Philippevillen tavoite 2 -suunnitelman yleistavoitteena on vauhdittaa ja tukea alueen omia kehitysmahdollisuuksia. Suunnitelmassa on kolme toimintalinjaa, joiden lisäksi annetaan teknistä apua: 1. markkinatalouden omien kehitysmahdollisuuksien kannustaminen ja tukeminen, 2. maaseutusuunnittelu ja 3. työvoiman työllistettävyyden ja ammattitaidon parantaminen.

Nykyisellä ohjelmakaudella Flanderi saa yhteisöltä kaikkiaan 186,4 miljoonan euron määrärahat, joista 148,2 miljoonaa euroa on tarkoitettu varsinaisille tavoite 2 -alueille ja 38,2 miljoonaa euroa siirtymävaiheessa oleville alueille. Ne jakautuvat neljälle ohjelmalle (yksi kutakin aluetta kohti, Vlaams Brabantia lukuun ottamatta), joista tehtiin päätökset touko- ja kesäkuussa 2001.

Rakennetoimet keskittyvät rakennemuutosta läpikäyville alueille, etenkin Flanderin entiselle kaivosteollisuusalueelle ja Belgian rannikolle, ongelmista kärsiville kaupunkialueille (Antwerpen, Gent) sekä maaseutualueille.

Kannattaa panna merkille, että kukin alueohjelma jakautuu kahteen selvästi erilliseen osaan:

- Limburg: EU:n rahoitusosuus tässä ohjelmassa on 92,7 miljoonaa euroa (EAKR 82,1 miljoonaa euroa ja ESR 10,6 miljoonaa euroa). Yhteisön varoihin lisätään vielä Flanderin julkisen sektorin tekemät 119 miljoonan euron investoinnit ja yksityisen sektorin 28,7 miljoonan euron panos, jolloin kokonaismenoiksi saadaan 240,4 miljoonaa euroa. Ohjelman painopisteet ovat seuraavat: yksityisiä investointeja ja työllisyyttä edistävät aloitteet, paikallisen talousympäristön toimintaedellytysten optimointi sekä Hasbengouwin maaseudun kokonaisvaltainen kehittäminen.

- Kustgebied-Westhoek (Länsi-Flanderi): EU:n rahoitusosuus tässä ohjelmassa on 33 miljoonaa euroa (EAKR 30,5 miljoonaa euroa ja ESR 2,5 miljoonaa euroa ). Ohjelma koskee kalatalousalan lamasta johtuvista ongelmista kärsivää rannikkoseutua, joka saa rakennerahastojen tavoite 2 -tukea. Ohjelman toisena kohdealueena on Westhoek, entinen tavoite 5b -alue, joka nyt on oikeutettu siirtymäkauden tukeen. Yhteisön varoihin lisätään Flanderin alueen tekemät 70,6 miljoonan euron julkiset investoinnit ja yksityisen sektorin antama 13,7 miljoonan euron panos, jolloin ohjelman kokonaiskustannuksiksi saadaan 117,4 miljoonaa euroa. Ohjelman painopisteet ovat seuraavat: matkailun kehittäminen, paikallisen tuotantorakenteen vahvistaminen, jatkuva monialainen kehitys, alueen laadun parantaminen asuin- ja työympäristönä sekä koulutus ja työmarkkinat.

- Itä-Flanderi: EU tukee ohjelmaa 13,6 miljoonalla eurolla (vain EAKR:sta). Kun näihin yhteisön varoihin lisätään Flanderin alueen tekemät 32 miljoonan euron julkiset investoinnit ja yksityiseltä sektorilta tuleva 13,5 miljoonan euron rahoitusosuus, ohjelman kokonaiskustannuksiksi saadaan 59,1 miljoonaa euroa. Ohjelman painopisteet ovat seuraavat: taloudellisen aloitteellisuuden ja työllisyyden kehittäminen, kaupunki- ja maaseututaajamien kunnallistekniikan ja asukkaiden elämänlaadun parantaminen sekä matkailun kehittäminen maaseutualueilla.

- Antwerpenin alue: EU:n rahoitustuki tälle ohjelmalle on 47 miljoonaa euroa (EAKR:n tukiosuus 41,6 miljoonaa euroa ja ESR:n 5,5 miljoonaa euroa). Tähän summaan lisätään Flanderin alueen 81,5 miljoonan euron julkiset investoinnit sekä 7,3 miljoonan euron yksityiset investoinnit, jolloin ohjelman kokonaiskustannuksiksi saadaan 135,8 miljoonaa euroa. Ohjelmalla on kaksi maantieteellistä kohdealuetta. Ensimmäinen on Kempen, jossa on tavoitteena kehittää ja kunnostaa teollisuusalueita, kehittää yhteistyötä paikallisten pk-yritysten kesken, edistää uutta tieto- ja viestintätekniikkaa sekä innovaatioita etenkin kannustamalla yritysten välistä tietojenvaihtoa ja verkottumista, kehittää koulutus- ja tutkimusinfrastruktuureja sekä parantaa yhtenäistä tarjontaa matkailualalla. Toinen kohdealue on Antwerpenin koillisosa, jossa toimenpiteillä edistetään koulutusta ja parannetaan paikallisväestön ammattitaitoa, kunnostetaan kaupungin julkisia tiloja ja parannetaan niiden viihtyisyyttä, kohennetaan julkisten palvelujen laatua sekä edistetään paikallisesti tärkeiden elinkeinoalojen, kuten elintarviketeollisuuden tai vaate- ja tuotesuunnittelun, välistä synergiaa.

Muutamissa ohjelmissa hallintoalueiden pienuus on tehnyt ESR-toimien täytäntöönpanon muita työläämmäksi.

3. Tavoite 3

Komissio hyväksyi tavoitteeseen 3 viisi ammatillista koulutusta ja työllisyyttä edistävää yhtenäistä ohjelma-asiakirjaa, joita tuetaan yhteensä 765 miljoonalla eurolla. Ohjelmilla tuetaan Euroopan työllisyysstrategian täytäntöönpanoa Belgiassa.

- Liittovaltion työministeriön YOA: 69,1 miljoonaa euroa. Puolet määrärahoista osoitetaan toimenpiteisiin, joilla edistetään muita heikommassa asemassa olevien kohderyhmien sijoittumista työmarkkinoille. Muilla toimenpiteillä turvataan lähipalvelualan työpaikkoja ja edistetään miesten ja naisten tasa-arvoa työelämässä. Täytäntöönpano on nopeutunut vähitellen, ja se pääsi tyydyttävään vauhtiin vuonna 2002.

- Flanderin YOA: 376,2 miljoonaa euroa, joista 48 % osoitettiin työllistyvyyttä parantaviin ennalta ehkäiseviin toimenpiteisiin ja 21 % pitkäaikaistyöttömien ammattiin palauttamiseen. Kaikki näihin kahteen ensisijaiseen tavoitteeseen varatut määrärahat on sidottu vuoteen 2003 asti. Ohjelman muita painopisteitä ovat yritysten ja työntekijöiden sopeutumiskyvyn parantaminen, yrittäjähengen kohottaminen ja tasa-arvon lujittaminen. Kaikki painopisteet ovat nyt toteutuneet tyydyttävästi.

- Vallonian/Brysselin YOA (Hainaut'n ulkopuoliset alueet): 285,5 miljoonaa euroa, joista vuoden 2002 lopussa oli sidottu 43 %. Ensisijaisina tavoitteina on yhä työttömyyden torjunta ja koulutusmuotojen parantaminen.

- Brysselin pääkaupunkialueen YOA: 23,7 miljoonaa euroa. Vaikka pääkaupunkialue on maan tärkein työssäkäyntialue, sen työttömyysaste on Belgian korkein. Ohjelman ensisijaisena tavoitteena on torjua työmarkkinoilta syrjäytymistä, ehkäistä työttömyyttä ja parantaa paikallisten työllisyyspolitiikkojen johdonmukaisuutta. Yleisesti ottaen ohjelman täytäntöönpano on edennyt alun perin sovittujen tavoitteiden mukaisesti.

- Saksankielisen yhteisön YOA: 10,7 miljoonaa euroa. Tuella on tarkoitus vähentää pitkäaikaistyöttömyyttä, kannustaa muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden pääsyä työmarkkinoille, edistää ammatillista ja yleissivistävää koulutusta, kehittää työntekijöiden sopeutumiskykyä ja yrittäjähenkeä sekä edistää miesten ja naisten tasa-arvoa. Täytäntöönpano on edistynyt suunnitelmien mukaisesti.

4. KOR (tavoitteen 1 ulkopuolella)

Komissio teki 21. joulukuuta 2000 päätöksen tavoitteen 1 ulkopuolisten alueiden kalatalousalan rakenneohjelmasta 2000-2006. Siihen on varattu täksi kaudeksi 35,3 miljoonan euron KOR-määrärahat, jotka käytetään pääasiassa kalanjalostukseen sekä kalastuslaivaston uudistamiseen ja nykyaikaistamiseen.

Kaikki tarvittavat hallintorakenteet (ohjelma-asiakirjat, seurantakomitea jne.) ovat toimintavalmiita.

Rahoituksen täytäntöönpano on ollut melko jähmeää. Komissiolle tähän mennessä toimitetut menokorvauspyynnöt ovat noin 4 % KOR:n kokonaistuesta. Suurin osa niistä liittyy turskakannan elvyttämissuunnitelmaan ja sen puitteissa alusten väliaikaisesta käytöstäpoistosta maksettaviin palkkioihin.

Kolmen osaan jakautuvasta kalatalousalan rakenneohjelmasta 2000-2006 vastaavat Flanderi, Vallonia ja liittovaltion hallitus.

Vuonna 2002 päättyneen Belgian hallinnonuudistuksen jälkeen kalastusasiat siirtyivät kokonaan Flanderin aluehallinnon vastuulle.

Juuri hallinnonuudistus, joka vaati mittavia henkilöstömuutoksia, on yksi syy ohjelman täytäntöönpanon hitauteen.

Uusi yksinkertaistamiseen pyrkivä lähestymistapa ei vielä vaikuttanut mainittavasti ohjelman toteutukseen vuonna 2002.

5. Yhteisöaloitteet

5.1 Leader+

Komissio hyväksyi joulukuussa 2001 kaksi Leader+-ohjelmaa, jotka saivat yhteensä 15,9 miljoonaa euroa tukea. Niistä 4,3 miljoonaa euroa osoitettiin Flanderin ja 11,6 miljoonaa euroa Vallonian ohjelmaan. Molemmat ohjelma-asiakirjan täydennykset hyväksyttiin seurantakomiteassa vuonna 2002. Lisäksi valittiin 20 paikallista toimintaryhmää: 15 Valloniaan ja viisi Flanderiin.

5.2 Equal

Ranskan- ja saksankieliset yhteisöt

Vuoden 2001 lopussa valituista Equalin 43 kehittämiskumppanuudesta 38 sai vahvistuksen jatkosta, ja ne aloittivat työskentelynsä työohjelmiensa mukaisesti toukokuussa 2002. Noin 50 % hankkeista ja budjetista liittyy Euroopan työllisyysstrategiassa määriteltyyn "sopeutumiskyvyn" toimintalinjaan.

Tänä vuonna hyväksyttiin ja aloitettiin teemakohtaisia toimia, joiden tavoitteena on hyödyntää hankkeissa kehitettyjä innovatiivisia toimintatapoja erityisesti naisten ja miesten tasa-arvon alalla.

Flaaminkielinen yhteisö

Vuoden 2002 puoliväliin mennessä hyväksyttiin yhteensä 20 hanketta, joihin sidottiin 5 968 897,78 euroa. Suurin osa hankkeista liittyy "työllistettävyyden" toimintalinjaan. Tasa-arvon valtavirtaistamisstrategiaa ehdotettiin ja alettiin toteuttaa.

Belgian ohjelman hallintoviranomainen lupautui Equalin eurooppalaisen teemaryhmän puheenjohtajaksi yhdessä Saksan kanssa.

5.3 Urban

Belgiassa on käynnissä kolme Urban II -ohjelmaa. Brysselin, Antwerpenin ja Sambrevillen ohjelmat hyväksyttiin kaikki 12. marraskuuta 2001. Kukin sai EAKR:sta 7,066 miljoonan euron tuet. Brysselin ohjelman kokonaisbudjetti on 14,8, Antwerpenin 22,8 ja Sambrevillen 16,2 miljoonaa euroa. Brysselin ohjelma-asiakirjan täydennys vastaanotettiin 25. huhtikuuta 2002, Antwerpenin 4. huhtikuuta 2002 ja Sambrevillen 20. huhtikuuta 2002. Vain Brysselin ohjelmasta oli määrä toimittaa täytäntöönpanokertomus vuodelta 2001, ja se hyväksyttiin vuonna 2002.

Kaikkien kolmen ohjelman hallintoviranomaiset sijaitsevat kyseisillä alueilla. Ohjelmien seurantakomiteat kokoontuivat vuoden aikana ainakin kerran.

Ennakot (7 %) maksettiin vuoden 2001 lopussa, mutta ainuttakaan maksupyyntöä ei ole vielä saatu.

6. Ohjelmakauden 1994-1999 päättäminen

EAKR

Vallonian alueen ohjelmien ensimmäiset loppukertomukset, niihin liittyvät lopulliset menoilmoitukset ja asetuksen (EY) N:o 2064/97 8 artiklan mukaiset lausumat saapuivat komissioon joulukuussa 2002. Komission yksiköt tutkivat ohjelmien päättämisasiakirjat vuoden 2003 alussa.

Brysselin pääkaupunkialueella on päätettävänä kolme yhteisöaloiteohjelmaa tältä ohjelmakaudelta (loppuerä suorittamatta): Urban-Bryssel, Urban-Anderlecht ja Konver II Bryssel. Komissiolle ei esitetty vuoden 2002 aikana ainuttakaan muodollista hakemusta ohjelmien päättämiseksi. Brysselin viranomaiset lupasivat esittää hakemukset viimeistään asetuksessa säädettynä määräpäivänä, joka on 31. maaliskuuta 2003.

Kaikki Flanderin alueen loppukertomukset (tavoite 2, tavoite 5b, Leader, Urban, Konver, pk-yritysohjelmat, Retex ja Rechar) on toimitettu komissiolle Interreg-ohjelmia koskevia kertomuksia lukuun ottamatta, ja ensimmäiset saapuivat jo marraskuussa 2002. Lopulliset menoilmoitukset ja tarkastuslausumat lähetetään jälkikäteen sitten, kun toimivaltaiset viranomaiset ovat laatineet ne valmiiksi. Kaikki nämä asiakirjat ovat komission yksiköiden tutkittavina.

EMOTR

Päätettävänä on kaikkiaan 16 ohjelmaa, joista on maksamatta yhteensä 28,356 miljoonaa euroa tukia. Vuonna 2002 saatiin päättämisasiakirjoja vain kahdeksasta ohjelmasta.

ESR

Kauden 1994-1999 rakennerahastojen ohjelmien päättäminen on yhä kesken. Eri ohjelmien tulosten lopullista analyysiä ei ole vielä saatu päätökseen, joten seuraavassa esitetyt tulokset ovat vasta alustavia.

Alustavien tulosten mukaan Hainaut'n tavoitteen 1 yhtenäistä ohjelma-asiakirjaa (YOA) koskevien maksusitoumusten toteutumisaste on yli 98 %. Neljästä rakennerahastosta rahoitettiin pääasiassa yrityksille suunnattua suoraa tukea (investointi- ja tutkimustuet), talouskehitystä välillisesti tukevia toimenpiteitä (teollisuusalueiden kunnostaminen) sekä henkilöresurssien kehittämistä. Tutkimus- ja osaamiskeskusten kehittämistä ja varustamista jatkettiin menestyksekkäästi. Työpaikkojen määrä on kasvanut. Käytettävissä olevien arvioiden mukaan tukitoimesta on kohtuullista odottaa 12 000:ta uutta työpaikkaa.

Opetuksen nykyaikaistamista jatkettiin, ja siihen yhdistettiin opettajien perehdyttämistä uuteen tekniikkaan. Toimia ei rajoitettu vain kouluopetukseen, vaan tavoitteeksi otettiin myös aikuisten työnhakijoiden ja pk-yritysten työntekijöiden perehdyttäminen uuteen tieto- ja viestintätekniikkaan. Toimenpiteen yhteydessä on perustettu uusia rakenteita, kuten teollisuuslaitosten huoltopalveluihin erikoistunut koulutuskeskus (CEMI) ja kehittyneen teknologian keskus (CEQUAL). Lisäksi perustettiin viisi osaamiskeskusta, joiden tehtävänä on kouluttaa Hainaut'n alueelle pätevää työvoimaa.

Meuse-Vesdren tavoitteen 2 YOA:ssa määritellyt toimet ovat edelleen käynnissä. Suurin osa infrastruktuurihankkeista (kulkuyhteyksien parannustyöt, vastaanottoinfrastruktuurit, T&K, matkailuhankkeet, teollisuusalueiden kunnostus) on saatu valmiiksi. Aubangen YOA:ssa mainitun telematiikkapalvelukeskuksen rakentaminen ja elinkeinoelämän kehittämishankkeet ovat päättymässä.

Flanderissa kaikki käytettävissä olevat varat on sidottu. Maksujen toteutumisasteen perusteella molemmat tavoite 2 -ohjelmat (Limburg ja Turnhout) ovat pysyneet aikataulussa. Näiden kahden alueen ohjelmassa keskitytään palvelualan kannustamiseen varsinkin aloilla, joiden odotetaan luovan lisätyöpaikkoja naisille.

ESR:n ja EAKR:n yhdennetyt toimet tutkimuskeskusten tukemiseksi tuottivat tyydyttäviä tuloksia tavoitteissa 2 ja 5b. Henkilöresurssien alalla ovat onnistuneet erityisen hyvin toimenpiteet, joissa työntekijöille ja työnhakijoille tarjotaan lyhytaikaista koulutusta, sekä uuden teknologian alalla toteutetut koulutustoimenpiteet. Osuus- ja yhteisötalouden kehittämistoimien tuloksia voitaneen pitää tyydyttävinä, vaikka ne ovat selvästi odotettua heikompia.

Belgian viiden tavoite 3 -ohjelman määrärahat käytettiin pääasiassa pitkäaikaistyöttömien, vapautuneiden vankien, siirtolaisten, vammaisten, koulunkäyntinsä keskeyttäneiden tai ammattitaidottomien auttamiseen.

Tavoite 4 -tuen ansiosta päästiin merkittäviin saavutuksiin työntekijöiden täydennyskoulutuksen alalla. Menestyksestä huolimatta on jo käynyt selväksi, ettei viiden tavoite 4 -ohjelman määrärahoja saada kokonaan käytettyä.

Lähes kaikki KOR:sta kalatalouden rakenneohjelmalle (tavoite 5a - kalastus) myönnetyt 25,4 miljoonan euron määrärahat on sidottu. Alustavien tietojen mukaan ohjelma on toteutunut lähes kokonaan.

7. Arvioinnit ja tarkastukset

7.1 Arvioinnit

ESR

Arviointiryhmien työ keskittyi vuonna 2002 arvioijien käyttämien työmenetelmien arvioimiseen.

7.2 Tarkastukset

EAKR

Flanderi 19. ja 21. kesäkuuta 2002 (jatkoa edelliselle tarkastuskäynnille):

Valtiontalouden tarkastusviraston 5 %:n otoksen valinnassa käyttämien kriteerien avulla ei saatu riittävän edustavaa otosta eri tukimuotoja edustavista hankkeista tarkastettavista maksutapahtumista, sillä otokseen valittiin pääasiassa suurhankkeita, kun taas kaikki EU:n varojen tarkastusyksikön jo tarkastamat hankkeet jätettiin sen ulkopuolelle. Lisäksi otos valittiin huomioimatta lainkaan riskianalyysiä.

TANSKA

1. Tavoite 2

Tanskassa toteutetaan kuluvalla ohjelmakaudella vain yksi tavoite 2 -ohjelma. Sen kokonaiskustannukset ovat 617 miljoonaa euroa, joista 189 miljoonaa euroa saadaan rakennerahastojen varoista (27 miljoonaa euroa siirtymävaiheessa oleville alueille), 206 miljoonaa euroa julkiselta sektorilta ja 222 miljoonaa euroa yksityiseltä sektorilta.

Ohjelman tavoitteena on luoda edellytykset omaehtoiselle kasvulle Tanskan rakenneongelmista kärsivillä alueilla. Ohjelmassa yhdistetään Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) ja Euroopan sosiaalirahastosta (ESR) rahoitettavia toimia. Näiden rahastojen osuudet yhteisön myöntämistä varoista ovat järjestyksessä 71 % ja 29 %.

Tukikelpoisia ovat seuraavat viisi maantieteellistä aluetta:

* Bornholm (tavoite 2)

* Lolland, Falster ja Møn (tavoite 2)

* Nordjylland (tavoite 2 ja siirtymäkauden tuki)

* Osia Viborgin, Århusin, Ringkøbingin ja Sønderjyllandin alueista (tavoite 2 ja siirtymäkauden tuki)

* Sydfyn ja edellä lueteltujen alueiden ulkopuoliset saaret (tavoite 2).

Syitä tämän toimintamallin valintaan ovat lähinnä Tanskan pieni koko ja se, että tukikelpoiset alueet sijaitsevat hajallaan eri puolilla maata, jolloin niillä kaikilla on omat sosioekonomiset erityispiirteensä.

Seurantakomitea järjesti vuonna 2002 yhden kokouksen, joka pidettiin syksyllä. Kokouksessa keskityttiin lähinnä täytäntöönpanotilanteen ja muun muassa n+2-säännön tarkasteluun sekä tiedotus- ja arviointitoimiin. Komissio oli huolissaan seurantakomitean aikomuksesta kokoontua vain kerran vuodessa, mutta komitea päätti pitää tämän linjan, ellei vuoden aikana ilmenisi erityistä tarvetta ylimääräisiin kokouksiin.

Hallintoviranomaisten ja komission välinen vuosittainen tapaaminen järjestettiin 21. marraskuuta 2002. Yleisesti ottaen ohjelman katsottiin edistyneen hienosti, ja EAKR:n vielä hieman paremmin kuin ESR:n sekä rahoituksen että käytännön toteutuksen osalta.

Komissio oli vuoden 2002 loppuun mennessä suorittanut 32,3 miljoonaa euroa maksuja (EAKR ja ESR), mikä vastaa 17 %:a kokonaistuesta. Koska maksut ylittivät vuoden 2002 erän, määrärahoja ei tarvinnut palauttaa n+2-säännön takia. Vielä tarvitaan kuitenkin sinnikästä työtä, jotta myös vuoden 2002 määrärahat saadaan maksettua vuoden 2003 loppuun mennessä. Tämä koskee enimmäkseen ESR:a, mutta voi muodostua ongelmaksi myös EAKR:ssa. Tanskan viranomaiset suhtautuvat tilanteeseen kuitenkin luottavaisesti, eikä ohjelman edistymisessä ja etenkään EAKR:n määrärahojen kuluttamisessa ole tässä vaiheessa sanottavasti vaikeuksia.

Ohjelman EAKR-tuet toteutuivat käytännössä seuraavasti:

EAKR-hankkeita on kaikkiaan 334, ja niihin on myönnetty yhteensä 24,2 miljoonaa euroa tukea, joka kattaa 43 % ohjelman kokonaismäärärahoista. Lähes kolmannes hankkeista koskee yritysten investointitukia, mutta niiden osuus on vain 19 % kokonaistuesta. Eniten määrärahoja (noin 43 % kokonaistuesta) on osoitettu aluekehitystä edistäviin infrastruktuuri-investointeihin. Niihin sai rahoitusta 50 hanketta.

Ohjelman ESR-tuet toteutuivat käytännössä seuraavasti:

Yksi ohjelman neljästä painopisteestä on ammattitaidon kehittäminen, jota rahoitetaan ESR:sta. Tähän painopisteeseen sisältyy kolme toimea: 1) ammattitaidon kehittäminen yrityksissä 2) strategisen infrastruktuurin kehittäminen ja 3) ESR-toimien laadun optimointi.

Vuoden 2002 lopussa ESR-ohjelmasta oli myönnetty tukea kaikkiaan 136 hankkeelle. Noin 75 % hankkeista koski toimea, jonka tavoitteena on kehittää ammattitaitoa yrityksissä ja yrittäjiksi aikovien keskuudessa, ja loput 25 % hankkeista liittyi strategisten infrastruktuurien kehittämisen ja verkottumisen toimeen.

Vuoden 2002 loppuun mennessä tavoite 2 -ohjelman maksut olivat 8,136 miljoonaa euroa. N+2-sääntö ei johtanut määrärahojen vapauttamiseen vuonna 2002.

2. Tavoite 3

Komissio hyväksyi 24. lokakuuta 2000 noin 379 miljoonan euron arvoisen seitsenvuotisohjelman, jolla tuetaan yleissivistävää ja ammatillista koulutusta sekä työllisyyttä Tanskassa. Ohjelmassa on viisi toimintalinjaa, jotka liittyvät Tanskan työllisyyttä koskevan kansallisen toimintasuunnitelman 1999 tavoitteisiin. Toimintalinjat ovat seuraavat:

- aktiivisen työmarkkinapolitiikan lujittaminen pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi ja työmarkkinarakenteiden parantamiseksi

- kaikkien yhtäläiset mahdollisuudet työmarkkinoille pääsyyn

- ammattitaidon ja koulutuksen kehittäminen

- yrittäjyyden ja innovatiivisuuden kannustaminen.

- Lisäksi talousarviosta varataan 3 % (12 miljoonaa euroa) tekniseen apuun, jota tarvitaan ohjelman hallinnoinnissa, täytäntöönpanossa ja tulosten arvioinnissa.

Ohjelman käytännön koordinoinnista, hallinnoinnista ja seurannasta huolehtivat työministeriön alaisuudessa toimivat kansalliset työmarkkinaviranomaiset. Kuntien alueellisten sosiaalirahastokomiteoiden vastuulla ovat puolestaan hajautetusti hallinnoidut rahastot, joiden osuus on noin 75 % rakennerahastojen kokonaistuista.

Seurantakomitean viimeinen kokous pidettiin 24. tammikuuta 2003. Hallintoviranomaisen kanssa järjestettiin toinen vuotuinen tarkastelukokous 5. joulukuuta 2002.

Vuoden 2002 loppuun mennessä ESR:n tukea oli saanut noin 600 hanketta. Maksuja oli suoritettu yhteensä 52,587 miljoonaa euroa eli noin 98,9 % vuoden 2000 maksusitoumuksista. N+2-säännön nojalla on näin ollen vapautettava noin 0,6 miljoonaa euroa.

Arvioijat nimettiin vuoden 2002 puolivälissä, ja ensimmäinen arviointikertomus jätettiin joulukuussa. Vuoden 2002 arviointi kohdistui ohjelmien ja hankkeiden hallinnointiin ja tulevaisuuden kannalta tärkeisiin aiheisiin. Kertomuksessa esitetään muutamia parannusehdotuksia ohjelmien ja hankkeiden hallintoon. Siinä käsitellään seuraavia aiheita: ohjelmien suunnittelu ja käynnistäminen, tukivarojen jakautuminen ja kuluminen alueiden ja keskushallinnon kesken, innovaatiot sekä yhteydet tavoite 3 -ohjelman, kansallisen toimintasuunnitelman ja Euroopan työllisyysstrategian välillä.

3. KOR (tavoitteen 1 ulkopuolella)

Komissio hyväksyi kauden 2000-2006 rakenneohjelman 8. elokuuta 2000. KOR:sta myönnettiin siihen 205 miljoonaa euroa, ja sen kokonaisinvestoinnit ovat arviolta 1 000 miljoonaa euroa. Ohjelmassa keskitytään kalanjalostukseen, satamalaitteisiin sekä kalastuslaivastoon, jota on tarpeen nykyaikaistaa työolojen, hygienian ja pyydysten valikoivuuden parantamiseksi. Ohjelma käynnistyi suunnitelmien mukaisesti.

4. Yhteisöaloitteet

4.1 Interreg

Tanska ja Saksa toteuttavat yhdessä neljää Interreg IIIA -ohjelmaa (jatkoa viime kaudelta). Tanska osallistuu myös Interreg IIIB- ja IIIC -ohjelmiin.

4.2 Leader+

Tanskan Leader+-ohjelman 2000-2006 julkiset kokonaiskustannukset ovat 34 miljoonaa euroa, ja tästä EU-tuen osuus on 17 miljoonaa euroa. Komissio hyväksyi ohjelma-asiakirjan täydennyksen 29. huhtikuuta 2002.

Yleiseen tarjouskilpailuun osallistuneiden ehdokkaiden joukosta valittiin 12 paikallista toimintaryhmää. Niiden toimintakenttä kattaa 11 500 neliömetriä eli noin neljänneksen Tanskan alueesta, sekä noin 593 000 asukkaan väestön.

Kansallinen Leader+-ohjelma (EMOTR) hyväksyttiin vuonna 2001. Sen budjetti on 5,1 miljoonaa euroa, josta on tähän mennessä maksettu vain 7 %:n ennakko.

4.3 Equal

Tanskassa on vain yksi Equal-ohjelma (ESR), joka hyväksyttiin vuonna 2001. Sen budjetti 29,9 miljoonaa euroa, josta vuoden 2002 loppuun mennessä oli maksettu hieman yli 7 %.

Valmistelevan toiminnon 1 jälkeen 19 kehittämiskumppanuutta (Development Partnerships) hyväksyttiin jatkamaan toiminnossa 2. Tanskan Equal-ohjelman tärkein painopiste on pakolaisten, maahanmuuttajien ja heidän jälkeläistensä sosiaalinen integraatio. Muita ohjelman aiheita ovat sukupuolen mukaan eriytyneet työmarkkinat, sosiaalisesti syrjäytyneet ja vammaiset sekä turvapaikanhakijat.

Temaattinen työskentely käynnistyi Odensessa kesäkuussa 2002 pidetyllä seminaarilla, johon kaikki kehittämiskumppanuudet osallistuivat. Seminaarissa keskusteltiin kansallisten temaattisten verkostojen sisällöstä ja työmenetelmistä, ja lopuksi perustettiin neljä verkostoa, joiden aiheina ovat kumppanuus, monipuolistaminen, ammattipätevyyden tunnustaminen ja tasa-arvo.

Tanska on työllisyyttä käsittelevän eurooppalaisen teemaryhmän toinen puheenjohtajavaltio.

Tanskan arvioija nimitettiin vuoden 2002 puolivälissä, ja neljästä arviointiraportista ensimmäinen jätettiin joulukuussa 2002. Vuonna 2002 arvioinnin aiheina olivat valmisteluvaiheessa saadut kokemukset, kansallisten ja valtioiden välisten kumppanuuksien muodostaminen, hankkeiden arviointiohjeiden laatiminen, innovaatiot sekä yhteydet Equal-ohjelman, Tanskan kansallisen toimintasuunnitelman ja Euroopan työllisyysstrategian välillä.

4.4 Urban

Joulukuussa 2001 hyväksytty Århusin ohjelma on Tanskan ainoa Urban II -ohjelma. Ohjelman kokonaiskustannukset ovat 12 miljoonaa euroa, ja EAKR osallistuu siihen yhteensä 5,3 miljoonalla eurolla. Ohjelma-asiakirjan täydennys hyväksyttiin seurantakomiteassa ja toimitettiin sen jälkeen komissiolle elokuussa 2002. Århusin Urban II -ohjelman täytäntöönpanokertomus vuodelta 2001 esitettiin komissiolle heinäkuussa 2002.

Ohjelman hallintoviranomaisena toimii Tanskan kauppa- ja teollisuusvirasto, ja sen käytännön hallinnointi on siirretty Århusin Urban-sihteeristön tehtäväksi. Seurantakomitea kokoontui kahdesti vuonna 2002.

Ennakko, jonka osuus on 7 % EAKR:n kokonaistuesta tälle ohjelmalle, maksettiin maaliskuussa 2002. Komissio ei saanut lainkaan välimaksujen maksatushakemuksia vuonna 2002.

5. Ohjelmakauden 1994-1999 päättäminen

EAKR

Vuoden 2002 loppuun mennessä oli päättämättä 14 ohjelmaa, joista kaksi oli tavoite 2 -ohjelmaa, yksi tavoite 5b -ohjelma, seitsemän Interreg-ohjelmaa (kuuden hallintoviranomaiset sijaitsevat Tanskassa ja yhden Saksassa) ja neljä muita yhteisöaloiteohjelmia (pk-yritykset, Urban, Pesca ja Leader). Ohjelmia ei voitu päättää, koska komissiolle ei joko siihen mennessä ollut toimitettu tähän vaadittavia asiakirjoja tai asiakirjoissa oli puutteita.

Kahden tavoite 2 -ohjelman jälkiarviointi osoitti, että ohjelmakaudella luotiin liki 6 900 uutta työpaikkaa, mikä ylitti odotukset. Arvioinnin mukaan ESR:n määrärahojen kuluttaminen tuotti hieman hankaluuksia vuosina 1994-1996, mutta tilanne parani myöhemmin niin, että vuosina 1997-1999 noin 95 % tuista saatiin käytettyä. EAKR:n kohdalla ei ilmennyt vastaavia ongelmia, mutta muutamien hankkeiden peruunnuttua kauden lopussa vain 93 % rahoista saatiin käytettyä. Rakennerahastojen tukien tuottama yhteisön lisäarvo on selvä, sillä arviointi osoitti niiden mahdollistaneen sellaisia investointeja, joihin ei todennäköisesti muuten olisi voitu ryhtyä. Rakennerahastojen tukitoimet näyttävän myös lisänneen verkottumista ja kumppanuuksia sekä yksityisyritysten kesken että paikallisviranomaisten välillä.

EMOTR

Päätettävänä on yhteensä neljä ohjelmaa. Suurin osa päättämisasiakirjoista tuli perille vuoden 2002 jälkipuoliskolla, ja ne ovat parhaillaan komission tarkasteltavina.

ESR

Ohjelmakaudelta 1994-1999 on päättämättä viisi ohjelmaa. Komissio ei vuoden 2002 loppuun mennessä ollut saanut päättämisasiakirjoja yhdestäkään ohjelmasta. Tanskan hallintoviranomainen on luvannut lähettää päättämisasiakirjat ja loppuerien maksupyynnöt komissiolle maaliskuun 2003 loppuun mennessä.

6. Arvioinnit

Tavoite 2- ja 3 -ohjelmien ESR-toimien väliarviointien valmistelu on hyvässä vauhdissa. Tarjousehdoista sovittiin komission kanssa keväällä 2002, ja hallintoviranomainen julkaisi tarjouspyynnön huhtikuussa 2002. Ulkoisen konsultin kanssa neuvoteltiin ja allekirjoitettiin sopimus kesäkuussa 2002. Ensimmäinen arviointi suoritettiin vuoden 2002 jälkipuoliskolla, ja siitä lähetettiin komissiolle raportti joulukuussa 2002.

SAKSA

1. tavoite 1

EAKR

Yhteisön tukikehyksen (YTK) yhdeksässä toimenpideohjelmassa pyritään luomaan ja turvaamaan yhteensä 370 000 pysyvää kokoaikaista työpaikkaa sekä suuri määrä osa-aikaisia työpaikkoja, jotka kokoaikaisiksi muunnettuina vastaavat 265 000:ta työpaikkaa. ESR:sta rahoitetuista ammattitaitoa parantavista toimenpiteistä hyötyy noin 1,35 miljoonaa ihmistä.

Itä-Saksassa ja etenkin Sachsenissa, Sachsen-Anhaltissa ja Baijerissa kesällä 2002 sattuneet tulvat aiheuttivat yli 9 miljardin euron vahingot. Eniten tuhoja aiheutui infrastruktuureille ja tuotantoinvestoinneille.

Tämä rasitus oli liikaa kyseisten alueiden - erityisesti Sachsenin ja Sachsen-Anhaltin - jo ennestään ylikuormitetulle julkiselle budjetille. Suuri määrä rakennerahastojen tuella valmistuneita hankkeita tuhoutui tai rakennustyöt keskeytyivät tulviin.

Saksan hallituksen kutsusta komission puheenjohtaja Prodi ja komissaarit Barnier, Verheugen ja Schreyer kävivät jo ennen tulvahuippua kierroksella pahimmin vaurioituneilla alueilla. Tuhojen laajuuden todettuaan komissio lupasi, että alueiden tarpeisiin vastattaisiin nopeasti ilman turhaa byrokratiaa. Se teki viipymättä muutoksia kyseisten alueiden toimenpideohjelmiin ja perusti uuden rahoitusvälineen, solidaarisuusrahaston.

Komission kanssa 3. lokakuuta 2002 käytyjen epävirallisten keskustelujen jälkeen Sachsen, jonne 2/3 tulvatuhoista keskittyi, lähetti komissiolle hakemuksensa tavoitetta 1 koskevan toimenpideohjelmansa muuttamisesta. Komissio hyväksyi ehdotetut muutokset 28. lokakuuta 2002 tehdyllä päätöksellä. Ne koskivat pääasiassa varojen siirtoa tuotantosektorin investoinneista infrastruktuurihankkeisiin, kuten jätevedenpuhdistamojen sekä maanteiden ja ratojen kunnostukseen. Ohjelmaan lisättiin uutena toimenpiteenä "tulvien ehkäiseminen". Maatalousalalla sallittiin tilapäisiä tukien korotuksia. EAKR-toimiin vaadittavaa yhteisrahoitusosuutta rajoitettiin vain välttämättömään eli 25 %:iin tukikelpoisista kokonaiskustannuksista, jotta alueiden omista budjeteista vapautuisi varoja sellaisiin toimenpiteisiin, jotka eivät voi saada tukea rakennerahastojen ohjelmista.

Sachsen-Anhalt toimitti vuoden lopussa samanlaisen hakemuksen, ja muut tavoite 1 -ohjelmat seurasivat sen esimerkkiä suunnitellen uusia ennalta ehkäiseviä toimia.

Sachsenin ohjelmaa oli jo kertaalleen muutettu vuonna 2002 sen sopeuttamiseksi alueen muuttuneeseen sosioekonomiseen tilanteeseen, joka ilmeni työttömyyslukujen kasvuna. Tämä ensimmäinen muutoshakemus tehtiin vuonna 2001.

Kaikkien tavoitetta 1 koskevien toimenpideohjelmien seurantakomiteat kokoontuivat vuoden aikana useaan kertaan, osa jopa kuudesti. Ohjelma-asiakirjojen täydennyksiä muutettiin pienessä määrässä ohjelmia.

Yhteisön tukikehyksen (YTK) seurantakomitea kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa (Quedlinburgissa ja Görlitzissä). Komission suosituksesta työmarkkinaosapuolet ja talouselämän osapuolet osallistuivat suoraan näihin kokouksiin.

Vuoden aikana tavoitetta 1 koskevaan horisontaaliseen ohjelmaan "Liikenteen infrastruktuurit" ehdotettiin vielä viittä ja Sachsen-Anhaltin toimenpideohjelmaan kolmea suurhanketta. Komissio hyväksyi neljä suurhanketta (maantie A17 Sachsenissa, liittovaltion maantie B6n Sachsen-Anhaltissa, maantie A113 Berliinissä sekä Berliini-Frankfurt/O-rataosuus).

YTK:n sekä kaikkien toimenpideohjelmien väliarviointia varten valittiin arviointiryhmät. Väliarviointiin tarvittavien tietojen toimittaminen kaikista ohjelmista ajoitetaan niin, että ne ovat hallintoviranomaisilla viimeistään 15. helmikuuta 2003. Toimenpideohjelmien välikertomukset on määrä valmistella ennen vuoden 2003 kesätaukoa, jotta hallintoviranomaiset voisivat niiden perusteella laatia muutoshakemuksensa ennen vuoden 2003 loppua.

Komissio tarkasti varainhoidon valvontajärjestelmät jo varhaisessa vaiheessa ja esitti niihin joitakin parannuksia.

Kaikkien tavoite 1 -ohjelmien täytäntöönpanokertomukset tarkastettiin yhteistyössä kansallisten viranomaisten kanssa suunnitellun rakenteellisesti yhtenäisen mallin mukaisesti.

Komission ja hallintoviranomaisten välistä vuoden 2000 vuosittaista tapaamista oli Saksan pyynnöstä lykätty, ja se pidettiin huhtikuussa 2002. Tärkeimmät aiheet olivat tiedotus ja viestintä, alkuvaiheen operationaaliset ongelmat sekä n+2-säännön mahdolliset seuraukset. Vuosiksi 2002 ja 2003 ei odoteta n+2-säännöstä johtuvia määrärahojen menetyksiä.

Vuoden 2001 vuosittainen tapaaminen pidettiin joulukuussa 2002 Brysselissä, ja siellä tarkasteltiin kaikkia muita Saksan tavoite 1 -ohjelmia paitsi henkilöresurssien kehittämistä ja kalastusta koskevia liittovaltion ohjelmia, joista oli sovittu jo aiemmissa kokouksissa. Tapaamisissa käsitellyt keskeiset asiat olivat horisontaalisten aiheiden, eritoten tasa-arvon valtavirtaistamisen ja kestävän kehityksen periaatteiden, toteuttaminen. Tulevissa kertomuksissa on määrä laatia yksityiskohtaisemmat selvitykset molemmista aiheista.

Kaikkien tavoite 1 -ohjelmien maksut nopeutuivat vuoden 2002 aikana. Ohjelmien alku oli jokseenkin hankala, mutta yleisesti ottaen ne pääsivät täyteen vauhtiin vuonna 2002.

EMOTR

Saksan kuusi "Bundeslandia" luokitellaan tavoite 1 -alueiksi. Ohjelmat hyväksyttiin vuoden 2000 lopussa, ja joulukuuhun 2002 mennessä 20 % ohjelmakauden budjetista oli maksettu.

Sachsenin tavoite 1 -ohjelmaa muutettiin kahteen kertaan vuonna 2002. Ohjelmaan tehtiin alkuvuodesta joitakin vähäisiä muutoksia, jotka koskivat kylien uudistamista ja kehittämistä. Saksan itäosien tulvat saivat aikaan vakavia tuhoja, joiden kustannukset nousivat noin 9 miljardiin euroon. Komission yksiköiden oli reagoitava nopeasti, jotta ohjelmiin ehdittiin tehdä tarvittavat muutokset. Niinpä Sachsenin ohjelmaa muutettiin vielä toisen kerran tulvatuhojen huomioon ottamiseksi.

KOR

Komissio hyväksyi 30. elokuuta 2000 kalatalouden toimenpideohjelman, joka sisältyy tavoite 1 -alueille kaudeksi 2000-2006 vahvistettuun yhteisön tukikehykseen (YTK). Ohjelma kattaa Saksan tavoite 1 -alueet ja saa KOR:sta 105,2 miljoonaa euroa tukea kaudella 2000-2006. Toimenpiteet keskittyvät erityisesti kalanjalostukseen ja kalastussatamien investointeihin.

Vuoden 2002 loppuun mennessä KOR:n määrärahoista oli sidottu noin 43 % ja maksettu 26 %.

Uusi yksinkertaistamiseen pyrkivä lähestymistapa ei vielä vaikuttanut merkittävästi ohjelman toteutukseen vuonna 2002.

ESR

Tavoitetta 1 koskevan YTK:n sisältämät ESR-toimet keskittyvät yhteen ainoaan tavoitteeseen. ESR:n kokonaistuki oli 5,629 miljardia euroa (66,34 % julkisista ja yksityisistä kokonaiskustannuksista, jotka olivat yhteensä 8,485 miljardia euroa). Tekniseen apuun käytetään 4 % ESR:n tuesta.

Kaikki seitsemän toimenpideohjelmaa, joihin sisältyy ESR-tukia (kuusi eri rahastoista rahoitettua osavaltiokohtaista ohjelmaa sekä yksi pelkästään ESR-rahoitteinen liittovaltion ohjelma), hyväksyttiin 1. elokuuta 2000 ja 1. helmikuuta 2001 välisenä aikana, jolloin ESR:sta yhteisrahoitettujen toimien täytäntöönpano pääsi täyteen vauhtiin vuonna 2002.

Brandenburgin, Mecklenburg-Vorpommernin, Sachsen-Anhaltin, Sachsenin ja Thüringenin ohjelma-asiakirjojen täydennykset sekä liittovaltion toimenpideohjelma hyväksyttiin jo vuonna 2001. Useimpiin niistä tehtiin vuoden 2002 aikana tarkistuksia ja muutoksia, jotka vaikuttivat muun muassa ESR-toimiin.

ESR:n painopisteiden täytäntöönpano osavaltiokohtaisissa toimenpideohjelmissa ja tavoitetta 1 koskevassa liittovaltion toimenpideohjelmassa eteni yleisesti ottaen hyvin. Muutamissa toimissa täytäntöönpano oli tietenkin nopeampaa ja menojen toteutumisaste korkeampi kuin muissa. Hitaimpia olivat ESR:n uusien toiminta-alojen hankkeet, jotka vaativat muita enemmän valmisteluaikaa (esim. elinikäinen oppiminen ja työntekijöiden sopeutumiskyky). Tiedotuksessa ja mainonnassa edistyttiin hienosti useimmilla Saksan tavoite 1 -alueilla.

Yksi komission ja jäsenvaltioiden keskeisistä yhteistyöaloista oli Saksan ESR-ohjelmien yhteisen seurantajärjestelmän edelleenkehittäminen, jossa saavutettiin tuntuvaa edistystä.

Kuten edellisinä vuosina, komissio ja osavaltioiden viranomaiset joutuivat näkemään ylimääräistä vaivaa saadakseen osavaltiot osallistumaan ahkerammin Euroopan työllisyysstrategiaan ja työllisyyttä koskevaan kansalliseen toimintasuunnitelmaan. Tavoitteena oli vahvistaa ESR:n mahdollisuuksia tukea Saksan kansallisen toimintasuunnitelman laadintaprosessia alueellisten ohjelmien kautta. Samalla liittovaltion viranomaisten, alueviranomaisten ja rahastojen hallintoviranomaisten kanssa jatkettiin keskusteluja Saksassa ESR:n tuella toteutettavan työmarkkinauudistuksen vaikutuksista.

Toimenpideohjelmiin esitettiin kahta ESR-tukiin vaikuttavaa muutosta. Sachsenin muutos ehdittiin jo hyväksyä, ja keskustelut Sachsen-Anhaltin alueen kanssa olivat vuoden 2002 lopussa vielä kesken. Muutosten jälkeen ESR:sta voidaan myöntää tukea näissä kahdessa osavaltiossa erityisen vakavien tulvatuhojen korjaamiseen (ks. edellä).

Komission yksiköt vahvistivat maksusitoumukset vuodeksi 2002, ja välimaksujen suorittamista Saksaan jatkettiin. Vuoden 2002 loppuun mennessä Saksan tavoite 1 -ohjelmille oli maksettu ESR:sta liki 2 miljardia euroa.

2. Tavoite 2

EAKR

Ohjelmissa keskitytään yleensä pk-yrityksiä suosiviin toimiin. Yritystoiminnan infrastruktuureihin on myönnettyä huomattavasti tukea.

Elokuun tulvien jälkeen Niedersachsen ja Baijeri päättivät käyttää komission poikkeuksellisesti tarjoamaa mahdollisuutta määrärahojen uudelleenjakoon joustosäännön mukaisesti. Baijerissa tuhot vaikuttivat moniin tukikelpoisiin alueisiin. Vahinkokartoituksen jälkeen ohjelman hallintoviranomainen päätti tukea tulvien teknistä ehkäisemistä 98 miljoonalla eurolla (josta 50 % EAKR:sta) ja teki vastaavat muutokset ohjelma-asiakirjan täydennykseen. Myös Berliinin ohjelma-asiakirjan täydennystä tarkistettiin, ja kaupunki haki muutosta myös itse ohjelmaan.

Niedersachsen lähetti muutoshakemuksen yhtenäisen ohjelma-asiakirjaan, johon se halusi sisällyttää uuden toimenpiteen nimeltä "tulvien ehkäiseminen". Toimenpiteeseen myönnettiin 12,3 miljoonaa euroa EAKR:n tukea. Varat käytetään penkereiden tukirakenteiden uudistamiseen Elbejoen vasemmalla rannalla. Niedersachsen pyysi samaten määrärahojen siirtoja toimintalinjojen välillä, mitä ennen väliarviointia helpotti komissaari Barnier'n käynnistämä yksinkertaistamisaloite. Yritysten kilpailukyvyn vahvistamista koskevan toimintalinjan määrärahat todettiin ylimitoitetuiksi, kun taas infrastruktuuri-investointeihin oli käytettävissä selvästi liian vähän varoja. Ohjelman ESR-osuuteen ehdotettiin muutoksia joulukuussa pidettävän vuosittaisen tapaamisen aikana käytyjen keskustelujen jälkeen.

Myös Nordrhein-Westfalen haki (joulukuussa) muutosta ohjelmaansa, vaikka ohjelma-asiakirjan täydennystä oli jo kerran muutettu 15 miljoonan euron määrärahasiirroilla toimenpiteiden välillä varojen ohjaamiseksi teknisen alan koulutusrakenteiden poikkeukselliseen suuriin taloudellisiin tarpeisiin. Ehdotetun ohjelmamuutoksen tarkoituksena oli varmistaa, että ohjelma tukee yrittäjyyttä alkuperäisen tavoitteensa mukaisesti huolimatta heikenneistä taloussuhdanteista.

Berliini pyysi nk. tulevaisuusrahaston sisällyttämistä ohjelmaan (myös tavoitteeseen 1). Tämän rahoitusjärjestelyn tarkoituksena on edistää tutkimusta ja kehitystä taloudellisesti strategisilla aloilla.

Talouslaman voidaan sanoa vaikuttaneen toimenpiteiden täytäntöönpanoon useimmissa 11 ohjelmasta. Sosioekonomisen tilanteen muutos aiheutti sen, että yritykset hakivat odotettua vähemmän EAKR:n tukea ja koulutusta työntekijöilleen. Yksityisen rahoituksen saanti hankkeille muuttui jokseenkin epävarmaksi. Toiseksi julkisen sektorin budjettikriisi heikensi yleisesti julkisten rahoituslähteiden saatavuutta. Näin kävi etenkin Berliinissä. Paikallisyhteisöjen into osallistua rahoitukseen uhkasi hiipua kaikkialla Saksassa.

Hampuri ilmoitti ongelmista St. Paulin vanhaa satama-aluetta suojelevan pienohjelman täytäntöönpanossa. Ongelmat johtuivat lähinnä siitä, etteivät tuenhakijat monesti täyttäneet kaikkia tuen myöntämiselle asetettuja edellytyksiä.

Kaksi vuosittaista tapaamista hallintoviranomaisten ja rahaston johdon kanssa noudattivat samaa kaavaa kuin tavoite 1 -alueilla, ja ne pidettiin Brysselissä. Koska tavoite 2 -ohjelmille ei ole vahvistettu yhteisön tukikehystä, tapaamiset tarjosivat mainion tilaisuuden vaihtaa näkemyksiä ja levittää hyviä toimintatapoja. Yksittäisten ohjelmien seurantakomiteat kokoontuivat yleensä kahdesti vuodessa.

Komissio vahvisti viimeiset viisi ohjelma-asiakirjan täydennystä (Baijeri, Berliini, Hampuri, Hessen ja Schleswig-Holstein) vuoden alkupuoliskolla.

Komissio hyväksyi kaksi Nordrhein-Westfalenissa toteutettavaa suurhanketta, nimittäin propyleeniputkihankkeen sekä Zeche Zollvereinin kaivosmiljöön kunnostamishankkeen Essenissä.

Samoin komission yksiköt tarkastivat kansalliset varainhoidon valvontajärjestelmät tavoite 2 -ohjelmissa. Tämä auttoi optimoimaan rahavirtojen turvallisen hallinnan.

Komissio sitoi pelkästään EAKR:n toimiin 0,531 miljoonaa euroa ja maksoi 0,303 miljoonaa euroa. EAKR:n ja ESR:n yhteenlasketut sitoumukset ja maksut olivat järjestyksessä 0,610 ja 0,343 miljoonaa euroa.

Yksi neuvoston tärkeimmistä tavoitteista uusien rakennerahastoasetusten valmistelussa oli siirtää enemmän vastuuta jäsenvaltioille. Ohjelma-asiakirjan täydennys on väline, jonka avulla ohjelmien hallintoviranomaiset (yhdessä seurantakomiteoiden kanssa) voivat tiettyyn rajaan asti mukauttaa ohjelman täytäntöönpanosääntöjä ilman komission valvontaa. Käytännössä tämä ei kuitenkaan ole tuonut suunnitteluun sellaista joustoa kuin Saksa olisi toivonut. Vaikka komission edustajien asema seurantakomiteoissa on muuttunut, menettelyt ovat pysyneet jotakuinkin samanlaisina kuin edellisenä ohjelmakautena. Hankkeiden valintamenettelyille on tosin pantu aiempaa enemmän painoa.

ESR

Saksan seitsemään tavoitteen 2 YOA:aan on myönnetty tukea useasta eri rahastosta, myös ESR:sta. Päätösten myöhästymisen vuoksi ohjelmien käynnistyminen viivästyi, mikä tarkoitti, ettei kaikkia maksusitoumusmäärärahoja saatu maksettua. Vuosittaisissa tapaamisissa hallintoviranomaiset tekivät selkoa ohjelmien toteutumisesta ja mahdollisesta jouduttamisesta, tavoitteiden 2 ja 3 välisestä täydentävyydestä sekä seurantajärjestelmästä.

Vaikka yhtään ESR:n määrärahoja ei vapautettu vuoden 2002 lopussa, varojen menettämisen riski on edelleen olemassa, ja n+2-tilanteen kehittymistä on seurattava tarkasti vuonna 2003. Yksi alue (Niedersachsen) jätti ohjelmastaan sekä EAKR- että ESR-tukea koskevan muutoshakemuksen, jonka seurantakomitea hyväksyi kirjallisessa menettelyssä.

Väliarvioinnit ovat päässet hyvään alkuun kaikissa ohjelmissa.

3. Tavoite 3

Sen jälkeen, kun tavoitetta 3 koskeva YOA oli hyväksytty 10. lokakuuta 2000, seurantakomitea ilmoitti 30. tammikuuta 2001 hyväksyvänsä periaatteessa ohjelma-asiakirjan täydennyksen luonnoksen. Pienten viimeistelyjen jälkeen se lähetettiin 18. huhtikuuta 2001 komissiolle, joka hyväksyi sen 23. toukokuuta 2001. Ohjelma-asiakirjan täydennystä ei ole muutettu vuoden 2002 aikana.

Vuotta 2000 tarkastelevaa ensimmäistä vuosittaista kokousta oli lykättävä, ja se pidettiin lopulta maaliskuussa 2002. Se tarjosi ESR:n johdolle niin liittovaltion kuin alueidenkin tasolla tilaisuuden tarkastella ensimmäisen toteuttamisvuoden tuloksia.

Seurantakomitean 31.7.2002 ja 1.8.2002 pidetyssä kokouksessa esiteltiin vuonna 2001 toteutettujen tukitoimien tärkeimmät tulokset ja tuotiin esille, miten YOA on täydentänyt työllisyyttä ja sosiaalista integraatiota koskevia kansallisia toimintasuunnitelmia. Vuosina 2000 ja 2001 saatiin kulutettua 68,2 % täksi vuodeksi osoitetuista kokonaismäärärahoista (51,1 % ESR-varoista). Kaikki toimintalinjat yhteenlaskettuina ESR:n tulokset olivat odotusten mukaisia, kun otetaan huomioon, että päätös YOA:n hyväksymisestä tehtiin varsin myöhään.

Toimiin on osallistunut noin 256 000 henkilöä (joista 46 % naisia), mikä vastaa 140 %:a vuodeksi 2001 arvioidusta osanottajamäärästä. Lähes puolet osanottajista on mukana liittovaltion työvoimaviranomaisten ja loput osavaltioiden hallinnoimissa toimenpiteissä. Eräät yksittäiset toimintalinjat ja toimenpiteet eivät kaikissa osavaltioissa vielä päässeet yhtä nopeasti ja laajasti vauhtiin. Joitakin rahoituksen pullonkauloja lukuun ottamatta tämä johtui pääasiassa siitä, että varsinkin toimintalinjojen 3, 4 ja 5 (elinikäinen oppiminen, työvoiman sopeutumiskyky, yrittäjyys sekä miesten ja naisten yhtäläiset mahdollisuudet) toimien valmistelussa oli nähtävä enemmän vaivaa kuin esimerkiksi toimintalinjassa 1 (aktiivinen ja ennalta ehkäisevä työmarkkinapolitiikka).

Vuoden 2002 loppuun mennessä tavoite 3 -ohjelmassa oli maksettu 1,316 miljoonaa euroa eli 27,7 % YOA:lle kohdennetuista kokonaismäärärahoista.

Väliarviointiprosessi käynnistettiin vuonna 2002, ja ohjelman hallintoviranomainen on tehnyt sopimuksen tutkimusryhmän kanssa. Tavoitteen 3 YOA:n väliarviointi suoritetaan samanaikaisesti liittovaltion tavoite 1 -alueita koskevan toimenpideohjelman arvioinnin kanssa, jotta voidaan laatia yhteinen arvio kummastakin tukimuodosta tukea saaneista ohjelmista.

4. KOR (tavoitteen 1 ulkopuolella)

Komissio hyväksyi kalatalouden rakennepoliittisen ohjelman 28. syyskuuta 2000. Siihen täksi ohjelmakaudeksi myönnetty KOR:n tuki on 111,1 miljoonaa euroa. Toimenpiteissä keskitytään kalastustuotteiden jalostukseen ja kaupanpitoon sekä kalastuslaivaston uudistamiseen ja nykyaikaistamiseen.

Ohjelman täytäntöönpano on heikohkoa. Vuoden 2002 loppuun mennessä oli sidottu 7 % ja maksettu noin 3 % KOR-kokonaistuesta.

Saksan viranomaiset perustelivat tätä yleisellä taloustilanteella sekä investointihankkeiden kasautumisella edellisen ohjelmakauden loppuun.

Uusi yksinkertaistamiseen pyrkivä lähestymistapa ei ole vielä vaikuttanut mainittavasti ohjelman toteutukseen vuonna 2002.

5. Yhteisöaloitteet

5.1 Leader+

Kaikki 14 Leader+-ohjelmaa ovat käynnissä, mutta ne ovat jäljessä budjettitavoitteista. Koska ohjelmien hyväksyminen viivästyi, maksuja ehdittiin suorittaa vain kansalliselle seurantakeskukselle.

Ohjelma-asiakirjojen täydennykset toimitettiin komissiolle, joka totesi ne tyydyttäviksi. Paikallisten toimintaryhmien valinta alkoi vuonna 2001. Vuoden 2002 loppuun mennessä oli valittu 137 toimintaryhmää.

5.2 Equal

Vuoden 2002 alussa Saksan Equal-ohjelmaan valittiin 110 kehittämiskumppanuutta, joille myönnettiin tukea valmistelevaan toimintoon, jossa keskityttiin strategian suunnitteluun (toiminto 1). Toukokuussa vahvistettiin, että kaikki kumppanuusrakenteet olivat saaneet rahoituksen kokeiluhankkeisiinsa ja kansainväliseen yhteistyöhön (toiminnot 2 ja 3). Kehittämiskumppanuuksissa käsitellään kaikkia Equal-teemoja painottaen työllistettävyyden toimintalinjaa. Vuoden 2002 loppupuolella perustettiin 14 temaattista verkostoa, joiden tavoitteena on vaihtaa kokemuksia ja tuloksia sekä levittää hyviä toimintatapoja. Yksi vuoden merkkitapahtumista oli toiminnon 2 virallinen aloituskonferenssi, jossa komissaari Diamantopoulou ja ministeri Riester pitivät linjapuheet.

5.3 Urban

Saksan 12 Urban II -ohjelmaa hyväksyttiin lokakuun ja marraskuun 2001 välillä. EAKR:sta myönnettiin Saksan Urban II -ohjelmille yhteensä 148,7 miljoonaa euroa tukea. Entisen Itä-Saksan kuusi ohjelmaa saivat kukin 14,87 miljoonaa euroa ja Länsi-Saksan kuusi ohjelmaa 9,913 / 9,914 miljoonaa euroa. Saksan Urban II -ohjelmien kokonaiskustannukset ovat 273,3 miljoonaa euroa. Kaikki ohjelma-asiakirjojen täydennykset saapuivat komissioon vuoden 2002 helmikuun ja kesäkuun alun välisenä aikana. Kaikista ohjelmista toimitettiin täytäntöönpanokertomukset, jotka hyväksyttiin kesäkuussa 2002.

Kutakin ohjelmaa hallinnoi osavaltiotason (Bundesland) viranomainen, mutta hallintotehtäviä on yleensä delegoitu edelleen muutamille kaupungeille ohjelmakauden kuluessa. Seurantakomiteat kokoontuivat vuoden aikana kaksi tai kolme kertaa: vuoden 2001 lopussa tai vuoden 2002 alussa sekä myöhemmin vuonna 2002. Yhden kaupungin seurantakomitea kokoontui vain kerran helmikuussa 2002, mutta välitti sittemmin tietoja jäsenilleen kirjallisessa muodossa.

Ennakot (7 %) maksettiin vuoden 2001 lopussa. Yksi kaupungeista toimitti ensimmäisen maksupyynnön vuonna 2002, ja muut ovat lähettäneet tai aikovat lähettää pyyntönsä vuoden 2003 puolella.

6. Ohjelmakauden 1994-1999 päättäminen

EAKR

Kaikkien tavoite 1 -ohjelmien (1994-1999) ja tavoite 2 -ohjelmien (1997-1999) päättämisvalmistelut ovat kesken. Vain Hampurin Konver-ohjelma ja kaksi Saarlandin ja Hessenin ohjelmakauden 1994-1996 tavoite 2 -ohjelmaa päätettiin vuonna 2002. Hallintoviranomaiset ilmoittivat, että kaikkien muiden ohjelmien loppukertomusten, maksupyyntöjen ja 8 artiklan mukaisten lausumien valmisteluun vaadittaisiin pisin sallittu aika (31. maaliskuuta 2003 asti).

EMOTR & Leader

Lopulliset maksupyynnöt, loppukertomukset ja asetuksen (EY) N:o 2064/1997 8 artiklan mukaiset lausumat toimitettiin kolmesta tavoite 1 -ohjelmasta (Brandenburg, Sachsen-Anhalt, Sachsen), kahdesta 5b-ohjelmasta (Niedersachsen, Schleswig-Holstein) ja kuudesta Leader II -ohjelmasta (Brandenburg, Sachsen-Anhalt, Niedersachsen, Rheinland-Pfalz, Schleswig-Holstein ja kansallinen verkosto)

ESR

Saksan viranomaiset toimittivat komissiolle vain muutamia päättämisasiakirjoja ja ESR:n lopullisia maksupyyntöjä vuonna 2002: niitä saapui kolme tavoitteesta 2, kaksi tavoitteesta 1 ja yksi tavoitteesta 5b. Näin ollen ESR:sta voitiin suorittaa vain yksi loppumaksu, eikä vuoden 2002 lopussa saatu päätettyä yhtään ohjelmaa.

Tämä tarkoittaa, että loppuerän maksupyynnöt viivästyvät huomattavasti, koska määräaika niiden jättämiselle on 31.3.2003.

7. Arvioinnit

7.1 Arvioinnit

EMOTR & Leader

Leader II- ja 5b-ohjelmista saatiin jälkiarvioinnit.

Saksa on aloittanut Leader+-ohjelman väliarvioinnin valmistelut. Monet alueet ovat jo julkaisseet tarjouspyyntöjä.

ESR

Tavoite 3 -ohjelmien arvioijan valintaprosessia oli lykättävä hallinnollisten ongelmien takia. Arvioija nimettiin vuoden 2002 lopussa.

7.2 Tarkastukset

EAKR

Asetuksen (EY) N:o 2064/97 soveltamista koskevat tarkastukset

Sachsen-Anhalt 9. ja 10. huhtikuuta 2002, Thüringen 11. ja 12. huhtikuuta 2002 ja Berliini 22. ja 23. huhtikuuta 2002:

Kaikki kolme osavaltiota ovat tehneet sinnikästä työtä edellisellä tarkastuskäynnillä havaittujen virheiden korjaamiseksi ja sen tuloksena esitettyjen suositusten toteuttamiseksi. Sachsen-Anhaltin osavaltion oli siitä huolimatta korjattava 5 %:n otantatarkastuksiaan, joissa oli edellisellä käynnillä havaittu merkittäviä puutteita. Komissio suositteli, että tarkastuslausumaan liitetään asianmukainen selvitys suoritetuista tarkastuksista sekä niiden tuloksista ja päätelmistä. Tässä yhteydessä viitattiin komission laatimiin "Ohjeisiin asetuksen (EY) N:o 2064/97 8 artiklassa tarkoitettujen lausumien laatimisesta kauden 1994-1999 ohjelmien päättämisen yhteydessä", jotka jaettiin hiljattain kaikille jäsenvaltioille.

Interreg IIC - Rein-Meusen tulvat (IRMA) 28. ja 29. toukokuuta 2002

Tämän Interreg-ohjelman täytäntöönpanon koordinoinnista on huolehtinut IRMA-ohjelman yhteinen sihteeristö Haagissa. Yleisasetuksessa säädetyt varainhoidon valvontatoimet ovat kuitenkin olleet ohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden vastuulla, eivätkä ne ole onnistuneet sopimaan yhteisistä tai yhdenmukaisista menettelyistä. Tämä voi kasvattaa riskiä tarkastusten epäyhtenäisyydestä hankkeeseen osallistuvien jäsenvaltioiden välillä.

Liittovaltion talousministeriöön perustettu 8 artiklassa tarkoitettu yksikkö on juuri aloittanut tarkastustyön, jonka pohjalta on määrä laatia lausuma ohjelman päättämisestä. Se ei ole vielä saanut vakuuttavia todisteita siitä, onko toimien täytäntöönpanosta ja valvonnasta, 5 %:n otantatarkastukset mukaan luettuina, vastaavien osavaltiotason viranomaisten valvontatyö ollut asianmukaista. Tarkastuskäynnillä heräsi epäilyjä siitä, täyttävätkö kaksi 5 %:n otantatarkastusta asetuksen vaatimukset ja onko Saksasta valittu otos riittävä.

KREIKKA

1. tavoite 1

EAKR

Kolmas yhteisön tukikehys (III YTK) ja toimenpideohjelmat saatiin hyväksyttyä vuosien 2000-2001 aikana. Näin ollen vuonna 2002 voitiin keskittyä kiirehtimään vuoden 2001 loppupuolella hyväksyttyjen toimenpideohjelmien (ympäristöalan toimenpideohjelma ja teknisen avun ohjelma) täytäntöönpanoa tai aloitusta.

Yhteisön tukitoimet toteutetaan toimenpideohjelmina, joista 13 on alueellisia ja 13 kansallisia ohjelmia. Hyväksymättä on vielä yksi toimenpideohjelma, joka koskee ympäristöalan toimenpideohjelmassa 1994-1999 aloitetun asetuksen (ETY) N:o 4253/88 24 artiklan mukaisen menettelyn tuloksena suositellun valtakunnallisen maarekisterin perustamista.

Kaikkien toimenpideohjelmien ohjelma-asiakirjojen täydennykset vastaanotettiin ja tarkastettiin. Vuoden 2001 kaikista ohjelmista toimitettiin täytäntöönpanokertomukset komission yksiköille, jotka hyväksyivät ne.

YTK:n seurantakomitea kokoontui Ateenassa 25. ja 26. huhtikuuta 2002, minkä jälkeen eri toimenpideohjelmien seurantakomiteat pitivät kokouksensa touko- ja kesäkuussa 2002. Kokouksen aiheita olivat toimenpiteet tukitoimien nopeuttamiseksi, integroitujen toimien käynnistäminen kaupunkialueilla, vuoristoseuduilla tai epäsuotuisilla alueilla, väliarviointi ja suoritusvaraus, Internet-sivuston perustaminen tukitoimien hallinnointiasioista tiedottamista varten sekä tuloja tuottavien hankkeiden käsittely. Myös kysymystä julkisten urakoiden hankintajärjestelmän uudistamisesta tarkasteltiin.

Huhtikuussa 2002 perustettiin kansallinen arviointikomitea, johon myös rakennerahastojen edustajat osallistuvat. Komitean tarkoituksena on toimia tukena väliarviointiprosessissa.

Yksi merkittävä tapahtuma oli komission kilpailuasioiden, työllisyyden ja aluepolitiikan pääosastojen sekä kansallisten hallintoviranomaisten edustajien kanssa järjestetty valtiontukiseminaari. Ateenassa helmikuussa 2002 pidetyssä seminaarissa kummallakin osapuolella oli tilaisuus esittää näkemyksiään sekä saada selkeämpi käsitys Euroopan yhteisön valtiontukisäännöistä ja niiden yhteyksistä III YTK:seen.

Komission yksiköiden aloitteesta Ateenassa huhtikuussa 2002 järjestettiin taloudellisten riskien arviointimenetelmiä käsittelevä seminaari, johon osallistui Yhdistyneen kuningaskunnan ja Alankomaiden edustajia sekä komission yksiköiden virkamiehiä. Seminaarissa kannustettiin Kreikan viranomaisia vahvistamaan valvontajärjestelyjään.

Aluepolitiikan pääosaston pääjohtaja järjesti lokakuussa 2002 työkokouksen YTK:n hallintoviranomaisen, toimenpideohjelmien "Maantiet, satamat ja kaupunkien kehittäminen", "Ympäristönsuojelu" ja "Itä-Makedonia-Traakia" hallintoviranomaisten sekä YTK:n hallinnon tukiorganisaationa toimivan yksikön kanssa. Lisäksi pääjohtaja piti alustuksen rakennerahastojen tulevaisuudesta.

Hankkeiden valintamenettelyjä on ehdottomasti syytä nopeuttaa. Kokonaistuki on 14 633 500 000 euroa (YTK:ssä EAKR:n maksettavaksi määritellyt julkiset menot), josta maksusitoumukset olivat vuoden 2002 lopussa 4 544 032 000 euroa ja maksut 2 327 073 000 euroa, mikä vastaa 15,9 %:n toteutumisastetta.

Rahoituksen toteutumisvauhti vaihtelee suuresti toimenpideohjelmien välillä, ja varsinkin toimenpideohjelmien "Tekninen apu", "Kalastus", "Thessalia", "Terveys", "Länsi-Makedonia", "Pohjoinen Egeanmeri", "Epeiros", "Tietoyhteiskunta" ja "Manner-Kreikka" tilanne oli vuoden lopussa edelleen huolestuttava.

Myös useiden ohjelmien sisällä todettiin epätasaisuutta toteutumisvauhdissa. Vaikka infrastruktuurityöt edistyvät tyydyttävästi, yksityisen sektorin osallistumista edistävien toimien käynnistyminen on pitkittynyt yleisesti, samoin kuin uudet toimenpiteet, kuten tietoyhteiskunta, yrittäjähengen kohottaminen ja alueelliset innovaatiot. Samoin erityistä huomiota on kiinnitettävä maaseudun ja kaupunkien kehittämiseen liittyvien integroitujen toimien käynnistämiseen.

Nämä kaksi toteamusta osoittavat, että yhteisön tukien myöntämisessä kaivataan hallinnollista ja lainsäädännöllistä yksinkertaistamista. Kansallisen yksinkertaistamisen on kuljettava rinta rinnan yhteisön tasolla toteutettavien yksinkertaistamistoimien kanssa. Tähän suuntaan on tehty monia tärkeitä aloitteita aikaisemminkin, mutta niitä on täydennettävä entistä kunnianhimoisemmilla toimenpiteillä varsinkin julkisen ja yksityisen sektorin yhteenliittymien kohdalla.

EMOTR

Tavoitetta 1 koskevan YTK:n mukaan EMOTR:n ohjausosasto osallistuu maatalouden ja maaseudun kehittämisen toimintalinjan rahoitukseen yhteensä 2 260,3 miljoonalla eurolla ohjelmakaudella 2000-2006.

Muistutettakoon, että maaseudun kehittämisen toimenpideohjelmaa tuetaan vain EMOTR:n ohjausosastosta, ja sen rahoitusosuus ohjelmasta on 1 233,4 miljoonaa euroa.

Lisäksi EMOTR osallistuu yhdessä muiden rahastojen kanssa aluekehityksen toimintalinjaan 1 026,9 miljoonalla eurolla.

Seurantakomiteat pitivät kokouksensa, ja suurimmassa osassa ohjelmia tehtiin pieniä muutoksia ohjelma-asiakirjojen täydennyksiin. Ohjelmien täytäntöönpano oli verkkaista, ja vuonna 2002 III YTK:n täytäntöönpano kentällä joutui todelliselle koetukselle. Eniten hankkeiden aloitus pitkittyi yksityisten investointien tukijärjestelmissä. Väliarvioinnit olisi pitänyt aloittaa ennen 31. joulukuuta 2002, mutta ne viivästyivät, ja tavoitteista jäivät toteutumatta kaikki muut paitsi tarjouseritelmien valmistelu tarjouspyynnön julkaisemiseksi. Tekniseen apuun turvauduttiin vain harvoin.

Kaikki vuoden 2002 täytäntöönpanokertomukset esitettiin ajoissa komissiolle, ja edellä kuvailtu tilanne käy ilmi myös niistä.

Vuoden 2002 aikana EMOTR:n ohjausosastosta tehdyt maksusitoumukset olivat 385 miljoonaa euroa ja maksut 84,8 miljoonaa euroa.

KOR

Komissio hyväksyi vuoden 2000-2006 ohjelman (KOR:n osuus 211,1 miljoonaa euroa) 28. maaliskuuta 2001, ja sitä muutettiin 23. marraskuuta 2001 (siirtämällä osa vuoden 2000 määrärahoista myöhemmille vuosille).

Ohjelman painotukset ovat pitkälti samat kuin edelliskaudella (38 % laivastoon, 17% vesiviljelyyn ja 18 % kalan jalostukseen ja markkinointiin), mutta siinä painotetaan aiempaa enemmän kalastustuotteiden laadun ja työolojen parantamista sekä ympäristösaasteiden torjuntaa.

Seurantakomitea hyväksyi viimeisen ohjelma-asiakirjan 23. toukokuuta 2002. KOR:n tuista saatujen menoilmoitusten perusteella vuosien 2000-2002 maksusitoumuksista oli vuoden 2002 loppuun mennessä toteutunut 15,68 %. Vaikka hallintoviranomainen on jo saanut käyntiin suurimman osan toimenpiteistä, menojen perusteella vain viidessä on tapahtunut edistystä (ja niistä eniten alusten käytöstäpoistohankkeissa).

Rahastojen koordinointia seurataan komissiossa ja kansallisissa elimissä sekä YTK:n ja kalatalouden toimenpideohjelman seurantakomiteoissa.

ESR

Komissio hyväksyi vuonna 2002 vain teknisen avun toimenpideohjelman ja vastaanotti sen ohjelma-asiakirjan täydennyksen.

Kaikki muut Kreikan YTK:n sisältämät ohjelmat hyväksyttiin jo vuonna 2001.

Saamiensa valtuuksien mukaisesti seurantakomiteat hyväksyivät vuotuiset täytäntöönpanokertomukset niistä toimenpideohjelmista (työllisyys, koulutus, terveys), joiden rahoituksesta ESR:lla on päävastuu, ja tekivät ohjelma-asiakirjojen täydennyksiin joitakin vähäisiä tarkistuksia, jotka eivät edellyttäneet itse toimenpideohjelman muuttamista.

Muutosten tavoitteena oli pääasiassa tarkentaa toimenpiteiden sisältöä (tuensaajat, indikaattorit jne.).

Kuluvalla ohjelmakaudella ESR:sta oli 31.12.2002 mennessä sidottu 1 338,4 ja maksettu 719,6 miljoonaa euroa tukea.

Vuonna 2002 maksusitoumukset olivat 713,5 miljoonaa euroa ja maksut 295 miljoonaa euroa.

Terveysohjelman mielenterveyden toimintalinjan täytäntöönpanossa ilmeni vaikeuksia. Ongelman korjaamiseksi toteutettiin erityistoimia.

Työllisyysohjelmassa panostettiin erityisesti julkisten työvoimapalvelujen nykyaikaistamiseen, ja koulutusalan ohjelman painopisteenä olivat puolestaan innovatiiviset toimet koulutusjärjestelmän nykyaikaistamiseksi sekä erityisesti elinikäiseen oppimiseen liittyvät kysymykset.

Hallinnointia pyrittiin yksinkertaistamaan pääasiassa ohjelmia käsitelleissä vuotuisissa tapaamisissa. Tapaamiset olivat luonteeltaan poliittisia, ja tarkastellut aiheet liittyivät lähinnä politiikan täytäntöönpanoon ja ensisijaisten tavoitteiden seurantaan.

Täydentävyyden periaatetta toteutettiin tukemalla Euroopan työllisyysstrategiaa ja sosiaalista osallisuutta koskevaa strategiaa eri ohjelmien täytäntöönpanossa.

Yksi tärkeä täydentävyyttä edistävä tekijä oli horisontaalisten toimintalinjojen (paikallinen kehittäminen, tasa-arvo, tieto- ja viestintätekniikka) huomioiminen ja "valtavirtaistaminen".

Samassa hengessä alueellisten ohjelmien painopisteiksi otettiin paikallinen kehittäminen sekä maaseudun ja kaupunkien kehittämistoimet.

2. Yhteisöaloitteet

2.1 Leader+

Kansallinen toimenpideohjelma hyväksyttiin 19.11.2001. Sen kokonaiskustannukset ovat 392,6 miljoonaa euroa, josta EMOTR:n osuus on 182,9 miljoonaa euroa. Ohjelmasta voidaan myöntää tukea enintään 40 paikalliselle toimintaryhmälle, jotka Kreikan toimivaltainen viranomainen on jo valinnut. Seurantakomitea piti kaksi kokousta, joista ensimmäisessä hyväksyttiin ohjelma-asiakirjan täydennys ja toimien valintaperusteet ja toisessa muutettiin ohjelma-asiakirjan täydennystä. Ohjelmasta ei siitä huolimatta ilmoitettu lainkaan menoja lukuun ottamatta tekniseen apuun kulunutta pientä summaa. Kuten YTK:n ohjelmissa, väliarvioinnin aloitus on myöhässä.

Toisesta vuotuisesta erästä sidottiin 26,5 miljoonaa euroa.

2.2 Equal

Kreikassa saapui määräaikaan mennessä 271 kehittämiskumppanuuksia koskevaa hakemusta, joista 40 valittiin tammikuussa 2002. Arviointi- ja valintajärjestelmä oli kolmivaiheinen. Valintamenettelyä tai arviointituloksia koskeviin valituksiin oli varauduttu.

Marraskuussa 2001 annetulla erityislailla määriteltiin kehittämiskumppanuuksien oikeudellinen asema ja mahdollistettiin julkisen ja yksityisen sektorin välinen yhteistyö.

Kaikki toiminnon 1 läpikäyneet 40 kehittämiskumppanuutta hyväksyttiin osallistumaan toimintoon 2. Eniten kehittämiskumppanuuksia muodostettiin toimintalinjoissa "työllistettävyys" (14), "yrittäjyys" (11) ja "työntekijöiden sopeutumiskyky" (10), kun taas "yhtäläisten mahdollisuuksien" toimintalinjaan (naisten ja miesten välisen palkkakuilun kaventaminen ja sukupuolen mukaan eriytyneiden työmarkkinoiden estäminen) ilmoittautui neljä kehittämiskumppanuutta ja "turvapaikanhakijoiden" toimintalinjaan yksi kehittämiskumppanuus. Kaikki kehittämiskumppanuudet ovat löytäneet yhteistyökumppaneita muista valtioista, ja valtioiden välisiä yhteistyösopimuksia on jo tullut voimaan.

Ohjelman seurantakomitea hyväksyi huhtikuussa 2002 hallintoviranomaisen ehdotuksen aluksi kolmen kansallisen temaattisen verkoston järjestämisestä (a. sosiaalitalous, b. nykyisten ja uusien työvoimatoimistojen verkottuminen, koordinointi ja kehittäminen "keskitetyiksi palvelupisteiksi" ja c. järjestelmät ammattipätevyyden tunnustamiseksi) ja antoi hallintoviranomaiselle tehtäväksi järjestää vielä neljännenkin verkoston, joka käsittelee työelämän ja perheen yhteensovittamista. Hallintoviranomainen kehittämiskumppanuudet jaettiin neljäksi temaattiseksi ryhmäksi sen mukaan, miten merkityksellisiä niiden hankkeet ovat edellä mainituille temaattisille verkostoille.

Hallintoviranomainen laatii parhaillaan opasta toimintoa 3 varten.

2.3 Urban

Kreikassa on kolme Urban II -ohjelmaa. Peraman, Komotinin ja Iraklion ohjelmat hyväksyttiin joulukuussa 2001. Perama saa 9,55 miljoonaa, Komotini 8 miljoonaa ja Iraklio 7,95 miljoonaa euroa EAKR:n tukea. Peraman kokonaisbudjetti on 13,38, Komotinin 12,39 ja Iraklion 10,6 miljoonaa euroa. Kolmen ohjelma-asiakirjan täydennykset toimitettiin 5. syyskuuta 2002 ja hyväksyttiin ennen vuoden loppua. Yhdestäkään ohjelmasta ei toimitettu täytäntöönpanokertomusta vuodelta 2001.

Kaikkien ohjelmien hallintoviranomaisena toimii Kreikan hallitus. Kukin seurantakomitea on pitänyt yhden kokouksen.

Ennakot (7 %) maksettiin tammikuussa 2001, ja kolmesta ohjelmasta on lähetetty (huhtikuussa 2003) ensimmäiset maksupyynnöt.

3. Aiempien ohjelmakausien päättäminen

EAKR

Ohjelmakauden 1994-1999 YTK:n ja yhteisöaloiteohjelman päättämisen osalta tilanne oli 10.2.2003 seuraava:

Maksettu: 15 777 000 euroa

Maksupyyntöjä saatu: 223 076 000 euroa

Maksamatta: 980 306 000 euroa.

EMOTR (1994-1999)

Vuosi 2002 oli Kreikalle kauden 1994-1999 päättämisen valmisteluaikaa. Komissiolle ei 31.12.2002 mennessä esitetty ainuttakaan moitteetonta maksupyyntöä, minkä vuoksi se ei vielä ole suorittanut loppumaksuja Kreikalle. Komissio muistutti Kreikkaa asetuksen (EY) N:o 1260/99 52 artiklan 4 kohdan 2 alakohdassa säädetystä määräpäivästä, joka on 31.3.2003, ja kävi kansallisten viranomaisten kanssa pitkiä neuvotteluja ohjelmakauden päättämistä pitkittävien ongelmien selvittämiseksi.

ESR

1989-1993

Viidestä toimesta tehdään 24 artiklan mukainen rahoitusoikaisupäätös, jonka arvo on 950 790 euroa.

1994-1999

Lopullisia maksupyyntöjä tuli 22, kun niitä on yhteensä odotettavissa 24. Kahdelle jäljellä olevalle ohjelmalle on myönnetty lisäaikaa 31. maaliskuuta 2003 asti.

Vuoden 2002 lopussa odotettiin lisätietoja, jotta näiden tapausten käsittely voisi alkaa.

4. Arvioinnit

4.1 Arvioinnit

Vuonna 2002 julkaistiin tarjouspyyntöjä arvioijien valintaa varten. Arvioijat on määrä nimetä vuoden 2003 alussa.

4.2 Tarkastukset

EAKR

Asetuksen (EY) N:o 2064/97 soveltamista koskevat tarkastukset

Interreg IIA Kreikka/Italia, "Sisärajat" (nro 94.00.10.009) ja Interreg IIB Kreikka/Italia, "Kaapelihanke" (nro 94.00.10.001), tarkastuskäynti 10. ja 11. huhtikuuta 2002

Kaksi EDELin (varainhoidon ulkoisen valvonnan komitea) 5 %:n otantatarkastukseen valitsemaa hanketta sisältyivät entisen ESOE:n (koordinoinnin ja valvonnan erityisyksikkö) tarkastusohjelmaan ennen sen lakkauttamista vuonna 2001.

Sääntöjenvastaisuuksien seuranta- ja oikaisumenettelyt olivat tyydyttäviä, mutta järjestelmällisistä väärinkäytöksistä ei ollut ilmoitettu Euroopan petostentorjuntavirastolle (OLAF) (asetuksen (EY) N:o 2064/97 5 ja 7 artikla).

Seurantakäynti 8.-11. huhtikuuta 2002

Kahden seuraavan syyn takia katsottiin, ettei asetuksessa vahvistettuja velvoitteita ollut täytetty:

- muutamien ohjelmien otantatarkastuksia ei vielä ollut edes aloitettu tarkastuskäynnin alkaessa;

- joissakin ohjelmissa otokseen sisältyvien tarkastettavien toimenpiteiden määrä oli hyvin pieni, jolloin menot eivät välttämättä ole riittävän edustavia ja kattavia.

ESPANJA

1. tavoite 1

EAKR

Espanjan YTK:n muodostavien 23 toimenpideohjelman (12 alueohjelmaa ja 11 monialueohjelmaa) ohjelmatyön ensimmäinen kierros päättyi huhtikuussa 2002, kun viimeinenkin tietoyhteiskuntaohjelmaan liittyvä ohjelma-asiakirjan täydennys saatiin toimitettua komissiolle. Täydennys myöhästyi, koska Espanjan viranomaiset lähettivät myöhässä myös toimenpideohjelman, jonka komissio hyväksyi vasta joulukuussa 2001.

Ohjelmakierroksen päättymisestä ja toteutumisesta kentällä voidaan jo tehdä alustavia päätelmiä, jotka eivät ole kovin mairittelevia ainakaan ohjelma-asiakirjojen hyväksymisaikataulussa pysymisen osalta. Hallintoviranomaisen ohjelma-asiakirjojen täydennysten hyväksymiseen käyttämä aika (perinteinen järjestys: aluekehitysohjelma, YTK, toimenpideohjelma) sekä komission yksiköiden myöhemmät todentamistyöt pitkittivät menettelyä huomattavasti, mikä viivästytti vakavasti määrärahojen kuluttamista.

Varainhoidon osalta on todettava kolmen ensimmäisen toimintavuoden toteutumisasteen olevan (alustavien tietojen mukaan) verrattain vaatimaton (48 %). Tilanteesta keskusteltiin hallintoviranomaisten kanssa järjestetyissä vuosittaisissa tapaamisissa, eikä se yleisesti ottaen vaikuta huolestuttavalta, koska edellisinä vuosina havaittu toteutumisvauhdin nopeutuminen näyttää edelleen jatkuvan. Lisäksi se, että komissio on vahvistanut yhteisön rahoitusosuudet suurelle määrälle suurhankkeita ja myöntänyt niille merkittävän paljon tukea, jouduttaa varmasti määrärahojen toteutumista. Vuonna 2002 hyväksyttiin 16 suurhanketta, joista 15:n käsittely on vielä kesken.

On täsmennettävä (ks. taulukko jäljempänä), että määrärahojen toteutumisaste vaihtelee melkoisesti sekä alueellisten toimenpideohjelmien (49 %) ja monialueohjelmien (42,5 %) välillä että näiden kahden ryhmän sisällä. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvissa Murcian ja Extremaduran ohjelmissa ja toisen ryhmän tietoyhteiskunta- ja "R&D&E" (tutkimus, kehitys ja tuotantotekniikka) -ohjelmissa se on selvästi muita huonompi. Näiden toimenpideohjelmien tilanne ei juuri anna aihetta liikaan toiveikkuuteen, sillä määrärahojen vapautumisen riski n+2-säännön takia on yhä suuri, vaikka hallintoviranomainen on ryhtynyt korjaaviin toimenpiteisiin yhteistyössä komission yksiköiden kanssa.

>TAULUKON PAIKKA>

Vuoden 2001 tapaan YTK:n ja toimenpideohjelmien seurantakomiteat kokoontuivat kukin kerran vuonna 2002, mutta joutuivat sittemmin tekemään useita päätöksiä kirjallisessa menettelyssä muun muassa ohjelma-asiakirjojen täydennyksiin ehdotetuista muutoksista. Tältä osin on todettava, ettei uusilla säännöksillä tavoiteltu hallinnon yksinkertaistaminen aina ole näkynyt käytännössä. Liian usein on käynyt niin, että pienetkin muutokset ohjelma-asiakirjojen täydennyksiin, joiden pitäisi teoriassa nopeuttaa seurantakomiteoiden päätöksentekoa, ovatkin johtaneet uusiin päätöksiin varsinaisten toimenpideohjelmien muuttamisesta.

Tätä ajanjaksoa käsittelevät vuosittaiset tapaamiset pidettiin tammikuussa 2003. Hallintoviranomaiselle huomautettiin, että myös Valencian ja Melillan toimenpideohjelmissa talouselämän osapuolet ja työmarkkinaosapuolet on otettava mukaan toimintaan, kuten on tehty muissakin toimenpideohjelmissa. Lisäksi hallintoviranomaista pyydettiin arvioimaan, mitä seurauksia voi koitua yhteisöjen tuomioistuimessa nostetusta kanteesta, joka koskee julkista hankinnoista ja arvonlisäverosta annettujen yhteisön direktiivien saattamista osaksi Espanjan lainsäädäntöä.

Paikalla tehdyistä tarkastuksista ja väärinkäytösten seurannasta esitettyjen tulosten tarkastelun jälkeen vuotuisessa koordinointikokouksessa tultiin siihen tulokseen, että tarkastusten etenemistä on tärkeää seurata sekä kansallisella että yhteisön tasolla.

Koska vuonna 2003 suoritettavan väliarvioinnin merkitys on ratkaiseva, Espanja ja komissio yhdistivät voimansa vuonna 2002 ja suunnittelivat järjestelmän, jolla varmistetaan, että väliarviointi ja sittemmin sen päivittäminen tapahtuvat avoimesti ja riippumattomasti, että niiden laatu riittää takaamaan tulosten luotettavuuden ja että ne saadaan hoidettua voimassa olevissa asetuksissa säädetyssä määräajassa. Järjestelmä rakentuu kolmen seuraavan peruspilarin varaan: tekniset arviointiryhmät, aihepiirikohtaiset työryhmät sekä tekninen suoritusvarausryhmä.

Tekniset työryhmät (yksi YTK:ta ja yksi kutakin toimenpideohjelmaa varten) perustettiin jo vuonna 2001, ja ne saivat vuonna 2002 päätökseen kolme keskeistä tehtävää:

- tarjouseritelmien laatiminen väliarviointitutkimuksia varten

- avustaminen riippumattomien arvioijien valintaprosessissa

- toimenpideohjelmien arviointiin tarkoitetun menettelyoppaan viimeistely. Oppaan tavoitteena on yhtenäistää arviointityötä toimenpideohjelmien tasolla ja helpottaa sitä kautta YTK:n arviointia.

Vuoden 2002 aikana perustettiin kolme aihepiirikohtaista työryhmää, joiden vastuualoina ovat tasa-arvo, ympäristönsuojelu ja tietoyhteiskunta. Työryhmien tehtävänä on kerätä oma-aloitteisesti YTK:n seurantakomiteaa varten tietoja, jotka tukevat komitean päätöksentekoa kyseiseen aihepiiriin kuuluvista erityiskysymyksistä. Tämä parantanee myös horisontaalisten periaatteiden huomioon ottamista ohjelmista tehtävien muutospäätösten yhteydessä.

Vuonna 2002 perustettiin YTK:n soveltamissäännöissä mainittu tekninen suoritusvaraustyöryhmä, jonka tehtävänä on täsmentää suoritusvarauksen jakoon liittyviä teknisiä näkökohtia, varmistaa jakokriteerien yhtenäisyys sekä kelpuuttaa tulokset. Ryhmällä oli ratkaiseva rooli kaikille toimenpideohjelmille yhteisten rahoitus- ja hallintoindikaattorien päivittämisessä.

Lisäksi kaikista Espanjan kauden 1994-1999 tavoite 1 -alueiden ohjelmista järjestettiin täydentävyyden periaatteen jälkiarviointi vuonna 2002. Komission Espanjan viranomaisten lähettämistä asiakirjoista laatiman analyysin tuloksista huomionarvoisin oli se, että tukikelpoiset julkiset menot ovat vähentyneet 2,4 % kauden 1989-1993 viitearvoon verrattuna.

Kansalliset viranomaiset perustelivat tätä menojen vähenemistä Espanjan EMU-jäsenyyden lähentymiskriteerien täyttämiseksi 1990-luvulla toteutetuilla toimenpiteillä sekä edellisen ohjelmakauden poikkeuksellisen mittavilla julkisilla rakennetoimilla. Komissio katsoi Espanjan täyttäneen tukien täydentävyyteen liittyvät velvoitteensa kaudella 1994-1999, koska jälkimmäinen viranomaisten perustelu voitiin hyväksyä asetuksen (ETY) N:o 2082/94 9 artiklan 2 kohdan nojalla.

KOR

Tavoitteen 1 piiriin kuuluva alue on ohjelmakaudella 2000-2006 sama kuin edellisellä ohjelmakaudella lukuun ottamatta Kantabriaa, joka muuttui siirtymävaiheen alueeksi. Ohjelman arvioidut kokonaisinvestoinnit ovat 3 122,4 miljoonaa euroa, joista 1 504,6 miljoonaa euroa maksetaan KOR:sta. Vuoden 2002 aikana (15.10.2002) KOR:n monialueohjelmasta sidottiin 31,88 % ja maksettiin 20 % kokonaistuesta.

Investoinnit suunnattiin ensisijaisesti kalastustuotteiden jalostukseen ja kaupan pitämiseen sekä laivaston saneeraukseen ja uudistamiseen. Sen sijaan toimintalinja "Pyyntikapasiteetin mukauttaminen" pääsi hädin tuskin alkuun.

Ohjelma-asiakirjojen täydennykset ja hankkeiden valintaperusteet hyväksyttiin seurantakomiteoissa asetuksessa säädettyjen määräaikojen kuluessa. Tavoite 1 -alueiden KOR-toimenpideohjelmaan tehtiin yksi muutos sen jälkeen, kun neuvoston asetus (EY) N:o 1451/2001 oli hyväksytty 28.6.2001 [16].

[16] EYVL L 198, 21.7.2001.

KOR:n toimenpideohjelmia ja YOA:a rahoitetaan pelkästään yhdestä rahastosta, joten ne eivät kuulu seurantakomiteoiden vastuualaan. Sen sijaan KOR:sta rahoitettavaa tavoite 1 -alueiden toimenpideohjelmaa koordinoidaan yhteisön tukikehyksen puitteissa, ja siitä vastaa aluepolitiikan pääosasto.

Tavoite 1 -tukien keskinäinen täydentävyys YTK:n tasolla varmennetaan seurantakomiteoiden kokouksissa ja vuosittaisissa täytäntöönpanokertomuksissa. YOA:n osalta asia varmistetaan lähinnä täytäntöönpanokertomusten perusteella.

EMOTR

Komissio hyväksyi vuosina 2000 ja 2001 kaksi horisontaalista ohjelmaa (vain yhdestä rahastosta tukea saanut tavoite 1 -alueiden tuotantorakenteiden parantamista koskeva ohjelma sekä useasta rahastosta rahoitettu teknisen avun ohjelma), yhdeksän useasta rahastosta yhteisrahoitettua alueellista ohjelmaa (Andalusia, Asturia, Kastilia - La Mancha, Kastilia ja León, Extremadura, Galicia, Murcia, Kanariansaaret ja Valencia) ja yhden useasta rahastosta siirtymäkauden tuella rahoitetun ohjelman (Kantabria) sekä näiden ohjelma-asiakirjojen täydennykset.

Kolmen toteutusvuoden jälkeen ohjelmakauden alussa sidotuista määrärahoista on toteutunut 53 %, toisin sanoen vuosiksi 2001 ja 2002 sidotuista 1 984 miljoonasta eurosta on maksettu 1 215 miljoonaa euroa.

Muutoksia tehtiin seuraavien autonomisten yhteisöjen ohjelma-asiakirjojen täydennyksiin: Kanariansaaret (toimenpiteisiin myönnettävän tukiosuuden muutos) sekä Kastilia ja León (rahoitustaulukon muutos).

ESR

Vuonna 2000 tavoitetta 1 koskevien ESR-toimenpideohjelmien toteutumisessa tapahtunut viivästys saatiin osittain kiinni täytäntöönpanon nopeuduttua vuonna 2001 ja varsinkin vuonna 2002. Toteutumisvauhti oli jokseenkin tyydyttävä suurimmassa osassa tukimuotoja, ja ne kaikki pääsivät vuoden aikana hyvään vauhtiin.

Kaikki ESR:sta vuodeksi 2002 myönnetyt määrärahat (1 293 200 000 euroa) sidottiin.

Komission yksiköille esitettiin vuonna 2002 kaikkiaan 42 maksatushakemusta, joille maksettiin ESR:sta yhteensä 1 663 miljoonaa euroa.

ESR:n maksusitoumukset olivat 31.12.2002 mennessä 3 813,5 miljoonaa euroa ja maksut 2 240,4 miljoonaa euroa.

Seurantakomitea kokoontui 17. heinäkuuta 2002 käsittelemään työllisyyden pääosaston vastuulle kuuluvia neljää monialueohjelmaa (Iniciativa Empresarial, Lucha contra la Discriminación, Fomento del Empleo, Sistemas de Formación Profesional), joiden osuus on 60 % ESR:n kokonaistuesta tavoitetta 1 koskevalle YTK:lle kaudella 2000-2006. Seurantakomitea hyväksyi vuosittaiset täytäntöönpanokertomukset, mikä johti kaikkien niitä vastaavien ohjelma-asiakirjojen täydennysten hyväksymiseen. Monialueohjelmia käsittelevät vuosittaiset tapaamiset pidettiin 17. ja 18. joulukuuta 2002. Tapaamisten pääaiheita olivat toimien toteutumisvauhti, horisontaalisten toimintalinjojen täytäntöönpano, Euroopan työllisyysstrategian sisällyttäminen toimenpideohjelmiin, valintaperusteiden tarkistaminen ja parantaminen, suoritusvarauksiin liittyvien indikaattorien tarkentaminen ja täytäntöönpanokertomusten tietosisällön yleinen parantaminen. Muiden tavoitetta 1 koskevien toimenpideohjelmien vuosittaiset tapaamiset pidettiin tammikuussa 2003.

Nopeimmin etenivät peruskoulutukseen liittyvät toimenpiteet, ja ammattikoulutukseen liittyvien "perinteisten" toimenpiteiden viivästys on kuroutumassa umpeen. Tasa-arvoa edistävien toimenpiteiden toteutumisvauhti vaihteli melkoisesti toimenpideohjelmien välillä, ja niissä kaivattaisiinkin yleistä terästäytymistä. Siirtolaisten asemaan liittyvät toimenpiteet olivat yleisesti hieman jäljessä aikataulusta. Toimenpideohjelma "Sistemas de Formación Profesional" toteutui kehnosti, koska kansallisen tutkintojärjestelmän perustamisesta annettavan lain hyväksyminen lykkäytyi.

Yksinkertaistaminen kohdistui pääasiassa toimenpideohjelmia käsitelleisiin vuosittaisiin tapaamisiin. Niissä keskityttiin strategisiin näkökohtiin, ja tarkastellut aihepiirit koskivat lähinnä politiikkojen täytäntöönpanoa sekä ohjelmille asetettujen ensisijaisten tavoitteiden toteutumista.

Tukien täydentävyyden ja ESR-tukien yhteisrahoitetuille toimille tuottaman lisäarvon varmentamisessa noudatettiin ennalta ehkäisevää lähestymistapaa. Aiheen tiimoilta järjestettiin vuonna 2002 tutustumiskäyntejä muutamien lopullisten tuensaajien luona.

2. Tavoite 2

EAKR

Täytäntöönpanovauhti - yleisiä huomioita

Vuonna 2000 aloitettujen ja vuonna 2001 toimintakuntoisiksi saatujen Espanjan seitsemän YOA:n täytäntöönpano jatkui kuten pitikin. Asetuksissa säädettyjen tukiseurantavälineiden kehittäminen eteni aikataulun mukaisesti.

Kuten vuonna 2001, YOA:n seurantakomiteat pitivät tänäkin vuonna kukin yhden ainoan kokouksen. Kokoukset pidettiin 22. toukokuuta 2002 (Aragonia) ja 9. heinäkuuta (La Rioja) välisenä aikana, ja niihin osallistui kansallisten viranomaisten, komission hallintoyksiköiden sekä laajan kumppanuuden (talouselämän osapuolten, työmarkkinaosapuolten ja paikallisyhteisöjen, ympäristön suojelusta ja parantamisesta sekä tasa-arvoasioista vastaavien alueellisten virastojen) edustajia.

Seurantakomiteoiden kokouksissa analysoitiin vuoden 2001 täytäntöönpanokertomuksia sekä tiettyjä ohjelmien täytäntöönpanoon vuoden 2002 ensimmäisinä kuukausina liittyneitä seikkoja.

Hallintoviranomainen otti komission ja muiden osallistujien huomautukset eriasteisesti huomioon ja toimitti täytäntöönpanokertomukset komissiolle 30. heinäkuuta ja 2. elokuuta välisenä aikana. Analyysin jälkeen komissio totesi ne tyydyttäviksi ja ilmoitti tästä hallintoviranomaiselle 25. syyskuuta (Baleaarit ja Baskimaa) ja 3. lokakuuta (Katalonia) välisenä aikana.

Ohjelma-asiakirjojen täydennyksiä muutettiin vuoden 2002 lopussa sisällyttämällä niihin useita seurantakomiteoissa hyväksyttyjä tarkistuksia (hankkeiden valintaperusteiden parantaminen, muutamien toimenpiteiden sisällön ja yhteisrahoitusosuuden tarkentaminen jne.) sekä vuoden 2002 lopussa hyväksytyille tukitoimille asetettujen yksinkertaistamiskriteerien mukaisesti pelkistetyt luettelot kussakin ohjelma-asiakirjan täydennyksessä määritellyistä ohjelmien fyysistä toteutusta mittaavista indikaattoreista, joita sovelletaan suoritusvarauksen jakamisessa vuoden 2003 lopussa.

Saman yksinkertaistamisprosessin edistämiseksi kaikkien seitsemän YOA:n yhteisiä hallintoindikaattoreita ja rahoituksen toteutumista mittaavia indikaattoreita korjattiin komission ja hallintoviranomaisen välillä vuoden 2002 lopussa pidettyjen kokousten perusteella. Muutospäätös on määrä allekirjoittaa vuoden 2003 alussa.

Vuosittaisten täytäntöönpanokertomusten, yhtenäisistä ohjelma-asiakirjoista toimitetun muun aineiston sekä tukitoimien yksinkertaistamiskriteerien perusteella komissio valmisteli vuoden lopussa alustukset vuosittaiselle tapaamiselle, joka pidettiin Madridissa tammikuussa 2003. Tapaaminen koostui yhteisestä aloituskokouksesta (jossa käsiteltiin seitsemälle YOA:lle yhteisiä asioita) ja muutamista erillisistä työkokouksista.

Kansallinen koordinointiyksikkö - hallintoviranomaisen perustama väliaikainen yksikkö, jonka tehtävänä on koordinoida ohjelma-asiakirjoihin liittyviä tiedotus-, seuranta- ja arviointijärjestelyjä - kokoontui Madridissa 17. lokakuuta. Kokouksessa käsiteltiin seitsemän väliarvioinnin edistymistä (ks. myös luku "Arviointi") sekä yhtenäisiä ohjelma-asiakirjoja ja muita tavoite 2 -alueilla toteutettuja rakennerahastojen tukitoimia koskevia taloustietoja.

Vuoden 2002 lopussa käsiteltiin kahteen yhtenäiseen ohjelma-asiakirjaan tehdyt muutokset. Baskimaan YOA:ssa tehtiin toimintalinjojen välillä pienehkö määrärahasiirto, jonka syynä oli useiden paikallis- ja aluehallinnon hallinnoimien infrastruktuurihankkeiden yhdistäminen oikeisiin toimenpiteisiin. Tukitoimien hallinnoinnin parantamiseksi Baleaarien YOA:ssa siirrettiin määrärahoja ESR:sta EAKR:oon ja muutettiin EAKR:n määrärahojen jakoa toimintalinjojen välillä (toimintalinjan "ympäristö" määrärahoja korotettiin vähentämällä vastaavasti toimintalinjojen "kilpailukyky ja työllisyys" ja "paikallinen kehittäminen sekä kaupunkien kehittäminen" tukia). Muutospäätökset on määrä allekirjoittaa maaliskuussa 2003.

Täytäntöönpanovauhti - määrärahojen kuluttaminen

31. joulukuuta 2002 mennessä toteutuneiden maksujen osuus ohjelmakaudeksi 2000-2006 varatusta kokonaistuesta vaihteli EAKR:n tukitoimissa välillä 15,92 % (Baleaarit) ja 36,13 % (Navarra) ja ESR:n tukitoimissa välillä 3,77 % (Katalonia) ja 19,60 % (Madrid).

>TAULUKON PAIKKA>

EAKR:n tukitoimet edistyvät siis tyydyttävästi, ja jopa Navarrassa ja Baskimaassa saatiin vuoden 2002 lopussa suoritettua niin paljon maksuja, että voitiin välttyä määrärahojen vapauttamiselta vuoden 2004 alussa suoritettavan tarkastuksen yhteydessä. Tästä myönteisestä kehityksestä poikkeaa vain Baleaarien ohjelma, johon joudutaan tekemään muutoksia, kuten edellä jo todettiin.

ESR:n toimenpiteet ovat sen sijaan myöhässä lukuun ottamatta Madridin ja Navarran ohjelmia. ESR:n osuus kunkin YOA:n rahoituksesta on pienehkö (Katalonian useimmissa toimintalinjoissa 22 % ja muilla alueilla 5-6 %, mutta vain toimintalinjassa "teknologia, tutkimus ja innovaatiot").

Tilanteen korjaamiseksi osa alun perin ESR:lle osoitetuista määrärahoista siirretään EAKR:oon vuonna 2003. Siirtojen määristä päätetään ensi vuonna seurantakomiteoiden kokouksissa; muutamien yhtenäisten ohjelma-asiakirjojen kohdalla voitaisiin harkita jopa luopumista kokonaan ESR:sta. Baleaarien YOA:han tehdyssä muutoksessa on jo vahvistettu tämä siirto.

Täytäntöönpanon tasapaino

Seitsemän YOA:n ja EAKR:n kuuden toimintalinjan määrärahojen toteutuminen edistyy hieman epätasaisesti.

Kaikissa yhtenäisissä ohjelma-asiakirjoissa esimerkiksi toimintalinjojen 3 ("teknologia, tutkimus ja innovaatiot") ja 4 ("liikenne ja energia") maksut ovat edistyneet toimintalinjoja 1 ("kilpailukyky ja työllisyys") ja 5 ("maaseudun ja kaupunkien kehittäminen") pidemmälle.

Viivästykset eivät kuitenkaan vaikuta kovin vakavilta; syynä ovat muun muassa yksityisen sektorin tukijärjestelmien (toimintalinja 1) sekä kuntien toimivaltaan kuuluvien hankkeiden (toimintalinja 5) toteutusajat, jotka yleensäkin ovat keskimääräistä pidemmät.

Toimintalinjojen välinen epätasapaino on Katalonian, Aragian ja Baskimaan yhtenäisissä ohjelma-asiakirjoissa lievempi kuin muiden. Kannattaa kuitenkin panna merkille määrärahojen ripeä toteutuminen joissakin toimintalinjoissa, eritoten Navarran toimintalinjassa 4 ("liikenne"), mutta myös Baleaarien toimintalinjassa 2 ("ympäristö") ja Baskimaan toimintalinjassa 1 ("kilpailu ja työllisyys").

Seuraavassa taulukossa esitetään ohjelmakauden 2000-2006 menojen jakautuminen toimintalinjoittain 31. joulukuuta 2002 mennessä:

>TAULUKON PAIKKA>

Vaikka taloudellinen panostus siirtymävaiheessa oleviin alueisiin on Espanjassa vaatimatonta muihin jäsenvaltioihin verrattuna, näiden alueiden maksut ovat kuitenkin (Madridin YOA:a lukuun ottamatta) selvästi jäljessä "vakinaisista" alueista.

Väliarviointi

Tavoitteen 1 tapaan tavoitetta 2 koskevien yhtenäisten ohjelma-asiakirjojen väliarvioinnista huolehtivat tekniset arviointiryhmät, arviointien tekninen koordinointiryhmä ja aihepiirikohtaiset työryhmät.

Kutakin YOA:a varten perustettiin jo vuonna 2001 tekniset arviointiryhmät, jotka hoitivat (kansallisen koordinointiyksikön alaisuudessa toimivan) arviointien teknisen koordinointiryhmän avustuksella seuraavia tehtäviä vuonna 2002:

- tarjouseritelmien laatiminen

- avustaminen riippumattomien arvioijien valintaprosessissa

- toimenpideohjelmien arviointiin tarkoitetun menettelyoppaan viimeistely. Oppaan tavoitteena on yhtenäistää arviointityötä toimenpideohjelmien tasolla ja helpottaa sitä kautta YTK:n arviointia.

Lisäksi perustettiin kaksi temaattista työryhmää, jotka edustavat ohjelman kahta horisontaalista tavoitetta eli tasa-arvoa ja ympäristönsuojelua. Niiden tehtävänä on kerätä oma-aloitteisesti tietoja, jotka helpottavat päätöksentekoa kyseiseen aihepiiriin kuuluvista erityiskysymyksistä. Näin voidaan varmasti parantaa myös näiden kahden tavoitteen sisällyttämistä ohjelmiin muutospäätösten yhteydessä vuonna 2004.

ESR

Toteutumisaste

Näihin ohjelmiin kaudeksi 2000-2006 myönnetty yhteisön kokonaistuki on 2,725 miljardia euroa, josta ESR:n osuus on vain 336 miljoonaa euroa (ja siitä 257 miljoonaa euroa pelkästään Katalonian YOA:lle).

Määrärahojen toteutuminen on viivästynyt suurimmassa osassa tukimuodoista.

Työllisyyden pääosasto sitoi kaikki ESR:sta vuodeksi 2002 varatut määrärahat (49,08 miljoonaa euroa).

Vuonna 2002 vastaanotettiin ja käsiteltiin 14 maksupyyntöä, joiden arvo oli yhteensä 21,01 miljoonaa euroa.

ESR:n maksusitoumukset olivat 31.12.2002 mennessä 144,3 miljoonaa euroa ja maksut 44,5 miljoonaa euroa.

Heikon toteutumisasteen vuoksi Espanjan viranomaiset ehdottivat komission kanssa 17. tammikuuta 2003 järjestetyssä vuosittaisessa tapaamisessa, että toimen 3.1 (T&K) kohdalla osa ESR:n tuista siirrettäisiin EAKR:oon vuodeksi 2003.

Tasapaino

Kaikkiin yhtenäisiin ohjelma-asiakirjoihin sisältyvän toimen 3.1 (T&K) määrärahojen täytäntöönpano on vakavasti myöhässä. Kataloniassa edistyivät kehnoimmin toimintalinjat 1 ja 5. Alueelle lokakuussa 2002 tehdyllä tutustumiskäynnillä selvisi, että tähän oli syynä ennen kaikkea menojen varmentamisen pitkittyminen.

Koordinointi

Vuosittaisissa tapaamisissa keskusteltiin tarpeesta lyödä lukkoon kokousajat seurantakomiteoille, vuosittaisille tapaamisille ja teknisille ryhmille, jotta voitaisiin sovittaa yhteen tavoitteita 2 ja 3 käsitteleviä kokouksien päivämäärät.

Täydentävyys

Tavoite 2 -alueita on kaikkiaan seitsemän (Aragonia, Baleaarit, Baskimaa, Katalonia, Navarra ja La Rioja). Kuudessa YOA:ssa ESR tukee ainoastaan toimea 3.1 (T&K). Katalonian YOA:ssa ESR osallistuu useiden eri toimintalinjojen rahoitukseen.

Toimen 3.1 tapauksessa työllisyyden pääosasto vaati Espanjan viranomaisia siirtämään määrärahoja tuotantoalalle, mikä osoittautui odotettua vaikeammaksi.

3. Tavoite 3

Toteutumisaste

Tavoitteen 3 YTK pannaan täytäntöön 12 toimenpideohjelmalla (seitsemällä alueellisella ohjelmalla ja viidellä monialueohjelmalla tai temaattisella ohjelmalla).

Ohjelmien tavoitteena on tukea ammattikoulutusjärjestelmien kehittämistä ja parantamista sekä työttömien pääsyä ja paluuta työmarkkinoille. Etusijalla ovat ennalta ehkäisevät toimet, joita toteutetaan luomalla "työllistymispolkuja", tukemalla paikallisia työllisyysaloitteita, edistämällä naisten osallistumista työmarkkinoille, torjumalla sukupuolista syrjintää ja edistämällä muita heikommassa asemassa olevien henkilöiden pääsyä työmarkkinoille, kohottamalla yrittäjähenkeä ja edistämällä työntekijöiden elinikäistä oppimista.

Vuoden 2002 aikana tavoite 3 -ohjelmiin sidottiin yhteensä 324,4 miljoonaa euroa. Tavoitetta 1 ja 3 koskevista toimenpideohjelmista saatiin 15 välimaksujen maksatushakemusta, jotka vastasivat 139,1:tä miljoonaa euroa. Monialueohjelmista saatiin puolestaan 13 hakemusta, joiden arvo oli yhteensä 259,6 miljoonaa euroa.

ESR:sta maksusitoumukset olivat 31.12.2002 mennessä 954,3 miljoonaa euroa ja maksut 546,9 miljoonaa euroa.

ESR:n tukitoimien seuranta varmistettiin seurantakomiteoiden kokouksissa, hallintoviranomaisten ja komission välisissä vuotuisissa tapaamisissa, analysoimalla vuosittaisia täytäntöönpanokertomuksia, tekemällä tutustumiskäyntejä sekä erilaisissa kokouksissa jäsenvaltioiden ja komission yksiköiden välillä.

Tavoite 3 -toimenpideohjelman sekä tavoite 1 toimenpideohjelmien "Fomento del Empleo", "Sistemas de Formación Profesional", "Iniciativa Empresarial y Formación Continua" ja "Lucha contra la Discriminación" toiset vuosittaiset tapaamiset pidettiin 17. ja 18. joulukuuta 2002. Tavoitteena oli tehdä ohjelmista yhteisiä päätelmiä ja tutkia, mihin toimenpiteisiin havaittujen puutteiden korjaamiseksi voitaisiin ryhtyä. Tässä yhteydessä täytäntöönpanokertomusten analyysi toimi ennalta ehkäisevästi, koska kertomusten pohjalta voitiin yksilöidä ongelmia ja ehdottaa mahdollisia ratkaisuja. Tapaamisissa tarkasteltuja keskeisiä aiheita olivat horisontaalisten tavoitteiden toteuttaminen, Euroopan työllisyysstrategian sisällyttäminen toimenpideohjelmiin, valintaperusteiden tarkistaminen ja parantaminen, toimenpideohjelmien arviointien edistyminen sekä täytäntöönpanokertomusten tietosisällön yleinen parantaminen.

Vuoden 2002 aikana tehtiin tutustumiskäyntejä eri toimenpideohjelmien toteutuspaikoille. Kyse on tiedonhankintamatkoista, joilla pyritään lujittamaan kumppanuutta eri hallintoviranomaisten kanssa. Kierros aloitettiin Kataloniasta, ja sitä on tarkoitus jatkaa muihin autonomisiin yhteisöihin. Tavoitteena on vahvistaa yhteistoimintaa komission, kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten ja eri tukitoimien hallintoviranomaisten välillä.

Täytäntöönpanon tasapaino

Viiden monialueohjelman täytäntöönpanoa voidaan pitää yleisesti ottaen tyydyttävänä, mutta toimenpideohjelmien ja kuhunkin ohjelmaan sisältyvien toimintalinjojen välillä on havaittavissa tiettyä epätasapainoa. Ammatillisen koulutuksen järjestelmiä (Sistemas de Formación Profesional) koskevan toimenpideohjelman toteutuminen viivästyi vakavasti, koska kansallisen tutkintojärjestelmän perustamista koskevan lain hyväksymistä jouduttiin lykkäämään. Lain voimaantulo vaikuttaa ratkaisevasti toimenpideohjelman täytäntöönpanoon.

Myös alueellisten ohjelmien täytäntöönpano on tyydyttävää, vaikka toimenpideohjelmien välillä onkin eroavaisuuksia.

Yksinkertaistaminen

Hallinnon yksinkertaistamiseksi komissio ja Espanja tarkistivat yhdessä vuosittaisten tapaamisten järjestämisessä noudatettua kaavaa. Painopiste siirrettiin luonteeltaan strategisimpiin kysymyksiin. Kunkin tukitoimen kohdalla käsiteltävien aiheiden määrää rajoitettiin, ja etusija annettiin aiheille, joilla joko sisältönsä tai horisontaalisen luonteensa takia on strategista merkitystä tukitoimelle.

Täydentävyys

ESR:n tukien täydentävyyden varmentamiseksi suunniteltiin ennalta ehkäisevä toimintamalli. Sitä sovellettiin muun muassa tekemällä vuonna 2002 tutustumiskäyntejä tiettyjen tuensaajien luokse.

4. KOR (tavoitteen 1 ulkopuolella)

Tavoitteen 1 ulkopuolisten alueiden Espanjassa kattama pinta-ala on sama kuin edellisellä ohjelmakaudella. Arvioidut kokonaisinvestoinnit ovat 824,5 miljoonaa euroa, joista 207,5 miljoonaa euroa saadaan KOR:sta. Tavoitteen 1 ulkopuolisten Espanjan alueiden YOA:lle varatuista KOR:n kokonaismäärärahoista sidottiin 38,26 % ja maksettiin 14,89 % (15.10.2002 mennessä).

Investoinnit suunnataan pääasiassa kalastustuotteiden jalostukseen ja markkinointiin sekä laivaston uudistamiseen. Sen sijaan toimintalinjan "Kapasiteetin mukauttaminen" täytäntöönpanossa päästiin vaivoin alkuun.

5. Yhteisöaloitteet

5.1 Leader+

Komissio hyväksyi vuosina 2001 ja 2002 kaikkiaan 18 Leader+-ohjelmaa (yhden horisontaalisen ohjelman ja 17 alueellista ohjelmaa, yhden kutakin autonomista yhteisöä kohti). Näille 17 ohjelmalle myönnettiin yleiskattava tuki, ja vain yhdestä (Baskimaa) toimitettiin ohjelma-asiakirjan täydennys. Ohjelmia varten pitäisi perustaa kaikkiaan 150 paikallista toimintaryhmää.

Kun ohjelman täytäntöönpano on jatkunut kaksi vuotta, ohjelmakauden alussa sidotuista määrärahoista on toteutunut 23 % eli vuosina 2001 ja 2002 sidotuista 148 miljoonasta eurosta on maksettu 35 miljoonaa euroa. Vaikka ohjelmat saatiin suurimmaksi osaksi hyväksyttyä vuonna 2001, rahoitussopimukset (joissa yleiskattavan tuen jako konkretisoituu) tehtiin ja lähetettiin komissiolle vasta vuoden 2002 kuluessa, mikä selittää viivästykset näiden ohjelmien täytäntöönpanossa.

5.2 Equal

Vuoden 2002 aikana kaikki toimintoon 1 Espanjasta valitut 160 kehittämiskumppanuutta hyväksyttiin toimintoon 2 (täytäntöönpano). Valituista hankkeista 34 %:ssa oli otettu aiheeksi naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet. Näiden hankkeiden osuus on 31 % hankkeille myönnetystä kokonaistuesta, mikä vahvistaa naisten ja miesten yhtäläisiin mahdollisuuksiin liittyvien päämäärien tärkeän painoarvon Espanjan Equal-ohjelmassa. Seurantakomiteaan perustettiin tekninen arviointiryhmä, joka aloitti arviointityöt. Lisäksi perustettiin "tasa-arvon valtavirtaistamista" käsittelevä työryhmä. Toimintoon 3 sisältyvässä hyvien käytäntöjen siirtämistä ja hyödyntämistä koskevassa suunnitelmassa painotetaan kolmea temaattista toimintalinjaa: työllisyyttä ja rasismin torjuntaa, yrittäjähenkeä ja työntekijöiden sopeutumiskykyä sekä tasa-arvoa. Tulosten levittämistoimien joukosta voidaan mainita uusi Equal-lehti sekä Andalusiassa järjestetty Espanjan Equal-aloitteen esittelytilaisuus, johon osallistui noin 500 henkilöä.

Hallintoviranomainen lupautui EU:n tasolla toimivan yhtäläisiä mahdollisuuksia käsittelevän eurooppalaisen teemaryhmän toiseksi puheenjohtajaksi yhdessä Italian kanssa.

5.3 Urban

Komissio hyväksyi kaikki kymmenen Espanjan Urban II -ohjelmaa ennen joulukuun 2001 loppua.

Kymmenen Urban II -ohjelman tukikelpoiset kokonaiskustannukset ovat 179 973 333 euroa, joista 112 600 000 euroa maksetaan EU-tukena.

Espanjan Urban II -ohjelmien hallintoviranomaisena toimii valtiovarainministeriö (Ministerio de Hacienda) yhteistyössä paikallisviranomaisten (Ayuntamientos) kanssa. Seurantakomiteat kokoontuvat kahdesti vuodessa (työjärjestyksen 7 ), ja niihin osallistuu ministeriön ja eri kaupunginvaltuustojen edustajia.

Kaikki ohjelma-asiakirjan täydennykset hyväksyttiin seurantakomiteoissa ja lähetettiin komissioon vuoden 2002 alussa. Yleisasetuksen (EY) N:o 1260/1999 mukaan täytäntöönpanokertomukset on toimitettava viimeistään kesäkuussa 2003, kun taas väliarviointien jättämisen määräaika on joulukuussa 2003.

Ennakot (7 %) maksettiin ennen vuoden 2001 loppua. Kaikista Espanjan Urban II -ohjelmista lähetettiin välimaksujen maksatushakemukset vuonna 2002.

6. Aiempien ohjelmakausien päättäminen

EAKR

Tavoitetta 1 koskevan YTK:n 41 tukitoimesta vain neljä oli päätetty 31.12.2002 mennessä. Lopuista tukitoimista muutamista puuttui loppukertomus ohjelman täytäntöönpanosta, ja kaikista oli laatimatta asetuksen (EY) N:o 2064/97 8 artiklassa tarkoitettu lausuma. Kaikki varat on sidottu, ja maksamatta on hieman yli 1 131 miljoonaa euroa.

Seitsemän EAKR:sta ja ESR:sta rahoitetun toimenpideohjelman, yhden tavoitetta 2 koskevan YOA:n (1997-1999) sisältämän ESR-rahoitteisen monialueohjelman sekä seitsemän EMOTR:n ohjausosaston, EAKR:n ja ESR:n tukea saaneen tavoitetta 5b koskevan YOA:n (1994-1999) menotilitysten viimeinen jättöpäivä on 31. joulukuuta 2001 lukuun ottamatta Aragonian ja Baskimaan tavoite 2 -toimenpideohjelmia.

Kahden ohjelman osalta hyväksyttiin Espanjan ennen vuoden 2001 loppua esittämät maksumääräajan pidentämistä koskevat pyynnöt, joissa vedottiin ylivoimaiseen esteeseen asetuksen mukaisten todisteiden nojalla. Viralliset päätökset maksumääräajan pidennyksestä tehtiin Aragonian toimenpideohjelman osalta kesäkuussa 2002 ja Baskimaan toimenpideohjelman osalta helmikuussa 2002. Kahden toimenpideohjelman menojen tilittämiseen saatiin näin yhdeksän kuukautta lisäaikaa (30. syyskuuta 2002 asti).

Vuoden 2002 kuluessa useimmissa tavoitteiden 2 ja 5b tukien seurantakomiteoissa saatiin hyväksyttyä loppukertomukset, jotka sittemmin toimitettiin komissiolle. Tukitoimista ei lähetetty komissiolle asetuksen (EY) N:o 2064/97 8 artiklassa säädettyjä lausumia. Määräpäivä loppuerän maksatuksen mahdollistavien asiakirjojen esittämiselle on 31. maaliskuuta 2003.

Seuraavassa taulukossa esitetään vielä maksamatta olevat loppuerät ja niiden osuus sidotuista kokonaismäärärahoista tavoitteiden ja rahastojen mukaan jaoteltuina:

>TAULUKON PAIKKA>

EMOTR

Espanjan viranomaiset valmistelevat kaikkiaan 47 tukitoimen päättämistä (15 tavoite 1 -toimenpideohjelmaa, seitsemän tavoitteen 5b YOA:a, yksi tavoitteen 5a toimenpideohjelma, yksi tavoitteen 5a YOA, 18 Leader II -yhteisöaloitetta, kolme Interreg II -yhteisöaloitetta, yksi Regis II -ohjelma ja yksi alueellinen työllisyyssopimus). Loppukertomukset ja maksupyynnöt on määrä hyväksyä vuoden 2003 kuluessa.

ESR

Kaikki Espanjan ohjelmakauden 1989-1993 pääohjelmat päätettiin.

Espanja lähetti ennen vuoden 2002 loppua 21 maksupyyntöä ohjelmakaudelta 1994-1999: yhden tavoitteesta 1, neljä tavoitteesta 2, 12 tavoitteesta 3, yhden tavoitteesta 4 ja kolme tavoitteesta 5b. Näistä vain neljä oli moitteettomia ja voitiin ottaa käsiteltäväksi, muita on vielä täydennettävä.

7. Arvioinnit ja tarkastukset

7.1 Arvioinnit

EMOTR

YTK:n ja kunkin toimenpideohjelman seurantakomiteoihin perustettiin arvioinnin järjestämisestä vastaavat työryhmät. Ne määrittelivät tarjouseritelmät YTK:n ja toimenpideohjelmien arviointia koskevia tarjouspyyntöjä varten. Sen jälkeen jäsenvaltio valitsi arviointiryhmät, jotka aloittivat työnsä syksyllä. Ensimmäisiä väliraportteja odotetaan vuoden 2003 alussa. Työt rahoitetaan erilaisista teknisen avun määrärahoista (teknisen avun toimenpideohjelmasta ja toimenpideohjelmiin sisältyvistä tilapäistoimista).

ESR

Tavoitetta 3 koskevasta YTK:sta laadittiin yhteinen menettelyopas, jossa määritellään tarkempaa selvittelyä vaativat seikat sekä kaikille toimenpideohjelmille yhteiset indikaattorit. Vuoden 2002 lopussa saatiin päätökseen myös INEMin tukitoimista vastaavien arvioijien nimittämisprosessi.

7. 2 Tarkastukset

EAKR

Asetuksen (EY) N:o 2064/97 soveltamista koskevat tarkastukset

Kantabrian autonominen yhteisö

Keskeiset toteamukset:

- tarkastustehtävissä on yhä liian vähän henkilöstöä

- Leader II -yhteisöaloitteen ja PRODER-toimenpideohjelman tarkastuksia ei ollut edes aloitettu (lokakuun 2002 lopussa), vaikka ohjelmissa oli paljastunut useita ongelmia

- komissiolle ilmoitetut menot ja tosiasiallisesti aiheutuneet menot eivät vastanneet toisiaan

- komissiolle oli ilmoitettu leasing- ja alv-menoja, jotka eivät olleet tukikelpoisia

- tukikelpoisuussääntöä oli sovellettu virheellisesti teollisuuskäyttöön tarkoitetun maan myyntitulojen kirjaamisessa.

Espanjan ja Portugalin välisen Interreg IIA -ohjelman järjestelmätarkastus 14.-17. toukokuuta 2002)

Extremaduran autonominen yhteisö

- Tarkastusyksikkö ei ollut tarkastuskäyntiin mennessä tarkistanut, olivatko hallintoviranomaiset ryhtyneet toimiin aiempien tarkastusten tulosten perusteella esitettyjen suositusten täytäntöönpanemiseksi. Tästä voi koitua ongelmia, sillä viranomaisilla on enää vähän aikaa suoriutua tästä tehtävästä ennen ohjelmien päättämistä.

IGAE (Espanjan valtiontalouden tarkastusvirasto)

- Koska autonomiset yhteisöt eivät kaikissa tapauksissa tilitä tarkastustuloksia IGAE:lle, 8 artiklassa tarkoitetun yksikön on vaikea seurata järjestelmällisesti tukitoimen päättämistä koskevan lausuman valmistelua autonomisissa yhteisöissä.

- IGAE:ssa ei ole järjestetty keskitettyä seurantaa yksittäisille alueellisille tukitoimille, ja riippuu kokonaan alueellisen tukitoimen tarkastajista, tekevätkö he tarkastusten jälkeen seurantakäyntejä. Ellei tarkastusvirastoon ole otettu yhteyttä kuuden kuukauden kuluessa alueellisesta tukitoimesta annetun täytäntöönpanokertomuksen päivämäärästä, tarkastuksissa havaitut puutteet oletetaan korjatuiksi.

Sääntöjenvastaisuuksien ilmoittamismenettely

- Extremaduran autonomisen yhteisön noudattamassa asetuksen (EY) N:o 1681/94 säännösten täytäntöönpanomenettelyssä hallintoyksiköitä ei velvoiteta antamaan tilintarkastusyksikölle selvitystä raportoimistaan luvuista.

- Salamancan yliopiston tukitapauksessa havaittiin, ettei julkisia hankintamenettelyjä ollut noudatettu. Koska tilannetta ei korjattu kuuden kuukauden kuluessa tämän ilmeisen sääntöjenvastaisuuden paljastumisesta, saatetaan joutua perimään takaisin ne 68 700 413 pesetaa (412 897,8 euroa), ja sääntöjenvastaisuudesta olisi asetuksen (EY) N:o 2064/97 7 artiklan mukaan pitänyt ilmoittaa OLAFille.

KOR

Ohjelmakautta 2000-2006 koskevat hallinto- ja valvontajärjestelmät ovat toimintakunnossa. Muutamien alueiden järjestelmistä kaivataan vielä selvennyksiä.

Komissiolle asetuksen (EY) N:o 438/2001 5 artiklan mukaisesti toimitettuja asiakirjoja olisi tarkistettava.

Komission kalastuksen pääosaston edustajat olivat mukana OLAF:n tarkastuskäynnillä, jolla tarkastettiin samalle tuensaajalle eri tahoilta myönnettyjen useiden nykyaikaistamistukien vaatimustenmukaisuus ja kirjanpito.

Kauden 1994-1996 ohjelmien päättämistarkastukset

Katalonian tavoite 2 -toimenpideohjelma 1994-1996, 10.-14. kesäkuuta 2002

Tarkastuskäynneillä havaittiin, että 11 hankkeesta kahdeksassa toimenpideohjelman varoista oli maksatettu menoja yksinomaan menon aiheutumispäivän perusteella (eli jos meno oli aiheutunut vuosina 1994-1998, sitä pidettiin tukikelpoisena ohjelmaan). Kaudella 1997-1999 aiheutuneet menot hankkeista, jotka on toteutettu osittain sitä edeltävällä kaudella tai joihin liittyvät työt on saatu kokonaan valmiiksi ennen vuotta 1997, voidaan kuitenkin hyväksyä tukikelpoisiksi kaudelle 1997-1999 vain seuraavin edellytyksin: (i) hankkeen hyväksymisestä ohjelmaan on tehty virallinen päätös, (ii) hankkeesta on tehty juridinen sitoumus ja rahoitussitoumus (iii) hanke on kunkin ohjelmakauden osalta jaoteltu erillisiin rahoitusjaksoihin ja, jos mahdollista, kahteen käytännön toteutusjaksoon, jotta varmistetaan rahoituksen avoin täytäntöönpano ja seuranta sekä helpotetaan tarkastusta. Joissakin hankkeissa ei voitu varmasti todeta, että näin oli tehty.

Yhdessä hankkeessa kaksi noin 452 miljoonan pesetan arvoista urakkasopimusta oli allekirjoitettu vasta 31.12.1996 jälkeen, joten ne eivät olisi voineet saada tukea.

RANSKA

1. tavoite 1

Kaikkien 31:n tavoitteita 1 ja 2 koskevien ohjelmien täytäntöönpanokertomukset toimitettiin vuoden 2002 kuluessa komissiolle. Niistä 28 todettiin tyydyttäviksi ja hyväksyttiin asetuksen (EY) N:o 1260/99 37 artiklan 2 kohdan säännösten mukaisesti. Loput kolme ohjelmaa hyväksyttiin vuoden 2003 alussa sen jälkeen, kun kansalliset viranomaiset olivat toimittaneet niistä lisätietoja.

Komission yksiköt järjestivät tiiviissä yhteistyössä Ranskan kansallisten ja alueellisten viranomaisten kanssa kaksi seminaaria, joista toinen oli tarkoitettu tavoite 1 -alueille ja toinen SGAR-virastojen (alueellisista asioista vastaavat virastot) ja alueneuvostojen vastuuhenkilöille.

- Tavoite 1 -seminaari Lillessä (Nord-Pas-de-Calais) 3.-5. heinäkuuta 2002

Seminaarissa tarkasteltiin sekä varsinaisten tavoite 1 -alueiden että siirtymävaiheessa olevien alueiden ongelmia teollisuuden rakennemuutoksen, kaupunkien uudistamisen, tietoyhteiskunnan ja rahoitusjärjestelyjen aloilla.

- Seminaari SGAR-virastojen ja alueneuvostojen vastuuhenkilöille 5. kesäkuuta 2002

Seminaarissa tarkasteltiin tavoitteita 1 ja 2 koskevien ohjelmien (2000-2006) toteuttamiseen Ranskassa liittyviä näkökohtia.

1. Tavoite 1

EAKR

Ranskan tavoite 1 -ohjelma kattaa kahden siirtymävaiheessa olevan alueen (Korsika ja Nord-Pas-de-Calais) lisäksi neljä merentakaista departementtia (Guadeloupe, Martinique, Guyana ja Réunion).

Vuosina 2002-2006 EAKR:n kokonaisrahoitusosuus Ranskan kuudella tavoite 1 -alueella on 2 215 miljoonaa euroa, josta 1,908 miljoonaa euroa (83 %) on tarkoitettu neljälle merentakaiselle departementille. Vuonna 2002 EAKR:sta maksettiin näille alueille 84,7 miljoonaa euroa eli 3,69 % kokonaistuesta. Vuodesta 2000 lähtien suoritetut välimaksut ovat 10,85 % EAKR:n kokonaistuesta tavoite 1 -alueille.

Komission ehdotuksesta asetuksiin tehtiin perustamissopimuksen 299 artiklan 2 kohdan muodostaman oikeusperustan nojalla joitakin muutoksia [17], joiden ansiosta seitsemällä syrjäisellä alueella ja etenkin Ranskan neljällä merentakaisella tavoite 1 -alueella voidaan nostaa rakennerahastojen tukiosuutta suuremmaksi kuin mainituissa asetuksissa on säädetty (infrastruktuurihankkeet ja tuotannolliset investoinnit).

[17] Euroopan parlamentin annettua lausuntonsa neuvosto hyväksyi 28. kesäkuuta 2001 asetuksiin (EY) N:o 1260/99 (rakennerahastoja koskeva yleisasetus), (EY) N:o 1257/99 (maaseudun kehittämistä koskeva asetus) ja (EY) N:o 2792/99 (kalastus) tehtävät muutokset, jotka perustuivat 29.11.2000 esitettyyn komission ehdotukseen.

Muutettujen asetusten perusteella komissiolle esitettiin ehdotuksia kahden merentakaisen alueen, Réunionin ja Guadeloupen, YOA:n tarkistamiseksi. Komissio hyväksyi nämä YOA:n muutokset Réunionin osalta 30. elokuuta 2002 ja Guadeloupen osalta 23. joulukuuta 2002 tehdyillä päätöksillä. Guadeloupe sisällytti YOA:aansa mahdollisuuden turvautua yleiskattavaan tukeen, ja tarkensi toimenpiteitä "matkailu" ja "saarten kehittäminen".

EMOTR

Kuudelle alueelle täksi ohjelmakaudeksi myönnetyistä 675,95 miljoonan euron tuista oli vuoden 2002 loppuun mennessä maksettu 60,298 miljoonaa euroa.

Seurantakomiteat hyväksyivät kunkin merentakaisen alueen yhtenäiseen ohjelma-asiakirjaan ja sen täydennykseen sisällytettävät muutokset sen jälkeen, kun neuvosto oli 28. kesäkuuta 2001 hyväksynyt asetuksen (EY) N:o 1447/2001, jossa säädetään unionin syrjäisimmillä alueilla sovellettavista poikkeustoimista, kuten taloudelliselta merkitykseltään vähäisille pientiloille ja elintarvikealalle myönnettävän tukiosuuden korottamisesta. Muutokset hyväksyttiin tekemällä uudet päätökset Réunionista ja Guadeloupesta. Martiniquea ja Guyanaa koskevien päätösten käsittely on kesken.

Korsikan ja Nord-Pas-de-Calais'n ohjelmiin tehtävistä EMOTR:n ohjausosaston tukia koskevista muutoksista, kuten teknisen avun määrärahojen vahvistamisesta, ei ole vielä tehty virallista päätöstä.

Seurantakomiteat hyväksyivät eri ohjelma-asiakirjojen täydennyksiin muutamia muitakin tarkistuksia, jotka eivät edellyttäneet itse ohjelma-asiakirjan muuttamista.

Kolmella alueella (Réunion, Korsika ja Guadeloupe) harkittiin vuoden 2002 lopussa vuonna 2000 EMOTR:n ohjausosastosta myönnettyjen määrärahojen vapauttamista viran puolesta n+2-säännön mukaisesti. Nämä kolme aluetta ehtivät kuitenkin toimittaa ajoissa välimaksujen maksatushakemukset ja välttyivät näin määrärahojen vapauttamiselta.

KOR

Korsika

Korsikan YOA:lle on varattu KOR:sta kaikkiaan 2,3 miljoonaa euroa tukea kaudeksi 2000-2006 (ensimmäinen 0,26 miljoonan euron maksu on suoritettu). Ohjelman strategisiin painopisteisiin kuuluvat työpaikkojen säilyttäminen, tuotannon organisaation ja laadun kehittäminen, markkinoinnin parantaminen sekä tuotantokyvyn lisääminen vesiviljelyalalla sopusoinnussa meriympäristön suojelun kanssa. Hallintoviranomainen on sitonut hankkeisiin vajaat 50 % kaudeksi 2000-2002 myönnetystä KOR-rahoituksesta.

Guadeloupe

Guadeloupen YOA:lle on varattu KOR:sta kaikkiaan 6,2 miljoonaa euroa tukea kaudeksi 2000-2006 (ensimmäinen 0,26 miljoonan euron maksu on suoritettu). Ohjelman strategisiin painopisteisiin sisältyvät satamalaitteiden parantaminen ja tehokkaampi markkinointi. Kalanviljelyä kehittämällä voitaisiin vähentää tuontia paikallisiin tarpeisiin. Vuoden 2002 lopussa hallintoviranomainen oli kohdentanut hankkeisiin vajaat 50 % kolmen ensimmäisen vuoden tuista.

Guyana

Ranskan Guyanan YOA:lle on varattu KOR:sta kaikkiaan 7,6 miljoonaa euroa kaudeksi 2000-2006 (ensimmäinen 0,9 miljoonan euron maksu on suoritettu). Ohjelman strategisiin painopisteisiin sisältyvät satamalaitteiden parantaminen, jalostuksen ja markkinoinnin parantaminen sekä kalanviljelyn tuotantokyvyn lisääminen. Kalastus on yksi alueen pääelinkeinoista. Kalatalousalan kehittäminen saattaisi lisätä alueellista lisäarvoa. Hallintoviranomainen oli 31.12.2002 mennessä kohdentanut hankkeisiin noin 55 % kaudeksi 2000-2002 myönnetystä kokonaistuesta.

Martinique

Martiniquen YOA:lle on varattu KOR:sta kaikkiaan 9,1 miljoonaa euroa tukea kaudeksi 2000-2006 (ensimmäinen 0,1 miljoonan euron maksu on suoritettu). Ohjelman päätavoitteita ovat työllisyyden kehittäminen, alueellinen lisäarvo, kalantuotanto sekä kalan jalostuksen ja markkinoinnin parantaminen. Vesiviljelyä kehittämällä voitaisiin vähentää tuontia paikallisiin tarpeisiin. Hallintoviranomainen on kohdentanut hankkeisiin vajaat 20 % kaudeksi 2000-2002 myönnetystä kokonaistuesta.

Réunion

Réunionin YOA:lle on varattu KOR:sta kaikkiaan 15,6 miljoonaa euroa tukea kaudeksi 2000-2006 (ensimmäinen 0,08 miljoonan euron maksu on suoritettu). Kalastusalalla (yksi saaren pääelinkeinoista) strategisia painopisteitä ovat muun muassa laivaston uudistaminen ja nykyaikaistaminen, kalan jalostuksen ja markkinoinnin parantaminen, tuotantokyvyn lisääminen kalanviljelyalalla sekä innovatiiviset toimet tiedotuksen parantamiseksi paikallisesta kalastuksen toimintaympäristöstä ja sen sopivimmista hyödyntämistavoista. 19.12.2002 mennessä hallintoviranomainen oli kohdentanut hankkeisiin noin 85 % kolmen ensimmäisen vuoden tuista.

ESR

Kaikista kuudesta tavoitetta 1 koskevista yhtenäisistä ohjelma-asiakirjoista jätettiin vuonna 2002 yksi tai useampia ESR:sta korvattavia menoilmoituksia. Vuoden 2002 lopussa tukikelpoiset menot olivat 16 % Ranskan tavoite 1 -alueille ohjelmakaudeksi 2000-2006 osoitetuista ESR-tuista (7 %:n ennakkoa lukuun ottamatta) ja 33 % kaudeksi 2000-2002 tehdyistä maksusitoumuksista.

Jo aiheutuneiden menojen osalta alueiden välillä todettiin merkittäviä eroja, sillä tukikelpoisten ja komissiolle ilmoitettujen ESR:sta korvattavien menojen osuus (7 %:n ennakko pois luettuna) vaihteli 3 %:sta 26 %:iin. Tämä johtui osittain alueilla ilmenneistä vaikeuksista todentaa hankkeiden vetäjien ilmoittamia menoja.

Vuoden 2002 lopussa kolmessa vuoden 2000 kuluessa hyväksytyistä kuudesta YOA:sta harkittiin n+2-säännön soveltamista määrärahojen vapauttamiseksi viran puolesta. Kaikki alueet välttivät määrärahojen vapautukset. Kaudeksi 2000-2006 varattu kokonaisbudjetti on 938,62 miljoonaa euroa, josta maksusitoumukset olivat vuoden 2002 lopussa 471,04 miljoonaa euroa ja maksut 154,45 miljoonaa euroa.

YOA:n sisältämien toimenpiteiden toteutumisaste vaihteli alueen ja toimenpidetyypin mukaan. Tasa-arvoa edistävät toimet sekä kansalaisjärjestöihin ja paikallisiin kumppanuuksiin (pientuet) liittyvät toimet edistyivät muita nihkeämmin. Toimet näyttävät kaipaavan aktiivisempaa työotetta ja tehokkaasti kohdennettuja elvyttämistoimia.

2. Tavoite 2

EAKR

Ranskan 21:lle tavoite 2 -alueelle on myönnetty EAKR:sta yhteensä 5 380 045 086 euroa tukea kaudeksi 2000-2006. Vuonna 2002 suoritetut maksut näille alueille olivat 277 967 524,48 euroa eli 5,16 % EAKR:n kokonaistuesta. Vuodesta 2000 lähtien eri hankkeille suoritetut välimaksut ovat puolestaan 12,9 % EAKR:n kokonaistuesta.

Ranskassa on ensimmäisten unionin jäsenvaltioiden joukossa toteutettu kesästä 2002 lähtien useita komission toimille rinnakkaisia yksinkertaistamistoimia YOA:n täytäntöönpanossa käytettyjen kansallisten järjestelmien ja yhteisön järjestelmien joustavoittamiseksi.

Toimenpiteet liittyvät pääasiassa:

- rakennerahastojen tukitoimien hallinnointi-, seuranta- ja valvontajärjestelmien parannuksiin etenkin YOA:n muuttamismenettelyyn ja toiminnan edistämisen osalta.

- talousprosessien yksinkertaistamiseen.

Komissio teki vuonna 2002 kuusi päätöstä yhteisön osallistumisesta seuraavien suurhankkeiden rahoitukseen:

- Auvergnen alueen YOA:n suurhanke "Grande Halle d'Auvergne" (kongressi- ja näyttelykeskus), jossa EAKR:n rahoitusosuus on 18,3 miljoonaa euroa eli 18,77 % hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista (97,5 miljoonaa euroa).

- Auvergnen alueen YOA:n suurhanke "Lioranin tunneli", jossa EAKR:n rahoitusosuus on 19,056 miljoonaa euroa eli 25 % hankkeen 76,224 miljoonaa euron suuruisista kokonaiskustannuksista.

- Champagne-Ardennen alueen YOA:n suurhanke "Unilin-tehtaan laajennustyöt, vaiheet 2 ja 3". EAKR:n rahoitusosuus tästä suurhankkeesta on 5,110 miljoonaa euroa. Tuen osuus on 4,62 % hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista (110,53 miljoonaa euroa).

- Lorrainen alueen YOA:n suurhanke "Pilkington Glass Francen tehdas Seingbousessa", jossa EAKR:n rahoitusosuus on 2 667 858 euroa. Tuen osuus on 2,52 % hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista (105 599 300 euroa).

- Midi-Pyrénéesin alueen YOA:n suurhanke "Cap'Decouverte" (loma- ja virkistyskeskus), jossa EAKR:n rahoitusosuus on 15,24 miljoonaa euroa eli 27,77 % hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista (54,88 miljoonaa euroa).

- Provence-Alpes-Côte d'Azurin alueen YOA:n suurhanke "Atmel-virtapiiritehdas", jossa EAKR:n rahoitusosuus on 6,10 miljoonaa euroa eli 1,88 % hankkeen tukikelpoisista kokonaiskustannuksista (324,72 miljoonaa euroa).

ESR

Kaikkien 21:n tavoite 2 -alueen yhtenäisistä ohjelma-asiakirjoista toimitettiin vuonna 2002 yksi tai useampia ESR:sta korvattavia menoilmoituksia. Vuoden 2002 lopussa 21 YOA:n tukikelpoisten menojen osuus oli 39,231 miljoonaa euroa eli 4,5 % Ranskan tavoite 2 -alueille ohjelmakaudeksi 2000-2006 myönnetystä ESR:n kokonaistuesta (7 %:n ennakkoa lukuun ottamatta).

Toteutuneissa menoissa todettiin merkittäviä eroja alueiden välillä, sillä komissiolle ilmoitetut ESR:sta korvattavat tukikelpoiset menot (7 %:n ennakko pois luettuna) vaihtelivat 0,37:n ja 17,5 %:n välillä. Vuonna 2003 kiinnitetään erityistä huomiota ohjelmiin, joita uhkaa vuosien 2000 ja 2001 määrärahojen vapauttaminen vuoden lopussa.

Alueellisten neuvostojen kanssa tehtiin vuonna 2002 useita sopimuksia ESR:sta maksettavasta yleiskattavasta tuesta, jolla helpotetaan ja nopeutetaan ESR:n rahoituksen täytäntöönpanoa tavoite 2 -ohjelmissa.

3. Tavoite 3

Vuoden 2002 lopussa Ranskan viranomaisten varmentamat tuensaajien lopulliset menot olivat 14 % ESR:n kokonaistuesta (4,7 miljoonaa euroa). Komission suorittamat maksut (7 %:n ennakko mukaan luettuna) kohosivat siten 1 007 miljoonaan euroon. Menoilmoituksia näyttää saapuvan riittävän tiuhaan, ettei liene mitään pelkoa määrärahojen vapauttamisesta vuoden 2003 lopussa.

Vuonna 2002 YOA:n täytäntöönpano nopeutui asteittain, ja tuntuva osa vuoden 2001 viiveistä saatiin kurottua umpeen. Helmikuussa 2002 päivätyllä kansallisen viranomaisen kiertokirjeellä kumottiin vaatimus määrärahojen saatavuuden pitämisestä ohjelmasuunnittelun ehtona, jolloin sekä ohjelmatyö että itse ohjelmien toteutus nopeutuivat tuntuvasti. Eron tekeminen komission oikeudellisen sitoumuksen ja rahoitussitoumuksen välillä merkitsikin suurta parannusta yhtenäisen ohjelma-asiakirjan täytäntöönpanoehtoihin vuonna 2002.

Toimintalinjoissa 1 (aktiivinen työmarkkinapolitiikka) ja 3 (koulutus ja elinikäinen oppiminen) määrärahat toteutuivat selvästi keskimääräistä paremmin. Sen sijaan toimintalinjat 4 (työntekijöiden sopeutumiskyky, yrittäjähenki, innovaatiot, tutkimus ja teknologian kehittäminen), 5 (naisten työmarkkinoille osallistumisen parantaminen) ja etenkin toimintalinjan 6 toimenpide 10 (paikallisten aloitteiden tukeminen) viivästyivät vakavasti täytäntöönpanossaan. Koska toimenpide 10 vaati pitkähkön valmisteluajan, lienee kohtuullista odottaa sen täytäntöönpanon aikanaan nopeutuvan.

Kansallinen seurantakomitea, joka kokoontui 10. joulukuuta 2002, teki aloitteen ohjelma-asiakirjan täydennyksen muuttamisesta ja ehdotti yhtenäiseen ohjelma-asiakirjaan joitakin tarkistuksia. Ne koskivat ESR:n tukiosuuden korottamista 40-50 % toimenpiteessä 7 (yrittäjähengen kohottaminen, elinkeinotoiminnan luominen ja innovaatioiden edistäminen) sekä "koulutusvapaan" (CIF) sisällyttämistä toimenpiteeseen 6 (työn organisoinnin uudistaminen ja ammattitaidon kehittäminen). Koulutusvapaan käytöllä on tarkoitus lisätä YOA:ssa varattuja mahdollisuuksia parantaa henkilöresurssien sopeutumiskykyä etenkin pien- ja mikroyrityksissä.

Kansallisen seurantakomitean tärkeimmät päätökset ohjelma-asiakirjan täydennyksen muuttamisesta koskivat:

- yksityisten rahoittajien ottamista mukaan tukemaan valtion rahoitusta toimenpiteille 2 (sosiaalisen integraation edistämistä ja syrjäytymisen torjuntaa koskevan valtiollisen politiikan tukeminen) ja 5 (koulutusmahdollisuuksista tiedottamisen, opinnonohjauksen ja koulutuksen yksilöllistämisen parantaminen muun muassa uuden tieto- ja viestintätekniikan alalla sekä ammatillisen koulutuksen ja työkokemuksen validointimahdollisuuksien kehittäminen),

- uudentyyppisten toimintamuotojen kehittäminen toimintalinjaan 5 sisältyvien toimenpiteiden edistämiseksi,

- koulutusvapaan sisällyttäminen toimenpiteeseen 8 (naisten työmarkkinoille osallistumisen parantaminen).

Komissio sai Ranskan viranomaisilta vahvistuksen siitä, että kaikissa kansallisen seurantakomitean päättämissä tai ehdottamissa muutoksissa oli noudatettu tuen täydentävyyden periaatetta.

Hallintoviranomainen käynnisti ESR:sta kansallisen tiedotuskampanjan, jonka ohjelma on jäsennelty yleisessä toimintasuunnitelmassa kaudeksi 2002-2004. Kaksivaiheiseen kampanjaan sisältyy sekä tiedotusvälineitä hyödyntäviä että muita toimia, ja sitä toteutetaan niin valtakunnallisella kuin alueellisellakin tasolla.

4. KOR (tavoitteen 1 ulkopuolella)

Ranskan tavoitteen 1 ulkopuolisia alueita koskevassa YOA:ssa kaudeksi 2000-2006 KOR:n osuudeksi määritellään 233,7 miljoonaa euroa (kaksi 11,2 miljoonan euron suoritusta on jo maksettu). Ohjelman strategisia painopisteitä ovat kalavarojen hoito pitkällä aikavälillä, yritysten nykyaikaistaminen tuotteiden jalostusarvon lisäämiseksi sekä kalastuksesta riippuvaisten alueiden sosioekonomisen toimintaympäristön parantaminen. Hankkeisiin oli 31.12.2002 mennessä sidottu vain 56 miljoonaa euroa.

5. Yhteisöaloitteet

5.1 Leader+

Leader+-aloitteessa yleiskattavan tuen hallintoviranomaiseksi valittiin maatilarakenteiden kunnostusvirasto (CNASEA). Täytäntöönpanosta vastaa 140 paikallista toimintaryhmää, jotka valittiin vuoden 2001 lopussa ja vuoden 2002 aikana. Ensimmäiset toimintaohjelmat saatiin käyntiin vähän sopimusten allekirjoittamisen jälkeen. Joulukuussa 2002 pidettiin Nogent le Rotroussa, Länsi-Ranskassa seminaari, johon kokoontuivat kaikki aloitteeseen osallistuvat toimijat.

Määrärahoista maksettiin vain 7 %:n ennakko, eikä komissiolle lähetetty ainuttakaan välimaksujen maksatushakemusta.

5.2 Equal

Kuten ohjelmatyön aikana ounasteltiin, suuri osa toimintoon 1 hyväksytyistä kehittämiskumppanuuksista karsiutui toiminnosta 2. Valmistelevan toiminnon 1 aikana tehtiin ahkeraa yhtenäistämis- ja suunnittelutyötä, jotta hankkeista saataisiin mahdollisimman toimivia. Noin 230 kehittämiskumppanuutta on nyt aloittanut työohjelmansa.

Vuonna 2002 oli niin ikään tilaisuus pohtia perusteellisesti ohjelman edistäminen ja varsinkin järjestelmää, jolla helpotettaisiin innovatiivisimpien toimintatapojen yksilöintiä ohjelmista. Ensimmäiset verkostot perustetaan Euroopan työllisyysstrategian toimintalinjoissa "työntekijöiden sopeutumiskyky" (ikääntyneiden palkansaajien pysyminen työelämässä) ja "miesten ja naisten yhtäläiset mahdollisuudet" (perheen ja työn yhteensovittaminen).

5.3 Urban

Ranskan yhdeksän Urban II -ohjelmaa hyväksyttiin syyskuun ja joulukuun 2001 välillä. EAKR osallistuu niiden rahoitukseen 102 miljoonalla eurolla, kun ohjelmien kokonaiskustannukset ovat 283,609 miljoonaa euroa. Seurantakomiteat hyväksyivät ohjelma-asiakirjojen täydennykset ja lähettivät ne komissiolle vuoden 2002 alkupuoliskolla. Neljästä ohjelmasta (Bastia, Grenoble, Le Havre ja Strasbourg) toimitettiin komissiolle vuosittaiset täytäntöönpanokertomukset.

Ohjelmien hallintoviranomaisina toimivat pääasiassa kaupunginjohtaja tai kuntien välisen yhteistyötoimikunnan puheenjohtaja (4 ohjelmaa); kolmessa ohjelmassa tätä tehtävää hoitaa alueen prefekti (maaherra). Lopuissa kahdessa ohjelmassa varoja hallinnoi kaupunginjohtajan tai prefektin johtama julkinen laitos taikka yleishyödyllinen organisaatio. Maksuviranomaisena on kaikissa tapauksissa valtion rahoituslaitos "Caisse des Dépôts et Consignations".

Seurantakomiteat kokoontuivat yhdestä kahteen kertaan vuonna 2002.

Ennakot (7 %) maksettiin vuoden 2001 lopussa tai aivan vuoden 2002 alussa. Ainoastaan Grenoblen ohjelmasta lähetettiin vuonna 2002 komissiolle välimaksun maksatushakemus, joka arvo oli 357 776,33 euroa.

6. Aiempien ohjelmakausien päättäminen

EAKR

Ohjelmakausi 1989-1993

Vuoden 2002 lopussa oli päättämättä vain yksi ohjelma: Guyanan Regis-Envireg-Stride-yhteisöaloiteohjelma, josta oli jätetty jäsenvaltiolle osittaista päättämistä koskeva hakemus vuonna 2002.

Vuoden alussa oli päättämättä vielä kolme muutakin ohjelmakauden 1989-1993 tukitoimea (Pays de la Loiren toimenpideohjelma vuodelta 1991, Provence-Alpes-Côte d' Azurin Renaval-yhteisöaloiteohjelma sekä Haute-Normandien Renaval-yhteisöaloiteohjelma), ja ne saatiin käsiteltyä loppuun vuoden 2002 kuluessa.

Ohjelmakausi 1994-1999

Komissio sai vuoden 2002 kuluessa käsiteltyä loppuun kaikki 19 tavoite 2 -alueiden yhtenäistä ohjelma-asiakirjaa, jotka vielä olivat päättämättä kaudelta 1994-1996.

EMOTR

Ranska ei toimittanut ohjelmien (tavoitteet 5a ja 5b sekä Leader II) päättämiseen vaadittavia asiakirjoja vuoden 2002 kuluessa. Näin ollen toimenpidettä oli lykättävä vuoden 2003 ensimmäiselle neljännekselle.

Vuoden 2002 aikana hyväksyttiin muutamia maksumääräajan pidennystä koskevia pyyntöjä, joissa vedottiin ylivoimaiseen esteeseen (joissakin tavoitteen 5b yhtenäisissä ohjelma-asiakirjoissa vuoden 1999 myrskytuhoihin ja kahdella tavoite 1 -alueella pyörremyrskyihin). Pyynnöt pitkittivät loppukertomusten ja lopullisten maksupyyntöjen valmistelua näillä alueilla.

ESR

Kauden 1994-1999 ohjelmista saatiin helmikuussa 2003 kaikkiaan 17 ohjelman päättämisasiakirjat, jotka jakautuivat seuraavasti:

- tavoite 2, 1997-1999: 7 asiakirjaa

- tavoite 5b, 1994-1999: 10 asiakirjaa.

Sen sijaan tavoitteesta 3 (1994-1999) ei vuoden 2002 loppuun mennessä ollut jätetty ainuttakaan loppuerän maksupyyntöä.

7. Arvioinnit ja tarkastukset

7.1 Arvioinnit

ESR

Vuonna 2002 ilmestyivät arvioijien ensimmäiset tuotokset: "arviointisuunnitelma" (menetelmäkuvaus), selvitys täytäntöönpanon analyysissä käytettävästä menetelmästä, "alueelliset erityistutkimukset" ja kansallinen yhteenvetoraportti, joka muodostaa "väliarvioinnin välikatsauksen". Lisäksi käynnistettiin kaksi temaattista arviointia (naisten ja miesten yhtäläisistä mahdollisuuksista ja paikallisista aloitteista).

7. 2 Tarkastukset

EAKR

Kauden 1994-1996 ohjelmien päättämistä koskevat tarkastukset

Pays de la Loiren YOA, tavoite 2 (1994-1996), tarkastuskäynnit 30.9. ja 4.10.2002

SGAR (alueellisista asioista vastaava elin) teki maksusitoumukset vasta niille asetetun määräajan eli 31. joulukuuta 1996 jälkeen. Suuresta määrästä YOA:n eri toimenpidekokonaisuuksiin sisältyviä hankkeita tehtiin tukipäätökset vuonna 1997.

Joissakin hankkeissa todettiin pieni määrä tukikelvottomia menoja, tositteita puuttui, ohjelmaa oli mainostettu liian vähän, julkisten hankintasopimusten myöntämistä perustelevia asiakirjoja ei esitetty, ja eräs tilintarkastusyritys oli laiminlyönyt tarkastuksen.

Picardien YOA, tavoite 2 (1994-1996), tarkastuskäynnit 8. ja 22. maaliskuuta 2002

Vielä suorittamatta olevat maksut: 8 hanketta, joista Picardie ei ole vielä suorittanut loppueriä lopullisille tuensaajille.

KOR

Kaudella 1994-1999 maksetun "minierän" kohdalla Ranskaa pyydettiin todentamaan kaikki jätettyihin hakemuksiin liittyvät menojen päivämäärät hankkeiden tukikelpoisuuden varmistamiseksi.

Kauden 1994-1999 ohjelmien päättämisen yhteydessä kalastuksen pääosasto vaati, että ohjelmista vastaavat viranomaiset tarkistavat huolellisesti hankkeista ilmoitetut summat, jotta vastaisuudessa vältettäisiin samanlaiset tilanteet asetuksen (EY) N:o 4042/89 osalta.

IRLANTI

1. tavoite 1

EAKR

EAKR:n toteutus jatkui yleensä tyydyttävää vauhtia viidessä Irlannin tavoite 1 -ohjelmassa (taloudellinen ja sosiaalinen infrastruktuuri, tuotantosektori, tekninen apu, Border-, Midlands- ja Western-alueet sekä Southern- ja Eastern-alueet) vuonna 2002. Koska yksityiseltä sektorilta tuli melko vähän investointeja, komissio suostui siihen, että kahdessa alueellisessa ohjelmassa laajakaistakapasiteettia koskevan toimen kansallista rahoitusosuutta mukautettiin julkisen sektorin hyväksi. Ohjelmiin suoritettiin yhteensä 381 miljoonaa euroa maksuja. Niihin sisältyi 237 miljoonan euron tuki taloudellisten ja sosiaalisten infrastruktuurien toimenpideohjelmalle, josta komissio hyväksyi viisi suurhanketta (yhden joukkoliikennehankkeen ja neljä tienrakennushanketta), joille myönnettiin yhteensä 248 miljoonaa euroa yhteisön tukea. Merkittävä kehitysaskel oli väliarviointiprosessin alkaminen kaikissa ohjelmissa vuonna 2002.

PEACE II -ohjelmassa, joka on toinen EU:n ohjelma rauhan ja sovinnon aikaansaamiseksi Pohjois-Irlannissa ja Irlannin raja-alueella (2000-2004), on yhä vaikeampaa toimittaa niin paljon maksupyyntöjä, että määrärahojen vapauttaminen n+2-säännön perusteella vuoden 2003 lopussa voidaan välttää, sillä Irlannin viranomaiset eivät lähettäneet lainkaan maksupyyntöjä vuonna 2002. Omaleimaisuus-kriteerin soveltaminen rauhaa ja sovintoa edistävien hankkeiden valinnassa edistyi.

EMOTR

Suu- ja sorkkatautiepidemia hidasti investointiohjelmia (maatalousjäte, meijerihygienia) kahdessa alueellisessa toimenpideohjelmassa vuonna 2001, joten yhteisrahoitetut toimet alkoivat toteutua täydellä teholla vasta vuonna 2002. Metsätaloustoimien maksut edistyivät hyvin.

Peace II -toimenpideohjelma hyväksyttiin vuonna 2001. EMOTR:n ohjausosastosta on varattu siihen 13 miljoonaa euroa kaudeksi 2000-2004. Ohjelman alku oli hyvin hidas, eikä lokakuuhun 2002 mennessä ollut kirjattu lainkaan EMOTR:n menoja (vain 882 000 euron ennakot maksettiin). Komissio ei ole vielä hyväksynyt ohjelma-asiakirjan täydennystä.

KOR

Tuotantosektori

Tähän toimenpideohjelmaan myönnettiin kaudeksi 2000-2006 yhteensä 42 miljoonaa euroa KOR:n tukea (ensimmäinen 1,8 miljoonan euron maksu on hyväksytty), josta 24,5 miljoonaa euroa menee Border-, Midlands- ja Western-alueille ja 17,6 miljoonaa euroa Southern- ja Eastern-alueille. Merikalastuksen kehittämisen toimintalinjaan myönnetään rahoitusta pääasiassa strategisena tavoitteena pidettyihin alusten turvallisuuden, laadun ja kilpailukyvyn parannustoimiin. Kaikkien valtion ja yhteisön tukien maksaminen keskeytettiin kesäkuussa 2002 siihen asti, kunnes kansalliset viranomaiset toimittivat komissiolle ajantasaisen ja täydellisen alusrekisterin.

Border-, Midlands- ja Western-alueet

KOR:n rahoitusosuus tästä toimenpideohjelmasta on 16 miljoonaa euroa kaudella 2000-2006. Varat käytetään vesiviljelyn kehittämisohjelmaan, joka on osa kalasatamia, gaeltacht-alueiden/saariston satamia ja vesiviljelyä koskevaa toimenpidettä, joka puolestaan sisältyy paikallisyritysten kehittämisen toimintalinjaan (erillisohjelma). Alkuvaikeuksien jälkeen menojen maksatus on alkanut hiljalleen nopeutua (1,6 miljoonaa euroa on maksettu).

Southern- ja Eastern-alueet

KOR:n rahoitusosuus tästä toimenpideohjelmasta on 9,6 miljoonaa euroa kaudella 2000-2006. Varat käytetään vesiviljelyn kehittämisohjelmaan, joka on osa kalasatamia, gaeltacht-alueiden/saariston satamia ja vesiviljelyä koskevaa toimenpidettä, joka puolestaan sisältyy paikallisyritysten kehittämisen toimintalinjaan (erillisohjelma). Alkuvaikeuksien jälkeen menojen maksatus on alkanut hiljalleen nopeutua (0,95 miljoonaa euroa maksettu).

Peace II

Peace II -ohjelmaan on sisällytetty KOR-tukia, joilla autetaan sekä Pohjois-Irlannin puolella että Irlannin kuudessa rajakreivikunnassa toimivia viranomaisia tekemään yhteistyötä kalastukseen liittyvien intressien kehittämiseksi etenkin vesiviljelyalalla. Yhtään maksusitoumusta ei ole tehty, mutta Irlannin ja Pohjois-Irlannin viranomaiset ovat valmistelleet kahta rajat ylittävää suurhanketta, joihin sidottaneen kaikki saatavilla olevat KOR-määrärahat vuonna 2003.

ESR

Kauden 2000-2006 yhteisön tukikehyksen mukaan ESR:sta on varattu Irlannille hieman yli miljardi euroa eli noin 34 % saatavilla olevista rakennerahastojen varoista. Noin 85 % ESR-tuesta keskitetään työllisyyden ja henkilöresurssien kehittämisen toimenpideohjelmaan, joka rakentuu Euroopan työllisyysstrategian neljän toimintalinjan ympärille. ESR:n rahoitusosuus kahdessa alueellisessa toimintaohjelmassa (Border-, Midland- ja Western-alueet sekä Southern- ja Eastern-alueet) on noin 11 % ESR:n kokonaistuesta, ja se käytetään lastenhoitopaikkojen rakentamiseen. Loput 4 % osoitetaan Peace-toimenpideohjelmaan, jolle tarjotaan Equal-yhteisöaloitteesta vielä 34 miljoonaa euroa lisätukea.

Tämän kertomuksen Yhdistynyttä kuningaskuntaa käsittelevässä osassa mainittua Peace-ohjelmaa lukuun ottamatta Irlannin ohjelmat etenivät yleensä suunnitelmien mukaisesti vuonna 2002. Ne kaikki pitivät ESR:n varojen osalta n+2-säännön soveltamiselle asetetun määräpäivän 31. joulukuuta 2002. Työllisyyden ja henkilöresurssien kehittämisen toimenpideohjelman täytäntöönpano pysyi aikataulussa, mutta jäi yrittäjyyden ja yhtäläisten mahdollisuuksien toimintalinjoissa hieman jälkeen tavoitteista. Hallintoviranomaiset ja seurantakomitea ovat kuitenkin ryhtyneet toimiin, joiden pitäisi tasapainottaa varojen käyttöä vuonna 2003. Vuoden 2002 lopussa ohjelmien strategiat ja tavoitteet olivat edelleen ajankohtaisia.

31.12.2002 mennessä kertyneet ESR-maksut (7 %:n ennakot mukaan luettuina) eri toimenpideohjelmissa:

>TAULUKON PAIKKA>

2. Yhteisöaloitteet

2.1 Leader+

Irlannin Leader+-ohjelma hyväksyttiin 3. heinäkuuta 2001 (komission päätös C (2001) 1296).

Ohjelmaan valitut 22 paikallista toimintaryhmää saivat allekirjoitettua sopimuksensa maatalousministeriön kanssa marraskuuhun 2001 mennessä ja aloittivat sen jälkeen toimintansa. Ryhmät toimivat 40 433 neliökilometrin laajuisella alueella, jolla on 1 468 820 asukkaan väestö. Kuusi ryhmää valitsi aiheen 1: uuden taitotiedon ja uusien tekniikoiden käyttö alueiden tuotteiden ja palveluiden kilpailukyvyn lisäämiseksi. Yhdeksän ryhmää valitsi aiheen 2: maaseutualueiden asukkaiden elämänlaadun parantaminen. Kolme ryhmää valitsi aiheen 3: paikallisten tuotteiden esille tuominen erityisesti siten, että helpotetaan pienten tuotantoyksiköiden markkinoille pääsyä yhteisillä toimenpiteillä. Neljä ryhmää valitsi aiheen 4: luonnonvarojen ja kulttuuritarjonnan korostaminen, mukaan luettuina koko yhteisön kannalta merkittävät Natura 2000 -alueet.

Toimintaryhmät aloittivat hankkeiden käsittelyn.

2.2 Equal

Toimintoon 1 vuonna 2001 valitut 21 kehittämiskumppanuutta hyväksyttiin kaikki osallistumaan toimintoon 2. Hieman alle 50 % kehittämiskumppanuuksista edistää työllistettävyyden toimintalinjan aihetta A.

Vuoden 2002 aikana perustettiin kaksi kansallista temaattista verkostoa edistämään kehittämiskumppanuuksien tulosten valtavirtaistamista. Ensimmäiseen, työllistettävyyttä käsittelevään verkostoon kuuluvat työllistettävyyttä, yrittäjyyttä ja turvapaikan hakijoita koskevien toimintalinjojen parissa työskentelevät kehittämiskumppanuudet. Toinen, sopeutumiskykyä edistävä verkosto käsittää työntekijöiden sopeutumiskyvyn sekä miesten ja naisten yhtäläisten mahdollisuuksien toimintalinjoja työstävät kehittämiskumppanuudet.

Väliarviointia koskeva välikertomus saatiin valmiiksi ja lähetettiin komissiolle vuoden jälkipuoliskolla. Se on ensimmäinen osa virallista Equal-väliarviointia, joka on määrä saattaa päätökseen vuonna 2003.

2.3 Urban

Marraskuussa 2001 hyväksytty Dublin-Ballyfermotin ohjelma on Irlannin ainoa Urban II -ohjelma. Siihen on myönnetty EAKR:sta yhteensä 5,3 miljoonaa euroa tukea, kun sen kokonaiskustannukset ovat 11,4 miljoonaa euroa. Seurantakomiteat hyväksyivät ohjelma-asiakirjan täydennyksen ja lähettivät sen komissiolle maaliskuussa 2002. Ohjelman ensimmäinen vuosittainen täytäntöönpanokertomus toimitetaan komissiolle 2003.

Ohjelman hallintoviranomaisena toimii Dublin Corporation, ja käytännön järjestelyt ja hallinnointitehtävät on siirretty Dublin-Ballyfermotin Urban-sihteeristölle. Seurantakomitea kokoontui kaksi kertaa vuonna 2002.

Ennakkomaksu, jonka suuruus on 7 % EAKR:n kokonaistuesta ohjelmalle, maksettiin helmikuussa 2002. Vuonna 2002 ei saatu ainuttakaan välimaksun maksatushakemusta.

3. Ohjelmakauden 1994-1999 päättäminen

EAKR

Vuoden 2002 aikana saatiin päätettyä kaksi kauden 1994-1999 toimenpideohjelmaa: "Liikenne" ja "Tallaghtin sairaala". Vuoden 2002 loppuun mennessä kansalliset viranomaiset olivat valmistelleet jo pitkälle loppujen toimenpideohjelmien ja yhteisöaloiteohjelmien päättämistä.

EMOTR ja Leader (1994-1999)

Lopulliset maksupyynnöt ja loppukertomukset toimitettiin kolmesta ohjelmasta: Leader II -ohjelmasta, maatalouden, maaseudun kehittämisen ja metsätalouden toimenpideohjelmasta (sisältää tavoite 5a -toimenpiteitä) sekä teollisuuden toimenpideohjelmaan sisältyvästä elintarvikealan erillisohjelmasta (EMOTR-rahoitteinen).

ESR

Irlannissa toteutettiin ohjelmakaudella 1994-1999 kaikkiaan kuutta toimenpideohjelmaa, joihin sisältyi ESR:n tukea. Irlannin viranomaiset kokoavat yhä vaadittavia asiakirjoja ja loppukertomusta. Yhtään kuudesta ohjelmasta ei saatu päätettyä vuoden 2002 loppuun mennessä.

4. Arvioinnit ja tarkastukset

4.1 Arvioinnit

ESR

Vuonna 2002 perustettiin virallinen arviointiyksikkö ja julkaistiin tarjouspyynnöt arvioijien valitsemiseksi. Ne nimetään vuoden 2003 alussa.

Leader

Leader II -aloitteen jälkiarviointi toimitettiin syyskuussa 2002.

4. 2 Tarkastukset

EAKR

Asetuksen (EY) N:o 2064/97 soveltamista koskevat tarkastukset

Toimenpideohjelmat: liikenne, teollisuuden kehittäminen, matkailu, kaupunkien ja maaseudun paikallinen kehittäminen - Tarkastuskäynti 7. ja 8. maaliskuuta 2002

- 8 artiklassa tarkoitettu yksikkö joutuu joka portaassa suurelta osin nojautumaan sisäisten tarkastusyksiköiden antamiin lausumiin tulosten seurannan tyydyttävyydestä ja 5 %:n otantatarkastusten riittävyydestä. Kun tietyiltä elimiltä puuttuvat kokonaan tilintarkastajat ja henkilöstön kokeneisuus vaihtelee melkoisesti, tästä aiheutuu tiettyjä riskejä, jotka on syytä ottaa huomioon.

- Koska eri portaissa toimivat sisäiset tarkastusyksiköt ovat velvollisia raportoimaan myös omalle johdolleen, 8 artiklassa tarkoitetun yksikön on varmistettava, että sille toimitetut lausumat ovat ehdottoman puolueettomia ja riippumattomia. On selvää, ettei se voi luottaa pelkästään hallintoyksiköiden menotapahtumien todentamisesta esittämiin lausumiin, kun sen tehtävä on arvioida juuri näiden samojen yksiköiden työtä.

- Vuoden 2001 tarkastuksessa havaitut keskeiset puutteet (vuotta 1998 edeltäviä menoja ei ollut katettu eikä tarkastuksia ollut ulotettu lopulliseen tuensaajaan asti) myönnettiin valtiovarainministeriössä (Department of Finance), mutta ei kaikissa johtoyksiköissä. Tarkastuskäynnillä voitiin todeta, että puutteiden korjaamiseksi oli yleensä saatu aikaan merkittäviä parannuksia. Tätä ei kuitenkaan pystytty todentamaan kaikkien täytäntöönpanoviranomaisten kohdalla.

- Tulokset viittasivat edelleen siihen, että vaadittavaan 5 %:n otantatarkastukseen oli saatettu sisällyttää myös sellaisia menoja, joita ei ollut tarkastettu suoraan lopullisen tuensaajan tileistä (esimerkiksi DETE:n ja Enterprise Irelandin tarkastukset teollisuuden toimenpideohjelmassa). 5 %:n otokseen voidaan kuitenkin ottaa vain lopullisen tuensaajan kirjanpidosta (joko suoraan tai riittävän otoksen perusteella) tarkastettuja menoja.

Portaittaisen täytäntöönpanojärjestelmän riskinä on yhä se, että yhdenkin lenkin pettämisellä ketjussa voi olla kauaskantoisia seurauksia järjestelmän tehokkuudelle.

ITALIA

1. tavoite 1

EAKR

Vuonna 2002 yhteisön tukikehyksessä ja 14 toimenpideohjelmassa (7 alueohjelmaa ja 7 monialueohjelmaa) keskityttiin kehitysstrategioiden käytännön toteuttamiseen ja menojen maksatuksen kiirehtimiseen niin, että vältetään varojen automaattinen vapauttaminen n+2-säännön mukaisesti.

Täytäntöönpanon osalta ponnistelut keskitettiin pääosin alueellisten strategioiden suunnitteluun muutamilla toiminta-aloilla (tietoyhteiskunta, innovaatiot, liikenne) toteutettavia operaatioita varten sekä tarvittavien alueellisten yksiköiden perustamiseen ja suunnittelutyöhön tukitoimien täysimittaisen toteutuksen varmistamiseksi muilla keskeisillä aloilla, kuten vesivarojen alalla, jätehuollossa ja saastuneiden alueiden osalta.

Edellä kuvailtu prosessi eli strategisten suunnitelmien laatiminen viivästyi etenkin liikennealalla, jolla Mezzogiornon yleinen tukipolitiikka ei ole vielä täysin selkiytynyt, ja osittain myös innovaatioiden ja tietoyhteiskunnan aloilla, joilla muutamien alueiden on vielä saatava valmiiksi suunnitelmiinsa tehtävät mukautukset, jotta ne olisivat täysin yhdenmukaiset YTK:n toimintalinjojen ja tavoitteiden kanssa.

Ohjelma-asiakirjoja tarkistettiin vuosina 2000 ja 2001 kertyneen kokemuksen perusteella tekemällä mukautuksia niiden täydennyksiin. Joitakin toimenpideohjelmia (Campanian ja Calabrian alueelliset ohjelmat sekä paikallisen kehittämisen kansallinen ohjelma) on aiheellista tarkistaa hallinnon sujuvoittamiseksi, yhdenmukaisuuden varmistamiseksi yhteisön uuden lainsäädännön (etenkin EMOTR) tai kilpailusääntöjen kanssa sekä tukimuotojen mukauttamiseksi niin, että ne soveltuvat paremmin kohdealueen tarpeisiin.

Vuoden kahden viimeisen kuukauden aikana kansalliset koordinointiviranomaiset (talousministeriö) käynnistivät yhteistyössä hallintoviranomaisten kanssa erittäin perusteellisen tarkastusohjelman, jossa paneuduttiin ohjelmien täytäntöönpanoon. Sen aikana voitiin yksilöidä kaikkein ongelmallisimmat toimenpiteet, joiden korjaamiseksi esitettiin konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Niistä keskustellaan ja päätetään ohjelmien seurantakomiteoissa.

Koska tarkastusohjelman loppuun saattaminen vuoden 2002 loppuun mennessä vaati viranomaisilta ankaria ponnisteluja, marras- ja joulukuuksi 2002 kaavaillut ohjelmien seurantakomiteoiden kokoukset piti siirtää tammi- ja helmikuulle 2003. Ohjelmien seurantakomiteat kokoontuivat vuoden 2002 aikana vain kerran, kun taas YTK:n seurantakomitea piti kaksi kokousta (helmikuussa ja heinäkuussa).

Toiset vuosittaiset tapaamiset järjestettiin lokakuussa Roomassa, jolloin komissio saattoi keskustella pitkään hallintoviranomaisten kanssa ohjelmien täytäntöönpanoon liittyvistä kriittisistä kysymyksistä, kuten:

- hallintoviranomaisten ja maksajaviranomaisten hallinnollisten ja operationaalisten rakenteiden lujittamisesta

- seuranta- ja valvontajärjestelmien lujittamisesta

- strategian täytäntöönpanossa havaituista ongelmista.

Vuosittaisissa tapaamisissa saatiin niin ikään lyötyä lukkoon vuoden 2003 työohjelma, ja näin ohjelmiin ja ohjelma-asiakirjojen täydennyksiin voidaan tehdä tarvittavat mukautukset edellä mainitun tarkastusohjelman tulosten mukaisesti sekä aloittaa väliarviointiin liittyvät keskustelut ja valmistelut muun muassa uudistamalla alakohtaisten työryhmien toiminnan painopisteitä YTK:n tasolla.

Väliarvioinnin valmistelussa voidaan hyödyntää myös toimenpideohjelmia tarkastelevilta riippumattomilta arvioijilta saatuja huomioita, sillä nämä jatkoivat työtään koko vuoden 2002 ajan ja ovat jo toimittaneet joitakin selontekoja. Sen sijaan YTK:n riippumattoman arvioijan valintaprosessi myöhästyi, ja arvioijia ollaan vasta valitsemassa (tammikuussa 2003).

Kansallisen seurantajärjestelmän tietojen (tuoreimmat saatavilla olevat tiedot) mukaan 30.9.2002 mennessä maksusitoumukset olivat 31,4 % ja maksut 8,9 % YTK:n kokonaiskustannuksista.

Rahoituksen toteutumisesta on todettava, että menojen toteutumista jouduttaneiden toimenpiteiden ansiosta 31.12.2002 mennessä ilmoitetut menot eivät anna aihetta määrärahojen vapauttamiseen lukuun ottamatta turvallisuusaiheista monialueohjelmaa, jossa on esiintynyt ongelmia jo pitkään, ja siitä saatetaan joutua vapauttamaan noin 1,1 miljoonan euron verran ESR-tukea.

Rakennerahastojen toiminnan koordinoinnista saatiin erittäin rohkaisevia tuloksia. Joitakin poikkeuksia (etenkin Pugliaa) lukuun ottamatta aluetason yhteistyö eri rahastojen toiminnasta vastaavien virastojen välillä on kohentunut huomattavasti. Joillakin aloilla on kehitettävä lisää kansallisia koordinointivalmiuksia kansallisten ohjelmien ja alueellisten ohjelmien välillä (etenkin liikenteen alalla, joka on kaikkein ongelmallisin ala, sekä innovaatioissa/tutkimuksessa ja koulutuksen alalla). Koordinointia kustakin rakennerahastosta valtakunnallisella tasolla vastaavien eri ministeriöiden välillä on syytä parantaa huomattavasti.

Hallinnoinnin yksinkertaistamisesta on todettava, että asetuksella (EY) N:o 1260/99 käyttöön otetut uudet säännöt saivat aikaan jonkin verran muutoksia Italian viranomaisten hallinnointitavoissa ja jopa asennoitumisessa yhteisön tukiohjelmiin.

Hallintoviranomaisille on siirretty selvästi enemmän vastuuta etenkin seurantakomiteoissa, joissa komissiolla on lähinnä neuvonantajan ja aloitteentekijän rooli, mikä helpottaa suuresti komiteoiden päätöksentekoa. Menettelyt vaikuttavat hieman edellistä ohjelmakautta jähmeämmiltä, mikä johtuu siitä, että ohjelmatyötä tehdään nyt kahdella tasolla (kun on suunniteltava sekä yhtenäinen ohjelma-asiakirja että sen täydennys). Ohjelma-asiakirjan täydennyksiä saatetaan muuttaa melko tiuhaan, mikä tarkoittaa, että komission yksiköiden on joka kerran käsiteltävä uudet asiakirjat ainakin päällisin puolin varmistuakseen yhtenäisen ohjelma-asiakirjan johdonmukaisuudesta asiaa koskevan lainsäädännön kanssa.

EMOTR

Vuonna 2000 hyväksytyissä alueellisissa toimenpideohjelmissa on varattu 2 982,626 miljoonaa euroa EMOTR:n ohjausosaston tukea seuraaville seitsemälle tavoite 1 -alueelle: Sisilia, Sardinia, Calabria, Basilicata, Campania, Puglia, Molise (siirtymäkauden tuki).

Vuonna 2002 sidottiin 419 miljoonaa euroa. Maksujen osuus kohosi 245 miljoonaan euroon.

Kaikki alueet esittivät ennen vuoden loppua EMOTR-tukien maksatushakemuksia, joiden kumulatiivinen arvo oli 238 miljoonaa euroa, mikä on ylittää selvästi vuonna 2000 sidottujen määrärahojen menetyksen välttämiseen vaadittavan kynnyksen.

Vuoden 2002 täytäntöönpanokertomuksissa esiteltiin ensimmäiset tulokset ja menot EMOTR:n ohjausosastosta rahoitetuista toimenpiteistä, joista voidaan mainita maaseudun infrastruktuurit, metsätalous, nuorten viljelijöiden aloitustuet sekä maatilainvestoinnit.

Sekä rahoitus että käytännön toteutus etenivät useimmissa toimenpiteissä jouhevasti vuoden 2002 aikana. Menot liittyivät etenkin vesivaroihin, maaseutukyliin sekä maataloustuotteiden jalostuksen ja markkinoinnin aloilla tehtyihin investointeihin. Ohjelma-asiakirjan täydennysten hyväksymisen jälkeen niihin tehtiin vuoden 2002 aikana vielä useita muutoksia ja yhtenäistämisiä ohjelmien täytäntöönpanon sujuvoittamiseksi.

Kaikki riippumattomat arvioijat saatiin nimettyä, ja suurimmasta osasta ohjelmia on jo toimitettu ensimmäiset täytäntöönpanokertomukset seurantakomiteoille.

KOR

Toimenpideohjelmaan myönnettiin KOR:sta 122 miljoonaa euroa kaudeksi 2000-2006. Määrärahat on tarkoitettu laivastotoimenpiteisiin. Ohjelman strategisia painopisteitä ovat pyyntiponnistuksen suhteuttaminen kalavaroihin, laivaston uudistaminen ja nykyaikaistaminen sekä tekninen apu. Muut tavoite 1 -alueiden kalatalouden toimenpiteet on sisällytetty erillisiin alueohjelmiin. 31.12.2002 mennessä määrärahoista oli käytetty 34,318 miljoonaa euroa pääasiassa alusten romuttamiseen.

Calabria

Toimenpideohjelmaan myönnettiin KOR:sta 18,6 miljoonaa euroa kaudeksi 2000-2006. 31.12.2002 oli suoritettu ensimmäinen 0,25 miljoonan euron välimaksu. Strategisiin tavoitteisiin kuuluvat kalavarojen suojelu ja kehittäminen, satamalaitteiden parantaminen sekä markkinointikampanjoiden edistäminen.

Campania

Toimenpideohjelmaan myönnettiin KOR:sta 38 miljoonaa euroa kaudeksi 2000-2006. 31.12.2002 mennessä oli suoritettu ensimmäinen 0,160 miljoonan euron välimaksu. Strategisiin tavoitteisiin sisältyvät kalastajayhteisöjen tukeminen, meren ja rannikoiden luonnonvarojen suojelu sekä vesiviljelytoiminnan nykyaikaistaminen.

Molise

Toimenpideohjelmaan myönnettiin KOR:sta 0,46 miljoonaa euroa kaudeksi 2000-2006. Tuet menevät lähinnä vesiviljelyyn. Valtiontukipäätöksen viivästymisen sekä meriahvenen ja meriruutanan pyyntikiellon takia yhtään hanketta ei saatu hyväksyttyä.

Puglia

Toimenpideohjelmaan myönnettiin KOR:sta 30 miljoonaa euroa kaudeksi 2000-2006. 31.12.2002 mennessä menokorvauksia oli suoritettu yhteensä 0,84 miljoonan euron. Strategisiin tavoitteisiin sisältyvät kilpailukyvyn parantaminen ja tuottajajärjestöjen perustamisen helpottaminen.

Sardinia

Toimenpideohjelmaan myönnettiin KOR:sta 27 miljoonaa euroa kaudeksi 2000-2006. 31.12.2002 mennessä oli suoritettu yhteensä 0,965 miljoonan euron korvaukset kahdesta välimaksun maksatushakemuksesta.

Sisilia

Toimenpideohjelmaan myönnettiin KOR:sta 50 miljoonaa euroa kaudeksi 2000-2006. Strategisiin tavoitteisiin kuuluvat paikallistuotteiden myynnin edistäminen, paikallisen kalastusympäristön parantaminen sekä työolojen, tuotannon ja markkinoinnin parantaminen. Valtiontukipäätöksen myöhästymisen vuoksi ei voitu hyväksyä ainuttakaan hanketta.

ESR

Ero Italian työllisyysasteen (54,8 % vuonna 2001) ja unionin keskiarvon (64 %) välillä on edelleen huomattava varsinkin naisten ja ikääntyvien työntekijöiden kohdalla. Uusia työpaikkoja ei vieläkään ole luotu riittävästi alueellisten erojen tasaamiseen: maan eteläosissa työttömyys on luonteeltaan rakenteellista, mutta pohjoisessa on ilmennyt työvoimatarjonnan pullonkauloja, ja muutamissa ammateissa työpaikkojen tarjonta on edelleen epätyydyttävää.

Julkisten ja yksityisten työvoimapalvelujen on siis pystyttävä reagoimaan joustavasti ja tarkoituksenmukaisesti eri tilanteisiin.

Italian tavoite 1 -alueilla toteutetuilla ESR:n tukitoimilla on tuettu Euroopan työllisyysstrategian täytäntöönpanoa Italian työllisyyttä koskevassa kansallisessa toimintasuunnitelmassa tehtyjen sitoumusten mukaisesti.

Kaikki tavoite 1 -alueiden ohjelmat ovat nyt käynnissä: rahoituksen toteutumisesta voidaan todeta, että ESR:sta tehdyt maksusitoumukset ovat yli 25 % kokonaistuesta, kun taas menojen osuus on 7 %:n tietämillä.

Alueellisten toimenpideohjelmien hallintoviranomaiset keskittivät voimansa etenkin koulutustarjonnan laadun parantamiseen, jotta koulutuksella voitaisiin toden teolla torjua työttömyyttä ja edistää aluekehitystä.

Tässä yhteydessä eniten ongelmia on aiheuttanut koulutusmarkkinoiden vapauttaminen (Italian YTK:sta tehtyjen sopimusten mukaan ESR:n varoista ei kesäkuusta 2003 lähtien voida enää tehdä tukisopimuksia suoraan), uudistus, joka edellyttää kaikkien oppilaitosten akkreditointia Italian laissa säädettyjen laatuvaatimusten mukaisesti.

Uudistusprosessi vaati erityisen sitkeää työtä alueilla, joilla toimii tärkeitä julkisia oppilaitoksia, sillä niiden on tästedes toimittava samoilla edellytyksillä kuin yksityisten laitosten.

Toinen vuoden 2003 keskeisistä tavoitteista on julkisten työvoimapalvelujen uudistuksen tukeminen. Vaivannäöstään huolimatta tavoite 1 -alueet ovat yhä jäljessä Italian muista alueista varsinkin henkilöresursseihin suunnatuissa investoinneissa ja tarvittavien rakenteiden järjestämisessä.

Italian viranomaisten lujista ponnisteluista huolimatta miesten ja naisten yhtäläisiä mahdollisuuksia edistävän strategian soveltamisessa ja pimeän työn muuttamisessa lailliseksi työksi on ilmennyt jonkin verran viivästyksiä.

Tietyillä alueilla on yhä puutteita hallintorakenteissa, jotka ovat joko keskeneräisiä tai tehottomia.

2. Tavoite 2

Tavoitteen 2 tukikelpoisten alueiden luettelon myöhäinen (heinäkuussa 2000) vahvistaminen ohjelmakaudeksi 2000-2006 aiheutti sen, että päätökset Italian 14 YOA:n hyväksymisestä tehtiin vasta syyskuun ja joulukuun 2001 välillä. Nämä YOA:t (tavoite 2 -alueet ja siirtymäkauden tukea saavat alueet) saavat julkista tukea 6 496 miljoonaa euroa, josta yhteisön tuen osuus on 2 608 miljoonaa euroa ja valtiontuen 3 888 miljoonaa euroa. Kyseessä ovat yhdestä yhteisön rahastosta rahoitetut ohjelmat, jotka saavat tukea vain EAKR:sta; ESR- ja EMOTR-tuilla rahoitetaan tavoite 3 -ohjelmia, aluekehitysohjelmia ja Leader+-aloitetta.

Vuosi 2002 oli tukitoimien ensimmäinen toimintavuosi. Yhtenäisten ohjelma-asiakirjojen hyväksymisen jälkeen niistä vastaavat seurantakomiteat pitivät kokouksensa vuoden 2001 lopussa tai vuoden 2002 alussa, ja Italian viranomaiset hyväksyivät kaikkien tavoite 2 -alueiden ohjelma-asiakirjojen täydennysten alustavat versiot seurantakomiteoiden suostumuksella. Täydennysten toimittamisen jälkeen komission yksiköt lähettivät viranomaisille huomautuskirjeet ohjelma-asiakirjojen täydennysten johdonmukaisuudesta YOA:n ja asiaa koskevan lainsäädännön kanssa. Täydennyksistä toimitettiin vielä toiset versiot, joihin oli sisällytetty monia komission yksiköiden esittämiä huomioita.

Ensimmäiset vuosittaiset tapaamiset YOA:n hallintoviranomaisten kanssa järjestettiin marraskuussa 2002. Tapaamisissa oli tilaisuus arvioida strategisesti tukitoimien yleistä täytäntöönpanoa kiinnittäen erityistä huomiota aloihin, joille on suunniteltu "ohjelmakehys" (etenkin "vesi", "jätehuolto" ja "tietoyhteiskunta"), sekä koko täytäntöönpanoon kohdistuviin poikittaistoimiin (etenkin seuranta, tiedotus ja mainonta sekä tarkastukset). Kaikilla alueilla saatiin nimettyä arvioijat.

Tukitoimien rahoituksen toteutumisesta toimitetuissa tiedoissa on vielä paljon aukkoja, koska alueviranomaiset ovat vasta lopettelemassa yhtenäisiin ohjelma-asiakirjoihin sisällytettävien hankkeiden valintamenettelyjä. Ensimmäiset 30.9.2002 päivätyt rahoituksen seurantatiedot (toimitettu helmikuun 2003 puolivälissä) osoittavat, että maksujen toteutumisaste ohjelmille myönnettyihin määrärahoihin verrattuna vaihtelee melkoisesti alueiden välillä. Parhaiten ovat suoriutuneet Valle d'Aosta (13,5 %), Toscana (5,5 %) ja Lazio (3,5%). Neljän muun alueen lukuja ei vielä ole saatu. Vaikka yleistyksiä on vaikea esittää ja vaikka tarkennukset ovat välttämättömiä, vaikuttaa siltä, että etenkin pisimmälle ehtineillä alueilla toimintalinjoista edistyvät nopeimmin ympäristötoimenpiteet ja hitaimmin tukijärjestelmiin liittyvät toimenpiteet. Tilannetta 31.12.2002 kuvastavat yhdenmukaistetut rahoitusseurantatiedot toimitetaan kaikilta alueilta huhtikuussa 2003.

Komissiolle oli 31.12.2002 mennessä osoitettu yksi ainoa menoilmoitus/maksatushakemus, joka koski Trenton maakuntaa.

Hallinnoinnin yksinkertaistamisesta on todettava, että asetuksella (EY) N:o 1260/99 käyttöön otetut uudet säännöt saivat aikaan jonkin verran muutoksia Italian viranomaisten hallinnointitavoissa ja jopa asennoitumisessa yhteisön tukiohjelmiin.

Hallintoviranomaisille on siirretty selvästi enemmän vastuuta etenkin seurantakomiteoissa, joissa komissiolla on lähinnä neuvonantajan ja aloitteentekijän rooli, mikä helpottaa suuresti komiteoiden päätöksentekoa. Menettelyt vaikuttavat hieman edellistä ohjelmakautta jähmeämmiltä, mikä johtuu siitä, että ohjelmatyötä tehdään nyt kahdella tasolla (on suunniteltava sekä yhtenäinen ohjelma-asiakirja että sen täydennys). Ohjelma-asiakirjan täydennyksiä saatetaan muuttaa melko tiuhaan, mikä tarkoittaa, että komission yksiköiden on joka kerran käsiteltävä uudet asiakirjat ainakin päällisin puolin varmistuakseen yhtenäisen ohjelma-asiakirjan johdonmukaisuudesta asiaa koskevan lainsäädännön kanssa.

Mitä rahastojen väliseen koordinointiin tulee, Italian viranomaiset ovat valinneet pelkästään EAKR-rahoitteisia yhtenäisiä ohjelma-asiakirjoja; niissä korostetaan tarvetta tavoite 2 -toimien koordinoimiseen tavoite 3 -toimien sekä alueellisten kehittämissuunnitelmien ja Leader+-ohjelman kanssa. Lisäksi tavoitteen 3 yhteydessä sovittiin, että tavoite 2 -alueille keskitettäisiin vähintään 5 % keskimääräistä enemmän rahoitusta. Ohjelma-asiakirjojen täydennyksissä on eritelty melko tyydyttävästi konkreettiset järjestelyt samalla alueella toteutettavien eri tukitoimien yhdenmukaistamiseksi ja synergian luomiseksi niiden välille (esimerkiksi hallintorakenteiden ja hankkeiden valintaperusteiden koordinointi). Näiden näkökohtien edistymistä on seurattava tarkasti täytäntöönpanokertomusten avulla, jotta voitaisiin arvioida, miten näitä koordinoinnin periaatteita on käytännössä noudatettu.

3. Tavoite 3

Italian tavoite 3 -alueilla jatkettiin vuonna 2002 työllisyysstrategian tukemista ESR:n tuella Italian työllisyyttä koskevan kansallisen toimintasuunnitelman mukaisesti.

Kaikki 15 tavoite 3 -ohjelmaa ovat nyt täysin toimintakunnossa: rahoitus on toteutunut siten, että maksusitoumuksia on tähän mennessä tehty yli 30 % kokonaistuesta, kun taas menojen osuus on noin 15 %, eikä yhdestäkään tavoite 3 -ohjelmasta ole tarvinnut vapauttaa määrärahoja.

Strategian keskeisten aihepiirien joukosta suurin osa hallintoviranomaisista keskitti huomionsa sosiaalista syrjäytymistä ja yhtäläisiä mahdollisuuksia edistäviin toimenpiteisiin sekä työnvälityskeskusten perustamiseen, ja monia viiveitä saatiinkin kurottua kiinni tavoite 3 -alueilla.

Sen sijaan täydennyskoulutukseen liittyvien toimenpiteiden toteutuksessa on yhä vaikeuksia, ja se on myöhästynyt varsinkin pk-yritysten kohdalla. Näin on erityisesti avainaloihin, kuten tutkimustoimintaan ja yritysten kehittämiseen tai perustamiseen liittyvissä koulutushankkeissa.

Kaiken kaikkiaan YTK:ssä vahvistettujen tavoitteiden, etenkin työpaikkojen laadun sekä heikossa asemassa olevien ryhmien työllistymisen parantamisella ESR:n tuella oli tärkeä osuus Pohjois-Italian työmarkkinoiden elvyttämiselle ja sääntelylle.

4. KOR (tavoitteen 1 ulkopuolella)

Tälle YOA:lle kaudeksi 2000-2006 myönnetyt KOR-määrärahat ovat 99,6 miljoonaa euroa, joista 46 miljoonaa euroa käytetään pyyntilaivastoa koskeviin toimiin. Määrärahoista oli 31.12.2002 mennessä käytetty 18,9 miljoonaa euroa - pääasiassa alusten romutukseen.

5. Yhteisöaloitteet

5.1 Leader+

Italian Leader+-ohjelma koostuu 21 alueellisesta ohjelmasta ja yhdestä kansallisesta (verkottumis)ohjelmasta. Niihin käytetyt julkiset menot ovat 482,262 miljoonaa euroa, josta EMOTR:n tukiosuus on 284,1 miljoonaa euroa.

Italian ohjelmien hyväksymisprosessi saatiin päätökseen vuonna 2002 sen jälkeen, kun loput kahdeksan Leader+-ohjelmaa (seitsemälle tavoite 1 -aluetta ja yksi kansallinen verkosto) oli hyväksytty.

EMOTR:n ohjausosastosta sidottiin näihin 22 ohjelmaan 64,5 miljoonaa euroa, minkä lisäksi maksettiin 7 %:n ennakot, jotka tekivät yhteensä 18,887 miljoonaa euroa.

Niistä 12 alueesta, joiden oli määrä esittää ensimmäiset täytäntöönpanokertomuksensa vuodelta 2002, jättivät velvoitteensa täyttämättä Sardinia, Calabria, Umbria ja Emilia Romagna.

Kaikkien ohjelmien seurantakomiteat pitivät kokouksia, joissa hyväksyttiin ohjelma-asiakirjojen täydennyksiä ottaen huomioon myös komission yksiköiden tekstin ensimmäisiin versioihin pyytämät tarkistukset. Neljän ohjelma-asiakirjan täydennyksiä (Emilia Romagna, Puglia, Sisilia, ja Trento) ei vielä ole toimitettu komissiolle tai hyväksytty siellä.

Paikallisten toimintaryhmien, teknisen avun organisaatioiden ja arviointiryhmien valintamenettelyt alkoivat vuoden 2002 aikana, ja ne saatiin päätökseen vain muutamilla alueilla.

5.2 Equal

Equal-aloite alkoi erittäin lupaavasti Italiassa, jossa esitettiin kaikkiaan 1 333 ehdokasta kehittämiskumppanuuksiksi. Valintaprosessin lopuksi päätettiin myöntää rahoitusta 42 maantieteelliselle ja 237 alakohtaiselle kehittämiskumppanuudelle. Lisäksi järjestettiin useita aihekohtaisia seminaareja. Merkille pantavaa oli myös tiedotusoppaan laatiminen ja koosteen julkaiseminen kaikista vuosina 2001-2003 toteutetuista alakohtaisista ja maantieteellisistä Equal-hankkeista.

Hallintoviranomainen lupautui eurooppalaisen teemaryhmän puheenjohtajaksi yhdessä Espanjan kanssa.

5.3 Urban

Euroopan komissio hyväksyi marraskuussa 2001 Italian kaikki kymmenen Urban II -ohjelmaa.

Kymmenen Urban II -ohjelman tukikelpoiset kokonaismenot ovat 264 397 654 euroa, josta EU:n rahoitusosuus on 114 800 000 euroa ja yksityissektorin rahoitusosuus 18 476 573 euroa.

Italian kaikkien Urban II -ohjelmien hallintoviranomaisena toimii kaupunginhallitus. Tästä syystä seurantakomiteat, joiden puheenjohtajan toimii kaupunginvaltuusto, ovat järjestäytyneet paikallisella tasolla, ja niihin kuuluu sekä viranomaisten että talous- ja yhteiskuntaelämän ja ympäristöalan osapuolia. Asukkaat ja paikalliset kumppanit osallistuvat usein suoraan ohjelmien suunnitteluun ja toteutukseen. Seurantakomiteat kokoontuivat kaksi kertaa vuonna 2002.

Seurantakomiteat hyväksyivät kaikki ohjelma-asiakirjan täydennykset, ja ne toimitettiin komissiolle vuoden 2002 alussa. Yleisasetuksen (asetus (EY) N:o 1260/1999) mukaisesti vuosiraportit on esitettävä viimeistään kesäkuussa 2003 ja väliarvioinnit joulukuussa 2003.

Ennakkomaksut (7 %) suoritettiin ennen vuoden 2001 loppua. Kaikista Italian Urban II -ohjelmista toimitettiin välimaksujen maksatushakemukset vuonna 2002.

6. Aiempien ohjelmakausien päättäminen

ESR

31. joulukuuta 2002 mennessä ei ollut saatu ainuttakaan ohjelmakauteen 1994-1999 liittyvää loppuerän maksupyyntöä.

EMOTR

Vuoden 2002 aikana esitettiin 51 loppuerän maksupyyntöä (mukaan luettuina 13 pyyntöä Leader II -ohjelmasta ja Interreg II -ohjelmasta). Kuitenkin vuoden 2002 aikana saatiin päätettyä vain yhdeksän ohjelmaa (joista yksi oli Leader II -ohjelma), koska Italian viranomaisten esittämät hakemukset olivat joko puutteellisia tai niitä ei muista syistä voitu ottaa käsiteltäväksi. Eri seurantakomiteoiden avustuksella ja kokousten jälkeen ohjelmista vastaavat viranomaiset saivat toimitettua selvitykset (suurimmaksi osaksi epätyydyttävistä) valmistelutöistään ennen lopullista määräpäivää 31. maaliskuuta 2003.

7. Arvioinnit ja tarkastukset

7.1 Arvioinnit

ESR

Vuodelle 2002 oli leimaa-antavaa eri arvioijien (pysyvä ISFOL-yksikkö ja riippumattomat alueelliset arvioijat) välinen tiivis koordinointi seuraavilla aloilla: työllistymistutkimukset, indikaattorit, täytäntöönpanon arviointi ja ammatillisen koulutuksen laatuarvio.

7. 2 Tarkastukset

EAKR

Asetuksen (EY) N:o 2064/97 soveltamista koskevat tarkastukset

Puglia alue ja elinkeinoministeriö - ohjelmat "Sisärajat" ja "Kaapelit"; tarkastuskäynnit 15. ja 16. huhtikuuta 2002 (Sisärajat) ja 8. heinäkuuta 2002 (Kaapelit)

Puglia aluehallinto ja Italian elinkeinoministeriö vastaavat useiden EAKR:sta yhteisrahoitettujen ohjelmien hallinnoinnista. Näiden kahden hallintoviranomaisen todettiin hajauttaneen tarkastusvastuuta ja asetuksen 8 artiklassa tarkoitetun lausuman laatimisvastuuta niin, että se oli jokaisessa ohjelmassa annettu eri yksikölle. Tämä käytäntö ei täytä moitteettoman varainhoidon periaatteita, ja se heikentää valvonnan tehoa ja uhkaa rikkoa tarkastusten yhdenmukaisuuden, koska mitään yhteistä ohjeistusta ei ole. Lähestymistavan valinnalle ei esitetty minkäänlaista selitystä.

"Sisärajat"-ohjelma

Puglian aluehallinto hyväksyi vasta erittäin myöhään toimenpiteet asetuksen (EY) N:o 2064/97 täytäntöönpanemiseksi Interreg-ohjelmissa: tarkastuskäyntiin mennessä menoilmoitusten tarkastuksia oli tehty vain yhdelle hankkeelle. Yhtään asetuksen 3 artiklan ensimmäisen kohdan a alakohdassa säädettyä tarkastusta (järjestelmätarkastusta) ei myöskään ollut tehty.

Hankeotoksia ei ollut valittu asetuksen (EY) N:o 2064/97 3 artiklan säännösten mukaisesti: komission tarkastajat totesivat, että kyseessä oli satunnaisotos, mutta sen valinnassa ei ollut otettu huomioon riskianalyysiä.

Sääntöjenvastaisuuksien seurantaa ja mahdollisesti havaittujen järjestelmällisten sääntöjenvastaisuuksien käsittelyä varten ei ollut otettu käyttöön asianmukaisia menettelyjä (asetuksen (EY) N:o 2064/97 5 ja 7 artikla).

Puglian alueen Interreg-ohjelmaan myönnettyjä EAKR-määrärahoja hallinnoivilla yksiköillä ei ole käytössä ensimmäisen tason tarkastusmenettelyjä.

Asetuksen (EY) N:o 2064/97 soveltaminen "Kaapelit"-ohjelmaan

Esitteessä "L'Interconnessione Elettrica Italia Grecia" ei ollut noudatettu 31. toukokuuta 1994 tehdyn komission päätöksen N:o 342/94 liitteen 4.3 kohdassa vahvistettuja tiedotus- ja mainontasääntöjä, koska sen nimilehdellä ei ole mainintaa Euroopan yhteisön osallistumisesta hankkeen toteutukseen.

Ks. myös Kreikkaa käsittelevä luku, 4.2 kohta, Interreg IIA -ohjelmaa koskevat tarkastukset.

Kauden 1994-1999 ohjelmien päättäminen

Toscanan YOA, tavoite 2, 1994-1996 - tarkastuskäynnit 3. ja 7. kesäkuuta 2002

Toscanan alue ilmoitti liikaa euromuuntamisen kuluja, ja niiden osuus oli 1,19 % lopulliseen menoilmoitukseen sisällytetyistä kokonaismenoista.

Menoilmoituksia todennettiin 12 hankkeessa kaikkiaan 60 862 719 020 liiran arvosta. Tarkastuksen aikana havaittiin 7 733 725 287 liiran arvosta tukikelvottomia menoja, mikä vastaa 12,70 %:a todennetuista menoista.

Havaitut ongelmat koskivat maksusitoumussääntöjen laiminlyöntiä, EAKR:lle tukikelvottomien menojen ilmoittamista (kulut korjaus- tai ylläpitotöistä, käytetyn ajoneuvon hankinnasta, tukitoimen päättämispäivän jälkeisten leasingkulujen luokittelu tukikelpoisiksi menoiksi sekä epäselvyydet ympäristötavoitteiden toteuttamisessa) sekä 4 %:n pidätyksiä EAKR:n tukisuorituksista (asetuksen (ETY) N:o 4253/88 21 artiklan vastaista).

KOR

Yhteisöjen tuomioistuimen antaman tuomion perusteella kalastuksen pääosasto tarkasti kahden vesiviljelyhankkeen sääntöjenmukaisuuden ja kirjanpidon.

Komission yksiköiden on todennäköisesti tehtävä vielä yksi lisätarkastus menojen tukikelpoisuuden varmistamiseksi.

LUXEMBURG

1. tavoite 1

Komissio teki 25. helmikuuta 2000 päätöksen, jossa tähän tavoiteohjelmaan vahvistettiin kolme tukikelpoista aluetta. Se hyväksyi 27. joulukuuta 2001 yhtenäisen ohjelma-asiakirjan, jossa määritellään tukikelpoisilla alueilla sekä siirtymäkauden tukea saavalla alueella toteutettavat toimet. YOA saa tukea vain yhdestä rahastosta (EAKR).

Tavoite 2 -ohjelma (jota rahoitetaan vain EAKR:sta) hyväksyttiin muodollisesti 27.12.2001, ja vuosi 2002 käytettiin lähinnä ohjelman operationaaliseen hallintoon ja seurantaan tarvittavien välineiden valmisteluun ja käyttöönottoon.

Seurantakomitea kokoontui helmi-, heinä- ja marraskuussa 2002; ohjelma-asiakirjan täydennys valmistui kesäkuussa, ja se sisältää hankkeiden valintaperusteet, niitä koskevat indikaattorit sekä ohjelman operationaalisia toimenpiteitä koskevat määrälliset tavoitteet. Tämän jälkeen talousministeriö julkaisi elokuussa 2002 yleisen ehdotuspyynnön, jonka voimassaoloaika päättyi lokakuussa. Sen jälkeen ministeriö seurasi hankkeiden valintamenettelyä vuoden 2002 lopusta vuoden 2003 alkuun; seurantakomitea vahvisti väliarviointia koskevat tarjouseritelmät arvioijan valitsemiseksi vuoden 2003 alkukuukausina.

Komissiolle ei esitetty vuoden 2002 aikana yhtään välimaksun maksatushakemusta tästä ohjelmasta.

2. Tavoite 3

Kansallisen työllisyyssuunnitelman mukaisesti ohjelmassa keskitytään ammatillista koulutusta, työvoimapalvelujen nykyaikaistamista ja työvoiman ammattitaidon parantamista koskeviin toimiin, joihin on myönnetty 39 miljoonaa euroa yhteisön tukea. Vaikka työllisyyden kasvu on EU:n keskiarvoa voimakkaampaa, useat ongelmat vaivaavat sitkeästi Luxemburgin työmarkkinoita. Ongelmana on etenkin ikääntyvien henkilöiden heikko työllisyysaste ja se, että suuri määrä työikäisiä poistuu ennenaikaisesti työmarkkinoilta työkyvyttömyys- tai varhaiseläkkeelle.

Luxemburgin ohjelmassa on neljä painopistealuetta: 1) ehkäistään ennalta työttömyyttä ja vähennetään "passiivisista" järjestelmistä, kuten varhais- ja työkyvyttömyyseläkkeestä, riippuvaisten henkilöiden määrää, 2) edistetään sosiaalista integraatiota (mahdollisuuksien mukaan tietotekniikan alan) koulutuksella ja integraatiotuella sekä osuus- ja yhteisötaloudessa että avoimilla työmarkkinoilla, 3) edistetään elinikäistä oppimista yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen alalla sekä yrittäjyyttä ja 4) lujitetaan miesten ja naisten tasa-arvoa työmarkkinoilla.

Joulukuussa 2002 järjestetyn vuosittaisen tapaamisen yhteydessä Luxemburgin viranomaiset selittivät, että vuonna 2002 oli edistytty varsinkin sellaisten toimenpiteiden täytäntöönpanossa, joita ei vuoden 2001 lopussa ollut ehditty edes aloittaa, nimittäin yhtäläisten täydennyskoulutusmahdollisuuksien ja lastenhoitopaikkojen lisäämisessä. Vuoden 2002 joulukuun loppuun mennessä oli sidottu jo lähes 43 % käytettävissä olevasta ESR:n kokonaisvaroista. Vuoden 2002 lopussa ohjelmia uhannut määrärahojen automaattinen vapauttaminen n+2-säännön nojalla ei toteutunut, eikä siitä näytä olevan pelkoa myöskään vuonna 2003.

3. Yhteisöaloitteet

3.1 Leader+

Luxemburgin Leader+-aloitteessa ei tapahtunut edistystä vuonna 2002. Komission yksiköille ei toimitettu sitä koskevaa ohjelma-asiakirjan täydennystä.

3.2 Equal

Jokainen jäsenvaltion valitsemista kolmesta kehittämiskumppanuudesta keskittyy sekä sosiaalisen syrjäytymisen että yhtäläisten mahdollisuuksien ja turvapaikanhakijoiden toimintalinjoihin. Työvoima- ja työllisyysministeriön kanssa allekirjoitettiin sopimukset, minkä jälkeen aloitettiin kansainvälinen yhteistyö ja työohjelmien täytäntöönpano. Luxemburg ei osallistu suoraan temaattiseen verkostoon, vaan hallintoviranomainen aikoo levittää hankkeiden tuloksia ja ottaa niistä saadut kokemukset huomioon kansallisessa politiikassa järjestämällä suurelle yleisölle tarkoitettuja aihepiirikohtaisia seminaareja sosiaalisesta syrjäytymisestä, työllistymismahdollisuuksien parantamisesta sekä naisten ja miesten yhtäläisistä mahdollisuuksista.

4. Ohjelmakauden 1994-1999 päättäminen

EAKR

Luxemburgissa on kymmenkunta ohjelmaa, joista lopullinen maksupyyntö on toimitettava komissioon viimeistään 31.3.2003.

Tämän kauden ohjelmat valmistuivat kentällä 31.12.2001, joten niistä olisi periaatteessa voitu toimittaa päättämistä koskevat hakemukset jo vuoden 2002 puolivälissä. Kesäkuussa Luxemburgin viranomaiset kuitenkin ilmoittivat, että päättämishakemusten lähettämistä jouduttaisiin lykkäämään, mutta ne ehtisivät siitä huolimatta perille määräaikaan mennessä.

Komissio ei saanut vuoden 2002 aikana ainuttakaan EAKR:n ohjelmien päättämistä koskevaa hakemusta.

EMOTR & Leader

Luxemburg ei vielä ole toimittanut komissiolle ohjelmien päättämiseen tarvittavia asiakirjoja (tavoitteet 5a, 5b ja Leader II). Näin ollen ohjelmien päättäminen siirtyy kokonaan vuoden 2003 ensimmäiselle neljännekselle.

ESR

Tavoitteet 2 ja 5b: alueen kasvua ja omia kehitysmahdollisuuksia tukevat henkilöresurssien kehittämistoimet herättivät paljon kiinnostusta. Loppukertomuksen alustavan version mukaan lähes kaikki käytettävissä olleet kokonaismäärärahat on käytetty. Menot saataneen lopullisesti tilitettyä ja todennettua vaaditussa määräajassa.

Tavoitteet 3 ja 4: alustavan selvityksen mukaan ESR:sta myönnetyt 23 miljoonan euron tuet on käytetty loppuun. Menot saataneen lopullisesti tilitettyä ja todennettua vaaditussa määräajassa.

ALANKOMAAT

1. Tavoite 1

EAKR

Flevolandin siirtymävaiheessa oleva YOA on Alankomaiden ainoa tavoite 1 -ohjelma. Komissio teki vuonna 2002 ensimmäisen muuttavan päätöksen, jolla kalastuslaivaston supistamistoimenpiteen kansallinen osarahoitus saatettiin asetuksessa (EY) N:o 2792/99 tarkoitetun enimmäismäärän mukaiseksi. Ohjelma-asiakirjan täydennystä on sittemmin tarkistettu samasta syystä.

Rahoituksen toteutumisesta todettakoon, että komissiolle oli ilmoitettu vuoden 2002 loppuun mennessä riittävästi menoja, eikä n+2-sääntöä siten ole tarvinnut soveltaa EAKR:n vuoden 2000 erään.

Seurantakomitea kokoontui kaksi kertaa. Kokouksissa keskusteltiin ohjelman täytäntöönpanon edistymisen lisäksi EAKR:sta tuettujen hankkeiden kansallisesta osarahoituksesta ja väliarvioinnin valmisteluista. Komiteassa järjestettiin myös temaattinen keskustelu edistyneen teknologian osaamiskeskittymistä (klustereista).

Tarkasteltuaan muutoin hyväksyttävää täytäntöönpanokertomusta vuodelta 2001 komissio huomautti muun muassa, että siinä annettiin vain vähän tietoa yhteensovittamisesta muiden yhteisön politiikkojen kanssa (esimerkiksi työllisyyspolitiikka ja maaseudun kehittämissuunnitelma). Komissio totesi myös, että sähköinen tietojenvaihto komission kanssa ei ole sanottavasti edistynyt. Samoista aiheista keskusteltiin myös vuosittaisessa tapaamisessa joulukuussa 2002.

EMOTR

Flevoland on luokiteltu siirtymävaiheessa olevaksi tavoite 1 -alueeksi. Ohjelma hyväksyttiin heinäkuussa 2000. Vuoden 2002 joulukuuhun mennessä ei ollut toimitettu riittävästi maksupyyntöjä, jotta EMOTR:n koko vuoden 2000 talousarvio olisi saatu katettua. N+2-säännön mukaan käyttämättä jääneet määrärahat vapautetaan automaattisesti.

KOR

Vuosia 2000-2006 koskevassa tavoite 1 -alueiden YOA:ssa, jonka komissio hyväksyi 27. heinäkuuta 2000, KOR-toimenpiteisiin myönnettiin 6,0 miljoonaa euroa.

Suunniteltu investointi koskee pääasiassa pyyntiponnistuksen mukauttamista sekä kalan jalostusta ja markkinointia.

2. Tavoite 2

EAKR

Komissio hyväksyi vuoden 2002 alkupuoliskolla kahden (Noord ja Oost) tavoite 2 -alueen ohjelma-asiakirjan täydennyksen. Alankomaissa on kaikkiaan neljä tavoite 2 -ohjelmaa, joista kahden muun (Steden ja Zuid) ohjelma-asiakirjan täydennys oli hyväksytty jo vuonna 2001. Kaikkien neljän ohjelman vuoden 2001 täytäntöönpanokertomukset toimitettiin komissiolle, joka hyväksyi ne.

Vuoden 2002 loppuun mennessä kaikkien tavoite 2 -ohjelmien hallintoviranomaiset olivat siihenastisen edistymisen perusteella ilmoittaneet, että n+2-säännön ensimmäinen soveltaminen vuoden 2003 lopussa ei tuottane ongelmia. Viranomaisten on kuitenkin syytä seurata tarkasti kansallisia osarahoitusongelmia joidenkin ohjelmien maaseudun kehittämistoimissa, jottei rahoitusta menetettäisi tulevina vuosina. Vaikuttaa siltä, että joissakin ohjelmissa käytetään huomattavaa edistymistä siirtymäalueilla keinona välttää automaattinen määrärahojen vapauttaminen.

Tavoite 1 -ohjelman tavoin seurantakomitean kokouksissa ja yhteisissä vuosittaisissa kokouksissa (joissa olivat edustettuina kaikki tavoite 1- ja tavoite 2 -ohjelmat) keskusteltiin monista asioista. "Zuid"-seurantakomitean esityslistalla olivat yhtäläisiä mahdollisuuksia ja kestävää kehitystä koskevat komission painopistealueet. "Steden"-ohjelman (jota tuetaan muiden tavoite 2 -ohjelmien tavoin vain EAKR:sta) edustajat ottivat sekä seurantakomitean kokouksessa että vuositapaamisessa esille sosiaalisesti painottuneiden ohjelmien tukikelpoisuuden EAKR:ssa, jonka neljästä ohjelmasta rahoitus on toteutunut parhaiten "Noordissa" (yli 80 % EAKR:n vuoden 2001 maksuerästä oli maksettu joulukuun lopussa), jonka seurantakomitean kokouksessa käsiteltiin työmarkkinaosapuolten kokemuksia YOA:n täytäntöönpanosta ja seurannasta. "Oost"-ohjelman seurantakomitea keskusteli muun muassa erityisen vaikeista maaseudun kehittämistoimenpiteistä sekä tiedonvälityksestä ja tiedotuksesta. Kaikkien neljän ohjelman komiteat kokoontuivat kaksi kertaa lukuun ottamatta "Zuid"-seurantakomiteaa, joka piti kolme kokousta.

3. Tavoite 3

Ohjelman käynnistyminen viivästyi huomattavasti edellisen kauden väärinkäytösongelmien vuoksi, ja vuosi 2002 oli sen ensimmäinen kokonainen toteutusvuosi. Ei olekaan yllättävää, että varojen käyttö on ollut selvästi vähäisempää kuin rahoitussuunnitelmassa ennustettiin. Jo nyt on vapautettava 22 183 486,64 euroa, koska vuoden 2000 maksuerään sovelletaan n+2-sääntöä.

Määrärahoja jää erityisesti käyttämättä ohjelman kahdessa ensimmäisessä toimenpiteessä, joiden tavoitteena on työttömien ja työelämän ulkopuolella olevien paluu työelämään. Kaksi muuta toimenpidettä, jotka koskevat työntekijöiden koulutusta ja koulunkäyntinsä keskeyttäneiden tukemista, etenevät odotusten mukaisesti.

Alankomaiden viranomaiset ovat tietenkin erittäin tietoisia vajaakäyttöongelmasta ja ovat ryhtyneet useisiin toimenpiteisiin määrärahojen käytön lisäämiseksi. Muun muassa lopullisten edunsaajien määrää on lisätty siten, että niihin kuuluvat nyt kaikki Alankomaiden kunnat. Työntekijöiden etuuksia käsitteleviä vakuutuslaitoksia (Uitvoering Werknemersverzekeringen, UWV) on myös äskettäin pyydetty tavoitteen 3 lopulliseksi edunsaajaksi. Työntekijöiden koulutusta koskeva hanke on onnistunut, joten parhaillaan pohditaan mahdollisuutta yhdistää työttömien työelämään paluu ja työntekijöiden koulutus yhdeksi hankkeeksi.

Vaikka nämä toimet epäilemättä lisäävät määrärahojen käyttöä, ei ole varmaa riittävätkö ne ratkaisemaan koko ongelmaa, sillä se on kasvamassa. Vuoden 2003 lopussa tulee maksettavaksi vuoden 2001 maksuerä, 260 miljoonaa euroa, joka on lähes kaksinkertainen vuoden 2000 maksuerään verrattuna, kun siitä vähennetään ennakkomaksut. Vaikuttaa siis todennäköiseltä, että määrärahoja joudutaan tulevaisuudessa vapauttamaan lisää.

Vähäinen kiinnostus Alankomaiden tavoite 3 -ohjelmaa kohtaan voi selittyä osittain sillä, että mahdollisista hakijoista monet pitävät ESR-tukien myöntämissääntöjä hyvin monimutkaisina ja siksi riskialttiina. Alankomaiden viranomaisten mielestä asiaa ei ole muuttanut se, että sääntöjä hiljattain yksinkertaistettiin.

Alankomaat on hyväksynyt tavoite 2 -ohjelmia, joita ei tueta ESR:sta. Tämä sallittiin sillä ehdolla, että tavoitteen 3 määrärahoista suhteellisesti suuri osuus päätyy tavoite 2 -alueille. Tämä osuus on tavoitteen 3 YOA:ssa merkitty 20 %:ksi, ja toistaiseksi siinä on pysytty. Joidenkin tavoite 2 -ohjelmien hallintoviranomaiset ovat kuitenkin ilmoittaneet haluavansa olla myös tavoitteen 3 lopullisia edunsaajia. Seurantakomitea ja sosiaaliministeri ovat toistaiseksi evänneet pyynnön, mutta sitä on tarkasteltava uudelleen väliarvioinnin yhteydessä.

Täytäntöönpanokertomukset vuosilta 2000 ja 2001 eivät sisältäneet täydentävyyttä koskevia erityisiä tietoja. Aihetta käsitellään myös tulevassa väliarvioinnissa.

4. KOR (tavoitteen 1 ulkopuolella)

Tavoitteen 1 ulkopuolisia alueita koskeva kalatalouden rakenneohjelma toimitettiin komissiolle 29. joulukuuta 2000, ja KOR:n rahoitusosuus ohjelmassa on 32,1 miljoonaa euroa. Kautta 2001-2006 koskeva ohjelma hyväksyttiin vasta 17. tammikuuta 2002.

Vuoden 2002 aikana luotiin ohjelman toteutusta varten hallinnollinen infrastruktuuri eli perustettiin seurantakomitea ja laadittiin ohjelma-asiakirjan täydennys.

Ohjelmaa koskevia menokorvauspyyntöjä ei ole vielä esitetty.

Uusi yksinkertaistamiseen pyrkivä lähestymistapa ei vielä vaikuttanut merkittävästi ohjelman toteutukseen vuonna 2002.

5. Yhteisöaloitteet

5.1 Leader+

Neljä Leader+-ohjelmaa ovat käynnissä, mutta toteutus on jäljessä vuoden 2002 budjetista: Leader+-ohjelmat ovat käyttäneet vain 15 % vuoden 2002 määrärahoista (ja vuonna 2002 hallintoviranomaiset sitoivat vain 54 % näistä määrärahoista).

Komissio on saanut ohjelma-asiakirjojen täydennykset, joita se piti tyydyttävinä. Komissiolle on toimitettu myös vuoden 2001 täytäntöönpanokertomukset.

Leader+-ohjelmien ensimmäinen vuotuinen tarkastelukokous järjestettiin 17. joulukuuta 2002 Haagissa.

5.2 Equal

Toukokuun 15. päivään mennessä 100 kehittämiskumppanuutta oli jättänyt toimintoa 2 koskevan hakemuksen. Näistä 95 hyväksyttiin jatkamaan toiminnossa 2, jonka kokonaissitoumukset ovat 78 932 916 euroa.

Hallintoviranomainen päätti ryhtyä yhdessä Ruotsin kanssa johtamaan turvapaikanhakijoihin liittyviä kysymyksiä käsittelevää eurooppalaista teemaryhmää.

5.3 Urban

Alankomaissa on kolme Urban II -ohjelmaa. Amsterdamia, Rotterdamia ja Heerleniä koskevat ohjelmat hyväksyttiin 20. syyskuuta 2001. Amsterdam ja Rotterdam saavat EAKR:sta 8,94 miljoonaa euroa, Heerlen 11,92 miljoonaa euroa. Amsterdamin kokonaisbudjetti on 31,14 miljoonaa euroa, Rotterdamin 23,74 miljoonaa euroa ja Heerlenin 32,18 miljoonaa euroa. Amsterdamin ohjelma-asiakirjan täydennys saapui 6. helmikuuta 2002, Rotterdamin 31. toukokuuta 2002 ja Heerlenin 20. kesäkuuta 2002. Ohjelmilta ei edellytetty täytäntöönpanokertomusta vuodelta 2001.

Kaikissa kolmessa ohjelmassa hallintoviranomaisena toimii kaupunki. Kaikki seurantakomiteat ovat kokoontuneet vähintään kerran. Jokaisen kaupungin hallintoviranomaiset osallistuvat myös kansalliseen verkostoon, jossa ne voivat oppia toisiltaan ja vaihtaa kokemuksia.

Ennakkomaksut (7 %) maksettiin vuoden 2001 lopussa, ja kaikki kolme ohjelmaa ovat lähettäneet ensimmäiset maksupyyntönsä.

6. Ohjelmakauden 1994-1999 päättäminen

EAKR

Komissio päätti vuonna 2002 viimeisen, vuotta 1994 edeltävältä kaudelta peräisin olevan, EAKR:sta tuetun hankkeen. Vuonna 2002 päätettiin kaikkien viiden tavoite 2 -ohjelman EAKR-rahoitus (Arnhem-Nijmegen, Twente, Zuid-Oost Brabant, Groningen-Drenthe ja Zuid-Limburg). Luetteloon voidaan lisätä yksi yhteisöaloiteohjelma (RETEX, 1994-1997) sekä teknistä apua koskeva EAKR-tuki Alankomaiden alueellisille työllisyyssopimuksille.

Ohjelmakauden 1994-1999 muiden EAKR-rahoitteisten ohjelmien päättäminen (23 tavoitteisiin 1, 2, 5b tai johonkin Alankomaiden yhteisöaloitteeseen kuuluvaa ohjelmaa ja neljä Interreg-ohjelmaa, joihin Alankomaat osallistuu) on vielä kesken. Suurin osa näistä ohjelmista toimitti komissiolle vuonna 2002 kaikki päättämisasiakirjat. Kolmasosan ohjelmista on vielä toimitettava yksi tai useampia vaadituista asiakirjoista ennen määräaikaa 31.3.2003. Useimpien ohjelmien asiakirjat antoivat aihetta huomautuksiin, jotka toimitettiin toimivaltaisille viranomaisille asiakirjojen täydentämistä tai korjaamista varten. Havaituista ongelmista mainittakoon seurantakomitean toiminnan kuvauksen puuttuminen ja ohjelmaan liittyvien tarkastustoimien, erityisesti asetuksen (EY) N:o 2067/97 3 artiklan mukaisten tarkastustoimien kuvauksen puuttuminen tai vähäisyys.

EMOTR

Tavoitteen 1 Flevoland-ohjelma, viisi tavoitteen 5b ohjelmaa sekä viisi Leader II -ohjelmaa toimittivat lopulliset menoilmoitukset, loppukertomukset ja asetuksen (EY) N:o 2064/1997 8 artiklan mukaiset lausumat.

ESR

Alankomaiden viranomaiset eivät toistaiseksi ole toimittaneet yhtään kautta 1994-1999 koskevaa lopullista menoilmoitusta. Päätettäviä ohjelmia on kaikkiaan 13. Alankomaiden viranomaiset hyväksyivät 24 artiklan mukaisen komission rahoitusoikaisupäätöksen C(2002)970, joka perustuu ekstrapolaatioon ja koskee kaikkia ohjelmia tavoitetta 4 lukuun ottamatta. Tämä merkitsee, että vuosia 1994-1996 voidaan pitää päätettyinä asianomaisten ohjelmien osalta.

7. Arvioinnit ja tarkastukset

7.1 Arvioinnit

ESR

Arvioija nimitettiin vuonna 2001. Ensimmäiset raportit valmistuivat vuonna 2002.

LEADER

Komissio vastaanotti Leader II -ohjelmien jälkiarvioinnin.

Väliarvioinnin valmistelut käynnistyivät neljässä Leader+-ohjelmassa. Näistä ohjelmista tehdään yhteinen arviointi Leader II -ohjelmien jälkiarvioinnin tapaan.

7. 2 Tarkastukset

EAKR

Asetuksen (EY) N:o 2064/97 soveltamista koskevat tarkastukset

Interreg II C -ohjelma, Reinin ja Maasin tulvat ("IRMA"). Tarkastuksen ajankohta: 22.-23. toukokuuta 2002.

Tämän Interreg-ohjelman täytäntöönpanon koordinoinnista on huolehtinut IRMAn Haagissa sijaitseva yhteinen sihteeristö. Asetuksen mukaisista varainhoidon valvontatoimista ovat kuitenkin vastanneet ohjelmaan osallistuvat jäsenvaltiot, jotka eivät päässeet yksimielisyyteen yhteisistä tai yhdenmukaisista menettelyistä. Siksi on vaarana, ettei valvonta ole kaikissa osallistuvissa jäsenvaltioissa ollut riittävää tai yhdenmukaista. Tarkastajat katsovatkin, että kunkin jäsenvaltion erikseen toimittamaan 8 artiklan mukaiseen lausumaan on sisällyttävä riittävästi yhdenmukaista tietoa, jotta komission yksiköt voivat päätellä, ovatko ohjelmaa koskevat menoilmoitukset kauttaaltaan säännönmukaisia.

Alankomaiden viranomaiset ovat yleisesti ottaen noudattaneet maassa toteutetuissa toimissa asetuksen vaatimuksia. Tämä koskee erityisesti toimien toteuttamiseen käytettyjä hallinto- ja valvontajärjestelmiä, 5 %:n otantatarkastuksia, joissa näiden järjestelmien toiminta on tarkastettu, ja 8 artiklassa tarkoitettua, toiminnallisesti riippumatonta henkilöä. Hän on laatinut työohjelman, joka tarjonnee riittävän perustan loppulausuman antamiseksi Alankomaiden hankkeista.

ITÄVALTA

1. Tavoite 1

EAKR

Vuoden 2002 aikana EAKR-tukitoimille ovat olleet erityisen ominaisia jo hyväksyttyjen ohjelma-asiakirjojen jatkuvat muutokset. Komissio hyväksyi joulukuussa 2002 kolmannen muutoksen Burgenlandin tavoite 1 -ohjelman YOA:aan. Valtiontukijärjestelmien luetteloa muutettiin sisällyttämällä siihen kaikki ohjelmien täytäntöönpanossa nykyisin tarvittavat tukijärjestelmät.

Ohjelma-asiakirjan täydennyksen muutos hyväksyttiin seurantakomitean kolmannessa kokouksessa kesäkuussa ja toimitettiin komissiolle 31. joulukuuta 2002 Burgenlandin YOA:n uuden version hyväksymisen jälkeen.

Uuden ohjelmakauden ensimmäinen täytäntöönpanokertomus vuodelta 2000 lähetettiin heinäkuussa 2002 komissiolle, joka hyväksyi sen samassa kuussa. Siinä esitetyt rahoitustiedot osoittavat ohjelman etenevän aikataulun mukaisesti etenkin henkilöresurssien, infrastruktuurien, tutkimuksen ja kehityksen sekä matkailun markkinoinnin aloilla. EAKR:sta tuettuihin toimenpiteisiin on YOA:ssa osoitettu 173 miljoonaa euroa. Vuoden 2002 loppuun mennessä komissio oli maksanut menokorvauksia 45 miljoonaa euroa.

YOA sisältää 55 miljoonaa euroa henkilöresursseja koskeviin toimenpiteisiin, joita tuetaan ESR:sta. Vuoden 2002 lopussa komissio oli maksanut menokorvauksia 18 miljoonaa euroa.

YOA sisältää 41 miljoonaa euroa maataloutta ja maaseudun kehittämistä koskeviin toimenpiteisiin, joita tuetaan EMOTR:sta. Vuoden 2002 lopussa komissio oli maksanut 12 miljoonaa euroa.

EMOTR

Tavoitteen 1 maaseudun kehittämistoimenpiteiden täytäntöönpanoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt määritellään Burgenlandin tavoite 1 -ohjelmassa, jossa EMOTR:n toimenpiteisiin on osoitettu 41 miljoonaa euroa kaikkiaan 157 miljoonasta eurosta. Vuoden 2002 lopussa jäsenvaltio oli maksanut yhteensä 43 miljoonaa euroa, joista 9 miljoonaa euroa oli EMOTR-rahoitusta.

KOR

Itävallan tavoite 1 -alueiden vuosia 2000-2006 koskevassa YOA:ssa, jonka komissio hyväksyi 7. huhtikuuta 2000, KOR-toimenpiteille osoitetaan 0,8 miljoonaa euroa. Ne liittyvät etenkin vesiviljelyyn.

Toteuttaminen on sujunut hyvin hitaasti. Vuoden 2002 loppuun mennessä Itävallan viranomaiset olivat toimittaneet vain yhden, vaatimatonta summaa koskevan menokorvauspyynnön.

ESR

Komissio hyväksyi joulukuussa 2002 virallisesti yhden ohjelmamuutoksen, joka ei koskenut ESR:a.

ESR-sitoumukset ovat yhteensä 55 miljoonaa euroa. Vuoden 2002 loppuun mennessä niistä oli maksettu 17,8 miljoonaa euroa.

Seurantakomitea kokoontui Eisenstadtissa 10.6.2002. Vuotuinen tapaaminen järjestettiin Wienissä 20.11.2002. Näissä kokouksissa ilmoitettujen tietojen perusteella vuoden 2002 loppuun mennessä oli hyväksytty 4 800 hanketta (joista 1 200 vuonna 2002). Riskipääomaa (1.5) ja innovatiivisia toimia (2.1 ja 2.3) koskevat toimenpiteet ovat edelleen myöhässä. On mahdollista, että väliarviointia varten tehdään muutos. ESR-toimenpiteissä ei tarvinne soveltaa n+2-sääntöä.

2. Tavoite 2

EAKR

Viivästyneen alun jälkeen vuosi 2002 oli ensimmäinen kokonainen täytäntöönpanovuosi, ja rahoituksen toteutuminen vaihtelee melko suuresti eri tavoite 2 -ohjelmissa. Täytäntöönpanokertomusten ja hallintoviranomaisten vuotuisessa tapaamisessa esittämien tietojen perusteella Kärntenin, Niederösterreichin, Salzburgin ja Vorarlbergin tavoite 2 -ohjelmat ovat kartuttaneet tähän mennessä eniten menoja. Steiermarkin, Oberösterreichin ja Tirolin tavoite 2 -ohjelmat olivat jäljessä aikataulusta samoin kuin Wienin tavoite 2 -ohjelma, jonka komissio hyväksyi myöhemmin kuin muut tavoite 2 -ohjelmat.

Seurantakomitea kokoontui kesäkuussa 2002 Oberösterreichissa (Niederösterreich, Steiermark, Oberösterreich ja Wien) ja Tirolissa (Vorarlberg, Salzburg, Tiroli ja Kärnten). Kokousten aiheita olivat muutokset YOA:aan ja ohjelma-asiakirjojen täydennyksiin.

Vuonna 2002 kaikkiin Itävallan tavoite 2 -ohjelmiin tehtiin muutoksia. Useimmissa tapauksissa muutokset liittyivät valtiontukijärjestelmien luetteloon, johon sisällytettiin kaikki ohjelmien täytäntöönpanossa nykyisin tarvittavat tukijärjestelmät (Kärntenin, Niederösterreichin, Steiermarkin, Salzburgin, Tirolin, Oberösterreichin, Wienin ja Vorarlbergin tavoite 2 -ohjelmat). Tirolin, Wienin ja Oberösterreichin tavoite 2 -ohjelmissa on muutettu rahoitustaulukoita (rahoitussiirtoja toimintalinjojen välillä), Wienissä ja Oberösterreichissa näillä alueilla elokuussa 2002 tapahtuneiden tulvien vuoksi. Oberösterreichin tavoite 2 -ohjelmaan on tulvakatastrofin vuoksi myös lisätty uusi toimenpide, "toiminnallinen tulvatuki".

Vuotuinen tapaaminen Itävallan tavoitteiden 1 ja 2 hallintoviranomaisten kanssa järjestettiin 20. marraskuuta. Aluksi käsiteltiin ohjelmien toteuttamista, jota hallintoviranomaiset esittelivät. Keskustelun jälkeen kokousta jatkettiin hallinnollisilla aiheilla, täytäntöönpanokertomuksia, ohjelmien hallinnointikokemuksia ja kauden 1995-1999 ohjelmien päättämistä koskevilla kysymyksillä sekä komission ehdottamilla aihekohtaisilla keskusteluilla (rakennepolitiikan hallinnon yksinkertaistaminen, rakenneohjelmakauden 1995-1999 päättäminen). Väliarviointia koskevat sopimusehdot luovutettiin komissiolle. Itävallan tavoitteita 1 ja 2 koskeva väliarviointi on käynnistetty.

ESR

ESR:sta tuetaan Kärntenin, Steiermarkin ja Wienin kolmea ohjelmaa. ESR:n kokonaismäärärahat ovat 28,9 miljoonaa euroa. Vuoden 2002 loppuun mennessä Kärnten oli sitonut 3,8 miljoonaa euroa ja maksanut 0,61 miljoonaa euroa. Steiermarkin vastaavat summat olivat 20,3 ja 1,6 miljoonaa euroa ja Wienin 4 ja 0,5 miljoonaa euroa.

Seurantakomitea kokoontui Linzissä 12.-14. kesäkuuta 2002. Tavoitteita 1 ja 3 koskeva vuotuinen tapaaminen järjestettiin Wienissä 20.11.2002. Kaikkia tavoite 2 -ohjelmia koskevat täytäntöönpanokertomukset saapuivat komissioon 24.7.2002.

Kärntenin toteutumisaste on korkein kaikista tavoite 2 -ohjelmista. Innovatiivisilla toimilla on samankaltaisia toteutusongelmia kuin Burgenlandissa. Niitäkin käsitellään väliarvioinnissa.

Steiermarkin toteutumisaste on hyvä toimenpiteessä 4.1 (ammattitaito). Toimenpiteessä 4.2 (innovatiivinen ammattitaito) on yhä ongelmia, koska hankkeet ovat verkostoituneet.

Wienin ohjelmassa määrärahoja siirretään ESR:sta EAKR:oon. Toteutumista sinänsä on nopeutettava.

Myös ESR:sta tuettuja ohjelmia koskevissa tulevissa täytäntöönpanokertomuksissa on osio, jossa käsitellään ESR:n vaikutusta Euroopan työllisyysstrategiaan.

3. Tavoite 3

Kokonaissitoumukset ovat 548,2 miljoonaa euroa. Vuoden 2002 loppuun mennessä niistä oli maksettu 190,1 miljoonaa euroa.

Seurantakomitean neljäs kokous pidettiin 11.7.2002, seurantakokous Itävallan viranomaisten kanssa 26.9.2002 ja vuotuinen tapaaminen 16.12.2002. Vuoden 2001 täytäntöönpanokertomus luovutettiin syyskuussa 2002.

Täytäntöönpano on edistynyt seuraavasti:

Työvoimavirasto toteuttaa toimintalinjaa 1 (aikuisten työttömyyden ja nuorisotyöttömyyden ehkäisy ja torjunta) sujuvasti ja ongelmitta. Muiden toimintalinjojen toteutus etenee myös vaivatta toimintalinjaa 3 (elinikäinen oppiminen) lukuun ottamatta. Määrärahojen siirto toimintalinjan 3 sisällä kouluilta aikuisopetukseen on yhä mahdollinen, mutta ei kovin todennäköinen, sillä pitkään myöhässä olleen, kouluja koskevan toimenpiteen täytäntöönpano tehostui huomattavasti. Ongelmasta keskusteltiin 30.4.2003 pidetyssä teknisessä kokouksessa.

Seurantakomitean kokous pidetään 23. kesäkuuta 2003, jolloin keskustellaan myös väliarvioinnista. Väliarviointia koskevan raporttiluonnoksen on määrä valmistua siihen mennessä. Wienissä on tarkoitus järjestää syyskuun 2003 alkupuolella kansallinen ESR-konferenssi, jossa keskustellaan virallisesti rakennerahastojen tulevaisuudesta sekä siitä, miten ESR:n avulla saavutettavat tulokset liittyvät Euroopan työllisyysstrategiaan.

N+2-säännön soveltaminen ei ole todennäköistä. Komissio ja Itävallan viranomaisten neuvottelut 8 artiklan mukaisesta lausumasta ovat kesken.

4. KOR (tavoitteen 1 ulkopuolella)

Komissio hyväksyi 30. lokakuuta 2000 Itävallan kalatalouden rakenneohjelman 2000-2006 (tavoitteen 1 ulkopuolella). Siinä on varattu tälle ajalle 4,2 miljoonaan euron määräraha.

Ohjelman toteutus sujui vuosina 2000-2002 suunnitelman mukaan. Menneellä kaudella ei havaittu merkittäviä erityisongelmia.

Uusi yksinkertaistamiseen pyrkivä lähestymistapa ei vuonna 2002 vielä vaikuttanut sanottavasti.

5. Yhteisöaloitteet

5.1 Leader+

Komissio hyväksyi 26.3.2001 Itävallan Leader+-ohjelman, jonka EMOTR-määrärahat ovat yhteensä 75,5 miljoonaa euroa eli 46,75 % 103,500 miljoonan euron kokonaismenoista. Komissio hyväksyi ohjelma-asiakirjan täydennyksen 20. elokuuta 2001. 56 paikallisen toimintaryhmän kaksivaiheinen valinta päättyi maaliskuussa 2002. Heinäkuussa 2002 järjestettiin verkoston puitteissa Leader+-foorumi, johon paikalliset toimintaryhmät osallistuivat. Tässä kokouksessa yli 40 paikallista toimintaryhmää esitteli ohjelmansa ja suunnitteli uusia aloitteita ja keskinäistä yhteistoimintaa. Vuoden 2002 lopussa jäsenvaltio oli maksanut kaikkiaan 5,658 miljoonaa euroa, joista 2,246 miljoonaa euroa oli EMOTR-rahoitusta.

5.2 Equal

Itävallassa 148 vastaanotetusta hakemuksesta hyväksyttiin 74 kehittämiskumppanuutta toimintoon 1 marraskuussa 2001. Työllistettävyyden toimintalinjassa perustettiin eniten kehittämiskumppanuuksia (37). Muita olivat yrittäjyys (sosiaalitalous): 16 kehittämiskumppanuutta, sopeutumiskyky (elinikäinen oppiminen): 7 kehittämiskumppanuutta, naisten ja miesten yhtäläiset mahdollisuudet (sukupuolten välisen kuilun kaventaminen ja töiden perinteisen sukupuolijaon hälventäminen): 12 kehittämiskumppanuutta sekä turvapaikanhakijat-toimintalinja, johon perustettiin kolme kehittämiskumppanuutta. Puolen vuoden valmisteluajan ansiosta ehdittiin laatia yksityiskohtaiset suunnitelmat ja kaikki mukana olevat organisaatiot kykenivät muodostamaan kehittämiskumppanuutensa asianmukaisesti. Kumppanuudet ja suunnitelmat ovat joko alueellisia tai alakohtaisia.

Toimintoihin 2 ja 3 hyväksyttiin 18. heinäkuuta 2002 58 kehittämiskumppanuutta. Kehittämiskumppanuudet esittivät toiminnon 2 yhteydessä ehdotuksia toimintoon 3, mikä on pakollista kaikille kehittämiskumppanuuksille. Toiminnossa 3 hallintoviranomaiset valitsivat alhaalta ylöspäin suuntautuvan lähestymistavan antamalla kehittämiskumppanuuksille varsin vapaat kädet määritellä painopistealueensa, toimintatapansa ja verkostojen sisällöt. Kaikille kehittämiskumppanuuksille tarkoitettu kansallisen teemakohtaisen työn käynnistystilaisuus järjestettiin marraskuussa 2002.

Kansallinen tukirakenne "EQUAL Büro Österreich" ehdotti seitsemää ensisijaista alaa, jotka perustuvat kuuteen kansalliseen Equal-teemaan sekä sukupuolten yhtäläisten mahdollisuuksien valtavirtaistamiseen pakollisena poikittaisteemana. Kehittämiskumppanuudet järjestäytyivät ryppäiksi ja esittivät ehdotuksensa kansalliselle tukirakenteelle.

Huhtikuussa 2002 perustettiin myös seurantakomitean alakomiteana toimiva arvioinnin ohjausryhmä. Kansallista arviointia suorittamaan valittiin vuonna 2002 arviointiryhmä "IfGH". Se antaa ensimmäisen väliraporttinsa tammikuun lopussa 2003.

5.3 Urban

Itävallassa on kaksi Urban II -ohjelmaa. Wienin ohjelma hyväksyttiin 16.11.2001 ja Grazin ohjelma 16.10.2001. Molemmat ohjelmat saavat EAKR:sta 4,2 miljoonaa euroa. Wienin ohjelman kokonaiskustannukset ovat 15,904 miljoonaa euroa ja Grazin 20,555 miljoonaa euroa. Wienin ohjelma-asiakirjan täydennys toimitettiin 8.4.2002 ja Grazin 25.3.2002. Molempien ohjelmien täytäntöönpanokertomukset vuodelta 2001 hyväksyttiin vuonna 2002.

Molemmissa ohjelmissa hallintoviranomaisena toimii kaupunki. Ohjelmat sovittavat työnsä yhteen ja ne ovat edustettuina toistensa hallintokomiteoissa. Seurantakomiteat kokoontuivat kaksi kertaa: helmikuussa 2002 Wienissä ja lokakuussa 2002 Grazissa. Jälkimmäinen kokous järjestettiin Saksan ja Itävallan välisen Urban II -verkoston tapaamisen yhteydessä.

Vuoden 2001 lopussa maksettiin 7 %:n ennakkomaksut, ja molemmat kaupungit toimittivat ensimmäisen maksupyyntönsä vuonna 2003.

6. Kauden 1994-1999 päättäminen

EAKR

Tavoite 1

Ainoan tavoite 1 -ohjelman (Burgenland) päättämiseen liittyvä työ oli tehtävä vuonna 2002. Loppuraportti toimitettiin seurantakomitean jäsenten hyväksyttäväksi joulukuussa 2002.

Tavoite 2

Myös neljän tavoite 2 -ohjelman (Niederösterreich, Oberösterreich, Steiermark ja Vorarlberg) päättämiseen liittyvä työ oli suoritettava vuonna 2002. Niederösterreichin tavoite 2 -ohjelma päätettiin jo marraskuussa ja Vorarlbergin joulukuussa. Komissio hyväksyi Oberösterreichin tavoite 2 -ohjelman loppuraportin joulukuussa.

EMOTR

Päätettäviä ohjelmia on kaikkiaan 24. Itävalta toimitti suurimman osan päättämisasiakirjoista ja komissio tarkasti ne heinäkuun ja vuoden 2002 lopun välisenä aikana.

ESR

Tavoite 1

Itävallassa oli yksi tavoite 1 -ohjelma, Burgenlandin ohjelma. Kaikki päättämiseen liittyvät toimet ovat yhä kesken (loppuraportti, 8 artiklan mukainen lausuma, lopullinen maksupyyntö). Vuoden 2002 loppuun mennessä 33,12 miljoonasta eurosta (ESR:n tuki) oli maksettu 93 %. Tilintarkastuskertomusta, joka talousministeriön on määrä laatia, ei ole vielä toimitettu komissiolle.

Tavoite 2

Tavoite 2 -ohjelmia on neljä: Oberösterreich, Niederösterreich, Steiermark ja Vorarlberg. ESR:sta myönnetyistä määrärahoista on kohdennettu 32,353 miljoonaa euroa. Vuoden 2002 loppuun mennessä niistä oli maksettu 83 %. Kaikki päättämiseen liittyvät toimet ovat suorittamatta.

PORTUGALI

1. Tavoite 1

EAKR

Kauden 2000-2006 tukitoimien täytäntöönpanolle olivat ominaisia ennen kaikkea jo hyväksyttyjen ohjelma-asiakirjojen täydennysten (12) lukuisat muutokset ja toimenpideohjelmia koskevat kuusi muutospäätöstä. Komission 7. lokakuuta 2002 pidetyssä ministeritapaamisessa esittämien, yksinkertaistamista koskevien suuntaviivojen mukaisesti useissa ohjelmissa tehtiin uudelleenrahoitusehdotuksia. Niitä koskevien asiakirjojen käsittely ja niiden edellyttämät hallinnolliset toimenpiteet aloitettiin, mutta työtä ei saatu päätökseen vuonna 2002. Vuonna 2002 Portugali teki viisi suurhankkeita koskevaa ehdotusta, joita käsiteltiin ja joista tehtiin kolme päätöstä.

Eri toimenpideohjelmille yhteisten poikittaisaiheiden seurannan varmistamiseksi Portugalin yhteisön tukikehyksessä perustetaan temaattiset työryhmät seuraavilla aloilla: ympäristö, yhtäläiset mahdollisuudet, tietoyhteiskunta, pk-yritykset/kilpailukyky/innovatiivisuus/ammattitaito, henkilöstöresurssit, terveys ja liikenne. Temaattisten työryhmien toiminta vuonna 2002 osoittautui kaikkiaan epätyydyttäväksi, ja komissio joutui antamaan useita työryhmien toiminnan tehostamista koskevia huomautuksia.

Kaikkien toimenpideohjelmien seurantakomiteat kokoontuivat kahdesti vuonna 2002.

Ensimmäisen puolivuotiskauden kokouksissa painottuivat keskustelut ja kertomusten hyväksyminen. Toisella kokoontumiskierroksella lähes kaikkien Portugalin ohjelmien seurantakomiteat käsittelivät etenkin ohjelma-asiakirjojen täydennysten ja toimenpideohjelmien merkittävimpiä muutosehdotuksia.

Kaikkia Portugalin ohjelmia koskeva, yksinkertaistamisen puitteissa järjestetty vuotuinen tapaaminen pidettiin Lissabonissa. Kuudessa ohjelmassa ilmenneiden ongelmien luonteen vuoksi niille järjestettiin vielä erillinen vuotuinen tapaaminen. Erityisvaikeuksia oli myös teknisen avun ohjelmassa, jonka osalta laadittiin kirje yhteisen vuotuisen tapaamisen lisäksi.

Selventääkseen vuotuisen tapaamisen ja seurantakomiteoiden välistä eroa komissio valitsi yhteisön tukikehyksestä eräitä avainteemoja sekä ohjelmien seurannassa ilmenneiden ongelmien perusteella (Polis-toimet, joita rahoitetaan myös alueellisista ohjelmista, keskeneräiset tietojärjestelmät, tarkastustoimien tulosten seuranta) että strategisista syistä (Portugalin talouden innovatiivisuus, tuottavuus ja kilpailukyky) yhdistämällä useita eri ohjelmia, esimerkiksi talouden, tieteen, tietoyhteiskunnan sekä työllisyyden ja henkilöresurssien toimenpideohjelmat ja alueellisia ohjelmia. Tapaamisten aikana korostettiin voimakkaasti temaattisten työryhmien toiminnan tehostamista. Niidenhän on määrä osaltaan luoda laaja-alaista näkemystä joistakin yhteisön tukikehykseen sisältyvistä aiheista ja osallistua merkittävällä tavalla sekä väliarviointiin että rakennerahastojen tukitoimien vuoden 2006 jälkeisen tulevaisuuden suunnitteluun.

Vuonna 2002 useimpien toimenpiteiden täytäntöönpano edistyi tuntuvasti ja menojen toteutuminen nopeutui. Joulukuun lopussa 2002 kansalliset rahoituspäätökset olivat 49,3 % ja rahoituksen toteutuminen 23,5 % yhteisön tukikehyksen kokonaismenoista ja 47,5 % kauden kolmen ensimmäiselle vuodelle suunnitelluista julkisista menoista.

Kertyneet EAKR-maksut olivat 31. joulukuuta 2002 55,8 % kauden kolmelle ensimmäiselle vuodelle varatuista määrärahoista. Komissiolle toimitettiin 60 menoilmoitusta vuonna 2002. Kustakin ohjelmasta tehtiin ainakin yksi maksatushakemus, eikä n+2-sääntöä sovellettu vuonna 2002.

EMOTR

EMOTR:n ohjausosastosta tuetaan yhteisön kolmannen tukikehyksen toista toimintalinjaa (maatalous ja maaseudun kehittäminen) 1 097,2 miljoonalla eurolla.

Lisäksi se osallistuu yhdessä muiden rahastojen kanssa neljännen toimintalinjan (alueiden kestävän kehityksen sekä kansallisen yhteenkuuluvuuden edistäminen) toteutukseen tukemalla seitsemää alueellista toimenpideohjelmaa 1 020,1 miljoonalla eurolla.

Manner-Portugalin viittä alueellista toimenpideohjelmaa päätettiin muuttaa vuonna 2002 pienviljelyä koskevan toiminnan muuttamiseksi.

EMOTR:n ohjausosastosta tukea saavien kahdeksan ohjelman täytäntöönpanokertomukset toimitettiin komissiolle, joka pyysi kaikista lisätietoja.

Maatalouden ja maaseudun kehittämisen toimintalinjassa suoritettiin vuonna 2002 neljä maksua, joiden yhteismäärä oli 158,7 miljoonaa euroa eli 14 % EMOTR:n ohjausosastosta tähän ohjelmaan varatuista määrärahoista.

Asetuksen (EY) N:o 1260/99 34 artiklan 2 kohdan mukainen komission ja maatalouden ja maaseudun kehittämisen toimintalinjan hallintoviranomaisen vuosittainen tapaaminen järjestettiin marraskuussa 2002. Tällöin keskusteltiin ennen kaikkea vuoden 2001 täytäntöönpanokertomuksen parantamisesta, valvontajärjestelmästä, toimenpiteiden edistymisestä ja ympäristöpolitiikan noudattamista koskevista tiedoista, etenkin nitraattidirektiivien soveltamisesta.

KOR

Manner-Portugali

Kalatalousalan toimenpideohjelmassa KOR:n kokonaistuki kaudeksi 2000-2006 on 163,3 miljoonaa euroa, joista 64 miljoonaa euroa osoitetaan kalastuslaivastoa koskeviin toimenpiteisiin ja 56 miljoonaa euroa kalavarojen suojeluun ja kehittämiseen, satamalaitteisiin sekä jalostukseen ja kaupanpitoon. Syyskuun lopussa 2002 menoja oli korvattu 29,7 miljoonaa euroa. Suurin osa oli korvauksia toiminnan lopettamisesta sen jälkeen, kun EU:n ja Marokon välistä kalastussopimusta ei uudistettu.

Azorit

KOR:n kokonaistuki kaudeksi 2000-2006 on 29 miljoonaa euroa. Päätavoitteet ovat laivaston ajanmukaistaminen, kalavarojen suojelu ja kehittäminen sekä vesiviljelyn kehittäminen. 25.10.2002 oli korvattu 1,7 miljoonaa euroa.

Madeira

KOR:n kokonaistuki kaudeksi 2000-2006 on 20 miljoonaa euroa, joista 16 % osoitetaan laivastoa koskeviin toimenpiteisiin. Tavoitteita ovat kalantuotannon kaksinkertaistaminen ja vesiviljelytuotannon nelinkertaistaminen. 30.9.2002 oli korvattu 1,4 miljoonaa euroa.

Alentejo

KOR:n kokonaistuki kaudeksi 2000-2006 on 0,55 miljoonaa euroa tuotanto-, jalostus- ja markkinointiedellytysten parantamiseen kalastus- ja vesiviljelyalalla. 30.11.2002 hallintoviranomainen oli käyttänyt määrärahoista alle prosentin.

Algarve

KOR:n kokonaistuki kaudeksi 2000-2006 on 1,8 miljoonaa euroa vesiviljelyn kehittämiseen ja kalatuotteiden laadun parantamiseen. 30.11.2002 hallintoviranomainen oli käyttänyt 0,3 %.

Centro

KOR:n kokonaistuki kaudeksi 2000-2006 on 1,5 miljoonaa euroa vesiviljelyn kehittämiseen ja kalatuotteiden laadun parantamiseen. 30.11.2002 hallintoviranomainen oli käyttänyt 0,2 %.

Norte

KOR:n kokonaistuki kaudeksi 2000-2006 on 1,65 miljoonaa euroa vesiviljelyn kehittämiseen ja kalatuotteiden laadun parantamiseen. 30.11.2002 hallintoviranomainen oli käyttänyt 0,2 %.

ESR

ESR:n tukitoimet kahdessa ohjelmassa, joista päävastuussa on työllisyyden ja sosiaaliasioiden pääosasto (koulutusta koskeva toimenpideohjelma, työllisyyttä, ammatillista koulutusta ja sosiaalista kehitystä koskeva toimenpideohjelma), jatkuivat suunnitelmien mukaisesti ja niitä suuntaviivoja noudattaen, jotka sisältyvät työllisyyttä ja sosiaalisen syrjäytymisen torjumista koskeviin strategioihin. Vuoden lopussa pidetty yhteinen vuotuinen tapaaminen tarjosi tilaisuuden tarkastella Portugalin henkilöstöresurssitilanteen peruskysymyksiä, joista merkittävimpiä ovat koulunkäynnin keskeyttäminen ja työntekijöiden jatkokoulutus. Hallintoviranomaisten ja komission yksiköiden tapaamisessa keskusteltiin myös ESR:n tuen vaikutuksesta Euroopan työllisyyttä ja sosiaalista integraatiota koskevan strategian täytäntöönpanoon.

ESR:n vuoden 2002 maksumäärärahoista käytettiin yhteisön kolmannen tukikehyksen välimaksuihin noin 671 miljoonaa euroa. 31.12.2002 mennessä kertyneet varmennetut menot olivat 23 % kaudelle 2000-2006 varatuista kokonaismäärärahoista. Eniten määrärahoja käyttivät seuraavat ohjelmat: "työllisyys, ammatillinen koulutus ja sosiaalinen kehitys", "yleissivistävä koulutus", "Lissabon ja Vale do Tejon alue", "tiede, teknologia ja innovaatio" sekä Azorien ja Madeiran autonomisten alueiden toimenpideohjelmat. Sen sijaan terveyttä koskevaan toimenpideohjelmaan sisältyvän, ainoan ESR:sta tuetun toimenpiteen toteutuksessa ilmeni ongelmia, joiden vuoksi n+2-sääntöä jouduttiin soveltamaan ja vuoden 2000 määrärahoista vapauttamaan 1,069 miljoonaa euroa.

2. Yhteisöaloitteet

2.1 Leader+

Tämä yhteisöaloiteohjelma, jota tuetaan EMOTR:sta 161,6 miljoonalla eurolla, hyväksyttiin 25.7.2001 yleiskattavan tuen piiriin. Rahoitussopimus allekirjoitettiin 14. joulukuuta 2001, ja vuonna 2002 suoritettiin kaksi maksua. 52 paikallisen toimintaryhmän valinta saatiin päätökseen (46 Manner-Portugalissa, neljä Azoreilla ja kaksi Madeiralla).

2.2 Equal

Toiminto 1 toteutettiin vuoden 2002 alkukuukausina. Sen päättyessä vahvistettiin, että 116:sta alunperin valitusta kehityskumppanuudesta 109 voi jatkaa toiminnossa 2. Niistä 107 on edennyt hankkeiden toteuttamisvaiheeseen. Kaikki ovat tehneet kansainvälistä yhteistyötä koskevia sopimuksia.

Hankkeiden jakautuminen teema-aloihin vaikuttaa Portugalin tilanteessa varsin tasapainoiselta. Eniten hankkeita (36) on työllistettävyyden teema-alalla.

Myös kansallisten temaattisten verkostojen perustaminen on aloitettu. Yhdeksästä suunnitellusta verkostosta ensimmäinen, "työ-, perhe- ja sosiaalisen elämän yhteensovittaminen", aloitti toimintansa vuoden lopussa.

2.3 Urban

Portugalissa on kolme Urban II -ohjelmaa: Amadora (Damaia-Buraca), Lissabon (Vale de Alcântara) ja Porto-Gondomar. Kaikki hyväksyttiin 30. marraskuuta 2001, ja niiden tukikelpoiset menot ovat yhteensä 29 591 535 euroa. EAKR:n rahoitusosuus on yhteensä 19 200 000 euroa. Amadoraa tuetaan 3 562 152 eurolla, Lissabonia 5 663 822 eurolla ja Porto-Gondomaria 9 974 026 eurolla. Kaikkien kolmen ohjelma-asiakirjan täydennykset saatiin maaliskuussa 2002, ja niiden lopulliset versiot hyväksyttiin kesäkuussa 2002.

Ohjelmien hallintoviranomaiset ovat alueellisia ja toimivat alueellisten koordinaatiotoimikuntien välityksellä. Amadoran ja Lissabonin ohjelmia hallinnoi Lissabonin ja Vale do Tejon alueen koordinaatiotoimikunta ja Porto-Gondomarin ohjelmaa Norten alueen koordinaatiotoimikunta. Kaikkien ohjelmien seurantakomiteat ovat kokoontuneet jo kahdesti.

Ennakkomaksut (7 %) maksettiin vuoden 2002 alussa. Lissabonin ja Amadoran ohjelmat toimittivat ensimmäiset välimaksujen maksatushakemukset huhtikuussa 2003.

3. Kausien 1989-1993 ja 1994-1999 päättäminen

EAKR

Kausi 1989-1993: Kaikki kauden 1989-1993 ohjelmat on päätetty PNICIAP- (EAKR nro 87.12.09.001) ja FORAL-ohjelmia lukuun ottamatta (EAKR nro 93.12.07.002). Ensin mainitussa on maksamatta vielä yksi summa veloitusilmoituksella, ja jälkimmäisestä on tehty petosepäilyä koskeva ilmoitus OLAF:lle.

Kausi 1994-1999: Kauden 1994-1999 ohjelmien päättäminen ei ole sujunut suunnitellussa aikataulussa, jonka mukaan kaikkia sellaisia ohjelmia koskevat maksupyynnöt, joiden maksukautta ei ole pidennetty, olisi pitänyt toimittaa ennen vuoden 2002 loppua.

Asetuksen mukaisesti kaikkien maksupyyntöjen on saavuttava komissioon 31. maaliskuuta 2003. Muutoin sovelletaan automaattista vapauttamista.

Päätettäviä tukitoimia on 40. Niistä kahdeksan on jo päätetty ja 32:n käsittely on yhä kesken. Tarvittavat asiakirjat (loppukertomus, maksupyyntö ja asetuksen N:o 2064/1997 8 artiklan mukainen lausuma) on toimitettu 15 tapauksessa, tosin kahdessa näistä on pyydetty keskeytystä lisätietojen saamiseksi. 17 tukitoimesta ei ole toimitettu yhtään asiakirjaa, lukuun ottamatta täytäntöönpanoa koskevaa loppukertomusta joissakin tapauksissa.

Jotkin ohjelmat päätetään osittain, sillä tukia ei ole toimitettu kokonaisuudessaan tuensaajayrityksille välittäjäorganisaation pidätettyä niistä osan hallintokulujen kattamiseksi (tätä koskeva perusteltu lausunto on lähetetty kyseiselle jäsenvaltiolle).

Maksupyyntöjen viivästyminen johtunee siitä, että Portugalin viranomaiset lähettävät ne yhdessä 8 artiklan mukaisen lausuman kanssa. Riippumaton organisaatio (Inspecção Geral de Finanças, IGF) kuitenkin tuottaa näitä tarkastusraportteja hitaammin kuin maksupyyntöjä valmistuu.

Vielä päättämättömien 32:n tukitoimen maksamatta olevat määrärahat ovat yhteensä 662 765 544,40 euroa.

ESR

Kausi 1989-1993:

Työllisyyden ja sosiaaliasioiden pääosasto arvelee, että kaikki vielä avoinna olevat tukitoimet päätetään ennen kesää 2003.

Kausi 1994-1999:

ESR:n tukitoimien rahoitus päätettäneen vasta vuonna 2003, koska suurin osa toimenpideohjelmista esittää lopulliset maksupyyntönsä ennen säädettyä määräpäivää 31.3.2003. ESR:n maksuviranomainen Portugalissa onkin lähettänyt päätettäväksi kaksi toimenpideohjelmaa (Madeira ja Pediza), joihin liittyvät päättämistoimet ovat menettelyjen vuoksi sujuneet luultua hitaammin, ja ne saadaan päätökseen vasta vuonna 2003. Toisen YTK:n yhdeksän ESR-tukitoimen maksamatta olevat määrärahat ovat 181 015 308 euroa.

4. Arvioinnit ja tarkastukset

EAKR

Kaikki ohjelmat ja YTK ovat muodostaneet teknisen arviointiryhmän, jonka tarkoituksena on seurata arviointityön etenemistä. Vuonna 2002 kaikki ryhmät kokoontuivat vähintään kaksi kertaa. Ne keskittyivät väliarviointia koskevien sopimusehtojen laatimiseen ja tarjouspyyntöjen julkaisemiseen. Ryhmiä edelsivät osastojenväliset valmistelukokoukset ja kokoukset arviointiyksiköiden kanssa. Kaikki tarjouspyynnöt julkaistiin vuonna 2002. Myös kaikki sopimukset tehtiin vuonna 2002 lukuun ottamatta kahta ohjelmaa (talouden toimenpideohjelma ja Algarven toimenpideohjelma), joissa kilpailijat hakivat muutosta valintalautakunnan päätökseen. Joitakin täytäntöönpanokertomuksia toimitettiin vielä vuonna 2002 (seuraavat toimenpideohjelmat: tiede ja tekniikka, yleissivistävä koulutus, tietoyhteiskunta, kulttuuri, terveys, liikenneyhteydet ja kuljetus sekä Norte).

Asetuksen mukaisten arviointien lisäksi on käynnistetty muita, teemakohtaisia arviointeja (esimerkiksi yleissivistävän koulutuksen ja talouden toimenpideohjelmissa).

INTERREG II A ESPANJA/PORTUGALI - Tarkastusmatka 13. toukokuuta 2002

Tarkastavan organisaation (Inspecção Geral de Administração do Território, IGAT) käyttämät valintakriteerit antavat aiheen pelätä, että mittavat hankkeet ovat yliedustettuina otoksessa, joka tarkastetaan asetuksen (EY) N:o 2064/97 3 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

Inspecção Geral de Finanças (IGF), joka laatii 8 artiklan mukaisen lausuman, palkkasi ulkopuolisen tilintarkastusyrityksen (BDO) suorittamaan lausuman myöntämiseksi tarvittavan taustatyön. BDO:n raportissa ei kommentoida edellä mainittua, otoksen edustavuutta koskevaa kysymystä.

KOR

Paikalla tarkastetut järjestelmät ovat asetuksissa edellytettyjen normien mukaiset. Kansallisia viranomaisia pyydetään edelleen tarkastelemaan hallinto- ja tarkastusmenettelyjen erottamista toisistaan ja täsmentämään joitakin seikkoja.

ESR

ESR:n hallintovirasto on koordinoinut arviointitoimia, jotta eri toimenpideohjelmiin sisältyvien ESR-toimenpiteiden arvioinnissa käytettäisiin samaa lähestymistapaa. Lähes kaikki toimenpideohjelmien ja YTK:n arvioijat nimitettiin vuoden 2002 lopussa. Joulukuussa 2002 ilmestyivät neljän teemakohtaisen arvioinnin tulokset. Ne koskivat seuraavia yleissivistävän koulutuksen toimenpideohjelman toimenpiteitä: "harjoittelua koskevat ohjelmat korkea-asteen koulutuksessa", "erilaiset lyhytkurssit", "vuoden pituinen erikoistumisjakso" ja "erilaiset peruskoulutusväylät".

SUOMI

1. Tavoite 1

EAKR

Yleistä ja EAKR

Manner-Suomessa on käynnissä kaksi tavoite 1 -ohjelmaa (Itä- ja Pohjois-Suomi) ja kaksi tavoite 2 -ohjelmaa (Etelä- ja Länsi-Suomi) ja ruotsinkielisellä Ahvenanmaan itsehallintoalueella yksi tavoite 2 -ohjelma. Rakennerahastojen kokonaisrahoitus kaudeksi 2000-2006 on 1 455 miljoonaa euroa, joista noin 60 % eli 868 miljoonaa euroa on EAKR-tukea (noin 471 miljoonaa euroa tavoitteessa 1 ja noin 397 miljoonaa euroa tavoitteessa 2).

Rahoituksen toteutuminen jatkui vuonna 2002 hyvänä sekä tavoite 1- että tavoite 2 -ohjelmissa. Vuoden 2002 loppuun mennessä tavoite 1- ja tavoite 2 -ohjelmissa oli kohdennettu (sidottu) yhteensä noin 40 % hankkeille tulevasta EU:n kokonaisrahoituksesta. Koska kysyntä kentällä on kovaa erityisesti Manner-Suomessa, komissiolle esitetyt maksupyynnöt olivat vuoden 2002 lopussa niin suuret, ettei neljän rakennerahaston vuoden 2000 budjetista tarvinnut vapauttaa määrärahoja. Komissio maksoi 18-25 % EAKR:n ja ESR:n kokonaismäärärahoista ja 15-17 % EMOTR:n, KOR:n ja vain EAKR:sta tuetun Ahvenanmaan tavoite 2 -ohjelman kokonaismäärärahoista.

Vuonna 2002 seurantakomiteoiden ensimmäiset kokoukset järjestettiin toukokuussa (Manner-Suomen tavoite 2) ja kesäkuussa (tavoite 1 ja Ahvenanmaan tavoite 2). Asialistan tärkeimmät kohdat olivat vuoden 2001 täytäntöönpanokertomusten hyväksyminen ja väliarvioinnin käynnistäminen. Kokousten yhteydessä järjestettiin lehdistötilaisuuksia ja useita hankevierailuja ja -esittelyjä, muun muassa tutustuminen tietotekniikkaan ja teknologiseen innovaatioon liittyviin hankkeisiin Lappeenrannassa. Seurantakomiteoiden toiset kokoukset järjestettiin yhteisinä kokouksina Helsingissä joulukuussa. Tärkeimpiä asioita olivat vuoden 2003 teknisen avun määrärahojen jako, väliarvioinnin alustava valmistelu ja ohjelmamuutokset. Kokousten yhteydessä pidettiin tietoyhteiskuntaa koskeva seminaari. Ahvenanmaan ohjelman seurantakomitean toinen kokous pidettiin marraskuussa Maarianhaminassa.

Komissiolle toimitettiin kesäkuun lopussa 2002 vuoden 2001 täytäntöönpanokertomukset Suomen viidestä tavoite 1- ja tavoite 2 -ohjelmasta. Komissio lähetti elokuun lopussa kirjeet, joissa kertomukset hyväksyttiin. Ohjelmien keskeiset seurantaindikaattorit eli uusien työpaikkojen ja yritysten määrä osoittivat merkittävää edistystä tapahtuneen: tavoite 1- ja tavoite 2 -ohjelmat olivat saavuttaneet yhteensä yli 31 % uusien työpaikkojen tavoitemäärästä (77 670 työpaikkaa 245 535:sta) ja noin 14 % uusien yritysten tavoitemäärästä (2 684 yritystä 19 100:sta) (tieto perustuu osittain ennusteisiin).

Aluepolitiikan pääosasto ja Suomen viranomaiset allekirjoittivat Oulussa 4. lokakuuta 2002 lopullisen sopimuksen EAKR:n tuesta Finnveran (valtion omistama erityisrahoitusyhtiö) "pehmeille" lainoille, jotka on tarkoitettu pienyrityksille Manner-Suomen tavoite 1- ja 2 -ohjelmissa.

Komission ja Ahvenanmaan hallintoviranomaisen toinen vuotuinen tarkastelukokous pidettiin 4. marraskuuta, ja vastaava komission ja Manner-Suomen hallintoviranomaisen kokous 25. marraskuuta 2002 Brysselissä. Kokouksissa tarkasteltiin vuoden 2001 täytäntöönpanokertomuksia, vuoden 2001 tärkeimpiä tapahtumia ja tuloksia sekä niiden seurantaa, hallintoon liittyviä asioita sekä toimintaympäristön ja sosioekonomisen tilanteen kehitystä. Keskusteluja käytiin muun muassa tulevaan koheesiopolitiikkaan liittyvästä kehityksestä. Manner-Suomea koskevassa tarkastelukokouksessa todettiin ohjelmien etenevän hyvin ja päätettiin muun muassa, että täytäntöönpanokertomuksissa pyritään edelleen parantamaan ohjelmatason tarkastelua. Ahvenanmaata koskevassa kokouksessa todettiin, että automaattista määrärahojen vapauttamista koskevan n+2-säännön vuoksi ohjelman nopea toteuttaminen ja ripeät maksut hankkeille ovat välttämättömiä, jotta EU:n rahoitus on täysin käytettävissä koko ohjelmakauden ajan.

Sekä Suomen viranomaiset että alueet osallistuivat aktiivisesti keskusteluun tulevasta koheesiopolitiikasta toimittamalla kannanottoja, ottamalla osaa seminaareihin ja järjestämällä tapahtumia. Esimerkiksi Kuntaliitto järjesti Brysselissä keväällä 2002 pyöreän pöydän tapaamisen keskustellakseen aluepolitiikan pääosaston edustajien kanssa.

EMOTR

EMOTR:sta rahoitetaan ohjelmakaudella 2000-2006 kahta Suomessa toteutettavaa tavoite 1 -ohjelmaa: Itä-Suomen ohjelmaa (EMOTR:n rahoitusosuus 127,6 miljoonaa euroa) ja Pohjois-Suomen ohjelmaa (EMOTR:n rahoitusosuus 69,5 miljoonaa euroa). Näiden osuus EU:n kokonaisrahoituksesta on 20 %. Molemmissa ohjelmissa maaseudun kehittämistoimenpiteet, joissa EMOTR:n ohjausosaston rahoitusosuus on 50 %, on koottu maaseudun kehittämisen toimintalinjaksi.

Molempien ohjelmien toteutus edistyi vuonna 2002. Hankepäätöksiä tehtiin Itä-Suomessa kaikkiaan 2 692 ja Pohjois-Suomessa 1 569. Vuoden 2001 tapaan rahoitus toteutui nopeimmin "Maatilainvestoinnit"-toimenpidekokonaisuudessa.

EMOTR:n vuoden 2002 lopun menotavoitteet saavutettiin kummassakin ohjelmassa. Vuosina 2000-2002 kohdennetusta 69,0 miljoonasta eurosta 32,1 miljoonaa euroa on maksettu.

KOR

KOR:n kokonaistuki Suomen tavoite 1 -ohjelmille vuosina 2002-2006 on noin 6,9 miljoonaa euroa (2,646 miljoonaa euroa Itä-Suomeen ja 4,207 miljoonaa Pohjois-Suomeen). Valtaosa tuesta on osoitettu vesiviljelyyn, kalastussatamien laitteisiin sekä jalostukseen ja kaupanpitoon. Itä-Suomen ohjelman toteutus on edistynyt erittäin hyvin (53 % KOR:n tuesta kaudeksi 2000-2006 on kohdennettu ja 30 % maksettu), mutta Pohjois-Suomen ohjelman KOR-osuuden toteutus on myöhässä (21 % KOR:n tuesta kaudeksi 2000-2006 on kohdennettu ja 14 % maksettu). Suurin syy hitaaseen toteutumiseen on meneillään oleva yhteisen kalastuspolitiikan uudistus ja siihen liittyvä epävarmuus - erityisesti tulevista laivasto- ja kalakantojen säilyttämispolitiikoista.

Pohjois-Suomen seurantakomitea hyväksyi vuonna 2002 yhden KOR-tukea koskevan rahoitusmuutoksen, joka koski teknisen avun lisäämistä kaikille toimenpiteille. Itä-Suomen seurantakomitea hyväksyi teknisen avun lisäämisen kaikille toimenpiteille ja varojen siirron kalataloustoimenpiteen sisällä jalostuksesta ja kaupanpidosta vesiviljelyyn.

ESR

ESR:n tuki Suomen tavoite 1 -ohjelmille on yhteensä noin 273 miljoonaa euroa (Pohjois-Suomi 89,375 miljoonaa euroa ja Itä-Suomi 183,592 miljoonaa euroa). Ohjelmien henkilöstöresursseja koskevat toimenpiteet ovat ESR:n rakennepoliittisen viitekehyksen mukaiset, ja niihin kuuluu muun muassa yritysten henkilöstön kehittäminen, yrittäjyyden ja osaamisen edistäminen, työllistymisen tukeminen ja työttömyyden ehkäiseminen, työmarkkinoilta syrjäytymisen ehkäiseminen sekä tasa-arvon edistäminen työmarkkinoilla.

Syyskuun lopussa 2002 33,7 % ESR-tuesta oli sidottu ja 14,7 % maksettu Pohjois-Suomessa (tukea myönnettiin 230 hankkeeseen, joissa oli aloittanut 12 999 henkeä. Näistä naisia oli 51 %).

ESR:n tuki Itä-Suomessa on 183 592 euroa. ESR-toimenpiteillä pyritään kehittämään koulutusjärjestelmiä, parantamaan koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta, kehittämään osaamispääomaa, parantamaan työvoiman pätevyyttä, edistämään työmarkkinoiden toimivuutta ja työllistettävyyttä sekä edistämään tasa-arvoa työelämässä. Vuoden 2002 syyskuun lopussa 36,4 % ESR-rahoituksesta oli sidottu ja 17,2 % maksettu Itä-Suomessa (tukea myönnettiin 323 hankkeeseen, joissa oli aloittanut 32 704 henkeä. Näistä naisia oli 49 %).

Tavoite 2

ESR:n tuki Suomen tavoite 2 -ohjelmille on yhteensä 110 miljoonaa euroa (Länsi-Suomi 65 miljoonaa euroa ja Etelä-Suomi 45 miljoonaa euroa). ESR-toimenpiteitä ovat muun muassa yrittäjyyden edistäminen ja henkilöstön kehittäminen, työvoiman ammattitaidon vahvistaminen ja koulutuksen saatavuuden parantaminen, työllisyyden sekä koulutuksen ja työelämän välisten yhteyksien lujittaminen, syrjäytymisen ehkäiseminen sekä kulttuuri- ja ympäristöalan toimijoiden ammattitaidon parantaminen.

Syyskuun lopussa 2002 Länsi-Suomen ESR-tuesta oli sidottu 35 % ja maksettu 13 % (tukea oli myönnetty 313 hankkeeseen, joissa oli aloittanut 23 896 henkeä). Etelä-Suomen tuesta oli sidottu 37 % ja maksettu 17 % (tukea oli myönnetty 215 hankkeeseen, joissa oli aloittanut 22 149 henkeä).

Tavoite 1- ja 2 -ohjelmien yhteisessä vuotuisessa tarkastelukokouksessa keskusteltiin ESR:n ja Euroopan työllisyysstrategian välisistä yhteyksistä sekä siitä, miten ESR:sta rahoitetut toimet täydentävät toisiaan tavoitteissa 2 ja 3.

2. Tavoite 3

Tavoitteen 3 YOA:ssa (joka ei koske Ahvenanmaata) ESR:n rahoitusosuus on 416 miljoonaa euroa. YOA:ssa määritellään seuraavat neljä poliittista toimintalinjaa ESR:n rakennepoliittisen viitekehyksen mukaisesti:

1. hyödynnetään työvoiman kysyntää ja edistetään työllistettävyyttä (29 % ESR:n tukiosuudesta)

2. edistetään tasa-arvoa ja yhtäläisiä mahdollisuuksia työelämässä (19 % ESR:n tukiosuudesta)

3. parannetaan yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen laatua ja vaikuttavuutta, edistetään ammatillista liikkuvuutta ja vahvistetaan koulutuksen ja työelämän yhteensovittamista (19 % ESR:n tukiosuudesta)

4. kehitetään osaamispääomaa tukemaan yrittäjyyttä ja työelämän laatua sekä tutkimuksen ja teknologian hyödyntämistä (29 % ESR:n tukiosuudesta).

Lisäksi on teknisen avun toimintalinja (4 % ESR:n tukiosuudesta).

Tavoite 3 -ohjelmassa pyritään vaikuttamaan pääasiassa seuraaviin työmarkkinaongelmiin: korkea työttömyysaste; tiettyjen kohderyhmien (esimerkiksi pitkäaikaistyöttömien, työttömien nuorten, ikääntyvien ja vammaisten) vaara syrjäytyä työmarkkinoilta sekä työmarkkinoiden pullonkaulojen lisääntyminen; yrittäjien suhteellisen pieni määrä; osaamisen puute erityisesti ikääntyvillä työntekijöillä, joiden koulutus on vähäistä ja taidot vanhentuneet; perinteinen sukupuolijako työ- ja koulutusmarkkinoilla; tarve parantaa tutkimuksen, koulutuksen ja työelämän välisiä suhteita; elinikäisen oppimisen mahdollisuuksien ja käytäntöjen parantaminen.

Syyskuun lopussa 2002 ESR-tuesta kaudeksi 2000-2006 oli sidottu 34,85 % ja maksettu 30,76 %. Tukea oli myönnetty 1 041 hankkeeseen, joissa oli aloittanut 130 668 henkeä.

Toinen vuotuinen tarkastelukokous pidettiin lokakuussa Helsingissä. Kokouksessa käsiteltiin seuraavia asioita: ehdotetun strategian noudattaminen, kytkentä sosiaalista osallisuutta koskevaan kansalliseen toimintasuunnitelmaan, rahoituksen toteutuminen, seuranta, yksinkertaistaminen sekä edellisen vuoden päätösten jatkotoimet. Päätettiin ryhtyä toimenpiteisiin tuen seuranta- ja hallintojärjestelyjen parantamiseksi.

Ahvenanmaan itsehallintoalueen erillinen tavoite 3 -ohjelma, joka sai ESR:sta 2,6 miljoonan euron rahoituksen, edistyi seuraavasti: ESR:n maksusitoumusten toteutumisaste oli 35,2 % ja maksujen 18,5 %; hankkeita oli 24 ja niiden osanottajamäärä oli noin 100. Toinen vuotuinen tarkastelu järjestettiin tuen täytäntöönpanosta käydyn kirjeenvaihdon muodossa. Keskustelun pääaiheita olivat erään toimenpiteen toteutuksen nopeuttaminen, yhteys Euroopan työllisyysstrategiaan ja Euroopan sosiaalista integraatiota koskevaan strategiaan sekä suoritusvaraus.

Tavoite 3 -ohjelman arviointi aloitettiin vuonna 2001, ja toiset täytäntöönpanokertomukset toimitettiin syyskuussa 2002. Suomen viranomaiset ovat nimittäneet tavoitteen 3 arviointia varten eri yhteenliittymän kullekin toimintalinjalle sekä johtoryhmän.

3. KOR (tavoitteen 1 ulkopuolella)

KOR:n kokonaistuki kaudella 2002-2006 on 32 miljoonaa euroa. Tästä 55 % on osoitettu kalavarojen suojeluun ja kehittämiseen, vesiviljelyyn, kalastussatamien laitteisiin, jalostukseen ja kaupanpitoon sekä sisävesikalastukseen. Ahvenanmaan saaristolla on erillinen suunnitelmansa, joka saa 11 % varoista. Tähän mennessä KOR:n tuesta kaudeksi 2000-2006 on sidottu 35 % ja maksettu 15 %. Ohjelman toteutus on siten edennyt suunnitelmien mukaisesti.

Ohjelman toteuttaminen ei ole ollut tasapainoista. Kauppaan liittyvissä ja innovatiivisissa toimenpiteissä maksusitoumusten toteutumisaste on ollut jopa 100 %, kun taas romutus, pienimuotoinen rannikkokalastus, sosioekonomiset toimenpiteet ja väliaikainen toiminnan lopettaminen ovat jääneet kokonaan vaille sitoumuksia. Kahden komissioon vuonna 2002 saapuneen välimaksujen maksatushakemuksen ansiosta n+2-sääntöä ei tarvinnut soveltaa.

Komission vastaanotettua alkuperäisen ohjelma-asiakirjan täydennyksen 9. tammikuuta 2002 seurantakomiteat ovat hyväksyneet sekä teknisiä että rahoituksellisia muutoksia. Vuonna 2002 hyväksyttiin suoritusvarausindikaattorien muutos.

4. Yhteisöaloitteet

4.1 Leader+

Suomessa on yksi Leader+-ohjelma. Ohjelman julkiset kustannukset ovat kaikkiaan 110,8 miljoonaa euroa, joista EMOTR:n ohjausosaston tukea on 55,4 miljoonaa euroa (50 %).

Ohjelmassa on 25 paikallista toimintaryhmää, jotka on valittu Suomen eri alueilta ja joita tukee valtakunnallinen verkosto. Kansallisia teemoja on kaksi Euroopan laajuisten teemojen lisäksi. Kansalliset teemat ovat 1) maaseudulta kaupunkeihin suuntautuvan muuttoliikkeen hidastaminen ja maaseudulle suuntautuvan muuttoliikkeen edistäminen ja 2) maaseudun ja kaupunkien vuorovaikutuksen lisääminen.

Seurantakomitea kokoontui vuonna 2002 kaksi kertaa. Leader+-ohjelman täytäntöönpanokertomus vuodelta 2001 saapui kesäkuussa 2002 komissioon, joka piti sitä tyydyttävänä. Vuotuinen tarkastelukokous hallintoviranomaisen kanssa järjestettiin joulukuussa 2002.

Vuosina 2001-2002 sidotuista 16,5 miljoonasta eurosta 5,8 miljoonaa euroa on maksettu.

4.2 Equal

Suomessa oli vuoden 2001 lopussa valittu 37 kehittämiskumppanuutta valmistelevaan vaiheeseen (toiminto 1). Työllistettävyyden toimintalinjassa määrärahat ylitettiin (19 kehittämiskumppanuutta), yrittäjyys- (viisi kehittämiskumppanuutta) ja sopeutumiskyvyn toimintalinjassa (10 kehittämiskumppanuutta) ne alitettiin. Valmisteluvaiheen aikana useimpien kehittämiskumppanuuksien oli tarkistettava työohjelmiaan supistuneiden budjettien vuoksi, viimeisteltävä kansalliset ja kansainväliset kumppanuutensa ja luonnosteltava työohjelma toimintoa 3 varten. Valtaosa joutui tässä turvautumaan kansallisen tukirakenteen apuun. Kaikki kuitenkin toimittivat hallintoviranomaiselle riittävät asiakirjat, ja ne hyväksyttiin 15.2.2002 toimintoon 2 ja toimintoon 3. Seurantakomitea on hyväksynyt valtavirtaistamista koskevan strategian ja kansalliset teemat, ja avoimen tarjouskilpailun perusteella valittu kehittämiskumppanuus vastaa kansallisten temaattisten verkostojen luomisesta. Kansallisia temaattisia verkostoja luodaan kaikkien yhteisöaloitteen teemojen ympärille. Kansallisesta temaattisesta työskentelystä järjestettiin syyskuussa 2002 seminaari, johon osallistuivat kaikki kehittämiskumppanuudet ja useita avaintoimijoita.

Suomen Equal-yhteisöaloitteen arviointi käynnistettiin vuonna 2002.

4.3 Urban

Joulukuussa 2001 hyväksytty Helsinki-Vantaan Urban II -ohjelma on ainoa Suomessa. Tätä ohjelmaa, jonka kokonaiskustannukset ovat 22,5 miljoonaa euroa, tuetaan EAKR:sta yhteensä 5,3 miljoonalla eurolla. Seurantakomitea hyväksyi ohjelma-asiakirjan täydennyksen ja se toimitettiin komissiolle heinäkuussa 2002. Vuoden 2001 täytäntöönpanokertomus Helsinki-Vantaan Urban II -ohjelmasta toimitettiin komissiolle elokuussa 2002.

Ohjelman hallintoviranomainen on Helsingin kaupunki, ja sen päivittäinen hallinnointi on uskottu Urban Helsinki-Vantaalle. Seurantakomitea kokoontui kahdesti vuonna 2002.

Ennakkomaksu, joka on 7 % EAKR:sta ohjelmaan myönnetystä kokonaistuesta, maksettiin maaliskuussa 2002. Välimaksujen maksatushakemuksia ei toimitettu vuonna 2002.

5. Aiempien ohjelmakausien päättäminen

EAKR

Kauden 1995-1999 alueellisen kehittämisen ohjelmien viimeinen maksupäivä oli 31. joulukuuta 2001. Vaikka komissiolle toimitettiin virallisesti Suomesta vuonna 2002 vasta muutamia loppuraportteja ja maksupyyntöjä, joiden viimeinen jättämispäivä on 31. maaliskuuta 2003, kansalliset viranomaiset valmistelivat kaikkien ohjelmien päättämistä, ja komission kanssa keskusteltiin vuonna 2002 useimmista loppuraporttiluonnoksista. Alustavat tiedot tavoitteiden 2 ja 6 ohjelmista osoittavat, että vuoden 2001 lopussa suuri osa EU:n budjetista oli maksettu hankkeille (tavoitteessa 6 noin 99 % ja tavoitteessa 2 yli 94 %). Kolme alueellista työllisyyssopimusta, yksi Interreg- ja yksi Urban-ohjelma toimittivat lopulliset maksupyyntönsä ja loppuraporttinsa ja päätettiin vuoden 2002 loppuun mennessä. Vuonna 2003 on vielä päätettävä 13 EAKR:sta tuettua ohjelmaa.

Leader+

Maataloustuotteiden jalostamisen ja kaupan pitämisen edellytysten parantamista koskeva ohjelma (asetus (EY) N:o 951/97), Ahvenanmaan tavoite 5b -ohjelma ja Leader II:n kansallinen verkosto ovat toimittaneet loppuraporttinsa, lopulliset maksupyyntönsä ja loppulausumansa kauden 1994-1999 ohjelmien päättämistä varten.

ESR

Ohjelmakauden 1994-1999 ESR-toimenpideohjelmia on päätettävänä kuusi. Vuonna 2002 Suomesta ei toimitettu komissiolle päättämisasiakirjoja. Suomi on ilmoittanut toimittavansa asiakirjat ja lopulliset maksupyynnöt maaliskuun loppuun mennessä vuonna 2003.

6. Arvioinnit

Tavoitteet 1 ja 2

EAKR

Manner-Suomen tavoite 1- ja 2 -ohjelmien väliarviointeja ohjaava yhteinen arviointiryhmä, jossa ovat edustettuina alueet, ministeriöt ja komissio, kokoontui neljästi vuonna 2002. Hallintoviranomainen allekirjoitti sopimukset arviointiyhteenliittymien kanssa huhtikuussa 2002 (yksi kahta tavoite 1 -ohjelmaa varten ja yksi kutakin tavoite 2 -ohjelmaa varten). Ahvenanmaan ohjelman väliarviointia koskeva sopimus tehtiin lokakuussa, ja ohjausryhmä kokoontui kolme kertaa.

EMOTR ja Leader+

Arvioinnin ohjausryhmä perustettiin vuonna 2002 ohjaamaan väliarviointia. Se koostuu maa- ja metsätalousministeriön, paikallisten toimintaryhmien, kansalaisjärjestöjen ja komission edustajista. Väliarviointia koskevista sopimusehdoista päätettiin, tarjouspyynnöt julkaistiin ja väliarvioinnin suorittajat valittiin.

ESR

Vuonna 2001 käynnistettiin ESR:n rakennepoliittisen viitekehyksen täytäntöönpanon arviointi tavoitteissa 1, 2 ja 3. Joulukuussa 2002 jätettiin viisi loppuraporttia, joissa käsiteltiin seuraavia aiheita: tietoyhteiskunta, tasa-arvo, kestävä kehitys, paikallinen kumppanuus ja ennakointi. Strategisia painopisteitä koskeva yhteenveto valmistunee vuonna 2003.

Tavoitteen 6 jälkiarviointi

Vuoden 2002 lopussa aluepolitiikan pääosaston tilaama Suomen tavoite 6 -ohjelman jälkiarviointi oli valmis ja tavoitetta 2 koskeva jälkiarviointi lähes valmis. Tavoitteen 6 arvioinnissa todetaan, että lähes 12 500 työpaikkaa joko luotiin tai turvattiin, noin 3 700 uutta yritystä perustettiin ja noin 110 000 henkeä osallistui koulutukseen. Arvioijat katsoivat, että ottaen huomioon vuosikymmeniä jatkuneen väestökato-ongelman laajuus ja käytettävissä olevat varat, ei ole realistista odottaa ohjelman kyenneen poistamaan ongelmaa. Tavoite 6 -ohjelma vaikutti kuitenkin myönteisesti asianomaisiin alueisiin, ja strateginen valinta keskittyä henkilöstön kehittämiseen ja yrittäjyyteen oli erittäin merkittävä.

RUOTSI

1. Tavoite 1

EAKR

Ruotsissa on kaksi tavoite 1 -ohjelmaa, Norra Norrland ja Södra Skogslänsregionen. Rakennerahastojen kokonaistuki kaudeksi 2000-2006 on 722 miljoonaa euroa.

Toteutus on sujunut hankaluuksitta, ja maksupyyntöjä tulee runsaasti. Vuoden 2002 lopussa kauden 2000-2006 budjetista 67 % oli kohdennettu hankkeisiin ja 23 % maksettu niille. Komissiolle vuoden 2002 loppuun mennessä esitetyt maksupyynnöt olivat riittävät, jotta vuoden 2000 budjettiin sisältyvien määrärahojen automaattinen vapauttaminen vältettiin. Molemmissa ohjelmissa komission maksut olivat 20-25 % EAKR:n, ESR:n ja EMOTR:n kokonaisbudjetista.

Vuonna 2002 kunkin ohjelman seurantakomitea kokoontui kaksi kertaa, helmi-maaliskuussa ja marraskuussa. Ensimmäisiin kokouksiin liittyi hankevierailuja ja lehdistötilaisuuksia. Kummankin seurantakomitean, hallintoviranomaisten ja komission edustajista koostuva työryhmä oli aktiivisesti mukana väliarvioinnin valmistelussa osallistumalla sopimusehtojen laatimiseen. Työryhmä kokoontui vuoden aikana kolme kertaa. Väliarvioinnin hankintamenettely aloitettiin syksyllä, ja sopimus allekirjoitettaneen vuoden 2003 alussa.

Komissio piti virallisen tarkastelun perusteella vuoden 2001 täytäntöönpanokertomuksia tyydyttävinä. Kertomuksista keskusteltiin myös Ruotsin tavoite 1- ja 2 -ohjelmien hallintoviranomaisten kanssa pidetyssä vuosittaisessa tarkastelukokouksessa Brysselissä 9. joulukuuta. Vuotuisen kokouksen asialistan kohtia olivat ohjelmien hallinnointi ja toteutus, arvioinnit, väliarviointi sekä yleinen tietojen vaihto. Kokouksessa tultiin siihen tulokseen, että ohjelmien toteutus etenee hyvin, eikä komissio pyytänyt lisätietoja tai jatkotoimia.

Ruotsin tavoite 1 -alueet ovat osallistuneet aktiivisesti keskusteluun tulevasta koheesiopolitiikasta. Komissiolle on toimitettu kannanottoja ja "Europaforum Norra Sverige" -foorumin yhteydessä on järjestetty kahdesti vuodessa seminaareja, joihin on osallistunut paikallisia ja alueellisia päättäjiä, kansanedustajia, Euroopan parlamentin jäseniä sekä Ruotsin hallituksen ja Euroopan komission edustajia. Keskustelua on käyty etenkin erittäin harvaanasuttujen alueiden erityistilanteesta ja -tarpeista.

KOR

Komissio hyväksyi 24. toukokuuta 2000 kaksi tavoite 1 -ohjelmaa kaudelle 2000-2006 (Södra Skogslänsregionen ja Norra Norrland).

Norra Norrlandin ohjelmaan on käytettävissä 5,8 miljoonaa euroa KOR:n tukea, ja kalatalousalan kokonaisinvestoinneiksi arvioidaan 13 miljoonaa euroa. Kalatalousalan kehittämisstrategia sisältää laajan valikoiman KOR:n toimenpiteitä, mutta noin 50 % KOR:n määrärahoista käytettäneen investointeihin, jotka kohdistuvat vesiviljelyyn, jalostukseen sekä kalavarojen suojeluun ja kehittämiseen.

Uudella ohjelmakaudella Södra Skogslänsregionen saa KOR:stä 5,7 miljoonan euron tuen, jolloin kokonaisinvestointien pitäisi nousta 13 miljoonaan euroon. Kalatalousalan strategian mukaan kolme neljäsosaa KOR:n kokonaistuesta käytetään vesiviljelyn ja jalostusteollisuuden kehittämiseen.

Näiden ohjelmien toteutumisaste on toistaiseksi ollut odotettua heikompi.

EMOTR

Tavoite 1 -ohjelmiin (Norra Norrland ja Södra Skogslänsregionen) sisältyvien, EMOTR:sta rahoitettujen toimenpiteiden toteutuminen nopeutui vuonna 2002. Kummankin ohjelman seurantakomitea kokoontui kahdesti. Kolmen täytäntöönpanovuoden jälkeen rahoituksen toteutumisaste on molemmissa ohjelmissa 53 % ohjelmakauden alussa niihin kohdennetuista määrärahoista. Vuosina 2000-2002 sidotuista 47,8 miljoonasta eurosta on siten maksettu 25,3 miljoonaa euroa.

ESR

Joissakin toimenpiteissä kysyntä on ylittänyt käytettävissä olevat varat kolminkertaisesti. Jotta ohjelman määrärahat eivät loppuisi kesken, hankehakemuksia joudutaan karsimaan. Hyvä tulos on yhdessä kumppanuuksien kanssa suoritetun ESR:n voimakkaan "markkinoinnin" ansiota. Viimeisimmissä seurantakomiteoiden kokouksissa esiteltiin indikaattorien tähänastiset tulokset, jotka ovat kuitenkin tässä varhaisessa vaiheessa vielä hyvin epävarmoja. ESR:ssa mies- ja naisosallistujia koskevat indikaattorit näyttäisivät noudattavan ennusteita, mutta jotkin arviot saattavat olla liian korkeita, sillä lukuja ei ole vielä tarkistettu. Lisäksi monet hankkeet ovat kolmivuotisia, eikä lopullisia lukuja ole vielä ilmoitettu.

Tavoitteen 3 seurantakomitea hyväksyi ennakkotutkimusluonnoksen tavoitteeseen 1 kuuluvan tavoitteen 3 arviointia varten. Raportti valmistuu marraskuussa 2003, ja toistaiseksi ohjelman tämä osa näyttää sujuvan hyvin.

Ohjelmaan ei ole toistaiseksi tehty ESR-osaan vaikuttavia muutoksia.

2. Tavoite 2

EAKR

Ruotsissa on neljä tavoite 2 -ohjelmaa (Norra, Södra, Västra ja Öarna), joita tuetaan kaudella 2000-2006 rakennerahastoista kaikkiaan 406 miljoonalla eurolla. Ohjelmien toteutus etenee erittäin hyvin, ja vuoden 2002 lopussa keskimäärin 63 % kauden 2000-2006 budjetista oli jo kohdennettu hankkeisiin (62 % EAKR:n määrärahoista ja 65 % ESR:n määrärahoista) ja 23 % oli maksettu hankkeille. Vuoden lopussa komissio oli maksanut 18-29 % kaikista rahastoista kaikille hankkeille, mikä on enemmän kuin vuoden 2000 maksusitoumusmäärärahat. Rahaa ei siten menetetty n+2-säännön vuoksi.

Ohjelmien seurantakomiteat kokoontuivat vuonna 2002 kahdesti. Toiseen kokoukseen sisältyi hankevierailupäivä, ja jokaisesta kokouksesta laadittiin lehdistötiedote. Kokouksissa keskusteltiin etenkin väliarvioinnista ja siitä, käytettiinkö määrärahat liian nopeasti. Tämä oli monissa ohjelmissa johtanut siihen, että valintakriteerejä ryhdyttiin painottamaan. Muita keskustelunaiheita olivat muun muassa tarve siirtää määrärahoja toimintalinjasta toiseen.

Komissio hyväksyi täytäntöönpanokertomukset muutamien lisätietojen toimittamisen jälkeen.

Komissaari Michel Barnier vieraili 11. huhtikuuta 2002 Bergslagenin alueella, jossa oli tavoite 2 -ohjelma kaudella 1995-1999 ja josta osa kuuluu tällä kaudella tavoite 2 -ohjelmiin Nord ja Väst. Komissaari Barnier'lle esiteltiin useita käynnissä olevia hankkeita, muun muassa "From Steel to Meal", teräskaupungin muuttaminen matkailija- ja gourmet-keskukseksi, ja "Tillväxtgruppen", jossa kolme pientä kuntaa kehittävät yhteistyössä paikallista teollisuutta. Hänelle ojennettiin myös rakennerahastotuen tulevaisuutta käsittelevä kannanotto. Seuraavan päivän komissaari Barnier vietti Tukholmassa tavaten valtiopäivien valiokuntia, Ruotsin aluepolitiikasta vastaavan ministerin Ulrika Messingin ja alueellisia edustajia.

ESR

Koordinoitu tarjouspyyntö, joka koskee Ruotsin kaikkien tavoite 1 ja 2 -ohjelmien väliarviointia, julkaistiin. Arvioija valittiin joulukuussa 2002, ja alustava raportti valmistuu syyskuuhun 2003 mennessä. Seurantakomitea hyväksyy sen marraskuussa ja se toimitetaan komissiolle ennen vuoden 2003 loppua. Marraskuun kokouksessa päätetään myös, miten suoritusvaraus jaetaan ja tehdäänkö myös rahoituksen uudelleenjärjestelyjä.

Ohjelmien ESR:sta rahoitetut osat käynnistyivät hieman hitaammin ohjelmakauden alussa. Joissakin ESR-toimenpiteissä varojen kohdentaminen oli vaikeaa, mutta nyt määrärahojen kohdentamisaste on hyvin tyydyttävä. Tarvittavan osarahoituksen hankkiminen oli hankalaa joillakin Öarna-ohjelman alueilla.

Myös maksuaste nousi huimasti viime vuonna, eikä määrärahoja menetetty n+2-säännön vuoksi.

Ohjelmaan ei ole toistaiseksi tehty ESR-osaan vaikuttavia muutoksia.

Työllisyyden pääosasto suoritti syyskuussa 2002 tavoitetta 2 koskevan hallinto- ja valvontajärjestelmien ehkäisevän tarkastuksen Jönköpingissä, Ruotsissa. Kaikkiaan voitiin todeta, että joitakin vähäisiä muutoksia lukuun ottamatta hallinto- ja maksuviranomaisten soveltamat hallinto- ja valvontajärjestelmät tarjoavat riittävät takuut komissiolle esitettävien menoilmoitusten varmentamisesta.

3. Tavoite 3

Ruotsi saa tavoitetta 3 varten ESR:sta 747 miljoonan euron tuet. Ohjelman kokonaisbudjetti on 2 780 miljoonaa euroa, joista 729 miljoonaa euroa saadaan kansallisilta julkisilta ja 1 303 miljoonaa euroa yksityisiltä rahoittajilta. Vuoden 2002 lopussa komissio oli maksanut 14,6 % koko kauden ESR-määrärahoista.

Vuonna 2002 ohjelman toteutus eteni hyvin nopeasti. Kohdentamisaste oli 28 % ja maksuaste 22,6 % koko rahoitussuunnitelmasta (617 miljoonaa euroa, joista ESR:n osuus on 164,2 miljoonaa euroa). Osallistujia oli kaikkiaan 787 207 (53,3 % naisia) ja hankkeita 30 804. Eri toimintalinjojen ja toimenpiteiden toteutuminen on kuitenkin vaihdellut hyvin paljon: työntekijöiden ammattitaidon parantamisen analysointia (1:1) ja työllistettävyyden kohentamista (2:2) koskevat ohjelmat ovat ylittäneet tavoitteensa reilusti, mutta työvuorotteluohjelmalla (2:1) on edelleen vaikeuksia.

Hallintoviranomainen jatkoi vuonna 2002 ohjelman hallinnoinnin parantamista niiden suositusten perusteella, joita komission toukokuussa 2002 suorittama ehkäisevä tarkastuskäynti tuotti.

Toinen vuotuinen tarkastelukokous, joka oli yhteinen Equal-ohjelman kanssa, pidettiin 6.-7. marraskuuta 2002. Sen seurauksena komissio katsoi, että hallintojärjestelmää on syytä edelleen parantaa ja että ohjelma on kehittynyt epätasaisesti. Työvuorottelutoimenpidettä on edelleen seurattava tarkoin uusien parannuskeinojen löytämiseksi. Työmarkkinaosapuolten osuutta on edelleen kehitettävä.

Väliarviointi käynnistyi vuoden 2002 alussa arvioijien tultua valituiksi edellisen vuoden lopussa. Ensimmäinen alustava raportti toimitettiin komissiolle syyskuun alussa, ja sen perusteella järjestettiin syyskuussa laaja kansallinen arviointiseminaari.

4. KOR (tavoitteen 1 ulkopuolella)

Komissio hyväksyi 15. joulukuuta 2000 Ruotsin rakennepoliittisen ohjelman kaudeksi 2000-2006. Ohjelmaan myönnettiin KOR:stä 62 miljoonaa euroa, ja sen kokonaisinvestoinnit ovat 360 miljoonaa euroa. Varat keskitetään jalostusteollisuuden rakenneuudistukseen ja laivaston nykyaikaistamiseen.

Vuonna 2002 jatkettiin kauden 1995-1999 ohjelman (tavoite 5a) päättämismenettelyjä sen jälkeen, kun maksusitoumukset oli tehty vuonna 1999 (40 miljoonaa euroa KOR-tukea sidottiin) ja maksut saatu suoritettua vuoden 2001 lopussa. Alustavien tietojen mukaan lähes kaikki edellä mainituista KOR-määrärahoista oli maksettu lopullisille edunsaajille ohjelmakauden loppuun mennessä. Vain yhteisön loppumaksu on suorittamatta, ja se maksetaan päättämismenettelyjen perusteella. KOR:sta on tuettu yli tuhatta hanketta.

5. Yhteisöaloitteet

5.1 Leader+

Ruotsin Leader+-ohjelma, joka kattaa koko Ruotsin Norrbottenin, Västerbottenin, Jämtlandin ja Västernorrlandin maakuntia lukuun ottamatta, hyväksyttiin vuonna 2001, kun yhteensä 12 paikallista toimintaryhmää valittiin. Vuoden 2002 kuluessa ohjelman toteutus tehostui, ja seurantakomitea kokoontui kaksi kertaa. Kahden vuoden jälkeen ohjelman rahoituksen toteutumisaste on 24 % ohjelmakauden alussa kohdennetuista määrärahoista. Vuosina 2001 ja 2002 sidotuista 12,1 miljoonasta eurosta oli siten maksettu 2,8 miljoonaa euroa.

5.2 Equal

Equalin valmistelevaan toimintoon 1 osallistui vuonna 2002 Ruotsissa yhteensä 51 kehittämiskumppanuutta. Joidenkin hankkeiden yhdistämisen ja kaikkien hankkeiden laatutarkastuksen jälkeen yhteensä 46 kehittämiskumppanuutta jatkoi työtään ja alkoi toteuttaa suunnitelmiaan toiminnossa 2 vuonna 2003. Ruotsin Equalin pääteemoja ovat sopeutumiskyky ja työllistettävyys. Ohjelmassa sovelletaan myös siihen lisättyä kansallista poikittaisteemaa, "monimuotoisuutta". Ruotsilla on hyvin kunnianhimoiset tavoitteet kansainvälisyyden alalla ja siinä, miten kumppanuuksia valmennetaan ja arvioidaan ohjelmassa. Seurantakomitea on hyvin aktiivinen, ja sen aloitteesta toimeenpaneva komitea tapaa seurantakomitean kokousten välillä vahvistaakseen ja käynnistääkseen valtavirtaistamistoimia omasta aloitteestaan hallintoviranomaisen tuella. Kansalliset teemaryhmät perustuvat kansallisiin tarpeisiin, eivätkä ne ole täysin samoja kuin eurooppalaiset teemaryhmät, vaikka yhtäläisyyksiäkin löytyy.

Väliarviointiprosessi käynnistyi vuoden 2002 alussa, ja ensimmäinen arviointia koskeva väliraportti toimitettiin lokakuussa 2002. Raportissa keskitytään yhteisöaloitteen hallintoon ja täytäntöönpanoon Ruotsissa, kehittämiskumppanuuksien valintaan ja niiden tukemiseen toiminnossa 1. Marraskuussa 2002 järjestettiin arviointikonferenssi, jossa kehittämiskumppanuuksien arvioijille kerrottiin arviointiprosessista Ruotsin ja unionin tasolla ja synkronoitiin itsearviointi muiden arviointien kanssa.

5.3 Urban

Göteborgin Urban II -ohjelma, joka hyväksyttiin joulukuussa 2001, on Ruotsin ainoa Urban II -ohjelma. EAKR:sta tuetaan kaikkiaan 5,3 miljoonalla eurolla ohjelmaa, jonka kokonaiskulut ovat 16,0 miljoonaa euroa. Seurantakomiteat hyväksyivät ohjelma-asiakirjan täydennyksen, joka toimitettiin komissiolle elokuussa 2002. Göteborgin Urban II -ohjelman ensimmäinen täytäntöönpanokertomus on määrä toimittaa komissiolle vuonna 2003.

Ohjelman hallintoviranomaisena toimii lääninhallitus Örebrossa, ja sen päivittäinen hallinnointi on uskottu Göteborgissa sijaitsevalle Urban-sihteeristölle. Seurantakomitea kokoontui kahdesti vuonna 2002.

Ennakkomaksu, jonka osuus on 7 % EAKR:n kokonaistuesta, maksettiin maaliskuussa 2002. Vuonna 2002 ei toimitettu välimaksujen maksatushakemuksia.

6. Aiempien ohjelmakausien päättäminen

EAKR 1995-1999

Vuoden 2002 lopussa 25 ruotsalaista ohjelmaa oli päättämättä. Komissiolle toimitettiin suurin osa odotetuista lopullisista maksupyynnöistä, mutta useimmat niistä olivat epätäydellisiä.

EMOTR

Ruotsin viranomaiset valmistelivat viiden tavoite 5b -ohjelman ja kahden Leader II -ohjelman päättämistä. Loppukertomukset ja lopulliset maksupyynnöt toimitettaneen alkuvuodesta 2003.

ESR

Ohjelmakaudelta 1994-1999 on päättämättä 13 ESR-toimenpideohjelmaa. Niistä yhtäkään ei päätetty vuonna 2002. Lopulliset maksupyynnöt toimitettiin maaliskuussa 2003.

Bergslagenin, Fyrstadin ja Blekingen aiempien tavoite 2 -ohjelmien jälkiarviointi on parhaillaan käynnissä, ja ensimmäinen kertomusluonnos valmistui tammikuussa 2003. Komissio on myös hyväksynyt tavoitetta 6 koskevan arviointikertomuksen.

7. Arvioinnit ja tarkastukset

EMOTR-Leader

Leader+-ohjelman väliarviointia koskevat sopimusehdot hyväksyttiin, tarjouspyynnöt julkaistiin ja arvioijat valittiin.

ESR

Tavoitteen 3 yhtenäisen ohjelma-asiakirjan arvioijien kanssa tehtiin sopimus jo vuoden 2002 alussa. Syyskuussa pidettiin laaja seminaari, jossa sidosryhmien kanssa keskusteltiin arviointistrategiasta ja sen järjestelyistä.

YHDISTYNYT KUNINGASKUNTA

1. Tavoite 1

EAKR

EAKR:sta tuetaan Yhdistyneen kuningaskunnan tavoite 1 -ohjelmia 4 074 miljoonalla eurolla. Tuki kanavoidaan viiden yhtenäisen ohjelma-asiakirjan kautta, joiden kohdealueet ovat Englannin alueet Cornwall ja Isles of Scilly, Merseyside, South Yorkshire ja Wales (West Wales ja Valleys) sekä Skotlanti (Highlands and Islandsin siirtymäkauden ohjelma). Kussakin ohjelmassa on 4-6 toimintalinjaa, jotka perustuvat viiteen pääteemaan: pk-yritysten tukeminen, yritysten nykyaikaistaminen, alueen talouden elvyttäminen, henkilöresurssien kehittäminen ja strategisten infrastruktuurien kehittäminen.

Lisäksi Pohjois-Irlannin YTK:een sisältyy kaksi toimenpideohjelmaa: "kohti kestävää vaurautta", joka on siirtymäkauden tavoite 1 -ohjelma, sekä EU:n tukiohjelma rauhan ja sovinnon aikaansaamiseksi Pohjois-Irlannissa ja Irlannin raja-alueella (PEACE II -ohjelma 2000-2004). Pohjois-Irlanti on siirtymässä tavoite 1 -alueiden ulkopuolelle ja palaamassa konfliktista rauhaan. Toimenpideohjelman päämääränä onkin luoda Pohjois-Irlantiin pysyvä vauraus kilpailutaloudessa. Toimet keskitetään rakenneuudistukseen yritystoiminnan nykyaikaistamiseksi, ja lisäksi pyritään parantamaan työntekijöiden ammattitaitoa, jotta tulevaisuudessa voitaisiin siirtyä entistä kehittyneempään teknologiaan. Sitä täydentää PEACE II -ohjelma, joka rakennetaan rauhan ja sovittelun tukemiseen tähdänneen erityisohjelman (PEACE I, 1995-1999) saavutusten varaan ja edustaa EU:n konkreettista tukea Belfastin sopimuksen jälkeiselle rauhanprosessille.

Vuonna 2002 kaikkien ohjelmien toteutus jatkui entistä ripeämmin, ja EAKR:sta maksettiin ohjelmille yhteensä 338 miljoonaa euroa. Merkittäviä edistysaskeleita vuonna 2002 olivat väliarviointiprosessin alkaminen kaikissa ohjelmissa arvioijien valitsemisella sekä muutokset West Walesin ja Valleysin ohjelmaan ja Merseysiden ohjelman hallinnointijärjestelyjen muutokset. Vuonna 2002 hyväksyttiin kolme suurhanketta: Cornwallissa ja Isles of Scillyllä "Combined Universities in Cornwall (CUC)" -hanke ja South Yorkshiressa "The Frenchgate Interchange, Doncaster" ja "South Yorkshire e-Learning Programme" -hankkeet. PEACE II -ohjelman on ollut yhä vaikeampaa toimittaa niin paljon maksupyyntöjä, että määrärahojen vapauttaminen n+2-säännön perusteella vuoden 2003 lopussa voidaan välttää. Omaleimaisuus-kriteerin soveltaminen alueen rauhaa ja sovintoa edistävien ohjelmien valinnassa edistyi.

EMOTR

Maaseudun kehittämisellä on merkittävä asema Yhdistyneen kuningaskunnan neljän tavoite 1 -alueen (Cornwall ja Scilly Isles, West Wales ja Valleys, Pohjois-Irlanti sekä Highlands and Islands) kehittämisessä. Näitä neljää ohjelmaa on tarkoitus tukea kaudella 2000-2006 EMOTR:sta 327 miljoonalla eurolla, mikä merkitsee, että niiden osuudet rakennerahastojen kokonaisrahoituksesta ovat järjestyksessä 16 %, 13 %, 9 % ja 7 %.

Merseysiden ja South Yorkshiren ohjelmissa, jotka koskevat pääasiassa kaupunkialueita, maaseudun kehittämistoimet ovat vähemmän merkittäviä, ja niitä tuetaankin EMOTR:sta vain 29 miljoonalla eurolla, mikä on yhteensä 2 % rakennerahastojen tuesta. Ohjelmien toteutus edistyi huomattavasti vuonna 2002 sen jälkeen, kun maaseudun kehittämistoimet olivat vuonna 2001 viivästyneet suu- ja sorkkataudin vuoksi. Suurta huomiota kiinnitettiin EMOTR:n menojen toteutumisen nopeuttamiseen vuoden 2002 lopun tavoitteiden saavuttamiseksi. Menotavoite jäi saavuttamatta vain yhdessä ohjelmassa. EMOTR-maksut olivat 39 miljoonaa euroa eli 10 % koko kauden EMOTR-tuesta.

Pohjois-Irlannin tavoite 1 -ohjelmassa maaseudun kehittämistoimien toteuttaminen oli odotettua hitaampaa eikä vuoden 2002 loppuun mennessä esitetty yhtään EMOTR-maksupyyntöä.

PEACE II

Pohjois-Irlannin maaseudun kehittämistoimiin tästä ohjelmasta kohdennetut 32 miljoonan euroa ovat osa tämän alueen tavoitteen 1 kokonaistukea ja 8 % yhteisön viisivuotiskauden 2000-2004 rahoituksesta. Vuonna 2002 ei esitetty EMOTR-maksupyyntöjä, eikä vuoden 2003 lopun menotavoitteita saavuteta ilman huomattavia ponnistuksia.

KOR

Cornwall ja Isles of Scilly

Cornwallille ja Isles of Scillylle myönnetty KOR:n kokonaistuki on 16,99 miljoonaa euroa eli 3 % yhteisön kokonaistuesta tälle ohjelmalle. Kokonaisvastuu ohjelman toteuttamisesta ja hallinto- ja valvontajärjestelyistä on ympäristö-, elintarvike- ja maatalousministeriöllä (DEFRA). Kehittämisestä vastaava South West Pesca Ltd -yhtiö avusti aktiivisesti KOR-ohjelman paikallisessa täytäntöönpanossa. Kalatalousohjelman hallinnointiryhmä kokoontui edelleen säännöllisesti tarkastelemaan ohjelman edistymistä ja hyväksymään hakemuksia. Vuonna 2002 toteutuminen on ollut tyydyttävää ja paikallisen kalateollisuuden strategiasta ja Newlynin satamasta on ryhdytty tekemään selvityksiä. Ohjelman kohdentamisaste oli kuitenkin vain 20 %.

Merseyside

Merseysidelle KOR:stä myönnetty kalatalouden kokonaistuki on vaatimaton, vain 0,4 miljoonaa euroa ohjelmakaudeksi 2000-2006. Tavoite 1 -alueilla kalastustoiminta muodostuu lähivesikalastuksesta troolareilla, jotka purkavat saaliinsa Canada Dockin kalasatamaan, rannikkokalastuksesta, jota harjoittaa noin 25 kalastajaa, sekä simpukan- ja katkaravunpyynnistä. Lisäksi alueella toimivat Stanleyn markkinat sekä joitakin jalostamoita. Kiinnostus KOR:a kohtaan oli edelleen vähäistä.

Highlands and Islandsin tavoite 1 -ohjelma (siirtymävaiheen tavoite 1 -alueet)

KOR:stä myönnetty kalatalouden kokonaistuki kaudeksi 2000-2006 on 27,76 miljoonaa euroa eli 9 % yhteisön kokonaistuesta ohjelmalle. Highlands and Islandsin alueelle perustettiin kalatalousohjelman hallinnointiryhmä, joka kokoontui säännöllisesti tarkastelemaan ohjelman edistymistä. Alan teollisuuden kiinnostus ohjelmaa kohtaan oli voimakasta erityisesti vesiviljelytoimissa, joihin tulleiden hakemusten määrä ylitti määrärahat selvästi. Ennen vuoden loppua ohjelmasta oli kohdennettu yli 50 %.

Esimerkkejä hyväksytyistä hankkeista ovat kaupallisen meriturskahautomon kehittäminen, simpukkatilan laajentaminen, jalostamotilojen rakentaminen ja laitteiden hankinta, laivaston uudenaikaistaminen laadun ylläpitämiseksi sekä kalastajien koulutus.

Vuonna 2002 julkaistiin Skotlannin vesiviljelystrategia.

Pohjois-Irlanti ("kohti kestävää vaurautta", siirtymävaiheen tavoite 1 -alueet)

Pohjois-Irlannin ohjelmalla on merkittävä vaikutus kalateollisuuteen, vaikka KOR:n kokonaistuki (27,76 miljoonaa euroa) onkin pieni verrattuna siirtymäkauden tavoite 1 -ohjelmaan käytettävissä oleviin kokonaismäärärahoihin. Tämä eri rahastoista rahoitettava ohjelma hyväksyttiin vasta vuoden 2001 alussa, ja kaikki 10 ehdotettua KOR-tukitoimenpidettä saatiinkin käynnistettyä vasta vuoden 2002 loppuun mennessä. Yhteensä 27 kalastusalusta romutettiin vuonna 2002. Edistyminen on kaikkiaan hidasta. KOR-määrärahojen kohdentamisaste on tällä hetkellä 20 %, mutta määrärahojen toteutuminen nopeutuu uuden käytöstäpoistamisohjelman todennäköisen käyttöönoton myötä. Vuonna 2002 perustettiin kalatalouden työryhmä.

Pohjois-Irlannin Peace II

KOR-tuki on hyväksytty osaksi Peace II -ohjelmaa. KOR-määrärahoilla tuetaan sekä Pohjois-Irlannissa että Irlannin kuudessa rajakreivikunnassa sijaitsevia rajat ylittäviä organisaatioita, jotka kehittävät yhdessä kalataloutta, erityisesti vesiviljelyä. Maksusitoumuksia ei vielä ole tehty, mutta Irlannin ja Pohjois-Irlannin viranomaiset ovat kehittäneet kahta suurta rajat ylittävää hanketta, joihin kaikki KOR-määrärahat kohdennettaneen vuonna 2003.

Wales

Walesin alueelle KOR:sta kaudeksi 2000-2006 myönnetyt määrärahat ovat 15,2 miljoonaa euroa, mikä on huomattavasti enemmän kuin Walesin kalateollisuus on ennen saanut käytettyä. Komission hyväksymispäätöksen jälkeen ohjelman edistyminen on ollut hidasta pääasiassa siksi, että vastuu kalataloustuista on siirtynyt vastaperustetulle Welsh European Funding Officelle, joka tarvitsi aikaa KOR:n varojen hallinnointiin tarvittavan aineiston, menettelyjen ja suunnitelmien valmisteluun. Määrärahojen toteutumisvauhti oli aluksi hidas, mutta ankaralla työllä ja suunnittelulla kohdentamisaste on noussut nopeasti noin 45 %:iin. Määrärahoja on kohdennettu pääasiassa vesiviljelyhankkeisiin.

ESR

West Wales ja Valleys

West Walesin ja Valleysin tavoite 1 -alueella asuu noin kaksi kolmannesta Walesin koko väestöstä. Ohjelman kokonaisarvo on yli 3,9 miljardia euroa, joista rakennerahastojen osuus on 1,8 miljardia euroa. Se on siten kaikkien aikojen suurin tavoite 1 -ohjelma Yhdistyneessä kuningaskunnassa. ESR:n osuus ohjelmasta on 33 % eli 592,7 miljoonaa euroa.

Ohjelman, erityisesti toimintalinjan 4 (ihmisten kehittäminen) toteutuminen edistyy hyvin, sillä kaikki vuoden 2002 loppuun saakka ohjeellisesti kohdennetut määrärahat sidottiin. Toimintalinjan 3 (sosiaalista osallisuutta edistävä yhteisön toiminta) toimenpide 1 (37 %) sekä tekninen apu (6 %) ovat sen sijaan myöhässä.

Ennakkomaksut (41 420 400 euroa) ja kaksi välimaksua (22.4.2002: 14 889 283 euroa ja 8.11.2002: 65 532 909 euroa) ovat yhteensä 121 842 592 euroa.

Pohjois-Irlanti

Tämän siirtymävaiheen tavoite 1 -alueen YTK koostuu kahdesta toimenpideohjelmasta. YTK:ssa ESR:n tuki keskittyy lähes kokonaisuudessaan työllisyyden, henkilöresurssien kehittämisen ja sosiaalisen osallisuuden toimintalinjoihin.

Siirtymävaiheen toimenpideohjelmassa ("kohti kestävää vaurautta" -toimenpideohjelma) ESR:n tuki on keskitetty työllisyyden toimintalinjaan, mutta PEACE II -toimenpideohjelmassa se jakautuu neljälle toimintalinjalle.

Rakennerahastojen kokonaistuki Pohjois-Irlannin YTK:lle on 1 315 miljoonaa euroa. ESR:n osuus on 33 % eli 430 miljoonaa euroa (280 miljoonaa euroa siirtymävaiheen toimenpideohjelmalle ja 189,7 miljoonaa euroa PEACE II -toimenpideohjelmalle).

Siirtymävaiheen toimenpideohjelmalle maksettiin vuonna 2002 yli 60 miljoonaa euroa, mutta PEACE II -toimenpideohjelmalle ei maksettu lainkaan välimaksuja.

Joulukuun loppuun mennessä kertyneet ESR-maksut (mukaan lukien 7 %:n ennakkomaksu):

PEACE II -toimenpideohjelma // 13 279 000 euroa (ennakkomaksut)

Siirtymävaiheen toimenpideohjelma // 80 410 004 euroa

Siirtymäkauden erityisohjelma: Highlands & Islands

Tälle ohjelmalle myönnetty ESR:n kokonaistuki on 59 540 miljoonaa euroa eli 19,3 % yhteisön kokonaistuesta. Ohjelma koostuu neljästä toimintalinjasta sekä teknisen avun toimintalinjasta. ESR-tukea on saatavissa toimintalinjassa 3, joka koskee alueen henkilöstöresurssien kehittämistä (58 076 miljoonaa euroa ESR-tukea), toimintalinjassa 4, jolla tuetaan maaseutuyhteisöjä (0,5 miljoonaa euroa ESR-tukea) ja teknisen avun toimintalinjassa 5 (0,964 miljoonaa euroa ESR-tukea).

Ohjelman toteutuminen edistyi hyvin vuonna 2002. ESR:n kannalta toimenpiteet 3.1-3.5 edistyivät erittäin hyvin sekä sitoumusten että maksujen osalta.

Maksusitoumukset ovat tällä hetkellä 30 577 000 euroa (51 % koko ESR-osuudesta). Kertyneet menot ovat toistaiseksi 23 186 453,18 euroa. Vuoden 2000 sitoumuksia koskeva n+2-tavoite on saavutettu.

Vuonna 2002 maksettiin kaksi välimaksua: 2 122 717,23 euroa ja 17 108 652 euroa.

2. Tavoite 2

Yhdistyneessä kuningaskunnassa on 14 tavoitetta 2 koskevaa yhtenäistä ohjelma-asiakirjaa. Ohjelmista 10 koskee Englannin alueita (West Midlands, Yorkshire ja Humber, East Midlands, North East of England, North West of England, East England, South East England, South West England ja London) ja Gibraltaria, kolme Skotlantia (South of Scotland, East of Scotland ja Western Scotland) ja yksi Walesia (East Wales). Kullakin ohjelmalla on keskimäärin kolme painopistealuetta, jotka perustuvat seuraaviin kolmeen pääteemaan: monialaisten, dynaamisten ja kilpailukykyisten liiketoimintaympäristöjen kehittäminen, strateginen aluekehitys sekä paikallisyhteisöjen elvyttäminen ja taloudellinen ja sosiaalinen kehittäminen. Yhdistyneen kuningaskunnan 14 tavoite 2 -ohjelmaan myönnetty EAKR:n kokonaistuki on 4 325 miljoonaa euroa, jonka lisäksi ne saavat 527 miljoonaa euroa ESR-tukea.

Yhdistyneen kuningaskunnan tavoite 2 -ohjelmat hyväksyttiin vuonna 2001. Vuonna 2002 niiden toteutuminen nopeutui ja maksut ohjelmille olivat yhteensä 78 miljoonaa euroa. Merkittäviä tapahtumia vuonna 2002 olivat Skotlannin kolmeen ohjelmaan ja East Walesin ohjelmaan tehdyt tekniset muutokset, suurhankkeen hyväksyminen East of Scotland -ohjelmassa sekä väliarviointiprosessin käynnistyminen kaikissa ohjelmissa. Kaikki ohjelmat ovat kuitenkin sen suuren haasteen edessä, että niiden on toteutettava kokonaan vuosien 2000 ja 2001 sitoumukset vuoden 2003 loppuun mennessä. Nämä sitoumukset ovat yhteensä 1 554 miljoonaa euroa, joista EAKR:n osuus on 1 404,5 miljoonaa euroa ja ESR:n osuus 149,5 miljoonaa euroa. Komissio ja kansalliset viranomaiset selvittävät parhaillaan, kuinka ohjelmien menotasot voitaisiin kasvattaa mahdollisimman suuriksi.

3. Tavoite 3

Yhdistyneen kuningaskunnan tavoite 3 -ohjelma toteutetaan yhteisön tukikehyksen ja Englannin, Skotlannin ja Walesin erillisten toimenpideohjelmien kautta. Kaikkien ohjelma-asiakirjojen runkona ovat ESR:sta annetun asetuksen viisi painopistealuetta.

Englannin tavoite 3 -ohjelman (1999GB053PO003 - 4 111,6 miljoonaa euroa) hallinto on erittäin hajautettu. Yhdeksän alueellista valtionvirastoa sekä seurantakomiteat päättävät ja toteuttavat 78 % rahoituksesta. Loput 22 % käytetään kansallisten hankkeiden rahoitukseen, tekniseen apuun ja Gibraltarin hankkeisiin.

Ohjelman toteutus sujui hyvin vuonna 2002. Lähes puolet kokonaismäärärahoista (2000-2006) on kohdennettu hyväksyttyihin hankkeisiin. Osarahoitusorganisaatiot toteuttavat kolmannesta hyväksytyistä hankkeista, ja valtaosa tulevista ohjelmasitoumuksista on tarkoitus tehdä osarahoitusjärjestelmää käyttäen.

Menojen toteutumisaste on tyydyttävä valtaosassa toimintalinjoja ja toimenpiteitä. Tutkimusta koskevat kaksi toimenpidettä (syrjinnän torjuminen työmarkkinoilla ja sukupuolisen syrjinnän torjuminen) ovat hieman jäljessä. Toimintalinja 5 (sukupuolten tasa-arvo) on osoittautumassa vaikeimmaksi kohdentaa ja käyttää. Naisten osuus koko ohjelman tuensaajista on kuitenkin ylittänyt odotukset monissa toimenpiteissä, mikä viittaa siihen, että tasa-arvohankkeet otetaan ohjelmassa kaikkiaan huomioon.

Kansallisten hankkeiden menojen toteutumisasteita tarkasteltiin perusteellisesti, minkä jälkeen vuoden 2002 lopussa päätettiin siirtää 90 miljoonaa euroa alueellisille valtionvirastoille pelkästään toimintalinjojen 1 (aktiivinen työmarkkinapolitiikka) ja 3 (elinikäinen oppiminen) mukaisten hankkeiden rahoittamiseen.

Määrällisistä tavoitteista voidaan todeta, että alustavien seurantatietojen perusteella ohjelmalla on onnistuttu hankkimaan työpaikka odotettua useammalle henkilölle. Myös kurssinsa loppuun saattaneiden tuensaajien osuus on suurempi kuin tavoite-ennuste. Vaikka myönteisen tuloksen saavuttaneiden tuensaajien osuus on hieman tavoiteltua pienempi, lopullinen luku ei kuitenkaan jääne kauas tavoitteesta.

Ohjelman n+2-määräaika saavutettiin onnistuneesti, ja ensimmäiset tulevia vuosia koskevat merkit ovat rohkaisevia.

Seurantakomitea hyväksyi syyskuussa 2002 uuden ohjelma-asiakirjan täydennyksen, jossa alkuperäiseen oli tehty joitakin teknisiä muutoksia. Vuoden 2002 lopussa ohjelman strategioiden ja tavoitteiden katsottiin olevan yhä perusteltuja.

Vuotuinen tarkastelukokous pidettiin Englannissa 9. lokakuuta 2002.

Kertyneet ESR-maksut (mukaan lukien 7 %:n ennakkomaksu) 31. joulukuuta 2002: 853 948 623,74 euroa (josta 471 199 267,67 vuonna 2002).

East Wales

Walesin tavoite 3 -ohjelma (1999GB053PO001) kattaa seitsemän paikallista hallintoaluetta (Cardiff, Newport, Vale of Glamorgan, Powys, Monmouthshire, Wrexham ja Flintshire). Tavoitteen 3 määrärahat koskevat Walesin väestöstä suunnilleen kolmannesta eli noin miljoonaa henkeä.

East Walesin alue saa EU:lta kaikkiaan 132 miljoonaa euroa seitsemänvuotisen ohjelman aikana. ESR:n määrärahojen lisäksi ohjelmaa rahoitetaan julkisista (161 miljoonaa euroa) ja yksityisistä varoista (23 miljoonaa euroa). Ohjelman kokonaisarvo on siten noin 317 miljoonaa euroa.

Ohjelman toteutuminen edistyy hyvin. Toimintalinjat 2 (yhtäläiset mahdollisuudet ja sosiaalinen osallisuus), 4 (yritysten kilpailukyvyn edistäminen) ja 3 (elinikäinen oppiminen), jotka olivat kohdentaneet vuoden 2002 loppuun asti ohjeellisesti kohdennetuista määrärahoista 87 % ja 95 %, edistyvät paremmin kuin toimintalinja 1 (aktiivisen työmarkkinapolitiikan kehittäminen pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemiseksi ja torjumiseksi), jonka kohdentamisaste oli 73 %, ja toimintalinja 5 (sukupuolten tasa-arvon edistäminen työmarkkinoilla), jonka kohdentamisaste oli 51 % vuoden 2002 loppuun asti ohjeellisesti kohdennetuista määrärahoista. Alhaisin kohdentamisaste, 32 %, oli teknisen avun toimintalinjalla.

Vuotuinen tarkastelukokous pidettiin Walesissa 15. lokakuuta 2002.

Ennakkomaksut (9 254 210 euroa) ja kaksi välimaksua (28.11.2001: 4 275 142 euroa; 8.11.2002: 11 264 952 euroa) ovat yhteensä 24 794 304 euroa.

Skotlanti

Tavoite 3 -ohjelman (1999GB053PO002) alue kattaa koko Skotlannin lukuun ottamatta pohjoisia ja läntisiä alueita, joita koskee Highlands and Islands -kumppanuus. Alueella asuu yli 4,5 miljoonaa ihmistä. ESR-tuki on kaikkiaan 498,84 miljoonaa euroa. Ohjelma jakautuu viiteen toimintalinjaan ja tekniseen apuun. Ohjelmaan sisältyy myös viisi horisontaalista teemaa, joita sovelletaan ohjelman kaikkiin vertikaalisiin toimintalinjoihin.

Ohjelman toteutuminen etenee hyvin. Parhaiten ovat suoriutuneet seuraavat toimenpiteet: toimenpide 2.1, "temaattisten ryhmien syrjäytymisen estäminen", ja 2.2, "syrjäytymisen estäminen kaupungeissa", joiden määrärahoista oli kohdennettu heinäkuussa 2002 79 % (toimenpide 2.1) ja 62 % (toimenpide 2.2). Heikommin toteutuneita toimenpiteitä ovat 1.2, "työllistettävyyden parantaminen" (6-24 kuukauden työttömyys), ja 5.1, "rakentavien toimien tukeminen" (yhtäläiset mahdollisuudet), joiden kohdentamisasteet olivat 13 % (toimenpide 1.2) ja 11 % (toimenpide 5.1).

Skotlannin tavoite 3 -ohjelman määrärahoista on kohdennettu 223 342 000 euroa (44,8 % ESR:n kokonaistuesta). Kokonaismenot (mukaan luettuna 7 %:n ennakko) ovat tällä hetkellä 81 817 331,41 euroa.

Vuoden 2000 sitoumusten osalta n+2-tavoite saavutettiin. On laadittu n+2-toimintasuunnitelma, jossa otetaan huomioon kaikki ne ohjelman toteuttamisalueet, jotka vaikuttavat vuosittain n+2-tavoitteen saavuttamiseen.

Vuonna 2002 suoritettiin kaksi välimaksua: 19 518 454 euroa ja 27 380 497 euroa.

4. KOR (tavoitteen 1 ulkopuolella)

Ohjelmakaudella 2000-2006 Yhdistyneen kuningaskunnan tavoite 1 -alueiden ulkopuolella toteutettava kalatalousohjelma kattaa kaikki ne Yhdistyneen kuningaskunnan alueet, jotka eivät kuulu tavoitteen 1 piiriin. Ohjelmaan kuuluu siis suurin osa Englantia, koko Skotlanti lukuun ottamatta Highlands and Islandsin aluetta sekä hyvin pieni osa Walesia. KOR:n kokonaistuki kaudeksi 2000-2006 on 125,5 miljoonaa euroa, joista lähes 50 % on osoitettu Skotlannille.

Koska ohjelma hyväksyttiin vasta joulukuussa 2000, hallintoviranomaisten oli vielä valmisteltava erilaisia kalatalousasetuksessa vaadittuja menettelyjä ja asiakirjoja. Tämä on nyt tehty. Kalateollisuuden eri alojen edustajien lisäksi nimenomaan ympäristökysymyksistä vastaavista henkilöistä koostuva seurantakomitea perustettiin ja on tähän mennessä kokoontunut kolmasti. KOR-rahoitussuunnitelmat, ohjelma-asiakirjojen täydennykset, hakulomakkeet ja ohjeet on laadittu ja valtiontukipäätöksiä on tehty. Englannille, Skotlannille ja Walesille tehtiin erilliset suunnitelmat. Skotlantiin perustettiin kalatalousohjelman hallinnointiryhmä, joka kokoontuu säännöllisesti seuraamaan ohjelman etenemistä.

Alkuvuonna pantiin täytäntöön vuonna 2001 Skotlannissa ja Englannissa käyttöön otetut käytöstäpoistamisohjelmat, ja niiden ansiosta tavoitteen 1 ulkopuolella romutettiin 99 alusta.

Tavoitteen 1 ulkopuolinen kalatalousohjelma käynnistyi hitaasti, mutta nyt lähes 25 % kauden 2000-2006 KOR-määrärahoista on kohdennettu, enimmäkseen Skotlannin tavoitteen 1 ulkopuolisille kalatalousalueille. Vaikka kiinnostus KOR:a kohtaan on ollut vilkasta ja määrärahojen toteuttaminen erittäin tyydyttävää Walesin tavoite 1 -alueilla, ei sen pienellä tavoitteen 1 ulkopuolisella alueella ole vielä hyväksytty hankkeita. Walesin hallintoviranomaiset ovat päättäneet kiinnittää enemmän huomiota toteutumisen vauhdittamiseen.

Vaikka käytöstäpoistamisohjelmat saivatkin tänä vuonna osakseen eniten huomiota, hakemuksia saatiin vuoden kuluessa myös muihin tukijärjestelmiin, kuten laivaston nykyaikaistamista, vesiviljelyä, jalostusta ja kaupanpitoa, satamalaitteita sekä alan ammattikunnan toteuttamia toimia ja innovatiivisia toimia koskeviin ohjelmiin. KOR:n määrärahat toteutuivat parhaiten Skotlannissa. Kaikkiaan 219 hyväksytystä hankkeesta 161 oli Skotlannissa ja 58 Englannissa. Jalostusta ja kaupanpitoa koskevassa toimenpiteessä hyväksyttiin 70 hanketta, ja se olikin käytöstäpoistamisen jälkeen toiseksi suosituin toimenpide.

Loppuvuodesta tärkeimmät esille tulleet asiat olivat kalakantojen kriisit, turskan kalastuksen mahdollinen lopettaminen ja yhteisen kalastuspolitiikan uudistaminen. Väliarviointiprosessi käynnistettiin.

5. Yhteisöaloitteet

5.1 Leader+

Yhdistyneessä kuningaskunnassa on neljä Leader+-ohjelmaa: Englannin, Pohjois-Irlannin, Skotlannin ja Walesin ohjelmat. Suunnitellut kokonaismenot ovat noin 262 miljoonaa euroa, joista rakennerahastojen (EMOTR:n ohjausosasto) osuus on 113 miljoonaa euroa. Kaikissa ohjelmissa on valittu 57 paikallista toimintaryhmää, jotka ovat aloittamassa hyväksyttyjä strategioitaan ("liiketoimintasuunnitelmat"). Seurantakomiteat on perustettu, ja ne ovat kokoontuneet. Pohjois-Irlannin ja Walesin ohjelma-asiakirjojen täydennykset hyväksyttiin vuonna 2002. Ensimmäiset menoilmoitukset toimitettiin komissiolle, ja maksuja suoritettiin (7 %:n ennakkomaksu mukaan lukien) yhteensä 8 miljoonaa euroa. Vuonna 2002 perustettiin Yhdistyneen kuningaskunnan kansallinen verkosto.

5.2 Equal

Vuosi 2002 oli haasteellinen Yhdistyneen kuningaskunnan Equal-aloitteelle, sillä sen kuluessa hyväksyttiin 76 kehittämiskumppanuutta toimintoon 2 ja käynnistettiin toiminto 3. Kansalliset temaattiset verkostot perustettiin ohjelman alkaessa, mutta niiden rooli on tullut keskeisemmäksi vuonna 2002. Tätä ovat edistäneet tapahtumat, joissa kehittämiskumppanuuksien ja painopistealueiden vastuuhenkilöt ovat tavanneet toisiaan ja päättäneet eri teemojen valtavirtaistamissuunnitelmista.

Pohjois-Irlanti

Kuusi kehittämiskumppanuutta eteni toiminnosta 1 toimintoon 2, ja niille toimitettiin tarjouskirjeet. Kaikki kansainväliset yhteistyösopimukset ovat nyt voimassa, ja jotkin kehittämiskumppanuudet ovat jo pitäneet ensimmäiset kansainväliset kokouksensa.

Alunperin perustetut työllisyyden ja yhtäläisten mahdollisuuksien kansalliset temaattiset ryhmät yhdistettiin innovaatioiden hyödyntämiseksi ja levittämiseksi, koska yhtäläisten mahdollisuuksien toimintalinjassa oli jäljellä enää yksi kehittämiskumppanuus. Yhtäläiset mahdollisuudet ovat kuitenkin edelleen keskeisesti edustettuina uudessa kansallisessa temaattisessa ryhmässä sen puheenjohtajan ansiosta.

Arviointia koskeva väliraportti laadittiin ja hyväksyttiin vuonna 2002. Hallintoviranomainen, kansallinen tukirakenne, arvioijat ja kehittämiskumppanuudet osallistuivat koulutuspäivään, jonka aiheena oli arviointi ja seuranta.

Pohjois-Irlannin Equal-tiedotuslehden ensimmäinen numero ilmestyi.

5.3 Urban

Yhdistyneen kuningaskunnan 11 Urban II -ohjelmaa hyväksyttiin joulukuussa 2001. Ohjelmia, joiden kokonaiskustannukset ovat yli 271,9 miljoonaa euroa, rahoitetaan EAKR:sta yhteensä 124,3 miljoonalla eurolla. Seurantakomiteat hyväksyivät ohjelma-asiakirjojen täydennykset, ja ne toimitettiin komissiolle vuoden 2002 alkupuoliskolla. Ensimmäiset Yhdistyneen kuningaskunnan Urban II -ohjelmia koskevat vuosittaiset täytäntöönpanokertomukset on määrä toimittaa komissiolle vasta vuonna 2003.

Ohjelmien hallintoviranomaisina toimivat Englannissa alueelliset valtionvirastot ja muualla Yhdistyneessä kuningaskunnassa asianmukaiset ministeriöt. Useimmissa tapauksissa operatiivinen vastuu on kuitenkin delegoitu niille paikallisille viranomaisille, joita ohjelma eniten koskee. Yhdistyneen kuningaskunnan kaikkien ohjelmien seurantakomiteat kokoontuivat vuonna 2002 vähintään kahdesti.

Ennakkomaksut, jotka ovat yhteensä 7 % EAKR:n kokonaistuesta ohjelmalle, maksettiin joulukuussa 2001 tai vuoden 2002 alussa. Välimaksuja koskevia maksatushakemuksia ei saapunut vuonna 2002.

6. Aiempien ohjelmakausien päättäminen

EAKR

Vuoden 2002 lopussa kaikkien EAKR:sta rahoitettujen ohjelmien päättämisvalmistelut olivat edenneet pitkälle, ja tarvittavat asiakirjat toimitetaan viranomaisille määräaikaan eli 31. maaliskuuta 2003 mennessä.

ESR

Skotlannin kahta Leader II -ohjelmaa koskevat loppuraportit, maksupyynnöt ja loppulausumat, joita kauden 1994-1999 ohjelmien päättäminen edellyttää, on toimitettu komissiolle.

Kyseisellä ohjelmakaudella Yhdistyneessä kuningaskunnassa oli 29 ESR-rahoitusta sisältävää toimenpideohjelmaa. Maan viranomaiset valmistelevat yhä päättämiseen tarvittavia asiakirjoja ja raportteja. Vuoden 2002 lopussa näistä 29 ohjelmasta yhtäkään ei ollut päätetty.

EMOTR

Yhdistyneessä kuningaskunnassa oli 23 EMOTR-rahoitusta sisältävää ohjelmaa. Vuoden 2002 lopussa kaksi Leader II -ohjelmaa oli toimittanut päättämiseen tarvittavat asiakirjat. Muiden ohjelmien loput asiakirjat on määrä toimittaa maaliskuussa 2003.

7. Arvioinnit ja tarkastukset

EAKR: Kauden 1994-1996 ohjelmien päättämistarkastukset.

East Midlandsin YOA, tavoite 2, 1994-96. Ajankohta: 22.-26. huhtikuuta 2002

Vaikka East Midlandsin valtionvirasto (GOEM) oli etukäteen ilmoittanut komission tarkastuksen ajankohdasta ja tavoitteista, neljän hankkeen tuensaajat jättivät toimittamatta tärkeitä asiakirjoja, joita olisi tarvittu tarkastuksen suorittamiseksi paikan päällä. Lisäksi tilintarkastajien käytettävissä olleista asiakirjoista kävi ilmi, että Adams Building -hankkeessa töitä koskevat oikeudelliset ja rahoitussitoumukset on saatettu tehdä YOA:a koskevien sitoumusten määräajan eli 31.12.1996 jälkeen, ja että Robin Hood Line Stage III -hankkeessa on syytä tutkia, onko julkisista hankinnoista annettua direktiiviä 93/37/ETY rikottu.

GOEM havaitsi YOA:n hallinnossa joitakin puutteita, joista mainittakoon seuraavat: komissiolle lähetetyssä menoilmoituksessa oli virhe, virheellisen hanketarkastusraportin esittäminen ei johtanut toimenpiteisiin ja hankkeille myönnettävää osarahoitusosuutta koskevia päätöksiä ei dokumentoitu.

EMOTR

Leader+-ohjelmassa kolmella alueella päätettiin väliarvioinnin sopimusehdoista, julkaistiin tarjouspyynnöt ja valittiin arvioijat. Pohjois-Irlannissa sopimusehdoista päätetään vuoden 2003 alussa.

ESR

Vuonna 2002 viimeisteltiin tai käynnistettiin joukko alakohtaisia tutkimuksia ja arviointeja, joista esitetään yhteenveto ensi vuonna julkaistavissa arviointikertomuksissa.

LIITE 2 a) Rahoituksen toteutuminen

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

LIITE 2 b) Suurhankkeiden luettelo

SAKSA

CCI // Hankkeen nimi

Saksa //

2002 DE 16 1 PR 001 // Bayer Bitterfeld AG

2002 DE 16 1 PR 002 // Rautatieosuuden Berliini-Frankfurt/Oder-Saksan ja Puolan raja parantaminen

2002 DE 16 1 PR 003 // Moottoritien A17 rakentaminen Dresdenistä (B173) Tsekin tasavaltaan

2002 DE 16 1 PR 004 // A113, B96 ja B96a

2002 DE 16 1 PR 005 // Valtatien B 6n kehittäminen osuuksien Wernigerode-Blankenburg ja Quedlinburg-Bernburg osalta

2002 DE 16 1 PR 006 // Moottoritien A71 AD Oberrölingen (A 38)-AS Erfurt-Bindersleben kehittäminen

2002 DE 16 1 PR 007 // B96n (Federal Road A 20 Rüngen)

2002 DE 16 2 PR 001 // Zollverein-hanke

2002 DE 16 2 PR 002 // Propeeniputki

2003 DE 16 1 PR 001 // Salziger See

2003 DE 16 1 PR 002 // AMD Piesteritz

espanja

CCI // Hankkeen nimi

2001 ES 16 1 PR 001 // Las Palmasin kehätie

2001 ES 16 1 PR 002 // Moottoritie Albacete-Murcia, osuus: Albacete-Venta del Olivo

2001 ES 16 1 PR 003 // La Breñan pato (II)

2001 ES 16 1 PR 004 // Carbonerasin (Almería) meriveden suolanpoistolaitos

2001 ES 16 1 PR 005 // Moottoritie A-49 Sevilla-Portugalin raja. Osuus: San Juan del Puerto-Enlace de Lepe

2002 ES 16 1 PR 001 // Gran Telescopio de Canarias, SA

2002 ES 16 1 PR 002 // Escombrerasin (Cartagena) telakan laajennus

2002 ES 16 1 PR 003 // Castellónin sataman laajennus

2002 ES 16 1 PR 004 // Moottoritie Ruta de la Plata CN-630. Osuuden Enlace de Gerena-Enlace de Camas rakentaminen

2002 ES 16 1 PR 005 // Moottoritie Ciudad Real-Atalaya de Cañavate, osuus: Enlace de Miguelturra-Enlace de Daimiel

2002 ES 16 1 PR 006 // Kastilia- La Manchan moottoritie, osuus Abia de la Obispalian ja Cuencan välillä

2002 ES 16 1 PR 007 // Ferrolin sataman (ulkosataman) laajentaminen

2002 ES 16 1 PR 008 // Moottoritie A-381, osuus: Jerez-Los Barrios, Cádizin provinssi

2002 ES 16 1 PR 009 // La Platan moottoritie CN-630 Gijónista Sevillaan. Osuus: Plasencia (etelä)-Canaveral (itä)

2002 ES 16 1 PR 010 // Arenoson pato

2002 ES 16 1 PR 011 // Moottoritie A-92 Sur, Guadix-Almería, osuus: Hueneja-Intersección N-340

2002 ES 16 1 PR 012 // Suurnopeusjunarata Córdoban ja Málagan välillä

2002 ES 16 1 PR 013 // Kastilian moottoritie. Osuus: Martín de Yeltes-Ciudad Rodrigo

2002 ES 16 1 PR 014 // Nesteytetyn maakaasun käsittelylaitos Gran Canarian saarella

2002 ES 16 1 PR 015 // IDAM Carbonerasin (Almería) putki

2002 ES 16 1 PR 016 // Glapilk, A.I.E.

2002 ES 16 1 PR 017 // Solmed Galvanizados, S.L.

2002 ES 16 1 PR 018 // Asturiana de Zinc, S.A.

2002 ES 16 1 PR 019 // YHTEYS ALMANZORA-PONIENTE ALMERIENSE, VAIHE I: OSUUS VENTA DEL POBRE-NIJAR ALMERIASSA

2002 ES 16 1 PR 020 // Moottoritie Santiago de Compostela-Orense, osuus: Santiago de Compostela-Alto de Santo Domingo

2002 ES 16 1 PR 021 // Kantabrian moottoritie. Valtatie 632 Ribadesellasta Luarcaan. Osuus: Grases (Villaviciosa)-Infanzon (Gijón)

2002 ES 16 1 PR 022 // Delphi Automotive System España, S.A.

2002 ES 16 1 PR 023 // Murcian uuden yliopistollisen yleissairaalan rakentaminen

2002 ES 16 1 PR 024 // Kantabrian moottoritie. Valtatie 632 Ribadesellasta Luarcaan. Osuus: Soto del Barco-Muros de Naón

2002 ES 16 1 PR 025 // Vesijohto Júcar-Vinalopó

2002 ES 16 1 PR 026 // Moottoritie Alacant-Alcoin ja Villena Ibin välillä (osuus: Rambla de Rambuchar-Catalla)

2002 ES 16 1 PR 027 // Maspalomas Resort S. L.

2002 ES 16 1 PR 028 // Dupont Iberica, S. L.

2002 ES 16 1 PR 029 // La Platan moottoritie. Osuus: Valverde de la Virgen-Ardón

2003 ES 16 1 PR 001 // Uusi yhdystie Puerto de Castellóniin

2003 ES 16 1 PR 002 // Fibras del Noroeste S. A.

2003 ES 16 1 PR 003 // Bioetanol Galicia S. A.

2003 ES 16 1 PR 004 // Moottoritie Mediterráneo CN-240, osuus: Nerja-Almuñecar

2003 ES 16 1 PR 005 // Kantabrian moottoritie. Valtatie 632 Ribadesellasta Luarcaan. Osuus: Vegarrozadas-Soto del Barco

ranska

CCI // Hankkeen nimi

2001 FR 16 2 PR 001 // Le Havren "Port 2000" -hanke

2001 FR 16 2 PR 002 // Route Nationale 106 (Languedoc-Roussillon)

2001 FR 16 2 PR 003 // ATMEL-suurhanke

2002 FR 16 1 PR 001 // Sainte-Marien ohikulkutie (Réunion)

2002 FR 16 2 PR 001 // Cap'Découverte

2002 FR 16 2 PR 002 // Grande Halle d'Auvergne

2002 FR 16 2 PR 003 // ATMEL ROUSSET(Rhônen suisto), 3. vaihe

2002 FR 16 2 PR 004 // Pilkington Glass France Seingbousessa

2002 FR 16 2 PR 005 // Lioranin tunneli

2003 FR 16 1 PR 001 // SEVELNORD

2003 FR 16 2 PR 001 // Lenglet

yhdistynyt kuningaskunta

CCI // Hankkeen nimi

2001 GB 16 1 PR 001 // Merseyside Special Investement Fund

2001 GB 16 1 PR 002 // South Yorkshire Investment Fund

2001 GB 16 1 PR 003 // Finance Wales

2002 GB 16 1 PR 001 // Infrastruktuuri-investointi: Combined Universities in Cornwall (C.U.C.)

2002 GB 16 1 PR 002 // Infrastruktuuri-investointi: Frenchgate interchange, Doncaster, South Yorkshire

2002 GB 16 1 PR 003 // Pohjois-Irlannin kaasuputkiohjelma

2002 GB 16 1 PR 004 // Infrastruktuuri-investointi: South Yorkshire e-Learning Programme (SYeLP)

2002 GB 16 1 PR 005 // Infrastruktuuri-investointi: Pohjois-Irlannin maakaasuhanke, kaasuputket Gormanstownista (Irlanti) Antrimiin ja Carrickfergusista Londonderryyn.

2002 GB 16 2 PR 001 // Tukiosuuden vahvistamispyyntö: tuotantoinvestointi, tavoite 2, toimintalinja 5: Yorkshire and the Humbner Partnership Investment Fund

2002 GB 16 2 PR 002 // Edinburgh Biomedical Research Institute

2003 GB 16 2 PR 001 // Tuotantoinvestointi: tavoite 2, Finance Wales, ja siirtymäkauden tavoite 2, Finance Wales Investment Funds

kreikka

CCI // Hankkeen nimi

2003 GR 16 1 PR 001 // Ateenan raitiovaunusuunnitelma

2003 GR 16 1 PR 002 // Ethel- ja Ilpap-yhtiöiden linja-autojen ja johdinautojen uusiminen

2003 GR 16 1 PR 003 // Thessalonikin itäisen kehätien jatkaminen 4 km:stä 12 km:iin (alueellisen toimenpideohjelman toimenpide 1.6)

2003 GR 16 1 PR 004 // Thessaloniki-Makedoniasin lentokentän laajentaminen, parantaminen ja modernisointi

2003 GR 16 1 PR 005 // Agioi Anargyroin sairaala

irlanti

CCI // Hankkeen nimi

2001 IE 16 1 PR 001 // ESIOP

2002 IE 16 1 PR 001 // Dieselkäyttöisten kiskobussien hankinta

2002 IE 16 1 PR 002 // Infrastruktuuri-investointi: Pohjois-Irlannin maakaasuhanke, kaasuputket Gormanstownista (Irlanti) Antrimiin ja Carrickfergusista Londonderryyn.

2002 IE 16 1 PR 003 // N8 Watergrasshillin ohikulkutie

2002 IE 16 1 PR 004 // N11 Rathnew/Ashfordin ohikulkutie

2002 IE 16 1 PR 005 // N18 Hurlers Crossin ohikulkutie

2002 IE 16 1 PR 006 // N22 Ballincolligin ohikulkutie

portugali

CCI // Hankkeen nimi

2001 PT 16 1 PR 001 // Nesteytetyn maakaasun käsittelylaitos Sinesiin (PO Alentejo)

2001 PT 16 1 PR 002 // Maakaasun maanalainen varasto Carriçossa (Pombal)

2001 PT 16 1 PR 003 // Douron rata, osuuden Cête-Caide uusiminen

2001 PT 16 1 PR 004 // IC 10, Tejon yli kulkeva silta Santaremissa ja lähiyhteydet

2001 PT 16 1 PR 005 // Porton metro

2001 PT 16 1 PR 006 // Radan Amarela-Campo Grande/Odivelas jatkaminen

2001 PT 16 1 PR 007 // Faron lentoaseman laajennussuunnitelma

2002 PT 16 1 PR 001 // 29 sähköjunan hankinta suur-Porton esikaupunkialueyksikköön

2002 PT 16 1 PR 002 // EPCOS-Peças e Componentes Electrónicos SA

2003 PT 16 1 PR 001 // CIMPOR-Industria de Cimentos S.A.

2003 PT 16 1 PR 002 // INFINEON TECHNOLOGIES

2003 PT 16 1 PR 003 // MABOR CONTINENTAL

2003 PT 16 1 PR 004 // Sá Carneiron lentoaseman laajennussuunnitelma

LIITE 3 KOR: Rahoitusseuranta

>TAULUKON PAIKKA>

KOR: Rahoitusseuranta

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>

>TAULUKON PAIKKA>