52001AE1493

Talous- ja sosiaalikomitean lausunto aiheesta "Komission tiedonanto neuvostolle, Euroopan parlamentille, talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle Euroopan unionin tiedotus- ja viestintäpolitiikan uusi yhteistyökehys"

(2002/C 48/25)

Komissio päätti 29. kesäkuuta 2001 Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 262 artiklan nojalla pyytää talous- ja sosiaalikomitean lausunnon edellä mainitusta tiedonannosta.

Komitea nimitti José Ignacio Gafo Fernándezin lausunnon valmistelusta vastaavaksi yleisesittelijäksi.

Euroopan talous- ja sosiaalikomitea hyväksyi 386. täysistunnossaan marraskuun 29. päivän 2001 kokouksessa yksimielisesti seuraavan lausunnon.

1. Yleishuomioita

1.1. TSK tukee komission tavoittelemaa uutta toimintakehystä tiedotusta ja viestintää koskevalle yhteistyölle. Seuraavaksi on tarkoitus määrittää ja toimeenpanna alaa koskeva yhteinen strategia, jossa otetaan huomioon Euroopan unionin kaikkien toimielinten ja virastojen tiedotus- ja viestintärooli.

1.2. On ilmeistä, että valveutuneen keskustelun herättämiseksi Euroopan tulevaisuudesta, josta on esimerkkinä valkoinen kirja eurooppalaisesta hallintotavasta, on laadittava etukäteissuunnitelma, jolla kansalaiset saadaan kiinnostumaan asiasta ja osallistumaan keskusteluun aktiivisella ja myönteisellä tavalla. Asia korostuu etenkin yhteisön politiikanlohkoihin vaikuttavien odottamattomien tapahtumien yhteydessä. Sellainen on esimerkiksi elintarvikekriisi, johon liittyvä avoin ja kansalaisille kohdistettu tiedottaminen on erittäin tärkeää. Se puolestaan edellyttää eriteltyihin viestintätavoitteisiin perustuvan viestintästrategian laatimista sekä viestintäkanavien ja viestien mukauttamista kyseisiin tavoitteisiin. Mainittu strategia mahdollistaa myös tehokkaamman reagoinnin odottamattomissa tilanteissa, joissa kansalaisille on tiedotettava Euroopan unionin politiikasta ja toimista.

1.3. Neuvoa-antavan tehtävänsä lisäksi erityisrooliaan ja asemaansa muiden unionin toimielinten täydentäjänä korostava TSK on valmis paneutumaan kyseiseen toimintaan. Ainoana unionin tason elimenä, joka ei ole suoraan tai välillisesti puoluepoliittinen, Euroopan TSK pystyy myötävaikuttamaan tavoitteen saavuttamiseen seuraavilla ominaisuuksillaan:

- Se toimii jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden yhteyspaikkana.

- Se auttaa kehittämään kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden välistä vuoropuhelua (institutional building) yhteisön ulkopuolisissa maissa ja alueilla, ensisijaisesti jäsenehdokasmaissa.

- Se pystyy mukauttamaan lähetettävän viestin kulloisenkin yleisön ja TSK:ssa edustettuina olevien erilaisten osapuolten erityispiirteisiin tiedonannossa kaavaillulla tavalla.

Tämä pyrkimys on myös komission ja komitean allekirjoittaman tuoreen yhteistyöpöytäkirjan mukainen.

1.4. TSK huomauttaa, että sillä on viestintästrategia, joka on useissa kohdin yhtenäinen tarkasteltavana olevassa tiedonannossa kaavailtujen suuntaviivojen kanssa. Varsinkin komission tavoittelema toimielinyhteistyö on TSK:n viestintästrategian päätavoitteita. Edellä mainittu TSK:n oma-aloitteisesti laatima viestintästrategia onkin juuri tehokas toimiva väline, jolla voidaan vastata komission tiedonannossa esitettyihin odotuksiin sillä edellytyksellä, että vaadittavia varoja saadaan riittävästi.

1.5. TSK pahoittelee, että tässä kaikille EU:n toimielimille suunnatussa tiedonannossa otetaan pääasiassa huomioon ainoastaan Euroopan parlamentti ja komissio, vaikka useaan otteeseen viitataankin jokaisen toimielimen autonomiaan ja vastuullisuuteen. Tuntuvilla tiedotus- ja viestintäpoliittisilla muutoksilla on tarkoitus ohittaa vuosien ajan voimassa olleet kaavat, joiden tulosten myönnetään olleen pettymyksiä. Nyt on määrä antaa aiempaa enemmän tilaa uusille, omaperäisille ja täydentäville panoksille, joita muut, vaatimattomammat yhteisön toimielimet ja virastot pystyvät useissa kohdin tarjoamaan komission ehdottamaan aloitteeseen. Sama koskee myös Eurooppa-neuvoston roolia.

Kaikkeen parhaillaan lujittuvaan toimielinyhteistyöhön aktiivisesti osallistuva komitea pyytää tässä yhteydessä saada osallistua kaikkiin tiedonannossa suunniteltuihin toimielinten välisiin rakenteisiin ja varsinkin päästä mukaan toimielinten tiedotusyhteistyöryhmään (IGI).

2. Erityishuomioita

2.1. Unionin tuominen lähelle kansalaisia

Olennaisena osana toteutettavaa strategiaa TSK tähdentää omaa kutsumustaan ja kykyään toimia yhteyspaikkana, unionin toimielinten ja jäsenvaltioiden kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden yhdyssiteenä. Jälkimmäisiin komitealla on vakiintuneet ja kiinteät suhteet, joiden avulla voidaan tavoittaa kansalaiset.

Muiden toimielinten olisi syytä tunnustaa tämä rooli, jota TSK oikeutetusti korostaa - entistä voimakkaammin Nizzan sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen -, sekä painottaa ja helpottaa sitä yhteistä tiedotus- ja viestintästrategiaa alulle pantaessa.

Lisäksi strategiassa olisi ehdottomasti määritettävä kansalaisryhmät, joille tietoa suunnataan, ja yritettävä mukauttaa tieto ryhmien erityistarpeisiin. Tässäkin komitealla voi olla erittäin tärkeä asema.

2.2. Vastuullisuus ja toimielinten autonomia

Lähempänä talous- ja yhteiskuntaelämää kuin yksikään toinen unionin toimielin vaikuttavan TSK:n luonne mahdollistaa korvaamattoman lisäarvon tuottamisen toimielinten väliseen toimintaan.

TSK aikoo luoda itselleen uuden ja voimakkaan identiteetin hyödyntämällä yhteistyössä syntyviä synergioita. On osattava yhdistää viestien erityisyys ja täydentävyys.

2.3. Toimielinten tiedotusyhteistyöryhmä ja tiedotus- ja viestintäalan neuvottelukunta

Toimielinten yhteistyöryhmän kokoonpanoa lienee syytä laajentaa yhtäältä siksi, että TSK:n tarjoama asiantuntemus ja kyky lähestyä kansalaisia lujittuvat. Toisena perusteena on epätodennäköisyys, että edustusta vailla olevat toimielimet pystyvät ymmärtämään ja omaksumaan saati vastaamaan tiedonannossa esitettyyn toivomukseen siitä, että "toimielimet ottavat huomioon IGI:n päätökset ja suositukset".

Näistä syistä TSK:lla tulee olla paikka sekä tässä työryhmässä että tiedotus- ja viestintäalan neuvottelukunnassa, joka mainitaan kohdan I.1.2 viimeisessä alakohdassa sivulla 7.

2.4. Käytännön yhteistyö: edustustot ja tiedotustoimistot

Vaikka se on täysin ilman mainitun kaltaista ulkoista rakennetta, TSK on saanut aikaan korkeatasoisen ja jatkuvan vuoropuhelun yhteisön ulkopuolisten, viime vuosina ensisijaisesti jäsenyyttä hakevien maiden kansalaisorganisaatioiden kanssa (institutional building).

Komission ja myös Euroopan parlamentin edustustojen ja tiedotustoimistojen olisi syytä kiinnostua aiempaa enemmän TSK:n tämänsuuntaisista toimista ja tukea niitä. Koska komissio kaavailee näiden toimistojen toimeksiannon tarkistamista, olisi tarkoituksenmukaista ehdottaa toimistojen velvoittamista (eikä pelkästään kannustaa niitä):

- jakamaan TSK:n julkaisuja

- avustamaan tehokkaasti kyseisissä maissa järjestettäviä TSK:n tapahtumia

- ottamaan auliisti vastaan TSK:n jäsenet ja virkamiehet, jotka ovat virkamatkoilla valmistelemassa edellä mainittuja tapahtumia

- nimeämään yhteyshenkilö vastaamaan toiminnasta TSK:n kanssa.

2.5. Muut toimielimet ja virastot

Olisi asianmukaista, että kommentteja TSK:sta (ja AK:sta) olisi enemmän. Merkille pantavaa on myös käsiteltävän tiedonannon kohdan toisessa alakohdassa oleva maininta TSK:n ja komission 24. syyskuuta 2001 allekirjoittamasta yhteistyöpöytäkirjasta "yhteisenä julistuksena".

Tiedonannossa mainitaan kunkin toimielimen roolin selventäminen. On perustavan tärkeää, että muut toimielimet käsittelevät tarkkaan TSK:n roolin päätöksentekomenettelyä esitellessään. Toiminnassaan riippumattomana, kentän ja kansalaisten todellisuuden läheltä tuntien TSK voi jo luonteensa perusteella auttaa komission hartaasti toivomassa eurooppalaisten kansalaisten ja unionin toimielinten lähentämisessä.

2.6. Jäsenvaltiot ja niiden instituutiot: kansanedustuslaitokset ja talous- ja sosiaalineuvostot

TSK:n tulisi osallistua yhteistoimintaan jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa (s. 10, viimeinen alakohta). Varsinkin työ- ja kokemustenvaihtoyhteyksissään maakohtaisten ja alueellisten talous- ja sosiaalineuvostojen kanssa TSK voisi tehdä tällaisia toimia koskevia aloitteita ja toimia yhteydenpitolinkkinä myös valtiollisiin kansanedustuslaitoksiin.

2.7. Ulkoistamismahdollisuudet

Ajatus toimielinten yhteisen tiedotustoimiston perustamista on mielenkiintoinen, koska siinä voidaan yhdistää resurssit ja ammattitaito ja pitää yllä tiiviitä suhteita eri toimielimiin ottaen niiden erityispiirteet yksityiskohtaisesti huomioon. Tässä vaihtoehdossa viestintään ja tiedottamiseen suhtaudutaan riippumattomasti ja ennen kaikkea ammattimaisesti ja kasvatetaan inhimillistä ulottuvuutta (yksiselitteinen kielenkäyttö, selvät viestit, kuunteleminen jne.), jota eurooppalaiset kansalaiset niin kovasti unionilta kaipaavat.

Ulkoistamiseen turvautumalla voidaan säilyttää yhteys markkinoiden realiteetteihin ja suuntauksiin ja välttää liian yksioikoinen ja hallinnollissävytteinen viestintä. Ulkoistamalla on mahdollista saavuttaa luovuus ja omaperäisyys viestien muotoilussa ja toimielinten viestintästrategiassa.

TSK pitää aloitetta mielenkiintoisena ja pyytää päästä osallistumaan kyseisen toimiston mahdollisiin perustamistoimiin.

2.8. Jatkotoimet

Vastauksena komission kehotukseen (viimeinen kappale) TSK pyrkii hyödyntämään roolia, joka sen jäsenillä organisaatioidensa välityksellä jäsenvaltioissa kulloinkin on. Näin ollen, komission toiveen suuntaisesti, toimitaan ensi sijassa kunkin jäsenvaltion mielipidevaikuttajien ja mielipiteiden levittäjien keskuudessa.

- Koska jäsenet ovat itsekin tiedonlevittäjiä, heillä on myös tiedottajan rooli organisaatioihinsa sekä kaikkiin ja kaikentasoisiin ylläpitämiinsä kontakteihin nähden.

- Koska maakohtaiset ja alueelliset talous- ja sosiaalineuvostot toimivat myös varteenotettavina tiedonlevittäjinä, suhteet niihin ovat erittäin tärkeitä. Yleisesti ottaen on tärkeää, ettei toimintaa halvaannuteta "yksityisalueajattelulla".

3. Tiedonannon liitteestä

3.1. Ensisijainen Prince-ohjelma

TSK oli aikanaan (1996-1997) toteuttamassa varsinkin euroa koskevaa tiedotusohjelmaa, johon osallistui Euroopan parlamentin jäseniä. Mikäli kyseisiä ensisijaisia tiedotustoimia jatketaan, TSK haluaisi osallistua jälleen Prince-ohjelmaan.

3.2. Tietoverkot ja tiedotustoimipisteet

Komitean tulisi jakaa järjestelmällisesti tietoa seuraaville keskuksille: Eurooppa-tiedon palvelupisteet (139), maaseudun EU-tietokeskukset (130) ja kestävän kehityksen kaupunkifoorumit (19).

Yhteydenpito pääkeskuksiin ei riitä, vaan on varmistettava, että myös paikalliset ja alueelliset tiedotustoimipisteet saavutetaan. Niitä ovat komission rahoituksen ulkopuolelle jäävät verkot (julkiset kirjastot, paikallisviranomaiset, kauppakamarit jne.) ja eurotietokeskukset (EDC), IFEM (International Federation of Europe Houses) sekä luennoitsijoiden verkot Team Europe ja Groupeuro.

3.3. Europa-sivusto

TSK on edustettuna toimielinten yhteisessä Internettoimituskomiteassa ja se on isännöinyt joitakin kyseisen komitean kokouksista.

TSK on suorassa yhteydessä Europa-sivustoon (vastavuoroisuuteen perustuva tietoverkko, tietojen ja linkkien päivittäminen),

Europa-sivuston kehitys kohti Europa II -sivustoa ja eGovernancen ja eCommissionin kaltaisia toimintamalleja auttanee myös TSK:ta valmentautumaan tulevaan ja ottamaan käyttöön esimerkiksi käsitteen "elektroninen kuuleminen", eli tavoitteena on etenkin Euroopan TSK:n, mutta ylipäätään myös vastaavien neuvoa-antavien instituutioiden pysyvä läsnäolo sivustossa. Tässä asiassa CESlink ja talous- ja sosiaalineuvostojen ja vastaavien elinten kansainvälinen järjestö (AICESIS) ovat konkreettista tukea ansaitsevia perustekijöitä.

3.4. Europe Direct

Koska TSK:n yhteysosoitteeseen (info@esc.eu.int) toimitettujen sähköpostiviestien määrä on lisääntynyt, on välttämätöntä aloittaa tiivis yhteistyö Europe Direct -palvelun kanssa. Lukuisat tiedustelut osoitetaan itse asiassa erheellisesti TSK:lle, vaikka ne onkin tarkoitettu komissiolle.

Lisääntyneet sähköpostiyhteydenotot edellyttävät sitä paitsi nopeaa ja asianmukaista vastausta, mikäli halutaan noudattaa käytännesääntöjä ("netiketti") sähköpostitse esitettyjen tietopyyntöjen käsittelyyn: keskeistä on erityistietoja toimittavien osastojen vastuullisuus sekä kaikki alat ja kielet - mukaan luettuina tietyt Keski- ja Itä-Euroopan kielet - hallitsevien kirjeenvaihtajaryhmien muodostaminen.

3.5. Vierailut

TSK:ssa käy vuosittain noin 8000 vierailijaa, jotka saavat monipuolista tietoa mm. sen toiminnasta ja asemasta yhteisön päätöksenteossa. Heitä varten komiteassa on vierailijoiden vastaanottoryhmä, johon kuuluu myös komitean jäseniä.

Olennaista on, että kaikkien toimielinten edustajat välittävät yhdenmukaista viestiä Euroopan avoimeen, demokraattiseen ja vankkaan rakentamiseen tähtäävästä toimielinyhteistyöstä, jota näin ollen voidaan esitellä selkeästi ja helppotajuisesti. Toisinaan vaikuttaa siltä, että toimielinten edustajat tarvitsisivat tietoja TSK:n perusolemuksesta. Järjestetäänkö toimielinesittelijöille koulutusta?

Yhteistyö komission ja Euroopan unionin vierailuohjelman (EUVP) kanssa sujuu kuitenkin erittäin hyvin ja sitä on syytä tehostaa entisestään.

Bryssel 29. marraskuuta 2001.

Talous- ja sosiaalikomitean

puheenjohtaja

Göke Frerichs