EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 52000DC0455
Report from the Commission to the Council, the European Parliament, the European Court of Auditors, the Economic and Social Committee and the Committee of the Regions - Tempus (PHARE and TACIS) - Annual Report 1998
Komission kertomus neuvostollen, Euroopan parlamentille, Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle - Tempus (PHARE ja TACIS) - Vuosikertomus 1998
Komission kertomus neuvostollen, Euroopan parlamentille, Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle - Tempus (PHARE ja TACIS) - Vuosikertomus 1998
/* KOM/2000/0455 lopull. */
Komission kertomus neuvostollen, Euroopan parlamentille, Euroopan tilintarkastustuomioistuimelle, talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle - Tempus (PHARE ja TACIS) - Vuosikertomus 1998 /* KOM/2000/0455 lopull. */
KOMISSION KERTOMUS NEUVOSTOLLE, EUROOPAN PARLAMENTILLE, EUROOPAN TILINTARKASTUSTUOMIOISTUIMELLE, TALOUS- JA SOSIAALIKOMITEALLE JA ALUEIDEN KOMITEALLE - Tempus (Phare ja Tacis) - Vuosikertomus 1998 Sisältö SANASTO 1 JOHDANTO 1.1 Tempus-ohjelman lähtökohdat 1.2 Tempus I- ja II-ohjelmat 2 TEMPUS-OHJELMAN PÄÄPIIRTEET 2.1 Strategia: hajautetun johtamisen lähestymistapa ja ylhäältä johtamisen suuntaus 2.2 Hankkeet 2.2.1 Tempus Phare -ohjelma 2.2.2 Tempus Tacis -ohjelma 2.3 Ohjelman hallinta 2.4 Seuranta 2.5 Talousarvio 3 OHJELMAT VUONNA 1998 3.1 Tempus III -ohjelman valmistelut 3.2 Tulosten hyödyntäminen 3.3 Hankkeiden hallinta 3.4. Kansalliset yhteystoimistot (KYT) ja kansalliset Tempus-toimistot (KTT) 4 VUODEN 1998 VALINTAKIERROKSET 4.1 Tempus-ohjelman kokonaistalousarvio 4.2 Tempus Phare -ohjelman talousarvio 4.3 Tempus Phare -ohjelman määräajat 4.4 Tempus Phare -ohjelman valinnan tulokset 4.4.1 Yhteiseurooppalaiset hankkeet 4.4.2 Henkilökohtaiset liikkuvuusapurahat 4.5 Tempus Tacis -ohjelman talousarvio 4.6 Tempus Tacis -hankkeiden määräajat 4.7 Tempus Tacis -ohjelman valintamenettely 4.8 Tempus Tacis -ohjelman valinnan tulokset 5 LUETTELO JULKAISUISTA LIITTEET Liite 1 - Yleistilastot Liite 2 - Maakohtaiset tiedot: Phare -ohjelman maat Liite 3 - Maakohtaiset tiedot: Tacis -ohjelman maat Liite 4 -Tempus-ohjelman vaikutukset, hanke-esimerkit SANASTO ST // Suppea toimenpide (Tempus Phare) SH // Suppea hanke (Tempus Tacis) JEN // Yhteinen eurooppalainen verkko Koulutussäätiö // Euroopan koulutussäätiö (Torino, Italia) HLA // Henkilökohtainen liikkuvuusapuraha (Tempus Phare) YE-hanke // Yhteiseurooppalainen hanke, (Tempus Phare ja Tacis) KYT // Kansallinen yhteystoimisto (Euroopan unionissa) KTT // Kansallinen Tempus-toimisto (Tempus Phare -ohjelman kumppanuusmaissa) Kumppanuusmaat // Vuonna 1998 uudet itsenäiset valtiot ja Mongolia, Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Bulgaria, Tsekin tasavalta, Viro, Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Unkari, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakian tasavalta ja Slovenia Esi-YE-hanke // Valmistava yhteiseurooppalainen hanke (Tempus Tacis) TTP // Tempus-tiedotuspiste (joissakin Tempus Tacis -ohjelman kumppanuusmaissa) 1 JOHDANTO 1.1 Tempus-ohjelman lähtökohdat Keski- ja Itä-Euroopan vuosien 1989 ja 1990 poliittiset tapahtumat vaikuttivat ratkaisevasti Euroopan yhteisöön. Jäsenvaltiot huomasivat yhdessä ja erikseen, että niiden vakiintunut ulkopoliittinen linja ja menettelytavat olivat ennen näkemättömien haasteiden edessä. Alusta alkaen oli selvää, että haasteisiin oli vastattava nopeasti ja tehokkaasti. Nopeaan toimintaan oli ryhdyttävä, jotta uusia nousevia demokratioita voitiin vahvistaa ja jotta odottamatonta tilaisuutta voitiin käyttää hyväksi Euroopan tulevaisuuden suuntaamiseksi uudelleen. Kokonaisvaltaisena yhtenäisenä toimena Euroopan yhteisö pyrki ottamaan käyttöön käytännön tukea ja asiantuntija-apua tarjoavan kattavan järjestelmän auttaakseen asianomaisia maita taloudellisten rakenteiden ja poliittisen järjestelmän uudistamisessa. Ministerineuvosto hyväksyi yleisen avustusohjelman joulukuussa 1989. Sen nimi oli Phare [1], ja se sisälsi kehyksen taloudellisessa ja yhteiskunnallisessa uudistusprosessissa oleville Keski- ja Itä-Euroopan maille suunnatulle yhteisön tuelle. [1] Tuolloin Phare tarkoitti tukea Puolan ja Unkarin kansantalouden uudelleenjärjestelyille (Pologne, Hongrie: Assistance à la Restructuration Economique). Nykyisin nimi on Phare - yhteisön tukiohjelma Keski- ja Itä-Euroopan maiden kansantalouden uudelleenjärjestelyille. Kumppanuusmaat pitivät itse korkea-asteen koulutusta Euroopan laajuisen yhteistyön ensisijaisena alana. Phare-ohjelmaan liitettiin jo varhain koulutusalan avustusohjelmia. Tammikuussa 1990 komissio toimitti neuvostolle ja Euroopan parlamentille suunnitelmansa sellaisen uuden Phare-ohjelman luomisesta, joka vastaisi Keski- ja Itä-Euroopan korkea-asteen koulutuksen tarpeita. Tämä oli Tempus-ohjelman lähtölaukaus. 1.2 Tempus I- ja II-ohjelmat Neuvosto hyväksyi Tempus-ohjelman 7. toukokuuta 1990 [2] ja sen kolmevuotisen koejakson alkavaksi 1. heinäkuuta 1990. Myöhemmin tehdyllä neuvoston päätöksellä [3] koejaksoa pidennettiin vuodella kesäkuun 1994 loppuun. Alun perin järjestelmässä oli mukana kolme maata: Puola, Tsekkoslovakia ja Unkari. Maiden määrä lisääntyi vuosien kuluessa kaaviossa 1 esitetyllä tavalla. Vuonna 1998 samoin kuin edellisenä vuonna ohjelmasta hyötyi 26 kumppanuusmaata. [2] EYVL L 131, 23.5.1990, s. 21. [3] EYVL L 122, 7.5.1992, s. 43. Neuvoston päätös, jolla Tempus ohjelman toinen vaihe (Tempus II) hyväksyttiin, tehtiin 29. huhtikuuta 1993. [4] Päätös merkitsi tuen jatkamista silloisille kumppanuusmaille ja ohjelman toiminnan maantieteellisen alueen laajentamista entisen Neuvostoliiton uusille tasavalloille (uudet itsenäiset valtiot) ja Mongoliaan. Baltian maita lukuun ottamatta näissä maissa aloitettuja hankkeita rahoitettiin Tacis-kokonaistalousarviosta. Tacis on Euroopan unionin aloite sopusointuisten ja kannattavien taloudellisten ja poliittisten yhteyksien kehittymisen tukemiseksi Euroopan unionin ja uusien itsenäisten valtioiden sekä Mongolian välillä. Valmisteleva toiminta aloitettiin Valko-Venäjällä, Venäjän federaatiossa ja Ukrainassa jo vuonna 1993. Tarvittaessa Tempus Phare ja Tempus Tacis -ohjelmat on vuosikertomuksessa erotettu toisistaan. [4] EYVL L 112, 6.5.1993, s. 34. Tempus II -ohjelman, jonka toisen vaiheen oli suunniteltu päättyvän kesäkuun 1998 lopulla, soveltamiskautta pidennettiin 21. marraskuuta 1996 tehdyllä neuvoston päätöksellä [5] 1. päivään heinäkuuta 2000. [5] >TAULUKON PAIKKA> EYVL L 306, 28.11.1996, s. 36. Taulukko 1: Phare- ja Tacis-maiden osallistuminen Tempus-ohjelmaan vuosina 1990-1998 (*) Hakemukset jätettiin ja valittiin vuonna 1996, mutta hankkeet aloitettiin vasta vuonna 1999. 2 TEMPUS-OHJELMAN PÄÄPIIRTEET 2.1 Strategia: hajautetun johtamisen lähestymistapa ja ylhäältä johtamisen suuntaus Tempus-ohjelman kahdessa ensimmäisessä vaiheessa on noudatettu niin kutsuttua hajautetun johtamisen lähestymistapaa. Keskitetyn suunnittelun sijasta tuki kohdistettiin korkeakouluhierarkian alatasolla tehtäviin aloitteisiin eli yksittäisiin laitoksiin ja tiedekuntiin. Lähestymistapa perustui oletukseen, että uudistukset herättäisivät vähäisempää vastustusta, jos niitä ei toteuteta hierarkkisia rakenteita käyttämällä. Hankkeiden käynnistyminen ja hallinta oppilaitoksilla ja tiedekunnissa lisäsi myös tunnetta siitä, että kysymys on niiden omasta hankkeesta. Näin ohjelma vastasi kokonaisuudessaan myös paremmin perustason uudistustarpeita. Viime vuosina toteutetuissa erityistoimissa niillä ohjelman aloilla, joilla paremmin kohdennetut toiminnat on katsottu tarpeelliseksi, on sovellettu myös ylhäältä alaspäin suuntautuvaa johtamista. Vuonna 1997 erityistoimiin kuuluivat myös Tempus Phare -ohjelman suppeat toimenpiteet. Tempus II -ohjelmaan kuuluvia ohjelmia on johdettu ylhäältäpäin myös määriteltäessä erityisiä ensisijaisia aloja eli kansallisia painopisteitä. Näissä säännöllisesti tarkistettavissa luetteloissa kuvataan yleisen sosiaalisen ja taloudellisen kehityksen senhetkiseen tilaan kussakin kumppanuusmaassa liittyviä tarpeita. Kansallisten painopisteiden määrittelemisestä vastaavat kansalliset viranomaiset ja komissio, ja ne julkaistaan Tempus - hakijan oppaassa. Painopisteiden käyttäminen yhtenä valintatekijänä on merkinnyt, että Tempus-ohjelmalla on onnistuttu lisäämään yksittäisten uudistusprosessien merkitystä kumppanuusmaissa ja samalla ohjaamaan hakijoita tehtävässään. Viime vuosina kansallisissa painopisteissä on painotettu aiempaa vähemmän akateemisia aiheita. Tällä hetkellä niissä pyritään käsittelemään rakenteellisia aiheita, kuten korkeakoulujen hallinnonuudistusta ja hallintojärjestelmien uudenaikaistamista. Kansallisista painopisteistä onkin tullut välineitä, joilla asteittain vahvistetaan ylhäältä johtamisen tapaa Tempus-ohjelmassa. Vuoden 1998 aikana suuntausta ylhäältä alaspäin vahvistettiin edelleen. Yhteiseurooppalaisten Tempus Phare -hankkeiden (katso edellä) tulee nyt sopia hakijan oppaassa esitettyyn neljään luokkaan. Kolme näistä luokista liittyy institutionaaliseen (korkeakoulujen vastakohtana) uudistamiseen. 2.2 Hankkeet Tempus-ohjelma tukee korkea-asteen koulutukseen liittyviä yhteistyöhankkeita Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Keski- ja Itä-Euroopan kumppanuusmaiden, uusien itsenäisten valtioiden ja Mongolian välillä. Ohjelmaan haetaankin jatkuvasti uusia erityyppisiä hankkeita. 2.2.1 Tempus Phare -ohjelma Phare-maissa suurin osa Tempus-ohjelman toiminnasta on yhteiseurooppalaisia hankkeita (YE-hanke). YE-hanke on monenkeskeinen yhteistyöhanke, jossa on mukana hyväksyttyjä korkeakouluja vähintään kahdesta Euroopan unionin jäsenvaltiosta ja yhdestä kumppanuusmaasta. G24-maiden, Maltan ja Kyproksen korkeakoulut sekä kaikkien asianomaisten maiden yritykset voivat osallistua ohjelmaan assosioituneiden kumppanien tavoin. YE-hanke kestää enimmillään kolme vuotta. Toinen hankeryhmä olivat suppeat toimenpiteet eli ST-hankkeet, joiden tarkoituksena oli lisätä Tempus-ohjelman vaikutuksia korkea-asteen koulutuksen organisointiin ja hallintoon. ST-järjestelmä lakkautettiin vuoden 1997 jälkeen, mutta 142 edeltävinä vuosina valittua hanketta oli toiminnassa vielä vuonna 1998. Lisäksi Phare-maissa Tempus-ohjelmasta myönnetään henkilökohtaisia liikkuvuusapurahoja (HLA). Apurahoilla voidaan rahoittaa korkea-asteen koulutuksen opetushenkilöstön, ylempien virkamiesten ja koulutuksen suunnittelijoiden (tilapäisiä) vierailuja idästä länteen ja päinvastoin. HLA-toiminta jaetaan kolmeen ryhmään: - Sellaisen institutionaalisen lähestymistavan kehittäminen, jonka tarkoituksena on tehostaa korkeakoulujen hallintoa uudelleenkouluttamalla hallintohenkilökuntaa. - Osallistuminen Sokrates-Erasmus -temaattisiin verkkoihin ja muihin akateemisiin yhdistyksiin. - Opintokäynnit ja opetushenkilökunnan kehittäminen. 2.2.2 Tempus Tacis -ohjelma Tempus Tacis -ohjelmassa tuettavat yhteiseurooppalaiset hankkeet (YE-hanke) vastaavat muuten Tempus Phare -ohjelman YE-hankkeita paitsi kumppaneiden määrässä; kussakin YE-hankeessa on oltava vähintään kaksi ja enintään kolme Euroopan unionin alueen oppilaitosta ja enintään kaksi kumppania yhdestä Tacis-maasta. YE-hankkeita oli vuonna 1998 ainoastaan Venäjän federaatiossa, Ukrainassa ja Uzbekistanissa. Hankkeet olivat kolmivuotisia hankkeita, joiden tarkoituksena oli kehittää opetussuunnitelmia ja ottaa käyttöön uusia hallintokäytäntöjä kumppanuusmaan korkeakouluissa. Esi-YE-hankejärjestelmä (valmistava hanke) lakkautettiin vuonna 1998, ja hakijat saattoivat ensimmäistä kertaa hakea suoraan pitkän aikavälin institutionaalista yhteistyötä. Suppeat hankkeet (SH), joita toteutettiin kaikissa maissa, kohdistettiin tarkkaan määriteltyihin lyhyen aikavälin tarpeisiin. Toimissa keskityttiin opetussuunnitelmien kehittämiseen, korkeakoulujen johtamiseen tai tiedotustoimintaan. Liikkuvuushankkeet käynnistettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1998 Venäjän federaatiossa. Hankkeissa keskityttiin sellaisen instituutioverkon perustamiseen, jolla voitaisiin helpottaa opiskelijoiden liikkuvuuden toteutumista EU:n ja kumppanuusmaiden välillä. Yhteenliittymiä syntyi yleensä vaadittua useampien jäsenten välille laajan instituutioverkon edistämiseksi. Tempus Tacis -ohjelmasta ei myönnetä henkilökohtaisia liikkuvuusapurahoja. 2.3 Ohjelman hallinta Järjestelmän toteuttamisessa komissiota avustaa johtoryhmä, joka koostuu kunkin jäsenvaltion nimittämästä kahdesta edustajasta ja jonka puheenjohtajana on komission edustaja. Johtoryhmästä käytetään myös nimeä Tempus-komitea. Ohjelman toteuttamiseen liittyvissä teknisissä kysymyksissä avustaa Brysselissä sijaitsevan Euroopan komission koulutuksen ja kulttuurin pääosaston antamien suuntaviivojen mukaisesti Euroopan koulutussäätiön Tempus-osasto Torinossa. Phare-maissa koulutussäätiötä avustavat kansalliset Tempus-toimistot (KTT). Ne ovat ohjelman tärkeimmät yhteydenpitäjät KIE-maiden paikallisviranomaisiin ja niiden vastuulla on osa ohjelmaan liittyvästä päivittäisestä hallintotyöstä. Paikalla annettavan asianmukaisen tuen takaamiseksi on Tacis-kumppanuusmaissa perustettu Tempus-tiedotuspisteiden (TTP) verkko. Tiedotuspisteet osallistuvat Tempus-ohjelman toteuttamiseen levittämällä tietoa ohjelmasta, tarjoamalla tietoa kumppanuusmaiden korkea-asteen koulutuksesta ja antamalla käytännön tukea hankkeiden toimijoille. Euroopan unionin jäsenvaltioiden nimittämät kansalliset yhteystoimistot (KYT) avustavat ohjelmaa koskevan tiedon levittämisessä ja hanke-ehdotusten suuntaviivojen ja hakulomakkeiden laatimisessa sekä tukevat ohjelmaa yleisesti järjestämällä muun muassa seminaareja ja hankekoordinaattorien kokouksia. 2.4 Seuranta Tempus-seurannan tarkoituksena on yhdistää asiakirjoihin perustuva, paikalla toteutettava ja ennaltaehkäisevä seuranta. Sisäisten seurantamenettelyjen tavoitteena on varmistaa, että hankkeiden toteutus on yhdenmukainen hanketavoitteiden toteuttamisen kanssa ja että hankkeet toteutetaan Tempuksen sopimus- ja varainhoitosäännösten mukaisesti. Asiakirjoihin perustuvassa seurannassa keskitytään raportointivelvoitteeseen (välikertomukset, tarkistetut talousarviot ja toimintasuunnitelmat, seurantakertomukset, vuosikertomukset ja lopulliset kertomukset sekä kustannusselvitykset) arvioimalla hankkeen onnistumista tapahtuneen edistyksen ja/tai tulosten sekä organisoinnin ja hallinnon perusteella ja tarkastamalla varainhoitoa. Yksittäisiä hankkeita koskevat vierailut toteutetaan kenttäseurantatoimina, joiden tarkoituksena on seurata tiiviisti hankkeiden edistymistä. Tempus Phare -ohjelmassa kansallisten Tempus-toimistojen kanssa sovitaan vuosittain täysimittaisesta tarkastuskäyntiohjelmasta. Käynneistä vastaa eri kansallisten Tempus-toimistojen henkilöstö mahdollisuuksien mukaan yhdessä koulutussäätiön henkilöstön kanssa. Tarkastuskäynneillä arvioidaan hanketavoitteiden saavuttamista kohteena olevissa kumppanuusoppilaitoksissa ja hanketuloksia sekä yksilöidään hanketavoitteiden saavuttamista mahdollisesti haittaavia tekijöitä. Kunkin käynnin jälkeen hankkeiden jatkosta annetaan suosituksia ja hankekumppanit saavat palautetta. Tarkastuskäyntien ohjelmaan kuului yhteensä 95 käyntiä kaikissa Phare-maissa. Tacis-ohjelman seuranta- ja arviointiryhmä vastaa Tempus Tacis -ohjelman YE-hankkeita koskevista tarkastuskäynneistä koulutussäätiön ohjelman johtajan toimittamien tietojen mukaisesti. Esi-YE-hankkeita ja suppeita hankkeita koskevista tarkastuskäynneistä vastaavat Tempus-tiedotuspisteet mahdollisuuksien mukaan yhdessä koulutussäätiön henkilöstön kanssa. Tarkastuskäyntien ohjelmaan kuului yhteensä 57 käyntiä kaikissa Tacis-maissa. Tarkastuskäyntien yhteydessä voidaan saada arvokasta tietoa Tempus-toimien vaikutuksista oppilaitoksiin ja mahdollisesti Tempus-toimintaperiaatteiden soveltuvuudesta kyseiseen oppilaitokseen. Ennaltaehkäisevillä seurantatoimilla, kuten sopimuspuolten tapaamisilla kumppanuusmaissa ja hanketta koskevalla tietojenvaihdolla varmistetaan menettelyjen avoimuus ja parannetaan tietojen levittämistä. Tempus-ohjelmasta käynnistettiin oppilaitosten kehittämishankkeita ensimmäistä kertaa lukukaudella 1998-1999. Euroopan komission ja Unkarin Tempus-toimiston Budapestissä lokakuussa 1998 järjestämän Tempus-seminaarin aikana keskusteltiin oppilaitosten kehittämishankkeiden yleisestä seurannasta. Ennaltaehkäisevänä seurantatoimenpiteenä neljässä kumppanuusmaassa järjestetään tammikuussa 1999 tapaamisia, joihin osallistuvat kaikki yhteiseurooppalaisen oppilaitosten kehittämistä koskevan Tempus-hankkeen sopimuspuolet. 2.5 Talousarvio Tempus-toimintaan käytössä olevan talousarvion määrittelevät kaksi tekijää: - Phare- ja Tacis-ohjelman kansalliset talousarviot, jotka komissio määrittelee vuosittain, sekä - osuus, jonka kansalliset viranomaiset myöntävät Tempus-toimintaan Phare- ja Tacis-ohjelman varoista. Kumppanuusmaat päättävät joka vuosi, kuinka suuren osan Phare- ja Tacis-ohjelmien kokonaistalousarviosta ne haluavat myöntää Tempus-toimintaan. Phare-ohjelman talousarviokehitys (miljoonaa ecua) Tempus-avustusten talousarviokehitys ja prosentuaalinen osuus Phare-ohjelman kokonaistalousarviosta >TAULUKON PAIKKA> Tacis-ohjelman talousarviokehitys (miljoonaa ecua) Tempus-avustusten talousarviokehitys ja prosentuaalinen osuus Tacis-ohjelman kokonaistalousarviosta (kansalliset ohjelmat) >TAULUKON PAIKKA> * Nämä neljä maata saavat kaksivuotista avustusta vuosina 1999-2000. 3 OHJELMAT VUONNA 1998 3.1 Tempus III -ohjelman valmistelut Vuonna 1998 Keski- ja Itä-Euroopan assosioituneissa maissa Tempus II -ohjelman toimia kehitettiin Phare-ohjelman uusien suuntauksien mukaisesti, joissa korostettiin instituutioiden kehittämistä osana liittymistä edeltävää strategiaa. Tämä johti assosioituneissa maissa siihen, että YE-hankkeet kohdennettiin pääasiassa korkeakoulujen valmiuksien parantamiseen yhteisön säännöstön saattamisessa osaksi kansallista lainsäädäntöä sekä sen täytäntöönpanossa. Tempus-ohjelman kattavuutta on tästä syystä ulotettu laajemmalle; Tempus-verkkoja kannustetaan ottamaan mukaan toimintaansa yhteiskunnan muut osapuolet kuten kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset sekä työmarkkinaosapuolet ja teollisuuden edustajat. Muiden kuin assosioituneiden Phare-maiden sekä Tacis-maiden osalta korostettiin edelleen opetussuunnitelmien kehittämistä ja korkeakoulujen hallinnointia. Opiskelijoiden liikkuvuutta koskevia uusia hankkeita käynnistettiin Venäjän federaatiossa. Lisäksi käynnistettiin suppeita hankkeita hanketulosten levittämiseksi. Komissio pyysi vuonna 1998 väliarviointia Tempus II -ohjelman toteuttamisesta ja tuloksista. Samalla se kuuli Tempus-komiteaa ja ohjelman pääasiallisia toimijoita tulevaisuuden vaihtoehdoista Tempus-ohjelman voimassaolon mahdolliseksi pidentämiseksi. Laadittujen päätelmien perusteella komissio teki ehdotuksen neuvoston päätökseksi Tempus-ohjelman kolmannen vaiheen (2000-2006) hyväksymisestä. 3.2 Tulosten hyödyntäminen Vuodesta 1995 komissio on pyrkinyt yhteistyössä koulutussäätiön kanssa maksimoimaan Tempus-ohjelman arvon analysoimalla sen saavutuksia ja levittämällä saavutettuja tuloksia. Vuonna 1998 osana tätä aloitetta Tempus at Work -sarjaa kehitettiin edelleen Tempus-ohjelmaa koskevien tietojen levitysvälineenä. Euroopan unionin jäsenvaltioista ja kumppanuusmaista laadittiin maakohtaiset esitteet. Esitteet ovat arvokas ja ajanmukainen tietolähde tietyssä kumppanuusmaassa rahoitetuista hankkeista Tempus-ohjelman käynnistämisestä saakka sekä jäsenvaltioiden osallistumisesta eri maantieteellisillä alueilla. Vuoden 1998 Tempus at Work -sarja sisältää: - yleisesitteitä Tempus-, Tempus Phare- ja Tempus Tacis -ohjelmista, - tiivistelmän Tempus -ohjelman saavutuksista ja - esitteitä eri Tempus-ohjelmaan osallistuvista maista (Euroopan unionin maat ja kumppanuusmaat). Tulosten arviointijärjestelmässä arvioitiin valituista talouden alan Tacis-ohjelman YE-hankkeista Venäjän federaatiossa ja Ukrainassa saatujen tulosten levitysmahdollisuuksia, minkä jälkeen Alankomaiden talousinstituutti laati yhteenvedon parhaista tuloksista. Yhteenveto sisältää lyhyen kuvauksen 34 tuloksesta, jotka Euroopan unionin, Venäjän ja Ukrainan asiantuntijat ovat arvioineet tyydyttäviksi. Kutakin tulosta koskevat yhteystiedot on ilmoitettu, ja yhteenvedon toivotaan olevan selvä todiste Tempuksen saavutuksista alalla sekä käyttökelpoinen muillekin korkeakouluille. Moskovassa ja Kiovassa vuonna 1997 paikallisille hankekoordinaattoreille ja hankejohtajille järjestettyjen koulutusseminaarien tuloksena laadittiin vuonna 1998 käsikirja Tempus-ohjelman objektiivisesta hankesuunnittelusta ja hallinnoinnista. Käsikirjan tarkoituksena on pääasiassa antaa selviä ohjeita Tempus-toimijoille siitä, miten loogisen kehyksen lähestymistapaa voidaan soveltaa kaikilla tasoilla hankesuunnittelusta hankkeiden toteuttamiseen. Käsikirjassa käsitellään myös ajanhallintaan, varainhoitoon, ryhmätyöhön, kokouksiin ja raportointiin liittyvää hankkeiden hallintaa. 3.3 Hankkeiden hallinta Mahdollisuus YE-hankekoordinaattorina toimimiseen ulotettiin koskemaan Venäjän federaatiota ensimmäisen kerran Tempus Tacis -ohjelmassa vuonna 1998. 3.4. Kansalliset yhteystoimistot (KYT) ja kansalliset Tempus-toimistot (KTT) Keski- ja Itä-Euroopan kansalliset Tempus-toimistot ja uusien itsenäisten valtioiden ja Mongolian kansalliset yhteystoimistot välittävät edelleen tietoja asiasta kiinnostuneille oppilaitoksille ja avustavat käynnissä olevien hankkeiden toteuttamisessa. Kansallisia Tempus-toimistoja on kaikissa Phare-kumppanuusmaissa. Kansallisten yhteystoimistojen edustajia oli Armeniassa, Azerbaid(anissa, Valko-Venäjällä, Georgiassa, Kirgisiassa, Moldovassa, Mongoliassa, Ukrainassa ja Uzbekistanissa. Tacis-toimien lakkauttamisen jälkeen Tad(ikistanissa joulukuussa 1997 kansallinen yhteystoimisto ei enää ollut toiminnassa vuonna 1998. 4 VUODEN 1998 VALINTAKIERROKSET 4.1 Tempus-ohjelman kokonaistalousarvio Keski- ja Itä-Euroopan maissa valtio myönsi vuonna 1998 yhteensä 38,95 miljoonaa ecua Tempus Phare -ohjelman toimintaan. Tempus Tacis -ohjelmaan osallistuvien maiden osalta tämä luku oli 21,06 ecua [6]. Jäljempänä olevassa taulukossa (taulukko 2) vertaillaan eri vuosille myönnettyjä summia. [6] Myös vuoden 1997 avustus Valko-Venäjälle, jonka hankkeet hyväksyttiin vasta vuonna 1998 sekä vuonna 1998 myönnetyt avustukset niille maille, jotka saivat kaksivuotista avustusta vuosina 1998-1999. Taulukko 2: Tempus-avustukset (miljoonaa ecua) vuosina 1990-1998 >VIITTAUS KAAVIOON> 4.2 Tempus Phare -ohjelman talousarvio Vuonna 1998 Phare-maissa Tempus-toimintaan käytettävissä oleva kokonaistalousarvio oli 38,95 miljoonaa ecua. Taulukossa 3 nähdään kansallisten avustusten osuus kokonaissummasta vuoden 1998 Tempus-toiminnassa. Vertailun mahdollistamiseksi taulukkoon on lisätty kunkin maan vuotuinen keskiarvo järjestelmään hyväksymisestä lähtien. Taulukko 3: Tempus-avustukset (miljoona ecua) kussakin Phare-kumppanuusmaassa vuonna 1998 verrattuna vuosittaiseen keskiarvoon järjestelmään hyväksymisen jälkeen. >VIITTAUS KAAVIOON> Huom! Slovenian sekä Slovakian ja Tsekin tasavaltojen keskiarvo on laskettu maiden itsenäistymisestä alkaen. 4.3 Tempus Phare -ohjelman määräajat YE-hankehakemusten jättämisen määräaika oli 31. maaliskuuta 1998. Kuten edellisinä vuosina, henkilökohtaisten liikkuvuusapurahojen hakemuksille oli kaksi määräaikaa vuonna 1998: 13. maaliskuuta ja 26. kesäkuuta. 4.4 Tempus Phare -ohjelman valinnan tulokset 4.4.1 Yhteiseurooppalaiset hankkeet YE-hankkeita koskevien hakemusten perusteella myönnettävästä tuesta päätetään yhteispäätösmenettelyllä, joka koostuu useista eri vaiheista. Samoin kuin vuonna 1997, vuonna 1998 YE-hankkeiden valinnasta olivat vastuussa kansalliset Tempus-toimistot. Tämän päätöksen peruste oli se, että lisävastuu valintamenettelyssä hyödyntäisi assosioituneiden maiden valmistautumista EU:n koulutusohjelmiin osallistumiseen. Valintamenettelyssä hankkeiden teknisestä arvioinnista vastasivat kansalliset Tempus-toimistot, ja akateemisen arvioinnin suorittivat kumppanuusmaassa asiantuntijaryhmät, jotka koostuivat Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja kumppanuusmaiden asiantuntijoista. Valintamenettelyä on kuvattu jäljempänä vuokaaviossa 1. Vuoden 1998 Tempus Phare YE-hankkeiden valintakierroksen tulokset Valinta tapahtui vuoden 1998 toisen neljänneksen aikana. Valintakierroksen tulokset on esitetty alla olevassa taulukossa. Vuoden 1997 luvut on merkitty siihen vertailun vuoksi. >TAULUKON PAIKKA> Saapuneista 579 hakemuksesta 536 oli kansallisten painopisteiden mukaisia. Niistä 185 hankkeelle ehdotettiin rahoitusta. Edellisvuoteen verrattuna saatujen hakemusten määrä kasvoi 3 prosenttia. Edeltävinä vuosina havaitusta suuntauksesta poiketen hyväksyttyjen hakemusten määrä väheni 2 prosenttia. Tänä vuonna niiden 185 hankkeen osuus, joille ehdotettiin rahoitusta, oli 32 prosenttia kaikista saaduista hakemuksista. Vuonna 1997 hyväksyttyjen hakemusten määrä nousi 34 prosenttiin, kun se vuonna 1995 oli 30 prosenttia. Kuitenkin useimpien kumppanuusmaiden määrärahoja pienennettiin, mikä on voinut vaikuttaa rahoitettavien hakemusten määrään. Tilastotiedot, jotka liittyvät maiden osallistumiseen, aiheiden jakaumaan ja yksityiskohtiin maittain, on esitetty tämän kertomuksen liitteissä. >VIITTAUS KAAVIOON> Vuokaavio n:o 1 4.4.2 Henkilökohtaiset liikkuvuusapurahat Kansalliset Tempus-toimistot vastasivat kaikista itä-länsi-liikkuvuuden valinnoista. Koulutussäätiö arvioi länsi-itä-liikkuvuutta koskevat sekä Bosniasta ja Hertsegovinasta tulleet hakemukset. Arvioinnit tehtiin samanaikaisesti, ja niissä noudatettiin Euroopan komission kanssa sovittuja suuntaviivoja. Toisin kuin edeltävinä vuosina vuonna 1998 ei asetettu kansallisia ehtoja tai annettu etusijoja henkilökohtaisia liikkuvuusapurahoja koskevan järjestelmän joustavoittamiseksi. Koska Tsekin tasavalta, Unkari, Puola ja Romania kelpuutettiin Sokrates-Erasmus-ohjelmaan, niitä ei enää vuonna 1998 kelpuutettu henkilökohtaisten liikkuvuusapurahojen piiriin. Sama koski Slovakian tasavaltaa mutta vain vuoden 1998 toisella valintakierroksella. Vuoden 1998 henkilökohtaisten liikkuvuusapurahojen valintakierroksen tulokset: Ensimmäinen valintakierros (maaliskuu 1998, yhdeksän kumppanuusmaata) // Hakemusten määrä // 366 Tuetut hakemukset // 136 Hyväksymisprosentti // 37,2 % Kokonaistalousarvio // 293 950 euroa Apurahan suuruus keskimäärin // 2 161 euroa Toinen valintakierros (kesäkuu 1998, kahdeksan kumppanuusmaata) // Hakemusten määrä // 180 Tuetut hakemukset // 102 Hyväksymisprosentti // 56,7% Kokonaistalousarvio // 235 810 euroa Apurahan suuruus keskimäärin // 2 311 euroa Verrattuna vuoteen 1997 hakemusten määrä on laskenut jyrkästi: vuonna 1997 saatiin 1 802 hakemusta, joista valittiin 1 120. Tämä voidaan selittää sillä, että kumppanuusmaat, joita ei enää kelpuutettu ohjelmaan, olivat mahdollisten hakemusten määrässä mitattuna merkittävimpiä, sillä niillä oli käytössään suuri määrä korkeakouluhenkilökuntaa ja talousarviomäärärahoja. Tilastotiedot vuoden 1997 henkilökohtaisista liikkuvuusapurahoista ovat tämän kertomuksen liitteissä. 4.5 Tempus Tacis -ohjelman talousarvio Tempus Tacis -hankkeen valintakierroksella vuonna 1998 (avoin ehdotuspyyntö) olivat mukana seuraavat Tacis-maat: Armenia, Azerbaid(an, Valko-Venäjä, Georgia, Mongolia, Venäjän federaatio, Ukraina ja Uzbekistan. Ainoastaan Venäjän federaatio ja Ukraina saivat vuosittaista avustusta vuodelle 1998, muut maat saivat kaksivuotista avustusta vuosille 1998-1999. >TAULUKON PAIKKA> Tähän vuoteen saakka opetussuunnitelmien kehittämishankkeisiin oli mahdollista hakea tukea vain kolmevuotisia YE-hankkeita koskevissa hakemuksissa. Jotta kaikille valintakierroksella mukana oleville maille annettaisiin mahdollisuus hakea tukea opetussuunnitelmien kehittämishankkeisiin, käyttöön otettiin uusi kaksivuotinen suppea hanke (SH) (joka koskee yleensä ainoastaan korkeakoulujen hallinnointia) eli opetussuunnitelmien kehittämisen suppea hanke. Niille maille, joiden YE-hankkeet olivat päätösvaiheessa, eli ne oli käynnistetty vuosina 1994-1995, annettiin myös mahdollisuus hanketulosten levittämiseen. Lisäksi otettiin käyttöön uudenlainen liikkuvuuden YE-hanke, joka koski ainoastaan Venäjän federaatiota. Eri maissa toteutettiin erityyppisiä hankkeita: >TAULUKON PAIKKA> 4.6 Tempus Tacis -hankkeiden määräajat YE-hankkeiden ja suppeita hankkeita koskevien hakemusten jättämisen määräaika oli 8. huhtikuuta 1998. 4.7 Tempus Tacis -ohjelman valintamenettely Tempus Tacis -ohjelmassa yhteiseurooppalaiset hankkeet (YE-hankkeet) ja suppeat hankkeet (SH) ovat keinoja, joilla uusien itsenäisten valtioiden ja Mongolian kumppanuusmaiden, Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja tarvittaessa muiden G24-maiden sekä Kyproksen ja Maltan oppilaitosten yhteenliittymiä kannustetaan tekemään yhteistyötä uusien itsenäisten valtioiden ja Mongolian korkea-asteen koulutuksen uudelleenjärjestelyn edistämiseksi. Jotta ohjelmaan sijoitetuista varoista saataisiin mahdollisimman suuri vaikutus, kunkin kumppanuusmaan kansallisiin ensisijaisiin tavoitteisiin on kiinnitetty erityistä huomiota (täydellinen luettelo on Tempus - hakijan oppaassa 1998-1999). Komissio vahvistaa tavoitteet vuosittain yhteisymmärryksessä kunkin kumppanuusmaan viranomaisten kanssa. Tänä vuonna korostettiin erityisesti oikeus- ja ympäristöalaa ja vähemmän kieli- ja Eurooppa-opintojen alaa. Euroopan komissio valitsi Tempus Tacis -hankkeet, ja teknistä apua sille tarjosi Euroopan koulutussäätiö. Kaikki hankkeet arvioitiin teknisillä ja akateemisilla perusteilla. Akateemisesta arvioinnista vastasivat kumppanuusmaiden ja Euroopan unionin jäsenvaltioiden akateemisten asiantuntijoiden ryhmä. Osapuolet ovat perustaneet lopullisen asiantuntijalautakunnan, jonka puheenjohtajana toimii koulutuksen ja kulttuurin pääosasto ja johon kuuluu Euroopan unionin ja kumppanuusmaiden asiantuntijoita. Lautakunnassa keskustellaan hakemuksista, joiden arvioinnit erosivat toisistaan tai joista tarvittiin lisätietoja. Keskustelujen jälkeen lautakunta asettaa Tempus Tacis -ohjelman maiden hakemukset väliaikaiseen paremmuusjärjestykseen. Tänä vuonna lopulliset asiantuntijakokoukset, joissa komissio toimi puheenjohtajana, järjestettiin seuraavasti: Euroopan unionin asiantuntijakokous 14.-15. syyskuuta Torinossa, Ukrainan asiantuntijakokous 29. syyskuuta Kiovassa, Armenian, Azerbaid(anin, Georgian ja Uzbekistanin asiantuntijakokous 12.-13. lokakuuta Tbilisissä sekä Venäjän federaation ja Mongolian asiantuntijakokous 19.-20. lokakuuta Torinossa. Komissiolle rahoitettavaksi ehdotettujen Armenian, Azerbaid(anin, Valko-Venäjän, Georgian, Mongolian, Venäjän federaation, Ukrainan ja Uzbekistanin hankkeiden lopullinen luettelo laadittiin hankkeiden laatujärjestyksen, muiden Tacis-avustusohjelmien välisen koordinoinnin, ensisijaisten alojen välisen tasapainon ja asianmukaisen maantieteellisen jakauman perusteella. Valintamenettely on kuvattu seuraavassa vuokaaviossa 2. >TAULUKON PAIKKA> Vuokaavio n:o 2 4.8 Tempus Tacis -ohjelman valinnan tulokset // 1998 Saadut hanke-ehdotukset // 254 Tuettavat hankkeet // 69 Hyväksymisprosentti // 26 % Avustus keskimäärin // 344 440 ecua Tempus Tacis -ohjelman vuosien 1998-1999 valintakierroksella saatiin kahdeksasta maasta yhteensä 254 hakemusta, ja ne jakautuivat seuraavasti: - YE-hankkeet: 95 - Liikkuvuuden YE-hankkeet: 22 - SH: 137 Verrattuna edelliseen avoimeen valintakierrokseen vuonna 1996, jolloin samoilta mailta saatiin yhteensä 299 hankehakemusta, saatujen hankehakemusten määrä on pienentynyt 23 prosenttia. Armeniasta hakemuksia tuli 17 prosenttia vähemmän, Ukrainasta 18 prosenttia, Venäjän federaatiosta 20 prosenttia, Georgiasta 25 prosenttia, Azerbaid(anista ja Uzbekistanista 40 prosenttia ja Mongoliasta 53 prosenttia vähemmän. Pieneneminen johtuu pääasiassa siitä, että tänä vuonna korkeakoulujen yhteenliittymillä on ensimmäistä kertaa ollut mahdollisuus hakea suoraan kolmivuotisia YE-hankkeita sen sijaan, että tarvittaisiin vuoden kestävää valmisteluvaihetta (esi-YE-hankkeet). Uuden lähestymistavan etuja on, että kansainväliset yhteydet ovat jo olemassa ja tavoitteista ja paikallisista tarpeista on erittäin selkeä käsitys. Lisäksi valintakierroksella keskityttiin pienempään määrään aiheita. >TAULUKON PAIKKA> YE-hankehakemuksille järjestettiin myös suljettu ehdotuspyyntö, joka koski ainoastaan Kazakstanin, Kirgisian, Venäjän federaation ja Turkmenistanin esi-YE-hankkeita. Yhteensä 10 hakemusta saatiin ja niistä kuusi valittiin. 5 LUETTELO JULKAISUISTA 1. Tempus Phare - hakijan opas - Lukuvuosi 1998-2000, 11 kielellä 2. Tempus Tacis - hakijan opas - Lukuvuosi 1999-2000, 12 kielellä 3. Tempus at Work (maakohtaiset esitteet kaikista Phare- ja Tacis-maista sekä EU:n jäsenvaltioista ja tietoja niiden osallistumisesta Tempus-ohjelmaan), 1997-1998, englannin, ranskan, saksan ja venäjän kielellä 4. Tempus Conference Report 14.-15.11.1997/Slovenia, monikielinen asiakirja (englannin, ranskan ja saksan kielellä) 5. Tempus Tacis Compendium 1998, monikielinen asiakirja (englannin, ranskan ja saksan kielellä) 6. Tempus Tacis Output Compendium of selected projects in economics, 1998, monikielinen asiakirja (englannin, ranskan, saksan ja venäjän kielellä). 7. Tempus Tacis guide: Working and living in Armenia, 1998, englannin kielellä Kaikki edellä mainitut vuoden 1998 julkaisut sekä muut Tempus-asiakirjat ovat saatavilla Euroopan koulutussäätiön Internet-sivuilla osoitteessa: http://www.etf.eu.int/ Tempus Phare -ohjelma >TAULUKON PAIKKA> Tempus Tacis -ohjelma >TAULUKON PAIKKA> Tempus Phare -ohjelman YE-hankkeiden jakauma jäsenvaltioittain vuosina 1998-1999 >TAULUKON PAIKKA> (*) Tämän sarakkeen luvut ilmaisevat niiden hankkeiden prosentuaalisen osuuden, joihin kyseinen maa on osallistunut (näin hankkeiden määrä lisääntyy yli sata prosenttia, sillä kuhunkin hankkeeseen on osallistunut vähintään kaksi EU:n jäsenvaltiota). Tempus Phare -ohjelman YE-hankkeiden ja SH:iden jakauma jäsenvaltioittain vuosina 1998-1998 >TAULUKON PAIKKA> (*) Tämän sarakkeen luvut ilmaisevat niiden hankkeiden prosentuaalisen osuuden, joihin kyseinen maa on osallistunut (näin hankkeiden määrä lisääntyy yli sata prosenttia, sillä kuhunkin hankkeeseen on osallistunut vähintään kaksi EU:n jäsenvaltiota). Vuosina 1998-1999 käynnistetyt Tempus Phare -ohjelman YE-hankkeet aihealoittain >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> Vuosina 1998-1999 käynnistetyt Tempus Tacis -ohjelman YE-hankkeet aihealoittain >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> Vuosina 1998-1999 käynnistetyt Tempus Tacis -ohjelman SH:t aihealoittain >TAULUKON PAIKKA> >TAULUKON PAIKKA> Albania [7] [7] Taulukosta puuttuvat tiedot sellaisten hankkeiden henkilökohtaisista liikkuvuusapurahoista, jotka toteutettiin Slovenian vielä ollessa osa Jugoslaviaa eli ennen vuonna 1992 tapahtunutta itsenäistymistä. Taulukkoon merkityistä YE-hankkeista 24 oli alunperin Jugoslavian hankkeita, jotka muuttuivat Slovenian hankkeiksi mainittuna vuonna. >TAULUKON PAIKKA> Uusien YE-hankkeiden kattamat aihealueet vuosina 1998-1999 * Yhteiskuntatieteet // 33,3 % * Luonnontieteet ja tekniikka // 16,7 % * Korkeakoulujen johtaminen // 50 % Bulgaria >TAULUKON PAIKKA> Uusien YE-hankkeiden kattamat aihealueet vuosina 1998-1999 * Luonnontieteet ja matematiikka // 5 % * Luonnontieteet ja tekniikka // 15 % * Kielet // 10 % * Oppilaitosten kehittäminen // 40 % * Korkeakoulujen johtaminen // 30 % Bosnia ja Hertsegovina >TAULUKON PAIKKA> Uusien YE-hankkeiden kattamat aihealueet vuosina 1998-1999 * Humanistiset tieteet // 14,3 % * Johtaminen ja liiketoiminta // 14,3 % * Luonnontieteet ja tekniikka // 57,1 % * Kielet // 14,3 % Tsekkoslovakia [8] [8] Ainoastaan vuodet 1990-1992, ennen Tsekin ja Slovakian tasavaltojen itsenäistymistä. // Tempus I // // 1990-1992 1. Talousarvio: // Tempus-kokonaistalousarvio (milj. ecua) // 34,96 Kansallinen viiteohjelma // 27,70 Aluerahastot // 7,26 Muut Phare-lähteet // // 2. Hankkeet: // Tuetut YE-hankkeet, // 145 joista uusia // // Tuettujen JEN:ien määrä // - // Uudet ST-hankkeet vuosittain // 53 // Myönnetyt henkilökohtaiset liikkuvuusapurahat // 1 008 Tsekkoslovakiasta // 785 Tsekkoslovakiaan // 223 Tsekin tasavalta [9] [9] Vuosien 1990-1992 tiedot löytyvät Tsekkoslovakian maakohtaisista tiedoista. >TAULUKON PAIKKA> Uusien YE-hankkeiden kattamat aihealueet vuosina 1998-1999 * Yhteiskuntatieteet // 9,1 % * Johtaminen ja liiketoiminta // 9,1 % * Oppilaitosten kehittäminen // 63,6 % * Korkeakoulujen johtaminen // 18,2 % Viro >TAULUKON PAIKKA> Uusien YE-hankkeiden kattamat aihealueet vuosina 1998-1999 * Oppilaitosten kehittäminen // 40 % * Korkeakoulujen johtaminen // 60 % Entinen Jugoslavian Tasavalta Makedonia >TAULUKON PAIKKA> Uusien YE-hankkeiden kattamat aihealueet vuosina 1998-1999 * Yhteiskuntatieteet // 16,7 % * Johtaminen ja liiketoiminta // 16,7 % * Luonnontieteet ja matematiikka // 16,7 % * Luonnontieteet ja tekniikka // 8,3 % * Taide ja muotoilu // 8,3 % * Korkeakoulujen johtaminen // 25 % * Muut // 8,3 % Unkari >TAULUKON PAIKKA> Uusien YE-hankkeiden kattamat aihealueet vuosina 1998-1999 * Humanistiset tieteet // 4,55 % * Johtaminen ja liiketoiminta // 4,55 % * Oppilaitosten kehittäminen // 63,6 % * Korkeakoulujen johtaminen // 27,3 % Latvia >TAULUKON PAIKKA> Uusien YE-hankkeiden kattamat aihealueet vuosina 1998-1999 * Luonnontieteet ja tekniikka // 33,3 % * Oppilaitosten kehittäminen // 33,3 % * Korkeakoulujen johtaminen // 33,3 % Liettua >TAULUKON PAIKKA> Uusien YE-hankkeiden kattamat aihealueet vuosina 1998-1999 * Luonnontieteet ja tekniikka // 40 % * Oppilaitosten kehittäminen // 20 % * Korkeakoulujen johtaminen // 20 % * Muut // 20 % Puola >TAULUKON PAIKKA> Uusien YE-hankkeiden kattamat aihealueet vuosina 1998-1999 * Yhteiskuntatieteet // 15 % * Luonnontieteet ja tekniikka // 5 % * Oppilaitosten kehittäminen // 32,5 % * Korkeakoulujen johtaminen // 47,5 % Romania >TAULUKON PAIKKA> Uusien YE-hankkeiden kattamat aihealueet vuosina 1998-1999 * Luonnontieteet ja tekniikka // 17,4 % * Kielet // 4,4 % * Oppilaitosten kehittäminen // 30,4 % * Korkeakoulujen johtaminen // 34,8 % * Muut // 13 % Slovakian tasavalta [10] [10] Vuosien 1990-1992 tiedot löytyvät Tsekkoslovakian maakohtaisista tiedoista. >TAULUKON PAIKKA> Uusien YE-hankkeiden kattamat aihealueet vuosina 1998-1999 * Oppilaitosten kehittäminen // 50 % * Korkeakoulujen johtaminen // 37,5 % * Muut // 12,5 % Slovenia [11] [11] Taulukosta puuttuvat tiedot sellaisten hankkeiden henkilökohtaisista liikkuvuusapurahoista, jotka toteutettiin Slovenian vielä ollessa osa Jugoslaviaa eli ennen vuonna 1992 tapahtunutta itsenäistymistä. Taulukkoon merkityistä YE-hankkeista 24 oli alunperin Jugoslavian hankkeita, jotka muuttuivat Slovenian hankkeiksi mainittuna vuonna. >TAULUKON PAIKKA> Uusien YE-hankkeiden kattamat aihealueet vuosina 1998-1999 * Johtaminen ja liiketoiminta // 20 % * Luonnontieteet ja tekniikka // 20 % * Oppilaitosten kehittäminen // 20 % * Korkeakoulujen johtaminen // 40 % Armenia >TAULUKON PAIKKA> (1) Kaksivuotinen avustus (vuodet 1996 ja 1997). (2) Kaksivuotinen avustus (vuodet 1998 ja 1999). (3) Esi-YE-hankkeet lakkautettiin vuonna 1997. Uusien YE-hankkeiden ja SH:iden kattamat aihealueet vuonna 1998 * Taloustiede // 33,33 % * Korkeakoulujen johtaminen // 33,33 % * Sovellettu taloustiede // 33,33 % Azerbaid(an >TAULUKON PAIKKA> (1) Kaksivuotinen avustus (vuodet 1996 ja 1997). (2) Kaksivuotinen avustus (1998 ja 1999). (3) Esi-YE-hankkeet lakkautettiin vuonna 1997. (4) Kaksivuotinen rahoitus myönnettiin kokonaisuudessaan vuonna 1996. Uusien YE-hankkeiden ja SH:iden kattamat aihealueet vuonna 1998 * Korkeakoulujen johtaminen // 66,67 % * Ympäristötieteet // 33,33 % Valko-Venäjä >TAULUKON PAIKKA> (1) Kaksivuotinen avustus (vuodet 1996 ja 1997). (2) Kaksivuotinen avustus (vuodet 1998 ja 1999). (3) Esi-YE-hankkeet lakkautettiin vuonna 1997. (4) Kaksi hanketta valittiin, mutta ne käynnistettiin vasta vuonna 1998. Uusien YE-hankkeiden ja SH:iden kattamat aihealueet vuonna 1998 * Oikeustiede // 33,33 % * Taloustiede // 33,33 % * Eurooppa-opinnot ja kansainväliset suhteet // 33,33 % Georgia >TAULUKON PAIKKA> (1) Kaksivuotinen avustus (vuodet 1996 ja 1997). (2) Kaksivuotinen avustus (vuodet 1998 ja 1999). (3) Esi-YE-hankkeet lakkautettiin vuonna 1997. (4) Kaksivuotinen rahoitus myönnettiin kokonaisuudessaan vuonna 1996. Uusien YE-hankkeiden ja SH:iden kattamat aihealueet vuonna 1998 * Psykologia ja käyttäytymistieteet // 20 % * Korkeakoulujen johtaminen // 60 % * Kasvatus ja opettajankoulutus // 20 % Kazakstan >TAULUKON PAIKKA> (1) Kaksivuotinen avustus (vuodet 1996 ja 1997). (2) Hankkeet käynnistettiin vuonna 1997. (3) Esi-YE-hankkeet lakkautettiin vuonna 1997. (4) Suljettu ehdotuspyyntö, talousarvio vuosien 1996-1997 avustuksista. (5) Hanke-ehdotukset jätettiin vuonna 1996, mutta hankkeet käynnistettiin vuoden 1997 lopulla. Uusien YE-hankkeiden ja SH:iden kattamat aihealueet vuonna 1998 * Korkeakoulujen johtaminen // 50 % * Ympäristötieteet // 50 % Kirgisia >TAULUKON PAIKKA> (1) Kaksivuotinen avustus (vuodet 1996 ja 1997). (2) Hankkeet käynnistettiin vuonna 1997. (3) Esi-YE-hankkeet lakkautettiin vuonna 1997. (4) Suljettu ehdotuspyyntö, talousarvio vuosien 1996-1997 avustuksista. (5) Hanke-ehdotus jätettiin vuonna 1996, mutta hanke käynnistettiin vuoden 1997 lopulla. Uusien YE-hankkeiden ja SH:iden kattamat aihealueet vuonna 1998 * Taloustiede // 100 % Moldova >TAULUKON PAIKKA> (1) Kaksivuotinen avustus (vuodet 1996 ja 1997). (2) Esi-YE-hankkeet lakkautettiin vuonna 1997. (3) Hankkeet käynnistettiin vuonna 1997. (4) Kaksivuotinen avustus myönnettiin kokonaisuudessaan vuonna 1996. (5) Hanke-ehdotukset jätettiin vuonna 1996 mutta hankkeet käynnistettiin vuoden 1997 lopulla. Vuonna 1998 käynnissä olevien YE-hankkeiden kattamat aihealueet * Taloustiede // 50 % * Korkeakoulujen johtaminen // 50 % Mongolia >TAULUKON PAIKKA> (1) Kaksivuotinen avustus (vuodet 1996 ja 1997). (2) Kaksivuotinen avustus (vuodet 1998 ja 1999). (3) Esi-YE-hankkeet lakkautettiin vuonna 1997. Uusien YE-hankkeiden ja SH:iden kattamat aihealueet vuonna 1998 * Korkeakoulujen johtaminen // 25 % * Sovellettu taloustiede // 25 % * Maatalous- ja elintarviketiede // 25 % * Kasvatus ja opettajankoulutus // 25 % Venäjä >TAULUKON PAIKKA> (1) Esi-YE-hankkeet lakkautettiin vuonna 1997. Uusien YE-hankkeiden ja SH:iden kattamat aihealueet vuonna 1998 * Historia // 3,13 % * Oikeustiede // 12,5 % * Taloustiede // 28,13 % * Korkeakoulujen johtaminen // 34,38 % * Sovellettu taloustiede // 3,13 % * Lääketiede // 6,25 % * Suunnittelu ja tekniikka // 3,13 % * Ympäristötieteet // 9,38 % Turkmenistan >TAULUKON PAIKKA> (1) Kaksivuotinen avustus (vuodet 1996 ja 1997). (2) Hankkeet käynnistettiin vuonna 1997. (3) Esi-YE-hankkeet lakkautettiin vuonna 1997. (4) Suljettu ehdotuspyyntö, talousarvio vuosien 1996-1997 avustuksista. Uusien YE-hankkeiden ja SH:iden kattamat aihealueet vuonna 1998 * Sovellettu taloustiede // 33,33 % * Matkailu ja vapaa-aika // 33,33 % * Ympäristötieteet // 33,33 % Ukraina >TAULUKON PAIKKA> (1) Esi-YE-hankkeet lakkautettiin vuonna 1997. Uusien YE-hankkeiden ja SH:iden kattamat aihealueet vuonna 1998 * Oikeustiede // 18,18 % * Yhteiskuntatieteet // 18,18 % * Taloustiede // 9,09 % * Eurooppa-opinnot ja kansainväliset suhteet // 9,09 % * Korkeakoulujen johtaminen // 18,18 % * Ympäristötieteet // 18,18 % * Euroopan nykykielet // 9,09 % Uzbekistan >TAULUKON PAIKKA> (1) Kaksivuotinen avustus (vuodet 1996 ja 1997). (2) Kaksivuotinen avustus (vuodet 1998 ja 1999). (3) Esi-YE-hankkeet lakkautettiin vuonna 1997. Uusien YE-hankkeiden ja SH:iden kattamat aihealueet vuonna 1998 * Korkeakoulujen johtaminen // 50 % * Suunnittelu ja tekniikka // 25 % * Kasvatus ja opettajankoulutus // 25 % Tässä liitteessä luetellut Tempus-hankkeet edustavat Tempus-ohjelman määrällistä ja laadullista vaikutusta kumppanuusmaissa. Kuvaukset laadittiin vuosina 1998-1999. Tempus Phare -ohjelma YE-hanke 9532 - 95 (Bulgaria) Hanketiedot: Nimi: BULGAMIN Tavoite: Kulttuurienvälistä vuoropuhelua koskevan ohjelman uudelleenjärjestely sekä geopolitiikan ja etnisyyden ohjelman kehittäminen korkea-asteen jatkotutkinnon erikoistumisohjelmina Sofian yliopistossa. Tieteidenvälisten kurssien kehittäminen korkeakouluopiskelijoille ja jatko-opiskelijoille Shoumenin "Konstantin Preslavski" -korkeakoulun kansainvälisten suhteiden keskuksessa sekä jatkokoulutuskurssien kehittäminen valtion virkamiehille ja vähemmistöryhmien järjestöjen edustajille Sofian yliopiston vähemmistöopintojen ja kansainvälisten suhteiden keskuksessa. Kumppanit: * Sofia University 'St. Kliment Ohridski', Sofia, BG (koordinoiva oppilaitos) * Universiteit van Amsterdam, Amsterdam, NL (sopimuksen tehnyt oppilaitos) * International Centre for Minorities Studies and Intercultural Relations, Sofia, BG * Konstantin Preslavski University of Shoumen, Shoumen, BG * Università degli Studi di Bologna, Bologna, I * Ecole Normale Supérieure de Fontenay aux Roses, Fontenay-aux-Roses, F Hankkeeseen osallistuvat maat: * Bulgaria * Alankomaat * Italia * Ranska Kesto: 3 vuotta (1.9.1995-31.08.1998) Hankekuvaus: Laadullinen vaikutus: Tulokset: Kulttuurienvälisen ohjelman suunniteltuja tieteidenvälisiä kursseja on kehitetty, ja jotkin niistä pidetään ranskaksi tai englanniksi. Opiskelijat ovat opiskelleet Euroopan unionin jäsenvaltioissa, ja he ovat nyt valmiita pitämään kursseja itse. Sofian yliopistoon on perustettu tietokoneverkko, jota käytetään opetuksessa. Innovatiiviset seikat: Vähemmistöjen mukaan ottaminen. Bulgarian opetushenkilökunta on pitänyt luentoja Pariisissa ja Bolognassa. Joitakin kursseja suunnitellaan pidettäväksi muilla kielillä. Opiskelijoiden liikkuvuus on myötävaikuttanut opetusmateriaalin kehittämiseen (käännökset ja EU:n standardeihin mukautuminen). Määrällinen vaikutus: Tunnetuksi tekeminen: Bulgariassa on järjestetty joitakin asiantuntijoiden välisiä keskusteluja (muun muassa Smolianin aluekehitysviraston ja Sofian aluesuunnittelukeskuksen asiantuntijat). Tiedottaminen: Opetusmateriaali. YE-hanke 11503-96 (Puola) Hanketiedot: Nimi: Puolan yliopistojen akateemisten opintosuoritusten ja arvosanojen siirto Tavoite: Opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmän perustaminen hankkeen 22 kumppanuuskorkeakoulun välille. Järjestelmä perustuu Eurooppalaiseen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmään (ECTS), ja se otetaan käyttöön useimmissa Wroclawin teknisen korkeakoulun tiedekunnissa kolmannen hankevuoden alussa. Kumppanit: * Technical University of Wroclaw, PL (koordinoiva ja sopimuksen tehnyt oppilaitos) * Universidad de Granada, E * Vrije Universiteit Amsterdam, NL * Technische Universiteit Delft, NL * Katholieke Hogeschool Kempen Geel, B * Karel de Grote-Hogeschool - Katholieke Hogeschool Antwerpen, B * Horsens Tekniske Skole, DK * Københavns Universitet, DK * Université des Sciences et Technologies de Lille I, F * Ecole Nationale Supérieure des Mines de Nancy, F * Oulun yliopisto, FIN * Fachhochschule Wiesbaden, D * Technische Universität München, D * National University of Ireland, Galway, IRL * University of Bristol, UK * Kingston University, UK * University of Greenwich, UK * Nottingham Trent University, UK * University of Humberside, Grimsby, UK * Staffordshire University, Stoke-on-Trent, UK * University of Paisley, UK * Glasgow Caledonian University, UK * University of Glamorgan, UK Hankkeeseen osallistuvat maat: * Puola * Espanja * Alankomaat * Belgia * Tanska * Ranska * Suomi * Saksa * Irlanti * Yhdistynyt kuningaskunta Kesto: 3 vuotta (1.9.1996-31.08.1999) Hankekuvaus: Laadullinen vaikutus: Hanketta toteutetaan kolmatta vuotta. Kahden ensimmäisen vuoden aikana kehitetty opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä otetaan nyt käyttöön ensimmäistä kertaa. Useita kursseja on kansainvälistetty, ja ne voidaan pitää nyt englannin tai saksan kielellä. Kurssit kuuluvat opinto-ohjelmiin, ja ne vastaavat täysin muissa Euroopan unionin korkeakouluissa pidettyjä kursseja. ECTS-järjestelmään perustuva yhdenmukainen opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä kehitettiin, ja sitä sovelletaan kaikkiin Wroclawin teknisen korkeakoulun tiedekuntien aineisiin ja kursseihin. Järjestelmä hyväksytään korkeakoulutasolla, sillä se on tarkoitus ulottaa koskemaan myös muita Puolan teknisiä korkeakouluja. Uusi opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmä mahdollistaa opiskelijavaihdon Wroclawin teknisen korkeakoulun eri tiedekuntien välillä sekä kansainvälisesti 22 hankekumppanin välillä. Hankkeen johtamista koskeva päätöksenteko tapahtuu Wroclawissa. Joka vuosi järjestetään kumppanien yleiskokous, jossa kumppanien toiveet otetaan huomioon ja pyritään täyttämään. Määrälliset vaikutukset: Jotta hankkeen laajuudesta saataisiin tietoja, 72 kumppanuuskorkeakoulujen opiskelijaa sai hankestipendin, jonka avulla he osallistuivat kumppanuuskorkeakoulujen järjestämille kursseille toisena hankevuonna (1997-1998). Kolmantena vuonna opiskelijavaihtoon osallistuvia opiskelijoita uskotaan olevan entistä enemmän. Tiedottaminen: Hanketta ja Wroclawin teknistä korkeakoulua koskevaa tiedotusmateriaalia on laadittu ja kustakin tiedekunnasta on tehty tietopaketin lopullinen versio. Opintosuorituksia ja arvosanoja koskeva julkaisu on myös saatavilla. Lisäksi Wroclawin teknisen korkeakoulun Internet-sivuilla on paljon tietoa hankkeesta. YE-hanke 11144-96 (Viro, Latvia, Liettua) Hanketiedot: Nimi: Neljän Baltian maan teknisen korkeakoulun opetusohjelmien kansainvälistäminen Tavoite: Oman teknisen tutkinnon luominen/uudelleenjärjestely ja kansainvälistäminen kussakin neljässä Baltian maan korkeakoulussa (kemiantekniikka Tallinnassa, energiatekniikka Riiassa, sähkömekaniikka Kaunasissa ja rakennustekniikka Vilnassa). Puolet kursseista pidetään muilla kielillä, jotta opintosuoritusten ja arvosanojen siirtojärjestelmää voidaan soveltaa Euroopan unionin ja Baltian maiden oppilaitosten välillä Sokrates-ohjelman itälaajentumista varten. Kieltenopetusyksikön ja kansainvälisten suhteiden yksikön perustaminen kaikkiin korkeakouluihin. Kumppanit: * Tallinn Technical University, Tallinna, EE * Riga Technical University, Riika, LV * Kaunas University of Technology, Kaunas, LT * Vilnius Gediminas Technical University, Vilna, LT * Dublin Institute of Technology, Dublin, IRL * Helsingin teknillinen korkeakoulu, FIN * Odense Tekniske Skole, Odense, DK * Fachhochschule Kiel, Kiel, D * IUT de Béthune, F (koordinoiva ja sopimuksen tehnyt oppilaitos) * Royal Institute of Technology, Tukholma, S Hankkeeseen osallistuvat maat: * Viro * Latvia * Liettua * Irlanti * Suomi * Tanska * Saksa * Ruotsi Kesto: 3 vuotta (1.9.1996-31.08.1999) Hankekuvaus: Laadullinen vaikutus: Tulokset: Vilnan tekninen korkeakoulu tarjoaa rakennustekniikantutkintoa englannin kielellä. Toisen opintovuoden kursseista jotkin pidetään myös ranskaksi. Lukukaudesta 1998-1999 lähtien myös muiden tiedekuntien opiskelijat voivat valita kursseja opintokokonaisuudesta. Vuonna 1998-1999 englanninkieliseen opintokokonaisuuteen ilmoittautui 20 opiskelijaa ja ranskankieliseen 10 opiskelijaa. Kaunasin tekninen korkeakoulu tarjoaa englannin-, ranskan-, saksan- ja venäjänkielistä sähkömekaniikan tutkintoa. Riiassa kehitetään englanninkielistä energiatekniikan tutkintoa. Tarkoituksena on pitää 40:stä opetussuunnitelman kurssista vähintään 20 kurssia englanniksi. Koska ensimmäisen vuoden kurssit koostuvat perusopinnoista, englanninkielisille kursseille voivat osallistua kaikki opiskelijat. Tallinnassa on kehitetty kemian- ja ympäristötekniikan opintosuunnitelma, jossa 58 aineesta 31:tä opetetaan englanniksi. Kaikissa neljässä korkeakoulussa on nyt kielikeskukset, joihin mahtuu 12 opiskelijaa. Kaikissa korkeakouluissa opetetaan erityisalojen englantia. Innovatiiviset seikat: Työmarkkinoilla on suuri kysyntä opiskelijoista, jotka ovat suorittaneet tutkinnon vieraalla kielellä. Opintosuoritusten ja arvosanojen siirroista on tehty kussakin osallistuvassa korkeakoulussa vertailutaulukot. Opiskelijoiden liikkuvuus järjestetään Sokrates-Erasmus-mallin mukaisesti. Baltian maiden korkeakoulujen opintosuorituksia ja arvosanoja vertailevia taulukoita on laadittu, ja niissä on otettu ennakolta huomioon ECTS-järjestelmän soveltaminen Tallinnan, Riian, Vilnan ja Kaunasin korkeakouluissa. Yhteistyön edut: Neljän korkeakoulun välinen yhteistyö perustuu Baltian teknisten korkeakoulujen väliseen yhteistyöverkkoon. Tässä hankkeessa opetusmateriaalin ja opinto-ohjelmien vaihdolla ennakoidaan yhteistyötä opinto-ohjelmiin liittyvillä aihealoilla. Näin laajennetaan aktiivista yhteistyötä. Kukin korkeakoulu on edustettuna omalla alallaan, jolla se on erityisen pätevä, ja tähän perustuu keskinäinen kiinnostus alojen väliseen yhteistyöhön. Määrälliset vaikutukset - Tunnetuksi tekeminen: Yksi tunnetuksi tekemisen tavoitteista on lisätä vierailla kielillä pidettyjen kurssien kannatusta. Osallistuvissa Liettuan ja Latvian korkeakouluissa toimivat tunnetuksi tekemisestä vastaavat komiteat, jotka ovat rehtorin nimittämiä. Vilnan tekninen korkeakoulu on antanut käytettäväksi 12 500 Yhdysvaltain dollaria jatko-opetuksen kehittämiseksi vierailla kielillä. Kaunasin teknisessä korkeakoulussa 60 jatko-opiskelijaa on palkattu opettamaan kansainvälisten opintojen keskukseen. Korkeakoulu etsii myös aktiivisesti maasta muuttaneita liettualaisia, joita se kannustaa palaamaan takaisin kotimaahansa palkkaamalla heitä erityisesti vierailla kielillä pidettävien kurssien opettajiksi. Tiedottaminen: Tiedotuslehtistä julkaistaan ja Kaunasin teknisen korkeakoulun kotisivuille on sisällytetty täydellinen opetusohjelma ja kurssikuvaukset viidellä kielellä. Tempus Tacis -ohjelma YE-hanke 10028 - 95 (Kazakstan) Hanketiedot: Nimi: KAZTOUR Tavoite: Almatyssa sijaitsevan Kazakstanin valtion vieraiden kielten yliopiston kansainvälisten suhteiden tiedekunnan kansainvälisen matkailun opetussuunnitelman uudelleenjärjestely tieteidenväliseksi kansainvälisen matkailuhallinnon opetussuunnitelmaksi perustutkintoa ja jatkotutkintoa suorittaville opiskelijoille. Kumppanit: * Kazakh State University of World Languages, Almaty, KAZ * Vrije Universiteit Brussels, B (koordinoiva ja sopimuksen tekevä korkeakoulu) * Universidad de las Islas Baleares, Palma de Mallorca, E Hankkeeseen osallistuvat maat: * Kazakstan * Belgia * Espanja Kesto: 01.09.1995-31.08.1998 Hankekuvaus: Tavoitteet: * Nykyisten kurssien nykyaikaistaminen ja uusien kansainväliset vaatimukset täyttävien matkailualan kurssien käynnistäminen * Monitasoisen koulutusjärjestelmän käyttöönotto (kandidaatin ja maisterin tutkinnot) * Uusien opetusmenetelmien ja tietojenkäsittelytekniikan käyttöönotto * Matkailualan asiantuntijoiden koulutus mikro- ja makrotasolla * Yhteistyön aloittaminen muiden oppilaitosten ja viranomaisten välillä Kazakstanissa ja ulkomailla Laadulliset vaikutukset: Tulokset: * Luotiin 18 uutta kurssia, joilla opiskellaan matkailun maantiedettä, matkailun perusteita, matkailulakia, yritysdynamiikan perusteita, kirjanpidon perusteita, liiketoimintataitoja, matkailijoiden käyttäytymistä, yleistä taloustiedettä, liiketoiminnan tutkimusta ja metodologiaa, yrityshankkeita, johtamisen perusteita, markkinoinnin periaatteita, liiketoimintamatematiikkaa tai liikeoikeuden lupakäytäntöjä. Kursseihin sisältyy myös vieraiden kielten opetusta ja tietotekniikan soveltamista matkailualalla. * Opetussuunnitelmaan kuuluu nyt kuusi peruskurssia ja seitsemän pakollista kurssia ensimmäisenä vuonna ja kuusi peruskurssia ja yhdeksän pakollista kurssia toisena vuonna. * Uudessa opetussuunnitelmassa on otettu käyttöön tietotekniikkasovelluksia, jotka liittyvät matkailuun. * Kursseja arvioidaan uudella tavalla opintokokonaisuuksittain. * Käyttöön on otettu maan uuden korkea-asteen koulutusta koskevan lain mukainen monitasoinen koulutusjärjestelmä, johon kuuluvat neljässä vuodessa suoritettava kandidaatin tutkintoa vastaava tutkinto ja sen jälkeen kahdessa vuodessa suoritettava maisterin tutkintoa vastaava tutkinto. * Kazakstaniin on perustettu valtion vieraiden kielten opetuskeskus, joka on voittoa tavoittelematon keskus. Keskus tarjoaa ajanmukaista matkailukoulutusta yrityksille ja opiskelijoille vierailla kielillä (markkinointi, matkailu, mainostaminen) Innovatiiviset seikat: * Joidenkin uusien kurssien kouluttajina toimivat matkailuministeriön edustajat Kasuwlin pysyvän opetushenkilökunnan ohella, mikä lisää uusien kurssien käytännönläheisyyttä. * Nykyisten ja uusien kurssien sisällyttäminen opintokokonaisuuksiin, ja niihin liittyvän arviointijärjestelmän käyttöönotto. Yhteistyön edut: * Opetusministeriö tuki hanketta ja kehotti Kazakstanin matkailualan kursseista vastaavia eri oppilaitoksia tiiviiseen yhteistyöhön. * Kazakstanin koordinoivan korkeakoulun rehtori on merkittävä henkilö, ja hän on onnistunut säilyttämään Euroopan unionin ja Kazakstanin kumppanuuskorkeakoulujen väliset yhteydet ja vahvistamaan niitä koko hankkeen ajan. Määrälliset vaikutukset: Tunnetuksi tekeminen: * Hankkeeseen osallistui kolme muuta paikallista korkeakoulua, The Kazakh International University, the Almaty State University ja the Academy of Management, sekä matkailuministeriö. Nämä kolme oppilaitosta osallistuivat matkailualan koulutustoimiin osana hanketta. * Uusi Kazakstanin valtion vieraiden kielten opetuskeskus antaa tietoja matkailusta ja siihen liittyvästä koulutuksesta yli 19 alueella Kazakstanissa. YE-hanke 10216-96 (Venäjän federaatio) Hanketiedot: Nimi: Permin instituutin erityisopettajien koulutus Tavoite: Kehittää Permin pedagogisen instituutin valmiuksia tarjota erityisopettajien koulutusta alueella. Kumppanit: * Perm State Pedagogical Institute, RF * University of Oxford, UK (koordinoiva ja sopimuksen tehnyt korkeakoulu) * Universiteit van Amsterdam, NL Hankkeeseen osallistuvat maat: * Venäjän federaatio * Yhdistynyt kuningaskunta * Alankomaat Kesto: 3 vuotta (1.1.1997-31.12.1999) Hankekuvaus: Laadullinen vaikutus: Tulokset: * Analyysi tarvittavista palveluista ja Permin instituutin mahdollisuuksista vastata opetusohjelmien kehittämisen, koulutuksen ja uudelleenjärjestelyn haasteisiin on saatu päätökseen. * Kokeilukoulut on valittu, ja ne tarjoavat todennäköisesti erinomaisen esimerkin muille kouluille. Kukin koulu edustaa paikallisia tarpeita, ja kussakin niistä noudatetaan eri lähestymistapaa erityisopetukseen. * Koulutettiin 12 tiedekuntien välisen luennoitsijan ja 30 opettajan joukko. Kursseja ja seminaareja pidettiin aiheista vammaisten opetus, puheterapeuttien koulutus, puheterapeutit, ryhtivirheiden ja lattajalkaisuuden korjaaminen ja erityisopetusta tarvitsevien lasten monitahoinen sopeuttaminen yhteiskuntaan. * Uusi erityisopetuksen tiedekunta toimii uudelleenjärjestetyssä Permin instituutissa. Permin instituutin jatkokoulutusinstituutti tekee yhteistyötä kunnallis- ja aluehallinnon kanssa työpaikalla tapahtuvan opettajankoulutuksen tarjoamisessa. Koulutuksen rahoittaa paikallishallinto. * Uusi hyvin varustettu kehittämiskeskus aktiivisine verkkoineen. * Ajanmukaistettu valikoima erityisopetusohjelmia, joita on toteutettu ja jotka on arvioitu hyviksi. Korkea-asteen koulutuksen jatko-opintotutkinto on Venäjän vaatimusten mukainen, jotta siihen saadaan federaation lupa ja valtuutus. Innovatiiviset seikat: * Hankkeessa uudistetaan merkittävästi lähestymistapaa, johon erityisopetusta tarvitsevien lasten kohtelu perustuu. Tämä on merkittävä siirtyminen lääketieteellisestä eristävästä lähestymistavasta opettajankoulutukseen ja opetuksen tarjontaan sekä psykologiseen ja pedagogiseen sopeuttamislähestymistapaan. Menetelmä perustuu Euroopan unionin perinteisiin, ja se kehitettiin hanketta edeltävien akateemisten vaihtojen aikana. Näin varmistettiin yhteisymmärrys ja hyvät suhteet jo hankkeen alkuvaiheessa. Yhteistyön edut: * Yhteinen hallintoryhmä ja laajoja työryhmiä, joissa ovat edustettuina Permin instituutti, kunnalliset ja alueelliset koulutusjärjestöt sekä vapaaehtoisjärjestöt. Määrälliset vaikutukset: Tunnetuksi tekeminen: * Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä kunnallishallinnon kanssa, joka on rahoittanut 22 opettajan uudelleenkoulutuksen erityisopettajaksi yhdeksän kuukauden tehokurssilla ja joka aikoo rahoittaa toimintaa tulevaisuudessakin. Lisäksi hankkeessa toimitaan yhteistyössä alueellisten koulutus- ja sosiaalipalvelujen, koulujen ja vapaaehtoisjärjestöjen kanssa. Suppea hanke SH-20096-98 (Ukraina) Hanketiedot: Nimi: Sosiaalityön ja sosiaalipolitiikan levittäminen Ukrainassa Tavoite: Luoda kansallisia koulutusohjelmia sosiaalityön ja sosiaalipolitiikan opettajille ja tutkijoille ja käyttää etäopetusta koulutusvälineenä. Kumppanit: * National University, "Kiev Mohyla Academy" Kiova, UKR * Anglia Polytechnic University, UK (koordinoiva ja sopimuksen tekevä korkeakoulu) * Universidaded do Porto, P Hankkeeseen osallistuvat maat: * Ukraina * Yhdistynyt kuningaskunta * Portugali Kesto: 3 vuotta (1.1.1997-31.12.1999) Hankekuvaus: Kokonaistavoite: Levittää tietoa sosiaalityöstä ja sosiaalipolitiikasta Ukrainassa hyödyntämällä edellisen T_YE 8562-94 -hankkeen onnistuneesta toteuttamisesta saatuja kokemuksia. Luoda muun muassa sosiaalityön maisterin tutkinto ja sosiaalityön todistus. Laadullinen ja määrällinen vaikutus: * Opettajien koulutus (opettajat ja tutkijat) ukrainalaisten opettajien pysyvän verkon luomiseksi * Vuoden kestävän opettajien sosiaalityön kurssin luominen * Vuoden kestävän tutkijoiden sosiaalityön kurssin luominen * Kolmepäiväisen sosiaalityötä koskevan koulutuksen suunnittelijoiden konferenssin järjestäminen Ukrainassa * Toisen toteuttamisvuoden lopulla kansallinen konferenssi sosiaalityön ja sosiaalipolitiikan levittämiseksi * Etäopetukseen soveltuvien harjoituskirjojen laatiminen ja julkaisu myös Internetissä * Hanketietojen säännöllinen levittäminen alueille (Kiova/Chenigiv, Dnipropetrovsk) * Sosiaalityötietojen kansallisesta levityksestä vastaavan opetusmateriaalikeskuksen luominen Innovatiiviset seikat: * Kumppanuusmaa Ukraina on osallistunut Tacis-ohjelmasta rahoitettujen sosiaalityöhankkeiden tietokannan luomiseen. * Etäopetukseen soveltuvat harjoituskirjat ovat saatavilla Internetissä. Yhteistyön edut: * SH-hankekumppanit ovat samat kuin toteutetussa T-YE 8562 -hankkeessa. Oppilaitosten yhteenliittymän kumppanuus on vakaata ja tuottoisaa. Euroopan unionin kumppaneilla on huomattavaa kokemusta alalta ja kattavaa tietoa Ukrainan tarpeista aiemman yhteistyön perusteella. * Tuloksena T-YE 8562 -hankkeesta Kiovan Mohyla-akatemiaan luotiin sosiaalityön ja sosiaalipolitiikan tiedekunta. * Sosiaaliturvaministeriö tukee hanketta aktiivisesti ja on toteuttanut tarvittavat toimet sosiaalipolitiikan lehtoraatin perustamiseksi Kiovan akatemiaan.