51999DC0661

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLE ERÄIDEN KAAKKOIS-EUROOPAN MAIDEN VAKAUTUS- JA ASSOSIAATIOPROSESSIIN ANNETTAVASTA YHTEISÖN AVUSTA CARA-OHJELMA ASSOSIAATIOTA JA JÄLLEENRAKENNUSTA KOSKEVAT YHTEISÖN TUKITOIMET - Albanialle, Bosnialle ja Hertsegovinalle, Kroatialle, entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle ja Jugoslavian liittotasavallalle osana tulevaa CARA-ohjelmaa annettavaa apua koskevat suuntaviivat ja yksityiskohtaiset säännöt 2000-2006

KOMISSION TIEDONANTO NEUVOSTOLLE JA EUROOPAN PARLAMENTILLECOMMUNICATION DE LA COMMISSION AU CONSEIL ET AU PARLEMENT EUROPEEN

ERÄIDEN KAAKKOIS-EUROOPAN MAIDEN VAKAUTUS- JA ASSOSIAATIOPROSESSIIN ANNETTAVASTA YHTEISÖN AVUSTA CARA-OHJELMA ASSOSIAATIOTA JA JÄLLEENRAKENNUSTA KOSKEVAT YHTEISÖN TUKITOIMET Albanialle, Bosnialle ja Hertsegovinalle, Kroatialle, entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle ja Jugoslavian liittotasavallalle osana tulevaa CARA-ohjelmaa annettavaa apua koskevat suuntaviivat ja yksityiskohtaiset säännöt 2000-2006

1. JOHDANTO

Tämän tiedonannon tarkoituksena on määritellä suuntaviivat ja periaatteet, joita sovelletaan alueen maille eli Albanialle, Bosnialle ja Hertsegovinalle, Kroatialle, entiselle Jugoslavian tasavallalle Makedonialle ja Jugoslavian liittotasavallalle annettavan yhteisön avun täytäntöönpanoon. Suuntaviivoilla pyritään mukauttamaan tukitoimet aluetta koskevan Euroopan unionin strategian tavoitteisiin. Komissio antaa näiden suuntaviivojen perusteella vuoden 2000 ensimmäisellä vuosineljänneksellä asetusehdotuksen avun täytäntöönpanosta. Siinä otetaan huomioon komission aiemmat kokemukset sekä tilintarkastustuomioistuimen ja Euroopan parlamentin esittämät huomiot. Uusi asetus toimii aluetta koskevien tukitoimien oikeusperustana ja siinä säädetään tukitoimia koskevista yhdenmukaisista menettelyistä. 2. TUKITOIMIEN TAVOITTEET

Euroopan unioni antaa merkittävää teknistä apua ja rahoitusapua Länsi-Balkanin maille. Euroopan yhteisö on vuodesta 1991 alkaen antanut alueelle avustuksina lähes 4,5 miljardia euroa humanitaarinen apu ja makrotaloudellinen rahoitusapu mukaan luettuina. Humanitaarista apua lukuun ottamatta kyseinen apu on vuodesta 1996 alkaen toteutettu alueellisen lähestymistavan osalta vuonna 1996 asetettujen tavoitteiden mukaisesti ja yleisten asioiden neuvoston 29. huhtikuuta 1997 käyttöön ottamia poliittisia ja taloudellisia edellytyksiä noudattaen.

Annettavan avun tarkoituksena on vakautus- ja assosiaatioprosessin tavoitteiden edistämiseksi pidettävä alueen maiden yhdentämistä pitkällä aikavälillä Euroopan unionin rakenteisiin. Tätä tulevaisuudennäkymää toteutetaan asteittain lähentämällä asianomaisia maita Euroopan unioniin ja lujittamalla niiden keskinäisiä yhteyksiä.

Alueen maiden lähentäminen Euroopan unioniin

Alueen maille tarjottu tulevaisuudennäkymä yhdentämisestä Euroopan unionin rakenteisiin on historiallinen käänne Euroopan unionin suhteissa asianomaisiin maihin. Ennen tätä pitkän aikavälin yhdentämisnäkymää on tarpeen tehdä vakautus- ja assosiaatiosopimukset. Ne ovat tärkeä rakenneosa prosessia ja ratkaiseva välivaihe sen toteuttamisessa.

Alueen maiden on perustettava poliittinen, taloudellinen ja institutionaalinen kehityksensä samoihin arvoihin ja malleihin, joille Euroopan unioni perustuu: demokratiaan, ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, oikeusvaltioon ja markkinatalouteen. Euroopan unioni on tavoitteissa edistymiseksi valmis tukemaan ja avustamaan kyseisiä maita tarvittavien uudistusten toteuttamisessa.

Poliittisen, taloudellisen ja institutionaalisen kehityksen edistämiseksi tehtävät uudistukset ja niiden tueksi annettava apu on vastedes toteutettava osana kumppanuutta, jonka tarkoituksena on alueen maiden entistä laajempi osallistuminen ja assosiaatio niitä koskevaan prosessiin, jossa niiden on kannettava oma vastuunsa ja osoitettava järkkymätön poliittinen sitoumuksensa.

Kumppanuus vaatii avoimen ja rakentavan vuoropuhelun käynnistämistä alueen maiden kanssa, jotta voidaan yhdessä määritellä prosessin edistymiseksi ja integraatiotavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat taloudelliset ja institutionaaliset uudistukset.

Ensimmäisessä vaiheessa tarvittavat poliittiset, taloudelliset ja institutionaaliset uudistukset ja niiden tueksi annettava yhteisön apu kohdennetaan niin, että alueen maat pystyvät tekemään kyseiset sopimukset. Tässä tarkoituksessa apu määritellään jokaisen maan tilanteesta suhteessa toteutettaviin uudistuksiin tehtävän selvityksen perusteella.

Toiseessa vaiheessa vakautus- ja assosiaatiosopimuksen tehneille maille annetaan apua, jonka ansiosta niiden olisi pystyttävä täyttämään sopimuksissa tehdyt sitoumukset ja edistymään Euroopan unionin kanssa asetetussa aikataulussa kohti yhdentymistä pitkällä aikavälillä.

Yhteyksien lujittaminen alueen maiden välillä

Alueen vakauden kannalta on keskeistä maiden välisten yhteyksien lujittaminen. Avun ensisijaisena tavoitteena on maiden yhdistäminen alueellisilla aloitteilla yhteisiin hankkeisiin, rakenteisiin ja tavoitteisiin. Ensisijaisiin tavoitteisiin kuuluu myös asianomaisten maiden kahden- ja monenvälisten sopimusten tekemisen edistäminen.

Vakautus- ja assosiaatioprosessista annetussa komission tiedonannossakin painotetaan Euroopan unionin olevan malli konfliktien voittamisesta ja sovinnon edistämisestä tiiviillä yhteistyöllä ja eräiden voimavarojen jakamisella yhteisiin tavoitteisiin pääsemiseksi.

Tämän vuoksi on lujitettava alueyhteistyötä. Sen tarkoituksena on edistää yhteisvastuuta kyseisen ohjelman edunsaajamaiden kesken sekä niiden ja muihin yhteisön ohjelmiin osallistuvien alueen muiden maiden välillä. Lujitettu alueyhteistyö toteutetaan usean edunsaajan ohjelmilla ja rajat ylittävillä yhteistyöohjelmilla. Yhteistyöhön osallistuvat kansalliset ja paikalliset hallintoviranomaiset sekä muut toimielimet erityisesti kulttuurin, yleissivistävän ja ammatillisen koulutuksen, paikallisyhteisöjen hallinnon ja oikeuden alalla.

Kahdenvälisen avun ja alueyhteistyön välillä on otettava käyttöön voimakas keskinäinen riippuvuus. Kahdenvälistä yhteistyötä on tehtävä mahdollisimman pitkälti osana lujitettua alueyhteistyötä. On myös edistettävä sellaisia aloitteita, joilla voidaan lisätä koko alueen vakautusta ja talouden kehittämistä. Tämä pätee erityisesti energian, ympäristön, infrastruktuurin, liikenteen ja tilastoinnin alalla.

Jatkossa toteutetaan alueohjelmia, joiden tarkoituksen on edistää investointeja, pienten ja keskisuurten yritysten kehittämistä ja kaupan yhdentämistä. Kyseiset ohjelmat on kohdennettava vapaakauppa-alueen ja talousyhteistyön asteittaiseen kehittämiseen. Jotta yksityissektori voi täyttää tehtävänsä alueen talouskasvun tärkeimpänä osatekijänä, ohjelmiin on sisällyttävä investointeja edistäviä toimenpiteitä.

Erityisen tärkeänä pidetään alueyhteistyötä oikeus- ja sisäasioiden alalla erityisesti rajat ylittävään rikollisuuteen (mm. huumausaineet, rahanpesu, laiton asekauppa), laittoman toiminnan (esim. laiton maahanmuutto) estämiseen sekä turvallisuuteen ja pelastuspalveluun liittyvien näkökohtien osalta.

3. UUSI SÄÄNTELYKEHYS

Tukitoimia koskevat uudet suuntaviivat ja tavoitteet edellyttävät uuden lähestymistavan kehittämisen mahdollistavien uusien mekanismien ja menettelyjen käyttöönottoa.

Komission tarkoituksena on ehdottaa lähikuukausina neuvostolle uuden oikeusperustan vahvistamista Länsi-Balkanille annettavasta avusta.

Uudella asetuksella voidaan myös ratkaista eräitä alueelle annettua apua haitanneita ongelmia, erityisesti hidasta täytäntöönpanoa ja viivästyksiä aiheuttaneet monivaiheiset menettelyt. Ne ovat heikentäneet Euroopan unionista alueella vallitsevaa käsitystä ja sitä diplomaattista vaikutusta, joka EU:lla pitäisi olla avun laajuus huomioon ottaen. On tarpeen säätää asianmukaisista mekanismeista, jotka mahdollistavat samanaikaisesti hallinnoinnin valvonnan ja vastuun sekä täytäntöönpanon nopeuden ja joustavuuden. On välttämätöntä parantaa Euroopan unionin kuvaa tällä alalla ja huolehtia siitä, että se saa mainetta tukitoimien tehokkaasta täytäntöönpanosta.

Uudella asetuksella yhdistetään alueelle annettavaa apua koskeva sääntelykehys. Eri hallintomenettelyitä säätelevän kahden oikeusperustan, Pharen ja Obnovan, rinnakkainen voimassaolo aiheutti useita toiminnallisia ongelmia, joihin Euroopan parlamentti ja tilintuomioistuin perustellusti kiinnittivät huomiota. Uusia suuntaviivoja on kehitetty Phare-ohjelman mukauttamiseksi laajentumisen uusiin ensisijaisiin tavoitteisiin. Kyseistä ohjelmaa ei käytetä enää Länsi-Balkanin alueelle annettavassa avussa. Phare-ohjelmaa ei siis enää sovelleta tässä tiedonannossa tarkoitetuille maille annettavan avun täytäntöönpanoon.

Apua annetaan tulevaisuudessa kolmella ensisijaisella alalla :

- toimielinten ja julkishallinnon kehittäminen demokratian ja oikeusvaltion lujittamiseksi,

- jälleenrakennus, kehitys ja talousuudistukset,

- alueyhteistyö.

4. TUKIKELPOISUUS JA EHDOLLISUUS

4.1. Tulevaan avustusohjelmaan osallistumista koskeva tukikelpoisuus

Demokratian perusperiaatteiden, oikeusvaltion ja ihmioikeuksien kunnioittaminen ovat edellytyksiä kumppanuuden luomiselle ja asianomaisten maiden osallistumiselle uuteen yhteisön avustusohjelmaan.

4.2. Ehdollisuus

Alueen maille annettavaa apua on tarkasteltava askeleena kohti niiden yhdentämistä Euroopan unionin rakenteisiin. Tätä tulevaisuudennäkymää voidaan kehittää ainoastaan toimielinten ja talouden alalla tapahtuvan edistymisen perusteella. Edistyminen on myös mahdollisen yhdentymisen edellytys. Tukitoimia koskevat edellytykset ja yhdentämistä koskevat edellytykset ovat siis tiiviissä yhteydessä toisiinsa.

Jotta ehdollisuus edistäisi uudistuksia täysimääräisesti, se on määriteltävä kumppanuuden hengessä asianomaisten maiden kanssa käytävän vuoropuhelun kautta niiden tilanteesta tehdyn selvityksen perusteella.

Tukitoimien sisältö ja laajuus määritellään asianomaisten viranomaisten uudistuksia koskevan sitoumuksen tason perusteella. Sitoumusta edellytetään kaikilla aloilla. Ehdollisuus koskee myös tietyillä aloilla ensisijaisina pidettyjä poliittisia, taloudellisia tai institutionaalisia uudistuksia. Niitä ei voida sulkea yleissitoumuksen ulkopuolelle.

Tukitoimien taso olisi arvioitava tosiasiallisen edistymisen perusteella. Eräillä aloilla kuten esimerkiksi kaupan osalta pääsyä yhteisön markkinoille voitaisiin helpottaa, jos asianomaiset maat edistävät alueen sisäistä kauppaa.

Tukitoimien on oltava osa uudistusohjelmaa, jolla on pitkän ja keskipitkän aikavälin alakohtaiset tarkkaan määritetyt tavoitteet. Niillä edistetään tavoitteisiin pääsemistä ja ne määritellään näiden perusteella.

Uudistusten ja tukitoimien eri vaiheita ja aikataulua koskeva asteittainen ja progressiivinen lähestymistapa mahdollistaa kunkin maan tilanteeseen parhaiten soveltuvan uudistusvauhdin huomioon ottamisen kumppanuudessa ja vuoropuhelussa. Tämän lähestymistavan ansiosta tietyillä aloilla voidaan edetä nopeammin jättämättä kuitenkaan mitään alaa uudistuksen ulkopuolelle.

Hankkeiden osalta voidaan asettaa erityisiä edellytyksiä sen varmistamiseksi, että edunsaajamaa osallistuu aktiivisesti ja rakentavasti hankkeiden täytäntöönpanoon.

Edellytysten täyttämättä jättäminen johtaa toimenpiteisiin, jotka voivat vaihdella avustusohjelman soveltamisen täysimääräisestä tai osittaisesta keskeyttämisestä joidenkin hankkeiden lykkäämiseen seuraaville varainhoitovuosille.

5. TÄYTÄNTÖÖNPANOA KOSKEVAT YKSITYISKOHTAISET SÄÄNNÖT

5.1. Ohjelmapainotteisuus

Yleissääntönä voidaan pitää tukitoimien täytäntöönpanoa osana maa- ja alueohjelmia.

5.1.1. Maaohjelmat

Maaohjelmat ovat edelleen yhteisön avun tärkein väline.

Kansallisten viranomaisten kanssa osana kumppanuutta käytävän vuoropuhelun ansiosta voidaan maan tilanteesta tehdyn selvityksen perusteella arvioida lyhyellä ja keskipitkällä aikavälillä tarvittavat uudistukset ja toimet vakautus- ja assosiaatioprosessissa edistymiseksi sekä laatia niiden perusteella tehtävät vuotuiset avustusohjelmat.

Vuotuisten avustusohjelmien laatiminen edellyttää uudistus- ja toimintaohjelmaa koskevaa viranomaisten sitoumusta.

Edunsaajamaiden on toteutettava pitkän aikavälin toimia toteuttaakseen uudistusohjelmissa asetetut tavoitteet. Tämän vuoksi vuotuiset avustusohjelmat on laadittava osana monivuotista maaohjelmaa, jossa määritellään avustusmäärät ja tukitoimien ensisijaiset tavoitteet neljäksi seuraavaksi vuodeksi. Ohjelmatyötä tarkistetaan vuosittain uudistuskehityksen ja avun täytäntöönpanon perusteella.

Jotta tukitoimien vaikutukset olisivat mahdollisimman merkittäviä ja niiden hallinnointi helpompaa, ne keskitetään asetettujen ensisijaisten tavoitteiden ja muiden avunantajien panosten perusteella muutamiin aloihin tai laajoihin hankkeisiin.

Vuotuisiin maaohjelmiin voi sisältyä paikallisia yksikköjä tai riippumattomia elimiä koskevia hankkeita ja aloitteita erityisesti teollistamisen sekä paikallisten ja eurooppalaisten yritysten välisen yhteistyön osalta. Jos tukikelpoisuutta ei ole tai viranomaisten kanssa ei päästä maaohjelmasta sopimukseen, paikallisviranomaisten kanssa voidaan laatia erityisiä avustusohjelmia. Bosnian ja Hertsegovinan sekä Kosovon ohjelmia laadittaessa otetaan asianmukaisesti huomioon korkean edustajan ja Yhdistyneiden kansakuntien pääsihteerin edustajan vastuualueet.

5.1.2. Alueohjelmat

Muun muassa hallinnon nykyaikaistamiseen, lainsäädäntö-, toimielin- ja talousuudistuksiin sekä infrastruktuurin kehittämiseen annettavassa avussa on otettava huomioon alueellinen ulottuvuus. Alueyhteistyötä koskevien aloitteiden on perustuttava siihen. Maakohtaisissa avustusohjelmissa määrätään alueohjelmiin osallistumista koskevat yksityiskohtaiset säännöt.

Alueohjelmat koskevat monialaista yhteistyötä, johon on tarkoitus saada mukaan kaikki alueen maat (usean edunsaajan ohjelmat), sekä yhteistyötä, jolla pyritään luomaan yhteyksiä naapurimaiden välille (rajat ylittävät ohjelmat).

5.2. Muiden yhteisön avustusvälineiden täydentävyys

Muilla aloilla ja muiden asetusten puitteissa annettava yhteisön apu on täydentävää ja se on mukautettava osana kumppanuutta annettavalla asetuksella täytäntöön pantaviin tukitoimiin. Tämä pätee erityisesti seuraaviin avustuslajeihin, joita annettava asetus ei koske:

- humanitaarisiin tukitoimiin ei sovelleta tässä tiedonannossa annetuissa suuntaviivoissa tarkoitettuja tukikelpoisuutta ja ehdollisuutta koskevia arviointiperusteita. Siihen eivät vaikuta muut avustuslajit. Komission yksiköt yhteensovittavat kuitenkin toimia niin päätoimipaikassaan kuin kentälläkin avustuslajien päällekkäisyyden välttämiseksi sekä moitteettoman siirtymän varmistamiseksi humanitaarisesta avusta jälleenrakennukseen ja kehittämiseen annettavaan apuun. Tulevaisuudessa koordinaatiota lujitetaan.

- 29. huhtikuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 976/99 nojalla demokratiaa edistävät tukitoimet sopivat yhteen uuden asetuksen mukaisesti annettavien tukitoimien kanssa ja täydentävät näitä. Uudessa asetuksessa keskitytään demokratian, oikeusvaltion sekä ihmisoikeuksien ja vähemmistön suojelun lujittamisen edistämiseksi toteutettavien uudistusten toimielimiä ja lainsäädäntöä koskeviin näkökohtiin. Lehdistön ja tiedotusvälineiden osalta voidaan todeta, että riippumattomien tiedotusvälineiden tukitoimet (tekninen apu ja rahoitusapu) toteutetaan uuden asetuksen nojalla. 29. huhtikuuta 1999 annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 976/99 mukaisesti toteutetuilla tukitoimilla, jotka koskevat kansalaisyhteiskuntaa ja yhteistyötä valtiosta riippumattomien järjestöjä kanssa lujittavia hankkeita, pyritään samoihin tavoitteisiin.

- julkiselle taloudelle annettavana tukena ja makrotaloudellisena rahoitusapuna annettavilla erityisillä makrotalouden tukitoimilla tuetaan edunsaajamaiden yleensä osana Kansainvälisen valuuttarahaston ja Maailmanpankin tukemia makrotalouden ohjelmia toteuttamia vakautus- ja talousuudistusohjelmia. Niiden täytäntöönpanoa koskevilla edellytyksillä ja yksityiskohtaisilla säännöillä tuetaan osana kumppanuutta laadittuja uudistus- ja avustusohjelmia.

5.3. Koordinointi

Ohjelmatyössä otetaan huomioon muiden avunantajien tukitoimet ja erityisesti kansainvälisten rahoituslaitosten määrittämät suuntaviivat ja niiden toteuttamat avustusohjelmat sekä alakohtaisella että makrotalouden tasolla.

5.4. Yhteistyö kansainvälisten rahoituslaitosten kanssa

Yhteisön tukitoimet voidaan toteuttaa myös kansainvälisten rahoituslaitosten toteuttamien hankkeiden/ohjelmien yhteisrahoituksena.

Komissio aikoo ehdottaa kansainvälisille rahoituslaitoksille niiden kanssa tehtävän rahoitusyhteistyön avoimeksi järjestämiseksi, että ne tekevät samankaltaisen puitesopimuksen kuin mitä ehdokasmaiden kanssa on tehty.

5.5. Hallinnointimallit

Komission tavoitteena on ensin hallinnoinnin delegointi ja pitkällä aikavälillä sen hajauttaminen edunsaajamaiden mahdollisimman suureksi osallistumiseksi tukitoimien hallinnointiin. Tähän tavoitteeseen pyritään vaiheittain ottaen huomioon asianomaisten maiden hallintoviranomaisten kyky kehittää ohjelmien hallinnoinnissa tarvittavia voimavaroja ja valmiuksia.

Euroopan jälleenrakennusviraston olisi tulevaisuudessa laajennettava toimiensa alaa joko vastaamalla tukitoimien täytäntöönpanosta hallinnoinnin delegointivaiheessa tai avustamalla kansallisia hallintoviranomaisia hallinnoinnin hajautusvaiheessa. Se voisi myös huolehtia alueyhteistyön täytäntöönpanosta. Sen on joka tapauksessa turvattava yhteisön menettelyjen mukainen ohjelmien moitteeton hallinnointi.

6. RAHOITUSLÄHTEET

Asianomaisten viiden maan toimielinten, talouden ja infrastruktuurin nykytilanteen huomioon ottaen Euroopan yhteisön on asetettuihin tavoitteisiin pääsemiseksi oltava valmis merkittävään rahoituspanokseen.

Rahoitusmäärää arvioitaessa on otettava huomioon useita tekijöitä.

Rahoitusmäärän on oltava tietenkin suhteessa asianomaisille maille annettuun poliittiseen viestiin, mutta on muistettava, että todellisia tarpeita ei ole vielä täysin määritetty. Niiden yksilöinnissä on vielä paljon työtä, jossa on otettava huomioon myös asianomaisten maiden tuen vastaanottokyky.

Vielä ei ole selvää sekään, täyttävätkö kaikki asianomaiset maat jo vuonna 2000 ohjelmaan osallistumiselle asetetut edellytykset.

Edellä esitetyn perusteella ajanjaksolle 2000-2006 suunnitellaan avustuksina annettavaa 5 500 miljoonan euron arviomääräistä kokonaisrahoitusta. Määrästä on tarkoitus rahoittaa uuden asetuksen nojalla aluetta koskevat tukitoimet sekä tarvittaessa osana makrotaloudellista rahoitusapua annetut avustukset. Kun uutta asetusta koskeva ehdotus esitetään vuoden 2000 alussa, alueen tarpeista laaditun arvion perusteella tehdään ohjelmatyö rahoitusselvityksen muodossa. Kyseinen 5 500 miljoonan euron määrä on rahoituksen 'poliittinen' viitearvo, koska alueella vallitsevan poliittisen epävakauden takia asianmukaisesti perusteltua rahoitusselvitystä ei voida tässä vaiheessa laatia.

Kyseinen kokonaisrahoitus merkitsee huomattavaa lisäystä verrattuna alueen tukitoimiin edellisellä ajanjaksolla osoitettuihin resursseihin. Koska kokonaisrahoitus on näin merkittävä, on ehdotettava rahoitusnäkymien muuttamista helmikuussa 2000 tehtävän rahoitusnäkymien 4 otsakkeen uuden ohjelmatyön perusteella.

Näin laajan ohjelman täytäntöönpanoon on varattava riittävä määrä inhimillisiä voimavaroja. Niiden puuttuminen saattaisi aiheuttaa täytäntöönpanossa aiemmin tapahtuneisiin viivästyksiin johtaneiden vaikeuksien toistumisen.

Kyseisestä määrästä osoitetaan huomattava osa Bosnian ja Hertsegovinan, Kosovon, Serbian ja Kroatian jälleenrakennukseen. Serbian osalta poliittiset olosuhteet vaikuttavat jälleenrakennukseen annettaviin tukitoimiin. Merkittävä osa kyseisestä määrästä osoitetaan alueyhteistyöhön.

7. PÄÄTELMÄT

Komissiota pyydetään vahvistamaan tämä asiakirja ja antamaan se tiedoksi neuvostolle ja Euroopan parlamentille.