A.

Jäsenvaltioiden ja unionin asiaa koskevaa toimivaltaa rajoittamatta nämä yritysverotukseen sovellettavat käytännesäännöt, jäljempänä ’käytännesäännöt’, koskevat sellaisia yleisesti sovellettavia etuuksiin oikeuttavia verotoimenpiteitä ja verotuksen osatekijöitä, jotka vaikuttavat tai voivat merkittävästi vaikuttaa liiketoiminnan sijoittumiseen unionissa.

Edellä mainittu liiketoiminta käsittää myös kaikki jonkin yritysryhmän sisällä harjoitettavat toiminnat.

Käytännesäännöissä tarkoitettuihin yleisesti sovellettaviin, etuuksiin oikeuttaviin verotoimenpiteisiin ja verotuksen osatekijöihin, jäljempänä yhdessä ’verotoimenpiteet’, kuuluu sekä säännöksiä ja määräyksiä että hallinnollisia käytäntöjä.

B.1

Mahdollisesti haitallisina ja siis näihin käytännesääntöihin kuuluvina on pidettävä A kohdassa määritellyn soveltamisalan piirissä sellaisia etuuksiin oikeuttavia verotoimenpiteitä, joilla tosiasiallista veroastetta selvästi alennetaan verrattuna veroasteisiin, joita kyseisessä jäsenvaltiossa tavallisesti sovelletaan, nollaverotus mukaan lukien.

Tällainen veroaste voi johtua nimellisverokannasta, veropohjasta tai jostain muusta asiaankuuluvasta tekijästä.

Näiden toimenpiteiden haitallisuutta arvioitaessa on otettava huomioon muun muassa seuraavaa:

B.2

Edellä A kohdassa määritellyn soveltamisalan piirissä jäsenvaltion yleisesti sovellettavia verotuksen osatekijöitä, jotka luovat kaksinkertaisen verottamatta jäämisen mahdollisuuksia tai jotka voivat johtaa veroetuuksien kaksinkertaiseen tai moninkertaiseen käyttöön samojen kulujen, tulojen määrän tai liiketoimien ketjun yhteydessä, on pidettävä mahdollisesti haitallisina, minkä vuoksi ne kuuluvat näiden käytännesääntöjen soveltamisalaan.

Tällaiset vaikutukset voivat johtua mistä tahansa jäsenvaltion kansallisen verojärjestelmän olennaisesta osatekijästä, joka johtaa vähäisempään verovelvollisuuteen ja jopa siihen, ettei verovelvollisuutta ole, lukuun ottamatta nimellistä verokantaa tai lykättyä verovelkaa, joka on voitonjaon verotukseen perustuvan verojärjestelmän osatekijä.

Arvioitaessa sitä, onko jäsenvaltion yleisesti sovellettava verotuksen osatekijä haitallinen, olisi otettava huomioon seuraavat kumulatiiviset kriteerit ja niiden välinen suora syy-yhteys:

C.

Jäsenvaltiot sitoutuvat pidättymään näiden käytännesääntöjen tarkoittamassa mielessä haitallisten uusien verotoimenpiteiden käyttöönotosta. Päättäessään tulevasta politiikastaan jäsenvaltiot noudattavat näin ollen käytännesääntöjen pohjana olevia periaatteita ja ottavat asianmukaisesti huomioon E–I kohdassa tarkoitetun tarkistusmenettelyn arvioidessaan uusien verotoimenpiteiden haitallisuutta.

D.

Jäsenvaltiot sitoutuvat tarkastelemaan uudelleen voimassa olevia lakejaan ja omaksumiaan käytäntöjä ottaen huomioon käytännesääntöjen taustalla olevat periaatteet ja jäljempänä E–I kohdassa kuvatun tarkistusmenettelyn. Jäsenvaltiot muuttavat tarvittaessa näitä lakeja ja käytäntöjä poistaakseen kaikki niihin sisältyvät haitalliset verotoimenpiteet tai hyväksyäkseen haitallisiin verotoimenpiteisiin liittyviä asianmukaisia väärinkäytön vastaisia säännöksiä tai muita riittäviä takeita mahdollisimman pian ottaen huomioon neuvostossa tarkistusmenettelyn johdosta käydyt keskustelut.

E.1

Läpinäkyvyyden ja avoimuuden periaatteiden mukaisesti jäsenvaltiot tiedottavat toisilleen kunkin kalenterivuoden loppuun mennessä voimassa olevista tai ehdotetuista verotoimenpiteistä, jotka mahdollisesti kuuluvat käytännesääntöjen soveltamisalaan.

Asianomaiset jäsenvaltiot voivat myös ilmoittaa toisilleen voimassa olevista tai ehdotetuista verotoimenpiteistä, joiden osalta ne haluavat varmuuden siitä, että niissä noudatetaan käytännesääntöjä.

Ensimmäisen ja toisen alakohdan mukaisen ilmoituksen puuttuessa jäsenvaltioita pyydetään toimittamaan toisen jäsenvaltion tai komission pyynnöstä tietoja mistä tahansa verotoimenpiteestä, joka näyttää kuuluvan käytännesääntöjen soveltamisalaan. Jos suunnitellut verotoimenpiteet edellyttävät parlamentin hyväksyntää, edellä mainittuja tietoja ei tarvitse toimittaa, ennen kuin ne on annettu tiedoksi parlamentille.

E.2

Toisen jäsenvaltion tai komission pyynnöstä voidaan saattaa työryhmän tietoon sellaiset jonkin jäsenvaltion verotoimenpiteet, joista ei ole ilmoitettu E.1 kohdan mukaisesti. Tiedot toimittavan jäsenvaltion tai komission olisi ilmoitettava asiasta asianomaiselle jäsenvaltiolle ennen tällaisten verotoimenpiteiden saattamista työryhmän tietoon.

Tiedot toimittavan jäsenvaltion tai komission olisi esitettävä työryhmälle yleisesti sovellettavista verotuksen osatekijöistä kaikki tiedot,

F.1

Mikä tahansa jäsenvaltio tai komissio voi pyytää mahdollisuutta keskustella E.1 ja E.2 kohdan mukaisesti ilmoitetuista muiden jäsenvaltioiden verotoimenpiteistä ja esittää niitä koskevia huomautuksia. Sen jälkeen jäsenvaltiot päättävät, toteuttavatko ne jatkotoimia ja laativatko ne kyseisestä toimenpiteestä sovitun kuvauksen.

F.2

Sovittu kuvaus antaa mahdollisuuden arvioida, ovatko kyseiset verotoimenpiteet haitallisia, ottaen huomioon ne vaikutukset, joita niillä voi unionissa olla. Etuuksiin oikeuttavien verotoimenpiteiden osalta tässä arvioinnissa otetaan huomioon kaikki B.1 kohdassa mainitut tekijät. Yleisesti sovellettavien verotuksen osatekijöiden osalta tässä arvioinnissa otetaan huomioon kaikki B.2 kohdassa mainitut tekijät ja erityisiä yleisesti sovellettavia verotuksen osatekijöitä koskevat L kohdan ohjeet.

G.

Neuvosto korostaa myös, että ilmoitettuja verotoimenpiteitä tarkistettaessa on arvioitava huolellisesti niiden vaikutuksia muihin jäsenvaltioihin muun muassa sen perusteella, miten kyseistä toimintaa tosiasiallisesti verotetaan koko unionissa, ja pyytää työryhmää tarkastelemaan sen tietoon saatettuja merkityksellisiä taloudellisia tekijöitä ja vaikutuksia koskevia tietoja sekä ottamaan huomioon asianomaisen jäsenvaltion talouden koon ja avoimuuden.

Mikäli verotoimenpiteitä käytetään tiettyjen alueiden taloudellisen kehityksen tukemiseen, arvioidaan, ovatko ne oikeassa suhteessa asetettuun tavoitteeseen ja oikein kohdennettuja. Tämän arvioinnin yhteydessä on kiinnitettävä erityistä huomiota syrjäisimpien seutujen ja pienten saarten erityispiirteisiin ja -rajoituksiin heikentämättä unionin oikeusjärjestyksen, sisämarkkinat ja yhteiset politiikat mukaan luettuina, yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta.

H.

Neuvoston 9 päivänä maaliskuuta 1998 antamilla päätelmillä perustettu käytännesääntötyöryhmä jatkaa näiden käytännesääntöjen soveltamisalaan mahdollisesti kuuluvien verotoimenpiteiden arviointia ja valvoo kyseisiä toimenpiteitä koskevien tietojen toimittamista. Neuvosto kehottaa kutakin jäsenvaltiota ja komissiota nimeämään korkean tason edustajan ja varaedustajan tähän työryhmään, jonka puheenjohtajana toimii jonkin jäsenvaltion edustaja. Valittuja puheenjohtajia avustaa neuvoston pääsihteeristö, joka huolehtii työryhmän sihteeristötehtävistä. Säännöllisesti kokoontuva työryhmä valitsee ja arvioi verotoimenpiteet E–G kohdassa esitettyjen säännösten mukaisesti. Työryhmä laatii säännöllisesti kertomuksen arvioiduista toimenpiteistä. Kertomukset toimitetaan neuvoston käsiteltäviksi. Ne sisältävät työryhmän tutkimien verotoimenpiteiden sovitut kuvaukset ja lopulliset arvioinnit.

Neuvoston hyväksymät lopulliset asiakirjat julkistetaan. Muita asiakirjoja julkistetaan tarvittaessa asiaankuuluvien sääntöjen mukaisesti.

I.

Neuvosto kehottaa komissiota auttamaan työryhmää tämän kokousten valmistelussa ja helpottamaan tietojen toimittamista sekä tarkistusmenettelyä. Tätä varten neuvosto pyytää jäsenvaltioita toimittamaan komissiolle E kohdassa tarkoitetut tiedot, jotta komissio voi laatia F kohdassa tarkoitettuja kuvauksia ja arviointeja koskevat luonnokset. Komission olisi huolehdittava samanlaisista tehtävistä N kohdassa tarkoitettujen arviointien osalta. Komissio ei osallistu työryhmän päätöksentekoon. Jäsenvaltioiden edustajat vahvistavat työryhmän työn tulokset työryhmätasolla ja toimittavat ne neuvostolle hyväksyttäviksi.

Valtiontuki

J.

Neuvosto toteaa, että osa käytännesääntöjen piiriin kuuluvista verotoimenpiteistä saattaa kuulua Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107–109 artiklan sisältämien valtiontukia koskevien määräysten soveltamisalaan. Työryhmän työskentely ei vaikuta unionin lainsäädännön soveltamiseen. Tapauksissa, joissa komissio aloittaa valtiontukimenettelyn, työryhmän olisi keskeytettävä kyseisten toimenpiteiden tutkinta, kunnes kyseinen valtiontukimenettely on päättynyt. Työryhmälle voidaan jo toimittaa toimenpiteestä alustava kuvaus, jonka komissio on laatinut tiiviissä yhteistyössä asianomaisen jäsenvaltion kanssa. Lopullinen kuvaus olisi tarvittaessa toimitettava heti, kun valtiontukimenettely on päättynyt.

K.

Neuvosto kehottaa jäsenvaltioita toimimaan tiiviissä yhteistyössä veronkierron ja veropetosten torjunnassa erityisesti siten, että jäsenvaltioiden kesken vaihdetaan oikea-aikaisesti tietoja niiden omien kansallisten lainsäädäntöjen, unionin lainsäädännön sekä kansainvälisten normien mukaisesti.

Neuvosto kehottaa työryhmää käymään tarvittaessa keskusteluja yhteistä etua koskevista kansainvälisillä foorumeilla käsiteltävistä kysymyksistä, jotka kuuluvat käytännesääntöjen soveltamisalaan.

L.

Työryhmä voisi tarvittaessa myös toimittaa neuvostolle hyväksyttäväksi ehdotuksia toimeksiantonsa piiriin kuuluviksi yleisiksi ohjeiksi, siltä osin kuin ehdotetut yleiset ohjeet eivät jo kuulu unionin lainsäädännön piiriin. Lopulliset ohjeet julkaistaan neuvoston hyväksyttyä ne. Erityisesti työryhmä toimittaa neuvoston hyväksyttäväksi ehdotuksia erityisistä yleisesti sovellettavista verotuksen osatekijöistä, jotka kuuluvat B.2 kohdan soveltamisalaan. Näitä osatekijöitä arvioidaan näiden käytännesääntöjen aiempien säännösten mukaisesti suhteessa jäsenvaltioihin, jotka noudattavat kyseisiä ohjeita.

M.

Neuvosto toteaa, että kansallisiin verolakeihin ja kaksinkertaista verotusta koskeviin sopimuksiin sisältyvillä väärinkäytöksiä koskevilla säännöksillä ja määräyksillä tai suojatoimenpiteillä on perustavanlaatuinen merkitys veronkierron ja veropetosten torjunnassa, myös EU:n ulkoisen strategian osalta.

N.

Neuvosto katsoo, että haitallisten verotoimenpiteiden poistamiseen tähtäävät periaatteet olisi omaksuttava mahdollisimman laajoissa maantieteellisissä puitteissa. Sen vuoksi jäsenvaltiot sitoutuvat edistämään niiden täytäntöönpanoa maailmanlaajuisesti pyrkimällä yhteistyöhön unionin ulkopuolella sijaitsevien lainkäyttöalueiden kanssa muun muassa veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevan EU:n luettelon avulla. Luetteloon merkitsemistä koskevan menettelyn yksityiskohdat esitetään neuvoston 5 päivänä joulukuuta 2017 antamissa päätelmissä ja myöhemmissä päivityksissä ja tarkistuksissa sekä valvontaprosessia koskevissa menettelyohjeissa.

Tätä varten työryhmä arvioi asianomaisia lainkäyttöalueita säännöllisesti objektiivisin perustein, jotka liittyvät verotuksen avoimuuteen, oikeudenmukaiseen verotukseen ja BEPS-torjuntatoimenpiteiden täytäntöönpanoon.

Työryhmä tiedottaa neuvostolle säännöllisesti saavutetusta edistymisestä ja suosittaa neuvostolle luettelon päivittämisiä ja tarkistamisia.

O.

Jäsenvaltiot sitoutuvat myös edistämään käytännesääntöjen periaatteiden hyväksymistä alueilla, joihin perussopimusta ei sovelleta. Erityisesti ne jäsenvaltiot, joilla on niistä riippuvaisia tai niihin assosioituneita alueita tai joilla on erityisiä velvollisuuksia tai verotuksellisia etuoikeuksia muihin alueisiin nähden, edellyttäen että nämä eivät sisälly veroasioissa yhteistyöhaluttomia lainkäyttöalueita koskevaan EU:n luetteloon, sitoutuvat huolehtimaan perustuslakiensa puitteissa siitä, että näitä periaatteita noudatetaan kyseisillä alueilla. Tässä yhteydessä asianomaiset jäsenvaltiot kartoittavat tilanteen työryhmälle toimitettavissa kertomuksissa. Työryhmä arvioi nämä kertomukset edellä kuvatun arviointimenettelyn mukaisesti.

P.

Nämä käytännesäännöt korvaavat 1 päivästä tammikuuta 2023 alkaen neuvoston ja neuvostossa kokoontuneiden jäsenvaltioiden hallitusten edustajien 1 päivänä joulukuuta 1997 antamassa päätöslauselmassa vahvistetut yritysverotuksen käytännesäännöt. Edellä B.2 kohdassa määriteltyjen yleisesti sovellettavien verotuksen osatekijöiden osalta E.1–F.2 kohtaa sovelletaan kuitenkin 1 päivästä tammikuuta 2024 alkaen, ja niitä sovelletaan ainoastaan 1 päivänä tammikuuta 2023 tai sen jälkeen hyväksyttyihin tai muutettuihin toimenpiteisiin.

Näiden käytännesääntöjen tasapainoisen ja tehokkaan täytäntöönpanon varmistamiseksi neuvosto kehottaa komissiota esittämään neuvostolle vuosittain kertomuksen käytännesääntöjen täytäntöönpanosta ja verotuksellisten valtiontukien soveltamisesta. Neuvosto ja jäsenvaltiot tarkastelevat tarvittaessa käytännesääntöjen säännöksiä uudelleen erityisesti silloin, kun asiaankuuluvista kysymyksistä vallitsee uusi kansainvälinen yksimielisyys.