1.

Nuorisotyö on laaja termi, joka kattaa laajan kirjon nuorten kanssa tai heidän hyväkseen tehtävää sosiaalista ja kulttuuri-, koulutus-, ympäristö- ja/tai poliittista toimintaa, jota voidaan toteuttaa ryhmissä tai yksilötasolla. Nuorisotyötä toteuttavat palkatut ja vapaaehtoiset nuorisotyöntekijät, ja se perustuu epävirallisen ja arkioppimisen prosesseihin, jotka keskittyvät nuoriin ja vapaaehtoiseen osallistumiseen. Nuorisotyö on lähtökohtaisesti sosiaalista toimintaa, jossa työskennellään nuorten ja heidän yhteisöjensä kanssa ja edistetään heidän osallisuuttaan omissa yhteisöissään ja päätöksenteossa ja heidän aktiivista osallistumistaan niihin (1).

2.

Vaikka nuorisotyön ensisijaisesta tehtävästä ollaan yhtä mieltä, nuorisotyötä esiintyy hyvin erilaisissa muodoissa eri EU:n jäsenvaltioissa, se on määritelty ja sitä kuvataan eri tavoin ja se yhdistetään erilaisiin käsityksiin, perinteisiin, sidosryhmiin ja käytäntöihin. Sitä tehdään eri muodoissa ja ympäristöissä (2). Nuorisotyöllä on tärkeä rooli nuorten henkilökohtaisessa ja sosiaalisessa kehityksessä, heidän osallistumisessaan yhteiskuntaan ja siirtymävaiheissa, joita he käyvät läpi. Nuorisotyön kohteena ovat kaikki nuoret, myös he, joiden osallistuminen yhteiskuntaan on vähäisempää ja/tai joilla on vähemmän mahdollisuuksia ja/tai joiden täyttä poliittista ja sosiaalista osallistumista vaikeuttavat yksilölliset tai rakenteelliset haitat (3) tai syrjintä.

3.

Nuoret osallistuvat vapaaehtoiselta pohjalta, järjestäytyneesti tai itseorganisoituneesti nuorisojärjestöihin, järjestöihin, nuorten aloitteisiin tai muihin avoimiin osallistumismuotoihin ja näin ollen osaltaan edistävät yhteiskunnan kehitystä kaikilla tasoilla. Nuorisotyöllä on ratkaiseva rooli tämän osallistumisen tukemisessa. Se on keino tavoittaa pieniä ja syrjäisiä yhteisöjä ja edistää nuorten kanssa käytävää vuoropuhelua avoimessa ja kaikkien saatavilla olevassa muodossa.

4.

Nuorisotyön avulla nuoret voivat oppia ja kokea sellaisia yleismaailmallisia arvoja kuin ihmisoikeudet, sukupuolten tasa-arvo, demokratia, rauha, moniarvoisuus, moninaisuus, osallisuus, solidaarisuus, suvaitsevaisuus ja oikeudenmukaisuus.

5.

Nuorisotyö on oma erillinen alansa ja merkittävä ympäristö arjessa ja epävirallisesti tapahtuvalle sosiaaliselle kanssakäymiselle. Sitä toteuttaa laaja nuorisotyön toimijayhteisö (4). Nuorisotyö on kohdennettu nuorten yksilöllisiin tarpeisiin ja vaatimuksiin, ja sillä puututaan suoraan heidän nyky-yhteiskunnassa kohtaamiinsa haasteisiin. Nuorisotyön keskeisenä osana on luoda turvallisia, saavutettavia, avoimia ja riippumattomia tiloja yhteiskuntaan sekä tukea antavia ja kokemuksellisia oppimisympäristöjä nuorille. Nuorten osallistuminen nuorisotyön suunnitteluun ja toteuttamiseen on tärkeää, jotta voidaan taata, että organisaatiot, ohjelmat ja toimet vastaavat nuorten tarpeita ja toiveita ja ovat niiden kannalta merkityksellisiä.

6.

Nuorisotyö helpottaa oppimista ja osallistumista nuorten keskuudessa ja siten edistää demokratiatietoisuutta ja aktiivista Euroopan kansalaisuutta.

7.

Vuonna 2015 pidetyssä toisessa eurooppalaista nuorisotyötä koskeneessa kokouksessa sidosryhmät pyrkivät saamaan aikaan yhteisen eurooppalaisen käsityksen nuorisotyöstä ja kuvailemaan sen ydintoimintoja suhteessa nuoriin seuraavasti: tilojen luominen nuorille ja mahdollisuuksien tarjoaminen heidän elämäänsä.

8.

Viime vuosikymmenten aikana nuorisotyö on kasvanut omaksi erilliseksi työskentelyn alakseen, jota nuoret itse tekevät tai jota tehdään heidän kanssaan ja heidän puolestaan Euroopan tasolla. Joissakin jäsenvaltioissa nuorisotyö on jo vakiintunut ala. Sen koko potentiaalin kartoittamiseksi valmiuksia on kuitenkin kehitettävä edelleen.

9.

Monet tämän alan kehityskulut ovat saaneet alkunsa nuorisotyön toimijayhteisöstä. Näitä kehityskulkuja ovat vieneet eteenpäin monet erilaiset sidosryhmät, jotka käsittelevät erityisiä tarpeita nuorisotyön alalla. Nämä kehityskulut ilmentävät nuorisotyön ja sen eri perinteiden suurta moninaisuutta yksittäisissä jäsenvaltioissa.

10.

Nuorisotyö Euroopassa kohtaa edelleen monenlaisia haasteita:

11.

Sekä EU:n nuorisostrategiassa (2019–2027) että Euroopan neuvoston nuorisoalaa koskevassa strategiassa (2030) kehotetaan laatimaan eurooppalainen nuorisotyön toimintaohjelma. Tämän kehotuksen mukaisesti EU:n nuorisostrategiassa kannustettiin etsimään lisää synergioita Euroopan neuvoston tällä alalla tekemän työn kanssa. Tämä mahdollistaisi keskinäisen yhteistyön vaalimisen ja synergian luomisen EU:n ja Euroopan neuvoston välille nuorisotyötä koskevien politiikkojen ja käytäntöjen kehittämiseksi pidemmälle.

12.

Eurooppalainen nuorisotyön toimintaohjelma, jäljempänä ’ohjelma’, tarjoaa strategiset puitteet nuorisotyön laadun ja innovatiivisuuden vahvistamiselle ja nuorisotyön tunnustamiselle. Siinä omaksutaan kohdennettu lähestymistapa tietopohjaisen nuorisotyön edelleen kehittämiseen Euroopassa ja poliittisten päätösten kytkemiseen niiden käytännön toteutukseen. Ohjelmalle on ominaista koordinoitu yhteistyö nuorisotyön eri tasoilla ja aloilla toimivien sidosryhmien välillä, ja se myös vahvistaa osaltaan nuorisotyön roolia omana erillisenä alanaan, joka voi toimia yhdenvertaisena kumppanina muiden alojen kanssa.

13.

Ohjelma käsittää seuraavat osat:

14.

Edistetään nuorisotyön laadun, innovatiivisuuden ja arvostamisen edelleen kehittämistä ja vahvistamista sekä parannetaan nuorisotyön toimijayhteisön kanssa työskentelyn puitteita kaikilla tasoilla, myös hyödyntämällä monialaista yhteistyötä ja näyttöön perustuvia lähestymistapoja.

15.

Kiinnitetään erityistä huomiota ohjelman täytäntöönpanoon osana EU:n nuorisostrategiaa ja integroidaan mahdollisuuksien mukaan nuorisotyöpolitiikat täysimääräisesti kaikkiin nuorisopolitiikan tasoihin ja niihin liittyviin (kansallisiin, alueellisiin ja paikallisiin) strategioihin jäsenvaltioissa.

16.

Varmistetaan kestävät rakenteet ja laadukkaaseen nuorisotyöhön riittävien resurssien saatavuus, jotta kaikki nuoret voivat saada myönteisen kokemuksen tällä alalla käyttöön otetuista toimenpiteistä tai voivat itse muokata näitä toimenpiteitä, painottaen erityisesti toimintaa paikallistasolla sekä syrjäisillä ja maaseutualueilla, joilla on vähemmän nuorisotyömahdollisuuksia.

17.

Vahvistetaan ja laajennetaan nuorisotyön yhteisiä periaatteita nuorisotyön toimijayhteisössä lisäämällä tietoa ja tietoisuutta nuorisotyön kehityksestä Euroopassa, edistämällä säännöllistä yhteistyötä, vaihtoa ja yhteisiä käytäntöjä ottaen samalla huomioon nuorisotyön eri tasojen ja alojen väliset erot.

18.

Parannetaan ymmärrystä nuorisotyöhön liittyvässä koulutuksessa käytetyistä käsitteistä, menetelmistä ja välineistä, kehitetään edelleen osaamiseen perustuvia puitteita viralliselle ja epäviralliselle nuorisotyökoulutukselle ja tarjotaan kaikille nuorisotyöhön osallistuville toimijoille riittävän laadukasta koulutusta, ohjausta ja tukea.

19.

Seurataan ja arvioidaan säännöllisesti nuorisotyön tilaa, kehitystä ja haasteita, analysoidaan nuorten tarpeita ja nuorisotyön kannalta olennaisia suuntauksia, otetaan nuoret mukaan strategioiden kehittämiseen ja kannustetaan nuorisotyön toimijayhteisöä toimimaan yhteistyössä muiden asianomaisten alojen kanssa, vastaamaan kehityskulkuihin ja kehittämään edelleen tapojaan työskennellä niitä vastaavasti.

20.

Tarvittaessa kehitetään edelleen strategioita ja toimia, jotka mahdollistavat nuorisotyöalalla tapahtuvan epävirallisen ja arkioppimisen tunnustamisen ja validoimisen sekä sen tunnustamisen, että nuorisotyöllä on voimaannuttava vaikutus nuoriin.

21.

Vahvistetaan nuorisotyön valmiutta antaa nuorille mahdollisuus edistää osallistavien, kestävien, demokraattisten, moniarvoisten ja rauhanomaisten yhteiskuntien kehittämistä.

22.

Lisätään mahdollisuuksia rajat ylittävään vuorovaikutukseen ja vaihtoon kulttuuriselta ja sosioekonomiselta taustaltaan erilaisten nuorten välillä sekä kulttuurienväliseen vaihtoon jäsenvaltioissa, vakiinnuttamalla tämä käytäntö nuorisotyöhön ja helpottamalla strategisempien nuorisotyön yhteistyöhankkeiden luomista kaikkialla Euroopassa.

23.

Covid-19-pandemiasta saatujen kokemusten valossa ja mahdolliset tulevat kriisit huomioon ottaen varmistetaan kaikilla tasoilla, että nuorisotyössä osallisina olevat erilaiset tilat ja rakenteet säilyvät, kehittämällä kriisinkestäviä mekanismeja ja resursseja, mukaan lukien digitaaliset teknologiat, ja varmistetaan, että tilat ja rakenteet pystyvät mukautumaan tämänhetkiseen tilanteeseen ja vastaaviin tilanteisiin, joita saattaa esiintyä tulevaisuudessa.

24.

Vahvistetaan yhteistyötä sekä jäsenvaltioiden ja Euroopan neuvoston että niiden instituutioiden välillä, jotta tuettaisiin laadukkaan nuorisotyön kehittämistä koko Euroopassa.

25.

Integroimaan nuorisotyö nykyisiin ja tuleviin nuorisopolitiikkastrategioihin ja niiden toteuttamiseen kaikilla hallinnon tasoilla, jotta helpotettaisiin innovatiivisuutta, parannettaisiin laatua ja lisättäisiin alalle annettavaa tunnustusta painottaen erityisesti paikallistason toimia ohjelman muotoilussa ja kehittämisessä.

26.

Määrittämään kehittämistä kaipaavat nuorisotyön teemat ja toiminta-alat paikallisella, alueellisella ja kansallisella tasolla ohjelman yhteisten tavoitteiden mukaisesti. Ne olisi laadittava ja pantava täytäntöön EU:n nuorisostrategian puitteissa ja yhteistyössä nuorisotyön toimijayhteisön kanssa. Tämän prosessin olisi oltava mahdollisimman kohdennettu ja tarvittaessa se olisi integroitava nykyisiin strategioihin.

27.

Tiedottamaan kaikille nuorisotyön toimijayhteisön kansallisen, alueellisen ja paikallistason toimijoille ohjelmasta ja sen täytäntöönpanosta ja varmistamaan, että heidän kanssaan ja keskuudessaan käydään asianmukaista vuoropuhelua.

28.

Edistämään nuorisotyön eurooppalaista ulottuvuutta rajatylittävien ja valtioiden välisten vaihtojen, yhteistyön, kulttuurienvälisen oppimisen ja vertaisoppimisen avulla.

29.

Helpottamaan ohjelman täytäntöönpanoa ja jatkokehittämistä käyttämällä olemassa olevia rakenteita ja välineitä tai määrittämällä tai perustamalla tarvittaessa uusia tukirakenteita, välineitä, kumppanuuksia tai muita asianmukaisia yhteistyömenetelmiä eri tasoilla.

30.

Pyrkimään varmistamaan, että ohjelma on mahdollisimman suuressa määrin nuorisotyön toimijayhteisön muovaama, ja antamaan tämän yhteisön saataville tietoa, mahdollisuuksia ja tiloja helpottamaan sen osallistumista. Tässä yhteydessä olisi kiinnitettävä erityistä huomiota nuoriin ja nuorisotyöntekijöihin.

31.

Pitämään periaatteessa joka viides vuosi eurooppalaista nuorisotyötä koskevan kokouksen, joka toimii foorumina ohjelman jatkokehittämiselle, harkitsemaan Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden kutsumista mukaan osana EU:n naapuruuspolitiikkaa sekä kartoittamaan mahdollisia keinoja tukea nuorisotyön toimintaohjelman valmistelua ja täytäntöönpanoa Erasmus+ nuoriso -ohjelman ja Euroopan solidaarisuusjoukkojen avulla.

32.

Perustamaan sellaisista asiaankuuluvista rakenteista koostuvan avoimen ja neuvoa-antavan verkoston nuorisotyön kehittämiseksi Euroopassa, jotka kehittävät osaltaan tehokkaasti nuorisotyötä edistämällä innovatiivisia lähestymistapoja, tukemalla ja kehittämällä yhteistyötä nuorisotyön toimijayhteisön sisä- ja ulkopuolella olevien eri toimijoiden välillä, tarjoamalla tukea ja levittämällä tietoa erilaisista aihekohtaisista prioriteeteista, lähestymistavoista, verkostoista ja kohderyhmistä. Tässä yhteydessä verkostoa olisi tuettava myös muilta aloilta saatavalla neuvonnalla ja asiantuntemuksella. Verkoston kehittämistyöhön olisi pyrittävä saamaan osallisiksi uusia toimijoita.

33.

Kartoittamaan mahdollisuuksia, joiden nojalla EU:n rahoitusohjelmat, kuten Erasmus+ nuoriso ja Euroopan solidaarisuusjoukot, voisivat tarvittaessa aktiivisesti osallistua nuorisotyön toimintaohjelman täytäntöönpanoon käyttäen ohjelmien eri rahoitusvälineitä.

34.

Edistämään aktiivista, kriittistä kansalaisuutta ja demokratiatietoisuutta ja moninaisuuden arvostamista nuorten keskuudessa pysyvänä ja perustavanlaatuisena osana nuorisotyötä, muun muassa edistämällä valmiuksien kehittämistä nuorisotyöntekijöiden koulutuksen avulla. Antamaan kaikille nuorille ketään syrjimättä mahdollisuus toimia omasta aloitteestaan, kehittää omaa tehokkuuttaan ja vaikuttaa positiivisesti.

35.

Seuraamaan ja arvioimaan ohjelman täytäntöönpanoa Tämän osalta EU:n nuorisoraporttiin olisi sisällytettävä luku, joka koskee nuorisotyörakenteiden, tukivälineiden, kumppanuuksien ja muiden asianmukaisten yhteistyömenetelmien kehittämistä jäsenvaltioissa ja Euroopan tasolla.

36.

Varmistamaan ohjelman sisällyttäminen EU:n nuorisostrategian täytäntöönpanoon, mukaan lukien eurooppalaiset nuorisotavoitteet, ja lisäämään sen näkyvyyttä käyttämällä EU:n nuorisostrategiassa määriteltyjä hallintavälineitä ohjelman panemiseksi täytäntöön ja sen tulosten seuraamiseksi, arvioimiseksi, levittämiseksi ja käyttämiseksi.

37.

Varmistamaan synergiat suhteessa muihin kansainvälisiin järjestöihin ja vahvistamaan nykyistä kumppanuutta Euroopan neuvoston kanssa, kun ohjelmaa pannaan täytäntöön täydentävin ja koordinoiduin toimin. EU:n ja Euroopan neuvoston kumppanuudelle nuorisoalalla voitaisiin antaa tietty rooli synergioiden varmistamisessa ja vuoropuhelun helpottamisessa nuorisotyöntekijöiden puolesta.

38.

Harkitsemaan avoimen ja monikielisen eurooppalaisen digitaalisen nuorisotyöalustan kehittämistä tiiviissä yhteistyössä nuorisotyön toimijayhteisön kanssa jakamaan tietoa, osaamista ja hyviä käytäntöjä ja osallistumaan yhteistyöhön ja vertaisoppimiseen. Helpottamaan tällä tavoin ohjelman kehittämistä ja täytäntöönpanoa, tarvittaessa myös sen ulkoisen ulottuvuuden osalta. Nuorisotyön toimijayhteisöä edustava asiantuntijaryhmä voisi olla mukana ja neuvoa alustan luomis- ja toteuttamisprosessissa.

39.

Vahvistetaan Euroopassa tehtävässä nuorisotyössä tietämyksen kehittämistä ja näyttöön perustuvia lähestymistapoja helpottamalla asiantuntijavaihtoja ja tieteestä ja käytännöstä ammentavaa tutkimusta alalla sovellettavista periaatteista, kehityskuluista, käsitteistä, toimista ja käytännöistä, erityisesti osallistamalla nuorisotutkijoita ja keräämällä asiantuntemusta nuorisotyöjärjestöjen sisällä.