EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 42014X1107(01)

Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 85 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat luokkiin M ja N kuuluvien moottoriajoneuvojen käyttövoimaksi tarkoitettujen polttomoottoreiden tai sähköisten ajolaitteiden hyväksymistä niiden nettotehon ja sähköisen ajolaitteen 30 minuutin enimmäistehon mittauksen osalta

OJ L 323, 7.11.2014, p. 52–90 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2014/85/oj

7.11.2014   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 323/52


Vain alkuperäiset UNECE:n tekstit ovat kansainvälisen julkisoikeuden mukaan sitovia. Tämän säännön asema ja voimaantulopäivä on hyvä tarkastaa UNECE:n asiakirjan TRANS/WP.29/343 viimeisimmästä versiosta. Asiakirja saatavana osoitteessa:

http://www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29fdocstts.html

Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) sääntö nro 85 – Yhdenmukaiset vaatimukset, jotka koskevat luokkiin M ja N kuuluvien moottoriajoneuvojen käyttövoimaksi tarkoitettujen polttomoottoreiden tai sähköisten ajolaitteiden hyväksymistä niiden nettotehon ja sähköisen ajolaitteen 30 minuutin enimmäistehon mittauksen osalta

Sisältää kaiken voimassa olevan tekstin seuraaviin asti:

Täydennys 6 säännön alkuperäisversioon – Voimaantulopäivä: 15. heinäkuuta 2013

SISÄLLYS

1.

Soveltamisala

2.

Määritelmät

3.

Hyväksynnän hakeminen

4.

Hyväksyntä

5.

Vaatimukset ja testit

6.

Tuotannon vaatimustenmukaisuus

7.

Seuraamukset vaatimustenmukaisuudesta poikkeavasta tuotannosta

8.

Ajolaitetyypin hyväksynnän muutokset ja laajentaminen

9.

Tuotannon lopettaminen

10.

Hyväksyntätesteistä vastaavien tutkimuslaitosten sekä tyyppihyväksyntäviranomaisten nimet ja osoitteet

LIITTEET

1

Polttomoottorin olennaiset ominaisuudet sekä tiedot testien suorittamisesta

2

Sähköisen ajolaitteen olennaiset ominaisuudet sekä tiedot testien suorittamisesta

3a

Ilmoitus sähköisen ajolaitteen hyväksynnästä, hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopettamisesta säännön 85 mukaisesti

3b

Ilmoitus ajoneuvotyypin hyväksynnästä, hyväksynnän laajentamisesta, epäämisestä tai peruuttamisesta taikka tuotannon lopettamisesta sähköisen ajolaitteen osalta säännön nro 85 mukaisesti

4

Hyväksyntämerkkien sijoittelu

5

Polttomoottorin nettotehon mittausmenetelmä

6

Sähköisten ajolaitteiden nettotehon ja 30 minuutin enimmäistehon mittausmenetelmä

7

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden tarkastus

8

Vertailupolttoaineet

1.   SOVELTAMISALA

1.1

Tätä sääntöä sovelletaan käyrään, joka kuvaa valmistajan ilmoittamaa luokkiin M ja N (1) kuuluvien moottoriajoneuvojen käyttövoimaksi tarkoitettujen polttomoottoreiden tai sähköisten ajolaitteiden tehoa täydellä kuormalla sekä sähköisten ajolaitteiden 30 minuutin enimmäistehoa moottorin nopeuden funktiona.

1.2

Polttomoottorit kuuluvat johonkin seuraavista luokista:

Iskumäntämoottorit (kipinäsytytysmoottorit tai puristussytytysmoottorit), kuitenkin vapaamäntämoottoreita lukuun ottamatta.

Kiertomäntämoottorit (kipinäsytytysmoottorit tai puristussytytysmoottorit).

Vapaasti hengittävät ja mekaanisesti ahdetut moottorit.

1.3

Sähköiset ajolaitteet koostuvat säätimistä ja moottoreista, ja niitä käytetään ajoneuvojen yksinomaisena käyttövoimana.

2.   MÄÄRITELMÄT

2.1

’Ajolaitteen hyväksymisellä’ tarkoitetaan ajolaitteen hyväksymistä sille tämän säännön liitteessä 5 tai 6 täsmennetyn menettelyn mukaisesti mitatun nettotehon osalta.

2.2

’Ajolaitetyypillä’ tarkoitetaan sellaisten polttomoottoreiden tai moottoriajoneuvoon asennettavien sähköisten ajolaitteiden luokkaa, jotka eivät olennaisilta ominaisuuksiltaan poikkea toisistaan; nämä ominaisuudet vastaavat tämän säännön liitteessä 1 ja 2 annettuja määritelmiä.

2.3

’Nettoteholla’ tarkoitetaan testipenkissä kampiakselin tai vastaavan päästä saatua tehoa vastaavalla moottorin nopeudella ja tämän säännön liitteen 5 taulukossa 1 tai liitteessä 6 lueteltujen apulaitteiden kanssa ja ulkoilman vertailuolosuhteissa määritettynä.

2.4

’Suurimmalla nettoteholla’ tarkoitetaan moottorin täyskuormituksella mitattua nettotehon enimmäisarvoa.

2.5

’30 minuutin enimmäisteholla’ tarkoitetaan sähköisen tehonlähteen sellaista enimmäisnettotehoa kohdassa 5.3.1 annettujen määrittelyjen mukaisella tasavirralla, jonka ajolaite voi keskimäärin tarjota 30 minuutin ajan.

2.6

’Hybridiajoneuvot’

2.6.1

’Hybridiajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, jossa on vähintään kaksi erilaista energiamuunninta ja kaksi erilaista energianvarastointijärjestelmää (ajoneuvossa) ajoneuvon voimanlähteinä.

2.6.2

’Sähköhybridiajoneuvolla’ tarkoitetaan ajoneuvoa, joka käyttää mekaanisen liikkeen aikaansaamiseksi energiaa molemmista seuraavista ajoneuvossa sijaitsevista varastoidun energian/tehon lähteistä:

käyttöpolttoaine

sähköenergian/-tehon varastointilaite (esim. akku, kondensaattori, vauhtipyörä/generaattori …);

2.6.3

Sähköhybridiajoneuvojen voimalaitteeseen sisältyy kahden erilaisen ajolaitetyypin yhdistelmä:

polttomoottori ja sekä

sähköinen ajolaite (tai useita sähköisiä ajolaitteita).

2.7

’Vakiotuotantolaitteilla’ tarkoitetaan kaikki laitteita, jotka valmistaja on toimittanut tiettyä moottorisovellusta varten.

2.8

’Kaksipolttoainemoottorilla (dual-fuel)’ tarkoitetaan moottorijärjestelmää, joka on hyväksytty säännön nro 49 mukaisesti, tai asennettu ajoneuvotyyppiin, joka on päästöjensä osalta hyväksytty säännön nro 49 mukaisesti, ja suunniteltu toimimaan samanaikaisesti dieselpolttoaineella ja kaasumaisella polttoaineella siten, että kumpaakin polttoainetta syötetään erikseen, ja jossa yhden polttoaineen kulutuksen määrä suhteessa toisen polttoaineen kulutuksen määrään voi vaihdella toiminnan mukaisesti.

2.9

’Kaksipolttoaineajoneuvolla (dual-fuel)’ tarkoitetaan ajoneuvoa, jonka käyttövoiman antaa kaksipolttoainemoottori ja jossa moottorin käyttämät polttoaineet syötetään erillisistä ajoneuvoon sijoitetuista varastointijärjestelmistä.

2.10

’Kaksipolttoainetilalla’ tarkoitetaan kaksipolttoainemoottorin tavanomaista toimintatilaa, jonka aikana moottori käyttää samanaikaisesti dieselpolttoainetta ja kaasumaista polttoainetta joissakin moottorin käyttöolosuhteissa.

2.11

’Dieseltilalla’ tarkoitetaan kaksipolttoainemoottorin (dual-fuel) tavanomaista toimintatilaa, jonka aikana moottori ei käytä kaasumaista polttoainetta missään moottorin käyttöolosuhteissa.

3.   HYVÄKSYNNÄN HAKEMINEN

3.1

Ajolaitteen valmistajan, ajoneuvon valmistajan tai valmistajan valtuutetun edustajan on haettava ajolaitetyypin hyväksyntää nettotehon ja sähköisen ajolaitteen 30 minuutin enimmäistehon mittauksen osalta.

3.2

Hakemukseen on liitettävä kolmena kappaleena ajolaitteen kuvaus, johon sisältyvät kaikki vaadittavat, seuraavassa mainitut yksityiskohtaiset tiedot:

liite 1 niiden ajoneuvojen osalta, joiden käyttövoimana on ainoastaan polttomoottori, tai

liite 2 puhtaasti sähköisten ajoneuvojen osalta, tai

liitteet 1 ja 2 sähköhybridiajoneuvojen osalta.

3.3

Sähköhybridiajoneuvojen testit tehdään erikseen polttomoottorille (liitteen 5 mukaisesti) ja sähköisille ajolaitteille (liitteen 6 mukaisesti).

3.4

Hyväksyttävää ajolaitetyyppiä edustava ajolaite (tai ajolaitteiden kokonaisuus) on tämän säännön liitteissä 5 ja 6 tarkoitettuine apulaitteineen toimitettava hyväksyntätestejä suorittavalle tutkimuslaitokselle.

4.   HYVÄKSYNTÄ

4.1

Jos tämän säännön mukaisesti hyväksyttäväksi toimitetun ajolaitteen teho on mitattu jäljempänä kohdassa 5 annettujen määrittelyiden mukaisesti, ajolaitetyypille on myönnettävä hyväksyntä.

4.2

Kullekin hyväksytylle ajolaitetyypille on annettava hyväksyntänumero. Hyväksyntänumeron kahdesta ensimmäisestä numerosta (tällä hetkellä 00 säännöksen ollessa yhä alkuperäisessä muodossaan) käy ilmi muutossarja, joka sisältää viimeisimmät hyväksynnän myöntämishetkellä sääntöön tehdyt tärkeät tekniset muutokset. Sama sopimusosapuoli ei saa antaa samaa numeroa toiselle ajolaitetyypille.

4.3

Tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta ajolaitetyypin hyväksynnästä tai hyväksynnän laajentamisesta tai epäämisestä tämän säännön liitteessä 3a esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

4.4

Tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille on ilmoitettava tähän sääntöön perustuvasta ajoneuvotyypin hyväksynnästä ajolaitetyypin osalta tai hyväksynnän laajentamisesta tai epäämisestä tämän säännön liitteessä 3b esitetyn mallin mukaisella lomakkeella.

4.5

Jokaiseen tämän säännön perusteella hyväksytyn ajolaitetyypin mukaiseen ajolaitteeseen on kiinnitettävä näkyvästi hyväksyntälomakkeessa määriteltyyn helppopääsyiseen kohtaan kansainvälinen hyväksyntämerkki, jonka osat ovat

4.5.1

E-kirjain ja hyväksynnän myöntäneen maan tunnusnumero (2), jotka ovat ympyrän sisällä;

4.5.2

edellä 4.5.1 kohdassa tarkoitetun ympyrän oikealla puolella tämän säännön numero, R-kirjain, viiva ja hyväksyntänumero.

4.5.3

Sen sijaan, että nämä hyväksyntämerkit ja tunnukset kiinnitettäisiin ajolaitteeseen, valmistaja voi päättää, että jokaiseen tämän säännön mukaisesti hyväksyttyyn ajolaitteeseen liitetään tällaiset tiedot sisältävä asiakirja-aineisto, jolloin hyväksyntämerkit ja tunnukset voidaan kiinnittää ajoneuvoon.

4.6

Edellä kohdassa 4.5.1 määriteltyä symbolia ei tarvitse toistaa, jos ajolaite vastaa tyyppiä, joka on hyväksytty yhden tai useamman sopimukseen sisältyvän muun säännön perusteella maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella; tällöin kaikkien niiden sääntöjen ja hyväksyntien numerot, joiden perusteella on myönnetty hyväksyntä maassa, joka on myöntänyt hyväksynnän tämän säännön perusteella, on sijoitettava pystysarakkeisiin kohdassa 4.5.1 määritellyn symbolin oikealle puolelle.

4.7

Hyväksyntämerkin on oltava selvästi luettavissa ja pysyvä.

4.8

Hyväksyntämerkki on sijoitettava lähelle valmistajan antamia ajolaitteen tunnuslukuja.

4.9

Tämän säännön liitteessä 4 annetaan esimerkkejä hyväksyntämerkin sijoittelusta.

5.   VAATIMUKSET JA TESTIT

5.1   Yleistä

Ajolaitteen tehoon mahdollisesti vaikuttavat osat on suunniteltava, valmistettava ja asennettava siten, että ajolaite täyttää tämän säännön vaatimukset tavanomaisessa käytössä siihen mahdollisesti kohdistuvista värinöistä huolimatta.

5.2   Polttomoottoreille tehtävien testien kuvaus

5.2.1   Kipinäsytytysmoottoreiden nettotehotesti koostuu ajosta täydellä kaasulla ja puristussytytysmoottoreiden ja kaksipolttoainemoottoreiden (dual-fuel) ajosta täydellä kuormituksella siten, että moottori on varustettu tämän säännön liitteessä 5 olevan taulukon 1 mukaisesti.

5.2.1.1

Kun kyseessä on kaksipolttoainemoottori (dual-fuel), jossa on dieseltila, testi koostuu saman moottorin ajosta kaksipolttoainetilassa (dual-fuel) ja dieseltilassa.

5.2.2   Mittauksia on tehtävä riittävän monilla moottorin nopeuksilla, jotta voidaan asianmukaisesti määritellä tehokäyrä valmistajan suosittelemasta suurimmasta moottorin nopeudesta pienimpään nopeuteen. Näihin nopeuksiin on sisällyttävä pyörimisnopeudet, joilla moottori tuottaa enimmäistehonsa ja suurimman vääntömomenttinsa. Jokaiselle nopeudelle on määritettävä vähintään kahden vakiintuneen mittauksen keskiarvo.

5.2.3   Käytettävät polttoaineet:

5.2.3.1

Bensiinillä toimivissa kipinäsytytysmoottoreissa:

Polttoaineen on oltava markkinoilla olevaa polttoainetta. Kiistatapauksissa polttoaineen on oltava jokin vertailupolttoaineista, jotka CEC (3) on määritellyt bensiinillä toimivia polttomoottoreita varten CEC:n asiakirjoissa RF-01-A-84 ja RF-01-A-85

5.2.3.2

Nestekaasukäyttöiset kipinäsytytysmoottorit ja kaksipolttoainemoottorit (dual-fuel):

5.2.3.2.1

Itsesäätyvässä moottorissa:

Polttoaineen on oltava markkinoilla olevaa polttoainetta. Kiistatapauksessa polttoaineena on käytettävä jotakin liitteessä 8 määritellyistä vertailupolttoaineista.

5.2.3.2.2

Jos moottori ei ole itsesäätyvä:

Käytettävän polttoaineen on oltava liitteessä 8 määritelty vertailupolttoaine, jolla on matalin C3 -pitoisuus, tai

5.2.3.2.3

Jos moottori on tarkoitettu käytettäväksi vain yhdellä erityisellä polttoaineseoksella:

Polttoaineena on käytettävä moottorille määriteltyä polttoainetta.

5.2.3.2.4

Käytetty polttoaine määritellään testausselosteessa.

5.2.3.3

Maakaasukäyttöiset kipinäsytytysmoottorit ja kaksipolttoainemoottorit:

5.2.3.3.1

Itsesäätyvässä moottorissa:

Polttoaineen on oltava markkinoilla olevaa polttoainetta. Kiistatapauksessa polttoaineena on käytettävä jotakin liitteessä 8 määritellyistä vertailupolttoaineista.

5.2.3.3.2

Jos moottori ei ole itsesäätyvä:

Polttoaineen on oltava markkinoilla olevaa polttoainetta, jonka Wobben indeksi on vähintään 52,6 MJm-3 (4 °C, 101,3 kPa). Kiistatapauksissa käytetään vertailupolttoainetta G20, joka on määritelty liitteessä 8, eli polttoainetta, jolla on korkein Wobben indeksi.

5.2.3.3.3

Jos moottori on tarkoitettu käytettäväksi tietyillä polttoaineilla:

Polttoaineen on oltava markkinoilla olevaa polttoainetta, jonka Wobben indeksi on vähintään 52,6 MJm-3 (4 °C, 101,3 kPa), jos moottori on tarkoitettu käytettäväksi H-ryhmän kaasuilla, tai vähintään 47,2 MJm-3 (4 °C, 101,3 kPa), jos moottori on tarkoitettu käytettäväksi L-ryhmän kaasuilla. Kiistatapauksissa polttoaineena on käytettävä liitteessä 8 tarkoitettua vertailupolttoainetta G20, jos moottori on tarkoitettu käytettäväksi H-ryhmän kaasuilla, tai vertailupolttoainetta G23, jos moottori on tarkoitettu käytettäväksi L-ryhmän kaasuilla, eli polttoainetta, jonka Wobben indeksi on korkein kyseisessä ryhmässä; tai

5.2.3.3.4

Jos moottori on tarkoitettu käytettäväksi vain yhdellä erityisellä LNG-polttoainekoostumuksella (nesteytetty maakaasu):

Polttoaineena on käytettävä moottorille määriteltyä polttoainetta tai liitteessä 8 määriteltyä vertailupolttoainetta G20, jos moottorille on määritelty LNG20.

5.2.3.3.5

Jos moottori on tarkoitettu käytettäväksi vain yhdellä erityisellä polttoaineseoksella:

Polttoaineena on käytettävä moottorille määriteltyä polttoainetta.

5.2.3.3.6

Käytetty polttoaine ilmoitetaan testausselosteessa.

5.2.3.4

Puristussytytysmoottorit ja kaksipolttoainemoottorit (dual-fuel):

Polttoaineen on oltava markkinoilla olevaa polttoainetta. Kiistatapauksessa vertailupolttoaineen on oltava CEC:n puristussytytysmoottoreita varten asiakirjassa RF-03-A-84 määrittämä polttoaine.

5.2.3.5

Kipinäsytytteiset polttomoottorit ajoneuvoissa, jotka voivat käyttää joko bensiiniä tai kaasumaista polttoainetta, on testattava kummallakin polttoaineella 5.2.3.1–5.2.3.3 kohdan säännösten mukaisesti. Ajoneuvot, joiden polttoaineena voidaan käyttää sekä bensiiniä että kaasumaista polttoainetta mutta joihin bensiinijärjestelmä on asennettu ainoastaan hätätapauksia tai käynnistystä varten ja joiden bensiinille tarkoitettuun polttoainesäiliöön mahtuu enintään 15 litraa bensiiniä, katsotaan testaustarkoituksessa ainoastaan kaasumaisella polttoaineella toimiviksi ajoneuvoiksi.

5.2.3.6

Kaksipolttoainemoottorit (dual-fuel) tai ajoneuvot, joissa on dieseltila, on testattava kuhunkin tilaan soveltuvilla polttoaineilla 5.2.3.1–5.2.3.5 kohdan säännösten mukaisesti.

5.2.4   Mittaukset on tehtävä tämän säännön liitteen 5 säännösten mukaisesti.

5.2.5   Testausselosteeseen on sisällytettävä tämän säännön liitteen 5 lisäyksessä luetellut tulokset ja kaikki laskutoimitukset, joita nettotehon selvittäminen edellyttää, sekä tämän säännön liitteessä 1 luetellut moottorin ominaispiirteet. Toimivaltainen viranomainen voi tämän asiakirjan laatimiseksi käyttää raporttia, jonka hyväksytty tunnustettu laboratorio on antanut tämän säännön säännösten mukaisesti.

5.3   Sähköisten ajolaitteiden nettotehon ja 30 minuutin enimmäistehon mittaustestien kuvaus

Sähköinen ajolaite on varustettava tämän säännön liitteen 6 mukaisesti. Sähköiselle ajolaitteelle on syötettävä tasavirtaa virranlähteestä, jonka jännitteen alenema on enintään 5 prosenttia ajan ja virran mukaisesti (alle 10 sekunnin jaksot pois luettuina). Testin syöttöjännitteen on oltava ajoneuvon valmistajan ilmoittama.

Huom.

Jos akku rajoittaa 30 minuutin enimmäistehoa, sähköajoneuvon 30 minuutin enimmäisteho voi olla pienempi kuin testissä saatu ajoneuvon ajolaitteen 30 minuutin enimmäisteho.

5.3.1   Nettotehon määritys

5.3.1.1

Moottoria ja sen koko laitekokonaisuutta on pidettävä 25 °C ± 5 °C:n lämpötilassa vähintään kahden tunnin ajan.

5.3.1.2

Nettotehotesti tehdään tehonsäätimen täydellä asetuksella.

5.3.1.3

Juuri ennen testiä moottoria on käytettävä penkissä kolme minuuttia siten, että saadaan 80 prosenttia enimmäistehosta valmistajan suosittelemalla nopeudella.

5.3.1.4

Mittauksia on tehtävä riittävän monilla moottorin nopeuksilla, jotta voidaan asianmukaisesti määritellä tehokäyrä nollasta valmistajan suosittelemaan suurimpaan moottorin nopeuteen. Testi tulee suorittaa loppuun 5 minuutissa.

5.3.2   30 minuutin enimmäistehon määritys

5.3.2.1

Moottoria ja sen koko laitekokonaisuutta on pidettävä 25 °C ± 5 °C:n lämpötilassa vähintään neljän tunnin ajan.

5.3.2.2

Sähköistä ajolaitetta on käytettävä testipenkissä teholla, joka on valmistajan paras estimaatti 30 minuutin enimmäistehosta. Nopeuden on oltava alueella, jolla nettoteho on vähintään 90 prosenttia kohdan 5.3.1 mukaisesti mitatusta enimmäistehosta. Tämän nopeuden on oltava valmistajan suosittelema.

5.3.2.3

Nopeus ja teho on kirjattava. Teho saa erota enintään ± 5 prosenttia testin alussa mitatusta tehon arvosta. 30 minuutin enimmäisteho on tehon keskiarvo 30 minuutin jaksolta.

5.4   Tulosten tulkitseminen

Valmistajan ajolaitetyypille ilmoittama nettoteho ja 30 minuutin enimmäisteho on hyväksyttävä, jos se eroaa enimmäistehon osalta enintään ± 2 prosenttia ja käyrän muissa mittauspisteissä enintään ± 4 prosenttia, kun moottorin nopeuden toleranssi on ± 2 prosenttia tai kun moottorin nopeus vaihtelee välillä (X1 min–1 + 2 prosenttia) – (X2 min–1 – 2 prosenttia) (X1 < X2), niistä arvoista, jotka tutkimuslaitos on mitannut testattavaksi toimitetusta ajolaitteesta.

Kun kyseessä on kaksipolttoainemoottori (dual-fuel), valmistajan ilmoittama nettoteho on se, joka on mitattu kyseisen moottorin kaksipolttoainetilassa.

6.   TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUS

Tuotannon vaatimuksenmukaisuuden testausmenettelyiden on vastattava sopimuksen lisäyksessä 2 (E/ECE/324 – E/ECE/TRANS/505/Rev.2) vahvistettuja menettelyjä, ja seuraavien vaatimusten on täytyttävä:

6.1

Tämän säännön mukaisesti hyväksytyt moottorit on valmistettava siten, että ne ovat hyväksytyn tyypin mukaisia.

6.2

Tämän säännön liitteessä 7 asetettuja tuotannon vaatimustenmukaisuuden valvontaa koskevia vähimmäisvaatimuksia on noudatettava.

7.   SEURAAMUKSET VAATIMUSTENMUKAISUUDESTA POIKKEAVASTA TUOTANNOSTA

7.1

Ajolaitetyypille tämän säännön mukaisesti myönnetty hyväksyntä voidaan peruuttaa, jos edellä esitetyt vaatimukset eivät täyty tai jos hyväksyntämerkillä varustettu ajolaite ei vastaa hyväksyttyä tyyppiä.

7.2

Jos tätä sääntöä soveltava vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuoli peruuttaa aiemmin myöntämänsä hyväksynnän, sen on viipymättä ilmoitettava siitä muille tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 3a tai 3b esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

8.   AJOLAITETYYPIN HYVÄKSYNNÄN MUUTOKSET JA LAAJENTAMINEN

8.1

Kaikista muutoksista, jotka tehdään tiettyä tyyppiä edustaviin ajolaitteisiin liitteessä 1 tai 2 lueteltujen ominaisuuksien osalta, on ilmoitettava ajolaitetyypin hyväksyneelle tyyppihyväksyntäviranomaiselle. Tyyppihyväksyntäviranomainen voi ilmoituksen saatuaan

8.1.1

katsoa, ettei tehdyillä muutoksilla todennäköisesti ole merkittäviä kielteisiä vaikutuksia ja että ajoneuvo täyttää joka tapauksessa edelleen vaatimukset, tai

8.1.2

vaatia testien suorittamisesta vastaavalta tutkimuslaitokselta uuden testausselosteen.

8.2

Hyväksynnän vahvistaminen tai sen epääminen annetaan tiedoksi edellä olevan kohdan 4.3 mukaisella menettelyllä tätä sääntöä soveltaville sopimuksen sopimuspuolille ja tässä yhteydessä täsmennetään kohteena olevat muutokset.

8.3

Hyväksynnän laajentamisen myöntäneen tyyppihyväksyntäviranomaisen on annettava laajentamiselle sarjanumero ja ilmoitettava siitä muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 3a tai 3b esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

9.   TUOTANNON LOPETTAMINEN

Jos hyväksynnän haltija lopettaa kokonaan tämän säännön perusteella hyväksytyn ajolaitteen valmistamisen, hyväksynnän haltijan on ilmoitettava tästä hyväksynnän myöntäneelle tyyppihyväksyntäviranomaiselle. Asianmukaisen ilmoituksen saatuaan kyseisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta muille tätä sääntöä soveltaville vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolille tämän säännön liitteessä 3a tai 3b esitetyn mallin mukaisella ilmoituslomakkeella.

10.   HYVÄKSYNTÄTESTAUKSESTA VASTAAVIEN TUTKIMUSLAITOSTEN SEKÄ TYYPPIHYVÄKSYNTÄVIRANOMAISTEN NIMET JA OSOITTEET

Tätä sääntöä soveltavien sopimuspuolten on ilmoitettava Yhdistyneiden kansakuntien sihteeristölle hyväksyntätestien suorittamisesta vastaavien teknisten tutkimuslaitosten sekä niiden tyyppihyväksyntäviranomaisten nimet ja osoitteet, jotka myöntävät hyväksynnät ja joille toimitetaan lomakkeet todistukseksi muissa maissa myönnetystä hyväksynnästä taikka hyväksynnän laajentamisesta tai epäämisestä.


(1)  Sellaisina kuin ne määritellään ajoneuvojen rakennetta koskevassa konsolidoidussa päätöslauselmassa (R.E.3), asiakirja TRANS/WP.29/78/Rev. 2, kohta 2. – www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29resolutions.html

(2)  Vuoden 1958 sopimuksen sopimuspuolten tunnusnumerot esitetään ajoneuvojen rakennetta koskevan konsolidoidun päätöslauselman (R.E.3) liitteessä 3 (asiakirja ECE/TRANS/WP.29/78/Rev.2/Amend.3 – www.unece.org/trans/main/wp29/wp29wgs/wp29gen/wp29resolutions.html

(3)  European Coordinating Council.


LIITE 1

POLTTOMOOTTORIN OLENNAISET OMINAISUUDET SEKÄ TIEDOT TESTIEN SUORITTAMISESTA

Seuraavat tiedot on soveltuvin osin toimitettava kolmena kappaleena, ja niihin on liitettävä sisällysluettelo. Mahdolliset piirustukset on toimitettava asianmukaisessa mittakaavassa ja riittävän yksityiskohtaisina A4-koossa tai siihen kokoon taitettuina. Mahdollisten valokuvien on oltava riittävän yksityiskohtaisia.

Jos järjestelmissä, osissa tai erillisissä teknisissä yksiköissä on elektronisia ohjaustoimintoja, on toimitettava tiedot niiden suoritusarvoista.

0.

Ajoneuvon yleiset tunnistetiedot: …

0.1

Merkki (valmistajan kauppanimi): …

0.2

Tyyppi ja yleiset kaupalliset kuvaukset: …

0.3

Tyypin tunniste, jos se on merkitty ajoneuvoon: …

0.3.1

Merkinnän sijainti: …

0.4

Ajoneuvoluokka: …

0.5

Valmistajan nimi ja osoite: …

0.6

Kokoonpanotehtaiden osoitteet: …

1.

Ajoneuvon yleiset rakenteelliset ominaisuudet

1.1

Valokuvat ja/tai piirustukset edustavasta ajoneuvosta: …

1.2

Ohjauksen kätisyys: vasen/oikea (1): …

1.3

Kaksipolttoaineajoneuvo (dual-fuel): kyllä/ei (1)

1.3.1

Kaksipolttoainemoottori (dual-fuel), jossa dieseltila: kyllä/ei (1)

2.0

Käyttövoimayksikkö

2.1

Valmistaja: …

2.2

Valmistajan merkitsemä moottorin koodi (merkittynä moottoriin, tai muut tunnisteet): …

2.3

Toimintaperiaate: kipinäsytytys/puristussytytys, neli/kaksitahtinen (1)

2.4

Sylintereiden lukumäärä ja järjestely: …

2.5

Halkaisija: … mm

2.6

Iskunpituus: … mm

2.7

Sytytysjärjestys: …

2.8

Sylinteritilavuus: … cm3

2.9

Puristussuhde: …

2.10

Piirustukset palotilasta, männänpäästä ja, kun on kyse kipinäsytytysmoottoreista, männänrenkaista: …

2.11

Enimmäisnettoteho: …kW nopeudella … min–1 (valmistajan ilmoittama arvo)

2.12

Valmistajan ilmoittama moottorin suurin sallittu pyörintänopeus: … min–1

2.13

Suurin nettovääntömomentti (1): …Nm kierrosnopeudella min–1 (valmistajan ilmoittama arvo)

3.0

Polttoaine: dieselöljy / bensiini / nestekaasu / paineistettu maakaasu / nesteytetty maakaasu (1)

3.0.1

Soveltuvissa tapauksissa asetuksen nro 49 mukaisesti edellytetyt hyväksyntämerkinnän lisämerkit, joilla erotetaan moottorityyppi, jolle hvyäksyntä on myönnetty (esim. HLt).

3.1

RON-luku, lyijyä sisältävä: …

3.2

RON-luku, lyijytön: …

3.3

Polttoaineensyöttö

3.3.1

Kaasuttimilla: kyllä/ei (1)

3.3.1.1

Merkit: …

3.3.1.2

Tyypit…

3.3.1.3

Lukumäärä: …

3.3.1.4

Mukautukset

3.3.1.4.1

Suuttimet: …

3.3.1.4.2

Kaasuttimen kurkut: …

3.3.1.4.3

Kohokammion pinnakorkeus: …

3.3.1.4.4

Kohon massa: …

3.3.1.4.5

Kohon neula: …

Tai käyrä polttoaineen syötöstä ilmavirtauksen funktiona ja säädöt, jotka vaaditaan tällä käyrällä pysymiseksi.

3.3.1.5

Kylmäkäynnistysjärjestelmä: käsikäyttöinen/automaattinen (1)

3.3.1.5.1

Toimintaperiaatteet: …

3.3.1.5.2

Toimintarajat/säädöt (1): …

3.3.2

Polttoaineen ruiskutuksella (vain puristussytytysmoottorit): kyllä/ei (1)

3.3.2.1

Järjestelmän kuvaus: …

3.3.2.2

Toimintaperiaate: suora ruiskutus/esikammio/pyörrekammio (1)

3.3.2.3

Ruiskutuspumppu

3.3.2.3.1

Merkit: …

3.3.2.3.2

Tyypit: …

3.3.2.3.3

Suurin polttoaineen virtausmäärä (1):… mm3//isku tai jakso pumpun pyörintänopeudella: … min–1 tai vaihtoehtoisesti ominaiskaavio: …

3.3.2.3.4

Ruiskutuksen ennakkosäätölaite: …

3.3.2.3.5

Ruiskutusennakon käyrä: …

3.3.2.3.6

Kalibrointimenettely: testipenkki/moottori (1)

3.3.2.4

Säädin

3.3.2.4.1

Tyyppi: …

3.3.2.4.2

Merkki: …

3.3.2.4.3

Ryntäysnopeus

3.3.2.4.3.1

Ryntäysnopeus kuormitettuna: …min–1

3.3.2.4.3.2

Ryntäysnopeus kuormittamattomana: …min–1

3.3.2.4.4

Suurin nopeus kuormittamattomana …min–1

3.3.2.4.5

Joutokäynti: …

3.3.2.5

Ruiskutusputkisto

3.3.2.5.1

Pituus: … mm

3.3.2.5.2

Sisähalkaisija: … mm

3.3.2.6

Ruiskutussuuttimet

3.3.2.6.1

Merkit: …

3.3.2.6.2

Tyypit: …

3.3.2.6.3

Avautumispaine: … kPa tai ominaiskaavio: …

3.3.2.7

Kylmäkäynnistysjärjestelmä

3.3.2.7.1

Merkit: …

3.3.2.7.2

Tyypit: …

3.3.2.7.3

Kuvaus: …

3.3.2.8

Elektroninen ohjauslaite

3.3.2.8.1

Merkit: …

3.3.2.8.2

Järjestelmän kuvaus: …

3.3.3

Polttoaineen suihkutuksella (vain kipinäsytytysmoottorit): kyllä/ei (1)

3.3.3.1

Toimintaperiaate: imusarja (yksi- / monipiste (1)) / suorasuihkutus / muu (määritellään) (1)

3.3.3.2

Merkit: …

3.3.3.3

Tyypit: …

3.3.3.4

Järjestelmän kuvaus

3.3.3.4.1

Ohjausyksikön tyyppi tai numero: …

3.3.3.4.2

Polttoaineen säätimen tyyppi: …

3.3.3.4.3

Ilmanvirtausanturin tyyppi: …

3.3.3.4.4

Polttoaineen jakajan tyyppi: …

3.3.3.4.5

Paineensäätimen tyyppi: …

3.3.3.4.6

Kuristustilan tyyppi: …

Muiden kuin jatkuvaruiskutteisten järjestelmien osalta annetaan vastaavat tiedot.

3.3.3.5

Ruiskutussuuttimet: avautumispaine: … kPa tai ominaiskaavio: ……

3.3.3.6

Ruiskutuksen ennakkosäädin: …

3.3.3.7

Kylmäkäynnistysjärjestelmä

3.3.3.7.1

Toimintaperiaatteet: …

3.3.3.7.2

Toimintarajat/säädöt (1): …

3.4

Kaasu- ja kaksipolttoainemoottorit (dual-fuel)

3.4.1

Itsesäätyvä polttoainejärjestelmä: kyllä/ei (1)

3.4.2

Kun kyseessä on moottori, jossa ei ole itsesäätyvää polttoainejärjestelmää: erityinen kaasukoostumus/kaasuryhmä, jolle moottori on kalibroitu.

4.0

Syöttöpumppu

4.1

Paine: … kPa tai ominaiskaavio:

5.0

Sähköjärjestelmä

5.1

Nimellisjännite: … V, positiivinen/negatiivinen maatto (1)

5.2

Laturi

5.2.1

Tyyppi: …

5.2.2

Nimellisteho: … VA

6.0

Sytytys

6.1

Merkit: …

6.2

Tyypit: …

6.3

Toimintaperiaate: …

6.4

Sytytysennakkokäyrä: …

6.5

Staattinen sytytyksen ajoitus: … astetta ennen yläkuolokohtaa

6.6

Katkojan kärkiväli: … mm

6.7

Katkojan kosketuskulma: … astetta

7.0

Jäähdytysjärjestelmä (neste/ilma) (1)

7.1

Moottorin lämpötilan ohjausmekanismin nimellinen asetusarvo: …

7.2

Neste

7.2.1

Nesteen tyyppi: …

7.2.2

Kiertopumput: kyllä/ei (1)

7.2.3

Ominaisuudet: …

7.2.3.1

Merkit: …

7.2.3.2

Tyypit: …

7.2.4

Välityssuhteet: …

7.2.5

Tuulettimen ja sen käyttömekanismin kuvaus: …

7.3

Ilma

7.3.1

Puhallin: kyllä/ei (1)

7.3.2

Ominaisuudet: … tai

7.3.2.1

Merkit: …

7.3.2.2

Tyypit: …

7.3.3

Välityssuhteet: …

8.0

Imujärjestelmä

8.1

Ahdin: kyllä/ei (1)

8.1.1

Merkit: …

8.1.2

Tyypit: …

8.1.3

Järjestelmän kuvaus (esim. suurin ahtopaine: …

kPa, ohivirtausventtiili, jos on)…

8.2

Välijäähdytin: kyllä/ei (1)

8.3

Imuputkien ja niiden apulaitteiden kuvaus ja piirustukset (kokoojakammio, lämmityslaite, lisäimuaukot jne.): …

8.3.1

Imusarjan kuvaus (myös piirustukset ja/tai valokuvat): …

8.3.2

Ilmansuodatin, piirustukset: … tai

8.3.2.1

Merkit: …

8.3.2.2

Tyypit: …

8.3.3

Imuäänen vaimennin, piirustukset: … tai

8.3.3.1

Merkit: …

8.3.3.2

Tyypit: …

9.0

Pakojärjestelmä

9.1

Pakosarjan kuvaus ja/tai piirustus: …

9.2

Pakojärjestelmän kuvaus ja/tai piirustus: …

9.3

Suurin sallittu pakokaasun vastapaine moottorin nimelliskierrosnopeudella ja täydellä kuormituksella: … kPa

10.0

Imu- ja pakoaukkojen pienimmät poikkipinnat: …

11.0

Venttiilien ajoitus tai vastaavat tiedot

11.1

Suurin venttiilin nosto, avautumis- ja sulkeutumiskulmat tai vaihtoehtoisten jakojärjestelmien ajoituksen yksityiskohdat ylä- ja alakuolokohtaan nähden: …

11.2

Vertailu- ja/tai säätöalueet (1): …

12.0

Ilmansaastumisen estämiseksi suoritetut toimenpiteet

12.1

Muut pakokaasunpuhdistuslaitteet (jos niitä on eikä niitä mainita muissa kohdissa)

12.2

Katalysaattori: kyllä/ei (1)

12.2.1

Katalysaattoreiden ja katalyyttielementtien lukumäärä: …

12.2.2

Katalysaattoreiden mitat, muoto ja tilavuus: …

12.3

Happianturi: kyllä/ei (1)

12.4

Ilmansyöttö: kyllä/ei (1)

12.5

Pakokaasun kierrätys: kyllä/ei (1)

12.6

Hiukkasloukku: kyllä/ei (1)

12.6.1

Hiukkasloukun mitat, muoto ja tilavuus: …

12.7

Muut järjestelmät (kuvaus ja toiminta): …

13.0

Nestekaasun syöttöjärjestelmä: kyllä/ei (1)

13.1

Säännön nro 67 mukainen hyväksyntänumero: …

13.2

Moottorinhallinnan elektroninen valvontayksikkö maakaasusyötön osalta: …

13.2.1

Merkit: …

13.2.2

Tyypit: …

13.2.3

Päästöihin liittyvät säätömahdollisuudet: …

13.3

Lisäasiakirjat: …

13.3.1

Kuvaus katalysaattorin suojauksesta vaihdettaessa polttoaine bensiinistä nestekaasuun tai päinvastoin: …

13.3.2

Järjestelmän kokoonpano (sähkökytkennät, alipainekytkennät, tasausletkut jne.)…

13.3.3

Piirustus tunnuksesta: …

14.0

Maakaasun syöttöjärjestelmä: kyllä/ei (1)

14.1

Säännön nro 110 mukainen hyväksyntänumero: …

14.2

Moottorin hallinnan elektroninen valvontayksikkö maakaasusyötön osalta: …

14.2.1

Merkit: …

14.2.2

Tyypit: …

14.2.3

Päästöihin liittyvät säätömahdollisuudet: …

14.3

Lisäasiakirjat…

14.3.1

Kuvaus katalysaattorin suojauksesta vaihdettaessa polttoaine bensiinistä maakaasuun tai päinvastoin: …

14.3.2

Järjestelmän kokoonpano (sähkökytkennät, alipainekytkennät, tasausletkut jne.)…

14.3.3

Piirustus tunnuksesta: …

15.0

Valmistajan sallimat lämpötilat

15.1

Jäähdytysjärjestelmä

15.1.1

Nestejäähdytys

Suurin lämpötila poistokanavassa: …°C

15.1.2

Ilmajäähdytys

15.1.2.1

Tarkistuspiste: …

15.1.2.2

Maksimilämpötila tarkistuspisteessä: …°C

15.2

Välijäähdyttimen suurin ulostulolämpötila: …°C

15.3

Pakokaasujen suurin lämpötila pakoputkien ja pakosarjan ulkolaippojen liitoskohdassa: …°C

15.4

Polttoaineen lämpötila

Vähintään: …°C

Enintään: …°C

15.5

Voiteluaineen lämpötila

Vähintään: …°C

Enintään: …°C

16.0

Voitelujärjestelmä

16.1

Järjestelmän kuvaus

16.1.1

Voiteluainesäiliön sijainti: …

16.1.2

Syöttöjärjestelmä (pumppu/ruiskutus imusarjaan/sekoitus polttoaineeseen jne.) (1): …

16.2

Voitelupumppu

16.2.1

Merkit: …

16.2.2

Tyypit: …

16.3

Sekoitus polttoaineeseen

16.3.1

Prosenttiosuus: …

16.4

Öljynjäähdytin: kyllä/ei (1)

16.4.1

Piirustukset: …tai

16.4.1.1

Merkit: …

16.4.1.2

Tyypit: …

Muut moottorin käyttämät apulaitteet (liitteessä 5 olevan 2.3.2 kohdan mukaisesti) (luettelo ja lyhyt kuvaus tarvittaessa):

17.0

Lisätietoja testausolosuhteista (vain kipinäsytytysmoottorit ja kaksipolttoainemoottorit – dual-fuel)

17.1

Sytytystulpat

17.1.1

Merkki: …

17.1.2

Tyyppi: …

17.1.3

Kärkivälin asetus: …

17.2

Sytytyspuola

17.2.1

Merkki: …

17.2.2

Tyyppi: …

17.3

Sytytyskondensaattori

17.3.1

Merkki: …

17.3.2

Tyyppi: …

17.4

Radiotaajuisten häiriöiden poistolaite

17.4.1

Merkki: …

17.4.2

Tyyppi: …

17.5

Testissä käytetty kaasupolttoaine: Viitepolttoaine (2) / muu (1)

17.5.1

Jos testissä käytetty kaasupolttoaine on jokin viitepolttoaine, kyseisen kaasun nimike: …

17.5.2

Jos testissä käytetty kaasupolttoaine ei ole viitepolttoaine, kyseisen kaasun koostumus: …

(Päivämäärä, tiedosto)


(1)  Tarpeeton viivataan yli.

(2)  Tämän säännön liitteen 8 mukaisesti.


LIITE 2

SÄHKÖISEN AJOLAITTEEN OLENNAISET OMINAISUUDET SEKÄ TIEDOT TESTIEN SUORITTAMISESTA

1.

Yleistä

1.1

Merkki: …

1.2

Tyyppi: …

1.3

Käyttövoima (1): Yksimoottorinen/monimoottorinen (lukumäärä) …

1.4

Voimansiirtojärjestely: akselinsuuntainen / kohtisuora / muu, tarkemmin:…

1.5

Testausjännite: … V

1.6

Moottorin perusnopeus: … min–1

1.7

Moottorin kampiakselin enimmäisnopeus: … min–1

(tai oletusarvona): … hidastusvaihde/vaihteiston jättöakseli (2) … min–1

1.8

Enimmäistehon nopeus (3) (valmistajan ilmoittama): … min–1

1.9

Enimmäisteho (valmistajan ilmoittama): … kW

1.10

30 minuutin enimmäisteho (valmistajan ilmoittama): … kW

1.11

Joustava alue (jossa P ≥ 90 prosenttia enimmäistehosta):

Nopeus alueen alussa: … min–1

Nopeus alueen lopussa: … min–1

2.

Moottori

2.1

Toimintaperiaate

2.1.1

Tasavirta (DC) / vaihtovirta (AC) (1) vaiheiden lukumäärä: …

2.1.2

Herätepiiri/erillinen/päävirtamagnetointi/kaksoismagnetoitu moottori (1)

2.1.3

Synkroni-/asynkronimoottori (1)

2.1.4

Käämitty roottori / kestomagneetit / koteloitu (1)

2.1.5

Moottorin napojen lukumäärä: …

2.2

Hitausmassa: …

3.

Tehonsäädin

3.1

Merkki: …

3.2

Tyyppi: …

3.3

Säätöperiaate: vektorisäätö / avoin silmukka / suljettu / muu, eriteltävä: …

3.4

Suurin moottorille tuleva tehollinen virta (3): … A

… sekunnin ajan

3.5

Käytettävä jännitealue: … V – … V

4.

Jäähdytysjärjestelmä:

 

Moottori: neste/ilma (1)

 

Säädin: neste/ilma (1)

4.1

Nestejäähdytyslaitteiden ominaisuudet:

4.1.1

Nesteen tyyppi … kiertopumput: kyllä/ei (1)

4.1.2

Pumpun ominaisuudet tai merkit ja tyypit: …

4.1.3

Termostaatti: asetus: …

4.1.4

Jäähdytin: piirustukset tai merkit ja tyypit: …

4.1.5

Ylipaineventtiili: avautumispaine: …

4.1.6

Tuuletin: ominaispiirteet tai merkit ja tyypit: …

4.1.7

Jäähdytysilmakanava: …

4.2

Ilmajäähdytyslaitteiden ominaisuudet

4.2.1

Puhallin: ominaispiirteet tai merkit ja tyypit: …

4.2.2

Ilmakanava: …

4.2.3

Lämpötilan säätöjärjestelmä: kyllä/ei (1)

4.2.4

Lyhyt kuvaus: …

4.2.5

Ilmansuodatin … merkit … tyypit …

4.3

Valmistajan sallimat lämpötilat

4.3.1

Moottorista poistuva ilma: (enint.) … °C

4.3.2

Tehonsäätimestä poistuva ilma: (enint.) … °C

4.3.3

Moottorin mittapisteissä: (enint.) … °C

4.3.4

Tehonsäätimen mittapisteissä: (enint.) … °C

5.

Eristysluokka: …

6.

Suojausluokka (IP-1uokka): …

7.

Voitelujärjestelmän periaate (1):

 

Laakerit: liuku-/kuulalaakerit

 

Voiteluaine: rasva/öljy

 

Tiiviste: kyllä/ei

 

Kierto: on/ei


(1)  Tarpeeton viivataan yli.

(2)  Vaihde kytkettynä.

(3)  Toleranssit määritettävä.


LIITE 3A

ILMOITUS

(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

LIITE 3B

ILMOITUS

(Enimmäiskoko: A4 (210 × 297 mm))

Image

Teksti kuva

Image

Teksti kuva

LIITE 4

HYVÄKSYNTÄMERKKIEN SIJOITTELU

Malli A

(Ks. tämän säännön kohta 4.4)

Image

Yllä olevasta ajolaitteeseen kiinnitetystä hyväksyntämerkistä käy ilmi, että kyseinen ajolaitetyyppi on hyväksytty Alankomaissa (E 4) nettotehon mittauksen osalta säännön nro 85 mukaisesti hyväksyntänumerolla 002492. Hyväksyntänumero ilmaisee, että hyväksyntä on myönnetty säännön nro 85 vaatimusten mukaisesti säännön ollessa alkuperäisessä muodossaan.

Malli B

(Ks. tämän säännön kohta 4.5)

Image

Yllä olevasta ajoneuvoon kiinnitetystä hyväksyntämerkistä käy ilmi, että kyseinen ajoneuvotyyppi on hyväksytty Alankomaissa (E 4) sääntöjen nro 85 ja 31 mukaisesti (1). Hyväksyntänumeron kaksi ensimmäistä lukua ilmaisevat, että kyseisten hyväksyntien myöntämishetkellä sääntö nro 85 oli alkuperäisessä muodossaan ja sääntöön nro 31 oli jo tehty sarjan 01 muutokset.


(1)  Toinen numero annetaan ainoastaan esimerkkinä.


LIITE 5

POLTTOMOOTTORIN NETTOTEHON MITTAUSMENETELMÄ

1.   NÄITÄ SÄÄNNÖKSIÄ SOVELLETAAN MENETELMÄÄN, JOLLA POLTTOMOOTTORIN TEHOA TÄYDELLÄ KUORMALLA MOOTTORIN NOPEUDEN FUNKTIONA KUVAAVA KÄYRÄ VOIDAAN ESITTÄÄ.

2.   TESTIOLOSUHTEET

2.1   Moottoreiden täytyy olla valmistajan suositusten mukaisesti sisäänajettuja.

2.2   Jos tehon mittaus tehdään ainoastaan moottorista, johon on asennettu vaihteisto, vaihteiston hyötysuhde on otettava huomioon.

2.3   Apulaitteet

2.3.1   Asennettavat apulaitteet

Testin ajaksi testipenkkiin on asennettava apulaitteet, jotka ovat moottorin toiminnan kannalta tarpeen moottorille tarkoitetussa sovelluskäytössä (taulukon 1 luettelon mukaisesti). Apulaitteet on asennettava mahdollisimman tarkoin samaan asentoon kuin niille tarkoitetussa käyttösovelluksessa.

2.3.2   Poistettavat apulaitteet

Apulaitteet, jotka ovat tarpeen vain ajoneuvon toiminnan kannalta ja jotka voidaan asentaa moottoriin, on irrotettava testin ajaksi. Esimerkkinä annetaan seuraava luettelo, joka ei ole kattava:

 

jarrujen ilmakompressori, ohjaustehostimen kompressori, jousituksen kompressori,

 

ilmastointijärjestelmä.

 

Jos apulaitteita ei voida poistaa, niiden kuormittamattomassa tilassa absorboima teho voidaan määrittää ja lisätä moottorille mitattuun tehoon.

Taulukko 1

Moottorin nettotehon määritystestiä varten asennettavat apulaitteet

(”Vakiotuotantolaitteilla” tarkoitetaan kaikkia laitteita, jotka valmistaja on toimittanut tiettyä sovellusta varten)


Numero

Apulaitteet

Asennus nettotehotestiä varten

1

Imujärjestelmä

 

Imusarja

Kampikammion päästöjen valvontajärjestelmä

Kyllä, vakiotuotantolaite

Ilmansuodatin

Imusarjan äänenvaimennin

Nopeudenrajoitin

Kyllä, vakiotuotantolaite (1)

2

Imusarjan induktiolämmityslaite

Kyllä, vakiotuotantolaite. Jos mahdollista, asetettava edullisimpaan asentoon

3

Pakojärjestelmä

 

Pakokaasunpuhdistaja

Pakosarja

Ahdinlaite

Yhdysputket (2)

Äänenvaimennin (2)

Pakoputki (2)

Pakokaasujarru (1)

Kyllä, vakiotuotantolaite

4

Polttoainepumppu (2)

Kyllä, vakiotuotantolaite

5

Kaasutin

 

Elektroninen ohjainjärjestelmä, ilmanvirtausmittari jne. (jos asennettu)

Kyllä, vakiotuotantolaite

Paineenalennin

Haihdutin

Sekoitin

Kaasumoottoreiden laitteet

6

Polttoaineen ruiskutuslaitteet (bensiini ja diesel)

 

Esisuodatin

Suodatin

Pumppu

Korkeapaineputket

Suutin

Ilmaventtiili (3), jos asennettu

Elektroninen säätöjärjestelmä, ilmanvirtausmittari jne., jos asennettu

Säädin/säätöjärjestelmä Ilmasto-olosuhteiden mukaan toimiva automaattinen täyskuormitusrajoitin

Kyllä, vakiotuotantolaite

7

Nestejäähdytysjärjestelmä

 

Moottorin konepelti

Konepellin ilmanpoistoaukko

Ei

Jäähdyttäjä (4)  (5)

Tuulettimen suojus

Vesipumppu

Termostaatti (6)

Kyllä, (4) vakiotuotantolaite

8

Ilmajäähdytys

 

Suojus

Puhallin (4)  (5)

Kyllä, vakiotuotantolaite

Lämpötilan säätölaite

Kyllä, vakiotuotantolaite

9

Sähkölaitteet

Kyllä, (7) vakiotuotantolaite

10

Ahdinlaitteet (jos asennettu)

 

Moottorin suoraan ja/tai pakokaasujen avulla käyttämä ahdin

Ahtoilman jäähdytin (8)

Jäähdytysnestepumppu tai -tuuletin (moottorikäyttöinen)

Jäähdytinnesteen virtauksen säätölaitteet (jos asennettu)

Kyllä, vakiotuotantolaite

11

Ylimääräinen testipenkkituuletin

Kyllä, tarvittaessa

12

Pakokaasun puhdistuslaitteet (9)

Kyllä, vakiotuotantolaite

2.3.3   Puristussytytysmoottorin käynnistämisen apulaitteet

Puristussytytysmoottoreiden käynnistämiseen käytettävien apulaitteiden osalta on otettava huomioon seuraavat kaksi tapausta:

a)

Sähkökäynnistys: laturi on asennettu ja palvelee tarvittaessa moottorin toiminnan kannalta välttämättömiä apulaitteita

b)

Muu kuin sähkökäynnistys: jos on moottorin käynnin kannalta välttämättömiä sähköisiä apulaitteita, laturi asennetaan syöttämään virtaa näille apulaitteille; muussa tapauksessa se poistetaan.

Kummassakin tapauksessa järjestelmä, jota tarvitaan käynnistämisen vaatiman energian tuottamiseen ja varastointiin, on asennettuna ja toiminnassa kuormittamattomana.

2.4   Asetukset

Moottorin nettotehon määritystestiä varten tarvittavat asetukset on annettu taulukossa 2.

Taulukko 2

Asetukset

1

Kaasuttimien asetus

Valmistajan tuotantoasetusten mukaisesti ja käytössä ilman lisämuutoksia kyseistä sovellusta varten

2

Ruiskutuspumpun syöttöjärjestelmän asetus

3

Sytytyksen tai ruiskutuksen ajoitus (ajoituskäyrä)

4

Säätimen asetus

5

Päästöjenrajoituslaitteet

3.   KIRJATTAVAT TIEDOT

3.1

Kipinäsytytysmoottoreiden nettotehotesti koostuu ajosta täydellä kaasulla ja puristussytytysmoottoreiden testi ajetaan ruiskutuspumpun asetuksella kiinteällä täydellä kuormituksella siten, että moottori on varustettu taulukon 1 mukaisesti.

3.2

Kirjattavat tiedot annetaan tämän liitteen lisäyksen kohdassa 4. Suorituskykyä kuvaavat tiedot on otettava vakautetuissa toimintaoloissa, joihin kuuluu riittävä raittiinilman syöttö moottorille. Palokammioissa voi olla karstaa, mutta vain vähäisiä määriä. Testiolot, kuten ottoilman lämpötila, on valittava mahdollisimman lähelle viiteolosuhteita (ks. tämän liitteen kohta 5.2), jotta korjauskerroin voidaan minimoida.

3.3

Moottorin syöttöilman (ympäristön ilman) lämpötila on mitattava enintään 0,15 m päästä ilmanpuhdistimen sisääntuloaukosta, tai jos ilmanpuhdistinta ei käytetä, enintään 0,15 m etäisyydeltä ilmantulotorvesta. Lämpömittari tai termoparimittari on suojattava säteilylämmöltä ja asetettava suoraan ilmavirtaan. Se on suojattava myös takaisinsuihkuavalta polttoaineelta. Mittaukset on tehtävä riittävän monesta kohtaa, jotta saadaan edustava keskiarvo ottoilman lämpötilasta.

3.4

Tietoja kirjataan vasta, kun vääntömomentti, nopeus ja lämpötilat ovat pysyneet olennaisilta osin vakaina vähintään 1 minuutin ajan.

3.5

Moottorin pyörimisnopeus käytön ja lukeman oton aikana ei saa poiketa valitusta nopeudesta enempää kuin ± 1 % tai ± 10 min–1, sen mukaan kumpi on suurempi.

3.6

Jarrutuskuormitusta, polttoaineen kulutusta ja tuloilman lämpötilaa koskevat tiedot on kirjattava samanaikaisesti, ja niiden on oltava vakautettu keskiarvo kahdesta perättäisestä arvosta, jotka eroavat toisistaan enintään 2 prosenttia jarrutuskuormituksen ja polttoaineen kulutuksen osalta.

3.7

Jäädytysnesteen lämpötila moottorin poistoaukolla on pidettävä valmistajan ilmoittamassa arvossa. Jos valmistaja ei ole ilmoittanut lämpötilaa, se on 353 K ± 5 K. Ilmajäähdytteisten moottoreiden lämpötila on valmistajan ilmoittamassa kohdassa pidettävä

Formula

:n sisällä valmistajan viiteolosuhteita varten ilmoittamasta enimmäisarvosta.

3.8

Polttoaineen lämpötila on mitattava kaasuttimen imuaukosta tai polttoaineen ruiskutusjärjestelmästä, ja se on pidettävä moottorin valmistajan asettamissa rajoissa.

3.9

Öljypumpusta tai öljypohjasta tai mahdollisesti asennetun öljynjäähdyttimen ulostulosta mitattu voiteluöljyn lämpötila on pidettävä moottorin valmistajan asettamissa rajoissa.

3.10

Tarvittaessa voidaan käyttää ylimääräisiä säätöjärjestelmiä lämpötilan säilyttämiseksi edellä tämän liitteen 3.7, 3.8 ja 3.9 kohdassa täsmennetyissä rajoissa.

4.   MITTAUSTARKKUUS

4.1   Vääntömomentti ± 11 prosenttia mitatusta vääntömomentista.

Vääntömomentin mittausjärjestelmä on kalibroitava kitkahäviön huomioon ottamiseksi. Dynamometripenkin mittausalueen alemmalla puoliskolla tarkkuus voi olla ± 2 prosenttia mitatusta vääntömomentista.

4.2   Moottorin kierrosnopeus: Mittauksen tarkkuuden on oltava ± 0,5 prosenttia. Moottorin pyörimisnopeus on mitattava mieluiten automaattisynkronoidulla kierroslaskurilla ja kronometrilla (tai laskinajastimella).

4.3   Polttoaineenkulutus: ± 1 prosenttia mitatusta kulutuksesta.

4.4   Polttoaineen lämpötila: ± 2 K.

4.5   Moottorin imuilman lämpötila: ± 1 K.

4.6   Ilmanpaine: ± 100 Pa.

4.7   Paine imukanavassa: ± 50 Pa.

4.8   Paine poistokanavassa: ± 200 Pa.

5.   TEHON KORJAUSKERTOIMET

5.1   Määritelmä

Tehon korjauskerroin on kerroin, joilla mitattu teho on kerrottava, jotta saadaan moottorin teho jäljempänä 5.2 kohdassa täsmennetyissä ulkoilman vertailuolosuhteissa.

jossa

Formula

Po on korjattu teho (ts. teho ulkoilman vertailuolosuhteissa),

L on korjauskerroin (La tai Ld),

P on mitattu teho (testiteho).

5.2   Ulkoilman vertailuolosuhteet

5.2.1   Lämpötila (To): 298 K (25 °C)

5.2.2   Kuivan ilman paine (Pso): 99 kPa

Huom. Kuivan ilman paine perustuu 100 kPa:n kokonaispaineeseen ja 1 kPa:n vesihöyryn paineeseen.

5.3   Testin ilmaolosuhteet

Testin aikana ulkoilman olosuhteiden on oltava seuraavat:

5.3.1   Lämpötila (T)

Kipinäsytytysmoottorit

288 K ≤ T ≤ 308 K

Dieselmoottorit

283 K ≤ T ≤ 313 K

5.3.2   Paine (Ps)

80 kPa ≤ Ps ≤ 110 kPa

5.4   Korjauskertoimen αa ja αd  (10) määrittäminen

5.4.1   Vapaasti hengittävät ja ahdetut kipinäsytytysmoottorit, kerroin αa

Korjauskerroin αa saadaan kaavasta:

Formula  (11)

jossa

Ps on kuivan ilman kokonaispaine kilopascaleina (kPa); eli kokonaisilmanpaine, josta on vähennetty vesihöyryn paine

T on moottorin sisään imemän ilman absoluuttinen lämpötila kelvinasteina (K).

Laboratoriossa täytettävät edellytykset

Jotta testi on validi, korjauskertoimen αa arvon on oltava sellainen, että 0,93 ≤ αa ≤ 1,07.

Jos nämä raja-arvot ylittyvät, testausselosteessa on ilmoitettava saadut korjatut arvot ja tarkasti selvitettävä testiolosuhteet (lämpötila ja paine).

5.4.2   Dieselmoottorit – kerroin αd

Dieselmoottoreiden tehon korjauskerroin (αd) polttoaineen vakiovirtauksella saadaan kaavasta:

jossa αd = (fa) fm

fa on olosuhdekerroin

fm on kunkin moottori- ja säätötyypin ominaisparametri.

5.4.2.1   Olosuhdekerroin fa

Tämä kerroin osoittaa ympäristöolojen (paine, lämpötila ja kosteus) vaikutuksen moottorin sisään imemässä ilmassa. Olosuhdekertoimen kaava on erilainen moottorityypin mukaisesti.

5.4.2.1.1   Vapaasti hengittävät ja mekaanisesti ahdetut moottorit

Formula

5.4.2.1.2   Turboahdetut moottorit, joko tuloilman jäähdytyksellä tai ilman sitä

Formula

5.4.2.2   Moottorikerroin fm

fm on qc:n (korjattu polttoainevirta) funktio seuraavasti:

fm = 0,036 qc – 1,14

jossa: qc = q/r

jossa

q on polttoaineenvirtaus, milligrammaa / käyntikierros / kokonaisiskutilavuuslitra (mg/(l.käyntikierros)).

r on kompressorin ulostulon ja sisäänmenon välinen painesuhde (r = 1 vapaasti hengittävissä moottoreissa)

Tämä kaava on validi qc:n arvoille, jotka ovat välillä 40 mg/(l. käyntikierros) ja 65 mg/(l. käyntikierros).

qc: n arvoille, jotka ovat pienempiä kuin 40 mg/(l. käyntikierros), käytetään fm:n arvoa 0,3 (fm = 0,3).

qc: n arvoille, jotka ovat suurempia kuin 65 mg/(l. käyntikierros), käytetään fm:n arvoa 1,2 (fm = 1,2) (ks. kuva).

Image

5.4.2.3   Laboratoriossa täytettävät edellytykset

Jotta testi on validi, korjauskertoimen αd arvon on oltava sellainen, että 0,9 ≤ αd ≤ 1,1.

Jos nämä raja-arvot ylittyvät, testausselosteessa on ilmoitettava saadut korjatut arvot ja tarkasti selvitettävä testiolosuhteet (lämpötila ja paine).


(1)  

(1a)

Täydellisen imujärjestelmän on oltava asianmukaisesti asennettuna tarkoitettua käyttösovellusta varten:

jos on olemassa vaara, että sillä on huomattava vaikutus moottorin tehoon;

jos kyseessä ovat kaksitahtiset ja kipinäsytytysmoottorit;

kun valmistaja vaatii, että näin on tehtävä.

Muissa tapauksissa voidaan käyttää vastaavaa järjestelmää ja on tarkistettava ja varmistettava, että imupaine ei poikkea enempää kuin 100 Pa valmistajan puhtaalle suodattimelle ilmoittamasta raja-arvosta.

(2)  

(1b)

Täydellisen pakojärjestelmän on oltava asianmukaisesti asennettuna tarkoitettua käyttösovellusta varten:

jos on olemassa vaara, että sillä on huomattava vaikutus moottorin tehoon;

jos kyseessä ovat kaksitahtiset ja kipinäsytytysmoottorit;

kun valmistaja vaatii, että näin on tehtävä.

Muussa tapauksessa voidaan asentaa vastaava järjestelmä sillä edellytyksellä, että moottorin pakojärjestelmän ulostulossa mitattu paine eroaa enintään 1 000 Pa valmistajan ilmoittamasta.

Moottorin pakojärjestelmän ulostuloksi määritellään kohta, joka sijaitsee 150 mm etäisyydellä moottoriin asennetun pakojärjestelmän osan päättymiskohdasta.

Nestettä voidaan jäähdyttää joko moottorin jäähdyttimellä tai ulkoisella piirillä, edellyttäen että piirin painehäviöt ovat samaa suuruusluokkaa kuin moottorin jäähdytysjärjestelmässä. Jäähdyttimen kaihtimen, jos se kuuluu kokoonpanoon, on oltava avoinna.

(1)  Jos moottorissa on pakokaasujarru, kuristimen venttiilin on oltava täysin auki.

(2)  Tarvittaessa polttoaineen syöttöpainetta voidaan säätää jäljittämään tietyssä moottorin käyttösovelluksessa esiintyviä paineita (erityisesti käytettäessä polttoaineen paluujärjestelmää).

(3)  Ilmaventtiili on ruiskutuspumpun paineilmatoimisen säätimen säätöventtiili. Polttoaineen ruiskutusjärjestelmän säädin saattaa sisältää muita laitteita, jotka saattavat vaikuttaa ruiskutetun polttoaineen määrään.

(4)  Jäähdytin, tuuletin, tuulettimen suojus, vesipumppu ja termostaatti on sijoitettava testipenkissä suhteessa toisiinsa samanlaisiin asentoihin kuin ajoneuvossakin. Jäähdytysnesteen kierron on toimittava ainoastaan moottorin vesipumpun avulla.

Jos tuuletinta, jäähdytintä ja suojusjärjestelmää ei voida helposti asentaa moottoriin, tuulettimen absorboima teho sen ollessa erikseen asennettuna oikeaan asentoon jäähdyttimeen ja suojukseen (jos käytössä) nähden, on määritettävä laskemalla se vakio-ominaisuuksista tai tekemällä käytännön testejä nopeuksilla, jotka vastaavat moottorin tehon mittauksessa käytettyjä moottorin nopeuksia. Tämä teho, joka on korjattu ulkoilman vertailuolosuhteisiin (293,2 K (20 °C) ja 101,3 kPa), olisi vähennettävä korjatusta tehosta.

(5)  Jos moottoriin kuuluu tuuletin tai puhallin, joka voidaan kytkeä pois toiminnasta tai joka toimii asteittain, testi on tehtävä siten, että tuuletin (tai puhallin) on kytketty pois toiminnasta tai että asteittain toimiva tuuletin tai puhallin toimii enimmäisteholla.

(6)  Termostaatti voi olla täysin auki.

(7)  Generaattorin pienin teho: Generaattorin tehon on oltava rajoitettu ainoastaan moottorin toiminnan kannalta välttämättömien apulaitteiden käytölle. Jos akun käyttäminen on välttämätöntä, on käytettävä hyväkuntoista täyteen ladattua akkua.

(8)  Ahtoilman jäähdytyksellä, joko neste- tai ilmajäähdytyksellä, varustetut moottorit on testattava ahtoilman jäähdytyksellä, tai moottorin valmistajan pyynnöstä testipenkkijärjestelmä voi korvata ilmajäähdyttimen. Kummassakin tapauksessa moottorin teho kullakin nopeudella on mitattava siten, että moottorin ilman paineenalennus ja lämpötilan lasku testipenkkijärjestelmän ahtoilman jäähdyttimessä vastaa täydellisen arvoja, jotka valmistaja on määrittänyt ajoneuvon järjestelmää varten.

(9)  Niihin voi sisältyä esimerkiksi EGR-järjestelmä (Exhaust gas recirculation, pakokaasujen uudelleenkierrätys), katalysaattori, terminen reaktori, sekundaarinen ilmansyöttöjärjestelmä ja polttoaineen haihtumisen suojajärjestelmä.

(10)  Testit voidaan suorittaa ilmastoidussa testitilassa, jossa ilmaolosuhteita voidaan kontrolloida.

(11)  Jos moottoriin on asennettu automaattinen ilman lämpötilan säätö ja jos säätölaite on sellainen, että täydellä kuormalla 25 °C:ssa ei tarvita lämmitettyä ilmaa, testi on tehtävä laite täysin käytöstä suljettuna. Jos laite on edelleen toiminnassa 25 °C:ssa, testi tehdään laitteen toimiessa tavanomaisesti ja lämpötilatekijän eksponentiksi korjauskertoimen kaavassa otetaan nolla (ei lämpötilakorjausta).

Lisäys

Moottorin nettotehon mittaustestien tulokset

Tämä lomake on täytettävä testin suorittavassa laboratoriossa.

1.   Testiolosuhteet

1.1

Enimmäisteholla mitatut paineet

1.1.1

Kokonaisilmanpaine: … Pa

1.1.2

Vesihöyrynpaine: … Pa

1.1.3

Pakokaasun paine: … Pa

1.2

Enimmäisteholla mitatut lämpötilat

1.2.1

imuilman: … K

1.2.2

moottorin välijäähdyttimen poistoaukossa: … K

1.2.3

jäähdytysnesteen:

1.2.3.1

moottorin jäähdytysnesteen poistoaukossa: … K (1)

1.2.3.2

vertailukohdasta, kun kyseessä on ilmajäähdytys: … K (1)

1.2.4

voiteluöljyn lämpötila: … K (ilmoitetaan mittauskohta)

1.2.5

polttoaineen

1.2.5.1

polttoainepumpun imuaukossa: … K

1.2.5.2

polttoaineen kulutuksen mittauslaitteessa: … K

1.2.6

pakokaasun lämpötila mitattuna pakosarjojen ulostulolaippojen läheisyydestä: … °C

1.3

Moottorin kierrosnopeus tyhjäkäynnillä: … min–1

1.4

Dynamometrin ominaisuudet

1.4.1

Merkki: … Malli: …

1.4.2

Tyyppi: …

1.5

Opasimetrin ominaisuudet

1.5.1

Merkki: …

1.5.2

Tyyppi: …

2.   Polttoaine

2.1

Nestemäistä polttoainetta käyttävät kipinäsytytysmoottorit

2.1.1

Merkki: …

2.1.2

Eritelmä: …

2.1.3

Nakutuksen estoaine (lyijy jne.): …

2.1.3.1

Tyyppi: …

2.1.3.2

Sisältö: … mg/1

2.1.4

Oktaaniluku RON: … (ASTM D 26 99–70)

2.1.4.1

Moottorioktaaniluku, MON:…

2.1.4.2

Ominaistiheys: … g/cm3 lämpötilassa 288 K

2.1.4.3

Alempi lämpöarvo: … kJ/kg

 

Moottorin nopeus (min–1)

Nimellisvirtaus G (l/s)

Raja-absorptioarvot (m–1)

Mitatut absorptioarvot (m–1)

1

 

 

 

 

2

 

 

 

 

3

 

 

 

 

4

 

 

 

 

5

 

 

 

 

6

 

 

 

 

Enimmäisnettoteho: … kW nopeudella … min–1

Suurin nettovääntömomentti: … Nm kierrosnopeudella … min–1

2.2

Kaasumaista polttoainetta käyttävät kipinäsytytysmoottorit ja kaksipolttoainemoottorit (dual-fuel)

2.2.1

Merkki: …

2.2.2

Eritelmä: …

2.2.3

Varastointipaine: … baaria

2.2.4

Käyttöpaine: … baaria

2.2.5

Alempi lämpöarvo: … kJ/kg

2.3

Kaasumaista polttoainetta käyttävät puristussytytysmoottorit

2.3.1

Syöttöjärjestelmä: … kaasu

2.3.2

Käytetyn kaasun tiedot: …

2.3.3

Polttoaineen öljy–kaasusuhde: …

2.3.4

Alempi lämpöarvo: …

2.4

Dieselpolttoainetta käyttävät puristussytytysmoottorit ja kaksipolttoainemoottorit (dual-fuel)

2.4.1

Merkki: …

2.4.2

Käytetyn polttoaineen tiedot: …

2.4.3

Setaaniluku (ASTM D 976–71) …

2.4.4

Ominaistiheys: … g/cm3 lämpötilassa 288 K

2.4.5

Alempi lämpöarvo: … kJ/kg

3.   Voiteluaine

3.1

Merkki: …

3.2

Eritelmä: …

3.3

SAE-viskositeetti: …

4.   Mittausten yksityiskohtaiset tulokset (2)

Moottorin kierrosnopeus, min–1

 

 

Mitattu vääntömomentti, Nm

 

 

Mitattu teho, kW

 

 

Mitattu polttoaineen virtaus, g/h

 

 

Ilmanpaine, kPa

 

 

Vesihöyryn paine, kPa

 

 

Imuilman lämpötila, K

 

 

Edellä olevaan taulukkoon kuulumattomia Nro 1

apulaitteita Nro 2

varten lisättävä teho, kW Nro 3

 

 

Tehon korjauskerroin

 

 

Korjattu jarrutusvoima, kW (tuulettimen kanssa / ilman tuuletinta (3))

 

 

Tuulettimen teho, kW (vähennettävä, jos tuuletinta ei ole asennettu)

 

 

Nettoteho, kW

 

 

Nettovääntömomentti, Nm

 

 

Korjattu polttoaineen ominaiskulutus g/(kWh) (4)

 

 

Jäähdytysnesteen lämpötila poistoaukossa, K

 

 

Voiteluöljyn lämpötila mittauskohdassa, K

 

 

Ilman lämpötila ahtimen jälkeen, K (5)

 

 

Polttoaineen lämpötila ruiskutuspumpun imuaukossa, K

 

 

Ilman lämpötila ahtoilman jäähdyttimen jälkeen, K (5)

 

 

Paine ahtimen jälkeen, kPa (5)

 

 

Paine ahtoilman jäähdyttimen jälkeen, kPa

 

 


(1)  Tarpeeton yliviivataan.

(2)  Nettotehon ja nettovääntömomentin ominaiskäyrät on piirrettävä moottorin nopeuden funktiona.

(3)  Tarpeeton viivataan yli.

(4)  Lasketaan nettotehosta puristussytytysmoottoreilla ja kipinäsytytysmoottoreille, viimeksi mainituille kerrotaan tehon korjauskertoimella.

(5)  Tarpeeton viivataan yli.


LIITE 6

SÄHKÖISTEN AJOLAITTEIDEN NETTOTEHON JA 30 MINUUTIN ENIMMÄISTEHON MITTAUSMENETELMÄ

1.   NÄITÄ VAATIMUKSIA SOVELLETAAN MITATTAESSA PUHTAASTI SÄHKÖISISSÄ MAANTIEAJONEUVOISSA KÄYTETTÄVIEN SÄHKÖISTEN AJOLAITTEIDEN ENIMMÄISNETTOTEHOA JA 30 MINUUTIN ENIMMÄISTEHOA.

2.   TESTIOLOSUHTEET

2.1   Ajolaitteen on oltava valmistajan suositusten mukaisesti sisäänajettu.

2.2   Jos tehonmittaus voidaan tehdä ainoastaan ajolaitteesta, johon on asennettu vaihteisto tai hidastusvaihde, hyötysuhde on otettava huomioon.

2.3   Apulaitteet

2.3.1   Asennettavat apulaitteet

Testin ajaksi on asennettava sellaiset apulaitteet, jotka ovat tarpeen ajolaitteen käyttämiseksi sille tarkoitetussa sovelluksessa (tämän liitteen taulukossa 1 luetellut), samaan asentoon kuin ajoneuvossakin.

2.3.2   Poistettavat apulaitteet

Apulaitteet, jotka ovat tarpeen vain ajoneuvon asianmukaisen toiminnan kannalta ja jotka voidaan asentaa moottoriin, on irrotettava testin ajaksi. Seuraava epätäydellinen luettelo on esimerkinomainen:

jarrujen ilmakompressori, ohjaustehostimen kompressori, jousituksen kompressori, ilmastointijärjestelmä jne.

Jos apulaitteita ei voida poistaa, niiden kuormittamattomassa tilassa absorboima teho voidaan määrittää ja lisätä mitattuun tehoon.

Taulukko 1

Sähköisten ajolaitteiden nettotehon ja 30 minuutin enimmäistehon määritystestiä varten asennettavat apulaitteet

(’Vakiotuotantolaitteilla’ tarkoitetaan kaikki laitteita, jotka valmistaja on toimittanut tiettyä sovellusta varten.)


Nro

Apulaitteet

Asennus nettotehon ja 30 minuutin enimmäistehon määritystestiä varten

1

Tasavirtalähde

Jännitteen alenema testin aikana vähemmän kuin 5 %

2

Nopeuden muunnin ja säätölaite

Kyllä: vakiotuotantovaruste

3

Nestejäähdytys

 

Konepelti

Konepellin ilmanpoistoaukko

Ei

Jäähdytin (1)  (2)

Tuuletin

Tuulettimen suojus

Pumppu

Termostaatti (3)

Kyllä: vakiotuotantolaite

Ilmajäähdytys

 

Ilmansuodatin

Suojus

Puhallin

Lämpötilan säätöjärjestelmä

Kyllä: vakiotuotantolaite

4

Sähkölaitteet

Kyllä: vakiotuotantolaite

5

Lisätuuletin testipenkkiä varten

Kyllä, tarvittaessa

2.4   Asetukset

Asetusten on oltava kyseistä moottoria koskevien valmistajan tuotantoasetusten mukaiset ja käytössä ilman lisämuutoksia kyseistä sovellusta varten.

2.5   Kirjattavat tiedot

2.5.1   Nettotehon määritystesti on tehtävä kaasupolkimen ollessa pohjassa.

2.5.2   Moottorin täytyy olla hyväksynnän hakijan antamien suositusten mukaisesti sisäänajettu.

2.5.3   Vääntömomenttia ja nopeutta koskevat tiedot on kirjattava samanaikaisesti.

2.5.4   Tarvittaessa moottorin poistoaukosta mitattu jäähdytysnesteen lämpötila saa poiketa ± 5 K valmistajan ilmoittamasta termostaatin lämpötila-asetuksesta.

Ilmajäähdytteisissä ajolaitteissa valmistajan osoittamasta kohdasta mitattu lämpötila saa poiketa enintään + 0/– 20 K valmistajan ilmoittamasta enimmäislämpötilasta.

2.5.5   Öljypohjasta tai mahdollisesti asennetun öljynjäähdyttimen ulostulosta mitattu voiteluöljyn lämpötila on pidettävä valmistajan asettamissa rajoissa.

2.5.6   Lisäsäätöjärjestelmää voidaan käyttää lämpötilan pitämiseksi edellä 2.5.4 ja 2.5.5 kohdassa määritellyissä rajoissa.

3.   MITTAUSTARKKUUS

3.1   Vääntömomentti: ± 1 prosenttia mitatusta vääntömomentista.

Vääntömomentin mittausjärjestelmä on kalibroitava kitkahäviön huomioon ottamiseksi. Dynamometripenkin mittausalueen alemmalla puoliskolla tarkkuus voi olla ± 2 prosenttia mitatusta vääntömomentista.

3.2   Moottorin pyörimisnopeus: 0,5 prosenttia mitatusta vääntömomentista.

3.3   Moottorin imuilman lämpötila: ± 2 K.


(1)  Jäähdytin, tuuletin, tuulettimen suojus, vesipumppu ja termostaatti on sijoitettava testipenkissä suhteessa toisiinsa samanlaisiin asentoihin kuin ajoneuvossakin. Jäähdytysnesteen kierron on toimittava ainoastaan ajolaitteen vesipumpun avulla.

Nesteen jäähdytys voidaan toteuttaa joko ajolaitteen jäähdyttimellä tai ulkoisella piirillä sillä edellytyksellä, että tällaisen piirin painehäviö ja paine pumpun imuaukossa pysyvät olennaisesti samoina kuin ajolaitteen jäähdytysjärjestelmässä. Jäähdyttimen mahdollisen kaihtimen on oltava avoinna.

Jos tuuletinta, jäähdytintä ja tuulettimen suojusta ei voida helposti asentaa testipenkissä tehtävää testausta varten, tuulettimen absorboima teho sen ollessa erikseen asennettuna oikeaan asentoon jäähdyttimeen ja suojukseen (jos käytössä) nähden, on määritettävä laskemalla se vakio-ominaisuuksista tai tekemällä käytännön testejä nopeuksilla, jotka vastaavat moottorin tehon mittauksessa käytettyjä moottorin nopeuksia. Tämä teho, joka on korjattu ulkoilman vertailuolosuhteisiin, olisi vähennettävä korjatusta tehosta.

(2)  Jos kokonaisuuteen kuuluu tuuletin tai puhallin, joka voidaan kytkeä pois toiminnasta tai joka toimii asteittain, testi on tehtävä siten, että tuuletin (tai puhallin) on kytketty pois toiminnasta tai että asteittain toimiva tuuletin tai puhallin toimii enimmäisteholla.

(3)  Termostaatti voi olla täysin auki.


LIITE 7

TUOTANNON VAATIMUSTENMUKAISUUDEN TARKASTUS

1.   YLEISTÄ

Nämä vaatimukset vastaavat tarkastuksia, joita on tehtävä tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi 6 kohdan ja sen alakohtien mukaisesti.

2.   TESTAUSMENETTELYT

Testimenetelmien ja mittauslaitteiden on oltava tämän säännön liitteissä 5 ja 6 kuvatut.

3.   NÄYTTEIDENOTTO

On valittava yksi ajolaite. Jos jäljempänä 5.1 kohdassa kuvatun testin jälkeen katsotaan, että ajolaite ei ole tämän säännön vaatimusten mukainen, on testattava vielä kaksi ajolaitetta.

4.   MITTAUSPERUSTEET

4.1   Polttomoottorin nettoteho

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi tehtävien testien aikana on mitattava teho kahdella moottorin nopeudella S1 ja S2, jotka vastaavat tyyppihyväksyntää varten hyväksytyn enimmäistehon ja suurimman vääntömomentin mittauspisteitä. Näillä kahdella moottorin nopeudella, joita koskee ± 5 prosentin toleranssi, on mitattava nettoteho vähintään yhdestä pisteestä alueella S1 ± 5 prosenttia ja alueella S2 ± 5 prosenttia, ja näin mitattu teho voi erota enintään ± 5 prosenttia hyväksyntäarvosta.

4.2   Sähköisten ajolaitteiden nettoteho ja 30 minuutin enimmäisteho

Tuotannon vaatimustenmukaisuuden varmistamiseksi tehtävien testien aikana on mitattava teho moottorin nopeudella S1, joka vastaa tyyppihyväksyntää varten hyväksytyn enimmäistehon mittauspistettä. Tällä nopeudella mitattu nettoteho voi erota korkeintaan ± 5 prosenttia hyväksyntäarvosta.

5.   TULOSTEN ARVIOINTI

5.1   Jos edellä olevan 2 kohdan mukaisesti testatun ajolaitteen nettoteho ja 30 minuutin enimmäisteho täyttävät edellä olevan kohdan 4 vaatimukset, tuotanto katsotaan tyyppihyväksynnän mukaiseksi.

5.2   Jos edellä olevan 4 kohdan vaatimukset eivät täyty, testataan vielä kaksi ajolaitetta samalla tavoin.

5.3   Jos edellä 5.2 kohdassa tarkoitetun toisen ja/tai kolmannen ajolaitteen nettoteholukema tai 30 minuutin enimmäisteho ei täytä edellä olevan kohdan 4 vaatimuksia, on katsottava, että tuotanto ei vastaa tämän säännön vaatimuksia ja että tämän säännön 7.1 kohdan säännöksiä on sovellettava.


LIITE 8

VERTAILUPOLTTOAINEET

1.

Nestekaasuviitepolttoaineiden tekniset

 

Polttoaine A

Polttoaine B

Testimenetelmä

Koostumus:

 

 

ISO 7941

C3

tilavuus-%

30 ± 2

85 ± 2

 

C4

tilavuus-%

loput

loput

 

< C3, > C4

tilavuus-%

enint. 2 %;

enint. 2 %

 

Olefiinit

tilavuus-%

9 ± 3

12 ± 3

 

Haihdutusjäännös

ppm

enint. 50

enint. 50

NFM 41–015

Vesipitoisuus

 

ei ole

ei ole

silmämäär. tarkastelu

Rikkipitoisuus

ppm-massa (*)

enint. 50

enint. 50

EN 24260

Rikkivetypitoisuus

 

ei ole

ei ole

 

Kuparikorroosio

luokitus

luokka 1

luokka 1

ISO 625 1 (**)

Haju

 

luont.omainen

luont.omainen

 

MON

 

vähint. 89

vähint. 89

EN 589 liite B

2.

Maakaasuviitepolttoaineiden tekniset tiedot

 

G20

G23

G25

Koostumus:

 

 

 

CH4

tilavuus-%

100

92,5

86

N2

tilavuus-%

0

7,5

14

Wobben indeksi (***)

MJ/m3

53,6 ± 2 %

48,2 ± 2 %

43,9 ± 2 %

Seokset muodostavilla kaasuilla on oltava ainakin seuraavat puhtaudet:

N2 : 99 %

CH4 : 95 % vedyn, hiilimonoksidin ja hapen kokonaispitoisuus alle 1prosentti ja typen ja hiilidioksidin kokonaispitoisuus alle 2 prosenttia.

Wobben indeksi on kaasun tilavuusyksikköä kohti mitatun lämpöarvon ja kaasun suhteellisen tiheyden neliöjuuren suhde samoissa vertailuolosuhteissa:

Formula

jossa

Hgas

=

polttoaineen lämpöarvo MJ/m3

ρair

=

ilman tiheys 0 °C:n lämpötilassa

ρgas

=

polttoaineen tiheys 0 °C:n lämpötilassa

Wobben indeksi määritellään brutoksi tai netoksi sen mukaan, onko lämpöarvo brutto- vai nettolämpöarvo.


(*)  Arvo määritettävä vakio-olosuhteissa (293,2 K (20 °C) ja 101,3 kPa).

(**)  Tällä menetelmällä ei voi tarkasti määrittää korroosiota aiheuttavien aineiden läsnäoloa, jos näyte sisältää korroosionestoaineita tai muita kemikaaleja, jotka vähentävät näytteen kuparinauhakorroosiota. Tämän vuoksi kyseisten aineiden lisääminen ainoastaan testimenetelmän antamaan tulokseen vaikuttamiseksi on kielletty.

(***)  Perustuu bruttolämpöarvoon ja lasketaan 0 °C:ta varten.


Top