(1)

Neuvosto otti asetuksella (EY) N:o 682/2007 (2) käyttöön polkumyyntitullin tiettyjen Thaimaasta peräisin olevan, tällä hetkellä CN-koodeihin ex 2001 90 30 ja ex 2005 80 00 kuuluvan jyvinä tuotavan valmistetun tai säilötyn sokerimaissin tuonnissa, jäljempänä ’alkuperäiset toimenpiteet’. Alkuperäisten toimenpiteiden käyttöönottoon johtaneeseen tutkimukseen viitataan jäljempänä ilmaisulla ’alkuperäinen tutkimus’. Toimenpide toteutettiin 3,1–12,9 prosentin suuruisen arvotullin muodossa.

(2)

Asetusta (EY) N:o 682/2007 muutettiin neuvoston asetuksella (EY) N:o 954/2008 (3) yhdelle yritykselle ja ”kaikille muille yrityksille” määrätyn tullin määrän osalta. Muutetut tullit olivat suuruudeltaan 3,1–14,3 prosenttia. Kahdelta thaimaalaiselta vientiä harjoittavalta tuottajalta, joiden tarjoamat sitoumukset oli hyväksytty komission päätöksellä 2007/424/EY (4), tuleva tuonti vapautettiin tullista.

(3)

Neuvoston asetuksessa (EY) N:o 847/2009 (5) katsottiin, etteivät kiinteään vähimmäistuontihintaan perustuvat hintasitoumukset enää olleet tarkoituksenmukaisia polkumyynnin vahingollisten vaikutusten torjumiseksi. Hyväksytyt sitoumukset peruutettiin, ja kymmenen muun thaimaalaisen vientiä harjoittavan tuottajan sitoumustarjoukset hylättiin.

(4)

Neuvosto otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 875/2013 (6) lopulliset polkumyynnin vastaiset toimenpiteet käyttöön Thaimaasta peräisin olevan jyvinä tuotavan valmistetun tai säilötyn sokerimaissin tuonnissa viideksi vuodeksi toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun jälkeen.

(5)

Neuvosto muutti täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 307/2014 (7) osittaisen välivaiheen tarkastelun jälkeen täytäntöönpanoasetuksella (EU) N:o 875/2013 yritykselle River Kwai International Food Industry Co. Ltd vahvistettua polkumyyntitullia.

(6)

Euroopan unionin tuomioistuimen 14 päivänä joulukuuta 2017 asiassa T-460/14 ja 28 päivänä maaliskuuta 2019 asiassa C-144/18 P antamien tuomioiden jälkeen komissio avasi 29 päivänä elokuuta 2019 uudelleen (8) tietyn Thaimaasta peräisin olevan jyvinä tuotavan valmistetun tai säilötyn sokerimaissin tuontia koskevan polkumyynnin vastaisen tutkimuksen, joka oli johtanut täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 307/2014 antamiseen. Tutkimus avattiin uudelleen vain siltä osin kuin se koski yritystä River Kwai International Food Industry Co. Ltd., ja tutkimusta jatkettiin siitä ajankohdasta, jolloin lainvastaisuus oli ilmennyt.

(7)

Täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2019/1996 (9) Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, otti lopulliset polkumyynnin vastaiset toimenpiteet käyttöön Thaimaasta peräisin olevan jyvinä tuotavan valmistetun tai säilötyn sokerimaissin tuonnissa viideksi vuodeksi toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun, jäljempänä ’edellinen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskeva tarkastelu’, jälkeen.

(8)

Komissio otti täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2021/342 (10) uudelleen käyttöön lopullisen polkumyyntitullin River Kwai International Food Industry Co. Ltd:n osalta.

(9)

Tällä hetkellä voimassa olevat polkumyyntitullit ovat arvotulleja, jotka ovat suuruudeltaan 3,1–14,3 prosenttia otokseen valituilta vientiä harjoittavilta tuottajilta tulevan tuonnin osalta, 12,9 prosenttia otoksen ulkopuolisilta yhteistyössä toimineilta yrityksiltä tulevan tuonnin osalta ja 14,3 prosenttia kaikilta muilta thaimaalaisilta yrityksiltä tulevan tuonnin osalta.

(10)

Julkaistuaan ilmoituksen toimenpiteiden voimassaolon lähestyvästä päättymisestä (11) komissio vastaanotti perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisen tarkastelupyynnön.

(11)

Tarkastelupyynnön esitti 31 päivänä elokuuta 2024 Association européenne des transformateurs de maïs doux (AETMD), jäljempänä ’pyynnön esittäjä’, jyvinä tuotavaa valmistettua tai säilöttyä sokerimaissia valmistavan unionin tuotannonalan puolesta perusasetuksen 5 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tarkastelupyyntö perustui siihen, että toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi todennäköisesti polkumyynnin jatkumiseen tai toistumiseen ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon toistumiseen.

(12)

Kun komissio oli perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdalla perustettua komiteaa kuultuaan todennut, että oli olemassa riittävä näyttö toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun panemiseksi vireille, se pani 29 päivänä marraskuuta 2024 perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan perusteella vireille tietyn Thaimaasta, jäljempänä ’asianomainen maa’, peräisin olevan jyvinä tuotavan valmistetun tai säilötyn sokerimaissin unioniin tuontia koskevan tarkastelun. Se julkaisi Euroopan unionin virallisessa lehdessä menettelyn vireillepanoa koskevan ilmoituksen (12), jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’.

(13)

Polkumyynnin jatkumista tai toistumista koskeva tutkimus kattoi 1 päivän lokakuuta 2023 ja 30 päivän syyskuuta 2024 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tarkastelua koskeva tutkimusajanjakso’. Vahingon jatkumisen tai toistumisen todennäköisyyden arvioinnin kannalta merkittäviä suuntauksia tarkasteltiin kaudella, joka ulottui 1 päivästä tammikuuta 2021 tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’.

(14)

Komissio pyysi vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan siihen yhteyttä tutkimukseen osallistumista varten. Lisäksi komissio ilmoitti toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta erikseen pyynnön esittäjälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville thaimaalaisille tuottajille, Thaimaan viranomaisille, tiedossa oleville tuojille sekä käyttäjille ja kauppiaille ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(15)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(16)

Yksi thaimaalainen yritys, Malee Sampran Public Co. Ltd, ilmoitti komissiolle lopettaneensa tarkasteltavana olevan tuotteen tuotannon. Koska yritys ei ole enää tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä harjoittava tuottaja, komissio poisti sen otoksen ulkopuolisten yhteistyössä toimineiden yritysten luettelosta.

(17)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 17 artiklan mukaisesti.

(18)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli valinnut alustavasti unionin tuottajien otoksen. Se valitsi otoksen samankaltaisen tuotteen tuotanto- ja myyntimäärän perusteella EU:ssa tutkimusajanjaksolla. Otokseen valittiin kaksi unionin tuottajaa. Otokseen valittujen unionin tuottajien osuus arvioidusta kokonaistuotannosta oli yli [29–38] prosenttia ja arvioidusta kokonaismyyntimäärästä unionissa yli [39–48] prosenttia. Komissio kehotti asianomaisia osapuolia esittämään huomautuksia alustavasta otoksesta. Otoksesta ei saatu huomautuksia. Sen vuoksi unionin tuotannonalan otos vahvistettiin.

(19)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa mainitut tiedot.

(20)

Yksikään etuyhteydetön tuoja ei toimittanut pyydettyjä tietoja eikä suostunut osallistumaan otokseen. Sen vuoksi komissio päätti, ettei otanta ollut tarpeen.

(21)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valitsemaan otoksen komissio pyysi kaikkia Thaimaassa toimivia tuottajia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot. Lisäksi komissio pyysi Thaimaan kuningaskunnan Euroopan unionissa olevaa edustustoa ilmoittamaan muista mahdollisista tuottajista, jotka saattaisivat olla kiinnostuneita osallistumaan tutkimukseen, ja/tai ottamaan yhteyden niihin.

(22)

Seitsemän asianomaisen maan tuottajaa toimitti pyydetyt tiedot ja suostui osallistumaan otokseen. Komissio pyysi kahdelta yritykseltä selvennyksiä niiden otantaa koskeviin lomakkeisiin antamissa vastauksissa olleista epäjohdonmukaisuuksista. Kyseiset yritykset eivät vastanneet selvennyspyyntöön.

(23)

Komissio valitsi perusasetuksen 17 artiklan 1 kohdan mukaisesti kahden yrityksen otoksen, joka perustui unioniin suuntautuneen viennin suurimpaan edustavaan määrään, jota voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Otosta koskevan päätöksen tekohetkellä saatavilla olleiden tietojen perusteella otokseen valittujen yritysten vienti EU:hun vastasi lähes kaikkien yhteistyössä toimineiden yritysten koko vientiä EU:hun ja sen osuus tarkasteltavana olevan tuotteen kokonaisviennistä EU:hun oli yli 80 prosenttia. Perusasetuksen 17 artiklan 2 kohdan mukaisesti kaikkia tiedossa olleita vientiä harjoittavia tuottajia ja asianomaisen maan viranomaisia kuultiin otoksen valinnasta. Asiaan liittyviä huomautuksia ei esitetty.

(24)

Komissio pyysi vientiä harjoittavia tuottajia, unionin tuottajia, etuyhteydettömiä tuojia ja käyttäjiä vastaamaan asiaa koskeviin kyselylomakkeisiin, jotka asetettiin vireillepanopäivänä saataville kaupan suojakeinoja koskevalla komission verkkosivustolla (13). Lisäksi asianomaisia osapuolia pyydettiin esittämään näkökantansa sekä toimittamaan asiaa tukevaa näyttöä vireillepanoilmoituksessa annetuissa määräajoissa.

(25)

Kyselyihin saatiin vastaus otokseen valituilta kahdelta vientiä harjoittavalta tuottajalta, otokseen valituilta kahdelta unionin tuottajalta ja AETMD:ltä.

(26)

Komissio pyysi ja tarkisti kaikki tiedot, jotka se katsoi tarpeellisiksi sen määrittämiseksi, onko polkumyynnin ja vahingon jatkuminen tai toistuminen todennäköistä ja mikä on unionin edun mukaista. Seuraavien yritysten toimitiloihin tehtiin perusasetuksen 16 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä:

(27)

Komissio ilmoitti 20 päivänä marraskuuta 2025 niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella se aikoi pitää polkumyyntitullit voimassa. Kaikille osapuolille annettiin määräaika, johon mennessä niillä oli mahdollisuus toimittaa huomautuksensa tästä ilmoituksesta.

(28)

Asianomaiset osapuolet eivät esittäneet huomautuksia eivätkä pyytäneet kuulemista.

(29)

Tarkastelun kohteena oleva tuote on sama kuin alkuperäisessä tutkimuksessa ja kahdessa aiemmassa toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa eli jyvinä tuotava etikan tai etikkahapon avulla valmistettu tai säilötty jäädyttämätön sokerimaissi (Zea mays var. saccharata) ja jyvinä tuotava, muulla tavalla kuin etikan tai etikkahapon avulla valmistettu tai säilötty jäädyttämätön sokerimaissi (Zea mays var. saccharata), joka ei kuulu nimikkeeseen 2006 vaan joka luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin ex 2001 90 30 (Taric-koodi 2001 90 30 10) ja ex 2005 80 00 (Taric-koodi 2005 80 00 10), jäljempänä ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’.

(30)

Sokerimaissia käytetään ihmisravinnoksi. Tuote pannaan yleensä esille säilyketölkeissä, mutta se voidaan panna esille myös lasitölkeissä, tetrapakkauksissa tai pusseissa.

(31)

Tässä tutkimuksessa tarkasteltavana oleva tuote on Thaimaasta peräisin oleva tarkastelun kohteena oleva tuote, jäljempänä ’tarkasteltavana oleva tuote’.

(32)

Alkuperäisen tutkimuksen ja aiempien toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevien tarkastelujen tavoin tässä toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevassa tarkastelussa vahvistettiin, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja peruskäyttötarkoitukset:

(33)

Näin ollen näiden tuotteiden katsotaan olevan perusasetuksen 1 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja samankaltaisia tuotteita.

(34)

Tarkastelua koskevan tutkimuksen vireillepanon jälkeen Thaimaan kuningaskunnan kauppaministeriön ulkomaankaupan yksikkö väitti, ettei tutkimuksen vireillepanolle ollut perusteita. Ulkomaankaupan yksikkö väitti, että Thaimaasta tuleva tuonti oli mitätöntä verrattuna eräästä toisesta merkittävästä viejämaasta tulevaan tuontiin ja että se oli lisäksi vähentynyt tarkastelujaksolla. Lisäksi kyseinen osapuoli väitti, että kyseisestä toisesta maasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat olivat huomattavasti alhaisemmat kuin Thaimaasta tulevan tuonnin hinnat. Ulkomaankaupan yksikkö viittasi tässä yhteydessä WTO:n polkumyynnin vastaisen sopimuksen 11 artiklan 11.3 kohtaan ja väitti, etteivät vireillepanon edellytykset täyttyneet, koska kyseisen osapuolen mukaan polkumyynnin ja vahingon jatkumisesta ei ollut näyttöä.

(35)

Komissio piti näitä väitteitä perusteettomina. Tarkastelupyyntöön sisältyi riittävästi näyttöä tutkimuksen vireille panemiseksi. Komissio muistutti, että WTO:n polkumyyntisopimuksen 11 artiklan 11.3 kohdan ja perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaan tutkimuksen vireillepano ei edellytä todisteiden esittämistä polkumyynnin jatkumisesta, vaan näyttö polkumyynnin toistumisen todennäköisyydestä riittää. Kauppaministeriön ulkomaankaupan yksikön esittämät tuontimääriä ja hintaeroja koskevat väitteet eivät kumonneet pyynnön esittäjän toimittamaa näyttöä eivätkä täyttäneet vaadittua lakisääteistä kynnysarvoa, jotta ne olisivat estäneet vireillepanon.

(36)

Tietyn jyvinä tuotavan valmistetun tai säilötyn sokerimaissin tuonti Thaimaasta jatkui tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, joskin vähemmässä määrin kuin alkuperäisen tutkimuksen tutkimusajanjaksolla (eli 1 päivän tammikuuta 2005 ja 31 päivän joulukuuta 2005 välillä). Eurostatin Comext-tietokannan mukaan Thaimaasta tulevan sokerimaissin tuonnin osuus unionin markkinoista oli noin 1,3 prosenttia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, kun se alkuperäisen tutkimuksen aikaan oli 12,7 prosenttia, ensimmäisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun aikaan 6 prosenttia ja edellisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun aikaan 3,9 prosenttia. Absoluuttisesti tarkasteltuna Thaimaasta tuli tuontia 3 638 tonnia tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Tätä ennen tuonti oli vähentynyt 41 973 tonnista (tuontimäärä alkuperäisen tutkimuksen aikaan) 21 856 tonniin (tuontimäärä ensimmäisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun aikaan) ja edelleen 13 343 tonniin (tuontimäärä edellisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun aikaan).

(37)

Komissio tutki ensin, oliko kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä edustava perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Kotimarkkinamyyntiä pidetään edustavana, jos samankaltaisen tuotteen riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä vientiä harjoittavaa tuottajaa kohden on vähintään 5 prosenttia sen tarkastelun kohteena olevan tuotteen kokonaisvientimäärästä unioniin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana. Tämän perusteella kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan samankaltaisen tuotteen kokonaismyynti kotimarkkinoilla todettiin edustavaksi.

(38)

Tämän jälkeen komissio yksilöi ne kotimarkkinoilla myydyt tuotelajit, jotka olivat samanlaisia kuin niiden vientiä harjoittavien tuottajien, joiden kotimarkkinamyynti oli edustavaa, unioniin vietäviksi myymät tuotelajit tai verrattavissa niihin.

(39)

Seuraavaksi komissio tutki, oliko kunkin otokseen valitun vientiä harjoittavan tuottajan kotimarkkinamyynti kunkin sellaisen tuotelajin osalta, joka on samanlainen kuin unioniin vietäviksi myydyt tuotelajit tai verrattavissa niihin, edustavaa perusasetuksen 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti. Tuotelajin kotimarkkinamyynti on edustavaa, jos kyseisen tuotelajin kotimarkkinamyynnin kokonaismäärä riippumattomille asiakkaille tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana on vähintään 5 prosenttia samanlaisen tai siihen verrattavissa olevan tuotelajin kokonaisvientimäärästä unioniin. Komissio totesi, että tiettyjen tuotelajien kotimarkkinamyynti ei ollut edustavaa otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien osalta.

(40)

Seuraavaksi komissio määritti kunkin tuotelajin osalta kotimarkkinoiden riippumattomille asiakkaille suuntautuvan kannattavan myynnin osuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, jotta se voisi päättää, käytetäänkö normaaliarvon laskemisessa tosiasiallista kotimarkkinamyyntiä perusasetuksen 2 artiklan 4 kohdan mukaisesti.

(41)

Normaaliarvo perustuu kunkin tuotelajin tosiasialliseen kotimarkkinahintaan riippumatta siitä, oliko myynti kannattavaa vai ei, jos

(42)

Tässä tapauksessa normaaliarvo määritettiin kyseisen tuotelajin koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotetuksi keskiarvoksi tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana.

(43)

Normaaliarvo on ainoastaan tuotelajien kannattavan kotimarkkinamyynnin tuotelajikohtainen tosiasiallinen kotimarkkinahinta tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana, jos

(44)

Kotimarkkinamyyntiä koskevasta analyysista ilmeni, että tuotelajista ja vientiä harjoittavasta tuottajasta riippuen kotimarkkinamyynnistä 50–100 prosenttia oli kannattavaa ja että painotettu keskimääräinen myyntihinta oli korkeampi kuin tuotantokustannukset. Näin ollen normaaliarvo laskettiin koko kotimarkkinamyynnin hintojen painotettuna keskiarvona tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tai pelkän kannattavan myynnin painotettuna keskiarvona.

(45)

Jos samankaltaisen tuotteen jotakin tuotelajia ei myyty riittävästi tavanomaisessa kaupankäynnissä tai jos tuotelajia ei myyty edustavia määriä kotimarkkinoilla, komissio muodosti normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 3 ja 6 kohdan mukaisesti. Jos samankaltaisen tuotteen jotakin tuotelajia ei myyty lainkaan kotimaan kaupankäynnissä, komissio pyrki löytämään hinnoille vaihtoehtoisia lähteitä tavanomaisesta kaupankäynnistä. Koska toisen otokseen valitun tuottajan kotimarkkinamyyntiä tai toisen otokseen valitun tuottajan kyseisen tuotelajin kotimarkkinamyyntihintaa ei voitu ilmoittaa merkityksellisellä tavalla siten, että kyseisen tuottajan tiedot olisivat säilyneet luottamuksellisina, eikä kyseisten tuotelajien hinnoille ollut saatavilla muita lähteitä, komissio muodosti asianomaisten tuotelajien normaaliarvon perusasetuksen 2 artiklan 3 ja 6 kohdan mukaisesti.

(46)

Laskennallinen normaaliarvo määritettiin lisäämällä otokseen valittujen, yhteistyössä toimineiden vientiä harjoittavien tuottajien samankaltaisen tuotteen keskimääräisiin tuotantokustannuksiin tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana seuraavat:

(47)

Sellaisiin tuotelajeihin, joita ei myyty edustavia määriä kotimarkkinoilla, lisättiin keskimääräiset myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto tavanomaisessa kaupankäynnissä kotimarkkinoilla kyseisten tuotelajien osalta suoritetuista liiketoimista. Sellaisiin tuotelajeihin, joita ei myyty kotimarkkinoilla lainkaan, lisättiin painotetut keskimääräiset myynti-, hallinto- ja yleiskustannukset sekä voitto kaikista tavanomaisessa kaupankäynnissä kotimarkkinoilla suoritetuista liiketoimista.

(48)

Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat harjoittivat vientiä unioniin suoraan riippumattomille asiakkaille.

(49)

Näin ollen vientihinta oli perusasetuksen 2 artiklan 8 kohdan mukaisesti tarkastelun kohteena olevasta unioniin suuntautuvaa vientiä varten myydystä tuotteesta tosiasiallisesti maksettu tai maksettavaksi tuleva hinta.

(50)

Perusasetuksen 2 artiklan 10 kohdassa edellytetään, että komissio vertailee tasapuolisesti normaaliarvoa ja vientihintaa samassa kaupan portaassa ja ottaa huomioon hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat eroavuudet. Tarkasteltavana olevassa tapauksessa komissio päätti verrata otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien normaaliarvoa ja vientihintaa noudettuna-tasoa vastaavalla kaupan portaalla. Kuten jäljempänä selitetään tarkemmin, normaaliarvoa ja vientihintaa oikaistiin tarvittaessa, jotta i) ne voitiin saattaa noudettuna-tasolle ja jotta ii) voitiin ottaa huomioon hintoihin ja siten niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavat väitetyt ja osoitetut eroavuudet.

(51)

Niiden tuotelajien myynnin osalta, joiden normaaliarvo muodostettiin 46 kappaleessa selitetyllä tavalla, normaaliarvo muodostettiin noudettuna-tasoa vastaavalla kaupan portaalla käyttämällä tuotantokustannuksia sekä myynti- hallinto- ja yleiskustannuksia ja voittoa, joita pidettiin kohtuullisina kyseisellä kaupan portaalla. Näin ollen normaaliarvon saattamiseksi noudettuna-tasolle ei ollut tarpeen tehdä oikaisuja.

(52)

Niiden tuotelajien myynnin osalta, joita myytiin tavanomaisessa kaupankäynnissä, normaaliarvon saattamiseksi noudettuna-tasoa vastaavalle kaupan portaalle tehtiin oikaisuja kuljetuskustannusten huomioon ottamiseksi. Lisäksi tehtiin oikaisuja pankkimaksujen ja palkkioiden huomioon ottamiseksi. Komissio totesi, ettei normaaliarvoon ollut syytä tehdä muita oikaisuja.

(53)

Jotta vientihinta voitiin saattaa noudettuna-tasoa vastaavalle kaupan portaalle, tehtiin oikaisuja rahti-, vakuutus-, käsittely-, lastaus- ja liitännäiskustannusten huomioon ottamiseksi.

(54)

Oikaisuja tehtiin seuraavien hintoihin ja niiden vertailukelpoisuuteen vaikuttavien tekijöiden huomioon ottamiseksi: luottokustannukset, pankkimaksut ja palkkiot.

(55)

Komissio vertasi otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien osalta samankaltaisen tuotteen kunkin tuotelajin painotettua keskimääräistä normaaliarvoa tarkastelun kohteena olevan tuotteen vastaavan tuotelajin painotettuun keskimääräiseen vientihintaan perusasetuksen 2 artiklan 11 ja 12 kohdan mukaisesti.

(56)

Tällä perusteella otokseen valittujen vientiä harjoittavien tuottajien painotetut keskimääräiset polkumyyntimarginaalit, jotka ilmaistiin prosentteina CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana, olivat 4–5,7 prosenttia. Näin ollen todettiin, että polkumyynti jatkui tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(57)

Todettuaan, että tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana esiintyi polkumyyntiä, komissio tutki perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti polkumyynnin jatkumisen todennäköisyyttä, jos toimenpiteet kumottaisiin. Tässä yhteydessä tarkasteltiin seuraavia lisätekijöitä sen arvioimiseksi, miten vienti todennäköisesti kehittyisi, jos toimenpiteet kumottaisiin: tuotantokapasiteetti ja käyttämätön kapasiteetti Thaimaassa sekä unionin markkinoiden houkuttelevuus.

(58)

Komission käytettävissä olevat tiedot tuotannosta ja käyttämättömästä kapasiteetista koostuivat yhteistyössä toimineiden viiden thaimaalaisen vientiä harjoittavan tuottajan toimittamista ja saataville asettamista tiedoista. Näihin tuottajiin lukeutuvat myös otokseen valitut kaksi vientiä harjoittavaa tuottajaa, jotka toimittivat yksityiskohtaiset vastaukset kyselylomakkeeseen. Otokseen valitut vientiä harjoittavat tuottajat tarkensivat tuotanto- ja tuotantokapasiteettitietojaan puutteita koskevien kirjeiden ja tarkastuskäyntien jälkeen.

(59)

Otokseen valittujen kahden vientiä harjoittavan tuottajan tarkistettujen tietojen ja loppujen kolmen vientiä harjoittavan tuottajan otantaa koskeviin lomakkeisiin antamien vastausten perusteella näiden viiden yhteistyössä toimineen vientiä harjoittavan tuottajan tuotantokapasiteetti tarkastelun kohteena olevan tuotteen osalta oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vähintään 180 000 tonnia. Tästä lähes 50 prosenttia oli käyttämätöntä kapasiteettia. Tämä määrä vastaa 32:ta prosenttia tarkastelun kohteena olevan tuotteen kokonaiskulutuksesta unionissa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Koska kyseisten tuottajien osuus kaikkien thaimaalaisten tuottajien kokonaistuotannosta (240 000 tonnia) oli tarkastelupyynnössä esitetyn arvion mukaan vain noin 40 prosenttia (14), Thaimaan käyttämätön kapasiteetti tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla oli todennäköisesti selvästi suurempi kuin 32 prosenttia unionin kulutuksesta.

(60)

Näin ollen komissio päätteli, että sokerimaissin thaimaalaisilla tuottajilla on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, jota ne voivat käyttää lisätäkseen vientiä unionin markkinoille, jos voimassa olevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden annetaan raueta.

(61)

Käytössä olevista polkumyyntitulleista huolimatta Thaimaa harjoitti tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana edelleen vientiä unioniin 1,3 prosentin markkinaosuudella, mikä osoittaa, että unioni on edelleen houkutteleva markkina-alue ja vientikohde.

(62)

Ilman polkumyyntitulleja otokseen valituilta kahdelta thaimaalaiselta yritykseltä tulevan tuonnin hinnat alittaisivat unionin tuotannonalan hinnat 37,7 prosentilla (ks. 134 kappale). Molemmilla näillä thaimaalaisilla yrityksillä oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla merkittävää vientimyyntiä muihin kolmansiin maihin, ja EU:hun eniten viedyn tuotelajin keskimääräinen vientihinta oli korkeampi kuin saman tuotelajin keskimääräinen hinta muihin maihin suuntautuvassa myynnissä. Nämä seikat osoittavat, että unionin markkinat ovat thaimaalaisille tuottajille hintojen kannalta houkuttelevat, koska unionin markkinoilla ne saavat tuotteistaan paremman hinnan, joskin nämä hinnat todennäköisesti silti alittaisivat unionin tuotannonalan hinnat. On siis todennäköistä, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, osa tästä kolmansiin maihin suuntautuvasta viennistä suunnattaisiin uudelleen unioniin.

(63)

Näin ollen on todennäköistä, että jos toimenpiteiden annetaan raueta, Thaimaasta unioniin tuleva tuonti lisääntyy merkittävästi ja tämä tapahtuu polkumyyntihinnoin.

(64)

Ottaen huomioon johdanto-osan 36–56 kappaleessa esitetyt päätelmät polkumyynnin jatkumisesta tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla ja viennin todennäköisestä kehityksestä siinä tapauksessa, että toimenpiteiden annetaan raueta (ks. 57–63 kappale), komissio päätteli, että on erittäin todennäköistä, että Thaimaasta tulevaa tuontia koskevien polkumyynnin vastaisten toimenpiteiden voimassaolon päättyminen johtaisi polkumyynnin jatkumiseen.

(65)

Tuontitilastot ilmoitetaan Eurostatissa (Comext) nettopainona, joka edustaa sokerimaissin jyvien ja nesteen painoa. Näin ollen tässä tutkimuksessa käytetään mittayksikkönä nettopainoa.

(66)

Samankaltaista tuotetta valmisti unionissa tutkimusajanjaksolla 11 tuottajaa ja tuottajaryhmää. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ’unionin tuotannonalan’.

(67)

Unionin kokonaistuotannoksi tutkimusajanjaksolla vahvistettiin noin 259 400 tonnia. Komissio vahvisti määrän kaikkien unionin tuotannonalaa koskevien käytettävissä olevien tietojen, kuten otokseen valituilta unionin tuottajilta ja pyyntöä tukevilta unionin tuottajilta suoraan saatujen tietojen, perusteella. Kuten johdanto-osan 18 kappaleessa todetaan, otokseen valittujen kahden unionin tuottajan osuus samankaltaisen tuotteen unionin kokonaistuotannosta oli yli [29–38] prosenttia.

(68)

Unionin kulutus määritettiin i) Eurostatin tuontitilastojen ja ii) pyynnön esittäjän esittämien unionin tuotannonalan unionissa myymien määrien perusteella.

(69)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 1

Unionin kulutus

(70)

Vuosina 2021–2022 unionin kokonaiskulutus kasvoi 3 prosenttia, 299 021 tonnista 307 619 tonniin. Vuosina 2022–2023 kulutus väheni 295 208 tonniin eli 4 prosenttiyksikköä. Tutkimusajanjakson loppuun mennessä kulutus väheni edelleen 8 prosenttiyksikköä ja oli lopulta 272 245 tonnia.

(71)

Komissio vahvisti tuonnin määrän ja markkinaosuuden Eurostatin (Comext) tietojen perusteella.

(72)

Tuonti asianomaisesta maasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 2

Tuontimäärä ja markkinaosuus

(73)

Thaimaasta tulevan tuonnin määrä väheni tarkastelujaksolla vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välisenä aikana 4 345 tonnista 3 638 tonniin. Sama suuntaus näkyi myös markkinaosuudessa, joka pieneni samalla kaudella 1,5 prosentista 1,3 prosenttiin.

(74)

Komissio määritti tuonnin hinnat Eurostatin tilastoissa (Comext) euroina tonnilta (nettopaino) ilmoitettujen hintojen perusteella. Tuonnin hinnan alittavuus määritettiin otokseen valituilta vientiä harjoittavilta tuottajilta ja otokseen valituilta unionin tuottajilta saatujen tarkastettujen kyselylomakevastausten perusteella.

(75)

Asianomaisesta maista unioniin tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 3

Tuontihinnat

(76)

Vuosina 2021–2022 Thaimaasta tulevan tuonnin keskimääräinen hinta nousi 25 prosenttia, 1 115 eurosta tonnilta 1 392 euroon tonnilta. Vuonna 2023 hinnat kuitenkin laskivat 19 prosenttiyksikköä. Tutkimusajanjaksolla hinnat nousivat jälleen 7 prosenttiyksikköä (1 264 euroon tonnilta). Kaiken kaikkiaan tuonnin hinnat alittivat tarkastelujaksolla unionin hinnat, kuten taulukosta 8 käy ilmi.

(77)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla seuraavia:

(78)

Hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, verrattiin tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta. Vertailun tulos ilmaistiin prosentteina otokseen valittujen unionin tuottajien teoreettisesta liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla. Tulos osoitti asianomaisesta maasta unionin markkinoille tulevan tuonnin hinnan alittavuuden marginaalin olevan merkittävä, 29,8–33,2 prosenttia.

(79)

Muista kolmansista maista kuin Thaimaasta tuleva sokerimaissin tuonti oli peräisin pääasiassa Kiinan kansantasavallasta, jäljempänä ’Kiina’.

(80)

Muista kolmansista maista unioniin tulevan sokerimaissin tuonnin (kokonais)määrä sekä markkinaosuus ja hinta kehittyivät seuraavasti:

Taulukko 4

Tuonti kolmansista maista

(81)

Kiinasta tuleva tuonti lisääntyi vuosien 2021 ja 2023 välillä merkittävästi, 6 484 tonnista 46 631 tonniin. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla tuonnin määrä väheni hieman ja oli 40 052 tonnia.

(82)

Sama suuntaus näkyi myös markkinaosuudessa, joka kasvoi vuosien 2021 ja 2023 välillä 2 prosentista 16 prosenttiin ja sen jälkeen pieneni hieman (15 prosenttiin) tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla.

(83)

Kiinasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat ensin nousivat vuosien 2021 ja 2022 välillä 1 164 eurosta tonnilta 1 570 euroon tonnilta ja sen jälkeen laskivat vuonna 2023 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla 1 192 euroon tonnilta. Tuonnin hinnat alittivat tarkastelujaksolla jatkuvasti unionin tuotannonalan hinnat ja sen myytyjen hyödykkeiden yksikkökustannukset.

(84)

Komissio totesi, että tuonti muista kolmansista maista kasvoi merkittävästi koko tarkastelujakson ajan. Muiden kolmansien maiden yhteenlaskettu markkinaosuus kasvoi vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 3 prosentista 16 prosenttiin. Kuten 81 kappaleessa selitetään, tämän kasvun voidaan katsoa johtuvan kokonaisuudessaan Kiinasta tulevasta tuonnista, sillä tuonti muista kolmansista maista kuin Kiinasta ja Thaimaasta pysyi kaiken kaikkiaan hyvin vähäisenä. Kiinasta tulevan tuonnin keskihinta alitti koko tarkastelujakson ajan unionin tuotannonalan hintatason.

(85)

Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioinnissa otettiin huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(86)

Kuten 18 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen arvioimiseksi käytettiin otantamenetelmää.

(87)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi unionin tuotannonalaa koskevat makrotaloudelliset indikaattorit pyynnön esittäjän toimittamiin tarkistettuihin kyselyvastauksiin sisältyvien tietojen perusteella. Mikrotaloudelliset indikaattorit komissio arvioi otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselylomakevastauksiin sisältyneiden tietojen perusteella. Molempien tietosarjojen todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(88)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, polkumyyntimarginaalin merkittävyys ja toipuminen aiemman polkumyynnin vaikutuksista.

(89)

Mikrotaloudelliset indikaattorit ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(90)

Unionin kokonaistuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuotanto, tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(91)

Vuosina 2021–2022 tuotantomäärä supistui 13 prosenttia, noin 368 786 tonnista 319 410 tonniin. Tämän kehityksen voidaan katsoa johtuneen sokerimaissin heikosta sadosta vuonna 2022, jolloin kuivuus pienensi tuotantomääriä. Vuonna 2023 unionin tuotannonala toipui vuoden 2022 heikosta sadosta ja tuotantomäärä kasvoi edellisvuodesta 15 prosenttiyksikköä (375 541 tonniin). Tutkimusajanjaksolla tuotantomäärä kuitenkin väheni jälleen merkittävästi, 11 prosenttiyksikköä, ja oli 333 973 tonnia, samaan aikaan kun Kiinasta tuleva tuonti kasvoi, kuten Kiinaa koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotosta annetussa asetuksessa (15) todettiin. Kaiken kaikkiaan tuotantomäärä pieneni tarkastelujaksolla 9 prosenttia.

(92)

Unionin tuotannonalan tuotantokapasiteetti kasvoi tarkastelujaksolla tasaisesti, kaikkiaan 8 prosenttia, mikä johtui ennen Kiinasta tulevan tuonnin kasvua päätetyistä investoinneista. Kapasiteetti kasvoi 3 prosenttia vuosina 2021–2022, sen jälkeen edelleen 3 prosenttiyksikköä vuonna 2022 ja vielä 2 prosenttiyksikköä tutkimusajanjakson aikana.

(93)

Kapasiteetin käyttöaste seurasi tuotantomäärän kehitystä. Vuosina 2021–2022 se laski 85 prosentista 71 prosenttiin ja nousi sen jälkeen 81 prosenttiin. Tutkimusajanjakson aikana kapasiteetin käyttöaste laski jälleen 71 prosenttiin.

(94)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(95)

Unionin myyntimäärä väheni koko tarkastelujakson ajan merkittävästi, 21 prosenttia. Vuosina 2021–2022 myyntimäärä väheni 2 prosenttia, 284 883 tonnista 279 277 tonniin. Vuonna 2023 myynti väheni jyrkästi (13 prosenttiyksikköä) 241 039 tonniin. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla myynti väheni vielä 6 prosenttiyksikköä ja oli 225 854 tonnia.

(96)

Unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni vuosien 2021 ja 2022 välillä 4 prosenttiyksikköä, 95 prosentista 91 prosenttiin. Vuonna 2023 markkinaosuus pieneni merkittävästi (82 prosenttiin) ja elpyi sitten hieman tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla, jolloin se oli 83 prosenttia.

(97)

Vuoden 2022 osalta todetun myyntimäärän supistumisen voidaan katsoa johtuneen osittain edellä 91 kappaleessa mainitusta heikosta sadosta sekä taulukossa 5 esitetystä tuotannon vähenemisestä. Unionin tuotannonalan unionin myyntimäärien merkittävä väheneminen vuonna 2023 ja tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla johtui kuitenkin Kiinasta peräisin olevan tuonnin tulosta markkinoille, kuten Kiinaa koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotosta annetussa asetuksessa todetaan.

(98)

Samat tekijät vaikuttivat myös unionin tuotannonalan markkinaosuuden kehitykseen tarkastelujaksolla; markkinaosuuden jyrkkä pieneneminen vuonna 2023 tapahtui samaan aikaan kuin Kiinasta tulevan tuonnin määrä unionin markkinoilla kasvoi nopeasti.

(99)

Unionin tuotannonala menetti tarkastelujaksolla 12 prosenttiyksikköä markkinaosuudestaan, ja samaan aikaan myyntimäärät vähenivät merkittävästi, 21 prosenttia. Markkinaosuuden menetyksen voidaan katsoa johtuvan pääosin Kiinasta tulevasta tuonnista, koska markkinaosuus pieneni enemmän kuin unionin kulutus (-9 %) ja samaan aikaan Kiinan markkinaosuus kasvoi tarkastelujaksolla merkittävästi, 2 prosentista 15 prosenttiin. Tämän vuoksi unionin tuotannonalan tuotanto- ja myyntimäärät eivät kasvaneet, vaikka tuotantokapasiteetti kasvoi.

(100)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Työllisyys ja tuottavuus

(101)

Unionin tuotannonalan työllisyys heikkeni 5 prosenttia vuoden 2021 noin 3 460 kokoaikaisesta työntekijästä 3 456 kokoaikaiseen työntekijään tutkimusajanjaksolla. Tämä kehitys noudattelee suurelta osin taulukossa 5 esitettyä kapasiteetin suuntausta.

(102)

Koska tuotantoa ja työllisyyttä koskevat luvut ovat läheisessä yhteydessä toisiinsa, tuottavuus tonneina työntekijää kohti on linjassa taulukossa 5 esitetyn tuotantomäärän kehityksen kanssa.

(103)

Kaikki tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson ajalta vahvistetut Thaimaasta tulevan tuonnin polkumyyntimarginaalit olivat vähimmäistasoa suurempia. Thaimaasta tulevan tuonnin määrä oli tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla kuitenkin suhteellisen pieni, sillä se vastasi vain 1,3:a prosenttia unionin kulutuksesta. Siten tosiasiallisten polkumyyntimarginaalien vaikutus unionin tuotannonalaan oli melko vähäinen.

(104)

Unionin tuotannonala osoitti vuonna 2021 merkkejä siitä, että se oli toipumassa polkumyynnin aiemmista, Thaimaasta tulevan tuonnin aiheuttamista vaikutuksista, mutta sitten sen taloudelliseen tilanteeseen alkoi vaikuttaa Kiinasta polkumyynnillä tapahtunut tuonti, kuten 99 kappaleessa selitetään.

(105)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Myyntihinnat ja tuotantokustannukset unionissa

(106)

Keskimääräinen myyntihinta etuyhteydettömille asiakkaille unionissa nousi koko tarkastelujakson ajan, yhteensä 42 prosenttia. Vuosina 2021–2022 keskimääräinen myyntihinta nousi 13 prosenttia [1 302–2 028] eurosta tonnilta [1 473–2 294] euroon tonnilta. Vuonna 2023 keskimääräinen myyntihinta nousi vielä 22 prosenttia [1 754–2 732] euroon tonnilta. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla keskimääräinen myyntihinta nousi 7 prosenttia lisää, [1 843–2 870] euroon tonnilta.

(107)

Myytyjen hyödykkeiden keskimääräiset yksikkökustannukset nousivat 15 prosenttia [1 146–1 784] eurosta/tonni [1 323–2 059] euroon/tonni vuosina 2021–2022. Vuonna 2023 kustannukset nousivat edelleen [1 590–2 476] euroon/tonni, mikä merkitsee 24 prosentin nousua vuoteen 2022 verrattuna. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla yksikkökustannukset tonnia kohti nousivat 5 prosenttiyksikköä, [1 655–2 577] euroon tonnilta. Tämän vuoksi Thaimaasta tulevan tuonnin keskimääräiset hinnat pysyivät tarkastelujaksolla jatkuvasti myytyjen hyödykkeiden keskimääräisiä yksikkökustannuksia alhaisempina, kuten 76 kappaleessa selostetaan.

(108)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(109)

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti nousivat 15 prosenttia vuonna 2022 ja laskivat sitten 13 prosenttia vuonna 2023. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti nousivat jälleen 12 prosenttia. Keskimääräisten työvoimakustannusten nousu liittyi inflaatiosta johtuviin vähimmäispalkkojen korotuksiin.

(110)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 10

Varastot

(111)

Otokseen valittujen unionin tuottajien loppuvarastot pienenivät vuosien 2021 ja 2022 välillä 4 prosenttia, [72 917–113 542] tonnista [70 300–109 467] tonniin. Vuonna 2023 loppuvarastot kuitenkin kasvoivat merkittävästi, [89 648–139 596] tonniin eli 27 prosenttiyksikköä vuoden 2021 tasolta, ja sen jälkeen vielä 32 prosenttiyksikköä lisää ([112 712–175 509] tonniin).

(112)

Vuoden 2022 varastojen pienenemisen voidaan katsoa johtuneen unionin heikosta sadosta. Vaikka varastojen kasvun voidaan katsoa liittyvän kausivaikutukseen kalenterivuoden lopussa, niiden huomattava kasvu vuonna 2023 ja tutkimusajanjaksolla oli selvästi Kiinasta polkumyynnillä tulevan tuonnin kasvun vaikutusta ja kertoo siitä, etteivät unionin tuottajat saaneet myytyä tuotteitaan, kuten Kiinaa koskevien väliaikaisten toimenpiteiden käyttöönotosta annetussa asetuksessa pääteltiin.

(113)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(114)

Komissio määritti otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta.

(115)

Kannattavuus heikkeni 15 prosenttia tarkastelujakson aikana.

(116)

Vaikka unionin tuotannonala oli edelleen kannattava, sen kannattavuus pysyi tarkastelujaksolla jatkuvasti 14 prosentin tavoitevoiton alapuolella. Kannattavuuden kehitystä olisi tarkasteltava ottaen huomioon myyntimäärien merkittävä pieneneminen, tuotannon supistuminen, kapasiteetin käyttöasteen lasku ja työllisyyden heikkeneminen sekä varastojen merkittävä kasvu. Tiivistetysti voidaan todeta, että unionin tuotannonala pystyi säilyttämään positiivisen kannattavuustason, mutta se tapahtui myyntimäärien kustannuksella.

(117)

Nettokassavirralla tarkoitetaan unionin tuottajien kykyä rahoittaa itse toimintaansa. Vuosina 2021–2022 kassavirta pieneni jyrkästi, 184 prosenttia. Vuonna 2023 kassavirta pieneni edelleen 225 prosenttiyksikköä. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana kassavirta elpyi lähes vuoden 2021 tasolle.

(118)

Otokseen kuuluvat unionin tuottajat jatkoivat investointeja tarkastelujaksolla, kuten edellä esitetyt investointiluvut osoittavat. Investoinnit kasvoivat vuosien 2021 ja 2022 välillä 84 prosenttia, [5 084 019–7 916 544] eurosta [9 363 438–14 580 211] euroon. Vuonna 2023 investoinnit kasvoivat 96 prosenttia, [14 746 664–22 962 663] euroon. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana investoinnit kasvoivat 38 prosenttia, [12 310 955–19 169 915] euroon. Investointeja tehtiin tuotantokapasiteetin laajentamiseen (ks. 92 kappale) ja laitteiden uusimiseen. Kyseessä on kaiken kaikkiaan hyvin pääomavaltainen tuotannonala, ja tuotantolaitoksiin on tehtävä suuria investointeja. Unionin tuotannonala pystyi hankkimaan tarvitsemansa pääoman.

(119)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Vuosien 2021 ja 2022 välillä tuotto supistui 12 prosenttia, [17–27] prosentista [15–23] prosenttiin. Vuonna 2023 investointien tuotto supistui edelleen 9 prosenttia, [14–21] prosenttiin. Tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson aikana sijoitetun pääoman tuotto supistui vielä 3 prosenttia lisää, [13–20] prosenttiin.

(120)

Tarkastelujaksolla pääosa unionin markkinoille tulleesta tuonnista oli peräisin Kiinasta, johon verrattuna Thaimaasta tuleva tuonti oli suhteellisen vähäistä. Kiinasta tuleva tuonti kasvoi vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä 6 484 tonnista 40 052 tonniin, kuten taulukosta 4 käy ilmi. Tämän tuonnin markkinaosuus kasvoi 2 prosentista 15 prosenttiin vuoden 2021 ja tarkastelua koskevan tutkimusajanjakson välillä. Kiinasta tulevan tuonnin todettiin tapahtuneen polkumyyntihinnoin (16). Sitä vastoin Thaimaasta tuleva tuonti pysyi koko tarkastelujakson ajan yleisesti vähäisenä ja väheni tarkastelujaksolla 1,5 prosentista 1,3 prosenttiin, kuten taulukosta 2 käy ilmi.

(121)

Unionin tuotannonalan taloudellisen tilanteen heikkeneminen tapahtui markkinoilla, joilla kysyntä väheni. Kulutus väheni tarkastelujaksolla 9 prosenttia, mutta unionin tuotannonalan markkinaosuus pieneni tarkastelujakson aikana vuoden 2021 tasolta eli 95 prosentista 83 prosenttiin. Tämä johtui pääasiassa Kiinasta tulevan tuonnin aiheuttamasta hintapaineesta, johon liittyi merkittävää hinnan alittavuutta ja joka tapauksessa hinnankorotusten estymistä, kun otetaan huomioon, että Kiinasta tulevan tuonnin hinnat pysyivät jatkuvasti alhaisempina kuin myytyjen hyödykkeiden keskimääräiset yksikkökustannukset. Tällainen hinnankorotusten estyminen esti unionin tuotannonalaa mukauttamasta myyntihintojaan täysin raaka-aineiden hinnannousujen mukaisesti, minkä vuoksi kannattavuus heikkeni ja pysyi tarkastelujaksolla jatkuvasti tavoitevoiton alapuolella, samaan aikaan kun myyntimäärä supistui merkittävästi.

(122)

Vaikka unionin tuotannonalan myyntihinnat kehittyivät tarkastelujaksolla positiivisesti (+ 42 %), kustannukset nousivat niitäkin nopeammin.

(123)

Useimmat indikaattorit osoittivat negatiivista suuntausta – myynti- ja tuotantomäärät supistuivat, kapasiteetin käyttöaste laski, ja kannattavuus ja kassavirta heikkenivät. Thaimaasta tulevan tuonnin hinnat alittivat jatkuvasti unionin tuotannonalan keskimääräiset myyntihinnat ja myytyjen hyödykkeiden keskimääräiset yksikkökustannukset, mutta tämän tuonnin määrät olivat yleisesti ottaen hyvin pieniä.

(124)

Unionin tuotannonala onnistui tarkastelujaksolla tekemään investointeja tuotantokapasiteetin lisäämiseksi odottaessaan, että tasapuoliset toimintaedellytykset EU:n markkinoilla palautuvat ja kilpailua käydään jälleen reiluin ehdoin.

(125)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli tässä vaiheessa, että unionin tuotannonalalle aiheutui perusasetuksen 3 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua merkittävää vahinkoa.

(126)

Sen jälkeen, kun Thaimaasta tulevaa sokerimaissin tuontia koskevat polkumyyntitoimenpiteet otettiin käyttöön vuonna 2007, kyseisestä maasta tuleva tuonti väheni merkittävästi ja pysyi hyvin alhaisella tasolla koko tarkastelujakson ajan. Tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla Thaimaasta tulevan tuonnin osuus unionin kokonaiskulutuksesta oli vain noin 1,3 prosenttia.

(127)

Sen sijaan unionin tuotannonala joutui kilpailemaan yhä enemmän Kiinasta polkumyynnillä ja merkittävinä määrinä tulevan halpatuonnin kanssa. Tämä tuonti kasvoi jyrkästi tarkastelujaksolla ja saavutti noin 15 prosentin markkinaosuuden tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Kiinasta tulevan tuonnin hinnat pysyivät jatkuvasti unionin tuotannonalan hintoja ja jopa unionin tuottajien myytyjen hyödykkeiden keskimääräisiä kustannuksia alhaisemmalla tasolla, mikä aiheutti huomattavaa laskupainetta hintoihin, kuten 120–125 kappaleessa osoitetaan.

(128)

Hintapaineen takia unionin tuotannonala ei pystynyt nostamaan myyntihintojaan tuotantokustannusten nousun mukaisesti. Tämä puolestaan johti kannattavuuden heikkenemiseen, kapasiteetin käyttöasteen laskuun ja markkinaosuuden menetykseen. Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli samanaikaisessa Kiinasta peräisin olevan sokerimaissin tuontia koskevassa polkumyyntitutkimuksessa, että unionin tuotannonalalle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla aiheutunut merkittävä vahinko johtui pääasiassa Kiinasta peräisin olevasta polkumyynnillä tapahtuneesta tuonnista.

(129)

Tämän seurauksena komissio otti 7 päivänä elokuuta 2025 käyttöön väliaikaiset polkumyyntitoimenpiteet Kiinasta peräisin olevan sokerimaissin tuonnissa.

(130)

Vaikka ei voida sulkea pois mahdollisuutta, että myös Thaimaasta tuleva tuonti vaikutti unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon, koska sen hinnat alittivat unionin tuotannonalan hinnat, kuten 78 kappaleessa kuvataan, kyseisen tuonnin pienen määrän vuoksi sen vaikutusten todettiin kuitenkin olevan vähäiset. Sen vuoksi komissio arvioi Thaimaasta tulevan tuonnin aiheuttaman vahingon toistumisen todennäköisyyttä.

(131)

Johdanto-osan 125 kappaleen mukaisesti komissio katsoi, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla. Lisäksi komissio päätteli 128 ja 130 kappaleessa, että unionin tuotannonalalle tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla aiheutunut vahinko johtui pääasiassa Kiinasta tulevasta tuonnista. Sen vuoksi komissio arvioi perusasetuksen 11 artiklan 2 kohdan mukaisesti, kuinka todennäköisesti Thaimaasta tulevan polkumyyntituonnin alun perin aiheuttama vahinko toistuisi, jos kyseiseen tuontiin kohdistuvien toimenpiteiden annettaisiin raueta.

(132)

Tässä yhteydessä komissio tarkasteli Thaimaan tuotantokapasiteettia ja käyttämätöntä kapasiteettia, unionin markkinoiden houkuttelevuutta sekä Thaimaasta tulevan tuonnin todennäköistä vaikutusta unionin tuotannonalaan.

(133)

Kuten 58 kappaleessa kuvataan, thaimaalaisilla viejillä on merkittävästi käyttämätöntä kapasiteettia, jota ne voivat käyttää lisätäkseen vientiään unioniin, jos toimenpiteiden annetaan raueta.

(134)

Tutkimuksessa todettiin, että Thaimaasta tulevan tuonnin hinnat pysyivät koko tarkastelujakson ajan jatkuvasti unionin tuottajien hintoja alhaisempina. Kun komissio vertasi otokseen valittujen unionin tuottajien painotettuja keskimääräisiä myyntihintoja (jotka oli oikaistu noudettuna-tasolle) ja Thaimaan CIF-vientihintoja (jotka oli oikaistu 77 kappaleessa kuvatulla tavalla mutta jotka eivät sisältäneet polkumyyntitulleja), kävi ilmi, että hinnan alittavuuden marginaali oli yli 37 prosenttia eli merkittävä (hinnan alittavuuden marginaalia pidetään parhaana indikaattorina ilman toimenpiteitä odotettavissa olevasta hintakäyttäytymisestä). Kun otetaan huomioon, että unionin markkinoiden hinnat ovat korkeammat kuin muiden vientimarkkinoiden (ks. 62 kappale), on todennäköistä, että jos polkumyyntitoimenpiteiden annettaisiin raueta, merkittävä määrä vientiä suunnattaisiin uudelleen unionin markkinoille.

(135)

Tämän perusteella voidaan todeta, että ilman toimenpiteitä thaimaalaiset tuottajat todennäköisesti lisäisivät läsnäoloaan unionin markkinoilla sekä määrän että markkinaosuuden osalta ja tuonti tapahtuisi polkumyyntihinnoilla, jotka aiheuttaisivat entistä enemmän hintapainetta unionin tuotannonalan myyntihintoihin.

(136)

Voimassa olleista polkumyyntitulleista huolimatta Thaimaa jatkoi tarkastelua koskevalla tutkimusajanjaksolla vientiä EU:hun. Thaimaasta tulevan tuonnin markkinaosuus oli 1,3 prosenttia, ja sen hinnat alittivat jopa unionin tuotannonalan kustannukset. Ilman toimenpiteitä Thaimaasta tulisi aiempaa enemmän tuontia unionin tuotannonalan hintoja alhaisemmilla hinnoilla, jolloin unionin tuotannonalan olisi pakko alentaa hintojaan entisestään tai se menettäisi lisää myyntimääriään thaimaalaisille viejille.

(137)

Unionin tuotannonalan tilanne huomioon ottaen tuotantomäärien ja myyntihintojen aleneminen heikentäisi entisestään sen kannattavuutta ja muita suoritusindikaattoreita.

(138)

Edellä esitetyn perusteella voidaan päätellä, että Thaimaasta polkumyynnillä tapahtuneen tuonnin alun perin aiheuttama vahinko todennäköisesti toistuisi, jos Thaimaata koskevien nykyisten polkumyyntitoimenpiteiden annettaisiin raueta.

(139)

Komissio tarkasteli perusasetuksen 21 artiklan mukaisesti, olisiko voimassa olevien polkumyyntitoimenpiteiden jatkaminen kokonaisuutena tarkasteltuna unionin edun vastaista. Unionin etua määritettäessä arvioitiin kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat, mukaan lukien unionin tuotannonalan, tuojien, tukkumyyjien, vähittäismyyjien, käyttäjien, kuluttajien ja viljelijöiden edut.

(140)

Yksikään tuoja, käyttäjä tai toimittaja ei ilmoittautunut tähän tutkimukseen. Yhteistyöstä kieltäytymisen takia komissio piti kiinni edellisen toimenpiteiden voimassaolon päättymistä koskevan tarkastelun päätelmistä ja totesi, ettei ollut olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista pitää nykyisiä toimenpiteitä voimassa.

(141)

Lisäksi samanaikaisessa Kiinasta tulevaa sokerimaissin tuontia koskevassa polkumyyntitutkimuksessa todettiin, ettei toimenpiteiden käyttöönotto vaikuttaisi kohtuuttomasti tuojiin, käyttäjiin tai toimittajiin, koska sokerimaissi muodostaa vain pienen osuuden niiden kokonaisliikevaihdosta ja saatavilla on myös vaihtoehtoisia hankintalähteitä.

(142)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli, ettei ollut olemassa pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista pitää voimassa polkumyynnin vastaisia toimenpiteitä Thaimaasta peräisin olevan sokerimaissin tuonnissa.

(143)

Polkumyynnin jatkumisen ja vahingon toistumisen todennäköisyyttä sekä unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella polkumyynnin vastaiset toimenpiteet Thaimaasta tulevassa sokerimaisin tuonnissa on syytä pitää voimassa.

(144)

Tullien väliset erot aiheuttavat toimenpiteiden kiertämisen riskin, ja sen minimoimiseksi tarvitaan erityisiä toimenpiteitä, joiden avulla voidaan varmistaa yksilöllisten polkumyyntitullien soveltaminen. Yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan ainoastaan, jos jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitetään pätevä kauppalasku. Laskun on täytettävä tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset. Ennen tällaisen kauppalaskun esittämistä tuontiin olisi sovellettava polkumyyntitullia, jota sovelletaan ”kaikkeen muuhun Thaimaasta peräisin olevaan tuontiin”.

(145)

Tämän laskun esittäminen on välttämätöntä, jotta jäsenvaltioiden viranomaiset voivat soveltaa tuontiin yksilöllisiä polkumyyntitulleja, mutta se ei ole ainoa tekijä, jonka tulliviranomaiset ottavat huomioon. Vaikka jäsenvaltioiden tulliviranomaisille esitettäisiin lasku, joka täyttää kaikki tämän asetuksen 1 artiklan 3 kohdassa esitetyt vaatimukset, tulliviranomaisten on tehtävä tavanomaiset tarkastukset ja ne voivat – kuten kaikissa muissakin tapauksissa – vaatia lisäasiakirjoja (esimerkiksi lähetysasiakirjat) varmentaakseen vakuutukseen sisältyvien tietojen paikkansapitävyyden ja varmistaakseen, että alhaisemman tullin soveltaminen on perusteltua tullilainsäädännön mukaisesti.

(146)

Jos sellaisen yrityksen vientimäärä, johon sovelletaan alhaisempaa yksilöllistä polkumyyntitullia, kasvaa huomattavasti asianomaisten toimenpiteiden käyttöönoton jälkeen, viennin määrän kasvun sellaisenaan voidaan katsoa olevan perusasetuksen 13 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu toimenpiteiden käyttöönotosta johtuva kaupan rakenteen muutos. Tällaisessa tilanteessa, jos asiaa koskevat edellytykset täyttyvät, voidaan käynnistää toimenpiteiden kiertämisen vastainen tutkimus. Tutkimuksessa voidaan tarkastella muun muassa tarvetta poistaa yksilölliset tullit ja ottaa käyttöön maan laajuinen tulli.

(147)

Tässä asetuksessa määriteltyjä yksilöllisiä polkumyyntitulleja sovelletaan yksinomaan Thaimaasta peräisin olevan ja nimettyjen oikeushenkilöiden tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin. Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkastelun kohteena olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkeen muuhun Thaimaasta peräisin olevaan tuontiin” sovellettavaa tullia. Siihen ei saisi soveltaa yksilöllisiä polkumyyntitulleja.

(148)

Yritys voi pyytää näiden yksilöllisten polkumyyntitullien soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (17). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva asetus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(149)

Viejät ja tuottajat, jotka eivät vieneet tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin sen ajanjakson aikana, jota käytettiin niiden vientiin tällä hetkellä sovellettavan tullin tason vahvistamiseen, voivat pyytää komissiolta, että niihin sovelletaan yhteistyössä toimineisiin, otoksen ulkopuolisiin yrityksiin sovellettavaa polkumyyntitullia. Komission olisi hyväksyttävä tällainen pyyntö edellyttäen, että jäljempänä esitetyt kolme edellytystä täyttyvät. Uuden vientiä harjoittavan tuottajan olisi osoitettava, että i) se ei vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin sen ajanjakson aikana, jota käytettiin kyseisen tuottajan vientiin sovellettavan tullin tason vahvistamiseen, ii) se ei ole etuyhteydessä tarkasteltavana olevaa tuotetta unioniin kyseisenä ajanjaksona vieneeseen yritykseen, johon sovelletaan siten polkumyyntitulleja, ja iii) se on vienyt tarkasteltavana olevaa tuotetta tai sillä on peruuttamaton sopimusvelvoite suuren tuotemäärän viemiseksi unioniin tutkimusajanjakson jälkeen.

(150)

Kaikille asianomaisille osapuolille ilmoitettiin niistä olennaisista tosiasioista ja huomioista, joiden perusteella aiotaan suositella, että nykyiset toimenpiteet pidetään voimassa. Lisäksi asetettiin määräaika, jonka kuluessa osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia ilmoitettujen tietojen johdosta. Huomautuksia ei esitetty.

(151)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2024/2509 (18) 109 artikla huomioon ottaen silloin, kun jokin määrä on maksettava takaisin Euroopan unionin tuomioistuimen tuomion tuloksena, maksettava korko on Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa kunkin kuukauden ensimmäisenä kalenteripäivänä julkaistu Euroopan keskuspankin perusrahoitusoperaatioihinsa soveltama korko.

(152)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat asetuksen (EU) 2016/1036 15 artiklan 1 kohdalla perustetun komitean lausunnon mukaiset,