32025R1047

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

EUROPA
EUR-Lex home
Asetus - EU - 2025/1047 - EN - EUR-Lex

Help

Search tips

Need more search options? Use the Advanced search

Document 32025R1047

Help

Komission asetus (EU) 2025/1047, annettu 27 päivänä toukokuuta 2025, asetuksen (EU) 2023/1803 muuttamisesta kansainvälisten tilinpäätösstandardien IFRS 9 ja IFRS 7 osalta

C/2025/3197

EUVL L, 2025/1047, 28.5.2025, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2025/1047/oj (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2025/1047/oj

HTML

PDF - authentic OJ

e-signature

How to verify the authenticity of the Official Journal

Euroopan unionin
virallinen lehti

L-sarja

2025/1047

28.5.2025

KOMISSION ASETUS (EU) 2025/1047,

annettu 27 päivänä toukokuuta 2025,

asetuksen (EU) 2023/1803 muuttamisesta kansainvälisten tilinpäätösstandardien IFRS 9 ja IFRS 7 osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta 19 päivänä heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)	Tietyt kansainväliset tilinpäätösstandardit ja tulkinnat, jotka olivat voimassa 8 päivänä syyskuuta 2022, hyväksyttiin komission asetuksella (EU) 2023/1803 (2).

(2)

Kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja antava elin International Accounting Standards Board julkaisi 30 päivänä toukokuuta 2024 tiettyjä muutoksia kansainvälisiin tilinpäätösstandardeihin IFRS 9 Rahoitusinstrumentit, jäljempänä ’IFRS 9’, ja IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, jäljempänä ’IFRS 7’. Muutosten tavoitteena oli korjata joitakin epäkohtia, jotka havaittiin vuonna 2022 tehdyssä luokittelua ja arvostusta koskevien IFRS 9:n vaatimusten täytäntöönpanon jälkeisessä tarkastelussa, sekä vastata sidosryhmien IFRS-tulkintakomitealle esittämään pyyntöön.

(3)

Muutoksilla selkeytetään sellaisten rahoitusvarojen luokitusta, joilla on ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä tai muita vastaavia ominaisuuksia sekä velkojen suorittamista sähköisiä maksujärjestelmiä käyttäen. Muutoksissa asetetaan myös julkistamisvaatimuksia, joilla lisätään läpinäkyvyyttä sijoittajien kannalta suhteessa oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin tehtyihin sijoituksiin, jotka on arvostettu käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, ja rahoitusvälineisiin, joilla on ehdollisia ominaisuuksia, kuten ESG:hen liittyviin tavoitteisiin kytkeytyviä ominaisuuksia.

(4)

Muutosten pitäisi edistää lainoja, joilla on ESG:hen liittyviä ominaisuuksia, mahdollistamalla kyseisten lainojen arvostaminen liiketoimintamallista riippuen joko jaksotettuihin hankintamenoihin tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta edellyttäen, että ne läpäisevät yksinomaan pääoman ja korkojen maksua koskevan SPPI-testin. Tällä tavalla tilinpäätösraportoinnin pitäisi tukea talouden siirtymätoimenpiteitä, jotka edistävät Euroopan vihreän kehityksen ohjelmaa.

(5)	Kuultuaan Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavaa ryhmää (EFRAG) komissio katsoo, että muutokset IFRS 9:ään ja IFRS 7:ään täyttävät asetuksen (EY) N:o 1606/2002 3 artiklan 2 kohdassa säädetyt hyväksymisperusteet. EFRAG katsoo lisäksi, että muutosten hyödyt ovat kustannuksia suuremmat.

(6)	Sen vuoksi asetusta (EU) 2023/1803 olisi muutettava.

(7)	Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tilinpäätöskysymysten sääntelykomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EU) 2023/1803 liite seuraavasti:

1)	muutetaan kansainvälinen tilinpäätösstandardi IFRS 9 Rahoitusinstrumentit tämän asetuksen liitteen mukaisesti;

2)	muutetaan IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

2 artikla

Yritysten on sovellettava 1 artiklassa tarkoitettuja muutoksia viimeistään sen ensimmäisen tilikauden alusta, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2026 tai sen jälkeen.

3 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 27 päivänä toukokuuta 2025.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN

(1) EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2002/1606/oj.

(2) Komission asetus (EU) 2023/1803, annettu 13 päivänä syyskuuta 2023, tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti (EUVL L 237, 26.9.2023, s. 1, ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/1803/oj).

LIITE

MUUTOKSET RAHOITUSINSTRUMENTTIEN LUOKITTELUUN JA ARVOSTAMISEEN

Muutokset IFRS 9:ään ja IFRS 7:ään

Muutokset IFRS 9:ään Rahoitusinstrumentit

Lisätään kappaleet 7.1.12–7.1.13 ja 7.2.47–7.2.49 ja kappaletta 7.2.47 edeltävä otsikko.

7.1 VOIMAANTULO

...

7.1.12

Toukokuussa 2024 julkaistulla asiakirjalla Muutokset rahoitusinstrumenttien luokitteluun ja arvostamiseen, jolla muutettiin standardeja IFRS 9 ja IFRS 7, lisättiin kappaleet 7.2.47–7.2.49, B3.1.2A, B3.3.8–B3.3.10, B4.1.8A, B4.1.10A, B4.1.16A ja B4.1.20A. Asiakirjalla muutettiin myös kappaleita B4.1.10, B4.1.13, B4.1.14, B4.1.16, B4.1.17, B4.1.20, B4.1.21 ja B4.1.23. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia 1.1.2026 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Aikaisempi soveltaminen on sallittua.

7.1.13

Jos yhteisö valitsee sen, että se soveltaa näitä muutoksia aikaisemmalla kaudella, sen on joko:

a)	sovellettava kaikkia muutoksia samanaikaisesti ja annettava tästä tieto; tai

b)	sovellettava vain tämän standardin lukua 4.1 (Rahoitusvarojen luokittelu) koskevan soveltamisohjeistuksen muutoksia tällä aikaisemmalla kaudella ja annettava tästä tieto.

7.2 SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

...

Asiakirjaa Muutokset rahoitusinstrumenttien luokitteluun ja arvostamiseen koskevat siirtymäsäännöt

7.2.47

Yhteisön on sovellettava asiakirjaa Muutokset rahoitusinstrumenttien luokitteluun ja arvostamiseen takautuvasti IAS 8:n mukaisesti, lukuun ottamatta kappaleissa 7.2.48–7.2.49 mainittuja tapauksia. Soveltamisen aloittamisajankohdalla tarkoitetaan näiden kappaleiden mukaisia vaatimuksia sovellettaessa sen tilikauden alkua, jolla yhteisö soveltaa näitä muutoksia ensimmäisen kerran.

7.2.48

Yhteisön ei tarvitse oikaista aiempia kausia kuvastamaan näiden muutosten soveltamista. Yhteisö saa oikaista aiemmat kaudet siinä ja vain siinä tapauksessa, että se on mahdollista käyttämättä jälkiviisautta. Jos yhteisö ei oikaise aiempia kausia, sen on kirjattava näiden muutosten ensi kertaa tapahtuvasta soveltamisesta aiheutuva vaikutus rahoitusvarojen ja rahoitusvelkojen alkusaldon oikaisuksi ja mahdollinen kertynyt vaikutus kertyneiden voittovarojen (tai muun oman pääoman erän sen mukaan kuin on asianmukaista) alkusaldon oikaisuksi soveltamisen aloittamisajankohtana.

7.2.49

Yhteisön on tämän standardin lukua 4.1 (Rahoitusvarojen luokittelu) koskevan soveltamisohjeistuksen muutosten soveltamisen aloittamisajankohtana esitettävä jokaisesta rahoitusvarojen luokasta, jonka arvostusryhmä muuttui näiden muutosten soveltamisen seurauksena:

a)	arvostusryhmä ja kirjanpitoarvo, jotka on määritetty välittömästi ennen näiden muutosten soveltamista; ja

b)	arvostusryhmä ja kirjanpitoarvo, jotka on määritetty välittömästi näiden muutosten soveltamisen jälkeen.

Liite B

Soveltamisohjeistus

Lisätään kappaleet B3.1.2A, B3.3.8–B3.3.10, B4.1.8A, B4.1.10A, B4.1.16A ja B4.1.20A ja kappaletta B3.1.2A edeltävä otsikko. Muutetaan kappaleita B4.1.10, B4.1.13, B4.1.14, B4.1.16, B4.1.17, B4.1.20, B4.1.21 ja B4.1.23. Kappaleita B4.1.7A, B4.1.15 ja B4.1.22 ei muuteta, mutta ne on sisällytetty viittausten helpottamiseksi.

MERKITSEMINEN TASEESEEN JA KIRJAAMINEN POIS TASEESTA (LUKU 3)

Alkuperäinen kirjaaminen (luku 3.1)

...

Alkuperäinen kirjaamisajankohta tai taseesta pois kirjaamisen ajankohta

B3.1.2A

Ellei kappale 3.1.2 tule sovellettavaksi, yhteisön on kirjattava rahoitusvaroihin kuuluva erä tai rahoitusvelka sinä päivänä, jona yhteisöstä tulee instrumentin sopimusehtojen osapuoli (ks. kappale 3.1.1). Rahoitusvaroihin kuuluva erä kirjataan pois taseesta sinä päivänä, jona sopimukseen perustuvat oikeudet rahavirtoihin lakkaavat olemasta voimassa tai jona erä siirretään toiselle osapuolelle (ks. kappale 3.2.3). Ellei yhteisö valitse sitä, että se soveltaa kappaletta B3.3.8, rahoitusvelka kirjataan pois taseesta selvityspäivänä, joka on se päivä, jona velka on lakannut olemasta olemassa, koska sopimuksessa yksilöity velvoite on täytetty tai kumottu tai sen voimassaolo on lakannut (ks. kappale 3.3.1), tai jona velka muutoin täyttää taseesta pois kirjaamisen edellytykset (ks. kappale 3.3.2).

...

Rahoitusvelkojen kirjaaminen pois taseesta (luku 3.3)

...

B3.3.8

Kappaleen B3.1.2A vaatimuksesta, joka koskee rahoitusvelan kirjaamista pois taseesta selvityspäivänä, huolimatta yhteisö saa silloin, kun se suorittaa rahoitusvelan (tai rahoitusvelan osan) käteisvaroilla käyttäen sähköistä maksujärjestelmää, katsoa, että se on vapautunut rahoitusvelasta (tai rahoitusvelan osasta) ennen selvityspäivää, jos ja vain jos yhteisö on pannut vireille maksutoimeksiannon, joka on johtanut siihen, että:

a)	yhteisö ei pysty käytännössä peruuttamaan, pysäyttämään tai mitätöimään maksutoimeksiantoa;

b)	yhteisö ei pysty käytännössä pääsemään käsiksi suorittamiseen käytettäviin käteisvaroihin maksutoimeksiannon seurauksena; ja

c)	sähköiseen maksujärjestelmään liittyvä selvitysriski on vähäinen.

B3.3.9

Kappaletta B3.3.8(c) sovellettaessa sähköiseen maksujärjestelmään liittyvä selvitysriski on vähäinen, jos se on ominaisuuksiltaan sellainen, että maksutoimeksiannon loppuun saattamiseen sovelletaan tavanomaista hallinnollista menettelyä ja että kappaleissa B3.3.8(a) ja (b) esitettyjen kriteerien täyttymisen ja käteisvarojen vastapuolelle toimittamisen välinen aika on lyhyt. Selvitysriski ei olisi kuitenkaan vähäinen, jos maksutoimeksiannon loppuun saattaminen edellyttäisi sitä, että yhteisö kykenee luovuttamaan käteisvaroja selvityspäivänä.

B3.3.10

Yhteisön, joka valitsee sen, että se soveltaa kappaletta B3.3.8 rahoitusvelan (tai rahoitusvelan osan) suorittamiseen käyttäen sähköistä maksujärjestelmää, on sovellettava kyseistä kappaletta kaikkiin saman sähköisen maksujärjestelmän kautta tehtäviin suorituksiin.

LUOKITTELU (LUKU 4)

Rahoitusvarojen luokittelu (luku 4.1)

...

Sopimukseen perustuvat rahavirrat, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua

...

B4.1.7A

Sopimukseen perustuvat rahavirrat, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua, ovat yhdenmukaisia perustyyppisen lainanantojärjestelyn kanssa. Perustyyppisessä lainanantojärjestelyssä koron merkittävimmät osatekijät ovat korvaus rahan aika-arvosta (ks. kappaleet B4.1.9A–B4.1.9E) ja luottoriskistä. Tällaisessa järjestelyssä korko voi kuitenkin sisältää myös korvauksen muista perustyyppiseen lainanantoon liittyvistä riskeistä (esim. maksuvalmiusriskistä) ja rahoitusvaroihin kuuluvan erän hallussapitoon liittyvistä menoista (esim. hallintomenoista) tietyltä ajanjaksolta. Lisäksi korko voi sisältää voittomarginaalin, joka on yhdenmukainen perustyyppisen lainanantojärjestelyn kanssa. Äärimmäisissä taloudellisissa olosuhteissa korko voi olla negatiivinen esimerkiksi, jos rahoitusvaroihin kuuluvan erän haltija joko eksplisiittisesti tai implisiittisesti maksaa siitä, että sen rahat talletetaan tietyksi ajanjaksoksi (ja tämä palkkio ylittää korvauksen, jonka haltija saa rahan aika-arvosta, luottoriskistä sekä muista perustyyppiseen lainanantojärjestelyyn liittyvistä riskeistä ja menoista). Sopimusehdot, joihin sisältyy sellainen altistuminen sopimukseen perustuviin rahavirtoihin liittyville riskeille tai volatiliteetille, joka ei liity perustyyppiseen lainanantojärjestelyyn, kuten altistuminen osakkeiden tai hyödykkeiden hintojen muutoksille, eivät kuitenkaan saa aikaan sellaisia sopimukseen perustuvia rahavirtoja, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua. Alun perin myönnetty tai ostettu rahoitusvaroihin kuuluva erä voi olla perustyyppinen lainanantojärjestely riippumatta siitä, onko se oikeudelliselta muodoltaan laina.

...

B4.1.8A

Arvioidessaan, ovatko rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimukseen perustuvat rahavirrat yhdenmukaisia perustyyppisen lainanantojärjestelyn kanssa, yhteisö voi joutua tarkastelemaan erilaisia koron osatekijöitä erikseen. Korkoa arvioitaessa keskitytään pikemminkin siihen, mistä yhteisö saa kompensaatiota, kuin siihen, kuinka paljon kompensaatiota yhteisö saa. Kuitenkin yhteisön saaman kompensaation määrä voi viitata siihen, että yhteisö saa kompensaatiota jostakin muusta kuin perustyyppiseen lainanantoon liittyvistä riskeistä ja menoista. Sopimukseen perustuvat rahavirrat eivät ole yhdenmukaisia perustyyppisen lainanantojärjestelyn kanssa, jos ne on indeksillä sidottu muuttujaan, joka ei ole perustyyppiseen lainanantoon liittyvä riski tai meno (esimerkiksi oman pääoman ehtoisten instrumenttien arvoon tai hyödykkeen hintaan), tai jos ne edustavat osuutta velallisen tuotoista tai voitosta, vaikka tällaiset sopimusehdot olisivat yleisiä niillä markkinoilla, joilla yhteisö toimii.

...

Sopimusehdot, jotka muuttavat sopimukseen perustuvien rahavirtojen ajoitusta tai määrää

B4.1.10

Jos rahoitusvaroihin kuuluvaan erään sisältyy sopimusehto, joka voisi muuttaa sopimukseen perustuvien rahavirtojen ajoitusta tai määrää (esim. jos omaisuuserä voidaan maksaa takaisin ennen eräpäivää tai jos sen voimassaoloaikaa voidaan jatkaa), yhteisön täytyy ratkaista, ovatko sopimukseen perustuvat rahavirrat, jotka kyseisen sopimusehdon johdosta voisivat syntyä instrumentin voimassaoloaikana, yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua. Tätä ratkaisua tehdessään yhteisön täytyy arvioida sopimukseen perustuvat rahavirrat, jotka voisivat syntyä sekä ennen sopimukseen perustuvien rahavirtojen muutosta että sen jälkeen, riippumatta sopimukseen perustuvien rahavirtojen muutoksen toteutumisen todennäköisyydestä. Yhteisön voi myös olla tarpeellista arvioida, millainen on luonteeltaan mahdollinen ehdollinen tapahtuma (ts. laukaiseva tekijä), joka voisi muuttaa sopimukseen perustuvien rahavirtojen ajoitusta tai määrää. Vaikka ehdollisen tapahtuman luonne itsessään ei ole ratkaiseva tekijä arvioitaessa, ovatko sopimukseen perustuvat rahavirrat yksinomaan pääoman ja koron maksua, se voi antaa viitteitä tästä. Verrataan esimerkiksi rahoitusinstrumenttia, jonka korko tarkistetaan korkeammaksi, jos velallinen jättää tietyn määrän maksuja suorittamatta, sellaiseen rahoitusinstrumenttiin, jonka korko tarkistetaan korkeammaksi, jos tietty osakeindeksi saavuttaa määrätyn tason. Ensimmäisessä tapauksessa on todennäköisempää, että instrumentin voimassaoloaikana toteutuvat sopimukseen perustuvat rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua johtuen suorittamatta jääneiden maksujen ja luottoriskin lisääntymisen välisestä suhteesta. Ensimmäisessä tapauksessa ehdollisen tapahtuman luonne liittyy välittömästi perustyyppiseen lainanantoon liittyvien riskien ja menojen muutoksiin ja sopimukseen perustuvat rahavirrat muuttuvat samaan suuntaan kuin perustyyppiseen lainanantoon liittyvien riskien ja menojen muutokset. (Ks. myös kappale B4.1.18.)

B4.1.10A

Joissakin tapauksissa ehdollinen ominaisuus saa aikaan sellaisia sopimukseen perustuvia rahavirtoja, jotka ovat yhdenmukaisia perustyyppisen lainanantojärjestelyn kanssa sekä ennen sopimukseen perustuvien rahavirtojen muutosta että sen jälkeen, mutta ehdollisen tapahtuman luonne itsessään ei liity välittömästi perustyyppiseen lainanantoon liittyvien riskien ja menojen muutoksiin. Esimerkiksi lainan korkoa oikaistaan tietyllä määrällä, jos velallinen onnistuu vähentämään hiilidioksidipäästöjä sopimuksessa määrätyllä tavalla. Tällöin kappaletta B4.1.10 sovellettaessa rahoitusvaroihin kuuluvalla erällä on sopimukseen perustuvia rahavirtoja, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua, jos ja vain jos kaikissa sopimuksen perusteella mahdollisissa skenaarioissa sopimukseen perustuvat rahavirrat eivät poikkeaisi merkittävästi sellaisen rahoitusinstrumentin sopimukseen perustuvista rahavirroista, jonka sopimusehdot ovat täysin samanlaiset mutta jolla ei ole tällaista ehdollista ominaisuutta. Joissakin olosuhteissa yhteisö voi pystyä tekemään tämän ratkaisun tekemällä laadullisen arvion, kun taas joissakin muissa olosuhteissa voi olla tarpeellista suorittaa määrällinen arviointi. Jos jo vähäisen analysoinnin tuloksena tai ilman analysointia on selvää, että sopimukseen perustuvat rahavirrat eivät ole merkittävästi poikkeavia, yhteisön ei tarvitse tehdä yksityiskohtaista arviota.

...

B4.1.13

Seuraavat esimerkit havainnollistavat sopimukseen perustuvia rahavirtoja, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua. Tämä esimerkkien luettelo ei ole tyhjentävä.

Instrumentti

Analyysi

...

Instrumentti EA

Instrumentti EA on laina, jonka korkoa oikaistaan jokaisena raportointikautena kiinteällä korkopisteiden määrällä, jos velallinen onnistuu vähentämään hiilidioksidipäästöjä sopimuksessa määrätyllä tavalla edellisen raportointikauden aikana.

Kertyneiden oikaisujen suurin mahdollinen määrä ei muuttaisi merkittävästi lainan korkoa.

...

Sopimukseen perustuvat rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua.

Yhteisö harkitsee, ovatko sopimukseen perustuvat rahavirrat, jotka voisivat syntyä sekä ennen sopimukseen perustuvien rahavirtojen muutosta että sen jälkeen, yksinomaan pääoman ja koron maksua (ks. kappale B4.1.10).

Jos hiilidioksidipäästötavoitteen saavuttamista koskeva ehdollinen tapahtuma toteutuu, korkoa oikaistaan kiinteällä korkopisteiden määrällä, mikä johtaa sopimukseen perustuviin rahavirtoihin, jotka ovat yhdenmukaisia perustyyppisen lainanantojärjestelyn kanssa. Yhteisö ei voi – ilman lisäarviointia – tehdä johtopäätöstä siitä, ovatko rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirrat yksinomaan pääoman ja koron maksua, vain siksi, että ehdollisen tapahtuman luonne itsessään ei liity välittömästi perustyyppiseen lainanantoon liittyvien riskien ja menojen muutoksiin.

Tämän vuoksi yhteisö arvioi, onko niin, että kaikissa sopimuksen perusteella mahdollisissa skenaarioissa sopimukseen perustuvat rahavirrat eivät poikkeaisi merkittävästi sellaisen rahoitusinstrumentin sopimukseen perustuvista rahavirroista, jonka sopimusehdot ovat täysin samanlaiset mutta jolla ei ole hiilidioksidipäästöihin liittyvää ehdollista ominaisuutta (ks. kappale B4.1.10A).

Koska mahdolliset instrumentin voimassaoloaikana tehtävät oikaisut eivät johtaisi merkittävästi poikkeaviin sopimukseen perustuviin rahavirtoihin, yhteisö tekee johtopäätöksen siitä, että lainalla on sopimukseen perustuvia rahavirtoja, jotka ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua.

B4.1.14

Seuraavat esimerkit havainnollistavat sopimukseen perustuvia rahavirtoja, jotka eivät ole yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua. Tämä esimerkkien luettelo ei ole tyhjentävä.

Instrumentti

Analyysi

...

Instrumentti I

Instrumentti I on laina, jonka korkoa oikaistaan jokaisena raportointikautena seuraamaan markkinoilla määräytyvän hiilidioksidin hintaindeksin kehitystä edellisen raportointikauden aikana.

...

Sopimukseen perustuvat rahavirrat eivät ole yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua.

Sopimukseen perustuvat rahavirrat on indeksillä sidottu muuttujaan (hiilidioksidin hintaindeksi), joka ei ole perustyyppiseen lainanantoon liittyvä riski tai meno. Sopimukseen perustuvat rahavirrat eivät näin ollen ole yhdenmukaisia perustyyppisen lainanantojärjestelyn kanssa (ks. kappale B4.1.8A).

B4.1.15

Joissakin tapauksissa rahoitusvaroihin kuuluvalla erällä voi olla sopimukseen perustuvia rahavirtoja, joita nimitetään pääomaksi ja koroksi, mutta kyseiset rahavirrat eivät edusta tämän standardin kappaleissa 4.1.2(b), 4.1.2A(b) ja 4.1.3 kuvattuja pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksuja.

B4.1.16

Näin voi olla, jos rahoitusvaroihin kuuluva erä edustaa sijoitusta tiettyihin varoihin tai rahavirtoihin ja tämän vuoksi sopimukseen perustuvat rahavirrat eivät ole yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua. Jos sopimusehdoissa esimerkiksi määrätään, että rahoitusvaroihin kuuluvan erän rahavirrat kasvavat, kun useammat autot käyttävät tiettyä maksullista tietä, nämä rahavirrat eivät ole yhdenmukaisia perustyyppisen lainanantojärjestelyn kanssa. Tämän vuoksi instrumentti ei täyttäisi kappaleiden 4.1.2(b) ja 4.1.2A(b) mukaista ehtoa.

B4.1.16A

Kappaleessa B4.1.15 kuvattu tilanne voi myös syntyä, jos rahoitusvaroihin kuuluva erä on ominaisuuksiltaan sellainen, että siihen ”ei liity takautumisoikeutta”. Rahoitusvaroihin kuuluva erä on ominaisuuksiltaan sellainen, että siihen ei liity takautumisoikeutta, jos yhteisön lopullinen oikeus saada rahavirtoja on sopimuksellisesti rajoitettu tiettyjen varojen kerryttämiin rahavirtoihin. Toisin sanoen yhteisö on ensisijaisesti alttiina pikemminkin tiettyjä varoja koskevalle tuloksellisuusriskille kuin velallisen luottoriskille. Velkojan lopullinen oikeus saada rahavirtoja saattaa esimerkiksi sopimuksellisesti rajoittua strukturoidun yhteisön tiettyjen varojen kerryttämiin rahavirtoihin.

B4.1.17

Se, että rahoitusvaroihin kuuluva erä on ominaisuuksiltaan sellainen, että siihen ei liity takautumisoikeutta, ei kuitenkaan itsessään välttämättä estä rahoitusvaroihin kuuluvaa erää täyttämästä kappaleiden 4.1.2(b) ja 4.1.2A(b) mukaista ehtoa. Tällaisissa tilanteissa velkojan täytyy arvioida kyseisten alla olevien varojen tai rahavirtojen ja luokiteltavana olevan rahoitusvaroihin kuuluvan erän sopimukseen perustuvien rahavirtojen välinen yhteys (”katsoa läpi” (’look through to’)) sen ratkaisemiseksi, ovatko kyseiset sopimukseen perustuvat rahavirrat pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua. Yhteisön on myös harkittava, kuinka muut sopimukseen perustuvat järjestelyt, kuten huonommassa etuoikeusasemassa olevat velat tai velallisen liikkeeseen laskemat oman pääoman ehtoiset instrumentit, vaikuttavat tähän yhteyteen. Jos rahoitusvaroihin kuuluvan erän ehdoista aiheutuu muita rahavirtoja tai ehdot rajoittavat rahavirtoja tavalla, joka ei ole yhdenmukainen pääomaa ja korkoja edustavien maksujen kanssa, rahoitusvaroihin kuuluva erä ei täytä kappaleiden 4.1.2(b) ja 4.1.2A(b) mukaista ehtoa. Se, ovatko alla olevat varat rahoitusvaroja vai rahoitusvaroihin kuulumattomia varoja, ei itsessään vaikuta tähän arviointiin.

...

Sopimuksella toisiinsa sidotut instrumentit

B4.1.20

Jonkin tyyppisissä liiketoimissa, jotka ovat ominaisuuksiltaan sellaisia, että niihin ei liity takautumisoikeutta, liikkeeseenlaskija voi asettaa rahoitusvarojen haltijoille suoritettavat maksut etuoikeusjärjestykseen käyttämällä useita sopimuksella toisiinsa sidottuja instrumentteja (sijoitussiivuja (tranche)). Jokaiselle sijoitussiivulle on annettu etuoikeusluokitus, joka määrää, missä järjestyksessä liikkeeseenlaskijan alla olevasta rahoitusinstrumenttijoukosta (pool of financial instruments) kerryttämät rahavirrat kohdistetaan kyseiselle sijoitussiivulle. Näiden sijoitussiivujen haltijoille suoritettavien maksujen asettaminen etuoikeusjärjestykseen perustuu vesiputousmaksurakenteeseen (waterfall payment structure), joka muodostaa luottoriskikeskittymiä ja johtaa alla olevan joukon maksuvajausten epäsuhtaiseen jakautumiseen sijoitussiivujen välillä. Tällaisissa tilanteissa sijoitussiivun haltijoilla on oikeus pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksuun vain, jos liikkeeseenlaskija kerryttää riittävästi rahavirtoja korkeamman luokituksen saaneita sijoitussiivuja varten. Tämäntyyppisissä liiketoimissa sijoitussiivun haltijat soveltavat kappaleita B4.1.21–B4.1.26 sen sijaan, että ne soveltaisivat kappaletta B4.1.17.

B4.1.20A

Jotkin liiketoimet, joihin voi sisältyä useita vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja ja joilla näyttää olevan kappaleessa B4.1.20 kuvatut ominaisuudet, ovat tosiasiallisesti lainanantojärjestelyjä, jotka on rakennettu antamaan velkojalle (tai velkojien ryhmälle) parannettua luottosuojaa. Esimerkiksi voidaan perustaa strukturoitu yhteisö pitämään hallussaan alla olevia varoja, jotka kerryttävät rahavirtoja velkojalle suoritettavaa takaisinmaksua varten. Kyseinen strukturoitu yhteisö laskee liikkeeseen paremmassa etuoikeusasemassa olevia ja huonommassa etuoikeusasemassa olevia vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja. Velkoja pitää hallussaan paremmassa etuoikeusasemassa olevaa vieraan pääoman ehtoista instrumenttia ja strukturoitua yhteisöä sponsoroiva yhteisö, joka pitää hallussaan huonommassa etuoikeusasemassa olevaa vieraan pääoman ehtoista instrumenttia, ei pysty käytännössä myymään huonommassa etuoikeusasemassa olevaa instrumenttia ilman, että paremmassa etuoikeusasemassa oleva vieraan pääoman ehtoinen instrumentti tulee maksettavaksi. Tällaisten vieraan pääoman ehtoisten instrumenttien haltijat soveltavat kappaleita B4.1.7–B4.1.19 sen sijaan, että ne soveltaisivat kappaleita B4.1.21–B4.1.26.

B4.1.21

Liiketoimissa, joihin sisältyy sopimuksella toisiinsa sidottuja instrumentteja kappaleessa B4.1.20 kuvatulla tavalla, sijoitussiivun rahavirrat ovat ominaisuuksiltaan sellaisia, että ne ovat pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua, vain jos:

...

B4.1.22

Yhteisön täytyy katsoa läpi niin pitkälle, että se pystyy yksilöimään sen alla olevan instrumenttijoukon, joka aiheuttaa rahavirrat (sen sijaan, että kyse olisi niiden edelleen välittämisestä). Tämä on alla oleva rahoitusinstrumenttijoukko.

B4.1.23

Alla olevan joukon täytyy sisältää yksi tai useampi instrumentti, jonka sopimukseen perustuvat rahavirrat ovat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua. Tässä arvioinnissa alla oleva joukko voi sisältää rahoitusinstrumentteja, jotka eivät kuulu luokittelua koskevien vaatimusten soveltamisalaan (ks. luku 4.1) mutta joilla on sellaisia sopimukseen perustuvia rahavirtoja, jotka vastaavat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua – esimerkiksi jotkin vuokrasopimussaamiset. Sellaisilla vuokrasopimussaamisilla, jotka ovat alttiina jäännösarvoriskille tai jotka muodostuvat sellaisista muuttuvista vuokrista, jotka on indeksillä sidottu muuttujaan, joka ei ole perustyyppiseen lainanantoon liittyvä riski tai meno (esimerkiksi markkinavuokrataso), ei ole kuitenkaan sopimukseen perustuvia rahavirtoja, jotka vastaavat yksinomaan pääoman ja jäljellä olevan pääomamäärän koron maksua.

Muutokset IFRS 7:ään Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot

Lisätään kappaleet 20B, 20C, 20D, 44LL ja 44MM. Muutetaan kappaleita 11A ja 11B.

RAHOITUSINSTRUMENTTIEN MERKITYS TALOUDELLISEN ASEMAN JA TULOKSEN KANNALTA

...

Tase

...

Oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin tehdyt sijoitukset, jotka on nimenomaisesti luokiteltu käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta kirjattaviksi

11A

Jos yhteisö on nimenomaisesti luokitellut oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin tehtyjä sijoituksia arvostettaviksi käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta IFRS 9:n kappaleessa 5.7.5 sallitulla tavalla, sen on esitettävä tilinpäätöksessään kunkin sijoitusten luokan osalta:

...

c)	käypä arvo raportointikauden lopussa.

...

käyvän arvon muutoksesta johtuva voitto tai tappio, joka esitetään muissa laajan tuloksen erissä kauden aikana, siten, että erikseen esitetään raportointikauden aikana taseesta pois kirjattuihin sijoituksiin liittyvä käyvän arvon muutoksesta johtuva voitto tai tappio ja raportointikauden lopussa hallussa oleviin sijoituksiin liittyvä käyvän arvon muutoksesta johtuva voitto tai tappio.

11B

Jos yhteisö on raportointikauden aikana kirjannut pois taseesta oman pääoman ehtoisiin instrumentteihin tehtyjä sijoituksia, jotka on arvostettu käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, sen on esitettävä tilinpäätöksessään:

...

d)	raportointikauden aikana tapahtuneet sellaisen kertyneen voiton tai tappion siirrot oman pääoman erien välillä, joka liittyy kyseisen raportointikauden aikana taseesta pois kirjattuihin sijoituksiin.

...

Laaja tuloslaskelma

Tuotto-, kulu-, voitto- tai tappioerät

...

20B

Yhteisön on esitettävä kappaleessa 20C vaadittavat tiedot jokaisen sellaisten rahoitusvarojen luokan osalta, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon tai käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta, ja jokaisen sellaisten rahoitusvelkojen luokan osalta, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon. Yhteisön on harkittava, kuinka yksityiskohtaista tietoa se esittää, mikä on tietojen yhdistämisen tai erittelemisen asianmukainen taso ja tarvitsevatko tilinpäätöksen käyttäjät lisäselvityksiä pystyäkseen arvioimaan esitettyä määrällistä informaatiota.

20C

Jotta tilinpäätöksen käyttäjät pystyisivät ymmärtämään niiden sopimusehtojen vaikutuksen, jotka voisivat muuttaa sopimukseen perustuvien rahavirtojen määrää sellaisen ehdollisen tapahtuman toteutumisen (tai toteutumatta jäämisen) perusteella, joka ei liity välittömästi perustyyppiseen lainanantoon liittyvien riskien ja menojen (kuten rahan aika-arvon tai luottoriskin) muutoksiin, yhteisön on esitettävä:

a)	laadullinen kuvaus ehdollisen tapahtuman luonteesta;

b)	määrälliset tiedot sopimukseen perustuvien rahavirtojen mahdollisista muutoksista, jotka voisivat aiheutua kyseisistä sopimusehdoista (esimerkiksi mahdollisten muutosten vaihteluväli); ja

c)	kyseisten sopimusehtojen mukainen rahoitusvarojen bruttomääräinen kirjanpitoarvo ja rahoitusvelkojen jaksotettu hankintameno.

20D

Yhteisön on esimerkiksi esitettävä kappaleessa 20C vaadittavat tiedot sellaisten rahoitusvelkojen luokan osalta, jotka arvostetaan jaksotettuun hankintamenoon ja joiden sopimukseen perustuvat rahavirrat muuttuvat, jos yhteisö onnistuu vähentämään hiilidioksidipäästöjään.

...

VOIMAANTULO JA SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

...

44L

Toukokuussa 2024 julkaistulla asiakirjalla Muutokset rahoitusinstrumenttien luokitteluun ja arvostamiseen lisättiin kappaleet 20B, 20C ja 20D ja muutettiin kappaleita 11A ja 11B. Yhteisön on sovellettava näitä muutoksia, kun se soveltaa IFRS 9:ään tehtyjä muutoksia IFRS 9:n kappaleiden 7.1.12–7.1.13 mukaisesti. Jos yhteisö valitsee sen, että se soveltaa vain IFRS 9:n lukua 4.1 (Rahoitusvarojen luokittelu) koskevan soveltamisohjeistuksen muutoksia aikaisemmalla kaudella IFRS 9:n kappaleen 7.1.13(b) mukaisesti, yhteisön on samanaikaisesti sovellettava myös tämän standardin kappaleita 20B, 20C ja 20D. Kummassakaan tapauksessa yhteisön ei tarvitse esittää kyseisissä muutoksissa edellytettyjä tietoja sellaisilta tilikausilta, jotka ovat aikaisempia kuin sen kyseisten muutosten soveltamisen aloittamisajankohta.

44MM

Raportointikaudella, jolla yhteisö soveltaa ensimmäisen kerran asiakirjaa Muutokset rahoitusinstrumenttien luokitteluun ja arvostamiseen, sen ei tarvitse esittää IAS 8:n kappaleessa 28(f) vaadittavia tietoja.

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2025/1047/oj

ISSN 1977-0812 (electronic edition)

Top

Choose the experimental features you want to try