(1)

Yhdistyneiden kansakuntien yleiskokous hyväksyi 25 päivänä syyskuuta 2015 uuden maailmanlaajuisen kestävän kehityksen kehyksen eli kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030, jäljempänä ’Agenda 2030 -toimintaohjelma’, jonka ytimessä ovat kestävän kehityksen tavoitteet. Komission 22 päivänä marraskuuta 2016 antamassa tiedonannossa ”Seuraavat toimet Euroopan kestävän tulevaisuuden varmistamiseksi: Kestävyyttä edistävät EU:n toimet” kestävän kehityksen tavoitteet kytketään unionin politiikkakehykseen sen varmistamiseksi, että kestävän kehityksen tavoitteet sisällytetään jo lähtökohtaisesti kaikkiin unionin toimiin ja poliittisiin aloitteisiin unionissa ja maailmanlaajuisesti. Eurooppa-neuvoston 22 ja 23 päivänä kesäkuuta 2017 antamissa päätelmissä vahvistetaan, että unioni ja jäsenvaltiot ovat sitoutuneet panemaan Agenda 2030 -toimintaohjelman täytäntöön täysipainoisella, johdonmukaisella, kattavalla, yhdennetyllä ja tehokkaalla tavalla tiiviissä yhteistyössä kumppaneiden ja muiden sidosryhmien kanssa. Lisäksi tämän asetuksen antamisaikaan YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet on allekirjoittanut yli 5 300 allekirjoittajaa, jotka edustavat hoidetun omaisuuden määrässä mitattuna yhteensä yli 120:aa biljoonaa euroa. Komissio julkaisi 11 päivänä joulukuuta 2019 tiedonantonsa ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma”, jäljempänä ’Euroopan vihreän kehityksen ohjelma’. Eurooppalainen ilmastolaki hyväksyttiin 30 päivänä kesäkuuta 2021 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/1119 (3), jolla unionin oikeuteen sisällytetään Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa asetettu tavoite tehdä unionin taloudesta ja yhteiskunnasta ilmastoneutraali vuoteen 2050 mennessä.

(2)

Siirtyminen kestävään talouteen on avainasemassa pyrittäessä varmistamaan unionin talouden pitkän aikavälin kilpailukyky ja kestävyys ja unionin kansalaisten elämänlaatu sekä pitämään ilmaston lämpeneminen selvästi alle kynnysarvoksi asetetussa 1,5 celsiusasteessa. Kestävyys on jo pitkään ollut unionin toimintapolitiikkojen ytimessä, ja sen sosiaaliset ja ympäristöön liittyvät ulottuvuudet tunnustetaan sekä Euroopan unionista tehdyssä sopimuksessa että Euroopan unionin toiminnasta tehdyssä sopimuksessa.

(3)

Kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen unionissa edellyttää pääomavirtojen ohjaamista kestäviin sijoituksiin. Kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi on välttämätöntä hyödyntää sisämarkkinoiden koko potentiaali. Tässä yhteydessä on ratkaisevan tärkeää poistaa esteet pääoman tehokkaalta liikkumiselta kestäviin sijoituksiin sisämarkkinoilla, estää uusien esteiden syntyminen sekä vahvistaa säännöt ja normit, joilla yhtäältä edistetään kestävää rahoitusta ja toisaalta pyritään vähentämään investointeja, jotka voivat vaikuttaa kielteisesti kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttamiseen.

(4)

Unionin lähestymistapa kestävään ja osallistavaan kasvuun perustuu Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin 20 periaatteeseen, jotka on vahvistettu 26 päivänä huhtikuuta 2017 annetussa komission tiedonannossa Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin perustamisesta, joilla pyritään varmistamaan oikeudenmukainen siirtymä kohti tällaista kasvua ja varmistamaan toimintapolitiikkoja, joissa ketään ei jätetä jälkeen. Lisäksi unionin sosiaalialan säännöstö, mukaan lukien tasa-arvon unionia koskevat strategiat, sisältää normeja työlainsäädännön, tasa-arvon, esteettömyyden, työterveyden ja -turvallisuuden sekä syrjinnän torjunnan aloilla.

(5)

Rahoitusmarkkinat ovat ratkaisevassa asemassa ohjattaessa pääomaa investointeihin, joita tarvitaan unionin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseen. Komissio julkaisi 8 päivänä maaliskuuta 2018 antamassaan tiedonannossa kestävän kasvun rahoitusta koskevan toimintasuunnitelmansa, jossa käynnistettiin sen kestävän rahoituksen strategia. Kyseisen toimintasuunnitelman tavoitteena on sisällyttää kestävyystekijät riskinhallintaan ja ohjata pääomavirtoja kestäviin investointeihin kestävän ja osallistavan kasvun saavuttamiseksi.

(6)

Osana kestävän kasvun rahoitusta koskevaa toimintasuunnitelmaa komissio tilasi vuonna 2021 tutkimuksen ”Study on sustainability-related ratings, data and research”, jossa tarkastellaan kestävyyteen liittyvien tuotteiden ja palvelujen markkinoiden kehitystä, yksilöidään tärkeimmät markkinatoimijat ja tuodaan esiin mahdollisia puutteita. Tutkimuksessa kartoitettiin ja luokiteltiin markkinatoimijoita ja markkinoilla saatavilla olevia kestävyyteen liittyviä tuotteita ja palveluja sekä analysoitiin kestävyyteen liittyvien tuotteiden ja palvelujen käyttöä ja markkinatoimijoiden käsitystä niiden laadusta. Tutkimuksessa korostettiin eturistiriitojen olemassaoloa, ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan, jäljempänä ’ESG’, liittyvien luokitusmenetelmien läpinäkyvyyden ja tarkkuuden puutetta sekä termistöön ja ESG-luokitusten tarjoajien toimintaan liittyvää epäselvyyttä.

(7)

Komissio esitti Euroopan vihreän kehityksen ohjelman puitteissa päivitetyn kestävän rahoituksen strategian, joka hyväksyttiin 6 päivänä heinäkuuta 2021 annetussa komission tiedonannossa ”Kestävään talouteen siirtymisen rahoitusstrategia”.

(8)

Jatkotoimena komissio ilmoitti kyseisessä strategiassa ESG-luokituksia koskevasta julkisesta kuulemisesta vaikutustenarvioinnin pohjaksi. Vuonna 2022 järjestetyssä julkisessa kuulemisessa sidosryhmät vahvistivat olevansa huolissaan ESG-luokitusmenetelmien ja -tavoitteiden läpinäkyvyyden puutteesta ja selkeän kuvan puuttumisesta ESG-luokitustoiminnasta. Koska luottamus on rahoitusmarkkinoiden toiminnan välttämätön edellytys, tällainen ESG-luokitusten läpinäkyvyyden ja luotettavuuden puute olisi kiireellisesti korjattava.

(9)

Kansainvälisellä tasolla kansainvälinen arvopaperimarkkinavalvojien yhteisö (IOSCO) julkaisi marraskuussa 2021 raportin, joka sisältää joukon ESG-luokitusten ja datatuotteiden tarjoajia koskevia suosituksia. Komission ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (4) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen, ESMA), jäljempänä ’arvopaperimarkkinaviranomainen’, olisi harkittava kyseisten IOSCO:n suositusten soveltamista, kun arvioidaan sitä, noudattaako kolmannen maan lainkäyttöalue tai ESG-luokitusten tarjoaja tämän asetuksen vaatimuksia vastaavuuden, hyväksymisen tai tunnustamisen tarkoituksiin.

(10)

ESG-luokitukset ovat tärkeässä asemassa maailmanlaajuisilla pääomamarkkinoilla, sillä sijoittajat, lainanottajat ja liikkeeseenlaskijat käyttävät ESG-luokituksia yhä enemmän, kun ne tekevät tietoon perustuvia päätöksiä, jotka liittyvät kestävään sijoittamiseen ja rahoittamiseen. Muun muassa luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset, vakuutusyritykset, henkivakuutusyritykset ja jälleenvakuutusyritykset käyttävät ESG-luokituksia usein kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn tai kestävyysriskien ja -mahdollisuuksien vertailuperustana sijoitustoiminnassaan. ESG-luokituksilla on tämän vuoksi merkittävä vaikutus markkinoiden toimintaan sekä sijoittajien ja kuluttajien luottamukseen. Sen varmistamiseksi, että unionissa käytetyt ESG-luokitukset ovat riippumattomia, mahdollisuuksien mukaan vertailukelpoisia, puolueettomia, järjestelmällisiä ja riittävän laadukkaita, on tärkeää, että ESG-luokitustoiminnassa noudatetaan integriteetin, läpinäkyvyyden, vastuullisuuden ja hyvän hallintotavan periaatteita sekä edistetään unionin kestävän rahoituksen ohjelmaa. ESG-luokitusten parempi vertailukelpoisuus ja luotettavuus parantaisivat näiden nopeasti kasvavien markkinoiden tehokkuutta ja helpottaisivat siten Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden saavuttamista.

(11)

ESG-luokituksilla on tehtävä unionin kestävän rahoituksen markkinoiden moitteettoman toiminnan mahdollistajana, kun niillä tarjotaan sijoittajille ja rahoituslaitoksille tärkeää tietoa näiden sijoitusstrategioita, riskinhallintaa ja julkistamisvelvoitteita varten. Sen vuoksi on tarpeen varmistaa, että ESG-luokitukset tarjoavat ESG-luokitusten käyttäjille päätöksentekoa tukevaa olennaista tietoa ja että ESG-luokitusten käyttäjät ymmärtävät paremmin ESG-luokitusten tavoitteet ja sen, mitä erityisiä seikkoja ja mittareita tällaisilla luokituksilla arvioidaan.

(12)

On tarpeen ottaa huomioon ESG-luokitusten markkinoilla käytettävät erilaiset liiketoimintamallit. Ensimmäinen liiketoimintamalli on ESG-luokitusten käyttäjä maksaa -malli, jossa käyttäjät ovat pääasiassa sijoittajia, jotka ostavat ESG-luokituksia sijoituspäätösten tekemistä varten. Toinen liiketoimintamalli on liikkeeseenlaskija maksaa -malli, jossa yritykset ostavat ESG-luokituksia arvioidakseen toimintansa riskejä ja mahdollisuuksia. Jotta voidaan varmistaa unionissa tarjottavien ESG-luokitusten parempi luotettavuus, luokiteltujen kohteiden tai, kun on kyseessä rahoitusväline tai rahoitustuote, luokiteltujen kohteiden liikkeeseenlaskijoiden olisi voitava tarkistaa ESG-luokitusten tarjoajan käyttämät tiedot ja tuoda esiin käytetyssä tietoaineistossa olevia asiavirheitä, jotka voisivat mahdollisesti vaikuttaa tulevien luokitusten laatuun. Tätä varten luokitellulla kohteella tai luokitellun kohteen liikkeeseenlaskijalla olisi oltava pyynnöstä pääsy kohteen ESG-luokituksessa käytettyyn tietoaineistoon. Mahdollisuutta tarkistaa kyseinen tietoaineisto olisi käytettävä pelkästään faktojen tarkistamiseen, eikä luokiteltujen kohteiden tai luokiteltujen kohteiden liikkeeseenlaskijoiden pitäisi missään olosuhteissa voida millään tavoin vaikuttaa luokitusmenetelmiin tai luokitustulokseen. Vaatimusta, jonka mukaan ESG-luokitusten tarjoajan on annettava ilmoitus luokitellulle kohteelle tai luokitellun kohteen liikkeeseenlaskijalle ennen ESG-luokituksen antamista, olisi sovellettava vain ennen luokituksen ensimmäistä antamista eikä mahdollisten myöhempien päivitysten yhteydessä. Kyseinen vaatimus on keino tiedottaa luokiteltavalle kohteelle tai luokiteltavan kohteen liikkeeseenlaskijalle, että ESG-luokitusten tarjoaja aikoo luokitella sen.

(13)

Jäsenvaltiot eivät sääntele eivätkä valvo ESG-luokitusten tarjoajien toimintaa eikä ESG-luokitusten tarjoamisen edellytyksiä. Kun otetaan huomioon nykyiset erot, läpinäkyvyyden puute ja yhteisten sääntöjen puuttuminen, on todennäköistä, että jäsenvaltiot ottaisivat käyttöön toisistaan poikkeavia toimenpiteitä ja lähestymistapoja, jotka estävät yhdenmukaisuuden kestävän kehityksen tavoitteiden ja Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteiden kanssa. Kyseisillä toisistaan poikkeavilla toimenpiteillä ja lähestymistavoilla olisi suoraan kielteinen vaikutus sisämarkkinoiden moitteettomaan toimintaan ja niillä luotaisiin sille esteitä sekä haitattaisiin ESG-luokitusten markkinoiden toimintaa. ESG-luokitusten tarjoajiin, jotka antavat ESG-luokituksia rahoituslaitosten ja -yritysten käyttöön unionissa, sovellettaisiin erilaisia sääntöjä eri jäsenvaltioissa. Erilaiset standardit ja markkinakäytännöt hankaloittaisivat selkeän kuvan saamista ESG-luokitusten rakenteesta ja niiden vertailua, mikä loisi epätasapuoliset markkinaolosuhteet ESG-luokitusten käyttäjille. Tämä aiheuttaisi lisäesteitä sisämarkkinoilla ja saattaisi vääristää sijoituspäätöksiä.

(14)

Tällä asetuksella täydennetään voimassa olevia unionin säädöksiä kestävän rahoituksen alalla ja pyritään helpottamaan tiedonkulkua sijoituspäätösten helpottamiseksi.

(15)

Jotta alueellinen soveltamisala voidaan määrittää asianmukaisesti, tämän asetuksen olisi perustuttava ”unionissa toimimisen” käsitteeseen ja siinä olisi erotettava toisistaan yhtäältä tapaukset, joissa ESG-luokitusten tarjoajat ovat sijoittautuneet unioniin, ja toisaalta tapaukset, joissa ESG-luokitusten tarjoajat ovat sijoittautuneet unionin ulkopuolelle. Ensiksi mainitussa tapauksessa unioniin sijoittautuneiden ESG-luokitusten tarjoajien olisi katsottava toimivan unionissa, kun ne antavat ja julkaisevat ESG-luokituksiaan verkkosivustollaan tai muilla keinoin tai kun ne antavat ja jakavat ESG-luokituksiaan tilauksesta tai muun sopimussuhteen perusteella unionissa toimiville säännellyille rahoitusalan yrityksille, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (5) soveltamisalaan kuuluville yrityksille, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2004/109/EY (6) soveltamisalaan kuuluville yrityksille, erityisesti kolmansien maiden liikkeeseenlaskijoille, joiden arvopaperit on otettu kaupankäynnin kohteeksi unionin säännellyillä markkinoilla, taikka unionin toimielimille, elimille ja laitoksille tai jäsenvaltioiden viranomaisille. Jälkimmäisessä tapauksessa unionin ulkopuolelle sijoittautuneiden ESG-luokitusten tarjoajien olisi katsottava toimivan unionissa vain, jos ne antavat ja jakavat ESG-luokituksiaan tilauksesta tai muun sopimussuhteen perusteella samoille yhteisöille kuin unioniin sijoittautuneet ESG-luokitusten tarjoajat.

(16)

Tämän asetuksen tarkoituksena on ohjata ESG-luokitusten antamista, jakelua ja tarvittaessa julkaisemista mutta sillä ei ole tarkoitus säännellä niiden käyttöä. Koska tämän asetuksen alueellinen soveltamisala on kytköksissä unionissa toimimisen käsitteeseen, ESG-luokitusten käyttäjien olisi annettava luokitus toimeksi ESG-luokitusten tarjoajalle, joka on saanut toimiluvan tai joka on rekisteröity tämän asetuksen mukaisesti. Unionissa olevan ESG-luokitusten käyttäjän olisi kuitenkin voitava tietyissä rajatuissa tapauksissa päättää antaa luokitus toimeksi unionin ulkopuolelle sijoittautuneelle ESG-luokitusten tarjoajalle, joka ei ole saanut toimilupaa tai jota ei ole tunnustettu tämän asetuksen nojalla. Tällaisissa tapauksissa olisi noudatettava tiukasti tiettyjä ehtoja, jotta vältetään tämän asetuksen vaatimusten kiertämisen riski.

(17)

Jotta voidaan määrittää asianmukaisesti niiden tuotteiden valikoima, johon tätä asetusta sovelletaan, ESG-luokituksen määritelmä olisi rajattava lausuntoihin tai pisteytyksiin, tai niiden yhdistelmään, jotka perustuvat sekä vakiintuneisiin menetelmiin että määritettyyn luokittelujärjestelmään, kuten luokitusluokkiin. Esimerkiksi kohteen sijoittamista vakiintuneilla menetelmillä tiettyyn luokkaan tai tietylle sijalle asteikossa, joka voi olla positiivinen tai negatiivinen, ympäristötekijöiden, sosiaalisten ja ihmisoikeuksiin liittyvien tekijöiden tai hallintotapatekijöiden taikka riskeille altistumisen suhteen, olisi pidettävä tämän asetuksen mukaisena luokittelujärjestelmänä.

(18)

Tätä asetusta ei olisi sovellettava ympäristötekijöitä, sosiaalisia ja ihmisoikeuksiin liittyviä tekijöitä ja hallintotapatekijöitä koskevien tietojen julkaisemiseen tai jakeluun, kun niiden tuloksena ei laadita ESG-luokitusta. Tätä asetusta ei myöskään olisi sovellettava tuotteisiin tai palveluihin, joihin sisältyy ESG-luokituksen osatekijä, kuten sijoitustutkimukseen sellaisena kuin siitä säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2014/65/EU (7). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2023/2631 (8) säädettyjen eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen ulkopuoliset arvioinnit sekä ulkopuoliset arvioinnit ja toisen osapuolen lausunnot ympäristön kannalta kestävinä markkinoitavista joukkolainoista, kestävyyteen sidotuista joukkolainoista sekä kestävinä markkinoitavista joukkolainoista, lainoista ja muuntyyppisistä velkainstrumenteista olisi myös jätettävä tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle siltä osin kuin tällaiset ulkopuoliset arvioinnit ja toisen osapuolen lausunnot eivät sisällä ulkopuolisen arvioijan tai toisen osapuolen lausunnon antajan antamia ESG-luokituksia. Ulkopuolisiin arviointeihin sisältyy liikkeeseenlaskua edeltävien tietojen, kuten eurooppalaisia vihreitä joukkolainoja koskevien tietokoosteiden tai kestävinä markkinoitavien joukkolainojen kehysten, arvioinnit sekä liikkeeseenlaskun jälkeisten tietojen arvioinnit, kuten eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen vuotuisten kohdentamisraporttien, eurooppalaisten vihreiden joukkolainojen vaikutusraporttien ja kestävinä markkinoitavia joukkolainoja koskevien raporttien arvioinnit. Tätä asetusta ei myöskään olisi sovellettava luokituksiin, jotka on laadittu yksinomaan akkreditointi- tai sertifiointiprosesseja varten, koska tällaisten luokitusten tarkoituksena ei ole sijoitusanalyysi, rahoitusanalyysi, sijoituksiin liittyvä päätöksenteko tai rahoitukseen liittyvä päätöksenteko. Tätä asetusta ei myöskään olisi sovellettava ESG-merkintätoimintaan, jos yhteisöille, rahoitusvälineille tai tuotteille myönnettäviin merkintöihin ei liity ESG-luokituksen julkistaminen.

(19)

Tätä asetusta ei myöskään olisi sovellettava Euroopan keskuspankkijärjestelmän (EKPJ) jäsenten antamiin luokituksiin, jos tällaisia luokituksia ei julkisteta tai jaeta kaupallisiin tarkoituksiin. Kyseisen soveltamisalan rajoituksen tarkoituksena on varmistaa, että tällä asetuksella ei tahattomasti vaikuteta EKPJ:n toimenpiteisiin, joilla pyritään ottamaan ilmastonäkökohdat tai muut ympäristönäkökohdat, sosiaaliset ja hallintotapanäkökohdat huomioon EKPJ:n rahapolitiikan vakuuskäytännössä, kun EKPJ pyrkii ensisijaiseen tavoitteeseen, jossa on kyse hintavakauden säilyttämisestä, ja – kyseiseen tavoitteeseen vaikuttamatta – unionin yleisen talouspolitiikan tukemiseen.

(20)

Jos yritys tai rahoituslaitos julkistaa tietoja omista tai arvoketjunsa kestävyysvaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, tällaisia tietoja ei olisi pidettävä tämän asetuksen mukaisena ESG-luokituksena.

(21)

Tätä asetusta ei olisi sovellettava yksityisiin ESG-luokituksiin, jotka annetaan yksittäisestä toimeksiannosta ja tarjotaan ainoastaan toimeksiannon antaneelle henkilölle ja joita ei ole tarkoitettu julkistettaviksi eikä jaettaviksi tilauksesta tai muulla tavoin. Tätä asetusta ei myöskään olisi sovellettava unionissa toimivien säänneltyjen rahoitusalan yritysten antamiin ESG-luokituksiin, joita käytetään yksinomaan sisäisiin tarkoituksiin taikka yrityksen tai konsernin sisäisten rahoituspalvelujen tai -tuotteiden tarjoamiseen.

(22)

Sisämarkkinoiden toiminnan ja sijoittajansuojan tason parantamiseksi entisestään on tärkeää varmistaa riittävä ja johdonmukainen avoimuus unionissa toimivien säänneltyjen rahoitusalan yritysten antamista ESG-luokituksista, jotka sisältyvät niiden rahoitustuotteisiin tai -palveluihin, kun tällaiset luokitukset julkistetaan ja ne ovat siten kolmansien osapuolten nähtävissä. Sijoittajien olisi saatava riittävät tiedot ESG-luokitusten perustana olevista menetelmistä, jotka olisi julkistettava markkinointiviestinnässä. Sen vuoksi tällä asetuksella olisi myös täydennettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2019/2088 (9) vahvistettuja markkinointiviestintään liittyviä tietojenantamisvelvoitteita. Samat tiedot olisi vaadittava myös kaikilta muilta unionissa toimivilta säännellyiltä rahoitusalan yrityksiltä, jotka julkistavat kyseisen säännellyn rahoitusalan yrityksen antaman ESG-luokituksen kolmannelle osapuolelle osana markkinointiviestintäänsä, paitsi silloin, kun niihin sovelletaan asetusta (EU) 2019/2088. Sijoittajien olisi saatava unionissa toimivan säännellyn rahoitusalan yrityksen verkkosivustolla oleviin tietoihin vievän linkin kautta samat tiedot, joita ESG-luokitusten tarjoajalta vaaditaan tämän asetuksen liitteessä III olevan 1 kohdan nojalla, ja tässä yhteydessä olisi otettava huomioon niiden tietojen sisältö, jotka finanssimarkkinatoimijat ja rahoitusneuvojat jo antavat asetuksen (EU) 2019/2088 nojalla. Muiden unionissa toimivien säänneltyjen rahoitusalan yritysten olisi annettava samat tiedot ottaen huomioon eri rahoitustuotteiden lajit, niiden ominaisuudet ja niiden väliset erot sekä tarpeen välttää päällekkäisyyttä muiden sovellettavien sääntelyvaatimusten nojalla jo julkaistujen tietojen kanssa. Ylipäänsä olisi vältettävä päällekkäisyyttä sovellettavissa julkistamisvaatimuksissa. Niin ikään olisi tämän asetuksen soveltamisalan ulkopuolelle jätettävä unionissa toimivat säännellyt rahoitusalan yritykset, jotka antavat ESG-luokituksia ja sisällyttävät kyseiset luokitukset rahoitustuotteisiin tai -palveluihin, joita ne tarjoavat kolmansille osapuolille.

(23)

Voittoa tavoittelemattomien järjestöjen, jotka antavat ESG-luokituksia ei-kaupallisiin tarkoituksiin ja julkaisevat kyseiset luokitukset maksutta, ei olisi katsottava kuuluvan tämän asetuksen soveltamisalaan. Niiden olisi kuitenkin pyrittävä täyttämään tässä asetuksessa säädetyt läpinäkyvyysvaatimukset soveltuvin osin. Jos voittoa tavoittelemattomat järjestöt perivät luokitelluilta kohteilta ja luokiteltujen kohteiden liikkeeseenlaskijoilta maksun tietojen raportoinnista tai luokituksen hankkimisesta alustansa kautta tai jos ne perivät ESG-luokitusten käyttäjiltä maksun pääsystä ESG-luokituksia koskeviin tietoihin, niihin olisi sovellettava tämän asetuksen vaatimuksia.

(24)

Luonnollisten henkilöiden, kuten tutkijoiden ja toimittajien, jotka julkaisevat ja jakavat ESG-luokituksia ei-kaupallisiin tarkoituksiin, ei olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan.

(25)

Muun muassa luottolaitokset, sijoituspalveluyritykset, vakuutusyritykset ja jälleenvakuutusyritykset tukeutuvat sekä ulkopuolisiin ESG-luokituksiin että ulkopuolisiin ESG-datatuotteisiin arvioidessaan yritysten ESG-profiilia ja tehdessään kestäviä sijoitus- ja rahoituspäätöksiään. Rahoituslaitosten olisi kannettava vastuunsa, jos niiden rahoitustuotteita syytetään viherpesusta, mutta jos pelkästään jaetaan yhteisöjä tai rahoitustuotteita koskevia ESG-tietoja, jotka on tuotettu omistusoikeuden alaisilla tai vakiintuneilla menetelmillä ja jollaisia ovat muun muassa päästöjä koskevat tietoaineistot ja kiistanalaisia tapauksia koskevat ESG-tiedot, tällaisen jakelun ei olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan. Komission olisi toteutettava tämän asetuksen uudelleentarkastelu, jossa arvioidaan, onko määritetty soveltamisala riittävä varmistamaan sijoittajien ja kuluttajien luottamuksen rahoitustuotteiden ja -palvelujen kestävyyteen liittyvään suorituskykyyn. Komission olisi tarvittaessa harkittava tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien ESG-datatuotteiden ja ESG-datatuotteiden tarjoajien joukon laajentamista.

(26)

On tärkeää vahvistaa säännöt, joilla varmistetaan, että unionissa toimiluvan saaneiden ESG-luokitusten tarjoajien ESG-luokitukset ovat riittävän laadukkaita, että niihin sovelletaan asianmukaisia vaatimuksia, joissa otetaan huomioon erilaiset liiketoimintamallit ja että ne varmistavat markkinoiden integriteetin. Kyseisiä sääntöjä sovellettaisiin yleisiin ESG-luokituksiin, joissa otetaan huomioon ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät, sekä luokituksiin, joissa arvioidaan vain yhtä ympäristöön, yhteiskuntaan tai hyvään hallintotapaan liittyvää tekijää tai tällaisen tekijän osatekijää. Olisi tarjottava erillisiä ympäristöön (E), yhteiskuntaan (S) ja hyvään hallintotapaan (G) liittyviä luokituksia yhden E-, S- ja G-tekijät kokoavan ESG-luokituksen sijasta. Jos ESG-luokitusten tarjoajat päättävät tarjota kokonaisluokituksia, niiden olisi ilmoitettava kunkin E-, S- ja G-luokan osuus ja painotus ja esitettävä kyseiset tiedot tavalla, joka takaa sen, että kutakin kyseisistä luokista voidaan verrata muihin.

(27)

Koska unionin ulkopuolelle sijoittautuneet tarjoajat käyttävät ESG-luokituksia ja jotta varmistetaan markkinoiden integriteetti, sijoittajansuoja ja tämän asetuksen asianmukainen täytäntöönpano, on tarpeen ottaa käyttöön vaatimuksia, joiden perusteella unionin ulkopuolelle sijoittautuneet ESG-luokitusten tarjoajat voivat tarjota palvelujaan unionissa. Sen vuoksi unionin ulkopuolelle sijoittautuneille ESG-luokitusten tarjoajille ehdotetaan kolmea mahdollista järjestelmää: vastaavuus, hyväksyminen ja tunnustaminen. Kolmannessa maassa sovellettavan valvonnan ja sääntelyn olisi lähtökohtaisesti vastattava ESG-luokitusten valvontaa ja sääntelyä unionissa. Sen vuoksi kolmanteen maahan sijoittautuneen ja siellä toimiluvan saaneen tai rekisteröidyn ESG-luokitusten tarjoajan ESG-luokituksia olisi tarjottava unionissa vain, jos komissio on tehnyt myönteisen päätöksen kolmannen maan järjestelmän vastaavuudesta. Jotta voidaan kuitenkin välttää mahdolliset kielteiset vaikutukset, jotka johtuvat unionin ulkopuolelle sijoittautuneen ESG-luokitusten tarjoajan ESG-luokitusten tarjoamisen mahdollisesta äkillisestä lakkaamisesta unionissa, on tarpeen säätää tietyistä muista järjestelmistä, kuten hyväksymisestä ja tunnustamisesta. Kaikkien sellaisten ESG-luokitusten tarjoajien, joilla on konsernirakenne, olisi voitava käyttää unionin ulkopuolella laadituille ESG-luokituksille tarkoitettua hyväksymisjärjestelmää. Tätä varten niiden olisi perustettava konsernirakenteen sisällä unioniin toimiluvan saanut ESG-luokitusten tarjoaja. Kyseisen toimiluvan saaneen ESG-luokitusten tarjoajan olisi varmistettava, että hyväksyttyjen ESG-luokitusten antaminen ja jakelu täyttävät vaatimukset, jotka ovat vähintään yhtä tiukat kuin tämän asetuksen vaatimukset. Lisäksi unioniin sijoittautuneella ESG-luokitusten tarjoajalla olisi oltava tarvittava asiantuntemus, jotta se voi tosiasiallisesti seurata unionin ulkopuolelle sijoittautuneen ESG-luokitusten tarjoajan ESG-luokitusten antamista ja jakelua, ja olisi oltava objektiivinen syy siihen, miksi hyväksytyt luokitukset antaa unionin ulkopuolelle sijoittautunut tarjoaja. Vaatimusta osoittaa, että tätä asetusta noudatetaan, ei olisi tarpeen näyttää toteen jokaisen yksittäisen hyväksytyn ESG-luokituksen kohdalla vaan pikemminkin ESG-luokitusten tarjoajan käyttämien yleisten menetelmien ja menettelyjen osalta. Niiden ESG-luokitusten tarjoajien, jotka on luokiteltu pieniksi yrityksiksi tai pieniksi konserneiksi direktiivissä 2013/34/EU säädettyjen kriteerien mukaisesti, jäljempänä ’pienet ESG-luokitusten tarjoajat’, olisi voitava soveltaa tunnustamisjärjestelmää. Jos unionin ulkopuolelle sijoittautunutta ESG-luokitusten tarjoajaa valvotaan kolmannessa maassa, käyttöön olisi otettava asianmukaiset yhteistyöjärjestelyt tehokkaan tietojenvaihdon varmistamiseksi kolmannen maan asiaankuuluvan toimivaltaisen viranomaisen kanssa.

(28)

Sijoittautumisen käsite kattaa kaiken todellisen ja tosiasiallisen toiminnan, jota harjoitetaan pysyviä järjestelyjä käyttäen. Määritettäessä, onko unionin ulkopuolelle sijoittautuneella yhteisöllä toimipaikka jossakin jäsenvaltiossa, on aiheellista ottaa huomioon kyseisten järjestelyjen pysyvyyden aste, toiminnan tosiasiallinen harjoittaminen unionissa sekä tarjottavien taloudellisten toimintojen ja palvelujen erityisluonne.

(29)

Unioni on yksi ESG-luokitusten tärkeimmistä markkinoista. Se on myös yksi ensimmäisistä lainkäyttöalueista, jolla säännellään ESG-luokitusten läpinäkyvyyttä ja integriteettiä. Komission olisi jatkettava yhteistyötä kansainvälisten kumppanien kanssa edistääkseen ESG-luokitusten tarjoajiin sovellettavien sääntöjen lähentämistä.

(30)

Jotta voidaan varmistaa sijoittajien ja kuluttajien vahva luottamus sisämarkkinoilla, ESG-luokituksia unionissa tarjoavilla ESG-luokitusten tarjoajilta olisi edellytettävä toimilupaa. Sen vuoksi on tarpeen säätää tällaisen toimiluvan myöntämistä tai epäämistä ja keskeyttämistä tai peruuttamista koskevista yhdenmukaistetuista edellytyksistä. Toimiluvan saaneiden ESG-luokitusten tarjoajien olisi ilman aiheetonta viivytystä ilmoitettava arvopaperimarkkinaviranomaiselle kaikista olennaisista muutoksista alkuperäisen toimilupansa ehtoihin. Olennaisia muutoksia ovat esimerkiksi sivuliikkeen avaaminen tai sulkeminen unionissa. Jotta asia tulisi selväksi ESG-luokitusten tarjoajille, arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi täsmennettävä, mitä pidetään olennaisena muutoksena, antamalla asiaa koskevia ohjeita.

(31)

Jotta sijoittajat ja muut ESG-luokitusten käyttäjät saisivat korkeatasoista tietoa, tiedot ESG-luokituksista ja ESG-luokitusten tarjoajista olisi asetettava saataville Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2023/2859 (10) perustettuun eurooppalaiseen keskitettyyn yhteyspisteeseen (ESAP).

(32)

ESG-luokitusten laadun ja luotettavuuden varmistamiseksi ESG-luokitusten tarjoajien olisi käytettävä täsmällisiä, järjestelmällisiä, riippumattomia ja perusteltavissa olevia luokitusmenetelmiä, joita sovelletaan jatkuvasti ja läpinäkyvästi. ESG-luokitusten tarjoajia olisi kannustettava tarkastelemaan kaksinkertaisen olennaisuuden periaatteen molempia puolia. ESG-luokitusten tarjoajien olisi tarkasteltava ESG-luokitusmenetelmiä uudelleen jatkuvasti ja vähintään kerran vuodessa ottaen huomioon E-, S- tai G-tekijöihin vaikuttavat unionin ja kansainväliset kehityssuuntaukset. On kuitenkin tärkeää, että ESG-luokitusten tarjoajien annetaan itse määrittää omat menetelmänsä mainittujen periaatteiden mukaisesti.

(33)

ESG-luokitusten tarjoajien olisi julkistettava yleisölle tiedot menetelmistä, malleista ja keskeisistä luokitusoletuksista, joita kyseiset tarjoajat käyttävät ESG-luokitustoiminnassaan ja kussakin ESG-luokitustuotteessaan. Kun otetaan huomioon, miten sijoittajat käyttävät ESG-luokituksia, luokitustuotteissa olisi selkeästi ilmoitettava, mitä kaksinkertaisen olennaisuuden periaatteen ulottuvuutta luokitus koskee, eli tarkastellaanko luokituksessa sekä luokitellulle kohteelle tai luokitellun kohteen liikkeeseenlaskijalle aiheutuvaa olennaista rahoitusriskiä että luokitellun kohteen tai luokitellun kohteen liikkeeseenlaskijan olennaista vaikutusta ympäristöön ja yhteiskuntaan yleensä vai koskeeko se vain yhtä kyseisistä ulottuvuuksista. ESG-luokitusten tarjoajien olisi myös ilmoitettava selkeästi, tarkastellaanko luokituksessa muita ulottuvuuksia. Samasta syystä ESG-luokitusten tarjoajien olisi annettava ESG-luokitusten käyttäjille yksityiskohtaisempia tietoja menetelmistä, malleista ja keskeisistä luokitusoletuksista. Kyseisten tietojen avulla ESG-luokitusten käyttäjien olisi kyettävä suorittamaan oma asianmukaista huolellisuutta koskeva tarkastus arvioidessaan, voivatko ne tukeutua kyseisiin ESG-luokituksiin. Menetelmistä, malleista ja keskeisistä luokitusoletuksista annettavissa tiedoissa ei kuitenkaan saisi ilmaista arkaluonteisia yritystietoja, eivätkä ne saisi haitata innovointia. ESG-luokitusten tarjoajien olisi myös ilmoitettava, ovatko ne ottaneet huomioon E-, S- tai G-tekijät yksittäin vai kokonaisuutena, sekä julkistettava kullekin asiaankuuluvalle tekijälle annettu luokitus ja kunkin tekijän painotus kokonaisuudessa. ESG-luokitusten tarjoajien olisi myös ilmoitettava käytettävissään oleviin tietoihin liittyvästä rajallisuudesta ja käytettyjen menetelmien rajallisuudesta esimerkiksi silloin, kun ne arvioivat vain toista kaksinkertaisen olennaisuuden periaatteen kahdesta ulottuvuudesta tai kun ESG-luokitus ilmaistaan absoluuttisena tai suhteellisena arvona. Niiden olisi myös ilmoitettava tiedot mahdollisesta yhteydenpidosta luokitellun kohteen tai luokitellun kohteen liikkeeseenlaskijan sidosryhmiin.

(34)

Riittävän laadun varmistamiseksi on suositeltavaa, että ESG-luokituksissa otetaan huomioon unionin tavoitteet ja kansainväliset standardit kunkin tekijän kohdalla. Näin ollen ESG-luokitusten tarjoajien olisi ilmoitettava, otetaanko ESG-luokituksessa huomioon muun muassa asiaankuuluvien kansainvälisten sopimusten tavoitteet ja päämäärät, mukaan lukien ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyssä Pariisin sopimuksessa, jäljempänä ’Pariisin sopimus’, jonka unioni hyväksyi 5 päivänä lokakuuta 2016 (11), asetetut tavoitteet ja päämäärät E-tekijän osalta, järjestäytymisoikeutta ja kollektiivista neuvotteluoikeutta koskevien Kansainvälisen työjärjestön keskeisten yleissopimusten noudattaminen S-tekijän osalta ja yhdenmukaistaminen veropetoksia ja veronkiertoa koskevien kansainvälisten normien kanssa G-tekijän osalta.

(35)

Asetus (EU) 2019/2088, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852 (12) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2464 (13) ovat merkittäviä lainsäädäntöaloitteita, joilla parannetaan ESG-vaatimusten saatavuutta, laatua ja johdonmukaisuutta rahoitusmarkkinoiden toimijoiden koko arvoketjussa, ja parannetaan osaltaan ESG-luokitusten laatua.

(36)

Tällä asetuksella ei saisi puuttua ESG-luokitusmenetelmiin eikä ESG-luokitusten sisältöön. ESG-luokitusten tarjoajien menetelmien moninaisuus takaa mahdollisuuden täyttää ESG-luokitusten käyttäjien laaja-alaiset vaatimukset ja edistää kilpailua markkinoilla.

(37)

Vaikka ESG-luokitusten tarjoajan olisi voitava käyttää yhtenevyyttä asetuksessa (EU) 2020/852 vahvistetun luokitusjärjestelmän kanssa merkityksellisenä tekijänä tai keskeisenä tulosindikaattorina luokitusmenetelmissään, tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia ESG-luokituksia ei olisi katsottava ESG-merkinnöiksi, jotka ovat osoitus tai tae asetuksen (EU) 2020/852 tai muiden standardien noudattamisesta tai yhtenevyydestä niiden kanssa.

(38)

ESG-luokitusten tarjoajien olisi varmistettava, että ne tarjoavat riippumattomia, puolueettomia, järjestelmällisiä ja riittävän laadukkaita ESG-luokituksia. On tärkeää ottaa käyttöön organisaatiota koskevia vaatimuksia, joilla varmistetaan mahdollisten eturistiriitojen ehkäiseminen ja lieventäminen. ESG-luokitusten tarjoajien riippumattomuuden varmistamiseksi ESG-luokitusten tarjoajien olisi vältettävä eturistiriitatilanteita ja hallittava niitä asianmukaisesti silloin, kun ne ovat väistämättömiä. ESG-luokitusten tarjoajien olisi ilmoitettava eturistiriidoista mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. ESG-luokitusten tarjoajien olisi myös pidettävä kirjaa kaikista niiden, niiden työntekijöiden ja muiden luokitusprosessiin osallistuvien henkilöiden riippumattomuuteen kohdistuvista merkittävistä uhkista sekä suojatoimista, joita ne soveltavat kyseisten uhkien lieventämiseksi. Mahdollisten eturistiriitojen välttämiseksi ESG-luokitusten tarjoajat eivät myöskään saisi tarjota saman yhteisön kautta useita muita toimintoja, kuten konsultointipalveluja, luottoluokituksia, vertailuarvoja, sijoitustoimintaa, tilintarkastusta, luottolaitostoimintaa tai vakuutus- ja jälleenvakuutustoimintaa. Jotta voidaan ehkäistä, tunnistaa, poistaa tai hallita kaikkia eturistiriitoja sekä ilmoittaa niistä ja varmistaa aina ESG-luokitus- ja arviointimenettelyn laatu, integriteetti ja perusteellisuus, ESG-luokitusten tarjoajien olisi otettava käyttöön asianmukaiset sisäiset toimintaperiaatteet ja menettelyt, joita sovelletaan luokitusprosessiin osallistuviin työntekijöihin ja muihin henkilöihin. Tällaisiin toimintatapoihin ja menettelyihin olisi kuuluttava erityisesti sisäiset valvontamekanismit ja valvontatoiminto.

(39)

Eturistiriitojen riskin ehkäisemiseksi joidenkin toimintojen tarjoaminen olisi uskottava erillisille oikeushenkilöille. Joitakin kyseisistä toiminnoista voitaisiin kuitenkin tarjota saman oikeushenkilön kautta, jos asianomaisella ESG-luokitusten tarjoajalla on käytössä riittävät toimenpiteet ja menettelyt, jotta voidaan varmistaa kunkin toiminnan itsenäinen harjoittaminen ja välttää mahdollisten eturistiriitojen riskin syntyminen ESG-luokitustoimintaan liittyvässä päätöksenteossa. Tällainen poikkeus ei saisi olla mahdollinen luottoluokitustoiminnassa eikä tilintarkastus- ja konsultointitoiminnassa. Konsultointitoimintaan kuuluu kestävyysstrategioiden sekä kestävyysriskien tai -vaikutusten hallintastrategioiden kehittäminen. Vertailuarvojen laatimisen osalta arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi arvioitava, ovatko ESG-luokitusten tarjoajan ehdottamat toimenpiteet asianmukaisia ja riittäviä mahdollisiin eturistiriitojen riskeihin nähden. Tällaisessa arvioinnissa olisi otettava huomioon, tarjoaako vertailuarvojen hallinnoija kestävyystavoitteita edistäviä vertailuarvoja ja erityisesti EU:n ilmastosiirtymää koskevia vertailuarvoja ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisia vertailuarvoja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011 (14) mukaisesti.

(40)

ESG-luokitusten tarjoajien olisi varmistettava, että niiden työntekijät ja muut luokitusprosessiin osallistuvat henkilöt eivät osallistu tai muulla tavoin vaikuta minkään luokitellun kohteen ESG-luokituksen määrittämiseen, jos on olemassa näyttöä sellaisesta oman työn tarkastamisesta, omasta intressistä, asian ajamisesta tai läheisyydestä, joka aiheutuu kyseisten henkilöiden ja luokitellun kohteen tai luokitellun kohteen liikkeeseenlaskijan välisestä taloudellisesta, henkilökohtaisesta, liike-, työ- tai muusta suhteesta, jonka objektiivinen, harkitseva ja asioihin perehtynyt kolmas osapuoli päättelisi, sovelletut suojatoimet huomioon ottaen, vaarantavan kyseisten henkilöiden riippumattomuuden. Jos luokiteltu kohde tai luokitellun kohteen liikkeeseenlaskija sinä aikana, jona ESG-luokitusten tarjoajien työntekijät tai muut luokitusprosessiin osallistuvat henkilöt ovat mukana arviointitoiminnassa, sulautuu toisen yhteisön kanssa tai hankkii omistukseensa toisen yhteisön, kyseisten henkilöiden olisi tunnistettava ja arvioitava mahdolliset senhetkiset tai viimeaikaiset intressit tai suhteet, jotka voisivat, käytettävissä olevat suojatoimet huomioon ottaen, vaarantaa kyseisten henkilöiden riippumattomuuden ja kyvyn jatkaa osallistumista arviointitoimintaan sulautumisen tai hankinnan toteutumispäivän jälkeen.

(41)

Jotta voidaan selkeyttää ESG-luokitusten tarjoajien toimintaa ja lujittaa luottamusta sitä kohtaan, on tarpeen säätää vaatimuksista, jotka koskevat ESG-luokitusten tarjoajien jatkuvaa valvontaa unionissa. Kun otetaan huomioon luottoluokituslaitosten ja ESG-luokitusten tarjoajien toiminnan merkittävät yhtäläisyydet, tähän liittyvä ESG-luokitusten tarjoajia koskevan sääntelykehyksen keskeisten näkökohtien pitkälle menevä yhdenmukaistaminen luottoluokituslaitoksiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1060/2009 (15) nojalla sovellettavan sääntelykehyksen kanssa ja jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen soveltaminen ja yhtäläinen valvonta, on suositeltavaa antaa ESG-luokitusten tarjoajien valvonta arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtäväksi, koska valvonta on myös asetuksen (EY) N:o 1060/2009 nojalla päätetty antaa arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtäväksi. Se, että tällä asetuksella annetaan valvonta arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtäväksi, ei muodosta ennakkotapausta, eikä tätä olisi tulkittava niin, että tällä luodaan rahoituspalvelualan valvontatehtävien osoittamisessa noudatettava käytäntö tai toimintaperiaate.

(42)

ESG-luokituksia käytetään rahoituspalvelualan lisäksi hankintamenettelyissä ja toimitusketjujen yhteydessä. Sen vuoksi arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi ESG-luokitusten tarjoajia valvoessaan tehtävä ero rahoituspalvelualalla toimivien ja muulla kuin rahoituspalvelualalla toimivien ESG-luokitusten tarjoajien välillä.

(43)

Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi voitava vaatia kaikki tiedot, jotka se tarvitsee voidakseen hoitaa valvontatehtävänsä tehokkaasti. Sen olisi tämän vuoksi voitava vaatia tällaisia tietoja ESG-luokitusten tarjoajilta, ESG-luokitustoimintaan osallistuvilta henkilöiltä, luokitelluilta kohteilta ja luokitellun kohteen liikkeeseenlaskijoilta, sellaisilta kolmansilta osapuolilta, joille ESG-luokitusten arvioijat ovat ulkoistaneet operatiivisia tehtäviä tai toimintaa, henkilöiltä, jotka muulla tavoin läheisesti ja merkittävästi liittyvät tai ovat yhteydessä ESG-luokitusten tarjoajiin tai ESG-luokitustoimintaan, ja tunnustamisjärjestelmää varten nimetyiltä laillisilta edustajilta.

(44)

Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi voitava hoitaa valvontatehtävänsä ja erityisesti velvoittaa ESG-luokitusten tarjoajat lopettamaan rikkominen, toimittamaan täydellisiä ja paikkansapitäviä tietoja tai suostumaan tutkimukseen tai paikalla tehtävään tarkastukseen. Sen varmistamiseksi, että arvopaperimarkkinaviranomainen pystyy hoitamaan kyseisiä valvontatehtäviä, sen olisi voitava määrätä sakkoja tai uhkasakkoja.

(45)

Koska arvopaperimarkkinaviranomaisen tehtävänä unionin viranomaisena on myöntää toimiluvat ESG-luokitusten tarjoajille ja valvoa niitä, sen olisi laadittava luonnoksia teknisiksi sääntelystandardeiksi ja toimitettava ne komissiolle. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi täsmennettävä tietoja, joita tarvitaan toimilupien myöntämiseen ESG-luokitusten tarjoajille. Komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä nämä tekniset sääntelystandardit Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavilla delegoiduilla säädöksillä ja asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

(46)

Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi voitava veloittaa valvottavilta yhteisöiltä valvontamaksuja, kun se myöntää toimilupia ESG-luokitusten tarjoajille ja valvoo niitä. Tällaisten maksujen olisi oltava oikeasuhteisia ja ESG-luokitusten tarjoajien kokoon ja niiden valvonnan laajuuteen nähden asianmukaisesti mitoitettuja.

(47)

Tämän asetuksen teknisten seikkojen täsmentämiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joissa määritetään sakkojen tai uhkasakkojen määräämistä koskeva menettely, mukaan lukien puolustautumisoikeuksia koskevat säännökset, ajalliset säännökset ja sakkojen tai uhkasakkojen perimistä koskevat säännökset sekä yksityiskohtaiset säännöt sakkojen tai uhkasakkojen määräämiseen ja täytäntöönpanoon sovellettavista vanhentumisajoista, ja maksujen lajit, maksujen perusteet, maksujen määrät ja maksujen suoritustapa. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (16) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(48)

Tarvitaan useita toimenpiteitä, joilla tuetaan pieniä ESG-luokitusten tarjoajia, jotta ne voivat jatkaa toimintaansa tai tulla markkinoille tämän asetuksen soveltamispäivän jälkeen. Niinpä olisi otettava käyttöön väliaikainen järjestelmä, jolla helpotetaan pienten ESG-luokitusten tarjoajien pääsyä markkinoille ja tuetaan sellaisten olemassa olevien pienten ESG-luokitusten tarjoajien toiminnan kehittämistä, jotka toimivat unionissa jo ennen tämän asetuksen voimaantuloa. Kyseisessä väliaikaisessa järjestelmässä pienten ESG-luokitusten tarjoajien olisi oltava arvopaperimarkkinaviranomaisen rekisteröimiä mutta niiden ei tarvitsisi hakea unionissa toimimista koskevaa toimilupaa, ja niihin olisi sovellettava ainoastaan tämän asetuksen organisatorisia- ja läpinäkyvyysvaatimuksia koskevia säännöksiä. Arvopaperimarkkinaviranomaiselle olisi annettava valtuudet pyytää tietoja ja suorittaa yleisiä tutkimuksia ja paikalla tehtäviä tarkastuksia sekä toteuttaa hallinnollisia toimenpiteitä. Arvopaperimarkkinaviranomaisen olisi varmistettava, että tämän asetuksen vaatimusten kiertämisen riskit vältetään erityisesti estämällä direktiivissä 2013/34/EU säädettyjen kriteerien mukaisiin keskisuuriin tai suuriin konserneihin kuuluvia pieniä yrityksiä hyötymästä väliaikaisesta järjestelmästä. Kun väliaikainen järjestelmä päättyy, pienten ESG-luokitusten tarjoajien olisi haettava unionissa toimimista koskevaa toimilupaa, ja niihin olisi sovellettava oikeasuhteisia hallintovaatimuksia ja valvontamaksuja, jotka ovat oikeassa suhteessa asianomaisen ESG-luokituksen tarjoajan vuotuiseen nettoliikevaihtoon.

(49)

Jos kohde, kohteen liikkeeseenlaskija tai sijoittaja hankkii ESG-luokituksen vähintään kahdelta ESG-luokitusten tarjoajalta, se voi harkita toimeksiannon antamista ainakin yhdelle sellaiselle ESG-luokitusten tarjoajalle, jonka ESG-luokitustoiminnan markkinaosuus unionissa on enintään 10 prosenttia.

(50)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli laatia johdonmukaista ja tehokasta järjestelmää ESG-luokituksiin liittyvien puutteiden ja haavoittuvuustekijöiden korjaamiseksi, vaan se voidaan toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisen tavoitteen saavuttamiseksi.

(51)

Tätä asetusta sovelletaan rajoittamatta Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 101 ja 102 artiklan soveltamista.

(52)

Euroopan keskuspankki antoi oma-aloitteisen lausuntonsa 4 päivänä lokakuuta 2023,