(1)

Komissio totesi 2 päivänä joulukuuta 2020 antamassaan tiedonannossa ”Oikeudenkäytön digitalisointi Euroopan unionissa – Välineet mahdollisuuksien hyödyntämiseen”, että rajatylittäviä siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisia menettelyjä koskeva unionin lainsäädäntökehys on nykyaikaistettava oletusarvoisen digitaalisuuden periaatteen mukaisesti niin, että samalla varmistetaan kaikki tarvittavat suojatoimet sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja taataan keskinäinen luottamus, yhteentoimivuus ja turvallisuus.

(2)

Jotta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueesta saadaan täysin toimiva, on tärkeää, että kaikki jäsenvaltiot pyrkivät vähentämään kaikkia olemassa olevia järjestelmien digitalisointiin liittyviä eroja ja hyödyntämään asiaankuuluvien unionin rahoitusmekanismien tarjoamia mahdollisuuksia.

(3)

Jotta voidaan parantaa oikeudellista yhteistyötä ja oikeussuojan saatavuutta, unionin säädöksiä, joissa säädetään viestinnästä toimivaltaisten viranomaisten, mukaan lukien unionin elimet ja virastot, välillä sekä toimivaltaisten viranomaisten ja luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden välillä siviili- ja kauppaoikeudellista asioissa, olisi täydennettävä luomalla edellytyksiä, jotka koskevat tällaisen viestinnän toteuttamista digitaalisten välineiden avulla.

(4)

Tällä asetuksella pyritään parantamaan oikeudellisten menettelyjen tehokkuutta ja vaikuttavuutta sekä oikeussuojan saatavuutta digitalisoimalla nykyiset viestintäkanavat, minkä odotetaan tuottavan kustannus- ja aikasäästöjä, keventävän hallinnollista taakkaa ja parantavan kaikkien rajatylittävään oikeudelliseen yhteistyöhön osallistuvien viranomaisten kykyä selviytyä ylivoimaisista esteistä. Toimivaltaisten viranomaisten välisten digitaalisen viestintäkanavien käytön odotetaan vähentävän asioiden käsittelyyn liittyviä viivästyksiä niin lyhyellä kuin pitkällä aikavälillä. Tämän uskotaan hyödyttävän luonnollisia henkilöitä, oikeushenkilöitä ja jäsenvaltioiden toimivaltaisia viranomaisia sekä vahvistavan luottamusta oikeuslaitoksiin. Viestintäkanavien digitalisoinnista olisi hyötyä myös rajatylittävien rikosoikeudellisten menettelyjen alalla ja rikollisuuden torjuntaa koskevassa unionin toiminnassa. Tältä osin digitaalisten viestintäkanavien mahdollistama korkea turvallisuuden taso merkitsee edistysaskelta, joka parantaa myös asianomaisten henkilöiden oikeuksien turvaamista, kuten oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen ja oikeutta henkilötietojen suojaan.

(5)

Kaikkien henkilöiden, joita tämän asetuksen mukainen sähköinen tiedonvaihto koskee, perusoikeuksia ja -vapauksia olisi kunnioitettava kaikilta osin unionin oikeuden mukaisesti, etenkin oikeutta oikeussuojan tehokkaaseen saatavuuteen, oikeutta oikeudenmukaiseen oikeudenkäyntiin, syrjimättömyysperiaatetta, oikeutta yksityis- ja perhe-elämän kunnioittamiseen ja oikeutta henkilötietojen suojaan.

(6)

Kaikkien toimijoiden olisi tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan täyttäessään noudatettava oikeuslaitoksen riippumattomuuden periaatetta ottaen huomioon vallanjaon periaate ja muut oikeusvaltion periaatteet.

(7)

Oikeussuojan tehokas saatavuus on vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen keskeinen tavoite. Digitalisaatio parantaa merkittävästi oikeussuojan saatavuutta sekä oikeuslaitosten tehokkuutta, laatua ja avoimuutta.

(8)

Asianmukaisten kanavien ja välineiden kehittäminen on tärkeää, jotta oikeuslaitoksille taataan mahdollisuus tehdä digitaalista yhteistyötä tehokkaasti. Siksi on olennaisen tärkeää perustaa unionin tasolla yhdenmukainen tietotekninen väline, joka mahdollistaa oikeudellisiin asioihin liittyvien tietojen nopean, suoran, yhteentoimivan, luotettavan, helppokäyttöisen, turvallisen ja tehokkaan rajatylittävän sähköisen vaihdon toimivaltaisten viranomaisten välillä. Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että oikeusalan ammattilaiset osallistuvat oikeuslaitosten digitalisaatioon.

(9)

Oikeudellisiin asioihin liittyvien tietojen digitaalista vaihtoa varten on kehitetty välineitä, joiden ansiosta jäsenvaltioiden ei tarvitse korvata jo olemassa olevia nykyisiä tietojärjestelmiään tai tehdä niihin kalliita muutoksia. e-CODEX-järjestelmä, jota koskeva oikeudellinen kehys on perustettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2022/850 (3), on tärkein tähän mennessä kehitetty tämäntyyppinen väline, jolla varmistetaan oikeudellisiin asioihin liittyvien tietojen nopea, suora, yhteentoimiva, kestävä, luotettava ja turvallinen rajatylittävä sähköinen vaihtaminen toimivaltaisten viranomaisten välillä.

(10)

Menettelyjen digitalisoinnilla olisi varmistettava oikeussuojan saatavuus kaikille, myös vammaisille henkilöille. Tällä asetuksella perustettujen hajautetun tietojärjestelmän ja eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen olisi oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/2102 (4) säädettyjen verkkosivustojen saavutettavuusvaatimusten mukaisia. Samalla tässä asetuksessa tarkoitettujen sähköisten maksutapojen olisi oltava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2019/882 (5) säädettyjen esteettömyysvaatimusten mukaisia.

(11)

Rajatylittävän viestinnän digitaalisten kanavien luominen edistäisi suoraan oikeussuojan parempaa saatavuutta siten, että se antaa luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille mahdollisuuden suojella oikeuksiaan ja esittää vaatimuksiaan, panna vireille menettelyjä ja vaihtaa oikeudellisiin asioihin liittyviä tietoja digitaalisessa muodossa oikeusviranomaisten tai muiden toimivaltaisten viranomaisten kanssa menettelyissä, jotka kuuluvat unionin oikeuden soveltamisalaan siviili- ja kauppaoikeuden alalla.

(12)

Sen varmistamiseksi, että sähköisillä viestintävälineillä on myönteinen vaikutus oikeussuojan saatavuuteen, jäsenvaltioiden olisi osoitettava riittävästi resursseja kansalaisten digitaalisten taitojen ja digilukutaidon parantamiseen ja kiinnitettävä erityistä huomiota sen varmistamiseen, että digitaalisten taitojen puute ei muodosta estettä hajautetun tietojärjestelmän käytölle. Jäsenvaltioiden olisi varmistettava, että koulutusta tarjotaan kaikille asianomaisille oikeusalan ammattilaisille, myös syyttäjille, tuomareille ja hallintohenkilöstölle, sekä toimivaltaisille viranomaisille, jotta voidaan taata hajautetun tietojärjestelmän tehokas käyttö. Tällaisella koulutuksella olisi pyrittävä parantamaan oikeuslaitosten toimintaa kaikkialla unionissa sekä perusoikeuksien ja -arvojen vaalimista erityisesti antamalla oikeusalan ammattilaisille valmiudet vastata tehokkaasti haasteisiin, joita saattaa aiheutua videoneuvottelun tai muun etäviestintäteknologian avulla järjestettävissä menettelyissä tai kuulemisissa niiden virtuaalisen luonteen vuoksi. Komission olisi kannustettava jäsenvaltioita hakemaan asiaankuuluvista unionin rahoitusohjelmista apurahoja koulutuksen järjestämiseen ja tuettava niitä tässä yhteydessä.

(13)

Tämän asetuksen soveltamisalaan olisi kuuluttava viestinnän digitalisointi sellaisissa tiettyjen unionin säädösten soveltamisalaan kuuluvissa siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia. Kyseiset säädökset olisi lueteltava tämän asetuksen liitteissä. Tämän asetuksen soveltamisalaan olisi kuuluttava myös viestintä toimivaltaisten viranomaisten sekä unionin elinten ja virastojen, kuten Euroopan syyttäjänviraston tai Eurojustin, välillä, siltä osin kuin ne ovat toimivaltaisia liitteessä II lueteltujen säädösten nojalla. Siltä osin kuin selvittäjät ovat kansallisen lainsäädännön nojalla toimivaltaisia vastaanottamaan ulkomaisen velkojan ilmoittamia saatavia maksukyvyttömyysmenettelyissä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2015/848 (6) nojalla, selvittäjiä olisi pidettävä tässä asetuksessa tarkoitettuina toimivaltaisina viranomaisina.

(14)

Tämä asetus ei saisi vaikuttaa liitteissä I ja II luetelluissa säädöksissä vahvistettuihin rajatylittäviä oikeudellisia menettelyjä koskeviin sääntöihin, lukuun ottamatta tällä asetuksella käyttöön otettuja sääntöjä, jotka liittyvät viestintään digitaalisten välineiden avulla. Tämä asetus ei saisi rajoittaa sellaisten kansallisten lakien soveltamista, joissa nimetään viranomainen, henkilö tai elin käsittelemään jotakin hakemusten, asiakirjojen ja tietojen tarkastamiseen ja säilyttämiseen liittyvää näkökohtaa. Se ei myöskään saisi vaikuttaa sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisiin vaatimuksiin asiakirjojen tai tietojen aitoudesta, virheettömyydestä, luotettavuudesta, uskottavuudesta ja asianmukaisesta oikeudellisesta muodosta, lukuun ottamatta tällä asetuksella käyttöön otettuja sääntöjä, jotka koskevat viestintää digitaalisten välineiden avulla.

(15)

Se, katsotaanko asialla olevan rajatylittäviä vaikutuksia, olisi määriteltävä liitteissä I ja II lueteltujen säädösten nojalla. Jos liitteissä I ja II luetelluissa säädöksissä todetaan nimenomaisesti, että toimivaltaisten viranomaisten välistä viestintämenettelyä olisi säänneltävä kansallisella lainsäädännöllä, tätä asetusta ei saisi soveltaa.

(16)

Tässä asetuksessa säädettyjä velvoitteita ei saisi soveltaa suulliseen viestintään, kuten sellaiseen, joka tapahtuu puhelimitse tai kasvokkain.

(17)

Tätä asetusta ei saisi soveltaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1784 (7) nojalla tapahtuvaan asiakirjojen tiedoksiantoon eikä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/1783 (8) nojalla tapahtuvaan todisteiden vastaanottamiseen. Kyseisissä asetuksissa säädetään jo erityisistä oikeudellisen yhteistyön digitalisointia koskevista säännöistä. Tällä asetuksella olisi kuitenkin otettava käyttöön tiettyjä muutoksia asetukseen (EU) 2020/1784, jotta voidaan parantaa asiakirjojen suoraa sähköistä tiedoksi antamista henkilölle, jolla on tiedoksiantoa varten tiedossa oleva osoite toisessa jäsenvaltiossa.

(18)

Jos komissio tekee eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen suunnittelu- ja toteutusvaiheissa yhteistyötä ulkopuolisten toimijoiden kanssa, tällaisilla toimijoilla olisi oltava kokemusta turvallisten, käyttäjäystävällisten ja esteettömien tietojärjestelmien kehittämisestä.

(19)

Rajatylittäviin siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisiin menettelyihin liittyvän jäsenvaltioiden välisen turvallisen, tehokkaan, nopean, yhteentoimivan, luottamuksellisen ja luotettavan viestinnän varmistamiseksi olisi käytettävä asianmukaisia viestintätekniikoita edellyttäen, että tietyt vaatimukset, jotka koskevat vastaanotetun asiakirjan tietoturvaa, eheyttä ja luotettavuutta sekä viestintään osallistuvien tahojen tunnistamista, täyttyvät. Tämän vuoksi rajatylittäviin oikeudellisiin menettelyihin liittyvää tiedonvaihtoa varten olisi perustettava turvallinen, tehokas ja luotettava hajautettu tietojärjestelmä. Tietojärjestelmän hajautetulla luonteella olisi pyrittävä turvalliseen tiedonvaihtoon toimivaltaisten viranomaisten välillä ilman, että mikään unionin toimielin on osallisena kyseisen tiedonvaihdon asiasisällössä. Hajautetun tietojärjestelmän olisi myös mahdollistettava turvallinen tiedonvaihto jäsenvaltion ja unionin elinten ja virastojen, kuten Eurojustin, välillä liitteessä II lueteltujen säädösten soveltamisalaan kuuluvissa tapauksissa.

(20)

Hajautetun tietojärjestelmän olisi koostuttava taustajärjestelmistä, jotka ovat käytössä jäsenvaltioissa sekä asiaankuuluvissa unionin elimissä ja virastoissa, sekä yhteentoimivista yhteyspisteistä, joiden kautta nämä järjestelmät linkittyvät toisiinsa käyttäen turvallisia yhteyksiä. Hajautetun tietojärjestelmän yhteyspisteiden olisi perustuttava e-CODEX-järjestelmään.

(21)

Tämän asetuksen soveltamiseksi jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää komission kehittämää ohjelmistoa (viitesovellus) kansallisen tietojärjestelmän sijaan. Kyseisen viitesovelluksen olisi perustuttava moduuleihin, mikä tarkoittaa sitä, että ohjelmisto pakataan ja toimitetaan erillään e-CODEX-järjestelmän komponenteista, joita tarvitaan yhdistämään se hajautettuun tietojärjestelmään. Tällaisen moduulirakenteen ansiosta jäsenvaltioiden olisi voitava käyttää uudelleen tai lujittaa olemassa olevaa kansallista oikeudellisen viestinnän infrastruktuuriaan rajatylittävän käytön tarkoituksessa. Ylläpitovelvoitteisiin liittyvissä kysymyksissä jäsenvaltiot voisivat myös käyttää kansainvälistä yksityisoikeutta käsittelevän Haagin konferenssin kehittämää ohjelmistoa (iSupport).

(22)

Komission olisi vastattava viitesovelluksen luomisesta, kehittämisestä ja ylläpidosta sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan periaatteiden sekä käytettävyysvaatimusten mukaisesti. Komission olisi suunniteltava viitesovellus ja kehitettävä ja ylläpidettävä sitä noudattaen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksissa (EU) 2018/1725 (9) ja (EU) 2016/679 (10) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2016/680 (11) säädettyjä tietosuojavaatimuksia ja -periaatteita, erityisesti sisäänrakennetun ja oletusarvoisen tietosuojan periaatteita ja korkeaa kyberturvallisuuden tasoa. Etenkin kaikkien luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden, jotka osallistuvat kansallisten tietojärjestelmien tai viitesovelluksen luomiseen, kehittämiseen tai ylläpitoon, olisi noudatettava kyseisiä vaatimuksia ja periaatteita. Viitesovelluksen olisi myös sisällettävä asianmukaiset tekniset toimenpiteet ja mahdollistettava organisatoriset toimenpiteet, mukaan lukien tarvittava valvonta, jotta varmistetaan rajatylittäviin oikeudellisiin menettelyihin liittyvän tiedonvaihdon asianmukainen turvallisuus- ja yhteentoimivuustaso. Jotta varmistetaan yhteentoimivuus kansallisten tietojärjestelmien kanssa, viitesovelluksen olisi kyettävä noudattamaan asetuksessa (EU) 2022/850 määriteltyjä digitaalisia prosessistandardeja tämän asetuksen liitteissä I ja II lueteltujen vastaavien säädösten osalta.

(23)

Jotta hakijoille voidaan tarjota tukea nopeasti, turvallisesti ja tehokkaasti, viestinnän sellaisten toimivaltaisten viranomaisten, kuten tuomioistuinten ja keskusviranomaisten, välillä, jotka on vahvistettu neuvoston asetusten (EY) N:o 4/2009 (12) ja (EU) 2019/1111 (13) mukaisesti, olisi tapahduttava pääsääntöisesti hajautetun tietojärjestelmän välityksellä.

(24)

Tietojen toimittaminen hajautetun tietojärjestelmän avulla voisi olla mahdotonta järjestelmähäiriön vuoksi. Asiaankuuluvien unionin elinten ja jäsenvaltioiden olisi ratkaistava kaikki järjestelmähäiriöt mahdollisimman pian. Tietojen toimittaminen voisi myös olla käytännössä mahdotonta siirrettävien tietojen fyysisen tai teknisen luonteen vuoksi, esimerkiksi kun on kyse fyysisten todisteiden toimittamisesta tai tarpeesta toimittaa alkuperäinen asiakirja paperisena sen aitouden arvioimiseksi, taikka ylivoimaisen esteen vuoksi. Ylivoimaisen esteen tilanteet ovat pääsääntöisesti seurausta ennalta arvaamattomista ja väistämättömistä tapahtumista, jotka johtuvat toimivaltaisesta viranomaisesta riippumattomasta syystä. Kun hajautettua tietojärjestelmää ei käytetä, viestintä olisi toteutettava tarkoituksenmukaisimmalla vaihtoehtoisella tavalla. Tällaisten vaihtoehtoisten tapojen olisi tarkoitettava muun muassa tietojen toimittamista mahdollisimman nopeasti ja turvallisella tavalla muita turvallisia sähköisiä keinoja käyttäen, postipalvelun välityksellä tai henkilökohtaisesti, jos tällainen toimittaminen on mahdollista.

(25)

Hajautettua tietojärjestelmää olisi käytettävä oletusarvoisesti toimivaltaisten viranomaisten välisessä viestinnässä. Tietyissä tilanteissa voisi kuitenkin olla asianmukaisempaa käyttää muita viestintävälineitä oikeudellisen yhteistyön joustavuuden varmistamiseksi. Muiden viestintävälineiden käyttö voisi olla asianmukaista, jos toimivaltaisten viranomaisten on tarpeen viestiä kasvokkain, ja erityisesti suorassa viestinnässä tuomioistuinten välillä asetusten (EU) 2015/848 ja (EU) 2019/1111 nojalla ja suorassa viestinnässä toimivaltaisten viranomaisten välillä neuvoston puitepäätösten 2005/214/JHA (14), 2006/783/JHA (15), 2008/909/JHA (16), 2008/947/JHA (17), 2009/829/JHA (18) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/41/EU (19) tai Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1805 (20) nojalla, kun toimivaltaisten viranomaisten välinen viestintä olisi mahdollista toteuttaa millä tahansa välineellä tai millä tahansa asianmukaisella tavalla, kyseisissä säädöksissä vahvistetun mukaisesti. Tällaisissa tapauksissa toimivaltaiset viranomaiset voisivat käyttää epävirallisempia välineitä, kuten sähköpostia.

Muut viestintävälineet voisivat olla asianmukaisia myös, jos viestintään liittyy arkaluonteisten tietojen käsittelyä tai jos laajan asiakirja-aineiston muuntaminen sähköiseen muotoon aiheuttaa kohtuuttoman hallinnollisen rasitteen asiakirja-aineiston lähettävälle toimivaltaiselle viranomaiselle. Koska toimivaltaiset viranomaiset käsittelevät arkaluonteisia tietoja, asianmukaisia viestintätapoja valittaessa olisi aina varmistettava tietojenvaihdon turvallisuus ja luotettavuus. Hajautettua tietojärjestelmää olisi aina pidettävä kaikkein asianmukaisimpana välineenä, kun vaihdetaan lomakkeita, jotka on laadittu tämän asetuksen liitteissä I ja II lueteltujen säädösten mukaisesti. Lomakkeita voitaisiin kuitenkin vaihtaa myös muilla tavoin tapauksissa, joissa eri jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ovat paikalla samassa paikassa jossakin jäsenvaltiossa avustaakseen tämän asetuksen liitteessä II lueteltujen säädösten mukaisten oikeudellisen yhteistyön menettelyjen täytäntöönpanossa, jos se on tarpeen asian kiireellisyyden vuoksi; tällaisia tapauksia voivat olla esimerkiksi direktiivin 2014/41/EU mukaiset tilanteet, joissa määräyksen antava viranomainen avustaa eurooppalaisen tutkintamääräyksen täytäntöönpanossa täytäntöönpanovaltiossa tai joissa eri jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset koordinoivat tämän asetuksen liitteessä II lueteltujen säädösten mukaisia oikeudellisen yhteistyön menettelyjä fyysisessä kokouksessa.

(26)

Kun on kyse unionin vastuulla olevista hajautetun tietojärjestelmän komponenteista, järjestelmän komponentteja hallinnoivalla yksiköllä olisi asetuksessa (EU) 2022/850 vahvistettujen turvallisuusvaatimusten mukaisesti oltava riittävät resurssit komponenttien moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.

(27)

Jotta voidaan helpottaa luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden mahdollisuutta kääntyä toimivaltaisten viranomaisten puoleen siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, tällä asetuksella olisi perustettava osaksi hajautettua tietojärjestelmää unionin tason yhteyspiste, jäljempänä ’eurooppalainen sähköinen yhteyspiste’, jonka olisi tarjottava luonnollisille henkilöille ja oikeushenkilöille tietoa näiden oikeudesta oikeusapuun ja jonka välityksellä luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden tai näiden puolesta toimivan edustajan olisi voitava kirjata vaateita, käynnistää pyyntöjä, lähettää, pyytää ja vastaanottaa menettelyjen kannalta merkityksellisiä tietoja, myös digitalisoituja asiakirja-aineistoja tai niiden osia, ja viestiä toimivaltaisten viranomaisten kanssa tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvissa asioissa tai saada tiedoksi oikeudenkäynti- tai muita kuin oikeudenkäyntiin liittyviä asiakirjoja. Eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen olisi sijaittava Euroopan oikeusportaalissa, joka on oikeudellisten tietojen ja palvelujen keskitetty asiointipiste unionissa.

(28)

Tässä yhteydessä sovelletaan unionin oikeuden ja kansallisen lainsäädännön mukaista oikeutta oikeusapuun tai oikeudelliseen apuun, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 650/2012 (21), neuvoston asetuksissa (EY) N:o 4/2009 ja (EU) 2019/1111 sekä neuvoston direktiivissä 2003/8/EY (22) vahvistettua oikeutta oikeusapuun. Luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden olisi voitava saada asiaankuuluvat Euroopan oikeusportaalin tiedot eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen linkkien kautta.

(29)

Kun on kyse luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden viestinnästä toimivaltaisten viranomaisten kanssa siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa rajatylittävissä tapauksissa, sähköistä viestintää olisi käytettävä vaihtoehtona nykyisille viestintätavoille, mukaan lukien kansalliset välineet, tämän vaikuttamatta siihen, miten luonnolliset henkilöt ja oikeushenkilöt viestivät kansallisten viranomaistensa kanssa, kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Oikeushenkilöiden viestinnässä toimivaltaisten viranomaisten kanssa olisi kannustettava käyttämään oletusarvoisesti sähköisiä välineitä. Jotta varmistetaan, että oikeussuojan saatavuus digitaalisin välinein ei syvennä entisestään digitaalista kuilua, olisi kuitenkin jätettävä asianomaisten henkilöiden päätettäväksi, käyttävätkö he viestintätapana tässä asetuksessa säädettyä sähköistä viestintää vai muuta viestintätapaa. Tämä on erityisen tärkeää, jotta voidaan ottaa huomioon niiden henkilöiden erityistilanteet, joilla ei välttämättä ole tarvittavia teknisiä välineitä tai digitaalisia taitoja digitaalisten palvelujen käyttämistä varten, ja vammaisten henkilöiden erityistilanteet, sillä jäsenvaltiot ja unioni ovat sitoutuneet toteuttamaan asianmukaisia toimenpiteitä vammaisten henkilöiden oikeuksia koskevan Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimuksen mukaisesti.

(30)

Jotta voitaisiin tehostaa hajautetun tietojärjestelmän, myös eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen, välityksellä tapahtuvaa sähköistä rajatylittävää viestintää ja asiakirjojen toimittamista, hajautetun tietojärjestelmän välityksellä toimitettujen asiakirjojen oikeusvaikutuksia ja hyväksyttävyyttä oikeudenkäynnissä ei saisi kieltää pelkästään asiakirjojen sähköisen muodon vuoksi. Kyseinen periaate ei saisi kuitenkaan vaikuttaa sellaisten asiakirjojen oikeusvaikutuksia tai hyväksyttävyyttä koskevaan arviointiin, jotka voisivat toimia todisteina kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(31)

Jotta voitaisiin helpottaa suullisia kuulemisia siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisissa asioissa, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia, tässä asetuksessa olisi säädettävä mahdollisuudesta käyttää videoneuvottelua tai muuta etäviestintätekniikkaa.

(32)

Toimivaltaisen viranomaisen olisi videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla voitava todentaa kuultavien henkilöiden henkilöllisyys, ja tällaisen tekniikan olisi mahdollistettava visuaalinen, suullinen ja ääniviestintä kuulemisen aikana. Tavallista puhelua ei saisi pitää suulliseen kuulemiseen soveltuvana etäviestintätekniikkana. Käytettävän tekniikan olisi täytettävä henkilötietojen suojaa, viestinnän luottamuksellisuutta ja tietoturvaa koskevat sovellettavat vaatimukset riippumatta siitä, minkä tyyppisessä kuulemisessa sitä käytetään.

(33)

Kuulemista, joka järjestetään videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla, ei saisi hylätä pelkästään sen perusteella, että etäviestintätekniikan käyttöä säänteleviä kansallisia sääntöjä ei ole olemassa. Tällaisessa tapauksessa olisi sovellettava soveltuvin osin kansallisen lainsäädännön parhaiten soveltuvia sääntöjä, kuten todisteiden vastaanottamista koskevia sääntöjä.

(34)

Tämä asetus ei saisi vaikuttaa oikeuteen käyttää tulkkia, ja siviili-, kauppa- tai rikosoikeudellisissa menettelyissä käytettävän videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan olisi mahdollistettava tulkkauksen käyttö.

(35)

Jotta voidaan helpottaa suullisia kuulemisia sellaisia siviili- ja kauppaoikeudellisia asioita koskevissa menettelyissä, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia, tässä asetuksessa olisi säädettävä mahdollisuudesta käyttää videoneuvottelua tai muuta etäviestintätekniikkaa, jonka avulla asianosaiset tai niiden edustajat voivat osallistua tällaisiin kuulemisiin, edellyttäen että asiaankuuluvaa teknologiaa on saatavilla, asianosaisten mahdollisuudesta esittää näkemyksensä tällaisen teknologian käytöstä ja tällaisen teknologian käytön asianmukaisuudesta kyseessä olevan asian erityisolosuhteissa. Tämä asetus ei saisi estää henkilöitä, jotka avustavat asianosaista, eikä yleisiä syyttäjiä siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa osallistumasta kuulemiseen videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(36)

Videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla toteutettavan kuulemisen käynnistämiseen ja järjestämiseen olisi siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa sovellettava sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, jossa menettelyt käydään. Jos kuulemisten nauhoittamisesta säädetään sen jäsenvaltion kansallisessa lainsäädännössä, joka suorittaa kuulemisen siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa, asianosaisille olisi ilmoitettava kyseisistä säännöksistä ja, jos siitä on säädetty, niiden mahdollisuudesta vastustaa nauhoittamista.

(37)

Päättäessään, sallitaanko asianosaisten ja niiden edustajien osallistuminen kuulemiseen siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla, toimivaltaisen viranomaisen olisi valittava asianmukainen menetelmä asianosaisten näkemysten kartoittamiseksi kansallisen prosessioikeuden mukaisesti.

(38)

Jos siviili- tai kauppaoikeudellisia asioita koskevissa menettelyissä toimivaltainen viranomainen on päättänyt sallia vähintään yhden asianosaisen tai muun tahon osallistumisen videoneuvottelun välityksellä tapahtuvaan kuulemiseen, kyseisen toimivaltaisen viranomaisen olisi varmistettava, että tällaisilla tahoilla on mahdollisuus osallistua kyseiseen kuulemiseen videoneuvottelun välityksellä. Toimivaltaisen viranomaisen olisi lähetettävä tällaisille tahoille linkki kyseiseen videoneuvotteluun osallistumista varten ja tarjottava teknistä apua. Toimivaltaisen viranomaisen olisi esimerkiksi annettava ohjeet käytettävästä ohjelmistosta ja järjestettävä tarvittaessa tekninen testi ennen kuulemista. Toimivaltaisen viranomaisen olisi otettava huomioon vammaisten henkilöiden erityistarpeet.

(39)

Jos lapsi osallistuu siviili- tai kauppaoikeudellisiin menettelyihin, erityisesti asianosaisena, kansallisen lainsäädännön mukaisesti, hänen olisi voitava osallistua kuulemiseen videoneuvottelun tai muun tässä asetuksessa vahvistetun etäviestintätekniikan avulla ottaen huomioon lasten menettelylliset oikeudet. Toisaalta jos lapsi osallistuu menettelyyn, jossa on tarkoituksena ottaa vastaan todisteita siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa, esimerkiksi niin, että lasta on määrä kuulla todistajana, häntä voitaisiin kuulla myös videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla asetuksessa (EU) 2020/1783 säädetyn mukaisesti.

(40)

Jos toimivaltainen viranomainen pyytää henkilöä osallistumaan todisteiden vastaanottamiseen siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa, tällaisen henkilön videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla tapahtuvaan kuulemiseen osallistumiseen olisi sovellettava asetusta (EU) 2020/1783.

(41)

Tätä asetusta ei saisi soveltaa videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käyttöön siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, jos tällaisesta käytöstä on jo säädetty liitteessä I luetelluissa säädöksissä, eikä asioissa, joilla ei ole rajatylittäviä vaikutuksia. Tätä asetusta ei myöskään saisi soveltaa videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käyttöön notaarin suorittamissa todentamismenettelyissä.

(42)

Videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla toteutettavan kuulemisen käynnistämiseen ja järjestämiseen olisi rikosasioissa sovellettava sen jäsenvaltion lainsäädäntöä, joka kuulemisen järjestää. Jäsenvaltiona, joka järjestää kuulemisen videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla, olisi pidettävä videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käyttöä pyytänyttä jäsenvaltiota.

(43)

Tässä asetuksessa vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käyttöä kuulemisissa, jotka koskevat oikeudellisen yhteistyön menettelyitä rikosoikeudellisissa asioissa, ei saisi soveltaa sellaisiin videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla toteutettaviin kuulemisiin, joissa on tarkoitus ottaa vastaan todisteita tai pitää oikeudenkäynti, joka voisi johtaa epäillyn tai syytetyn syyllisyyttä tai syyttömyyttä koskevan päätöksen tekemiseen. Tämä asetus ei saisi rajoittaa direktiivin 2014/41/EU, keskinäisestä oikeusavusta rikosasioissa Euroopan unionin jäsenvaltioiden välillä tehdyn yleissopimuksen eikä neuvoston puitepäätöksen 2002/465/YOS (23) soveltamista.

(44)

Jotta voidaan turvata oikeus puolueettomaan tuomioistuimeen ja puolustautumisoikeudet, epäiltyjen, syytettyjen tai tuomittujen henkilöiden tai asetuksessa (EU) 2018/1805 määritellyn henkilön, jota asia koskee – ja joka ei ole epäilty, syytetty tai tuomittu henkilö – olisi annettava suostumuksensa videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käyttöön kuulemisissa, jotka koskevat oikeudellisen yhteistyön menettelyitä rikosoikeudellisissa asioissa. Toimivaltaisen viranomaisen olisi voitava poiketa vaatimuksesta pyytää suostumus epäillyltä, syytetyltä tai tuomitulta henkilöltä tai henkilöltä, jota asia koskee, ainoastaan poikkeuksellisissa olosuhteissa, joissa tällainen poikkeus on asianmukaisesti perusteltu sellaisten yleiseen turvallisuuteen ja kansanterveyteen kohdistuvien vakavien uhkien vuoksi, jotka on osoitettu aidoiksi ja ajankohtaisiksi tai ennakoitavissa oleviksi. Poikkeuksen käyttö suostumuksen pyytämiseksi videoneuvottelua varten olisi rajoitettava siihen, mikä on tarpeen, ja siinä olisi noudatettava täysimääräisesti Euroopan unionin perusoikeuskirjaa, jäljempänä ’perusoikeuskirja’. Jos suostumusta ei ole pyydetty, epäillyllä, syytetyllä tai tuomitulla henkilöllä tai henkilöllä, jota asia koskee, olisi oltava mahdollisuus muutoksenhakuun kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja perusoikeuskirjaa täysimääräisesti noudattaen.

(45)

Jos epäillyn, syytetyn tai tuomitun henkilön oikeuksia loukataan videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla toteutetun kuulemisen yhteydessä, tehokkaiden oikeussuojakeinojen saatavuus olisi taattava perusoikeuskirjan 47 artiklan mukaisesti. Tehokkaiden oikeussuojakeinojen saatavuus olisi taattava myös sellaisille henkilöille, joita asia koskee mutta jotka eivät ole epäiltyjä, syytettyjä tai tuomittuja henkilöitä, videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla toteutetun kuulemisen yhteydessä asetuksessa (EU) 2018/1805 tarkoitetuissa menettelyissä.

(46)

Videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla rikosasioissa järjestettävästä kuulemisesta vastaavien toimivaltaisten viranomaisten olisi varmistettava, että viestintä, joka tapahtuu epäillyn, syytetyn tai tuomitun henkilön tai asetuksen (EU) 2018/1805 mukaisissa menettelyissä henkilön, jota asia koskee, ja heidän avustajansa välillä, on sekä välittömästi ennen kuulemista että sen aikana luottamuksellista sovellettavan kansallisen lainsäädännön mukaisesti.

(47)

Jos videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla tapahtuva kuuleminen liittyy rikosoikeudellisiin asioihin, toimivaltaisen viranomaisen, joka vastaanottaa pyynnön järjestää tällaisen kuulemisen, jäljempänä ’pyynnön vastaanottanut toimivaltainen viranomainen’, olisi varmistettava, että epäillyllä, syytetyllä tai tuomitulla tai asetuksessa (EU) 2018/1805 määritellyllä henkilöllä, jota asia koskee, mukaan lukien vammaiset henkilöt, on mahdollisuus käyttää videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan käyttöön tarvittavaa infrastruktuuria. Tähän olisi kuuluttava velvollisuus esimerkiksi tarjota pääsy tiloihin, joissa kuuleminen on määrä järjestää, ja saatavilla oleviin teknisiin laitteisiin. Jos pyynnön vastaanottaneen toimivaltaisen viranomaisen tiloissa ei ole saatavilla teknisiä laitteita, kyseisen viranomaisen olisi voitava hoitaa käytännön järjestelyt siten, että kuuleminen järjestetään toisen viranomaisen tiloissa sen toteuttamiseksi videoneuvottelun tai muun etäviestintätekniikan avulla, mahdollisuuksien mukaan kansallisten menettelyjen mukaisesti.

(48)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 910/2014 (24) vahvistetaan unionin yhteinen sääntelykehys, jonka nojalla tunnustetaan sähköisen tunnistamisen menetelmät ja sähköiset luottamuspalvelut, jäljempänä ’eIDAS-luottamuspalvelut’, erityisesti sähköiset allekirjoitukset, sähköiset leimat, aikaleimat, sähköiset jakelupalvelut ja verkkosivustojen todentaminen, joilla tunnustetaan yli rajojen olevan sama oikeudellinen asema kuin niiden fyysisillä vastineilla. Näin ollen tässä asetuksessa olisi säädettävä eIDAS-luottamuspalvelujen käytöstä digitaalista viestintää varten.

(49)

Jos asiakirjassa, joka toimitetaan osana tässä asetuksessa säädettyä sähköistä viestintää, on oltava leima tai allekirjoitus, toimivaltaisten viranomaisten olisi käytettävä asetuksessa (EU) N:o 910/2014 määriteltyä hyväksyttyä sähköistä leimaa tai allekirjoitusta ja luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden olisi käytettävä hyväksyttyä sähköistä allekirjoitusta tai sähköistä tunnistamista. Tämä asetus ei kuitenkaan saisi vaikuttaa muodollisiin vaatimuksiin, joita sovelletaan asiakirjoihin, jotka on laadittu pyynnön tueksi ja jotka voisivat olla digitaalisessa muodossa olevia alkuperäiskappaleita tai oikeaksi todistettuja jäljennöksiä. Tämä asetus ei myöskään saisi vaikuttaa asiakirjojen muuntamista koskevaan kansalliseen lainsäädäntöön eikä mahdollisiin asiakirjojen tai tietojen aitoutta, virheettömyyttä, luotettavuutta, uskottavuutta ja asianmukaista oikeudellista muotoa koskeviin vaatimuksiin, lukuun ottamatta tällä asetuksella käyttöön otettuja edellytyksiä viestinnän toteuttamiselle digitaalisten välineiden avulla.

(50)

Jotta voitaisiin helpottaa maksujen maksamista tapauksissa, joilla on rajatylittäviä vaikutuksia ja jotka kuuluvat liitteessä I lueteltujen siviili- ja kauppaoikeudellisia asioita koskevien unionin säädösten soveltamisalaan, maksujen sähköisen maksamisen teknisten välineiden olisi oltava sovellettavien esteettömyyssääntöjen mukaisia. Kaikkialla unionissa laajasti käytettävissä olevia maksutapoja, kuten luottokortteja, pankkikortteja, verkkolompakoita ja tilisiirtoja, olisi voitava käyttää verkkoympäristössä ja eurooppalaisen sähköisen yhteyspisteen kautta.

(51)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen tavoitteiden saavuttaminen kaikilta osin ja sovittaa voimassa olevat siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisia asioita koskevat unionin säädökset yhteen tämän asetuksen kanssa, tällä asetuksella muutetaan seuraavia säädöksiä: Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukset (EY) N:o 805/2004 (25), (EY) N:o 1896/2006 (26), (EY) N:o 861/2007 (27), (EU) N:o 606/2013 (28), (EU) N:o 655/2014 (29), (EU) 2015/848 ja (EU) 2018/1805. Kyseisten muutosten tarkoituksena on varmistaa, että viestintä tapahtuu tässä asetuksessa vahvistettujen sääntöjen ja periaatteiden mukaisesti. Muutoksista siviili-, kauppa- ja rikosoikeudellisia asioita koskeviin direktiiveihin ja puitepäätöksiin säädetään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä (EU) 2023/2843 (30).

(52)

Paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyn toimielinten välisen sopimuksen (31) 22 ja 23 kohdan mukaisesti komission olisi arvioitava tätä asetusta kunkin tämän asetuksen liitteissä I ja II luetellun säädöksen erityisten seurantajärjestelyjen, myös määrällisten ja laadullisten arviointien, avulla kerättyjen tietojen perusteella, jotta voidaan arvioida tämän asetuksen todellisia vaikutuksia paikan päällä ja erityisesti tarkastella vaikutusta rajatylittävän oikeudellisen yhteistyön digitalisoinnin tehokkuuteen ja vaikuttavuuteen sekä mahdollisten lisätoimenpiteiden tarvetta.

(53)

Komission taustajärjestelmäksi kehittämällä viitesovelluksella olisi kerättävä ohjelman avulla seurantaa varten tarvittavat tiedot, ja tällaiset tiedot olisi toimitettava komissiolle. Jos jäsenvaltiot päättävät käyttää kansallista tietojärjestelmää komission kehittämän viitesovelluksen sijaan, tällainen järjestelmä voitaisiin varustaa ohjelmalla kyseisten tietojen keräämiseksi, ja tässä tapauksessa kyseiset tiedot olisi toimitettava komissiolle. e-CODEX-järjestelmän liitin voitaisiin myös varustaa ominaisuudella, jonka avulla voidaan hakea asiaankuuluvia tilastotietoja.

(54)

Tapauksissa, joissa videoneuvottelun avulla toteutettujen kuulemisten lukumäärästä ei voida kerätä tietoja automaattisesti, ja tietojenkeruuseen liittyvän hallinnollisen lisärasituksen rajoittamiseksi kunkin jäsenvaltion olisi nimettävä vähintään yksi tuomioistuin tai toimivaltainen viranomainen, joka vastaa seurantaotoksesta. Nimetylle tuomioistuimelle tai toimivaltaiselle viranomaiselle olisi annettava tehtäväksi kerätä ja toimittaa komissiolle tällaisia tietoja sen omista kuulemisista; näiden tietojen avulla olisi kartoitettava tämän asetuksen arviointiin tarvittavien tietojen määrä tietyn jäsenvaltion osalta. Nimetyn tuomioistuimen tai toimivaltaisen viranomaisen olisi oltava toimivaltainen järjestämään kuulemisia videoneuvottelun avulla tämän asetuksen mukaisesti. Aloilla, joilla muut viranomaiset kuin tuomioistuimet tai syyttäjät, kuten notaarit, katsotaan tässä asetuksessa tarkoitetuiksi toimivaltaisiksi viranomaisiksi, nimeämiseen liittyvän seurantaotoksen olisi kuvastettava myös näiden viranomaisten toteuttamaa tämän asetuksen täytäntöönpanoa.

(55)

Tämän asetuksen soveltaminen ei vaikuta vallanjakoon ja oikeuslaitoksen riippumattomuuteen jäsenvaltioissa eikä perusoikeuskirjassa ja unionin oikeudessa, kuten menettelyllisiä oikeuksia koskevissa direktiiveissä eli Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2010/64/EU (32), 2012/13/EU (33), 2013/48/EU (34), (EU) 2016/343 (35), (EU) 2016/800 (36) ja (EU) 2016/1919 (37) säädettyihin menettelyllisiin oikeuksiin eikä varsinkaan oikeuteen käyttää tulkkia, oikeuteen käyttää avustajaa, oikeuteen tutustua asiakirja-aineistoon, oikeuteen saada oikeusapua tai oikeuteen olla läsnä oikeudenkäynnissä.

(56)

Asetuksia (EU) 2016/679 ja (EU) 2018/1725 ja direktiiviä (EU) 2016/680 sovelletaan hajautetussa tietojärjestelmässä tapahtuvaan henkilötietojen käsittelyyn. Jotta voidaan selkiyttää vastuuta hajautetun tietojärjestelmän välityksellä lähetettyjen tai vastaanotettujen henkilötietojen käsittelystä, tässä asetuksessa olisi ilmoitettava taho, jota pidetään henkilötietojen rekisterinpitäjänä. Tätä varten kunkin lähettävän tai vastaanottavan toimijan olisi katsottava määritelleen erikseen henkilötietojen käsittelyä koskevan tarkoituksen ja välineet.

(57)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen täytäntöönpanon yhdenmukainen täytäntöönpano hajautetun tietojärjestelmän perustamisen osalta, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (38) mukaisesti. Täytäntöönpanosäädöksillä olisi mahdollistettava se, että jäsenvaltiot voivat mukauttaa asiaankuuluvat kansalliset tietojärjestelmänsä niin, että niistä voidaan muodostaa yhteys hajautettuun tietojärjestelmään.

(58)

Jäsenvaltiot eivät voi yksinään riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, erityisesti rajatylittävän oikeudellisen yhteistyön yhdenmukaistettua digitalisointia, muun muassa koska jäsenvaltioiden sekä unionin elinten ja virastojen tietojärjestelmien yhteentoimivuutta ei voida taata, vaan ne voidaan unionin koordinoidun toiminnan vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(59)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Tanskan asemasta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 22 olevien 1 ja 2 artiklan mukaisesti Tanska ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Tanskaa eikä sitä sovelleta Tanskaan.

(60)

Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen ja Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen liitetyssä, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Irlannin asemasta vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alueen osalta tehdyssä pöytäkirjassa N:o 21 olevien 1 ja 2 artiklan sekä 4 a artiklan 1 kohdan mukaisesti Irlanti ei osallistu tämän asetuksen hyväksymiseen, asetus ei sido Irlantia eikä sitä sovelleta Irlantiin, sanotun kuitenkaan rajoittamatta mainitun pöytäkirjan 4 artiklan soveltamista.

(61)

Euroopan tietosuojavaltuutettua on kuultu asetuksen (EU) 2018/1725 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti, ja hän on antanut viralliset huomautukset 25 päivänä tammikuuta 2022,