LIITE I

Eurooppalaiset kestävyysraportointistandardit (ESRS)

ESRS 1	Yleiset vaatimukset
ESRS 2	Yleiset tiedot
ESRS E1	Ilmastonmuutos
ESRS E2	Pilaantuminen
ESRS E3	Vesivarat ja merten luonnonvarat
ESRS E4	Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit
ESRS E5	Resurssien käyttö ja kiertotalous
ESRS S1	Oma työvoima
ESRS S2	Arvoketjun työntekijät
ESRS S3	Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt
ESRS S4	Kuluttajat ja loppukäyttäjät
ESRS G1	Liiketoiminnan harjoittaminen

ESRS 1

YLEISET VAATIMUKSET

SISÄLLYSLUETTELO

Tavoite

1.

ESRS-standardien luokat, raportointialat ja laadintatavat

1.1

ESRS-standardien luokat

1.2

Raportointialat sekä toimintaperiaatteista, toimista, tavoitteista ja mittareista annettavien tietojen vähimmäissisältöä koskevat vaatimukset

1.3

Laadintatavat

2.

Tietojen laadulliset ominaisuudet

3.

Kaksinkertainen olennaisuus kestävyystietojen tiedoksiantamisen perusteena

3.1

Sidosryhmät ja niiden merkitys olennaisuuden arviointiprosessin kannalta

3.2

Olennaisuusseikat ja tietojen olennaisuus

3.3

Kaksinkertainen olennaisuus

3.4

Vaikutuksen olennaisuus

3.5

Taloudellinen olennaisuus

3.6

Kestävyysseikkoihin liittyvistä toimista aiheutuvat olennaiset vaikutukset tai riskit

3.7

Erittelytaso

4.

Due diligence

5.

Arvoketju

5.1

Raportoiva yritys ja arvoketju

5.2

Estimointi alakohtaisten keskiarvojen ja korvaavien indikaattoreiden avulla

6.

Aikahorisontit

6.1

Raportointikausi

6.2

Menneen, nykyisen ja tulevaisuuden yhteenliittäminen

6.3

Raportointi edistymisestä suhteessa perusvuoteen

6.4

Lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin määritelmä raportointia varten

7.

Kestävyystietojen laatiminen ja esittäminen

7.1

Vertailutietojen esittäminen

7.2

Estimoinnissa käytetyt lähteet ja tuloksen epävarmuus

7.3

Annettujen tietojen päivittäminen raportointikauden jälkeen toteutuneilla tapahtumilla

7.4

Muutokset kestävyystietojen valmistelussa ja esittämisessä

7.5

Raportointi aiemmilla kausilla tehdyistä virheistä

7.6

Konsolidoitu raportointi ja tytäryrityksiä koskeva poikkeus

7.7

Turvallisuusluokitellut ja arkaluonteiset tiedot sekä tiedot teollis- ja tekijänoikeuksista, taitotiedosta tai innovaatiotuloksista

7.8

Raportointi mahdollisuuksista

8.

Kestävyysselvityksen rakenne

8.1

Yleinen esitystapaa koskeva vaatimus

8.2

Kestävyysselvityksen sisältö ja rakenne

9.

Yhteydet yritysraportoinnin muihin osiin ja niihin liittyvät tiedot

9.1

Tietojen sisällyttäminen viittauksina

9.2

Yhteenliitetyt tiedot ja yhteydet tilinpäätöksiin

10.

Siirtymäsäännökset

10.1

Yhteisökohtaisesti annettavia tietoja koskeva siirtymämääräys

10.2

Arvoketjua käsittelevää 5 lukua koskeva siirtymäsäännös

10.3

Vertailutietojen esittämistä käsittelevää 7.1 jaksoa koskeva siirtymäsäännös

10.4

Siirtymäsäännös: Luettelo vaiheittain käyttöön otettavista tiedonantovaatimuksista

Lisäys A:

Soveltamista koskevat vaatimukset

–

Yhteisökohtaisten tietojen antaminen

–

Kaksinkertainen olennaisuus

–

Estimointi alakohtaisten keskiarvojen ja korvaavien indikaattoreiden avulla

–

Kestävyysselvityksen sisältö ja rakenne

Lisäys B:

Tietojen laadulliset ominaisuudet

Lisäys C:

Luettelo vaiheittain käyttöön otettavista tiedonantovaatimuksista

Lisäys D:

ESRS-kestävyysselvityksen rakenne

Lisäys E:

Vuokaavio annettavien tietojen määrittämisestä

Lisäys F:

Esimerkki ESRS-kestävyysselvityksen rakenteesta

Lisäys G:

Esimerkki tietojen sisällyttämisestä viittauksina

Tavoite

1.

Eurooppalaisten kestävyysraportointistandardien (ESRS) tavoitteena on määrittää kestävyystiedot, jotka yrityksen on annettava Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (1), sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2022/2464 (2), mukaisesti. ESRS-standardien mukainen raportointi ei vapauta yrityksiä muista unionin oikeudessa säädetyistä velvoitteista.

2.

ESRS-standardeissa määritetään erityisesti sellaiset tiedot, jotka yrityksen on annettava olennaisista vaikutuksistaan, riskeistään ja mahdollisuuksistaan, jotka kytkeytyvät ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyviin kestävyysseikkoihin. ESRS-standardeissa ei edellytetä, että yritykset antavat tietoja ESRS-standardeissa käsitellyistä ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvistä aiheista, jos yritys on arvioinut kyseiset aiheet epäolennaisiksi (ks. tämän standardin lisäys E ”Vuokaavio mukaan otettavien tietojen määrittämisestä”).ESRS-standardien mukaisesti annettavien tietojen avulla kestävyysselvitysten käyttäjät voivat saada käsityksen yrityksen olennaisista vaikutuksista ihmisiin ja ympäristöön sekä kestävyysseikkojen olennaisista vaikutuksista yrityksen kehitykseen, tulokseen ja asemaan.

3.

Tämän standardin (ESRS 1) tavoitteena on esitellä ESRS-standardien rakenne, laadintatavat ja peruskäsitteet sekä direktiivin 2013/34/EU, sellaisena kuin se on muutettuna direktiivillä (EU) 2022/2464, mukaiset kestävyystietojen laatimista ja esittämistä koskevat yleiset vaatimukset.

1.   ESRS-standardien luokat, raportointialat ja laadintatavat

1.1    ESRS-standardien luokat

4.

ESRS-standardit jaetaan kolmeen luokkaan seuraavasti: a) monialaiset standardit; b) aihekohtaiset standardit (ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintotapastandardit); ja c) alakohtaiset standardit. Monialaiset standardit ja aihekohtaiset standardit ovat toimialoista riippumattomia eli niitä sovelletaan kaikkiin yrityksiin riippumatta siitä, millä alalla tai aloilla yritys toimii.

5.

Monialaiset standardit ESRS 1 Yleiset vaatimukset ja ESRS 2 Yleiset tiedot koskevat aihekohtaisissa standardeissa ja alakohtaisissa standardeissa käsiteltyjä kestävyysseikkoja.

6.

Tässä standardissa (ESRS 1) kuvataan ESRS-standardien rakenne, selitetään niiden laadintatapoja ja peruskäsitteitä sekä asetetaan yleiset vaatimukset kestävyyteen liittyvien tietojen laatimiselle ja esittämiselle.

7.

ESRS 2:ssa esitetään niitä tietoja koskevat tiedonantovaatimukset, jotka yrityksen on annettava yleisellä tasolla kaikista olennaisista kestävyysseikoista, jotka on esitettävä hallintotapaa, strategiaa sekä vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaa käsittelevillä raportointialoilla, sekä mittareista ja tavoitteista.

8.

Aihekohtaisissa ESRS-standardeissa käsitellään jotakin kestävyysaihetta, ja ne on jaoteltu aiheiden, osa-aiheiden ja tarvittaessa osaosa-aiheiden mukaan. Tämän standardin soveltamisvaatimuksessa 16 (AR 16) olevassa taulukossa esitetään yleiskatsaus aihekohtaisissa ESRS-standardeissa käsitellyistä kestävyysaiheista, -osa-aiheista ja -osaosa-aiheista (yhdessä ”kestävyysseikat”).

9.

Aihekohtaisiin ESRS-standardeihin voi sisältyä erityisvaatimuksia, jotka täydentävät ESRS 2:n yleisen tason tiedonantovaatimuksia. ESRS 2:n lisäyksessä C Aihekohtaisiin ESRS-standardeihin sisältyvät tiedonanto-/soveltamisvaatimukset, joita sovelletaan yhdessä ESRS 2:n Yleiset tiedot kanssa esitetään luettelo aihekohtaisiin ESRS-standardeihin sisältyvistä lisävaatimuksista, joita yrityksen on noudatettava yhdessä ESRS 2:n yleisen tason tiedonantovaatimusten kanssa.

10.

Alakohtaisia standardeja sovelletaan kaikkiin tietyn alan yrityksiin. Niissä käsitellään vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, jotka ovat todennäköisesti olennaisia kaikille tietyn alan yrityksille ja joita ei käsitellä aihekohtaisissa standardeissa lainkaan tai riittävästi. Alakohtaiset standardit liittyvät useisiin aiheisiin ja kattavat kunkin alan kannalta merkityksellisimmät aiheet. Alakohtaiset standardit ovat hyvin vertailukelpoisia.

11.

Jos yritys toteaa, ettei ESRS kata tai ei kata riittävällä tarkkuustasolla jotakin sellaista vaikutusta, riskiä tai mahdollisuutta, joka on yrityksen tiettyjen tosiseikkojen ja olosuhteiden vuoksi olennainen, yrityksen on ESRS-standardien kolmessa eri luokassa vaadittujen tietojen lisäksi annettava yhteisökohtaiset tiedot, jotta käyttäjät voivat ymmärtää kestävyyteen liittyvät vaikutukset, riskit tai mahdollisuudet yrityksessä. Soveltamisvaatimuksissa AR1–AR5 annetaan lisäohjeita yhteisökohtaisten tietojen antamisesta.

1.2    Raportointialat sekä toimintaperiaatteista, toimista, tavoitteista ja mittareista annettavien tietojen vähimmäissisältöä koskevat vaatimukset

12.

ESRS 2:n, aihekohtaisten ESRS-standardien ja alakohtaisten ESRS-standardien mukaiset tiedonantovaatimukset esitetään raportointialoittain seuraavasti: a) Hallintotapa (GOV): hallintoprosessit, valvontatoimet ja menettelyt, joita käytetään vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien seurannassa, hallinnassa ja valvonnassa (ks. ESRS 2, 2 luku Hallintotapa). b) Strategia (SBM): miten yrityksen strategia ja liiketoimintamalli ovat vuorovaikutuksessa sen olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kanssa, mukaan lukien tapa, jolla yritys käsittelee näitä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia (ks. ESRS 2, 3 luku Strategia). c) Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta (IRO): prosessit, joilla yritys i. tunnistaa vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ja arvioi niiden olennaisuuden (ks. ESRS 2, 4.1 jakso, IRO-1), ii. hallitsee olennaisia kestävyysseikkoja toimintaperiaatteiden ja toimien avulla (ks. ESRS 2, 4.2 jakso). d) Mittarit ja tavoitteet (MT): yrityksen suorituskyky, mukaan lukien sen asettamat tavoitteet ja edistyminen niiden saavuttamisessa (ks. ESRS 2, 5 luku Mittarit ja tavoitteet).

13.

ESRS 2 sisältää a) 4.2 jaksossa toimintaperiaatteita (MDR-P) ja toimia (MDR-A) koskevat vähimmäistiedonantovaatimukset; b) 5 jaksossa mittareita (MDR-M) ja tavoitteita (MDR-T) koskevat vähimmäistiedonantovaatimukset. Yrityksen on sovellettava toimintaperiaatteita, toimia, mittareita ja tavoitteita koskevia vähimmäistiedonantovaatimuksia yhdessä vastaavien aihekohtaisissa ja alakohtaisissa ESRS-standardeissa asetettujen tiedonantovaatimusten kanssa.

1.3    Laadintatavat

14.

Kaikissa ESRS-standardeissa a) termillä ”vaikutukset” tarkoitetaan yrityksen liiketoimintaan kytkeytyviä myönteisiä ja kielteisiä kestävyyteen liittyviä vaikutuksia, jotka määritetään vaikutuksen olennaisuuden arvioinnissa (ks. 3.4 jakso Vaikutuksen olennaisuus). Termillä viitataan sekä tosiasiallisiin että mahdollisiin tuleviin vaikutuksiin; b) Termeillä ”riskit” ja ”mahdollisuudet” tarkoitetaan kestävyyteen liittyviä yrityksen taloudellisia riskejä ja mahdollisuuksia, mukaan lukien ne, jotka johtuvat siitä, että yritys on riippuvainen luonnonvaroista, henkilöresursseista ja yhteiskunnallisista resursseista, sellaisina kuin ne on määritetty taloudellisen olennaisuuden arvioinnissa (ks. 3.5 jakso). Näitä kutsutaan yhdessä ”vaikutuksiksi, riskeiksi ja mahdollisuuksiksi” (IRO). Ne kuvastavat 3 jaksossa kuvattua ESRS-standardien kaksinkertaisen olennaisuuden näkökulmaa.

15.

Määritelmäsanastossa (liite II) määritellyt termit on lihavoitu ja kursivoitu kaikissa ESRS-standardeissa, paitsi jos määriteltyä termiä käytetään samassa kohdassa useammin kuin kerran.

16.

Tiedot, jotka on annettava, esitetään ESRS-standardien tiedonantovaatimuksissa. Kukin tiedonantovaatimus koostuu yhdestä tai useammasta erillisestä tietopisteestä. Termi ”tietopiste” voi viitata myös tiedonantovaatimuksen selittävään alaosioon.

17.

Useimpiin ESRS-standardeihin sisältyy tiedonantovaatimusten lisäksi myös soveltamisvaatimuksia. Soveltamisvaatimukset tukevat tiedonantovaatimusten soveltamista ja vastaavat sitovuudeltaan ESRS-standardin muita osia.

18.

ESRS-standardeissa erotetaan toisistaan yrityksen eriasteiset tiedonantovelvollisuudet seuraavilla termeillä: a) ”on annettava” – tarkoittaa sitä, että tiedonantovaatimuksessa tai tietopisteessä edellytetään tietojen antamista; b) ”voidaan antaa” – tarkoittaa sitä, että tiedot voidaan antaa vapaaehtoisesti hyvien käytäntöjen edistämiseksi. Lisäksi ESRS-standardeissa käytetään ilmaisua ”on otettava huomioon” viitattaessa seikkoihin, resursseihin tai menetelmiin, jotka yrityksen odotetaan ottavan huomioon tai joita sen on tarvittaessa käytettävä valmistellessaan tiettyjen tietojen antamista.

2.   Tietojen laadulliset ominaisuudet

19.

Laatiessaan kestävyysselvitystä yrityksen on a) otettava huomioon tietojen keskeiset laadulliset ominaisuudet eli merkityksellisyys ja todenmukainen esittäminen; ja b) parannettava tietojen laadullisia ominaisuuksia eli vertailtavuutta, todennettavuutta ja ymmärrettävyyttä.

20.

Nämä tietojen laadulliset ominaisuudet määritellään ja kuvataan tämän standardin lisäyksessä B.

3.    Kaksinkertainen olennaisuus kestävyystietojen tiedoksiantamisen perusteena

21.

Yrityksen on raportoitava kestävyysseikoista tässä luvussa määritellyn ja selitetyn kaksinkertaisen olennaisuuden periaatteen mukaisesti.

3.1    Sidosryhmät ja niiden merkitys olennaisuuden arviointiprosessissa

22.

Sidosryhmillä tarkoitetaan niitä tahoja, jotka voivat vaikuttaa yritykseen tai joihin se voi vaikuttaa. Sidosryhmät jaetaan kahteen pääryhmään seuraavasti: a) vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät: henkilöt tai ryhmät, joiden intresseihin vaikuttavat tai saattavat vaikuttaa myönteisesti tai kielteisesti yrityksen toiminnat ja sen suorat ja välilliset liikesuhteet koko sen arvoketjussa; ja b) kestävyysselvitysten käyttäjät: yleistä tarkoitusta palvelevan taloudellisen raportoinnin ensisijaiset käyttäjät (nykyiset ja mahdolliset sijoittajat, luotonantajat ja muut luottoa antavat tahot, mukaan lukien omaisuudenhoitajat, luottolaitokset ja vakuutusyritykset) sekä muut käyttäjät, mukaan lukien yrityksen liikekumppanit, ammattiliitot ja työmarkkinaosapuolet, kansalaisyhteiskunta ja kansalaisjärjestöt, hallitukset, analyytikot ja tutkijat.

23.

Osa sidosryhmistä voi kuulua kumpaankin 22 kohdassa tarkoitettuun ryhmään, mutteivät kaikki.

24.

Yhteistyö vaikutusten kohteina olevien sidosryhmien kanssa on keskeistä yrityksen jatkuvan due diligence -prosessin (ks. 4 luku Due diligence) ja kestävyyden olennaisuuden arvioinnin kannalta. Tähän sisältyvät yrityksen prosessit niiden tosiasiallisten ja mahdollisten kielteisten vaikutusten tunnistamiseksi ja arvioimiseksi, jotka otetaan arviointiprosessissa huomioon olennaisten vaikutusten tunnistamiseksi kestävyysraportointia varten (ks. tämän standardin 3.4 jakso).

3.2    Olennaisuusseikat ja tietojen olennaisuus

25.

Olennaisuuden arviointi (ks. 3.4 jakso Vaikutuksen olennaisuus ja 3.5 jakso Taloudellinen olennaisuus) on tarpeen, jotta yritys voi tunnistaa olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, joista on ilmoitettava.

26.

Olennaisuuden arviointi on ESRS-standardien mukaisen kestävyysraportoinnin lähtökohta. ESRS 2:n 4.1 jaksossa oleva IRO-1 sisältää yleiset tiedonantovaatimukset, jotka koskevat yrityksen prosessia vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi ja niiden olennaisuuden arvioimiseksi. ESRS 2:n SBM-3 sisältää yleiset tiedonantovaatimukset, jotka koskevat yrityksessä suoritetussa olennaisuuden arvioinnissa tunnistettuja olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.

27.

Tämän standardin lisäyksen A soveltamisvaatimuksiin sisältyy luettelo aihekohtaisissa ESRS-standardeissa käsitellyistä kestävyysseikoista jaoteltuina aiheiden, osa-aiheiden ja osaosa-aiheiden mukaan olennaisuuden arvioinnin tueksi. Tämän standardin lisäys E Vuokaavio annettavien tietojen määrittämisestä havainnollistaa tässä jaksossa kuvattua olennaisuuden arviointia.

28.

Kestävyysseikka on ”olennainen”, kun se täyttää kriteerit, jotka on määritelty vaikutuksen olennaisuudelle (ks. tämän standardin 3.4 jakso) tai taloudelliselle olennaisuudelle (ks. tämän standardin 3.5 jakso) tai molemmat.

29.

Olennaisuusarvioinnin tuloksesta riippumatta yrityksen on aina annettava seuraavissa edellytetyt tiedot: ESRS 2 Yleiset tiedot (eli kaikki ESRS 2:ssa määritetyt tiedonantovaatimukset ja tietopisteet) sekä tiedonantovaatimukset (mukaan lukien tietopisteet) aihekohtaisissa ESRS-standardeissa, jotka liittyvät tiedonantovaatimukseen IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista, sellaisina kuin ne on lueteltu ESRS 2:n lisäyksessä C Aihekohtaisiin ESRS-standardeihin sisältyvät tiedonanto-/soveltamisvaatimukset, joita sovelletaan yhdessä ESRS 2:n Yleiset tiedot kanssa.

30.

Kun yritys katsoo, että jokin sellainen kestävyysseikka, jolle ESRS 2 IRO-1, IRO-2 ja SBM-3 asettaa tiedonantovaatimuksia, on sen olennaisuuden arvioinnin perusteella olennainen, sen on a) annettava tiedot kyseisestä kestävyysseikasta sitä vastaavan aihekohtaisen ja alakohtaisen ESRS-standardin tiedonantovaatimusten (mukaan lukien soveltamisvaatimukset) mukaisesti; ja b) annettava lisäksi yhteisökohtaiset tiedot (ks. tämän standardin 11 kohta ja AR 1 – AR 5), jos ESRS-standardi ei kata olennaista kestävyysseikkaa riittävästi tai ollenkaan.

31.

Tiedonantovaatimuksessa määritetyt sovellettavat tiedot, mukaan lukien tietopisteet tai yhteisökohtaiset tiedot, on annettava, kun yritys arvioi olennaisten tietojen arvioinnin yhteydessä, että kyseiset tiedot ovat merkityksellisiä jommastakummasta tai kummastakin seuraavasta näkökulmasta: a) tietojen merkitys sen seikan kannalta, jota niiden on tarkoitus kuvata tai selittää; tai b) se, kuinka hyvin tiedot vastaavat käyttäjien päätöksentekotarpeita, mukaan lukien 48 kohdassa kuvattuja yleistä tarkoitusta palvelevan taloudellisen raportoinnin ensisijaisten käyttäjien tarpeita ja/tai niiden käyttäjien tarpeita, joiden pääasiallisena intressinä on saada tietoa yrityksen vaikutuksista.

32.

Jos yritys katsoo, ettei ilmastonmuutos ole sen kannalta olennainen, ja jättää näin ollen huomiotta kaikki tiedonantovaatimukset ESRS E1:ssä Ilmastonmuutos, sen on annettava yksityiskohtainen selvitys päätelmistä, jotka se on tehnyt ilmastonmuutosta koskevassa olennaisuuden arvioinnissaan (ks. ESRS 2 IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset), mukaan lukien ennakoiva analyysi olosuhteista, joiden perusteella yritys saattaa päätellä, että ilmastonmuutos on tulevaisuudessa sen kannalta olennainen. Jos yritys katsoo, että jokin muu aihe kuin ilmastonmuutos ei ole olennainen, ja jättää näin ollen kaikki vastaavan aihekohtaisen ESRS-standardin tiedonantovaatimukset huomioimatta, se voi selittää lyhyesti kyseisen aiheen olennaisuudesta tekemänsä arvioinnin päätelmiä.

33.

Antaessaan tietoja olennaisiksi arvioiduista kestävyysseikkoihin liittyvistä toimintaperiaatteista, toimista ja tavoitteista yrityksen on sisällytettävä niihin kaikki tiedot, jotka vaaditaan kyseiseen seikkaan liittyvissä aihe- ja alakohtaisten ESRS-standardien tiedonantovaatimuksissa ja tietopisteissä sekä vastaavissa ESRS 2:ssa asetetuissa toimintaperiaatteita, toimia ja tavoitteita koskevissa vähimmäistiedonantovaatimuksissa. Jos yritys ei voi antaa tietoja, joita edellytetään joko aihe- tai alakohtaisen ESRS-standardin tiedonantovaatimuksissa ja tietopisteissä tai ESRS 2:n toimintaperiaatteita, toimia ja tavoitteita koskevissa vähimmäistiedonantovaatimuksissa, koska se ei ole ottanut käyttöön kyseisiä toimintaperiaatteita, toteuttanut niitä tai asettanut niitä koskevia tavoitteita, sen on ilmoitettava tästä, ja se voi ilmoittaa määräajan, jonka kuluessa se aikoo ottaa nämä käyttöön.

34.

Antaessaan tietoja olennaisen kestävyysseikan mittareista asiaankuuluvan aihekohtaisen ESRS-standardin mittareita ja tavoitteita koskevan jakson mukaisesti a) yrityksen on annettava tiedonantovaatimuksessa edellytetyt tiedot, jos se arvioi, että nämä tiedot ovat olennaisia; ja b) yritys voi jättää pois tiedonantovaatimuksen tietopisteen edellyttämät tiedot, jos se arvioi, etteivät nämä tiedot ole olennaisia, ja toteaa, ettei tällaisia tietoja tarvita tiedonantovaatimuksen tavoitteen saavuttamiseksi.

35.

Jos yritys jättää antamatta sellaisen tietopisteen edellyttämät tiedot, joka perustuu ESRS 2:n lisäyksessä B lueteltuun muuhun EU:n lainsäädäntöön, sen on nimenomaisesti ilmoitettava, että kyseiset tiedot eivät ole olennaisia.

36.

Yrityksen on esitettävä, miten se soveltaa kriteerejä (mukaan lukien asianmukaiset kynnysarvot), kun se määrittää a) tiedot, jotka se antaa 34 kohdan mukaisesti olennaisen kestävyysseikan mittareista asiaankuuluvan aihekohtaisen ESRS:n mittareita ja tavoitteita koskevan jakson mukaisesti; ja b) yhteisökohtaisina tietoina annettavat tiedot.

3.3    Kaksinkertainen olennaisuus

37.

Kaksinkertaisella olennaisuudella on seuraavat kaksi ulottuvuutta: vaikutuksen olennaisuus ja taloudellinen olennaisuus. Jollei toisin mainita, termejä ”olennainen” ja ”olennaisuus” käytetään ESRS-standardeissa aina viittaamaan kaksinkertaiseen olennaisuuteen.

38.

Vaikutuksen olennaisuuden ja taloudellisen olennaisuuden arvioinnit liittyvät toisiinsa, ja näiden kahden ulottuvuuden keskinäiset riippuvuussuhteet on otettava huomioon. Yleensä lähtökohtana on vaikutusten arviointi, vaikka voi olla myös olennaisia riskejä ja mahdollisuuksia, jotka eivät liity yrityksen vaikutuksiin. Kestävyysvaikutus voi olla alusta alkaen taloudellisesti olennainen tai siitä voi tulla taloudellisesti olennainen, kun sen voidaan kohtuudella odottaa vaikuttavan yrityksen taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen, kassavirtoihin, rahoituksen saantiin tai pääomakustannuksiin lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. Vaikutukset otetaan niiden olennaisuusnäkökulmasta huomioon riippumatta siitä, ovatko ne taloudellisesti olennaisia vai eivät.

39.

Tunnistaessaan ja arvioidessaan yrityksen arvoketjun vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia niiden olennaisuuden määrittämiseksi yrityksen on keskityttävä aloihin, joilla vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien katsotaan todennäköisesti syntyvän toiminnan luonteen, liikesuhteiden tai maantieteellisten tai muiden tekijöiden perusteella.

40.

Yrityksen on tarkasteltava, miten sen riippuvuus mahdollisuuksista saada riittävän laadukkaita luonnonvaroja, henkilöresursseja ja yhteiskunnallisia resursseja kohtuullisilla hinnoilla vaikuttaa kyseiseen yritykseen, riippumatta yrityksen mahdollisista vaikutuksista näihin resursseihin.

41.

Yrityksen pääasiallisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien katsotaan olevan samat kuin ne olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, jotka on eritelty kaksinkertaisen olennaisuuden periaatteen mukaisesti ja joista sen vuoksi raportoidaan yrityksen kestävyysselvityksessä.

42.

Yrityksen on sovellettava tämän standardin 3.4 ja 3.5 jaksossa esitettyjä kriteerejä ja käytettävä asianmukaisia määrällisiä ja/tai laadullisia kynnysarvoja. Asianmukaiset kynnysarvot ovat tarpeen, jotta voidaan määrittää, mitkä vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet yritys tunnistaa olennaisiksi ja käsittelee niitä sen mukaisesti ja mitkä kestävyysseikat ovat olennaisia raportoinnin kannalta. Joissakin nykyisissä standardeissa ja sääntelykehyksissä käytetään termiä ”merkittävimmät vaikutukset”, kun viitataan kynnysarvoon, jota käytetään määritettäessä niitä vaikutuksia, jotka ESRS-standardeissa kuvataan ”olennaisina vaikutuksina”.

3.4    Vaikutuksen olennaisuus

43.

Kestävyysseikka on vaikutukseltaan olennainen, kun se liittyy yrityksen olennaisiin tosiasiallisiin tai mahdollisiin myönteisiin tai kielteisiin vaikutuksiin, joita sillä on ihmisiin tai ympäristöön lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. Vaikutuksia ovat muun muassa sellaiset vaikutukset, jotka liittyvät yrityksen omaan toimintaan ja arvoketjun alku- ja loppupäähän – myös sen tuotteiden, palvelujen ja liikesuhteiden kautta. Liikesuhteisiin kuuluvat yrityksen arvoketjun alku- ja loppupään liikesuhteet, eivätkä ne rajoitu suoriin sopimussuhteisiin.

44.

Tässä yhteydessä ihmisiin tai ympäristöön kohdistuviin vaikutuksiin kuuluvat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintotapaan liittyvät vaikutukset.

45.

Kielteisten vaikutusten olennaisuuden arvioinnissa hyödynnetään due diligence -prosessia, joka on määritelty yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden kansainvälisissä välineissä sekä OECD:n toimintaohjeissa monikansallisille yrityksille. Tosiasiallisten kielteisten vaikutusten osalta olennaisuus perustuu vaikutuksen vakavuuteen, ja mahdollisten kielteisten vaikutusten osalta se perustuu vaikutuksen vakavuuteen ja todennäköisyyteen. Vakavuus perustuu seuraaviin tekijöihin: a) mittakaava; b) laaja-alaisuus; ja c) vaikutuksen korjaamaton luonne. Kun on kyse mahdollisesta kielteisestä ihmisoikeusvaikutuksesta, vaikutuksen vakavuus on ensisijainen sen todennäköisyyteen nähden.

46.

Myönteisten vaikutusten osalta olennaisuus perustuu seuraaviin seikkoihin: a) vaikutusten mittakaava ja laaja-alaisuus tosiasiallisten vaikutusten osalta; ja b) vaikutusten mittakaava, laaja-alaisuus ja todennäköisyys mahdollisten vaikutusten osalta.

3.5    Taloudellinen olennaisuus

47.

Kestävyysraportoinnin taloudellinen olennaisuus laajentaa sitä olennaisuuden soveltamisalaa, jota käytetään määritettäessä, mitkä tiedot on sisällytettävä yrityksen tilinpäätökseen.

48.

Taloudellisen olennaisuuden arviointi vastaa niiden tietojen tunnistamista, joita pidetään olennaisina yleistä tarkoitusta palvelevan taloudellisen raportoinnin ensisijaisten käyttäjien kannalta tehtäessä päätöksiä resurssien tarjoamisesta yhteisölle. Tietoja pidetään yleistä tarkoitusta palvelevan taloudellisen raportoinnin ensisijaisten käyttäjien kannalta olennaisina erityisesti silloin, kun voidaan kohtuudella odottaa, että näiden tietojen poisjättö, vääristely tai peittely vaikuttaa päätöksiin, joita kyseiset käyttäjät tekevät yrityksen kestävyysselvityksen perusteella.

49.

Kestävyysseikka on taloudellisesta näkökulmasta olennainen, jos siitä aiheutuu tai siitä voidaan kohtuudella odottaa aiheutuvan yritykselle olennaisia taloudellisia vaikutuksia. Näin on silloin, kun kestävyysseikasta aiheutuu sellaisia riskejä tai mahdollisuuksia, joilla on olennainen vaikutus tai joiden voidaan kohtuudella olettaa vaikuttavan olennaisesti yrityksen kehitykseen, taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen, kassavirtoihin, rahoituksen saatavuuteen tai pääomakustannuksiin lyhyellä, keskipitkällä tai pitkällä aikavälillä. Riskejä ja mahdollisuuksia voi aiheutua menneistä tai tulevista tapahtumista. Kestävyysseikan taloudellinen olennaisuus ei rajoitu seikkoihin, jotka ovat yrityksen määräysvallassa, vaan se sisältää tietoa niistä olennaisista riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka johtuvat tilinpäätösten laatimisessa käytetyn konsolidoinnin piiriin kuulumattomista liikesuhteista.

50.

Riippuvuudet luonnonvaroista, henkilöresursseista ja yhteiskunnallisista resursseista voi aiheuttaa taloudellisia riskejä tai mahdollisuuksia. Nämä riippuvuudet voivat aiheuttaa vaikutuksia kahdella eri tavalla: a) ne voivat vaikuttaa yrityksen kykyyn jatkaa liiketoimintaprosesseissaan tarvittavien resurssien käyttöä tai hankkimista sekä näiden resurssien laatuun ja hinnoitteluun; ja b) ne voivat vaikuttaa yrityksen kykyyn turvautua sen liiketoimintaprosesseissa tarvittaviin suhteisiin hyväksyttävin ehdoin.

51.

Riskien ja mahdollisuuksien olennaisuutta arvioidaan sekä niiden esiintymisen todennäköisyyden että taloudellisten vaikutusten mahdollisen suuruuden perusteella.

3.6    Kestävyysseikkoihin liittyvistä toimista johtuvat olennaiset vaikutukset tai riskit

52.

Olennaisuuden arviointiprosessi yrityksessä voi johtaa sellaisten tilanteiden tunnistamiseen, joissa yrityksen toimilla, joilla puututaan tiettyihin vaikutuksiin tai riskeihin tai hyödynnetään tiettyjä kestävyysseikkoihin liittyviä mahdollisuuksia, voi olla olennaisia kielteisiä vaikutuksia tai ne voivat aiheuttaa olennaisia riskejä yhden tai useamman muun kestävyysseikan osalta. Esimerkiksi: a) tuotannon hiilestä irtautumista koskevalla toimintasuunnitelmalla, johon sisältyy tiettyjen tuotteiden hylkääminen, voi olla olennaisia kielteisiä vaikutuksia yrityksen omaan työvoimaan, ja siitä voi aiheutua olennaisia riskejä irtisanomiskorvausten vuoksi; tai b) autoteollisuuden toimittajan toimintasuunnitelma, jossa keskitytään sähköajoneuvojen toimituksiin, saattaa johtaa hukkainvestointeihin tavanomaisten ajoneuvojen toimitusosien tuotannossa.

53.

Tällaisissa tilanteissa yrityksen on a) annettava tiedot olennaisten kielteisten vaikutusten tai olennaisten riskien olemassaolosta yhdessä sekä tiedot niitä aiheuttavista toimista ristiinviittaamalla aiheeseen, johon vaikutukset tai riskit liittyvät; ja b) kuvailtava, miten olennaisiin kielteisiin vaikutuksiin tai olennaisiin riskeihin puututaan aihepiirissä, johon ne liittyvät.

3.7    Erittelytaso

54.

Jos se on tarpeen olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ymmärtämiseksi, yrityksen on eriteltävä raportoidut tiedot a) maittain, kun olennaisissa vaikutuksissa, riskeissä ja mahdollisuuksissa on merkittäviä eroja maiden välillä ja kun tietojen esittäminen ylemmällä aggregointitasolla hämärtäisi olennaisia tietoja vaikutuksista, riskeistä tai mahdollisuuksista; tai b) merkittävän toimipaikan tai merkittävän omaisuuden tasolla, kun olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ovat erittäin riippuvaisia tietystä toimipaikasta tai tietystä omaisuudesta.

55.

Määrittäessään asianmukaista erittelytasoa raportointia varten yrityksen on otettava huomioon olennaisuuden arvioinnissa käytetty erittely. Yritystä koskevista tosiasioista ja olosuhteista riippuen tiedot voi olla tarpeen eritellä tytäryhtiöittäin.

56.

Jos tiedot eri tasoilta tai useista sijainneista tietyllä tasolla kootaan yhteen, yrityksen on varmistettava, ettei tietojen aggregointi hämärrä tietojen tulkinnan edellyttämää tarkkuutta ja asiayhteyttä. Yritys ei saa aggregoida luonteeltaan erilaisia olennaisia eriä.

57.

Kun yritys esittää tietoja aloittain eriteltyinä, sen on hyväksyttävä ESRS-alaluokitus, joka määritetään komission direktiivin 2013/34/EU 29 b artiklan 1 kohdan kolmannen alakohdan ii alakohdan nojalla antamassa delegoidussa säädöksessä. Kun aihekohtainen tai alakohtainen ESRS edellyttää, että tiettyä tietoyksikköä laadittaessa otetaan käyttöön tietty erittelytaso, sovelletaan aihekohtaisen tai alakohtaisen ESRS-standardin vaatimusta.

4.   Due diligence

58.

Yrityksen kestävyyttä koskevan due diligence -prosessin (nimitystä ”due diligence -prosessi” käytetään myös jäljempänä mainituissa kansainvälisissä välineissä) tulokset otetaan huomioon yrityksen arviossa sen olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista. ESRS-standardeissa ei aseteta due diligence -prosessin osalta mitään toimintatapavaatimuksia, eikä myöskään laajenneta tai muuteta yrityksen hallinto-, johto- tai valvontaelinten roolia due diligence -prosessin osalta.

59.

Due diligence on prosessi, jonka avulla yritykset tunnistavat, ehkäisevät ja lieventävät tosiasiallisia ja mahdollisia kielteisiä vaikutuksia, jotka kohdistuvat ympäristöön ja yrityksen liiketoiminnassa mukana oleviin ihmisiin, sekä selostavat, miten ne käsittelevät näitä vaikutuksia. Näihin kuuluvat kielteiset vaikutukset, jotka liittyvät yrityksen omaan toimintaan ja alku- ja loppupään arvoketjuun, myös sen tuotteiden, palvelujen ja liikesuhteiden kautta. Due diligence on jatkuva käytäntö, joka myötäilee yrityksen strategiaa, liiketoimintamallia, toimintoja, liikesuhteita, toimintaa, hankintaa sekä myyntiin liittyviä olosuhteita ja saattaa aiheuttaa muutoksia niihin. Tätä prosessia kuvataan yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden kansainvälisissä välineissä sekä OECD:n toimintaohjeissa monikansallisille yrityksille.

60.

Näissä kansainvälisissä välineissä yksilöidään useita due diligence -prosessin vaiheita, mukaan lukien yrityksen omaan toimintaan ja alku- ja loppupään arvoketjuun – myös sen tuotteiden, palvelujen ja liikesuhteiden kautta – liittyvien kielteisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi. Jos yritys ei pysty käsittelemään kaikkia vaikutuksia kerralla, due diligence -prosessi mahdollistaa toimien priorisoinnin niiden vaikutusten vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella. Juuri tämä seikka due diligence -prosessissa vaikuttaa olennaisten vaikutusten arviointiin (ks. tämän standardin 3.4 jakso). Olennaisten vaikutusten tunnistaminen tukee myös kestävyyteen liittyvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista, sillä ne ovat usein tulosta tällaisista vaikutuksista.

61.

Due diligence -prosessin keskeiset osatekijät näkyvät suoraan ESRS 2:ssa vahvistetuissa tiedonantovaatimuksissa ja aihekohtaisissa ESRS-standardeissa seuraavasti: a) Due diligence -prosessin sisällyttäminen hallintoon, strategiaan ja liiketoimintamalliin. (3) Tätä käsitellään seuraavissa asiakirjoissa: i. ESRS 2 GOV-2: Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat; ii. ESRS 2 GOV-3: Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin ja iii. ESRS 2 SBM-3: Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa. b) Yhteydenpito vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien kanssa. (4) Tätä käsitellään seuraavissa asiakirjoissa: i. ESRS 2 GOV-2. ii. ESRS 2 SBM-2: Sidosryhmien edut ja näkemykset; iii. ESRS 2 IRO-1. iv. ESRS 2 MDR-P ja v. aihekohtainen ESRS: sidosryhmävuorovaikutuksen eri vaiheiden ja tarkoitusten huomioon ottaminen due diligence -prosessin kaikissa vaiheissa. c) Ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien kielteisten vaikutusten tunnistaminen ja arviointi. (5) Tätä käsitellään seuraavissa asiakirjoissa: i. ESR 2 IRO-1 (mukaan lukien soveltamisvaatimukset, jotka liittyvät erityisiin kestävyysseikkoihin asianomaisessa ESRS:ssä) ja ii. ESRS 2 SBM-3. d) Toimien toteuttaminen ihmisiin ja ympäristöön kohdistuviin kielteisiin vaikutuksiin puuttumiseksi. (6) Tätä käsitellään seuraavissa asiakirjoissa: i. ESRS 2 MDR-A ja ii. aihekohtainen ESRS: erilaiset toimet, mukaan lukien siirtymäsuunnitelmat, joiden avulla vaikutuksia käsitellään. e) Toimien tuloksellisuuden seuranta. (7) Tätä käsitellään seuraavissa asiakirjoissa: i. ESRS 2 MDR-M; ii. ESRS 2 MDR-T ja iii. mittareita ja tavoitteita koskeva aihekohtainen ESRS.

5.   Arvoketju

5.1    Raportoiva yritys ja arvoketju

62.

Kestävyysselvityksen on koskettava samaa raportoivaa yritystä kuin tilinpäätös. Jos raportoiva yritys esimerkiksi on emoyhtiö, jonka edellytetään laativan konsernitilinpäätöksen, kestävyysselvitys laaditaan konsernille. Tätä vaatimusta ei sovelleta, jos raportoivan yrityksen ei edellytetä laativan tilinpäätöstä tai jos raportoiva yritys laatii direktiivin 2013/34/EU 48 i artiklan nojalla konsernin kestävyysraportoinnin.

63.

Kestävyysselvityksessä annetut raportoivaa yritystä koskevat tiedot on laajennettava kattamaan tiedot niistä olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka liittyvät yritykseen sen suorien ja epäsuorien liikesuhteiden kautta arvoketjun alku- ja/tai loppupäässä, jäljempänä ’arvoketjua koskevat tiedot’. Laajentaessaan raportoivaa yritystä koskevia tietoja yrityksen on otettava huomioon ne olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, jotka liittyvät sen alku- ja loppupään arvoketjuun a) sen due diligence -prosessin tulosten ja olennaisuuden arvioinnin jälkeen; ja b) muiden ESRS-standardien arvoketjuun mahdollisesti liittyvien erityisvaatimusten mukaisesti.

64.

Tietoja ei 63 kohdan mukaan edellytetä kaikista arvoketjun toimijoista, vaan ainoastaan olennaisen alku- ja loppupään arvoketjun tiedot. Eri kestävyysseikat voivat olla olennaisia yrityksen alku- ja loppupään arvoketjun eri osien kannalta. Tiedot on laajennettava kattamaan arvoketjua koskevat tiedot ainoastaan niiden arvoketjun osien osalta, joissa seikka on olennainen.

65.

Yrityksen on annettava olennaiset arvoketjua koskevat tiedot, jos se on tarpeen, jotta a) kestävyyslausuntojen käyttäjillä on mahdollisuus ymmärtää yrityksen olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet; ja/tai b) voidaan tuottaa tietokokonaisuuksia, jotka vastaavat tietojen laadullisia ominaisuuksia (ks. tämän standardin lisäys B).

66.

Määrittäessään, millä tasolla sen omassa toiminnassa sekä sen alku- ja loppupään arvoketjussa esiintyy olennainen kestävyysseikka, yrityksen on käytettävä vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien arviointiaan kaksinkertaisen olennaisuuden periaatteen mukaisesti (ks. tämän standardin luku 3).

67.

Kun yrityksen arvoketjuun sisältyy (esim. toimittajina) osakkuusyrityksiä tai yhteisyrityksiä, joita käsitellään pääomaosuusmenetelmällä tai jotka on sisällytetty tilinpäätökseen suhteellisesti konsolidoituina, yrityksen on sisällytettävä näihin osakkuusyrityksiin tai yhteisyrityksiin liittyvät tiedot 63 kohdan mukaisesti noudattaen lähestymistapaa, jota sovelletaan muihin liikesuhteisiin kyseisessä arvoketjussa. Tässä tapauksessa osakkuus- tai yhteisyrityksen tiedot eivät vaikutuksen mittareita määritettäessä rajoitu hallussa olevan oman pääoman osuuteen, vaan ne on otettava huomioon niiden vaikutusten perusteella, jotka ovat yhteydessä yrityksen tuotteisiin ja palveluihin sen liikesuhteiden kautta.

5.2    Estimointi alakohtaisten keskiarvojen ja korvaavien indikaattoreiden avulla

68.

Yrityksen kyky saada tarvittavat tiedot alku- ja loppupään arvoketjusta voi vaihdella eri tekijöiden mukaan (esim. yrityksen sopimusjärjestelyt, sen määräysvallan taso, jota se käyttää konsolidointiin kuulumattomassa toiminnassa, ja yrityksen ostovoima). Jos yrityksellä ei ole valmiutta valvoa alku- ja/tai loppupään arvoketjunsa toimintaa ja liikesuhteitaan, arvoketjua koskevien tietojen hankkiminen voi olla haastavampaa.

69.

On tilanteita, joissa yrityksen on kohtuulliset toimet toteutettuaan mahdotonta kerätä 63 kohdassa edellytetyt tiedot alku- ja loppupään arvoketjustaan. Tällöin yrityksen on estimoitava raportoitavat tiedot sen alku- ja loppupään arvoketjusta käyttämällä kaikkia kohtuullisia ja perusteltavissa olevia tietoja, kuten alakohtaisia keskiarvotietoja ja muita korvaavia indikaattoreita.

70.

Arvoketjua koskevien tietojen hankkiminen saattaa olla haastavaa myös pk-yrityksille ja muille alku- ja/tai loppupään arvoketjuyhteisöille, jotka eivät kuulu direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklassa vaaditun kestävyysraportoinnin piiriin (ks. ESRS 2 BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot).

71.

Toimintaperiaatteiden, toimien ja tavoitteiden osalta yrityksen raportointiin on sisällytettävä alku- ja/tai loppupään arvoketjua koskevat tiedot siltä osin kuin kyseiset toimintaperiaatteet, toimet ja tavoitteet koskevat arvoketjun toimijoita. Mittareiden osalta voidaan todeta, että monissa tapauksissa, erityisesti sellaisissa ympäristöasioissa, joiden osalta on käytettävissä korvaavia indikaattoreita, yritys saattaa pystyä noudattamaan raportointivaatimuksia keräämättä tietoja alku- ja loppupään arvoketjunsa toimijoilta ja erityisesti pk-yrityksiltä esimerkiksi laskiessaan yrityksen scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjä.

72.

Alakohtaisia keskiarvotietoja tai muita vastaavia indikaattoreita käyttäen tehtyjen estimaattien sisällyttäminen ei saa johtaa tietoihin, jotka eivät olen tietojen laadullisten ominaisuuksien mukaisia (ks. tämän standardin 2 luku ja 7.2 jakso Estimoinnissa käytetyt lähteet ja tuloksen epävarmuus ).

6.   Aikahorisontit

6.1    Raportointikausi

73.

Yrityksen kestävyysselvityksen raportointikauden on oltava yhdenmukainen yrityksen tilinpäätöksen raportointikauden kanssa.

6.2    Menneen, nykyisen ja tulevaisuuden yhteenliittäminen

74.

Yrityksen on tarvittaessa luotava kestävyysselvityksessään asianmukaiset yhteydet takautuvan ja ennakoivan tiedon välille, jotta voidaan saada selkeä käsitys siitä, miten historialliset tiedot liittyvät tulevaisuuteen suuntautuvaan tietoon.

6.3    Raportointi edistymisestä perusvuoteen nähden

75.

Perusvuosi on historiallinen viitepäivä tai -jakso, jolta tietoja on saatavilla ja johon myöhempiä tietoja voidaan verrata eri aikoina.

76.

Yrityksen on esitettävä vertailutiedot perusvuoteen nähden kuluvalla kaudella ilmoitettujen lukujen osalta raportoidessaan kehityksestä ja edistymisestä kohti tavoitetta, jollei asiaankuuluvassa tiedonantovaatimuksessa jo määritellä, miten edistymisestä raportoidaan. Yritys voi myös sisällyttää tietoja perusvuoden ja raportointikauden välillä saavutetuista välitavoitteista, jos tämä on merkityksellistä.

6.4    Lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin määritelmät raportointia varten

77.

Yrityksen on kestävyysselvitystä laatiessaan raportointikauden päättymisestä alkaen noudatettava seuraavia aikavälejä: a) lyhyt aikaväli: ajanjakso, jonka yritys on tilinpäätöksessään määrittänyt raportointikaudeksi; b) keskipitkä aikaväli: a alakohdan mukaisen lyhyen aikavälin raportointikauden päättymisestä viiteen vuoteen; ja c) pitkä aikaväli: yli 5 vuotta.

78.

Yrityksen on käytettävä lisäjaottelua pitkän aikavälin aikahorisontilla, kun vaikutuksia tai toimia odotetaan yli viiden vuoden ajanjaksolla, jos tämä on tarpeen asiaankuuluvien tietojen toimittamiseksi kestävyysselvitysten käyttäjille.

79.

Jos keskipitkän tai pitkän aikavälin aikahorisontit on määriteltävä eri tavoin joidenkin muiden ESRS-standardien mukaisesti annettavien tietojen tietoyksiköiden osalta, sovelletaan kyseisten ESRS-standardien määritelmiä.

80.

Saattaa olla tilanteita, joissa 77 kohdassa määriteltyjen keskipitkän tai pitkän aikavälin aikahorisonttien käyttö johtaa epäolennaisiin tietoihin, koska yritys käyttää erilaista määritelmää i) olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja hallintaprosesseissaan tai ii) toimiensa määrittelyssä ja tavoitteidensa asettamisessa. Nämä olosuhteet voivat johtua toimialan erityispiirteistä, kuten kassavirrasta ja suhdannevaihteluista, pääomainvestointien odotetusta kestosta, aikahorisonteista, joiden aikana kestävyysselvitysten käyttäjät tekevät arviointinsa, tai suunnitteluhorisonteista, joita yrityksen toimialalla tyypillisesti käytetään päätöksenteossa. Näissä tilanteissa yritys voi käyttää erilaista keskipitkän ja/tai pitkän aikavälin aikahorisontin määritelmää (ks. ESRS 2 BP-2, 9 kohta).

81.

Ilmaisuilla ”lyhyt aikaväli”, ”keskipitkä aikaväli” ja ”pitkä aikaväli” tarkoitetaan ESRS-standardeissa aikahorisonttia, jonka yritys määrittää 77–80 kohdan mukaisesti.

7.   Kestävyystietojen laatiminen ja esittäminen

82.

Tässä luvussa esitetään yleiset vaatimukset, joita on noudatettava kestävyystietojen laatimisessa ja esittämisessä.

7.1    Vertailutietojen esittäminen

83.

Yrityksen on annettava vertailutiedot edelliseltä kaudelta kaikista edellisellä kaudella ilmoitetuista määrällisistä mittareista ja kuluvalla kaudella ilmoitetuista rahamääristä. Yrityksen on annettava myös vertailutiedot selostuksia varten, jos se on aiheellista raportointikauden kestävyysselvityksen ymmärtämisen kannalta.

84.

Kun yritys ilmoittaa vertailutietoja, jotka poikkeavat edellisellä kaudella ilmoitetuista tiedoista, sen on annettava seuraavat tiedot: a) edellisellä kaudella ilmoitetun luvun ja tarkistetun vertailuluvun välinen ero; ja b) syyt luvun tarkistamiseen.

85.

Joskus on käytännössä mahdotonta mukauttaa vertailutietoja yhdeltä tai useammalta aiemmalta kaudelta niin, että ne olisivat vertailukelpoisia tarkasteltavana olevan kauden kanssa. Tietoja ei ehkä esimerkiksi ole kerätty aiemmilla kausilla tavalla, joka mahdollistaa joko mittarin tai tavoitteen uuden määritelmän taannehtivan soveltamisen taikka takautuvan oikaisun aiemman kauden virheen korjaamiseksi, ja tietojen uudelleen kokoaminen voi olla käytännössä mahdotonta (ks. ESRS 2 BP-2). Jos vertailutietojen oikaiseminen yhdeltä tai useammalta aiemmalta kaudelta on käytännössä mahdotonta, yrityksen on ilmoitettava tästä.

86.

Jos ESRS-standardissa edellytetään, että yritys esittää useamman kuin yhden vertailujakson mittarille tai tietopisteelle, noudatetaan kyseisen ESRS-standardin vaatimuksia.

7.2    Estimoinnissa käytetyt lähteet ja tuloksen epävarmuus

87.

Kun määrällisiä mittareita ja rahamääriä, mukaan lukien alku- ja loppupään arvoketjua koskevat tiedot (ks. tämän standardin 5 luku), ei voida mitata suoraan vaan ne voidaan ainoastaan estimoida, saattaa syntyä mittausepävarmuutta.

88.

Yrityksen on annettava tiedot, joiden avulla käyttäjät voivat ymmärtää merkittävimmät epävarmuustekijät, jotka vaikuttavat yrityksen kestävyysselvityksessä ilmoitettuihin määrällisiin mittareihin ja rahamääriin.

89.

Kohtuullisten oletusten ja estimaattien käyttö, mukaan lukien skenaario- tai herkkyysanalyysi, on olennainen osa kestävyyteen liittyvien tietojen laatimista, eikä se heikennä näiden tietojen hyödyllisyyttä edellyttäen, että oletukset ja estimaatit on kuvattu ja selitetty tarkasti. Edes suuri mittausepävarmuus ei välttämättä estä tällaista oletusta tai estimaattia tuottamasta hyödyllistä tietoa tai täyttämästä tietojen laadullisia ominaisuuksia (ks. tämän standardin lisäys B).

90.

Kestävyysselvityksen laatimisessa käytettävien tietojen ja oletusten on oltava mahdollisimman yhdenmukaisia yrityksen tilinpäätöksessä käytettyjen vastaavien taloudellisten tietojen ja oletusten kanssa.

91.

Joissakin ESRS-standardeissa edellytetään annettavan selityksiä mahdollisista tulevista tapahtumista, joiden tulokset ovat epävarmoja. Arvioidessaan, onko tällaisia mahdollisia tulevia tapahtumia koskeva tieto olennainen, yrityksen on käytettävä tämän standardin 3 luvussa esitettyjä kriteerejä ja otettava huomioon seuraavat seikat: a) tapahtumien mahdolliset taloudelliset vaikutukset (mahdollinen tulos); b) mahdollisten tapahtumien ihmisiin tai ympäristöön kohdistuvien vaikutusten vakavuus ja todennäköisyys ottaen huomioon 45 kohdassa määritetyt vakavuustekijät; ja c) kaikki mahdolliset tulokset ja niiden todennäköisyys kyseisellä vaihteluvälillä.

92.

Mahdollisia tuloksia arvioidessaan yrityksen on otettava huomioon kaikki sellaiset merkitykselliset tosiseikat ja olosuhteet, mukaan lukien tiedot heikosta todennäköisyydestä ja vaikutuksiltaan merkittävistä tuloksista, joista aggregoituina voisi tulla olennaisia. Yritys voi esimerkiksi altistua useille vaikutuksille tai riskeille, joista jokainen voi aiheuttaa samantyyppisiä häiriöitä (esim. häiriöt yrityksen toimitusketjussa). Tiedot yksittäisestä riskin lähteestä eivät välttämättä ole olennaisia, jos tästä lähteestä aiheutuva häiriö on erittäin epätodennäköinen. Kaikista lähteistä saadut aggregoidut tiedot toimitusketjun häiriintymisen kokonaisriskistä voivat kuitenkin olla olennaisia (ks. ESRS 2 BP-2).

7.3    Annettujen tietojen päivittäminen raportointikauden jälkeen toteutuneilla tapahtumilla

93.

Joissakin tapauksissa yritys voi saada tietoja raportointikauden jälkeen mutta ennen kuin toimintakertomus on hyväksytty annettavaksi. Jos tällaiset tiedot antavat näyttöä tai näkemyksiä kauden lopussa vallitsevista olosuhteista, yrityksen on tarvittaessa päivitettävä estimaatteja ja kestävyydestä annettavia tietoja uusien tietojen perusteella.

94.

Jos tällaiset tiedot antavat näyttöä tai näkemyksiä olennaisista liiketoimista tai muista tapahtumista ja olosuhteista, joita ilmenee raportointikauden jälkeen, yrityksen on tarvittaessa esitettävä selostus, josta käy ilmi näiden vuoden lopun jälkeisten tapahtumien olemassaolo, luonne ja mahdolliset seuraukset.

7.4    Muutokset kestävyystietojen valmistelussa ja esittämisessä

95.

Mittareiden määritelmien ja laskelmien on oltava johdonmukaisia eri aikoina (mukaan lukien tavoitteiden asettamisessa ja niiden saavuttamisen edistymisen seurannassa käytettävät mittarit). Yrityksen on annettava uudelleen oikaistut vertailuluvut, paitsi jos se ei ole käytännössä mahdollista (ks. ESRS 2 BP-2), kun se on a) määritellyt uudelleen mittarin tai tavoitteen tai korvannut mittarin tai tavoitteen; b) tunnistanut edellisellä kaudella annettuihin estimoituihin lukuihin liittyviä uusia tietoja ja uudet tiedot antavat näyttöä kyseisellä kaudella vallinneista olosuhteista.

7.5    Raportointi aiemmilla kausilla tehdyistä virheistä

96.

Yrityksen on oikaistava aikaisempia raportointikausia koskevat olennaiset virheet antamalla uudelleen vertailuluvut edelliselle kaudelle tai aiemmille kausille, paitsi jos se on käytännössä mahdotonta. Tämä vaatimus ei koske raportointikausia, jotka edeltävät ensimmäistä vuotta, jona ESRS-standardit ovat olleet yrityksessä käytössä.

97.

Aiempia kausia koskevat virheet ovat yhden tai useamman edeltävän kauden osalta tehtyjä yrityksen kestävyysselvityksiin sisältyneitä laiminlyöntejä tai virheellisyyksiä. Tällaiset virheet johtuvat sellaisten luotettavien tietojen käyttämättä jättämisestä tai väärinkäytöstä, jotka a) olivat saatavilla, kun kyseisiä kausia koskevan kestävyysselvityksen sisältävä toimintakertomus hyväksyttiin annettavaksi; ja b) joiden osalta voidaan kohtuudella olettaa, että tiedot on saatu ja otettu huomioon laadittaessa näissä raporteissa annettuja kestävyystietoja.

98.

Tällaisia virheitä ovat muun muassa seuraavat: matemaattisten virheiden vaikutukset, mittareiden tai tavoitteiden määritelmien soveltamisessa tapahtuneet virheet, tosiasioiden huomiotta jättäminen tai väärintulkinta sekä petokset.

99.

Kuluvalla kaudella havaitut kuluvaa kautta koskevat mahdolliset virheet on oikaistava ennen kuin toimintakertomus hyväksytään annettavaksi. Joskus olennaisia virheitä havaitaan kuitenkin vasta myöhemmällä kaudella.

100.

Jos käytännössä ei ole mahdollista määrittää virheen vaikutusta kaikkiin esitettyihin aikaisempiin kausiin, yrityksen on annettava uudet vertailutiedot virheen oikaisemiseksi aikaisimmasta mahdollisesta ajankohdasta alkaen. Kun yritys oikaisee aiemmalla kaudella annettuja tietoja, se ei saa käyttää jälkikäteisoletuksia siitä, mitä toimivan johdon aikomukset olisivat olleet aiemmalla kaudella, eikä estimoidessaan aiemmalla kaudella ilmoitettuja määriä. Tätä vaatimusta sovelletaan sekä takautuvien että tulevaisuuteen suuntautuvien tietojen oikaisemiseen.

101.

Virheiden oikaisut erotetaan estimaattien muutoksista. Estimaatit saattaa olla tarpeen tarkistaa heti, kun lisätietoja tulee esiin (ks. ESRS 2 BP-2).

7.6    Konsolidoitu raportointi ja tytäryrityksiä koskeva poikkeus

102.

Kun yritys raportoi konsolidoidulla tasolla, sen on tehtävä arviointinsa olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista koko konsolidoidun ryhmän osalta riippumatta konsernin oikeudellisesta rakenteesta. Yrityksen on varmistettava, että kaikki tytäryritykset katetaan tavalla, joka mahdollistaa olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien puolueettoman tunnistamisen. Olennaisen vaikutuksen, riskin tai mahdollisuuden arvioinnissa käytettävät kriteerit ja kynnysarvot on määritettävä tämän standardin 3 luvun perusteella.

103.

Jos yritys havaitsee merkittäviä eroja konsernin tasolla esiintyvien olennaisten vaikutusten, riskien tai mahdollisuuksien sekä yhden tai useamman tytäryrityksensä olennaisten vaikutusten, riskien tai mahdollisuuksien välillä, sen on tarvittaessa annettava asianmukainen kuvaus kyseisen tytäryrityksen tai kyseisten tytäryritysten vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista.

104.

Arvioidessaan, ovatko erot konsernin tasolla esiintyvien olennaisten vaikutusten, riskien tai mahdollisuuksien sekä yhden tai useamman tytäryrityksen olennaisten vaikutusten, riskien tai mahdollisuuksien välillä merkittäviä, yritys voi ottaa huomioon erilaiset olosuhteet, kuten sen, toimiiko tytäryritys tai tytäryritykset eri alalla kuin muu konserni, tai 3.7 jaksossa Erittelytaso mainitut olosuhteet.

7.7    Turvallisuusluokitellut ja arkaluonteiset tiedot sekä tiedot teollis- ja tekijänoikeuksista, taitotiedosta tai innovaatiotuloksista

105.

Yrityksen ei tarvitse paljastaa turvallisuusluokiteltuja tietoja tai arkaluonteisia tietoja, vaikka tällaisia tietoja pidettäisiin olennaisina.

106.

Kun tietty teollis- ja tekijänoikeuksia, taitotietoa tai innovaatiotuloksia koskeva tieto on merkityksellistä tiedonantovaatimuksen tavoitteen saavuttamiseksi, yritys voi kuitenkin antaessaan strategiaansa, suunnitelmiaan ja toimiaan koskevia tietoja jättää kyseisen tiedon pois seuraavissa tapauksissa: a) tieto on salaista siinä mielessä, että se ei ole kokonaisuudessaan ja osiensa täsmällisenä kokoonpanona ja yhdistelmänä sellaisten henkilöiden yleisessä tiedossa tai helposti saatavissa, jotka yleensä käsittelevät tällaista tietoa; b) tiedolla on kaupallista arvoa, koska se on salaista; ja c) yritys on toteuttanut kohtuulliset toimenpiteet pitääkseen tiedon salassa.

107.

Jos yritys ei anna turvallisuusluokiteltuja tietoja tai arkaluonteisia tietoja taikka jotakin erityistä tietoa, joka on teollis- ja tekijänoikeuksia, taitotietoa tai innovaatiotuloksia koskeva tieto, koska se täyttää edellisessä kohdassa vahvistetut kriteerit, yrityksen on noudatettava tiedonantovaatimusta antamalla kaikki muut vaaditut tiedot.

108.

Yrityksen on pyrittävä kaikin kohtuullisin tavoin varmistamaan, ettei kyseisten tietojen yleinen merkityksellisyys vaarannu muuten kuin siltä osin, että turvallisuusluokitellut tiedot tai arkaluonteiset tiedot taikka teollis- ja tekijänoikeuksia, taitotietoa tai innovaatiotuloksia vastaavat tiedot jätetään pois.

7.8    Raportointi mahdollisuuksista

109.

Kun raportoidaan mahdollisuuksista, annettavien tietojen olisi koostuttava kuvailevista tiedoista, joiden avulla lukija voi ymmärtää yrityksen tai koko alan tarjoamat mahdollisuudet. Raportoidessaan mahdollisuuksista yrityksen on otettava huomioon annettavien tietojen olennaisuus. Tässä yhteydessä sen on otettava huomioon muun muassa seuraavat seikat: a) hyödynnetäänkö mahdollisuutta parhaillaan ja onko se sisällytetty yrityksen yleiseen strategiaan sen sijaan, että se nähtäisiin yritykselle tai alalle yleisenä mahdollisuutena; ja b) onko ennakoitujen taloudellisten vaikutusten määrällisten mittareiden sisällyttäminen asianmukaista, kun otetaan huomioon niiden oletusten määrä, joita se saattaa edellyttää, ja tästä johtuva epävarmuus.

8.   Kestävyysselvityksen rakenne

110.

Tässä luvussa esitetään perusta direktiivin 2013/34/EU 19 a ja 29 a artiklan mukaisten kestävyysseikkoja koskevien tietojen (eli kestävyysselvityksen) esittämiselle yrityksen toimintakertomuksessa. Tiedot esitetään toimintakertomuksen erillisessä osassa, joka on nimetty kestävyysselvitykseksi. Tämän standardin lisäyksessä F Esimerkki ESRS-kestävyysselvityksen rakenteesta on esimerkki tämän luvun vaatimusten mukaisesti jäsennellystä kestävyysselvityksestä.

8.1    Yleinen esitystapaa koskeva vaatimus

111.

Kestävyystiedot on esitettävä a) tavalla, joka mahdollistaa ESRS-standardeissa edellytetysti annettujen tietojen ja muiden toimintakertomukseen sisältyvien tietojen erottamisen toisistaan; ja b) jäsenneltyinä tavalla, joka helpottaa kestävyysselvityksen saatavuutta ja ymmärtämistä niin ihmisen luettavissa olevassa kuin koneellisesti luettavassa muodossa.

8.2    Kestävyysselvityksen sisältö ja rakenne

112.

Lukuun ottamatta mahdollisuutta sisällyttää tiedot viittauksina tämän standardin 9.1 kohdan Tietojen sisällyttäminen viittauksina mukaisesti, yrityksen on raportoitava kaikki ESRS-standardeissa edellytetyt tiedot tämän standardin 1 luvun mukaisesti toimintakertomuksen erillisessä osiossa.

113.

Yrityksen on sisällytettävä kestävyysselvitykseensä kaikki tiedot, jotka annetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 (8) 8 artiklan sekä niiden komission delegoitujen asetusten mukaan, joissa määritetään kyseisten tietojen sisältö. Yrityksen on varmistettava, että annetut tiedot ovat erikseen tunnistettavissa kestävyysselvityksestä. Kutakin luokitusjärjestelmäasetuksessa määriteltyä ympäristötavoitetta koskevat tiedot on esitettävä yhdessä kestävyysselvityksen ympäristöosion selvästi tunnistettavissa olevassa osassa. Näihin tietoihin ei sovelleta ESRS-standardien säännöksiä, lukuun ottamatta tätä kohtaa ja tämän standardin 115 kohdan ensimmäistä virkettä.

114.

Kun yritys sisällyttää kestävyysselvitykseensä lisätietoja, jotka perustuvat i) muuhun lainsäädäntöön, jossa edellytetään, että yritys antaa kestävyystiedot, tai ii) yleisesti hyväksyttyihin kestävyysraportointistandardeihin ja -kehyksiin, mukaan lukien ei-pakolliset ohjeet ja alakohtaiset ohjeet, jotka muut standardointielimet ovat julkaisseet (kuten kansainvälisen kestävyysstandardilautakunnan tekninen aineisto tai GRI-ohjeisto), annettavien tietojen on täytettävä seuraavat vaatimukset: a) ne on yksilöitävä selkeästi viittaamalla asiaankuuluvaan lainsäädäntöön, standardiin tai säätelykehykseen (ks. ESRS 2 BP-2, 15 kohta); b) niiden on täytettävä tämän standardin 2 luvussa ja lisäyksessä B määritetyt tietojen laadullisia ominaisuuksia koskevat vaatimukset.

115.

Yrityksen on jaoteltava kestävyysselvityksensä neljään osaan seuraavassa järjestyksessä: yleiset tiedot, ympäristötiedot (mukaan lukien asetuksen (EU) 2020/852 8 artiklan mukaisesti annettavat tiedot), yhteiskunnalliset tiedot ja hallintotapatiedot. Jos yhdessä osassa annetut tiedot sisältävät toisessa osassa raportoitavaa tietoa, yritys voi päällekkäisyyksien välttämiseksi viitata toisessa osassa esitettyihin tietoihin noudattaen tämän standardin 3.6 jaksoa Kestävyysseikkoihin liittyvistä toimista johtuvat olennaiset vaikutukset tai riskit. Yritys voi ottaa käyttöön tämän standardin lisäyksessä F kuvatun yksityiskohtaisen rakenteen.

116.

Alakohtaisessa ESRS-standardissa vaaditut tiedot on ryhmiteltävä raportointialueen ja, tapauksen mukaan, kestävyysaiheen mukaan. Ne on esitettävä ESRS 2:ssa ja vastaavissa aihekohtaisissa ESRS-standardeissa vaadittujen tietojen yhteydessä.

117.

Jos yritys laatii 11 kohdan mukaisia olennaisia yhteisökohtaisia tietoja, sen on raportoitava annettavat tiedot yhdessä merkityksellisimpien alasta riippumattomien ja alakohtaisten tietojen kanssa.

9.   Yhteydet yritysraportoinnin muihin osiin ja niihin liittyvät tiedot

118.

Yrityksen on annettava tiedot, joiden avulla sen kestävyysselvityksen käyttäjät voivat ymmärtää selvityksessä olevien eri tietojen väliset yhteydet sekä kestävyysselvityksessä annettujen tietojen ja yrityksen yritysraportoinnin muissa osissa antamien muiden tietojen väliset yhteydet.

9.1    Tietojen sisällyttäminen viittauksina

119.

Edellyttäen, että 120 kohdan edellytykset täyttyvät, ESRS-standardin tiedonantovaatimuksessa määritetyt tiedot ja tiedonantovaatimuksessa määritetty erityinen tietopiste voidaan sisällyttää kestävyysselvitykseen viittauksina seuraaviin: a) jokin toimintakertomuksen toinen osa; b) tilinpäätös; c) selvitys hallinnointi- ja ohjausjärjestelmästä (jos se ei ole osa toimintakertomusta); d) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2007/36/EY (9) vaadittu palkitsemisraportti; e) asetuksen (EU) 2017/1129 (10) 9 artiklassa tarkoitettu yleinen rekisteröintiasiakirja; ja f) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (11) mukaan annettavat tiedot (pilarin 3 tiedot). Jos yritys sisällyttää tietoja annettavista pilarin 3 tiedoista viittauksina, sen on varmistettava, että tiedot vastaavat kestävyysselvityksessä käytettyä konsolidoinnin laajuutta täydentämällä sisällytettyjä tietoja tarvittaessa lisätiedoilla.

120.

Yritys voi sisällyttää tiedot viittauksina 119 kohdassa lueteltuihin asiakirjoihin tai asiakirjojen osiin edellyttäen, että mukaan otetut viittauksina esitettävät tiedot: a) muodostavat erillisen tietoelementin, ja ne on kyseisessä asiakirjassa selkeästi merkitty vastaavan asiaankuuluvaa tiedonantovaatimusta tai tiedonantovaatimuksessa määritettyä tiettyä tietopistettä; b) julkaistaan ennen toimintakertomusta tai samanaikaisesti sen kanssa; c) on laadittu samalla kielellä kuin kestävyysselvitys; d) ovat varmuustasoltaan vähintään samantasoisia kuin kestävyysselvitys; ja e) täyttävät samat digitalisointia koskevat tekniset vaatimukset kuin kestävyysselvitys.

121.

Jos 120 kohdassa mainitut edellytykset täyttyvät, ESRS-standardin tiedonantovaatimuksessa määritetyt tiedot, mukaan lukien tiedonantovaatimuksessa määritetty tietty tietopiste, voidaan sisällyttää kestävyysselvitykseen viittauksina EU:n ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmää (EMAS) koskevan asetuksen (EU) N:o 1221/2009 (12) mukaisesti laadittuun yrityksen raporttiin. Tässä tapauksessa yrityksen on varmistettava, että viittauksina sisällytetyt tiedot on tuotettu käyttäen samoja ESRS-tietojen laatimisperusteita (mukaan lukien konsolidoinnin laajuus ja arvoketjua koskevien tietojen käsittely).

122.

Laatiessaan kestävyysselvitystä sisällyttämällä tiedot viittauksina yrityksen on otettava huomioon raportoitujen tietojen yleinen johdonmukaisuus ja varmistettava, ettei viittausten käyttö heikennä kestävyysselvityksen luettavuutta. Lisäyksessä G Esimerkki tietojen sisällyttämisestä viittauksina on havainnollistava esimerkki viittauksina sisällyttämisestä (ks. ESRS 2 BP-2).

9.2    Yhteenliitetyt tiedot ja yhteydet tilinpäätökseen

123.

Yrityksen on kuvattava eri tietojen väliset suhteet. Tämä saattaa edellyttää, että hallintotapaa, strategiaa ja riskinhallintaa koskevat selostukset yhdistetään niihin liittyviin mittareihin ja tavoitteisiin. Toisiinsa yhdistettyjä tietoja antaessaan yrityksen saattaa esimerkiksi olla tarpeen selittää strategiansa vaikutus tai todennäköinen vaikutus tilinpäätökseensä tai rahoitussuunnitelmiinsa taikka tuloskehityksen mittaamiseen käytettäviin mittareihin ja tavoitteisiin. Lisäksi yrityksen saattaa olla tarpeen selittää, miten sen luonnonvarojen käyttö ja toimitusketjun muutokset voisivat vahvistaa, muuttaa tai vähentää sen olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia. Sen voi olla tarpeen linkittää nämä tiedot tietoihin sen nykyisistä tai ennakoiduista tuotantokustannuksista, strategisista toimista tällaisten vaikutusten tai riskien lieventämiseksi sekä tähän liittyviin uusiin omaisuuseriin tehtävistä investoinneista. Yrityksen saattaa myös olla tarpeen tehdä linkitys selostukseen asiaan liittyvistä mittareista ja tavoitteista sekä tilinpäätökseen sisältyvistä tiedoista. Yhteyksiä kuvaavien tietojen on oltava selkeitä ja ytimekkäitä.

124.

Jos kestävyysselvitys sisältää rahamääriä tai muita määrällisiä tietopisteitä, jotka ylittävät olennaisuuden rajan ja jotka esitetään tilinpäätöksessä (suora yhteys kestävyysselvityksessä esitettyjen tietojen ja tilinpäätöksessä esitettävien tietojen välillä), yrityksen on sisällytettävä viittaus tilinpäätöksensä kohtaan, josta vastaavat tiedot löytyvät.

125.

Kestävyysselvitys voi sisältää rahamääriä tai muita määrällisiä tietopisteitä, jotka ylittävät olennaisuuden rajan ja jotka ovat joko yrityksen tilinpäätöksessä esitettyjen rahamäärien tai määrällisten tietojen kooste tai osa niistä (välillinen yhteys kestävyysselvityksessä esitettyjen tietojen ja tilinpäätöksessä esitettävien tietojen välillä). Jos näin on, yrityksen on tuotava esiin, miten nämä kestävyysselvityksessä esitetyt määrät tai tietopisteet liittyvät merkittävimpiin tilinpäätöksessä esitettyihin määriin. Näissä tiedoissa on oltava viittaus tilinpäätöserään ja/tai tilinpäätöksen kohtiin, joista vastaavat tiedot ovat saatavilla. Tarvittaessa voidaan laatia täsmäytys, joka voidaan esittää taulukkomuodossa.

126.

Jos kyse on tiedoista, jotka eivät kuulu 124 ja 125 kohdan soveltamisalaan, yrityksen on olennaisuusrajan perusteella tuotava esiin sen kestävyysselvitykseen sisältyvien merkittävien tietojen, oletusten ja laadullisten tietojen johdonmukaisuus tilinpäätökseen sisältyvien vastaavien tietojen, oletusten ja laadullisten tietojen kanssa. Näin voi tapahtua, kun kestävyysselvitys sisältää a) rahamääriä tai muita määrällisiä tietoja, jotka linkittyvät tilinpäätöksessä esitettäviin rahamääriin tai muihin määrällisiin tietoihin; tai b) laadullisia tietoja, jotka linkittyvät tilinpäätöksessä esitettäviin laadullisiin tietoihin.

127.

Johdonmukaisuuden, jota vaaditaan 126 kohdassa, on toteuduttava tietopisteen tasolla, ja siihen on sisällyttävä viittaus asianomaiseen tilinpäätöksen erään tai liitetietojen kappaleeseen. Jos merkittävät tiedot, oletukset ja laadulliset tiedot eivät ole johdonmukaisia, yrityksen on ilmoitettava tästä ja selitettävä syy tähän.

128.

Esimerkkejä eristä, joiden osalta vaaditaan 126 kohdassa esitetty selitys, ovat seuraavat tapaukset: a) kun sama parametri esitetään raportointipäivänä tilinpäätöksessä ja tulevien kausien ennusteena kestävyysselvityksessä; ja b) kun mittareiden laatimiseen kestävyysselvityksessä käytetään makrotaloutta tai liiketoimintaa koskevia ennusteita, joilla on merkitystä myös estimoitaessa kerrytettävissä olevaa varojen määrää, velkojen määrää tai varausten määrää tilinpäätöksessä.

129.

Aihe- ja alakohtaisiin ESRS-standardeihin voi sisältyä vaatimuksia täsmäytysten sisällyttämisestä tai tietojen ja oletusten johdonmukaisuuden havainnollistamisesta tiettyjen tiedonantovaatimusten osalta. Tällaisissa tapauksissa noudatetaan kyseisten ESRS-standardien vaatimuksia.

10   Siirtymämääräykset

10.1    Yhteisökohtaisten tietojen antamista koskeva siirtymäsäännös

130.

Sen, missä määrin ESRS-standardit kattavat kestävyysseikat, odotetaan kasvavan sitä mukaa, kun tiedonantovaatimuksia laaditaan. Sen vuoksi yhteisökohtaisten tietojen tarve todennäköisesti vähenee ajan mittaan erityisesti alakohtaisten standardien tulevan käyttöönoton seurauksena.

131.

Yhteisökohtaisia tietoja määritellessään yritys voi kolmessa ensimmäisessä vuotuisessa kestävyysselvityksessä ottaa niiden laatimisessa käyttöön siirtymätoimenpiteitä, joiden mukaan yrityksen on ensisijaisesti a) esitettävä raportoinnissaan aiempina kausina raportoimansa yhteisökohtaiset tiedot, jos ne täyttävät tämän standardin 2 luvussa tarkoitetut tietojen laadulliset ominaisuudet tai ne on mukautettu niihin; ja b) täydennettävä ajantasaisten ESRS-standardien perusteella laadittuja tieojaan asianmukaisilla lisätiedoilla, jotka kattavat ne kestävyysseikat, jotka ovat olennaisia yrityksen toimialalle tai toimialoille, käyttäen saatavilla olevia parhaita käytäntöjä ja/tai käytettävissä olevia viitekehyksiä tai raportointistandardeja, kuten IFRS-standardien toimialakohtaista aineistoa ja alakohtaisia GRI-standardeja.

10.2    Arvoketjua käsittelevää 5 lukua koskeva siirtymäsäännös

132.

Jos niinä kolmena ensimmäisenä vuonna, joina yritys käyttää ESRS-raportointia, sen alku- ja loppupään arvoketjua koskevat tarvittavat tiedot eivät ole kokonaisuudessaan saatavilla, yrityksen on tuotava esiin, millä tavoin se on pyrkinyt hankkimaan tarvittavat tiedot alku- ja loppupään arvoketjustaan, mistä syistä kaikkia tarvittavia tietoja ei voitu saada ja miten se suunnittelee hankkivansa tarvittavat tiedot tulevaisuudessa.

133.

ESRS-standardien mukaisen kestävyysraportoinnin kolmen ensimmäisen vuoden aikana, jotta voidaan ottaa huomioon ne vaikeudet, joita yrityksillä voi olla kerätä tietoja toimijoilta koko arvoketjussaan, ja rajoittaa arvoketjuun kuuluville pk-yrityksille aiheutuvaa rasitetta: a) antaessaan tietoja toimintaperiaatteista, toimista ja tavoitteista ESRS 2:n ja muiden ESRS-standardien mukaisesti yritys voi rajoittaa alku- ja loppupään arvoketjua koskevat tiedot yrityksen sisäisiin tietoihin, kuten yrityksen jo saatavilla oleviin tietoihin ja julkisesti saatavilla oleviin tietoihin; ja b) antaessaan tietoja mittareista, yrityksen ei tarvitse sisällyttää alku- ja loppupään arvoketjua koskevia tietoja, lukuun ottamatta muusta EU:n lainsäädännöstä johtuvia tietopisteitä, jotka luetellaan ESRS 2:n lisäyksessä B.

134.

Edellä 132 ja 133 kohtaa sovelletaan riippumatta siitä, onko arvoketjun toimija pk-yritys.

135.

Yrityksen on ESRS-standardien mukaisen raportoinnin neljännestä vuodesta alkaen sisällytettävä alku- ja loppupään arvoketjua koskevat tiedot 63 kohdan mukaisesti. Tässä yhteydessä tiedot, jotka on ESRS-standardien mukaan saatava yrityksen alku- ja loppupään arvoketjuun kuuluvilta pk-yrityksiltä, eivät ylitä listattuja pk-yrityksiä koskevan tulevan ESRS-standardin sisältöä.

10.3    Vertailutietojen esittämistä käsittelevää 7.1 jaksoa koskeva siirtymäsäännös

136.

Tämän standardin ensimmäisen soveltamisen helpottamiseksi yrityksen ei tarvitse antaa 7.1 kohdassa Vertailutietojen esittäminen vaadittuja vertailutietoja ESRS-standardien mukaisen kestävyysselvityksen ensimmäisenä laatimisvuonna. Lisäyksessä C Luettelo vaiheittain käyttöön otettavista tiedonantovaatimuksista lueteltujen tiedonantovaatimusten osalta tätä siirtymäsäännöstä sovelletaan ensimmäiseen vuoteen, jona vaiheittainen käyttöön otettava tiedonantovaatimus on pakollinen.

10.4    Siirtymäsäännös: Luettelo vaiheittain käyttöön otettavista tiedonantovaatimuksista

137.

Tämän standardin lisäyksessä C Luettelo vaiheittain käyttöön otettavista tiedonantovaatimuksista vahvistetaan vaiheittain käyttöön otettavat säännökset, jotka koskevat ESRS-standardien tiedonantovaatimuksia tai tietopisteitä, jotka voidaan jättää pois tai joita ei sovelleta ESRS-standardien mukaisen kestävyysselvityksen laatimisen ensimmäisenä vuonna tai ensimmäisinä vuosina.

ESRS 2

YLEISET TIEDOT

SISÄLLYSLUETTELO

Tavoite

1.

Laatimisperusteet

–

Tiedonantovaatimus BP-1 – Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet

–

Tiedonantovaatimus BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

2.

Hallinto

–

Tiedonantovaatimus GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

–

Tiedonantovaatimus GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

–

Tiedonantovaatimus GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

–

Tiedonantovaatimus GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

–

Tiedonantovaatimus GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta

3.

Strategia

–

Tiedonantovaatimus SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

–

Tiedonantovaatimus SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset

–

Tiedonantovaatimus SBM 3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

4.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

4.1

Olennaisuuden arviointiprosessia koskevien tietojen antaminen

–

Tiedonantovaatimus IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

–

Tiedonantovaatimus IRO-2 – Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset

4.2

Toimintaperiaatteita ja toimia koskeva vähimmäistiedonantovaatimus

–

Vähimmäistiedonantovaatimus – Toimintaperiaatteet MDR-P – Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut toimintaperiaatteet

–

Vähimmäistiedonantovaatimus – Toimet MDR-A – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit

5.

Mittarit ja tavoitteet

–

Vähimmäistiedonantovaatimus – Mittarit MDR-M – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit

–

Vähimmäistiedonantovaatimus – Tavoitteet MDR-T – Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla

Lisäys A:

Soveltamisvaatimukset

1.

Laatimisperusteet

–

Tiedonantovaatimus BP-1 – Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet

2.

Hallinto

–

Tiedonantovaatimus GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

–

Tiedonantovaatimus GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

–

Tiedonantovaatimus GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

–

Tiedonantovaatimus GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

–

Tiedonantovaatimus GOV-5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta

3.

Strategia

–

Tiedonantovaatimus SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

–

Tiedonantovaatimus SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset

–

Tiedonantovaatimus SBM 3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

4.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

–

Tiedonantovaatimus IRO-2 – Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset

–

Vähimmäistiedonantovaatimus – Toimintaperiaatteet MDR-P – Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi käyttöön otetut toimintaperiaatteet

–

Vähimmäistiedonantovaatimus – Toimet MDR-A – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit

5.

Mittarit ja tavoitteet

–

Vähimmäistiedonantovaatimus – Tavoitteet MDR-T – Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla

Lisäys B:

Luettelo EU:n lainsäädännöstä johdetuista monialaisten ja aihekohtaisten standardien tietopisteistä

Lisäys C:

Aihekohtaisiin ESRS-standardeihin sisältyvät tiedonanto-/soveltamisvaatimukset, joita sovelletaan yhdessä ESRS 2:n Yleiset tiedot kanssa

Tavoite

1.

Tässä ESRS-standardissa vahvistetaan tiedonantovaatimukset, joita sovelletaan kaikkiin yrityksiin niiden toimialasta riippumatta (eli ne ovat toimialoista riippumattomia) ja joita sovelletaan kaikkiin kestävyysaiheisiin (eli ne ovat monialaisia). Tämä ESRS-standardi kattaa raportointialat, jotka on määritelty ESRS 1:n Yleiset vaatimukset 1.2 kohdassa Monialaiset standardit ja raportointialat.

2.

Kun yritys valmistelee tämän standardin mukaisesti annettavia tietoja, sen on sovellettava tämän standardin lisäyksessä C Aihekohtaisiin ESRS-standardeihin sisältyvät tiedonanto-/soveltamisvaatimukset, joita sovelletaan yhdessä ESRS 2:n Yleiset tiedot kanssa luetelluissa aihekohtaisissa ESRS-standardeissa asetettuja tiedonantovaatimuksia (mukaan lukien niiden tietopisteet). Yrityksen on sovellettava lisäyksessä C lueteltuja vaatimuksia: a) kaikkien sellaisten aihekohtaisten standardien vaatimusten osalta, jotka liittyvät tiedonantovaatimukseen IRO-1 Kuvaus olennaisten vaikutusten , riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista; ja b) kaikkien muiden lisäyksessä C lueteltujen vaatimusten osalta vain, jos kestävyysaihe on olennainen yrityksen olennaisuuden arvioinnin perusteella (ks. ESRS 1:n 3 luku: Kaksinkertainen olennaisuus kestävyystietojen tiedoksiantamisen perusteena).

1.   Laatimisperusteet

Tiedonantovaatimus BP-1 – Kestävyysselvitysten yleiset laatimisperusteet

3.

Yrityksen on ilmoitettava kestävyysselvityksensä yleiset laatimisperusteet.

4.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys siitä, miten yritys laatii kestävyysselvityksensä, mukaan lukien konsolidoinnin laajuus, arvoketjun alku- ja loppupään tiedot ja tarvittaessa se, onko yritys käyttänyt jotakin seuraavan kohdan d ja e alakohdassa tarkoitetuista vaihtoehdoista tietojen poisjättämiseksi.

5.

Yrityksen on annettava seuraavat tiedot: a) onko kestävyysselvitys laadittu konsernin vai yksittäisen yrityksen tasolla; b) konsernin kestävyysselvitysten osalta: i. vahvistus siitä, että konsolidoinnin laajuus on sama kuin tilinpäätöksissä tai tapauksen mukaan julistus siitä, että raportoivan yrityksen ei edellytetä laativan tilinpäätöstä tai että raportoiva yritys laatii direktiivin 2013/34/EU 48 i artiklan nojalla konsernin kestävyysraportoinnin; ja ii. tapauksen mukaan ilmoitus siitä, mitkä konsernitilinpäätökseen yhdisteltävät tytäryritykset on vapautettu yksittäisestä tai konsernin kestävyysraportoinnista direktiivin 2013/34/EU 19 a artiklan 9 kohdan tai 29 a artiklan 8 kohdan nojalla; c) missä määrin kestävyysselvitys kattaa yrityksen arvoketjun alku- ja loppupään (ks. ESRS 1:n jakso 5.1 Raportoiva yritys ja arvoketju); d) onko yritys käyttänyt mahdollisuutta jättää pois tietoja, jotka liittyvät henkiseen omaisuuteen, taitotietoon tai innovoinnin tuloksiin (ks. ESRS 1 jakso 7.7 Turvallisuusluokitellut ja arkaluonteiset tiedot sekä tiedot teollis- ja tekijänoikeuksista, taitotiedosta tai innovaatiotuloksista); ja e) sellaiseen EU:n jäsenvaltioon sijoittautuneiden yritysten osalta, joka sallii käynnissä olevaa kehitystä tai neuvoteltavana olevia asioita koskevien tietojen jättämisen pois poikkeustapauksissa direktiivin 2013/34/EU 19 a artiklan 3 kohdan ja 29 a artiklan 3 kohdan mukaisesti, onko yritys käyttänyt kyseistä poikkeusta.

Tiedonantovaatimus BP-2 – Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot

6.

Yrityksen on annettavat tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot.

7.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys näiden tiettyjen olosuhteiden vaikutuksesta kestävyysselvityksen laatimiseen.

8.

Yritys voi antaa nämä tiedot yhdessä niiden tietojen kanssa, joihin ne viittaavat.

Aikavälit

9.

Jos yritys on poikennut keskipitkästä tai pitkästä aikavälistä, jotka määritellään ESRS 1:n jaksossa 6.4 Lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin määritelmä raportointia varten, sen on kuvattava: a) yrityksen keskipitkän tai pitkän aikavälin määritelmät; ja b) syyt kyseisten määritelmien soveltamiseen.

Arvoketjun estimointi

10.

Jos mittareihin sisältyy arvoketjun alku- ja/tai loppupään tietoja, jotka on estimoitu käyttäen epäsuoria lähteitä, kuten alakohtaisia keskiarvotietoja tai muita korvaavia indikaattoreita, yrityksen on a) eriteltävä mittarit; b) kuvattava laatimisperusteet; c) kuvattava tuloksen tarkkuustaso; ja d) tarvittaessa kuvattava suunnitellut toimet tarkkuuden parantamiseksi tulevaisuudessa (ks. ESRS 1:n 5 luku Arvoketju).

Estimoinnissa käytetyt lähteet ja tuloksen epävarmuus

11.

ESRS 1:n jakson 7.2 Estimoinnissa käytetyt lähteet ja tuloksen epävarmuus mukaisesti yrityksen on a) yksilöitävä ilmoittamansa määrälliset mittarit ja rahamäärät, joihin liittyy suuri mittausepävarmuus; b) kunkin yksilöidyn määrällisen mittarin ja rahamäärän osalta: i. annettava tiedot mittausepävarmuuden lähteistä (esimerkiksi määrän riippuvuus tulevan tapahtuman tuloksesta, mittaustekniikasta tai yhteisön arvoketjun alku- ja/tai loppupään tietojen saatavuudesta ja laadusta); ja ii. annettava tiedot oletuksista, arvioista ja päätöksistä, jotka yhteisö on tehnyt mittauksissa.

12.

Kun yritys antaa ennakoivia tietoja, se voi ilmoittaa pitävänsä tällaisia tietoja epävarmoina.

Muutokset kestävyystietojen valmistelussa ja esittämisessä

13.

Jos kestävyystietojen laatimisessa ja esittämisessä tapahtuu muutoksia edellisiin raportointikausiin verrattuna (ks. ESRS 1:n jakso 7.4 Muutokset kestävyystietojen valmistelussa ja esittämisessä), yrityksen on a) selitettävä muutokset ja niiden syyt sekä se, miksi vaihdettu mittari tuottaa hyödyllisempää tietoa; b) ilmoitettava tarkistetut vertailuluvut, paitsi jos se ei ole käytännössä mahdollista. Jos vertailutietojen oikaiseminen yhdeltä tai useammalta aiemmalta kaudelta on käytännössä mahdotonta, yrityksen on ilmoitettava tästä; ja c) annettava tiedot edeltävällä kaudella ilmoitetun luvun ja tarkistetun vertailuluvun välisestä erosta.

Raportointi aiemmilla kausilla tehdyistä virheistä

14.

Kun yritys havaitsee aikaisemmilla kausilla tehtyjä olennaisia virheitä (ks. ESRS 1:n jakso 7.5 Raportointi aiemmilla kausilla tehdyistä virheistä), sen on ilmoitettava: a) aiemmalla kaudella tehdyn olennaisen virheen luonne; b) siinä määrin kuin käytännössä mahdollista, korjaukset kestävyysselvitykseen sisältyvän kunkin aiemman kauden osalta; ja c) jos virheen korjaaminen ei ole käytännössä mahdollista, kyseisen tilanteen aiheutumiseen johtaneet olosuhteet.

Muuhun lainsäädäntöön tai yleisesti hyväksyttyihin kestävyysraportointia koskeviin säännöksiin perustuva tietojen antaminen

15.

Jos yritys sisällyttää kestävyysselvitykseensä tietoja, jotka perustuvat muuhun lainsäädäntöön, jossa yritystä edellytetään antamaan kestävyystiedot, tai yleisesti hyväksyttyihin kestävyysraportointistandardeihin ja -kehyksiin (ks. ESRS 1, jakso 8.2 Kestävyysselvityksen sisältö ja rakenne), sen on annettava tästä tieto ESRS-standardeissa edellytettyjen tietojen lisäksi. Jos muita raportointistandardeja tai -kehyksiä sovelletaan osittain, yrityksen on annettava tarkka viittaus kyseisiin sovellettavan standardin tai kehyksen kohtiin.

Tietojen sisällyttäminen viittauksina

16.

Kun yritys sisällyttää tietoja viittauksina (ks. ESRS 1:n jakso 9.1 Tietojen sisällyttäminen viittauksina), sen on annettava tiedoksi luettelo ESRS-standardin tiedonantovaatimuksista tai niistä tiedonantovaatimuksessa vaadituista tietopisteistä, jotka on sisällytetty viittauksina.

Siirtymäsäännösten käyttö ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti

17.

Jos yritys tai konserni, joka ei tilinpäätöspäivänä ylitä 750 työsuhteisen työntekijän keskiarvoa tilikauden aikana, päättää jättää ESRS E4:ssä, ESRS S1:ssä, ESRS S2:ssa, ESRS S3:ssa tai ESRS S4:ssä vaaditut tiedot pois ESRS 1:n lisäyksen C mukaisesti, sen on kuitenkin ilmoitettava, onko ESRS E4:n, ESRS S1:n, ESRS S2:n, ESRS S3:n ja ESRS S4:n kattamat kestävyysaiheet arvioitu olennaisiksi yrityksen olennaisuuden arvioinnin perusteella. Lisäksi jos yksi tai useampi näistä aiheista on arvioitu olennaiseksi, yrityksen on kunkin olennaisen aiheen osalta a) esitettävä luettelo ESRS 1:n lisäyksessä A olevassa AR.16 kohdassa olevista seikoista (esim. aihe, osa-aihe tai osaosa-aihe), jotka on arvioitu olennaisiksi, ja annettava lyhyt kuvaus siitä, miten kyseisiin seikkoihin liittyvät yrityksen vaikutukset otetaan huomioon yrityksen liiketoimintamallissa ja strategiassa. Yritys voi yksilöidä seikat aiheen, osa-aiheen tai osaosa-aiheen tasolla; b) annettava lyhyt kuvaus mahdollisista aikasidonnaisista tavoitteista, jotka liittyvät kyseisiin seikkoihin, edistymisestä näiden tavoitteiden saavuttamisessa ja siitä, perustuvatko sen biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet luotettavaan tieteelliseen näyttöön; c) annettava lyhyt kuvaus toimintaperiaatteistaan kyseisten seikkojen osalta; d) annettava lyhyt kuvaus toimista, joita se on toteuttanut kyseisiin seikkoihin liittyvien tosiasiallisten tai mahdollisten haittavaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi, korjaamiseksi tai poistamiseksi sekä tällaisten toimien tulokset; ja e) annettava tiedot kyseisten seikkojen kannalta merkityksellisistä mittareista.

2.   Hallinto

18.

Tämän luvun tavoitteena on vahvistaa tiedonantovaatimukset, joiden avulla voidaan saada käsitys kestävyysseikkojen seurantaa, hallintaa ja valvontaa varten käyttöön otetuista hallintoprosesseista, valvonnasta ja menettelyistä.

Tiedonantovaatimus GOV-1 – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

19.

Yrityksen on ilmoitettava hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokoonpano, niiden tehtävät ja vastuut sekä niiden käytössä oleva kestävyysseikkoihin liittyvä asiantuntemus ja osaaminen.

20.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys a) hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokoonpanosta ja monimuotoisuudesta; b) hallinto-, johto- ja valvontaelinten tehtävistä ja vastuista olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaprosessin valvonnassa, mukaan lukien johdon rooli näissä prosesseissa; ja c) hallinto-, johto- ja valvontaelinten omasta tai niiden käytössä olevasta kestävyysseikkoihin liittyvästä asiantuntemuksesta ja osaamisesta.

21.

Yrityksen on annettava seuraavat tiedot yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelinten kokoonpanosta ja niiden jäsenten monimuotoisuudesta: a) liikkeenjohtoon osallistuvien ja muiden jäsenten lukumäärä; b) työsuhteisten työntekijöiden ja muiden työntekijöiden edustus; c) yrityksen toimialojen, tuotteiden ja maantieteellisen sijainnin kannalta merkityksellinen kokemus; d) prosenttiosuudet sukupuolen ja muiden yrityksen huomioon ottamien monimuotoisuusnäkökohtien mukaan. Hallituksen sukupuolijakauma (13) lasketaan naispuolisten ja miespuolisten jäsenten keskimääräisenä suhteena; ja e) riippumattomien hallituksen jäsenten (14) prosenttiosuus. Niiden yritysten osalta, joilla on yksiportainen hallintoelin, tämä vastaa toimivaan johtoon kuulumattomien riippumattomien hallituksen jäsenten prosenttiosuutta. Niiden yritysten osalta, joilla on kaksiportainen hallintoelin, se vastaa riippumattomien valvontaelimen jäsenten prosenttiosuutta.

22.

Yrityksen on annettava seuraavat tiedot hallinto-, johto- ja valvontaelinten tehtävistä ja vastuista: a) vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien valvonnasta vastaavien hallinto-, johto- ja valvontaelinten (kuten hallituksen valiokunnan tai vastaavan) tai tällaisen elimen jäsenten nimet; b) miten kunkin elimen tai yksilön vastuu vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista on otettu huomioon yrityksen tehtävänmäärityksessä, hallituksen toimeksiannoissa ja muissa asiaan liittyvissä toimintaperiaatteissa; c) kuvaus johdon roolista vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien seurantaa, hallintaa ja valvontaa varten käytettävissä hallintoprosesseissa, valvonnassa ja menettelyissä, mukaan lukien: i. osoitetaanko kyseinen rooli jollekin tietylle johtotason tehtävälle tai komitealle ja miten kyseistä tehtävää tai komiteaa valvotaan; ii. tiedot raportointisuhteista hallinto-, johto- ja valvontaelimille; iii. käytetäänkö vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaan erityisiä valvontatoimia ja menettelyjä ja jos käytetään, miten ne integroidaan muihin sisäisiin toimintoihin; ja d) miten hallinto-, johto- ja valvontaelimet ja ylin johto valvovat olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvien tavoitteiden asettamista ja miten ne seuraavat edistymistä tavoitteiden saavuttamisessa.

23.

Annettaviin tietoihin on sisällyttävä kuvaus siitä, miten hallinto-, johto- ja valvontaelimet päättävät, onko saatavilla tai kehitetäänkö kestävyysseikkojen valvontaan asianmukaista osaamista ja asiantuntemusta, mukaan lukien seuraavat: a) kestävyyteen liittyvä asiantuntemus, jota elimillä on suoraan tai välillisesti esimerkiksi asiantuntijoiden tai koulutuksen kautta; ja b) miten tämä osaaminen ja asiantuntemus liittyvät yrityksen olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin.

Tiedonantovaatimus GOV-2 – Yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelimille toimitettavat tiedot ja niiden käsittelemät kestävyysseikat

24.

Yrityksen on annettava tiedot siitä, miten hallinto-, johto- ja valvontaelimille tiedotetaan kestävyysseikoista ja miten näitä seikkoja on käsitelty raportointikauden aikana.

25.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys siitä, miten hallinto-, johto- ja valvontaelimille tiedotetaan kestävyysseikoista ja mitä tietoja ja seikkoja ne käsittelivät raportointikaudella. Tämän avulla saadaan käsitys myös siitä, ovatko näiden elinten jäsenet saaneet riittävästi tietoa ja pystyivätkö he hoitamaan tehtävänsä.

26.

Yrityksen on annettava seuraavat tiedot: a) tieto siitä, kenen toimesta ja kuinka usein hallinto-, johto- ja valvontaelimet, mukaan lukien niiden asiaankuuluvat komiteat, saavat tietoa olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista (ks. tämän standardin Tiedonantovaatimus IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista), due diligence -prosessin täytäntöönpanosta sekä niiden käsittelemiseen tarkoitettujen toimintaperiaatteiden, toimien, mittareiden ja tavoitteiden tuloksista ja tehokkuudesta; b) miten hallinto-, johto- ja valvontaelimet ottavat huomioon vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet valvoessaan yrityksen strategiaa, sen suuria liiketoimia koskevia päätöksiä ja sen riskinhallintaprosessia, mukaan lukien se, ovatko ne ottaneet huomioon kyseisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvät kompromissit; ja c) luettelo olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, joita hallinto-, johto- ja valvontaelimet tai niiden asiaankuuluvat komiteat ovat käsitelleet raportointikauden aikana.

Tiedonantovaatimus GOV-3 – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

27.

Yrityksen on annettava tiedot kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttämisestä kannustinjärjestelmiin.

28.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys siitä, tarjotaanko kestävyysseikkoihin liittyvien hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenille kannustinjärjestelmiä.

29.

Yrityksen on annettava seuraavat tiedot yrityksen hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenille tarkoitetuista kestävyysseikkoihin liittyvistä kannustin- ja palkitsemisjärjestelmistä, jos sellaisia on: a) kuvaus kannustinjärjestelmien keskeisistä ominaisuuksista; b) arvioidaanko suorituskykyä suhteessa tiettyihin kestävyyteen liittyviin tavoitteisiin ja/tai vaikutuksiin, ja jos arvioidaan, mihin niistä; c) pidetäänkö kestävyyteen liittyviä suorituskyvyn mittareita suorituskyvyn vertailuarvoina ja millä tavoin vai sisältyvätkö ne palkitsemisjärjestelmiin; d) kestävyyteen liittyvistä tavoitteista ja/tai vaikutuksista riippuva muuttuvan palkkion osuus; ja e) hierarkiataso, jolla yrityksen kannustinjärjestelmien ehdot hyväksytään ja saatetaan ajan tasalle.

Tiedonantovaatimus GOV-4 – Selvitys kestävyyttä koskevasta due diligence -prosessista

30.

Yrityksen on annettava katsaus kestävyysselvityksessään annetuista due diligence -prosessia koskevista tiedoista.

31.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys yrityksen kestävyysseikkoja koskevasta due diligence -prosessista.

32.

ESRS 1:n 4 luvussa Due diligence tarkoitetut due diligence -prosessin keskeiset näkökohdat ja vaiheet liittyvät useisiin ESRS-standardien monialaisiin ja aihekohtaisiin tiedonantovaatimuksiin. Yrityksen on esitettävä kartoitus, jossa selitetään, miten ja missä sen kestävyysselvityksessä otetaan huomioon sen soveltamat due diligence -prosessin keskeiset näkökohdat ja vaiheet, jotta voidaan kuvata yrityksen tosiasialliset due diligence -käytännöt (15).

33.

Tässä tiedonantovaatimuksessa ei määrätä erityisiä toimintatapoja koskevia vaatimuksia due diligence -toimien osalta, eikä sillä laajenneta tai muuteta hallinto-, johto- ja valvontaelinten roolia sellaisena kuin se on annettu muussa lainsäädännössä.

Tiedonantovaatimus GOV–5 – Riskienhallinta ja sisäinen valvonta kestävyysraportoinnin osalta

34.

Yrityksen on annettava tiedot riskienhallintajärjestelmänsä ja sisäisen valvontajärjestelmänsä pääpiirteistä kestävyysraportointiprosessin osalta.

35.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys yrityksen kestävyysraportointiin liittyvistä riskienhallinta- ja sisäisen valvonnan prosesseista.

36.

Yrityksen on annettava seuraavat tiedot: a) kestävyysraportointiin liittyvien riskienhallinta- ja sisäisen valvonnan prosessien ja järjestelmien soveltamisala, keskeiset ominaisuudet ja osatekijät; b) käytössä oleva riskinarviointimalli, mukaan lukien riskien priorisointimenetelmä; c) tärkeimmät tunnistetut riskit ja strategiat niiden lieventämiseksi, mukaan lukien niihin liittyvät valvontatoimet; d) kuvaus siitä, miten yritys sisällyttää riskinarviointinsa ja sisäisen valvontansa havainnot kestävyysraportointiprosessin osalta asiaankuuluviin sisäisiin toimintoihin ja prosesseihin; ja e) kuvaus d alakohdassa tarkoitettujen havaintojen säännöllisestä raportoinnista hallinto-, johto- ja valvontaelimille.

3.   Strategia

37.

Tässä luvussa asetetaan tiedonantovaatimukset, joiden avulla saadaan käsitys a) yrityksen strategian osatekijöistä, jotka liittyvät tai vaikuttavat kestävyysseikkoihin, yrityksen liiketoimintamalliin ja arvoketjuun; b) siitä, miten yrityksen sidosryhmien edut ja näkemykset otetaan huomioon yrityksen strategiassa ja liiketoimintamallissa; ja c) yrityksen olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista tekemän arvioinnin tuloksista, mukaan lukien siitä, miten ne otetaan huomioon yrityksen strategiassa ja liiketoimintamallissa.

Tiedonantovaatimus SBM-1 – Strategia, liiketoimintamalli ja arvoketju

38.

Yrityksen on annettava tiedot strategiansa osatekijöistä, jotka liittyvät tai vaikuttavat kestävyysseikkoihin, yrityksen liiketoimintamalliin ja arvoketjuun.

39.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on kuvata yrityksen yleisen strategian keskeiset osatekijät, jotka liittyvät tai vaikuttavat kestävyysseikkoihin, sekä yrityksen liiketoimintamallin ja arvoketjun keskeiset osatekijät, jotta saadaan käsitys yrityksen altistumisesta vaikutuksille, riskeille ja mahdollisuuksille sekä siitä, mistä nämä ovat peräisin.

40.

Yrityksen on annettava seuraavat tiedot yleisen strategiansa keskeisistä osatekijöistä, jotka liittyvät tai vaikuttavat kestävyysseikkoihin: a) kuvaus seuraavista: i. merkittävät tuote- ja/tai palveluryhmät, mukaan lukien raportointikaudella tapahtuneet muutokset (uudet/poistetut tuotteet ja/tai palvelut); ii. merkittävät markkinat ja/tai asiakasryhmät, mukaan lukien raportointikaudella tapahtuneet muutokset (uudet/poistetut markkinat ja/tai asiakasryhmät); iii. työsuhteisten työntekijöiden määrä maantieteellisten alueiden mukaan; ja iv. tarvittaessa, ja jos se on olennaista, tietyillä markkinoilla kielletyt materiaalit, tuotteet ja palvelut; b) sen tilinpäätökseen sisältyvien kokonaistulojen jakautuminen merkittävien ESRS-alojen mukaan. Kun yritys käyttää tilinpäätöksessään segmenttiraportointia IFRS 8:n Toimintasegmentit mukaisesti, nämä tiedot alan tuloista on mahdollisuuksien mukaan täsmäytettävä IFRS 8:n mukaisten tietojen kanssa; c) luettelo muista kuin 40 kohdan b alakohdassa mainituista merkittävistä ESRS-aloista, kuten konsernin sisäisiä tuloja tuottavista toimista, joissa yritys kehittää merkittävää toimintaa tai joissa sillä on tai voi olla yhteys olennaisiin vaikutuksiin. Nämä muut ESRS-alat on yksilöitävä yhdenmukaisesti sen kanssa, miten yritys on ottanut ne huomioon olennaisuuden arvioinnissaan, ja sen kanssa, miten se ilmoittaa olennaisia toimialakohtaisia tietoja; d) tarvittaessa ilmoitus siitä, että yritys toimii jollakin seuraavista aloista sekä niihin liittyvät tulot: i. fossiiliset polttoaineet (16) (hiili, öljy ja kaasu) (eli se saa tuloja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2018/1999 (17) 2 artiklan 62 alakohdassa määriteltyjen fossiilisten polttoaineiden etsinnästä, louhinnasta, tuotannosta, käsittelystä, varastoinnista, jalostuksesta tai jakelusta, myös siirrosta, varastoinnista ja kaupasta), mukaan lukien hiilestä, öljystä ja kaasusta saatavien tulojen erittely sekä fossiiliseen kaasuun liittyvistä luokitusjärjestelmän mukaisista taloudellisista toiminnoista saatavat tulot, kuten komission delegoidun asetuksen 2021/2178 (18) 8 artiklan 7 kohdan a alakohdassa edellytetään; ii. kemikaalien tuotanto (19), eli sen toiminta lukeutuu asetuksen (EY) N:o 1893/2006 liitteessä I tarkoitettuun kaksinumerotasoon 20.2; iii. kiistanalaiset aseet (20) (jalkaväkimiinat, tytärammukset, kemialliset aseet ja biologiset aseet); ja/tai iv. tupakan viljely ja tuotanto (21); e) sen merkittäviä tuote- ja palveluryhmiä, asiakasluokkia, maantieteellisiä alueita ja suhteita sidosryhmiin koskevat kestävyyteen liittyvät tavoitteet; f) arvio sen nykyisistä merkittävistä tuotteista ja/tai palveluista sekä merkittävistä markkinoista ja asiakasryhmistä suhteessa sen kestävyyteen liittyviin tavoitteisiin; ja g) yrityksen strategian osat, jotka liittyvät tai vaikuttavat kestävyysseikkoihin, mukaan lukien tärkeimmät edessä olevat haasteet, kriittiset käyttöön otettavat ratkaisut tai toteutettavat hankkeet, jos niillä on merkitystä kestävyysraportoinnin kannalta.

41.

Jos yritys on sijoittautunut EU:n jäsenvaltioon, joka sallii vapautuksen direktiivin 2013/34/EU (22) 18 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tietojen esittämisestä, ja jos yritys on käyttänyt kyseistä vapautusta, se voi jättää huomiotta 40 kohdan b alakohdassa edellytetyn tulojen erittelyn merkittävien ESRS-alojen mukaan. Tässä tapauksessa yrityksen on kuitenkin annettava luettelo ESRS-aloista, jotka ovat yrityksen kannalta merkittäviä.

42.

Yrityksen on annettava kuvaus liiketoimintamallistaan ja arvoketjustaan, mukaan lukien a) sen tuotantopanokset ja niiden keräämiseen, kehittämiseen ja turvaamiseen liittyvät toimintatavat; b) sen tuotokset ja tulokset asiakkaille, sijoittajille ja muille sidosryhmille koituvien nykyisten ja odotettujen hyötyjen muodossa; ja c) yrityksen arvoketjun alku- ja loppupään pääpiirteet ja yrityksen asema sen arvoketjussa, mukaan lukien kuvaus tärkeimmistä liike-elämän toimijoista (kuten keskeisistä toimittajista, asiakkaista, jakelukanavista ja loppukäyttäjistä) ja niiden suhde yritykseen. Jos yrityksellä on useita arvoketjuja, annettavien tietojen on katettava keskeiset arvoketjut.

Tiedonantovaatimus SBM-2 – Sidosryhmien edut ja näkemykset

43.

Yrityksen on annettava tiedot siitä, miten sen sidosryhmien edut ja näkemykset otetaan huomioon yrityksen strategiassa ja liiketoimintamallissa.

44.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys siitä, miten sidosryhmien edut ja näkemykset vaikuttavat yrityksen strategiaan ja liiketoimintamalliin.

45.

Yrityksen on esitettävä tiivistetty kuvaus seuraavista: a) sidosryhmävuorovaikutus, mukaan lukien i. yrityksen keskeiset sidosryhmät; ii. käydäänkö vuorovaikutusta sidosryhmien kanssa ja jos käydään, minkä sidosryhmien kanssa; iii. miten se on järjestetty; iv. sen tarkoitus; ja v. miten yritys ottaa sen tulokset huomioon; b) yrityksen käsitys yrityksen strategiaan ja liiketoimintamalliin liittyvistä keskeisten sidosryhmien eduista ja näkemyksistä, siltä osin kuin ne on analysoitu yrityksen due diligence -prosessin ja/tai olennaisuuden arviointiprosessin aikana (ks. tämän standardin tiedonantovaatimus IRO-1); c) tapauksen mukaan muutokset sen strategiaan ja/tai liiketoimintamalliin, mukaan lukien: i. miten yritys on muuttanut tai ennakoi muuttavansa strategiaansa ja/tai liiketoimintamalliaan ottaakseen huomioon sidosryhmiensä edut ja näkemykset; ii. mahdolliset suunnitellut jatkotoimet ja niiden toteutuksen aikataulu; ja iii. muuttavatko nämä toimet todennäköisesti suhteita sidosryhmiin ja niiden näkemyksiä; ja d) tiedotetaanko hallinto-, johto- ja valvontaelimille vaikutusten kohteena olevien sidosryhmien näkemyksistä ja eduista yrityksen kestävyyteen liittyvien vaikutusten osalta ja miten.

Tiedonantovaatimus SBM-3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

46.

Yrityksen on annettava tiedot olennaisista vaikutuksistaan, riskeistään ja mahdollisuuksistaan sekä siitä, miten ne ovat vuorovaikutuksessa sen strategian ja liiketoimintamallin kanssa.

47.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys yrityksen olennaisuuden arvioinnin tuloksena saaduista olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista sekä siitä, miten ne aiheutuvat yrityksen strategiasta ja liiketoimintamallista, myös sen resurssien kohdentamisesta, ja miten ne johtavat näiden mukauttamiseen. Tiedot, jotka on annettava yrityksen olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnasta, esitetään aihekohtaisissa ESRS-standardeissa ja alakohtaisissa standardeissa, joita on sovellettava yhdessä tässä standardissa vahvistettujen toimintaperiaatteita, toimia ja tavoitteita koskevien vähimmäistiedonantovaatimusten kanssa.

48.

Yrityksen on annettava seuraavat tiedot: a) lyhyt kuvaus sen olennaisuuden arvioinnin tuloksena saaduista olennaisista vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista (ks. tämän standardin tiedonantovaatimus IRO-1), mukaan lukien kuvaus siitä, mihin sen liiketoimintamallissa, sen omassa toiminnassa ja sen arvoketjun alku- ja loppupäässä nämä olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet keskittyvät; b) sen olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien nykyiset ja ennakoidut vaikutukset sen liiketoimintamalliin, arvoketjuun, strategiaan ja päätöksentekoon sekä se, miten se on reagoinut tai aikoo reagoida näihin vaikutuksiin, mukaan lukien mahdolliset muutokset, joita se on tehnyt tai aikoo tehdä strategiaansa tai liiketoimintamalliinsa osana toimia, joilla se käsittelee tiettyjä olennaisia vaikutuksia tai riskejä tai pyrkii hyödyntämään tiettyjä olennaisia mahdollisuuksia; c) yrityksen olennaisten vaikutusten osalta: i. miten yrityksen olennaiset kielteiset ja myönteiset vaikutukset vaikuttavat (tai mahdollisten vaikutusten tapauksessa todennäköisesti vaikuttavat) ihmisiin tai ympäristöön; ii. ovatko vaikutukset peräisin yrityksen strategiasta ja liiketoimintamallista tai liittyvätkö vaikutukset niihin ja jos liittyvät, miten; iii. vaikutusten kohtuudella odotettavissa oleva aikahorisontti; ja iv. se, onko yritys osallisena olennaisissa vaikutuksissa toimintansa kautta vai liikesuhteidensa vuoksi, ja kuvaus kyseisen toiminnan tai kyseisten liikesuhteiden luonteesta; d) yrityksen olennaisten riskien ja mahdollisuuksien raportointikauden taloudelliset vaikutukset sen taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen ja kassavirtoihin sekä olennaiset riskit ja mahdollisuudet, joihin liittyy merkittävä riski siitä, että asiaan liittyvissä tilinpäätöksissä ilmoitettuihin omaisuuserien ja velkojen kirjanpitoarvoihin tehdään seuraavan tilikauden aikana olennainen oikaisu; e) yrityksen olennaisten riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset sen taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen ja kassavirtoihin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, mukaan lukien kyseisten vaikutusten kohtuudella odotettavissa olevat aikahorisontit. Tähän on sisällyttävä tiedot siitä, miten yritys odottaa taloudellisen asemansa, taloudellisen tuloksensa ja kassavirtojensa muuttuvan lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, kun otetaan huomioon sen riskien ja mahdollisuuksien hallintastrategia, ja ottaen huomioon seuraavat: i. sen sijoitus- ja luovutussuunnitelmat (esimerkiksi investoinnit, suuret hankinnat ja luovutukset, yhteisyritykset, liiketoiminnan muutos, innovointi, uudet liiketoiminta-alueet ja omaisuuserien käytöstä poistamiset), mukaan lukien suunnitelmat, joihin yritys ei ole sopimusperusteisesti sitoutunut; ja ii. sen suunnittelemat rahoituslähteet strategian täytäntöönpanoa varten; f) tiedot yrityksen strategian ja liiketoimintamallin resilienssistä siltä osin kuin on kyse sen kyvystä käsitellä yrityksen olennaisia vaikutuksia ja riskejä ja hyödyntää olennaisia mahdollisuuksia. Yrityksen on annettava tiedot resilienssiä koskevasta laadullisesta ja tarvittaessa määrällisestä analyysistä, mukaan lukien siitä, miten analyysi tehtiin ja mitä ESRS 1:ssä määritettyjä aikahorisontteja sovellettiin (ks. ESRS 1:n 6 luku Aikahorisontit). Kun yritys antaa määrällisiä tietoja, se voi ilmoittaa yksittäiset määrät tai vaihteluvälit; g) olennaisissa vaikutuksissa, riskeissä ja mahdollisuuksissa tapahtuneet muutokset edelliseen raportointikauteen verrattuna; ja h) erittely niistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka kuuluvat ESRS-tiedonantovaatimusten piiriin, ja niistä vaikutuksista, riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka yritys kattaa käyttämällä muita yhteisökohtaisia tiedonantovaatimuksia.

49.

Yritys voi antaa 46 kohdassa vaaditut kuvailevat tiedot vastaavien aihekohtaisten ESRS-standardien tietojen yhteydessä. Tässä tapauksessa sen on yhä esitettävä ESRS 2:n tämän luvun mukaisesti annettavien tietojen ohella selvitys olennaisista vaikutuksistaan, riskeistään ja mahdollisuuksistaan.

4.   Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

4.1    Olennaisuuden arviointiprosessista annettavat tiedot

50.

Tässä luvussa asetetaan tiedonantovaatimukset, joiden avulla saadaan käsitys a) olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisprosessista; ja b) tiedoista, jotka yritys on sisällyttänyt kestävyysselvitykseensä olennaisuuden arvioinnin tuloksena.

Tiedonantovaatimus IRO-1 – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

51.

Yrityksen on annettava tiedot prosessista, jota se käyttää vaikutustensa, riskiensä ja mahdollisuuksiensa tunnistamiseen ja sen arvioimiseen, mitkä niistä ovat olennaisia.

52.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys prosessista, jonka avulla yritys tunnistaa vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet ja arvioi niiden olennaisuutta. Tätä käytetään perustana yrityksen kestävyysselvityksessä esitettävien tietojen määrittämiselle (ks. ESRS 1:n 3 luku ja siihen liittyvät soveltamisvaatimukset, joissa vahvistetaan kaksinkertaisen olennaisuuden periaatteen pohjalta tehtävää olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessia koskevat vaatimukset ja periaatteet).

53.

Yrityksen on annettava seuraavat tiedot: a) kuvaus kuvatussa prosessissa käytetyistä menetelmistä ja oletuksista; b) yleiskatsaus prosessista, jolla tunnistetaan, arvioidaan, priorisoidaan ja seurataan yrityksen mahdollisia ja todellisia vaikutuksia ihmisiin ja ympäristöön yrityksen due diligence -prosessin pohjalta, mukaan lukien selvitys siitä kattaako prosessi seuraavat seikat ja jos kattaa, niin miten: i. keskittyminen tiettyihin toimiin, liikesuhteisiin, maantieteellisiin alueisiin tai muihin tekijöihin, jotka lisäävät haittavaikutusten riskiä; ii. sellaisten vaikutusten huomioon ottaminen, joihin yritys osallistuu oman toimintansa tai liikesuhteidensa kautta; iii. asianomaisten sidosryhmien kuuleminen sen ymmärtämiseksi, miten vaikutukset kohdistuvat niihin, sekä ulkopuolisten asiantuntijoiden kuuleminen; iv. kielteisten vaikutusten asettaminen tärkeysjärjestykseen niiden suhteellisen vakavuuden ja todennäköisyyden perusteella (ks. ESRS 1:n 3.4 kohta Vaikutuksen olennaisuus) ja tapauksen mukaan myönteisten vaikutusten asettaminen tärkeysjärjestykseen niiden suhteellisen laajuuden ja todennäköisyyden perusteella, ja sen määrittäminen, mitkä kestävyysseikat ovat olennaisia raportoinnin kannalta, mukaan lukien laadulliset tai määrälliset kynnysarvot ja muut ESRS 1:n 3.4 kohdassa Vaikutuksen olennaisuus määrätyt kriteerit; c) yleiskatsaus prosessista, jolla tunnistetaan, arvioidaan, priorisoidaan ja seurataan riskejä ja mahdollisuuksia, joilla on tai voi olla taloudellisia vaikutuksia. Annettaviin tietoihin on sisällyttävä i. miten yritys on ottanut huomioon vaikutustensa ja riippuvuuksiensa yhteydet riskeihin ja mahdollisuuksiin, joita näistä vaikutuksista ja riippuvuuksista voi aiheutua; ii. miten yritys arvioi tunnistettujen riskien ja mahdollisuuksien todennäköisyyttä, laajuutta ja luonnetta (kuten ESRS 1:n 3.3 kohdan Taloudellinen olennaisuus mukaiset laadulliset tai määrälliset kynnysarvot ja muut kriteerit) iii. miten yritys priorisoi kestävyyteen liittyvät riskit suhteessa muuntyyppisiin riskeihin, mukaan lukien riskinarviointivälineiden käyttö; d) kuvaus päätöksentekoprosessista ja siihen liittyvistä sisäisen valvonnan menettelyistä; e) missä määrin ja miten vaikutusten ja riskien tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessi sisällytetään yrityksen yleiseen riskinhallintaprosessiin ja miten sitä käytetään yrityksen yleisen riskiprofiilin ja riskinhallintaprosessien arviointiin; f) missä määrin ja miten mahdollisuuksien tunnistamis-, arviointi- ja hallintaprosessi sisällytetään yrityksen yleiseen johtamisprosessiin; g) sen käyttämät syöttöparametrit (esimerkiksi tietolähteet, katettujen toimien laajuus ja oletuksissa käytetty yksityiskohtaisuus); ja h) onko prosessi muuttunut ja miten se on muuttunut edelliseen raportointikauteen verrattuna, jos prosessia muutettiin viimeisen kerran, ja tulevat olennaisuuden arvioinnin tarkistuspäivät.

Tiedonantovaatimus IRO-2 – Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset

54.

Yrityksen on raportoitava tiedonantovaatimuksista, joita se on noudattanut kestävyysselvityksissään.

55.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys yrityksen kestävyysselvitykseen sisältyvistä tiedonantovaatimuksista sekä aiheista, jotka on olennaisuuden arvioinnin perusteella jätetty pois epäolennaisina.

56.

Yrityksen on annettava luettelo tiedonantovaatimuksista, joita se on noudattanut laatiessaan kestävyysselvitystä olennaisuuden arvioinnin perusteella (ks. ESRS 1, luku 3), mukaan lukien kestävyysselvityksen sivunumerot ja/tai kohdat, joissa kukin asiaan liittyvä tieto sijaitsee. Tämä voidaan esittää sisältöindeksinä. Yrityksen on myös laadittava kaikista tämän standardin lisäyksessä B luetelluista muuhun EU:n lainsäädäntöön perustuvista tietopisteistä taulukko, josta käy ilmi, mistä kestävyysselvityksen kohdasta ne löytyvät. Yrityksen on sisällytettävä taulukkoon myös ne tietopisteet, jotka se on arvioinut epäolennaisiksi, ja merkittävä niiden kohdalle taulukkoon ”epäolennainen” standardin ESRS 1 35 kohdan mukaisesti.

57.

Jos yritys katsoo, ettei ilmastonmuutos ole olennainen, ja jättää näin ollen huomiotta kaikki tiedonantovaatimukset standardissa ESRS E1 Ilmastonmuutos, sen on annettava yksityiskohtainen selvitys päätelmistä, joita se on tehnyt ilmastonmuutosta koskevassa olennaisuuden arvioinnissaan (ks. ESRS 2 IRO-2 Yrityksen kestävyysselvityksissä huomioon otetut ESRS-standardien tiedonantovaatimukset), mukaan lukien ennakoiva analyysi tekijöistä, joiden perusteella yritys voisi tulevaisuudessa katsoa, että ilmastonmuutos on olennainen.

58.

Jos yritys katsoo, että jokin muu aihe kuin ilmastonmuutos ei ole olennainen, ja jättää näin ollen huomiotta kaikki kyseiseen aiheeseen liittyvän ESRS-standardin tiedonantovaatimukset, se voi antaa lyhyen selvityksen kyseistä aihetta koskevan olennaisuuden arviointinsa päätelmistä.

59.

Yrityksen on annettava selvitys siitä, miten se on määritellyt olennaiset tiedot, jotka sen on annettava olennaisiksi arvioimiensa vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien osalta, mukaan lukien kynnysarvojen käyttö ja/tai se, miten se on pannut täytäntöön perusteet, jotka on esitetty standardin ESRS 1 3.2 jaksossa Olennaisuusseikat ja tietojen olennaisuus.

4.2    Toimintaperiaatteita ja toimia koskevat vähimmäistiedonantovaatimukset

60.

Tässä jaksossa esitetään vähimmäistiedonantovaatimukset, kun yritys antaa tietoja toimintaperiaatteistaan ja toimistaan, joiden tarkoituksena on ehkäistä, lieventää ja korjata tosiasiallisia ja mahdollisia olennaisia vaikutuksia, puuttua olennaisiin riskeihin ja/tai hyödyntää olennaisia mahdollisuuksia (kokonaisuutena ”olennaisten kestävyysseikkojen hallitseminen”). Niitä on sovellettava yhdessä asiaankuuluvassa aihe- ja alakohtaisessa ESRS-standardissa esitettyjen tiedonanto- ja soveltamisvaatimusten kanssa. Niitä on sovellettava myös silloin, kun yritys antaa yhteisökohtaisia tietoja.

61.

Tiedot on annettava asiaa koskevassa ESRS-standardissa edellytettyjen tietojen yhteydessä. Jos tietyllä toimintaperiaatteella tai samoilla toimilla puututaan useisiin toisiinsa liittyviin kestävyysseikkoihin, yritys voi antaa vaaditut tiedot yhden aihekohtaisen ESRS-standardin mukaisessa selvityksessään ja viitata niihin muiden aihekohtaisten ESRS-standardien mukaisissa selvityksissään.

62.

Jos yritys ei voi antaa tietyssä ESRS-standardissa vaadittuja tietoja toimintaperiaatteista ja toimista, koska se ei ole ottanut käyttöön kyseiseen kestävyysseikkaan liittyviä toimintaperiaatteita ja/tai toimia, sen on ilmoitettava tästä ja perusteltava, miksi toimintaperiaatteita ja/tai toimia ei ole otettu käyttöön. Yritys voi ilmoittaa määräajan, johon mennessä se aikoo ottaa ne käyttöön.

Vähimmäistiedonantovaatimus – Toimintaperiaatteet MD-P – Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi vahvistetut toimintaperiaatteet

63.

Yrityksen on noudatettava tässä säännöksessä määriteltyjä vähimmäistiedonantovaatimuksia, kun se antaa tietoja toimintaperiaatteista, jotka se on ottanut käyttöön kunkin olennaiseksi määritellyn kestävyysseikan osalta.

64.

Tämän vähimmäistiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys toimintaperiaatteista, jotka yrityksellä on käytössä, jotta se voi ehkäistä, lieventää ja korjata tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia, puuttua riskeihin ja hyödyntää mahdollisuuksia.

65.

Yrityksen on annettava tiedot toimintaperiaatteista, jotka on otettu käyttöön olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi. Annettaviin tietoihin on sisällettävä seuraavat tiedot: a) kuvaus toimintaperiaatteen keskeisestä sisällöstä, mukaan lukien sen yleiset tavoitteet, mihin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin tai mahdollisuuksiin se liittyy, sekä seurantaprosessi; b) kuvaus toimintaperiaatteen soveltamisalasta, eli mitkä toiminnot, arvoketjun alku- ja/tai loppupään vaiheet, maantieteelliset alueet ja tarvittaessa vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät se kattaa, tai mitkä näistä eivät kuulu sen soveltamisalaan; c) yrityksen organisaation ylin taso, joka on vastuussa toimintaperiaatteen toteuttamisesta; d) tarvittaessa viittaus kolmansien osapuolen standardeihin tai aloitteisiin, joita yritys sitoutuu noudattamaan toimintaperiaatteen toteuttamisen yhteydessä; e) tarvittaessa kuvaus siitä, miten keskeisten sidosryhmien edut on otettu huomioon toimintaperiaatetta laadittaessa; ja f) tarvittaessa tieto siitä, asettaako yritys toimintaperiaatteen niiden sidosryhmien saataville, joihin mahdollisesti kohdistuu vaikutuksia tai joiden on autettava sen toteuttamisessa, ja miten.

Vähimmäistiedonantovaatimus – Toimet MDR-A – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit

66.

Yrityksen on noudatettava tämän säännöksen tiedonantovaatimuksia, kun se kuvailee toimia, joiden avulla se hallitsee kutakin olennaista kestävyysseikkaa, mukaan lukien toimintasuunnitelmat ja kohdennetut ja/tai suunnitellut resurssit.

67.

Tämän vähimmäistiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys keskeisistä toimista, joita yritys on toteuttanut ja/tai suunnittelee toteuttavansa ehkäistäkseen, lieventääkseen ja korjatakseen tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia, hallitakseen riskejä ja mahdollisuuksia sekä tapauksen mukaan saavuttaakseen kyseisiin toimiin liittyvien toimintaperiaatteiden päämääriä ja tavoitteita.

68.

Jos tietyn toimintaperiaatteen toteuttaminen edellyttää toimia tai kattavaa toimintasuunnitelmaa sen tavoitteiden saavuttamiseksi, tai jos toimia toteutetaan ilman erityistä toimintaperiaatetta, yrityksen on annettava seuraavat tiedot: a) luettelo raportointivuonna toteutetuista ja tulevaisuudessa suunnitelluista keskeisistä toimista, niiden odotetuista tuloksista ja tarvittaessa siitä, miten niiden toteuttaminen edistää toimintaperiaatteiden päämäärien ja tavoitteiden saavuttamista; b) keskeisten toimien soveltamisala (eli mitkä toiminnot, arvoketjun alku- ja/tai loppupään vaiheet, maantieteelliset alueet ja tarvittaessa vaikutusten kohteena olevat sidosryhmät se kattaa); c) aikahorisontit, joiden kuluessa yritys aikoo toteuttaa kunkin keskeisen toimen; d) tarvittaessa keskeiset toimet (ja niiden tulokset), joilla on tarjottu yksin tai yhteistyössä tai tuettu korjaavia toimenpiteitä niille, joille tosiasialliset olennaiset vaikutukset ovat aiheuttaneet vahinkoa; e) tarvittaessa määrälliset ja laadulliset tiedot aiemmilla kausilla ilmoitettujen toimien tai toimintasuunnitelmien edistymisestä.

69.

Jos toimintasuunnitelman toteutus edellyttää merkittäviä toimintamenoja (OpEx) ja/tai pääomamenoja (CapEx), yrityksen on a) kuvattava toimintasuunnitelmaan kohdennettujen nykyisten ja tulevien taloudellisten ja muiden resurssien tyyppi, mukaan lukien tarvittaessa kestävien rahoitusvälineiden, kuten vihreiden joukkovelkakirjalainojen, sosiaalivaikutteisten joukkovelkakirjalainojen ja vihreiden lainojen, asiaankuuluvat ehdot, ympäristöön liittyvät tai sosiaaliset tavoitteet sekä se, riippuuko mahdollisuus toteuttaa toimet tai toimintasuunnitelma tietyistä ennakkoehdoista, kuten rahoitustuen myöntämisestä tai julkisen politiikan ja markkinoiden kehityksestä; b) ilmoitettava nykyisten taloudellisten resurssien määrä ja selitettävä, miten ne liittyvät merkittävimpiin tilinpäätöksissä esitettyihin määriin; ja c) ilmoitettava tulevien taloudellisten resurssien määrä.

5.   Mittarit ja tavoitteet

70.

Tässä luvussa esitetään vähimmäistiedonantovaatimukset, jotka on otettava huomioon, kun yritys antaa tietoja kuhunkin olennaiseen kestävyysseikkaan liittyvistä mittareistaan ja tavoitteistaan. Niitä on sovellettava yhdessä asiaankuuluvassa aihekohtaisessa ESRS-standardissa esitettyjen tiedonanto- ja soveltamisvaatimusten kanssa. Niitä on sovellettava myös silloin, kun yritys antaa yhteisökohtaisia tietoja.

71.

Tiedot on annettava asiaankuuluvassa aihekohtaisessa ESRS-standardissa edellytettyjen tietojen yhteydessä.

72.

Jos yritys ei voi antaa tietyssä aihekohtaisessa ESRS-standardissa vaadittuja tietoja tavoitteista, koska se ei ole asettanut kyseiseen kestävyysseikkaan liittyviä tavoitteita, sen on ilmoitettava tästä ja perusteltava, miksi tavoitteita ei ole asetettu. Yritys voi ilmoittaa määräajan, johon mennessä se aikoo asettaa tavoitteet.

Vähimmäistiedonantovaatimus – Mittarit MDR-M – Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät mittarit

73.

Yrityksen on noudatettava tämän säännöksen tiedonantovaatimuksia, kun se antaa tietoja mittareista, jotka se on ottanut käyttöön kunkin olennaisen kestävyysseikan osalta.

74.

Tämän vähimmäistiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys mittareista, joita yritys käyttää seuratessaan olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseen liittyvien toimiensa vaikuttavuutta.

75.

Yrityksen on ilmoitettava kaikki mittarit, joita se käyttää arvioidessaan toimintansa tuloksia ja vaikuttavuutta suhteessa johonkin olennaiseen vaikutukseen, riskiin tai mahdollisuuteen.

76.

Mittareista on ilmoitettava sekä ESRS-standardeissa määritellyt mittarit että yhteisökohtaisesti määritellyt mittarit riippumatta siitä, ovatko ne peräisin muista lähteistä vai yrityksen itsensä kehittämiä.

77.

Kunkin mittarin osalta yrityksen on a) ilmoitettava menetelmät ja merkittävät taustaoletukset, joihin mittari perustuu, mukaan lukien käytettyjen menetelmien rajoitukset; b) ilmoitettava, onko jokin muu ulkopuolinen elin kuin varmennuspalvelujen tarjoaja validoinut mittarin mittauksen, ja jos on, mikä elin; c) nimettävä ja määriteltävä mittari käyttäen tarkoituksenmukaisia, selkeitä ja täsmällisiä nimityksiä ja kuvauksia; d) käytettävä tilinpäätöksissä käyttämäänsä esittämisvaluuttaa silloin kun mittayksiköksi ilmoitetaan valuutta.

Vähimmäistiedonantovaatimus – Tavoitteet MDR-T – Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla

78.

Yrityksen on noudatettava tämän säännöksen tiedonantovaatimuksia, kun se antaa tietoja tavoitteista, joita se on asettanut kunkin olennaisen kestävyysseikan osalta.

79.

Tämän vähimmäistiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa kunkin olennaisen kestävyysseikan osalta käsitys seuraavista: a) seuraako yritys olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi toteuttamiensa toimien vaikuttavuutta ja miten, mukaan lukien sen tähän käyttämät mittarit; b) mitattavissa olevat aikasidonnaiset ja tulossuuntautuneet tavoitteet, jotka yritys on asettanut saavuttaakseen toimintaperiaatteen päämäärät, eli millaisia tuloksia ihmisten, ympäristön tai yrityksen kannalta odotetaan liittyen olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin; c) yleinen edistyminen asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa ajan mittaan; d) jos yritys ei ole asettanut mitattavissa olevia aikasidonnaisia ja tulossuuntautuneita tavoitteita, seuraako se silti olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallitsemiseksi toteuttamiensa toimien vaikuttavuutta ja mittaako se edistymistä toimintaperiaatteidensa päämäärien saavuttamisessa, ja miten se siinä tapauksessa seuraa ja/tai mittaa näitä; ja e) ovatko sidosryhmät osallistuneet tavoitteiden asettamiseen kunkin olennaisen kestävyysseikan osalta, ja miten ne ovat siihen osallistuneet.

80.

Yrityksen on annettava tiedot olennaisia kestävyysseikkoja koskevista mitattavissa olevista, tulossuuntautuneista ja aikasidonnaisista tavoitteistaan, jotka se on asettanut edistymisen arvioimiseksi. Kustakin tavoitteesta on annettava seuraavat tiedot: a) kuvaus tavoitteen suhteesta toimintaperiaatteiden päämääriin; b) määritelty tavoitetaso, joka on saavutettava, mukaan lukien tarvittaessa se, onko tavoite absoluuttinen vai suhteellinen, ja mitä yksikköä sen mittaamisessa käytetään; c) tavoitteen soveltamisala, mukaan lukien yrityksen toiminta ja/tai tapauksen mukaan sen arvoketjun alku- ja/tai loppupää sekä maantieteellinen rajaus; d) perusarvo ja perusvuosi, josta edistymistä mitataan; e) ajanjakso, jota tavoite koskee, ja tarvittaessa mahdolliset välitavoitteet; f) tavoitteiden määrittelyssä käytetyt menetelmät ja merkittävät oletukset, mukaan lukien tarvittaessa valittu skenaario, tietolähteet, yhdenmukaisuus kansallisten, EU:n tai kansainvälisten toimintapolitiikan tavoitteiden kanssa sekä se, miten tavoitteissa otetaan huomioon laajempi kestävän kehityksen konteksti ja/tai paikallinen tilanne alueella, johon vaikutukset kohdistuvat; g) perustuvatko yrityksen ympäristökysymyksiin liittyvät tavoitteet luotettavaan tieteelliseen näyttöön; h) ovatko sidosryhmät osallistuneet tavoitteiden asettamiseen kunkin olennaisen kestävyysseikan osalta, ja miten ne ovat siihen osallistuneet; i) mahdolliset määritellyn aikahorisontin aikana tehdyt muutokset, joka koskevat tavoitteita ja niitä vastaavia mittareita tai niiden perustana olevia mittausmenetelmiä, merkittäviä oletuksia, rajoituksia, lähteitä ja tiedonkeruuprosesseja. Tähän sisältyy selvitys muutosten syistä ja niiden vaikutuksesta vertailukelpoisuuteen (ks. tämän standardin tiedonantovaatimus BP-2 Tiettyjä olosuhteita koskevat tiedot); ja j) tulokset suhteessa ilmoitettuihin tavoitteisiin, mukaan lukien tiedot siitä, miten tavoitetta seurataan ja arvioidaan ja mitä mittareita on käytetty, onko edistyminen linjassa alkuperäisten suunnitelmien kanssa, sekä analyysi suuntauksista tai merkittävistä muutoksista yrityksen tuloksellisuudessa tavoitteen saavuttamisessa.

81.

Jos yritys ei ole asettanut mitattavissa olevia tulossuuntautuneita tavoitteita: a) se voi antaa tietoja siitä, asetetaanko tällaisia tavoitteita ja millä aikataululla, tai selvittää, miksi se ei aio asettaa tällaisia tavoitteita; b) sen on ilmoitettava, seuraako se silti toimintaperiaatteidensa ja toimiensa vaikuttavuutta suhteessa olennaisiin kestävyyteen liittyviin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, ja jos seuraa, i. mitä prosesseja se käyttää tähän; ii. mikä on sen määritelty tavoitetaso ja mitä laadullisia tai määrällisiä indikaattoreita se käyttää edistymisen arvioimiseen, mukaan lukien perusjakso, josta edistymistä mitataan.

ESRS E1

ILMASTONMUUTOS

SISÄLLYSLUETTELO

Tavoite

Vuorovaikutus muiden ESRS-standardien kanssa

Tiedonantovaatimukset

–

ESRS 2 Yleiset tiedot

Hallinto

–

ESRS 2 GOV-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

Strategia

–

Tiedonantovaatimus E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

–

ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

–

ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

–

Tiedonantovaatimus E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

–

Tiedonantovaatimus E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

Mittarit ja tavoitteet

–

Tiedonantovaatimus E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

–

Tiedonantovaatimus E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

–

Tiedonantovaatimus E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

–

Tiedonantovaatimus E1-7 – Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet

–

Tiedonantovaatimus E1-8 – Sisäinen hiilen hinnoittelu

–

Tiedonantovaatimus E1-9 – Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

Lisäys A:

Soveltamisvaatimukset

–

ESRS 2 Yleiset tiedot

Strategia

–

Tiedonantovaatimus E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

–

Tiedonantovaatimus E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

–

Tiedonantovaatimus E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

Mittarit ja tavoitteet

–

Tiedonantovaatimus E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

–

Tiedonantovaatimus E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

–

Tiedonantovaatimus E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

–

Tiedonantovaatimus E1-7 – Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet

–

Tiedonantovaatimus E1-8 – Sisäinen hiilen hinnoittelu

–

Tiedonantovaatimus E1-9 – Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

Tavoite

1.

Tämän standardin tavoitteena on täsmentää tiedonantovaatimukset, joiden avulla kestävyysselvitysten käyttäjät voivat ymmärtää seuraavat seikat: a) miten yritys vaikuttaa ilmastonmuutokseen olennaisten myönteisten ja kielteisten tosiasiallisten ja mahdollisten vaikutusten osalta; b) yrityksen Pariisin sopimuksen (tai päivitetyn kansainvälisen ilmastonmuutossopimuksen) mukaiset aiemmat, nykyiset ja tulevat hillitsemistoimet, jotka ovat yhteensopivia ilmaston lämpenemisen rajoittamiseen 1,5 celsiusasteeseen tähtäävän tavoitteen kanssa; c) yrityksen suunnitelmat ja valmiudet mukauttaa strategiaansa ja liiketoimintamalliaan siten, että ne ovat yhteensopivia kestävään talouteen siirtymisen kanssa ja edistävät ilmaston lämpenemisen rajoittamista 1,5 celsiusasteeseen; d) muut yrityksen toteuttamat toimet, joiden tavoitteena on tosiasiallisten tai mahdollisten kielteisten vaikutusten ehkäiseminen, lieventäminen tai korjaaminen sekä riskien ja mahdollisuuksien käsitteleminen, ja niiden tulokset; e) yrityksen sellaisten olennaisten riskien ja mahdollisuuksien luonne, tyyppi ja laajuus, jotka johtuvat sen ilmastonmuutokseen kohdistuvista vaikutuksista ja ilmastonmuutokseen liittyvistä riippuvuuksista, sekä tapa, jolla yritys hallitsee niitä; ja f) yrityksen ilmastonmuutokseen kohdistuvista vaikutuksista ja ilmastonmuutokseen liittyvistä riippuvuuksista johtuvien riskien ja mahdollisuuksien taloudelliset vaikutukset yritykseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

2.

Tämän standardin tiedonantovaatimuksissa otetaan huomioon asiaa koskevan EU:n lainsäädäntöön ja sääntelyyn liittyvät vaatimukset (esim. EU:n ilmastolaki (30), ilmastovertailuarvoasetus (31), kestävään rahoitukseen liittyvien tietojen antamista koskeva asetus (32), EU:n luokitusjärjestelmä (33) ja EPV:n pilarin 3 tiedonantovaatimukset (34)).

3.

Tämä standardi kattaa seuraaviin kestävyysseikkoihin liittyvät tiedonantovaatimukset: ”ilmastonmuutoksen hillintä” ja ”ilmastonmuutokseen sopeutuminen”. Se kattaa myös energiaan liittyviä seikkoja siinä määrin kuin ne ovat merkityksellisiä ilmastonmuutoksen kannalta.

4.

Ilmastonmuutoksen hillintä liittyy yrityksen pyrkimyksiin edesauttaa yleistä prosessia, jossa maapallon keskilämpötilan nousu pyritään rajoittamaan 1,5 celsiusasteeseen verrattuna esiteolliseen aikaan Pariisin sopimuksen mukaisesti. Tämä standardi kattaa tiedonantovaatimukset, jotka liittyvät muun muassa seuraaviin seitsemään kasvihuonekaasuun: hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), typpioksiduuli (N2O), fluorihiilivedyt (HFC-yhdisteet), perfluorihiilivedyt (PFC-yhdisteet), rikkiheksafluoridi (SF6) ja typpitrifluoridi (NF3). Lisäksi se kattaa vaatimukset antaa tietoa siitä, miten yritys puuttuu kasvihuonekaasupäästöihinsä sekä asiaan liittyviin siirtymäriskeihin.

5.

Ilmastonmuutokseen sopeutuminen liittyy prosessiin, jolla yritys sopeutuu nykyiseen ja odotettavissa olevaan ilmastonmuutokseen.

6.

Tämä standardi kattaa tiedonantovaatimukset ilmastoon liittyvistä vaaroista, jotka voivat aiheuttaa yritykselle fyysisiä ilmastoriskejä, ja sen sopeutumisratkaisuista näiden riskien vähentämiseksi. Se kattaa myös siirtymäriskit, jotka johtuvat tarvittavasta sopeutumisesta ilmastoon liittyviin vaaroihin.

7.

Energiaan liittyvät tiedonantovaatimukset kattavat kaikentyyppisen energian tuotannon ja kulutuksen.

Vuorovaikutus muiden ESRS-standardien kanssa

8.

Otsonikerrosta heikentävät aineet (ODS), typen oksidit (NOX) ja rikin oksidit (SOX) ovat muiden ilmaan joutuvien päästöjen ohella yhteydessä ilmastonmuutokseen, mutta ne kuuluvat ESRS E2:n raportointivaatimusten piiriin.

9.

Ilmastoneutraaliin talouteen siirtymisestä mahdollisesti aiheutuvat vaikutukset ihmisiin kuuluvat ESRS S1:n Oma työvoima, ESRS S2:n Arvoketjun työntekijät, ESRS S3:n Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt ja ESRS S4:n Kuluttajat ja loppukäyttäjät soveltamisalaan.

10.

Ilmastonmuutoksen hillintä ja siihen sopeutuminen liittyvät läheisesti aiheisiin, joita käsitellään erityisesti ESRS E3:ssa Vesivarat ja merten luonnonvarat sekä ESRS E4:ssä Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit. Veden osalta tässä standardissa käsitellään akuutteja ja kroonisia fyysisiä riskejä, jotka johtuvat veteen ja valtameriin liittyvistä vaaroista, kuten käy ilmi AR 11 kohdan taulukossa ilmastoon liittyvistä vaaroista. Ilmastonmuutoksen mahdollisesti aiheuttamaa biologisen monimuotoisuuden vähenemistä ja ekosysteemien rappeutumista käsitellään ESRS E4:ssä Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit.

11.

Tätä standardia olisi luettava ja sovellettava yhdessä ESRS 1:n Yleiset vaatimukset ja ESRS 2:n Yleiset tiedot kanssa.

Tiedonantovaatimukset

ESRS 2 Yleiset tiedot

12.

Tämän jakson vaatimuksia olisi luettava ja sovellettava yhdessä niiden tietojen kanssa, joita vaaditaan ESRS 2:n 2 luvussa Hallinto, 3 luvussa Strategia ja 4 luvussa Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta. Nämä annettavat tiedot on esitettävä kestävyysselvityksessä ESRS 2:ssä vaadittujen tietojen yhteydessä, lukuun ottamatta ESRS 2 SBM-3:a Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa, jonka osalta yritys voi ESRS 2:n 46 kohdan mukaisesti esittää tiedot muiden tässä aihekohtaisessa standardissa vaadittujen tietojen antamisen yhteydessä.

Hallinto

ESRS 2 GOV-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kestävyyteen liittyvän suorituskyvyn sisällyttäminen kannustinjärjestelmiin

13.

Yrityksen on ilmoitettava, huomioidaanko ilmastoon liittyvät näkökohdat hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenten ansioissa ja millä tavoin, mukaan lukien se, onko niiden tuloksellisuutta arvioitu suhteessa tiedonantovaatimuksen E1-4 mukaisesti ilmoitettuihin kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteisiin, sekä se, mikä prosenttiosuus kuluvalle kaudelle kirjatuista ansioista liittyy ilmastonäkökohtiin. Mukana on oltava selvitys siitä, mitä nämä ilmastonäkökohdat ovat.

Strategia

Tiedonantovaatimus E1-1 – Ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelma

14.

Yrityksen on annettava tiedoksi ilmastonmuutoksen hillintää koskeva siirtymäsuunnitelmansa  (35)

15.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys yrityksen aiemmista, nykyisistä ja tulevista hillitsemistoimista sen varmistamiseksi, että sen strategia ja liiketoimintamalli ovat yhteensopivia seuraavien kanssa: kestävään talouteen siirtyminen, ilmaston lämpenemisen rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen Pariisin sopimuksen mukaisesti, ilmastoneutraaliuden saavuttamista vuoteen 2050 mennessä koskeva tavoite sekä tarvittaessa yrityksen altistuminen hiili-, öljy- ja kaasualan toiminnoille.

16.

Edellä 14 kohdassa vaadittuja tietoja ovat a) (tiedonantovaatimuksessa E1-4 vaadittujen) kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden osalta selvitys siitä, miten yrityksen tavoitteet sopivat yhteen sen kanssa, että ilmaston lämpeneminen rajoitetaan 1,5 celsiusasteeseen Pariisin sopimuksen mukaisesti; b) (tiedonantovaatimuksessa E1-4 vaadittujen) kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden ja (tiedonantovaatimuksessa E1-3 vaadittujen) ilmastonmuutoksen hillintää koskevien toimien osalta selvitys määritetyistä hiilestä irtautumisen keinoista ja suunnitelluista keskeisistä toimista, mukaan lukien muutokset yrityksen tuote- ja palveluvalikoimassa ja uusien teknologioiden käyttöönotto sen omissa toiminnoissa tai arvoketjun alku- ja/tai loppupäässä; c) (tiedonantovaatimuksessa E1-3 vaadittujen) ilmastonmuutoksen hillintää koskevien toimien osalta selvitys ja määrälliset tiedot yrityksen investoinneista ja rahoituksesta, joilla tuetaan sen siirtymäsuunnitelman toteuttamista, viitaten luokitusjärjestelmän mukaisiin pääomamenoihin liittyviin keskeisiin tulosindikaattoreihin ja soveltuvissa tapauksissa CapEx-suunnitelmiin, jotka yritys ilmoittaa komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 mukaisesti; d) laadullinen arviointi yrityksen keskeisten omaisuuserien ja tuotteiden mahdollisista kasvihuonekaasupäästöjen lukkiutumista. Tähän on sisällyttävä selvitys siitä, voivatko nämä päästöt vaarantaa yrityksen kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden saavuttamisen ja aiheuttaa siirtymäriskin, ja jos voivat, miten. Tarvittaessa mukana on oltava selvitys yrityksen suunnitelmista, jotka koskevat niiden kasvihuonekaasuintensiivisten ja energiaintensiivisten omaisuuserien ja tuotteiden hallinnointia; e) sellaisten yritysten osalta, joilla on luokitusjärjestelmäasetuksen nojalla annettujen ilmastonmuutokseen sopeutumista tai sen hillintää koskevien delegoitujen asetusten soveltamisalaan kuuluvaa taloudellista toimintaa, selvitys mahdollisista tavoitteista tai suunnitelmista (pääomamenot, CapEx-suunnitelmat, toimintamenot), jotka yrityksellä on taloudellisen toimintansa (liikevaihto, pääomamenot, toimintamenot) mukauttamiseksi komission delegoidussa asetuksessa 2021/2139 (36) vahvistettuihin kriteereihin; f) tarvittaessa ilmoitus raportointikauden aikana sijoitetuista merkittävistä pääomamenoista, jotka liittyvät hiileen, öljyyn ja kaasuun liittyvään taloudelliseen toimintaan (37); g) tiedot siitä, onko yritys suljettu EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen ulkopuolelle (38); h) selvitys siitä, miten siirtymäsuunnitelma on sisällytetty yrityksen yleiseen liiketoimintastrategiaan ja rahoitussuunnitelmaan ja sovitettu yhteen niiden kanssa; i) tieto siitä, onko siirtymäsuunnitelma hallinto-, johto- ja valvontaelinten hyväksymä; ja j) selvitys yrityksen edistymisestä siirtymäsuunnitelman täytäntöönpanossa.

17.

Jos yrityksellä ei ole siirtymäsuunnitelmaa, sen on ilmoitettava, hyväksyykö se siirtymäsuunnitelman, ja jos hyväksyy, milloin.

ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

18.

Yrityksen on selitettävä kunkin tunnistamansa ilmastoon liittyvän olennaisen riskin osalta, pitääkö yhteisö riskiä ilmastoon liittyvänä fyysisenä riskinä vai ilmastoon liittyvänä siirtymäriskinä.

19.

Yrityksen on kuvattava, miten ilmastokestäviä sen strategia ja liiketoimintamalli ovat. Kuvauksen on sisällettävä seuraavat: a) resilienssianalyysin laajuus; b) miten ja milloin resilienssianalyysi on tehty, mukaan lukien ESRS 2 IRO-1:een liittyvässä tiedonantovaatimuksessa ja siihen liittyvissä soveltamisvaatimuksissa tarkoitetun ilmastoskenaarioanalyysin käyttö; ja c) resilienssianalyysin tulokset, mukaan lukien skenaarioanalyysin tulokset.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus ilmastoon liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

20.

Yrityksen on kuvattava ilmastoon liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosessi. Kuvauksen on sisällettävä yrityksen prosessit seuraavien osalta: a) vaikutukset ilmastonmuutokseen, erityisesti (tiedonantovaatimuksessa E1-6 vaaditut) yrityksen kasvihuonekaasupäästöt; b) ilmastoon liittyvät fyysiset riskit omissa toiminnoissa ja arvoketjun alku- ja loppupäässä, erityisesti i. ilmastoon liittyvien vaarojen tunnistaminen ottaen huomioon vähintään suurten päästöjen ilmastoskenaariot; ja ii. arvio siitä, miten sen varat ja liiketoiminta voivat altistua ja miten ne ovat herkkiä näille ilmastoon liittyville vaaroille, jotka aiheuttavat yritykselle fyysisiä riskejä. c) ilmastoon liittyvät siirtymäriskit ja -mahdollisuudet omissa toiminnoissa ja arvoketjun alku- ja loppupäässä, erityisesti i. ilmastoon liittyvien siirtymätapahtumien tunnistaminen ottaen huomioon vähintään sellainen ilmastoskenaario, jossa ilmaston lämpeneminen voidaan rajoittaa 1,5 celsiusasteeseen ja tämä tavoite ylitetään vain vähän tai ei lainkaan; ja ii. arvio siitä, miten yrityksen varat ja liiketoiminta voivat altistua näille ilmastoon liittyville siirtymätapahtumille, jotka aiheuttavat yritykselle siirtymäriskejä tai -mahdollisuuksia.

21.

Kun yritys antaa 20 kohdan b ja c alakohdassa vaaditut tiedot, sen on selitettävä, miten se on käyttänyt ilmastoon liittyvää skenaarioanalyysiä, mukaan lukien erilaisia ilmastoskenaarioita, fyysisten riskien ja siirtymäriskien ja -mahdollisuuksien tunnistamiseen ja arvioimiseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

Tiedonantovaatimus E1-2 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

22.

Yrityksen on kuvattava toimintaperiaatteensa, jotka koskevat ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.

23.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys siitä, missä määrin yrityksellä on toimintaperiaatteita, jotka koskevat ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista, arviointia, hallintaa ja/tai korjaamista.

24.

Edellä 22 kohdassa esitetty tiedonantovaatimus kattaa tiedot yrityksen toimintaperiaatteista, jotka koskevat sen ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaa ESRS 2 MDR-P:n Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi vahvistetut toimintaperiaatteet mukaisesti.

25.

Yrityksen on ilmoitettava, koskevatko sen toimintaperiaatteet seuraavia aloja ja millä tavoin: a) ilmastonmuutoksen hillintä; b) ilmastonmuutokseen sopeutuminen; c) energiatehokkuus; d) uusiutuvan energian käyttöönotto; ja e) muu.

Tiedonantovaatimus E1-3 – Ilmastonmuutosta koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

26.

Yrityksen on annettava tiedoksi ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskevat toimensa ja niiden toteuttamiseen osoitetut varat.

27.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys ilmastoon liittyvien toimintaperiaatteiden päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi toteutetuista ja suunnitelluista keskeisistä toimista.

28.

Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvien toimien ja resurssien kuvauksessa on noudatettava periaatteita, jotka on esitetty ESRS 2 MDR-A:ssa Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit.

29.

ESRS 2 MDR-A:n lisäksi yrityksen on a) esitettävä ilmastonmuutoksen hillintää koskevat toimet eriteltyinä hiilestä irtautumisen keinojen mukaan, mukaan lukien luontopohjaiset ratkaisut, luetellessaan raportointivuonna toteutettuja ja tulevaisuuteen suunniteltuja keskeisiä toimia; b) otettava huomioon saavutetut ja ennakoidut kasvihuonekaasupäästöjen vähennykset kuvatessaan ilmastonmuutoksen hillintätoimien tuloksia; ja c) liitettävä tehtyjen tai suunniteltujen toimien toteuttamiseen tarvittavat merkittävät pääomamenojen ja toimintamenojen rahamäärät seuraaviin: i. tilinpäätöksen asianomaiset erät tai liitetiedot; ii. komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2021/2178 vaaditut keskeiset tulosindikaattorit; ja iii. soveltuvin osin komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2021/2178 edellytetty CapEx-suunnitelma.

Mittarit ja tavoitteet

Tiedonantovaatimus E1-4 – Ilmastonmuutoksen hillintään ja siihen sopeutumiseen liittyvät tavoitteet

30.

Yrityksen on annettava tiedoksi asettamansa ilmastoon liittyvät tavoitteet.

31.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys tavoitteista, joita yritys on asettanut tukeakseen ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskevia toimintaperiaatteitaan ja käsitelläkseen olennaisia ilmastoon liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.

32.

Edellä 30 kohdassa vaadittuihin tavoitteita koskeviin tietoihin on sisällytettävä tiedot, jotka vaaditaan ESRS 2 MDR-T:ssä Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla.

33.

Edellä 30 kohdassa vaadittua tietojen antamista varten yrityksen on ilmoitettava, onko se asettanut kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoitteita ja/tai muita tavoitteita, joilla hallitaan olennaisia ilmastoon liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, esimerkiksi uusiutuvan energian käyttöönottoa, energiatehokkuutta, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja fyysisten tai siirtymäriskien lieventämistä, ja jos on, millaisia tavoitteita.

34.

Jos yritys on asettanut kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteita (39), sovelletaan ESRS 2 MDR-T:tä ja seuraavia vaatimuksia: a) kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet on ilmoitettava absoluuttisena arvona (joko hiilidioksidiekvivalenttitonneina tai prosenttiosuutena perusvuoden päästöistä) ja tarvittaessa intensiteettiarvona; b) kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteet on ilmoitettava scope 1-, scope 2- ja scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen osalta joko erikseen tai yhdistettynä. Jos on kyse yhdistetyistä kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteista, yrityksen on täsmennettävä, mitkä kasvihuonekaasupäästöjen scope-luokat (1, 2 ja/tai 3) sisältyvät tavoitteeseen, mikä on kunkin kasvihuonekaasupäästöjen scope-luokan osuus ja mihin kasvihuonekaasuihin tavoite liittyy. Yrityksen on selitettävä, miten varmistetaan näiden tavoitteiden yhdenmukaisuus sen kasvihuonekaasuinventaarion rajauksen kanssa (tiedonantovaatimuksen E1-6 mukaisesti). Kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden on oltava bruttotavoitteita, eli yritys ei saa käyttää kasvihuonekaasujen poistoja, päästöhyvityksiä tai vältettyjä päästöjä kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden saavuttamiseen; c) yrityksen on annettava tiedoksi nykyinen perusvuosi ja perusarvo ja vuodesta 2030 alkaen päivitettävä kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteidensa perusvuosi joka viides vuosi. Yritys voi antaa tietoja siitä, kuinka se on edistynyt kohti tavoitteitaan ennen senhetkistä perusvuottaan, edellyttäen, että nämä tiedot ovat tämän standardin vaatimusten mukaisia; d) kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteisiin on sisällyttävä vähintään tavoitearvot vuodelle 2030 ja, jos saatavilla, vuodelle 2050. Vuodesta 2030 alkaen tavoitearvot asetetaan joka viides vuosi; e) yrityksen on ilmoitettava, onko kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteilla tieteellinen pohja ja ovatko ne yhteensopivia sen kanssa, että ilmaston lämpeneminen rajoitetaan 1,5 celsiusasteeseen. Yrityksen on ilmoitettava, mitä puitteita tai menetelmiä näiden tavoitteiden määrittämiseen on käytetty, mukaan lukien se, onko ne johdettu käyttämällä alakohtaista hiilestä irtautumisen kehityspolkua, mitkä ovat taustalla olevat ilmasto- ja toimintaperiaateskenaariot ja ovatko tavoitteet ulkopuolisen tahon varmistamia. Osana kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden asettamista koskevia kriittisiä oletuksia yrityksen on selitettävä lyhyesti, miten se on ottanut huomioon tulevan kehityksen (esim. myyntimäärien muutokset, asiakkaiden mieltymysten ja kysynnän muutokset, sääntelytekijät ja uudet teknologiat) ja mitkä ovat sen mahdolliset vaikutukset kasvihuonekaasupäästöihin ja päästövähennyksiin; ja f) yrityksen on kuvattava odotetut hiilestä irtautumisen keinot ja niiden yleiset määrälliset panokset kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden saavuttamiseen (esim. energia- tai materiaalitehokkuus ja kulutuksen vähentäminen, polttoaineen vaihtaminen, uusiutuvan energian käyttö, tuotteiden ja prosessien asteittainen käytöstä poistaminen tai korvaaminen).

Tiedonantovaatimus E1-5 – Energiankulutus ja energialähteiden yhdistelmä

35.

Yrityksen on annettava tiedot energiankulutuksestaan ja käyttämästään energialähteiden yhdistelmästä.

36.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys yrityksen kokonaisenergiankulutuksesta absoluuttisena arvona, energiatehokkuuden parantamisesta, hiileen, öljyyn ja kaasuun liittyville toiminnoille altistumisesta sekä uusiutuvan energian osuudesta yrityksen käyttämien energialähteiden yhdistelmässä.

37.

Edellä 35 kohdassa vaadittuihin tietoihin on sisällytettävä omiin toimintoihin liittyvä kokonaisenergiankulutus megawattitunteina eriteltynä seuraavasti: a) fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kokonaiskulutus (40); b) ydinvoimaan perustuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaiskulutus; c) uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian kokonaiskulutus eriteltynä seuraavasti: i. uusiutuvista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus, mukaan lukien biomassa (johon sisältyy myös biologista alkuperää oleva teollisuus- ja yhdyskuntajäte), biopolttoaineet, biokaasu, uusiutuvista lähteistä peräisin oleva vety (41); ii. ostetun tai hankitun uusiutuvista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn ja jäähdytyksen kulutus; ja iii. itse tuotetun, muusta kuin polttoaineesta peräisin olevan uusiutuvan energian kulutus.

38.

Yrityksen, jolla on toimintaa ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla (42), on eriteltävä fossiilisista lähteistä peräisin olevan energian kokonaiskulutus edelleen seuraavasti: a) hiilestä ja hiilituotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus; b) raakaöljystä ja öljytuotteista peräisin olevan polttoaineen kulutus; c) maakaasusta peräisin olevan polttoaineen kulutus; d) muista fossiilisista lähteistä peräisin olevan polttoaineen kulutus; e) ostetun tai hankitun fossiilisista lähteistä peräisin olevan sähkön, lämmön, höyryn tai jäähdytyksen kulutus;

39.

Lisäksi yrityksen on tarvittaessa eriteltävä ja annettava tiedoksi tuottamansa uusiutumattoman energian ja uusiutuvan energian määrät erikseen megawattitunteina. (43)

Liikevaihtoon perustuva energiaintensiteetti  (44)

40.

Yrityksen on annettava tiedot energiaintensiteetistä (energian kokonaiskulutus liikevaihtoon suhteutettuna), joka liittyy toimintaan ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla.

41.

Edellä 40 kohdassa vaaditut energiaintensiteettiä koskevat tiedot on johdettava ainoastaan energian kokonaiskulutuksesta ja liikevaihdosta, joka saadaan toiminnasta ilmastovaikutuksiltaan merkittävillä aloilla.

42.

Yrityksen on täsmennettävä ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat, joita käytetään 40 kohdassa vaaditun energiaintensiteetin määrittämiseen.

43.

Yrityksen on esitettävä tilinpäätöksessään ilmastovaikutuksiltaan merkittävien alojen toiminnasta saadun liikevaihdon täsmäytys asianomaiseen erään tai asianomaisiin liitetietoihin (nimittäjä 40 kohdassa vaaditun energiaintensiteetin laskennassa).

Tiedonantovaatimus E1-6 – Kasvihuonekaasujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -bruttopäästöt ja kokonaispäästöt

44.

Yrityksen on ilmoitettava hiilidioksidiekvivalenttitonneina sen (45) a) kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt; b) kasvihuonekaasujen scope 2 -bruttopäästöt; c) kasvihuonekaasujen scope 3 -bruttopäästöt; ja d) kasvihuonekaasupäästöt yhteensä.

45.

Edellä 44 kohdassa olevan tiedonantovaatimuksen tavoite a) edellä 44 kohdan a alakohdassa vaadittujen kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöjen osalta on antaa käsitys yrityksen suorista vaikutuksista ilmastonmuutokseen ja sen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen osuudesta, joka kuuluu päästökauppajärjestelmien piiriin. b) edellä 44 kohdan b alakohdassa vaadittujen kasvihuonekaasujen scope 2 -bruttopäästöjen osalta on antaa käsitys yrityksen käyttämän energian aiheuttamista epäsuorista vaikutuksista ilmastonmuutokseen riippumatta siitä, onko energia ulkopuolelta ostettua tai hankittua. c) edellä 44 kohdan c alakohdassa vaadittujen kasvihuonekaasujen scope 3 -bruttopäästöjen osalta on antaa käsitys kasvihuonekaasupäästöistä, joita yrityksen arvoketjun alku- ja loppupäässä aiheutuu scope 1- ja scope 2 -kasvihuonekaasupäästöjen lisäksi. Useille yrityksille scope 3 -kasvihuonekaasupäästöt voivat muodostaa suurimman osan niiden kasvihuonekaasuinventaariota ja olla merkittävä yrityksen siirtymäriskien aiheuttaja. d) edellä 44 kohdan d alakohdassa vaadittujen kasvihuonekaasujen kokonaispäästöjen osalta on antaa kokonaiskäsitys yrityksen kasvihuonekaasupäästöistä ja siitä, syntyvätkö päästöt sen omista toiminnoista vai arvoketjun alku- ja loppupäästä. Tietojen antaminen on edellytys sille, että voidaan mitata edistymistä kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisessä yrityksen ilmastoon liittyvien tavoitteiden ja EU:n toimintaperiaatteiden tavoitteiden mukaisesti. Tämän tiedonantovaatimuksen kattamia tietoja tarvitaan myös yrityksen ilmastoon liittyvien siirtymäriskien ymmärtämiseksi.

46.

Kun yritys antaa 44 kohdassa vaaditut kasvihuonekaasupäästöjä koskevat tiedot, sen on viitattava ESRS 1:n 62–67 kohtaan. Yrityksen arvoketjun alku- ja loppupäähän kuuluvien osakkuus- tai yhteisyritysten kasvihuonekaasupäästöjä koskevat tiedot (ESRS 1:n 67 kohta) eivät periaatteessa rajoitu omistettuun osuuteen. Kun kyse on osakkuusyrityksistä, yhteisyrityksistä, konsernitilinpäätökseen sisältymättömistä tytäryrityksistä (sijoitusyhteisöistä) ja sopimusjärjestelyistä, jotka ovat yhteisjärjestelyjä, joita ei ole rakennettu yhteisöä käyttäen (eli yhteisessä määräysvallassa olevat toiminnot ja varat), yrityksen on sisällytettävä kasvihuonekaasupäästöt sen mukaan, missä määrin yrityksellä on niihin operatiivinen määräysvalta.

47.

Jos raportoivan yrityksen ja sen arvoketjun alku- ja loppupään määritelmässä tapahtuu merkittäviä muutoksia, yrityksen on annettava tiedoksi nämä muutokset ja selitettävä niiden vaikutus eri vuosina raportoitujen kasvihuonekaasupäästöjen vertailukelpoisuuteen (eli vaikutus nykyisen ja edellisen raportointikauden kasvihuonekaasupäästöjen vertailukelpoisuuteen).

48.

Edellä 44 kohdan a alakohdassa vaadittuihin kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöjä koskeviin tietoihin on sisällyttävä a) kasvihuonekaasujen scope 1 -bruttopäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina; ja b) säänneltyjen päästökauppajärjestelmien piiriin kuuluvien scope 1 -kasvihuonekaasupäästöjen prosenttiosuus.

49.

Edellä 44 kohdan b alakohdassa vaadittuihin kasvihuonekaasujen scope 2 -bruttopäästöjä koskeviin tietoihin on sisällyttävä a) kasvihuonekaasujen sijaintiperusteiset scope 2 -bruttopäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina; ja b) kasvihuonekaasujen markkinaperusteiset scope 2 -bruttopäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina.

50.

Kun kyseessä ovat 44 kohdan a ja b alakohdan mukaisesti tiedoksi annetut scope 1- ja scope 2 -päästöt, yrityksen on eriteltävä tiedot ja ilmoitettava erikseen päästöt seuraavista: a) kirjanpitokonserni (emoyritys ja tytäryritykset); ja b) sijoituskohteet, kuten osakkuusyritykset, yhteisyritykset tai konsernitilinpäätökseen sisältymättömät tytäryritykset, joita ei ole kokonaan konsolidoitu kirjanpitokonsernin tilinpäätöksiin, sekä sopimusjärjestelyt, jotka ovat yhteisjärjestelyjä, joita ei ole rakennettu yhteisöä käyttäen (eli yhteisessä määräysvallassa olevat toiminnot ja omaisuuserät), joissa sillä on operatiivinen määräysvalta.

51.

Edellä 44 kohdan c alakohdassa vaadittuihin kasvihuonekaasujen scope 3 -bruttopäästöjä koskeviin tietoihin on sisällytettävä kasvihuonekaasupäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina kustakin merkittävästä scope 3 -luokasta (eli kustakin scope 3 -luokasta, joka sisältyy yrityksen prioriteetteihin).

52.

Edellä 44 kohdan d alakohdan mukaisesti tiedoksi annettavat kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt ovat 44 kohdan a–c alakohdassa vaadittujen scope 1-, scope 2- ja scope 3 -kasvihuonekaasupäästöjen summa. Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt on ilmoitettava eriteltyinä seuraavasti: a) perustana olevista scope 2 -kasvihuonekaasupäästöistä johdetut kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt, jotka mitataan sijaintiperusteisella menetelmällä; ja b) perustana olevista scope 2 -kasvihuonekaasupäästöistä johdetut kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt, jotka mitataan markkinaperusteisella menetelmällä.

Liikevaihtoon perustuva kasvihuonekaasuintensiteetti  (46)

53.

Yrityksen on ilmoitettava kasvihuonekaasuintensiteettinsä (kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt liikevaihtoon suhteutettuna).

54.

Edellä 53 kohdassa vaadittuihin kasvihuonekaasuintensiteettiä koskeviin tietoihin on sisällytettävä kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina (kuten 44 kohdan d alakohdassa vaaditaan) liikevaihtoon suhteutettuna.

55.

Yrityksen on annettava tiedoksi tilinpäätöksessään liikevaihdon täsmäytys asianomaiseen erään tai asianomaisiin liitetietoihin (nimittäjä 53 kohdassa vaaditun kasvihuonekaasuintensiteetin laskennassa).

Tiedonantovaatimus E1-7 – Päästöhyvityksillä rahoitettavat kasvihuonekaasujen poistot ja kasvihuonekaasupäästöjen hillintähankkeet

56.

Yrityksen on annettava seuraavat tiedot: a) kasvihuonekaasujen poistot ja varastointi (hiilidioksidiekvivalenttitonneina), jotka ovat seurausta hankkeista, joita yritys on voinut kehittää omissa toiminnoissaan tai edistää arvoketjunsa alku- ja loppupäässä; ja b) niiden kasvihuonekaasupäästövähennysten tai -poistojen määrä, jotka on saatu aikaan yrityksen arvoketjun ulkopuolisilla ilmastonmuutoksen hillintähankkeilla, joita se on rahoittanut tai aikoo rahoittaa ostamalla päästöhyvityksiä.

57.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on a) antaa käsitys yrityksen toimista, joilla pyritään pysyvästi poistamaan kasvihuonekaasuja ilmakehästä tai tukemaan tällaisia poistoja aktiivisesti, jolloin mahdollisesti saavutetaan nettonollatavoitteet (ks. 60 kohta). b) antaa käsitys niiden päästöhyvitysten laajuudesta ja laadusta, jotka yritys on ostanut tai aikoo ostaa vapaaehtoisilta markkinoilta, mahdollisesti tukeakseen kasvihuonekaasuneutraaliusväitteitään (ks. 61 kohta).

58.

Edellä 56 kohdan a alakohdassa vaadittuihin kasvihuonekaasujen poistoja ja varastointia koskeviin tietoihin on sisällyttävä soveltuvin osin seuraavat: a) kasvihuonekaasujen poistojen ja varastoinnin määrä hiilidioksidiekvivalenttitonneina eriteltyinä ja erikseen esitettyinä sen määrän osalta, joka liittyy yrityksen omiin toimintoihin ja arvoketjun alku- ja loppupäähän, ja jaoteltuna eri poistotoimintoihin; ja b) yrityksen laskennassa soveltamat oletukset, menetelmät ja kehykset.

59.

Edellä 56 kohdan b alakohdassa vaadittuihin päästöhyvityksiä koskeviin tietoihin on sisällytettävä soveltuvin osin seuraavat tiedot: a) yrityksen arvoketjun ulkopuolisten päästöhyvitysten kokonaismäärä (hiilidioksidiekvivalenttitonneina), joka on todennettu tunnustettujen laatustandardien perusteella ja mitätöity raportointikauden aikana; ja b) yrityksen arvoketjun ulkopuolisten päästöhyvitysten kokonaismäärä (hiilidioksidiekvivalenttitonneina), joka on tarkoitus mitätöidä tulevaisuudessa, sekä tieto siitä, perustuvatko päästöhyvitykset olemassa oleviin sopimuksiin.

60.

Jos yritys antaa tiedoksi kasvihuonekaasujen bruttovähennystavoitteiden lisäksi nettonollatavoitteen tiedonantovaatimuksen E1-4 30 kohdan mukaisesti, sen on selitettävä soveltamisala, sovelletut menetelmät ja kehykset sekä se, miten kasvihuonekaasujen jäännöspäästöt (jotka jäävät jäljelle, kun kasvihuonekaasupäästöt ovat vähentyneet noin 90–95 prosenttia; mahdollisuus perusteltuun alakohtaiseen vaihteluun tunnustetun alakohtaisen hiilestä irtautumisen kehityspolun mukaisesti) on tarkoitus kompensoida esimerkiksi kasvihuonekaasujen poistoilla yrityksen omissa toiminnoissa sekä arvoketjun alku- ja loppupäässä.

61.

Jos yritys on esittänyt kasvihuonekaasuneutraaliutta koskevia väitteitä, joihin liittyy päästöhyvitysten käyttöä, sen on selitettävä seuraavat: a) liittyykö näihin väittämiin tiedonantovaatimuksessa ESRS E1-4 vaadittuja kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteita, ja kuinka tavoitteet on liitetty väittämiin; b) estävätkö tai vähentävätkö nämä väitteet ja päästöhyvityksiin tukeutuminen kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteiden saavuttamisen todennäköisyyttä (47) tai tapauksen mukaan nettonollatavoitteen saavuttamista ja kuinka tämä vältetään; ja c) käytettyjen päästöhyvitysten uskottavuus ja eheys, myös suhteessa tunnustettuihin laatustandardeihin.

Tiedonantovaatimus E1-8 – Sisäinen hiilen hinnoittelu

62.

Yrityksen on ilmoitettava, soveltaako se sisäisiä hiilen hinnoittelujärjestelmiä, ja jos soveltaa, miten ne tukevat sen päätöksentekoa ja kannustavat ilmastoon liittyvien toimintaperiaatteiden ja tavoitteiden toteuttamiseen.

63.

Edellä 62 kohdassa vaadittuja tietoja ovat muun muassa a) sisäisen hiilen hinnoittelujärjestelmän tyyppi, esimerkiksi pääomamenoihin tai tutkimukseen ja kehitykseen (T&K) tehtäviin investointeihin sovellettavat varjohinnat, sisäiset hiilimaksut tai sisäiset hiilirahastot; b) hiilen hinnoittelujärjestelmien tarkka soveltamisala (toiminnat, maantieteelliset alueet, yhteisöt jne.); c) järjestelmän tyypin mukaan sovelletut hiilen hinnat ja hintojen määrittämisessä käytetyt kriittiset oletukset, mukaan lukien sovellettujen hiilen hintojen lähde ja se, miksi niitä pidetään merkityksellisinä niiden valitun soveltamisalan kannalta. Yritys voi antaa tiedoksi hiilen hintojen laskentamenetelmän, mukaan lukien sen, missä määrin hinnat on asetettu tieteellisten ohjeiden perusteella ja miten niiden tuleva kehitys liittyy tieteeseen perustuviin hiilen hinnoittelupolkuihin; ja d) näiden järjestelmien soveltamisaloihin kuuluvat kuluvan vuoden arvioidut kasvihuonekaasujen (scope 1, scope 2 ja soveltuvissa tapauksissa scope 3) bruttopäästöt hiilidioksidiekvivalenttitonneina sekä niiden osuus yrityksen kaikista hiilidioksidipäästöistä kunkin scope-luokan osalta.

Tiedonantovaatimus E1-9 – Olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ja mahdollisten ilmastoon liittyvien mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

64.

Yrityksen on annettava tiedoksi a) siihen kohdistuvien olennaisten fyysisten riskien ennakoidut taloudelliset vaikutukset; b) siihen kohdistuvien olennaisten siirtymäriskien ennakoidut taloudelliset vaikutukset; ja c) sen mahdollisuudet hyödyntää ilmastoon liittyviä olennaisia mahdollisuuksia.

65.

Edellä 64 kohdassa vaaditut tiedot täydentävät ESRS 2 SBM-3:n 48 kohdan d alakohdassa vaadittuja tietoja raportointikauden taloudellisista vaikutuksista. Tämän tiedonantovaatimuksen, joka liittyy a) olennaisten fyysisten riskien ja siirtymäriskien ennakoituihin taloudellisiin vaikutuksiin, tavoitteena on antaa käsitys siitä, millaisia olennaisia vaikutuksia näillä riskeillä on (tai voidaan kohtuudella olettaa olevan) yrityksen taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen ja kassavirtoihin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. AR 10–13 kohdassa vaaditun resilienssianalyysin tekemiseen käytettävän skenaarioanalyysin tuloksia olisi käytettävä olennaisten fyysisten ja siirtymäriskien ennakoitujen taloudellisten vaikutusten arvioinnissa. b) mahdollisuuteen hyödyntää olennaisia ilmastoon liittyviä mahdollisuuksia, tavoitteena on antaa käsitys siitä, miten yritys voi taloudellisesti hyötyä ilmastoon liittyvistä olennaisista mahdollisuuksista. Nämä tiedot täydentävät komission delegoidun asetuksen (EU) 2021/2178 mukaisesti ilmoitettavia keskeisiä tulosindikaattoreita.

66.

Edellä 64 kohdan a alakohdassa vaadittuihin olennaisten fyysisten riskien ennakoituja taloudellisia vaikutuksia koskeviin tietoihin on sisällyttävä (48) a) olennaisen fyysisen riskin kohteena olevien omaisuuserien rahallinen määrä ja (prosentti)osuus lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ennen ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevien toimien huomioon ottamista; näiden omaisuuserien rahalliset määrät eriteltyinä akuutin ja kroonisen fyysisen riskin mukaan (49); b) niiden omaisuuserien osuus, joihin kohdistetaan ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevia toimia, kaikista omaisuuseristä, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski; c) sellaisten merkittävien omaisuuserien sijaintipaikka, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski (50); ja d) sellaisen liiketoiminnasta saatavan liikevaihdon rahallinen määrä ja (prosentti)osuus, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

67.

Edellä 64 kohdan b alakohdassa vaadittuihin olennaisten siirtymäriskien ennakoituja taloudellisia vaikutuksia koskeviin tietoihin on sisällyttävä a) olennaisen siirtymäriskin kohteena olevien omaisuuserien rahallinen määrä ja (prosentti)osuus lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä ennen ilmastonmuutoksen hillintää koskevien toimien huomioon ottamista; b) niiden omaisuuserien osuus, joihin kohdistetaan ilmastonmuutoksen hillintää koskevia toimia, kaikista omaisuuseristä, joihin kohdistuu olennainen siirtymäriski; c) yrityksen kiinteistöomaisuuden kirjanpitoarvo eriteltynä energiatehokkuusluokittain (51); d) velat, jotka saatetaan joutua merkitsemään tilinpäätökseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä; ja e) sellaisen liiketoiminnasta saatavan liikevaihdon rahallinen määrä ja (prosentti)osuus, joihin kohdistuu olennainen siirtymäriski lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä, mukaan lukien tarvittaessa yrityksen asiakkailta, joilla on hiileen, öljyyn ja kaasuun liittyvää toimintaa, saatava liikevaihto.

68.

Yrityksen on annettava tiedoksi tilinpäätöksen asianomaisten erien tai liitetietojen täsmäytykset seuraavien osalta: a) merkittävät varat ja liikevaihto, joihin kohdistuu olennainen fyysinen riski (66 kohdan mukaisesti); b) merkittävät varat, velat ja liikevaihto, joihin kohdistuu olennainen siirtymäriski (67 kohdan mukaisesti).

69.

Kun yritys antaa tiedoksi 64 kohdan c alakohdan mukaisesti mahdollisuutensa hyödyntää ilmastoon liittyviä mahdollisuuksia, sen on otettava huomioon (52) a) ennakoidut kustannussäästönsä ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskevista toimista; ja b) markkinoiden potentiaalinen koko tai odotettavissa olevat liikevaihdon muutokset, jotka johtuvat vähähiilisistä tuotteista ja palveluista tai sopeutumisratkaisuista, jotka ovat tai voivat olla yrityksen käytettävissä.

70.

Mahdollisuuksista johtuvien taloudellisten vaikutusten osalta ei vaadita määrällisiä tietoja, jos nämä tiedot eivät täytä hyödyllisten tietojen laadullisia ominaisuuksia, jotka sisältyvät ESRS 1:n lisäykseen B Tietojen laadulliset ominaisuudet.

ESRS E2

PILAANTUMINEN

SISÄLLYSLUETTELO

Tavoite

Vuorovaikutus muiden ESRS-standardien kanssa

Tiedonantovaatimukset

–

ESRS 2 Yleiset tiedot

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

–

ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

–

Tiedonantovaatimus E2-1 – Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

–

Tiedonantovaatimus E2-2 – Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit

Mittarit ja tavoitteet

–

Tiedonantovaatimus E2-3 – Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet

–

Tiedonantovaatimus E2-4 – Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen

–

Tiedonantovaatimus E2-5 – Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet

–

Tiedonantovaatimus E2-6 – Pilaantumiseen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

Lisäys A:

Soveltamisvaatimukset

–

ESRS 2 Yleiset tiedot

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

–

Tiedonantovaatimus E2-1 – Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

–

Tiedonantovaatimus E2-2 – Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit

Mittarit ja tavoitteet

–

Tiedonantovaatimus E2-3 – Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet

–

Tiedonantovaatimus E2-4 – Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen

–

Tiedonantovaatimus E2-5 – Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet

–

Tiedonantovaatimus E2-6 – Pilaantumiseen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

Tavoite

1.

Tämän standardin tavoitteena on täsmentää tiedonantovaatimukset, joiden avulla kestävyysselvityksen käyttäjät voivat ymmärtää seuraavat seikat: a) olennaiset myönteiset tai kielteiset vaikutukset, joita yrityksellä tosiasiallisesti tai mahdollisesti on ilman, veden ja maaperän pilaantumiseen; b) tosiasiallisten tai mahdollisten haittavaikutusten ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi sekä riskeihin ja mahdollisuuksiin vastaamiseksi toteutetut toimet ja niiden tulokset; c) yrityksen suunnitelmat ja valmiudet mukauttaa strategiansa ja liiketoimintamallinsa kestävään talouteen siirtymiseen sekä tarpeeseen ehkäistä, rajoittaa ja poistaa pilaantumista. Tavoitteena on luoda myrkytön ja saasteeton ympäristö, jota vaaditaan myös EU:n toimintasuunnitelmassa ”Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta”; d) yrityksen sellaisten olennaisten riskien ja mahdollisuuksien luonne, tyyppi ja laajuus, jotka johtuvat sen pilaantumiseen liittyvistä vaikutuksista ja riippuvuuksista, sekä pilaantumisen ehkäisemisen, rajoittamisen, poistamisen ja vähentämisen luonne, tyyppi ja laajuus, myös silloin, kun tämä on seurausta sääntelyn noudattamisesta, sekä tapa, jolla yritys hallitsee niitä; ja e) yrityksen pilaantumiseen liittyvistä vaikutuksista ja riippuvuuksista johtuvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien taloudelliset vaikutukset yritykseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

2.

Tässä standardissa vahvistetaan seuraaviin kestävyysseikkoihin liittyvät tiedonantovaatimukset: ilman, veden ja maaperän pilaantuminen sekä huolta aiheuttavat aineet, mukaan lukien erityistä huolta aiheuttavat aineet.

3.

’Ilman pilaantumisella’ viitataan ilmaan päätyviin yrityksen päästöihin (sekä sisä- että ulkotiloissa) sekä tällaisten päästöjen ehkäisemiseen, rajoittamiseen ja vähentämiseen.

4.

’Veden pilaantumisella’ viitataan veteen päätyviin yrityksen päästöihin sekä tällaisten päästöjen ehkäisemiseen, rajoittamiseen ja vähentämiseen.

5.

’Maaperän pilaantumisella’ viitataan maaperään päätyviin yrityksen päästöihin sekä tällaisten päästöjen ehkäisemiseen, rajoittamiseen ja vähentämiseen.

6.

Huolta aiheuttavien aineiden osalta tämä standardi kattaa huolta aiheuttavien aineiden, myös erityistä huolta aiheuttavien aineiden, tuotannon, käytön ja/tai jakelun sekä kaupallistamisen. Huolta aiheuttavia aineita koskevilla tiedonantovaatimuksilla pyritään antamaan käyttäjille käsitys tällaisiin aineisiin liittyvistä tosiasiallisista tai mahdollisista vaikutuksista ottaen myös huomioon niiden käyttöä ja/tai jakelua ja kaupallistamista koskevat mahdolliset rajoitukset.

Vuorovaikutus muiden ESRS-standardien kanssa

7.

Pilaantuminen liittyy läheisesti muihin ympäristöä koskeviin osa-alueisiin, kuten ilmastonmuutokseen, vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin, biologiseen monimuotoisuuteen ja kiertotalouteen. Jotta saataisiin kattava yleiskuva siitä, mikä voisi olla olennaista pilaantumisen kannalta, asiaa koskevat tiedonantovaatimukset sisältyvät muihin ympäristöä koskeviin standardeihin seuraavasti: a) ESRS E1 Ilmastonmuutos, jossa käsitellään seuraavia seitsemää kasvihuonekaasua, jotka ovat yhteydessä ilman pilaantumiseen: hiilidioksidi (CO2), metaani (CH4), typpioksiduuli (N2O), fluorihiilivedyt (HFC-yhdisteet), perfluorihiilivedyt (PFC-yhdisteet), rikkiheksafluoridi (SF6) ja typpitrifluoridi (NF3). b) ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat, jossa käsitellään vedenkulutusta erityisesti vesiriskialueilla, sekä veden kierrätystä ja varastointia. Tähän sisältyy myös merten luonnonvarojen vastuullinen hallinta, mukaan lukien yrityksen käyttämien merten luonnonvaroihin liittyvien hyödykkeiden (kuten sora, syvänmeren mineraalit, kalat ja äyriäiset) luonne ja määrä. Tämä standardi kattaa kielteiset vaikutukset, joita tällaisesta toiminnasta aiheutuu vesivarojen ja merten luonnonvarojen pilaantumisena, mukaan lukien mikromuovit. c) ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, jossa käsitellään ekosysteemejä ja lajeja. Tässä standardissa pilaantumista käsitellään biologisen monimuotoisuuden vähenemisen suorana vaikutustekijänä. d) ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, jossa käsitellään erityisesti siirtymistä pois uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöönotosta sekä jätteen syntymistä ja jätteen aiheuttamaa pilaantumista ehkäisevien käytäntöjen toteuttamista.

8.

Yrityksen pilaantumiseen liittyvät vaikutukset voivat vaikuttaa ihmisiin ja yhteisöihin. Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvat olennaiset kielteiset vaikutukset, jotka ovat seurausta yrityksestä johtuvista pilaantumiseen liittyvistä vaikutuksista, kuuluvat ESRS S3:n Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt soveltamisalaan.

9.

Tätä standardia olisi luettava yhdessä ESRS 1:n Yleiset vaatimukset ja ESRS 2:n Yleiset tiedot kanssa.

Tiedonantovaatimukset

ESRS 2 Yleiset tiedot

10.

Tämän jakson vaatimuksia olisi luettava ja niistä olisi raportoitava yhdessä ESRS 2:n 4 luvussa Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta vaadittujen tietojen kanssa.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

11.

Yrityksen on kuvattava prosessi, jolla olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia tunnistetaan, ja annettava tiedot seuraavista: a) onko yritys seulonut toimipaikkojensa sijainnit ja liiketoimintansa tunnistaakseen tosiasialliset ja mahdolliset pilaantumiseen liittyvät vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omissa toiminnoissaan ja arvoketjunsa alku- ja loppupäässä, ja jos on, seulonnassa käytetyt menetelmät, oletukset ja välineet; b) onko yritys järjestänyt kuulemisia, erityisesti vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa, ja miten.

Tiedonantovaatimus E2-1 – Pilaantumiseen liittyvät toimintaperiaatteet

12.

Yrityksen on kuvattava toimintaperiaatteensa, jotka koskevat pilaantumisen ehkäisemiseen ja rajoittamiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaa.

13.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys siitä, missä määrin yrityksellä on toimintaperiaatteita, jotka koskevat pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamista, arviointia, hallintaa ja/tai korjaamista.

14.

Edellä 12 kohdassa esitetty tiedonantovaatimus kattaa tiedot yrityksen toimintaperiaatteista, jotka koskevat sen pilaantumiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaa ESRS 2 MDR-P:n Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi vahvistetut toimintaperiaatteet mukaisesti.

15.

Yrityksen on ilmoitettava omien toimintojensa ja arvoketjunsa alku- ja loppupään osalta, otetaanko sen toimintaperiaatteissa soveltuvissa tapauksissa huomioon seuraavat ja millä tavoin: a) ilman, veden ja maaperän pilaantumiseen liittyvien kielteisten vaikutusten lieventäminen, mukaan lukien ehkäiseminen ja rajoittaminen; b) huolta aiheuttavien aineiden korvaaminen ja minimoiminen sekä erityistä huolta aiheuttavien aineiden käytön asteittainen käytöstä poistaminen, erityisesti muusta kuin välttämättömästä yhteiskunnallisesta käytöstä sekä kuluttajatuotteista; ja c) tapausten ja hätätilanteiden välttäminen, ja jos ja kun niitä esiintyy, niiden ihmisiin ja ympäristöön kohdistuvien vaikutusten hallinta ja rajoittaminen.

Tiedonantovaatimus E2-2 – Pilaantumiseen liittyvät toimet ja resurssit

16.

Yrityksen on annettava tiedoksi pilaantumiseen liittyvät toimensa ja niiden toteuttamiseen osoitetut varat.

17.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys pilaantumiseen liittyvien toimintaperiaatteiden päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi toteutetuista ja suunnitelluista keskeisistä toimista.

18.

Pilaantumiseen liittyvien toimintasuunnitelmien ja resurssien kuvaukseen on sisällyttävä tiedot, jotka on määritetty ESRS 2 MDR-A:ssa Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit.

19.

ESRS 2 MDR-A:n mukaisten tietojen lisäksi yritys voi täsmentää, mille seuraavan lieventämishierarkian tasolle tietyt toimet ja resurssit voidaan kohdentaa: a) pilaantumisen välttäminen, mukaan lukien sellaisten materiaalien tai yhdisteiden asteittainen käytöstä poistaminen, joilla on kielteisiä vaikutuksia (pilaantumisen ehkäiseminen sen lähteellä); b) pilaantumisen vähentäminen, mukaan lukien materiaalien tai yhdisteiden poistaminen käytöstä asteittain, täytäntöönpanovaatimusten, kuten parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa (BAT) koskevien vaatimusten, täyttäminen tai EU:n luokitusjärjestelmäasetuksen ja sen delegoitujen säädösten mukaisten ”ei merkittävää haittaa” -kriteerien, jotka koskevat ympäristön pilaantumisen ehkäisemistä ja vähentämistä (pilaantumisen minimointi), täyttäminen; ja c) sellaisten ekosysteemien, joissa pilaantumista on tapahtunut, ennallistaminen, elvyttäminen ja muuttaminen (sekä säännöllisen toiminnan että tapausten vaikutusten hallinta).

Mittarit ja tavoitteet

Tiedonantovaatimus E2-3 – Pilaantumiseen liittyvät tavoitteet

20.

Yrityksen on annettava tiedoksi asettamansa pilaantumista koskevat tavoitteet.

21.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys tavoitteista, joita yritys on asettanut tukeakseen pilaantumiseen liittyviä toimintaperiaatteitaan ja käsitelläkseen olennaisia pilaantumiseen liittyviä vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.

22.

Tavoitteiden kuvaukseen on sisällytettävä pakolliset tiedot, jotka määritellään ESRS 2 MDR-T:ssä Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla.

23.

Edellä 20 kohdassa vaadituista tiedoista on käytävä ilmi, liittyvätkö sen tavoitteet seuraavien ehkäisyyn ja valvontaan ja millä tavoin: a) ilman epäpuhtaudet ja niihin liittyvät ominaiskuormitukset; b) päästöt veteen ja niihin liittyvät ominaiskuormitukset; c) maaperän pilaantuminen ja siihen liittyvät ominaiskuormitukset; ja d) huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet.

24.

ESRS 2 MDR-T:n lisäksi yritys voi täsmentää, onko tavoitteita asetettaessa otettu huomioon ekologiset kynnysarvot (esim. biosfäärin eheys, stratosfäärin otsonikato, ilmakehän aerosolikuormitus, maaperän köyhtyminen, valtamerten happamoituminen) ja yhteisökohtaiset osuudet. Jos näin on, yritys voi täsmentää seuraavat: a) määritellyt ekologiset kynnysarvot ja niiden määrittelyssä käytetyt menetelmät; b) ovatko kynnysarvot yhteisökohtaisia, ja jos ovat, miten ne on määritelty; ja c) miten vastuu määriteltyjen ekologisten kynnysarvojen noudattamisesta jaetaan yrityksessä.

25.

Yrityksen on täsmennettävä osana taustatietoja, ovatko sen asettamat ja esittämät tavoitteet pakollisia (lainsäädännössä edellytettyjä) vai vapaaehtoisia.

Tiedonantovaatimus E2-4 – Ilman, veden ja maaperän pilaantuminen

26.

Yrityksen on annettava tiedoksi epäpuhtaudet, joita se aiheuttaa omissa toiminnoissaan, sekä sen tuottamat tai käyttämät mikromuovit.

27.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys päästöistä, joita yritys aiheuttaa ilmaan, veteen ja maaperään omissa toiminnoissaan, sekä sen tuottamista ja käyttämistä mikromuoveista.

28.

Yrityksen on annettava tiedoksi seuraavien määrät: a) kukin ilmaan, veteen ja maaperään päätyvä epäpuhtaus, joka mainitaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 166/2006 (epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri, ”E-PRTR-asetus”) (64) liitteen II luettelossa, lukuun ottamatta kasvihuonekaasupäästöjä, joista ilmoitetaan ESRS E1:n Ilmastonmuutos (65) mukaisesti. b) yrityksen tuottamat tai käyttämät mikromuovit.

29.

Edellä 28 kohdassa tarkoitetut määrät ovat konsolidoituja määriä, joihin sisältyvät sellaisista laitoksista peräisin olevat päästöt, joihin yrityksellä on taloudellinen tai operatiivinen määräysvalta. Konsolidoituihin määriin on sisällytettävä ainoastaan sellaiset laitoskokonaisuuksien päästöt, joiden osalta asetuksen (EY) N:o 166/2006 liitteessä II määritelty kynnysarvo ylittyy.

30.

Yrityksen on asetettava antamansa tiedot asiayhteyteen ja kuvattava a) ajan mittaan tapahtuneet muutokset; b) mittausmenetelmät; ja c) prosessi(t) tietojen keräämiseksi pilaantumiseen liittyvää kirjanpitoa ja raportointia varten, mukaan lukien tarvittavien tietojen tyyppi ja tietolähteet.

31.

Kun päästöjen laskemiseen valitaan menetelmä, joka on huonompi kuin päästöjen suora mittaus, yrityksen on esitettävä syyt tämän huonomman menetelmän valintaan. Jos yritys käyttää estimaatteja, sen on ilmoitettava niiden perustana oleva standardi, alakohtainen tutkimus tai lähteet sekä mahdollinen epävarmuusaste ja mittausepävarmuutta heijastava estimaattien vaihteluväli.

Tiedonantovaatimus E2-5 – Huolta aiheuttavat aineet ja erityistä huolta aiheuttavat aineet

32.

Yrityksen on annettava tiedot huolta aiheuttavien aineiden ja erityistä huolta aiheuttavien aineiden tuotannosta, käytöstä, jakelusta, markkinoille saattamisesta ja tuonnista/viennistä sellaisenaan, seoksissa tai esineissä.

33.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys yrityksen vaikutuksista terveyteen ja ympäristöön sellaisinaan esiintyvien huolta aiheuttavien aineiden ja erityistä huolta aiheuttavien aineiden kautta. Tarkoituksena on myös antaa käsitys yrityksen olennaisista riskeistä ja mahdollisuuksista, mukaan lukien altistuminen kyseisille aineille ja sääntelyn muutoksista aiheutuvat riskit.

34.

Edellä olevan 32 kohdan mukaisesti annettaviin tietoihin on sisällyttävä niiden huolta aiheuttavien aineiden kokonaismäärät, joita syntyy tai käytetään tuotannon aikana tai jotka hankitaan, sekä niiden huolta aiheuttavien aineiden kokonaismäärät, jotka lähtevät yrityksen laitoksista päästöinä, tuotteina tai osana huolta aiheuttavien aineiden pääasiallisiin vaaraluokkiin kuuluvia tuotteita tai palveluja.

35.

Yrityksen on esitettävä erikseen tiedot erityistä huolta aiheuttavista aineista.

Tiedonantovaatimus E2-6 – Pilaantumiseen liittyvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

36.

Yrityksen on ilmoitettava pilaantumiseen liittyvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset.

37.

Edellä 36 kohdassa vaaditut tiedot täydentävät ESRS 2 SBM-3:n 48 kohdan d alakohdassa vaadittuja tietoja raportointikauden taloudellisista vaikutuksista yrityksen taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen ja kassavirtoihin raportointikaudella.

38.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys a) pilaantumiseen liittyvistä vaikutuksista ja riippuvuuksista johtuvien olennaisten riskien ennakoiduista taloudellisista vaikutuksista sekä siitä, millaisia olennaisia vaikutuksia näillä riskeillä on (tai voidaan kohtuudella olettaa olevan) yrityksen taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen ja kassavirtoihin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. b) pilaantumisen ehkäisemiseen ja vähentämiseen liittyvien olennaisten mahdollisuuksien ennakoiduista taloudellisista vaikutuksista.

39.

Annettaviin tietoihin on sisällyttävä a) määrälliset tiedot ennakoiduista taloudellisista vaikutuksista rahassa mitattuna ennen pilaantumiseen liittyviä toimia, tai jos näitä ei ole mahdollista saada ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja, laadulliset tiedot. Mahdollisuuksista aiheutuvien taloudellisten vaikutusten osalta ei vaadita määrällisiä tietoja, jos se johtaisi sellaisten tietojen antamiseen, jotka eivät täytä tietojen laadullisia ominaisuuksia (ks. ESRS 1, lisäys B Tietojen laadulliset ominaisuudet); b) kuvaus huomioon otetuista vaikutuksista, niihin liittyvistä seurauksista ja niiden todennäköisen toteutumisen aikataulusta; ja c) ennakoitujen taloudellisten vaikutusten laskennassa käytetyt kriittiset oletukset sekä niihin liittyvän epävarmuuden lähteet ja taso.

40.

Edellä olevan 38 kohdan a alakohdan mukaisesti annettaviin tietoihin on sisällyttävä a) tuotteista ja palveluista, jotka ovat tai jotka sisältävät huolta aiheuttavia aineita, saadun liikevaihdon osuus sekä tuotteista ja palveluista, jotka ovat tai jotka sisältävät erityistä huolta aiheuttavia aineita, saadun liikevaihdon osuus; b) toiminta- ja pääomamenot, jotka ovat aiheutuneet raportointikaudella merkittävien tapausten ja esiintymien yhteydessä; c) varaukset ympäristönsuojelun ja korjaamisen kustannuksia varten, esimerkiksi saastuneiden toimipaikkojen kunnostamiseen, kaatopaikkojen kunnostamiseen, ympäristön saastumisen poistamiseen olemassa olevilla tuotanto- tai varastointipaikoilla ja vastaaviin toimenpiteisiin.

41.

Yrityksen on annettava kaikki merkitykselliset taustatiedot, mukaan lukien kuvaus olennaisista tapauksista ja esiintymistä, joissa pilaantuminen on vaikuttanut kielteisesti ympäristöön ja/tai sen odotetaan vaikuttavan kielteisesti yrityksen kassavirtoihin, taloudelliseen asemaan ja taloudelliseen tulokseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

ESRS E3

VESIVARAT JA MERTEN LUONNONVARAT

SISÄLLYSLUETTELO

Tavoite

Vuorovaikutus muiden ESRS-standardien kanssa

Tiedonantovaatimukset

–

ESRS 2 Yleiset tiedot

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

–

ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

–

Tiedonantovaatimus E3-1 – Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimintaperiaatteet

–

Tiedonantovaatimus E3-2 – Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimet ja resurssit

Mittarit ja tavoitteet

–

Tiedonantovaatimus E3-3 – Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet

–

Tiedonantovaatimus E3-4 – Vedenkulutus

–

Tiedonantovaatimus E3-5 – Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

Lisäys A:

Soveltamisvaatimukset

–

ESRS 2 Yleiset tiedot

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

–

ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

–

Tiedonantovaatimus E3-1 – Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimintaperiaatteet

–

Tiedonantovaatimus E3-2 – Vesivaroja ja merten luonnonvaroja koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät toimet ja resurssit

Mittarit ja tavoitteet

–

Tiedonantovaatimus E3-3 – Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet

–

Tiedonantovaatimus E3-4 – Vedenkulutus

–

Tiedonantovaatimus E3-5 – Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

Tavoite

1.

Tämän standardin tavoitteena on täsmentää tiedonantovaatimukset, joiden avulla kestävyysselvityksen käyttäjät voivat ymmärtää seuraavat seikat: a) miten yritys vaikuttaa vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin olennaisten tosiasiallisten tai mahdollisten myönteisten ja kielteisten vaikutusten muodossa; b) toimet, jotka on toteutettu tosiasiallisten tai mahdollisten olennaisten kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi, vesivarojen ja merten luonnonvarojen suojelemiseksi, myös vedenkulutuksen vähentämisen osalta, sekä riskien ja mahdollisuuksien käsittelemiseksi, sekä näiden toimien tulokset; c) edistääkö yritys Euroopan vihreän kehityksen ohjelman puhdasta ilmaa, puhdasta vettä, tervettä maaperää ja luonnon monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden saavuttamista sekä sinisen talouden ja kalastusalan kestävyyttä, ja miten ja missä määrin se edistää näitä, kun otetaan huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (68) (EU:n vesipuitedirektiivi), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY (69) (EU:n meristrategiapuitedirektiivi), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/89/EU (70) (EU:n merten aluesuunnitteludirektiivi), kestävän kehityksen tavoitteet (erityisesti tavoitteet 6 ”Puhdas vesi ja sanitaatio” ja 14 ”Vedenalainen elämä”) sekä globaalien ympäristön kestokyvyn rajojen kunnioittaminen (esim. biosfäärin eheyteen, valtamerten happamoitumiseen, makean veden käyttöön ja biogeokemiallisiin kiertoihin liittyvät planetaariset rajat); d) yrityksen suunnitelmat ja valmiudet mukauttaa strategiaansa ja liiketoimintamalliaan siten, että niillä edistetään kestävää vedenkäyttöä käytettävissä olevien vesivarojen pitkäaikaisen suojelun pohjalta; vesiekosysteemien suojelu sekä makean veden ja merellisten elinympäristöjen ennallistaminen; e) yrityksen sellaisten olennaisten riskien ja mahdollisuuksien luonne, tyyppi ja laajuus, jotka johtuvat sen vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin kohdistuvista vaikutuksista ja niihin liittyvistä riippuvuuksista, sekä tapa, jolla yritys hallitsee niitä; ja f) yrityksen vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin kohdistuvista vaikutuksista ja niihin liittyvistä riippuvuuksista johtuvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien taloudelliset vaikutukset yritykseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

2.

Tässä standardissa vahvistetaan vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tiedonantovaatimukset. ”Vesivarojen” osalta tämä standardi kattaa pintaveden ja pohjaveden. Siihen sisältyvät tiedonantovaatimukset koskevat yrityksen toimintaan, tuotteisiin ja palveluihin liittyvää vedenkulutusta sekä tähän liittyviä tietoja vedenotosta ja vesien poisjohtamisesta.

3.

”Merten luonnonvarojen” osalta tämä standardi kattaa tällaisten luonnonvarojen käyttöönoton ja hyödyntämisen sekä tähän liittyvän taloudellisen toiminnan.

Vuorovaikutus muiden ESRS-standardien kanssa

4.

Vesivarat ja merten luonnonvarat liittyvät läheisesti muihin ympäristöä koskeviin osa-alueisiin, kuten ilmastonmuutokseen, pilaantumiseen, biologiseen monimuotoisuuteen ja kiertotalouteen. Jotta saataisiin kattava yleiskuva siitä, mikä voisi olla olennaista vesivarojen ja merten luonnonvarojen kannalta, asiaa koskevat tiedonantovaatimukset sisältyvät muihin ympäristöä koskeviin ESRS-standardeihin seuraavasti: a) ESRS E1 Ilmastonmuutos, jossa käsitellään erityisesti akuutteja ja kroonisia fyysisiä riskejä, jotka johtuvat ilmastonmuutoksen aiheuttamista tai pahentamista vesiin ja valtameriin liittyvistä vaaroista, kuten veden lämpötilan nousu, sademäärien ja sadetyyppien (sade, rakeet, lumi/jää) muutokset, sateisiin liittyvä tai hydrologinen vaihtelu, valtamerten happamoituminen, meriveden intruusio, merenpinnan nousu, kuivuus, huomattava vesistressi, rankkasateet, tulvat ja jäätikköjärvien purkautuminen; b) ESRS E2 Pilaantuminen, jossa käsitellään erityisesti veteen joutuvia päästöjä, mukaan lukien päästöt valtameriin, sekä mikromuovien käyttöä ja syntymistä; c) ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, joissa käsitellään erityisesti makean veden ekosysteemien sekä merten ja valtamerten suojelua ja kestävää käyttöä ja niihin kohdistuvia vaikutuksia; ja d) ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, jossa käsitellään erityisesti jätehuoltoa, myös muovin osalta, sekä siirtymistä uusiutumattomien luonnonvarojen talteenottoon jätevesistä, muovin käytön vähentämistä ja jäteveden kierrätystä.

5.

Yrityksen vaikutukset vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin vaikuttavat ihmisiin ja yhteisöihin. Yrityksestä johtuvia vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyviä olennaisia kielteisiä vaikutuksia vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin käsitellään standardissa ESRS S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt.

6.

Tätä standardia olisi luettava yhdessä standardien ESRS 1 Yleiset vaatimukset ja ESRS 2 Yleiset tiedot kanssa.

Tiedonantovaatimukset

ESRS 2 Yleiset tiedot

7.

Tämän jakson vaatimuksia olisi luettava yhdessä standardin ESRS 2 luvun 4 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta kanssa ja raportoitava niistä rinnakkain kyseisessä luvussa edellytettyjen tietojen kanssa.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

8.

Yrityksen on kuvattava prosessi, jota käytetään olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen, ja annettava tiedot seuraavista seikoista: a) onko yritys arvioinut omistuksiaan ja toimintaansa tunnistaakseen vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassaan sekä arvoketjunsa alku- ja loppupäässä, ja jos on, miten näitä on arvioitu ja mitä menetelmiä, oletuksia ja välineitä arvioinnissa on käytetty; b) onko yritys järjestänyt kuulemisia, erityisesti vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa, ja miten (71).

Tiedonantovaatimus E3-1 – Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimintaperiaatteet

9.

Yrityksen on kuvattava toimintaperiaatteet, jotka se on ottanut käyttöön hallitakseen vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyviä olennaisia vaikutuksiaan, riskejään ja mahdollisuuksiaan. (72)

10.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys siitä, missä määrin yrityksellä on toimintaperiaatteita sen vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi, arvioimiseksi, hallitsemiseksi ja/tai korjaamiseksi.

11.

Annettaviin tietoihin, joita edellytetään 9 kohdassa, on sisällytettävä tiedot yrityksen käytössä olevista toimintaperiaatteista, jotka koskevat sen vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaa tiedonantovaatimuksen ESRS 2 MDR-P Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi vahvistetut toimintaperiaatteet mukaisesti.

12.

Yrityksen on ilmoitettava, käsitelläänkö sen toimintaperiaatteissa seuraavia seikkoja, siltä osin kuin ne ovat merkityksellisiä, ja jos käsitellään, niin miten: a) vesivarojen hallinta, mukaan lukien i. vesivarojen ja merten luonnonvarojen käyttö ja hankinta yrityksen omassa toiminnassa; ii. vedenkäsittely keinona edistää kestävämpää vedenhankintaa; ja iii. yrityksen toiminnasta aiheutuvan veden pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen. b) veteen liittyvien kysymysten ja merten luonnonvarojen säilyttämisen ottaminen huomioon tuotteiden ja palvelujen suunnittelussa; ja c) sitoutuminen merkittävän vedenkulutuksen vähentämiseen yrityksen omassa toiminnassa sekä arvoketjun alku- ja loppupäässä vesiriskialueilla. 13. Jos vähintään yksi yrityksen toimipaikoista sijaitsee huomattavasta vesistressistä kärsivällä alueella eikä se kuulu minkään toimintaperiaatteen piiriin, yrityksen on ilmoitettava tästä ja perusteltava, miksi se ei ole ottanut käyttöön tällaista toimintaperiaatetta. Yritys voi ilmoittaa määräajan, johon mennessä se aikoo ottaa tällaisen toimintaperiaatteen käyttöön. (73) 14. Yrityksen on täsmennettävä, onko se ottanut käyttöön merien ja valtamerten kestävyyteen liittyviä toimintaperiaatteita tai käytäntöjä. (74)

Tiedonantovaatimus E3-2 – Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimet ja resurssit

15.

Yrityksen on ilmoitettava vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät toimensa ja niiden toteuttamiseen osoitetut resurssit.

16.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys keskeisistä toimista, joita yritys on toteuttanut tai suunnitellut vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien toimintaperiaatteiden päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi.

17.

Toimien ja resurssien kuvauksessa on noudatettava periaatteita, jotka määritellään tiedonantovaatimuksessa ESRS 2 MDR-A Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit. ESRS 2 MDR-A:n mukaisten tietojen lisäksi yritys voi täsmentää, mille lieventämishierarkian tasolle tietyt toimet ja

18.

Resurssit voidaan kohdentaa: a) vesivarojen ja merten luonnonvarojen käytön välttäminen; b) vesivarojen ja merten luonnonvarojen käytön vähentäminen esimerkiksi tehostamistoimenpiteiden avulla; c) uusioveden tuottaminen ja veden uudelleenkäyttö; tai d) vesiekosysteemien ja vesistöjen ennallistaminen ja elvyttäminen.

19.

Yrityksen on täsmennettävä toimet ja resurssit, jotka liittyvät vesiriskialueisiin, huomattavasta vesistressistä kärsivät alueet mukaan lukien.

Mittarit ja tavoitteet

Tiedonantovaatimus E3-3 – Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet

20.

Yrityksen on ilmoitettava asettamansa vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvät tavoitteet.

21.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys tavoitteista, joita yritys on asettanut tukeakseen vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyviä toimintaperiaatteitaan ja käsitelläkseen toimintansa vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.

22.

Tavoitteiden kuvauksen on sisällettävä tietovaatimukset, jotka määritellään tiedonantovaatimuksessa ESRS 2 MDR-T Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla.

23.

Annettavissa tiedoissa, joita edellytetään 20 kohdassa, on ilmoitettava, liittyvätkö yrityksen tavoitteet seuraaviin kysymyksiin, ja jos liittyvät, niin miten: a) vesiriskialueisiin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta, mukaan lukien veden laadun parantaminen; b) merten luonnonvaroihin liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien vastuullinen hallinta, mukaan lukien yrityksen käyttämien merten luonnonvaroihin liittyvien hyödykkeiden (kuten sora, syvänmeren mineraalit, kalat ja äyriäiset) luonne ja määrä; ja c) vedenkulutuksen vähentäminen, mukaan lukien selvitys siitä, miten nämä tavoitteet liittyvät vesiriskialueisiin, huomattavasta vesistressistä kärsivät alueet mukaan lukien.

24.

ESRS 2 MDR-T:n mukaisten tietojen lisäksi yritys voi täsmentää, onko tavoitteiden asettelussa otettu huomioon ekologiset kynnysarvot ja yhteisökohtaisten osuuksien määrittely. Jos näin on, yritys voi täsmentää: a) määritellyt ekologiset kynnysarvot ja niiden määrittelyssä käytetyt menetelmät; b) ovatko kynnysarvot yhteisökohtaisia, ja jos ovat, miten ne on määritelty; ja c) miten vastuu määriteltyjen ekologisten kynnysarvojen noudattamisesta jaetaan yrityksessä.

25.

Yrityksen on täsmennettävä osana taustatietoja, ovatko sen asettamat ja esittämät tavoitteet pakollisia (lainsäädännön edellyttämiä) vai vapaaehtoisia.

Tiedonantovaatimus E3-4 – Vedenkulutus

26.

Yrityksen on annettava tiedot vedenkulutuksestaan liittyen sen olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin.

27.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys yrityksen vedenkulutuksesta ja sen edistymisestä tavoitteidensa saavuttamisessa.

28.

Annettavat tiedot, joita edellytetään 26 kohdassa, koskevat yrityksen omaa toimintaa, ja niihin on sisällyttävä: a) kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä; b) kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä vesiriskialueilla, huomattavasta vesistressistä kärsivät alueet mukaan lukien; c) kierrätetyn ja uudelleenkäytetyn veden kokonaismäärä kuutiometreinä (75); d) varastoidun veden kokonaismäärä ja siinä tapahtuneet muutokset kuutiometreinä; ja e) kaikki tarvittavat kohtiin a–d liittyvät taustatiedot vesistöalueiden veden laadusta ja määrästä sekä miten tiedot on koottu, kuten mahdolliset standardit, menetelmät ja käytetyt oletukset, mukaan lukien se, onko tiedot laskettu, estimoitu, mallinnettu tai hankittu suorien mittausten perusteella, sekä tässä käytetty lähestymistapa, kuten mahdollisten alakohtaisten tekijöiden huomioiminen.

29.

Yrityksen on annettava tiedot vesi-intensiteetistään: oman toiminnan kokonaisvedenkulutus kuutiometreinä liikevaihtoa (miljoonaa euroa) kohti laskettuna (76).

Tiedonantovaatimus E3-5 – Vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

30.

Yrityksen on ilmoitettava vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset.

31.

Edellä 30 kohdassa vaaditut tiedot täydentävät tiedonantovaatimuksen ESRS 2 SBM-3 48 kohdan d alakohdassa vaadittuja tietoja raportointikauden taloudellisista vaikutuksista yrityksen taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen ja kassavirtoihin.

32.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys seuraavista: a) ennakoidut taloudelliset vaikutukset, jotka johtuvat vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvistä vaikutuksista ja riippuvuuksista aiheutuvista olennaisista riskeistä, sekä millaisia olennaisia vaikutuksia näillä riskeillä on (tai voidaan kohtuudella odottaa olevan) yrityksen taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen ja kassavirtoihin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä; ja b) ennakoidut taloudelliset vaikutukset, jotka ovat seurausta vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyvistä olennaisista mahdollisuuksista.

33.

Annettaviin tietoihin on sisällyttävä a) määrälliset tiedot ennakoiduista taloudellisista vaikutuksista rahassa mitattuna ennen vesivaroihin ja merten luonnonvaroihin liittyviä toimia, tai jos tällaisia tietoja ei ole mahdollista saada ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja, laadulliset tiedot. Mahdollisuuksista aiheutuvien taloudellisten vaikutusten osalta ei vaadita määrällisiä tietoja, jos se johtaisi sellaisten tietojen antamiseen, jotka eivät täytä tietojen laadullisia ominaisuuksia koskevia vaatimuksia (ks. ESRS 1, lisäys B Tietojen laadulliset ominaisuudet); b) kuvaus huomioon otetuista vaikutuksista, niihin liittyvistä seurauksista ja riippuvuuksista sekä niiden todennäköisen toteutumisen aikataulusta; ja c) ennakoitujen taloudellisten vaikutusten laskennassa käytetyt kriittiset oletukset sekä niihin liittyvän epävarmuuden lähteet ja taso.

ESRS E4

BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS JA EKOSYSTEEMIT

SISÄLLYSLUETTELO

Tavoite

Vuorovaikutus muiden ESRS-standardien kanssa

Tiedonantovaatimukset

–

ESRS 2 Yleiset tiedot

Strategia

–

Tiedonantovaatimus E4-1 – Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa

–

ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

–

ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

–

Tiedonantovaatimus E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet

–

Tiedonantovaatimus E4-3 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit

Mittarit ja tavoitteet

–

Tiedonantovaatimus E4-4 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet

–

Tiedonantovaatimus E4-5 – Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit

–

Tiedonantovaatimus E4-6 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

Lisäys A:

Soveltamisvaatimukset

–

ESRS 2 Yleiset tiedot

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

–

Tiedonantovaatimus E4-1 – Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa

–

ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

–

Tiedonantovaatimus E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet

–

Tiedonantovaatimus E4-3 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit

Mittarit ja tavoitteet

–

Tiedonantovaatimus E4-4 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet

–

Tiedonantovaatimus E4-5 – Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit

–

Tiedonantovaatimus E4-6 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

Tavoite

1.

Tämän standardin tavoitteena on täsmentää tiedonantovaatimukset, joiden avulla kestävyysselvityksen käyttäjät voivat ymmärtää seuraavat seikat: a) miten yritys vaikuttaa biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin olennaisten tosiasiallisten tai mahdollisten myönteisten ja kielteisten vaikutusten osalta, mukaan lukien se, missä määrin yritys edistää vaikutustekijöitä, jotka aiheuttavat biologisen monimuotoisuuden vähenemistä sekä ekosysteemien häviämistä ja rappeutumista; b) tosiasiallisten tai mahdollisten olennaisten kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi, biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi ja ennallistamiseksi sekä riskien ja mahdollisuuksien käsittelemiseksi toteutetut toimet ja niiden tulokset; ja c) yrityksen suunnitelmat ja valmiudet mukauttaa strategiaansa ja liiketoimintamalliaan seuraavien mukaiseksi: i. biosfäärin eheyteen ja maajärjestelmän muutoksiin liittyvien planetaaristen rajojen kunnioittaminen; ii. vuoden 2020 jälkeisen biodiversiteettikehyksen (Kunming-Montreal Global Biodiversity Framework) visio, päämäärät ja tavoitteet; iii. vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian (77) asiaankuuluvat osat; iv. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY ja neuvoston direktiivi 92/43/ETY (EU:n lintu- ja luontodirektiivit) (78); ja v. Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY (meristrategiapuitedirektiivi) (79); d) yrityksen biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten riskien, riippuvuuksien ja mahdollisuuksien luonne, tyyppi ja laajuus sekä tapa, jolla yritys hallitsee niitä; ja e) yrityksen biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvista vaikutuksista ja niihin liittyvistä riippuvuuksista johtuvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien taloudelliset vaikutukset yritykseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

2.

Tässä standardissa vahvistetaan tiedonantovaatimukset, jotka koskevat yrityksen suhdetta maalla sijaitseviin, makean veden ja merellisiin elinympäristöihin, ekosysteemeihin ja niihin liittyvien eläin- ja kasvilajien populaatioihin, mukaan lukien lajien sisäinen, lajien välinen ja ekosysteemitason monimuotoisuus sekä niiden keskinäiset suhteet alkuperäiskansojen ja muiden vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa.

3.

Käsitteillä ”biodiversiteetti”, ”biologinen monimuotoisuus” ja ”luonnon monimuotoisuus” tarkoitetaan elävien eliöiden vaihtelevuutta kaikkialla, muun muassa maan, makean veden, meren ja muiden vesien ekosysteemeissä sekä niiden muodostamissa laajemmissa ekologisissa kokonaisuuksissa.

Vuorovaikutus muiden ESRS-standardien kanssa

4.

Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit liittyvät läheisesti muihin ympäristökysymyksiin. Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuvien muutosten tärkeimmät suorat aiheuttajat ovat ilmastonmuutos, pilaantuminen, maankäytön muutokset, makean veden ja merten käytön muutokset, eliöiden suora hyödyntäminen ja haitalliset vieraslajit. Nämä vaikutustekijät kuuluvat tämän standardin piiriin, lukuun ottamatta ilmastonmuutosta (joka sisältyy standardiin ESRS E1) ja pilaantumista (joka sisältyy standardiin ESRS E2).

5.

Jotta biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvistä olennaisista vaikutuksista ja riippuvuuksista saataisiin kattava käsitys, muiden ympäristöä koskevien ESRS-standardien tiedonantovaatimukset olisi luettava ja tulkittava yhdessä tämän standardin tiedonantovaatimusten kanssa. Muihin ympäristöä koskeviin ESRS-standardeihin sisältyvät seuraavat tähän standardiin liittyvät tiedonantovaatimukset: a) ESRS E1 Ilmastonmuutos, joka koskee erityisesti kasvihuonekaasupäästöjä ja energiavaroja (energiankulutus); b) ESRS E2 Pilaantuminen, jossa käsitellään ilman, veden ja maaperän pilaantumista; c) ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat, jossa käsitellään erityisesti vesivaroja (vedenkulutus) ja merten luonnonvaroja; d) ESRS E5 Resurssien käyttö ja kiertotalous, jossa käsitellään erityisesti siirtymistä pois uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöönotosta sekä jätteen syntymistä ja jätteen aiheuttamaa pilaantumista ehkäisevien käytäntöjen toteuttamista.

6.

Yrityksen vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin vaikuttavat ihmisiin ja yhteisöihin. Kun yritys raportoi biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuvien muutosten olennaisista kielteisistä vaikutuksista niiden kohteena oleviin yhteisöihin standardin ESRS E4 mukaisesti, sen on otettava huomioon standardin ESRS S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt vaatimukset.

7.

Tätä standardia olisi luettava yhdessä standardien ESRS 1 Yleiset vaatimukset ja ESRS 2 Yleiset tiedot kanssa.

Tiedonantovaatimukset

ESRS 2 Yleiset tiedot

8.

Tämän jakson vaatimukset on luettava yhdessä niiden tiedonantovaatimusten kanssa, jotka on esitetty standardin ESRS 2 luvuissa 2 Hallinto, 3 Strategia ja 4 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta.

9.

Tuloksena annettavat tiedot on esitettävä standardissa ESRS 2 vaadittujen tietojen yhteydessä, lukuun ottamatta tiedonantovaatimusta ESRS 2 SBM-3, jonka osalta yrityksellä on mahdollisuus esittää tiedot aihekohtaisten tietojen antamisen yhteydessä.

10.

ESRS 2:n vaatimusten lisäksi tähän standardiin sisältyy myös aihekohtainen tiedonantovaatimus E4-1 Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa.

Strategia

Tiedonantovaatimus E4-1 – Siirtymäsuunnitelma sekä biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien huomioiminen strategiassa ja liiketoimintamallissa

11.

Yrityksen on ilmoitettava, millä tavoin sen biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät vaikutukset, riippuvuudet, riskit ja mahdollisuudet johtuvat sen strategiasta ja liiketoimintamallista ja miten ne vaikuttavat sen strategian ja liiketoimintamallin mukauttamiseen.

12.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys yrityksen strategian ja liiketoimintamallin resilienssistä suhteessa biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin sekä siitä, miten sen strategia ja liiketoimintamalli sopivat yhteen biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien paikallisten, kansallisten ja maailmanlaajuisten julkisen politiikan tavoitteiden kanssa.

13.

Yrityksen on kuvattava strategiansa ja liiketoimintamallinsa resilienssi suhteessa biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin. Kuvaukseen on sisällytettävä seuraavat seikat: a) arvio siitä, miten nykyinen liiketoimintamalli ja strategia kestävät biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä fyysisiä, siirtymä- ja järjestelmäriskejä; b) resilienssianalyysin kattavuus suhteessa yrityksen omaan toimintaan ja sen arvoketjun alku- ja loppupäähän sekä analyysissa tarkasteltuihin riskeihin; c) keskeiset oletukset; d) käytetyt aikahorisontit; e) resilienssianalyysin tulokset; ja f) sidosryhmien osallistaminen, mukaan lukien tarvittaessa alkuperäiskansojen ja paikallisyhteisöjen osallistaminen.

14.

Jos yritys antaa tässä tiedonantovaatimuksessa edellytetyt tiedot osana tiedonantovaatimuksessa ESRS 2 SBM-3 vaadittuja tietoja, yritys voi viitata ESRS 2 SBM-3:n mukaisesti antamiinsa tietoihin.

15.

Yritys voi esittää siirtymäsuunnitelmansa, jonka tarkoituksena on lähentää sen liiketoimintamallia ja strategiaa ja lopulta yhdenmukaistaa ne vuoden 2020 jälkeisen biodiversiteettikehyksen vision, päämäärien ja tavoitteiden, vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian sekä biosfäärin eheyteen ja maajärjestelmän muutoksiin liittyvien planetaaristen rajojen kunnioittamisen kanssa.

Tiedonantovaatimus SBM 3 – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

16.

Yrityksen on annettava seuraavat tiedot: a) luettelo sen oman toiminnan kannalta olennaisista toimipaikoista, mukaan lukien toimipaikat, joissa sillä on operatiivinen määräysvalta, 17 kohdan a alakohdan perusteella. Yrityksen on annettava näiden sijaintipaikkojen osalta seuraavat tiedot: i. toiminnot, jotka vaikuttavat kielteisesti biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin (80); ii. toimipaikkojen jaottelu tunnistettujen vaikutusten ja riippuvuuksien sekä sijaintialueiden ekologisen tilan mukaan (suhteessa kyseisen ekosysteemin perustasoon); ja iii. vaikutusten kohteena olevien biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkien alueiden yksilöinti, jotta käyttäjät pystyvät selvittämään sijaintipaikan ja asiasta vastaavan toimivaltaisen viranomaisen 16 kohdan a alakohdan i alakohdassa täsmennettyjen toimintojen osalta. b) onko yritys todennut olennaisia kielteisiä vaikutuksia, jotka liittyvät maaympäristön tilan heikkenemiseen, aavikoitumiseen tai maaperän sulkemiseen (81); ja c) onko yrityksellä toimintaa, joka vaikuttaa uhanalaisiin lajeihin (82).

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien, riippuvuuksien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

17.

Yrityksen on kuvattava prosessinsa, jota käytetään olennaisten vaikutusten, riskien, riippuvuuksien ja mahdollisuuksien tunnistamiseen. Prosessin kuvaukseen on sisällytettävä tiedot siitä, missä määrin ja miten yritys on a) tunnistanut ja arvioinut todellisia ja mahdollisia biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuvia vaikutuksia omien toimipaikkojensa sijaintipaikoissa ja arvoketjunsa eri vaiheissa, sekä millaisia arviointiperusteita tässä on käytetty; b) tunnistanut ja arvioinut riippuvuuksia biologisesta monimuotoisuudesta ja ekosysteemeistä sekä niiden palveluista omien toimipaikkojensa sijaintipaikoissa ja arvoketjunsa eri vaiheissa, millaisia arviointiperusteita tässä on käytetty, sekä sisältyykö arviointiin ekosysteemipalveluja, jotka ovat häiriintyneet tai voivat todennäköisesti häiriintyä; c) tunnistanut ja arvioinut biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä siirtymäriskejä ja fyysisiä riskejä sekä mahdollisuuksia, sekä millaisia arviointiperusteita tässä on käytetty sen vaikutusten ja riippuvuuksien perusteella; d) tarkastellut järjestelmäriskejä; e) kuullut vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä yhteisiä biologisia resursseja ja ekosysteemejä koskevien kestävyysarviointien puitteissa ja erityisesti seuraavista seikoista: i. kun toimipaikka tai raaka-aineen tuotanto tai hankinta todennäköisesti vaikuttaa kielteisesti biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin, mitkä ovat juuri ne toimipaikat tai raaka-aineiden tuotanto- tai hankintaprosessit, jolla on kielteisiä tai mahdollisesti kielteisiä vaikutuksia niiden kohteena oleviin yhteisöihin; ii. kun todennäköisiä vaikutuksia kohdistuu niiden kohteena oleviin yhteisöihin, yrityksen on ilmoitettava, miten nämä yhteisöt ovat osallistuneet olennaisuuden arviointiin; ja iii. kun on kyse yrityksen oman toiminnan vaikutuksista ekosysteemipalveluihin, joilla on merkitystä vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kannalta, yrityksen on ilmoitettava, miten kielteiset vaikutukset voidaan välttää. Jos näitä vaikutuksia ei voida välttää, yritys voi ilmoittaa suunnitelmistaan minimoida ne ja toteuttaa lieventäviä toimenpiteitä, joilla pyritään säilyttämään keskeisten palvelujen arvo ja toimivuus.

18.

Yritys voi ilmoittaa, onko se käyttänyt ja miten se on käyttänyt biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemejä koskevaa skenaarioanalyysiä apuna olennaisten riskien ja mahdollisuuksien tunnistamisessa ja arvioimisessa lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Jos yritys on käyttänyt skenaarioanalyysiä, se voi antaa seuraavat tiedot: a) miksi tarkastellut skenaariot valittiin; b) miten tarkastellut skenaariot saatetaan ajan tasalle muuttuvien olosuhteiden ja uusien suuntausten mukaisesti; ja c) perustuvatko skenaariot virallisten hallitustenvälisten elinten julkistamiin odotuksiin, kuten biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen, ja asianmukaisissa tapauksissa tieteelliseen konsensukseen, kuten biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluja käsittelevän hallitustenvälisen tiede- ja politiikkafoorumin (IPBES) ilmaisemaan konsensukseen.

19.

Yrityksen on ilmoitettava erityisesti seuraavat tiedot: a) onko sillä toimipaikkoja, jotka sijaitsevat biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä, ja vaikuttaako näihin toimipaikkoihin liittyvä toiminta kielteisesti näihin alueisiin siten, että se johtaa luontotyyppien ja lajien elinympäristöjen heikentymiseen ja häiritsee sellaisia lajeja, joita varten on osoitettu suojelualue; ja b) onko todettu, että on tarpeen toteuttaa biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä lieventäviä toimenpiteitä, joita on yksilöity esimerkiksi seuraavissa: luonnonvaraisten lintujen suojelusta annettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY; luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta annettu neuvoston direktiivi 92/43/ETY; tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2011/92/EU (83) 1 artiklan 2 kohdan g alakohdassa määritelty ympäristövaikutusten arviointi (YVA); sekä kolmansissa maissa tapahtuvien toimintojen osalta kansalliset säännökset tai kansainväliset standardit, kuten Kansainvälisen rahoitusyhtiön (IFC) ympäristö- ja yhteiskuntavastuun standardi 6: Luonnon monimuotoisuuden suojelu ja luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen).

Tiedonantovaatimus E4-2 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet

20.

Yrityksen on kuvattava toimintaperiaatteet, jotka se on ottanut käyttöön biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutustensa, riskiensä, riippuvuuksiensa ja mahdollisuuksiensa hallitsemiseksi.

21.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys siitä, missä määrin yrityksellä on toimintaperiaatteita sen biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riippuvuuksien, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi, arvioimiseksi, hallitsemiseksi ja/tai korjaamiseksi.

22.

Annettaviin tietoihin, joita edellytetään 20 kohdassa, on sisällytettävä tiedot yrityksen käytössä olevista toimintaperiaatteista, jotka koskevat sen biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien, riippuvuuksien ja mahdollisuuksien hallintaa tiedonantovaatimuksen ESRS 2 MDR-P Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi vahvistetut toimintaperiaatteet mukaisesti.

23.

ESRS 2 MDR-P:n säännösten lisäksi yrityksen on kuvattava, missä määrin ja miten sen biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimintaperiaatteet a) liittyvät standardin ESRS E4 AR 4 kohdassa täsmennettyihin seikkoihin; b) liittyvät sen biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviin olennaisiin vaikutuksiin; c) liittyvät olennaisiin riippuvuuksiin sekä olennaisiin fyysisiin riskeihin, siirtymäriskeihin ja mahdollisuuksiin; d) tukevat sellaisten tuotteiden, komponenttien ja raaka-aineiden jäljitettävyyttä, joilla on arvoketjun eri vaiheissa todellisia tai mahdollisia olennaisia vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin; e) ottavat huomioon tuotannon, hankinnan tai kulutuksen ekosysteemeistä, joita hoidetaan biologisen monimuotoisuuden edellytysten ylläpitämiseksi tai parantamiseksi, mistä on osoituksena säännöllinen seuranta ja raportointi biologisen monimuotoisuuden tilasta sekä saavutuksista tai menetyksistä; ja f) ottavat huomioon biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien vaikutusten sosiaaliset seuraukset.

24.

Yrityksen on erityisesti ilmoitettava, onko se ottanut käyttöön a) biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien suojelua koskevat toimintaperiaatteet, jotka kattavat biologisen monimuotoisuuden kannalta herkällä alueella tai tällaisen alueen läheisyydessä sijaitsevat yrityksen omistamat, vuokraamat tai hallinnoimat toimipaikat; b) kestävät maata tai maataloutta koskevat käytännöt tai toimintaperiaatteet (84); c) kestävät meriin liittyvät käytännöt tai toimintaperiaatteet (85); ja d) metsäkatoon puuttumista koskevat toimintaperiaatteet (86).

Tiedonantovaatimus E4-3 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimet ja resurssit

25.

Yrityksen on ilmoitettava biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät toimensa ja niiden toteuttamiseen osoitetut resurssit.

26.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys keskeisistä toimista, joita yritys on toteuttanut tai suunnitellut ja jotka edistävät merkittävällä tavalla biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien toimintaperiaatteiden päämäärien ja tavoitteiden saavuttamista.

27.

Keskeisten toimien ja resurssien kuvauksessa on noudatettava pakollista sisältöä, joka määritellään tiedonantovaatimuksessa ESRS 2 MDR-A Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit.

28.

Lisäksi a) yritys voi ilmoittaa, miten se on soveltanut lieventämishierarkiaa toimissaan (haittojen välttäminen, minimointi, ennallistaminen/kunnostus sekä kompensaatio tai hyvitykset); b) yrityksen on ilmoitettava, onko se käyttänyt toimintasuunnitelmissaan biologista monimuotoisuutta koskevia hyvityksiä. Jos toimiin sisältyy biologista monimuotoisuutta koskevia hyvityksiä, yrityksen on ilmoitettava seuraavat tiedot: i. hyvityksen tavoite ja käytetyt keskeiset tulosindikaattorit; ii. hyvityksen rahoitusvaikutukset (suorat ja välilliset kustannukset) rahassa mitattuina; ja iii. kuvaus hyvityksistä, mukaan lukien alue, tyyppi, sovelletut laatukriteerit ja standardit, joita biologista monimuotoisuutta koskevissa hyvityksissä noudatetaan; c) yrityksen on kerrottava, onko se yhdistänyt paikallista ja alkuperäiskansojen tietämystä ja luontopohjaisia ratkaisuja biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviin toimiinsa ja miten.

Mittarit ja tavoitteet

Tiedonantovaatimus E4-4 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet

29.

Yrityksen on ilmoitettava asettamansa biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvät tavoitteet.

30.

Tämän tiedonantovaatimuksen tarkoituksena on antaa käsitys tavoitteista, joita yritys on asettanut tukeakseen biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä toimintaperiaatteitaan ja käsitelläkseen toimintansa tähän liittyviä olennaisia vaikutuksia, riippuvuuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.

31.

Tavoitteiden kuvauksessa on noudatettava pakollista sisältöä, joka määritellään tiedonantovaatimuksessa ESRS 2 MDR-T Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla.

32.

Annettaviin tietoihin, joita edellytetään 29 kohdassa, on sisällytettävä seuraavat tiedot: a) onko tavoitteiden asettelussa otettu huomioon ekologiset kynnysarvot ja vaikutusten yrityskohtaisten osuuksien määrittely. Jos on, yrityksen on täsmennettävä, i. määritellyt ekologiset kynnysarvot ja niiden määrittelyssä käytetyt menetelmät; ii. ovatko kynnysarvot yhteisökohtaisia, ja jos ovat, miten ne on määritelty; ja iii. miten vastuu määriteltyjen ekologisten kynnysarvojen noudattamisesta jaetaan yrityksessä; b) onko tavoitteissa käytetty pohjana vuoden 2020 jälkeistä biodiversiteettikehystä, vuoteen 2030 ulottuvan EU:n biodiversiteettistrategian asiaankuuluvia osia ja muita biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä kansallisia toimintapolitiikkoja ja lainsäädäntöä, ja/tai ovatko tavoitteet linjassa näiden kanssa; c) miten tavoitteet ovat yhteydessä biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviin vaikutuksiin, riippuvuuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin, jotka yritys on yksilöinyt suhteessa omaan toimintaansa ja arvoketjunsa eri vaiheisiin; d) mikä on tavoitteiden maantieteellinen soveltamisala, jos tällä on merkitystä; e) onko yritys käyttänyt biologista monimuotoisuutta koskevia hyvityksiä asettaessaan tavoitteitaan; ja f) mille lieventämishierarkian tasoille tavoite voidaan kohdentaa (haittojen välttäminen, minimointi, ennallistaminen ja kunnostus, kompensaatio tai hyvitykset).

Tiedonantovaatimus E4-5 – Biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuviin muutoksiin liittyvät vaikutusmittarit

33.

Yrityksen on ilmoitettava mittarit, jotka liittyvät sen biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin.

34.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys siitä, miten yritys toimii suhteessa vaikutuksiin, jotka on todettu olennaisiksi biologisessa monimuotoisuudessa ja ekosysteemeissä tapahtuvia muutoksia koskevassa olennaisuuden arvioinnissa.

35.

Jos yritys on yksilöinyt toimipaikkoja, jotka sijaitsevat sellaisilla biologisen monimuotoisuuden kannalta herkillä alueilla tai niiden läheisyydessä, joihin se vaikuttaa kielteisesti (ks. 19 kohdan a alakohta), yrityksen on ilmoitettava tällaisilla suojelualueilla tai biologisen monimuotoisuuden kannalta keskeisillä alueilla tai niiden läheisyydessä omistamiensa, vuokraamiensa tai hallinnoimiensa toimipaikkojen lukumäärä ja pinta-ala (hehtaareina).

36.

Jos yritys on havainnut maankäytön muutoksiin liittyviä olennaisia vaikutuksia tai vaikutuksia ekosysteemien laajuuteen ja tilaan, se voi myös ilmoittaa maankäyttönsä elinkaariarvioinnin perusteella.

37.

Yrityksen on tarkasteltava omaa toimintaansa 38–41 kohdassa tarkoitettujen tietopisteiden osalta.

38.

Jos yritys on todennut, että se edistää suoraan maankäytön muutosta, makean veden käytön muutosta ja/tai merten käytön muutosta aiheuttavia vaikutustekijöitä, sen on ilmoitettava asiaankuuluvat mittarit. Yritys voi ilmoittaa mittarit, joilla mitataan seuraavia: a) maanpeitteen muutokset (esim. metsäkato tai kaivostoiminta) tietyllä ajanjaksolla (esim. yhden tai viiden vuoden aikana); b) ekosysteemin hoidossa tapahtuneet muutokset (esimerkiksi maatalouskäytäntöjen tehostamisen tai parempien hoitokäytäntöjen tai metsänkorjuutapojen myötä) tietyllä ajanjaksolla (esim. yhden tai viiden vuoden aikana); c) maisemarakenteen muutokset (esim. elinympäristöjen pirstoutuminen, ekologisen kytkeytyneisyyden muutokset); d) ekosysteemien rakenteellisen kytkeytyneisyyden muutokset (esim. elinympäristön läpäisevyys, joka perustuu elinympäristölaikkujen fyysisiin ominaisuuksiin ja sijaintiin toisiinsa nähden); ja e) toiminnallinen kytkeytyneisyys (esim. miten hyvin geenit tai yksilöt pääsevät liikkumaan maa-alueiden, makean veden ja merialueiden halki).

39.

Jos yritys on todennut, että se edistää suoraan haitallisten vieraslajien tahatonta tai tarkoituksellista tuontia ja leviämistä, se voi ilmoittaa mittarit, joita se käyttää hallitakseen haitallisten vieraslajien tuonti- ja leviämisreittejä sekä haitallisten vieraslajien aiheuttamia riskejä.

40.

Jos yritys on tunnistanut lajien tilaan liittyviä olennaisia vaikutuksia, se voi ilmoittaa merkityksellisiksi katsomansa mittarit. Yritys voi a) viitata standardien ESRS E1, ESRS E2, ESRS E3 ja ESRS E5 vastaaviin tiedonantovaatimuksiin; b) tarkastella populaation kokoa, levinneisyysaluetta tietyissä ekosysteemeissä sekä sukupuuttoriskiä. Nämä tekijät antavat käsityksen yksittäisen lajin populaation terveydestä ja sen suhteellisesta resilienssistä ihmisen aiheuttamien ja luontaisesti tapahtuvien muutosten suhteen; c) ilmoittaa mittarit, joilla mitataan muutoksia lajin yksilöiden lukumäärässä tietyllä alueella; d) ilmoittaa mittarit, jotka koskevat sukupuuttovaarassa olevia lajeja (87) ja joilla mitataan seuraavia tekijöitä: i. lajin uhanalaisuus ja miten toiminta/paineet voivat vaikuttaa siihen; tai ii. uhanalaisen lajin elinympäristön muutokset, joita voidaan käyttää sijaismuuttujana arvioitaessa yrityksen vaikutusta paikallisen populaation sukupuuttoriskiin.

41.

Jos yritys on tunnistanut ekosysteemeihin liittyviä olennaisia vaikutuksia, se voi antaa seuraavat tiedot: a) ekosysteemien laajuuden osalta mittarit, joilla mitataan tietyn ekosysteemin kattamaa pinta-alaa ilman, että tässä otetaan välttämättä huomioon arvioitavan alueen laatua, kuten elinympäristöjen kattavuutta. Esimerkiksi metsäpeite mittaa tietyn ekosysteemityypin laajuutta ottamatta huomioon ekosysteemin tilaa (esim. antaa tiedot pinta-alasta muttei metsän lajiston monimuotoisuudesta). b) ekosysteemien tilan osalta: i. mittarit, joilla mitataan ekosysteemien laatua suhteessa ennalta määriteltyyn vertailutilaan; ii. mittarit, joilla mitataan useita lajeja ekosysteemissä sen sijaan, että mitattaisiin yksittäisen lajin yksilöiden lukumäärää ekosysteemissä (esim. tieteellisesti määritellyt lajirikkautta ja lajirunsautta koskevat indikaattorit, joilla mitataan (alkuperäiseen lajistoon kuuluvien lajien) lajikoostumuksen kehittymistä ekosysteemissä suhteessa ensimmäisen raportointijakson alussa vallinneeseen vertailutilaan sekä vuoden 2020 jälkeisessä biodiversiteettikehyksessä esitettyyn tavoitetilaan, tai tarvittaessa kooste lajien suojelutasosta); tai iii. mittarit, jotka kuvastavat ekosysteemien tilan rakenteellisia osatekijöitä, kuten elinympäristöjen kytkeytyneisyyttä (eli sitä, miten hyvin elinympäristöt ovat yhteydessä toisiinsa).

Tiedonantovaatimus E4-6 – Biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

42.

Yrityksen on ilmoitettava siihen kohdistuvat biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset.

43.

Edellä 42 kohdassa vaaditut tiedot täydentävät tiedonantovaatimuksen ESRS 2 SBM-3 48 kohdan d alakohdassa vaadittuja tietoja raportointikauden taloudellisista vaikutuksista yrityksen taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen ja kassavirtoihin.

44.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys seuraavista: a) ennakoidut taloudelliset vaikutukset, jotka johtuvat biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvistä vaikutuksista ja riippuvuuksista aiheutuvista olennaisista riskeistä, sekä millaisia olennaisia vaikutuksia näillä riskeillä on (tai voidaan kohtuudella odottaa olevan) yrityksen taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen ja kassavirtoihin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä; ja b) ennakoidut taloudelliset vaikutukset, jotka ovat seurausta biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyvistä olennaisista mahdollisuuksista.

45.

Annettaviin tietoihin on sisällyttävä a) määrälliset tiedot ennakoiduista taloudellisista vaikutuksista rahassa mitattuna ennen biologiseen monimuotoisuuteen ja ekosysteemeihin liittyviä toimia, tai jos tällaisia tietoja ei ole mahdollista saada ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja, laadulliset tiedot. Olennaisista mahdollisuuksista aiheutuvien taloudellisten vaikutusten osalta ei vaadita määrällisiä tietoja, jos se johtaisi sellaisten tietojen antamiseen, jotka eivät täytä tietojen laadullisia ominaisuuksia koskevia vaatimuksia (ks. ESRS 1, lisäys B Tietojen laadulliset ominaisuudet). Ennakoitujen taloudellisten vaikutusten rahassa mitattu määrä voidaan esittää yksittäisenä summana tai vaihteluvälinä; b) kuvaus huomioon otetuista vaikutuksista, niihin liittyvistä seurauksista ja riippuvuuksista sekä niiden todennäköisen toteutumisen aikataulusta; ja c) ennakoitujen taloudellisten vaikutusten laskennassa käytetyt kriittiset oletukset sekä niihin liittyvän epävarmuuden lähteet ja taso.

ESRS E5

RESURSSIEN KÄYTTÖ JA KIERTOTALOUS

SISÄLLYSLUETTELO

Tavoite

Vuorovaikutus muiden ESRS-standardien kanssa

Tiedonantovaatimukset

–

ESRS 2 Yleiset tiedot

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

–

ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

–

Tiedonantovaatimus E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet

–

Tiedonantovaatimus E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit

Mittarit ja tavoitteet

–

Tiedonantovaatimus E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet

–

Tiedonantovaatimus E5-4 – Resurssien sisäänvirtaukset

–

Tiedonantovaatimus E5-5 – Resurssien ulosvirtaukset

–

Tiedonantovaatimus E5-6 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

Lisäys A:

Soveltamisvaatimukset

–

ESRS 2 Yleiset tiedot

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

–

ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

–

Tiedonantovaatimus E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet

–

Tiedonantovaatimus E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit

Mittarit ja tavoitteet

–

Tiedonantovaatimus E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet

–

Tiedonantovaatimus E5-4 – Resurssien sisäänvirtaukset

–

Tiedonantovaatimus E5-5 – Resurssien ulosvirtaukset

–

Tiedonantovaatimus E5-6 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

Tavoite

1.

Tämän standardin tavoitteena on täsmentää tiedonantovaatimukset, joiden avulla kestävyysselvityksen käyttäjät voivat ymmärtää seuraavat seikat: a) mitkä ovat yrityksen olennaiset myönteiset tai kielteiset tosiasialliset tai mahdolliset vaikutukset resurssien käyttöön, mukaan lukien resurssitehokkuuteen, resurssien ehtymisen ehkäisemiseen ja uusiutuvien luonnonvarojen kestävään hankintaan ja käyttöön (joihin tässä standardissa viitataan nimellä ”resurssien käyttö ja kiertotalous”); b) yrityksen toteuttamat toimet ja niiden tulokset, joilla ehkäistään tai lievennetään resurssien käytöstä aiheutuvia tosiasiallisia tai mahdollisia kielteisiä vaikutuksia, mukaan lukien toimenpiteet, joilla edistetään yrityksen kasvun erottamista materiaalien käytöstä ja joilla käsitellään riskejä ja mahdollisuuksia; c) yrityksen suunnitelmat ja valmiudet mukauttaa strategiaansa ja liiketoimintamalliaan kiertotalouden periaatteiden mukaisiksi, mukaan lukien muun muassa jätteiden minimointi, tuotteiden, materiaalien ja muiden resurssien korkeimman arvon säilyttäminen ja niiden käytön tehostaminen tuotannossa ja kulutuksessa; d) yrityksen sellaisten olennaisten riskien ja mahdollisuuksien luonne, tyyppi ja laajuus, jotka liittyvät resurssien käytön ja kiertotalouden aiheuttamiin vaikutuksiin ja riippuvuuksiin, sekä tapa, jolla yritys hallitsee niitä; ja e) taloudelliset vaikutukset, joita yritykseen kohdistuu lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä olennaisista riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka johtuvat yrityksen vaikutuksista resurssien käyttöön ja kiertotalouteen tai yrityksen riippuvuuksista resurssien käytöstä ja kiertotaloudesta.

2.

Tässä standardissa vahvistetaan ”resurssien käyttöön” ja ”kiertotalouteen” liittyvät tiedonantovaatimukset erityisesti seuraavien seikkojen osalta: a) resurssien sisäänvirtaukset, mukaan lukien olennaisten resurssien kierto, ottaen huomioon uusiutuvat ja uusiutumattomat luonnonvarat; ja b) resurssien ulosvirtaukset, mukaan lukien tiedot tuotteista ja materiaaleista; sekä c) jätteet.

3.

Kiertotaloudella tarkoitetaan taloudellista järjestelmää, jossa tuotteiden, materiaalien ja muiden resurssien arvo säilytetään taloudessa mahdollisimman pitkään, edistäen niiden tehokasta käyttöä tuotannossa ja kulutuksessa ja siten vähentäen niiden käytön ympäristövaikutuksia ja minimoiden jätteiden ja vaarallisten aineiden päästöjä niiden elinkaaren kaikissa vaiheissa, myös soveltamalla jätehierarkiaa. Tavoitteena on maksimoida ja säilyttää teknisten ja biologisten resurssien, tuotteiden ja materiaalien arvo luomalla järjestelmä, joka mahdollistaa kestävyyden, optimaalisen käytön tai uudelleenkäytön, kunnostuksen, uudelleenvalmistuksen, kierrätyksen ja ravinteiden kierron.

4.

Tämä standardi pohjautuu asiaankuuluvaan EU:n lainsäädäntökehykseen ja toimintaperiaatteisiin, kuten kiertotaloutta koskevaan EU:n toimintasuunnitelmaan, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin 2008/98/EY (90) (jätepuitedirektiivi) ja EU:n teollisuusstrategiaan.

5.

Arvioitaessa siirtymistä nykyisestä järjestelmästä, eli taloudesta, jossa rajallisista resursseista valmistetaan tuotteita, jotka käytön jälkeen heitetään pois (lineaarinen tuotanto), kiertotalousjärjestelmään tässä standardissa käytetään yrityksen käyttämien ja tuottamien fyysisten resurssien, materiaalien ja tuotteiden tunnistamiseen tiedonantovaatimusta E5-4 Resurssien sisäänvirtaukset ja E5–5 Resurssien ulosvirtaukset.

Vuorovaikutus muiden ESRS-standardien kanssa

6.

Resurssien käyttö on merkittävä muita ympäristövaikutuksia, kuten ilmastonmuutosta, pilaantumista, vesivarojen ja merten luonnonvarojen tilan huononemista sekä biologisen monimuotoisuuden köyhtymistä, edistävä tekijä. Kiertotalous on järjestelmä, jossa pyritään resurssien kestävään käyttöön, hankintaan, jalostamiseen, tuotantoon ja kulutukseen sekä jätehuoltoon. Tällaisella järjestelmällä saadaan aikaan monia ympäristöhyötyjä, erityisesti materiaalien ja energiankulutuksen sekä ilmaan vapautuvien päästöjen (kasvihuonekaasupäästöjen ja muiden epäpuhtauksien) väheneminen, vedenoton ja jätevesipäästöjen rajoittaminen ja luonnon uudistuminen, mikä vähentää vaikutuksia biologiseen monimuotoisuuteen.

7.

Jotta saataisiin kattava yleiskuva siitä, mitkä muut ympäristönäkökohdat voisivat olla olennaisia resurssien käytön ja kiertotalouden kannalta, asiaa koskevat tiedonantovaatimukset sisältyvät muihin ympäristöä koskeviin ESRS-standardeihin seuraavasti: a) ESRS E1 Ilmastonmuutos, joka koskee erityisesti kasvihuonekaasujen päästöjä ja energiavaroja (energiankulutus); b) ESRS E2 Pilaantuminen, joka koskee erityisesti päästöjä veteen, ilmaan ja maaperään sekä huolta aiheuttavia aineita; c) ESRS E3 Vesivarat ja merten luonnonvarat, jossa käsitellään erityisesti vesivaroja (vedenkulutus) ja merten luonnonvaroja; sekä d) ESRS E4 Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemit, jossa käsitellään erityisesti ekosysteemejä, lajeja ja raaka-aineita.

8.

Yrityksen vaikutuksista resurssien käyttöön ja kiertotalouteen, erityisesti jätteisiin liittyvistä vaikutuksista, voi olla seurauksia ihmisille ja yhteisöille. Yrityksestä johtuvia resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä olennaisia kielteisiä vaikutuksia vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin käsitellään standardissa ESRS S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt. Resurssien tehokas ja kiertotalouden periaatteiden mukainen käyttö edistää myös kilpailukykyä ja taloudellista hyvinvointia.

9.

Tätä standardia olisi luettava yhdessä standardin ESRS 1 Yleiset vaatimukset ja ESRS 2 Yleiset tiedot kanssa.

Tiedonantovaatimukset

ESRS 2 Yleiset tiedot

10.

Tämän jakson vaatimuksia olisi luettava yhdessä standardin ESRS 2 luvun 4 Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta kanssa ja raportoitava rinnakkain kyseisessä luvussa edellytettyjen tietojen kanssa.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

11.

Yrityksen on kuvattava prosessi, jolla tunnistetaan resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet, erityisesti resurssien sisäänvirtausten, resurssien ulosvirtausten sekä jätteiden osalta, ja annettava tiedot seuraavista: a) onko yritys seulonut omaisuuttaan ja toimintaansa tunnistaakseen tosiasialliset ja mahdolliset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet omassa toiminnassaan sekä arvoketjunsa alku- ja loppupäässä, ja jos on, mitkä olivat seulonnassa käytetyt menetelmät, oletukset ja välineet; b) onko yritys järjestänyt kuulemisia, erityisesti vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa, ja miten.

Tiedonantovaatimus E5-1 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimintaperiaatteet

12.

Yrityksen on kuvattava toimintaperiaatteet, jotka se on ottanut käyttöön hallitakseen resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia.

13.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys siitä, missä määrin yrityksellä on toimintaperiaatteita resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien, yritykseen kohdistuvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi, arvioimiseksi, hallitsemiseksi ja/tai korjaamiseksi.

14.

Tiedonantovaatimuksen 12 kohdassa edellytettyjen tietojen on sisällettävä tiedot yrityksen käytössä olevista toimintaperiaatteista, jotka koskevat sen resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaa ESRS 2 MDR-P:n Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi vahvistetut toimintaperiaatteet mukaisesti.

15.

Yrityksen on ilmoitettava tiivistelmässä, käsitelläänkö sen toimintaperiaatteissa seuraavia seikkoja, siltä osin kuin ne ovat merkityksellisiä, ja jos käsitellään, niin miten: a) siirtyminen pois primaariresurssien käytöstä, mukaan lukien sekundaariresurssien (kierrätettyjen resurssien) käytön lisääminen; b) uusiutuvien luonnonvarojen kestävä hankinta ja käyttö.

16.

Toimintaperiaatteissa on käsiteltävä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia yrityksen omassa toiminnassa ja sen arvoketjun alku- ja loppupäässä.

Tiedonantovaatimus E5-2 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät toimet ja resurssit

17.

Yrityksen on ilmoitettava resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevat toimensa ja niiden toteuttamiseen osoitetut resurssit.

18.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on auttaa ymmärtämään keskeisiä toimia, joita yritys on toteuttanut tai suunnitellut resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien toimintaperiaatteiden päämäärien ja tavoitteiden saavuttamiseksi.

19.

Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien toimien ja niihin kohdennettujen resurssien kuvauksessa on noudatettava periaatteita, jotka määritetään ESRS 2 MDR-A:ssa Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit.

20.

ESRS 2 MDR-A:han kuuluvien tietojen lisäksi yritys voi täsmentää, katetaanko toimilla ja resursseilla seuraavat seikat ja jos katetaan, miten: a) korkeampi resurssitehokkuus teknisten ja biologisten materiaalien ja veden käytössä, erityisesti raaka-aineita koskevassa tietojärjestelmässä lueteltujen kriittisten raaka-aineiden ja harvinaisten maametallien osalta; b) suurempi (kierrätettyjen) uusioraaka-aineiden käyttöaste; c) kiertotalouden mukainen suunnittelu, jolla parannetaan tuotteiden kestävyyttä ja käytön optimointia ja lisätään uudelleenkäyttöä, korjaamista, kunnostamista, uudelleenvalmistusta, käyttötarkoituksen muuttamista sekä kierrätystä; d) kiertotalouden periaatteiden mukaisten liiketoimintamallien soveltaminen, esimerkiksi i) arvon säilyttämistä koskevat toimet (ylläpito, korjaus, kunnostaminen, uudelleenvalmistus, osien korjuu, parantaminen, käänteinen logistiikka, suljetun kierron järjestelmät, käytetyn tavaran vähittäiskauppa), ii) arvon maksimointia koskevat toimet (tuote-palvelujärjestelmät, yhteistoimintatalouteen ja jakamistalouteen perustuvat liiketoimintamallit), iii) käyttöiän päättymistä koskevat toimet (kierrätys, uusiojalostus, laajennettu tuottajan vastuu) ja iv) järjestelmien tehokkuutta koskevat toimet (teollinen symbioosi); e) jätteen syntymistä ehkäisevät toimet yrityksen arvoketjun alku- ja loppupäässä; sekä f) jätehuollon optimointi jätehierarkian mukaisesti.

Mittarit ja tavoitteet

Tiedonantovaatimus E5-3 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteet

21.

Yrityksen on julkistettava resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvät tavoitteensa.

22.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys tavoitteista, jotka yritys on asettanut resurssien käyttöä ja kiertotaloutta koskevien toimintaperiaatteidensa tueksi ja yritykseen kohdistuviin olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin vastaamiseksi.

23.

Tavoitteiden kuvauksen on sisällettävä tietovaatimukset, jotka määritellään ESRS 2 MDR-T:ssä Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuraaminen tavoitteiden avulla.

24.

Tiedonantovaatimuksen 21 kohdassa edellytetyissä tiedoissa on ilmoitettava, liittyvätkö yrityksen tavoitteet, ja jos liittyvät, niin miten, resurssien sisäänvirtauksiin ja resurssien ulosvirtauksiin, mukaan lukien jätteet, tuotteet ja materiaalit sekä erityisesti a) kiertotalouteen perustuvan tuotesuunnittelun lisääntymiseen (esimerkiksi suunnittelu kestävyyttä, purkamista, korjattavuutta ja kierrätystä silmällä pitäen); b) kierrätysmateriaalien käyttöasteen lisääntymiseen; c) primaariraaka-aineiden minimointiin; d) uusiutuvien resurssien kestävään hankintaan ja käyttöön (kaskadikäyttöperiaatteen mukaisesti); e) jätehuoltoon, mukaan lukien valmistelu asianmukaista käsittelyä varten; sekä f) muihin resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviin näkökohtiin.

25.

Yrityksen on täsmennettävä, mihin jätehierarkian kerrokseen tavoite liittyy.

26.

Standardin ESRS 2 MDR-T lisäksi yritys voi täsmentää, onko ekologiset kynnysarvot ja yksikkökohtaiset päästöoikeudet otettu huomioon tavoitteita asetettaessa. Jos näin on, yritys voi täsmentää: a) yksilöidyt ekologiset kynnysarvot ja tällaisten kynnysarvojen määrittämisessä käytetyt menetelmät; b) ovatko kynnysarvot yhteisökohtaisia, ja jos ovat, miten ne on määritetty; ja c) miten vastuu määritettyjen ekologisten kynnysarvojen noudattamisesta jaetaan yrityksessä.

27.

Yrityksen on täsmennettävä osana taustatietoja, ovatko sen asettamat ja esittämät tavoitteet pakollisia (lainsäädännön edellyttämiä) vai vapaaehtoisia.

Tiedonantovaatimus E5-4 – Resurssien sisäänvirtaukset

28.

Yrityksen on julkistettava tiedot olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvistä resurssien sisäänvirtauksista

29.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys resurssien käytöstä yrityksen omassa toiminnassa ja arvoketjun alkupäässä.

30.

Tiedonantovaatimuksen 28 kohdassa edellytettyjen tietojen on sisällettävä kuvaus yrityksen olennaisista resurssien sisäänvirtauksista: tuotteet (mukaan lukien pakkaukset) ja materiaalit (erotellen kriittiset raaka-aineet ja harvinaiset maametallit), vesi sekä aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, joita käytetään yrityksen omassa toiminnassa ja arvoketjun alkupäässä.

31.

Jos yritys arvioi, että resurssien sisäänvirtaukset on olennainen kestävyysseikka, sen on annettava tiedot yrityksen tuotteiden ja palveluiden valmistukseen raportointikaudella käytetyistä materiaaleista seuraavat tiedot tonneina tai kilogrammoina: a) raportointikauden aikana käytettyjen tuotteiden sekä teknisten ja biologisten materiaalien kokonaispaino; b) yrityksen tuotteiden ja palveluiden (mukaan lukien pakkaukset) valmistamiseen käytettyjen, kestävästi hankittujen biologisten materiaalien (ja muihin kuin energiaan liittyviin tarkoituksiin käytetyn biopolttoaineen) prosenttiosuus sekä tiedot käytetystä sertifiointijärjestelmästä ja kaskadikäyttöperiaatteen soveltamisesta; ja c) yrityksen tuotteiden ja palvelujen (mukaan lukien pakkaukset) valmistukseen käytettyjen uudelleenkäytettyjen tai kierrätettyjen komponenttien ja -välituotteiden sekä uusiomateriaalien paino sekä absoluuttisena arvona että prosenttiosuutena.

32.

Yrityksen on annettava tiedot menetelmästä, jota se käytti tietojen laskemiseen. Sen on täsmennettävä, ovatko tiedot peräisin suorista mittauksista vai ovatko ne arvioita, ja esitettävä käytetyt keskeiset oletukset.

Tiedonantovaatimus E5-5 – Resurssien ulosvirtaukset

33.

Yrityksen on julkistettava tiedot olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvistä resurssien ulosvirtauksista, myös jätteistä

34.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys a) siitä, miten yritys edistää kiertotaloutta i) suunnittelemalla tuotteet ja materiaalit kiertotalouden periaatteiden mukaisesti ja ii) lisäämällä tai maksimoimalla tuotteiden, materiaalien ja jätteiden uudelleenkäytön käytännössä ensimmäisen käytön jälkeen; ja b) yrityksen jätteen vähentämis- ja jätehuoltostrategiasta ja siitä, miten laajat tiedot yrityksellä on sen pre-consumer -jätteiden huollosta sen omassa toiminnassa.

Tuotteet ja materiaalit

35.

Yrityksen on esitettävä kuvaus yrityksen tuotantoprosessissa syntyvistä keskeisistä tuotteista ja materiaaleista, jotka on suunniteltu kiertotalouden periaatteiden mukaisesti, mukaan lukien kestävyys, uudelleenkäytettävyys, korjattavuus, purkaminen, uudelleenvalmistus, kunnostaminen, kierrätys, uudelleen kierrätys luonnon kiertokulussa tai tuotteen tai materiaalin käytön optimointi muilla kiertotalouden periaatteiden mukaisilla liiketoimintamalleilla.

36.

Yritysten, joille ulosvirtaukset ovat olennaisia, on ilmoitettava a) yrityksen markkinoille saattamien tuotteiden odotettu kestävyys suhteessa alan keskiarvoon kussakin tuoteryhmässä; b) tuotteiden korjattavuus, tarvittaessa vakiintuneen luokittelujärjestelmän mukaisesti; c) kierrätettävien ainesten osuus tuotteissa ja pakkauksissa.

Jätteet

37.

Yrityksen on annettava omasta toiminnastaan syntyvien jätteiden kokonaismäärästä seuraavat tiedot tonneina tai kilogrammoina: a) syntyneen jätteen kokonaismäärä; b) loppukäsittelystä muualle ohjatun jätteen kokonaismäärä erotellen toisistaan vaaralliset jätteet ja tavanomaiset jätteet sekä jaotellen hyödyntämistoimityypeittäin seuraavasti: i. valmistelu uudelleenkäyttöä varten, ii. kierrätys ja iii. muut hyödyntämistoimet; c) loppukäsittelyyn ohjatun jätteen määrä käsittelytyypeittäin sekä kaikkien tyyppien yhteenlaskettu kokonaismäärä erotellen vaaralliset jätteet ja tavanomaiset jätteet. Ilmoitettavat jätteenkäsittelytyypit ovat i. poltto, ii. kaatopaikalle sijoittaminen ja iii. muu loppukäsittely; d) kierrättämättömän jätteen kokonaismäärä ja prosenttiosuus (91).

38.

Antaessaan tietoja jätteen koostumuksesta yrityksen on täsmennettävä: a) sen toimialan tai toimintojen kannalta merkitykselliset jätevirrat (esim. kaivosalan yritysten rikastusjätteet, kulutuselektroniikan yritysten elektroniikkajätteet tai maatalousalan ja hotelli- ja ravintola-alan yritysten elintarvikejätteet); ja b) jätteeseen sisältyvät materiaalit (esim. biomassa, metallit, ei-metalliset mineraalit, muovit, tekstiilit, kriittiset raaka-aineet ja harvinaiset maametallit).

39.

Yrityksen on myös ilmoitettava tuottamansa vaarallisen jätteen ja neuvoston direktiivin 2011/70/Euratom (92) 3 artiklan 7 alakohdassa määritellyn radioaktiivisen jätteen kokonaismäärä.

40.

Yrityksen on annettava taustatiedot tietojen laskemiseen käytetyistä menetelmistä ja erityisesti kriteereistä ja oletuksista, joita käytetään määritettäessä ja luokiteltaessa tuotteita, jotka on suunniteltu 35 kohdan mukaisten kiertotalouden periaatteiden mukaisesti. Sen on täsmennettävä, ovatko tiedot peräisin suorista mittauksista vai ovatko ne arvioita, ja esitettävä käytetyt keskeiset oletukset.

Tiedonantovaatimus E5-6 – Resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien ennakoidut taloudelliset vaikutukset

41.

Yrityksen on ilmoitettava ennakoidut taloudelliset vaikutukset, joita siihen kohdistuu resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvistä vaikutuksista aiheutuvista olennaisista riskeistä ja mahdollisuuksista.

42.

Edellä 41 kohdassa edellytetyt tiedot ovat lisätietoja ESRS 2 SBM-3:n 48 kohdan d alakohdassa edellytetyille tiedoille yrityksen taloudelliseen asemaan, taloudelliseen suorituskykyyn ja kassavirtaan liittyvistä raportointikauden taloudellisista vaikutuksista. Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys a) ennakoiduista taloudellisista vaikutuksista, jotka aiheutuvat resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvien olennaisten vaikutusten ja riippuvuuksien muodostamista olennaisista riskeistä, sekä siitä, millaisia vaikutuksia näillä riskeillä on tai voidaan kohtuudella olettaa olevan yrityksen taloudelliseen asemaan, taloudelliseen suorituskykyyn ja kassavirtoihin lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä; ja b) ennakoiduista taloudellisista vaikutuksista, jotka aiheutuvat resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyvistä olennaisista mahdollisuuksista.

43.

Annettaviin tietoihin on sisällyttävä a) määrälliset tiedot ennakoiduista taloudellisista vaikutuksista rahassa mitattuna ennen resurssien käyttöön ja kiertotalouteen liittyviä toimia, tai jos näitä ei ole mahdollista saada ilman kohtuuttomia kustannuksia ja ponnisteluja, laadulliset tiedot. Olennaisista mahdollisuuksista aiheutuvien taloudellisten vaikutusten osalta ei vaadita määrällisiä tietoja, jos se johtaisi sellaisten tietojen antamiseen, jotka eivät täytä tietojen laadullisia ominaisuuksia (ks. ESRS 1, lisäys B Tietojen laadulliset ominaisuudet); b) kuvaus huomioon otetuista vaikutuksista, niihin liittyvistä seurauksista ja riippuvuuksista sekä niiden todennäköisen toteutumisen aikataulusta; c) ennakoitujen taloudellisten vaikutusten laskennassa käytetyt kriittiset oletukset sekä niihin liittyvän epävarmuuden lähteet ja taso.

ESRS S1

OMA TYÖVOIMA

SISÄLLYSLUETTELO

Tavoite

Vuorovaikutus muiden ESRS-standardien kanssa

Julkistamisvaatimukset

–

ESRS 2 Yleisesti julkistettavat tiedot

Strategia

–

ESRS 2 SBM-2:een liittyvä julkistamisvaatimus – Sidosryhmien edut ja näkemykset

–

ESRS 2 SBM-3:een liittyvä julkistamisvaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

–

Julkistamisvaatimus S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

–

Julkistamisvaatimus S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa

–

Julkistamisvaatimus S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

–

Julkistamisvaatimus S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

Mittarit ja tavoitteet

–

Julkistamisvaatimus S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

–

Julkistamisvaatimus S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

–

Julkistamisvaatimus S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

–

Julkistamisvaatimus S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

–

Julkistamisvaatimus S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit

–

Julkistamisvaatimus S1-10 – Riittävä palkka

–

Julkistamisvaatimus S1-11 – Sosiaalinen suojelu

–

Julkistamisvaatimus S1-12– Vammaiset henkilöt

–

Julkistamisvaatimus S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit

–

Julkistamisvaatimus S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

–

Julkistamisvaatimus S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit

–

Julkistamisvaatimus S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)

–

Julkistamisvaatimus S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

Lisäys A:

Soveltamista koskevat vaatimukset (AR)

–

Tavoite

–

ESRS 2 Yleisesti julkistettavat tiedot

Strategia

–

ESRS 2 SBM-2:een liittyvä julkistamisvaatimus – Sidosryhmien edut ja näkemykset

–

ESRS 2 SBM-3:een liittyvä julkistamisvaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

–

Julkistamisvaatimus S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

–

Julkistamisvaatimus S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista omien työntekijöiden ja heidän edustajiensa kanssa

–

Julkistamisvaatimus S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat omille työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

–

Julkistamisvaatimus S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

Mittarit ja tavoitteet

–

Julkistamisvaatimus S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

–

Julkistamisvaatimus S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

–

Julkistamisvaatimus S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

–

Julkistamisvaatimus S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

–

Julkistamisvaatimus S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit

–

Julkistamisvaatimus S1-10 – Riittävä palkka

–

Julkistamisvaatimus S1-11 – Sosiaalinen suojelu

–

Julkistamisvaatimus S1-12– Vammaiset henkilöt

–

Julkistamisvaatimus S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit

–

Julkistamisvaatimus S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

–

Julkistamisvaatimus S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat indikaattorit

–

Julkistamisvaatimus S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)

–

Julkistamisvaatimus S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

Lisäys A.1:

ESRS 2:een liittyviä julkistettavia tietoja koskevat soveltamisvaatimukset

Lisäys A.2:

ESRS S1-1:tä (Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet) koskevat soveltamisvaatimukset

Lisäys A.3:

ESRS S1-4:ää (Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus) koskevat soveltamisvaatimukset

Lisäys A.4:

ESRS S1–5:ttä (Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan) koskevat soveltamisvaatimukset

Tavoite

1.

Tämän standardin tavoitteena on täsmentää julkistamisvaatimukset, joiden avulla kestävyysselvityksen käyttäjät voivat ymmärtää yrityksen olennaiset vaikutukset sen omaan työvoimaan sekä niihin liittyvät olennaiset riskit ja mahdollisuudet, mukaan lukien: a) miten yritys vaikuttaa omaan työvoimaansa olennaisten myönteisten ja kielteisten tosiasiallisten tai mahdollisten vaikutusten osalta; b) tosiasiallisten tai mahdollisten kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi tai korjaamiseksi sekä riskien ja mahdollisuuksien käsittelemiseksi toteutetut toimet ja niiden tulokset; c) yrityksen sellaisten olennaisten riskien ja mahdollisuuksien luonne, tyyppi ja laajuus, jotka liittyvät sen omaan työvoimaan kohdistuviin vaikutuksiin ja riippuvuuksiin sen omasta työvoimasta, sekä tapa, jolla yritys hallitsee niitä; ja d) yrityksen omaan työvoimaan kohdistuvista vaikutuksista ja riippuvuuksista sen omasta työvoimasta johtuvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien taloudelliset vaikutukset yritykseen lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä.

2.

Tavoitteen saavuttamiseksi tässä standardissa edellytetään myös selvitystä yleisestä toimintatavasta, jota yritys noudattaa tunnistaakseen ja hallitakseen omaan työvoimaansa kohdistuvia olennaisia tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia seuraavien sosiaalisten, myös ihmisoikeuksiin liittyvien, tekijöiden tai seikkojen osalta: a) työolot ja -ehdot, mukaan lukien: i. työsuhdeturva; ii. työaika; iii. riittävä palkka; iv. työmarkkinavuoropuhelu; v. yhdistymisvapaus, yritysneuvostojen olemassaolo sekä työntekijöiden tiedonsaanti-, kuulemis- ja osallistumisoikeudet; vi. työehtosopimusneuvottelut, mukaan lukien työehtosopimusten piiriin kuuluvan työvoiman osuus; vii. työ- ja yksityiselämän tasapaino; ja viii. terveys ja turvallisuus; b) yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille, mukaan lukien i. sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä; ii. koulutus ja taitojen kehittäminen; iii. vammaisten henkilöiden työllistäminen ja inkluusio; iv. toimenpiteet työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän torjumiseksi; ja v. monimuotoisuus; c) muut työhön liittyvät oikeudet, mukaan lukien ne, jotka liittyvät seuraaviin: i. lapsityövoima; ii. pakkotyö; iii. asianmukaiset asuintilat; ja iv. yksityisyys.

3.

Tässä standardissa edellytetään myös selvitystä siitä, miten tällaiset vaikutukset ja yrityksen riippuvuudet sen omasta työvoimasta voivat aiheuttaa yritykselle olennaisia riskejä tai luoda sille mahdollisuuksia. Esimerkiksi yhtäläisten mahdollisuuksien tapauksessa työhönotossa ja ylentämismenettelyissä naisiin kohdistuva syrjintä voi heikentää yrityksen mahdollisuuksia saada ammattitaitoista työvoimaa ja vahingoittaa sen mainetta. Sitä vastoin toimintaperiaatteilla, joilla lisätään naisten edustusta työvoimassa ja ylemmässä johdossa, voi olla myönteisiä vaikutuksia, kuten että ammattitaitoisen työvoiman määrä lisääntyy ja yrityksen maine paranee.

4.

Tämä standardi koskee yrityksen omaa työvoimaa, jolla tarkoitetaan sekä henkilöitä, jotka ovat työsuhteessa yritykseen (”työsuhteiset työntekijät”), että muita kuin työsuhteisia työntekijöitäsaajia, jotka ovat joko henkilöitä, joilla on yrityksen kanssa työvoiman toimitussopimus (”itsenäiset ammatinharjoittajat”), tai henkilöitä, joita toimittavat yritykset, jotka pääasiallisesti harjoittavat ”työllistämistoimintaa” (NACE-koodi N78). Ks. soveltamisvaatimus 3, jossa annetaan esimerkkejä siitä, ketkä kuuluvat omaan työvoimaan. Tiedot, jotka on julkistettava muista kuin työsuhteisista työntekijöistä, eivät vaikuta heidän asemaansa sovellettavan työoikeuden nojalla.

5.

Tämä standardi ei koske yrityksen arvoketjun alku- tai loppupään työntekijöitä; näitä työntekijöiden luokkia käsitellään ESRS S2:ssa Arvoketjun työntekijät.

6.

Standardin mukaan yritysten on kuvattava omaa työvoimaansa, mukaan lukien siihen kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden ja muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden keskeiset ominaisuudet. Tämä kuvaus antaa käyttäjille käsityksen yrityksen oman työvoiman rakenteesta ja auttaa muiden julkistettavien tietojen asettamisessa asiayhteyteen.

7.

Standardin tavoitteena on myös antaa käyttäjille käsitys siitä, missä määrin yrityksen toiminta on linjassa kansainvälisten ja eurooppalaisten ihmisoikeusvälineiden ja -sopimusten kanssa ja missä määrin se noudattaa niitä. Näitä välineitä ja sopimuksia ovat muun muassa kansainvälinen ihmisoikeusasiakirja, yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat YK:n ohjaavat periaatteet, OECD:n toimintaohjeet monikansallisille yrityksille, Kansainvälisen työjärjestön julistus työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista sekä ILO:n keskeiset yleissopimukset, YK:n vammaisyleissopimus ja Euroopan ihmisoikeussopimus, tarkistettu Euroopan sosiaalinen peruskirja, Euroopan unionin perusoikeuskirja, Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa vahvistetut EU:n toimintaperiaatteiden painopisteet ja EU:n lainsäädäntö, mukaan lukien EU:n työlainsäädäntö.

Vuorovaikutus muiden ESRS-standardien kanssa

8.

Tätä standardia on luettava yhdessä ESRS 1:n Yleiset periaatteet ja ESRS 2:n Yleiset vaatimukset kanssa.

9.

Tätä standardia on luettava yhdessä ESRS S2:n Arvoketjun työntekijät, ESRS S3:n Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt ja ESRS S4:n Kuluttajat ja loppukäyttäjät kanssa.

10.

Tämän standardin mukaisen raportoinnin on oltava yhdenmukaista, johdonmukaista ja tarvittaessa selkeästi yhteydessä ESRS S2:een perustuvaan yrityksen omaa työvoimaa koskevaan raportointiin, jotta varmistetaan tehokas raportointi.

Julkistamisvaatimukset

ESRS 2 Yleisesti julkistettavat tiedot

11.

Tämän jakson vaatimuksia olisi luettava yhdessä ESRS 2:ssa strategian (SBM) osalta vaadittujen tietojen kanssa. Tuloksena julkistettavat tiedot on esitettävä ESRS 2:ssa vaadittujen tietojen yhteydessä, lukuun ottamatta ESRS 2 SBM-3:a, jonka osalta yrityksellä on mahdollisuus esittää tiedot aihealuekohtaisten tietojen antamisen yhteydessä.

Strategia

ESRS 2 SBM-2:een liittyvä julkistamisvaatimus – Sidosryhmien edut ja näkemykset

12.

Vastatessaan ESRS 2 SBM-2:een yrityksen on ilmoitettava, miten sen oman työvoiman edut, näkemykset ja oikeudet, mukaan lukien heidän ihmisoikeuksiensa kunnioittaminen, otetaan huomioon yrityksen strategiassa ja liiketoimintamallissa. Yrityksen oma työvoima on vaikutuksen kohteena olevien sidosryhmien keskeinen ryhmä.

ESRS 2 SBM-3:een liittyvä julkistamisvaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

13.

Vastatessaan ESRS 2 SBM-3:n 48 kohtaan yrityksen on ilmoitettava seuraavat tiedot: a) ESRS 2 IRO-1:ssä Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista yksilöityjen omaan työvoimaan kohdistuvien tosiasiallisten ja mahdollisten vaikutusten osalta: i) johtuvatko ne yrityksen strategiasta ja liiketoimintamallista tai ovat yhteydessä niihin ja kuinka, sekä ii) otetaanko ne huomioon yrityksen strategiassa ja liiketoimintamallissa ja myötävaikuttavatko ne niiden mukauttamiseen ja kuinka; ja b) yrityksen olennaisten riskien ja mahdollisuuksien, jotka johtuvat vaikutuksista ja riippuvuuksista omasta työvoimasta, ja sen strategian ja liiketoimintamallin välinen suhde.

14.

Täyttäessään 48 kohdan vaatimukset yrityksen on ilmoitettava, kuuluvatko kaikki sen omaan työvoimaan lukeutuvat henkilöt, joihin yritys voi olennaisesti vaikuttaa, niiden tietojen piiriin, jotka se on julkistanut ESRS 2:n mukaisesti. Näihin olennaisiin vaikutuksiin on sisällyttävä vaikutukset, jotka liittyvät yrityksen omaan toimintaan ja arvoketjuun, myös sen tuotteiden tai palvelujen kautta sekä sen liikesuhteiden kautta. Lisäksi yrityksen on ilmoitettava seuraavat tiedot: a) lyhyt kuvaus sen omaan työvoimaan kuuluvien sellaisten työsuhteisten työntekijöiden ja muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden tyypeistä, joihin yrityksen toiminnasta kohdistuu olennaisia vaikutuksia, ja tarkennus, ovatko he työsuhteisia työntekijöitä, itsenäisiä ammatinharjoittajia vai pääasiallisesti työllistämistoimintaa harjoittavien kolmansien yritysten toimittamia henkilöitä; b) kun on kyse olennaisista kielteisistä vaikutuksista, joko i) ovatko ne laajalle levinneitä vai systeemisiä tilanteissa, joissa yritys toimii (esimerkiksi lapsityövoiman tai pakkotyön käyttö tietyissä maissa tai tietyillä alueilla EU:n ulkopuolella), tai ii) liittyvätkö ne yksittäisiin tapauksiin (esimerkiksi teollisuusonnettomuus tai öljyvuoto); c) jos on kyse olennaisista myönteisistä vaikutuksista, lyhyt kuvaus toimista, joilla on myönteisiä vaikutuksia, ja yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien sellaisten työsuhteisten työntekijöiden ja muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden tyypeistä, joihin kohdistuu tai voisi kohdistua myönteisiä vaikutuksia; yritys voi myös ilmoittaa, ilmenevätkö myönteiset vaikutukset tietyissä maissa tai tietyillä alueilla; d) kaikki olennaiset riskit ja mahdollisuudet, joita yritykselle aiheutuu sen omaan työvoimaan kohdistuvista vaikutuksista ja riippuvuuksista sen omasta työvoimasta; e) mahdolliset olennaiset vaikutukset yrityksen omaan työvoimaan, joita saattaa aiheutua siirtymäsuunnitelmista, joilla pyritään vähentämään kielteisiä ympäristövaikutuksia ja saavuttamaan vihreämmät ja ilmastoneutraalit toiminnot, mukaan lukien tiedot yrityksen omaan työvoimaan kohdistuvista vaikutuksista, jotka johtuvat yrityksen suunnitelmista ja toimista hiilipäästöjen vähentämiseksi kansainvälisten sopimusten mukaisesti. Vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ovat muun muassa rakenneuudistukset ja työpaikkojen menetykset sekä uusien työpaikkojen luomisesta ja uudelleenkoulutuksesta tai täydennyskoulutuksesta johtuvat mahdollisuudet; f) toiminta, johon liittyy merkittävä pakkotyön (94) käyttöä koskeva riski, joka johtuu i. toiminnan tyypistä (kuten tuotantolaitos); tai ii. maista tai maantieteellisistä alueista, joissa toiminta katsotaan riskialttiiksi; g) toiminnasta, johon liittyy merkittävä lapsityövoiman (95) käytön riski, joka johtuu i. toiminnan tyypistä (kuten tuotantolaitos); tai ii. maista tai maantieteellisistä alueista, joissa toiminta katsotaan riskialttiiksi.

15.

Kuvatessaan omaan työvoimaansa kuuluvien henkilöiden päätyyppejä, joihin kohdistuu tai voisi kohdistua kielteisiä vaikutuksia, yrityksen on ESRS 2 IRO 1:ssä vahvistetun olennaisuutta koskevan arvioinnin perusteella ilmoitettava, miten se on hankkinut käsityksen siitä, miten työntekijöihin, joilla on erityisiä ominaisuuksia, työntekijöihin, jotka työskentelevät tietyissä yhteyksissä tai työntekijöihin, jotka suorittavat tiettyjä tehtäviä, kohdistuu suurempi riski joutua kärsimään vahinkoa.

16.

Yrityksen on ilmoitettava, mitkä sen omaan työvoimaan kuuluviin henkilöihin kohdistuvista vaikutuksista ja riippuvuuksista mahdollisesti aiheutuvista olennaisista riskeistä ja mahdollisuuksista liittyvät tiettyihin ihmisryhmiin (esimerkiksi tietyt ikäryhmät tai tietyssä tuotantolaitoksessa tai maassa työskentelevät henkilöt) eikä koko sen omaan työvoimaan (esimerkiksi yleinen palkan alentaminen tai koulutus, jota tarjotaan kaikille sen omaan työvoimaan kuuluville henkilöille).

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Julkistamisvaatimus S1-1 – Omaan työvoimaan liittyvät toimintaperiaatteet

17.

Yrityksen on kuvattava toimintaperiaatteensa, joilla puututaan sen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten hallintaan, sekä asianomaiset olennaiset riskit ja mahdollisuudet.

18.

Tämän julkistamisvaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys siitä, missä määrin yrityksellä on toimintaperiaatteita, jotka koskevat erityisesti yrityksen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten tunnistamista, arviointia, hallintaa ja/tai korjaamista, sekä toimintaperiaatteita, jotka kattavat sen omaan työvoimaan liittyvät olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet.

19.

Julkistamisvaatimuksen 17 kohdassa edellytettyjen julkistettavien tietojen on sisällettävä tiedot yrityksen toimintaperiaatteista, jotka koskevat sen omaan työvoimaan liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaa ESRS 2 MDR-P:n Kestävyysseikkojen hallitsemiseksi vahvistetut toimintaperiaatteet mukaisesti. Lisäksi yrityksen on täsmennettävä, kattavatko nämä toimintaperiaatteet sen omaan työvoimaan kuuluvat tietyt ryhmät vai koko sen oman työvoiman.

20.

Yrityksen on kuvattava oman työvoimansa kannalta merkitykselliset ihmisoikeuspoliittiset sitoumuksensa (96), mukaan lukien prosessit ja mekanismit, joilla seurataan yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista annetun ILO:n julistuksen ja, monikansallisisille yrityksille annettujen OECD:n toimintaohjeiden noudattamista (97). Yrityksen on keskityttävä julkistettavissa tiedoissa seikkoihin, jotka ovat olennaisia suhteessa seuraaviin seikkoihin, sekä yleiseen toimintatapaansa, joka koskee seuraavia seikkoja: a) sen omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden ihmisoikeuksien, myös työelämäoikeuksien, kunnioittaminen; b) yhteydenpito sen omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden kanssa; ja c) toimenpiteet ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi ja/tai korjaamisen mahdollistamiseksi.

21.

Yrityksen on ilmoitettava, vastaavatko sen omaa työvoimaa koskevat toimintaperiaatteet kansainvälisesti tunnustettuja välineitä, mukaan lukien YK:n ohjaavat periaatteet yritysten ihmisoikeusvastuusta (98).

22.

Yrityksen on ilmoitettava, käsitelläänkö sen omaa työvoimaa koskevissa toimintaperiaatteissa nimenomaisesti ihmiskauppaa (99), pakkotyötä ja lapsityövoiman käyttöä.

23.

Yrityksen on ilmoitettava, onko se vahvistanut työtapaturmien ehkäisemistä koskevat toimintaperiaatteet tai sitä koskevan hallintajärjestelmän (100).

24.

Yrityksen on ilmoitettava seuraavat tiedot: a) onko sillä erityisiä toimintaperiaatteita, joilla pyritään poistamaan syrjintä, myös häirintä ja edistämään yhtäläisiä mahdollisuuksia, ja muita tapoja edistää monimuotoisuutta ja inkluusiota; b) onko seuraavat syrjinnän perusteet erityisesti otettu huomioon toimintaperiaatteissa: rotu ja etninen alkuperä, ihonväri, sukupuoli, sukupuolinen suuntautuminen, sukupuoli-identiteetti, vammaisuus, ikä, uskonto, poliittiset mielipiteet, kansallinen tai yhteiskunnallinen alkuperä sekä muut unionin sääntelyn ja kansallisen lainsäädännön soveltamisalaan kuuluvat syrjinnän muodot; c) onko yrityksellä erityisiä toimintaperiaatteisiin liittyviä sitoumuksia, jotka koskevat inkluusiota tai positiivista toimintaa sellaisten henkilöiden hyväksi, jotka kuuluvat yrityksen omassa työvoimassa erityisen haavoittumiselle alttiisiin ryhmiin, ja jos on, mitä nämä sitoumukset ovat; ja d) pannaanko nämä toimintaperiaatteet täytäntöön erityisillä menettelyillä sen varmistamiseksi, että syrjintää ehkäistään, lievennetään ja siihen puututaan heti, kun se havaitaan, ja yleisesti monimuotoisuuden ja inkluusion edistämiseksi sekä miten tämä toteutetaan.

Julkistamisvaatimus S1-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista oman työvoiman ja työntekijöiden edustajien kanssa

25.

Yrityksen on julkistettava yleiset prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa sen omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden ja heidän edustajiensa kanssa yrityksen omaan työvoimaan kohdistuvista tosiasiallisista ja mahdollisista olennaisista vaikutuksista.

26.

Tämän julkistamisvaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys siitä, miten yritys pitää yhteyttä osana käynnissä olevaa due diligence -prosessiaan omaan työvoimaansa kuuluvien henkilöiden ja työntekijöiden edustajien kanssa olennaisista, tosiasiallisista ja mahdollisista, myönteisistä ja/tai kielteisistä vaikutuksista, jotka tosiasiallisesti tai todennäköisesti vaikuttavat heihin, ja käsitys siitä, otetaanko yrityksen oman työvoiman näkökannat huomioon sen päätöksentekoprosesseissa ja miten.

27.

Yrityksen on ilmoitettava, otetaanko sen oman työvoiman näkökannat huomioon päätöksissä tai toimissa, joilla pyritään hallitsemaan yrityksen omaan työvoimaan kohdistuvia tosiasiallisia ja mahdollisia vaikutuksia, ja jos otetaan, niin miten. Tähän on tarvittaessa sisällyttävä selvitys seuraavista: a) tapahtuuko yhteydenpito suoraan yrityksen oman työvoiman tai työntekijöiden edustajien kanssa; b) yhteydenpidossa tapahtuva(t) vaihe(et), yhteydenpidon tyyppi ja yhteydenpidon tiheys; c) Yrityksessä sellaisessa korkeimmassa asemassa toimivan henkilön tehtävä ja asema, jolla on operatiivinen vastuu varmistaa, että yhteydenpito tapahtuu ja että tulokset otetaan huomioon yrityksen toimintatavoissa; d) tapauksen mukaan yleinen puitesopimus tai muut sopimukset, jotka yrityksellä on työntekijöiden edustajien kanssa ja jotka liittyvät sen oman työvoiman ihmisoikeuksien kunnioittamiseen, mukaan lukien tarvittaessa selvitys siitä, miten sopimus antaa yritykselle mahdollisuuden saada käsitys sen oman työvoiman näkökannoista; ja e) tarvittaessa se, miten yritys arvioi oman työvoimansa kanssa harjoittamansa yhteydenpidon vaikuttavuutta, mukaan lukien tarvittaessa yhteydenpidon tiimoilta saavutetut mahdolliset sopimukset tai tulokset.

28.

Yrityksen on tarvittaessa ilmoitettava toimet, joita se toteuttaa saadakseen käsityksen omaan työvoimaansa kuuluvien sellaisten henkilöiden näkökannoista, jotka voivat olla erityisen alttiita vaikutuksille ja/tai syrjäytyneitä (esimerkiksi naiset, maahanmuuttajat sekä vammaiset henkilöt).

29.

Jos yritys ei voi antaa edellä vaadittuja tietoja, koska se ei ole ottanut käyttöön yleistä prosessia pitääkseen yhteyttä omaan työvoimaansa, sen on ilmoitettava tästä. Se voi ilmoittaa määräajan, johon mennessä se aikoo ottaa tällaisen prosessin käyttöön.

Julkistamisvaatimus S1-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat yrityksen omalle työvoimalle huolenaiheiden esiin tuomiseksi

30.

Yrityksen on kuvattava prosessit, joita se on ottanut käyttöön korjatakseen sellaiset omaan työvoimaansa kuuluviin henkilöihin kohdistuvat kielteiset vaikutukset, joissa yritys on osallisena, tai tehdäkseen yhteistyötä tällaisten vaikutusten korjaamiseksi, sekä kanavat, jotka ovat sen oman työvoiman käytettävissä huolenaiheiden esiin tuomiseksi ja niiden käsittelemiseksi.

31.

Tämän julkistamisvaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys virallisista keinoista, joilla yrityksen oma työvoima voi ilmoittaa huolenaiheistaan ja tarpeistaan suoraan yritykselle ja/tai joilla yritys tukee tällaisten kanavien (esimerkiksi valitusmekanismien) saatavuutta työpaikalla, sekä käsitys siitä, miten asianomaisten henkilöiden kanssa toteutetaan jatkotoimia esiin tuotujen kysymysten ja näiden kanavien tehokkuuden osalta.

32.

Yrityksen on kuvattava käytössä olevat menettelyt tavoitteita koskevan jakson 2 kohdassa määriteltyjen seikkojen kattamiseksi antamalla seuraavat tiedot: a) yrityksen yleinen toimintatapa ja prosessit epäkohtien korjaamiseksi tai korjaamisen edistämiseksi, kun yritys on todennut, että se on osallisena omaan työvoimaansa kuuluviin henkilöihin kohdistuvissa olennaisissa kielteisissä vaikutuksissa, mukaan lukien se, arvioiko yritys tehdyn korjauksen olevan tehokas ja miten; b) Yrityksen käyttöön ottamat erityiset kanavat, joiden avulla sen oma työvoima voi tuoda esiin huolenaiheitaan tai tarpeitaan suoraan yritykselle ja saada niitä käsitellyiksi, mukaan lukien tieto siitä, ovatko kanavat yrityksen itsensä perustamia ja/tai kolmansien osapuolten mekanismien osallistumisen kautta perustettuja; c) onko yrityksellä valitusmekanismi työntekijöihin liittyvien asioiden käsittelemiseksi (101); ja d) yrityksen prosessit, joiden avulla se tukee tällaisten kanavien saatavuutta oman työvoimansa työpaikalla; ja e) miten yritys seuraa esiin tuotuja ja käsiteltyjä kysymyksiä ja miten se varmistaa kanavien tehokkuuden, muun muassa osallistamalla niitä sidosryhmiä, jotka ovat kanavien suunniteltuja käyttäjiä.

33.

Yrityksen on ilmoitettava, arvioiko se ja miten se arvioi, että omaan työvoimaan kuuluvat henkilöt ovat tietoisia näistä rakenteista tai prosesseista ja luottavat niihin keinona tuoda esiin huolenaiheitaan tai tarpeitaan ja saada ne käsitellyiksi. Lisäksi yrityksen on ilmoitettava, onko sillä käytössä toimintaperiaatteet, jotka koskevat kyseisiä rakenteita tai prosesseja käyttävien henkilöiden, myös työntekijöiden edustajien, suojelua vastatoimilta. Jos tällaiset tiedot on julkistettu ESRS G1-1:n mukaisesti, yritys voi viitata kyseisiin tietoihin.

34.

Jos yritys ei voi ilmoittaa edellä vaadittuja tietoja, koska se ei ole ottanut käyttöön kanavaa huolenaiheiden esiin tuomiseksi ja/tai ei tue tällaisen kanavan saatavuutta oman työvoimansa työpaikalla, sen on ilmoitettava tästä. Se voi ilmoittaa määräajan, johon mennessä se aikoo ottaa tällaisen kanavan käyttöön.

Julkistamisvaatimus S1-4 – Toimien toteuttaminen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten vaikutusten suhteen ja toimintatavat omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien vaikuttavuus

35.

Yrityksen on ilmoitettava, kuinka se käsittelee omaan työvoimaansa kohdistuvia olennaisia kielteisiä ja myönteisiä vaikutuksia, hallitsee omaan työvoimaansa liittyviä olennaisia riskejä ja hyödyntää olennaisia mahdollisuuksia, sekä ilmoitettava kyseisten toimien vaikuttavuus.

36.

Tällä julkistamisvaatimuksella on kaksi tavoitetta. Ensiksikin se antaa käsityksen kaikista toimista ja aloitteista, joilla yritys pyrkii a) estämään, lieventämään ja korjaamaan omaan työvoimaansa kohdistuvia olennaisia kielteisiä vaikutuksia; ja/tai b) saada aikaan omaan työvoimaansa kohdistuvia myönteisiä olennaisia vaikutuksia. Toiseksi se antaa käsityksen siitä, miten yritys käsittelee omaan työvoimaansa kohdistuvia olennaisia riskejä ja hyödyntää omaan työvoimaansa liittyviä olennaisia mahdollisuuksia.

37.

Yrityksen on esitettävä tiivistetty kuvaus toimintasuunnitelmista ja resursseista, joilla se voi hallita omaan työvoimaansa kohdistuvia olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ESRS 2 MDR-A:n Kestävyysseikkoihin liittyvät toimet a resurssit mukaisesti.

38.

Yrityksen on kuvattava omaan työvoimaansa kohdistuvien olennaisten vaikutusten osalta, a) mitä toimia on toteutettu, suunnitellaan tai parhaillaan toteutetaan sen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi tai lieventämiseksi; b) onko se toteuttanut ja miten se on toteuttanut toimia tarjotakseen tai mahdollistaakseen korjaavia toimia, jotka liittyvät todelliseen olennaiseen vaikutukseen; c) sen käytössä olevat mahdolliset muut toimet tai aloitteet, joiden ensisijaisena tarkoituksena on tuottaa myönteisiä vaikutuksia sen omalle työvoimalle ja d) miten se seuraa ja arvioi näiden toimien ja aloitteiden vaikuttavuutta tulosten tuottamisessa omalle työvoimalleen.

39.

Edellä olevan 36 kohdan osalta yrityksen on kuvattava prosessit, joiden avulla se yksilöi, mitä toimia tarvitaan ja mitkä ovat asianmukaisia, jotta se voi vastata yrityksen omaan työvoimaan kohdistuviin erityisiin tosiasiallisiin tai mahdollisiin kielteisiin vaikutuksiin.

40.

Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien osalta yrityksen on kuvattava, a) mitä toimia suunnitellaan tai parhaillaan toteutetaan sellaisten olennaisten riskien lieventämiseksi, joita yritykselle aiheutuu sen omaan työvoimaan kohdistuvista vaikutuksista ja riippuvuuksista omasta työvoimasta, ja miten se seuraa toimien vaikuttavuutta käytännössä; ja b) mitä toimia suunnitellaan tai parhaillaan toteutetaan, jotta yritys voi hyödyntää olennaisia mahdollisuuksia oman työvoimansa suhteen.

41.

Yrityksen on ilmoitettava, varmistaako se ja miten se varmistaa, että sen omat käytännöt eivät aiheuta sen omaan työvoimaan kohdistuvia olennaisia kielteisiä vaikutuksia tai myötävaikuta niihin, mukaan lukien tarvittaessa sen käytännöt, jotka koskevat hankintoja, myyntiä ja tietojen käyttöä. Tähän voi sisältyä ilmoitus siitä, mitä toimintatapaa sovelletaan, kun olennaisten kielteisten vaikutusten estämisen tai lieventämisen ja muiden liiketoimintapaineiden välillä syntyy jännitteitä.

42.

Julkistaessaan 40 kohdassa vaadittuja tietoja yrityksen on otettava huomioon ESRS 2 MDR-T Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuranta tavoitteiden avulla, jos se arvioi toimen tehokkuutta asettamalla tavoitteen.

43.

Yrityksen on ilmoitettava, mitä resursseja sen olennaisten vaikutusten hallintaan on osoitettu, sekä tiedot, joiden avulla käyttäjät voivat saada käsityksen siitä, miten olennaisia vaikutuksia hallitaan.

Mittarit ja tavoitteet

Julkistamisvaatimus S1-5 – Tavoitteet, jotka liittyvät olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen sekä olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan

44.

Yrityksen on ilmoitettava aikasidonnaiset ja tulossuuntautuneet tavoitteet, joita se voi olla asettanut koskien seuraavia: a) sen omaan työvoimaan kohdistuvien olennaisten kielteisten vaikutusten vähentäminen; ja/tai b) sen omaan työvoimaan kohdistuvien myönteisten vaikutusten edistäminen; ja/tai c) sen omaan työvoimaan liittyvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallinta.

45.

Tämän julkistamisvaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys siitä, missä määrin yritys käyttää tulossuuntautuneita tavoitteita edistääkseen ja mitatakseen edistymistään omaan työvoimaansa kohdistuvien olennaisten kielteisten vaikutustensa käsittelyssä ja/tai myönteisten vaikutusten edistämisessä ja/tai omaan työvoimaansa liittyvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallinnassa.

46.

Tiivistettyyn kuvaukseen tavoitteista, joilla hallitaan yrityksen omaan työvoimaan kohdistuvia olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia, on sisällyttävä ESRS 2 MDR-T:ssä määritellyt tietovaatimukset.

47.

Yrityksen on julkistettava tavoitteiden asettamisprosessi, mukaan lukien se, tapahtuuko yrityksen yhteydenpito suoraan oman työvoiman tai työntekijöiden edustajien kanssa, ja kuinka se tapahtuu, seuraavissa asioissa: a) tällaisten tavoitteiden asettaminen; b) yrityksen toiminnan seuranta tavoitteiden valossa; ja c) yrityksen toiminnan tuloksena mahdollisesti saatujen kokemusten tai parannusten yksilöinti.

Julkistamisvaatimus S1-6 – Yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

48.

Yrityksen on kuvattava omaan työvoimaansa kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden keskeiset ominaisuudet.

49.

Tämän julkistamisvaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys yrityksen työllistämiskäytäntöjä koskevasta toimintatavasta, mukaan lukien sen työllistämiskäytännöistä aiheutuvien vaikutusten laajuus ja luonne, tarjota taustatietoa, joka auttaa ymmärtämään muihin julkistettaviin tietoihin sisältyviä tietoja, ja toimia perustana määrällisille mittareille, jotka ilmoitetaan tämän standardin muiden julkistamisvaatimusten mukaisesti.

50.

ESRS 2:n Yleisesti julkistettavat tiedot 40 kohdan a alakohdan iii alakohdassa vaadittujen tietojen lisäksi yrityksen on esitettävä seuraavat tiedot: a) työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä henkilömääränä ilmaistuna sekä sukupuolen ja maan mukaan jaoteltuna niiden maiden osalta, joissa yrityksellä on vähintään 50 työsuhteista työntekijää, joka on osuutena vähintään 10 prosenttia yrityksen työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä; b) seuraavien kokonaismäärä henkilömääränä tai kokoaikavastaavana ilmaistuna: i. vakinaiset työsuhteiset työntekijät jaoteltuina sukupuolen mukaan; ii. määräaikaiset työsuhteiset työntekijät jaoteltuina sukupuolen mukaan; iii. vaihtelevalla työajalla työskentelevät työsuhteiset työntekijät jaoteltuina sukupuolen mukaan; c) yrityksestä raportointikauden aikana lähteneiden työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä ja työsuhteisten työntekijöiden vaihtuvuus raportointikaudella. d) kuvaus tietojen kokoamisessa käytetyistä menetelmistä ja oletuksista, mukaan lukien se, ilmoitetaanko lukumäärät i. henkilömääränä vai kokoaikavastaavana ilmaistuna (mukaan lukien selvitys siitä, miten kokoaikavastaavuus määritellään); ja ii. raportointikauden lopussa raportointikauden keskiarvona vai käyttäen jotain muuta menetelmää; e) tapauksen mukaan tietojen ymmärtämiseksi annettavat tarvittavat taustatiedot (esimerkiksi työsuhteisten työntekijöiden lukumäärän vaihtelut raportointikaudella); ja f) edellä a alakohdassa ilmoitettujen tietojen ristiinviittaus tilinpäätöksessä ilmoitettuun edustavimpaan lukumäärään.

51.

Edellä 50 kohdan b alakohdassa tarkoitettuja tietoja ilmoittaessaan yritys voi lisäksi antaa tiedot jaoteltuina maantieteellisen alueen mukaan.

52.

Yritys voi ilmoittaa tiedot henkilömääränä tai kokoaikavastaavana ilmaistuna seuraavista: a) kokoaikaiset työsuhteiset työntekijät jaoteltuina sukupuolen ja maantieteellisen alueen mukaan; ja b) osa-aikaiset työsuhteiset työntekijät jaoteltuina sukupuolen ja maantieteellisen alueen mukaan.

Julkistamisvaatimus S1-7 – Yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden ominaisuudet

53.

Yrityksen on kuvattava omaan työvoimaansa kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden keskeiset ominaisuudet.

54.

Tämän julkistamisvaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys yrityksen työllistämiskäytäntöjä koskevasta toimintatavasta, mukaan lukien sen työllistämiskäytännöistä aiheutuvien vaikutusten laajuus ja luonne, tarjota taustatietoa, joka auttaa ymmärtämään muihin julkistettaviin tietoihin sisältyviä tietoja, ja toimia perustana määrällisille mittareille, jotka ilmoitetaan tämän standardin muiden julkistamisvaatimusten mukaisesti. Sen avulla saadaan myös käsitys siitä, kuinka paljon yritys tukeutuu muihin kuin työsuhteisiin työntekijöihin osana työvoimaansa.

55.

Edellä 53 kohdassa edellytettyjä tietoja ovat a) yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärä eli joko henkilöt, joilla on yrityksen kanssa työvoiman toimitussopimus (”itsenäiset ammatinharjoittajat”), tai pääasiallisesti ”työllistämistoimintaa” harjoittavien yritysten (NACE-koodi N78) toimittamat henkilöt; b) selvitys tietojen kokoamisessa käytetyistä menetelmistä ja oletuksista, mukaan lukien se, ilmoitetaanko muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden lukumäärä i. henkilömääränä vai kokoaikavastaavana ilmaistuna (mukaan lukien selvitys siitä, miten kokoaikavastaavuus määritellään); ja ii. raportointikauden lopussa raportointikauden keskiarvona vai käyttäen jotain muuta menetelmää; c) tapauksen mukaan tietojen ymmärtämiseksi tarvittavien taustatietojen antaminen (esimerkiksi merkittävät vaihtelut yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden määrässä raportointikaudella sekä kuluvan ja edellisen raportointikauden välillä).

56.

Edellä 55 kohdan a alakohdassa tarkoitettuja tietoja ilmoittaessaan yritys voi ilmoittaa muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden yleisimmät tyypit (esimerkiksi itsenäiset ammatinharjoittajat, pääasiallisesti työllistämistoimintaa harjoittavien yritysten toimittamat henkilöt ja muut yrityksen kannalta merkitykselliset tyypit), heidän suhteensa yritykseen sekä heidän tekemänsä työn luonteen.

57.

Jos tietoja ei ole saatavilla, yrityksen on arvioitava lukumäärä ja ilmoitettava, että kyseessä on estimaatti. Kun yritys turvautuu estimaatteihin, sen on kuvattava kyseisen estimaatin laatimisperusteet.

Julkistamisvaatimus S1-8 – Työehtosopimusneuvottelujen kattavuus ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu

58.

Yrityksen on annettava tiedot siitä, missä määrin työehtosopimukset määrittävät sen työsuhteisten työntekijöiden työoloja ja -ehtoja ja vaikuttavat niihin, ja missä määrin sen työsuhteiset työntekijät ovat edustettuina Euroopan talousalueella (ETA) käytävässä työmarkkinaosapuolten vuoropuhelussa sijoittautumispaikan ja Euroopan tasolla.

59.

Tämän julkistamisvaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys siitä, millä tavoin yrityksen omat työsuhteiset työntekijät kuuluvat työehtosopimusten ja työmarkkinaosapuolten vuoropuhelun piiriin.

60.

Yrityksen on ilmoitettava seuraavat tiedot: a) työehtosopimusten piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus kaikista työsuhteisista työntekijöistä; b) ETA-alueella: onko sillä yksi tai useampi työehtosopimus, ja jos on, tällaisen sopimuksen tai tällaisten sopimusten piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöidensä kokonaisosuus kussakin maassa, jossa sillä on työntekijöitä merkittävä määrä eli henkilömääränä ilmaistuna vähintään 50 työsuhteista työntekijää, joka on osuutena vähintään10 prosenttia yrityksen työsuhteisten työntekijöiden kokonaismäärästä; ja c) ETA-alueen ulkopuolella työehtosopimusten piiriin kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus alueittain.

61.

Niiden työsuhteisten työntekijöiden osalta, jotka eivät kuulu työehtosopimusten piiriin, yritys voi ilmoittaa, määrittääkö se heidän työolonsa ja -ehtonsa muita työntekijöitä koskevien työehtosopimusten perusteella vai muiden yritysten työehtosopimusten perusteella.

62.

Yritys voi ilmoittaa, missä määrin sen omaan työvoimaan kuuluvien muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden työolot ja -ehdot määräytyvät työehtosopimusten perusteella tai työehtosopimukset vaikuttavat niihin, mukaan lukien estimaatti kattavuusasteesta.

63.

Yrityksen on ilmoitettava seuraavat työmarkkinaosapuolten vuoropuhelua koskevat tiedot: a) niiden työsuhteisten työntekijöiden kokonaisprosenttiosuus, jotka kuuluvat työntekijöiden edustuksen piiriin, ilmoitettuna maakohtaisesti kunkin sellaisen ETA-maan osalta, jossa yrityksellä on merkittävä määrä työntekijöitä; ja b) mahdolliset sopimukset yrityksen työsuhteisten työntekijöiden kanssa edustuksesta, josta huolehtii eurooppalainen yritysneuvosto, eurooppayhtiön (SE) yritysneuvosto tai eurooppaosuuskunnan (SCE) yritysneuvosto.

Julkistamisvaatimus S1-9 – Monimuotoisuuden mittarit

64.

Yrityksen on julkistettava ylimmän johtonsa sukupuolijakauma ja työsuhteisten työntekijöidensä ikäjakauma.

65.

Tämän julkistamisvaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys yrityksen ylimmän johdon sukupuolijakaumasta ja yrityksen työsuhteisten työntekijöiden ikäjakaumasta.

66.

Yrityksen on ilmoitettava seuraavat tiedot: a) ylimmän johdon sukupuolijakauma lukumäärinä ja prosenttiosuuksina; ja b) työsuhteisten työntekijöiden ikäjakauma: alle 30-vuotiaat, 30–50-vuotiaat ja yli 50-vuotiaat.

Julkistamisvaatimus S1-10 – Riittävä palkka

67.

Yrityksen on ilmoitettava, maksetaanko sen työsuhteisille työntekijöille riittävää palkkaa, ja jos kaikille työsuhteisille työntekijöille ei makseta riittävää palkkaa, kyseisten työsuhteisten työntekijöiden maat ja prosenttiosuus.

68.

Tämän julkistamisvaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys siitä, maksetaanko yrityksen kaikille työsuhteisille työntekijöille riittävää palkkaa sovellettavien vertailuarvojen mukaisesti.

69.

Yrityksen on ilmoitettava, maksetaanko yrityksen kaikille työsuhteisille työntekijöille riittävää palkkaa sovellettavien vertailuarvojen mukaisesti. Jos näin on, tämän ilmoittaminen riittää täyttämään tämän julkistamisvaatimuksen, eikä lisätietoja tarvita.

70.

Jos sen kaikille työsuhteisille työntekijöille ei makseta riittävää palkkaa sovellettavien vertailuarvojen mukaisesti, yrityksen on ilmoitettava maat, joissa työsuhteisten työntekijöiden palkka alittaa sovellettavan riittävän palkan vertailuarvon, sekä niiden työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus kussakin tällaisessa maassa, joissa heidän palkkansa alittaa sovellettavan riittävän palkan vertailuarvon.

71.

Yritys voi myös ilmoittaa tässä julkistamisvaatimuksessa täsmennetyt tiedot työvoimaansa kuuluvista muista kuin työsuhteisista työntekijöistä.

Julkistamisvaatimus S1-11 – Sosiaalinen suojelu

72.

Yrityksen on ilmoitettava, kuuluvatko sen työsuhteiset työntekijät sosiaalisen suojelun piiriin suurista elämäntapahtumista johtuvien tulonmenetysten varalta, ja jos näin ei ole, ne maat, joissa suojelua ei ole.

73.

Tämän julkistamisvaatimuksen tarkoituksena on antaa käsitys siitä, kuuluvatko yrityksen työsuhteiset työntekijät sosiaalisen suojelun piiriin suurista elämäntapahtumista johtuvien tulonmenetysten varalta, ja jos näin ei ole, mitkä ovat maat, joissa suojelua ei ole.

74.

Yrityksen on ilmoitettava, kuuluvatko kaikki sen työsuhteiset työntekijät sosiaalisen suojelun piiriin julkisten ohjelmien tai yrityksen tarjoamien etuuksien kautta sellaisten tulonmenetysten varalta, jotka johtuvat jostakin seuraavista merkittävistä elämäntapahtumista: a) sairaus; b) työttömyys alkaen siitä, kun oma työntekijä työskentelee yrityksessä; c) työssä saatu vamma ja työkyvyttömyys; d) Vanhempainvapaa: ja e) eläkkeelle siirtyminen. Jos näin on, tämän ilmoittaminen riittää täyttämään tämän julkistamisvaatimuksen, eikä lisätietoja tarvita.

75.

Jos yrityksen kaikki työsuhteiset työntekijät eivät kuulu 72 kohdassa tarkoitetun sosiaalisen suojelun piiriin, sen on lisäksi ilmoitettava maat, joissa työsuhteisilla työntekijöillä ei ole sosiaalista suojelua yhden tai useamman 72 kohdassa luetellun tapahtuman osalta, ja kunkin tällaisen maan osalta ne työsuhteiset työntekijätyypit, joilla ei ole sosiaalista suojelua kunkin sovellettavan vakavan elämäntapahtuman osalta.

76.

Yritys voi myös ilmoittaa tässä julkistamisvaatimuksessa täsmennetyt tiedot työvoimaansa kuuluvista muista kuin työsuhteisista työntekijöistä.

Julkistamisvaatimus S1-12– Vammaiset henkilöt

77.

Yrityksen on ilmoitettava, mikä prosenttiosuus sen omista työsuhteisista työntekijöistä on vammaisia.

78.

Tämän julkistamisvaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys siitä, missä määrin vammaisia henkilöitä työskentelee yrityksessä työsuhteisina työntekijöinä.

79.

Yrityksen on ilmoitettava, mikä prosenttiosuus sen työsuhteisista työntekijöistä on vammaisia henkilöitä, noudattaen tietojen keruuta koskevia oikeudellisia rajoituksia.

80.

Yritys voi ilmoittaa vammaisten työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuuden sukupuolen mukaan jaoteltuna.

Julkistamisvaatimus S1-13 – Koulutusta ja taitojen kehittämistä koskevat mittarit

81.

Yrityksen on ilmoitettava, missä määrin sen työsuhteisille työntekijöille tarjotaan koulutusta ja taitojen kehittämistä.

82.

Tämän julkistamisvaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys työsuhteisille työntekijöille jatkuvan ammatillisen kasvun yhteydessä tarjottujen koulutukseen ja taitojen kehittämiseen liittyvistä toimista, joilla parannetaan työsuhteisten työntekijöiden taitoja ja helpotetaan jatkuvaa työllistyvyyttä.

83.

Edellä 81 kohdassa edellytettyjä tietoja ovat a) niiden työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus, jotka osallistuivat säännöllisiin tulos- ja urakehitysarviointeihin; nämä tiedot on eriteltävä sukupuolen mukaan; b) työsuhteisten työntekijöiden koulutustuntien keskimääräinen lukumäärä työsuhteista työntekijää kohti ja sukupuolen mukaan eriteltynä.

84.

Yritys voi ilmoittaa työsuhteisten työntekijöiden ryhmiin jaoteltuina säännölliseen tulos- ja urakehityskoulutukseen osallistuneiden työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuuden sekä keskimääräisen koulutustuntimäärän työsuhteista työntekijää kohti.

85.

Yritys voi myös ilmoittaa tässä julkistamisvaatimuksessa täsmennetyt tiedot työvoimaansa kuuluvista muista kuin työsuhteisista työntekijöistä.

Julkistamisvaatimus S1-14 – Terveyttä ja turvallisuutta koskevat mittarit

86.

Yrityksen on annettava tiedot siitä, missä määrin sen oma työvoima kuuluu yrityksen työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin, sekä ilmoitettava sen oman työvoiman työperäisiin vammoihin ja terveysongelmiin liittyvien tapausten sekä työperäisten kuolemantapausten lukumäärä. Lisäksi yrityksen on ilmoitettava toimipaikoissaan työskentelevien muiden työntekijöiden työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä.

87.

Tämän julkistamisvaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys työperäisten vammojen ehkäisemiseksi perustetun työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän kattavuudesta, laadusta ja suorituskyvystä.

88.

Edellä 86 kohdassa edellytettyjen tietojen on sisällettävä seuraavat tiedot, jotka on tarvittaessa jaoteltu yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien työsuhteisten työntekijöiden ja muiden kuin työsuhteisten työntekijöiden perusteella: a) niiden yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden prosenttiosuus, jotka kuuluvat yrityksen sellaisen työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin, joka perustuu oikeudellisiin vaatimuksiin ja/tai tunnustettuihin standardeihin tai ohjeisiin; b) työperäisistä vammoista ja työperäisistä terveysongelmista johtuvien kuolemantapausten lukumäärä (102) ; c) kirjattavien työtapaturmien lukumäärä ja osuus; d) yrityksen työsuhteisten työntekijöiden osalta sellaisten kirjattavaa työperäistä terveysongelmaa tapausten lukumäärä, joihin sovelletaan tietojen keruuta koskevia oikeudellisia rajoituksia; ja e) yrityksen työsuhteisten työntekijöiden osalta työperäisten vammojen ja työtapaturmista johtuvien kuolemantapausten sekä työperäisten terveysongelmien ja niistä johtuvien kuolemantapausten vuoksi menetettyjen päivien lukumäärä (103). Edellä b alakohdassa tarkoitetut tiedot on ilmoitettava myös yrityksen toimipaikoissa työskentelevistä muista työntekijöistä, kuten arvoketjun työntekijöistä, jos he työskentelevät yrityksen toimipaikoissa.

89.

Yritys voi myös ilmoittaa 88 kohdan d ja e alakohdassa täsmennetyt tiedot muista kuin työsuhteisista työntekijöistä.

90.

Lisäksi yritys voi antaa seuraavat lisätiedot työterveyden ja työturvallisuuden kattamisesta: niiden omien työntekijöiden prosenttiosuus, jotka kuuluvat sellaisen työterveyden ja työturvallisuuden hallintajärjestelmän piiriin, joka perustuu oikeudellisiin vaatimuksiin ja/tai tunnustettuihin standardeihin tai ohjeisiin ja jolle on suoritettu sisäinen auditointi ja/tai jonka ulkoinen osapuoli on auditoinut ja sertifioinut.

Julkistamisvaatimus S1-15 – Työ- ja yksityiselämän tasapainoa koskevat mittarit

91.

Yrityksen on ilmoitettava, missä määrin työsuhteiset työntekijät ovat oikeutettuja perhevapaaseen ja käyttävät perhevapaita.

92.

Tämän julkistamisvaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys työsuhteisten työntekijöiden oikeudesta ja tosiasiallisista käytännöistä pitää perhevapaata sukupuolten tasa-arvon huomioivalla tavalla, koska se on yksi työ- ja yksityiselämän tasapainon ulottuvuuksista.

93.

Edellä 91 kohdassa edellytettyjä tietoja ovat a) perhevapaaseen oikeutettujen työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus; ja b) perhevapaata ottaneiden työsuhteisten työntekijöiden prosenttiosuus ja jakautuminen sukupuolen mukaan.

94.

Jos yrityksen kaikki työsuhteiset työntekijät ovat oikeutettuja perhevapaaseen sosiaalipoliittisten ja/tai työehtosopimusten nojalla, tämän ilmoittaminen riittää täyttämään 93 kohdan a alakohdassa vahvistetun vaatimuksen.

Julkistamisvaatimus S1-16 – Ansiotuloa koskevat mittarit (palkkaero ja kokonaisansiot)

95.

Yrityksen on ilmoitettava nais- ja miespuolisten työsuhteisten työntekijöidensä välinen prosentuaalinen palkkaero sekä yrityksessä korkeinta ansiotuloa saavan henkilön ja yrityksen muiden työsuhteisten työntekijöiden mediaaniansion välinen suhde.

96.

Tällä julkistamisvaatimuksella on kaksi tavoitetta: antaa käsitys siitä, esiintyykö yrityksen työsuhteisten työntekijöiden keskuudessa palkkaero naisten ja miesten välillä ja antaa käsitys siitä, missä määrin yrityksessä vallitsee epätasa-arvo palkoissa ja onko palkkojen välillä suuria eroja.

97.

Edellä 95 kohdassa edellytettyjä tietoja ovat a) sukupuolten palkkaero, jolla tarkoitetaan nais- ja miespuolisten työsuhteisten työntekijöiden keskimääräisten palkkatasojen eroa ilmaistuna prosenttiosuutena miespuolisten työsuhteisten työntekijöiden keskimääräisestä palkkatasosta (104); b) vuotuista kokonaisansiota koskeva suhdeluku, joka on yrityksestä korkeinta ansiota saavan henkilön ja kaikille työsuhteisille työntekijöille (pois lukien korkeinta ansiota saava henkilö) yrityksen maksamien vuotuisten kokonaisansioiden mediaanin välinen suhde (105); ja c) tarvittaessa taustatiedot, jotka ovat tarpeen tietojen ymmärtämiseksi ja sen ymmärtämiseksi, miten tiedot on koottu, sekä muut huomioon otettavat muutokset taustatietoihin.

98.

Yritys voi ilmoittaa 97 kohdan a alakohdassa määritellyn sukupuolten palkkaeron jaoteltuna työsuhteisten työntekijöiden ryhmien perusteella ja/tai maittain/segmenteittäin. Yritys voi myös ilmoittaa sukupuolten palkkaeron työsuhteisten työntekijöiden välillä työsuhteisten työntekijöiden ryhminä tavanomaisen peruspalkan ja palkan lisien tai muuttuvien osien mukaan jaoteltuna.

99.

Sovellettaessa 97 kohdan b alakohtaa yritys voi ilmoittaa tämän luvun maiden välisten ostovoimaerojen perusteella mukautettuna; tällöin yrityksen on ilmoitettava laskentamenetelmä.

Julkistamisvaatimus S1-17 – Tapaukset, valitukset ja vakavat ihmisoikeusvaikutukset

100.

Yrityksen on ilmoitettava oman työvoimansa työperäisten tapausten ja/tai valitusten sekä vakavien ihmisoikeusvaikutusten ja -tapausten lukumäärä sekä niihin liittyvät olennaiset sakot, seuraamukset tai korvaukset raportointikaudella.

101.

Tämän julkistamisvaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys siitä, missä määrin työperäiset tapaukset ja vakavat ihmisoikeustapaukset vaikuttavat sen omaan työvoimaan.

102.

Jollei asiaa koskevista yksityisyyden suojaa koskevista säännöksistä muuta johdu, 100 kohdassa edellytettyjen tietojen on sisällettävä työperäiset syrjintätapaukset, jotka koskevat sukupuoleen, rotuun tai etniseen alkuperään, kansallisuuteen, uskontoon tai vakaumukseen, vammaisuuteen, ikään, sukupuoliseen suuntautumiseen tai muihin asiaankuuluviin syrjinnän muotoihin perustuvaa syrjintää, jossa sisäiset ja/tai ulkoiset sidosryhmät ovat osallisina raportointikauden toimissa. Tähän sisältyy häirintätapaukset erityisenä syrjinnän muotona.

103.

Yrityksen on ilmoitettava seuraavat tiedot: a) raportointijaksolla ilmoitettujen syrjintätapausten, mukaan lukien häirintä, kokonaismäärä (106); b) niiden valitusten lukumäärä jotka on tehty yrityksen omaan työvoimaan kuuluvien henkilöiden käytössä olevien kanavien (valitusmekanismit mukaan luettuina) kautta ja tapauksen mukaan OECD:n monikansallisille yrityksille tarkoitetuille kansallisille yhteyspisteille ja jotka liittyvät tämän standardin 2 kohdassa määriteltyihin asioihin, lukuun ottamatta edellä a alakohdan mukaisesti jo ilmoitettuja valituksia; c) edellä ilmoitettujen tapausten ja valitusten perusteella maksettujen sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten kokonaismäärä; ja tällaisten rahamäärien täsmäytys tilinpäätöksessä ilmoitettuun merkityksellisimpään määrään; ja d) tarvittaessa taustatiedot, jotka ovat tarpeen tietojen ymmärtämiseksi ja tieto siitä, miten tiedot on koottu.

104.

Yrityksen on ilmoitettava seuraavat tiedot havaituista vakavista ihmisoikeustapauksista (esim. pakkotyö, ihmiskauppa tai lapsityövoiman käyttö): a) yrityksen työvoimaan liittyvien vakavien ihmisoikeustapausten lukumäärä raportointikaudella, mukaan lukien tieto siitä, kuinka monessa niistä on jätetty noudattamatta YK:n ohjaavia periaatteita yritysten ihmisoikeusvastuusta, työelämän perusperiaatteista ja -oikeuksista annettua ILO:n julistusta ja monikansallisille yrityksille annettuja OECD:n toimintaohjeita. Jos tällaisia tapauksia ei ole ilmennyt, yrityksen on mainittava tämä (107); ja b) edellä a alakohdassa kuvatuista tapauksista johtuvien sakkojen, seuraamusten ja vahingonkorvausten kokonaismäärä; ja tällaisten rahamäärien täsmäytys tilinpäätöksessä ilmoitettuun merkittävimpään määrään.

ESRS S2

ARVOKETJUN TYÖNTEKIJÄT

SISÄLLYSLUETTELO

Tavoite

Vuorovaikutus muiden ESRS-standardien kanssa

Tiedonantovaatimukset

–

ESRS 2 Yleiset tiedot

Strategia

–

ESRS 2 SBM-2:een liittyvä tiedonantovaatimus – Sidosryhmien edut ja näkemykset

–

ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

–

Tiedonantovaatimus S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet

–

Tiedonantovaatimus S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa

–

Tiedonantovaatimus S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

–

Tiedonantovaatimus S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

Mittarit ja tavoitteet

–

Tiedonantovaatimus S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Lisäys A:

Soveltamisvaatimukset

–

Tavoite

–

ESRS 2 Yleiset tiedot

Strategia

–

ESRS 2 SBM-2:een liittyvä tiedonantovaatimus – Sidosryhmien edut ja näkemykset

–

ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

–

Tiedonantovaatimus S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet

–

Tiedonantovaatimus S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa

–

Tiedonantovaatimus S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

–

Tiedonantovaatimus S2-4 – Olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien ja lähestymistapojen tehokkuus

Mittarit ja tavoitteet

–

Tiedonantovaatimus S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Tavoite

1.

Tämän standardin tavoitteena on täsmentää tiedonantovaatimukset, joiden avulla kestävyysselvityksen käyttäjät voivat ymmärtää yrityksen omasta toiminnasta ja arvoketjusta, mukaan lukien sen tuotteista ja palveluista, sekä liikesuhteista arvoketjun työntekijöihin kohdistuvat olennaiset vaikutukset, sekä sen asiaan liittyvät olennaiset riskit ja mahdollisuudet, mukaan lukien seuraavat: a) mitä olennaisia myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia yrityksellä mahdollisesti tai tosiasiallisesti on sen arvoketjun työntekijöihin; b) tosiasiallisten tai mahdollisten haittavaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi tai korjaamiseksi sekä riskeihin ja mahdollisuuksiin vastaamiseksi toteutetut toimet ja niiden tulokset; c) yrityksen arvoketjun työntekijöitä koskevien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien, mukaan lukien niiden, jotka liittyvät arvoketjun työntekijöihin liittyviin vaikutuksiin ja riippuvuuksiin, luonne, tyyppi ja laajuus sekä tapa, jolla yritys hallitsee niitä; ja d) taloudelliset vaikutukset, joita yritykseen kohdistuu lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä olennaisista riskeistä ja mahdollisuuksista, mukaan lukien niistä, jotka johtuvat yrityksen vaikutuksista arvoketjun työntekijöihin tai yrityksen riippuvuuksista arvoketjun työntekijöistä.

2.

Tavoitteen saavuttamiseksi tässä standardissa edellytetään selvitystä yrityksen yleisestä lähestymistavasta arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten tosiasiallisten tai mahdollisten vaikutusten tunnistamiseen ja hallintaan seuraavien osalta: a) työolot (esimerkiksi työsuhdeturva, työaika, riittävä palkka, työmarkkinaosapuolten vuoropuhelu, yhdistymisvapaus, yritysneuvostojen olemassaolo, työehtosopimusneuvottelut, työ- ja yksityiselämän tasapaino sekä työterveys ja työturvallisuus); b) yhdenvertainen kohtelu ja yhtäläiset mahdollisuudet kaikille (esimerkiksi sukupuolten tasa-arvo ja sama palkka samanarvoisesta työstä, koulutus ja taitojen kehittäminen sekä vammaisten henkilöiden työllisyys ja osallistaminen, työpaikalla esiintyvän väkivallan ja häirinnän vastaiset toimenpiteet sekä monimuotoisuus); c) muut työhön liittyvät oikeudet (esimerkiksi lapsityövoima, pakkotyö, säällinen asuminen, vesi ja sanitaatio sekä yksityisyys).

3.

Tässä standardissa edellytetään myös selvitystä siitä, miten yritykselle voi muodostua olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia tällaisista arvoketjun työntekijöihin liittyvistä vaikutuksista ja riippuvuuksista. Arvoketjun työntekijöihin kohdistuvat kielteiset vaikutukset voivat esimerkiksi aiheuttaa häiriöitä yrityksen toimintaan (koska kuluttajat kieltäytyvät ostamasta yrityksen tuotteita tai koska valtion viranomaiset takavarikoivat yrityksen tuotteita) ja vahingoittaa sen mainetta. Toisaalta työntekijöiden oikeuksien kunnioittaminen ja työntekijöille suunnatut tukiohjelmat (esimerkiksi talousosaamisen parantamiseen tähtäävät aloitteet) voivat luoda liiketoimintamahdollisuuksia esimerkiksi parantamalla toimitusvarmuutta tai laajentamalla tulevaa kuluttajapohjaa.

4.

Tällä standardilla katetaan kaikki yrityksen arvoketjun alku- ja loppupään työntekijät, joihin tosiasiallisesti tai mahdollisesti kohdistuu vaikutuksia yrityksestä, mukaan lukien vaikutukset, jotka liittyvät yrityksen omaan toimintaan ja arvoketjuun, myös sen tuotteiden tai palveluiden kautta, tai sen liikesuhteisiin. Tähän sisältyvät työntekijät, jotka eivät kuulu ”omaan työvoimaan” (”omaan työvoimaan” kuuluvat työsuhteiset työntekijät, yksittäiset toimeksisaajat, eli itsenäiset ammatinharjoittajat ja pääasiallisesti työllistymistoimintaa harjoittavien kolmansien osapuolen yritysten tarjoamat työntekijät). Oma työvoima katetaan standardilla ESRS S1 Oma työvoima. Esimerkkejä tämän standardin soveltamisalaan kuuluvista seikoista on kohdassa AR 3.

Vuorovaikutus muiden ESRS-standardien kanssa

5.

Tätä standardia sovelletaan, kun arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset vaikutukset ja/tai olennaiset riskit ja mahdollisuudet on yksilöity ESRS 2:ssa Yleiset tiedot esitetyllä olennaisuuden arvioinnilla.

6.

Tätä standardia on luettava yhdessä standardien ESRS 1 Yleiset vaatimukset ja ESRS 2 sekä ESRS S1, ESRS S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt ja ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät kanssa.

7.

Tämän standardin mukaisen raportoinnin on oltava yhdenmukaista, johdonmukaista ja tarvittaessa selkeästi yhteydessä ESRS S1:een perustuvaan yrityksen omaa työvoimaa koskevaan raportointiin, jotta varmistetaan tehokas raportointi.

Tiedonantovaatimukset

ESRS 2 Yleiset tiedot

8.

Tämän jakson vaatimuksia olisi luettava yhdessä ESRS 2:ssa strategian (SBM) osalta vaadittujen tietojen kanssa. Tuloksena annettavat tiedot on esitettävä ESRS 2:ssa vaadittujen tietojen yhteydessä, lukuun ottamatta SBM-3:a Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa, jonka osalta yrityksellä on mahdollisuus esittää tiedot aihekohtaisten tietojen antamisen yhteydessä.

Strategia

ESRS 2 SBM-2:een liittyvä tiedonantovaatimus – Sidosryhmien edut ja näkemykset

9.

Kun yritys vastaa ESRS 2 SBM-2:n 43 kohtaan, sen on annettava tiedot siitä, miten sellaisten arvoketjun työntekijöiden, joihin saattaa kohdistua yrityksestä olennaisia vaikutuksia, intressit, näkemykset ja oikeudet, myös heidän ihmisoikeuksien kunnioittaminen, otetaan huomioon yrityksen strategiassa ja liiketoimintamallissa. Arvoketjun työntekijät ovat keskeinen vaikutusten kohteena oleva sidosryhmä.

ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

10.

Kun yritys vastaa ESRS 2 SBM-3:n 48 kohtaan, sen on annettava seuraavat tiedot: a) arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien tosiasiallisten tai mahdollisten vaikutusten, sellaisina kuin ne yksilöidään ESRS 2 IRO-1:ssä Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista osalta i) johtuvatko ne yrityksen strategiasta ja liiketoimintamallista tai ovatko ne yhteydessä niihin ja kuinka, ja ii) otetaanko ne huomioon yrityksen strategiassa ja liiketoimintamallissa ja myötävaikuttavatko ne niiden mukauttamiseen ja kuinka; ja b) arvoketjun työntekijöihin kohdistuvista vaikutuksista ja arvoketjun työntekijöihin liittyvistä riippuvuuksista sekä yrityksen strategiasta ja liiketoimintamallista aiheutuvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien väliset suhteet.

11.

Täyttäessään ESRS 2 SBM-3:n 48 kohdan vaatimuksia yrityksen on ilmoitettava onko ESRS 2:n tiedonantovaatimukseen sisällytetty kaikki arvoketjun työntekijät, joihin todennäköisesti kohdistuu olennaisia vaikutuksia yrityksen toiminnasta, mukaan lukien vaikutukset, jotka liittyvät yrityksen omaan toimintaan ja arvoketjuun, myös tuotteisiin tai palveluihin, tai sen liikesuhteisiin. Lisäksi yrityksen on ilmoitettava seuraavat tiedot: a) lyhyt kuvaus arvoketjun työntekijöiden tyypeistä, joihin voi kohdistua vaikutuksia yrityksestä, mukaan lukien vaikutukset, jotka liittyvät yrityksen omiin toimintoihin ja arvoketjuun, myös sen tuotteiden tai palveluiden kautta, tai sen liikesuhteisiin sekä täsmennys siitä ovatko he i. työntekijöitä, jotka työskentelevät yrityksen toimipaikassa, mutta jotka eivät kuulu yrityksen omaan työvoimaan, eli jotka eivät ole itsenäisiä ammatinharjoittajia tai pääasiallisesti työllistymistoimintaa harjoittavien kolmansien osapuolen yritysten tarjoamia työntekijöitä (jotka katetaan standardissa ESRS S1); ii. työntekijöitä, jotka työskentelevät yrityksen arvoketjun alkupäässä oleville yhteisöille (esimerkiksi sellaisille, jotka osallistuvat metallien tai mineraalien louhintaan, hyödykkeiden hankintaan, jalostukseen, valmistukseen tai muuhun käsittelyyn); iii. työntekijöitä, jotka työskentelevät yrityksen arvoketjun loppupäässä oleville yhteisöille (esimerkiksi sellaisille, jotka osallistuvat logistiikka- tai jakelupalveluntarjoajien, franchise-yrittäjien tai jälleenmyyjien toimintaan); iv. työntekijöitä, jotka työskentelevät sellaiselle yhteisyritykselle tai erillisyhtiölle, johon raportoiva yritys kuuluu; v. työntekijöitä (edellä esitettyihin luokkiin kuuluvia tai muita), jotka ovat erityisen haavoittuvia kielteisille vaikutuksille, joko luontaisten ominaisuuksiensa tai erityisen asemansa vuoksi, esimerkiksi ammattiliittoon kuuluvat työntekijät, vierastyöläiset, kotona työskentelevät työntekijät, naiset tai nuoret työntekijät; b) maantieteelliset alueet, maan tasolla tai muulla tasolla, tai hyödykkeet, joihin liittyy merkittävä riski lapsityövoiman käytöstä tai pakkotyöstä yrityksen arvoketjun työntekijöiden osalta (111); c) olennaisista kielteisistä vaikutuksista se, i) ovatko ne laajamittaisia tai systeemisiä sellaisissa yhteyksissä, joissa yritys toimii, joissa se tekee hankintoja tai joissa sillä on muita liikesuhteita (esimerkiksi lapsityövoiman tai pakkotyön käyttö tiettyjen hyödykkeiden toimitusketjuissa tietyissä maissa tai tietyillä alueilla) tai ii) liittyvätkö ne yksittäiseen tapaukseen (esimerkiksi teollisuusonnettomuus tai öljyvuoto) tai tiettyyn liikesuhteeseen. Tähän sisältyvät myös arviot vaikutuksista, joita arvoketjun työntekijöihin voi kohdistua siirtymisestä vihreämpiin ja ilmastoneutraalimpiin toimintoihin. Mahdollisia vaikutuksia ovat muun muassa innovointiin ja uudelleenjärjestelyihin, kaivosten sulkemisiin ja kestävään talouteen siirtymisessä sekä aurinkopaneelien valmistuksessa tarvittavien mineraalien louhinnan lisääntymiseen liittyvät vaikutukset; d) olennaisten myönteisten vaikutusten osalta lyhyt kuvaus toimista, jotka johtivat myönteiseen vaikutukseen (esimerkiksi päivitetyt hankintakäytännöt, toimitusketjun työntekijöiden valmiuksien kehittäminen), mukaan lukien työvoimalle tarjotut mahdollisuudet, kuten oikeudenmukaisen siirtymän yhteydessä luodut työpaikat ja taitojen kehittäminen sekä niiden arvoketjun työntekijöiden tyypit, joihin myönteiset vaikutukset tosiasiallisesti tai mahdollisesti kohdistuvat; yritys voi myös ilmoittaa muodostuvatko myönteiset vaikutukset tietyissä maissa tai tietyillä alueilla; ja e) arvoketjun työntekijöihin liittyvistä vaikutuksista ja riippuvuuksista yritykselle muodostuvat mahdolliset olennaiset riskit ja mahdollisuudet.

12.

Kun yritys kuvaa sellaisten arvoketjun työntekijöiden päätyyppejä, joihin kielteiset vaikutukset kohdistuvat tai voivat kohdistua ESRS 2 IRO-1:ssä vahvistetun olennaisuuden arvioinnin perusteella, sen on ilmoitettava onko se muodostanut käsityksen siitä, miten työntekijät, joilla on tiettyjä ominaisuuksia, jotka työskentelevät tietyissä olosuhteissa tai jotka harjoittavat tiettyä toimintaa, voivat olla muita suuremmassa vahingon vaarassa ja miten tämä käsitys on muodostettu.

13.

Yrityksen on ilmoitettava mitkä sen arvoketjun työntekijöihin liittyvistä vaikutuksista ja riippuvuuksista aiheutuvista olennaisista riskeistä ja mahdollisuuksista liittyvät tiettyihin arvoketjun työntekijöiden ryhmiin (esimerkiksi tiettyihin ikäryhmiin tai tietyssä tehtaassa tai maassa työskenteleviin työntekijöihin) kaikkien arvoketjun työntekijöiden sijaan.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Tiedonantovaatimus S2-1 – Arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet

14.

Yrityksen on kuvattava toimintaperiaatteet, jotka se on ottanut käyttöön hallitakseen arvoketjun työntekijöihin kohdistamiaan olennaisia vaikutuksia sekä heihin liittyviä olennaisia riskejä ja mahdollisuuksia.

15.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys siitä, missä määrin yrityksellä on toimintaperiaatteita erityisesti arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten vaikutusten tunnistamiseksi, arvioimiseksi, hallitsemiseksi ja/tai korjaamiseksi sekä toimintaperiaatteita, jotka kattavat arvoketjun työntekijöihin liittyvät olennaiset riskit ja mahdollisuudet.

16.

Tiedonantovaatimuksen 14 kohdassa edellytettyjen tietojen on sisällettävä tiedot yrityksen toimintaperiaatteista, joilla se hallitsee arvoketjun työntekijöihin liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ESRS 2 MDR-P:n Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi vahvistetut toimintaperiaatteet mukaisesti. Lisäksi yrityksen on täsmennettävä, kattavatko tällaiset toimintaperiaatteet tietyt vai kaikki arvoketjun työntekijöiden ryhmät.

17.

Yrityksen on kuvattava arvoketjun työntekijöiden kannalta merkitykselliset ihmisoikeuspoliittiset sitoumuksensa (112), mukaan lukien prosessit ja mekanismit, joilla seurataan yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista annetun ILO:n julistuksen tai monikansallisisille yrityksille annettujen OECD:n toimintaohjeiden noudattamista (113). Yrityksen on keskityttävä annettavissa tiedoissa seikkoihin, jotka ovat olennaisia suhteessa seuraaviin, sekä yleiseen toimintatapaansa, joka koskee seuraavia: a) työntekijöiden ihmisoikeuksien, myös työelämäoikeuksien, kunnioittaminen; b) vuorovaikutus arvoketjun työntekijöiden kanssa; ja c) toimenpiteet ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi ja/tai korjaamisen mahdollistamiseksi.

18.

Yrityksen on ilmoitettava käsitelläänkö sen arvoketjun työntekijöihin liittyvissä toimintaperiaatteissa nimenomaisesti ihmisten salakuljetusta (114), pakkotyötä ja lapsityövoiman käyttöä. Yrityksen on myös ilmoitettava, onko sillä toimittajia koskevia käytännesääntöjä (115).

19.

Yrityksen on ilmoitettava ovatko sen arvoketjun työntekijöihin liittyvät toimintaperiaatteet linjassa arvoketjun työntekijöiden kannalta merkityksellisten kansainvälisesti tunnustettujen asiakirjojen, mukaan lukien yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat Yhdistyneiden kansakuntien ohjaavat periaatteet, kanssa ja jos ovat, miten (116). Yrityksen on myös ilmoitettava miten paljon sen arvoketjun alku- ja loppupäässä on ilmoitettu sellaisia arvoketjun työntekijöihin liittyviä tapauksia, joissa ei ole noudatettu yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien Yhdistyneiden kansakuntien ohjaavia periaatteita, työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista annettua ILO:n julistusta ja monikansallisille yrityksille annettuja OECD:n toimintaohjeita ja tapauksen mukaan kuvaus tällaisten tapausten luonteesta (117).

Tiedonantovaatimus S2-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista arvoketjun työntekijöiden kanssa

20.

Yrityksen on ilmoitettava yleiset prosessinsa, joilla se pitää yhteyttä arvoketjun työntekijöihin ja heidän edustajiinsa heihin kohdistuvista tosiasiallisista tai mahdollisista vaikutuksista.

21.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys siitä, pitääkö yritys meneillään olevan due diligence -prosessin puitteissa yhteyttä arvoketjun työntekijöihin ja heidän laillisiin edustajiin tai luotettaviin valtuutettuihin, ja miten, sellaisista olennaisista tosiasiallisista tai mahdollisista myönteisistä ja/tai kielteisistä vaikutuksista, joita arvoketjun työntekijöihin kohdistuu tai tulee todennäköisesti kohdistumaan sekä siitä, otetaanko arvoketjun työntekijöiden näkemykset huomioon yrityksen päätöksentekoprosessissa, ja miten.

22.

Yrityksen on ilmoitettava miten arvoketjun työntekijöiden näkemykset otetaan huomioon sen päätöksissä tai toimissa, joiden tavoitteena on hallita arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia tosiasiallisia tai mahdollisia vaikutuksia. Tähän on tapauksen mukaan sisällyttävä selvitys seuraavista: a) tapahtuuko yhteydenpito arvoketjun työntekijöiden tai heidän laillisten edustajien kanssa suoraan vai sellaisten luotettavien valtuutettujen kautta, joilla on tarkka käsitys heidän tilanteestaan; b) yhteydenpidossa tapahtuva(t) vaihe(et), yhteydenpidon tyyppi ja yhteydenpidon tiheys; c) yrityksen toimi ja ylin asema, jolla on operatiivinen vastuu sen varmistamisesta, että yhteydenpito tapahtuu ja että tulokset otetaan huomioon yrityksen toimintatavoissa; d) tapauksen mukaan yleinen puitesopimus tai muut sopimukset, jotka yrityksellä on ammattiliittojen keskusliittojen kanssa ja jotka liittyvät arvoketjun työntekijöiden ihmisoikeuksien, myös kollektiivisen neuvotteluoikeuden, kunnioittamiseen, mukaan lukien selvitys siitä, miten sopimus antaa yritykselle mahdollisuuden saada käsitys kyseisten työntekijöiden näkökannoista; ja e) tarvittaessa se, miten yritys arvioi arvoketjun työntekijöiden kanssa harjoittamansa yhteydenpidon vaikuttavuutta, mukaan lukien tarvittaessa yhteydenpidon tiimoilta saavutetut mahdolliset sopimukset tai tulokset.

23.

Yrityksen on tarvittaessa ilmoitettava toimet, joita se toteuttaa saadakseen käsityksen sellaisten työntekijöiden näkemyksistä, jotka voivat olla erityisen alttiita vaikutuksille ja/tai syrjäytyneitä (esimerkiksi naistyöntekijät, vierastyöntekijät ja vammaiset työntekijät).

24.

Jos yritys ei pysty antamaan edellä vaadittuja tietoja sen vuoksi, että sillä ei ole käytössä yleisiä prosesseja yhteydenpitoon arvoketjun työntekijöiden kanssa, sen on ilmoitettava tämä seikka. Se voi ilmoittaa määräajan, johon mennessä se aikoo ottaa tällaisen prosessin käyttöön.

Tiedonantovaatimus S2-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat arvoketjun työntekijöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

25.

Yrityksen on kuvattava prosessit, joita se on ottanut käyttöön korjatakseen sellaiset arvoketjun työntekijöihin kohdistuvat kielteiset vaikutukset, joissa yritys on osallisena, tai tehdäkseen yhteistyötä tällaisten vaikutusten korjaamiseksi, sekä kanavat, jotka ovat arvoketjun työntekijöiden käytettävissä huolenaiheiden esiin tuomiseksi ja niiden käsittelemiseksi.

26.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys virallisista keinoista, joilla arvoketjun työntekijät voivat ilmoittaa huolenaiheistaan ja tarpeistaan suoraan yritykselle ja/tai joilla yritys tukee tällaisten kanavien (esimerkiksi valitusmekanismien) saatavuutta arvoketjun työntekijöiden työpaikoilla, käsitys siitä, miten kyseisten työntekijöiden kanssa toteutetaan jatkotoimia esiin tuotujen kysymysten osalta ja käsitys näiden kanavien tehokkuudesta.

27.

Yrityksen on kuvattava a) yrityksen yleinen toimintatapa ja prosessit epäkohtien korjaamiseksi tai korjaamisen edistämiseksi, kun yritys on aiheuttanut arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia olennaisia kielteisiä vaikutuksia tai myötävaikuttanut niiden syntymiseen, mukaan lukien se, arvioiko yritys tehdyn korjaavan toimenpiteen olevan tehokas ja miten; b) käytössä olevat erityiset kanavat, joiden avulla arvoketjun työntekijät voivat tuoda esiin huolenaiheitaan tai tarpeitaan suoraan yritykselle ja saada niitä käsitellyiksi, mukaan lukien tieto siitä, ovatko kanavat yrityksen itsensä perustamia vai kolmansien osapuolten mekanismeja; c) yrityksen prosessit, joiden avulla se tukee tai edellyttää tällaisten kanavien käytettävyyttä arvoketjun työntekijöiden työpaikalla; ja d) miten yritys seuraa esiin tuotuja ja käsiteltyjä kysymyksiä ja miten se varmistaa kanavien tehokkuuden, muun muassa osallistamalla niitä sidosryhmiä, jotka ovat kanavien suunniteltuja käyttäjiä.

28.

Yrityksen on ilmoitettava, arvioiko se, ja miten se arvioi, että arvoketjun työntekijät ovat tietoisia näistä rakenteista tai prosesseista ja luottavat niihin keinona tuoda esiin huolenaiheitaan tai tarpeitaan ja saada ne käsitellyiksi. Lisäksi yrityksen on ilmoitettava, onko sillä käytössä toimintaperiaatteet, jotka koskevat kyseisiä rakenteita tai prosesseja käyttävien henkilöiden suojelua vastatoimilta. Jos tällaiset tiedot on annettu ESRS G1-1:n mukaisesti, yritys voi viitata kyseisiin tietoihin.

29.

Jos yritys ei voi antaa edellä vaadittuja tietoja, koska se ei ole ottanut käyttöön kanavaa huolenaiheiden esiin tuomiseksi ja/tai ei tue tällaisen kanavan saatavuutta arvoketjun työntekijöiden työpaikalla, sen on ilmoitettava tästä. Se voi ilmoittaa määräajan, johon mennessä se aikoo ottaa tällaisen kanavan tai prosessin käyttöön.

Tiedonantovaatimus S2-4 – Arvoketjun työntekijöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

30.

Yrityksen on ilmoitettava, kuinka se käsittelee arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia olennaisia vaikutuksia, hallitsee arvoketjun työntekijöihin liittyviä olennaisia riskejä ja hyödyntää olennaisia mahdollisuuksia, sekä ilmoitettava kyseisten toimien vaikuttavuus.

31.

Tällä tiedonantovaatimuksella on kaksi tavoitetta. Ensiksikin se antaa käsityksen kaikista toimista ja aloitteista, joilla yritys pyrkii a) ehkäisemään, lieventämään tai korjaamaan arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia olennaisia vaikutuksia; ja/tai b) saamaan aikaan arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia olennaisia myönteisiä vaikutuksia. Toiseksi se antaa käsityksen siitä, miten yritys käsittelee arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia olennaisia riskejä ja hyödyntää arvoketjun työntekijöihin liittyviä olennaisia mahdollisuuksia. Yrityksen on esitettävä tiivistetty kuvaus toimintasuunnitelmista ja resursseista, joilla se voi hallita arvoketjun työntekijöihin liittyviä olennaisia vaikutuksiaan, riskejään ja mahdollisuuksiaan ESRS 2 MDR-A:n Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit mukaisesti.

32.

Yrityksen on kuvattava olennaisten vaikutusten osalta: a) toteutetut, suunnitellut tai meneillään olevat toimet arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi; b) onko se toteuttanut ja miten se on toteuttanut toimia tarjotakseen tai mahdollistaakseen korjaavia toimia, jotka liittyvät todelliseen olennaiseen vaikutukseen; c) sen käytössä olevat mahdolliset muut toimet tai aloitteet, joiden ensisijaisena tarkoituksena on tuottaa myönteisiä vaikutuksia arvoketjun työntekijöille; ja d) miten se seuraa ja arvioi näiden toimien ja aloitteiden vaikuttavuutta tulosten tuottamisessa arvoketjun työntekijöille.

33.

Yrityksen on kuvattava 30 kohdan osalta: a) prosessit, joiden avulla se yksilöi toimet, joita on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista toteuttaa arvoketjun työntekijöihin kohdistuvan tosiasiallisen tai mahdollisen kielteisen vaikutuksen vuoksi; b) sen toimintatavat käsiteltäessä tiettyjä arvoketjun työntekijöihin kohdistuvia olennaisia kielteisiä vaikutuksia, mukaan lukien mahdolliset toimet, jotka liittyvät sen omaan hankintaan tai muihin sisäisiin käytäntöihin sekä valmiuksien kehittäminen tai muut keinot vuorovaikutukseen arvoketjun yhteisöjen kanssa tai yhteistyömuodot muiden alan yritysten tai merkityksellisten osapuolten kanssa; ja c) miten se varmistaa, että käytettävissä on prosesseja, joilla toteutetaan tai mahdollistetaan tilanteen korjaaminen, jos olennaiset kielteiset vaikutukset toteutuvat, ja että prosessien täytäntöönpano ja tulokset ovat tehokkaita.

34.

Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien osalta yrityksen on kuvattava: a) mitä toimia suunnitellaan tai parhaillaan toteutetaan sellaisten olennaisten riskien lieventämiseksi, joita yritykselle aiheutuu sen arvoketjun työntekijöihin kohdistamista vaikutuksista ja sen riippuvuuksista arvoketjun työntekijöistä, ja miten se seuraa toimien vaikuttavuutta käytännössä; ja b) mitä toimia suunnitellaan tai parhaillaan toteutetaan, jotta yritys voi hyödyntää arvoketjun työntekijöihin liittyviä olennaisia mahdollisuuksia.

35.

Yrityksen on ilmoitettava, toteuttaako se toimia ja miten se toteuttaa toimia, joilla se välttää aiheuttamasta tai edistämästä omilla käytännöillään olennaisia kielteisiä vaikutuksia arvoketjun työntekijöille, tarpeen mukaan myös hankinnan, myynnin ja tietojen käytön osalta. Tähän voi sisältyä ilmoitus siitä, mitä toimintatapaa sovelletaan, kun olennaisten kielteisten vaikutusten estämisen tai lieventämisen ja muiden liiketoimintapaineiden välillä syntyy jännitteitä.

36.

Yrityksen on myös ilmoitettava onko raportoitu sen arvoketjun alku- tai loppupäähän liittyvistä vakavista ihmisoikeusongelmista tai ihmisoikeuksien loukkauksiin liittyvistä tapauksista ja annettava näistä tiedot (118).

37.

Kun yritys antaa 32 kohdan c alakohdassa edellytettyjä tietoja ja jos se arvioi toimien tehokkuutta asettamalla tavoitteita, sen on otettava huomioon ESRS 2 (katso ESRS 2 MDR-T Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuraamien tavoitteiden avulla).

38.

Yrityksen on annettava tiedot niistä resursseista, jotka on osoitettu sen olennaisten vaikutusten hallintaan, mukaan lukien tiedot, joiden avulla käyttäjät voivat saada käsityksen siitä, miten olennaisia vaikutuksia hallitaan.

Mittarit ja tavoitteet

Tiedonantovaatimus S2-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

39.

Yrityksen on ilmoitettava aikasidonnaiset ja tulossuuntautuneet tavoitteet, joita se voi olla asettanut koskien seuraavia: a) arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten vähentäminen; ja/tai b) arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien myönteisten vaikutusten edistäminen; ja/tai c) arvoketjun työntekijöihin liittyvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallinta.

40.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys siitä, missä laajuudessa yritys käyttää aikasidonnaisia ja tulossuuntautuneita tavoitteita, joilla se edistää arvoketjun työntekijöihin kohdistuvien olennaisten kielteisten vaikutusten vähentämistä ja/tai myönteisten vaikutusten edistämistä ja/tai arvoketjun työntekijöihin liittyvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaa ja mittaa edistymistään.

41.

Arvoketjun työntekijöihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaa koskevien tavoitteiden tiivistetyssä kuvauksessa on annettava ESRS 2 MDR-T:ssä edellytetyt tiedot.

42.

Yrityksen on annettava tiedot tavoitteiden asettamisprosessista, mukaan lukien se, tapahtuuko yrityksen yhteydenpito suoraan arvoketjun työntekijöiden, heidän laillisten edustajien vai sellaisten luotettavien valtuutettujen kanssa, joilla on tarkka käsitys heidän tilanteestaan, ja miten yhteydenpito on toteutettu, seuraavissa asioissa: a) tällaisten tavoitteiden asettaminen; b) yrityksen toiminnan seuranta tavoitteiden valossa; ja c) yrityksen toiminnan tuloksena mahdollisesti saatujen kokemusten tai parannusten yksilöinti.

ESRS S3

VAIKUTUSTEN KOHTEENA OLEVAT YHTEISÖT

SISÄLLYSLUETTELO

Tavoite

Vuorovaikutus muiden ESRS-standardien kanssa

Tiedonantovaatimukset

–

ESRS 2 Yleiset tiedot

Strategia

–

ESRS 2 SBM-2:een liittyvä tiedonantovaatimus – Sidosryhmien edut ja näkemykset

–

ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

–

Tiedonantovaatimus S3-1 – Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimintaperiaatteet

–

Tiedonantovaatimus S3-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa

–

Tiedonantovaatimus S3-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

–

Tiedonantovaatimus S3-4 – Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

Mittarit ja tavoitteet

–

Tiedonantovaatimus S3-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Lisäys A:

Soveltamisvaatimukset

–

Tavoite

–

ESRS 2 Yleiset tiedot

Strategia

–

ESRS 2 SBM-2:een liittyvä tiedonantovaatimus – Sidosryhmien edut ja näkemykset

–

ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

–

Tiedonantovaatimus S3-1 – Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimintaperiaatteet

–

Tiedonantovaatimus S3-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa

–

Tiedonantovaatimus S3-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

–

Tiedonantovaatimus S3-4 – Olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien ja lähestymistapojen tehokkuus

Mittarit ja tavoitteet

–

Tiedonantovaatimus S3-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Tavoite

1.

Tämän standardin tavoitteena on täsmentää tiedonantovaatimukset, joiden avulla kestävyysselvityksen käyttäjät voivat ymmärtää yrityksen omasta toiminnasta ja arvoketjusta, mukaan lukien sen tuotteista ja palveluista, sekä liikesuhteista vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvat olennaiset vaikutukset, sekä sen asiaan liittyvät olennaiset riskit ja mahdollisuudet, mukaan lukien seuraavat: a) mitkä ovat yrityksen olennaiset myönteiset ja kielteiset tosiasialliset tai mahdolliset vaikutukset yhteisöihin alueilla, joilla vaikutuksia todennäköisimmin tapahtuu ja joissa ne ovat todennäköisimmin voimakkaimmat; b) tosiasiallisten tai mahdollisten haittavaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi tai korjaamiseksi sekä riskeihin ja mahdollisuuksiin vastaamiseksi toteutetut toimet ja niiden tulokset; c) yrityksen vaikutusten kohteena olevia yhteisöjä koskeviin vaikutuksiin ja riippuvuuksiin liittyvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien luonne, tyyppi ja laajuus sekä tapa, jolla yritys hallitsee niitä; ja d) taloudelliset vaikutukset, joita yritykseen kohdistuu lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä olennaisista riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka johtuvat yrityksen vaikutuksista vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin tai yrityksen riippuvuuksista vaikutusten kohteena olevista yhteisöistä.

2.

Tavoitteen saavuttamiseksi tässä standardissa edellytetään selvitystä yrityksen yleisestä lähestymistavasta vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien olennaisten tosiasiallisten tai mahdollisten vaikutusten tunnistamiseen ja hallintaan seuraavien osalta: a) yhteisöjen taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset oikeudet (esimerkiksi asianmukaiset asumisolot, riittävä ruoka, vesi ja sanitaatio, maahan ja turvallisuuteen liittyvät vaikutukset); b) yhteisöjen kansalaisoikeudet ja poliittiset oikeudet (esimerkiksi ilmaisunvapaus, kokoontumisvapaus, vaikutukset ihmisoikeuksien puolustajiin); ja c) alkuperäiskansojen erityisoikeudet (esimerkiksi vapaa ja tietoon perustuva ennakkosuostumus, itsemäärääminen, kulttuuriset oikeudet).

3.

Tässä standardissa edellytetään myös selvitystä siitä, miten tällaiset vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät yrityksen vaikutukset ja riippuvuudet voivat muodostaa yritykselle olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia. Esimerkiksi negatiiviset suhteet vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin voivat häiritä yrityksen omaa toimintaa tai vahingoittaa sen mainetta. Rakentavat suhteet sen sijaan voivat luoda liiketoimintahyötyjä, kuten vakaan ja konfliktivapaan toiminnan, ja helpottaa paikallista rekrytointia.

Vuorovaikutus muiden ESRS-standardien kanssa

4.

Tätä standardia sovelletaan, kun standardissa ESRS 2 Yleiset tiedot esitetyssä olennaisuuden arvioinnissa on yksilöity vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyviä olennaisia vaikutuksia ja/tai olennaisia riskejä ja mahdollisuuksia.

5.

Tätä standardia on luettava yhdessä standardien ESRS 1 Yleiset vaatimukset ja ESRS 2 sekä ESRS S1 Oma työvoima, ESRS S2 Arvoketjun työntekijät ja ESRS S4 Kuluttajat ja loppukäyttäjät kanssa.

Tiedonantovaatimukset

ESRS 2 Yleiset tiedot

6.

Tämän jakson vaatimuksia olisi luettava yhdessä ESRS 2:ssa strategian (SBM) osalta vaadittujen tietojen kanssa. Tuloksena julkistettavat tiedot on esitettävä ESRS 2:ssa vaadittujen tietojen yhteydessä, lukuun ottamatta SBM-3:a Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa, jonka osalta yrityksellä on mahdollisuus esittää tiedot aihekohtaisten tietojen antamisen yhteydessä.

Strategia

ESRS 2 SBM-2:een liittyvä tiedonantovaatimus – Sidosryhmien edut ja näkemykset

7.

Kun yritykset vastaavat ESRS 2 SBM-2:n 43 kohtaan, niiden on annettava tiedot siitä, miten vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen näkemykset, intressit ja oikeudet, myös heidän ihmisoikeuksien kunnioittaminen (ja tapauksen mukaan heidän oikeutensa alkuperäiskansoina) otetaan huomioon yrityksen strategiassa ja liiketoimintamallissa. Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt ovat keskeinen vaikutusten kohteena oleva sidosryhmä.

ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

8.

Kun yritys vastaa ESRS 2 SBM-3:n 48 kohtaan, sen on annettava seuraavat tiedot: a) vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien tosiasiallisten tai mahdollisten vaikutusten, sellaisina kuin ne yksilöidään ESRS 2 IRO-1:ssä Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista, osalta i) johtuvatko ne yrityksen strategiasta ja liiketoimintamallista tai ovatko ne yhteydessä niihin ja kuinka, ja ii) otetaanko ne huomioon yrityksen strategiassa ja liiketoimintamallissa ja myötävaikuttavatko ne niiden mukauttamiseen ja kuinka; sekä b) vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvista vaikutuksista ja riippuvuuksista sekä yrityksen strategiasta ja liiketoimintamallista aiheutuvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien väliset suhteet.

9.

Täyttäessään 48 kohdan vaatimuksia yrityksen on ilmoitettava onko ESRS 2:n tiedonantovaatimukseen sisällytetty kaikki vaikutusten kohteena olevat yhteisöt, joihin todennäköisesti kohdistuu olennaisia vaikutuksia yrityksen toiminnasta, mukaan lukien yrityksen omaan toimintaan ja arvoketjuun, myös tuotteisiin tai palveluihin, liittyvät tai sen liikesuhteista johtuvat vaikutukset. Lisäksi yrityksen on ilmoitettava seuraavat tiedot: a) lyhyt kuvaus sen oman toiminnan tai arvoketjun alku- tai loppupään vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen tyypeistä ja erityisesti se, ovatko ne i. yhteisöjä, jotka asuvat tai työskentelevät yrityksen toimipaikkojen, tehtaiden, laitosten tai muiden fyysisten toimintojen ympäristössä, vai ovatko ne yhteisöjä, joihin kohdistuu vaikutuksia kyseisten toimintapaikkojen toiminnasta (esimerkiksi veden pilaantuminen alempana joen varrella); ii. yrityksen arvoketjun varrella olevia yhteisöjä (esimerkiksi yhteisöjä, joihin kohdistuu vaikutuksia toimittajien laitoksista tai logistiikka- tai jakelupalveluntarjoajien toiminnasta); iii. arvoketjun jommassa kummassa tai kummassakin päässä olevia yhteisöjä (esimerkiksi metallien tai mineraalien louhintapaikassa tai hyödykkeiden hankintapaikassa tai jätteenkäsittely- tai kierrätyslaitosten ympärillä sijaitsevia yhteisöjä); iv. alkuperäiskansojen yhteisöjä. b) olennaisista kielteisistä vaikutuksista se, i) ovatko ne laajamittaisia tai systeemisiä sellaisissa yhteyksissä, joissa yritys toimii, joissa se tekee hankintoja tai joissa sillä on muita liikesuhteita (esimerkiksi vaikutukset syrjäytyneiden väestöryhmien terveyteen tai elämänlaatuun voimakkaasti teollistuneilla alueilla) tai ii) liittyvätkö ne yksittäiseen tapaukseen yrityksen omassa toiminnassa (esimerkiksi myrkyllisen jätteen päästöt, jotka vaikuttavat yhteisön mahdollisuuksiin saada puhdasta juomavettä) tai tietyssä liikesuhteessa (esimerkiksi yrityksen turvallisuuspalveluiden väkivaltainen vastaus liiketoimintaa vastustavaan yhteisöjen rauhaomaiseen mielenilmaukseen). Tähän sisältyvät myös arviot vaikutuksista, joita vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin voi kohdistua siirtymisestä vihreämpiin ja ilmastoneutraalimpiin toimintoihin. Mahdollisia vaikutuksia ovat muun muassa innovointiin ja uudelleenjärjestelyihin, kaivosten sulkemisiin ja kestävään talouteen siirtymisessä ja aurinkopaneelien valmistuksessa tarvittavien mineraalien louhinnan lisääntymiseen liittyvät vaikutukset; c) olennaisten myönteisten vaikutusten osalta lyhyt kuvaus toimista, jotka johtavat myönteiseen vaikutukseen (esimerkiksi valmiuksien kehittäminen paikallisten elinkeinojen lisäämiseksi ja monipuolistamiseksi) ja siitä, minkä tyyppisiin yhteisöihin myönteiset vaikutukset kohdistuvat tai voivat kohdistua; yritys voi myös ilmoittaa muodostuvatko myönteiset vaikutukset tietyissä maissa tai tietyillä alueilla; ja d) vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvista vaikutuksista ja riippuvuuksista liiketoiminnalle muodostuvat mahdolliset olennaiset riskit ja mahdollisuudet.

10.

Kun yritys kuvailee sellaisten yhteisöjen päätyyppejä, joihin kielteiset vaikutukset kohdistuvat tai voivat kohdistua tiedonantovaatimuksessa ESRS 2 IRO-1 vahvistetun olennaisuuden arvioinnin perusteella, sen on ilmoitettava onko se muodostanut käsityksen siitä, miten vaikutusten kohteena olevat yhteisöt, joilla on tiettyjä ominaisuuksia, jotka elävät tietyissä olosuhteissa tai jotka harjoittavat tiettyä toimintaa, voivat olla muita suuremmassa vahingon vaarassa ja miten tämä käsitys on muodostettu.

11.

Yrityksen on ilmoitettava, mitkä sen vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvistä vaikutuksista ja riippuvuuksista aiheutuvista olennaisista riskeistä ja mahdollisuuksista liittyvät tiettyihin vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen ryhmiin kaikkien vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen sijaan.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Tiedonantovaatimus S3-1 – Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät toimintaperiaatteet

12.

Yrityksen on kuvattava toimintaperiaatteet, jotka se on ottanut käyttöön hallitakseen vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvia olennaisia vaikutuksia sekä niihin liittyviä olennaisia riskejä ja mahdollisuuksia.

13.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys siitä, missä määrin yrityksellä on toimintaperiaatteita erityisesti vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien olennaisten vaikutusten tunnistamiseksi, arvioimiseksi, hallitsemiseksi ja/tai korjaamiseksi sekä toimintaperiaatteita, jotka kattavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvät olennaiset riskit ja mahdollisuudet.

14.

Tiedonantovaatimuksen 12 kohdassa edellytettyjen julkistettavien tietojen on sisällettävä tiedot yrityksen toimintaperiaatteista, joilla se hallitsee vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ESRS 2 MDR-P:n Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi vahvistetut toimintaperiaatteet mukaisesti. Lisäksi yrityksen on täsmennettävä, kattavatko nämä toimintaperiaatteet tietyt vaikutusten kohteena olevat yhteisöt vai kaikki vaikutusten kohteena olevat yhteisöt.

15.

Yrityksen on ilmoitettava toimintaperiaatteiden mahdolliset erityismääräykset, joilla ehkäistään tai lievennetään alkuperäiskansoihin kohdistuvia vaikutuksia.

16.

Yrityksen on kuvattava vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kannalta merkitykselliset ihmisoikeuspoliittiset sitoumuksensa (119), mukaan lukien prosessit ja mekanismit, joilla seurataan yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista annetun ILO:n julistuksen tai monikansallisisille yrityksille annettujen OECD:n toimintaohjeiden noudattamista. Yrityksen on keskityttävä ilmoitettavissa tiedoissa (120) seikkoihin, jotka ovat olennaisia suhteessa seuraaviin seikkoihin, sekä yleiseen toimintatapaansa, joka koskee seuraavia seikkoja: a) yhteisöjen ja erityisesti alkuperäiskansojen ihmisoikeuksien kunnioittaminen; b) vuorovaikutus vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa; ja c) toimenpiteet ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi ja/tai korjaamisen mahdollistamiseksi.

17.

Yrityksen on ilmoitettava ovatko sen vaikutusten kohteen oleviin yhteisöihin liittyvät toimintaperiaatteet linjassa yhteisöjä ja erityisesti alkuperäiskansoja koskevien kansainvälisesti tunnustettujen normien, mukaan lukien yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat Yhdistyneiden kansakuntien ohjaavat periaatteet, kanssa ja jos ovat, miten. Yrityksen on myös ilmoitettava miten paljon sellaisia vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyviä tapauksia, joissa ei ole noudatettu yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien Yhdistyneiden kansakuntien ohjaavia periaatteita, työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista annettua ILO:n julistusta ja monikansallisille yrityksille annettuja OECD:n toimintaohjeita, on ilmoitettu sen omassa toiminnassa tai sen arvoketjun alku- ja loppupäässä ja tapauksen mukaan kuvaus tällaisten tapausten luonteesta (121).

18.

Toimintaperiaatteet voivat olla yhteisöjä koskevia erillisiä toimintaperiaatteita tai ne voidaan sisällyttää laajempaan asiakirjaan, kuten eettisiin sääntöihin tai yleisiin kestävyysperiaatteisiin, jotka yritys on jo julkistanut osana toista ESRS-standardia. Tällaisissa tapauksissa yrityksen on annettava tarkka ristiviittaus, jotta voidaan yksilöidä ne toimintaperiaatteiden kohdat, jotka täyttävät tämän tiedonantovaatimuksen vaatimukset.

Tiedonantovaatimus S3-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa vaikutuksista vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa

19.

Yrityksen on ilmoitettava yleiset prosessinsa, joilla se pitää yhteyttä vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin ja niiden edustajiin niihin kohdistuvista tosiasiallisista tai mahdollisista vaikutuksista.

20.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys siitä, miten yritys pitää meneillään olevan due diligence -prosessin puitteissa yhteyttä vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin, niiden laillisiin edustajiin tai luotettaviin valtuutettuihin sellaisista olennaisista tosiasiallisista myönteisistä ja/tai kielteisistä vaikutuksista, joita yhteisöihin kohdistuu tai tulee todennäköisesti kohdistumaan sekä siitä, miten vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen näkemykset otetaan huomioon yrityksen päätöksentekoprosessissa.

21.

Yrityksen on ilmoitettava miten vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen näkemykset otetaan huomioon sen päätöksissä tai toimissa, joiden tavoitteena on hallita yhteisöön kohdistuvia tosiasiallisia tai mahdollisia vaikutuksia. Tähän on tapauksen mukaan sisällyttävä selvitys seuraavista: a) tapahtuuko yhteydenpito vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen tai niiden laillisten edustajien kanssa suoraan vai sellaisten luotettavien valtuutettujen kautta, joilla on tarkka käsitys yhteisöjen tilanteesta; b) yhteydenpidossa tapahtuva(t) vaihe(et), yhteydenpidon tyyppi ja yhteydenpidon tiheys; c) yrityksen toimi ja ylin asema, jolla on operatiivinen vastuu sen varmistamisesta, että yhteydenpito tapahtuu ja että tulokset otetaan huomioon yrityksen toimintatavoissa; d) tarvittaessa se, miten yritys arvioi vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa harjoittamansa yhteydenpidon vaikuttavuutta, mukaan lukien tarvittaessa yhteydenpidon tiimoilta saavutetut mahdolliset sopimukset tai tulokset.

22.

Yrityksen on tarvittaessa ilmoitettava toimet, joita se toteuttaa saadakseen käsityksen sellaisten vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen näkemyksistä, jotka voivat olla erityisen alttiita vaikutuksille ja/tai syrjäytyneitä, sekä vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen sisäisten erityisryhmien, kuten naisten ja tyttöjen, näkemyksistä.

23.

Jos vaikutusten kohteena olevat yhteisöt ovat alkuperäiskansoja, yrityksen on myös ilmoitettava miten se ottaa huomioon niiden erityisoikeudet ja varmistaa niiden kunnioittamisen sidosryhmävuorovaikutusta koskevissa toimintatavoissaan, mukaan lukien niiden oikeuden vapaaseen ja tietoon perustuvaan ennakkosuostumukseen seuraavien osalta: i) niiden kulttuuriomaisuus ja aineeton, uskonnollinen tai henkinen omaisuus; ii) niiden maihin tai alueisiin vaikuttava toiminta; ja iii) niihin vaikuttavat oikeudelliset tai hallinnolliset toimenpiteet. Erityisesti silloin, kun yhteydenpitoa käydään alkuperäiskansojen kanssa, yrityksen on ilmoitettava myös miten alkuperäiskansoja on kuultu yhteydenpidon muodon ja parametrien osalta (esimerkiksi yhteydenpidon asialistan, luonteen ja ajoituksen suunnittelussa).

24.

Jos yritys ei pysty antamaan edellä vaadittuja tietoja sen vuoksi, että sillä ei ole käytössä yleisiä prosesseja yhteydenpitoon vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen kanssa, sen on ilmoitettava tämä seikka. Se voi ilmoittaa määräajan, johon mennessä se aikoo ottaa tällaisen prosessin käyttöön.

Tiedonantovaatimus S3-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat vaikutusten kohteena oleville yhteisöille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

25.

Yrityksen on kuvattava prosessit, joita se on ottanut käyttöön korjatakseen sellaiset vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvat kielteiset vaikutukset, joissa yritys on osallisena, tai tehdäkseen yhteistyötä tällaisten vaikutusten korjaamiseksi, sekä kanavat, jotka ovat vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen käytettävissä huolenaiheiden esiin tuomiseksi ja niiden käsittelemiseksi.

26.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys virallisista keinoista, joilla vaikutusten kohteena olevat yhteisöt voivat ilmoittaa huolenaiheistaan ja tarpeistaan suoraan yritykselle ja/tai joilla yritys tukee tällaisten kanavien (esimerkiksi valitusmekanismien) saatavuutta liikesuhteissaan, käsitys siitä, miten kyseisten yhteisöjen kanssa toteutetaan jatkotoimia esiin tuotujen kysymysten osalta ja käsitys näiden kanavien tehokkuudesta.

27.

Yrityksen on kuvattava a) yrityksen yleinen toimintatapa ja prosessit epäkohtien korjaamiseksi tai korjaamisen edistämiseksi, kun yritys on todennut, että se on aiheuttanut vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvia olennaisia kielteisiä vaikutuksia, tai myötävaikuttanut niiden syntymiseen, mukaan lukien se, arvioiko yritys tehdyn korjaavan toimenpiteen olevan tehokas ja miten; b) käytössä olevat erityiset kanavat, joiden avulla vaikutusten kohteena olevat yhteisöt voivat tuoda esiin huolenaiheitaan tai tarpeitaan suoraan yritykselle ja saada niitä käsitellyiksi, mukaan lukien tieto siitä, ovatko kanavat yrityksen itsensä perustamia ja/tai kolmansien osapuolten mekanismien osallistumisen kautta perustettuja; c) yrityksen prosessit, joiden avulla se tukee tällaisten kanavien saatavuutta liikesuhteissaan; ja d) miten yritys seuraa esiin tuotuja ja käsiteltyjä kysymyksiä ja miten se varmistaa kanavien tehokkuuden, muun muassa osallistamalla niitä sidosryhmiä, jotka ovat kanavien suunniteltuja käyttäjiä.

28.

Yrityksen on ilmoitettava, arvioiko se ja miten se arvioi, että vaikutusten kohteena olevat yhteisöt ovat tietoisia näistä rakenteista tai prosesseista ja luottavat niihin keinona tuoda esiin huolenaiheitaan tai tarpeitaan ja saada ne käsitellyiksi. Lisäksi yrityksen on ilmoitettava, onko sillä käytössä toimintaperiaatteet, jotka koskevat kyseisiä rakenteita tai prosesseja käyttävien henkilöiden suojelua vastatoimilta. Jos tällaiset tiedot on julkistettu ESRS G1-1:n mukaisesti, yritys voi viitata kyseisiin tietoihin.

29.

Jos yritys ei voi antaa edellä vaadittuja tietoja, koska se ei ole ottanut käyttöön kanavaa huolenaiheiden esiin tuomiseksi ja/tai ei tue tällaisen kanavan saatavuutta liikesuhteissaan, sen on ilmoitettava tästä. Se voi ilmoittaa määräajan, johon mennessä se aikoo ottaa tällaisen kanavan tai prosessin käyttöön.

Tiedonantovaatimus S3-4 – Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

30.

Yrityksen on annettava tiedot siitä, miten se käsittelee vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvia olennaisia vaikutuksia, hallitsee vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyviä olennaisia riskejä ja hyödyntää olennaisia mahdollisuuksia, sekä ilmoitettava kyseisten toimien vaikuttavuus.

31.

Tällä tiedonantovaatimuksella on kaksi tavoitetta. Ensiksikin se antaa käsityksen kaikista toimista ja aloitteista, joilla yritys pyrkii a) ehkäisemään, lieventämään tai korjaamaan vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvia olennaisia vaikutuksia; ja/tai b) saamaan aikaan vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvia olennaisia myönteisiä vaikutuksia. Toiseksi se antaa käsityksen siitä, miten yritys käsittelee vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvia olennaisia riskejä ja hyödyntää vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyviä olennaisia mahdollisuuksia. Yrityksen on esitettävä tiivistetty kuvaus toimintasuunnitelmista ja resursseista, joilla se voi hallita vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyviä olennaisia vaikutuksiaan, riskejään ja mahdollisuuksiaan ESRS 2 MDR-A:n Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit mukaisesti.

32.

Yrityksen on kuvattava olennaisten vaikutusten osalta: a) toteutetut, suunnitellut tai meneillään olevat toimet vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien olennaisten kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi ja lieventämiseksi; b) onko se toteuttanut ja miten se on toteuttanut toimia tarjotakseen tai mahdollistaakseen korjaavia toimia, jotka liittyvät todelliseen olennaiseen vaikutukseen; c) sen käytössä olevat mahdolliset muut toimet tai aloitteet, joiden ensisijaisena tarkoituksena on tuottaa myönteisiä vaikutuksia vaikutusten kohteena oleville yhteisöille; ja d) miten se seuraa ja arvioi näiden toimien ja aloitteiden vaikuttavuutta tulosten tuottamisessa vaikutusten kohteena oleville yhteisöille.

33.

Yrityksen on kuvattava 29 kohdan osalta: a) prosessit, joiden avulla se yksilöi toimet, joita on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista toteuttaa vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvan tosiasiallisen tai mahdollisen vaikutuksen vuoksi; b) sen toimintatapa käsiteltäessä tiettyjä yhteisöihin kohdistuvia olennaisia kielteisiä vaikutuksia, mukaan lukien mahdolliset toimet, jotka liittyvät sen maanhankintaan, suunnitteluun ja rakentamiseen, toimintaan tai toimintojen sulkemiseen liittyviin käytäntöihin sekä se, tarvitaanko alan laajempia toimia tai yhteistoimia muiden asiaan liittyvien osapuolten kanssa; ja c) miten se varmistaa, että käytettävissä on prosesseja, joilla toteutetaan tai mahdollistetaan tilanteen korjaaminen, jos olennaiset kielteiset vaikutukset toteutuvat, ja että prosessien täytäntöönpano ja tulokset ovat tehokkaita.

34.

Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien osalta yrityksen on kuvattava: a) mitä toimia suunnitellaan tai parhaillaan toteutetaan sellaisten olennaisten riskien lieventämiseksi, joita yritykselle aiheutuu sen vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistamista vaikutuksista ja sen riippuvuuksista vaikutusten kohteena olevista yhteisöistä, ja miten se seuraa toimien vaikuttavuutta käytännössä; ja b) mitä toimia suunnitellaan tai parhaillaan toteutetaan, jotta yritys voi hyödyntää vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyviä olennaisia mahdollisuuksia.

35.

Yrityksen on ilmoitettava toteuttaako se toimia ja miten se toteuttaa toimia, joilla se välttää aiheuttamasta tai edistämästä omilla käytännöillään olennaisia kielteisiä vaikutuksia vaikutusten kohteena oleville yhteisöille, tarpeen mukaan myös suunnittelun, maanhankinnan ja maan hyödyntämisen, rahoituksen, raaka-aineiden hankinnan tai tuotannon, luonnonvarojen käytön ja ympäristövaikutusten hallinnan osalta. Tähän voi sisältyä ilmoitus siitä, mitä toimintatapaa sovelletaan, kun olennaisten kielteisten vaikutusten estämisen tai lieventämisen ja muiden liiketoimintapaineiden välillä syntyy jännitteitä.

36.

Yrityksen on myös ilmoitettava onko raportoitu vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvistä vakavista ihmisoikeusongelmista tai ihmisoikeuksien loukkauksiin liittyvistä tapauksista ja annettava näistä tiedot (122).

37.

Kun yritys antaa 31 kohdan c alakohdassa edellytetyt tiedot ja jos se arvioi toimien tehokkuutta asettamalla tavoitteita, sen on otettava huomioon ESRS 2 MDR-T Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuraamien tavoitteiden avulla.

38.

Yrityksen on julkistettava tiedot niistä resursseista, jotka on osoitettu sen olennaisten vaikutusten hallintaan, mukaan lukien tiedot, joiden avulla käyttäjät voivat saada käsityksen siitä, miten olennaisia vaikutuksia hallitaan.

Mittarit ja tavoitteet

Tiedonantovaatimus S3-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

39.

Yrityksen on ilmoitettava aikasidonnaiset ja tulossuuntautuneet tavoitteet, joita se voi olla asettanut koskien seuraavia: a) vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten vähentäminen; ja/tai b) vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien myönteisten vaikutusten edistäminen; ja/tai c) vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallinta.

40.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys siitä, missä laajuudessa yritys käyttää aikasidonnaisia ja tulossuuntautuneita tavoitteita, joilla se edistää vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin kohdistuvien olennaisten kielteisten vaikutusten vähentämistä ja/tai myönteisten vaikutusten saavuttamista ja/tai vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaa ja mittaa edistymistään.

41.

Vaikutusten kohteena oleviin yhteisöihin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaa koskevien tavoitteiden tiivistetyssä kuvauksessa on annettava ESRS 2 MDR-T:ssä edellytetyt tiedot.

42.

Yrityksen on annettava tiedot tavoitteiden asettamisprosessista, mukaan lukien siitä, tapahtuuko yrityksen yhteydenpito suoraan vaikutusten kohteena olevien yhteisöjen, niiden laillisten edustajien tai sellaisten luotettavien valtuutettujen kanssa, joilla on tarkka käsitys yhteisöjen tilanteesta, ja miten yhteydenpito on toteutettu, seuraavien osalta: a) tällaisten tavoitteiden asettaminen; b) yrityksen toiminnan seuranta tavoitteiden valossa; ja c) yrityksen toiminnan tuloksena mahdollisesti saatujen kokemusten tai parannusten yksilöinti.

ESRS S4

KULUTTAJAT JA LOPPUKÄYTTÄJÄT

SISÄLLYSLUETTELO

Tavoite

Vuorovaikutus muiden ESRS-standardien kanssa

Tiedonantovaatimukset

–

ESRS 2 Yleiset tiedot

Strategia

–

ESRS 2 SBM-2:een liittyvä tiedonantovaatimus – Sidosryhmien edut ja näkemykset

–

ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

–

Tiedonantovaatimus S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet

–

Tiedonantovaatimus S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

–

Tiedonantovaatimus S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

–

Tiedonantovaatimus S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

Mittarit ja tavoitteet

–

Tiedonantovaatimus S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Lisäys A:

Soveltamisvaatimukset

–

Tavoite

–

ESRS 2 Yleiset tiedot

Strategia

–

ESRS 2 SBM-2:een liittyvä tiedonantovaatimus – Sidosryhmien edut ja näkemykset

–

ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

–

Tiedonantovaatimus S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet

–

Tiedonantovaatimus S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

–

Tiedonantovaatimus S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

–

Tiedonantovaatimus S4-4 – Olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien vähentämiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien ja lähestymistapojen tehokkuus

Mittarit ja tavoitteet

–

Tiedonantovaatimus S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

Tavoite

1.

Tämän standardin tavoitteena on täsmentää tiedonantovaatimukset, joiden avulla kestävyysselvityksen käyttäjät voivat ymmärtää yrityksen omasta toiminnasta ja arvoketjusta, mukaan lukien sen tuotteista ja palveluista, sekä liikesuhteista kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvat olennaiset vaikutukset, sekä sen asiaan liittyvät olennaiset riskit ja mahdollisuudet, mukaan lukien seuraavat: a) mitä olennaisia myönteisiä tai kielteisiä vaikutuksia yrityksellä mahdollisesti tai tosiasiallisesti on sen tuotteiden ja/tai palveluiden kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin (tässä standardissa ’kuluttajat ja loppukäyttäjät’); b) tosiasiallisten tai mahdollisten haittavaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi tai korjaamiseksi sekä riskeihin ja mahdollisuuksiin vastaamiseksi toteutetut toimet ja niiden tulokset; c) yrityksen kuluttajia ja loppukäyttäjiä koskeviin vaikutuksiin ja riippuvuuksiin liittyvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien luonne, tyyppi ja laajuus sekä tapa, jolla yritys hallitsee niitä; ja d) taloudelliset vaikutukset, joita yritykseen kohdistuu lyhyellä, keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä olennaisista riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka johtuvat yrityksen vaikutuksista kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin tai yrityksen riippuvuuksista kuluttajista ja/tai loppukäyttäjistä.

2.

Tavoitteen saavuttamiseksi tässä standardissa edellytetään selvitystä yrityksen yleisestä lähestymistavasta sen tuotteisiin ja/tai palveluihin liittyvien, kuluttajiin tai loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten tosiasiallisten tai mahdollisten vaikutusten tunnistamiseen ja hallintaan seuraavien osalta: a) tietoihin liittyvät kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvat vaikutukset (esimerkiksi yksityisyys, ilmaisunvapaus, (laadukkaiden) tietojen saatavuus; b) kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien henkilökohtainen turvallisuus (esimerkiksi terveys ja turvallisuus, henkilön turvallisuus ja lasten suojeleminen); c) kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sosiaalinen osallisuus (esimerkiksi syrjimättömyys, tuotteiden ja palveluiden saatavuus ja vastuulliset markkinointikäytännöt)

3.

Tässä standardissa edellytetään myös selvitystä siitä, miten tällaiset kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin liittyvät yrityksen vaikutukset ja riippuvuudet voivat muodostaa yritykselle olennaisia riskejä tai mahdollisuuksia. Esimerkiksi kielteiset vaikutukset yrityksen tuotteiden ja/tai palveluiden maineeseen voivat olla tuhoisia yrityksen tuloksen kannalta. Luottamus tuotteisiin ja/tai palveluihin voi tuoda liiketoiminnallisia hyötyjä, kuten myynnin lisääntyminen tai tulevan kuluttajapohjan laajeneminen.

4.

Yrityksen tuotteiden ja palveluiden laiton käyttö tai väärinkäyttö kuluttajien ja loppukäyttäjien toimesta ei kuulu tämän standardin soveltamisalaan.

Vuorovaikutus muiden ESRS-standardien kanssa

5.

Tätä standardia sovelletaan, kun standardissa ESRS 2 Yleiset tiedot esitetyssä olennaisuuden arvioinnissa on yksilöity kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin liittyviä olennaisia vaikutuksia ja/tai olennaisia riskejä ja mahdollisuuksia.

6.

Tätä standardia on luettava yhdessä standardien ESRS 1 Yleiset vaatimukset ja ESRS 2 sekä ESRS S1 Oma työvoima, ESRS S2 Arvoketjun työntekijät ja ESRS S3 Vaikutusten kohteena olevat yhteisöt kanssa.

Tiedonantovaatimukset

ESRS 2 Yleiset tiedot

7.

Tämän jakson vaatimuksia olisi luettava yhdessä ESRS 2:ssa strategian (SBM) osalta vaadittujen tietojen kanssa. Tuloksena annettavat tiedot on esitettävä ESRS 2:ssa vaadittujen tietojen yhteydessä, lukuun ottamatta SBM-3:a Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa, jonka osalta yrityksellä on mahdollisuus esittää tiedot aihekohtaisten tietojen antamisen yhteydessä.

Strategia

ESRS 2 SBM-2:een liittyvä tiedonantovaatimus – Sidosryhmien edut ja näkemykset

8.

Kun yritys vastaa ESRS 2 SBM-2:n 43 kohtaan, sen on annettava tiedot siitä, miten kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien intressit, näkemykset ja oikeudet, myös heidän ihmisoikeuksien kunnioittaminen, otetaan huomioon yrityksen strategiassa ja liiketoimintamallissa. Kuluttajat ja/tai loppukäyttäjät ovat keskeinen vaikutuksen kohteena olevien sidosryhmien ryhmä.

ESRS 2 SBM-3:een liittyvä tiedonantovaatimus – Olennaiset vaikutukset, riskit ja mahdollisuudet sekä niiden vuorovaikutus strategian ja liiketoimintamallin kanssa

9.

Kun yritys vastaa ESRS 2 SBM-3:n 48 kohtaan, sen on annettava seuraavat tiedot: a) kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvien tosiasiallisten tai mahdollisten vaikutusten, sellaisina kuin ne yksilöidään ESRS 2 IRO-1:ssä Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista osalta i) johtuvatko ne yrityksen strategiasta ja liiketoimintamallista tai ovatko ne yhteydessä niihin ja kuinka, sekä ii) otetaanko ne huomioon yrityksen strategiassa ja liiketoimintamallissa ja myötävaikuttavatko ne näiden mukauttamiseen ja kuinka; ja b) kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvista vaikutuksista ja riippuvuuksista sekä yrityksen strategiasta ja liiketoimintamallista aiheutuvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien väliset suhteet.

10.

Täyttäessään 48 kohdan vaatimuksia yrityksen on ilmoitettava onko ESRS 2:n tiedonantovaatimukseen sisällytetty kaikki kuluttajat ja/tai loppukäyttäjät, joihin todennäköisesti kohdistuu olennaisia vaikutuksia yrityksen toiminnasta, mukaan lukien yrityksen omaan toimintaan ja arvoketjuun, myös tuotteisiin tai palveluihin, liittyvät tai sen liikesuhteista johtuvat vaikutukset. Lisäksi yrityksen on ilmoitettava seuraavat tiedot: a) lyhyt kuvaus sen oman toiminnan tai arvoketjun alku- tai loppupään vaikutusten kohteena olevien kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien tyypeistä ja erityisesti se, ovatko ne i. sellaisten tuotteiden kuluttajia ja/tai loppukäyttäjiä, jotka ovat luontaisesti haitallisia ihmisille ja/tai lisäävät kroonisten tautien riskiä; ii. sellaisten palveluiden kuluttajia ja/tai loppukäyttäjiä, joilla voi olla haitallisia vaikutuksia heidän yksityisyyden suojaansa, henkilötietojen suojaan, ilmaisunvapauteen ja syrjimättömyyteen; iii. kuluttajia ja/tai loppukäyttäjiä, jotka ovat riippuvaisia tarkoista ja helposti saatavilla olevista tuote- tai palvelutiedoista, kuten käyttöohjeista ja tuotemerkinnöistä, välttääkseen tuotteen tai palvelun mahdollisesti vahingoittavan käytön; iv. kuluttajia ja/tai loppukäyttäjiä, jotka ovat erityisen haavoittuvia terveyteen tai yksityisyyteen kohdistuvista vaikutuksista tai haavoittuvia markkinointi- ja myyntistrategioille, kuten lapsia tai taloudellisesti haavoittuvassa asemassa olevia henkilöitä; b) olennaisista kielteisistä vaikutuksista se, i) ovatko ne laajamittaisia tai systeemisiä sellaisissa yhteyksissä, joissa yritys myy tai tarjoaa tuotteitaan tai palveluitaan (esimerkiksi valtion harjoittama valvonta, joka vaikuttaa palvelun käyttäjien yksityisyyteen) tai ii) liittyvätkö ne yksittäiseen tapaukseen (esimerkiksi tiettyyn tuotteeseen liittyvään vikaan) vai tiettyyn liikesuhteeseen (esimerkiksi liikekumppaniin, joka kohdistaa markkinointinsa epäasianmukaisesti nuorille kuluttajille); c) olennaisten myönteisten vaikutusten osalta lyhyt kuvaus toimista, jotka johtavat myönteiseen vaikutukseen (esimerkiksi tuotesuunnittelu, joka tekee tuotteesta helppokäyttöisemmän vammaisille henkilöille) ja kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien tyypeistä, joihin myönteiset vaikutukset kohdistuvat tai voivat kohdistua; yritys voi myös ilmoittaa muodostuvatko myönteiset vaikutukset tietyissä maissa tai tietyillä alueilla; ja d) kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvista vaikutuksista ja riippuvuuksista liiketoiminnalle muodostuvat mahdolliset olennaiset riskit ja mahdollisuudet.

11.

Kun yritys kuvailee sellaisten kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien päätyyppejä, joihin kielteiset vaikutukset kohdistuvat tai voivat kohdistua tiedonantovaatimuksessa ESRS 2 IRO-1 vahvistetun olennaisuuden arvioinnin perusteella, sen on ilmoitettava onko se muodostanut käsityksen siitä, miten kuluttajat ja/tai loppukäyttäjät, joilla on tiettyjä ominaisuuksia tai jotka käyttävät tiettyjä tuotteita tai palveluita, voivat olla muita suuremmassa vahingon vaarassa ja miten tämä käsitys on muodostettu.

12.

Yrityksen on ilmoitettava mitkä sen olennaisista riskeistä ja mahdollisuuksista, jotka aiheutuvat sen kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin liittyvistä vaikutuksista ja riippuvuuksista, liittyvät tiettyihin kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien ryhmiin (esimerkiksi tiettyihin ikäryhmiin) kaikkien kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien sijaan.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

Tiedonantovaatimus S4-1 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet

13.

Yrityksen on kuvattava toimintaperiaatteet, jotka se on ottanut käyttöön hallitakseen sen tuotteista ja/tai palveluista kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvia vaikutuksia sekä niihin liittyviä olennaisia riskejä ja mahdollisuuksia.

14.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys siitä, missä määrin yrityksellä on toimintaperiaatteita erityisesti kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten vaikutusten tunnistamiseksi, arvioimiseksi, hallitsemiseksi ja/tai korjaamiseksi sekä toimintaperiaatteita, jotka kattavat kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin liittyvät olennaiset riskit ja mahdollisuudet.

15.

Tiedonantovaatimuksen 13 kohdassa edellytettyjen tietojen on sisällettävä tiedot yrityksen toimintaperiaatteista, joilla se hallitsee kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin liittyviä olennaisia vaikutuksia, riskejä ja mahdollisuuksia ESRS 2 MDR-P:n Olennaisten kestävyysseikkojen hallitsemiseksi vahvistetut toimintaperiaatteet mukaisesti. Lisäksi yrityksen on täsmennettävä, kattavatko nämä toimintaperiaatteet tietyt vai kaikki kuluttaja- ja/tai loppukäyttäjäryhmät.

16.

Yrityksen on kuvattava kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien kannalta merkitykselliset ihmisoikeuspoliittiset sitoumuksensa (123), mukaan lukien prosessit ja mekanismit, joilla seurataan yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien YK:n ohjaavien periaatteiden, työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista annetun ILO:n julistuksen tai monikansallisisille yrityksille annettujen OECD:n toimintaohjeiden noudattamista. Yrityksen on keskityttävä annettavissa tiedoissa niihin seikkoihin, jotka ovat olennaisia, sekä yleiseen toimintatapaansa, kun kyseessä ovat (124) a) kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien ihmisoikeuksien kunnioittaminen; b) vuorovaikutus kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien kanssa; ja c) toimenpiteet ihmisoikeusvaikutusten korjaamiseksi ja/tai korjaamisen mahdollistamiseksi.

17.

Yrityksen on ilmoitettava ovatko sen kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin liittyvät toimintaperiaatteet linjassa kuluttajia ja/tai loppukäyttäjiä koskevien kansainvälisesti tunnustettujen normien, mukaan lukien yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevat Yhdistyneiden kansakuntien ohjaavat periaatteet, kanssa ja jos ovat, miten. Yrityksen on myös ilmoitettava miten paljon sellaisia kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin liittyviä tapauksia, joissa ei ole noudatettu yritystoimintaa ja ihmisoikeuksia koskevien Yhdistyneiden kansakuntien ohjaavia periaatteita, työelämän perusperiaatteista ja oikeuksista annettua ILO:n julistusta ja monikansallisille yrityksille annettuja OECD:n toimintaohjeita on ilmoitettu sen arvoketjun loppupäässä ja tapauksen mukaan kuvaus tällaisten tapausten luonteesta (125).

Tiedonantovaatimus S4-2 – Prosessit, jotka koskevat yhteydenpitoa kuluttajien ja loppukäyttäjien kanssa

18.

Yrityksen on ilmoitettava yleiset prosessinsa, joilla se pitää yhteyttä kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin ja niiden edustajiin niihin kohdistuvista tosiasiallisista tai mahdollisista vaikutuksista.

19.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys siitä, miten yritys pitää meneillään olevan due diligence -prosessin puitteissa yhteyttä kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin, heidän laillisiin edustajiinsa tai luotettaviin valtuutettuihin sellaisista olennaisista tosiasiallisista myönteisistä ja/tai kielteisistä vaikutuksista, joita kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuu tai tulee todennäköisesti kohdistumaan sekä siitä, miten kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien näkemykset otetaan huomioon yrityksen päätöksentekoprosessissa.

20.

Yrityksen on ilmoitettava miten kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien näkemykset otetaan huomioon sen päätöksissä tai toimissa, joiden tavoitteena on hallita kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvia tosiasiallisia tai mahdollisia vaikutuksia. Tähän on tapauksen mukaan sisällyttävä selvitys seuraavista: a) tapahtuuko yhteydenpito kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien tai niiden laillisten edustajien kanssa suoraan vai sellaisten luotettavien valtuutettujen kautta, joilla on tarkka käsitys yhteisöjen tilanteesta; b) yhteydenpidossa tapahtuva(t) vaihe(et), yhteydenpidon tyyppi ja yhteydenpidon tiheys; c) yrityksen toimi ja ylin asema, jolla on operatiivinen vastuu sen varmistamisesta, että yhteydenpito tapahtuu ja että tulokset otetaan huomioon yrityksen toimintatavoissa; ja d) tarvittaessa se, miten yritys arvioi kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien kanssa harjoittamansa yhteydenpidon vaikuttavuutta, mukaan lukien tarvittaessa yhteydenpidon tiimoilta saavutetut mahdolliset sopimukset tai tulokset.

21.

Yrityksen on tarvittaessa ilmoitettava toimet, joita se toteuttaa saadakseen käsityksen sellaisten kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien näkemyksistä, jotka voivat olla erityisen alttiita vaikutuksille ja/tai syrjäytyneitä (esimerkiksi vammaiset henkilöt ja lapset).

22.

Jos yritys ei pysty antamaan edellä vaadittuja tietoja sen vuoksi, että sillä ei ole käytössä yleisiä prosesseja yhteydenpitoon kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien kanssa, sen on ilmoitettava tämä seikka. Se voi ilmoittaa määräajan, johon mennessä se aikoo ottaa tällaisen prosessin käyttöön.

Tiedonantovaatimus S4-3 – Prosessit kielteisten vaikutusten korjaamiseksi ja kanavat kuluttajille ja loppukäyttäjille huolenaiheiden esiin tuomiseksi

23.

Yrityksen on kuvattava prosessit, joita se on ottanut käyttöön korjatakseen sellaiset kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvat kielteiset vaikutukset, joissa yritys on osallisena, tai tehdäkseen yhteistyötä tällaisten vaikutusten korjaamiseksi, sekä kanavat, jotka ovat kuluttajien ja loppukäyttäjien käytettävissä huolenaiheiden esiin tuomiseksi ja niiden käsittelemiseksi.

24.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys virallisista keinoista, joilla kuluttajat ja/tai loppukäyttäjät voivat ilmoittaa huolenaiheistaan ja tarpeistaan suoraan yritykselle ja/tai joilla yritys tukee tällaisten kanavien (esimerkiksi valitusmekanismien) saatavuutta liikesuhteissaan, käsitys siitä, miten kyseisten kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien kanssa toteutetaan jatkotoimia esiin tuotujen kysymysten osalta ja käsitys näiden kanavien tehokkuudesta.

25.

Yrityksen on kuvattava a) yrityksen yleinen toimintatapa ja prosessit epäkohtien korjaamiseksi tai korjaamisen edistämiseksi, kun yritys on todennut, että se on aiheuttanut kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvia olennaisia kielteisiä vaikutuksia tai ollut osallisena niissä, mukaan lukien se, arvioiko yritys tehdyn korjaavan toimenpiteen olevan tehokas ja miten; b) käytössä olevat erityiset kanavat, joiden avulla kuluttajat ja/tai loppukäyttäjät voivat tuoda esiin huolenaiheitaan tai tarpeitaan suoraan yritykselle ja saada niitä käsitellyiksi, mukaan lukien tieto siitä, ovatko kanavat yrityksen itsensä perustamia ja/tai kolmansien osapuolten mekanismien osallistumisen kautta perustettuja; c) yrityksen prosessit, joiden avulla se tukee tällaisten kanavien saatavuutta liikesuhteissaan; ja d) miten yritys seuraa esiin tuotuja ja käsiteltyjä kysymyksiä ja miten se varmistaa kanavien tehokkuuden, muun muassa osallistamalla niitä sidosryhmiä, jotka ovat kanavien suunniteltuja käyttäjiä.

26.

Yrityksen on ilmoitettava, arvioiko se ja miten se arvioi, että kuluttajat ja/tai loppukäyttäjät ovat tietoisia näistä rakenteista tai prosesseista ja luottavat niihin keinona tuoda esiin huolenaiheitaan tai tarpeitaan ja saada ne käsitellyiksi. Lisäksi yrityksen on ilmoitettava, onko sillä käytössä toimintaperiaatteet, jotka koskevat kyseisiä rakenteita tai prosesseja käyttävien henkilöiden suojelua vastatoimilta. Jos tällaiset tiedot on annettu ESRS G1-1:n mukaisesti, yritys voi viitata kyseisiin tietoihin.

27.

Jos yritys ei voi antaa edellä vaadittuja tietoja, koska se ei ole ottanut käyttöön kanavaa huolenaiheiden esiin tuomiseksi ja/tai ei tue tällaisten mekanismien saatavuutta liikesuhteissaan, sen on ilmoitettava tästä. Se voi ilmoittaa määräajan, johon mennessä se aikoo ottaa tällaisen kanavan tai prosessin käyttöön.

Tiedonantovaatimus S4-4 – Kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuviin olennaisiin riskeihin liittyviin toimiin ryhtyminen ja lähestymistavat kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten riskien hallitsemiseksi ja olennaisten mahdollisuuksien hyödyntämiseksi sekä kyseisten toimien tehokkuus

28.

Yrityksen on ilmoitettava, kuinka se käsittelee kuluttajiin ja loppukäyttäjiin kohdistuvia olennaisia vaikutuksia, hallitsee kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä olennaisia riskejä ja hyödyntää olennaisia mahdollisuuksia, sekä ilmoitettava kyseisten toimien tehokkuus.

29.

Tällä tiedonantovaatimuksella on kaksi tavoitetta. Ensiksikin se antaa käsityksen kaikista toimista ja aloitteista, joilla yritys pyrkii a) ehkäisemään, lieventämään ja korjaamaan kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvia olennaisia kielteisiä vaikutuksia, ja/tai b) aikaansaamaan olennaisia myönteisiä vaikutuksia kuluttajille ja/tai loppukäyttäjille. Toiseksi se antaa käsityksen siitä, miten yritys käsittelee kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvia olennaisia riskejä ja hyödyntää kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin liittyviä olennaisia mahdollisuuksia.

30.

Yrityksen on esitettävä tiivistetty kuvaus toimintasuunnitelmista ja resursseista, joilla se voi hallita kuluttajiin ja loppukäyttäjiin liittyviä olennaisia vaikutuksiaan, riskejään ja mahdollisuuksiaan ESRS 2 MDR-A:n Olennaisiin kestävyysseikkoihin liittyvät toimet ja resurssit mukaisesti.

31.

Yrityksen on kuvattava olennaisten vaikutusten osalta: a) toteutetut, suunnitellut tai meneillään olevat toimet kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten kielteisten vaikutusten ehkäisemiseksi, lieventämiseksi tai korjaamiseksi; b) onko se toteuttanut ja miten se on toteuttanut toimia tarjotakseen tai mahdollistaakseen korjaavia toimia, jotka liittyvät todelliseen olennaiseen vaikutukseen; c) käytössä olevat mahdolliset lisätoimet tai muut aloitteet, joiden pääasiallisena tarkoituksena on edistää myönteisiä sosiaalisia tuloksia kuluttajille ja/tai loppukäyttäjille; ja d) miten se seuraa ja arvioi näiden toimien ja aloitteiden vaikuttavuutta tulosten tuottamisessa kuluttajille ja/tai loppukäyttäjille.

32.

Yrityksen on kuvattava 28 kohdan osalta: a) prosessit, joiden avulla se yksilöi toimet, joita on tarpeellista ja tarkoituksenmukaista toteuttaa kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvan tosiasiallisen tai mahdollisen kielteisen vaikutuksen vuoksi; b) sen toimintatavat käsiteltäessä tiettyjä kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvia olennaisia kielteisiä vaikutuksia, mukaan lukien mahdolliset toimet, jotka liittyvät sen tuotesuunnitteluun, markkinointiin tai myyntiin liittyviin käytäntöihin sekä se, tarvitaanko alan laajempia toimia tai yhteistoimia muiden asiaan liittyvien osapuolten kanssa; ja c) miten se varmistaa, että käytettävissä on prosesseja, joilla toteutetaan tai mahdollistetaan tilanteen korjaaminen, jos olennaiset kielteiset vaikutukset toteutuvat, ja että prosessien täytäntöönpano ja tulokset ovat vaikuttavia.

33.

Olennaisten riskien ja mahdollisuuksien osalta yrityksen on kuvattava: a) mitä toimia suunnitellaan tai parhaillaan toteutetaan sellaisten olennaisten riskien lieventämiseksi, joita yritykselle aiheutuu sen kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvista vaikutuksista ja sen riippuvuuksista kuluttajista ja/tai loppukäyttäjistä, ja miten se seuraa toimien vaikuttavuutta käytännössä; ja b) mitä toimia suunnitellaan tai parhaillaan toteutetaan, jotta yritys voi hyödyntää kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin liittyviä olennaisia mahdollisuuksia.

34.

Yrityksen on annettava tiedot siitä, toteuttaako se toimia ja miten se toteuttaa toimia, joilla se välttää aiheuttamasta tai edistämästä omilla käytännöillään olennaisia kielteisiä vaikutuksia kuluttajille ja/tai loppukäyttäjille, tarpeen mukaan myös markkinoinnin, myynnin ja datankäytön osalta. Tähän voi sisältyä ilmoitus siitä, mitä toimintatapaa sovelletaan, kun olennaisten kielteisten vaikutusten estämisen tai lieventämisen ja muiden liiketoimintapaineiden välillä syntyy jännitteitä.

35.

Laatiessaan tämän tiedonantovaatimuksen tietoja, yrityksen on otettava huomioon, onko sen kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin liittyviä vakavia ihmisoikeusongelmia tai ihmisoikeuksien loukkauksiin liittyviä tapauksia ilmoitettu ja tapauksen mukaan annettava niistä tiedot (126).

36.

Kun yritys arvioi toimen tehokkuutta asettamalla tavoitteen, yrityksen on otettava huomioon ESRS 2 MDR-T Toimintaperiaatteiden ja toimien vaikuttavuuden seuraaminen tavoitteiden avulla, kun se julkistaa 32 kohdan c alakohdassa edellytettyjä tietoja.

37.

Yrityksen on annettava tiedot niistä resursseista, jotka on osoitettu sen olennaisten vaikutusten hallintaan, mukaan lukien tiedot, joiden avulla käyttäjät voivat saada käsityksen siitä, miten olennaisia vaikutuksia hallitaan.

Mittarit ja tavoitteet

Tiedonantovaatimus S4-5 – Olennaisten kielteisten vaikutusten hallintaan, myönteisten vaikutusten edistämiseen ja olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaan liittyvät tavoitteet

38.

Yrityksen on ilmoitettava aikasidonnaiset ja tulossuuntautuneet tavoitteet, joita se voi olla asettanut koskien seuraavia: a) kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvien kielteisten vaikutusten vähentäminen; ja/tai b) kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvien myönteisten vaikutusten edistäminen; ja/tai c) kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin liittyvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallinta.

39.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys siitä, missä laajuudessa yritys käyttää aikasidonnaisia ja tulossuuntautuneita tavoitteita, joilla se edistää kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin kohdistuvien olennaisten kielteisten vaikutusten vähentämisestä ja/tai myönteisten vaikutusten saavuttamisesta ja/tai kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin liittyvien olennaisten riskien ja mahdollisuuksien hallintaa ja mittaa edistymistään.

40.

Kuluttajiin ja/tai loppukäyttäjiin liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaa koskevien tavoitteiden tiivistetyssä kuvauksessa on annettava ESRS 2 MDR-T:ssä edellytetyt tiedot.

41.

Yrityksen on annettava tiedot tavoitteiden asettamisprosessista, mukaan lukien siitä, tapahtuuko yrityksen yhteydenpito suoraan kuluttajien ja/tai loppukäyttäjien, niiden laillisten edustajien tai sellaisten luotettavien valtuutettujen kanssa, joilla on tarkka käsitys niiden tilanteesta, ja miten yhteydenpito on toteutettu, seuraavien osalta: a) tällaisten tavoitteiden asettaminen; b) yrityksen toiminnan seuranta tavoitteiden valossa; ja c) yrityksen toiminnan tuloksena mahdollisesti saatujen kokemusten tai parannusten yksilöinti.

ESRS G1

LIIKETOIMINNAN HARJOITTAMINEN

SISÄLLYSLUETTELO

Tavoite

Vuorovaikutus muiden ESRS-standardien kanssa

Tiedonantovaatimukset

–

ESRS 2 Yleiset tiedot

Hallintotapa

–

ESRS 2 GOV-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

–

ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

–

Tiedonantovaatimus G1–1 – Yrityskulttuuri ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

–

Tiedonantovaatimus G1–2 – Suhteet toimittajiin

–

Tiedonantovaatimus G1–3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

Mittarit ja tavoitteet

–

Tiedonantovaatimus G1–4 – Vahvistetut korruptio- tai lahjontatapaukset

–

Tiedonantovaatimus G1–5 – Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta

–

Tiedonantovaatimus G1–6 – Maksukäytännöt

Lisäys A:

Soveltamisvaatimukset

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

–

Tiedonantovaatimus G1–1 – Yrityskulttuuria ja liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet

–

Tiedonantovaatimus G1–2 – Suhteet toimittajiin

–

Tiedonantovaatimus G1–3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

Mittarit ja tavoitteet

–

Tiedonantovaatimus G1–5 – Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta

–

Tiedonantovaatimus G1–6 – Maksukäytännöt

Tavoite

1.

Tämän standardin tavoitteena on täsmentää tiedonantovaatimukset, joiden avulla yrityksen kestävyysselvitysten käyttäjät voivat liiketoiminnan harjoittamisen osalta ymmärtää yrityksen strategiaa ja lähestymistapaa, prosesseja ja menettelyjä sekä suoriutumista.

2.

Standardissa keskitytään seuraaviin seikkoihin, joita kutsutaan tässä yhteisesti ’liiketoiminnan harjoittamiseksi’ tai ’liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviksi asioiksi’: a) liiketoimintaetiikka ja yrityskulttuuri, mukaan lukien korruption ja lahjonnan torjunta, väärinkäytösten paljastajien suojelu ja eläinten hyvinvointi; b) suhteet toimittajiin, mukaan lukien maksukäytännöt, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille suoritettavien maksujen viivästymisen osalta; c) yrityksen toiminta ja sitoumukset, jotka liittyvät poliittiseen vaikuttamiseen, mukaan lukien sen lobbaustoiminta.

Vuorovaikutus muiden ESRS-standardien kanssa

3.

Tämän standardin sisältöä, joka koskee yleisiä tietoja sekä vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallintaa ja mittareita ja tavoitteita, on luettava yhdessä ESRS 1:n Yleiset periaatteet ja ESRS 2:n Yleiset vaatimukset kanssa.

Tiedonantovaatimukset

ESRS 2 Yleiset tiedot

4.

Tämän jakson vaatimuksia olisi luettava ja niistä olisi raportoitava yhdessä ESRS 2:ssa hallintotavasta (GOV), strategiasta (SBM) ja vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinnasta (IRO) vaadittujen tietojen kanssa.

Hallintotapa

ESRS 2 GOV-1:een liittyvä tiedonantovaatimus – Hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli

5.

Antaessaan tietoja hallinto-, johto- ja valvontaelinten roolista yrityksen on käsiteltävä seuraavia seikkoja: a) liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvä hallinto-, johto- ja valvontaelinten rooli; ja b) hallinto-, johto- ja valvontaelinten asiantuntemus liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvissä asioissa.

Vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien hallinta

ESRS 2 IRO-1:een liittyvä tiedonantovaatimus –Kuvaus olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamis- ja arviointiprosesseista

6.

Kuvatessaan prosessia olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi liiketoiminnan harjoittamisen yhteydessä yrityksen on annettava tiedot kaikista prosessissa käytetyistä merkityksellisistä kriteereistä, mukaan lukien sijainti, toiminta, toimiala ja liiketoimen rakenne.

Tiedonantovaatimus G1–1 – Liiketoiminnan harjoittamista koskevat toimintaperiaatteet ja yrityskulttuuri

7.

Yrityksen on annettava tiedot liiketoiminnan harjoittamista koskevista toimintaperiaatteistaan ja kerrottava, miten se vaalii yrityskulttuuriaan.

8.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys siitä, missä määrin yrityksellä on toimintaperiaatteita liiketoiminnan harjoittamiseen liittyvien olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien tunnistamiseksi, arvioimiseksi, hallitsemiseksi ja/tai korjaamiseksi. Tavoitteena on myös antaa käsitys yrityksen lähestymistavasta yrityskulttuuriin.

9.

Edellä 7 kohdassa edellytettyihin tietoihin on sisällytettävä se, miten yritys luo, kehittää, edistää ja evaluoi yrityskulttuuriaan.

10.

Edellä 7 kohdassa edellytettyjen tietojen on katettava seuraavat yrityksen liiketoiminnan harjoittamista koskeviin toimintaperiaatteisiin liittyvät näkökohdat: a) kuvaus mekanismeista, joilla tunnistetaan, ilmoitetaan ja tutkitaan huolenaiheita, jotka koskevat laitonta toimintaa tai yrityksen käytännesääntöjen tai vastaavien sisäisten sääntöjen vastaista toimintaa; ja otetaanko sisäisten ja/tai ulkoisten sidosryhmien raportointi huomioon; b) jos yrityksellä ei ole korruption vastaisen YK:n yleissopimuksen mukaisia korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevia toimintaperiaatteita (127), sen on mainittava tämä ja ilmoitettava, suunnitteleeko se tällaisten toimintaperiaatteiden käyttöönottoa ja millä aikataululla; c) miten yritys suojelee väärinkäytösten paljastajia, mukaan lukien seuraavat tiedot: i. yksityiskohtaiset tiedot sisäisten ilmoituskanavien perustamisesta väärinkäytösten paljastajille, mukaan lukien se, tarjoaako yritys omille työntekijöilleen tietoa ja koulutusta, ja tiedot ilmoituksia vastaanottavan henkilöstön nimeämisestä ja koulutuksesta; ja ii. toimenpiteet, joilla yrityksen omia työntekijöitä, jotka ovat paljastaneet väärinkäytöksiä, suojellaan vastatoimilta noudattaen sovellettavaa lainsäädäntöä, jolla Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937 (128) on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä; d) jos yrityksellä ei ole väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevia toimintaperiaatteita (129), sen on mainittava tämä ja ilmoitettava, suunnitteleeko se tällaisten toimintaperiaatteiden käyttöönottoa ja millä aikataululla; e) sen lisäksi, että väärinkäytösten paljastajien tekemien ilmoitusten johdosta toteutetaan jatkotoimia noudattaen sovellettavaa lainsäädäntöä, jolla direktiivi (EU) 2019/1937 on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, onko yrityksellä menettelyjä, joiden avulla liiketoiminnan harjoittamiseen liittyviä häiriötilanteita, korruptio- ja lahjontatapaukset mukaan lukien, voidaan tutkia viipymättä, riippumattomasti ja puolueettomasti; f) tapauksen mukaan tieto siitä, onko yrityksellä eläinten hyvinvointia koskevia toimintaperiaatteita; g) yrityksen toimintaperiaatteet, jotka koskevat liiketoiminnan harjoittamista koskevaa koulutusta organisaation sisällä, mukaan lukien koulutuksen kohdeyleisö, tiheys ja kattavuus; ja h) yrityksen sisäiset toiminnot, jotka ovat altteimpia korruptiolle ja lahjonnalle.

11.

Yritykset, joihin sovelletaan sellaisen kansallisen lainsäädännön mukaisia oikeudellisia vaatimuksia, joilla direktiivi (EU) 2019/1937 on saatettu osaksi kansallista lainsäädäntöä, tai vastaavia väärinkäytösten paljastajien suojelua koskevia oikeudellisia vaatimuksia, voivat noudattaa 10 kohdan d alakohdassa täsmennettyä tietojen antamista ilmoittamalla, että niihin sovelletaan kyseisiä oikeudellisia vaatimuksia.

Tiedonantovaatimus G1–2 – Suhteet toimittajiin

12.

Yrityksen on annettava tietoja siitä, miten se hoitaa suhteitaan toimittajiinsa ja miten suhteiden hoito vaikuttaa sen toimitusketjuun.

13.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa käsitys siitä, miten yritys hoitaa hankintaprosessiaan, johon kuuluu oikeudenmukainen toiminta toimittajia kohtaan.

14.

Yrityksen on esitettävä kuvaus toimintaperiaatteistaan, joilla estetään erityisesti pk-yrityksille suoritettavien maksujen viivästyminen.

15.

Edellä 12 kohdassa edellytettyihin tietoihin on sisällytettävä seuraavat: a) yrityksen tapa hoitaa suhteitaan toimittajiinsa ottaen huomioon yritykselle aiheutuvat toimitusketjuun liittyvät riskit ja vaikutukset kestävyysseikkoihin; ja b) ottaako yritys huomioon yhteiskunnalliset ja ympäristöön liittyvät kriteerit, kun se valitsee toimittajiaan, ja miten se ottaa ne huomioon.

Tiedonantovaatimus G1–3 – Korruption ja lahjonnan ehkäiseminen ja havaitseminen

16.

Yrityksen on annettava tietoja järjestelmästään korruptio- ja lahjontaväitteiden tai -tapausten ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja tutkimiseksi sekä niihin vastaamiseksi, asiaan liittyvä koulutus mukaan lukien.

17.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä yrityksen keskeisistä menettelyistä korruptio- ja lahjontaväitteiden ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja käsittelemiseksi. Tähän sisältyy omille työntekijöille annettava koulutus ja/tai tiedottaminen yrityksen sisällä tai tiedottaminen toimittajille.

18.

Edellä 16 kohdassa edellytettyihin tietoihin on sisällytettävä seuraavat: a) kuvaus käytössä olevista menettelyistä korruptio- ja lahjontaväitteiden tai -tapausten ehkäisemiseksi, havaitsemiseksi ja käsittelemiseksi; b) tieto siitä, ovatko tutkijat tai tutkintakomitea erillään asiaan osallisesta komentoketjusta; ja c) mahdollinen prosessi tulosten raportoimiseksi hallinto-, johto- ja valvontaelimille.

19.

Jos yrityksellä ei ole tällaisia menettelyjä käytössä, sen on ilmoitettava tämä seikka ja mahdolliset suunnitelmansa ottaa tällaisia menettelyjä käyttöön.

20.

Edellä 16 kohdassa edellytettyihin tietoihin on sisällytettävä tiedot siitä, miten yritys viestii toimintaperiaatteistaan niille, joiden kannalta ne ovat merkityksellisiä, varmistaakseen, että toimintaperiaatteet ovat saatavilla ja että kyseiset henkilöt ymmärtävät niiden vaikutukset.

21.

Edellä 16 kohdassa edellytettyihin tietoihin on sisällytettävä koulutuksen osalta tiedot seuraavista: a) yrityksen tarjoamien tai edellyttämien korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien koulutusohjelmien luonne, laajuus ja perusteellisuus; b) kuinka suuren prosenttiosuuden riskitoiminnoista koulutusohjelmat kattavat; ja c) missä määrin koulutusta annetaan hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenille.

Mittarit ja tavoitteet

Tiedonantovaatimus G1–4 – Korruptio- tai lahjontatapaukset

22.

Yrityksen on annettava tiedot korruptio- tai lahjontatapauksista raportointijakson aikana.

23.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä raportointijakson aikana käsitellyistä korruptioon tai lahjontaan liittyvistä tapauksista ja niiden lopputuloksista.

24.

Yrityksen on annettava seuraavat tiedot: a) korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisista annettujen tuomioiden lukumäärä ja sakkojen suuruus (130); ja b) toimet, joita on toteutettu korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien menettelyjen ja normien rikkomiseen puuttumiseksi (131).

25.

Yritys voi antaa seuraavat tiedot: a) vahvistettujen korruptio- tai lahjontatapausten kokonaismäärä ja luonne; b) sellaisten vahvistettujen tapausten määrä, joissa omia työntekijöitä on irtisanottu tai joissa heihin on kohdistettu kurinpitoseuraamuksia korruptioon tai lahjontaan liittyvien tapausten vuoksi; c) sellaisten vahvistettujen tapausten määrä, jotka liittyvät liikekumppaneiden kanssa tehtyihin sopimuksiin, jotka on irtisanottu tai joita ei ole uusittu korruptioon tai lahjontaan liittyvän rikkomisen vuoksi; ja d) yksityiskohtaiset tiedot korruptiota tai lahjontaa koskevista julkisista oikeustapauksista, jotka on pantu vireille yritystä ja sen omia työntekijöitä vastaan raportointijakson aikana, sekä tällaisten tapausten lopputulokset. Tämä koskee myös aiempina vuosina vireille pantuja tapauksia, joissa lopputulos on vahvistettu vasta kuluvalla raportointijaksolla.

26.

Edellytettyihin tietoihin on sisällytettävä tapaukset, joissa yrityksen arvoketjun toimijoita on osallisena, ainoastaan silloin, kun yritys tai sen työsuhteiset työntekijät ovat suoraan osallisina.

Tiedonantovaatimus G1–5 – Poliittinen vaikuttaminen ja lobbaustoiminta

27.

Yrityksen on annettava tiedot poliittisen vaikutusvaltansa käyttöön liittyvästä toiminnasta ja sitoumuksista, mukaan lukien sen olennaisiin vaikutuksiin, riskeihin ja mahdollisuuksiin liittyvä lobbaustoiminta.

28.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on lisätä läpinäkyvyyttä yrityksen toiminnasta ja sitoumuksista, jotka liittyvät siihen, että se käyttää poliittista vaikutusvaltaansa tekemällä lahjoituksia poliittiseen tarkoitukseen, mukaan lukien lobbaustoiminnan tyyppi ja tarkoitus.

29.

Edellä 27 kohdassa edellytettyihin tietoihin on sisällytettävä seuraavat: a) mahdolliset hallinto-, johto- ja valvontaelimissä tällaisen toiminnan valvonnasta vastaava(t) edustaja(t); b) poliittiseen tarkoitukseen rahana tai luontoissuorituksina annettujen lahjoitusten osalta: i. yrityksen poliittiseen tarkoitukseen rahana tai luontoissuorituksina suoraan tai välillisesti tekemien lahjoitusten rahallinen kokonaisarvo yhteenlaskettuna maan tai maantieteellisen alueen mukaan sekä vastaanottajan/edunsaajan tyypin mukaan; ja ii. tieto siitä, miten mahdollisten luontoissuoritusten rahallinen arvo estimoidaan. c) yrityksen lobbaustoiminnan pääaiheet ja sen tärkeimmät näkemykset niistä lyhyesti. Tähän on sisällytettävä selostus siitä, miten tämä on vuorovaikutuksessa ESRS 2:n mukaisessa olennaisuuden arvioinnissa tunnistettujen olennaisten vaikutusten, riskien ja mahdollisuuksien kanssa; ja d) jos yritys on rekisteröity EU:n avoimuusrekisteriin tai vastaavaan jäsenvaltion avoimuusrekisteriin, tällaisen rekisterin nimi ja yrityksen tunnistenumero rekisterissä.

30.

Lisäksi on annettava tiedot sellaisten hallinto-, johto- ja valvontaelinten jäsenten nimittämisestä kuluvalla raportointijaksolla, jotka ovat nimitystä edeltäneiden kahden vuoden aikana olleet vastaavassa asemassa julkishallinnossa (mukaan lukien sääntelyviranomaiset).

Tiedonantovaatimus G1–6 – Maksukäytännöt

31.

Yrityksen on annettava tiedot maksukäytännöistään, erityisesti pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille) suoritettavien maksujen viivästymisten osalta.

32.

Tämän tiedonantovaatimuksen tavoitteena on antaa tietoa sopimusperusteisista maksuehdoista ja yrityksen suorituskyvystä maksujen suhteen ja erityisesti tietoa siitä, miten nämä vaikuttavat pk-yrityksiin niille suoritettavien maksujen viivästymisten osalta.

33.

Edellä 31 kohdassa edellytettyihin tietoihin on sisällytettävä a) keskimääräinen aika, jossa yritys maksaa laskun, alkaen päivästä, josta sopimusperusteista tai lakisääteistä maksuaikaa aletaan laskea, päivien lukumääränä; b) kuvaus yrityksen vakiomaksuehdoista päivien lukumääränä tärkeimpien toimittajaryhmien mukaan eriteltynä ja näitä vakioehtoja noudattaen suoritettujen maksujen prosenttiosuus; c) tällä hetkellä maksuviivästysten vuoksi vireillä olevien oikeudenkäyntien määrä; ja d) täydentävät tiedot, jotka ovat tarpeen riittävän asiayhteyden luomiseksi. Jos yritys on käyttänyt a alakohdassa vaadittujen tietojen laskemisessa edustavaa otantaa, sen on mainittava tämä ja kuvattava lyhyesti käytetty menetelmä.

---

(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/34/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, tietyntyyppisten yritysten vuositilinpäätöksistä, konsernitilinpäätöksistä ja niihin liittyvistä kertomuksista, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2006/43/EY muuttamisesta ja neuvoston direktiivien 78/660/ETY ja 83/349/ETY kumoamisesta (EUVL L 182, 29.6.2013, s. 19).

(2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2022/2464, annettu 14 päivänä joulukuuta 2022, asetuksen (EU) N:o 537/2014, direktiivin 2004/109/EY, direktiivin 2006/43/EY ja direktiivin 2013/34/EU muuttamisesta yritysten kestävyysraportoinnin osalta (EUVL L 322, 16.12.2022, s. 15).

(3)  YK:n ohjaava periaate 16 ja sen kommentaari; YK:n tulkintaoppaan kysymykset 21 ja 25 sekä OECD:n toimintaohjeiden yleisiä toimintaperiaatteita koskeva II luku (A.10 kohta) ja ihmisoikeuksia koskeva IV luku (4 kohta ja kommentaarin 44 kohta); sekä OECD:n due diligence -ohjeiden II jakso (1.1–1.2 kohta) ja liitteen kysymykset 14 ja 15.

(4)  YK:n ohjaava periaate 18 ja sen kommentaari, YK:n ohjaava periaate 20, YK:n ohjaavien periaatteiden 21 ja 29 kommentaari, YK:n ohjaava periaate 31(h) ja sen kommentaari; YK:n tulkintaoppaan kysymykset 30, 33, 42 ja 76 ja OECD:n toimintaohjeiden yleisiä toimintaperiaatteita koskeva II luku (A.14 kohta ja kommentaarin 25 kohta) ja OECD:n due diligence -ohjeiden II jakso (2.1.c, 2.3, 2.4.a, 3.1.b ja 3.1.f kohta) sekä liitteen kysymykset 8–11.

(5)  YK:n ohjaavat periaatteet 17, 18 ja 24 ja niiden kommentaarit sekä YK:n ohjaavan periaatteen 29 kommentaari; YK:n tulkintaoppaan kysymykset 9, 12–13, 27–28, 36–42 ja 85–89 ja OECD:n suuntaviivojen yleisiä toimintaperiaatteita koskeva II luku (kommentaarin A.10–11 kohta ja 14 kohta) ja ihmisoikeuksia koskeva IV luku (kommentaarin 1–2 kohta ja 41–43 kohta) sekä OECD:n due diligence -ohjeiden II jakso (2.1–2.4 kohta) ja liitteen kysymykset 3–5 ja 19–31.

(6)  YK:n ohjaavat periaatteet 19, 22 ja 23 ja niiden kommentaarit ja YK:n tulkintaoppaan kysymykset 11, 32, 46–47, 64–68 ja 82–83, OECD:n suuntaviivojen yleisiä toimintaperiaatteita koskeva II luku (kommentaarin A.12 kohta ja 18–22 kohta) ja ihmisoikeuksia koskeva IV luku (kommentaarin 3 kohta ja 42–43 kohta) sekä OECD:n due diligence -ohjeiden II jakso (3.1–3.2 kohta) ja liitteen kysymykset 32–40.

(7)  YK:n ohjaavat periaatteet 20 ja 31(g) ja niiden kommentaarit ja YK:n tulkintaoppaan kysymykset 49–53 ja 80 sekä OECD:n due diligence -ohjeiden II jakso (4.1 ja 5.1 kohta) ja liitteen kysymykset 41–47.

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2007/36/EY, annettu 11 päivänä heinäkuuta 2007, osakkeenomistajien eräiden oikeuksien käyttämisestä julkisesti noteeratuissa yhtiöissä (EUVL L 184, 14.7.2007, s. 17).

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1129, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, arvopapereiden yleisölle tarjoamisen tai kaupankäynnin kohteeksi säännellyllä markkinalla ottamisen yhteydessä julkaistavasta esitteestä ja direktiivin 2003/71/EY kumoamisesta (EUVL L 168, 30.6.2017, s. 12).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1221/2009, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) ja asetuksen (EY) N:o 761/2001 ja komission päätösten 2001/681/EY ja 2006/193/EY kumoamisesta (EUVL L 342, 22.12.2009, s. 1).

(13)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2019/2088 täydentämisestä kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjen osalta 6 päivänä huhtikuuta 2022 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa I olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä lisäindikaattorista 13 (”Sukupuolten moninaisuus hallituksessa”). Se tukee myös vertailuarvojen hallinnoijien tietotarpeita, jotta ne voivat julkistaa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011 täydentämisestä 17 päivänä heinäkuuta 2020 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/1816 soveltamisalaan kuuluvat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät (ESG-tekijät) liitteessä II olevassa 1 ja 2 jaksossa olevan indikaattorin ”Hallituksen nais- ja miesjäsenten suhdeluku painotettuna keskiarvona” mukaisesti.

(14)  Tämä tietovaatimus tukee vertailuarvojen hallinnoijien tietotarpeita, jotta ne voivat julkistaa asetuksen (EU) 2020/1816 soveltamisalaan kuuluvat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät (ESG-tekijät) liitteessä II olevassa I jaksossa olevan indikaattorin ”Riippumattomien hallituksen jäsenten painotettu keskimääräinen prosenttiosuus” mukaisesti.

(15)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa III olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä lisäindikaattorista 10 (”Asianmukaisen huolellisuuden puute”).

(16)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa I olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä lisäindikaattorista 4 (”Fossiilisten polttoaineiden alalla toimiviin yrityksiin liittyvä vastuu”).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1999, annettu 11 päivänä joulukuuta 2018, energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 663/2009 ja (EY) N:o 715/2009, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 94/22/EY, 98/70/EY, 2009/31/EY, 2009/73/EY, 2010/31/EU, 2012/27/EU ja 2013/30/EU, neuvoston direktiivien 2009/119/EY ja (EU) 2015/652 muuttamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 525/2013 kumoamisesta (EUVL L 328, 21.12.2018, s. 1).

(18)  Komission delegoitu asetus (EU) 2021/2178, annettu 6 päivänä heinäkuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä täsmentämällä niiden tietojen sisältö ja esitystapa, jotka direktiivin 2013/34/EU 19 a tai 29 a artiklan soveltamisalaan kuuluvien yritysten on annettava ympäristön kannalta kestävistä taloudellisista toiminnoista, sekä kyseisen tiedonantovelvollisuuden noudattamiseksi käytettävä menetelmä (EUVL L 443, 10.12.2021, s. 9).

(19)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa II olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä lisäindikaattorista 9 (”Sijoitukset kemikaaleja tuottaviin yrityksiin”).

(20)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa I olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä lisäindikaattorista 14 (”Altistuminen kiistanalaisiin aseisiin (jalkaväkimiinat, tytärammukset, kemialliset aseet ja biologiset aseet) liittyvälle riskille”).

(21)  Tämä tietovaatimus tukee vertailuarvojen hallinnoijien tarpeita julkistaa asetuksen (EU) 2020/1818 soveltamisalaan kuuluvat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät (ESG-tekijät) 12 artiklan 1 kohdan b alakohdan mukaisesti.

(22)  Direktiivin 2013/34/EU 18 artiklan 1 kohdan a alakohta: ” liikevaihdon erittely toimialoittain ja maantieteellisten markkinoiden mukaan, jos kyseiset toimialat ja markkinat eroavat merkittävästi toisistaan ottaen huomioon tuotteiden myynnin ja palvelujen tarjoamisen järjestäminen; ja ”.

(23)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2088, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla (tiedonantovelvoiteasetus) (EUVL L 317, 9.12.2019, s. 1).

(24)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (vakavaraisuusasetus) (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1).

(25)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/1011, annettu 8 päivänä kesäkuuta 2016, rahoitusvälineissä ja rahoitussopimuksissa vertailuarvoina tai sijoitusrahastojen arvonkehityksen mittaamisessa käytettävistä indekseistä ja direktiivien 2008/48/EY ja 2014/17/EU sekä asetuksen (EU) N:o 596/2014 muuttamisesta (EUVL L 171, 29.6.2016, s. 1).

(26)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

(27)  Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1816, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011 täydentämisestä vertailuarvoselvityksessä annettavan selostuksen osalta ilmoitettaessa, miten ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät otetaan huomioon kussakin tarjotussa ja julkaistussa vertailuarvossa (EUVL L 406, 3.12.2020, s. 1).

(28)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, annettu 30 päivänä marraskuuta 2022, täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/637 säädettyjen teknisten täytäntöönpanostandardien muuttamisesta ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä riskejä koskevien tietojen julkistamisen osalta (EUVL L 324,19.12.2022, s.1).

(29)  Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1818, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011 täydentämisestä EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen vähimmäisvaatimusten osalta (EUVL L 406, 3.12.2020, s. 17).

(30)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

(31)  Komission delegoitu asetus (EU) 2020/1818, annettu 17 päivänä heinäkuuta 2020, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/1011 täydentämisestä EU:n ilmastosiirtymää koskevien vertailuarvojen ja EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen vähimmäisvaatimusten osalta (EUVL L 406, 3.12.2020, s. 17).

(32)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2019/2088, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, kestävyyteen liittyvien tietojen antamisesta rahoituspalvelusektorilla (tiedonantovelvoiteasetus) (EUVL L 317, 9.12.2019, s. 1).

(33)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2020/852, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2020, kestävää sijoittamista helpottavasta kehyksestä ja asetuksen (EU) 2019/2088 muuttamisesta (EUVL L 198, 22.6.2020, s. 13).

(34)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2022/2453, annettu 30 päivänä marraskuuta 2022, täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2021/637 säädettyjen teknisten täytäntöönpanostandardien muuttamisesta ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyviä riskejä koskevien tietojen julkistamisen osalta (EUVL L 324,19.12.2022, s.1).

(35)  Nämä tiedot ovat linjassa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 (EU:n ilmastolaki) 2 artiklan 1 kohdan ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 (ilmastovertailuarvoasetus) 2 artiklan kanssa.

(36)  Komission delegoitu asetus (EU) 2021/2139, annettu 4 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 täydentämisestä vahvistamalla tekniset arviointikriteerit, joilla määritetään, millä edellytyksillä taloudellista toimintaa pidetään ilmastonmuutoksen hillintää tai ilmastonmuutokseen sopeutumista merkittävästi edistävänä ja aiheuttaako kyseinen taloudellinen toiminta merkittävää haittaa millekään muulle ympäristötavoitteelle (EUVL L 442, 9.12.2021, s. 1).

(37)  Huomioon otettavat pääomamenot liittyvät seuraaviin

(a)	Kivihiilen ja ruskohiilen kaivu, B.06 Raakaöljyn ja maakaasun tuotanto (ainoastaan raakaöljy), B.09.1 Maaöljyn ja maakaasun tuotantoa palveleva toiminta (ainoastaan raakaöljy),

(b)	C.19 Koksin ja jalostettujen öljytuotteiden valmistus,

(c)	D.35.1 Sähkövoiman tuotanto, siirto ja jakelu

(d)	D.35.3 Lämmön ja kylmän tuotanto ja jakelu (ainoastaan hiili- ja öljyvoiman ja/tai lämmön tuotanto),,

(e)	G.46.71 Kiinteiden, nestemäisten ja kaasumaisten polttoaineiden yms. tukkukauppa (ainoastaan kiinteät ja nestemäiset polttoaineet).

Kaasuun liittyvien toimintojen osalta NACE-koodin määritelmä kattaa toiminnot, joiden suorat kasvihuonekaasupäästöt ovat yli 270 gCO2/KWh.

(38)  Tämä tiedonantovaatimus on komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomakkeen 1 ”Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski” sisältämien vaatimusten ja komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 (ilmastovertailuarvoasetus) 12 artiklan 1 kohdan d–g alakohdan ja 12 artiklan 2 kohdan mukainen.

(39)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa II olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä lisäindikaattorista 4 (”Sijoitukset yrityksiin, joilla ei ole hiilipäästöjen vähentämiseen tähtääviä aloitteita”). Lisäksi ne ovat komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 (ilmastovertailuarvoasetus) 6 artiklan mukaisia.

(40)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa I olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä pakollisesta indikaattorista 5 (”Uusiutumattoman energian kulutuksen ja tuotannon osuus”). Jaottelua käytetään vertailukohtana pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvälle lisäindikaattorille, joka esitetään samassa liitteessä olevan taulukon 2 indikaattorissa 5 (”Energiankulutuksen jaottelu uusiutumattomien energialähteiden tyypin mukaan”).

(41)  Uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa vetyä koskevien delegoitujen säädösten vaatimusten mukainen: Komission delegoitu asetus, annettu 10 päivänä helmikuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 täydentämisestä ottamalla käyttöön unionin menetelmä, jossa vahvistetaan muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotantoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt; ja komission delegoitu asetus, annettu 10 päivänä helmikuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 täydentämisestä vahvistamalla kierrätetyillä hiilipitoisilla polttoaineilla saavutettavia kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskeva vähimmäiskynnys ja täsmentämällä menetelmä muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla nestemäisillä ja kaasumaisilla liikenteen polttoaineilla ja kierrätetyillä hiilipitoisilla polttoaineilla saavutettavien kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten arvioimiseksi.

(42)  Ilmastovaikutuksiltaan merkittävät alat on lueteltu NACE-pääluokissa A–H ja pääluokassa L (sellaisina kuin ne on määritelty komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2022/1288).

(43)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa I olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä pakollisesta indikaattorista 5 (”Uusiutumattoman energian kulutuksen ja tuotannon osuus”).

(44)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa I olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä pakollisesta indikaattorista 6 (”Energiankulutuksen intensiteetti ilmastovaikutukseltaan merkittävää alaa kohden”).

(45)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa I olevista pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvistä pakollisista indikaattoreista 1 ja 2 (”Kasvihuonekaasupäästöt” ja ”Hiilijalanjälki”). Nämä tiedot ovat komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 (ilmastovertailuarvoasetus) 5 artiklan 1 kohdan, 6 artiklan ja 8 artiklan 1 kohdan mukaisia.

(46)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa I olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä pakollisesta indikaattorista 3 (”Sijoituskohteina olevien yritysten kasvihuonekaasuintensiteetti”). Nämä tiedot ovat komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 (ilmastovertailuarvoasetus) 8 artiklan 1 kohdan mukaisia.

(47)  Nämä tiedot ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1119 (EU:n ilmastolaki) 2 artiklan 1 kohdan mukaisia.

(48)  Nämä tiedot ovat komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 (ilmastovertailuarvoasetus) mukaisia.

(49)  Tämä tiedonantovaatimus on komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomakkeen 5 ”Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski” sisältämien vaatimusten mukainen.

(50)  Tämä tiedonantovaatimus on komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomakkeen 5 ”Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä fyysinen riski: Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski” sisältämien vaatimusten mukainen.

(51)  Tämä tiedonantovaatimus on komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomakkeen 2 ”Kaupankäyntivaraston ulkopuoliset erät – Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski: Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus” sisältämien vaatimusten mukainen.

(52)  Nämä tiedot ovat komission delegoidun asetuksen (EU) 2020/1818 (ilmastovertailuarvoasetus) mukaisia.

(53)  Ilmastovertailuarvoasetuksen 12 artiklan 1 kohdassa säädetään seuraavaa: ” EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen hallinnoijien on suljettava kaikki seuraavat yritykset kyseisten vertailuarvojen ulkopuolelle:

a)	yritykset, jotka saavat vähintään yhden prosentin tuotoistaan kivihiilen tai ruskohiilen etsinnästä, louhinnasta, keräämisestä, jakelusta tai jalostamisesta; tai

b)	yritykset, jotka saavat vähintään kymmenen prosenttia tuotoistaan öljypolttoaineiden etsinnästä, keräämisestä, jakelusta tai jalostamisesta; tai

c)	yritykset, jotka saavat vähintään 50 prosenttia tuotoistaan kaasumaisten polttoaineiden etsinnästä, keräämisestä, valmistuksesta tai jakelusta; tai

d)	yritykset, jotka saavat vähintään 50 prosenttia tuotoistaan sellaisesta sähköntuotannosta, jonka kasvihuonekaasuintensiteetti on yli 100 grammaa CO2-ekv./kWh.”

Asetuksen 12 artiklan 2 kohdassa taas säädetään, että ” EU:n Pariisin sopimuksen mukaisten vertailuarvojen hallinnoijien on suljettava näiden vertailuarvojen ulkopuolelle kaikki sellaiset yritykset, jotka niiden oman tai ulkoisten tietojen toimittajien havainnon tai arvion mukaan haittaavat merkittävästi yhden tai useamman Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2020/852 9 artiklassa tarkoitettujen ympäristötavoitteiden toteutumista, noudattaen tämän asetuksen 13 artiklan 2 kohdassa vahvistettuja arvioita koskevia sääntöjä ”.

(54)  Tämä tiedonantovaatimus on komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomakkeen 1 ”Ilmastonmuutokseen liittyvä siirtymäriski” sisältämien vaatimusten mukainen.

(55)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2012/27/EU, annettu 25 päivänä lokakuuta 2012, energiatehokkuudesta, direktiivien 2009/125/EY ja 2010/30/EU muuttamisesta sekä direktiivien 2004/8/EY ja 2006/32/EY kumoamisesta (EUVL L 315, 14.11.2012, s. 1).

(56)  Uusiutuvista lähteistä peräisin olevaa vetyä koskevien delegoitujen säädösten vaatimusten mukainen: Komission delegoitu asetus, annettu 10 päivänä helmikuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 täydentämisestä ottamalla käyttöön unionin menetelmä, jossa vahvistetaan muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten liikenteen polttoaineiden tuotantoa koskevat yksityiskohtaiset säännöt; ja komission delegoitu asetus, annettu 10 päivänä helmikuuta 2023, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2018/2001 täydentämisestä vahvistamalla kierrätetyillä hiilipitoisilla polttoaineilla saavutettavia kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskeva vähimmäiskynnys ja täsmentämällä menetelmä muuta kuin biologista alkuperää olevilla uusiutuvilla nestemäisillä ja kaasumaisilla liikenteen polttoaineilla ja kierrätetyillä hiilipitoisilla polttoaineilla saavutettavien kasvihuonekaasupäästöjen vähennysten arvioimiseksi.

(57)  Perustuu uusiutuvista lähteistä peräisin olevan energian käytön edistämisestä 11 päivänä joulukuuta 2018 annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviin (EU) 2018/2001.

(58)  Komission suositus (EU) 2021/2279, annettu 15 päivänä joulukuuta 2021, ympäristöjalanjälkeä koskevien menetelmien käyttämisestä tuotteiden ja organisaatioiden elinkaaren ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä tiedottamiseen (EUVL L 471, 30.12.2021, s. 1).

(59)  Tämä tiedonantovaatimus on komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomakkeen 5 ”Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski” sisältämien vaatimusten mukainen.

(60)  Tämä tiedonantovaatimus on komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomakkeen 5 ”Vastuut, joihin kohdistuu fyysinen riski” sisältämien vaatimusten mukainen.

(61)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/31/EU, annettu 19 päivänä toukokuuta 2010, rakennusten energiatehokkuudesta (EUVL L 153, 18.6.2010, s. 13).

(62)  Tämä tiedonantovaatimus on komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2022/2453 lomakkeen 2 ”Kiinteistövakuudelliset lainat – Vakuuden energiatehokkuus” vaatimusten mukainen.

(63)  Kustannuskerroin on kerroin, jota käytetään muunnettaessa ei-rahallisia suureita, kuten tonneja, hehtaareja, kuutiometrejä jne., rahayksiköiksi. Kustannuskerrointen olisi perustuttava rahamääräistä arvoa koskeviin tutkimuksiin ja tieteeseen, ja niihin on käytettävä läpinäkyviä menetelmiä. Näitä menetelmiä koskevia ohjeita voi saada esimerkiksi EU-LIFE-hankkeesta TRANSPARENT.

(64)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 166/2006, annettu 18 päivänä tammikuuta 2006, epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskevan eurooppalaisen rekisterin perustamisesta ja neuvoston direktiivien 91/689/ETY ja 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 033, 4.2.2006, s. 1).

(65)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu a) pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvää lisäindikaattoria, joka esitetään kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteessä I olevan taulukon 2 indikaattorissa 2 (”Ilmansaastepäästöt”); b) liitteen I taulukon 1 indikaattoria 8 (”Päästöt veteen”); c) liitteen I taulukon 2 indikaattoria 1 (”Epäorgaanisten pilaavien aineiden päästöt”); ja d) liitteen I taulukon 2 indikaattoria 3 (”Otsonikerrosta heikentävien aineiden päästöt”).

(66)  Eurostat määrittelee taajama-asteen (DEGURBA) luokitteluna, joka osoittaa alueen luonteen. Kaupunkiklustereissa ja kaupunkikeskuksissa asuvan paikallisväestön osuuden perusteella se luokittelee paikalliset hallinnolliset yksiköt (LAU tai kunnat) kolmeen aluetyyppiin: i) suuret kaupungit (tiheästi asutut alueet), ii) pienet kaupungit ja esikaupunkialueet (keskitiheästi asutut alueet) ja iii) maaseutualueet (harvaan asutut alueet).

(67)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/75/EU, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, teollisuuden päästöistä (yhtenäistetty ympäristön pilaantumisen ehkäiseminen ja vähentäminen) (EUVL L 334, 17.12.2010, s. 17).

(68)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY, annettu 23 päivänä lokakuuta 2000, yhteisön vesipolitiikan puitteista (vesipuitedirektiivi) (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 1).

(69)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiapuitedirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).

(70)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/89/EU, annettu 23 päivänä heinäkuuta 2014, merten aluesuunnittelun puitteista (EUVL L 257, 28.8.2014, s. 135).

(71)  Lähde: IFC:n suorituskykystandardi 6, 2012.

(72)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa II olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä lisäindikaattorista 7 (”Sijoitukset yrityksiin, joilla ei ole vesihuoltoon liittyviä toimintaperiaatteita”).

(73)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa II olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä lisäindikaattorista 8 (”Altistuminen huomattavasta vesistressistä kärsiviin alueisiin liittyvälle riskille”).

(74)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa II olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä lisäindikaattorista 12 (”Sijoitukset yrityksiin, joilla ei ole kestäviä meriin liittyviä käytäntöjä”).

(75)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa II olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä lisäindikaattorista 6.2 (”Veden kulutus ja kierrätys”, 2. Sijoituskohteina olevien yritysten kierrättämän ja uudelleenkäyttämän veden keskimääräinen prosenttiosuus).

(76)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa II olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä lisäindikaattorista 6.1 (”Veden kulutus ja kierrätys”, 1. Sijoituskohteina olevien yritysten kuluttaman veden keskimääräinen määrä (kuutiometreinä) sijoituskohteina olevien yritysten tuottamaa miljoonaa euroa kohden).

(77)  Vuoteen 2030 ulottuva EU:n biodiversiteettistrategia – Luonto takaisin osaksi elämäämme (COM/2020/380 final).

(78)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/147/EY, annettu 30 päivänä marraskuuta 2009, luonnonvaraisten lintujen suojelusta ( EUVL L 20, 26.1.2010, s. 7), ja neuvoston direktiivi 92/43/ETY, annettu 21 päivänä toukokuuta 1992, luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta (EYVL L 206, 22.7.1992, s. 7).

(79)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY, annettu 17 päivänä kesäkuuta 2008, yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista (meristrategiapuitedirektiivi) (EUVL L 164, 25.6.2008, s. 19).

(80)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan delegoidun asetuksen liitteen I taulukossa 1 olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä lisäindikaattorista 7 (”Toiminnat, jotka vaikuttavat kielteisesti biologisen monimuotoisuuden kannalta herkkiin alueisiin”).

(81)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan delegoidun asetuksen liitteen I taulukossa 2 olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä lisäindikaattorista 10 (”Maaperän huonontuminen, aavikoituminen, maaperän sulkeminen rakentamisella”).

(82)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan delegoidun asetuksen liitteen I taulukossa 2 olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä lisäindikaattorista 14 (”Luonnolliset lajit ja suojelualueet”).

(83)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/92/EU, annettu 13 päivänä joulukuuta 2011, tiettyjen julkisten ja yksityisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnista (EUVL L 26, 28.1.2012, s. 1).

(84)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa II olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä lisäindikaattorista 11 (”Sijoitukset yrityksiin, joilla ei ole kestäviä maa- tai maatalouskäytäntöjä”).

(85)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa II olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä lisäindikaattorista 12 (”Sijoitukset yrityksiin, joilla ei ole kestäviä meriin liittyviä käytäntöjä”).

(86)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa II olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä lisäindikaattorista 15 (”Metsäkato”).

(87)  Lajit, jotka on merkitty sukupuuttovaarassa oleviksi IUCN:n uhanalaisten lajien Punaiseen kirjaan ja Euroopan komission julkaisemaan Euroopan uhanalaisten lajien luetteloon (European Red List).

(88)  Suorista vaikutustekijöistä ilmastonmuutos on raportoitava standardin ESRS E1 Ilmastonmuutos ja pilaantuminen standardin ESRS E2 Pilaantuminen puitteissa.

(89)  Esitetty komission asetuksessa (EU) 2018/2026, annettu 19 päivänä joulukuuta 2018, organisaatioiden vapaaehtoisesta osallistumisesta yhteisön ympäristöasioiden hallinta- ja auditointijärjestelmään (EMAS-järjestelmä) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1221/2009 liitteen IV muuttamisesta (EUVL L 325, 20.12.2018, s. 18).

(90)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/98/EY, annettu 19 päivänä marraskuuta 2008, jätteistä ja tiettyjen direktiivien kumoamisesta (EUVL L 312, 22.11.2008, s. 3).

(91)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa II olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä lisäindikaattorista 13 (”Kierrättämättömän jätteen osuus”).

(92)  Neuvoston direktiivi 2011/70/Euratom, annettu 19 päivänä heinäkuuta 2011, yhteisön kehyksen perustamisesta käytetyn ydinpolttoaineen ja radioaktiivisen jätteen vastuullista ja turvallista huoltoa varten (EUVL L 199, 2.8.2011, s. 48). Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa I olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä pakollisesta indikaattorista 9 (”Vaarallisen jätteen ja radioaktiivisen jätteen osuus”).

(93)  Sellaisena kuin se vahvistetaan energiaan liittyvien tuotteiden ekologiselle suunnittelulle asetettavien vaatimusten puitteista 21 päivänä lokakuuta 2009 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/125/EY (EUVL L 285, 31.10.2009, s. 10).

(94)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa III olevasta indikaattorista 13 (”Toiminnot ja toimittajat, joihin liittyy huomattava pakkotyötapausten riski”).

(95)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa III olevasta indikaattorista 12 (”Toiminnot ja toimittajat, joihin liittyy huomattava lapsityövoimatapausten riski”).

(96)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa III olevasta indikaattorista 9 (”Ihmisoikeuksiin liittyvien toimintaperiaatteiden puute”).

(97)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa I olevasta indikaattorista 11.

(98)  Tämä tietovaatimus tukee vertailuarvojen hallinnoijien tarpeita julkistaa asetuksen (EU) 2020/1816 soveltamisalaan kuuluvat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät (ESG-tekijät) käyttäen liitteessä II olevien osien 1 ja 2 indikaattoria ”Sellaisten yritysten osuus vertailuarvosalkusta, joilla ei ole Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevia due diligence -käytäntöjä”.

(99)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa III olevasta indikaattorista 11 (”Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevien prosessien ja toimenpiteiden puute”).

(100)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa III olevasta indikaattorista 1 (”Sijoitukset yrityksiin, joilla ei ole työtapaturmien ehkäisemistä koskevia toimintaperiaatteita”).

(101)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa III olevasta indikaattorista 5 (”Epäkohtien tai valitusten käsittelyjärjestelmien puute työntekijöihin liittyvissä asioissa”).

(102)  Tämä tietovaatimus tukee vertailuarvojen hallinnoijien tietotarpeita, jotta ne voivat julkistaa asetuksen (EU) 2020/1816 soveltamisalaan kuuluvat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät (ESG-tekijät) liitteessä II olevassa 1 ja 2 jaksossa olevan indikaattorin ”Onnettomuuksien, loukkaantumisten ja kuolemantapausten suhdeluku painotettuna keskiarvona” mukaisesti. Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteessä I olevassa taulukossa III olevasta indikaattorista 2 (”Onnettomuuksien määrä”), ja vertailuarvojen hallinnoijien tietotarpeita, jotta ne voivat julkistaa asetuksen (EU) 2020/1816 soveltamisalaan kuuluvat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät (ESG-tekijät) liitteessä II olevassa 1 ja 2 jaksossa olevan indikaattorin ”Onnettomuuksien, loukkaantumisten ja kuolemantapausten suhdeluku painotettuna keskiarvona” mukaisesti.

(103)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa III olevasta indikaattorista 3 (”Loukkaantumisten, onnettomuuksien, kuolemantapausten tai sairauksien vuoksi menetettyjen päivien määrä”).

(104)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteessä I olevassa taulukossa 1 olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä pakollisesta indikaattorista 12 (”Sukupuolten välinen tasoittamaton palkkaero”), ja vertailuarvojen hallinnoijien tietotarpeita, jotta ne voivat julkistaa asetuksen (EU) 2020/1816 soveltamisalaan kuuluvat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät (ESG-tekijät) liitteessä II olevassa 1 ja 2 jaksossa olevan indikaattorin ”Sukupuolten palkkaero painotettuna keskiarvona” mukaisesti.

(105)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa III olevasta indikaattorista 8 (”Toimitusjohtajan suhteettoman suuri palkka”).

(106)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa III olevasta indikaattorista 7 (”Syrjintätapaukset”).

(107)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteessä I olevassa taulukossa I olevasta indikaattorista 10 ja liitteessä I olevassa taulukossa III olevasta indikaattorista 14 (”YK:n Global Compact -periaatteiden ja OECD:n toimintaohjeiden rikkomiset” ja ”Vakaviin ihmisoikeusongelmiin ja ihmisoikeuksien loukkauksiin liittyvien tunnistettujen tapausten määrä”). Tämä tietovaatimus tukee myös vertailuarvojen hallinnoijien tietotarpeita, jotta ne voivat julkistaa asetuksen (EU) 2020/1816 soveltamisalaan kuuluvat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät (ESG-tekijät) liitteessä II olevassa 1 ja 2 jaksossa olevan indikaattorin ”Kansainvälisten perus- ja yleissopimusten, Yhdistyneiden kansakuntien periaatteiden tai tapauksen mukaan kansallisen lainsäädännön mukaisiin sosiaalilainsäädännön rikkomisiin syyllistyneiden vertailuarvon osatekijöiden määrä (absoluuttinen lukumäärä sekä kaikilla vertailuarvon osatekijöillä jaettu suhteellinen määrä)” mukaisesti.

(108)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/38/EY, annettu 6 päivänä toukokuuta 2009, eurooppalaisen yritysneuvoston perustamisesta tai työntekijöiden tiedottamis- ja kuulemismenettelyn käyttöönottamisesta yhteisönlaajuisissa yrityksissä tai yritysryhmissä (EUVL L 122, 16.5.2009, s. 28).

(109)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/14/EY, annettu 11 päivänä maaliskuuta 2002, työntekijöille tiedottamista ja heidän kuulemistaan koskevista yleisistä puitteista Euroopan yhteisössä – Luonnos työntekijöiden edustusta koskevaksi Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission yhteiseksi julistukseksi (EYVL L 80, 23.3.2002, s. 29).

(*1)   Työsuhteisten työntekijöiden itsensä ilmoittama sukupuoli.

(110)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU)2022/2041, annettu 19 päivänä lokakuuta 2022, riittävistä vähimmäispalkoista Euroopan unionissa (EUVL L 275, 25.10.2022, s. 33).

(111)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa III olevista pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvistä lisäindikaattoreista 12 ja 13 (”Toiminnot ja toimittajat, joihin liittyy huomattava lapsityövoiman käytön riski” ja ”Toiminnot ja toimittajat, joihin liittyy huomattava pakkotyön riski”).

(112)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska ne on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa III olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä lisäindikaattorista 9 (”Ihmisoikeuksiin liittyvien toimintaperiaatteiden puute”).

(113)  Nämä tiedot tukevat asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska ne johdetaan pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä pakollista indikaattoria, joka esitetään kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteessä I olevassa taulukossa I olevassa indikaattorissa 11 (”YK:n Global Compact -periaatteiden tai monikansallisille yrityksille annettujen OECD:n toimintaohjeiden noudattamisen seuraamista koskevien prosessien ja mekanismien puute”).

(114)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa III olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä lisäindikaattorista 11 (”Ihmiskaupan ehkäisemistä koskevien prosessien ja toimenpiteiden puute”).

(115)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa III olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä lisäindikaattorista 4 (”Toimittajia koskevien käytännesääntöjen puute”).

(116)  Tämä tietovaatimus tukee vertailuarvojen hallinnoijien tarpeita, jotta ne voivat julkistaa asetuksen (EU) 2020/1816 soveltamisalaan kuuluvat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät (ESG-tekijät) liitteessä II olevassa 1 ja 2 jaksossa olevan indikaattorin ”Sellaisten yritysten osuus vertailuarvosalkusta, joilla ei ole Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevia due diligence -käytäntöjä” mukaisesti.

(117)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa I olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä pakollisesta indikaattorista 10. Se tukee myös vertailuarvojen hallinnoijien tietotarpeita, jotta ne voivat julkistaa asetuksen (EU) 2020/1816 soveltamisalaan kuuluvat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät (ESG-tekijät) liitteessä II olevassa 1 ja 2 jaksossa olevan indikaattorin ”Kansainvälisten perus- ja yleissopimusten, Yhdistyneiden kansakuntien periaatteiden tai tapauksen mukaan kansallisen lainsäädännön mukaisiin sosiaalilainsäädännön rikkomisiin syyllistyneiden vertailuarvon osatekijöiden määrä (absoluuttinen lukumäärä sekä kaikilla vertailuarvon osatekijöillä jaettu suhteellinen määrä)” ja ”Sellaisten yritysten osuus vertailuarvosalkusta, joilla ei ole Kansainvälisen työjärjestön kahdeksan perusyleissopimuksen käsittelemiä aiheita koskevia due diligence -käytäntöjä” mukaisesti.

(118)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa III olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä lisäindikaattorista 14 (”Vakaviin ihmisoikeusongelmiin ja ihmisoikeuksien loukkauksiin liittyvien tunnistettujen tapausten määrä”).

(119)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa III olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä lisäindikaattorista 9 (”Ihmisoikeuksiin liittyvien toimintaperiaatteiden puute”).

(120)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa I olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä pakollisesta indikaattorista 11 (”YK:n Global Compact -periaatteiden tai monikansallisille yrityksille annettujen OECD:n toimintaohjeiden noudattamisen seuraamista koskevien prosessien ja mekanismien puute”).

(121)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa I olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä pakollisesta indikaattorista 10 (”YK:n Global Compact periaatteiden ja monikansallisille yrityksille annettujen taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) toimintaohjeiden rikkomiset”). Se tukee myös vertailuarvojen hallinnoijien tietotarpeita, jotta ne voivat julkistaa asetuksen (EU) 2020/1816 soveltamisalaan kuuluvat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät (ESG-tekijät) liitteessä II olevassa 1 ja 2 jaksossa olevan indikaattorin ”Kansainvälisten perus- ja yleissopimusten, Yhdistyneiden kansakuntien periaatteiden tai tapauksen mukaan kansallisen lainsäädännön mukaisiin sosiaalilainsäädännön rikkomisiin syyllistyneiden vertailuarvon osatekijöiden määrä (absoluuttinen lukumäärä sekä kaikilla vertailuarvon osatekijöillä jaettu suhteellinen määrä)” mukaisesti.

(122)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa III olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä lisäindikaattorista 14 (”Vakaviin ihmisoikeusongelmiin ja ihmisoikeuksien loukkauksiin liittyvien tunnistettujen tapausten määrä”).

(123)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa III olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä lisäindikaattorista 9 (”Ihmisoikeuksiin liittyvien toimintaperiaatteiden puute”).

(124)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa I olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä pakollisesta indikaattorista 11.

(125)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa I olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä pakollisesta indikaattorista 10 (”YK:n Global Compact periaatteiden ja monikansallisille yrityksille annettujen taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) toimintaohjeiden rikkomiset”). Se tukee myös vertailuarvojen hallinnoijien tietotarpeita, jotta ne voivat julkistaa asetuksen (EU) 2020/1816 soveltamisalaan kuuluvat ympäristöön, yhteiskuntaan ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät (ESG-tekijät) liitteessä II olevassa 1 ja 2 jaksossa olevan indikaattorin ”Kansainvälisten perus- ja yleissopimusten, Yhdistyneiden kansakuntien periaatteiden tai tapauksen mukaan kansallisen lainsäädännön mukaisiin sosiaalilainsäädännön rikkomisiin syyllistyneiden vertailuarvon osatekijöiden määrä (absoluuttinen lukumäärä sekä kaikilla vertailuarvon osatekijöillä jaettu suhteellinen määrä)” mukaisesti.

(126)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa III olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä lisäindikaattorista 14 (”Vakaviin ihmisoikeusongelmiin ja ihmisoikeuksien loukkauksiin liittyvien tunnistettujen tapausten määrä”).

(127)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa II olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä lisäindikaattorista 15 (”Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien toimintaperiaatteiden puute”).

(128)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/1937, annettu 23 päivänä lokakuuta 2019, unionin oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (EUVL L 305, 26.11.2019, s. 17).

(129)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa III olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä lisäindikaattorista 6 (”Väärinkäytösten paljastajien puutteellinen suojelu”).

(130)  Tämä tietovaatimus tukee seuraavien tietotarpeita: asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeet, koska se on johdettu kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteen I taulukossa III olevasta pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä lisäindikaattorista 17 (”Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisista annettujen tuomioiden lukumäärä ja sakkojen suuruus”); vertailuarvojen hallinnoijien tietotarpeet, jotta ne voivat antaa tietoja asetuksen (EU) 2020/1816 soveltamisalaan kuuluvista ESG-tekijöistä liitteessä II olevissa 1 ja 2 jaksossa olevan indikaattorin ”Korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien lakien rikkomisista annettujen tuomioiden lukumäärä ja sakkojen suuruus” mukaisesti.

(131)  Tämä tietovaatimus tukee asetuksen (EU) 2019/2088 soveltamisalaan kuuluvien finanssimarkkinatoimijoiden tietotarpeita, koska se on johdettu pääasiallisiin haitallisiin vaikutuksiin liittyvästä lisäindikaattorista, joka esitetään asiaan liittyvän, kestävien sijoitusten tiedonantosääntöjä koskevan komission delegoidun asetuksen (EU) 2022/1288 liitteessä I olevassa taulukossa III olevassa indikaattorissa 16 (”Tapaukset, joissa ei ole toteutettu riittäviä toimia korruption ja lahjonnan torjuntaa koskevien normien rikkomiseen puuttumiseksi”).

(132)  Hallinto-, johto- ja valvontaelimet.