EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32023R0956

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2023/956, annettu 10 päivänä toukokuuta 2023, hiilidioksidipäästöjen säätömekanismin perustamisesta rajalle (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

PE/7/2023/REV/1

OJ L 130, 16.5.2023, p. 52–104 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2023/956/oj

16.5.2023   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 130/52


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON ASETUS (EU) 2023/956,

annettu 10 päivänä toukokuuta 2023,

hiilidioksidipäästöjen säätömekanismin perustamisesta rajalle

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 192 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

ottavat huomioon alueiden komitean lausunnon (2),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (3),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Komissio esitti 11 päivänä joulukuuta 2019 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan vihreän kehityksen ohjelma” uuden kasvustrategian. Kyseisen strategian tavoitteena on tehdä unionista oikeudenmukainen ja vauras yhteiskunta, jonka talous on moderni, resurssitehokas ja kilpailukykyinen ja jossa kasvihuonekaasujen nettopäästöistä (päästöt poistumien vähentämisen jälkeen), jäljempänä ’kasvihuonekaasupäästöt’, pyritään eroon viimeistään vuoteen 2050 mennessä ja talouskasvuun pyritään lisäämättä resurssien käyttöä. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman tavoitteena on suojella, hoitaa ja lisätä unionin luonnonpääomaa sekä suojella kansalaisten terveyttä ja hyvinvointia ympäristöön liittyviltä riskeiltä ja vaikutuksilta. Kyseisen muutoksen on oltava oikeudenmukainen ja osallistava niin, että ketään ei jätetä jälkeen. Komissio myös ilmoitti 12 päivänä toukokuuta 2021 antamassaan toimintasuunnitelmassaan ”Terve maapallo kaikille – EU:n toimintasuunnitelma: Kohti ilman, veden ja maaperän saasteettomuutta” edistävänsä asiaankuuluvia välineitä ja kannustimia, joilla voidaan parantaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 191 artiklan 2 kohdassa vahvistetun saastuttaja maksaa -periaatteen täytäntöönpanoa ja siten lopettaa ”maksuton saastuttaminen” kokonaan hiilen käytöstä luopumisen ja saasteettomuustavoitteen välisten synergiavaikutusten maksimoimiseksi.

(2)

Ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen (UNFCCC) nojalla 12 päivänä joulukuuta 2015 hyväksytty Pariisin sopimus (4), jäljempänä ’Pariisin sopimus’, tuli voimaan 4 päivänä marraskuuta 2016. Pariisin sopimuksen osapuolet ovat sopineet pitävänsä maapallon keskilämpötilan nousun selvästi alle kahdessa celsiusasteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkivänsä toimiin, joilla lämpötilan nousu saataisiin rajattua 1,5 celsiusasteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan. Pariisin sopimuksen osapuolten kokouksena toimiva UNFCCC:n osapuolten konferenssi myös totesi 13 päivänä marraskuuta 2021 hyväksytyssä Glasgow’n ilmastosopimuksessa, että maapallon keskilämpötilan nousun rajoittaminen 1,5 celsiusasteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan vähentäisi merkittävästi ilmastonmuutoksen riskejä ja vaikutuksia, ja sitoutui tiukentamaan vuodeksi 2030 asetettuja tavoitteita vuoden 2022 loppuun mennessä tavoitetason nostamiseksi tarpeeksi korkealle.

(3)

Ilmastohaasteiden ja muiden ympäristöön liittyvien haasteiden ratkaiseminen ja Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttaminen ovat keskeisellä sijalla Euroopan vihreän kehityksen ohjelmassa. Euroopan vihreän kehityksen ohjelman arvo on vain kasvanut, kun otetaan huomioon covid-19-pandemian erittäin vakavat vaikutukset unionin kansalaisten terveyteen ja taloudelliseen hyvinvointiin.

(4)

Unioni on sitoutunut vähentämään unionin koko talouden kasvihuonekaasujen nettopäästöjä vähintään 55 prosenttia vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä, mikä todetaan UNFCCC:lle Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden puolesta toimitetussa Euroopan unionin ja sen jäsenvaltioiden päivitetyssä kansallisesti määritellyssä panoksessa.

(5)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1119 (5) lainsäädäntöön on kirjattu tavoite saavuttaa koko talouden ilmastoneutraalius viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Mainitussa asetuksessa myös vahvistetaan sitovaksi unionin sisäiseksi tavoitteeksi kasvihuonekaasujen nettopäästöjen (päästöt poistumien vähentämisen jälkeen) vähentäminen vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä.

(6)

Hallitustenvälisen ilmastonmuutospaneelin (IPCC) vuonna 2018 antama erityisraportti vaikutuksista, joita aiheutuu maapallon lämpötilan noususta 1,5 celsiusasteella suhteessa esiteolliseen aikaan, ja niihin liittyvistä maailmanlaajuisten kasvihuonekaasupäästöjen kehityspoluista tarjoaa vahvan tieteellisen perustan ilmastonmuutoksen torjumiselle ja osoittaa, että ilmastotoimia on tehostettava. Kyseisessä raportissa vahvistetaan, että äärimmäisten sääilmiöiden todennäköisyyden vähentämiseksi kasvihuonekaasupäästöjä on vähennettävä kiireellisesti ja että ilmastonmuutosta on rajoitettava niin, että maapallon lämpötilan nousu pidetään 1,5 celsiusasteessa. Jos emme nopeasti pääse ilmastonmuutoksen hillitsemisen kehityspoluille, joilla maapallon lämpötilan nousu saadaan rajoitettua 1,5 celsiusasteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan, ilmaston tätä suuremman lämpenemisen vaikutusten torjuminen tulee vaatimaan paljon kalliimpia ja monimutkaisempia sopeutumistoimenpiteitä. Työryhmän I panoksessa IPCC:n kuudenteen arviointiraporttiin ”Climate Change 2021: The Physical Science Basis” muistutetaan, että ilmastonmuutos vaikuttaa jo kaikkiin maailman alueisiin, ja ennustetaan ilmastonmuutoksen vaikutusten lisääntyvän tulevina vuosikymmeninä kaikilla alueilla. Kyseisessä raportissa korostetaan, että ellei kasvihuonekaasupäästöjä vähennetä välittömästi, nopeasti ja laajamittaisesti, ilmaston lämpenemistä ei pystytä rajoittamaan noin 1,5 celsiusasteeseen tai edes kahteen celsiusasteeseen.

(7)

Unioni on harjoittanut kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa ja luonut sääntelypuitteet, jotta sen vuodelle 2030 asettama kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistavoite voitaisiin saavuttaa. Lainsäädäntö, jolla kyseinen tavoite pannaan täytäntöön, koostuu muun muassa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 2003/87/EY (6), jolla perustetaan unionissa sovellettava kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmä, jäljempänä ’EU:n päästökauppajärjestelmä’, ja jossa säädetään kasvihuonekaasupäästöjen yhdenmukaisesta hinnoittelusta unionin tasolla energiaintensiivisten toimialojen ja toimialojen osien osalta, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) 2018/842 (7), jolla otetaan käyttöön kansalliset tavoitteet kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2030 mennessä, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksesta (EU) 2018/841 (8), jossa jäsenvaltiot velvoitetaan kompensoimaan maankäytöstä aiheutuvat kasvihuonekaasupäästöt ilmakehään vapautuneiden päästöjen poistumilla.

(8)

Vaikka unioni on vähentänyt huomattavasti omia kasvihuonekaasupäästöjään, unioniin suuntautuvan tuonnin tuotesidonnaiset kasvihuonekaasupäästöt ovat kasvaneet, mikä on heikentänyt unionin pyrkimyksiä pienentää globaalien kasvihuonekaasupäästöjen jalanjälkeään. Unionilla on velvollisuus jatkossakin toimia johtavassa roolissa maailmanlaajuisissa ilmastotoimissa.

(9)

Niin kauan kuin huomattava määrä unionin kansainvälisistä kumppaneista soveltaa politiikassaan sellaisia lähestymistapoja, jotka eivät tuota yhtä kunnianhimoisia ilmastotuloksia, hiilivuodon riski on olemassa. Hiilivuotoa ilmenee, jos ilmastopolitiikkaan liittyvien kustannusten vuoksi tietyillä toimialoilla tai toimialojen osilla toimivat yritykset siirtävät tuotantoa muihin maihin tai jos kyseisistä maista tuotavilla tuotteilla korvataan vastaavia mutta vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavia tuotteita. Tällaiset tilanteet voivat johtaa globaalien kokonaispäästöjen lisääntymiseen ja vaarantaa siten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen, jota tarvitaan kiireellisesti, jos maapallon keskilämpötilan nousu halutaan pitää selvästi alle kahdessa celsiusasteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja jotta voidaan jatkaa toimia lämpötilan nousun rajoittamiseksi 1,5 celsiusasteeseen suhteessa esiteolliseen aikaan. Unionin tiukentaessa omia ilmastotavoitteitaan hiilivuodon riski saattaa heikentää unionin päästövähennystoimien tehokkuutta.

(10)

Hiilidioksidipäästöjen säätömekanismia rajalle, jäljempänä ’CBAM’, koskeva aloite on osa lainsäädäntökokonaisuutta nimeltä 55-valmiuspaketti (”Fit for 55”). CBAM:n on määrä olla olennainen osa unionin välineistöä, jolla pyritään saavuttamaan ilmastoneutraalia unionia koskeva tavoite viimeistään vuoteen 2050 mennessä Pariisin sopimuksen mukaisesti puuttumalla hiilivuodon riskiin, joka johtuu unionin entistä kunnianhimoisemmista ilmastotavoitteista. CBAM:n odotetaan myös edistävän hiilestä irtautumista kolmansissa maissa.

(11)

Hiilivuodon riskille alttiilla toimialoilla tai toimialojen osilla kyseisen riskin torjumiseen olemassa olevat mekanismit ovat EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien jakaminen maksutta siirtymäkauden aikana sekä taloudelliset toimenpiteet, joilla korvataan sähkön hintoihin siirretyistä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvistä kustannuksista aiheutuvat välilliset päästökustannukset. Kyseisistä mekanismeista säädetään direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan 6 kohdassa ja 10 b artiklassa. EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien maksuton jakaminen parhaiten suoriutuneiden tason mukaan on ollut tietyillä teollisuudenaloilla käytetty politiikkaväline, jolla on ehkäisty hiilivuodon riskiä. Täysimääräiseen huutokauppaan verrattuna tällainen maksuton jakaminen heikentää kuitenkin järjestelmän hintasignaalia ja vaikuttaa siten kannustimiin investoida kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen.

(12)

CBAM:n tarkoituksena on korvata kyseiset olemassa olevat mekanismit puuttumalla hiilivuodon riskiin eri tavalla eli varmistamalla, että hiilen hinta on sama tuontituotteille ja kotimaisille tuotteille. Jotta nykyisestä maksuttomien päästöoikeuksien järjestelmästä voitaisiin siirtyä vähitellen CBAM:ään, CBAM olisi otettava käyttöön vaiheittain samalla kun maksuttomat päästöoikeudet CBAM:n soveltamisalaan kuuluvilla toimialoilla vähitellen poistetaan. Se, että siirtymäkauden aikana sovelletaan sekä EU:n päästökauppajärjestelmän maksuttomia päästöoikeuksia että CBAM:ää, ei saisi missään tapauksessa johtaa siihen, että unionitavaroita kohdellaan suotuisammin kuin unionin tullialueelle tuotavia tavaroita.

(13)

Hiilen hinta on nousussa, ja yritykset tarvitsevat pitkän aikavälin näkyvyyttä, ennustettavuutta ja oikeusvarmuutta voidakseen tehdä päätöksensä investoinneista teollisuuden prosessien hiilestä irtautumiseen. Hiilivuodon torjunnan oikeudellisen kehyksen vahvistamiseksi olisikin vahvistettava selkeä etenemissuunnitelma, jonka mukaan CBAM:n soveltamisala ulotettaisiin vaiheittain hiilivuodon riskille alttiisiin tuotteisiin, toimialoihin ja toimialojen osiin.

(14)

Vaikka CBAM:n tavoitteena on ehkäistä hiilivuodon riskiä, tällä asetuksella kannustetaan myös kolmansien maiden tuottajia käyttämään kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen kannalta tehokkaampia teknologioita, jotta päästöjä syntyisi vähemmän. Tästä syystä CBAM:n odotetaan tukevan tehokkaasti kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä kolmansissa maissa.

(15)

Koska CBAM on hiilivuodon ehkäisemiseen ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävä väline, sillä olisi varmistettava, että tuontituotteisiin sovelletaan sääntelyjärjestelmää, jossa hiilidioksidikustannukset vastaavat EU:n päästökauppajärjestelmän mukaisia kustannuksia, minkä tuloksena hiilen hinta on sama tuontituotteille ja kotimaisille tuotteille. CBAM on ilmastotoimenpide, jolla olisi tuettava globaalien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä ja estettävä hiilivuodon riski, samalla kun varmistetaan yhteensopivuus Maailman kauppajärjestön sääntöjen kanssa.

(16)

Tätä asetusta olisi sovellettava tavaroihin, jotka tuodaan unionin tullialueelle kolmansista maista, paitsi jos niiden tuotanto kuuluu jo EU:n päästökauppajärjestelmän piiriin, koska kyseistä järjestelmää sovelletaan kolmansiin maihin tai alueisiin, taikka sellaisen hiilen hinnoittelujärjestelmän piiriin, joka on kaikilta osin yhdistetty EU:n päästökauppajärjestelmään.

(17)

Jotta voidaan varmistaa taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden rikkumattomuus hiilineutraaliin talouteen siirryttäessä, tätä asetusta myöhemmin tarkistettaessa olisi otettava huomioon unionin tullialueeseen kuuluvien Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettujen syrjäisimpien alueiden ja saarivaltioiden erityispiirteet ja rajoitteet heikentämättä unionin oikeusjärjestyksen, sisämarkkinat ja yhteiset politiikat mukaan lukien, yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta.

(18)

Jotta voidaan ehkäistä hiilivuodon riskiä merilaitoksissa, tätä asetusta olisi sovellettava tavaroihin tai kyseisistä tavaroista sisäisessä jalostusmenettelyssä saatuihin jalostettuihin tuotteisiin, jotka tuodaan tekosaarelle, kiinteälle tai kelluvalle rakennelmalle tai muulle rakennelmalle, joka sijaitsee jäsenvaltion mannerjalustalla tai talousvyöhykkeellä, jos kyseinen mannerjalusta tai talousvyöhyke rajoittuu unionin tullialueeseen. Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovalta vahvistaa yksityiskohtaiset edellytykset CBAM:n soveltamiselle tällaisiin tavaroihin.

(19)

CBAM:n soveltamisalaan olisi kuuluttava samojen kasvihuonekaasujen päästöt, jotka mainitaan direktiivin 2003/87/EY liitteessä I, eli hiilidioksidi ja tarvittaessa typpioksiduuli ja perfluorihiilivedyt. Johdonmukaisuuden varmistamiseksi CBAM:ää olisi aluksi sovellettava kyseisten kasvihuonekaasujen suoriin päästöihin, jotka aiheutuvat tavaroiden tuotannosta siihen asti, kun ne tuodaan unionin tullialueelle, jolloin sen soveltamisala vastaisi EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisalaa. CBAM:ää olisi sovellettava myös epäsuoriin päästöihin. Epäsuoria päästöjä ovat päästöt, jotka aiheutuvat tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden tuotantoon käytettävän sähkön tuotannosta. Epäsuorien päästöjen sisällyttäminen soveltamisalaan lisäisi entisestään CBAM:n ympäristötehokkuutta ja nostaisi sen tavoitetasoa ilmastonmuutoksen torjunnassa. Epäsuoria päästöjä ei kuitenkaan pitäisi aluksi ottaa huomioon sellaisten tavaroiden osalta, joihin sovelletaan unionissa taloudellisia toimenpiteitä, joilla korvataan sähkön hintoihin siirretyistä kasvihuonekaasupäästöihin liittyvistä kustannuksista aiheutuvat välilliset päästökustannukset. Kyseiset tavarat yksilöidään tämän asetuksen liitteessä II. EU:n päästökauppajärjestelmää koskevan direktiivin 2003/87/EY tulevat tarkistukset ja erityisesti välillisten kustannusten korvaamistoimenpiteisiin tehtävät tarkistukset olisi otettava asianmukaisesti huomioon CBAM:n soveltamisalassa. Siirtymäkauden aikana olisi kerättävä dataa epäsuorien päästöjen laskentamenetelmän tarkentamiseksi edelleen. Kyseisessä menetelmässä olisi otettava huomioon tämän asetuksen liitteessä I lueteltujen tavaroiden tuotantoon käytetyn sähkön määrä sekä kyseisen sähkön alkuperämaa ja tuotantolähde ja siihen sovellettavat päästökertoimet. Erityistä menetelmää olisi tarkennettava edelleen, jotta löydetään asianmukaisin tapa ehkäistä hiilivuotoa ja varmistaa CBAM:n ympäristötavoitteiden tinkimättömyys.

(20)

Sekä EU:n päästökauppajärjestelmän että CBAM:n tavoitteena on hinnoitella samojen toimialojen ja tavaroiden sitoutuneet kasvihuonekaasupäästöt käyttämällä erityisiä päästöoikeuksia tai todistuksia. Molemmat järjestelmät ovat luonteeltaan sääntelyllisiä, ja niitä voidaan perustella tarpeella hillitä kasvihuonekaasupäästöjä, jotta voidaan saavuttaa unionin oikeudessa eli asetuksessa (EU) 2021/1119 vahvistettu sitova ympäristötavoite unionin kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähentämisestä vähintään 55 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2030 mennessä ja tavoite koko talouden ilmastoneutraaliudesta viimeistään vuoteen 2050 mennessä.

(21)

Vaikka EU:n päästökauppajärjestelmässä asetetaan järjestelmän soveltamisalaan kuuluvien toimintojen kasvihuonekaasupäästöille päästöoikeuksien kokonaismäärä (niin sanottu päästökatto) ja mahdollistetaan päästöoikeuksien kauppa (niin sanottu päästökatto- ja -kauppajärjestelmä), CBAM:ssä ei pitäisi asettaa tuonnille määrällisiä rajoituksia, jotta kauppavirtoja ei rajoitettaisi. Lisäksi EU:n päästökauppajärjestelmää sovelletaan unionissa sijaitseviin laitoksiin mutta CBAM:ää olisi sovellettava tiettyihin unionin tullialueelle tuotaviin tavaroihin.

(22)

CBAM-järjestelmällä on EU:n päästökauppajärjestelmään verrattuna joitakin erityispiirteitä, jotka liittyvät esimerkiksi CBAM-todistusten hinnan laskemiseen, mahdollisuuteen käydä kauppaa CBAM-todistuksilla ja todistusten voimassaoloaikaan. Kyseiset piirteet johtuvat tarpeesta säilyttää CBAM:n vaikuttavuus hiilivuotoa ajan mittaan ehkäisevänä toimenpiteenä. Lisäksi niillä varmistetaan, että CBAM-järjestelmän hallinnointi ei aiheuta kohtuutonta rasitetta toiminnanharjoittajille asetettujen velvoitteiden ja hallinnon resurssien osalta, samalla kun toiminnanharjoittajille suodaan vastaava jousto kuin EU:n päästökauppajärjestelmässä. Tällaisen tasapainon varmistaminen on erityisen tärkeää asianomaisille pienille ja keskisuurille yrityksille.

(23)

Jotta CBAM:stä muodostuisi vaikuttava hiilivuotoa ehkäisevä toimenpide, sen hintojen olisi vastattava tarkasti EU:n päästökauppajärjestelmän hintoja. Vaikka EU:n päästökauppajärjestelmän markkinoilla markkinoille laskettavien päästöoikeuksien hinta määritetään huutokaupoissa, CBAM-todistusten hinnan olisi vastattava kohtuullisen hyvin viikoittaisten keskiarvojen perusteella laskettua huutokauppahintaa. Tällaiset viikoittaiset hintojen keskiarvot noudattavat tarkasti EU:n päästökauppajärjestelmän hinnanvaihteluja ja antavat tuojille kohtuullisesti liikkumavaraa hyödyntää EU:n päästökauppajärjestelmän hinnanmuutoksia, ja samalla niillä varmistetaan, että järjestelmä pysyy hallintoviranomaisten hallittavissa.

(24)

EU:n päästökauppajärjestelmässä päästökatto määrittää päästöoikeuksien tarjonnan ja antaa varmuuden kasvihuonekaasujen enimmäispäästöistä. Hiilen hinta määräytyy kyseisen tarjonnan ja markkinoiden kysynnän välisen tasapainon perusteella. Hintakannustimen toimivuus edellyttää niukkuutta. Tässä asetuksessa ei ole tarkoitus asettaa ylärajaa tuojien saatavilla olevien CBAM-todistusten lukumäärälle; jos tuojien olisi mahdollista siirtää CBAM-todistuksia ja käydä niillä kauppaa, kyseinen mahdollisuus voisi johtaa tilanteisiin, joissa CBAM-todistusten hinta ei enää vastaisi hintojen kehitystä EU:n päästökauppajärjestelmässä. Tällainen tilanne heikentäisi kannustinta hiilestä irtautumiseen, edistäisi hiilivuotoa ja haittaisi CBAM:n yleistä ilmastotavoitetta. Se voisi myös johtaa siihen, että hinnat olisivat erilaisia eri maiden toiminnanharjoittajille. CBAM-todistuksilla käytävälle kaupalle ja niiden siirtämiselle asetetut rajoitukset ovatkin perusteltuja, kun otetaan huomioon tarve välttää CBAM:n vaikuttavuuden ja ilmastotavoitteen heikkeneminen ja varmistaa eri maiden toiminnanharjoittajien tasapuolinen kohtelu. Jotta kuitenkin säilytettäisiin tuojien mahdollisuus optimoida kustannuksensa, tässä asetuksessa olisi säädettävä järjestelmästä, jossa viranomaiset voivat ostaa takaisin tietyn määrän ylimääräisiä todistuksia tuojilta. Tällainen määrä olisi vahvistettava tasolle, joka antaa tuojille kohtuullisesti liikkumavaraa pitää kustannuksensa kohtuullisina todistusten voimassaoloaikana ja säilyttää samalla hintojen yleisen välittymisvaikutuksen, millä varmistetaan CBAM:n ympäristötavoitteen säilyminen.

(25)

Koska CBAM:ää sovellettaisiin tavaroiden tuontiin unionin tullialueelle eikä niinkään laitoksiin, CBAM:ssä olisi sovellettava myös tiettyjä mukautuksia ja yksinkertaistuksia. Yksi tällainen yksinkertaistus olisi sellaisen yksinkertaisen ja helppokäyttöisen ilmoitusjärjestelmän käyttöönotto, jossa tuojat ilmoittavat kunakin kalenterivuonna tuotujen tavaroiden todennetut sitoutuneet kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt. Olisi myös sovellettava EU:n päästökauppajärjestelmän vaatimustenmukaisuussyklistä poikkeavaa ajoitusta, jotta vältetään mahdolliset pullonkaulat, joita tämän asetuksen ja direktiivin 2003/87/EY mukaiset akkreditoitujen todentajien velvoitteet voivat aiheuttaa.

(26)

Jäsenvaltioiden olisi määrättävä seuraamuksia tämän asetuksen rikkomisesta ja varmistettava, että tällaiset seuraamukset pannaan täytäntöön. Tarkemmin sanottuna seuraamuksen määrän olisi siinä tapauksessa, että valtuutettu CBAM-ilmoittaja ei palauta CBAM-todistuksia, oltava sama kuin direktiivin 2003/87/EY 16 artiklan 3 ja 4 kohdan mukaisen seuraamuksen. Jos muu henkilö kuin valtuutettu CBAM-ilmoittaja on tuonut tavarat unioniin noudattamatta tämän asetuksen mukaisia velvoitteita, kyseisten seuraamusten määrän olisi kuitenkin oltava suurempi, jotta ne olisivat tehokkaita, oikeasuhteisia ja varoittavia, myös siksi, että tällaisella henkilöllä ei ole velvoitetta palauttaa CBAM-todistuksia. Tämän asetuksen mukaisten seuraamusten määrääminen ei rajoita sellaisten seuraamusten soveltamista, joita voidaan määrätä unionin tai kansallisen lainsäädännön nojalla muiden asiaankuuluvien velvoitteiden, erityisesti tullisääntöihin liittyvien velvoitteiden, rikkomisesta.

(27)

EU:n päästökauppajärjestelmää sovelletaan tiettyihin tuotantoprosesseihin ja -toimintoihin, mutta CBAM:ää olisi sovellettava vastaavien tavaroiden tuontiin. Tämä edellyttää, että tuontitavarat yksilöidään selkeästi käyttäen neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 (9) vahvistetun yhdistetyn nimikkeistön, jäljempänä ’CN’, mukaista tavaroiden luokittelua ja että niiden yhteys sitoutuneisiin päästöihin todetaan.

(28)

CBAM:n kattamien tavaroiden tai jalostettujen tuotteiden olisi vastattava EU:n päästökauppajärjestelmän soveltamisalaan kuuluvia toimintoja, koska kyseinen järjestelmä perustuu direktiivissä 2003/87/EY säädetyn ympäristötavoitteen määrällisiin ja laadullisiin kriteereihin ja koska se on kattavin kasvihuonekaasupäästöjen sääntelyjärjestelmä unionissa.

(29)

CBAM:n soveltamisalan määrittäminen niin, että se vastaa EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvia toimintoja, auttaisi myös varmistamaan, että tuontituotteille myönnettävä kohtelu ei ole epäedullisempi kuin vastaaville kotimaista alkuperää oleville tuotteille myönnetty kohtelu.

(30)

Vaikka CBAM:n perimmäisenä tavoitteena on laaja tuotekattavuus, olisi kuitenkin järkevää aloittaa valikoiduilla toimialoilla, joilla tavarat ovat suhteellisen homogeenisia ja joilla on olemassa hiilivuodon riski. Hiilivuodon riskille alttiit unionin toimialat luetellaan komission delegoidussa päätöksessä (EU) 2019/708 (10).

(31)

Tavarat, joihin tätä asetusta olisi sovellettava, olisi valittava sen jälkeen, kun niiden merkitys kumulatiivisten kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilivuodon riskin kannalta on analysoitu huolellisesti vastaavilla EU:n päästökauppajärjestelmän toimialoilla, ja samalla olisi rajoitettava monimutkaisuutta ja asianomaisille toiminnanharjoittajille aiheutuvaa hallinnollista rasitetta. Valinnassa olisi erityisesti otettava huomioon EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvat perusmateriaalit ja -tuotteet, jotta voidaan varmistaa, että unioniin tuotavien päästöintensiivisten tuotteiden sitoutuneista päästöistä veloitettava hiilen hinta vastaa unionin tuotteisiin sovellettavaa hintaa, sekä lieventää hiilivuodon riskiä. Valikoiman supistamiseksi olisi käytettävä seuraavia arviointiperusteita: ensiksi toimialojen merkitys päästöjen kannalta eli se, onko toimiala yksi suurimmista kasvihuonekaasupäästöjen kokonaispäästöjen aiheuttajista; toiseksi toimialan alttius merkittävälle hiilivuodon riskille, sellaisena kuin se määritellään direktiivissä 2003/87/EY; ja kolmanneksi tarve saavuttaa tasapaino kasvihuonekaasupäästöjen laajan tuotekattavuuden sekä monimutkaisuuden ja hallinnollisen rasitteen rajoittamisen välillä.

(32)

Ensimmäistä arviointiperustetta soveltamalla saataisiin seuraava, kumulatiivisiin päästöihin perustuva luettelo teollisuudenaloista: rauta ja teräs, jalostamot, sementti, alumiini, orgaaniset peruskemikaalit, vety ja lannoitteet.

(33)

Tiettyjä delegoidussa päätöksessä (EU) 2019/708 lueteltuja aloja ei kuitenkaan pitäisi tässä vaiheessa sisällyttää tämän asetuksen soveltamisalaan niiden erityispiirteiden vuoksi.

(34)

Erityisesti orgaanisten kemikaalien ei olisi kuuluttava tämän asetuksen soveltamisalaan, koska tämän asetuksen antamishetkellä ei teknisten rajoitusten vuoksi ole mahdollista selkeästi määritellä tällaisten tuontitavaroiden sitoutuneita päästöjä. Kyseisten tavaroiden osalta EU:n päästökauppajärjestelmässä sovellettava vertailuluku on perusparametri, joka ei mahdollista yksittäisten tuontitavaroiden tuotesidonnaisten päästöjen selkeää jakamista. Orgaanisten kemikaalien kohdennetumpi jakaminen edellyttää enemmän tietoja ja analyyseja.

(35)

Vastaavat tekniset rajoitukset koskevat myös jalostamotuotteita, joiden osalta yksittäisten tuotantotuotteiden kasvihuonekaasupäästöjä ei ole mahdollista määrittää selkeästi. EU:n päästökauppajärjestelmän asiaankuuluvat vertailuarvot eivät liity suoraan tiettyihin tuotteisiin, kuten bensiiniin, dieseliin tai petroliin, vaan koko jalostamotuotantoon.

(36)

Alumiinituotteet olisi sisällytettävä CBAM:ään, koska ne ovat erittäin alttiita hiilivuodolle. Lisäksi ne kilpailevat monenlaisessa teollisessa käytössä suoraan terästuotteiden kanssa, koska niiden ominaisuudet muistuttavat läheisesti terästuotteiden ominaisuuksia.

(37)

Tätä asetusta annettaessa vedyn tuonti unioniin on verraten vähäistä. Tilanteen odotetaan kuitenkin muuttuvan merkittävästi tulevina vuosina, sillä unionin 55-valmiuspaketilla edistetään uusiutuvan vedyn käyttöä. Kun koko teollisuus irtautuu hiilestä, uusiutuvan vedyn kysyntä kasvaa, mikä johtaa sellaisten jatkojalostustuotteiden integroimattomiin tuotantoprosesseihin, joissa vety on lähtöaineena. Vedyn sisällyttäminen CBAM:n soveltamisalaan on hyvä keino edistää vedyn hiilestä irtautumista.

(38)

Samoin tiettyjen tuotteiden olisi kuuluttava CBAM:n soveltamisalaan, vaikka niiden tuotantoprosesseissa syntyy vain vähän tuotesidonnaisia päästöjä, koska niiden jättäminen soveltamisalan ulkopuolelle lisäisi sen todennäköisyyttä, että terästuotteiden kuuluminen CBAM:ään kierretään muuttamalla kaupan rakennetta kohti jatkojalostustuotteita.

(39)

Sitä vastoin tätä asetusta ei pitäisi aluksi soveltaa tiettyihin tuotteisiin, joiden tuotannosta ei aiheudu merkittäviä päästöjä, kuten rautaromu, jotkut ferroseokset ja tietyt lannoitteet.

(40)

Sähkön tuonti olisi sisällytettävä tämän asetuksen soveltamisalaan, koska kyseisen toimialan osuus unionin kasvihuonekaasujen kokonaispäästöistä on 30 prosenttia. Unionin ilmastotavoitteiden tiukentaminen kasvattaisi unionissa ja kolmansissa maissa tuotetun sähkön hiilikustannusten eroa. Kyseinen kustannusero yhdistettynä edistymiseen unionin sähköverkon liittämisessä sen naapurimaiden verkkoon lisäisi hiilivuodon riskiä, koska sähkön tuonti lisääntyy ja merkittävä osa tuontisähköstä tuotetaan hiilivoimalaitoksissa.

(41)

Toimivaltaisten kansallisten hallintojen ja tuojien liiallisen hallinnollisen rasitteen välttämiseksi on aiheellista täsmentää ne muutamat tapaukset, joissa tämän asetuksen mukaisia velvoitteita ei pitäisi soveltaa. Kyseinen de minimis -poikkeus ei kuitenkaan rajoita sellaisten unionin tai kansallisen lainsäädännön säännösten soveltamisen jatkamista, jotka ovat tarpeen tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden ja erityisesti tullilainsäädännön noudattamisen varmistamiseksi, petosten torjunta mukaan lukien.

(42)

Koska tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvien tavaroiden tuojien ei tarvitsisi täyttää tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan tuontihetkellä, olisi sovellettava erityisiä hallinnollisia toimenpiteitä sen varmistamiseksi, että tällaiset velvoitteet täytetään myöhemmässä vaiheessa. Sen vuoksi tuojilla olisi oltava oikeus tuoda tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvia tavaroita vasta sen jälkeen, kun toimivaltaiset viranomaiset ovat antaneet niille valtuutuksen.

(43)

Tulliviranomaisten ei pitäisi sallia muiden henkilöiden kuin valtuutettujen CBAM-ilmoittajien tuoda tavaroita. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 (11) 46 ja 48 artiklan mukaisesti tulliviranomaisilla on oikeus tehdä tavaroiden tarkastuksia, joihin voi kuulua valtuutetun CBAM-ilmoittajan tunnistetietojen, kahdeksannumeroisen CN-koodin, tuontitavaroiden paljouden ja alkuperämaan, ilmoituksen päivämäärän ja tullimenettelyn tarkastaminen. Komission olisi otettava huomioon CBAM:ään liittyvät riskit, kun yhteisiä riskinarviointiperusteita ja -malleja laaditaan asetuksen (EU) N:o 952/2013 50 artiklan nojalla.

(44)

Siirtymäkauden aikana tulliviranomaisten olisi ilmoitettava tulli-ilmoituksen antajille tietojen raportointivelvoitteesta, jotta voidaan edistää tietojen keräämistä ja tarvittaessa lisätä tietoisuutta tarpeesta hakea valtuutetun CBAM-ilmoittajan asemaa. Tulliviranomaisten olisi annettava tällaiset tiedot tarkoituksenmukaisella tavalla sen varmistamiseksi, että tulli-ilmoituksen antajat ovat tietoisia tällaisesta velvoitteesta.

(45)

CBAM:n olisi perustuttava ilmoitusjärjestelmään, jossa valtuutettu CBAM-ilmoittaja, joka voisi edustaa useampaa kuin yhtä tuojaa, toimittaisi vuosittain ilmoituksen unionin tullialueelle tuotujen tavaroiden tuotesidonnaisista päästöistä ja palauttaisi kyseisiä ilmoitettuja päästöjä vastaavan lukumäärän CBAM-todistuksia. Ensimmäinen CBAM-ilmoitus kalenterivuoden 2026 osalta olisi toimitettava viimeistään 31 päivänä toukokuuta 2027.

(46)

Valtuutetun CBAM-ilmoittajan olisi voitava pyytää palautettavien CBAM-todistusten lukumäärän vähentämistä ilmoitetuista tuotesidonnaisista päästöistä alkuperämaassa jo tosiasiallisesti maksetun hiilen hinnan perusteella.

(47)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 765/2008 (12) mukaisesti tai komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/2067 (13) nojalla nimetyn kansallisen akkreditointielimen akkreditoiman henkilön olisi todennettava ilmoitetut tuotesidonnaiset päästöt.

(48)

CBAM:n olisi annettava kolmansissa maissa sijaitsevien tuotantolaitosten toiminnanharjoittajille mahdollisuus rekisteröityä CBAM-rekisteriin ja asettaa tavaroiden tuotannosta aiheutuvat todennetut tuotesidonnaiset päästönsä valtuutettujen CBAM-ilmoittajien saataville. Toiminnanharjoittajan olisi voitava päättää olla antamatta nimeään, osoitettaan ja yhteystietojaan julkisesti saataville CBAM-rekisterissä.

(49)

CBAM-todistukset eroaisivat EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksista, joiden olennaisena piirteenä on niiden päivittäinen huutokauppa. Tarve vahvistaa CBAM-todistuksille selkeä hinta tekisi hintojen päivittäisestä julkaisemisesta kohtuuttoman työlästä ja hämmentävää toiminnanharjoittajille, koska päivittäiset hinnat saattavat olla jo vanhentuneita julkaisuhetkellä. Näin ollen CBAM-hintojen julkaiseminen viikoittain antaisi tarkemman kuvan markkinoille laskettujen EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien hinnoittelusuuntauksesta ja täyttäisi saman ilmastotavoitteen. Sen vuoksi CBAM-todistusten hinta olisi laskettava viikoittain eli pidemmällä aikavälillä kuin EU:n päästökauppajärjestelmässä, jossa se tehdään päivittäin. Komissiolle olisi annettava tehtäväksi laskea ja julkaista kyseinen hintojen keskiarvo.

(50)

Jotta valtuutetut CBAM-ilmoittajat voisivat noudattaa tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan joustavasti ja jotta ne voisivat hyödyntää EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien hinnanvaihtelua, CBAM-todistusten olisi oltava voimassa rajoitetun ajan niiden ostopäivästä. Valtuutetun CBAM-ilmoittajan olisi voitava jälleenmyydä liialliset ostetut todistukset. CBAM-todistusten palauttamista varten valtuutetun CBAM-ilmoittajan olisi kerättävä vuoden mittaan vaadittava todistusten lukumäärä, joka vastaa vahvistettua kynnysarvoa kunkin vuosineljänneksen lopussa.

(51)

Sähkön fyysiset ominaisuudet tuotteena oikeuttavat hieman erilaisen kohtelun CBAM:ssä verrattuna muihin tavaroihin. Oletusarvoja olisi käytettävä selkeästi täsmennetyin edellytyksin, ja valtuutettujen CBAM-ilmoittajien olisi voitava pyytää tämän asetuksen mukaisten velvoitteidensa laskemista tosiasiallisten päästöjen perusteella. Sähköllä käytävä kauppa eroaa muiden tavaroiden kaupasta erityisesti siksi, että sähköllä käydään kauppaa yhteenliitettyjen sähköverkkojen kautta käyttäen sähköpörssejä ja erityisiä kaupankäynnin muotoja. Markkinoiden yhteenkytkeminen on tiheästi säännelty sähkökaupan muoto, joka mahdollistaa osto- ja myyntitarjousten yhdistämisen kaikkialla unionissa.

(52)

Jotta vältettäisiin toimenpiteiden kiertämisen riski ja parannettaisiin sähkön tuonnista ja sen käytöstä tavaroissa aiheutuvien tosiasiallisten hiilidioksidipäästöjen jäljitettävyyttä, tosiasiallisten päästöjen laskeminen olisi sallittava vain tietyin tiukoin edellytyksin. Erityisesti olisi osoitettava, että nimeäminen jaetulle yhteenliittämiskapasiteetille tapahtuu sitovasti ja että on olemassa suora sopimussuhde ostajan ja uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön tuottajan välillä taikka sähkön ostajan ja sellaisen tuottajan välillä, jonka päästöt ovat oletusarvoja pienemmät.

(53)

Hiilivuodon riskin vähentämiseksi komission olisi toteutettava toimia kiertämiskäytäntöjen estämiseksi. Komission olisi arvioitava tällaisen kiertämisen riski kaikilla aloilla, joihin tätä asetusta sovelletaan.

(54)

Neuvoston päätöksellä 2006/500/EY (14) tehdyn energiayhteisön perustamissopimuksen sopimuspuolet ja assosiaatiosopimusten, mukaan lukien pitkälle menevät ja laaja-alaiset vapaakauppa-alueet, osapuolet ovat sitoutuneet hiilestä irtautumiseen, minkä olisi loppujen lopuksi johdettava siihen, että ne ottavat käyttöön hiilen hinnoittelumekanismeja, jotka ovat samanlaiset kuin EU:n päästökauppajärjestelmä tai vastaavat sitä, tai että ne osallistuvat EU:n päästökauppajärjestelmään.

(55)

Kolmansien maiden integroituminen unionin sähkömarkkinoihin on kyseisille kolmansille maille merkittävä tekijä, joka nopeuttaa niiden siirtymistä energiajärjestelmiin, joissa uusiutuvien energialähteiden osuus on suuri. Komission asetuksessa (EU) 2015/1222 (15) säädetty sähkömarkkinoiden yhteenkytkeminen antaa kolmansille maille mahdollisuuden integroida uusiutuvista energialähteistä tuotettu sähkö paremmin sähkömarkkinoihin, vaihtaa tällaista sähköä tehokkaalla tavalla laajemmalla alueella, tasapainottaa tarjonta ja kysyntä unionin laajemmilla unionin markkinoilla ja vähentää sähköntuotantonsa hiilidioksidipäästöjen intensiteettiä. Kolmansien maiden integroituminen unionin sähkömarkkinoihin edistää myös sähkön toimitusvarmuuden turvaamista kyseisissä maissa ja naapurijäsenvaltioissa.

(56)

Kun kolmansien maiden sähkömarkkinat on integroitu tiiviisti unionin sähkömarkkinoihin markkinoiden yhteenkytkennän kautta, olisi löydettävä teknisiä ratkaisuja, joilla varmistetaan CBAM:n soveltaminen kyseisistä maista unionin tullialueelle vietävään sähköön. Jos teknisiä ratkaisuja ei löydy, kolmansien maiden, joiden markkinat on kytketty yhteen unionin markkinoiden kanssa, olisi saatava määräaikainen vapautus CBAM:n soveltamisesta vuoteen 2030 asti yksinomaan sähkön viennin osalta edellyttäen, että tietyt edellytykset täyttyvät. Kyseisten kolmansien maiden olisi kuitenkin kehitettävä etenemissuunnitelma ja sitouduttava panemaan täytäntöön hiilen hinnoittelumekanismi, jossa hinnat vastaavat EU:n päästökauppajärjestelmän hintoja, sekä sitouduttava saavuttamaan hiilineutraalius viimeistään vuonna 2050 ja yhdenmukaistamaan lainsäädäntönsä unionin lainsäädännön kanssa ympäristö-, ilmasto-, kilpailu- ja energia-alalla. Tällainen vapautus olisi peruutettava heti, jos on syytä uskoa, että kyseinen maa ei täytä sitoumuksiaan, tai jos se ei ole vuoteen 2030 mennessä hyväksynyt EU:n päästökauppajärjestelmää vastaavaa päästökauppajärjestelmää.

(57)

Siirtymäsäännöksiä olisi sovellettava rajoitetun ajan. Sen vuoksi CBAM:ää olisi sovellettava ilman rahoitusoikaisua, jotta helpotettaisiin sen sujuvaa käyttöönottoa ja vähennettäisiin näin kauppaan kohdistuvien vahingollisten vaikutusten riskiä. Tuojilla olisi oltava velvoite raportoida neljännesvuosittain kalenterivuoden edellisen neljänneksen aikana tuotujen tavaroiden tuotesidonnaiset päästöt sekä ilmoittaa suorat ja välilliset päästöt sekä mahdollinen ulkomailla tosiasiallisesti maksettu hiilen hinta. Viimeinen CBAM-raportti, joka annetaan vuoden 2025 viimeisestä vuosineljänneksestä, olisi toimitettava viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2026.

(58)

CBAM:n asianmukaisen toiminnan helpottamiseksi ja varmistamiseksi komission olisi annettava toimivaltaisille viranomaisille tukea niiden hoitaessa tämän asetuksen mukaisia tehtäviään ja velvollisuuksiaan. Komission olisi koordinoitava, annettava ohjeita ja tuettava parhaiden käytäntöjen vaihtoa.

(59)

Jotta tätä asetusta voitaisiin soveltaa kustannustehokkaasti, komission olisi hallinnoitava CBAM-rekisteriä, joka sisältää tiedot valtuutetuista CBAM-ilmoittajista, toiminnanharjoittajista ja laitoksista kolmansissa maissa.

(60)

CBAM-todistusten myyntiä ja takaisinostoa varten olisi perustettava yhteinen keskuskauppapaikka. Yhteisen keskuskauppapaikan transaktioiden valvomiseksi komission olisi helpotettava tietojenvaihtoa ja yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten välillä sekä kyseisten viranomaisten ja komission välillä. Lisäksi olisi varmistettava nopea tiedonsiirto yhteisen keskuskauppapaikan ja CBAM-rekisterin välillä.

(61)

Tämän asetuksen tehokkaan soveltamisen edistämiseksi komission olisi suoritettava riskiperusteisia tarkastuksia ja tarkastettava CBAM-ilmoitusten sisältö tässä tarkoituksessa.

(62)

Helpottaakseen tämän asetuksen yhdenmukaista soveltamista komission olisi asetettava toimivaltaisten viranomaisten saataville alustavina tietoina palautettavia CBAM-todistuksia koskevat omat laskelmansa, jotka se perustaa suorittamaansa CBAM-ilmoitusten tarkastamiseen. Tällaiset alustavat tiedot on tarkoitettu vain suuntaa antaviksi, eivätkä ne rajoita toimivaltaisen viranomaisen tekemää lopullista laskelmaa. Komission antamiin tällaisiin alustaviin tietoihin ei varsinkaan pitäisi voida hakea muutosta tai muunlaista oikaisua.

(63)

Jäsenvaltioiden olisi myös voitava tarkastaa yksittäiset CBAM-ilmoitukset täytäntöönpanon valvontatarkoituksessa. Yksittäisten CBAM-ilmoitusten tarkastamisen päätelmät olisi annettava komission tietoon. Kyseiset päätelmät olisi asetettava myös muiden toimivaltaisten viranomaisten saataville CBAM-rekisterin kautta.

(64)

Jäsenvaltioiden olisi oltava vastuussa tämän asetuksen soveltamisesta saatavien tulojen asianmukaisesta määrittämisestä ja keräämisestä.

(65)

Komission olisi arvioitava säännöllisesti tämän asetuksen soveltamista ja annettava kertomus Euroopan parlamentille ja neuvostolle. Kyseisissä kertomuksissa olisi keskityttävä erityisesti mahdollisuuksiin tehostaa ilmastotoimia ilmastoneutraalia unionia koskevan tavoitteen saavuttamiseksi viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Komission olisi osana kyseistä raportointia kerättävä tiedot, jotka ovat tarpeen tämän asetuksen soveltamisalan laajentamiseksi mahdollisimman pian koskemaan liitteessä II lueteltujen tavaroiden tuotesidonnaisia epäsuoria päästöjä sekä muita tavaroita ja palveluja, jotka voisivat olla alttiita hiilivuodon riskille, kuten jatkojalostustuotteita, ja kehitettävä tuotesidonnaisten päästöjen laskentamenetelmiä ympäristöjalanjälkeä koskevien menetelmien perusteella komission suosituksen 2013/179/EU (16) mukaisesti. Kyseisiin kertomuksiin olisi myös sisällytettävä arvio CBAM:n vaikutuksesta hiilivuotoon, myös viennin osalta, sekä sen taloudellisesta, sosiaalisesta ja alueellisesta vaikutuksesta koko unionissa ottaen huomioon myös unionin tullialueeseen kuuluvien Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 349 artiklassa tarkoitettujen syrjäisimpien alueiden ja saarivaltioiden erityispiirteet ja rajoitteet.

(66)

Komission olisi seurattava tämän asetuksen kiertämiskäytäntöjä ja puututtava niihin, mukaan lukien käytännöt, joissa toiminnanharjoittajat saattavat muuttaa tavaroitaan hieman muuttamatta kuitenkaan niiden olennaisia ominaisuuksia taikka jakaa tavaratoimitukset eriin keinotekoisesti välttääkseen tämän asetuksen mukaiset velvoitteet. Lisäksi olisi seurattava tilanteita, joissa tavaroita saatetaan tämän asetuksen mukaisten velvoitteiden välttämiseksi lähettää kolmanteen maahan tai kolmannelle alueelle ennen niiden tuontia unionin markkinoille, tai tilanteita, joissa kolmansien maiden toiminnanharjoittajat saattavat viedä vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavia tuotteitaan unioniin ja varata enemmän kasvihuonekaasupäästöjä aiheuttavat tuotteensa muille markkinoille taikka joissa viejät tai tuottajat järjestävät uudelleen myynti- ja tuotantorakenteensa ja -kanavansa, sekä kaikkia muita rinnakkaisia tuotanto- ja myyntikäytäntöjä, joilla pyritään välttämään tämän asetuksen mukaiset velvoitteet.

(67)

Tämän asetuksen soveltamisalan laajentamista koskevassa työssä olisi oltava päämääränä kaikkien direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvien alojen sisällyttäminen vuoteen 2030 mennessä tässä asetuksessa vahvistettuja periaatteita täysimääräisesti noudattaen. Sen vuoksi komission olisi tämän asetuksen soveltamista tarkastellessaan ja arvioidessaan säilytettävä viittaus tähän aikatauluun ja pyrittävä ensisijaisesti sisällyttämään tämän asetuksen soveltamisalaan sellaisten tavaroiden tuotesidonnaiset kasvihuonekaasupäästöt, jotka ovat kaikkein alttiimpia hiilivuodolle ja kaikkein hiili-intensiivisimpiä, sekä sellaisten jatkojalostustuotteiden sitoutuneet kasvihuonekaasupäästöt, joihin sisältyy merkittävä osuus vähintään yhtä tämän asetuksen soveltamisalaan kuuluvaa tavaraa. Jos komissio ei vuoteen 2030 mennessä anna lainsäädäntöehdotusta tämän asetuksen soveltamisalan tällaisesta laajentamisesta, sen olisi ilmoitettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle syyt tähän ja toteutettava tarvittavat toimet, jotta saavutetaan tavoite sisällyttää kaikki direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvat alat mahdollisimman pian tämän asetuksen soveltamisalaan.

(68)

Komission olisi myös annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomus tämän asetuksen soveltamisesta kahden vuoden kuluttua siirtymäkauden päättymisestä ja sen jälkeen joka toinen vuosi. Kertomukset olisi toimitettava saman aikataulun mukaisesti kuin direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 5 kohdan mukaisesti annettavat kertomukset hiilimarkkinoiden toiminnasta. Kertomuksiin olisi sisällyttävä arvio CBAM:n vaikutuksista.

(69)

Jotta voidaan reagoida nopeasti ja tehokkaasti ennalta arvaamattomiin, poikkeuksellisiin ja provosoimattomiin olosuhteisiin, joilla on tuhoisia seurauksia yhden tai useamman CBAM:n soveltamisalaan kuuluvan kolmannen maan taloudelliselle ja teolliselle infrastruktuurille, komission olisi tarvittaessa annettava Euroopan parlamentille ja neuvostolle lainsäädäntöehdotus tämän asetuksen muuttamisesta. Tällaisessa lainsäädäntöehdotuksessa olisi vahvistettava kyseisen kolmannen maan tai kyseisten kolmansien maiden kohtaamien olosuhteiden kannalta tarkoituksenmukaisimmat toimenpiteet mutta säilytettävä samalla tämän asetuksen tavoitteet. Kyseisten toimenpiteiden olisi oltava ajallisesti rajattuja.

(70)

Olisi jatkettava vuoropuhelua kolmansien maiden kanssa ja annettava tilaa yhteistyölle ja ratkaisuille, joista voidaan saada tietoja CBAM:n yksityiskohtia koskevien erityisten valintojen tekemiseksi sen täytäntöönpanon ja erityisesti siirtymäkauden aikana.

(71)

Komission olisi pyrittävä tasapuoliseen ja unionin kansainvälisten velvoitteiden mukaiseen vuorovaikutukseen niiden kolmansien maiden kanssa, joiden kauppaan unionin kanssa tämä asetus vaikuttaa, jotta voidaan tarkastella mahdollisuutta vuoropuheluun ja yhteistyöhön CBAM:n tiettyjen osien täytäntöönpanossa. Komission olisi myös tarkasteltava mahdollisuutta tehdä sopimuksia, joissa otetaan huomioon kolmansien maiden hiilen hinnoittelumekanismi. Unionin olisi annettava näihin tarkoituksiin teknistä apua kehitysmaille ja Yhdistyneiden kansakuntien määrittämille vähiten kehittyneille maille.

(72)

CBAM:n käyttöönotto edellyttää kahdenvälisen, monenvälisen ja kansainvälisen yhteistyön kehittämistä kolmansien maiden kanssa. Tätä varten olisi perustettava hiilen hinnoitteluvälineitä tai muita vastaavia välineitä käyttävien maiden foorumi, jäljempänä ’ilmastoklubi’, jotta voidaan edistää kunnianhimoisen ilmastopolitiikan täytäntöönpanoa kaikissa maissa ja tasoittaa tietä hiilen maailmanlaajuiselle hinnoittelukehykselle. Ilmastoklubin olisi oltava avoin, vapaaehtoinen ja ei-valikoiva, ja sen päämääränä olisi etenkin oltava Pariisin sopimuksen mukainen kunnianhimoinen ilmastotavoitetaso. Ilmastoklubi voisi toimia monenvälisen kansainvälisen järjestön alaisuudessa, ja sen olisi helpotettava asiaankuuluvien päästövähennyksiin vaikuttavien toimenpiteiden vertailua ja tarvittaessa koordinointia. Ilmastoklubin olisi myös edistettävä asiaankuuluvien ilmastotoimenpiteiden vertailukelpoisuutta varmistamalla ilmaston seurannan ja ilmastoon liittyvän raportoinnin ja todentamisen laatu jäsentensä keskuudessa ja tarjoamalla mahdollisuus unionin ja sen kauppakumppaneiden väliseen vuorovaikutukseen ja avoimuuteen.

(73)

Jotta voidaan edelleen edistää Pariisin sopimuksen tavoitteiden saavuttamista kolmansissa maissa, on suotavaa, että unioni antaa edelleen rahoitustukea unionin talousarviosta ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ja siihen sopeutumiseen vähiten kehittyneissä maissa, myös niiden pyrkiessä irtauttamaan hiilestä ja muuttamaan valmistusteollisuuttaan. Kyseisellä unionin tuella olisi myös helpotettava asianomaisten teollisuudenalojen mukautumista tästä asetuksesta johtuviin uusiin sääntelyvaatimuksiin.

(74)

Koska CBAM:llä pyritään kannustamaan puhtaampaan tuotantoon, unioni on sitoutunut työskentelemään matalan tulotason ja keskitulotason kolmansien maiden kanssa ja tukemaan niitä, kun ne pyrkivät valmistusteollisuutensa hiilestä irtautumiseen, osana Euroopan vihreän kehityksen ohjelman ulkoista ulottuvuutta ja Pariisin sopimuksen mukaisesti. Unionin olisi jatkettava kyseisten maiden, erityisesti vähiten kehittyneiden maiden, tukemista unionin talousarviosta, jotta voidaan osaltaan varmistaa niiden mukautuminen tämän asetuksen mukaisiin velvoitteisiin. Lisäksi unionin olisi edelleen tuettava ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumista kyseisissä maissa, myös niiden pyrkiessä irtauttamaan hiilestä ja muuttamaan valmistusteollisuuttaan, monivuotisen rahoituskehyksen enimmäismäärän puitteissa ja unionin kansainväliseen ilmastorahoitukseen myöntämän rahoitustuen rajoissa. Unioni pyrkii ottamaan käyttöön uuden omien varojen lähteen, joka perustuu CBAM-todistusten myynnistä saataviin tuloihin.

(75)

Tämä asetus ei rajoita Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EU) 2016/679 (17) ja (EU) 2018/1725 (18) soveltamista.

(76)

Tehokkuuden vuoksi tähän asetukseen olisi sovellettava soveltuvin osin neuvoston asetusta (EY) N:o 515/97 (19).

(77)

Tämän asetuksen tiettyjen muiden kuin keskeisten osien täydentämiseksi tai muuttamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta antaa Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, joilla:

täydennetään tätä asetusta vahvistamalla vaatimuksia ja menettelyjä, jotka koskevat niitä kolmansia maita tai alueita, jotka on poistettu liitteessä III olevan 2 kohdan luettelosta, sen varmistamiseksi, että tätä asetusta sovelletaan kyseisiin maihin tai alueisiin sähkön osalta;

muutetaan liitteessä III olevan 1 tai 2 kohdan luetteloa kolmansista maista ja alueista joko lisäämällä kyseisiä maita tai alueita kyseiseen luetteloon, jotta CBAM:n ulkopuolelle voidaan jättää kolmannet maat tai alueet, jotka integroidaan kaikilta osin tai yhdistetään EU:n päästökauppajärjestelmään mahdollisilla tulevilla sopimuksilla, tai poistamalla kolmansia maita tai alueita kyseisestä luettelosta niin, että niihin sovelletaan CBAM:ää, jos ne eivät tosiasiallisesti veloita EU:n päästökauppajärjestelmän hintaa unioniin viedyistä tavaroista;

täydennetään tätä asetusta täsmentämällä edellytykset todentajien akkreditoinnin myöntämiselle, akkreditoitujen todentajien tarkastuksille ja valvonnalle, akkreditoinnin peruuttamiselle sekä akkreditointielinten vastavuoroiselle tunnustamiselle ja vertaisarvioinnille;

täydennetään tätä asetusta määrittämällä tarkemmin CBAM-todistusten myynnin ja takaisinoston ajoitus, hallinnointi ja muut näkökohdat; ja

muutetaan liitteessä I olevaa tavaraluetteloa lisäämällä siihen tietyissä olosuhteissa tavaroita, joita on hieman muutettu, jotta voidaan vahvistaa kiertämiskäytäntöjen torjuntatoimenpiteitä.

On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (20) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(78)

Tällaiset kuulemiset olisi toteutettava avoimesti, ja niihin voi sisältyä sidosryhmien, kuten toimivaltaisten elinten, toimialojen (myös pienten ja keskisuurten yritysten), työmarkkinaosapuolten, kuten ammattijärjestöjen, kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ja ympäristöjärjestöjen, ennakkokuulemisia.

(79)

Jotta voidaan varmistaa tämän asetuksen yhdenmukainen täytäntöönpano, komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (21) mukaisesti.

(80)

Unionin taloudellisia etuja olisi menojen hallinnoinnin kaikissa vaiheissa suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien ehkäiseminen, havaitseminen ja tutkiminen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintä ja soveltuvin osin hallinnolliset ja taloudelliset seuraamukset. CBAM:ssä olisi näin ollen käytettävä tarkoituksenmukaisia ja tehokkaita mekanismeja tulojen menetysten ehkäisemiseksi.

(81)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, joita ovat hiilivuodon riskin ehkäiseminen ja tällä tavoin globaalien hiilidioksidipäästöjen vähentäminen, vaan ne voidaan niiden laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi.

(82)

Jotta tämän asetuksen nojalla annettavat delegoidut säädökset ja täytäntöönpanosäädökset voidaan hyväksyä oikea-aikaisesti, tämän asetuksen olisi tultava voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN ASETUKSEN:

I LUKU

KOHDE, SOVELTAMISALA JA MÄÄRITELMÄT

1 artikla

Kohde

1.   Tällä asetuksella perustetaan rajalle hiilidioksidipäästöjen säätömekanismi, jäljempänä ’CBAM’, jolla puututaan liitteessä I lueteltujen tavaroiden tuotesidonnaisiin kasvihuonekaasupäästöihin tuotaessa tavaroita unionin tullialueelle, jotta voidaan ehkäistä hiilivuodon riskiä ja tällä tavoin vähentää globaaleja hiilidioksidipäästöjä ja tukea Pariisin sopimuksen tavoitteita, myös luomalla kannustimia päästöjen vähentämiseen kolmansissa maissa toimiville toiminnanharjoittajille.

2.   CBAM täydentää direktiivillä 2003/87/EY perustettua unionin kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmää, jäljempänä ’EU:n päästökauppajärjestelmä’, soveltamalla vastaavia sääntöjä tämän asetuksen 2 artiklassa tarkoitettujen tavaroiden unionin tullialueelle suuntautuvaan tuontiin.

3.   CBAM:n on tarkoitus korvata direktiivillä 2003/87/EY perustetut mekanismit hiilivuodon riskin ehkäisemiseksi ottamalla huomioon, missä määrin EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksia jaetaan maksutta mainitun direktiivin 10 a artiklan mukaisesti.

2 artikla

Soveltamisala

1.   Tätä asetusta sovelletaan liitteessä I lueteltuihin kolmannen maan alkuperätavaroihin, kun kyseisiä tavaroita tai niistä asetuksen (EU) N:o 952/2013 256 artiklassa tarkoitetussa sisäisessä jalostusmenettelyssä saatuja jalostettuja tuotteita tuodaan unionin tullialueelle.

2.   Tätä asetusta sovelletaan myös tämän asetuksen liitteessä I lueteltuihin kolmannen maan alkuperätavaroihin, kun kyseisiä tavaroita tai niistä asetuksen (EU) N:o 952/2013 256 artiklassa tarkoitetussa sisäisessä jalostusmenettelyssä saatuja jalostettuja tuotteita tuodaan tekosaarelle, kiinteälle tai kelluvalle rakennelmalle tai muulle rakennelmalle, joka sijaitsee unionin tullialueeseen rajoittuvalla jäsenvaltion mannerjalustalla tai talousvyöhykkeellä.

Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa vahvistetaan yksityiskohtaiset edellytykset CBAM:n soveltamiselle tällaisiin tavaroihin, erityisesti käsitteet, jotka vastaavat unionin tullialueelle tuonnin ja vapaaseen liikkeeseen luovuttamisen käsitteitä, sekä tällaisia tavaroita koskevan CBAM-ilmoituksen antamismenettelyt ja tulliviranomaisten suorittamat tarkastukset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.   Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, tätä asetusta ei sovelleta seuraaviin:

a)

unionin tullialueelle tuotavat tämän asetuksen liitteessä I luetellut tavarat, kun tällaisten tavaroiden todellinen arvo ei ylitä lähetystä kohti neuvoston asetuksen (EY) N:o 1186/2009 (22) 23 artiklassa tarkoitettua vähäarvoisille tavaroille määritettyä arvoa;

b)

kolmannesta maasta tulevan matkustajan henkilökohtaisiin matkatavaroihin sisältyvät tavarat, kun tällaisten tavaroiden todellinen arvo ei ylitä asetuksen (EY) N:o 1186/2009 23 artiklassa tarkoitettua vähäarvoisille tavaroille määritettyä arvoa;

c)

komission delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 (23) 1 artiklan 49 alakohdan mukaisen sotilaallisen toiminnan yhteydessä siirrettävät tai käytettävät tavarat.

4.   Poiketen siitä, mitä 1 ja 2 kohdassa säädetään, tätä asetusta ei sovelleta liitteessä III olevassa 1 kohdassa lueteltujen kolmansien maiden ja alueiden alkuperätavaroihin.

5.   Tuontitavarat katsotaan kolmansien maiden alkuperätavaroiksi asetuksen (EU) N:o 952/2013 59 artiklassa tarkoitettujen muuta kuin etuuskohteluun oikeuttavaa alkuperää koskevien sääntöjen mukaisesti.

6.   Kolmannet maat ja alueet luetellaan liitteessä III olevassa 1 kohdassa, jos kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät:

a)

EU:n päästökauppajärjestelmää sovelletaan kyseiseen kolmanteen maahan tai alueeseen, tai kyseisen kolmannen maan tai alueen ja unionin välillä on tehty sopimus, jolla EU:n päästökauppajärjestelmä ja kyseisen kolmannen maan tai alueen päästökauppajärjestelmä yhdistetään kaikilta osin;

b)

tavaroiden alkuperämaassa maksettu hiilen hinta veloitetaan tosiasiallisesti kyseisten tavaroiden tuotesidonnaisista kasvihuonekaasupäästöistä myöntämättä niille muita alennuksia kuin myös EU:n päästökauppajärjestelmän mukaisesti sovellettavat alennukset.

7.   Jos kolmannen maan tai alueen sähkömarkkinat on integroitu unionin sähkön sisämarkkinoihin markkinoiden yhteenkytkemisen kautta eikä ole olemassa teknistä ratkaisua CBAM:n soveltamiseksi sähkön tuontiin kyseisestä kolmannesta maasta tai kyseiseltä kolmannelta alueelta unionin tullialueelle, tällainen sähkön tuonti kyseisestä maasta tai kyseiseltä alueelta on vapautettava CBAM:n soveltamisesta edellyttäen, että komission suorittaman arvioinnin mukaan kaikki seuraavat edellytykset täyttyvät 8 kohdan mukaisesti:

a)

kyseinen kolmas maa tai alue on tehnyt unionin kanssa sopimuksen, jossa vahvistetaan velvoite soveltaa unionin sähköalan lainsäädäntöä, mukaan lukien uusiutuvien energialähteiden kehittämistä koskeva lainsäädäntö, sekä muita energia-, ympäristö- ja kilpailualan sääntöjä;

b)

kyseisen kolmannen maan tai alueen omalla lainsäädännöllä pannaan täytäntöön unionin sähkömarkkinalainsäädännön keskeiset säännökset, mukaan lukien uusiutuvien energialähteiden kehittämisestä ja sähkömarkkinoiden yhteenkytkemisestä annetut säännökset;

c)

kolmas maa tai alue on toimittanut komissiolle etenemissuunnitelman, jossa on aikataulu d ja e alakohdassa säädettyjen edellytysten täytäntöönpanotoimenpiteiden hyväksymiselle;

d)

kyseinen kolmas maa tai alue on sitoutunut ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä ja on tarvittaessa laatinut ja ilmoittanut virallisesti ilmastonmuutosta koskevalle Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimukselle (UNFCCC) vuosisadan puoliväliin ulottuvan kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen tähtäävän pitkän aikavälin kehitysstrategian, joka on sovitettu yhteen kyseisen tavoitteen kanssa, ja pannut kyseisen sitoumuksen täytäntöön lainsäädännössään;

e)

kolmas maa tai alue on osoittanut c alakohdassa tarkoitetun etenemissuunnitelman täytäntöönpanon yhteydessä noudattaneensa asetettuja määräaikoja ja edistyneensä merkittävästi lainsäädäntönsä sovittamisessa yhteen unionin ilmastoalan lainsäädännön kanssa kyseisen etenemissuunnitelman mukaisesti, myös hiilen hinnoittelun saattamisessa unionin tasoa vastaavalle tasolle erityisesti sähköntuotannon osalta; sähkön päästökauppajärjestelmän, jossa hinnat vastaavat EU:n päästökauppajärjestelmän hintoja, täytäntöönpano saatetaan päätökseen viimeistään 1 päivänä tammikuuta 2030;

f)

kyseinen kolmas maa tai alue on ottanut käyttöön tehokkaan järjestelmän, jolla estetään sähkön välillinen tuonti unioniin sellaisista muista kolmansista maista tai sellaisilta muilta kolmansilta alueilta, jotka eivät täytä a–e alakohdassa säädettyjä edellytyksiä.

8.   Kolmas maa tai alue, joka täyttää kaikki 7 kohdassa säädetyt edellytykset, otetaan liitteessä III olevan 2 kohdan luetteloon, ja sen on toimitettava kaksi raporttia kyseisten edellytysten täyttymisestä, ensimmäinen kertomus viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2025 ja toinen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027. Komissio arvioi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2025 ja viimeistään 1 päivänä heinäkuuta 2028 erityisesti 7 kohdan c alakohdassa tarkoitetun etenemissuunnitelman ja kyseiseltä kolmannelta maalta tai alueelta saatujen kertomusten perusteella, täyttääkö kyseinen kolmas maa tai alue edelleen 7 kohdassa säädetyt edellytykset.

9.   Liitteessä III olevan 2 kohdan luettelossa oleva kolmas maa tai alue poistetaan kyseisestä luettelosta, jos yksi tai useampi seuraavista edellytyksistä täyttyy:

a)

komissiolla on syytä katsoa, että kyseinen kolmas maa tai alue ei ole edistynyt riittävästi jonkin 7 kohdassa säädetyn edellytyksen täyttämisessä, tai kyseinen kolmas maa tai alue on toteuttanut toimia, jotka ovat ristiriidassa unionin ilmasto- ja ympäristölainsäädännössä asetettujen tavoitteiden kanssa;

b)

kyseinen kolmas maa tai alue on toteuttanut hiilestä irtautumista koskevien tavoitteidensa vastaisia toimia, kuten julkisen tuen antaminen sellaiselle uudelle tuotantokapasiteetille, josta aiheutuvat päästöt ovat yli 550 grammaa fossiilisista polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia tuotettua kilowattituntia sähköä kohti;

c)

komissiolla on näyttöä siitä, että kyseisen maan tai alueen sähköntuotannon päästöt tuotettua kilowattituntia sähköä kohti ovat unioniin suuntautuvan sähkön viennin kasvusta johtuen lisääntyneet vähintään 5 prosentilla 1 päivään tammikuuta 2026 verrattuna.

10.   Siirretään komissiolle valta antaa 28 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta vahvistamalla vaatimukset ja menettelyt liitteessä III olevassa 2 kohdassa olevasta luettelosta poistettuja kolmansia maita tai alueita varten sen varmistamiseksi, että tätä asetusta sovelletaan kyseisiin maihin tai alueisiin sähkön osalta. Jos tällaisissa tapauksissa markkinoiden yhteenkytkeminen on edelleen yhteensopimatonta tämän asetuksen soveltamisen kanssa, komissio voi päättää sulkea kyseiset kolmannet maat tai alueet unionin markkinoiden yhteenkytkemisen ulkopuolelle ja vaatia eksplisiittisen kapasiteetin jakamista unionin ja kyseisten kolmansien maiden tai alueiden välisellä rajalla, jotta CBAM:ää voidaan soveltaa.

11.   Siirretään komissiolle valta antaa 28 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä III olevassa 1 tai 2 kohdassa olevaa kolmansien maiden tai alueiden luetteloa lisäämällä luetteloon tai poistamalla luettelosta kolmas maa tai alue sen mukaan, täyttyvätkö tämän artiklan 6, 7 tai 9 kohdassa säädetyt edellytykset kyseisen kolmannen maan tai alueen osalta.

12.   Unioni voi tehdä kolmansien maiden tai alueiden kanssa sopimuksia tällaisten maiden tai alueiden soveltamien hiilen hinnoittelumekanismien huomioon ottamiseksi 9 artiklan soveltamiseksi.

3 artikla

Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1)

’tavaroilla’ liitteessä I lueteltuja tavaroita;

2)

’kasvihuonekaasuilla’ kasvihuonekaasuja, jotka on täsmennetty liitteessä I kunkin kyseisessä liitteessä luetellun tavaran kohdalla;

3)

’päästöillä’ ilmaan päästettyjä tavaroiden tuotannosta aiheutuvia kasvihuonekaasuja;

4)

’tuonnilla’ asetuksen (EU) N:o 952/2013 201 artiklassa säädettyä luovutusta vapaaseen liikkeeseen;

5)

’EU:n päästökauppajärjestelmällä’ kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmää, jota sovelletaan unionissa direktiivin 2003/87/EY liitteessä I lueteltuihin toimintoihin, lukuun ottamatta ilmailutoimintaa;

6)

’unionin tullialueella’ asetuksen (EU) N:o 952/2013 4 artiklassa määriteltyä aluetta;

7)

’kolmannella maalla’ unionin tullialueen ulkopuolella olevaa maata tai aluetta;

8)

’mannerjalustalla’ Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen 76 artiklassa määriteltyä mannerjalustaa;

9)

’talousvyöhykkeellä’ Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleissopimuksen 55 artiklassa määriteltyä talousvyöhykettä, jonka jäsenvaltio on kyseisen yleissopimuksen nojalla julistanut talousvyöhykkeeksi;

10)

’todellisella arvolla’ delegoidun asetuksen (EU) 2015/2446 1 artiklan 48 alakohdassa määriteltyä luonteeltaan kaupallisten tavaroiden todellista arvoa;

11)

’markkinoiden yhteenkytkemisellä’ siirtokapasiteetin jakamista sellaisen unionin järjestelmän kautta, jolla samanaikaisesti täsmäytetään toimeksiantoja ja jaetaan alueiden välistä kapasiteettia asetuksen (EU) 2015/1222 mukaisesti;

12)

’eksplisiittisen kapasiteetin jakamisella’ rajat ylittävän siirtokapasiteetin jakamista erillään sähkökaupasta;

13)

’toimivaltaisella viranomaisella’ kunkin jäsenvaltion 11 artiklan mukaisesti nimeämää viranomaista;

14)

’tulliviranomaisilla’ asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 1 alakohdassa määriteltyjä jäsenvaltioiden tullihallintoja;

15)

’tuojalla’ joko henkilöä, joka antaa tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan tulli-ilmoituksen omissa nimissään ja omaan lukuunsa, tai, jos tulli-ilmoituksen antaa välillinen tulliedustaja asetuksen (EU) N:o 952/2013 18 artiklan mukaisesti, henkilöä, jonka lukuun tällainen ilmoitus annetaan;

16)

’tulli-ilmoituksen antajalla" asetuksen (EU) N:o 952/2013 5 artiklan 15 alakohdassa määriteltyä ilmoittajaa, joka antaa tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovutusta koskevan tulli-ilmoituksen omissa nimissään, tai henkilöä, jonka nimissä tällainen ilmoitus annetaan;

17)

’valtuutetulla CBAM-ilmoittajalla’ toimivaltaisen viranomaisen 17 artiklan mukaisesti valtuuttamaa henkilöä;

18)

’henkilöllä’ luonnollista henkilöä, oikeushenkilöä tai henkilöiden yhteenliittymää, joka ei ole oikeushenkilö mutta joka tunnustetaan unionin lainsäädännössä tai kansallisessa lainsäädännössä oikeustoimikelpoiseksi;

19)

’jäsenvaltioon sijoittautuneella’:

a)

kun on kyse luonnollisesta henkilöstä, henkilöä, jonka asuinpaikka on jäsenvaltiossa;

b)

kun on kyse oikeushenkilöstä tai henkilöiden yhteenliittymästä, henkilöä, jonka sääntömääräinen kotipaikka, hallinnollinen päätoimipaikka tai pysyvä toimipaikka on jäsenvaltiossa;

20)

’talouden toimijan rekisteröinti- ja tunnistenumerolla" (EORI-numerolla) numeroa, jonka tulliviranomainen antaa, kun rekisteröinti tullitarkoituksiin on suoritettu asetuksen (EU) N:o 952/2013 9 artiklan mukaisesti;

21)

’suorilla päästöillä’ tavaroiden tuotantoprosesseista aiheutuvia päästöjä, mukaan lukien kyseisten tuotantoprosessien aikana kulutetun lämmityksen ja jäähdytyksen tuotannosta aiheutuvat päästöt, riippumatta lämmityksen tai jäähdytyksen tuotantopaikasta;

22)

’tuotesidonnaisilla päästöillä’ tavaroiden tuotannon aikana vapautuvia suoria päästöjä ja tuotantoprosessien aikana kulutetun sähkön tuotannosta aiheutuvia epäsuoria päästöjä, jotka lasketaan liitteessä IV vahvistetuilla ja 7 artiklan 7 kohdan nojalla annetuissa täytäntöönpanosäädöksissä tarkennetuilla menetelmillä;

23)

’hiilidioksidiekvivalenttitonnilla’ yhtä metristä tonnia hiilidioksidia tai lämmityspotentiaaliltaan vastaavaa määrää liitteessä I lueteltua muuta kasvihuonekaasua;

24)

’CBAM-todistuksella’ sähköisessä muodossa olevaa todistusta, joka vastaa yhtä hiilidioksidiekvivalenttitonnia tavaroiden tuotesidonnaisia päästöjä;

25)

’palauttamisella’ tuontitavaroiden ilmoitettujen tuotesidonnaisten päästöjen tai tuontitavaroiden sellaisten tuotesidonnaisten päästöjen, jotka olisi pitänyt ilmoittaa, kompensoimista CBAM-todistuksilla;

26)

’tuotantoprosesseilla’ kemiallisia ja fysikaalisia prosesseja, jotka suoritetaan tavaroiden tuottamiseksi laitoksessa;

27)

’oletusarvolla’ arvoa, joka lasketaan tai saadaan sekundaaridatasta ja joka edustaa tavaroiden tuotesidonnaisia päästöjä;

28)

’tosiasiallisilla päästöillä’ päästöjä, jotka lasketaan tavaroiden tuotantoprosesseista ja kyseisten prosessien aikana kulutetun sähkön tuotannosta saadun primaaridatan perusteella ja jotka määritetään liitteessä IV vahvistetuilla menetelmillä;

29)

’hiilen hinnalla’ rahamäärää, joka maksetaan kolmannessa maassa hiilidioksidipäästöjen vähentämissuunnitelman mukaisesti kasvihuonekaasujen päästökauppajärjestelmässä verona, maksuna tai päästöoikeuksina ja joka lasketaan tällaisen toimenpiteen piiriin kuuluvista ja tavaroiden tuotannon aikana vapautuvista kasvihuonekaasuista;

30)

’laitoksella’ kiinteää teknistä yksikköä, jossa tuotantoprosessi tapahtuu;

31)

’toiminnanharjoittajalla’ henkilöä, joka käyttää kolmannessa maassa sijaitsevaa laitosta tai jolla on määräysvalta kolmannessa maassa sijaitsevaan laitokseen;

32)

’kansallisella akkreditointielimellä’ kunkin jäsenvaltion asetuksen (EY) N:o 765/2008 4 artiklan 1 kohdan nojalla nimittämää kansallista akkreditointielintä;

33)

’EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeudella’ direktiivin 2003/87/EY 3 artiklan a alakohdassa määriteltyä päästöoikeutta, joka liittyy kyseisen direktiivin liitteessä I lueteltuihin toimintoihin, lukuun ottamatta ilmailutoimintaa;

34)

’epäsuorilla päästöillä’ tavaroiden tuotantoprosessien aikana kulutetun sähkön tuotannosta aiheutuvia päästöjä, riippumatta kulutetun sähkön tuotantopaikasta.

II LUKU

VALTUUTETTUJEN CBAM-ILMOITTAJIEN VELVOITTEET JA OIKEUDET

4 artikla

Tavaroiden tuonti

Unionin tullialueelle saa tuoda tavaroita ainoastaan valtuutettu CBAM-ilmoittaja.

5 artikla

Valtuutuksen hakeminen

1.   Jäsenvaltioon sijoittautuneen tuojan on ennen tavaroiden tuontia unionin tullialueelle haettava valtuutetun CBAM-ilmoittajan asemaa, jäljempänä ’valtuutushakemus’. Jos tällainen tuoja nimeää välillisen tulliedustajan asetuksen (EU) N:o 952/2013 18 artiklan mukaisesti ja välillinen tulliedustaja sitoutuu toimimaan valtuutettuna CBAM-ilmoittajana, välillisen tulliedustajan on jätettävä valtuutushakemus.

2.   Jos tuoja ei ole sijoittautunut jäsenvaltioon, välillisen tulliedustajan on jätettävä valtuutushakemus.

3.   Valtuutushakemus on jätettävä 14 artiklan mukaisesti perustetussa CBAM-rekisterissä.

4.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, jos sähköä tuotaessa siirtokapasiteetti jaetaan eksplisiittisen kapasiteetin jakamisen kautta, henkilöä, jolle kapasiteettia on jaettu tuontia varten ja joka nimeää kyseisen kapasiteetin tuontia varten, pidetään tätä asetusta sovellettaessa valtuutettuna CBAM-ilmoittajana siinä jäsenvaltiossa, jossa henkilö on ilmoittanut sähkön tuonnista tulli-ilmoituksella. Tuonti on mitattava rajaa kohti enintään tunnin pituisina ajanjaksoina, eikä siitä ole mahdollista vähentää saman tunnin aikana tapahtuvaa vientiä tai kauttakuljetusta.

Sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, jossa tulli-ilmoitus on annettu, on rekisteröitävä henkilö CBAM-rekisteriin.

5.   Valtuutushakemuksessa on oltava seuraavat tiedot hakijasta:

a)

nimi, osoite ja yhteystiedot;

b)

EORI-numero;

c)

pääasiallinen taloudellinen toiminta unionissa;

d)

sen jäsenvaltion, johon hakija on sijoittautunut, veroviranomaisen antama vahvistus siitä, että hakijaa ei koske maksamaton kansallisen verovelan perintämääräys;

e)

kunnian ja omantunnon kautta annettu vakuutus siitä, että hakemuksen jättämisvuotta edeltäneiden viiden vuoden aikana hakija ei ole ollut osallisena tullilainsäädännön, verosääntöjen tai markkinoiden väärinkäyttöä koskevien sääntöjen vakavassa tai toistuvassa rikkomisessa, mukaan lukien se, että hakijalla ei ole merkintöjä taloudelliseen toimintaansa liittyvistä vakavista rikoksista;

f)

tiedot, jotka tarvitaan, jotta voidaan osoittaa hakijan taloudelliset ja toiminnalliset valmiudet täyttää tämän asetuksen mukaiset velvoitteensa, ja, jos toimivaltainen viranomainen riskinarvioinnin perusteella niin päättää, kyseisten tietojen vahvistamiseksi tarvittavat asiakirjatodisteet, kuten tuloslaskelma ja tase enintään kolmelta viimeiseltä päättyneeltä tilikaudelta;

g)

unionin tullialueelle tuotavien tavaroiden arvioitu rahallinen arvo ja määrä tavaralajeittain sinä kalenterivuonna, jonka aikana hakemus jätetään, ja sitä seuraavana kalenterivuonna;

h)

tarvittaessa niiden henkilöiden nimet ja yhteystiedot, joiden lukuun hakija toimii.

6.   Hakija voi peruuttaa hakemuksensa milloin tahansa.

7.   Valtuutetun CBAM-ilmoittajan on viipymättä ilmoitettava toimivaltaiselle viranomaiselle CBAM-rekisterin kautta sellaisista mahdollisista muutoksista tämän artiklan 5 kohdan nojalla annettuihin tietoihin, jotka ovat tapahtuneet sen jälkeen, kun päätös valtuutetun CBAM-ilmoittajan aseman myöntämisestä on annettu 17 artiklan mukaisesti, ja jotka voivat vaikuttaa kyseiseen päätökseen tai sillä myönnetyn valtuutuksen sisältöön.

8.   Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat hakijan, toimivaltaisen viranomaisen ja komission välistä viestintää, valtuutushakemuksen vakiomuotoa, menettelyjä tällaisen hakemuksen jättämiseksi CBAM-rekisterissä, menettelyä, jota toimivaltaisen viranomaisen on noudatettava sekä määräaikoja tämän artiklan 1 kohdan mukaisten valtuutushakemusten käsittelyssä, sekä sääntöjä, jotka koskevat toimivaltaisen viranomaisen suorittamaa valtuutettujen CBAM-ilmoittajien tunnistamista sähkön tuontia varten. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6 artikla

CBAM-ilmoitus

1.   Kunkin valtuutetun CBAM-ilmoittajan on viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä toukokuuta, ja ensimmäisen kerran vuonna 2027 vuoden 2026 osalta, annettava edellistä kalenterivuotta koskeva CBAM-ilmoitus käyttäen 14 artiklassa tarkoitettua CBAM-rekisteriä.

2.   CBAM-ilmoituksessa on oltava seuraavat tiedot:

a)

kunkin tavaralajin osalta edellisenä kalenterivuonna tuotu kokonaispaljous, joka ilmaistaan sähkön osalta megawattitunteina ja muiden tavaroiden osalta tonneina;

b)

tämän kohdan a alakohdassa tarkoitettujen tavaroiden 7 artiklan mukaisesti lasketut ja 8 artiklan mukaisesti todennetut tuotesidonnaiset kokonaispäästöt, jotka ilmaistaan sähkön osalta tonneina hiilidioksidiekvivalenttipäästöjä megawattituntia kohti ja muiden tavaroiden osalta tonneina hiilidioksidiekvivalenttipäästöjä kunkin tavaralajin tonnia kohti;

c)

tämän kohdan b alakohdassa tarkoitettuja tuotesidonnaisia kokonaispäästöjä vastaavien palautettavien CBAM-todistusten kokonaislukumäärä sen jälkeen, kun kyseistä lukumäärää on vähennetty alkuperämaassa 9 artiklan mukaisesti maksetun hiilen hinnan perusteella ja se on mukautettu vastaamaan sitä, missä määrin EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksia jaetaan maksutta 31 artiklan mukaisesti;

d)

jäljennökset akkreditoitujen todentajien 8 artiklan ja liitteen VI nojalla antamista todentamisraporteista.

3.   Jos tuodaan asetuksen (EU) N:o 952/2013 256 artiklassa tarkoitetussa sisäisessä jalostusmenettelyssä saatuja jalostettuja tuotteita, valtuutetun CBAM-ilmoittajan on ilmoitettava CBAM-ilmoituksessa niiden tavaroiden tuotesidonnaiset päästöt, jotka asetettiin sisäiseen jalostusmenettelyyn ja joista tuotavat jalostetut tuotteet saatiin, vaikka kyseiset jalostetut tuotteet eivät olisi tämän asetuksen liitteessä I lueteltuja tavaroita. Tätä kohtaa sovelletaan myös, kun sisäisessä jalostusmenettelyssä saadut jalostetut tuotteet ovat asetuksen (EU) N:o 952/2013 205 artiklassa tarkoitettuja palautustavaroita.

4.   Jos tämän asetuksen liitteessä I luetellut tuontitavarat ovat asetuksen (EU) N:o 952/2013 259 artiklassa tarkoitetussa ulkoisessa jalostusmenettelyssä saatuja jalostettuja tuotteita, valtuutetun CBAM-ilmoittajan on ilmoitettava CBAM-ilmoituksessa ainoastaan unionin tullialueen ulkopuolella toteutetun jalostustoiminnon päästöt.

5.   Jos tuontitavarat ovat asetuksen (EU) N:o 952/2013 203 artiklassa tarkoitettuja palautustavaroita, valtuutetun CBAM-ilmoittajan on tehtävä CBAM-ilmoitukseen erillinen maininta ”nolla” kyseisiä tavaroita vastaavien tuotesidonnaisten kokonaispäästöjen osalta.

6.   Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat CBAM-ilmoituksen vakiomuotoa, sisältäen yksityiskohtaisia tietoja kustakin laitoksesta ja ilmoitettavien tavaroiden alkuperämaasta ja tavaralajista tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kokonaismäärien tueksi, erityisesti tuotesidonnaisten päästöjen ja maksetun hiilen hinnan osalta, menettelyä CBAM-ilmoituksen antamiseksi CBAM-rekisterissä sekä järjestelyjä tämän artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitettujen CBAM-todistusten palauttamiseksi 22 artiklan 1 kohdan mukaisesti, erityisesti prosessia ja valtuutetun CBAM-ilmoittajan suorittamaa palautettavien todistusten valintaa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

7 artikla

Tuotesidonnaisten päästöjen laskeminen

1.   Tavaroiden tuotesidonnaiset päästöt lasketaan liitteessä IV vahvistetuilla menetelmillä. Liitteessä II lueteltujen tavaroiden osalta lasketaan ja otetaan huomioon ainoastaan suorat päästöt.

2.   Muiden tavaroiden kuin sähkön tuotesidonnaiset päästöt määritetään tosiasiallisten päästöjen perusteella liitteessä IV olevassa 2 ja 3 kohdassa vahvistettujen menetelmien mukaisesti. Kun tosiasiallisia päästöjä ei voida määrittää asianmukaisesti, ja samoin kun on kyse epäsuorista päästöistä, tuotesidonnaiset päästöt määritetään oletusarvojen perusteella liitteessä IV olevassa 4.1 kohdassa vahvistettujen menetelmien mukaisesti.

3.   Tuontisähkön tuotesidonnaiset päästöt määritetään oletusarvojen perusteella liitteessä IV olevassa 4.2 kohdassa vahvistetun menetelmän mukaisesti, paitsi jos valtuutettu CBAM-ilmoittaja osoittaa, että liitteessä IV olevassa 5 kohdassa luetellut kriteerit tuotesidonnaisten päästöjen määrittämiseksi tosiasiallisten päästöjen perusteella täyttyvät.

4.   Tuotesidonnaiset epäsuorat päästöt lasketaan liitteessä IV olevassa 4.3 kohdassa vahvistetun ja tämän artiklan 7 kohdan nojalla annetuissa täytäntöönpanosäädöksissä tarkennetun menetelmän mukaisesti, paitsi jos valtuutettu CBAM-ilmoittaja osoittaa, että liitteessä IV olevassa 6 kohdassa luetellut kriteerit tuotesidonnaisten päästöjen määrittämiseksi tosiasiallisten päästöjen perusteella täyttyvät.

5.   Valtuutetun CBAM-ilmoittajan on pidettävä kirjaa tiedoista, jotka vaaditaan tuotesidonnaisten päästöjen laskemiseksi liitteessä V vahvistettujen vaatimusten mukaisesti. Kyseisen kirjanpidon on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta 18 artiklan nojalla akkreditoidut todentajat voivat todentaa tuotesidonnaiset päästöt 8 artiklan ja liitteen VI mukaisesti ja jotta komissio ja toimivaltainen viranomainen voivat tarkastaa CBAM-ilmoituksen 19 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

6.   Valtuutetun CBAM-ilmoittajan on säilytettävä 5 kohdassa tarkoitettuja tietoja koskeva kirjanpito, mukaan lukien todentajan raportti, sitä vuotta, jona CBAM-ilmoitus on annettu tai olisi pitänyt antaa, seuraavan neljännen vuoden loppuun asti.

7.   Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat seuraavia:

a)

liitteessä IV vahvistettujen laskentamenetelmien osatekijöiden soveltaminen, mukaan lukien tuotantoprosessien järjestelmärajojen ja asiaankuuluvien tuotantopanosten (prekursoreiden), päästökerrointen, tosiasiallisten päästöjen laitoskohtaisten arvojen ja oletusarvojen määrittely ja niiden soveltaminen yksittäisiin tavaroihin sekä sellaisten menetelmien vahvistaminen, joilla varmistetaan niiden tietojen luotettavuus, joiden perusteella oletusarvot määritetään, mukaan lukien tietojen yksityiskohtaisuus ja todentaminen sekä mukaan lukien niiden tavaroiden tarkempi määrittäminen, jotka on katsottava liitteessä IV olevassa 1 kohdassa tarkoitetuiksi ’yksinkertaisiksi tavaroiksi’ ja ’monimutkaisiksi tavaroiksi’; näissä täytäntöönpanosäädöksissä on myös täsmennettävä, millä edellytyksillä katsotaan, että tosiasiallisia päästöjä ei voida määrittää asianmukaisesti, ja mikä kelpaa 2 kohtaa sovellettaessa näytöksi niiden kriteerien täyttymisestä, joita tosiasiallisten päästöjen käyttäminen tavaroiden tuotantoprosesseissa kulutetun sähkön määrittämiseen edellyttää ja jotka luetellaan liitteessä IV olevissa 5 ja 6 kohdassa; ja

b)

laskentamenetelmien osatekijöiden soveltaminen 4 kohdan nojalla liitteessä IV olevan 4.3 kohdan mukaisesti.

Kun se on objektiivisesti perusteltua, ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuissa täytäntöönpanosäädöksissä on säädettävä, että oletusarvoja voidaan mukauttaa tiettyjen alueiden tai maiden osalta, jotta voidaan ottaa huomioon päästöihin vaikuttavat erityiset objektiiviset tekijät, kuten vallitsevina olevat energialähteet tai teolliset prosessit. Näiden täytäntöönpanosäädösten on perustuttava voimassa olevaan lainsäädäntöön, joka koskee direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluvien laitosten päästöjen ja toimintotietojen tarkkailua ja todentamista, erityisesti komission täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2018/2066 (24), täytäntöönpanoasetukseen (EU) 2018/2067 ja komission delegoituun asetukseen (EU) 2019/331 (25). Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

8 artikla

Tuotesidonnaisten päästöjen todentaminen

1.   Valtuutetun CBAM-ilmoittajan on varmistettava, että 18 artiklan nojalla akkreditoitu todentaja todentaa 6 artiklan nojalla annetussa CBAM-ilmoituksessa ilmoitetut tuotesidonnaiset kokonaispäästöt liitteessä VI vahvistettuja todentamisperiaatteita noudattaen.

2.   Kun kyseessä ovat kolmannessa maassa sijaitsevassa 10 artiklan mukaisesti rekisteröidyssä laitoksessa tuotettujen tavaroiden tuotesidonnaiset päästöt, valtuutettu CBAM-ilmoittaja voi päättää käyttää sille 10 artiklan 7 kohdan mukaisesti luovutettuja todennettuja tietoja tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun velvoitteen täyttämiseen.

3.   Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä liitteessä VI vahvistettujen todentamisperiaatteiden soveltamiseksi seuraavien osalta:

a)

mahdollisuus luopua asianmukaisesti perustelluissa olosuhteissa ja tuotesidonnaisten päästöjen luotettavaa arviointia vaarantamatta todentajan velvollisuudesta käydä laitoksessa, jossa asiaankuuluvia tavaroita tuotetaan;

b)

kynnysarvojen määrittäminen, jotta voidaan päättää, ovatko väärintulkinnat tai vaatimustenvastaisuudet olennaisia; ja

c)

todentamisraportin tueksi tarvittavat perusteena olevat asiakirjat, mukaan lukien raportin muoto.

Kun komissio antaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja täytäntöönpanosäädöksiä, se pyrkii vastaavuuteen ja johdonmukaisuuteen täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/2067 säädettyjen menettelyjen kanssa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

9 artikla

Kolmannessa maassa maksettu hiilen hinta

1.   Valtuutettu CBAM-ilmoittaja voi CBAM-ilmoituksessa pyytää palautettavien CBAM-todistusten lukumäärän vähentämistä ottaakseen huomioon ilmoitetuista tuotesidonnaisista päästöistä alkuperämaassa maksetun hiilen hinnan. Vähennystä voidaan pyytää vain, jos hiilen hinta on tosiasiallisesti maksettu alkuperämaassa. Tällaisessa tapauksessa on otettava huomioon kyseisessä maassa mahdollisesti saatavissa olevat alennukset tai muut kompensaatiomuodot, jotka olisivat alentaneet kyseistä hiilen hintaa.

2.   Valtuutetun CBAM-ilmoittajan on pidettävä kirjaa asiakirjoista, jotka vaaditaan sen osoittamiseksi, että ilmoitetuista tuotesidonnaisista päästöistä on veloitettu tavaroiden alkuperämaassa hiilen hinta, joka on maksettu tosiasiallisesti 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Valtuutetun CBAM-ilmoittajan on erityisesti säilytettävä näyttö mahdollisesti saatavissa olevista alennuksista tai muista kompensaatiomuodoista, erityisesti viittaukset kyseisen maan asiaankuuluvaan lainsäädäntöön. Valtuutetusta CBAM-ilmoittajasta ja alkuperämaan viranomaisista riippumattoman henkilön on varmennettava kyseisten asiakirjojen sisältämät tiedot. Asiakirjoissa on oltava kyseisen riippumattoman henkilön nimi ja yhteystiedot. Valtuutetun CBAM-ilmoittajan on myös säilytettävä todisteet hiilen hinnan tosiasiallisesta maksamisesta.

3.   Valtuutetun CBAM-ilmoittajan on säilytettävä 2 kohdassa tarkoitettu kirjanpito sitä vuotta, jonka aikana CBAM-ilmoitus on annettu tai olisi pitänyt antaa, seuraavan neljännen vuoden loppuun asti.

4.   Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat 1 kohdan mukaisesti tosiasiallisesti maksetun vuotuisen keskimääräisen hiilen hinnan muuntamista vastaavaksi palautettavien CBAM-todistusten lukumäärän vähennykseksi, myös ulkomaan valuuttana tosiasiallisesti maksetun hiilen hinnan muuntamista euroiksi vuotuista vaihtokurssien keskiarvoa käyttäen, hiilen hinnan tosiasiallisesta maksamisesta vaadittavia todisteita, esimerkkejä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista mahdollisista asiaankuuluvista alennuksista tai muista kompensaatiomuodoista, tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun riippumattoman henkilön pätevyyttä ja edellytyksiä kyseisen henkilön riippumattomuuden varmentamiseksi. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

10 artikla

Toiminnanharjoittajien ja kolmansissa maissa sijaitsevien laitosten rekisteröinti

1.   Komissio kirjaa kolmannessa maassa sijaitsevan laitoksen toiminnanharjoittajan pyynnöstä tiedot kyseisestä toiminnanharjoittajasta ja sen laitoksesta 14 artiklassa tarkoitettuun CBAM-rekisteriin.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetun rekisteröintipyynnön on sisällettävä seuraavat tiedot, jotka kirjataan CBAM-rekisteriin rekisteröinnin yhteydessä:

a)

toiminnanharjoittajan nimi, osoite ja yhteystiedot;

b)

kunkin laitoksen sijainti, mukaan lukien täydellinen osoite ja maantieteelliset koordinaatit pituus- ja leveysasteina kuuden desimaalin tarkkuudella;

c)

laitoksen pääasiallinen taloudellinen toiminta.

3.   Komissio ilmoittaa toiminnanharjoittajalle rekisteröinnistä CBAM-rekisteriin. Rekisteröinti on voimassa viisi vuotta siitä päivästä, jona se on ilmoitettu laitoksen toiminnanharjoittajalle.

4.   Toiminnanharjoittajan on viipymättä ilmoitettava komissiolle mahdollisista 2 kohdassa tarkoitettuja tietoja koskevista rekisteröinnin jälkeisistä muutoksista, ja komissio päivittää asiaankuuluvat tiedot CBAM-rekisteriin.

5.   Toiminnanharjoittajan on:

a)

määritettävä liitteessä IV vahvistettujen menetelmien mukaisesti lasketut tuotesidonnaiset päästöt eriteltyinä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetussa laitoksessa tuotettujen tavaralajien mukaan;

b)

varmistettava, että 18 artiklan nojalla akkreditoitu todentaja todentaa tämän kohdan a alakohdassa tarkoitetut tuotesidonnaiset päästöt liitteessä VI vahvistettujen todentamisperiaatteiden mukaisesti;

c)

säilytettävä jäljennös todentamisraportista sekä kirjanpidon tiedot, jotka vaaditaan tavaroiden tuotesidonnaisten päästöjen laskemiseksi liitteessä V vahvistettujen vaatimusten mukaisesti, neljän vuoden ajan todentamisen suorittamisesta.

6.   Tämän artiklan 5 kohdan c alakohdassa tarkoitetun kirjanpidon on oltava riittävän yksityiskohtainen, jotta tuotesidonnaiset päästöt voidaan todentaa 8 artiklan ja liitteen VI mukaisesti ja jotta valtuutetun CBAM-ilmoittajan, jolle asiaankuuluvat tiedot on luovutettu tämän artiklan 7 kohdan mukaisesti, antamaa CBAM-ilmoitusta voidaan tarkastella 19 artiklan mukaisesti.

7.   Toiminnanharjoittaja voi luovuttaa tiedot tämän artiklan 5 kohdassa tarkoitetusta tuotesidonnaisten päästöjen todentamisesta valtuutetulle CBAM-ilmoittajalle. Valtuutetulla CBAM-ilmoittajalla on oikeus käyttää kyseisiä luovutettuja tietoja 8 artiklassa tarkoitetun velvoitteen täyttämiseen.

8.   Toiminnanharjoittaja voi milloin tahansa pyytää, että se poistetaan CBAM-rekisteristä. Saatuaan tällaisen pyynnön ja ilmoitettuaan siitä toimivaltaisille viranomaisille komissio poistaa toiminnanharjoittajan sekä kyseistä toiminnanharjoittajaa ja sen laitosta koskevat tiedot CBAM-rekisteristä edellyttäen, että tällaisia tietoja ei tarvita annettujen CBAM-ilmoitusten tarkasteluun. Annettuaan asianomaiselle toiminnanharjoittajalle mahdollisuuden tulla kuulluksi ja kuultuaan asiaankuuluvia toimivaltaisia viranomaisia komissio voi poistaa tiedot rekisteristä myös, jos komissio katsoo, etteivät kyseistä toiminnanharjoittajaa koskevat tiedot enää pidä paikkaansa. Komissio ilmoittaa toimivaltaisille viranomaisille tällaisista poistoista.

III LUKU

TOIMIVALTAISET VIRANOMAISET

11 artikla

Toimivaltaiset viranomaiset

1.   Kunkin jäsenvaltion on nimettävä toimivaltainen viranomainen hoitamaan tämän asetuksen mukaisia tehtäviä ja velvollisuuksia ja ilmoitettava tästä komissiolle.

Komissio asettaa jäsenvaltioiden saataville luettelon kaikista toimivaltaisista viranomaisista ja julkaisee kyseiset tiedot Euroopan unionin virallisessa lehdessä ja asettaa kyseiset tiedot saataville CBAM-rekisteriin.

2.   Toimivaltaisten viranomaisten on vaihdettava keskenään tietoja, jotka ovat olennaisia tai merkityksellisiä niiden tämän asetuksen mukaisten tehtävien ja velvollisuuksien hoitamiseksi.

12 artikla

Komissio

Tämän asetuksen nojalla suorittamiensa muiden tehtävien lisäksi komissio avustaa toimivaltaisia viranomaisia niiden tämän asetuksen mukaisten tehtävien ja velvollisuuksien hoitamisessa ja koordinoi niiden toimintaa edistämällä tämän asetuksen soveltamisalalla noudatettavien parhaiden käytäntöjen vaihtoa ja antamalla niitä koskevia ohjeita sekä edistämällä riittävää tietojenvaihtoa ja yhteistyötä toimivaltaisten viranomaisten välillä sekä toimivaltaisten viranomaisten ja komission välillä.

13 artikla

Salassapitovelvollisuus ja tietojen luovuttaminen

1.   Kaikkia toimivaltaisen viranomaisen tai komission tehtäviensä hoidon yhteydessä saamia luottamuksellisia tai niille luottamuksellisina annettuja tietoja koskee salassapitovelvollisuus. Toimivaltainen viranomainen tai komissio ei saa luovuttaa tällaisia tietoja muuten kuin tiedot antaneen henkilön tai viranomaisen nimenomaisella ennakkoluvalla taikka unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön nojalla.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, toimivaltaiset viranomaiset ja komissio voivat jakaa tällaisia tietoja keskenään taikka tulliviranomaisten, hallinnollisista tai rikosoikeudellisista seuraamuksista vastaavien viranomaisten ja Euroopan syyttäjänviraston kanssa, jotta voidaan varmistaa, että henkilöt noudattavat tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan, ja jotta voidaan varmistaa tullilainsäädännön soveltaminen. Tällaisia jaettuja tietoja koskee salassapitovelvollisuus, eikä niitä saa luovuttaa kenellekään muulle henkilölle tai viranomaiselle muuten kuin unionin oikeuden tai kansallisen lainsäädännön nojalla.

14 artikla

CBAM-rekisteri

1.   Komissio perustaa standardoidun sähköisen tietokannan muodossa valtuutettuja CBAM-ilmoittajia koskevan CBAM-rekisterin, joka sisältää tiedot kyseisten valtuutettujen CBAM-ilmoittajien CBAM-todistuksista. Komissio asettaa CBAM-rekisterissä olevat tiedot automaattisesti ja reaaliaikaisesti tulliviranomaisten ja toimivaltaisten viranomaisten saataville.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetussa CBAM-rekisterissä on oltava tilit, joissa on tiedot kustakin valtuutetusta CBAM-ilmoittajasta ja erityisesti seuraavat tiedot:

a)

valtuutetun CBAM-ilmoittajan nimi, osoite ja yhteystiedot;

b)

valtuutetun CBAM-ilmoittajan EORI-numero;

c)

CBAM-tilin numero;

d)

kunkin valtuutetun CBAM-ilmoittajan osalta CBAM-todistusten tunnistenumero, myyntihinta, ostopäivä sekä palautus-, takaisinosto- tai mitätöintipäivä.

3.   CBAM-rekisterissä on oltava rekisterin erillisessä osassa tiedot 10 artiklan 2 kohdan mukaisesti rekisteröidyistä toiminnanharjoittajista ja kolmansissa maissa sijaitsevista laitoksista.

4.   Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut CBAM-rekisterissä olevat tiedot ovat luottamuksellisia, lukuun ottamatta toiminnanharjoittajien nimiä, osoitteita ja yhteystietoja sekä laitosten sijaintia kolmansissa maissa. Toiminnanharjoittaja voi päättää olla antamatta nimeään, osoitettaan ja yhteystietojaan julkisesti saataville. Komissio asettaa CBAM-rekisterin julkiset tiedot saataville yhteentoimivassa muodossa.

5.   Komissio julkaisee vuosittain kunkin liitteessä I luetellun tavaran osalta tuontitavaroiden tuotesidonnaisten päästöjen kokonaismäärän.

6.   Komissio antaa täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat CBAM-rekisterin infrastruktuuria ja erityisiä prosesseja ja menettelyjä, mukaan lukien 15 artiklassa tarkoitettu riskianalyysi, sähköiset tietokannat, jotka sisältävät tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tiedot, 16 artiklassa tarkoitettujen CBAM-rekisterin tilien tiedot, 20 artiklassa tarkoitettua CBAM-todistusten myyntiä, takaisinostoa ja mitätöintiä koskevien tietojen siirtäminen CBAM-rekisteriin sekä 25 artiklan 3 kohdassa tarkoitettu tietojen tarkastaminen vertailemalla. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

15 artikla

Riskianalyysi

1.   Komissio tekee 14 artiklassa tarkoitettuun CBAM-rekisteriin kirjattujen tietojen ja tapahtumien riskiperusteisia tarkastuksia sen varmistamiseksi, että CBAM-todistusten ostoon, hallussapitoon, palautukseen, takaisinostoon ja mitätöintiin ei liity sääntöjenvastaisuuksia.

2.   Jos komissio havaitsee 1 kohdan nojalla tehtyjen tarkastusten tuloksena sääntöjenvastaisuuksia, se ilmoittaa asiasta asianomaisille toimivaltaisille viranomaisille, jotta voidaan tehdä lisätutkimuksia havaittujen sääntöjenvastaisuuksien korjaamiseksi.

16 artikla

CBAM-rekisterin tilit

1.   Komissio antaa kullekin valtuutetulle CBAM-ilmoittajalle yksilöllisen CBAM-tilinumeron.

2.   Kullekin valtuutetulle CBAM-ilmoittajalle myönnetään pääsy omalle CBAM-rekisterin tililleen.

3.   Komissio perustaa tilin heti, kun 17 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu valtuutus on myönnetty, ja ilmoittaa tästä valtuutetulle CBAM-ilmoittajalle.

4.   Jos valtuutettu CBAM-ilmoittaja on lopettanut taloudellisen toimintansa tai sen valtuutus on kumottu, komissio sulkee kyseisen valtuutetun CBAM-ilmoittajan tilin edellyttäen, että valtuutettu CBAM-ilmoittaja on täyttänyt kaikki tämän asetuksen mukaiset velvoitteensa.

17 artikla

Valtuuttaminen

1.   Kun valtuutushakemus jätetään 5 artiklan mukaisesti, sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, johon hakija on sijoittautunut, on myönnettävä valtuutetun CBAM-ilmoittajan asema edellyttäen, että tämän artiklan 2 kohdassa säädetyt kriteerit täyttyvät. Valtuutetun CBAM-ilmoittajan asema on tunnustettava kaikissa jäsenvaltioissa.

Ennen kuin toimivaltainen viranomainen myöntää valtuutetun CBAM-ilmoittajan aseman, sen on suoritettava valtuutushakemuksesta konsultaatiomenettely CBAM-rekisterin kautta. Konsultaatiomenettelyyn osallistuvat muiden jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja komissio, ja se saa kestää enintään 15 työpäivää.

2.   Kriteerit valtuutetun CBAM-ilmoittajan aseman myöntämiseksi ovat seuraavat:

a)

hakemuksen jättämistä edeltävien viiden vuoden aikana hakija ei ole ollut osallisena tullilainsäädännön, verotussääntöjen, markkinoiden väärinkäyttöä koskevien sääntöjen tai tämän asetuksen ja tämän asetuksen nojalla annettujen delegoitujen säädösten ja täytäntöönpanosäädösten vakavassa tai toistuvassa rikkomisessa eikä hakijalla etenkään ole merkintöjä taloudelliseen toimintaansa liittyvistä vakavista rikoksista;

b)

hakija osoittaa taloudelliset ja toiminnalliset valmiutensa täyttää tämän asetuksen mukaiset velvoitteensa;

c)

hakija on sijoittautunut siihen jäsenvaltioon, jossa hakemus on jätetty; ja

d)

hakijalle on annettu EORI-numero asetuksen (EU) N:o 952/2013 9 artiklan mukaisesti.

3.   Jos toimivaltainen viranomainen toteaa, että tämän artiklan 2 kohdassa säädetyt kriteerit eivät täyty, tai jos hakija ei ole antanut 5 artiklan 5 kohdassa lueteltuja tietoja, valtuutetun CBAM-ilmoittajan asemaa ei myönnetä. Tällaisessa päätöksessä evätä valtuutetun CBAM-ilmoittajan asema on esitettävä epäämisen perustelut ja annettava tiedot muutoksenhakumahdollisuudesta.

4.   Toimivaltaisen viranomaisen päätös valtuutetun CBAM-ilmoittajan aseman myöntämisestä kirjataan CBAM-rekisteriin, ja siinä on oltava seuraavat tiedot:

a)

valtuutetun CBAM-ilmoittajan nimi, osoite ja yhteystiedot;

b)

valtuutetun CBAM-ilmoittajan EORI-numero;

c)

valtuutetulle CBAM-ilmoittajalle 16 artiklan 1 kohdan mukaisesti annettu CBAM-tilinumero;

d)

tämän artiklan 5 kohdan mukaisesti vaadittu vakuus.

5.   Tämän artiklan 2 kohdan b alakohdassa säädettyjen kriteerien täyttämiseksi toimivaltaisen viranomaisen on vaadittava vakuuden antamista, jos hakija ei ole ollut olemassa 5 artiklan 1 kohdan mukaisen hakemuksen jättämisvuotta edeltävien kahden kokonaisen tilikauden ajan.

Toimivaltainen viranomainen vahvistaa tällaisen vakuuden määrän, joka saadaan määrittämällä se lukumäärä CBAM-todistuksia, joka valtuutetun CBAM-ilmoittajan kuuluisi 5 artiklan 5 kohdan g alakohdan mukaisesti ilmoitetun tavaroiden tuonnin perusteella palauttaa 22 artiklan mukaisesti, ja laskemalla yhteen kyseisten todistusten arvo. Vakuus annetaan unionissa toimivan rahoituslaitoksen antamana vaadittaessa maksettavana pankkitakauksena tai vastaavalla tavalla turvaavana muunlaisena vakuutena.

6.   Jos toimivaltainen viranomainen toteaa, että annettu vakuus ei turvaa tai ei enää riitä turvaamaan valtuutetun CBAM-ilmoittajan taloudellisia ja toiminnallisia valmiuksia noudattaa tämän asetuksen mukaisia velvoitteitaan, sen on vaadittava valtuutettua CBAM-ilmoittajaa valitsemaan, antaako se lisävakuuden vai korvaako se alkuperäisen vakuuden uudella 5 kohdan mukaisesti.

7.   Toimivaltaisen viranomaisen on vapautettava vakuus viipymättä sitä vuotta, jona valtuutettu CBAM-ilmoittaja on palauttanut CBAM-todistukset 22 artiklan mukaisesti, seuraavan toisen vuoden 31 päivän toukokuuta jälkeen.

8.   Toimivaltaisen viranomaisen on kumottava valtuutetun CBAM-ilmoittajan asema, jos:

a)

valtuutettu CBAM-ilmoittaja pyytää kumoamista; tai

b)

valtuutettu CBAM-ilmoittaja ei enää täytä tämän artiklan 2 tai 6 kohdassa säädettyjä kriteerejä tai jos se on rikkonut vakavasti tai toistuvasti 22 artiklan 1 kohdassa säädettyä CBAM-todistusten palauttamisvelvoitetta tai 22 artiklan 2 kohdassa säädettyä velvoitetta varmistaa, että sen tilillä CBAM-rekisterissä on kunkin vuosineljänneksen lopussa riittävä lukumäärä CBAM-todistuksia.

Ennen kuin toimivaltainen viranomainen kumoaa valtuutetun CBAM-ilmoittajan aseman, sen on annettava valtuutetulle CBAM-ilmoittajalle mahdollisuus tulla kuulluksi ja järjestettävä konsultaatiomenettely tällaisen aseman mahdollisesta kumoamisesta. Konsultaatiomenettelyyn osallistuvat muiden jäsenvaltioiden toimivaltaiset viranomaiset ja komissio, ja se saa kestää enintään 15 työpäivää.

Kumoamispäätöksessä on esitettävä päätöksen perustelut ja annettava tiedot muutoksenhakuoikeudesta.

9.   Toimivaltaisen viranomaisen on kirjattava CBAM-rekisteriin tiedot seuraavista:

a)

hakijat, joiden valtuutushakemus on hylätty 3 kohdan nojalla; ja

b)

henkilöt, joiden valtuutetun CBAM-ilmoittajan asema on kumottu 8 kohdan nojalla.

10.   Komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä edellytykset seuraaville:

a)

tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen kriteerien soveltaminen, mukaan lukien tämän artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetty kriteeri ei-osallisuudesta vakavaan tai toistuvaan rikkomiseen;

b)

tämän artiklan 5, 6 ja 7 kohdassa tarkoitetun vakuuden soveltaminen;

c)

tämän artiklan 8 kohdassa tarkoitetun vakavaa tai toistuvaa rikkomista koskevan kriteerin soveltaminen;

d)

valtuutetun CBAM-ilmoittajan aseman tämän artiklan 8 kohdassa tarkoitetun kumoamisen seuraukset; ja

e)

tämän artiklan 1 ja 8 kohdassa tarkoitetun konsultaatiomenettelyn erityiset määräajat ja muoto.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

18 artikla

Todentajien akkreditointi

1.   Tätä asetuksen soveltamiseksi akkreditoituja todentajia ovat täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/2067 mukaisesti asiaankuuluvaa toimintoryhmää varten akkreditoidut henkilöt. Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joilla määritetään asiaankuuluvat toimintoryhmät yhdenmukaistamalla akkreditoidulta todentajalta tämän asetuksen mukaisten todentamisten suorittamiseksi vaadittava pätevyys täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/2067 liitteessä I luetellun ja akkreditointitodistuksessa ilmoitetun asiaankuuluvan toimintoryhmän vaatimusten kanssa. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

2.   Kansallinen akkreditointielin voi pyynnöstä akkreditoida henkilön todentajaksi tämän asetuksen soveltamiseksi, jos se katsoo sille toimitettujen asiakirjojen perusteella, että tällaisella henkilöllä on valmiudet soveltaa liitteessä VI tarkoitettuja todentamisperiaatteita suorittaessaan 8 ja 10 artiklassa säädettyjä tuotesidonnaisten päästöjen todentamistehtäviä.

3.   Siirretään komissiolle valta antaa 28 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta täsmentämällä edellytykset tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun akkreditoinnin myöntämiselle, akkreditoitujen todentajien tarkastuksille ja valvonnalle, akkreditoinnin peruuttamiselle sekä akkreditointielinten vastavuoroiselle tunnustamiselle ja vertaisarvioinnille.

19 artikla

CBAM-ilmoitusten tarkastus

1.   Komissiolla on valvova rooli CBAM-ilmoitusten tarkastamisessa.

2.   Komissio voi sitä vuotta, jonka aikana CBAM-ilmoitukset olisi pitänyt antaa, seuraavan neljännen vuoden loppuun asti tarkastaa CBAM-ilmoituksia noudattaen tarkastusstrategiaa, mukaan lukien riskitekijät.

Tarkastuksessa voidaan todentaa CBAM-ilmoituksessa ja todentamisraporteissa annetut tiedot tulliviranomaisten 25 artiklan mukaisesti antamien tietojen ja mahdollisen muun asiaankuuluvan näytön perusteella sekä tarpeellisiksi katsottujen, myös valtuutetun CBAM-ilmoittajan tiloissa suoritettavien, yritystarkastusten perusteella.

Komissio ilmoittaa tarkastuksen vireillepanosta ja tuloksista CBAM-rekisterin kautta sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, johon CBAM-ilmoittaja on sijoittautunut.

Sen jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen, johon valtuutettu CBAM-ilmoittaja on sijoittautunut, voi myös tarkastaa CBAM-ilmoituksen tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun ajanjakson kuluessa. Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava tarkastuksen vireillepanosta ja tuloksista komissiolle CBAM-rekisterin kautta.

3.   Komissio vahvistaa määräajoin CBAM:n täytäntöönpanoa unionin tasolla koskevan riskianalyysin perusteella erityiset riskitekijät ja huomioon otettavat seikat ottaen huomioon CBAM-rekisterin sisältämät tiedot, tulliviranomaisten antamat tiedot ja muut asiaankuuluvat tietolähteet, mukaan lukien 15 artiklan 2 kohdan ja 25 artiklan nojalla tehdyt tarkastukset.

Komissio edistää myös tietojenvaihtoa toimivaltaisten viranomaisten kanssa petollisesta toiminnasta ja seuraamusten määräämisestä 26 artiklan mukaisesti.

4.   Jos valtuutettu CBAM-ilmoittaja ei ole antanut CBAM-ilmoitusta 6 artiklan mukaisesti tai jos komissio tämän artiklan 2 kohdan nojalla suorittamansa tarkastuksen perusteella katsoo, että CBAM-todistusten ilmoitettu lukumäärä on virheellinen, komissio arvioi kyseisen valtuutetun CBAM-ilmoittajan tämän asetuksen mukaiset velvoitteet käytettävissään olevien tietojen perusteella. Komissio laskee alustavasti niiden CBAM-todistusten kokonaislukumäärän, jotka olisi pitänyt palauttaa, viimeistään sitä vuotta seuraavan vuoden 31 päivänä joulukuuta, jona CBAM-ilmoitus olisi pitänyt antaa tai tapauksen mukaan viimeistään sitä vuotta seuraavan neljännen vuoden 31 päivänä joulukuuta, jona virheellinen CBAM-ilmoitus on annettu. Komissio toimittaa toimivaltaisille viranomaisille tällaisen alustavan laskelman, joka on suuntaa antava eikä rajoita sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, johon valtuutettu CBAM-ilmoittaja on sijoittautunut, tekemää lopullista laskelmaa.

5.   Jos toimivaltainen viranomainen toteaa, että palautettavien CBAM-todistusten ilmoitettu lukumäärä on virheellinen tai että CBAM-ilmoitusta ei ole annettu 6 artiklan mukaisesti, sen on määritettävä niiden CBAM-todistusten lukumäärä, jotka valtuutetun CBAM-ilmoittajan olisi pitänyt palauttaa, ottaen huomioon komission toimittamat tiedot.

Toimivaltaisen viranomaisen on annettava CBAM-todistusten lukumäärän määrittämistä koskeva päätöksensä tiedoksi valtuutetulle CBAM-ilmoittajalle ja pyydettävä tätä palauttamaan puuttuva lukumäärä CBAM-todistuksia kuukauden kuluessa.

Toimivaltaisen viranomaisen päätöksessä on esitettävä päätöksen perustelut ja annettava tiedot muutoksenhakuoikeudesta. Päätös on annettava tiedoksi myös CBAM-rekisterin kautta.

Jos toimivaltainen viranomainen saatuaan komissiolta alustavan laskelman tämän artiklan 2 ja 4 kohdan mukaisesti päättää olla ryhtymättä toimiin, toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta komissiolle CBAM-rekisterin kautta.

6.   Jos toimivaltainen viranomainen toteaa, että CBAM-todistuksia on palautettu suurempi lukumäärä kuin mitä niitä olisi pitänyt palauttaa, sen on viipymättä ilmoitettava asiasta komissiolle. Liikaa palautetut CBAM-todistukset on ostettava takaisin 23 artiklan mukaisesti.

IV LUKU

CBAM-TODISTUKSET

20 artikla

CBAM-todistusten myynti

1.   Jäsenvaltion on myytävä CBAM-todistuksia yhteisessä keskuskauppapaikassa kyseiseen jäsenvaltioon sijoittautuneille valtuutetuille CBAM-ilmoittajille.

2.   Komissio perustaa yhteisen keskuskauppapaikan ja hallinnoi sitä komission ja jäsenvaltioiden yhteisen hankintamenettelyn jälkeen.

Komissiolla ja toimivaltaisilla viranomaisilla on oltava pääsy yhteisen keskuskauppapaikan tietoihin.

3.   Yhteisen keskuskauppapaikan tiedot CBAM-todistusten myynnistä, takaisinostosta ja mitätöinnistä on siirrettävä CBAM-rekisteriin kunkin työpäivän lopussa.

4.   CBAM-todistukset myydään valtuutetuille CBAM-ilmoittajille 21 artiklan mukaisesti lasketulla hinnalla.

5.   Komissio varmistaa, että kullekin CBAM-todistukselle annetaan sen luomisen yhteydessä yksilöllinen tunnistenumero. Komissio kirjaa yksilöllisen tunnistenumeron sekä CBAM-todistuksen hinnan ja myyntipäivän CBAM-rekisteriin sen valtuutetun CBAM-ilmoittajan tilille, joka ostaa kyseisen todistuksen.

6.   Komissio antaa 28 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tätä asetusta määrittämällä tarkemmin CBAM-todistusten myynnin ja takaisinoston ajoitus, hallinnointi ja muut hallinnointiin liittyvät näkökohdat pyrkien johdonmukaisuuteen komission asetuksessa (EU) N:o 1031/2010 (26) säädettyjen menettelyjen kanssa.

21 artikla

CBAM-todistusten hinta

1.   Komissio laskee CBAM-todistusten hinnan kullekin kalenteriviikolle EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien päätöshintojen keskiarvona huutokauppapaikassa noudattaen asetuksessa (EU) N:o 1031/2010 säädettyjä menettelyjä.

Niinä kalenteriviikkoina, joina huutokauppapaikassa ei ole huutokauppoja, CBAM-todistusten hinta on EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksien päätöshintojen keskiarvo sinä viimeisimpänä viikkona, jona huutokauppapaikassa pidettiin huutokauppoja.

2.   Komissio julkaisee 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetun hintojen keskiarvon verkkosivustollaan tai muulla tarkoituksenmukaisella tavalla seuraavan kalenteriviikon ensimmäisenä työpäivänä. Kyseistä hintaa sovelletaan sen julkaisemista seuraavasta ensimmäisestä työpäivästä seuraavan kalenteriviikon ensimmäiseen työpäivään.

3.   Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä tämän artiklan 1 kohdassa säädetyn CBAM-todistusten hintojen keskiarvon laskentamenetelmän soveltamisesta ja kyseisen hinnan julkaisemiseksi tarvittavista käytännön järjestelyistä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

22 artikla

CBAM-todistusten palauttaminen

1.   Valtuutetun CBAM-ilmoittajan on palautettava viimeistään kunkin vuoden toukokuun 31 päivänä, ja ensimmäisen kerran vuonna 2027 vuoden 2026 osalta CBAM-rekisterin kautta sellainen lukumäärä CBAM-todistuksia, joka vastaa 6 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti ilmoitettuja ja 8 artiklan mukaisesti todennettuja tuotesidonnaisia päästöjä palauttamista edeltävänä kalenterivuonna. Komissio poistaa palautetut CBAM-todistukset CBAM-rekisteristä. Valtuutetun CBAM-ilmoittajan on varmistettava, että sen tilillä CBAM-rekisterissä on saatavilla vaadittava lukumäärä CBAM-todistuksia.

2.   Valtuutetun CBAM-ilmoittajan on varmistettava, että sen tilillä CBAM-rekisterissä kunkin vuosineljänneksen lopussa olevien CBAM-todistusten lukumäärä vastaa vähintään 80:tä prosenttia sen kalenterivuoden alusta lähtien tuomien kaikkien tavaroiden tuotesidonnaisista päästöistä, jotka on määritetty oletusarvojen perusteella liitteessä IV vahvistetuilla menetelmillä.

3.   Jos komissio toteaa, että valtuutetun CBAM-ilmoittajan tilillä olevien CBAM-todistusten lukumäärä ei ole 2 kohdassa säädettyjen velvoitteiden mukainen, se ilmoittaa asiasta CBAM-rekisterin kautta sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, johon valtuutettu CBAM-ilmoittaja on sijoittautunut.

Toimivaltaisen viranomaisen on kuukauden kuluessa tällaisesta ilmoituksesta huomautettava valtuutetulle CBAM-ilmoittajalle tarpeesta varmistaa, että sen tilillä on riittävä lukumäärä CBAM-todistuksia.

Toimivaltaisen viranomaisen on kirjattava valtuutetulle CBAM-ilmoittajalle annettu huomautus ja tämän vastaus CBAM-rekisteriin.

23 artikla

CBAM-todistusten takaisinosto

1.   Jos valtuutettu CBAM-ilmoittaja sitä pyytää, sen jäsenvaltion, johon valtuutettu CBAM-ilmoittaja on sijoittautunut, on ostettava takaisin CBAM-todistukset, jotka ovat jäljellä ilmoittajan tilillä CBAM-rekisterissä sen jälkeen, kun todistukset on palautettu 22 artiklan mukaisesti.

Komissio ostaa takaisin jäljellä olevat CBAM-todistukset 20 artiklassa tarkoitetun yhteisen keskuskauppapaikan kautta sen jäsenvaltion puolesta, johon valtuutettu CBAM-ilmoittaja on sijoittautunut. Valtuutetun CBAM-ilmoittajan on jätettävä takaisinostopyyntö viimeistään sen vuoden 30 päivänä kesäkuuta, jonka aikana CBAM-todistukset palautettiin.

2.   Niiden todistusten lukumäärä, jotka voidaan ostaa takaisin 1 kohdan mukaisesti, saa olla enintään yksi kolmannes valtuutetun CBAM-ilmoittajan edellisenä kalenterivuonna ostamien CBAM-todistusten kokonaislukumäärästä.

3.   Kunkin CBAM-todistuksen takaisinostohinta on se hinta, jonka valtuutettu CBAM-ilmoittaja maksoi kyseisestä todistuksesta ostohetkellä.

24 artikla

CBAM-todistusten mitätöinti

Komissio mitätöi kunkin vuoden 1 päivänä heinäkuuta kaikki CBAM-todistukset, jotka on ostettu edellistä kalenterivuotta edeltävänä vuonna ja jotka ovat jääneet valtuutetun CBAM-ilmoittajan tilille CBAM-rekisterissä. Kyseiset CBAM-todistukset mitätöidään ilman korvausta.

Jos palautettavien CBAM-todistusten lukumäärä on riitautettu jäsenvaltiossa vireillä olevassa riita-asiassa, komissio keskeyttää CBAM-todistusten mitätöimisen riidanalaista määrää vastaavan määrän osalta. Sen jäsenvaltion toimivaltaisen viranomaisen, johon valtuutettu CBAM-ilmoittaja on sijoittautunut, on viipymättä annettava kaikki merkitykselliset tiedot komissiolle.

V LUKU

TAVAROIDEN TUONTIIN SOVELLETTAVAT SÄÄNNÖT

25 artikla

Tavaroiden tuontiin sovellettavat säännöt

1.   Tulliviranomaisten ei pidä sallia muiden henkilöiden kuin valtuutettujen CBAM-ilmoittajien tuoda tavaroita.

2.   Tulliviranomaisten on määräajoin ja ilman eri toimenpiteitä, erityisesti asetuksen (EU) N:o 952/2013 56 artiklan 5 kohdan nojalla perustetun valvontamekanismin avulla, annettava komissiolle määrätyt tiedot tuotaviksi ilmoitetuista tavaroista. Kyseisiin tietoihin on kuuluttava valtuutetun CBAM-ilmoittajan EORI-numero ja CBAM-tilinumero, tavaroiden kahdeksannumeroinen CN-koodi, paljous, alkuperämaa, tulli-ilmoituksen päivämäärä ja tullimenettely.

3.   Komissio toimittaa tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, johon valtuutettu CBAM-ilmoittaja on sijoittautunut, ja tarkastaa kyseiset tiedot kunkin CBAM-ilmoittajan osalta vertaamalla niitä CBAM-rekisterissä 14 artiklan mukaisesti oleviin tietoihin.

4.   Tulliviranomaiset voivat asetuksen (EU) N:o 952/2013 12 artiklan 1 kohdan mukaisesti antaa sellaisia luottamuksellisia tietoja, jotka tulliviranomaiset ovat saaneet tehtäviensä hoidon yhteydessä, tai tulliviranomaisille luottamuksellisina annettuja tietoja komissiolle ja sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, joka on myöntänyt asianomaisen valtuutetun CBAM-ilmoittajan aseman.

5.   Tähän asetukseen sovelletaan soveltuvin osin asetusta (EY) N:o 515/97.

6.   Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, joissa määritetään tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen laajuus sekä kyseisten tietojen antamisen tiheys, ajankohta ja keinot. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

VI LUKU

TÄYTÄNTÖÖNPANON VALVONTA

26 artikla

Seuraamukset

1.   Valtuutettu CBAM-ilmoittaja, joka ei ole viimeistään kunkin vuoden 31 päivänä toukokuuta palauttanut edellisenä kalenterivuonna tuotujen tavaroiden tuotesidonnaisia päästöjä vastaavaa lukumäärää CBAM-todistuksia, on velvollinen maksamaan seuraamusmaksun. Tällaisen seuraamusmaksun on oltava sama kuin direktiivin 2003/87/EY 16 artiklan 3 kohdassa säädetty liikapäästösakko, sellaisena kuin sitä sovelletaan tavaroiden tuontivuonna, korotettuna mainitun direktiivin 16 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Tällaista seuraamusta sovelletaan kunkin sellaisen CBAM-todistuksen osalta, jota valtuutettu CBAM-ilmoittaja ei ole palauttanut.

2.   Jos muu henkilö kuin valtuutettu CBAM-ilmoittaja tuo tavaroita unionin tullialueelle noudattamatta tämän asetuksen mukaisia velvoitteita, kyseinen henkilö on velvollinen maksamaan seuraamusmaksun. Tällaisen seuraamusmaksun on oltava tehokas, oikeasuhteinen ja varoittava, ja ottaen huomioon erityisesti noudattamatta jättämisen kesto, vakavuus, laajuus, tahallisuus ja toistuvuus sekä asianomaisen henkilön yhteistyöhalukkuus toimivaltaisen viranomaisen kanssa, sen on oltava määrältään kolmesta viiteen kertaa suurempi kuin 1 kohdassa tarkoitettu seuraamusmaksu, sellaisena kuin sitä sovelletaan tavaroiden tuontivuonna, kunkin sellaisen CBAM-todistuksen osalta, jota henkilö ei ole palauttanut.

3.   Seuraamusmaksun maksaminen ei vapauta valtuutettua CBAM-ilmoittajaa velvoitteesta palauttaa kulloisenkin vuoden puuttuva lukumäärä CBAM-todistuksia.

4.   Jos toimivaltainen viranomainen toteaa, myös komission 19 artiklan mukaisesti tekemien alustavien laskelmien perusteella, että valtuutettu CBAM-ilmoittaja ei ole noudattanut velvoitetta palauttaa CBAM-todistuksia tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti tai että henkilö on tuonut tavaroita unionin tullialueelle noudattamatta tämän artiklan 2 kohdassa säädettyjä tämän asetuksen mukaisia velvoitteita, toimivaltaisen viranomaisen on määrättävä seuraamusmaksu tapauksen mukaan tämän artiklan 1 tai 2 kohdan nojalla. Tätä varten toimivaltaisen viranomaisen on annettava seuraavat seikat tiedoksi valtuutetulle CBAM-ilmoittajalle tai, jos sovelletaan tämän artiklan 2 kohtaa, henkilölle:

a)

toimivaltainen viranomainen on päätellyt, että valtuutettu CBAM-ilmoittaja tai tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettu henkilö ei ole noudattanut tämän asetuksen mukaisia velvoitteita;

b)

päätelmänsä perustelut;

c)

valtuutetulle CBAM-ilmoittajalle tai tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetulle henkilölle määrätyn seuraamusmaksun määrä;

d)

päivämäärä, jona seuraamusmaksu erääntyy maksettavaksi;

e)

toimet, jotka valtuutetun CBAM-ilmoittajan tai tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun henkilön on toteutettava seuraamusmaksun maksamiseksi; ja

f)

valtuutetun CBAM-ilmoittajan tai tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun henkilön oikeus hakea muutosta.

5.   Jos seuraamusmaksua ei ole maksettu 4 kohdan d alakohdassa tarkoitettuun eräpäivään mennessä, toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava sen maksaminen kaikin keinoin, joita sillä on käytettävissään asianomaisen jäsenvaltion kansallisen lainsäädännön nojalla.

6.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuista seuraamuksista tehdyt päätökset komissiolle ja kirjattava 5 kohdassa tarkoitettu maksun lopullinen suorittaminen CBAM-rekisteriin.

27 artikla

Kiertäminen

1.   Komissio toteuttaa tämän artiklan mukaisesti asiankuuluviin ja puolueettomiin tietoihin perustuvia toimia puuttuakseen tämän asetuksen kiertämiskäytäntöihin.

2.   Kiertämiskäytännöt määritellään tavarakaupan rakenteen muutokseksi, joka johtuu käytännöstä, prosessista tai toiminnasta, jolle ei ole riittävää perusteltua syytä tai muuta taloudellista perustetta kuin tässä asetuksessa säädettyjen velvoitteiden välttäminen kokonaan tai osittain. Tällainen käytäntö, prosessi tai toiminta voi koostua muun muassa seuraavista:

a)

asianomaisten tavaroiden muuttaminen hieman, jotta ne kuuluisivat CN-koodeihin, joita ei ole lueteltu liitteessä I, muuttamatta kuitenkaan kyseisten tavaroiden olennaisia ominaisuuksia;

b)

tavaratoimitusten jakaminen keinotekoisesti eriin, joiden todellinen arvo ei ylitä 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua kynnysarvoa.

3.   Komissio seuraa jatkuvasti tilannetta unionin tasolla tunnistaakseen kiertämiskäytännöt, muun muassa valvomalla markkinoita ja hyödyntämällä asiaankuuluvia tietolähteitä, kuten kansalaisyhteiskunnan järjestöjen ilmoituksia ja raportteja.

4.   Jäsenvaltio tai mikä tahansa osapuoli, johon mikä tahansa 2 kohdassa tarkoitettu tilanne on vaikuttanut tai joka on saanut siitä hyötyä, voi ilmoittaa komissiolle, jos se havaitsee kiertämiskäytäntöjä. Suoraan vaikutusten kohteena olevien tai hyötyä saaneiden osapuolten lisäksi myös muut asianomaiset osapuolet, kuten ympäristöjärjestöt ja kansalaisjärjestöt, jotka löytävät konkreettista näyttöä kiertämiskäytännöistä, voivat ilmoittaa tästä komissiolle.

5.   Edellä 4 kohdassa tarkoitetussa ilmoituksessa on esitettävä syyt, joihin se perustuu, ja siinä on oltava asiaankuuluvat tiedot ja tilastot, jotka tukevat väitettä tämän asetuksen kiertämisestä. Komissio käynnistää tutkimuksen väitetystä kiertämisestä, jos se on saanut asiasta ilmoituksen jäsenvaltiolta, vaikutusten kohteena olevalta tai hyötyä saaneelta osapuolelta taikka muulta asianomaiselta osapuolelta, edellyttäen, että ilmoitus täyttää tässä kohdassa tarkoitetut vaatimukset, tai jos komissio itse katsoo, että tällainen tutkimus on tarpeen. Toimivaltaiset viranomaiset ja tulliviranomaiset voivat avustaa komissiota tutkimuksen tekemisessä. Komissio saattaa tutkimuksen päätökseen yhdeksän kuukauden kuluessa ilmoituksen antamispäivästä. Komissio ilmoittaa käynnistämistään tutkimuksista kaikille toimivaltaisille viranomaisille.

6.   Kun komissiolla on asiaankuuluvien, myös tulliviranomaisilta saatujen, tietojen, raporttien ja tilastojen perusteella riittävä syy uskoa, että tämän artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitettu menettely on yhdessä tai useammassa jäsenvaltiossa vakiintunut käytäntö, komissiolle siirretään valta antaa 28 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitteessä I olevaa tavaroiden luetteloa lisäämällä siihen tämän artiklan 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetut hieman muutetut tavarat, jotta voidaan estää toimenpiteiden kiertäminen.

VII LUKU

SIIRRETYN SÄÄDÖSVALLAN KÄYTTÄMINEN JA KOMITEAMENETTELY

28 artikla

Siirretyn säädösvallan käyttäminen

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään komissiolle 17 päivästä toukokuuta 2023 viiden vuoden ajaksi 2 artiklan 10 kohdassa, 2 artiklan 11 kohdassa, 18 artiklan 3 kohdassa, 20 artiklan 6 kohdassa ja 27 artiklan 6 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä. Komissio laatii siirrettyä säädösvaltaa koskevan kertomuksen viimeistään yhdeksän kuukautta ennen tämän viiden vuoden kauden päättymistä. Säädösvallan siirtoa jatketaan ilman eri toimenpiteitä samanpituisiksi kausiksi, jollei Euroopan parlamentti tai neuvosto vastusta tällaista jatkamista viimeistään kolme kuukautta ennen kunkin kauden päättymistä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 artiklan 10 kohdassa, 2 artiklan 11 kohdassa, 18 artiklan 3 kohdassa, 20 artiklan 6 kohdassa ja 27 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron.

4.   Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

5.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

6.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

7.   Edellä olevan 2 artiklan 10 kohdan, 2 artiklan 11 kohdan, 18 artiklan 3 kohdan, 20 artiklan 6 kohdan tai 27 artiklan 6 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

29 artikla

Komiteamenettely

1.   Komissiota avustaa CBAM-komitea. Kyseinen komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

VIII LUKU

RAPORTOINTI JA UUDELLEENTARKASTELU

30 artikla

Komission suorittama uudelleentarkastelu ja raportointi

1.   Komissio kerää asiaankuuluvia sidosryhmiä kuullen tiedot, joita tarvitaan tämän asetuksen soveltamisalan laajentamiseksi 2 kohdan a alakohdassa tarkoitetulla tavalla ja tuotesidonnaisten päästöjen laskentamenetelmien kehittämiseksi ympäristöjalanjälkeä koskevien menetelmien perusteella.

2.   Komissio esittää ennen 32 artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden päättymistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta.

Kertomukseen on sisällytettävä arviointi seuraavista:

a)

mahdollisuus laajentaa soveltamisala koskemaan seuraavia:

i)

liitteessä II lueteltujen tavaroiden tuotesidonnaiset epäsuorat päästöt;

ii)

liitteessä I lueteltujen tavaroiden kuljetuksen ja kuljetuspalvelujen tuotesidonnaiset päästöt;

iii)

muut kuin liitteessä I luetellut hiilivuodon riskille alttiit tavarat ja erityisesti orgaaniset kemikaalit ja polymeerit;

iv)

liitteessä I lueteltujen tavaroiden muut tuotantopanokset (prekursorit);

b)

perusteet, joita käytetään tämän asetuksen liitteessä I olevaan luetteloon sisällytettävien tavaroiden yksilöimiseksi direktiivin 2003/87/EY 10 b artiklan nojalla määritettyjen hiilivuodon riskille alttiiden toimialojen perusteella; kyseiseen arviointiin on liitettävä vuonna 2030 päättyvä aikataulu, jonka mukaan tavarat sisällytetään vaiheittain tämän asetuksen soveltamisalaan ottaen erityisesti huomioon niiden alttius hiilivuodon riskille;

c)

tekniset vaatimukset liitteessä I olevaan luetteloon sisällytettävien muiden tavaroiden tuotesidonnaisten päästöjen laskemiseksi;

d)

ilmastotoimia koskevissa kansainvälisissä keskusteluissa saavutettu edistys;

e)

hallinnointijärjestelmä, mukaan lukien hallinnolliset kustannukset;

f)

tämän asetuksen vaikutus liitteessä I lueteltuihin, kehitysmaista tuotaviin tavaroihin, joilla on erityistä merkitystä Yhdistyneiden kansakuntien määrittämille vähiten kehittyneille maille, sekä annetun teknisen avun vaikutukset;

g)

7 artiklan 7 kohdan ja liitteessä IV olevan 4.3 kohdan mukainen epäsuorien päästöjen laskentamenetelmä.

3.   Komissio antaa vähintään vuotta ennen siirtymäkauden päättymistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, jossa yksilöidään liitteessä I lueteltujen tavaroiden arvoketjussa alempana olevat tuotteet, joiden sisällyttämistä tämän asetuksen soveltamisalaan raportissa suositellaan. Tätä varten komissio kehittää hyvissä ajoin menetelmän, jonka olisi perustuttava kumulatiivisten kasvihuonekaasupäästöjen ja hiilivuodon riskin mittavuuteen.

4.   Edellä 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuihin kertomuksiin liitetään tarvittaessa siirtymäkauden loppuun mennessä lainsäädäntöehdotus, johon sisältyy yksityiskohtainen vaikutustenarviointi, erityisesti tämän asetuksen soveltamisalan laajentamiseksi kyseisten kertomusten päätelmien perusteella.

5.   Komissio arvioi siirtymäkauden päätyttyä joka toinen vuosi osana direktiivin 2003/87/EY 10 artiklan 5 kohdan nojalla Euroopan parlamentille ja neuvostolle annettavaa vuosittaista kertomustaan CBAM:n vaikuttavuutta sellaisten tavaroiden hiilivuotoriskin käsittelyssä, jotka tuotetaan unionissa vietäviksi kolmansiin maihin, joissa ei sovelleta EU:n päästökauppajärjestelmää tai vastaavaa hiilen hinnoittelumekanismia. Kertomuksessa arvioidaan erityisesti unionin viennin kehitystä CBAM:ään kuuluvilla toimialoilla sekä kyseisten tavaroiden kauppavirtojen ja tuotesidonnaisten päästöjen kehitystä maailmanmarkkinoilla. Jos kertomuksessa todetaan, että sellaisiin tavaroihin liittyy hiilivuotoriski, jotka tuotetaan unionissa vietäviksi sellaisiin kolmansiin maihin, joissa ei sovelleta EU:n päästökauppajärjestelmää tai vastaavaa hiilen hinnoittelumekanismia, komissio esittää tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen, jolla puututaan kyseiseen riskiin tavalla, joka on Maailman kauppajärjestön sääntöjen mukainen ja jossa otetaan huomioon laitosten vähähiilistäminen unionissa.

6.   Komissio seuraa CBAM:n toimintaa arvioidakseen sen soveltamisen vaikutuksia ja mahdollisia mukautuksia.

Komissio esittää ennen 1 päivää tammikuuta 2028 ja sen jälkeen joka toinen vuosi Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen tämän asetuksen soveltamisesta ja CBAM:n toiminnasta. Kertomukseen on sisällyttävä ainakin seuraavat:

a)

arviointi CBAM:n vaikutuksista seuraaviin:

i)

hiilivuoto, myös viennin osalta;

ii)

soveltamisalaan kuuluvat toimialat;

iii)

sisämarkkinoihin kohdistuvat vaikutukset sekä taloudelliset ja alueelliset vaikutukset kaikkialla unionissa;

iv)

inflaatio ja hyödykkeiden hinta;

v)

vaikutus liitteessä I lueteltuja tavaroita käyttäviin teollisuudenaloihin;

vi)

kansainvälinen kauppa, mukaan lukien resurssijärjestelyt; ja

vii)

vähiten kehittyneet maat;

b)

arviointi seuraavista:

i)

hallinnointijärjestelmä, mukaan lukien arviointi CBAM-ilmoittajien valtuuttamisen toteuttamisesta ja hallinnoinnista jäsenvaltioissa;

ii)

tämän asetuksen soveltamisala,

iii)

kiertämiskäytännöt;

iv)

seuraamusten soveltaminen jäsenvaltioissa;

c)

tutkimusten tulokset ja määrätyt seuraamukset;

d)

kootut tiedot liitteessä I lueteltujen eri tavaroiden päästöintensiteetistä kunkin alkuperämaan osalta.

7.   Jos yhteen tai useampaan CBAM:n soveltamisalaan kuuluvaan kolmanteen maahan kohdistuu ennalta arvaamaton, poikkeuksellinen ja provosoimaton tapahtuma, johon se tai ne eivät voi vaikuttaa ja jolla on tuhoisia seurauksia sen tai niiden taloudelliselle ja teolliselle infrastruktuurille, komissio arvioi tilanteen ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen, johon liitetään tarvittaessa lainsäädäntöehdotus tämän asetuksen muuttamisesta säätämällä kyseisten poikkeuksellisten olosuhteiden edellyttämistä väliaikaisista toimenpiteistä.

8.   Kun tämän asetuksen 32 artiklassa tarkoitettu siirtymäkausi on päättynyt, komissio arvioi osana Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/947 (27) 41 artiklan mukaista vuotuista raportointia, miten kyseisen asetuksen mukainen rahoitus on edistänyt vähiten kehittyneiden maiden valmistusteollisuuden vähähiilistämistä, ja antaa siitä kertomuksen.

IX LUKU

KOORDINOINTI EU:N PÄÄSTÖKAUPPAJÄRJESTELMÄSSÄ MAKSUTTA JAETTAVIEN PÄÄSTÖOIKEUKSIEN KANSSA

31 artikla

Päästöoikeuksien jakaminen maksutta EU:n päästökauppajärjestelmässä ja CBAM-todistusten palauttamisvelvoite

1.   Edellä olevan tämän asetuksen 22 artiklan mukaisesti palautettavien CBAM-todistusten lukumäärä mukautetaan vastaamaan sitä, missä määrin EU:n päästökauppajärjestelmän päästöoikeuksia jaetaan maksutta direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti laitoksille, jotka tuottavat tämän asetuksen liitteessä I lueteltuja tavaroita unionissa.

2.   Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun mukautuksen laskemista koskevista yksityiskohtaisista säännöistä. Tällaiset yksityiskohtaiset säännöt laaditaan niiden periaatteiden perusteella, joita EU:n päästökauppajärjestelmässä sovelletaan päästöoikeuksien jakamiseen maksutta laitoksille, jotka tuottavat unionissa liitteessä I lueteltuja tavaroita, ja niissä otetaan huomioon EU:n päästökauppajärjestelmässä päästöoikeuksien maksutta jakamiseen käytettävät erilaiset vertailuarvot, jotka yhdistämällä saadaan vastaavat asianomaisia tavaroita koskevat arvot, sekä asiaankuuluvat tuotantopanokset (prekursorit). Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

X LUKU

SIIRTYMÄSÄÄNNÖKSET

32 artikla

Siirtymäkauden soveltamisala

Siirtymäkauden aikana 1 päivästä lokakuuta 202331 päivään joulukuuta 2025 tämän asetuksen mukaisiin tuojan velvoitteisiin kuuluvat vain tämän asetuksen 33, 34 ja 35 artiklassa säädetyt raportointivelvoitteet. Jos tuoja on sijoittautunut jäsenvaltioon ja nimeää välillisen tulliedustajan asetuksen (EU) N:o 952/2013 18 artiklan mukaisesti ja jos välillinen tulliedustaja sitoutuu siihen, raportointivelvoitteita sovelletaan tällaiseen välilliseen tulliedustajaan. Jos tuoja ei ole sijoittautunut jäsenvaltioon, raportointivelvoitteita sovelletaan välilliseen tulliedustajaan.

33 artikla

Tavaroiden tuonti

1.   Tulliviranomaisten on ilmoitettava maahantuojalle tai 32 artiklan kattamissa tilanteissa välilliselle tulliedustajalle 35 artiklassa tarkoitetusta raportointivelvoitteesta viimeistään tavaroiden vapaaseen liikkeeseen luovutuksen hetkellä.

2.   Tulliviranomaisten on määräajoin ja ilman eri toimenpiteitä, erityisesti asetuksen (EU) N:o 952/2013 56 artiklan 5 kohdan nojalla perustetun valvontamekanismin avulla tai käyttäen sähköisiä tiedonsiirtovälineitä, annettava komissiolle tiedot tuontitavaroista, mukaan lukien ulkoisessa jalostusmenettelyssä saadut jalostetut tuotteet. Tällaisiin tietoihin on sisällyttävä tulli-ilmoituksen antajan ja tuojan EORI-numero, tavaroiden kahdeksannumeroinen CN-koodi, paljous, alkuperämaa, tulli-ilmoituksen päivämäärä ja tullimenettely.

3.   Komissio toimittaa 2 kohdassa tarkoitetut tiedot niiden jäsenvaltioiden toimivaltaisille viranomaisille, joihin tulli-ilmoituksen antaja ja tapauksen mukaan tuoja ovat sijoittautuneet.

34 artikla

Tiettyjä tullimenettelyjä koskeva raportointivelvoite

1.   Jos tuodaan asetuksen (EU) N:o 952/2013 256 artiklassa tarkoitetussa sisäisessä jalostusmenettelyssä saatuja jalostettuja tuotteita, tämän asetuksen 35 artiklassa tarkoitettu raportointivelvoite koskee myös tietoja tavaroista, jotka asetettiin sisäiseen jalostusmenettelyyn ja joista tuodut jalostetut tuotteet saatiin, vaikka jalostettuja tuotteita ei luetella tämän asetuksen liitteessä I. Tätä kohtaa sovelletaan myös, kun sisäisessä jalostusmenettelyssä saadut jalostetut tuotteet ovat asetuksen (EU) N:o 952/2013 205 artiklassa tarkoitettuja palautustavaroita.

2.   Jäljempänä tämän asetuksen 35 artiklassa tarkoitettu raportointivelvoite ei koske seuraavien tavaroiden tuontia:

a)

asetuksen (EU) N:o 952/2013 259 artiklassa tarkoitetussa ulkoisessa jalostusmenettelyssä saadut jalostetut tuotteet;

b)

asetuksen (EU) N:o 952/2013 203 artiklan mukaisiksi palautustavaroiksi katsottavat tavarat.

35 artikla

Raportointivelvoite

1.   Kunkin tavaroita kalenterivuoden tietyn vuosineljänneksen aikana tuoneen maahantuojan tai 32 artiklan kattamissa tilanteissa välillisen tulliedustajan on annettava komissiolle viimeistään kuukauden kuluttua kunkin vuosineljänneksen päättymisestä kyseistä vuosineljännestä koskeva raportti, jäljempänä ’CBAM-raportti’, joka sisältää tiedot kyseisen vuosineljänneksen aikana tuoduista tavaroista.

2.   CBAM-raportissa on oltava seuraavat tiedot:

a)

kunkin tavaralajin kokonaispaljous megawattitunteina sähkön osalta ja tonneina muiden tavaroiden osalta eriteltynä kutakin sellaista laitosta kohden, joka tuottaa tavarat alkuperämaassa;

b)

liitteessä IV vahvistetulla menetelmällä lasketut tosiasialliset tuotesidonnaiset kokonaispäästöt, jotka ilmaistaan sähkön osalta tonneina hiilidioksidiekvivalenttipäästöjä megawattituntia kohti ja muiden tavaroiden osalta tonneina hiilidioksidiekvivalenttipäästöjä kunkin tavaralajin tonnia kohti;

c)

epäsuorat kokonaispäästöt, jotka lasketaan 7 kohdassa tarkoitetun täytäntöönpanosäädöksen mukaisesti;

d)

hiilen hinta, joka alkuperämaassa on maksettava tuontitavaroiden tuotesidonnaisista päästöistä, ottaen huomioon mahdolliset saatavissa olevat alennukset tai muut kompensaatiomuodot.

3.   Komissio toimittaa määräajoin asiaankuuluville toimivaltaisille viranomaisille luettelon, mukaan lukien tapauskohtaiset perustelut, niistä unioniin sijoittautuneista maahantuojista tai välillisistä tulliedustajista, joiden osalta sillä on syytä uskoa, että ne eivät ole noudattaneet velvoitetta toimittaa CBAM-raportti 1 kohdan mukaisesti.

4.   Jos komissio pitää CBAM-raporttia puutteellisena tai virheellisenä, se ilmoittaa sen jäsenvaltion toimivaltaiselle viranomaiselle, johon maahantuoja on sijoittautunut tai 32 artiklan kattamissa tilanteissa välillinen tulliedustaja on sijoittautunut, kyseisen raportin täydentämiseen tai oikaisemiseen komission mukaan tarvittavat lisätiedot. Tällaiset tiedot on tarkoitettu suuntaa antaviksi, eivätkä ne rajoita kyseisen toimivaltaisen viranomaisen tekemää lopullista arviota. Kyseisen toimivaltaisen viranomaisen on aloitettava korjaamismenettely ja ilmoitettava maahantuojalle tai 32 artiklan kattamissa tapauksissa välilliselle tulliedustajalle raportin oikaisemiseen tarvittavista lisätiedoista. Kyseisen maahantuojan tai välillisen tulliedustajan on tarvittaessa toimitettava oikaistu raportti asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle ja komissiolle.

5.   Jos tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetun jäsenvaltion toimivaltainen viranomainen käynnistää korjaamismenettelyn, myös tämän artiklan 4 kohdan mukaisesti saatujen tietojen perusteella, ja toteaa, että maahantuoja tai tarvittaessa 32 artiklan mukaisesti välillinen tulliedustaja ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä CBAM-raportin oikaisemiseksi, tai jos asianomainen toimivaltainen viranomainen toteaa, myös tämän artiklan 3 kohdan mukaisesti saatujen tietojen perusteella, että maahantuoja tai tarvittaessa 32 artiklan mukaisesti välillinen tulliedustaja ei ole noudattanut velvoitetta antaa CBAM-raportti tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti, kyseisen toimivaltaisen viranomaisen on määrättävä maahantuojalle tai tarvittaessa 32 artiklan mukaisesti välilliselle tulliedustajalle tehokas, oikeasuhteinen ja varoittava seuraamus. Tätä varten toimivaltaisen viranomaisen on annettava maahantuojalle tai tarvittaessa 32 artiklan mukaisesti välilliselle tulliedustajalle tiedoksi ja ilmoitettava komissiolle seuraavat seikat:

a)

päätelmä, että maahantuoja tai tarvittaessa 32 artiklan mukaisesti välillinen tulliedustaja ei ole noudattanut velvoitetta antaa raportti tiettynä vuosineljänneksenä tai että se ei ole toteuttanut tarvittavia toimenpiteitä raportin oikaisemiseksi, ja kyseisen päätelmän perustelut;

b)

maahantuojalle tai tarvittaessa 32 artiklan mukaisesti välilliselle tulliedustajalle määrätyn seuraamusmaksun määrä;

c)

päivämäärä, jona seuraamusmaksu erääntyy maksettavaksi;

d)

toimet, jotka maahantuojan tai tarvittaessa 32 artiklan mukaisesti välillisen tulliedustajan on toteutettava seuraamusmaksun maksamiseksi; ja

e)

maahantuojan tai tarvittaessa 32 artiklan mukaisesti välillisen tulliedustajan oikeus hakea muutosta.

6.   Jos toimivaltainen viranomainen saatuaan komissiolta tiedot tämän artiklan mukaisesti päättää olla ryhtymättä toimiin, toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava asiasta komissiolle.

7.   Siirretään komissiolle valta antaa täytäntöönpanosäädöksiä, jotka koskevat seuraavia:

a)

raportoitavat tiedot, kyseisen raportoinnin keinot ja muoto, mukaan lukien yksityiskohtaiset tiedot kustakin tavaroiden alkuperämaasta ja lajista 2 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen kokonaismäärien tueksi, sekä esimerkkejä 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetuista mahdollisista saatavissa olevista alennuksista tai muista kompensaatiomuodoista;

b)

5 kohdan nojalla määrättävien seuraamusmaksujen ohjeellinen vaihteluväli ja tosiasiallisen määrän määrittämisessä huomioon otettavat kriteerit, mukaan lukien raportoinnin laiminlyönnin vakavuus ja kesto;

c)

yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat 2 kohdan d alakohdassa tarkoitetun, ulkomaan valuutassa ilmaistun vuotuisen keskimääräisen hiilen hinnan muuntamista euroiksi vuotuista vaihtokurssien keskiarvoa käyttäen;

d)

yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat liitteessä IV vahvistettujen laskentamenetelmien osatekijöitä, mukaan lukien tuotantoprosessien järjestelmärajojen, päästökerrointen ja tosiasiallisten päästöjen laitoskohtaisten arvojen määrittely ja niiden soveltaminen yksittäisiin tavaroihin, sekä sellaisten menetelmien vahvistaminen, joilla varmistetaan tietojen luotettavuus, myös niiden yksityiskohtaisuus; ja

e)

tuontitavaroiden epäsuorien päästöjen raportointivaatimuksiin liittyvät keinot ja muoto; kyseiseen muotoon on sisällyttävä liitteessä I lueteltujen tavaroiden tuotantoon käytetyn sähkön määrä sekä kyseisen sähkön alkuperämaa, tuotantolähde ja sovellettavat päästökertoimet.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään tämän asetuksen 29 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Niitä sovelletaan tuontitavaroihin tämän asetuksen 32 artiklassa tarkoitetun siirtymäkauden aikana, ja niiden on perustuttava direktiivin 2003/87/EY soveltamisalaan kuuluviin laitoksiin sovellettavaan voimassa olevaan lainsäädäntöön.

XI LUKU

LOPPUSÄÄNNÖKSET

36 artikla

Voimaantulo

1.   Tämä asetus tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

2.   Sitä sovelletaan 1 päivästä lokakuuta 2023. Tästä poiketen:

a)

5, 10, 14, 16 ja 17 artiklaa sovelletaan 31 päivästä joulukuuta 2024,

b)

2 artiklan 2 kohtaa, 4 artiklaa, 6–9 artiklaa, 15 ja 19 artiklaa, 20 artiklan 1, 3, 4 ja 5 kohtaa sekä 21–27 ja 31 artiklaa sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2026.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Strasbourgissa 10 päivänä toukokuuta 2023.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

R. METSOLA

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

J. ROSWALL


(1)  EUVL C 152, 6.4.2022, s. 181.

(2)  EUVL C 301, 5.8.2022, s. 116.

(3)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 18. huhtikuuta 2023 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 25. huhtikuuta 2023.

(4)  EUVL L 282, 19.10.2016, s. 4.

(5)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1119, annettu 30 päivänä kesäkuuta 2021, puitteiden vahvistamisesta ilmastoneutraaliuden saavuttamiseksi sekä asetusten (EY) N:o 401/2009 ja (EU) 2018/1999 muuttamisesta (eurooppalainen ilmastolaki) (EUVL L 243, 9.7.2021, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/87/EY, annettu 13 päivänä lokakuuta 2003, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa ja neuvoston direktiivin 96/61/EY muuttamisesta (EUVL L 275, 25.10.2003, s. 32).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/842, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, sitovista vuotuisista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä jäsenvaltioissa vuosina 2021–2030, joilla edistetään ilmastotoimia Pariisin sopimuksen sitoumusten täyttämiseksi, sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 26).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/841, annettu 30 päivänä toukokuuta 2018, maankäytöstä, maankäytön muutoksesta ja metsätaloudesta aiheutuvien kasvihuonekaasujen päästöjen ja poistumien sisällyttämisestä vuoteen 2030 ulottuviin ilmasto- ja energiapolitiikan puitteisiin sekä asetuksen (EU) N:o 525/2013 ja päätöksen N:o 529/2013/EU muuttamisesta (EUVL L 156, 19.6.2018, s. 1).

(9)  Neuvoston asetus (ETY) N:o 2658/87, annettu 23 päivänä heinäkuuta 1987, tariffi- ja tilastonimikkeistöstä ja yhteisestä tullitariffista (EYVL L 256, 7.9.1987, s. 1).

(10)  Komission delegoitu päätös (EU) 2019/708, annettu 15 päivänä helmikuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY täydentämisestä niiden toimialojen ja toimialojen osien määrittämisen osalta, joiden katsotaan olevan alttiita hiilivuodon riskille vuosina 2021–2030 (EUVL L 120, 8.5.2019, s. 20).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 952/2013, annettu 9 päivänä lokakuuta 2013, unionin tullikoodeksista (EUVL L 269, 10.10.2013, s. 1).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 765/2008, annettu 9 päivänä heinäkuuta 2008, akkreditoinnin vaatimusten vahvistamisesta ja asetuksen (ETY) N:o 339/93 kumoamisesta (EUVL L 218, 13.8.2008, s. 30).

(13)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/2067, annettu 19 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta tietojen todentamisesta ja todentajien akkreditoinnista (EUVL L 334, 31.12.2018, s. 94).

(14)  Neuvoston päätös 2006/500/EY, tehty 29 päivänä toukokuuta 2006, energiayhteisön perustamissopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 198, 20.7.2006, s. 15).

(15)  Komission asetus (EU) 2015/1222, annettu 24 päivänä heinäkuuta 2015, kapasiteetin jakamista ja ylikuormituksen hallintaa koskevien suuntaviivojen vahvistamisesta (EUVL L 197, 25.7.2015, s. 24).

(16)  Komission suositus 2013/179/EU, annettu 9 päivänä huhtikuuta 2013, yhteisten menetelmien käyttämisestä tuotteiden ja organisaatioiden elinkaaren ympäristötehokkuuden mittaamiseen ja siitä tiedottamiseen (EUVL L 124, 4.5.2013, s. 1).

(17)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2016/679, annettu 27 päivänä huhtikuuta 2016, luonnollisten henkilöiden suojelusta henkilötietojen käsittelyssä sekä näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta ja direktiivin 95/46/EY kumoamisesta (yleinen tietosuoja-asetus) (EUVL L 119, 4.5.2016, s. 1).

(18)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2018/1725, annettu 23 päivänä lokakuuta 2018, luonnollisten henkilöiden suojelusta unionin toimielinten, elinten ja laitosten suorittamassa henkilötietojen käsittelyssä ja näiden tietojen vapaasta liikkuvuudesta sekä asetuksen (EY) N:o 45/2001 ja päätöksen N:o 1247/2002/EY kumoamisesta (EUVL L 295, 21.11.2018, s. 39).

(19)  Neuvoston asetus (EY) N:o 515/97, annettu 13 päivänä maaliskuuta 1997, jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten keskinäisestä avunannosta sekä jäsenvaltioiden hallintoviranomaisten ja komission yhteistyöstä tulli- ja maatalousasioita koskevan lainsäädännön moitteettoman soveltamisen varmistamiseksi (EYVL L 82, 22.3.1997, s. 1).

(20)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(21)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 182/2011, annettu 16 päivänä helmikuuta 2011, yleisistä säännöistä ja periaatteista, joiden mukaisesti jäsenvaltiot valvovat komission täytäntöönpanovallan käyttöä (EUVL L 55, 28.2.2011, s. 13).

(22)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1186/2009, annettu 16 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön tullittomuusjärjestelmän luomisesta (EUVL L 324, 10.12.2009, s. 23).

(23)  Komission delegoitu asetus (EU) 2015/2446, annettu 28 päivänä heinäkuuta 2015, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 952/2013 täydentämisestä tiettyjä unionin tullikoodeksin säännöksiä koskevien yksityiskohtaisten sääntöjen osalta (EUVL L 343, 29.12.2015, s. 1).

(24)  Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/2066, annettu 19 päivänä joulukuuta 2018, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2003/87/EY tarkoitetusta kasvihuonekaasupäästöjen tarkkailusta ja raportoinnista sekä komission asetuksen (EU) N:o 601/2012 muuttamisesta (EUVL L 334, 31.12.2018, s. 1).

(25)  Komission delegoitu asetus (EU) 2019/331, annettu 19 päivänä joulukuuta 2018, päästöoikeuksien yhdenmukaistettua maksutta tapahtuvaa jakoa koskevien unionin laajuisten siirtymäsäännösten määrittämisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY 10 a artiklan mukaisesti (EUVL L 59, 27.2.2019, s. 8).

(26)  Komission asetus (EU) N:o 1031/2010, annettu 12 päivänä marraskuuta 2010, kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien kaupan järjestelmän toteuttamisesta unionissa annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/87/EY mukaisen kasvihuonekaasujen päästöoikeuksien huutokaupan ajoituksesta, hallinnoinnista ja muista näkökohdista (EUVL L 302, 18.11.2010, s. 1).

(27)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/947, annettu 9 päivänä kesäkuuta 2021, naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa perustamisesta, Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 466/2014/EU muuttamisesta ja kumoamisesta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2017/1601 ja neuvoston asetuksen (EY, Euratom) N:o 480/2009 kumoamisesta (EUVL L 209, 14.6.2021, s. 1).


LIITE I

Luettelo tavaroista ja kasvihuonekaasuista

1.   

Tavaroita yksilöitäessä tätä asetusta sovelletaan tavaroihin, jotka kuuluvat jäljempänä olevassa taulukossa esitettyihin yhdistetyn nimikkeistön (CN) koodeihin. Käytetään asetuksessa (ETY) N:o 2658/87 vahvistettuja CN-koodeja.

2.   

Tätä asetusta sovellettaessa 1 kohdassa tarkoitettuihin tavaroihin liittyvillä kasvihuonekaasuilla tarkoitetaan jäljempänä olevassa taulukossa asianomaisten tavaroiden kohdalla esitettyjä kasvihuonekaasuja.

Sementti

CN-koodi

Kasvihuonekaasu

2507 00 80 – Muut kaoliinipitoiset savet

Hiilidioksidi

2523 10 00 – Sementtiklinkkerit

Hiilidioksidi

2523 21 00 – Portlandsementti, valkoinen, myös keinotekoisesti värjätty

Hiilidioksidi

2523 29 00 – Muu portlandsementti

Hiilidioksidi

2523 30 00 – Aluminaattisementti

Hiilidioksidi

2523 90 00 – Muu hydraulinen sementti

Hiilidioksidi

Sähkö

CN-koodi

Kasvihuonekaasu

2716 00 00 – Sähköenergia

Hiilidioksidi

Lannoitteet

CN-koodi

Kasvihuonekaasu

2808 00 00 – Typpihappo; typpi-rikkihapot (nitraushapot)

Hiilidioksidi ja typpioksiduuli

2814 – Ammoniakki, vedetön tai vesiliuoksena

Hiilidioksidi

2834 21 00 – Kaliumnitraatit

Hiilidioksidi ja typpioksiduuli

3102 –Typpilannoitteet, kivennäiset tai kemialliset

Hiilidioksidi ja typpioksiduuli

3105 – Kivennäis- tai kemialliset lannoitteet, joissa on kahta tai kolmea seuraavista lannoittavista aineista: typpeä, fosforia tai kaliumia; muut lannoitteet; tämän ryhmän lannoitteet tabletteina tai niiden kaltaisessa muodossa tai bruttopainoltaan enintään 10 kg:n pakkauksissa

Paitsi: 3105 60 00 – Kivennäis- tai kemialliset lannoitteet, joissa on kahta lannoittavaa ainetta: fosforia ja kaliumia

Hiilidioksidi ja typpioksiduuli

Rauta ja teräs

CN-koodi

Kasvihuonekaasu

72

– Rauta ja teräs

Paitsi:

 

7202 2 – Ferropii

 

7202 30 00 – Ferropiimangaani

 

7202 50 00 – Ferropiikromi

 

7202 70 00 – Ferromolybdeeni

 

7202 80 00 – Ferrovolframi ja ferropiivolframi

 

7202 91 00 – Ferrotitaani ja ferropiititaani

 

7202 92 00 – Ferrovanadiini

 

7202 93 00 – Ferroniobium

 

7202 99 – Muu:

 

7202 99 10 – Ferrofosfori

 

7202 99 30 – Ferropiimagnesium

 

7202 99 80 – Muut

 

7204 – Rautapohjaiset jätteet ja romu; romusta sulatetut harkot, rautaa tai terästä

Hiilidioksidi

2601 12 00 – Agglomeroidut rautamalmit ja -rikasteet, ei kuitenkaan pasutetut rautapyriitit

Hiilidioksidi

7301 – Ponttirauta ja -teräs, myös porattu, rei'itetty tai osista koottu; hitsatut rauta- tai teräsprofiilit

Hiilidioksidi

7302 – Rautatie- tai raitiotieradan rakennusosat, rautaa tai terästä, kuten kiskot, johtokiskot, hammaskiskot, vaihteenkielet, risteyskappaleet, vaihdetangot ja muut raideristeyksien tai -vaihteiden osat, ratapölkyt, sidekiskot, kiskontuolit ja niiden kiilat, aluslaatat, puristuslaatat, liukulaatat, sideraudat ja muut kiskojen asentamiseen, liittämiseen tai kiinnittämiseen käytettävät erityistavarat

Hiilidioksidi

7303 00 – Putket ja profiiliputket, valurautaa

Hiilidioksidi

7304 – Putket ja profiiliputket, saumattomat, rautaa (muuta kuin valurautaa) tai terästä

Hiilidioksidi

7305 – Muut putket (esim. hitsaamalla, niittaamalla tai vastaavalla tavalla saumatut), joiden poikkileikkaus on ympyrän muotoinen ja ulkoläpimitta suurempi kuin 406,4 mm, rautaa tai terästä

Hiilidioksidi

7306 – Muut putket ja profiiliputket (esim. avosaumaiset tai hitsaamalla, niittaamalla tai vastaavalla tavalla saumatut), rautaa tai terästä

Hiilidioksidi

7307 – Putkien liitos- ja muut osat (esim. liitoskappaleet, kulmakappaleet ja muhvit), rautaa tai terästä

Hiilidioksidi

7308 – Rakenteet (ei kuitenkaan nimikkeen 9406 tehdasvalmisteiset rakennukset) ja rakenteiden osat (esim. sillat ja siltaelementit, sulkuportit, tornit, ristikkomastot, katot, kattorakenteet, ovet, ikkunat, ovenkarmit, ikkunankehykset ja -karmit, kynnykset, ikkunaluukut, portit, kaiteet ja pylväät), rautaa tai terästä; levyt, tangot, profiilit, putket ja niiden kaltaiset tavarat, rakenteissa käytettäviksi valmistetut, rautaa tai terästä

Hiilidioksidi

7309 00 – Säiliöt, altaat, sammiot ja niiden kaltaiset astiat, kaikkia aineita (ei kuitenkaan tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja) varten, rautaa tai terästä, enemmän kuin 300 litraa vetävät, myös vuoratut tai lämpöeristetyt, mutta ilman mekaanisia tai lämmitys- tai jäähdytysvarusteita

Hiilidioksidi

7310 – Altaat, astiat, tynnyrit, tölkit, laatikot, rasiat ja niiden kaltaiset säilytyspäällykset, kaikkia aineita (ei kuitenkaan tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja) varten, rautaa tai terästä, enintään 300 litraa vetävät, myös vuoratut tai lämpöeristetyt, mutta ilman mekaanisia tai lämmitys- tai jäähdytysvarusteita

Hiilidioksidi

7311 00 – Säiliöt tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja varten, rautaa tai terästä

Hiilidioksidi

7318 – Ruuvit, pultit, mutterit, kansiruuvit, koukkuruuvit, niitit, sokat ja sokkanaulat, aluslaatat (myös jousilaatat) ja niiden kaltaiset tavarat, rautaa tai terästä

Hiilidioksidi

7326 – Muut tavarat, rautaa tai terästä

Hiilidioksidi

Alumiini

CN-koodi

Kasvihuonekaasu

7601 – Muokkaamaton alumiini

Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

7603 – Alumiinijauheet ja -suomut

Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

7604 – Alumiinitangot ja -profiilit

Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

7605 – Alumiinilanka

Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

7606 – Alumiinilevyt ja -nauhat, paksuus suurempi kuin 0,2 mm

Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

7607 – Alumiinifolio (myös painettu tai paperilla, kartongilla, pahvilla, muovilla tai niiden kaltaisella tukiaineella vahvistettu), paksuus (tukiainetta huomioon ottamatta) enintään 0,2 mm

Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

7608 – Alumiiniputket

Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

7609 00 00 – Putkien liitos- ja muut osat (esim. liitoskappaleet, kulmakappaleet ja muhvit), alumiinia

Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

7610 – Alumiiniset rakenteet (ei kuitenkaan nimikkeen 9406 tehdasvalmisteiset rakennukset) ja rakenteiden osat (esim. sillat ja siltaelementit, tornit, ristikkomastot, katot, kattorakenteet, ovet, ikkunat, ovenkarmit, ikkunankehykset ja -karmit, kynnykset, kaiteet ja pylväät); alumiinilevyt, -tangot, -profiilit, -putket ja niiden kaltaiset tavarat, rakenteissa käytettäviksi valmistetut

Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

7611 00 00 – Alumiiniset säiliöt, altaat, sammiot ja niiden kaltaiset astiat, kaikkia aineita (ei kuitenkaan tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja) varten, enemmän kuin 300 litraa vetävät, myös vuoratut tai lämpöeristetyt, mutta ilman mekaanisia tai lämmitys- tai jäähdytysvarusteita

Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

7612 – Alumiiniset altaat, astiat, tynnyrit, tölkit, laatikot, rasiat ja niiden kaltaiset säilytyspäällykset (myös pursot ja muut putkilot), kaikkia aineita (ei kuitenkaan tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja) varten, enintään 300 litraa vetävät, myös vuoratut tai lämpöeristetyt, mutta ilman mekaanisia tai lämmitys- tai jäähdytysvarusteita

Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

7613 00 00 – Alumiinisäiliöt tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja varten

Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

7614 – Säikeislanka, kaapeli, punottu nauha ja niiden kaltaiset tavarat, alumiinia, ilman sähköeristystä

Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

7616 – Muut alumiinitavarat

Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

Kemikaalit

CN-koodi

Kasvihuonekaasu

2804 10 00 – Vety

Hiilidioksidi


LIITE II

Luettelo tavaroista, joiden osalta otetaan huomioon ainoastaan suorat päästöt 7 artiklan 1 kohdan nojalla

Rauta ja teräs

CN-koodi

Kasvihuonekaasu

72

– Rauta ja teräs

Paitsi:

 

7202 2 – Ferropii

 

7202 30 00 – Ferropiimangaani

 

7202 50 00 – Ferropiikromi

 

7202 70 00 – Ferromolybdeeni

 

7202 80 00 – Ferrovolframi ja ferropiivolframi

 

7202 91 00 – Ferrotitaani ja ferropiititaani

 

7202 92 00 – Ferrovanadiini

 

7202 93 00 – Ferroniobium

 

7202 99 – Muu:

 

7202 99 10 – Ferrofosfori

 

7202 99 30 – Ferropiimagnesium

 

7202 99 80 – Muut

 

7204 – Rautapohjaiset jätteet ja romu; romusta sulatetut harkot, rautaa tai terästä

Hiilidioksidi

7301 – Ponttirauta ja -teräs, myös porattu, rei'itetty tai osista koottu; hitsatut rauta- tai teräsprofiilit

Hiilidioksidi

7302 – Rautatie- tai raitiotieradan rakennusosat, rautaa tai terästä, kuten kiskot, johtokiskot, hammaskiskot, vaihteenkielet, risteyskappaleet, vaihdetangot ja muut raideristeyksien tai -vaihteiden osat, ratapölkyt, sidekiskot, kiskontuolit ja niiden kiilat, aluslaatat, puristuslaatat, liukulaatat, sideraudat ja muut kiskojen asentamiseen, liittämiseen tai kiinnittämiseen käytettävät erityistavarat

Hiilidioksidi

7303 00 – Putket ja profiiliputket, valurautaa

Hiilidioksidi

7304 – Putket ja profiiliputket, saumattomat, rautaa (muuta kuin valurautaa) tai terästä

Hiilidioksidi

7305 – Muut putket (esim. hitsaamalla, niittaamalla tai vastaavalla tavalla saumatut), joiden poikkileikkaus on ympyrän muotoinen ja ulkoläpimitta suurempi kuin 406,4 mm, rautaa tai terästä

Hiilidioksidi

7306 – Muut putket ja profiiliputket (esim. avosaumaiset tai hitsaamalla, niittaamalla tai vastaavalla tavalla saumatut), rautaa tai terästä

Hiilidioksidi

7307 – Putkien liitos- ja muut osat (esim. liitoskappaleet, kulmakappaleet ja muhvit), rautaa tai terästä

Hiilidioksidi

7308 – Rakenteet (ei kuitenkaan nimikkeen 9406 tehdasvalmisteiset rakennukset) ja rakenteiden osat (esim. sillat ja siltaelementit, sulkuportit, tornit, ristikkomastot, katot, kattorakenteet, ovet, ikkunat, ovenkarmit, ikkunankehykset ja -karmit, kynnykset, ikkunaluukut, portit, kaiteet ja pylväät), rautaa tai terästä; levyt, tangot, profiilit, putket ja niiden kaltaiset tavarat, rakenteissa käytettäviksi valmistetut, rautaa tai terästä

Hiilidioksidi

7309 00 – Säiliöt, altaat, sammiot ja niiden kaltaiset astiat, kaikkia aineita (ei kuitenkaan tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja) varten, rautaa tai terästä, enemmän kuin 300 litraa vetävät, myös vuoratut tai lämpöeristetyt, mutta ilman mekaanisia tai lämmitys- tai jäähdytysvarusteita

Hiilidioksidi

7310 – Altaat, astiat, tynnyrit, tölkit, laatikot, rasiat ja niiden kaltaiset säilytyspäällykset, kaikkia aineita (ei kuitenkaan tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja) varten, rautaa tai terästä, enintään 300 litraa vetävät, myös vuoratut tai lämpöeristetyt, mutta ilman mekaanisia tai lämmitys- tai jäähdytysvarusteita

Hiilidioksidi

7311 00 – Säiliöt tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja varten, rautaa tai terästä

Hiilidioksidi

7318 – Ruuvit, pultit, mutterit, kansiruuvit, koukkuruuvit, niitit, sokat ja sokkanaulat, aluslaatat (myös jousilaatat) ja niiden kaltaiset tavarat, rautaa tai terästä

Hiilidioksidi

7326 – Muut tavarat, rautaa tai terästä

Hiilidioksidi

Alumiini

CN-koodi

Kasvihuonekaasu

7601 – Muokkaamaton alumiini

Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

7603 – Alumiinijauheet ja -suomut

Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

7604 – Alumiinitangot ja -profiilit

Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

7605 – Alumiinilanka

Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

7606 – Alumiinilevyt ja -nauhat, paksuus suurempi kuin 0,2 mm

Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

7607 – Alumiinifolio (myös painettu tai paperilla, kartongilla, pahvilla, muovilla tai niiden kaltaisella tukiaineella vahvistettu), paksuus (tukiainetta huomioon ottamatta) enintään 0,2 mm

Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

7608 – Alumiiniputket

Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

7609 00 00 – Putkien liitos- ja muut osat (esim. liitoskappaleet, kulmakappaleet ja muhvit), alumiinia

Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

7610 – Alumiiniset rakenteet (ei kuitenkaan nimikkeen 9406 tehdasvalmisteiset rakennukset) ja rakenteiden osat (esim. sillat ja siltaelementit, tornit, ristikkomastot, katot, kattorakenteet, ovet, ikkunat, ovenkarmit, ikkunankehykset ja -karmit, kynnykset, kaiteet ja pylväät); alumiinilevyt, -tangot, -profiilit, -putket ja niiden kaltaiset tavarat, rakenteissa käytettäviksi valmistetut

Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

7611 00 00 – Alumiiniset säiliöt, altaat, sammiot ja niiden kaltaiset astiat, kaikkia aineita (ei kuitenkaan tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja) varten, enemmän kuin 300 litraa vetävät, myös vuoratut tai lämpöeristetyt, mutta ilman mekaanisia tai lämmitys- tai jäähdytysvarusteita

Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

7612 – Alumiiniset altaat, astiat, tynnyrit, tölkit, laatikot, rasiat ja niiden kaltaiset säilytyspäällykset (myös pursot ja muut putkilot), kaikkia aineita (ei kuitenkaan tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja) varten, enintään 300 litraa vetävät, myös vuoratut tai lämpöeristetyt, mutta ilman mekaanisia tai lämmitys- tai jäähdytysvarusteita

Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

7613 00 00 – Alumiinisäiliöt tiivistettyjä tai nesteytettyjä kaasuja varten

Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

7614 – Säikeislanka, kaapeli, punottu nauha ja niiden kaltaiset tavarat, alumiinia, ilman sähköeristystä

Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

7616 – Muut alumiinitavarat

Hiilidioksidi ja perfluorihiilivedyt

Kemikaalit

CN-koodi

Kasvihuonekaasu

2804 10 00 – Vety

Hiilidioksidi


LIITE III

Tämän asetuksen soveltamisalaan kuulumattomat kolmannet maat ja alueet 2 artiklan soveltamiseksi

1.   TÄMÄN ASETUKSEN SOVELTAMISALAAN KUULUMATTOMAT KOLMANNET MAAT JA ALUEET

Tätä asetusta ei sovelleta seuraavien maiden alkuperätavaroihin:

Islanti

Liechtenstein

Norja

Sveitsi

Tätä asetusta ei sovelleta seuraavien alueiden alkuperätavaroihin:

Büsingen

Helgoland

Livigno

Ceuta

Melilla

2.   TÄMÄN ASETUKSEN SOVELTAMISALAAN KUULUMATTOMAT KOLMANNET MAAT JA ALUEET UNIONIN TULLIALUEELLE TUOTAVAN SÄHKÖN OSALTA

[Kolmannet maat tai alueet, jotka komissio lisää tai poistaa 2 artiklan 11 kohdan nojalla.]


LIITE IV

Tuotesidonnaisten päästöjen laskentamenetelmät 7 artiklan soveltamiseksi

1.   MÄÄRITELMÄT

Tässä liitteessä sekä liitteissä V ja VI tarkoitetaan:

a)

’yksinkertaisilla tavaroilla’ sellaisessa tuotantoprosessissa tuotettuja tavaroita, jossa tarvitaan yksinomaan tuotesidonnaisia päästöjä aiheuttamattomia tuotantopanoksia (prekursoreita) ja polttoaineita;

b)

’monimutkaisilla tavaroilla’ muita tavaroita kuin yksinkertaisia tavaroita;

c)

’tuotesidonnaisilla ominaispäästöillä’ tonnin painoisen tavaramäärän tuotesidonnaisia päästöjä, jotka ilmaistaan tonneina hiilidioksidiekvivalenttipäästöjä tavaratonnia kohti;

d)

’hiilidioksidin päästökertoimella’ jollakin maantieteellisellä alueella fossiilisista polttoaineista tuotetun sähkön hiilidioksidi-intensiteetin painotettua keskiarvoa; hiilidioksidin päästökerroin saadaan jakamalla asianomaisen maantieteellisen alueen sähköntuotantosektorin hiilidioksidipäästöt fossiilisilla polttoaineilla tuotetun sähkön bruttotuotannolla; se ilmaistaan hiilidioksiditonneina megawattituntia kohti;

e)

’sähkön päästökertoimella’ hiilidioksidiekvivalentteina ilmaistua oletusarvoa, joka edustaa tavaroiden tuotannossa kulutetun sähkön päästöintensiteettiä;

f)

’sähkönhankintasopimuksella’ sopimusta, jonka nojalla henkilö sopii ostavansa sähköä suoraan sähköntuottajalta;

g)

’siirtoverkonhaltijalla’, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/944 (1) 2 artiklan 35 alakohdassa määriteltyä toiminnanharjoittajaa.

2.   TOSIASIALLISTEN TUOTESIDONNAISTEN OMINAISPÄÄSTÖJEN MÄÄRITTÄMINEN YKSINKERTAISTEN TAVAROIDEN TAPAUKSESSA

Määritettäessä tietyssä laitoksessa tuotettujen yksinkertaisten tavaroiden tosiasiallisia tuotesidonnaisia ominaispäästöjä otetaan huomioon suorat ja tarvittaessa epäsuorat päästöt. Tätä varten käytetään seuraavaa yhtälöä:

Formula

Jossa

SEEg

ilmaisee tavaroiden g tuotesidonnaisia ominaispäästöjä hiilidioksidiekvivalentteina tonnia kohti,

AttrEmg

ilmaisee tavaroille g osoitettuja päästöjä, ja

ALg

ilmaisee tavaroiden g tuotantotasoa eli kyseisessä laitoksessa raportointikaudella tuotettujen tavaroiden paljoutta.

Ilmaisulla ’osoitetut päästöt’ tarkoitetaan sitä osaa laitoksen raportointikaudella aiheutuneista päästöistä, joka aiheutuu tavaroiden g tuotantoprosessissa silloin, kun sovelletaan 7 artiklan 7 kohdan nojalla annetuissa täytäntöönpanosäädöksissä määriteltyjä tuotantoprosessin järjestelmärajoja. Osoitetut päästöt lasketaan käyttäen seuraavaa yhtälöä:

Formula

Jossa

DirEm

ilmaisee tuotantoprosessista aiheutuvia suoria päästöjä hiilidioksidiekvivalenttitonneina 7 artiklan 7 kohdan nojalla annetussa täytäntöönpanosäädöksessä tarkoitettujen järjestelmärajojen sisällä, ja

Indir Em

ilmaisee tavaroiden tuotantoprosesseissa kulutetun sähkön tuotannosta aiheutuvia epäsuoria päästöjä hiilidioksidiekvivalenttitonneina 7 artiklan 7 kohdan nojalla annetussa täytäntöönpanosäädöksessä tarkoitettujen järjestelmärajojen sisällä.

3.   TOSIASIALLISTEN TUOTESIDONNAISTEN PÄÄSTÖJEN MÄÄRITTÄMINEN MONIMUTKAISTEN TAVAROIDEN TAPAUKSESSA

Määritettäessä tietyssä laitoksessa tuotettujen monimutkaisten tavaroiden tosiasiallisia tuotesidonnaisia ominaispäästöjä käytetään seuraavaa yhtälöä:

Formula

Jossa

AttrEmg

ilmaisee tavaroille g osoitettuja päästöjä,

ALg

ilmaisee tavaroiden g tuotantotasoa eli kyseisessä laitoksessa raportointikaudella tuotettujen tavaroiden paljoutta, ja

EEInpMat

ilmaisee tuotantoprosessissa kulutettujen tuotantopanosten (prekursoreiden) tuotesidonnaisia päästöjä. Huomioon otetaan ainoastaan sellaiset tuotantopanokset (prekursorit), jotka on määritetty merkityksellisiksi tuotantoprosessin järjestelmärajojen kannalta 7 artiklan 7 kohdan nojalla annetussa täytäntöönpanosäädöksessä täsmennetyllä tavalla. Asiaankuuluva EEInpMat lasketaan seuraavasti:

Formula

Jossa

Mi

ilmaisee tuotantoprosessissa käytetyn tuotantopanoksen (prekursorin) i massaa, ja

SEESEEi:n

ilmaisee tuotantopanoksen (prekursorin) i tuotesidonnaisia ominaispäästöjä. SEEi:n osalta laitoksen toiminnanharjoittajan on käytettävä sen laitoksen päästöjen arvoa, jossa tuotantopanos (prekursori) on tuotettu, edellyttäen, että laitoksen tiedot voidaan mitata asianmukaisesti.

4.   7 ARTIKLAN 2 JA 3 KOHDASSA TARKOITETTUJEN OLETUSARVOJEN MÄÄRITTÄMINEN

Tuotesidonnaisten päästöjen oletusarvoja määritettäessä käytetään ainoastaan tosiasiallisia arvoja. Jos tosiasiallisia tietoja ei ole, voidaan käyttää kirjallisuusarvoja. Ennen kuin komissio kerää tarvittavat tiedot kunkin liitteessä I luetellun tavaralajin asiaankuuluvien oletusarvojen määrittämiseksi, komissio julkaisee ohjeet siitä, miten tarvittava korjaus tuotantopanoksina käytettyjen jäte- tai kasvihuonekaasujen osalta tehdään. Oletusarvot määritetään parhaiden saatavilla olevien tietojen perusteella. Parhaiden saatavilla olevien tietojen on perustuttava luotettaviin ja julkisesti saatavilla oleviin tietoihin. Oletusarvoja tarkistetaan määräajoin 7 artiklan 7 kohdan nojalla annettavilla täytäntöönpanosäädöksillä käyttäen perustana ajantasaisimpia ja luotettavimpia tietoja, myös kolmannen maan tai kolmansien maiden ryhmän toimittamia tietoja.

4.1.   7 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut oletusarvot

Oletusarvoja käytetään silloin, kun valtuutettu CBAM-ilmoittaja ei pysty määrittämään tosiasiallisia päästöjä riittävästi. Kyseiset arvot on vahvistettava kunkin viejämaan ja kunkin liitteessä I luetellun muun tavaran kuin sähkön keskimääräisen päästöintensiteetin perusteella lisättynä oikeasuhteisella korotuksella. Tämä korotus määritetään 7 artiklan 7 kohdan nojalla annettavissa täytäntöönpanosäädöksissä, ja se vahvistetaan asianmukaiselle tasolle, jotta voidaan varmistaa CBAM:n ympäristötavoitteiden tinkimättömyys, käyttäen perustana ajantasaisimpia ja luotettavimpia tietoja, myös siirtymäkauden aikana kerättyjä tietoja. Jos viejämaata koskevia luotettavia tietoja ei voida soveltaa tiettyyn tavaralajiin, oletusarvot perustetaan keskimääräiseen päästöintensiteettiin X prosentissa kyseisen tavaralajin osalta heikoimmin suoriutuvista, EU:n päästökauppajärjestelmään kuuluvista laitoksista. X:n arvo määritetään 7 artiklan 7 kohdan nojalla annettavissa täytäntöönpanosäädöksissä, ja se vahvistetaan asianmukaiselle tasolle, jotta voidaan varmistaa CBAM:n ympäristötavoitteiden tinkimättömyys, käyttäen perustana ajantasaisimpia ja luotettavimpia tietoja, myös siirtymäkauden aikana kerättyjä tietoja.

4.2.   7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut tuontisähkön oletusarvot

Tuontisähkön oletusarvot on määritettävä kolmannen maan, kolmansien maiden ryhmän tai kolmannessa maassa sijaitsevan alueen osalta joko erityisten oletusarvojen perusteella 4.2.1 kohdan mukaisesti tai, jos kyseisiä arvoja ei ole saatavilla, vaihtoehtoisten oletusarvojen perusteella 4.2.2 kohdan mukaisesti.

Jos sähkö tuotetaan kolmannessa maassa, kolmansien maiden ryhmässä tai kolmannessa maassa sijaitsevalla alueella ja se siirretään kolmansien maiden, kolmansien maiden ryhmien tai kolmannessa maassa sijaitsevien alueiden kautta tai jäsenvaltioiden kautta tarkoituksena tuoda sitä unioniin, käytetään sen kolmannen maan, kolmansien maiden ryhmän tai kolmannessa maassa sijaitsevan alueen oletusarvoja, jossa sähkö tuotettiin.

4.2.1.   Kolmannen maan, kolmansien maiden ryhmän tai kolmannessa maassa sijaitsevan alueen erityiset oletusarvot

Erityisenä oletusarvona on hiilidioksidin päästökerroin kolmannessa maassa, kolmansien maiden ryhmässä tai kolmannessa maassa sijaitsevalla alueella parhaiden komission saatavilla olevien tietojen perusteella.

4.2.2.   Vaihtoehtoiset oletusarvot

Jos kolmannelle maalle, kolmansien maiden ryhmälle tai kolmannessa maassa sijaitsevalle alueelle ei ole saatavilla erityistä oletusarvoa, sähkön vaihtoehtoisena oletusarvona on unionin hiilidioksidipäästökerroin.

Jos voidaan luotettavien tietojen perusteella osoittaa, että kolmannen maan, kolmansien maiden ryhmän tai kolmannessa maassa sijaitsevan alueen hiilidioksidipäästökerroin on pienempi kuin komission määrittämä erityinen oletusarvo tai pienempi kuin unionin hiilidioksidipäästökerroin, kyseisen kolmannen maan, kolmansien maiden ryhmän tai kolmannessa maassa sijaitsevan alueen osalta voidaan käyttää kyseiseen hiilidioksidipäästökertoimeen perustuvaa vaihtoehtoista oletusarvoa.

4.3   Tuotesidonnaisten epäsuorien päästöjen oletusarvot

Kolmannessa maassa tuotetun tavaran tuotesidonnaisten epäsuorien päästöjen oletusarvot määritetään oletusarvosta, joka lasketaan käyttäen perusteena kyseisen tavaran tuotannossa käytetyn sähkön keskimääräistä päästökerrointa, joka on joko unionin sähköverkon päästökerroin, alkuperämaan sähköverkon päästökerroin tai alkuperämaan hinnanmuodostuslähteiden hiilidioksidipäästökerroin.

Jos kolmas maa tai kolmansien maiden ryhmä osoittaa komissiolle luotettavien tietojen perusteella, että kolmannen maan tai kolmansien maiden ryhmän sähköntuotantolähteiden keskimääräinen päästökerroin tai kolmannen maan tai kolmansien maiden ryhmän hinnanmuodostuslähteiden keskimääräinen hiilidioksidipäästökerroin on pienempi kuin epäsuorien päästöjen oletusarvo, kyseiselle kolmannelle maalle tai kolmansien maiden ryhmälle on vahvistettava kyseiseen keskimääräiseen hiilidioksidipäästökertoimeen perustuva vaihtoehtoinen oletusarvo.

Komissio antaa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2025 7 artiklan 7 kohdan nojalla täytäntöönpanosäädöksen, jossa tarkennetaan, mitä ensimmäisen alakohdan mukaisesti määritetyistä laskentamenetelmistä oletusarvojen laskemiseen käytetään. Tätä varten komissio käyttää perustana ajantasaisimpia ja luotettavimpia tietoja, myös siirtymäkauden aikana kerättyjä tietoja, liitteessä I lueteltujen tavaroiden tuotantoon käytetyn sähkön määrästä sekä tämän sähkön alkuperämaasta, tuotantolähteestä ja sovellettavista päästökertoimista. Tapauskohtainen laskentamenetelmä on määritettävä tarkoituksenmukaisimmalla tavalla kummankin seuraavan kriteerin täyttämiseksi:

hiilivuodon ehkäiseminen;

CBAM:n ympäristötavoitteiden tinkimättömyyden varmistaminen.

5.   TOSIASIALLISTEN TUOTESIDONNAISTEN PÄÄSTÖJEN SOVELTAMISEN EDELLYTYKSET TUONTISÄHKÖN TAPAUKSESSA

Valtuutettu CBAM-ilmoittaja voi käyttää 7 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa laskelmassa oletusarvojen sijasta tosiasiallisia tuotesidonnaisia päästöjä, jos seuraavat kumulatiiviset kriteerit täyttyvät:

a)

valtuutetun CBAM-ilmoittajan ja kolmannessa maassa sijaitsevan sähköntuottajan välinen sähkönhankintasopimus kattaa sähkömäärän, jonka osalta pyydetään saada käyttää tosiasiallisia tuotesidonnaisia päästöjä;

b)

sähköä tuottava laitos on joko liitetty suoraan unionin siirtoverkkoon tai voidaan osoittaa, että vientihetkellä verkon fyysistä ylikuormitusta ei esiintynyt missään verkon kohdassa laitoksen ja unionin siirtoverkon välillä;

c)

sähköä tuottava laitos aiheuttaa päästöjä enintään 550 grammaa fossiilisista polttoaineista peräisin olevaa hiilidioksidia tuotettua kilowattituntia sähköä kohti;

d)

kaikki alkuperämaan, määrämaan ja tarvittaessa kunkin kauttakulkumaana toimivan maan vastuussa olevat siirtoverkonhaltijat ovat sitovasti nimenneet sen sähkömäärän, jonka osalta pyydetään saada käyttää tosiasiallisia tuotesidonnaisia päästöjä, jaetulle yhteenliittämiskapasiteetille, ja laitoksen nimeämä kapasiteetti ja sähköntuotanto viittaavat samaan enintään tunnin pituiseen ajanjaksoon;

e)

edellä mainittujen kriteerien täyttymisen varmentaa akkreditoitu todentaja, jonka on saatava vähintään kuukausittaiset väliraportit, joista käy ilmi, miten kyseiset kriteerit täyttyvät.

Sähkönhankintasopimuksen kattaman sähkön yhteenlaskettu määrä ja sitä vastaavat tosiasialliset tuotesidonnaiset päästöt jätetään pois laskettaessa maakohtaista päästökerrointa tai hiilidioksidipäästökerrointa, jota käytetään tavaroiden tuotantoon käytettävän sähkön tuotannosta aiheutuvien tuotesidonnaisten epäsuorien päästöjen laskemiseen 4.3 kohdan mukaisesti.

6.   TOSIASIALLISTEN TUOTESIDONNAISTEN PÄÄSTÖJEN SOVELTAMISEN EDELLYTYKSET EPÄSUORIEN PÄÄSTÖJEN TAPAUKSESSA

Valtuutettu CBAM-ilmoittaja voi käyttää 7 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa laskelmassa oletusarvojen sijasta tosiasiallisia tuotesidonnaisia päästöjä, jos se voi osoittaa suoran teknisen yhteyden tuontitavaran tuotantolaitoksen ja sähkön tuotantolähteen välillä tai jos kyseisen laitoksen toiminnanharjoittaja on tehnyt kolmannessa maassa sijaitsevan sähköntuottajan kanssa sähkönhankintasopimuksen sellaisesta sähkömäärästä, joka vastaa määrää, johon pyydetään saada soveltaa erityistä arvoa.

7.   7 ARTIKLAN 2 KOHDASSA TARKOITETTUJEN OLETUSARVOJEN MUKAUTTAMINEN ALUEELLISTEN ERITYISPIIRTEIDEN PERUSTEELLA

Oletusarvoja voidaan mukauttaa kolmansien maiden tietyillä alueilla, joilla on objektiivisista päästötekijöistä johtuvia erityispiirteitä. Kun kyseisiin paikallisiin erityispiirteisiin mukautettuja tietoja on saatavilla ja voidaan määrittää kohdennetumpia oletusarvoja, kyseisiä oletusarvoja voidaan käyttää.

Jos kolmannen maan, kolmansien maiden ryhmän tai kolmannessa maassa sijaitsevan alueen alkuperätavaroiden ilmoittajat voivat osoittaa luotettavien tietojen perusteella, että alueellisesti mukautetut vaihtoehtoiset oletusarvot ovat pienempiä kuin komission määrittämät oletusarvot, tällaisia alueellisesti mukautettuja arvoja voidaan käyttää.


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/944, annettu 5 päivänä kesäkuuta 2019, sähkön sisämarkkinoita koskevista yhteisistä säännöistä ja direktiivin 2012/27/EU muuttamisesta (EUVL L 158, 14.6.2019, s. 125).


LIITE V

Tuotesidonnaisten päästöjen laskennassa käytettävien tietojen kirjanpitovaatimukset 7 artiklan 5 kohdan soveltamiseksi

1.   VÄHIMMÄISTIEDOT, JOTKA VALTUUTETUN CBAM-ILMOITTAJAN ON SÄILYTETTÄVÄ TUONTITAVAROISTA:

1.

Valtuutetun CBAM-ilmoittajan tunnistetiedot:

a)

nimi;

b)

CBAM-tilinumero.

2.

Tuontitavaroita koskevat tiedot:

a)

tavaralaji ja kunkin tavaralajin paljous;

b)

alkuperämaa;

c)

tosiasialliset päästöt tai oletusarvot.

2.   VÄHIMMÄISTIEDOT, JOTKA VALTUUTETUN CBAM-ILMOITTAJAN ON SÄILYTETTÄVÄ TOSIASIALLISTEN PÄÄSTÖJEN PERUSTEELLA MÄÄRITETYISTÄ TUONTITAVAROIDEN TUOTESIDONNAISISTA PÄÄSTÖISTÄ

Jokaisesta sellaisten tuontitavaroiden lajista, joiden tuotesidonnaiset päästöt määritetään tosiasiallisten päästöjen perusteella, on säilytettävä seuraavat lisätiedot:

a)

sen laitoksen tunnistetiedot, jossa tavarat on tuotettu;

b)

sen laitoksen toiminnanharjoittajan yhteystiedot, jossa tavarat on tuotettu;

c)

liitteessä VI vahvistetut todentamisraportit;

d)

tavaroiden tuotesidonnaiset ominaispäästöt.


LIITE VI

Todentamisperiaatteet ja todentamisraporttien sisältö 8 artiklan soveltamiseksi

1.   TODENTAMISPERIAATTEET

Sovelletaan seuraavia periaatteita:

a)

todentajien on tehtävä todennukset ammatillista skeptisyyttä noudattaen;

b)

CBAM-ilmoituksessa ilmoitettavia tuotesidonnaisia kokonaispäästöjä pidetään todennettuina vain, jos todentaja katsoo kohtuullisella varmuudella, ettei todentamisraportissa ole olennaisia väärintulkintoja eikä olennaisia poikkeamia liitteen IV sääntöjen mukaisesti suoritetun tuotesidonnaisten päästöjen laskennan suhteen;

c)

todentajan tekemät laitosvierailut ovat pakollisia, paitsi jos erityiset perusteet laitosvierailusta luopumiselle täyttyvät;

d)

päättäessään, ovatko väärintulkinnat tai poikkeamat olennaisia, todentajan on käytettävä 8 artiklan 3 kohdan mukaisesti annetuissa täytäntöönpanosäädöksissä vahvistettuja kynnysarvoja.

Niiden muuttujien osalta, joille tällaisia kynnysarvoja ei ole määritetty, todentajan on käytettävä asiantuntija-arviota siitä, onko väärintulkintoja tai poikkeamia pidettävä niiden kokoluokan ja luonteen vuoksi olennaisina joko yksittäin tai yhdistettyinä muihin väärintulkintoihin tai poikkeamiin.

2.   TODENTAMISRAPORTIN SISÄLTÖ

Todentaja laatii todentamisraportin, jossa vahvistetaan tavaroiden tuotesidonnaiset päästöt ja esitetään kaikki toteutetun työn kannalta asiaankuuluvat seikat ja johon sisältyvät vähintään seuraavat tiedot:

a)

niiden laitosten tunnistetiedot, joissa tavarat on tuotettu;

b)

niiden laitosten toiminnanharjoittajan yhteystiedot, joissa tavarat on tuotettu;

c)

sovellettava raportointikausi;

d)

todentajan nimi ja yhteystiedot;

e)

todentajan akkreditointinumero ja akkreditointielimen nimi;

f)

soveltuvissa tapauksissa laitosvierailujen päivämäärät tai syyt siihen, miksi laitosvierailua ei tehty;

g)

raportointikaudella tuotettujen ilmoitettujen tavaroiden paljous tavaralajeittain;

h)

laitoksen raportointikaudella aiheutuneiden suorien päästöjen määrä;

i)

kuvaus siitä, miten laitoksen päästöt osoitetaan eri tavaralajeille;

j)

määrälliset tiedot tavaroista, päästöistä ja energiavirroista, jotka eivät liity kyseisiin tavaroihin;

k)

monimutkaisten tavaroiden tapauksessa:

i)

kunkin käytetyn tuotantopanoksen (prekursorin) paljous;

ii)

kuhunkin käytettyyn tuotantopanokseen (prekursoriin) liittyvät tuotesidonnaiset ominaispäästöt;

iii)

jos käytetään tosiasiallisia päästöjä: niiden laitosten tunnistetiedot, joissa tuotantopanos (prekursori) on tuotettu, ja kyseisen tuotantopanoksen tuotannon tosiasialliset päästöt;

l)

todentajan lausunto, jossa hän vahvistaa katsovansa kohtuullisella varmuudella, ettei raportissa ole olennaisia väärintulkintoja eikä olennaisia poikkeamia liitteen IV laskentasääntöjen suhteen;

m)

tiedot havaituista ja oikaistuista olennaisista väärintulkinnoista;

n)

tiedot havaituista ja oikaistuista olennaisista poikkeamista liitteessä IV vahvistettujen laskentasääntöjen suhteen.


Top