(1)

Venäjän federaation äskettäin Ukrainaan kohdistama sotilaallinen hyökkäys ja meneillään oleva aseellinen konflikti ovat muuttaneet Euroopan turvallisuustilannetta perustavanlaatuisesti. Kyseisen sotilaallisen hyökkäyksen seurauksena unioniin ja erityisesti sen itäisiin osiin saapuu huomattava määrä ihmisiä. Tämä aiheuttaa lisähaasteita aikana, jolloin jäsenvaltioiden taloudet ovat vielä toipumassa covid-19-pandemian vaikutuksista.

(2)

Jäsenvaltiot voivat jo vastata muuttoliikkeeseen liittyviin haasteisiin rahoittamalla monenlaisia investointeja koheesiopolitiikan ohjelmiensa puitteissa Euroopan aluekehitysrahastosta, jäljempänä ’EAKR’, ja Euroopan sosiaalirahastosta, jäljempänä ’ESR’, sekä lisämäärärahoista, jotka on asetettu saataville koheesiota ja Euroopan alueita tukevana elpymisapuna, jäljempänä ’REACT-EU-väline’, josta tarjotaan tukea covid-19-pandemian ja sen sosiaalisten seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen edistämiseen sekä talouden vihreän, digitaalisen ja palautumiskykyä tukevan elpymisen pohjustamiseen. Toimet voivat kattaa investointeja sosiaalisen osallisuuden, terveydenhuollon, koulutuksen, työllisyyden, asumisen ja lastenhoidon aloilla, mukaan lukien investoinnit infrastruktuuriin, köyhien kaupunkialueiden elvyttäminen, maahantulijoiden alueellista ja koulutuksellista eristyneisyyttä vähentävät toimet ja yritysten perustaminen. Jäsenvaltiot voivat suunnata ohjelmiensa jäljellä olevia varoja uudelleen vastatakseen tällaisiin muuttoliikkeeseen liittyviin haasteisiin. Myös vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahastoa, jäljempänä ’FEAD-rahasto’, voidaan käyttää elintarvike- ja perushyödykeavun antamiseen niille, joihin Venäjän federaation sotilaallinen hyökkäys vaikuttaa, mukaan lukien kolmansien maiden kansalaiset.

(3)

REACT-EU-välineen lisämäärärahojen toteuttamisjärjestelyjen osalta on jo käytössä monenlaisia joustomahdollisuuksia, ja myös EAKR:lle, ESR:lle ja FEAD-rahastolle vuosien 2014–2020 monivuotisessa rahoituskehyksessä osoitettujen määrärahojen käyttöön on tarpeen lisätä joustovaraa. Koska Venäjän federaation sotilaallisesta hyökkäyksestä Ukrainaan johtuvan muuttoliikkeen haasteisiin on vastattava kiireellisesti, näihin haasteisiin vastaamiseksi toteutettujen toimien menojen olisi oltava tukikelpoisia kyseisen sotilaallisen hyökkäyksen alkamispäivästä. Lisäksi EAKR:n ja ESR:n käytön joustavuutta olisi lisättävä tällaisten toimien osalta, jotta ohjelmien käytettävissä olevat rahoitusvarat voidaan ottaa käyttöön nopeasti edellyttäen, että asianomainen toimi on linjassa tarvittaessa muutetun toimenpideohjelman kanssa. Tämä joustomahdollisuus olisi otettava käyttöön toimille jo tarjolla olevien lisärahoitusmahdollisuuksien lisäksi. Raportointijärjestelyjä, jotka koskevat tietoja näihin toimiin osallistuvista tahoista, olisi myös yksinkertaistettava.

(4)

Sen varmistamiseksi, että apua tarvitsevat voivat edelleen viipymättä saada apua FEAD-rahastosta, on aiheellista säätää, että jäsenvaltiot voivat muuttaa FEAD-rahastosta tuettujen toimenpideohjelmien tiettyjä osia ilman komission päätöstä.

(5)

Jotta käytettävissä olevan rahoituksen vaikutus voitaisiin maksimoida, koheesiopolitiikan puitteissa annettavan tuen olisi täydennettävä erityisesti turvapaikka-, maahanmuutto- ja kotouttamisrahastosta rahoitettavia toimia.

(6)

Covid-19-pandemian seuraukset ovat vaikuttaneet jäsenvaltioihin ennennäkemättömällä tavalla. Pandemian kokonaisvaikutus on aiheuttanut erittäin suuria paineita jäsenvaltioiden talousarvioihin, sillä jäsenvaltioiden on täytynyt tehdä yhtäkkiä huomattavasti entistä enemmän julkisia investointeja terveydenhuoltojärjestelmiin ja muihin talouden toimialoihin. Pandemia uhkasi häiritä myös vähävaraisimmille annettavaa tukea. Näin on muodostunut poikkeuksellinen tilanne, joka on edellyttänyt erityisiä toimenpiteitä.

(7)

Covid-19:n puhkeamisen vaikutuksiin reagoimiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksia (EU) N:o 1301/2013 (3) ja (EU) N:o 1303/2013 (4) muutettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/460 (5), jotta EAKR:stä, ESR:stä ja koheesiorahastosta, jäljempänä yhdessä ’rahastot’, ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta tuettujen toimenpideohjelmien täytäntöönpano olisi joustavampaa. Kun kyseisen kriisin talouteen ja yhteiskuntiin kohdistuvat vakavat kielteiset vaikutukset entisestään pahenivat unionissa, näitä kahta asetusta muutettiin jälleen Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/558 (6).

Jotta voitiin reagoida covid-19-kriisin vaikutuksiin vähävaraisimpiin, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 223/2014 (7) muutettiin Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/559 (8) covid-19:n puhkeamisen johdosta toteutettavien erityistoimenpiteiden käyttöön ottamiseksi FEAD-rahaston osalta. Kyseisillä muutoksilla on parannettu mahdollisuutta saada rahastojen käyttämätön tuki käyttöön ja yksinkertaistettu ohjelmien täytäntöönpanoon liittyviä menettelyvaatimuksia, jolloin niiden ansiosta on voitu tarjota jäsenvaltioille poikkeuksellista lisäjoustoa, jotta ne voivat keskittyä ennennäkemättömän kriisin edellyttämiin toimiin ja vastata tarpeeseen reagoida siihen nopeasti. Asetukseen (EU) N:o 1303/2013 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/2221 (9) tehdyllä lisämuutoksella otettiin käyttöön huomattavia lisämäärärahoja REACT-EU-välineen elpymisapuna, josta tarjotaan apua covid-19-pandemian ja sen sosiaalisten seurausten aiheuttaman kriisin vahinkojen korjaamisen edistämiseen sekä talouden vihreän, digitaalisen ja palautumiskykyä tukevan elpymisen pohjustamiseen.

Saman paketin yhteydessä muutettiin myös asetusta (EU) N:o 223/2014 Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/177 (10), jotta jäsenvaltiot voisivat kohdentaa näitä lisävaroja vähävaraisimmille FEAD-rahaston täytäntöönpanon yhteydessä.

(8)

Vaikka ohjelmakaudelle 2014–2020 myönnetyt joustomahdollisuudet ja lisäresurssit ovat auttaneet jäsenvaltioita niiden kriisi- ja elpymistoimissa, uusien koronavirusmuunnosten, etenkin omikronmuunnoksen, ilmaantuminen ja rajoitusten laajamittainen tiukentaminen vuoden 2021 viimeisellä neljänneksellä ovat lisänneet kielteistä vaikutusta jäsenvaltioiden talouksiin ja yhteiskuntiin ja haitanneet koheesiopolitiikan ohjelmien ja FEAD-rahastosta tuettujen ohjelmien tavanomaista täytäntöönpanoa. Venäjän federaation äskettäinen sotilaallinen hyökkäys ja siitä johtuvat muuttovirrat ovat pahentaneet näitä vaikutuksia ja uhkaavat heikentää unionin talouden elpymistä entisestään. Asetuksessa (EU) 2020/558 tarkoitetun mahdollisuuden mukaisesti on sen vuoksi tarpeen säätää yhden kyseisellä asetuksella käyttöön otetun toimenpiteen poikkeuksellisesta jatkamisesta eli jatkaa tilivuotta 2020/2021 koskevaa mahdollisuutta soveltaa 100 prosentin osarahoitusosuutta myös sitä seuraavana tilivuonna.

(9)

Jotta voidaan keventää julkisiin talousarvioihin kohdistuvaa taakkaa, joka johtuu tarpeesta vastata kriisitilanteeseen, nopeuttaa ohjelmien täytäntöönpanoa ja mahdollistaa tarvittavat investoinnit alueiden elvyttämiseksi, jäsenvaltioille olisi annettava poikkeuksellinen mahdollisuus pyytää 100 prosentin osarahoitusosuuden soveltamista EAKR:n, ESR:n, koheesiorahaston ja FEAD-rahaston ohjelmiin myös tilivuonna 2021/2022.

(10)

Jotta voidaan noudattaa monivuotisessa rahoituskehyksessä vuosille 2022 ja 2023 vahvistettua maksujen enimmäismäärää, olisi vahvistettava enimmäismäärä kyseisinä vuosina suoritettaville maksuille, jotka johtuvat 100 prosentin osarahoitusosuuden soveltamisesta EAKR:ään, koheesiorahastoon ja ESR:ään. Edellyttäen, että varoja on käytettävissä, komission olisi maksettava mahdollisimman pian maksut, joita ei voida suorittaa näiden enimmäismäärien vuoksi, joko hyväksymällä tilit tai myöhemmin suoritettavilla maksuilla. Tällaiset maksujen lykkäykset eivät saisi vaikuttaa tilien hyväksymiseen eikä niillä saisi olla muita vaikutuksia.

(11)

Koska 100 prosentin osarahoitusosuuden soveltaminen ei vaikuta merkittävästi itse toimenpideohjelmien sisältöön, on aiheellista sallia sen nopea täytäntöönpano ilman komission päätöstä, joka koskee jäsenvaltioiden toimenpideohjelman rahoitustaulukoihin tekemien muutosten hyväksymistä. Jäsenvaltioiden olisi kuitenkin annettava tarkistetut rahoitustaulukot tiedoksi ennen kyseistä tilivuotta koskevan lopullisen maksatushakemuksen jättämistä. Mahdolliset tästä johtuvat muutokset, mukaan lukien indikaattorien arvot, voidaan tehdä osana seuraavaa ohjelmamuutosta tilivuoden päätyttyä.

(12)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitetta eli ottaa käyttöön joustotoimenpiteitä tuen myöntämisessä rahastoista, vaan se voidaan ehdotetun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(13)

Sen vuoksi asetukset (EU) N:o 1303/2013 ja (EU) N:o 223/2014 olisi muutettava tämän mukaisesti.

(14)

Koska Venäjän federaation sotilaallisesta hyökkäyksestä johtuvan muuttoliikkeen haasteisiin ja edelleen jatkuvaan covid-19-pandemian aiheuttamaan kansanterveyskriisiin on reagoitava kiireellisesti, olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä, kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta.

(15)

Koska jäsenvaltioille on annettava mahdollisuus muuttaa ohjelmiaan ajoissa, jotta ne voivat hyötyä 100 prosentin osarahoitusosuudesta tilivuonna 2021/2022, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,