1.   Jäsenvaltioiden on nimettävä ministeriötason viranomainen, joka vastaa

2.   Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä virallinen päätös maksajaviraston hyväksynnän myöntämisestä tai, sen jälkeen kun hyväksyntää on tarkasteltu uudelleen, hyväksynnän peruuttamisesta delegoidun asetuksen (EU) 2022/127 1 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitettujen hyväksymisperusteiden arvioinnin perusteella. Toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä ilmoitettava komissiolle hyväksynnöistä ja niiden peruuttamisista.

3.   Toimivaltaisen viranomaisen on nimitettävä tarkastuselin, joka suorittaa tarkastuksen ennen hyväksynnän myöntämistä (hyväksyntää edeltävä tarkastelu). Tarkastuselimen on oltava tarkastusviranomainen, muu julkinen tai yksityinen organisaatio taikka organisatorinen viranomaisyksikkö, jolla on vaadittava pätevyys, taidot ja valmiudet suorittaa tarkastuksia. Tarkastuselimen on oltava riippumaton hyväksyntää hakevasta maksajavirastosta.

4.   Tarkastuselimen suorittamassa tarkastuksessa (hyväksyntää edeltävä tarkastelu) on tarkasteltava erityisesti

Tarkastuselimen on laadittava raportti, jossa esitetään yksityiskohtaiset tiedot suoritetusta tarkastuksesta, kyseisen tarkastuksen tulokset ja arvio siitä, täyttääkö maksajavirasto hyväksymisperusteet. Raportti on toimitettava toimivaltaiselle viranomaiselle, joka arvioi tulokset ja myöntää hyväksymisasiakirjan, jos se on vakuuttunut siitä, että maksajavirasto täyttää hyväksymisperusteet.

5.   Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, ettei maksajavirasto täytä hyväksymisperusteita, sen on tiedotettava maksajavirastolle erityisedellytyksistä, jotka maksajaviraston on täytettävä ennen kuin hyväksyntä voidaan myöntää.

Ennen kuin mahdolliset tarvittavat muutokset on toteutettu tällaisten erityisedellytysten täyttämiseksi, hyväksyminen voidaan myöntää väliaikaisesti määräajaksi, joka vahvistetaan havaittujen ongelmien vakavuuden mukaan enintään 12 kuukauden pituiseksi. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä pidentää kyseistä määräaikaa.

6.   Asetuksen (EU) 2021/2116 90 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädetyt tiedot on annettava heti maksajaviraston ensimmäisen hyväksynnän jälkeen ja joka tapauksessa ennen kuin viraston maksamat menot veloitetaan rahastoista. Kyseisiin tietoihin on liitettävä ilmoitukset ja asiakirjat, jotka koskevat

7.   Komissio ilmoittaa maatalousrahastojen komitealle kunkin jäsenvaltion hyväksymät maksajavirastot.

1.   Toimivaltaisen viranomaisen on jatkuvasti valvottava vastuullaan olevia maksajavirastoja, erityisesti asetuksen (EU) 2021/2116 12 artiklassa tarkoitetun todentamisviranomaisen laatimien todistusten ja raporttien perusteella, ja toteutettava tarvittavat jatkotoimet havaittujen puutteiden korjaamiseksi.

Toimivaltaisen viranomaisen on raportoitava komissiolle maksajavirastoihin kohdistuvasta valvonnasta ja niiden toiminnan seurannasta kirjallisesti kolmen vuoden välein. Raportissa on tarkasteltava, täyttävätkö maksajavirastot edelleen hyväksymisperusteet, ja esitettävä yhteenveto puutteiden korjaamiseksi toteutetuista toimista. Toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava, täyttääkö sen vastuulla oleva maksajavirasto edelleen hyväksymisperusteet.

2.   Jäsenvaltioiden on otettava käyttöön järjestelmä, jolla varmistetaan, että tiedot, joiden mukaan maksajavirasto ei täyttäisi hyväksymisperusteita, toimitetaan viipymättä toimivaltaiselle viranomaiselle.

3.   Jos toimivaltainen viranomainen on todennut, ettei hyväksytty maksajavirasto enää täytä yhtä tai useampaa hyväksymisperustetta ja että tämä voi haitata delegoidun asetuksen (EU) 2022/127 1 artiklan 1 kohdassa säädettyjen tehtävien suorittamista, toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä asetettava maksajaviraston hyväksyntä koeajalle. Sen on laadittava suunnitelma, joka sisältää toimet ja määräajat havaittujen puutteiden korjaamiseksi tietyllä ajanjaksolla, joka määritetään ongelman vakavuuden mukaan ja joka voi olla enintään 12 kuukautta päivästä, jona hyväksyntä asetetaan koeajalle. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä pidentää kyseistä määräaikaa.

4.   Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava komissiolle päätöksestään asettaa maksajaviraston hyväksyntä koeajalle sekä 3 kohdan mukaisesti laaditusta suunnitelmasta ja myöhemmin edistymisestä tällaisen suunnitelman toteuttamisessa.

5.   Jos hyväksyminen peruutetaan, toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä hyväksyttävä toinen maksajavirasto, joka täyttää asetuksen (EU) 2021/2116 9 artiklan 2 kohdassa säädetyt edellytykset, sen varmistamiseksi, ettei maksujen suorittaminen tuensaajille keskeydy.

6.   Jos komissio toteaa, ettei toimivaltainen viranomainen ole laatinut 3 kohdan mukaista korjaussuunnitelmaa tai että sellaisella maksajavirastolla, joka ei ole toteuttanut korjaussuunnitelmaa määräajassa ja kokonaan, on edelleen hyväksyntä, se pyytää toimivaltaista viranomaista peruuttamaan kyseisen maksajaviraston hyväksynnän, jollei tarvittavia muutoksia tehdä ajanjaksolla, jonka komissio määrittää ongelman vakavuuden mukaan. Tällaisessa tilanteessa komissio voi päättää soveltaa puutteisiin sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyä asetuksen (EU) 2021/2116 55 artiklan mukaisesti.

1.   Jäsenvaltioiden on nimettävä ministeriötason viranomainen, jäljempänä ’toimivaltainen viranomainen’, joka vastaa asetuksen (EU) 2021/2116 10 artiklassa tarkoitetun koordinointielimen hyväksynnän myöntämisestä, tarkistamisesta ja peruuttamisesta.

2.   Toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä virallinen päätös koordinointielimen hyväksynnän määrittämisestä ja myöntämisestä tai, sen jälkeen kun hyväksyntää on tarkasteltu uudelleen, hyväksynnän peruuttamisesta delegoidun asetuksen (EU) 2022/127 2 artiklassa tarkoitettujen hyväksymisperusteiden arvioinnin perusteella. Toimivaltainen viranomainen tarkastaa hyväksymisperusteiden täyttymisen, ja se voi tukeutua tarkastuselimen suorittamaan tarkastukseen. Toimivaltaisen viranomaisen on viipymättä ilmoitettava komissiolle koordinointielimen hyväksynnän myöntämisestä ja peruuttamisesta.

3.   Asetuksen (EU) 2021/2116 10 artiklassa tarkoitettu koordinointielin toimii komission ainoana yhteystahona asianomaiseen jäsenvaltioon kaikissa rahastoihin liittyvissä kysymyksissä sen tehtävien osalta.

4.   Maksajavirasto voi hoitaa koordinointielimen tehtävää, jos kyseiset kaksi tehtävää pidetään erillään.

5.   Tehtäviään suorittaessaan koordinointielin voi kansallisia menettelyjä noudattaen käyttää apunaan muita, erityisesti kirjanpitoon tai tekniikkaan erikoistuneita hallinnollisia elimiä tai yksiköitä.

6.   Kaikkien koordinointielimen hallussa sähköisessä muodossa olevien tietojen luottamuksellisuus, koskemattomuus ja käytettävyys on varmistettava kunkin koordinointielimen hallintorakenteeseen, henkilöstöön ja tekniseen ympäristöön soveltuvin toimenpitein. Määrärahojen ja käytettävän teknologian on oltava suhteessa todelliseen riskiin.

7.   Asetuksen (EU) 2021/2116 90 artiklan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädetyt tiedot on annettava heti koordinointielimen ensimmäisen hyväksynnän jälkeen ja joka tapauksessa ennen kuin menot, joista se on vastuussa, veloitetaan rahastoista. Kyseisiin tietoihin on liitettävä ilmoitukset ja asiakirjat, jotka koskevat

8.   Jos toimivaltainen viranomainen katsoo, ettei koordinointielin täytä hyväksymisperusteita, sen on tiedotettava koordinointielimelle vaatimuksista, jotka koordinointielimen on täytettävä.

Siihen asti, kun hyväksymisperusteiden täyttämiseksi tarvittavat muutokset on tehty, hyväksyntä voidaan

Hyväksyntä peruutetaan, jos hyväksymisperusteet eivät täyty ja toimivaltainen viranomainen katsoo, että koordinointielin ei voi hoitaa tehtäviään.

1.   Asetuksen 2021/2116 9 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan d alakohdassa ja 10 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut johdon vahvistuslausumat on laadittava hyvissä ajoin, jotta todentamisviranomainen voi antaa mainitun asetuksen 12 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun lausunnon.

Johdon vahvistuslausumien on oltava tämän asetuksen liitteessä I ja II esitettyjen mallien mukainen, ja niihin voidaan liittää varaumia, joissa määritellään potentiaalisten rahoitusvaikutusten suuruus. Jos varaumia esitetään, vahvistuslausumassa on annettava korjaavia toimenpiteitä koskeva suunnitelma ja tarkka aikataulu sen täytäntöönpanemiseksi.

2.   Johdon vahvistuslausumien on perustuttava hallinto- ja valvontajärjestelmän tehokkaaseen koko vuoden ajan toteutettavaan valvontaan.

1.   Toimivaltaisen viranomaisen on nimettävä asetuksen (EU) 2021/2116 12 artiklassa tarkoitettu todentamisviranomainen.

Jos jäsenvaltiossa on useampi kuin yksi todentamisviranomainen, kyseinen jäsenvaltio voi nimetä kansallisen tason julkisen todentamisviranomaisen vastaamaan koordinoinnista.

2.   Todentamisviranomaisen on järjestettävä työnsä tehokkaalla ja toimivalla tavalla sekä tehtävä tarkastuksensa asianmukaisessa ajassa ottaen huomioon toimien luonne ja ajoitus asianomaisena varainhoitovuonna.

3.   Todentamisviranomaisen on annettava asetuksen (EU) 2021/2116 12 artiklan 1 kohdan mukainen lausunto vuosittain.

Kyseisen lausunnon on perustuttava tämän asetuksen 6 ja 7 artiklan mukaisesti suoritettavaan tarkastustyöhön.

4.   Todentamisviranomaisen on laadittava havainnoistaan raportti. Raportin on katettava myös delegoidun asetuksen (EU) 2022/127 liitteessä I olevan 1.D jakson mukaiset maksajavirastolle siirretyt tehtävät. Raportissa on myös todettava raportin kattaman ajanjakson osalta,

Raportissa on annettava tiedot tilintarkastuksen suorittavan henkilöstön lukumäärästä ja pätevyydestä, tehdystä työstä, tutkituista järjestelmistä, soveltuvin osin tulokseksi saadusta asiaan vaikuttavien seikkojen ja luotettavuuden tasosta, mahdollisesti todetuista heikkouksista ja parannussuosituksista, sekä todentamisviranomaisen ja muiden tarkastuselinten maksajaviraston sisällä ja ulkopuolella toteuttamista toimista, joiden kaikkien seikkojen perusteella todentamisviranomainen varmistui kokonaan tai osittain kertomuksessa esitetyistä seikoista.

1.   Todentamistarkastus on suoritettava kansainvälisesti hyväksyttyjen tarkastusstandardien mukaisesti.

2.   Todentamisviranomaisen on laadittava tarkastusstrategia, jossa vahvistetaan todentamistarkastuksen laajuus, ajoitus ja suunta, tarkastusmenetelmät ja otantamenetelmä, ja erotettava asetuksessa (EU) 2021/2115 tarkoitetut interventiotyypit asetuksissa (EU) N:o 228/2013, (EU) N:o 229/2013, (EU) N:o 1308/2013 ja (EU) N:o 1144/2014 säädetyistä toimenpiteistä. Kutakin tarkastettavaa varainhoitovuotta varten on laadittava tarkastussuunnitelma arvioidun tarkastusriskin perusteella. Todentamisviranomaisen on toimitettava tarkastusstrategia ja -suunnitelma komissiolle pyynnöstä.

3.   Kohtuutason tarkastusvarmuus on saavutettava hallintojärjestelmien moitteettoman toiminnan, tuloksellisuusraportoinnin oikeellisuuden, oikean ja riittävän tilinpäätöksen sekä tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden osalta asetuksissa (EU) N:o 228/2013, (EU) N:o 229/2013, (EU) N:o 1308/2013 ja (EU) N:o 1144/2014 säädettyjen toimenpiteiden osalta sekä asetuksen (EU) 2021/2115 III osaston II luvun 3 jakson 2 alajakson mukaisen puuvillan lajikohtaisen tuen ja 155 artiklan 2 kohdan mukaisen varhaiseläketuen osalta, joista on pyydetty korvausta komissiolta.

Tämä tehdään järjestelmätarkastuksen ja vaatimustenmukaisuuden testauksen avulla hallintojärjestelmän toiminnan, täydellisyyden ja tarkkuuden testaamisen sekä tulosraportointijärjestelmän analyyttisten menettelyjen osalta.

Vuotuiseen tilintarkastukseen on sovellettava menojen aineistotarkastusta sekä yksittäisten tapahtumien tarkastamista. Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden tarkastuksen osalta testaukseen sisältyy paikalla tehtäviä tarkastuksia.

4.   Komissio laatii ohjeet, joissa erityisesti

1.   Todentamistarkastusta koskevat tarkastusmenetelmät on määritettävä 6 artiklan 2 kohdassa säädetyssä tarkastusstrategiassa.

2.   Jotta tarkastuksen tavoitteet saavutetaan ja asetuksen (EU) 2021/2116 12 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu lausunto voidaan antaa, tarkastusvaiheiden on katettava järjestelmätarkastukset, tarvittaessa yksityiskohtaiset tarkastukset sekä varainhoidollisia ja hallinnollisia vahvistuslausumia koskevien täsmäytysten todentamisen.

3.   Hallintojärjestelmien tarkastuksen osalta todentamisviranomaisen on suoritettava järjestelmätarkastuksia, joihin voi sisältyä vaatimustenmukaisuuden testausta sekä tietotekniikan yleisten valvonta- ja sovelluskontrollien testausta järjestelmän suunnittelun ja täytäntöönpanon todentamiseksi.

4.   Menojen aineistotarkastuksen on katettava tilien perustana olevien toimien laillisuuden ja sääntöjenmukaisuuden todentaminen lopullisten tuensaajien tasolla asetuksissa (EU) N:o 228/2013, (EU) N:o 229/2013, (EU) N:o 1308/2013 ja (EU) N:o 1144/2014 säädettyjen toimenpiteiden osalta sekä asetuksen (EU) 2021/2115 III osaston II luvun 3 jakson 2 alajakson mukaisen puuvillan lajikohtaisen tuen ja 155 artiklan 2 kohdan mukaisen varhaiseläketuen osalta. Tätä tarkoitusta varten todentamisviranomainen voi osallistua maksajaviraston toisen tason paikalla tehtäviin tarkastuksiin. Todentamisviranomainen ei saa osallistua maksajaviraston ensimmäisen tason paikalla tehtäviin tarkastuksiin, lukuun ottamatta tilanteita, joissa olisi fyysisesti mahdotonta varmentaa myöhemmin maksajaviraston suorittama ensimmäisen tason tarkastus.

5.   Tuloksellisuuden raportointijärjestelmän tarkastuksen osalta todentamisviranomaisen on testattava tietueet ja tietokannat sen todentamiseksi, onko tuloksellisuus- ja tulosindikaattorit raportoitu oikein ja vastaavatko ne unionin rahoittamia menoja tai ne interventioiden tavoitteita. Todentamisviranomaisen on todennettava ja vahvistettava perustelut, jotka koskevat intervention osalta ilmoitettujen vuotuisten menojen ja asetuksen (EU) 2021/2116 54 artiklan 2 kohdassa säädettyä raportoitua tuotosindikaattoria vastaavan määrän välisiä eroja. Todentamisviranomaisen työhön kuuluu myös indikaattorien laskennan tarkastaminen.

6.   Todentamisviranomainen voi käyttää rahoitusvälineiden käyttöönotosta vastaavien elinten ulkoisten tarkastajien tarkastustuloksia kokonaisvarmuuden saamiseksi, ja todentamisviranomainen voi tältä pohjalta päättää rajoittaa omaa tarkastustyötään.

Kun kyse on takuurahastoista, todentamisviranomainen voi suorittaa uusia lainoja myöntäviä elimiä koskevia tarkastuksia vain, jos jompikumpi tai molemmat seuraavista tilanteista toteutuvat:

Jäsenvaltion on määriteltävä järjestelyt, joilla varmistetaan rahoitusvälineiden kirjausketju liitteessä III esitetyn mallin mukaisesti ja joilla osoitetaan ehtojen täyttyminen tai tulosten saavuttaminen.

7.   Euroopan investointipankin (EIP) tai muiden kansainvälisten rahoituslaitosten, joissa jäsenvaltio on rahoitusvälineitä täytäntöönpaneva osakkeenomistaja, on toimitettava jäsenvaltioille kunkin kalenterivuoden loppuun mennessä asetuksen (EU) 2021/2116 12 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitettu tilintarkastuskertomus, jonka niiden ulkopuoliset tilintarkastajat ovat laatineet ja joka kattaa tämän asetuksen liitteeseen IV sisältyvät seikat.

8.   Edellä 6 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuissa ohjeissa komissio antaa lisäedellytyksiä ja -ohjeita tarkastusmenettelyjen suunnittelua, otannan yhdentämistä sekä tarvittaessa paikalla tehtävän toimien varmennustarkastuksen suunnittelua ja toteuttamista varten.

1.   Kunkin maksajaviraston on pidettävä kirjanpitoa, joka koskee yksinomaan asetuksen (EU) 2021/2116 5 artiklan 1 kohdassa sekä 6 ja 45 artiklassa tarkoitettujen menojen ja tulojen kirjaamista ja vastaavien menojen rahoittamiseksi maksajavirastojen käyttöön asetettujen varojen käyttöä. Kyseisessä kirjanpidossa rahastojen rahoitustiedot on voitava erottaa toisistaan ja toimittaa erikseen.

Jäsenvaltioiden on asetettava komission saataville sen pyynnöstä tiedot toteutuneista menoista ja saaduista käyttötarkoitukseensa sidotuista tuloista.

2.   Niiden jäsenvaltioiden, jotka eivät ole ottaneet euroa käyttöön, maksajavirastojen on pidettävä kirjanpitoa, johon menoja ja tuloja koskevat määrät kirjataan valuuttana, jona ne on maksettu tai saatu. Jotta kyseisten maiden kokonaismenot ja -tulot voitaisiin lopullisesti vahvistaa, niiden on voitava ilmoittaa kyseiset tiedot sekä kansallisena valuuttana että euroina.

3.   Mitä tulee maaseuturahastoon, kunkin maksajaviraston on pidettävä kirjanpitoa, jonka avulla kaikki toimet voidaan tunnistaa suunnitelmaa ja interventioita kohden. Kirjanpitoon on merkittävä erityisesti

1.   Jäsenvaltioiden on määritettävä tuensaajalle maataloustukirahastosta myönnettävän tuen määrä asetuksen (EU) 2021/2116 IV osastossa tarkoitettujen valvontajärjestelmien puitteissa.

2.   Toteutetuissa ja maataloustukirahastolle ilmoitettavissa menoissa on otettava huomioon seuraamukset, joita sovelletaan jäsenvaltioiden valvontajärjestelmissä noudattamatta jättämisen tapauksessa.

3.   Edellä olevan 2 kohdan soveltamisesta saatavaa määrää käytetään asetuksen (EU) 2021/2115 16 artiklassa tarkoitettujen suorien tukien muodossa olevien interventiotyyppien sekä asetuksessa (EU) N:o 228/2013 ja asetuksessa (EU) N:o 229/2013 vahvistettujen unionin syrjäisimpiä alueita ja Egeanmeren pieniä saaria koskevien ohjelmien osalta asetuksen (EU) 2021/2115 17 artiklassa tarkoitetun tukien vähentämisen ja asetuksen (EU) 2021/2116 17 artiklassa tarkoitetun rahoituskurin soveltamisen perustana.

4.   Edellä olevan 2 kohdan soveltamisesta saatava määrä sekä 3 kohdassa tarkoitettujen suorien tukien ja ohjelmien tapauksessa 2 ja 3 kohdan soveltamisesta saatava määrä muodostaa komissiolle ilmoitettava määrän.

5.   Maataloustukirahastolle ilmoitetut menot muodostavat perustan unionin lainsäädännössä vahvistettujen rahoitusta koskevien enimmäismäärien todentamiselle.

6.   Edellä olevan 2 ja 3 kohdan soveltamisesta saatavaa määrää käytetään perustana asetuksen (EU) 2021/2116 IV osaston IV ja V luvussa tarkoitettujen ehdollisuuteen liittyvien hallinnollisten seuraamusten laskennassa.

7.   Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, jäsenvaltiot voivat maksaa tuensaajille suoria tukia koskevia ennakoita soveltamatta asetuksen (EU) 2021/2116 17 artiklassa tarkoitettua rahoituskurin mukautusastetta tietyn vuoden tukihakemusten osalta. Tuensaajille 1 päivästä joulukuuta alkaen myönnettävässä loppumaksussa otetaan huomioon tuolloin sovellettava rahoituskurin mukautusaste vastaavan kalenterivuoden suorien tukien koko määrän osalta.

1.   Asetuksen (EU) 2021/2116 90 artiklan 1 kohdan c alakohdan i ja ii alakohdan mukaisesti jäsenvaltioiden on lähetettävä komissiolle sähköisesti ja viimeistään kunkin kuukauden seitsemäntenä päivänä tämän asetuksen 11 ja 12 artiklassa tarkoitetut menoja ja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja koskevat tiedot ja asiakirjat ja erityisesti tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti laadittu menoilmoitus.

Lokakuun 1 ja 15 päivän välisenä aikana maksettuja menoja ja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja koskeva ilmoitus on kuitenkin toimitettava viimeistään lokakuun 25 päivänä.

Kaikki asiaankuuluvat tiedot on toimitettava mallin perusteella, jonka komissio on asettanut jäsenvaltioiden saataville tietojärjestelmien kautta.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun menoilmoitukseen on sisällytettävä vähintään

3.   Kaikki tämän artiklan mukaisesti vaaditut taloudelliset tiedot on ilmoitettava euroina.

1.   Maksajavirastojen tietylle kuukaudelle ilmoittamien menojen ja käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen on vastattava kyseisen kuukauden aikana tosiasiallisesti suoritettuja ja saatuja maksuja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 12 artiklassa tarkoitettujen julkiseen varastointiin liittyviä meno- ja tuloilmoituksia koskevien erityissäännösten soveltamista.

Nämä menot ja käyttötarkoitukseensa sidotut tulot merkitään maataloustukirahaston talousarvioon vastaavalle varainhoitovuodelle.

Kuitenkin

2.   Menot ja käyttötarkoitukseensa sidotut tulot kirjataan päivälle, jona maksajaviraston tiliä on veloitettu tai hyvitetty. Maksujen osalta kirjaamispäivä voi olla kuitenkin päivä, jona asianomainen virasto on antanut ja lähettänyt rahoituslaitokselle tai tuensaajalle maksumääräyksen. Kunkin maksajaviraston on käytettävä samaa menettelyä koko varainhoitovuoden ajan.

3.   Maksumääräykset, joita ei ole pantu täytäntöön, sekä tilille palautetut maksut merkitään kirjanpitoon sen kuukauden menojen vähennyksenä, jonka kuluessa täytäntöön panematta jättämisestä tai palautuksesta on ilmoitettu maksajavirastolle.

4.   Jos maataloustukirahastolle aiheutuneisiin maksuihin sisältyy runsaasti saatavia, niiden on 1 kohdan soveltamiseksi katsottava toteutuneen kokonaisuudessaan

1.   Julkiseen varastointiin liittyvän menoilmoituksen laatimisessa huomioon otettavat toimet ovat tietyn kuukauden lopussa maksajaviraston kirjanpitoon merkityt toimet, jotka on toteutettu delegoidun asetuksen (EU) 2022/127 3 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa määritellyn tilikauden alusta saman kuukauden loppuun mennessä.

2.   Tähän menoilmoitukseen on merkittävä tämän asetuksen 17 ja 18 artiklan sekä komission delegoidun asetuksen (EU) N:o 906/2014 (14) 4 artiklan mukaisesti määritellyt arvot ja määrät, jotka maksajavirastot ovat vieneet kirjanpitoon sitä kuukautta, jona toimet on toteutettu, seuraavan kuukauden kuluessa.

Kuitenkin

1.   Tämän asetuksen 10 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimitettujen tietojen perusteella komissio päättää suorittaa kuukausimaksut asetuksen (EU) 2021/2116 21 artiklan 3 kohdan mukaisesti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikaisuja, joita voidaan tehdä myöhemmillä päätöksillä mainitun asetuksen 53, 54 ja 55 artiklan mukaisesti, ja ottaen huomioon vähennykset ja keskeytykset, joista päätetään mainitun asetuksen 39–42 artiklan mukaisesti.

2.   Jos jäsenvaltioiden seuraavaksi varainhoitovuodeksi ilmoittamat kokonaismenot ylittävät kolme neljäsosaa maataloustukirahaston kuluvan varainhoitovuoden kokonaismäärärahoista, asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 11 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut ennakkositoumukset ja vastaavat kuukausimaksut myönnetään suhteellisesti menoilmoitusten perusteella enintään 75 prosenttiin asti kuluvan varainhoitovuoden määrärahoista. Komissio ottaa huomioon jäsenvaltioille korvaamatta jääneen määrän tulevia korvauksia koskevissa päätöksissään.

1.   Maksajavirastojen on toimitettava komissiolle

2.   Ilmoitusten tekemiseen ja tietojenvaihtoon sekä julkisten interventioiden menoja koskevien asiakirjojen laatimiseen on käytettävä 25 artiklassa tarkoitettuja asiaankuuluvia tietojärjestelmiä.

1.   Delegoidun asetuksen (EU) 2022/127 3 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädetyssä varastokirjanpidossa on eriteltävä

2.   Delegoidun asetuksen (EU) 2022/127 3 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädetyn rahoituskirjanpidon on sisällettävä

1.   Edellä 16 artiklassa tarkoitetut tiedot on kirjattava maksajaviraston tosiasiallisesti toteamista tuotteiden määristä, arvoista, rahamääristä ja keskiarvoista tai komission vahvistamien kiinteiden määrien perusteella lasketuista arvoista tai rahamääristä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen kirjaamisten ja laskelmien suorittamisessa on sovellettava seuraavia sääntöjä:

3.   Sellaisista komission tekemistä oikaisuista, jotka koskevat 16 artiklassa tarkoitettuja kuluvan tilikauden tietoja, annetaan tieto maatalousrahastojen komitealle. Niistä voidaan ilmoittaa jäsenvaltioille kuukausittaisen maksupäätöksen, tai jos tällaista päätöstä ei tehdä, tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen yhteydessä. Maksajavirastojen on kirjattava ne mainitussa päätöksessä säädettyjen edellytysten mukaisesti.

1.   Meno- ja tuloerät on merkittävä kirjanpitoon päivänä, jona materiaalitoiminto toteutetaan julkisen interventiotoimenpiteen yhteydessä, käyttäen delegoidun asetuksen (EU) N:o 906/2014 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua muuntokurssia.

Kirjaamispäivä on kuitenkin jäljempänä mainituissa tapauksissa seuraava:

2.   Tuotteiden fyysisiin siirtoihin ja varastojen hallinnointiin liittyvät eri erät on kirjattava interventiotoimenpiteestä johtuvan materiaalitoiminnon toteutumispäivänä.

Kirjaamispäivä on kuitenkin jäljempänä mainituissa tapauksissa seuraava:

1.   Määrä, joka rahoitetaan delegoidun asetuksen (EU) N:o 906/2014 2 artiklassa tarkoitettujen interventiotoimenpiteiden yhteydessä, on määritettävä sen kirjanpidon perusteella, jonka maksajavirasto laatii ja jota se pitää delegoidun asetuksen (EU) 2022/127 3 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti ja johon tämän asetuksen 16 artiklassa tarkoitetut yksittäiset tulot ja menot hyvitetään tai josta ne veloitetaan, ottaen tarvittaessa huomioon maatalouden alakohtaisessa lainsäädännössä vahvistettujen menojen määrät.

2.   Niiden mallien perusteella, jotka komissio on asettanut jäsenvaltioiden käyttöön tietojärjestelmien kautta, maksajavirastojen tai, tapauksen mukaan, koordinointielinten on toimitettava komissiolle kuukausittain ja vuosittain sähköisesti julkisen varastoinnin menojen rahoittamiseen tarvittavat tiedot sekä julkisen varastoinnin menojen ja tulojen perusteena olevat tilit taulukkomuodossa 10 artiklan 1 kohdassa säädettyyn päivään mennessä ja 33 artiklan 2 kohdassa säädetyssä määräajassa.

1.   Maataloustukirahastosta saatava rahoitus kattaa delegoidun asetuksen (EU) N:o 906/2014 2 artiklassa tarkoitettujen interventiotoimenpiteiden osalta maksajaviraston toimittamien tietojen perusteella laskettujen, interventiotoimenpiteistä mahdollisesti saaduilla tuloilla vähennettyjen ja komission käyttöön ottamalla tietojärjestelmällä validoitujen ja maksajaviraston tämän asetuksen 12 artiklan mukaisesti laatimaan menoilmoitukseen sisältyvien menojen määrän.

2.   Asetuksen (EU) 2021/2116 53 artiklan mukaisesti takaisin perityt määrät sekä myyjiltä, ostajilta ja varastonpitäjiltä kerätyt tai takaisinperityt määrät, jotka täyttävät mainitun asetuksen 45 artiklassa vahvistetut perusteet, on ilmoitettava maataloustukirahaston talousarvioon tämän asetuksen 10 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti.

1.   Maksajavirastojen on ilmoitettava menot ja takaisin perityt määrät kunkin maaseudun kehittämisen interventiotyypin ja asetuksen (EU) 2021/2115 118 artiklassa tarkoitetun YMP:n strategiasuunnitelman mukaisen teknisen avun osalta kunkin tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitetun viitekauden osalta käyttäen mallia, jonka komissio on asettanut jäsenvaltioiden saataville tietojärjestelmien kautta.

Maksajavirastojen on kunkin YMP:n strategiasuunnitelman osalta ilmoitettava menoilmoituksessa ainakin seuraavat tiedot:

Toteutetuissa ja maaseuturahastolle ilmoitettavissa menoissa on otettava huomioon seuraamukset, joita sovelletaan jäsenvaltioiden hallinto- ja valvontajärjestelmissä noudattamatta jättämisen tapauksessa.

2.   Kun komissio on hyväksynyt YMP:n strategiasuunnitelman, jäsenvaltioiden on asetuksen (EU) 2021/2116 90 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan i alakohdan mukaisesti toimitettava komissiolle menoilmoituksensa noudattaen seuraavia määräaikoja:

Jos jäsenvaltiossa YMP:n strategiasuunnitelman toteuttaa useampi kuin yksi maksajavirasto, koordinointielimen on varmistettava, että menoilmoitukset toimitetaan samana päivänä.

Kuitenkin kaikki maksut, jotka maksajavirastot maksavat tuensaajille asetuksen (EU) 2021/2115 86 kohdan mukaisesti tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa määritellyn viimeisen kauden päättymiseen asti ennen kyseisen asetuksen 118 artiklassa tarkoitetun YMP:n strategiasuunnitelman hyväksymistä, ovat jäsenvaltion vastuulla, ja ne on ilmoitettava komissiolle ensimmäisessä menoilmoituksessa kyseisen suunnitelman hyväksymisen jälkeen. Tämän artiklan 1 kohdan toisen alakohdan d ja e alakohdassa tarkoitetut vastaavan kauden takaisin perityt määrät on myös ilmoitettava kyseisessä ilmoituksessa. Samaa sääntöä sovelletaan soveltuvin osin, kun on kyse asetuksen (EU) 2021/2115 119 artiklassa tarkoitetusta YMP:n strategiasuunnitelman muuttamisesta, lukuun ottamatta tämän asetuksen 23 artiklassa tarkoitettuja rahoitussuunnitelman tarkistuksia.

Asetuksen (EU) 2021/1060 58 artiklan ja asetuksen (EU) 2021/2115 80 artiklan mukaisesti perustettujen rahoitusvälineiden osalta menot on ilmoitettava varainhoitovuonna, jona asetuksen (EU) 2021/2116 32 artiklan 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut edellytykset täyttyvät ja maksajavirasto on toteuttanut ne ennen varainhoitovuoden loppua.

Kaikki tämän artiklan mukaisesti vaaditut taloudelliset tiedot on ilmoitettava euroina.

1.   Unionin rahoitusosuus, joka maksetaan tukikelpoisten julkisten menojen osalta, lukuun ottamatta asetuksen (EU) 2021/2115 115 artiklan 5 kohdassa tarkoitettua kansallista lisärahoitusta, mainitaan viitekauden ensimmäisenä päivänä voimassa olevassa rahoitussuunnitelmassa ja lasketaan kyseisen asetuksen 118 artiklassa tarkoitettujen YMP:n strategiasuunnitelmien osalta seuraavasti:

Laskelmassa on otettava huomioon kyseistä kautta koskevassa menoilmoituksessa ilmoitetut unionin rahoitusosuuteen tehdyt oikaisut.

2.   Jos YMP:n strategiasuunnitelmalle maksettavan unionin rahoitusosuuden yhteenlaskettu määrä ylittää maaseuturahaston osalta interventiotyypille varatun määrän, maksettavaa määrää vähennetään kyseiselle interventiotyypille varattuun määrään saakka, sanotun kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EU) 2021/2116 30 artiklan 2 kohdassa säädetyn enimmäismäärän soveltamista. Mahdollinen tämän vuoksi rahoituksen ulkopuolelle jäävä unionin rahoitusosuus voidaan maksaa myöhemmin edellyttäen, että jäsenvaltio on esittänyt tarkistetun rahoitussuunnitelman ja komissio on hyväksynyt sen.

1.   Komissio määrittää tietojärjestelmät, jotka mahdollistavat asiakirjojen ja tietojen sähköisen vaihdon jäsenvaltioiden kanssa, kun on kyse asetuksen (EU) 2021/2116 90 artiklassa säädettyjen tietojen toimittamisesta ja tutkimisesta, mukaan lukien tarvittavat soveltamissäännöt. Se ilmoittaa jäsenvaltioille maatalousrahastojen komitean välityksellä kyseisten järjestelmien täytäntöönpanoa koskevista yleisistä järjestelyistä.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tietojärjestelmien avulla on voitava käsitellä erityisesti

3.   Komissio asettaa tietojärjestelmien välityksellä jäsenvaltioiden saataville mallit 10, 18, 19, 21, 22, 23 ja 32 artiklassa tarkoitettujen asiakirjojen muodosta ja sisällöstä.

Komissio mukauttaa ja päivittää kyseisiä malleja ilmoitettuaan asiasta maatalousrahastojen komitealle.

4.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tietojärjestelmät voivat sisältää välineet, joita tietojen säilyttäminen ja komission suorittama rahastojen tilien hallinnointi edellyttävät.

5.   Maksutapahtumia koskevat tiedot on toimitettava, tallennettava ja päivitettävä 1 kohdassa tarkoitettuihin tietojärjestelmiin maksajavirastojen vastuulla taikka itse maksajavirastojen toimesta tai sellaisten tahojen toimesta, joille tämä tehtävä on siirretty, tarvittaessa asetuksen (EU) 2021/2116 9 artiklan 4 kohdan ja 10 artiklan mukaisesti hyväksyttyjen koordinointielinten välityksellä.

6.   Jos asetuksen (EU) 2021/2116 90 artiklan 1 kohdan c alakohdan i ja iii alakohdan nojalla lähetetty asiakirja tai tietojärjestelmien menettely edellyttää valtuutetun henkilön allekirjoitusta tai hyväksyntää yhdessä tai useammassa menettelyn vaiheessa, kyseinen pakollinen sähköinen allekirjoitus tai hyväksyntä on tehtävä asetuksen (EU) N:o 910/2014 mukaisesti.

7.   Sähköiset ja digitoidut asiakirjat on säilytettävä delegoidun asetuksen (EU) 2022/127 3 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdassa säädetyn ajan.

8.   Jos tietojärjestelmissä tai tietoliikenneyhteyksissä on toimintahäiriöitä, jäsenvaltio voi komission ennakkosuostumuksella toimittaa asiakirjat jossain muussa muodossa komission vahvistamin edellytyksin.

1.   Hyväksyttyjen maksajavirastojen tai hyväksyttyjen koordinointielinten on tehtävä rahastojen menoilmoitukset jäsenneltyinä tietoina käyttäen mallia, jonka komissio on asettanut jäsenvaltioiden saataville tietojärjestelmien kautta.

2.   Tietyn kauden osalta ilmoitetuissa maataloustukirahaston ja maaseuturahaston menoissa ja maataloustukirahaston käyttötarkoitukseensa sidotuissa tuloissa voi olla oikaisuja saman varainhoitovuoden edellisillä ilmoitusjaksoilla ilmoitettuihin tietoihin.

3.   Varainhoitovuodelta veloitettavia maataloustukirahaston ja maaseuturahaston menoja ja käyttötarkoitukseensa sidottuja tuloja, joita ei ole sisällytetty kuukausittaisiin ilmoituksiin ja välimaksuja koskeviin ilmoituksiin, voidaan oikaista ainoastaan vuotuisessa tilinpäätöksessä, joka toimitetaan komissiolle asetuksen (EU) 2021/2116 90 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan iii alakohdan mukaisesti.

4.   Komissio maksaa määrärahojen rajoissa unionin rahoitusosuuden kunkin jäsenvaltion avaamalle tilille tai avaamille tileille.

5.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle tilin nimi tai numero komission osoittamassa muodossa.

1.   Arvioituaan perustelut, jotka jäsenvaltio on toimittanut asetuksen (EU) 2021/2115 135 artiklassa tarkoitetun tulosten tarkastelun yhteydessä, komissio voi pyytää asianomaista jäsenvaltiota toimittamaan asetuksen (EU) 2021/2116 41 artiklassa tarkoitetun toimintasuunnitelman. Jäsenvaltion on toimitettava toimintasuunnitelma kahden kuukauden kuluessa komission pyynnön vastaanottamisesta. Mainitussa toimintasuunnitelmassa jäsenvaltion on ehdotettava konkreettisia korjaavia toimia puutteiden korjaamiseksi ja YMP:n strategiasuunnitelman tuloksellisuuteen vaikuttavien interventioiden yksilöimiseksi, erityisesti siltä osin kuin on kyse poikkeamisesta välitavoitteista, jotka on asetettu asetuksen (EU) 2021/2115 6 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen erityistavoitteiden saavuttamiseksi. Korjaavat toimet on kuvattava riittävän yksityiskohtaisesti, jotta komissio voi arvioida, onko toimintasuunnitelma asianmukainen kyseisten puutteiden korjaamiseksi, mukaan lukien tarvittaessa toimet kyseisten interventioiden tuloksellisuuden parantamiseksi.

2.   Jäsenvaltion on asetettava kullekin toimelle suunniteltu täytäntöönpanon määräaika, joka ei saa olla myöhäisempi kuin kaksi vuotta toimintasuunnitelman käynnistämisajankohdasta. Jotta toimintasuunnitelman täytäntöönpanon odotettua aikataulua voidaan tarkastella uudelleen, jäsenvaltion on myös otettava käyttöön kyseiseen määräaikaan liittyviä edistymisindikaattoreita vähintään kolmen kuukauden välein toimintasuunnitelman koko keston ajan.

3.   Kahden kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on vastaanottanut toimintasuunnitelman asianomaiselta jäsenvaltiolta, komissio ilmoittaa tarvittaessa kyseiselle jäsenvaltiolle kirjallisesti vastustavansa toimitettua toimintasuunnitelmaa ja pyytää sen muuttamista. Asianomaisen jäsenvaltion on annettava lisäselvityksiä tai toimitettava päivitetty toimintasuunnitelma kahden kuukauden kuluessa komission huomautusten vastaanottamisesta.

4.   Edellä 3 kohdassa tarkoitetun määräajan jälkeen komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle kirjallisesti kahden kuukauden kuluessa, katsooko se, että toimintasuunnitelma on riittävä YMP:n strategiasuunnitelman tuloksellisuuteen vaikuttavien puutteiden korjaamiseksi. Jos arvio on myönteinen, toimintasuunnitelman täytäntöönpanon aloittamispäiväksi katsotaan se, kun jäsenvaltio on vastaanottanut kyseisen arvion. Aloittamispäivä ei rajoita asianomaisen jäsenvaltion mahdollisuutta aloittaa korjaavien toimien toteuttaminen aikaisemmin. Jos arvio on kielteinen, komissio ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle aikomuksestaan keskeyttää maksut asetuksen (EU) 2021/2116 41 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

5.   Jäsenvaltioiden on laadittava toimintasuunnitelmat ja raportoitava niiden täytäntöönpanon edistymisestä sen mallin mukaisesti, jonka komissio toimittaa vuotuisen tuloksellisuuskertomuksen toimittamisen yhteydessä asetuksen (EU) 2021/2116 9 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdan mukaisesti. Mallin on oltava saatavilla ja sitä on käytettävä sähköisessä muodossa.

1.   Jäsenvaltion on toimitettava asetuksen (EU) 2021/2116 42 artiklassa tarkoitettu toimintasuunnitelma kahden kuukauden kuluessa komission pyynnön vastaanottamisesta. Asianomaisen jäsenvaltion on toimintasuunnitelmassaan ehdotettava konkreettisia toimia kunkin komission ilmoittaman vakavan puutteen korjaamiseksi. Korjaavat toimet on kuvattava asianmukaisesti siten, että komissio voi arvioida, onko toimintasuunnitelma riittävä puutteiden korjaamiseksi.

2.   Jäsenvaltion on asetettava kullekin toimelle suunniteltu täytäntöönpanon määräaika, joka ei saa olla myöhäisempi kuin kaksi vuotta toimintasuunnitelman käynnistämisajankohdasta. Jotta edistymisindikaattoreita voidaan tarkastella uudelleen, jäsenvaltion on myös asetettava kyseistä määräaikaa koskevia välitavoitteita vähintään kolmen kuukauden välein toimintasuunnitelman koko keston ajan.

3.   Kahden kuukauden kuluessa siitä, kun komissio on vastaanottanut toimintasuunnitelman asianomaiselta jäsenvaltiolta, komissio ilmoittaa tarvittaessa kyseiselle jäsenvaltiolle kirjallisesti vastustavansa toimitettua toimintasuunnitelmaa ja pyytää sen muuttamista. Jäsenvaltion on annettava lisäselvityksiä tai toimitettava päivitetty toimintasuunnitelma kahden kuukauden kuluessa komission huomautusten vastaanottamisesta. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa tätä määräaikaa voidaan pidentää.

4.   Komissio ilmoittaa arvioinnistaan kirjallisesti 3 kohdassa tarkoitetun tietojenvaihdon jälkeen ja viimeistään kahden kuukauden kuluttua siitä, kun se on saanut viimeisimmän ilmoituksen jäsenvaltiolta. Jos arvio on myönteinen, toimintasuunnitelman täytäntöönpanon aloittamispäiväksi katsotaan se, kun jäsenvaltio on vastaanottanut kyseisen arvion. Aloittamispäivä ei rajoita asianomaisen jäsenvaltion mahdollisuutta aloittaa korjaavien toimien toteuttaminen aikaisemmin. Jos arvio on kielteinen selvästi riittämättömän toimintasuunnitelman vuoksi, komissio ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle aikomuksestaan keskeyttää maksut asetuksen (EU) 2021/2116 42 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

5.   Jos toimintasuunnitelman täytäntöönpanossa ei ole edistytty riittävästi tai jos sitä ei ole toimitettu komission kirjallisen pyynnön mukaisesti, komissio ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle aikomuksestaan keskeyttää maksut asetuksen (EU) 2021/2116 42 artiklan 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

6.   Asetuksen (EU) 2021/2116 68 artiklan 3 kohdassa, 69 artiklan 6 kohdassa ja 70 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuissa laadunarviointiraporteissa havaittujen toistuvien vakavien puutteiden osalta komissio pyytää kyseisen asetuksen 42 artiklan 1 kohdan mukaisesti toimintasuunnitelmaa, jos toisena peräkkäisenä vuonna havaitaan samoja puutteita, joita ei ole korjattu.

7.   Jäsenvaltioiden on laadittava toimintasuunnitelmat ja raportoitava edistymisestä niiden täytäntöönpanossa komission toimittaman mallin mukaisesti. Mallin on oltava saatavilla ja sitä on käytettävä sähköisessä muodossa.

1.   Sääntöjenvastaisuuden tai laiminlyönnin vuoksi aiheettomasti suoritettujen maksujen osalta jäsenvaltioiden on perustettava järjestelmä, jolla varmistetaan, että tuensaajille esitetään perintäpyyntö kohtuullisen ajan kuluessa siitä, kun tapauksen mukaan maksajavirasto tai takaisinperinnästä vastaava elin on vastaanottanut valvontakertomuksen tai vastaavan asiakirjan, jossa todetaan, että sääntöjenvastaisuus on tapahtunut. Järjestelmällä on varmistettava, että vastaavat määrät kirjataan perintäpyynnön yhteydessä maksajaviraston velallisluetteloon.

2.   Jäsenvaltioilla on oltava käytössä järjestelmä, jolla varmistetaan, että takaisinperintämenettelyt, mukaan lukien koron laskeminen asetuksen (EU) 2021/2116 59 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen sovellettavien kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti, aiheettomasti maksettujen määrien kuittaaminen ja täytäntöönpano, käynnistetään ja niitä seurataan oikea-aikaisesti. Velan seuranta sovellettavan kansallisen perintämenettelyn mukaisesti on varmistettava, ja takaisin perityt määrät on palautettava rahastoille viipymättä.

3.   Rahastoihin kohdistuva velka voidaan oikaista vain, jos lopullisessa hallinnollisessa tai oikeudellisessa asiakirjassa todetaan, ettei sääntöjenvastaisuuksia havaita.

4.   Jäsenvaltioiden on perusteltava asianmukaisesti velan poistaminen kirjanpidosta ja päätös olla jatkamatta velan perintää sovellettavien kansallisten sääntöjen mukaisesti.

1.   Asetuksen (EU) 2021/2116 90 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan iii alakohdassa tarkoitetun tilinpäätöksen on sisällettävä

2.   Vuotuinen tilinpäätös on perustana asetuksen (EU) 2021/2115 134 artiklan mukaisesti toimitettavalle vuotuiselle tuloksellisuuskertomukselle.

1.   Asetuksen (EU) 2021/2116 53 ja 54 artiklan mukaista tilien tarkastamista ja hyväksymistä varten kunkin jäsenvaltion on lähetettävä komissiolle

Jäsenvaltion on komission pyynnöstä toimitettava täydelliset tiedot kaikista tilasto- ja valvontatarkoituksiin tarvittavista kirjanpitotiedoista, jotka liittyvät menoihin asetuksissa (EU) N:o 228/2013, (EU) N:o 229/2013, (EU) N:o 1308/2013 ja (EU) N:o 1144/2014 säädettyjen toimenpiteiden osalta. Komissio määrittää kirjanpitotietojen muodon ja sisällön.

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut asiakirjat on lähetettävä komissiolle viimeistään sen varainhoitovuoden, jota ne koskevat, päättymistä seuraavan vuoden 15 päivänä helmikuuta. Asiakirjat on toimitettava sähköisesti komission 25 artiklan mukaisesti vahvistamaa muotoa ja vaatimuksia noudattaen.

Kyseisissä asiakirjoissa on käytettävä sähköistä allekirjoitusta asetuksessa (EU) N:o 910/2014 tarkoitetulla tavalla.

3.   Komission pyynnöstä tai jäsenvaltion aloitteesta tilien hyväksymistä ja tarkastamista koskevia lisätietoja voidaan lähettää komissiolle määräajassa, jonka komissio asettaa ottaen huomioon näiden tietojen toimittamiseen tarvittavan työmäärän. Tällaisten tietojen puuttuessa komissio voi hyväksyä ja tarkastaa tilit niiden tietojen perusteella, jotka sillä on käytettävissään.

4.   Komissio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa hyväksyä pyynnön tietojen toimittamiseksi myöhemmin, jos pyyntö osoitetaan sille ennen toimittamiselle asetetun määräajan päättymistä.

1.   Rahoitettujen menojen ja maataloustukirahaston perimien käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tositteet on pidettävä komission saatavilla vähintään kolmen vuoden ajan sen vuoden jälkeen, jona komissio tarkastaa ja hyväksyy kyseisen varainhoitovuoden tilit asetuksen (EU) 2021/2116 53 artiklan mukaisesti.

2.   Rahoitettujen menojen ja maaseuturahaston perimien käyttötarkoitukseensa sidottujen tulojen tositteet on pidettävä komission saatavilla vähintään kolmen vuoden ajan sen vuoden jälkeen, jona maksajaviraston loppumaksu suoritettiin.

3.   Sääntöjenvastaisuuksien tai laiminlyöntien tapauksessa 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tositteet on pidettävä komission saatavilla vähintään kolmen vuoden ajan sen vuoden jälkeen, jona summat on peritty edunsaajalta kokonaisuudessaan takaisin ja tuloutettu rahastoille.

4.   Asetuksen (EU) 2021/2115 mukaisesti maataloustukirahaston ja maaseuturahaston yhteydessä ilmoitettuja menoja vastaavia tuotoksia koskevat tositteet on pidettävä komission saatavilla vähintään kolmen vuoden ajan sen vuoden jälkeen, jona YMP:n strategiasuunnitelmien mukaiset lopulliset menot ilmoitetaan asetuksen (EU) 2021/2115 nojalla.

5.   Asetuksen (EU) 2021/2116 55 artiklassa säädetyn sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyn yhteydessä tämän artiklan 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut tositteet on pidettävä komission saatavilla vähintään yhden vuoden ajan sen vuoden jälkeen, jona kyseinen menettely päätettiin, tai jos sääntöjenmukaisuutta koskeva päätös edellyttää Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäsittelyä, vähintään yhden vuoden ajan sen vuoden jälkeen, jona oikeuskäsittely päättyi.

6.   Edellä 1–5 kohdassa tarkoitetut tositteet on pidettävä komission saatavilla joko paperimuodossa, sähköisessä muodossa ja/tai molemmissa edellä mainituissa muodoissa.

Asiakirjat voidaan säilyttää pelkästään sähköisessä muodossa vain siinä tapauksessa, että asianomaisen jäsenvaltion kansallinen lainsäädäntö sallii kansallisissa tuomioistuinkäsittelyissä sähköisten asiakirjojen käytön todisteena tilien perustana olevista toimista.

Jos asiakirjat säilytetään pelkästään sähköisessä muodossa, siihen käytettävän järjestelmän on oltava delegoidun asetuksen (EU) 2022/127 liitteessä I olevan 3 jakson B kohdan mukainen.

1.   Asetuksen (EU) 2021/2116 53 artiklassa tarkoitetussa komission tekemässä tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevassa päätöksessä on määriteltävä se kussakin jäsenvaltiossa kyseisenä varainhoitovuonna toteutuvien menojen määrä, joka voidaan veloittaa rahastoilta tämän asetuksen 32 artiklassa tarkoitetun tilinpäätöksen ja asetuksen (EU) 2021/2116 39, 40 ja 41 artiklan mukaisten mahdollisten vähentämisten ja keskeyttämisten perusteella.

Maaseuturahaston osalta tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevassa päätöksessä määritellyn määrän on sisällettävä varat, jotka asianomainen jäsenvaltio voi kohdentaa uudelleen asetuksen (EU) 2021/2116 57 artiklan mukaisesti.

2.   Maataloustukirahastoa koskeva määrä, joka tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen perusteella voidaan periä takaisin kultakin jäsenvaltiolta tai maksaa kullekin jäsenvaltiolle, on vahvistettava vähentämällä kyseisen varainhoitovuoden osalta maksetut kuukausimaksut samalle vuodelle 1 kohdan mukaisesti hyväksytyistä menoista. Komissio vähentää kyseisen määrän siitä kuukausimaksusta tai lisää sen siihen kuukausimaksuun, joka liittyy tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen tekemistä seuraavana toisena kuukautena toteutuneisiin menoihin.

Maaseuturahastoa koskeva määrä, joka tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevan päätöksen perusteella voidaan periä takaisin kultakin jäsenvaltiolta tai maksaa kullekin jäsenvaltiolle, on vahvistettava vähentämällä kyseisen varainhoitovuoden osalta maksetut välimaksut samalle vuodelle 1 kohdan mukaisesti hyväksytyistä menoista.

Komissio vähentää kyseisen määrän ensimmäisestä maksusta, jonka osalta jäsenvaltio toimittaa menoilmoituksen sen jälkeen, kun asetuksen (EU) 2021/2116 53 artiklan mukainen päätös on annettu, tai lisää sen tällaiseen maksuun.

3.   Komissio toimittaa kyseiselle jäsenvaltiolle saamiensa tietojen tarkistuksen tulokset sekä mahdollisesti ehdottamansa muutokset viimeistään kyseistä varainhoitovuotta seuraavan vuoden huhtikuun 30 päivänä.

4.   Jos kyseisestä jäsenvaltiosta johtuvista syistä komissio ei voi tarkastaa ja hyväksyä jäsenvaltion tilejä ennen seuraavan vuoden toukokuun 31 päivää, komissio ilmoittaa jäsenvaltiolle niistä lisäselvityksistä, jotka se aikoo tehdä asetuksen (EU) 2021/2116 49 artiklan mukaisesti.

5.   Edellä 1–4 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin asetuksen (EU) 2021/2116 45 artiklassa tarkoitettuihin käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin.

1.   Jos komissio havaitsee, että menoilla ei ole vastaavaa tuotosta asetuksen (EU) 2021/2116 54 artiklan 1 kohdassa ja asetuksen (EU) 2021/2115 134 artiklassa tarkoitetussa vuotuisessa tuloksellisuuskertomuksessa, se käyttää unionin rahoituksesta vähennettävien määrien määrittämiseen omia havaintojaan ja todentamisviranomaisen havaintoja ja ottaa huomioon tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet, jos nämä tiedot on toimitettu määräajassa, jonka komissio on asettanut asetuksen (EU) 2021/2116 54 artiklan ja tämän artiklan mukaisesti toteutetun tuloksellisuuden tarkastamis- ja hyväksymismenettelyn yhteydessä.

2.   Jos komissio katsoo jäsenvaltion toimittamien vuotuisten tilien tarkastamista ja hyväksymistä koskevien asiakirjojen perusteella ja riittävien perustelujen puuttuessa, että menoilla ei ole vastaavaa tuotosta, se ilmoittaa havaintonsa asianomaiselle jäsenvaltiolle ja täsmentää havaitun eron. Tiedonannossa on viitattava tähän artiklaan.

Jäsenvaltion on vastattava tiedonannossa asetettavassa määräajassa, joka on vähintään 30 kalenteripäivää tiedonannon vastaanottamisesta. Jäsenvaltiolla on vastauksessaan mahdollisuus erityisesti

Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettu tiedonanto voidaan tehdä sähköisesti.

3.   Arvioituaan jäsenvaltioiden perustelut tämän artiklan 2 kohdan mukaisesti komissio tekee tarvittaessa asetuksen (EU) 2021/2116 54 artiklan mukaisen päätöksen vähentääkseen unionin rahoituksesta menoja, joilla ei ole vastaavaa tuotosta kyseisenä varainhoitovuonna.

4.   Komissio tekee maataloustukirahastoa koskevan unionin rahoituksen vähennykset kuukausimaksuista, jotka liittyvät asetuksen (EU) 2021/2116 54 artiklan mukaista päätöstä seuraavana toisena kuukautena toteutuneisiin menoihin.

5.   Komissio tekee maaseuturahastoa koskevan unionin rahoituksen vähennykset maksusta, jonka osalta jäsenvaltio toimittaa menoilmoituksen sen jälkeen, kun asetuksen (EU) 2021/2116 54 artiklan mukainen päätös on annettu.

6.   Edellä 1–5 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin asetuksen (EU) 2021/2116 45 artiklassa tarkoitettuihin käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin.

1.   Jos komissio toteaa, ettei menoja ole toteutettu unionin sääntöjen mukaisesti, se käyttää unionin rahoituksen ulkopuolelle jätettävien määrien määrittämiseen omia havaintojaan ja ottaa huomioon tiedot, jotka jäsenvaltiot ovat toimittaneet, jos nämä tiedot on toimitettu määräajassa, jonka komissio on asettanut asetuksen (EU) 2021/2116 55 artiklan ja tämän artiklan mukaisesti toteutetun sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyn yhteydessä. Mainitun asetuksen 65 artiklassa tarkoitettujen yhdennetyn hallinto- ja valvontajärjestelmän interventioiden osalta komissio ottaa huomioon myös viljelylohkojen tunnistusjärjestelmän, paikkatietoperusteisen hakemuksen ja pinta-alamonitorointijärjestelmän laatua koskevat arviointikertomukset.

2.   Jos komissio selvityksen perusteella katsoo, ettei menoja ole toteutettu unionin sääntöjen mukaisesti, se antaa asianomaiselle jäsenvaltiolle tiedoksi havaintonsa sekä tulevan sääntöjenmukaisuuden varmistamiseksi toteutettavat korjaavat toimenpiteet ja ilmoittaa rahoitusoikaisun alustavan tason, jonka se kyseisessä menettelyn vaiheessa katsoo vastaavan havaintoja. Se esittää tiedonannossaan myös kahdenvälisen kokouksen pitämistä viiden kuukauden kuluessa jäsenvaltion vastaukselle asetetun määräajan päättymisestä. Tiedonannossa on viitattava tähän artiklaan.

Jäsenvaltion on annettava vastaus kahden kuukauden kuluessa tiedonannon vastaanottamisesta. Jäsenvaltiolla on vastauksessaan mahdollisuus erityisesti

Komissio voi jäsenvaltion perustellusta pyynnöstä jatkaa kahden kuukauden määräaikaa enintään kahdella kuukaudella. Perusteltu syy voi olla todentamisviranomaisen arvio jäsenvaltion laskelmista. Pyyntö on esitettävä komissiolle ennen kyseisen määräajan päättymistä.

Jos jäsenvaltio katsoo, ettei kahdenvälistä kokousta tarvita, se ilmoittaa tästä komissiolle tiedonantoon antamassaan vastauksessa.

3.   Kahdenvälisessä kokouksessa molempien osapuolten on pyrittävä pääsemään sopuun toteutettavista toimenpiteistä sekä rikkomuksen vakavuuden ja unionin talousarviolle aiheutuneen taloudellisen vahingon arvioinnista.

Komissio laatii kahdenvälisen kokouksen pöytäkirjan 30 työpäivän kuluessa kokouksesta ja lähettää sen jäsenvaltiolle. Jäsenvaltio voi toimittaa mahdolliset huomautuksensa komissiolle 15 työpäivän kuluessa pöytäkirjan vastaanottamisesta.

Komissio antaa kuuden kuukauden kuluessa kahdenvälisen kokouksen pöytäkirjan lähettämisestä jäsenvaltiolle virallisesti tiedoksi päätelmänsä, jotka se on tehnyt sääntöjenmukaisuuden tarkastamismenettelyn yhteydessä saatujen tietojen perusteella. Kyseisessä tiedonannossa arvioidaan asetuksen (EU) 2021/2116 55 artiklan ja delegoidun asetuksen (EU) 2022/127 14 ja 15 artiklan nojalla unionin rahoituksen ulkopuolelle jätettäviä menoja. Tiedonannossa on viitattava tämän asetuksen 43 artiklan 1 kohtaan.

Jos jäsenvaltio ilmoittaa komissiolle, ettei kahdenvälistä kokousta tarvita, kuuden kuukauden määräaika alkaa siitä päivästä, jona komissio vastaanottaa ilmoituksen.

4.   Jos jäsenvaltio on soveltanut 43 artiklassa tarkoitettua sovittelumenettelyä, komissio antaa päätelmänsä tiedoksi jäsenvaltioille kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun

5.   Jotta komissio voi soveltaa 3 ja 4 kohtaa vahvistettuja määräaikoja noudattaen, sillä on oltava käytössään kaikki kyseisessä menettelyn vaiheessa merkitykselliset tiedot. Jos komissio katsoo, ettei sillä ole käytössään tarvittavia tietoja, se voi kyseisissä kohdissa vahvistettujen määräaikojen puitteissa milloin tahansa

Tällöin 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut määräajat lasketaan alkaviksi uudelleen joko siitä, kun komissio vastaanottaa pyydetyt lisätiedot, tai ylimääräisen tarkastuskäynnin viimeisestä päivästä.

Jos 2, 3 ja 4 kohdassa ja tässä kohdassa tarkoitettuihin määräaikoihin sisältyy elokuu kokonaan tai osittain, määräaikojen kuluminen keskeytetään kyseisen kuukauden ajalta.

6.   Arvioidessaan unionin rahoituksen ulkopuolelle jätettäviä menoja komissio voi ottaa huomioon tiedot, jotka jäsenvaltio on toimittanut 3 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetun komission virallisen tiedonannon jälkeen, vain jos

7.   Sen jälkeen, kun komissio on antanut päätelmänsä tämän artiklan 3 tai 4 kohdan mukaisesti jäsenvaltiolle tiedoksi, se tekee tarvittaessa asetuksen (EU) 2021/2116 55 artiklan mukaisen yhden tai useamman päätöksen niiden menojen, joita unionin sääntöjen noudattamatta jättäminen koskee, jättämiseksi unionin rahoituksen ulkopuolelle. Komissio voi toteuttaa peräkkäisiä sääntöjenmukaisuuden tarkastusmenettelyjä kunnes korjaavat toimenpiteet on tosiasiallisesti toteutettu jäsenvaltiossa.

8.   Komissio tekee maataloustukirahastoa koskevan unionin rahoituksen vähennykset kuukausimaksuista, jotka liittyvät asetuksen (EU) 2021/2116 55 artiklan mukaista päätöstä seuraavana toisena kuukautena toteutuneisiin menoihin.

Komissio tekee maaseuturahastoa koskevan unionin rahoituksen vähennykset maksusta, jonka osalta jäsenvaltio toimittaa menoilmoituksen sen jälkeen, kun asetuksen (EU) 2021/2116 55 artiklan mukainen päätös on annettu.

Komissio voi kuitenkin jäsenvaltion pyynnöstä ja maatalousrahastojen komiteaa kuultuaan täytäntöönpanopäätöksellä vahvistaa vähennyksille jonkin muun päivämäärän tai, jos asetuksen (EU) 2021/2116 55 artiklan perusteella annettuun täytäntöönpanosäädökseen sisältyvien vähennysten määrä sitä edellyttää, sallia niiden korvaamisen enintään kolmessa erässä. Jäsenvaltion on toimitettava tämä eriä koskeva pyyntö komissiolle viimeistään viiden päivän kuluttua siitä, kun maatalousrahastojen komiteaa on kuultu kyseisen asetuksen 55 artiklan mukaisesta päätöksestä.

9.   Komissio voi jäsenvaltion pyynnöstä ja kuultuaan maatalousrahastojen komiteaa hyväksyä niitä jäsenvaltioita, jotka saavat rahoitustukea neuvoston asetuksen (EY) N:o 332/2002 (22), neuvoston asetuksen (EU) N:o 407/2010 (23) ja Euroopan vakausmekanismin perustamisesta tehdyn sopimuksen mukaisesti, koskevan täytäntöönpanopäätöksen, jolla lykätään asetuksen (EU) 2021/2116 55 artiklan nojalla 1 päivän toukokuuta 2025 jälkeen hyväksyttyjen päätösten, jäljempänä ’lykkäämispäätös’, täytäntöönpanoa enintään 24 kuukauden ajan täytäntöönpanopäätöksen hyväksymispäivästä.

Lykkäämispäätöksellä sallitaan vähennysten korvaaminen lykkäysajan päättymisen jälkeen kolmessa vuotuisessa erässä. Jos lykkäämispäätöksen kohteena oleva kokonaismäärä on enemmän kuin 0,02 % jäsenvaltion bruttokansantuotteesta, komissio voi sallia korvausten suorittamisen enintään viitenä vuotuisena eränä.

Komissio voi jäsenvaltion pyynnöstä ja maatalousrahastojen komiteaa kuultuaan yhden kerran päättää jatkaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettua lykkäysaikaa enintään 12 kuukauden ajan.

Lykkäämispäätöksestä hyötyvän jäsenvaltion on varmistettava, että puutteita, jotka ovat olleet vähennysten perusteena ja jotka ovat jäljellä lykkäämispäätöstä annettaessa, ollaan parhaillaan korjaamassa nojautuen toimintasuunnitelmaan, joka on laadittu komissiota kuullen ja johon sisältyvät määräajat ja selkeät edistymisen indikaattorit. Komissio voi suhteellisuusperiaatetta noudattaen muuttaa lykkäämispäätöstä tai kumota sen seuraavissa tapauksissa:

10.   Edellä 8 ja 9 kohdassa tarkoitetut täytäntöönpanopäätökset hyväksytään asetuksen (EU) 2021/2116 102 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

11.   Komissio voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa, joista se ilmoittaa asianomaiselle jäsenvaltiolle, pidentää 2–5 kohdassa asetettuja määräaikoja.

12.   Tässä artiklassa tarkoitetut tiedonannot voidaan tehdä sähköisesti.

13.   Edellä 1–11 kohtaa sovelletaan soveltuvin osin asetuksen (EU) 2021/2116 45 artiklassa tarkoitettuihin käyttötarkoitukseensa sidottuihin tuloihin.

1.   Komissio voi päättää olla aloittamatta tai saattamatta päätökseen sääntöjenmukaisuuden tarkastamiseen liittyvää selvitystä asetuksen (EU) 2021/2116 55 artiklan mukaisesti, jos se arvioi, että tämän asetuksen 37 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun selvityksen yhteydessä todetusta sääntöjen noudattamatta jättämisestä johtuva mahdollinen rahoitusoikaisu on enintään 50 000 euroa ja kaksi prosenttia asiaa koskevista menoista tai takaisin perittävästä määrästä.

2.   Jos komissio vähentää kuukausimaksuja asetuksen (EU) 2021/2116 39 artiklan 1 ja 2 kohdan mukaisesti, se voi päättää olla aloittamatta tai saattamatta päätökseen sääntöjenmukaisuuden tarkastamiseen liittyvää selvitystä mainitun asetuksen 55 artiklan mukaisesti, jos asianomainen jäsenvaltio ei ole vastustanut tämän kohdan soveltamista mainitun asetuksen 39 artiklan 1 ja 2 kohdassa säädetyn menettelyn yhteydessä.

1.   Sovitteluelimeen kuuluu vähintään viisi jäsentä, jotka on valittu henkilöistä, joiden riippumattomuus on kiistaton ja jotka ovat hyvin perehtyneitä yhteisen maatalouspolitiikan rahoitusta koskeviin kysymyksiin, maaseudun kehittäminen mukaan luettuna, tai käytännön tilintarkastukseen.

Jäsenten on oltava eri jäsenvaltioiden kansalaisia.

2.   Komissio nimittää puheenjohtajan, jäsenet ja varajäsenet alkuaan kolmen vuoden pituiseksi toimikaudeksi maatalousrahastojen komiteaa kuultuaan.

Toimikautta voidaan jatkaa ainoastaan vuoden pituisina jaksoina, ja maatalousrahastojen komitealle on annettava siitä tieto. Jos nimitettävä puheenjohtaja on kuitenkin jo sovitteluelimen jäsen, hänen ensimmäinen kautensa puheenjohtajana on kolme vuotta.

Sovitteluelimen puheenjohtajan ja jäsenten sekä varajäsenten nimet julkaistaan Euroopan unionin virallisen lehden C-sarjassa.

3.   Sovitteluelimen jäsenille maksetaan korvaus ottaen huomioon tehtävien hoitoon käytetty aika. Kustannukset korvataan komission henkilöstöön sovellettavien voimassa olevien sääntöjen mukaisesti.

4.   Toimikauden päätyttyä puheenjohtaja ja jäsenet toimivat tehtävissään, kunnes heidän tilalleen nimitetään uudet henkilöt tai kunnes heidät valitaan uudeksi toimikaudeksi.

5.   Komissio voi maatalousrahastojen komiteaa kuultuaan päättää sellaisen jäsenen toimikauden, joka ei enää täytä edellytyksiä tehtäviensä suorittamiseksi sovitteluelimessä tai joka on syystä tai toisesta estynyt määräämättömän ajan.

Tällaisessa tapauksessa hänen tilalleen tulee hänen toimikautensa jäljellä olevaksi ajaksi varajäsen, ja asiasta ilmoitetaan maatalousrahastojen komitealle.

Jos puheenjohtajan toimikausi keskeytyy, komissio nimittää maatalousrahastojen komiteaa kuultuaan jonkun jäsenen huolehtimaan puheenjohtajan tehtävistä puheenjohtajan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

1.   Sovitteluelimen jäsenet työskentelevät itsenäisesti eivätkä pyydä eivätkä ota vastaan ohjeita komissiolta eivätkä miltään hallitukselta tai elimeltä.

Jäsenet eivät saa osallistua sovitteluelimen työhön eivätkä allekirjoittaa kertomusta, jos he ovat aiemmissa tehtävissään henkilökohtaisesti käsitelleet kyseessä olevaa asiaa.

2.   Jäsenet eivät saa paljastaa sovitteluelimessä saamiaan tietoja, sanotun kuitenkaan rajoittamatta perussopimuksen 287 artiklan soveltamista. Tietojen on oltava luottamuksellisia ja salassapitovelvollisuuden alaisia.

1.   Sovitteluelimen istunnot järjestetään komission päätoimipaikassa. Puheenjohtaja valmistelee ja organisoi työt. Hänen poissa ollessaan puheenjohtajan tehtäviä hoitaa sovitteluelimen kokenein jäsen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 40 artiklan 5 kohdan ensimmäisen alakohdan soveltamista.

Komissio vastaa sovitteluelimen sihteeristötehtävistä.

2.   Sovitteluelin hyväksyy kertomukset läsnä olevien jäsentensä määräenemmistöllä päätösvaltaisen jäsenmäärän ollessa kolme, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 41 artiklan 1 kohdan toisen alakohdan soveltamista.

Puheenjohtaja ja neuvotteluihin osallistuneet jäsenet allekirjoittavat kertomukset. Myös sihteeristö allekirjoittaa kertomukset.

1.   Jäsenvaltio voi saattaa asiansa sovitteluelimen käsiteltäväksi kolmenkymmenen työpäivän kuluessa 37 artiklan 3 kohdan kolmannessa alakohdassa tarkoitetun komission virallisen tiedonannon saamisesta osoittamalla perustellun sovittelupyynnön sovitteluelimen sihteeristölle.

2.   Maatalousrahastojen komitea antaa jäsenvaltioiden tiedoksi noudatettavan menettelyn ja sihteeristön osoitteen.

3.   Sovittelupyyntö voidaan ottaa käsiteltäväksi ainoastaan, jos unionin rahoituksen ulkopuolelle jätettäväksi suunniteltu määrä on komission tiedonannon mukaan joko

Jos jäsenvaltio on lisäksi aiemmissa keskusteluissa väittänyt ja osoittanut, että kyse on unionin sääntöjen soveltamiseen liittyvästä periaatekysymyksestä, sovitteluelimen puheenjohtaja voi ilmoittaa, että sovittelupyyntö voidaan ottaa käsiteltäväksi. Sovittelupyyntöä ei voida kuitenkaan ottaa käsiteltäväksi, jos se koskee yksinomaan jonkin seikan oikeudellista tulkintaa.

4.   Sovitteluelin työskentelee mahdollisimman epämuodollisesti ja nopeasti ja perustaa toimintansa yksinomaan todisteisiin, jotka ovat komission saatavilla muodollisten päätelmien 37 artiklan 3 kohdan kolmannen alakohdan mukaisen tiedoksi antamisen ajankohtana, sekä komission ja asianomaisten kansallisten viranomaisten oikeudenmukaiseen kuulemiseen.

Jos jäsenvaltio kuitenkin katsoo tarpeelliseksi esittää sovittelupyyntönsä yhteydessä tietoja, joita ei ole vielä toimitettu komissiolle, sovitteluelin voi pyytää komissiota arvioimaan kyseiset uudet tiedot, jos 37 artiklan 6 kohdan edellytykset täyttyvät. Tiedot on toimitettava komissiolle viimeistään kahden kuukauden kuluttua 39 artiklan c alakohdassa tarkoitetun kertomuksen lähettämisestä.

5.   Jos sovitteluelin ei ole neljän kuukauden kuluessa asian vireille asettamisesta onnistunut lähentämään komission ja jäsenvaltion kantoja, sovittelumenettelyn katsotaan epäonnistuneen.

6.   Edellä 39 artiklan c alakohdassa tarkoitetussa kertomuksessa selvitetään ne seikat, jotka estivät kiistanalaisten kantojen lähentämisen. Siinä ilmoitetaan, onko menettelyissä mahdollisesti päästy osittaiseen yksimielisyyteen, sekä se, jos sovitteluelin pyytää komissiota arvioimaan uudet tiedot 4 kohdan toisen alakohdan mukaisesti.

7.   Kertomus lähetetään

8.   Jos 1 kohdassa, 4 kohdan toisessa alakohdassa ja 5 kohdassa tarkoitettuihin määräaikoihin sisältyy elokuu kokonaan tai osittain, määräaikojen kuluminen keskeytetään kyseisen kuukauden ajalta.

1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että tuensaajat antavat tukihakemuksissa ja maksupyynnöissä tarvittavat tiedot niiden tunnistamiseksi, mukaan lukien tapauksen mukaan sen ryhmän tunnistamiseksi, johon tuensaajat osallistuvat jäsenvaltion vahvistamana tiettynä päivänä, ja joka määritellään Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/34/EU (24) 2 artiklan 11 kohdassa. Näihin tietoihin on sisällyttävä vähintään seuraavat:

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja tietoja voidaan käyttää valittaessa asetuksen (EU) 2021/2116 60 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua otosta. Tietoja voidaan käyttää erityisesti mainitun asetuksen 62 artiklassa tarkoitettujen sääntöjen kiertämistä koskevien tarkastusten tekemiseen.

2.   Jäsenvaltion on julkaistava 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut ryhmien tunnistetiedot jälkikäteen asetuksen (EU) 2021/2116 98 artiklan mukaisesti.

1.   Jotta asetuksen (EU) 2021/2116 59 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua tiedonlouhintavälinettä, jonka komissio asettaa saataville mainitun asetuksen 60 artiklan mukaisia tarkastuksia varten, voidaan käyttää vapaaehtoisesti, jäsenvaltioiden on varmistettava, että

2.   Jos jäsenvaltio päättää käyttää tämän asetuksen 44 artiklan mukaisesti kerättyjä tietoja valitessaan asetuksen (EU) 2021/2116 60 artiklan 1 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua otosta, tiedot voidaan todentaa kyseisen tiedonlouhintavälineen avulla.

1.   Asetuksen (EU) 2021/2116 77 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut yritysten kaupallisten asiakirjojen järjestelmälliset tarkastukset koskevat kunkin tämän artiklan 4 kohdassa tarkoitetun tarkastuskauden aikana sellaista määrää yrityksiä, joka ei voi olla alhaisempi kuin puolet niiden yritysten määrästä, joiden maataloustukirahaston rahoitusjärjestelmässä vastaanottamat tai suorittamat maksut tai näiden summa ovat suuremmat kuin 150 000 euroa sitä maataloustukirahaston varainhoitovuotta, jona kyseessä oleva tarkastuskausi alkaa, edeltäneen maataloustukirahaston varainhoitovuoden osalta.

2.   Jäsenvaltiot valitsevat kullekin tarkastuskaudelle riskianalyysin perusteella tarkastettavat yritykset kaikkien sellaisten toimenpiteiden osalta, joihin riskianalyysiä voidaan soveltaa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta niille asetuksen (EU) 2021/2116 77 artiklan 1 kohdassa määriteltyjen velvoitteiden soveltamista. Jäsenvaltioiden on toimitettava riskianalyysi komissiolle osana mainitun asetuksen 80 artiklan 1 kohdassa tarkoitettua tarkastussuunnitelmaa.

3.   Kun kyseessä ovat toimenpiteet, joihin jäsenvaltio ei arvioi riskianalyysin soveltuvan, on pakollista tarkastaa yritykset, joiden vastaanottamien maksujen määrä maataloustukirahaston rahoitusjärjestelmän osalta ylittää 350 000 euroa ja joita ei kahden edellisen tarkastuskauden aikana ole tarkastettu tämän asetuksen ja asetuksen (EU) 2021/2116 IV osaston III luvun mukaisesti.

4.   Tarkastuskausi kestää 1 päivästä heinäkuuta seuraavan vuoden 30 päivään kesäkuuta.

1.   Asetuksen (EU) 2021/2116 80 artiklassa tarkoitettu tarkastussuunnitelma ja raportti on laadittava tämän asetuksen liitteessä VI ja VII olevan lomakemallin mukaisesti.

2.   Tämän artiklan mukaisesti toimitettavat tiedot on toimitettava sähköisessä muodossa.

3.   Komissio ilmoittaa jäsenvaltioille vuosittain tarkastuksen tuloksista.

1.   Tätä artiklaa sovelletaan silloin, kun siihen viitataan erityisessä asetuksessa.

2.   Ylivoimaisen esteen tunnustamista koskevaa pyyntöä ei käsitellä, jos toimivaltainen viranomainen on vastaanottanut pyynnön yli 30 kalenteripäivää sen jälkeen, kun toimivaltainen viranomainen on ilmoittanut toimijalle kyseessä olevan velvoitteen täyttämättä jäämisen toteamisesta delegoidun asetuksen (EU) 2022/127 24 artiklan 2 kohdan merkityksessä, kun mainitun asetuksen 24 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun kyseessä olevan velvoitteen täyttämiselle asetettu määräaika on päättynyt tai kun mainitun asetuksen 24 artiklan 4 kohdassa tarkoitetun kyseessä olevan velvoitteen täyttämistä koskevan todisteen esittämiselle asetettu määräaika on päättynyt.

3.   Toimijoiden on toimivaltaisten viranomaisten hyväksymällä tavalla ja 181 kalenteripäivän kuluessa velvoitteen täysimääräiselle täyttämiselle asetetun määräajan päättymisestä esitettävä todisteet olosuhteista, joiden ne katsovat muodostavan ylivoimaisen esteen. Jos näitä todisteita ei ole voitu toimittaa tämän määräajan kuluessa, huolimatta siitä, että toimija on toiminut vaadittavaa huolellisuutta noudattaen, tälle voidaan myöntää lisäaikaa.

4.   Jäsenvaltioiden on ilmoitettava komissiolle kaikista tunnustamistaan ylivoimaisen esteen tapauksista ja annettava asiaankuuluvat tiedot kustakin tapauksesta.

1.   Vakuus voidaan antaa

2.   Toimivaltainen viranomainen voi sallia vakuuden antamisen

3.   Toimivaltaiset viranomaiset voivat asettaa 2 kohdassa tarkoitetun vakuuden hyväksymiselle lisäehtoja.

1.   Jäljempänä 52 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaisesti siirrettävissä olevan vakuuden arvon on oltava vakuuden asettamishetkellä vähintään 115 prosenttia vaaditun vakuuden realisointiarvosta.

2.   Toimivaltainen viranomainen voi hyväksyä 52 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetun vakuuden ainoastaan, jos tätä vakuutta tarjoava osapuoli sitoutuu kirjallisesti joko antamaan täydentävän vakuuden tai korvaamaan alkuperäisen vakuuden, jos kyseisen vakuuden realisointiarvo on ollut kolmen kuukauden ajan pienempi kuin 105 prosenttia vaaditun vakuuden arvosta. Kirjallinen sitoutuminen ei ole välttämätöntä, jos kansallisessa lainsäädännössä jo säädetään tästä. Toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava säännöllisesti tällaisen vakuuden arvo.

3.   Toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava, ottaen huomioon realisointikustannukset, 52 artiklan 2 kohdan c alakohdassa tarkoitetun vakuuden realisointiarvo.

4.   Vakuuksien realisointiarvo lasketaan viimeisimmän käytettävissä olevan kurssin perusteella.

5.   Vakuuden antajan on toimitettava toimivaltaisten viranomaisten pyynnöstä todisteet realisointiarvosta.

1.   Vakuus voidaan korvata toisella vakuudella.

Korvaamisen edellytyksenä on kuitenkin toimivaltaisen viranomaisen suostumus seuraavissa tapauksissa:

2.   Kokonaisvaltainen vakuus voidaan korvata toisella kokonaisvaltaisella vakuudella sillä edellytyksellä, että uusi kokonaisvaltainen vakuus kattaa kyseisenä ajankohtana vähintään alkuperäisen kokonaisvaltaisen vakuuden sen osan, joka on annettu yhden tai useamman velvoitteen täyttämisen varmistamiseksi.

3.   Kun kokonaisvaltaisen vakuuden osa liitetään erityiseen velvoitteeseen, käytettävissä oleva jäljelle jäävä määrä on saatettava ajan tasalle.

1.   Jos toimivaltaisen viranomaisen tietoon tulee seikkoja, jotka aiheuttavat vakuuden pidättämisen kokonaan tai osittain, sen on viipymättä vaadittava asianomaiselta pidätetyn määrän maksamista enintään 30 päivän kuluessa vaatimuksen vastaanottopäivästä.

Jos maksua ei ole suoritettu kyseisessä määräajassa, toimivaltaisen viranomaisen on

Toimivaltainen viranomainen voi välittömästi selvittää 52 artiklan 1 kohdan a alakohdassa kuvatun kaltaisen vakuuden asianomaiselle tilille vaatimatta ensin asianomaiselta vakuuden maksamista.

2.   Rajoittamatta 1 kohdan soveltamista,

3.   Kun vakuus on pidätetty, sen määrä tuloutettu rahastoille ja kun pidätetty määrä kansallisessa lainsäädännössä säädetyn kannan mukaisesti laskettuine korkoineen on muutoksenhaun vuoksi korvattava kokonaan tai osittain, rahastot vastaavat menetyksen korvaamisesta, ellei vakuuden korvaaminen johdu jäsenvaltion hallintoviranomaisten tai muiden elinten laiminlyönnistä tai vakavasta virheestä.

1.   Jäsenvaltioiden on huolehdittava, että komission käytettävissä on kunkin varainhoitovuoden osalta tiedot pidätettyjen vakuuksien kokonaismääristä ja kokonaissummista, riippumatta 56 artiklassa tarkoitetun menettelyn vaiheesta, ja eriteltävä ne, jotka otetaan kansallisiin talousarvioihin, ja ne, jotka otetaan unionin talousarvioon. Kyseisten tietojen on oltava saatavilla kaikkien yli 1 000 euron suuruisten pidätettyjen vakuuksien ja kaikkien vakuuden asettamista edellyttävien unionin säännösten osalta. Tiedoista on käytävä ilmi määrät, jotka asianomainen on maksanut suoraan, sekä määrät, jotka on saatu, kun vakuus on muutettu rahaksi.

2.   Jäsenvaltioiden on pidettävä komission saatavilla luettelo, joka sisältää

1.   Asetuksen (EU) 2021/2116 98 artiklassa tarkoitetut tiedot, jotka liittyvät asetuksen (EU) 2021/1060 49 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan a, b, d, f–l alakohtaan, on julkaistava avoimessa koneellisesti luettavassa muodossa, kuten CSV tai XLXS, ja niiden on sisällettävä tämän asetuksen liitteessä VIII täsmennetyt tiedot, mukaan lukien tämän asetuksen liitteessä IX kuvattu toiminnan koodi.

2.   Jäsenvaltio voi päättää olla julkaisematta asetuksen (EU) 2021/1060 49 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan f ja g alakohdassa tarkoitettuja tietoja asetuksen (EU) 2021/2115 16 artiklassa tarkoitetuista suorien tukien muodossa olevista interventiotyypeistä, asetuksen (EU) 2021/2115 69 artiklan b ja c alakohdassa tarkoitetuista maaseudun kehittämisen interventiotyypeistä ja asetuksissa (EU) N:o 228/2013 ja (EU) N:o 229/2013 säädetyistä toimenpiteistä.

3.   Tietojen on oltava saatavilla verkkohakutyökalulla, jonka avulla käyttäjä voi hakea tuensaajia joko nimen, tuensaajien ryhmän, kunnan, saadun määrän tai toiminnan taikka näiden yhdistelmän perusteella ja poimia kaikki vastaavat tiedot yhtenä tietokokonaisuutena.

4.   Tiedot on esitettävä jäsenvaltion virallisella kielellä tai virallisilla kielillä ja/tai yhdellä komission kolmesta työkielestä.

5.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut tiedot on ilmaistava euroina. Jäsenvaltion, joka ei ole ottanut euroa käyttöön, on ilmaistava määrät sekä euroina että kansallisessa valuutassaan käyttäen kahta erillistä taulukkoa avoimessa koneellisesti luettavassa muodossa.

6.   Kansallisiin valuuttoihin sovelletaan delegoidun asetuksen (EU) 2022/127 12 artiklassa täsmennettyä valuuttakurssia.

7.   Asetuksen (EU) 2021/2116 98 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut tiedot, jotka liittyvät asetuksen (EU) 2021/1060 49 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan e alakohtaan, on julkaistava erillisessä asiakirjassa, jossa on oltava vähintään tämän asetuksen liitteessä IX olevat tiedot.

1.   Jos tuensaajan yhden vuoden aikana saaman tuen määrä on enintään 1 250 euroa, kyseinen tuensaaja on yksilöitävä koodilla. Jäsenvaltion on päätettävä koodin muodosta.

2.   Jos 1 kohdassa tarkoitetuista tuensaajia koskevista tiedoista seuraisi, että tuensaaja, joka on luonnollinen henkilö, tunnistetaan, koska kunnassa asuvia tai siihen rekisteröityjä tuensaajia on vain vähän, asianomaisen jäsenvaltion on asetuksen (EU) 2021/1060 49 artiklan 3 kohdan ensimmäisen alakohdan l alakohdan soveltamiseksi julkistettavina tietoina ilmoitettava seuraava suurempi hallintoyksikkö, johon kyseessä oleva kunta kuuluu.

1.   Komissio perustaa keskitettyyn internetosoitteeseensa unionin verkkosivuston, jolta on linkit asetuksen (EU) 2021/2116 98 artiklan 4 kohdassa tarkoitetuille jäsenvaltioiden verkkosivustoille, ja ylläpitää kyseistä verkkosivustoa. Komissio päivittää internetlinkkejä jäsenvaltioiden toimittamien tietojen mukaan.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava komissiolle verkkosivustonsa internetosoite heti, kun kyseinen sivusto on luotu, ja ilmoitettava kaikista sivustoon myöhemmin tehtävistä muutoksista, jotka vaikuttavat jäsenvaltion sivustolle pääsyyn unionin verkkosivuston kautta.

3.   Jäsenvaltioiden on nimettävä verkkosivuston luomisesta ja ylläpitämisestä vastaava elin. Niiden on ilmoitettava komissiolle kyseisen elimen nimi ja osoite.

1.   Jäsenvaltioiden on toimitettava samana päivänä, jona tilinpäätös toimitetaan komissiolle, tiedot kansallisista lähteistä maksetuista määristä kaikkien rahastoihin liittyvien menojen osalta 32 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti.

2.   Edellä 1 kohdassa edellytetyt tiedot on toimitettava saman rakenteen mukaisesti kuin 32 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdan mukaisesti toimitettavat tiedot. Nämä tiedot on toimitettava mallin perusteella, jonka komissio on asettanut jäsenvaltioiden saataville tietojärjestelmien kautta.