EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32022H0627(03)

Neuvoston suositus, annettu 16 päivänä kesäkuuta 2022, henkilökohtaisista oppimistileistä 2022/C 243/03

ST/8944/2022/INIT

EUVL C 243, 27.6.2022, p. 26–34 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

27.6.2022   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

C 243/26


NEUVOSTON SUOSITUS,

annettu 16 päivänä kesäkuuta 2022,

henkilökohtaisista oppimistileistä

(2022/C 243/03)

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 292 artiklan yhdessä sen 149 artiklan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Ammattitaitoinen työvoima on ratkaisevan tärkeää unionin kestävän kilpailukyvyn vahvistamiseksi, työllistävän elpymisen tukemiseksi covid-19-pandemiasta toivuttaessa ja sosiaalisesti oikeudenmukaisen digitaalisen ja vihreän siirtymän varmistamiseksi. Työmarkkinoiden kehittyessä ihmisten on pysyttävä kehityksen vauhdissa parantamalla osaamistaan. Uudet ja paremmat taidot avaavat lisää mahdollisuuksia ja tarjoavat ihmisille mahdollisuuden hallita aktiivisesti työmarkkinasiirtymiä ja osallistua täysimääräisesti yhteiskuntaan väestörakenteen muuttuessa. Lisäksi aikuisten täydennys- ja uudelleenkoulutus voivat olla tehokkaita välineitä sosiaalisen oikeudenmukaisuuden ja osallisuuden edistämisessä oikeudenmukaisen siirtymän takaamiseksi.

(2)

Perusoikeuskirjan (1) 14 artiklan 1 kohdassa todetaan, että jokaisella on oikeus koulutukseen ja oikeus saada ammatillista koulutusta sekä jatko- ja täydennyskoulutusta. Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarin, jäljempänä ”pilari”, josta Euroopan parlamentti, neuvosto ja komissio antoivat yhteisen julistuksen 17 päivänä marraskuuta 2017 (2), ensimmäisen periaatteen mukaisesti jokaisella on oikeus laadukkaaseen ja osallistavaan opetukseen, koulutukseen ja elinikäiseen oppimiseen sellaisten taitojen ylläpitämiseksi ja hankkimiseksi, jotka mahdollistavat täysipainoisen osallistumisen yhteiskunnan toimintaan ja auttavat työmarkkinoille siirtymisessä. Pilarin neljäs periaate koskee työllisyyden aktiivista tukemista ja siinä todetaan, että jokaisella on oikeus saada oikea-aikaista ja räätälöityä apua työllisyysnäkymien parantamiseksi ja itsensä työllistämisen helpottamiseksi. Pilarin viidennessä periaatteessa, joka koskee varmaa ja sopeutuvaa työllisyyttä, korostetaan, että työntekijöillä on työsuhteen tyypistä ja kestosta riippumatta oikeus oikeudenmukaiseen ja yhdenvertaiseen kohteluun työolojen, sosiaalisen suojelun saatavuuden ja koulutuksen osalta.

(3)

Eurooppa-neuvosto suhtautui myönteisesti 25 päivänä kesäkuuta 2021 Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilaria koskevaan toimintasuunnitelmaan sisältyviin unionin yleistavoitteisiin 8 päivänä toukokuuta 2021 annetun Porton julistuksen mukaisesti, ja tukee siten tavoitetta, jonka mukaan vuoteen 2030 mennessä vuosittain vähintään 60 prosenttia kaikista aikuisista osallistuu koulutukseen. Aikuiskoulutukseen osallistuminen unionissa on kuitenkin pysynyt samalla tasolla viimeisen vuosikymmenen aikana, ja 21 jäsenvaltiota ei saavuttanut vuoden 2020 unionin tason tavoitetta. Tämä huomioiden neuvosto antoi päätöslauselman uudesta eurooppalaisesta aikuiskoulutusohjelmasta 2021–2030 (3), jotta voidaan tukea edistymistä aikuisoppimista koskevassa unionin yleistavoitteessa. Monille aikuisille osaamisen kehittämismahdollisuudet ovat liian usein ulottumattomissa, kuten heille, joilla on epätyypillinen työmuoto, pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritykset) työntekijöille, työttömille, työelämän ulkopuolella oleville ja heikosti koulutetuille.

(4)

Komission 1 päivänä heinäkuuta 2020 hyväksymässä Euroopan osaamisohjelmassa vaaditaan osaamista koskevaa vallankumousta, jotta ekologinen ja digitaalinen siirtymä voidaan muuttaa mahdollisuuksiksi nopeaa ja oikeudenmukaista elpymistä varten. Ohjelmassa ilmoitetaan muun muassa, että komissio aikoo tutkia henkilökohtaisia oppimistilejä välineenä, jolla tuetaan työikäisten aikuisten täydennys- ja uudelleenkoulutusta ja täydennetään muita työnantajille ja koulutuksen tarjoajille suunnattuja toimia.

(5)

Vihreää siirtymää sekä työvoiman täydennys- ja uudelleenkoulutusta koskevia taitoja tarvitaan siirryttäessä nykyaikaiseen, resurssitehokkaaseen ja kilpailukykyiseen talouteen, kuten ilmastoneutraaliuteen vuoteen 2050 mennessä tähtäävässä eurooppalaisessa vihreän kehityksen ohjelmassa vahvistetaan. Komission 14 päivänä heinäkuuta 2021 antamassa tiedonannossa ”Valmiina 55:een” tunnustetaan, että vihreä siirtymä voi onnistua vain, jos unionilla on riittävästi ammattitaitoista työvoimaa kilpailukyvyn ylläpitämiseksi, ja viitataan Euroopan osaamisohjelman lippulaivatoimiin, joilla tarjotaan ihmisille taidot vihreää ja digitaalista siirtymää varten.

(6)

Komission 9 päivänä maaliskuuta 2021 antamassa tiedonannossa Euroopan digitaalisesta vuosikymmenestä tunnustetaan riittävät digitaaliset taidot omaavan työvoiman puute sekä sukupuolijakauman epätasapaino tieto- ja viestintätekniikan (ICT) asiantuntijoiden ja luonnontieteiden, teknologian, insinööritieteiden ja matematiikan (LUMA-aineet) tutkinnon suorittaneiden keskuudessa. Siinä toistetaan tavoite sen varmistamisesta, että ainakin 80 prosentilla unionin väestöstä on vähintään digitaaliset perustaidot vuoteen 2030 mennessä, ja ehdotetaan tavoitteeksi, että vuoteen 2030 mennessä unionissa työskentelee 20 miljoonaa tieto- ja viestintätekniikan asiantuntijaa, joista nykyistä suurempi osa on naisia. Komission 15 päivänä syyskuuta 2021 antamassa ehdotuksessa ”Polku digitaaliselle vuosikymmenelle” ehdotetaan, että luodaan puitteet kyseisten tavoitteiden edistämiselle. Digitaalista koulutusta koskevassa 30 päivänä syyskuuta 2020 päivätyssä toimintasuunnitelmassa vuosiksi 2021–2027 korostetaan, että teknologisia keinoja olisi käytettävä esteettömyyden helpottamiseen ja oppimismahdollisuuksien joustavuuden vahvistamiseen, mukaan lukien täydennys- ja uudelleenkoulutus.

(7)

Komission 10 päivänä maaliskuuta 2020 antamassa tiedonannossa ”Euroopan uusi teollisuusstrategia” kehotetaan toimimaan määrätietoisesti, jotta elinikäinen oppiminen saadaan kaikkien ulottuville ja varmistetaan, että koulutus pysyy vihreän ja digitaalisen siirtymän tahdissa ja tukee niiden toteuttamista.

(8)

Neuvoston 8 päivänä kesäkuuta 2020 antamissa päätelmissä (4) jäsenvaltioita kehotetaan kansalliset olosuhteet ja työmarkkinaosapuolten rooli ja riippumattomuus huomioon ottaen selvittämään, millaisilla malleilla voitaisiin tarjota julkista ja yksityistä rahoitusta elinikäiselle oppimiselle ja taitojen kehittämiselle yksilötasolla, koska kestävä rahoitus on erityisen tärkeää, kun ammattitaitoisesta työvoimasta on puutetta, ja kiinnittämään erityistä huomiota haavoittuvassa asemassa oleviin ryhmiin ja matalan osaamistason työntekijöihin, ja kehotetaan komissiota toimivaltuuksiensa mukaisesti tukemaan jäsenvaltioita kyseisissä toimissa.

(9)

Riittämätön taloudellinen tuki yksilöille on yksi suurimmista esteistä, jotka vaikuttavat oppimiseen osallistumiseen. Kaiken kaikkiaan julkiset ja yksityiset investoinnit ovat riittämättömiä. Suurin osa työhön liittyvästä koulutuksesta unionissa on työnantajien tukemaa. Monet yritykset, erityisesti pk-yritykset, eivät kuitenkaan tarjoa tai rahoita henkilöstölleen koulutusta, ja epätyypillisessä työsuhteessa olevien henkilöiden saatavilla on vähemmän tai ei lainkaan työnantajan tukemaa koulutusta. Tällainen eriarvoisuus saattaa heikentää ihmisten hyvinvointia ja terveyttä sekä talouden kilpailukykyä, johtaa saamatta jääneisiin mahdollisuuksiin ja innovoinnin esteisiin ja aiheuttaa vaaran, että osa ihmisistä jää jälkeen siirryttäessä kestävämpään taloudelliseen toimintaan.

(10)

Välittömien kustannusten lisäksi ajan puute on tärkeä tekijä, joka estää aikuisia hakeutumasta koulutukseen. Useimmissa jäsenvaltioissa (5) on käytössä palkallista opintovapaata koskevia järjestelyitä, mutta tietoisuus opintovapaasta ja opintovapaan käyttö työikäisten aikuisten keskuudessa on usein vähäistä, eikä järjestelyissä useinkaan käsitellä epätyypillisessä työsuhteessa olevia työntekijöitä tai anneta aikuisten hakeutua koulutukseen työttömyyden tai vähäisen taloudellisen toiminnan aikana.

(11)

Monet aikuiset, erityisesti heikosti koulutetut ja kauimpana työmarkkinoilta olevat, eivät ole motivoituneita aloittamaan koulutusta. He eivät ehkä ole tietoisia omista osaamistarpeistaan, eivätkä välttämättä tiedä, onko tukea ja koulutusta saatavilla, tai ovatko ne laadukkaita ja tunnustettuja työmarkkinoilla. Lisäksi ihmiset eivät välttämättä ole motivoituneita osallistumaan koulutukseen, joka on valittu heitä kuulematta ja jota ei ole räätälöity heidän tarpeisiinsa.

(12)

Unionissa tarvitaan uutta lähestymistapaa täydennys- ja uudelleenkoulutukseen. Lähestymistavan olisi täydennettävä olemassa olevia välineitä ja seurattava poliittisia sitoumuksia antamalla ihmisille vaikutusmahdollisuus sekä tukea ja välineitä, joita he tarvitsevat täydennys- tai uudelleenkoulutukseen kaikilla taitotasoilla.

(13)

Ammatillisen koulutuksen neuvoa-antava komitea (ACVT) toteaa 16 päivänä elokuuta 2021 antamassaan lausunnossa unionin aloitteesta, joka koskee henkilökohtaisia oppimistilejä ja koulutustarjonnan vahvistamista Euroopassa, että tällaisen aloitteen olisi parannettava aikuisten sitoutumista, motivaatiota ja osallistumista koulutukseen. Suurin haaste on parantaa taitojen ja työpaikkojen kohtaamista ja varmistaa monipuolisten laadukkaiden koulutusvaihtoehtojen saatavuus asianmukaisemman ja paremmin kohdennetun tarjonnan avulla. ACVT korostaa lausunnossaan, että valittaessa rahoitusmekanismeja ja räätälöityjä kannustimia kohderyhmittäin kansallisella tasolla olisi otettava huomioon kansalliset tarpeet ja prioriteetit.

(14)

Yksi mahdollinen tapa puuttua edellä mainittuihin ongelmiin on tarjota ihmisille suoraa tukea henkilökohtaisilla oppimistileillä olevien koulutusoikeuksien kautta. Samalla voitaisiin luoda laaja mahdollistava kehys, jonka avulla ihmisille voidaan tarjota koulutusmahdollisuuksia, tietoa, ohjausta, palkallista opintovapaata ja koulutustulosten tunnustamista. Tällä tavalla voitaisiin täydentää olemassa olevia kansallisen tason aloitteita.

(15)

Suositellaan, että henkilökohtainen koulutusoikeus määriteltäisiin kansallisella tasolla ihmisten koulutustarpeiden mukaisesti (6) ja ottaen huomioon muut olemassa olevat välineet. Rahoituksen mukauttaminen tarpeisiin voi parantaa aloitteen tehokkuutta. Jäsenvaltiot voivat vahvistaa lisäkoulutusoikeuksia niitä eniten tarvitseville kansallisen tilanteen ja työmarkkinoiden muutosten mukaan. Jäsenvaltiot voisivat esimerkiksi lisätä henkilökohtaisia oppimistilejä strategisilla aloilla (7) vihreän ja digitaalisen siirtymän tukemiseksi. Rahoituksen saamisen lisäksi koulutuksenmerkityksellisyys, hyödyllisyys ja tunnustaminen ovat keskeisiä täydennys- ja jatkokoulutukseen osallistumiseen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi suositellaan, että näistä kysymyksistä kuultaisiin työmarkkinaosapuolia ja asiaankuuluvia sidosryhmiä.

(16)

Henkilökohtaisten oppimistilien olisi mahdollistettava se, että ihmiset voivat kerätä ja käyttää koulutusoikeuksia tiettynä ajanjaksona, joka määritellään kansallisella tasolla, jotta he voivat osallistua pidempään tai kalliimpaan koulutukseen tai kouluttautua taloudellisen taantuman aikana uusien osaamistarpeiden mukaan. Henkilöiden olisi voitava säilyttää henkilökohtaiset koulutusoikeutensa riippumatta työvoima-asemastaan tai ammatillisesta asemastaan tai uramuutoksistaan. Jäsenvaltioita kehotetaan vahvistamaan sellaiset oikeuksien voimassaolon päättymistä koskevat säännöt, jotka kannustavat oppijoita hyödyntämään oikeuksiaan täysimääräisesti.

(17)

Olisi edistettävä sitä mahdollisuutta, että henkilö voi säilyttää henkilökohtaiset koulutusoikeutensa ajanjaksoina, joina hän asuu toisessa jäsenvaltiossa, tai että hän voi käyttää henkilökohtaisia koulutusoikeuksiaan saadakseen tunnustettua ja laadultaan varmennettua koulutusta oppimistilinsä kansallisesta rekisteristä myös ulkomailla. Oikeuksien siirrettävyys jäsenvaltioiden välillä on toivottavaa pitkällä aikavälillä, ja sitä on tutkittava tarkemmin, ottaen huomioon mahdolliset vaikutukset kansallisiin työmarkkinoihin.

(18)

Jotta ihmisiä voitaisiin auttaa löytämään sopiva koulutuspolku ja siten lisätä heidän motivaatiotaan oppia, heidän saatavillaan olisi oltava uraohjausta ja validointimahdollisuuksia. Tarvitaan myös tunnustettua koulutusta koskevia ajantasaisia julkisia rekistereitä sellaisten kansallisten keskitettyjen digitaalisten portaalien kautta, joihin kaikilla, myös vammaisilla henkilöillä, on pääsy, ja jotka on mieluiten liitetty Europass-alustaan.

(19)

Suositellaan, että henkilökohtaisia oppimistilejä käytettäisiin validoinnin saamiseen, mukaan lukien osaamisen arviointimahdollisuudet. Komission viimeaikainen arviointi työstä, jota on tehty epävirallisen ja arkioppimisen validointia koskevan 20 päivänä joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen (8) yhteydessä, osoittaa huomattavaa edistystä, mutta siinä yksilöidään myös jatkuvia haasteita ja ehdotetaan toimia niiden korjaamiseksi. Erityisesti on tarpeen tarjota ihmisille räätälöityä tukea ja varmistaa tiiviimpi koordinointi ohjauspalvelujen kanssa ja heikommassa ja haavoittuvassa asemassa olevia ryhmiä koskevien validointialoitteiden tehokas räätälöinti. Jäsenvaltioita kehotetaan edistämään pienten osaamiskokonaisuuksien tarjoamista tarvittaessa yksilöityjen tarpeiden perusteella pienistä osaamiskokonaisuuksista elinikäisen oppimisen ja työllistettävyyden tukemiseksi 16 päivänä kesäkuuta 2022 annetun neuvoston suosituksen (9) mukaisesti.

(20)

Tällä suosituksella tuetaan palkallisen opintovapaan toteuttamista. Palkallisen opintovapaan asianmukainen tarjoaminen mahdollistaisi sen, että työntekijät voisivat säilyttää palkkatulonsa tai saada korvausta ansionmenetyksestä koulutusjaksojen aikana. Jäsenvaltioita kehotetaan aloittamaan työmarkkinaosapuolten kanssa vuoropuhelu järjestelyistä, joiden avulla työntekijät voivat osallistua koulutukseen työaikana käyttämällä henkilökohtaisia oppimistilejään, ottaen huomioon kansalliset koulutusmahdollisuudet ja -järjestelmät. Tältä osin olisi myös otettava huomioon pk- ja mikroyritysten tilanne.

(21)

Laaja hakeva toiminta ja laajat tiedotustoimet ja -kampanjat ovat avaintekijöitä, joilla parannetaan tuntuvasti aikuisten osallistumista oppimismahdollisuuksiin, erityisesti sellaisissa ryhmissä, joilla on vain vähän tietoa täydennys- ja uudelleenkoulutuksesta, kuten ryhmät, jotka ovat kauimpana työmarkkinoista. Viranomaisten, työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen ja muiden sidosryhmien välinen yhteistyö, joka perustuu yhteisymmärrykseen siitä, että täydennys- ja uudelleenkoulutus ovat investointikeino, voi lisätä tiedotustoimien tehokkuutta. Vammaisten aikuisten osallistumista olisi helpotettava kiinnittämällä huomiota esteettömyyteen.

(22)

Kansallisen tason seuranta sekä henkilökohtaisten oppimistilien ja mahdollistavan kehyksen jatkuva parantaminen ovat avainasemassa tämän suosituksen täytäntöönpanon tukemisessa. Myöhemmät mukautukset voisivat koskea henkilökohtaisten koulutusoikeuksien määrää, ensisijaisia ryhmiä tai mahdollistavan kehyksen eri osien käyttäjäystävällistä integrointia.

(23)

Riittävä rahoitus on keskeinen osa henkilökohtaisten oppimistilien onnistuneita järjestelmiä. Henkilökohtaisten oppimistilien kansallisella järjestelmällä voitaisiin helpottaa kustannusten jakamista eri rahoituslähteiden, kuten viranomaisten, työnantajien ja työmarkkinaosapuolten hallinnoimien rahastojen välillä, sallimalla eri rahoituslähteiden antaa varoja henkilökohtaisille oppimistileille. Julkisten ja yksityisten rahoituslähteiden yhdistelmällä olisi varmistettava aloitteen kestävyys jäsenvaltioissa, mikä on sen onnistumisen kannalta olennaisen tärkeää. Tällaisen rahoituslähteiden yhdistelemisen ansiosta työnantajat voivat tarjota työntekijöille helpommin tukea ja lisäkoulutusta joko vapaaehtoisesti tai työehtosopimusten seurauksena.

(24)

Aikuiskoulutusjärjestelmiä tukevien unionin rahastojen, kuten Euroopan sosiaalirahasto plussan (10), Euroopan aluekehitysrahaston (11) ja oikeudenmukaisen siirtymän rahaston (12), sekä tarvittaessa Next Generation EU -välineeseen kuuluvan elpymis- ja palautumistukivälineen (13) ja teknisen tuen välineestä (14) tarjottavan räätälöidyn asiantuntemuksen avulla voidaan tukea henkilökohtaisten oppimistilien perustamista ja asiaa koskevaa mahdollistavaa kehystä. Myös komission helpottama vastavuoroinen oppiminen voi tukea prosessia.

(25)

Tämä suositus ei vaikuta jäsenvaltioiden yksinomaiseen toimivaltaan eikä jäsenvaltioiden sisäiseen toimivaltajakoon kansallisella, alueellisella tai paikallisella tasolla, kun on kyse niiden aikuiskoulutusjärjestelmien rahoituksesta sekä organisoinnista ja sisällöstä. Se ei estä jäsenvaltioita pitämästä voimassa tai antamasta aikuisten oppimista ja koulutusta koskevia muita tai yksityiskohtaisempia säännöksiä kuin tässä suosituksessa suositellaan.

(26)

Jäsenvaltioiden olisi otettava työmarkkinaosapuolet ja kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät, myös kansalaisjärjestöt, mukaan uudistusten suunnitteluun. Tässä suosituksessa otetaan kaikilta osin huomioon työmarkkinaosapuolten autonomia, myös se, jos ne vastaavat koulutusjärjestelmien perustamisesta ja hallinnoinnista.

(27)

Tässä suosituksessa esitetyt toimenpiteet eivät korvaa työnantajien, julkisten ja yksityisten työvoimapalvelujen tai muiden koulutuksen tarjoajien tarjoamaa koulutusta, eikä niiden tavoitteena ole puuttua sellaiseen; ne eivät myöskään saisi korvata koulutuslaitoksille annettavaa julkista tukea tai muun tyyppistä tukea. Hallinnollinen lisätaakka olisi minimoitava,

SUOSITTAA SEURAAVAA:

Tavoitteet

1.

Tällä suosituksella pyritään tukemaan jäsenvaltioiden aloitteita, joilla lisätään työikäisten aikuisten mahdollisuuksia osallistua koulutukseen tavoitteena nostaa osallistumisastetta ja vähentää osaamisvajeita. Näin sillä myötävaikutetaan unionin tavoitteeseen edistää erittäin kilpailukykyistä sosiaalista markkinataloutta, jossa pyritään täystyöllisyyteen ja sosiaaliseen edistykseen. Erityisesti sillä pyritään

a)

tukemaan kaikkia työikäisiä aikuisia koulutukseen pääsemisessä, mukaan lukien ammatilliset siirtymät ja riippumatta heidän työmarkkina-asemastaan tai ammatillisesta asemastaan;

b)

antamaan ihmisille enemmän kannustimia ja lisäämään motivaatiota koulutukseen hakeutumiseen.

2.

Edellä 1 kohdassa vahvistettujen tavoitteiden saavuttamiseksi suositellaan, että jäsenvaltiot harkitsisivat henkilökohtaisten oppimistilien perustamista mahdollisena keinona sille, että ihmiset voivat osallistua työmarkkinoiden kannalta merkitykselliseen koulutukseen. Siinä määrin kuin jäsenvaltiot päättävät perustaa henkilökohtaisia oppimistilejä, suositellaan, että ne ottavat käyttöön mahdollistavan kehyksen, mukaan lukien ohjaus- ja validointimahdollisuudet, jotta voidaan edistää tehokasta koulutukseen hakeutumista, tämän suosituksen mukaisesti.

Soveltamisala

3.

Tämä suositus kattaa jäsenvaltiossa laillisesti oleskelevat työikäiset aikuiset riippumatta heidän koulutustasostaan ja nykyisestä työmarkkina-asemastaan tai ammatillisesta asemastaan. Jäsenvaltioille suositellaan, että ne perustaisivat henkilökohtaisen oppimistilin kullekin tähän ryhmään kuuluvalle henkilölle omien kansallisten tarpeidensa ja olosuhteidensa mukaisesti.

Suositellaan, että rajatyöntekijät ja sellaiset itsenäiset ammatinharjoittajat, jotka työskentelevät muussa jäsenvaltiossa kuin siinä jäsenvaltiossa, jossa he laillisesti oleskelevat, ovat katettuja siinä jäsenvaltiossa, jossa he työskentelevät.

Määritelmät

4.

Tässä suosituksessa sovelletaan seuraavia määritelmiä:

a)

’ henkilökohtaisella koulutusoikeudella’ tarkoitetaan oikeutta saada henkilökohtainen budjetti, joka on yksilön käytettävissä ja kattaa työmarkkinoiden kannalta merkityksellisen koulutuksen, ohjauksen ja neuvonnan, osaamisen arvioinnin tai validoinnin välittömät tukikelpoiset kustannukset;

b)

’ henkilökohtaisella oppimistilillä’ tarkoitetaan henkilökohtaisten koulutusoikeuksien tarjontatapaa. Se on henkilökohtainen tili, jonka avulla henkilöt voivat kerätä ja säilyttää oikeuksiaan ajan mittaan mitä tahansa sellaista tukikelpoista koulutus-, neuvonta- tai validointimahdollisuutta varten, jota he pitävät hyödyllisimpänä, ja milloin tahansa, kansallisten sääntöjen mukaisesti. Siinä myönnetään ihmisille täysi omistusoikeus oikeuksiin rahoituslähteestä riippumatta;

c)

henkilökohtaisten koulutusoikeuksien ’siirrettävyydellä’ tarkoitetaan sitä, että tällaiset oikeudet, sen jälkeen, kun ne on myönnetty, pysyvät asianomaisen henkilön hallussa, myös siirtymien aikana, kuten silloin, kun henkilö siirtyy työpaikasta toiseen, työpaikasta koulutukseen, työelämästä työttömyyteen tai työmarkkinoilta niiden ulkopuolelle;

d)

’mahdollistava kehys’ kattaa tuen, jolla edistetään henkilökohtaisten koulutusoikeuksien tehokasta käyttöönottoa. Tähän sisältyvät uraohjaus- ja validointimahdollisuudet, kansallinen rekisteri koulutusmahdollisuuksista, joihin voidaan myöntää rahoitusta henkilökohtaisista koulutusoikeuksista, keskitetty kansallinen digitaalinen portaali henkilökohtaisen oppimistilin käyttöä varten ja kansallinen rekisteri sekä palkallinen opintovapaa.

Henkilökohtainen oppimistili

Suositellaan, että jäsenvaltiot kansallisten käytäntöjen ja tarpeiden mukaisesti

5.

perustaisivat henkilökohtaisia oppimistilejä, joilla voitaisiin täydentää muita jo käytössä olevia toimenpiteitä, kaikille tämän suosituksen soveltamisalaan kuuluville henkilöille sen jälkeen, kun on kuultu työmarkkinaosapuolia ja asiaankuuluvia sidosryhmiä;

6.

varmistaisivat jokaiselle henkilökohtaiselle oppimistilille riittävän vuotuisen määrän oikeuksia, joita voidaan kerätä ja käyttää tiettynä ajanjaksona merkityksellisemmän koulutuksen mahdollistamiseksi;

7.

antaisivat henkilökohtaisia lisäkoulutusoikeuksia sellaisten henkilöiden tileille, jotka tarvitsevat eniten täydennys- ja uudelleenkoulutusta kansallisten tai alakohtaisten tarpeiden, henkilön työmarkkina-aseman tai sopimuksellisen aseman tai koulutustason ja muiden asiaankuuluvien olosuhteiden perusteella ja selkeiden ja avoimien kriteerien mukaisesti, kuultuaan ensin työmarkkinaosapuolia ja asiaankuuluvia sidosryhmiä;

8.

kehottaisivat työnantajia antamaan henkilökohtaisia lisäkoulutusoikeuksia työntekijöidensä ja muiden niiden arvoketjussa työskentelevien henkilöiden, erityisesti pk-yrityksissä työskentelevien henkilöiden, henkilökohtaisille oppimistileille puuttumatta yritysten omaan koulutustoimintaan;

9.

kehottaisivat julkisia ja yksityisiä työvoimapalveluja antamaan henkilökohtaisia lisäkoulutusoikeuksia sellaisten henkilöiden y henkilökohtaisille oppimistileille, jotka tarvitsevat eniten täydennys- ja uudelleenkoulutusta;

10.

vahvistaisivat edellytykset, joilla henkilökohtaisia koulutusoikeuksia voidaan kerätä ja säilyttää, jotta voidaan saavuttaa tasapaino sen välillä, että ihmiset voivat kerätä koulutusoikeuksiaan pidempien koulutuskurssien rahoittamiseen, ja jotta voidaan rohkaista heitä käyttämään oikeuksiaan säännöllisesti koko työelämänsä ajan; jäsenvaltiot voisivat esimerkiksi asettaa oikeuksien keräämiselle ja säilyttämiselle määräajan ja ylärajan;

11.

edistäisivät sitä mahdollisuutta, että yhdessä jäsenvaltiossa tilillä olevia henkilökohtaisia koulutusoikeuksia voidaan käyttää tukikelpoisiin koulutus-, uraohjaus- ja validointimahdollisuuksiin kyseisessä jäsenvaltiossa myös niinä ajanjaksoina, jolloin kyseinen henkilö oleskelee laillisesti toisessa jäsenvaltiossa.

Mahdollistava kehys

Suositellaan, että jäsenvaltiot, jotka ottavat käyttöön henkilökohtaisia oppimistilejä, sisällyttäisivät ne mahdollistavaan kehykseen, joka kattaa seuraavat:

Uraohjaus ja validointi

12.

Suositellaan, että jäsenvaltiot varmistaisivat, että uraohjauspalvelut ja validointimahdollisuudet, mukaan lukien osaamisen arviointimahdollisuudet, ovat henkilökohtaisesti tai verkossa kaikkien henkilökohtaisen oppimistilin omistajien saatavilla ja että heillä on pääsy niihin maksutta tai heidän henkilökohtaisten koulutusoikeuksiensa kautta epävirallisen ja arkioppimisen validoinnista 20 päivänä joulukuuta 2012 annetun neuvoston suosituksen (15) mukaisesti.

Tukikelpoisten laadultaan varmennettujen koulutus-, uraohjaus- ja validointimahdollisuuksien kansallinen rekisteri

13.

Suositellaan, että jäsenvaltiot perustaisivat sellaisten koulutus-, uraohjaus- ja validointimahdollisuuksien julkisen rekisterin (16), joille voidaan myöntää rahoitusta henkilökohtaisista koulutusoikeuksista, ja pitäisivät sitä ajan tasalla. Rekisteriin olisi sisällytettävä myös jäsenvaltioiden ihmisille maksutta tarjoamat uraohjauspalvelut ja validointimahdollisuudet.

14.

Jäsenvaltioita kannustetaan vahvistamaan ja julkaisemaan selkeät säännöt erilaisten työmarkkinoiden kannalta merkityksellisten koulutus-, uraohjaus- ja validointimahdollisuuksien sisällyttämisestä rekisteriin läpinäkyvien laatuvaatimusten ja osaamista koskevan tiedon perusteella sekä yhteistyössä työmarkkinaosapuolten ja asiaankuuluvien sidosryhmien kanssa. Jäsenvaltioiden olisi tarkasteltava sääntöjä säännöllisesti, jotta ne vastaisivat paremmin työmarkkinoiden tarpeita.

15.

Jäsenvaltioille suositellaan, että ne tarvittaessa kannustaisivat virallisten ja epävirallisten oppimismahdollisuuksien tarjoajia kehittämään ja laajentamaan tarjontaansa tunnistettujen tarpeiden perusteella, myös esimerkiksi tarjoamalla pieniä osaamiskokonaisuuksia pienistä osaamiskokonaisuuksista elinikäisen oppimisen ja työllistettävyyden tukemiseksi annetun neuvoston suosituksen mukaisesti sekä käyttämällä unionin ja kansallisia osaamiskehyksiä.

16.

Suositellaan, että jäsenvaltiot kehottaisivat työmarkkinaosapuolia, koulutusalaa ja muita asiaankuuluvia sidosryhmiä osallistumaan prosessiin, jossa määritellään rekisteriin sisältyvää koulutusta koskevat tukikelpoisuuskriteerit.

17.

Suositellaan, että jäsenvaltiot tarvittaessa avaisivat kansallisen rekisterinsä läpinäkyvällä tavalla koulutusmahdollisuuksille, joita tarjotaan muissa maissa.

Henkilökohtaisia oppimistilejä tukeva keskitetty kansallinen digitaalinen portaali

18.

Jäsenvaltioita kehotetaan tarjoamaan ihmisille mahdollisuus saada käyttöön henkilökohtainen oppimistili ja selata rekisteriä helposti suojatun sähköisen todentamisen avulla esteettömässä (17) keskitetyssä kansallisessa digitaalisessa portaalissa (18), joka on helposti käytettävissä mobiililaitteilla ja joka on mieluiten liitetty Europass-alustaan, ja auttamaan heitä tässä yhteydessä.

Palkallinen opintovapaa

19.

Suositellaan, että jäsenvaltiot aloittaisivat työmarkkinaosapuolten kanssa vuoropuhelun järjestelyistä, joiden avulla työntekijät voivat osallistua koulutukseen työaikana käyttämällä henkilökohtaisia oppimistilejään.

20.

Suositellaan, että jäsenvaltiot ottaisivat käyttöön palkallista opintovapaata tai ansionmenetyksestä saatavaa korvausta koskevia säännöksiä taikka tarkastelisivat uudelleen olemassa olevien säännösten riittävyyttä ottaen huomioon

a)

niiden kattavuuden kaikentyyppisissä työsuhteissa ja itsenäiset ammatinharjoittajat;

b)

taloudellisen ja muun tuen työnantajille (erityisesti pk-yrityksille), joiden työntekijät käyttävät palkallista opintovapaata;

c)

tarpeen varmistaa tällaisten säännösten tehokas täytäntöönpano.

Hakeva toiminta ja tiedotustoimet

21.

Suositellaan, että jäsenvaltiot toteuttaisivat yhdessä työmarkkinaosapuolten, kansalaisjärjestöjen, alueellisten ja paikallisten järjestöjen ja muiden asiaankuuluvien toimijoiden kanssa laaja-alaista hakevaa toimintaa ja laaja-alaisia tiedotustoimia ja kampanjoita, jotka on räätälöity henkilökohtaisten oppimistilien järjestelmän mahdollisten edunsaajien tarpeisiin. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä henkilöihin, jotka ovat eniten täydennys- ja uudelleenkoulutuksen tarpeessa kansallisella tasolla määritellyn mukaisesti, jotta tukikelpoisille henkilöille voidaan kertoa heidän henkilökohtaisia oppimistilejä ja mahdollistavaa kehystä koskevista oikeuksistaan ja etuuksistaan ja jotta heitä voidaan motivoida niiden osalta. Tiedotustoimia olisi myös suunnattava muun muassa pk-yrityksissä työskenteleville työntekijöille.

Seuranta ja jatkuva parantaminen

22.

Jäsenvaltioita, jotka ottavat käyttöön henkilökohtaisia oppimistilejä, kannustetaan seuraamaan ja arvioimaan kansallisella tasolla tällaisten tilien toimintaa ja mahdollistavaa kehystä ja tekemään tarvittaessa mukautuksia tämän suosituksen tavoitteiden saavuttamiseksi mahdollisimman tehokkaasti, esimerkiksi koulutusoikeuksien määrän, eniten täydennys- ja uudelleenkoulutusta tarvitsevien henkilöiden määritelmän sekä mahdollistavan kehyksen eri osien käyttäjäystävällisen integroinnin osalta. Kyseisessä prosessissa olisi kuultava työmarkkinaosapuolia ja asiaankuuluvia sidosryhmiä.

Rahoitus

23.

Suositellaan, että jäsenvaltiot toteuttaisivat toimia sen varmistamiseksi, että henkilökohtaisten oppimistilien rahoitus on riittävää ja kestävää, ottaen huomioon kansalliset olosuhteet ja muut jo käytössä olevat toimenpiteet sekä kiinnittäen erityistä huomiota pk-yrityksiin.

24.

Jäsenvaltioita kannustetaan helpottamaan erilaisten julkisten ja yksityisten rahoituslähteiden yhdistämistä henkilökohtaisten koulutusoikeuksien edistämiseksi, myös työehtosopimusten seurauksena.

25.

Suositellaan, että jäsenvaltiot varmistaisivat kestävän rahoituksen mahdollistavalle kehykselle sekä tässä suosituksessa tarkoitetuille hakevalle toiminnalle ja tiedotustoimille.

26.

Jäsenvaltioita kehotetaan hyödyntämään mahdollisimman paljon ja mahdollisimman tehokkaasti unionin varoja ja välineitä, erityisesti Euroopan sosiaalirahasto plussaa, Euroopan aluekehitysrahastoa, oikeudenmukaisen siirtymän rahastoa, elpymis- ja palautumistukivälinettä ja teknisen tuen välinettä, jotta voidaan

a)

perustaa kansallisia henkilökohtaisia oppimistilejä, jotka on sisällytetty mahdollistavaan kehykseen, muun muassa kehittämällä henkilökohtaisille oppimistileille ja niihin liittyville tunnustetuille palveluille keskitetty kansallinen digitaalinen portaali ja perustamalla kansallisia tunnustettua koulutusta koskevia rekistereitä;

b)

tarjota henkilökohtaisia lisäkoulutusoikeuksia sellaisten henkilöiden tileille, jotka tarvitsevat eniten täydennys- ja uudelleenkoulutusta, ottaen huomioon kansalliset olosuhteet ja unionin painopisteet, myös vihreän ja digitaalisen siirtymän osalta;

c)

luoda ja tarjota uraohjaus- ja validointimahdollisuuksia;

d)

järjestää hakevaa toimintaa ja tiedotustoimia.

Unionin tuki

27.

Neuvosto suhtautuu myönteisesti komission aikomukseen tukea toimivaltansa mukaisesti ja ottaen asianmukaisesti huomioon toissijaisuusperiaatteen tämän suosituksen täytäntöönpanoa hyödyntäen Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskuksen (Cedefop), Euroopan koulutussäätiön (ETF), Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiön (Eurofound) ja Euroopan työviranomaisen (ELA) asiantuntemusta

a)

helpottamalla jäsenvaltioiden keskinäistä oppimista, jotta tuetaan tämän suosituksen täytäntöönpanoa koskevien asianmukaisten toimenpiteiden suunnittelua ja toteuttamista;

b)

laajentamalla tietopohjaa henkilökohtaisista oppimistileistä ja niihin liittyvistä kysymyksistä ja kehittämällä asiaankuuluvaa ohjausmateriaalia;

c)

tutkimalla tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa Europass-alustan jatkokehitystä, erityisesti yhteentoimivuuden varmistamiseksi henkilökohtaisten oppimistilien keskitettyjen kansallisten digitaalisten portaalien kanssa, ja tekemällä näkyväksi ne oppimis-, uraohjaus- ja validointimahdollisuudet, joihin erilaisia kansallisia koulutusoikeuksia voidaan käyttää.

Raportointi ja arviointi

28.

Jäsenvaltioita kehotetaan toteuttamaan toimia, jotta saavutetaan tämän suosituksen 1 kohdassa vahvistetut tavoitteet. Edistymistä kyseisten tavoitteiden saavuttamisessa olisi seurattava monenvälisen valvonnan yhteydessä osana eurooppalaista ohjausjaksoa. Komission olisi huolehdittava siitä, että seurannassa käytetään tietoja, jotka on jo kerätty muiden seurantakehysten kautta, ja että vältetään päällekkäisyydet hallinnollisen taakan rajoittamiseksi.

29.

Komission olisi arvioitava edistymistä tämän suosituksen täytäntöönpanossa yhteistyössä niiden jäsenvaltioiden kanssa, joita asia koskee, ja kuultuaan työmarkkinaosapuolia ja asiaankuuluvia sidosryhmiä ja raportoitava neuvostolle viimeistään 17 päivänä kesäkuuta 2027.

Tehty Luxemburgissa 16 päivänä kesäkuuta 2022.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

O. DUSSOPT


(1)  EUVL C 326, 26.10.2012, s. 391.

(2)  EUVL C 428, 13.12.2017, s. 10.

(3)  EUVL C 504, 14.12.2021, s. 9.

(4)  Neuvoston päätelmät, annettu 8. kesäkuuta 2020, uudelleenkoulutus ja osaamisen kehittäminen perustana kestävyyden ja työllistettävyyden lisäämiselle edistettäessä talouden elpymistä ja sosiaalista yhteenkuuluvuutta (ST 8682/20).

(5)  Koulutusvapaata koskevia järjestelyitä on olemassa 24 jäsenvaltiossa ja 12 jäsenvaltiota on allekirjoittanut Kansainvälisen työjärjestön (ILO) palkallista koulutusvapaata koskevan yleissopimuksen (tilanne maaliskuussa 2022).

(6)  Koulutusoikeudet voisivat esimerkiksi mahdollistaa tunnustettuja koulutustoimia 30 tuntia vuodessa kaikille, ja 50 tuntia niille, jotka tarvitsevat koulutusta eniten.

(7)  Komission 5 päivänä toukokuuta 2021 antamassa tiedonannossa ”Vuoden 2020 uuden teollisuusstrategian päivittäminen: vahvemmat sisämarkkinat Euroopan elpymistä varten” viitataan 14 teollisuusekosysteemiin tukea varten, mukaan lukien niiden nykyisen ja tulevan työvoiman osaamisen kehittäminen.

(8)  EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1.

(9)  Ks. tämän virallisen lehden sivu 10

(10)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1057, annettu 24. kesäkuuta 2021, Euroopan sosiaalirahasto plussan (ESR+) perustamisesta ja asetuksen (EU) N:o 1296/2013 kumoamisesta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 21).

(11)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1058, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, Euroopan aluekehitysrahastosta ja koheesiorahastosta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 60).

(12)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/1056, annettu 24 päivänä kesäkuuta 2021, oikeudenmukaisen siirtymän rahaston perustamisesta (EUVL L 231, 30.6.2021, s. 1).

(13)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/241, annettu 12 päivänä helmikuuta 2021, elpymis- ja palautumistukivälineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 17).

(14)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2021/240, annettu 10 päivänä helmikuuta 2021, teknisen tuen välineen perustamisesta (EUVL L 57, 18.2.2021, s. 1).

(15)  EUVL C 398, 22.12.2012, s. 1.

(16)  Jäsenvaltioita kehotetaan tekemään tästä rekisteristä yhteensopiva eurooppalaisen oppimismallin kanssa; kyseessä on tietomalli, jonka avulla pyritään standardoimaan oppimisdatan jakamis- ja esittämistapa. Eurooppalaista oppimismallia voidaan käyttää erilaisissa oppimisyhteyksissä, kuten oppimismahdollisuuksien, pätevyyksien, tutkintojen ja akkreditointien kuvaamiseen. Se perustuu tietokenttiin, joita kuvataan eurooppalaisesta tutkintojen viitekehyksestä elinikäisen oppimisen edistämiseksi 22 päivänä toukokuuta 2017 annetun neuvoston suosituksen liitteessä VI (EUVL C 189, 15.6.2017, s. 15).

(17)  Tuotteiden ja palvelujen esteettömyysvaatimuksista 17 päivänä huhtikuuta 2019 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/882 (EUVL L 151, 7.6.2019, s. 70) esteettömyysvaatimusten mukaisesti.

(18)  Tällaiset portaalit olisi perustettava eurooppalaisia yhteentoimivuusperiaatteita koskevan 23 päivänä maaliskuuta 2017 annetun komission tiedonannon mukaisesti.


Top