(1)

Direktiivissä (EU) 2018/2001 vahvistetaan vaatimukset biopolttoaineille, bionesteille, biomassapolttoaineille, muuta kuin biologista alkuperää oleville uusiutuville nestemäisille ja kaasumaisille polttoaineille sekä kierrätetyille hiilipitoisille polttoaineille sen varmistamiseksi, että ne voidaan ottaa huomioon mainitussa direktiivissä asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa vain, jos ne on tuotettu kestävällä tavalla ja ne aiheuttavat merkittävästi vähemmän kasvihuonekaasupäästöjä fossiilisiin polttoaineisiin verrattuna. Direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklassa vahvistetaan biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden kestävyyskriteerit ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevat kriteerit, ja mainitun direktiivin 26 artiklassa ja komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2019/807 (2) vahvistetaan kriteerit sen määrittämiseksi,

(2)

Direktiivissä (EU) 2018/2001 vahvistetaan myös säännöt siitä, miten lasketaan uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön osuus liikennettä koskevissa tavoitteissa, sekä silloin, kun sähköä käytetään suoraan sähkökäyttöisten ajoneuvojen voimanlähteenä, että silloin, kun sitä käytetään liikenteessä käytettävien muuta kuin biologista alkuperää olevien uusiutuvien nestemäisten ja kaasumaisten polttoaineiden tuottamiseen.

(3)

Jäsenvaltiot voivat käyttää vapaaehtoisia järjestelmiä tai kansallisia sertifiointijärjestelmiä sen varmistamiseen, että biopolttoaineita, bionesteitä, biomassapolttoaineita, muuta kuin biologista alkuperää olevia uusiutuvia nestemäisiä ja kaasumaisia polttoaineita ja kierrätettyjä hiilipitoisia polttoaineita koskevia sääntöjä noudatetaan. Sekä kansallisilla että vapaaehtoisilla sertifiointijärjestelmillä on ollut merkittävä rooli sen osoittamisessa, että Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2009/28/EY (3) säädettyjä biopolttoaineiden ja bionesteiden kestävyyskriteerejä ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevia kriteerejä noudatetaan. Direktiivissä (EU) 2018/2001 vapaaehtoisten ja kansallisten sertifiointijärjestelmien merkitystä on laajennettu. Ensinnäkin niiden avulla voidaan nyt varmentaa, että kaikki biomassasta tuotetut polttoaineet, kaasumaiset ja kiinteät polttoaineet mukaan luettuina, täyttävät direktiivissä (EU) 2018/2001 asetetut kestävyyskriteerit, ja että niiden avulla saavutetuista kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä annetaan tarkkoja tietoja. Toiseksi niiden avulla voidaan varmentaa, että liikenteessä käytettävät muuta kuin biologista alkuperää olevat uusiutuvat nestemäiset ja kaasumaiset polttoaineet ja kierrätetyt hiilipitoiset polttoaineet täyttävät kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä koskevat kriteerit. Kolmanneksi niiden avulla voidaan osoittaa, että noudatetaan direktiivin (EU) 2018/2001 27 artiklan 3 kohdassa vahvistettuja sääntöjä, jotka koskevat uusiutuvista energialähteistä tuotetun sähkön osuuden laskemista liikenteen alalla. Neljänneksi niiden avulla voidaan osoittaa, että talouden toimijat tallentavat unionin tai kansalliseen tietokantaan tarkkoja tietoja liikenteessä käytetyistä uusiutuvista polttoaineista ja kierrätetyistä hiilipitoisista polttoaineista direktiivin (EU) 2018/2001 28 artiklan 4 kohdan mukaisesti. Viidenneksi niitä voidaan käyttää sellaisten biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden sertifiointiin, joista ei todennäköisesti aiheudu epäsuoria maankäytön muutoksia.

(4)

Jos talouden toimija esittää komission hyväksymän kansallisen tai vapaaehtoisen järjestelmän mukaisesti saadut todisteet tai tiedot kestävyyskriteerien ja kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksiä koskevien kriteerien noudattamisesta siltä osin kuin hyväksymistä koskeva päätös ne kattaa, jäsenvaltion ei pitäisi vaatia talouden toimijalta muuta näyttöä lisätodisteena tällaisesta vaatimusten noudattamisesta. Näin ollen komission myönteinen arviointi kansallisesta tai vapaaehtoisesta sertifiointijärjestelmästä ja sille antama virallinen tunnustus takaavat sen mukaisesti annettujen vaatimustenmukaisuusilmoitusten pakollisen hyväksymisen kaikissa jäsenvaltioissa.

(5)

Itävalta toimitti komissiolle 14 päivänä heinäkuuta 2021 ensimmäisen pyynnön tunnustaa sertifiointijärjestelmä ’Austrian agricultural certification scheme’, jäljempänä ’AACS’, direktiivin (EU) 2018/2001 30 artiklan 6 kohdan mukaisesti. Pyynnön perusteella komissio teki järjestelmän arvioinnin, jossa yksilöitiin joitakin muutoksia vaativia seikkoja. Itävalta toimitti järjestelmästä 7 päivänä maaliskuuta 2022 uuden pyynnön, jossa nämä seikat oli korjattu asianmukaisesti. Järjestelmä kattaa maatalousperäiset raaka-aineet ja kasviöljyt (myös tähteet) tilalta alkujalostukseen asti.

(6)

Komissio totesi AACS-järjestelmää tarkastellessaan, että se kattaa riittävällä tavalla direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 3–5 kohdassa säädetyt kestävyyskriteerit ja sisältää myös tarkat tiedot kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä direktiivin (EU) 2018/2001 29 artiklan 10 kohdan soveltamiseksi ja että siinä sovelletaan ainetasemenetelmää direktiivin (EU) 2018/2001 30 artiklan 1 ja 2 kohdan vaatimusten mukaisesti.

(7)

AACS-järjestelmän arvioinnissa todettiin, että järjestelmä täyttää luotettavuutta, läpinäkyvyyttä ja riippumatonta tarkastusta koskevat asianmukaiset vaatimukset ja direktiivin (EU) 2018/2001 liitteessä VI esitetyt menetelmiä koskevat vaatimukset.

(8)

Hyväksytty järjestelmä olisi asetettava saataville komission Europa-sivuston vapaaehtoisille järjestelmille varatussa osiossa.

(9)

Tässä päätöksessä säädetyt toimenpiteet ovat biopolttoaineiden, bionesteiden ja biomassapolttoaineiden kestävyyttä käsittelevän komitean lausunnon mukaiset,