Liite B
Soveltamisohjeistus
Tämä liite on kiinteä osa IFRS 17:ää Vakuutussopimukset.
B1
Tämä liite sisältää ohjeistusta seuraavista asioista:
a)
|
vakuutussopimuksen määritelmä (ks. kappaleet B2–B30);
|
b)
|
komponenttien erottaminen vakuutussopimuksesta (ks. kappaleet B31–B35)
|
ba)
|
vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvia rahavirtoja koskeva omaisuuserä (ks. kappaleet B35A– B35D);
|
c)
|
arvostaminen (ks. kappaleet B36–B119F);
|
d)
|
vakuutusmaksutuotot (ks. kappaleet B120–B127);
|
e)
|
vakuutukseen liittyvät rahoitustuotot tai -kulut (ks. kappaleet B128–B136); ja
|
f)
|
välitilinpäätös (ks. kappale B137).
|
VAKUUTUSSOPIMUKSEN MÄÄRITELMÄ (LIITE A)
|
B2
|
Tämä osio sisältää liitteessä A esitettyä vakuutussopimuksen määritelmää koskevaa ohjeistusta. Siinä käsitellään seuraavia kysymyksiä:
a)
|
epävarma tuleva tapahtuma (ks. kappaleet B3–B5);
|
b)
|
muuna kuin rahana tapahtuvat suoritukset (ks. kappale B6);
|
c)
|
vakuutusriskin erottaminen muista riskeistä (ks. kappaleet B7–B16);
|
d)
|
merkittävä vakuutusriski (ks. kappaleet B17–B23);
|
e)
|
vakuutusriskitason muutokset (ks. kappaleet B24–B25); ja
|
f)
|
esimerkkejä vakuutussopimuksista (ks. kappaleet B26–B30).
|
|
Epävarma tuleva tapahtuma
|
B3
|
Epävarmuus (tai riski) on vakuutussopimuksen ydin. Näin ollen vähintään yksi seuraavista seikoista on epävarma vakuutussopimuksen syntymisajankohtana:
a)
|
vakuutustapahtuman toteutumisen todennäköisyys;
|
b)
|
milloin vakuutustapahtuma toteutuu; tai
|
c)
|
miten paljon yhteisö joutuu maksamaan, jos vakuutustapahtuma toteutuu.
|
|
|
B4
|
Joissakin vakuutussopimuksissa vakuutustapahtuma on menetyksen havaitseminen sopimuksen voimassaoloaikana, vaikka kyseinen menetys johtuisi tapahtumasta, joka on toteutunut ennen sopimuksen syntymistä. Toisissa vakuutussopimuksissa vakuutustapahtuma on sopimuksen voimassaoloaikana toteutuva tapahtuma, vaikka siitä johtuva menetys havaittaisiin vasta sopimuksen voimassaoloajan päätyttyä.
|
|
B5
|
Jotkin vakuutussopimukset kattavat jo toteutuneet tapahtumat, joiden taloudellinen vaikutus on edelleen epävarma. Esimerkki tällaisesta on vakuutussopimus, joka antaa vakuutusturvaa jo toteutuneen tapahtuman epäedullisen kehittymisen varalta. Tällaisissa sopimuksissa vakuutustapahtuma on näistä korvausvaateista johtuvien lopullisten menojen toteaminen.
|
Muuna kuin rahana tapahtuvat suoritukset
|
B6
|
Joidenkin vakuutussopimusten mukaan suoritusten on tapahduttava tai ne voivat tapahtua muuna kuin rahana. Tällöin yhteisö luovuttaa tavaroita tai tuottaa palveluja vakuutuksenottajalle täyttääkseen velvoitteen, joka koskee korvauksen suorittamista vakuutuksenottajalle vakuutustapahtumista. Esimerkki tällaisesta on, kun yhteisö antaa varastetun hyödykkeen tilalle uuden sen sijaan, että se korvaisi menetyksen määrän vakuutuksenottajalle. Toinen esimerkki on tapaus, jossa yhteisö käyttää omia sairaaloitaan ja omaa lääkintäalan henkilöstöään vakuutussopimuksen kattamien terveydenhoitopalvelujen tuottamiseen. Tällaiset sopimukset ovat vakuutussopimuksia, vaikka korvaukset suoritetaan muuna kuin rahana. Myös kappaleessa 8 esitetyt ehdot täyttävät kiinteäpalkkioiset palvelusopimukset ovat vakuutussopimuksia, mutta yhteisö voi päättää kappaleen 8 mukaisesti käsitellä ne kirjanpidossa joko IFRS 17:n tai IFRS 15:n Myyntituotot asiakassopimuksista mukaisesti.
|
Vakuutusriskin erottaminen muista riskeistä
|
B7
|
Vakuutussopimuksen määritelmä edellyttää, että yksi osapuoli ottaa vastaan merkittävän vakuutusriskin toiselta osapuolelta. IFRS 17:n mukaan vakuutusriski määritellään niin, että se on muu riski kuin rahoitusriski, joka siirtyy sopimuksen vakuutuksenottajalta vakuutuksenantajalle. Sopimus, joka altistaa myyjäosapuolen rahoitusriskille ilman merkittävää vakuutusriskiä, ei ole vakuutussopimus.
|
|
B8
|
Rahoitusriskin määritelmässä liitteessä A viitataan taloudellisiin ja muihin kuin taloudellisiin muuttujiin. Esimerkkejä muista kuin taloudellisista muuttujista, jotka eivät liity nimenomaisesti mihinkään sopimusosapuoleen, ovat tietyn alueen maanjäristysvahinkoindeksi tai tietyn kaupungin lämpötilaindeksi. Rahoitusriski ei sisällä sellaisia muita kuin taloudellisia muuttujia, jotka liittyvät nimenomaisesti johonkin sopimusosapuoleen, kuten että tapahtuu tulipalo, joka vahingoittaa tai tuhoaa kyseisen osapuolen omaisuutta, tai että tulipaloa ei satu. Myöskään riski rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän käyvän arvon muutoksista ei ole rahoitusriski, jos käypä arvo kuvastaa tällaisten omaisuuserien markkinahintojen muutoksia (ts. taloudellinen muuttuja) ja jonkin sopimusosapuolen hallussa olevan tietyn rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän kunnon muutoksia (muu kuin taloudellinen muuttuja). Esimerkiksi jos tietyn auton, jossa vakuutuksenottajalla on vakuutettava intressi, jäännösarvon takaaja altistuu takauksen seurauksena riskille auton kunnon muutoksista, kyseessä on vakuutusriski, ei rahoitusriski.
|
|
B9
|
Jotkin sopimukset altistavat vakuutuksenantajan merkittävän vakuutusriskin lisäksi rahoitusriskille. Esimerkiksi monet henkivakuutussopimukset takaavat vakuutuksenottajille vähimmäistuoton, jolloin syntyy rahoitusriski, ja lisäksi lupaavat kuolemantapauskorvauksia, jotka saattavat olla merkittävästi suurempia kuin vakuutuksenottajan säästöt, jolloin syntyy kuolevuusriskin muodossa oleva vakuutusriski. Tällaiset sopimukset ovat vakuutussopimuksia.
|
|
B10
|
Joidenkin sopimusten mukaan vakuutustapahtuman toteutumisen seurauksena suoritetaan maksu, jonka määrä on sidottu hintaindeksiin. Tällaiset sopimukset ovat vakuutussopimuksia, edellyttäen että vakuutustapahtuman toteutumisesta riippuva maksu saattaisi olla merkittävä. Esimerkiksi elinkustannusindeksiin sidottua elinkorkoa koskevalla sopimuksella siirretään vakuutusriskiä, koska maksu toteutuu epävarman tulevan tapahtuman – elinkoron saajan elossa pysymisen – seurauksena. Sidos hintaindeksiin on johdannainen, mutta sillä myös siirretään vakuutusriskiä, koska niiden suoritusten lukumäärä, joihin indeksiä sovelletaan, riippuu elinkoron saajan elossa pysymisestä. Jos tästä johtuva vakuutusriskin siirtyminen on merkittävä, johdannainen on vakuutussopimuksen määritelmän mukainen, jolloin sitä ei tarvitse erottaa pääsopimuksesta (ks. kappale 11(a)).
|
|
B11
|
Vakuutusriski on riski, jonka yhteisö ottaa vastaan vakuutuksenottajalta. Tämä tarkoittaa, että yhteisön täytyy ottaa vastaan vakuutuksenottajalta riski, jolle vakuutuksenottaja oli jo altistunut. Sopimuksesta yhteisölle tai vakuutuksenottajalle aiheutuva uusi riski ei ole vakuutusriski.
|
|
B12
|
Vakuutussopimuksen määritelmässä viitataan vakuutuksenottajalle epäedulliseen vaikutukseen. Yhteisön suorittamaa maksua ei määritelmässä rajoiteta epäedullisen tapahtuman taloudellista vaikutusta vastaavaan määrään. Määritelmä sisältää esimerkiksi ”uusarvoon” perustuvan vakuutusturvan, jonka mukaan vakuutuksenottajalle maksetaan niin suuri rahamäärä, että käytetty ja vahingoittunut omaisuuserä pystytään korvaamaan uudella. Määritelmässä ei myöskään rajoiteta henkivakuutussopimuksen perusteella suoritettavaa maksua määrään, joka vastaa vainajan huollettavien kärsimää taloudellista menetystä, eikä määritelmän ulkopuolelle jätetä sopimuksia, joissa määrätään ennalta määritetyt rahamäärät, jotka suoritetaan kuolemantapauksen tai onnettomuuden aiheuttaman menetyksen korvaamiseksi.
|
|
B13
|
Jotkin sopimukset edellyttävät maksua tietyn epävarman tulevan tapahtuman sattuessa, mutta niiden mukaan epäedullinen vaikutus vakuutuksenottajaan ei ole maksun edellytyksenä. Tällainen sopimus ei ole vakuutussopimus, vaikka ostajaosapuoli käyttäisi sopimusta riskin pienentämiseen. Jos ostajaosapuoli esimerkiksi suojaa johdannaissopimuksella sellaista taloudellista tai muuta kuin taloudellista muuttujaa, joka korreloi yhteisön jonkin omaisuuserän rahavirtojen kanssa, johdannainen ei ole vakuutussopimus, koska maksu ei riipu siitä, onko omaisuuserästä kertyvien rahavirtojen vähenemisellä epäedullinen vaikutus ostajaosapuoleen. Vakuutussopimuksen määritelmässä viitataan epävarmaan tulevaan tapahtumaan, jonka epäedullinen vaikutus vakuutuksenottajaan on sopimuksen mukaan maksun suorittamisen edellytyksenä. Sopimuksen mukainen ehto ei edellytä, että yhteisö selvittää, onko tapahtumalla todella ollut epäedullinen vaikutus, mutta se sallii yhteisön kieltäytyä maksun suorittamisesta, jos se ei ole vakuuttunut siitä, että tapahtuma on tosiaan aiheuttanut epäedullisen vaikutuksen.
|
|
B14
|
Raukeamis- tai pysyvyysriski (riski, että vakuutuksenottaja purkaa sopimuksen aikaisemmin tai myöhemmin, kuin vakuutuksenantaja on ennakoinut sopimusta hinnoitellessaan) ei ole vakuutusriski, koska vakuutuksenottajalle suoritettava maksu ei riipu sellaisen epävarman tulevan tapahtuman sattumisesta, jolla on vakuutuksenottajaan epäedullinen vaikutus. Myöskään kuluriski (ts. riski sopimuksen hoitamiseen liittyvien hallinnointimenojen pikemminkin kuin vakuutustapahtumiin liittyvien menojen odottamattomasta kasvusta) ei ole vakuutusriski, koska tällaisten kulujen odottamaton kasvu ei vaikuta epäedullisesti vakuutuksenottajaan.
|
|
B15
|
Sopimus, joka altistaa yhteisön raukeamis-, pysyvyys- tai kuluriskille, ei näin ollen ole vakuutussopimus, ellei se samalla altista yhteisöä merkittävälle vakuutusriskille. Jos yhteisö kuitenkin pienentää tätä riskiä toisella sopimuksella, jolla osa muusta riskistä kuin vakuutusriskistä siirretään toiselle osapuolelle, jälkimmäinen sopimus altistaa tämän toisen osapuolen vakuutusriskille.
|
|
B16
|
Yhteisö voi ottaa vastaan merkittävää vakuutusriskiä vakuutuksenottajalta vain, jos yhteisö on vakuutuksenottajasta erillinen yhteisö. Jos kyseessä on keskinäinen yhteisö, tämä keskinäinen yhteisö vastaanottaa riskiä kultakin vakuutuksenottajalta ja yhdistää tämän riskin. Vaikka vakuutuksenottajat kantavat tämän yhdistetyn riskin yhdessä, koska niillä on oikeus osuuteen yhteisön varoista sen velkojen vähentämisen jälkeen, keskinäinen yhteisö on erillinen yhteisö, joka on ottanut riskin vastaan.
|
Merkittävä vakuutusriski
|
B17
|
Sopimus on vakuutussopimus vain, jos sillä siirretään merkittävää vakuutusriskiä. Vakuutusriskiä käsitellään kappaleissa B7–B16. Kappaleissa B18–B23 käsitellään sen arvioimista, onko vakuutusriski merkittävä.
|
|
B18
|
Vakuutusriski on merkittävä siinä ja vain siinä tapauksessa, että vakuutuksenantaja saattaisi vakuutustapahtuman seurauksena joutua maksamaan lisäsuorituksia, jotka ovat merkittäviä minkä tahansa yksittäisen skenaarion toteutuessa lukuun ottamatta skenaarioita, joilla ei ole kaupallista merkitystä (toisin sanoen niillä ei ole havaittavaa vaikutusta liiketoimen taloudelliseen toteutumaan). Jos vakuutustapahtuma voisi tarkoittaa merkittävien lisäsuoritusten maksamista tilanteessa, jolla on kaupallista merkitystä, edelliseen virkkeeseen sisältyvä ehto saattaa täyttyä, vaikka vakuutustapahtuma olisi erittäin epätodennäköinen tai vaikka ehdollisten rahavirtojen nykyarvon odotusarvo (ts. todennäköisyyksillä painotettu määrä) muodostaisi vain pienen osan kaikkien vakuutussopimukseen perustuvien jäljellä olevien rahavirtojen nykyarvon odotusarvosta.
|
|
B19
|
Lisäksi sopimuksella siirretään merkittävää vakuutusriskiä vain, jos on olemassa skenaario, jolla on kaupallista merkitystä ja jossa vakuutuksenantajalla on mahdollisuus tappion kärsimiseen nykyarvon perusteella. Vaikkei jälleenvakuutussopimus altistaisi vakuutuksenantajaa merkittävän tappion mahdollisuudelle, kyseisellä sopimuksella katsotaan kuitenkin siirrettävän merkittävää vakuutusriskiä, jos perustana olevien vakuutussopimusten jälleenvakuutettuihin osuuksiin liittyvä vakuutusriski siirretään kaikilta olennaisilta osin jälleenvakuutuksen antajalle.
|
|
B20
|
Kappaleessa B18 kuvatut lisäsuoritukset määritetään nykyarvoon perustuen. Jos vakuutussopimus edellyttää maksun suorittamista, kun ajoituksen suhteen epävarma tapahtuma toteutuu, ja jos maksua ei oikaista rahan aika-arvoa vastaavasti, saattaa esiintyä skenaarioita, joissa maksun nykyarvo kasvaa, vaikka sen nimellisarvo olisi kiinteä. Esimerkki tällaisesta on vakuutus, jonka perusteella saadaan kiinteä kuolemantapauskorvaus, kun vakuutuksenottaja kuolee, ja jossa vakuutusturvalla ei ole päättymispäivää (usein käytetään nimitystä kiinteämääräinen elinikäinen henkivakuutus). Vakuutuksenottajan kuolema on varma, mutta kuolinpäivä on epävarma. Maksuja saatetaan suorittaa, kun yksittäinen vakuutuksenottaja kuolee odotettua aikaisemmin. Koska kyseisiä maksuja ei oikaista rahan aika-arvoa vastaavasti, saattaa olla olemassa merkittävä vakuutusriski, vaikkei sopimuksista koostuva salkku olisi kokonaisuutena tappiollinen. Vastaavasti sopimusehdot, jotka lykkäävät vakuutuksenottajalle suoritettavia korvauksia, voivat poistaa merkittävää vakuutusriskiä. Yhteisön on käytettävä kappaleen 36 mukaan vaadittavia diskonttauskorkoja lisäsuoritusten nykyarvon määrittämiseen.
|
|
B21
|
Kappaleessa B18 kuvatut lisäsuoritukset viittaavat niiden rahamäärien nykyarvoon, jotka ylittävät määrät, jotka olisi maksettava, jos vakuutustapahtumaa ei olisi toteutunut (lukuun ottamatta skenaarioita, joilla ei ole kaupallista merkitystä). Nämä lisäsuoritukset sisältävät korvausvaateiden käsittelystä ja arvioimisesta johtuvat menot, mutta niihin ei lueta seuraavia eriä:
a)
|
menetetty mahdollisuus veloittaa vakuutuksenottajaa tulevaisuudessa tuotettavasta palvelusta. Esimerkiksi sijoitussidonnaisen henkivakuutussopimuksen mukaan vakuutuksenottajan kuolema merkitsee, että yhteisö ei voi enää tuottaa sijoitusten hoitopalveluja eikä periä niistä palkkiota. Tämä yhteisölle syntyvä taloudellinen menetys ei kuitenkaan aiheudu vakuutusriskistä, aivan kuten sijoitusrahaston hoitaja ei ota vakuutusriskiä asiakkaan mahdollisesta kuolemasta. Näin ollen tulevien sijoituspalvelupalkkioiden mahdollisella menettämisellä ei ole merkitystä arvioitaessa, minkä verran sopimuksella siirtyy vakuutusriskiä.
|
b)
|
kuolemantapauksen yhteydessä veloittamatta jäävät kulut, jotka muutoin veloitettaisiin sopimuksen peruuttamisen tai purkamisen yhteydessä. Koska nämä kulut johtuvat sopimuksesta, niiden veloittamatta jättäminen ei ole vakuutuksenottajalle korvausta aiemmin olemassa olleesta riskistä. Näin ollen niillä ei ole merkitystä arvioitaessa, minkä verran vakuutusriskiä sopimuksella siirtyy.
|
c)
|
maksun ehtona on tapahtuma, joka ei aiheuta sopimuksen ostajaosapuolelle merkittävää menetystä. Tarkastellaan esimerkiksi sopimusta, jonka mukaan myyjäosapuoli maksaa miljoona CU:ta (1), jos omaisuuserä kärsii aineellisia vahinkoja, jotka aiheuttavat ostajaosapuolelle yhden CU:n suuruisen taloudellisen menetyksen. Tämän sopimuksen mukaan ostajaosapuoli siirtää myyjäosapuolelle merkityksettömän riskin 1 CU:n menettämisestä. Samalla sopimus synnyttää muun riskin kuin vakuutusriskin siitä, että myyjäosapuoli joutuu maksamaan 999 999 CU tietyn tapahtuman toteutuessa. Koska ei ole sellaista skenaariota, jossa vakuutustapahtumasta aiheutuu sopimuksen ostajaosapuolelle merkittävä tappio, myyjäosapuoli ei ota vastaan merkittävää vakuutusriskiä ostajaosapuolelta, ja tämä sopimus ei ole vakuutussopimus.
|
d)
|
mahdolliset jälleenvakuutuskorvaukset. Yhteisö käsittelee näitä kirjanpidossa erikseen.
|
|
|
B22
|
Yhteisön on arvioitava vakuutusriskin merkittävyys sopimuskohtaisesti. Näin ollen vakuutusriski voi olla merkittävä, vaikka sopimuksista koostuvasta salkusta tai sopimusryhmästä aiheutuvien merkittävien menetysten todennäköisyys olisi erittäin pieni.
|
|
B23
|
Kappaleista B18–B22 seuraa, että jos sopimuksen mukaan maksettava kuolemantapauskorvaus ylittää määrän, joka maksettaisiin vakuutuksenottajan pysyessä elossa, sopimus on vakuutussopimus, ellei kuolemantapaukseen liittyvä lisäetu ole merkitykseltään vähäinen (arvioituna ennemminkin kyseisen sopimuksen kuin koko sopimuksista koostuvan salkun tasolla). Kuten kappaleessa B21(b) todetaan, tätä arviointia tehtäessä ei oteta huomioon sitä, että kuolemantapauksen yhteydessä luovutaan veloittamasta sopimuksen peruuttamisesta tai johtuvia kuluja, ellei tämä kulujen veloittamatta jättäminen ole vakuutuksenottajalle annettavaa korvausta aiemmin olemassa olleesta riskistä. Vastaavasti annuiteettia koskeva sopimus, jonka mukaan suoritetaan säännöllisiä maksuja vakuutuksenottajan koko loppuelämän ajan, on vakuutussopimus, paitsi milloin elossa pysymisestä riippuvien korvausten kokonaismäärä on vähäinen.
|
Vakuutusriskitason muutokset
|
B24
|
Joissakin sopimuksissa vakuutusriski siirtyy vakuutuksenantajalle jonkin ajanjakson jälkeen. Tarkastellaan esimerkiksi sopimusta, jonka mukaan sijoitukselle saadaan tietty tuotto ja vakuutuksenottajalla on oikeus käyttää sijoituksen tuotto sen eräpäivänä elinkorkosopimuksen tekemiseen sellaista maksua vastaan, jota yhteisö veloittaa muilta uusilta elinkorkosopimuksen tekijöiltä sillä hetkellä, kun vakuutuksenottaja käyttää oikeutensa. Tällaisella sopimuksella vakuutusriskiä siirtyy vakuutuksenantajalle vasta, kun oikeutta käytetään, koska yhteisö saa hinnoitella elinkorkosopimuksen vapaasti siten, että hinta kuvastaa kyseisenä ajankohtana yhteisölle siirtyvää vakuutusriskiä. Näin ollen rahavirrat, jotka toteutuisivat oikeutta käytettäessä, jäävät sopimuksen rajojen ulkopuolelle, eikä sopimuksen rajojen sisällä ole vakuutuksen rahavirtoja ennen oikeuden käyttämistä. Jos sopimuksessa kuitenkin määrätään elinkoron määrä (tai elinkorkojen asettamiselle muu peruste kuin markkinahinta), sopimuksella siirretään vakuutusriskiä vakuutuksenantajalle, koska vakuutuksenantaja altistuu riskille, että elinkoron määrä on sille epäedullinen, kun vakuutuksenottaja käyttää oikeutensa. Tällöin rahavirrat, jotka toteutuisivat, kun oikeutta käytetään, ovat sopimuksen rajojen sisällä.
|
|
B25
|
Vakuutussopimuksen määritelmän mukainen sopimus pysyy vakuutussopimuksena, kunnes kaikki oikeudet ja velvoitteet lakkaavat olemasta olemassa (ts. ne täytetään tai kumotaan tai niiden voimassaolo lakkaa), paitsi jos sopimus kirjataan pois taseesta kappaleiden 74–77 mukaisesti sopimukseen tehtävästä muutoksesta johtuen.
|
Esimerkkejä vakuutussopimuksista
|
B26
|
Seuraavat ovat esimerkkejä sopimuksista, jotka ovat vakuutussopimuksia, jos vakuutusriskin siirtyminen on merkittävä:
a)
|
varkaus- tai omaisuusvahinkovakuutus.
|
b)
|
tuotevastuuvakuutus, ammatinharjoittajan vastuuvakuutus, siviilioikeudellinen vahingonkorvausvastuuvakuutus tai oikeuskuluvakuutus.
|
c)
|
henkivakuutus ja hautauskuluvakuutus (vaikka kuolema on varma, on epävarmaa, milloin se tapahtuu tai – joissakin henkivakuutuksissa – tapahtuuko se vakuutuksen kattamana ajanjaksona).
|
d)
|
elinkorot ja eläkkeet, toisin sanoen sopimukset, joiden mukaan saadaan korvausta epävarmasta tulevasta tapahtumasta – elinkoron tai eläkkeen saajan elossa pysyminen – tarkoituksena antaa elinkoron saajalle tai eläkkeensaajalle tulotaso, johon hänen elossa pysymisensä muutoin vaikuttaisi epäedullisesti. (Työsuhde-etuusjärjestelyistä työnantajille syntyvät velat, samoin kuin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen raportoimat eläke-etuusvelvoitteet ovat IFRS 17:n soveltamisalan ulkopuolella kappaleen 7(b) mukaisesti).
|
e)
|
vakuutus työkyvyttömyyden ja sairauskulujen varalta.
|
f)
|
takaussitoumukset, varallisuusrikosvakuutukset, toimitustakaukset ja tarjoustakaukset, toisin sanoen sopimukset, joiden mukaan saadaan korvausta, jos toinen osapuoli laiminlyö sopimukseen perustuvan velvoitteensa; esimerkiksi rakennustyön suorittamista koskevan velvoitteen.
|
g)
|
tuotetakuut. Tuotetakuut, jotka toinen osapuoli on antanut valmistajan, myyjän tai vähittäiskauppiaan myymistä tavaroista, kuuluvat IFRS 17:n soveltamisalaan. Valmistajan, myyjän tai vähittäiskauppiaan suoraan antamat tuotetakuut ovat kuitenkin kappaleen 7(a) mukaan IFRS 17:n soveltamisalan ulkopuolella ja kuuluvat sen sijaan IFRS 15:n tai IAS 37:n Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat soveltamisalaan.
|
h)
|
omistusoikeusvakuutus (vakuutus sellaisten maa-alueen tai rakennusten omistusoikeutta koskevien ongelmien varalta, joita ei ilmennyt vakuutussopimusta tehtäessä). Tällöin vakuutustapahtuma on omistusoikeutta koskevan virheen ilmeneminen, ei itse virhe.
|
i)
|
matkavakuutus (vakuutuksenottajille rahana tai muussa muodossa annettava korvaus ennen matkaa tai sen aikana kärsityistä menetyksistä).
|
j)
|
katastrofijoukkovelkakirjalainat, joiden mukaan pääoman tai koron tai molempien maksuja alennetaan, jos tietty tapahtuma vaikuttaa epäedullisesti lainan liikkeeseenlaskijaan (paitsi milloin tämä tietty tapahtuma ei aiheuta merkittävää vakuutusriskiä, esimerkiksi jos kyseinen tapahtuma on koron tai valuuttakurssin muutos).
|
k)
|
vakuutuksenvaihtosopimukset ja muut sopimukset, jotka edellyttävät maksua sellaisten ilmastollisten, geologisten tai muiden fyysisten muuttujien arvojen muutosten perusteella, jotka liittyvät nimenomaisesti johonkin sopimusosapuoleen.
|
|
|
B27
|
Seuraavat ovat esimerkkejä eristä, jotka eivät ole vakuutussopimuksia:
a)
|
sijoitussopimukset, jotka ovat oikeudelliselta muodoltaan vakuutussopimuksia mutta joilla ei siirry merkittävää vakuutusriskiä myyjäosapuolelle. Esimerkiksi henkivakuutussopimukset, joiden mukaan yhteisölle ei synny merkittävää kuolevuus- tai sairastavuusriskiä, eivät ole vakuutussopimuksia; tällaiset sopimukset ovat rahoitusinstrumentteja tai palvelusopimuksia – ks. kappale B28. Sijoitussopimukset, joihin sisältyy oikeus harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä, eivät ole vakuutussopimuksen määritelmän mukaisia; kappaleen 3(c) mukaan ne kuitenkin kuuluvat IFRS 17:n soveltamisalaan edellyttäen, että ne laskee liikkeeseen yhteisö, joka myös tekee vakuutussopimuksia vakuutuksenantajana.
|
b)
|
sopimukset, jotka ovat oikeudelliselta muodoltaan vakuutuksia mutta joilla kaikki merkittävä vakuutusriski palautetaan vakuutuksenottajalle käyttäen sellaisia peruuttamattomia ja täytäntöönpantavissa olevia mekanismeja, joiden mukaisesti vakuutuksenottajan vakuutuksenantajalle tulevaisuudessa suorittamia maksuja oikaistaan vakuutettujen menetysten suorana seurauksena. Esimerkiksi eräät rahoitukselliset jälleenvakuutussopimukset tai jotkin ryhmäsopimukset palauttavat kaiken merkittävän vakuutusriskin vakuutuksenottajille; tällaiset sopimukset ovat tavallisesti rahoitusinstrumentteja tai palvelusopimuksia (ks. kappale B28).
|
c)
|
itsevakuutus (toisin sanoen sellaisen riskin pitäminen itsellä, joka olisi voitu kattaa vakuutuksella). Tällaisissa tilanteissa ei ole vakuutussopimusta, koska ei ole tehty sopimusta toisen osapuolen kanssa. Näin ollen, jos yhteisö tekee emo-, tytär- tai sisaryrityksensä kanssa vakuutussopimuksen vakuutuksenantajana, konsernitilinpäätöksessä ei ole vakuutussopimusta, koska ei ole tehty sopimusta toisen osapuolen kanssa. Vakuutuksenantajan tai vakuutuksenottajan omissa tilinpäätöksissä tai erillistilinpäätöksissä on kuitenkin vakuutussopimus.
|
d)
|
sopimukset (esimerkiksi uhkapelisopimukset), jotka edellyttävät maksua tietyn epävarman tulevan tapahtuman toteutuessa, mutta joiden mukaan maksun sopimusperusteisena edellytyksenä ei ole, että tapahtumalla on epäedullinen vaikutus vakuutuksenottajaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vakuutussopimuksen määritelmä ei kattaisi sopimuksia, joissa määrätään ennalta määrätty maksu korvaukseksi tietyn tapahtuman, kuten kuoleman tai onnettomuuden, aiheuttamasta menetyksestä (ks. kappale B12).
|
e)
|
johdannaiset, jotka altistavat yhden osapuolen rahoitusriskille mutta ei vakuutusriskille, koska johdannaiset edellyttävät kyseiseltä osapuolelta maksua (tai antavat näille oikeuden maksun saamiseen) yksinomaan sillä perusteella, että yksi tai useampi seuraavista tekijöistä muuttuu: tietty korko, rahoitusinstrumentin hinta, hyödykkeen hinta, valuuttakurssi, hinta- tai kurssi-indeksi, luottoluokitus tai luottoindeksi taikka muun muuttujan arvo edellyttäen, että jos kyseessä on muu kuin taloudellinen muuttuja, tämä muuttuja ei liity nimenomaisesti mihinkään sopimusosapuoleen.
|
f)
|
luottotakaukset, jotka edellyttävät maksuja, vaikka sopimuksen ostajaosapuolelle ei olisi aiheutunut vahinkoa sen vuoksi, että velallinen olisi jättänyt suorittamatta maksuja niiden erääntyessä; tällaiset sopimukset käsitellään kirjanpidossa IFRS 9:n Rahoitusinstrumentit mukaisesti (ks. kappale B29).
|
g)
|
sopimukset, jotka edellyttävät maksua sellaisten ilmastollisten, geologisten tai muiden fyysisten muuttujien perusteella, jotka eivät liity nimenomaisesti mihinkään sopimusosapuoleen (nimitetään yleisesti sääjohdannaisiksi).
|
h)
|
sopimukset, joiden mukaan pääoman, koron tai molempien maksua alennetaan sellaisen ilmastollisen, geologisen tai muun fyysisen muuttujan perusteella, joka ei liity nimenomaisesti mihinkään sopimusosapuoleen (nimitetään yleisesti katastrofijoukkovelkakirjalainoiksi).
|
|
|
B28
|
Yhteisön on sovellettava kappaleessa B27 kuvattuihin sopimuksiin muita soveltuvia standardeja, kuten IFRS 9 ja IFRS 15.
|
|
B29
|
Kappaleessa B27(f) käsitellyt luottotakaukset ja luottovakuutussopimukset voivat olla oikeudelliselta muodoltaan erilaisia, kuten esimerkiksi takaus, tietynlaiset remburssit, luottoriskin siirtosopimus (credit default contract) tai vakuutussopimus. Kyseiset sopimukset ovat vakuutussopimuksia, jos ne velvoittavat vakuutuksenantajan suorittamaan määrättyjä maksuja vakuutuksenottajalle syntyvän menetyksen korvaamiseksi, kun tietty velallinen ei suorita maksua vakuutuksenottajalle sen erääntyessä vieraan pääoman ehtoisen instrumentin alkuperäisten tai muutettujen ehtojen mukaisesti. Tällaiset vakuutussopimukset ovat kuitenkin IFRS 17:n soveltamisalan ulkopuolella, paitsi jos vakuutuksenantaja on aiemmin nimenomaisesti ilmoittanut pitävänsä sopimuksia vakuutussopimuksina ja on käyttänyt vakuutussopimuksiin sovellettavaa kirjanpitokäsittelyä (ks. kappale 7(e)).
|
|
B30
|
Luottotakaukset ja luottovakuutussopimukset, jotka edellyttävät maksua, vaikkei vakuutuksenottajalle olisi aiheutunut menetystä sen vuoksi, että velallinen olisi jättänyt suorittamatta maksuja niiden erääntyessä, eivät kuulu IFRS 17:n soveltamisalaan, koska niillä ei siirretä merkittävää vakuutusriskiä. Tällaisiin sopimuksiin kuuluvat sopimukset, jotka edellyttävät maksua:
a)
|
riippumatta siitä, onko perustana oleva vieraan pääoman ehtoinen instrumentti vastapuolen hallussa; tai
|
b)
|
ennemminkin luottoluokituksen tai luottoindeksin muuttuessa kuin tilanteessa, jossa tietty velallinen ei suorita maksuja niiden erääntyessä.
|
|
KOMPONENTTIEN EROTTAMINEN VAKUUTUSSOPIMUKSESTA (KAPPALEET 10–13)
Sijoituskomponentit (kappale 11(b))
|
B31
|
Kappaleen 11(b) mukaan yhteisön on erotettava erotettavissa oleva sijoituskomponentti pääsopimuksena olevasta vakuutussopimuksesta. Sijoituskomponentti on erotettavissa siinä ja vain siinä tapauksessa, että molemmat seuraavat ehdot täyttyvät:
a)
|
sijoituskomponentilla ja vakuutuskomponentilla ei ole suuresti keskinäisiä yhteyksiä.
|
b)
|
joko vakuutussopimuksia vakuutuksenantajana tekevät yhteisöt tai muut osapuolet myyvät tai voisivat myydä ehdoiltaan vastaavaa sopimusta erikseen samoilla markkinoilla taikka samassa maassa tai samalla oikeudenkäyttöalueella. Yhteisön on otettava tätä ratkaisua tehdessään huomioon kaikki kohtuudella saatavissa oleva informaatio. Yhteisön ei tarvitse suorittaa perinpohjaista tiedonhakua sen selvittämiseksi, myydäänkö sijoituskomponenttia erikseen.
|
|
|
B32
|
Sijoituskomponentilla ja vakuutuskomponentilla on suuresti keskinäisiä yhteyksiä siinä ja vain siinä tapauksessa, että:
a)
|
yhteisön ei ole mahdollista määrittää yhden komponentin arvoa ottamatta huomioon toista. Näin ollen, jos yhden komponentin arvo vaihtelee toisen komponentin arvon mukaisesti, yhteisön on sovellettava IFRS 17:ää yhdistetyn sijoitus- ja vakuutuskomponentin kirjanpitokäsittelyyn; tai
|
b)
|
vakuutuksenottajan ei ole mahdollista hyötyä yhdestä komponentista, ellei ole myös toista komponenttia. Näin ollen, jos yhden komponentin raukeaminen tai erääntyminen aiheuttaa toisen komponentin raukeamisen tai erääntymisen, yhteisön on sovellettava IFRS 17:ää yhdistetyn sijoituskomponentin ja vakuutuskomponentin kirjanpitokäsittelyyn.
|
|
Lupaukset erotettavissa olevien tavaroiden luovuttamisesta tai muiden palvelujen kuin vakuutussopimuspalvelujen tuottamisesta (kappale 12)
|
B33
|
Kappaleen 12 mukaan yhteisön on erotettava vakuutussopimuksesta lupaus erotettavissa olevien tavaroiden luovuttamisesta tai muiden palvelujen kuin vakuutussopimuspalvelujen tuottamisesta vakuutuksenottajalle. Erottamistarkoitusta varten yhteisö ei saa ottaa huomioon toimenpiteitä, joihin sen on ryhdyttävä sopimuksen täyttämiseksi, paitsi jos yhteisö luovuttaa tavaran tai tuottaa muuta palvelua kuin vakuutussopimuspalveluja vakuutuksenottajalle sitä mukaa, kuin kyseiset toimenpiteet toteutuvat. Yhteisön voi esimerkiksi olla tarpeellista suorittaa sopimuksen järjestämiseksi erilaisia hallinnollisia tehtäviä. Näiden tehtävien suorittaminen ei tarkoita palvelun tuottamista vakuutuksenottajalle sitä mukaa, kuin kyseisiä tehtäviä suoritetaan.
|
|
B34
|
Vakuutuksenottajalle luvattu tavara tai muu palvelu kuin vakuutussopimuspalvelu on erotettavissa, jos vakuutuksenottaja pystyy saamaan hyötyä tavarasta tai palvelusta joko yksinään tai yhdessä muiden vakuutuksenottajalle helposti saatavissa olevien voimavarojen kanssa. Helposti saatavissa olevat voimavarat ovat tavaroita tai palveluja, joita myydään erikseen (yhteisön tai jonkin toisen yhteisön toimesta) tai voimavaroja, jotka vakuutuksenottajalla jo on (yhteisöltä taikka muiden liiketoimien tai tapahtumien seurauksena).
|
|
B35
|
Vakuutuksenottajalle luvattu tavara tai muu palvelu kuin vakuutussopimuspalvelu ei ole erotettavissa, jos:
a)
|
tavaraan tai palveluun liittyvillä rahavirroilla ja riskeillä ja toisaalta sopimuksen vakuutuskomponentteihin liittyvillä rahavirroilla ja riskeillä on suuresti keskinäisiä yhteyksiä; ja
|
b)
|
yhteisö tuottaa merkittävää palvelua yhdistäessään tavaran tai muun palvelun kuin vakuutussopimuspalvelun vakuutuskomponentteihin.
|
|
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvat rahavirrat (kappaleet 28A–28F)
|
B35A
|
Kappaletta 28A soveltaessaan yhteisön on käytettävä systemaattista ja rationaalista menetelmää kohdistaakseen:
a)
|
vakuutussopimusryhmästä välittömästi johtuvat vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvat rahavirrat:
i)
|
kyseiselle ryhmälle; ja
|
ii)
|
ryhmille, joihin kyseiseen ryhmään kuuluvien vakuutussopimusten uudistamisista odotettavissa olevat vakuutussopimukset tulevat sisältymään.
|
|
b)
|
vakuutussopimuksista koostuvasta salkusta välittömästi johtuvat vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvat rahavirrat kohdassa (a) tarkoitettuja lukuun ottamatta salkkuun kuuluville sopimusryhmille.
|
|
|
B35B
|
Yhteisön on kunkin raportointikauden lopussa tarkistettava kappaleessa B35A täsmennetyllä tavalla kohdistettuja määriä siten, että ne kuvastavat muutoksia oletuksissa, jotka määrittävät käytetyn kohdistamismenetelmän syöttötiedot. Yhteisö ei saa muuttaa vakuutussopimusryhmälle kohdistettuja määriä sen jälkeen, kun ryhmään on lisätty kaikki sopimukset (ks. kappale B35C).
|
|
B35C
|
Yhteisö saattaa lisätä vakuutussopimuksia vakuutussopimusryhmään useamman kuin yhden raportointikauden aikana (ks. kappale 28). Kyseisissä olosuhteissa yhteisön on kirjattava pois taseesta se osa vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvia rahavirtoja koskevasta omaisuuserästä, joka liittyy ryhmään kyseisellä kaudella lisättyihin sopimuksiin, ja edelleen merkittävä taseeseen vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvia rahavirtoja koskeva omaisuuserä, siltä osin kuin omaisuuserä liittyy vakuutussopimuksiin, jotka odotetaan lisättävän ryhmään jollakin tulevalla raportointikaudella.
|
|
B35D
|
Kappaletta 28E sovellettaessa:
a)
|
yhteisön on kirjattava tulosvaikutteinen arvonalentumistappio ja pienennettävä vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvia rahavirtoja koskevan omaisuuserän kirjanpitoarvoa siten, että omaisuuserän kirjanpitoarvo ei ylitä siihen liittyvästä vakuutussopimusryhmästä odotettavissa olevaa kappaleen 32(a) mukaisesti määritettyä nettorahavirtaa.
|
b)
|
kun yhteisö kohdistaa vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvat rahavirrat vakuutussopimusryhmille kappaleen B35A(a)(ii) mukaisesti, sen on kirjattava tulosvaikutteinen arvonalentumistappio ja pienennettävä vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvia rahavirtoja koskevien ryhmään liittyvien omaisuuserien kirjanpitoarvoa, siltä osin kuin:
i)
|
yhteisö odottaa kyseisten vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen ylittävän odotettavissa olevien uudistamisten kappaleen 32(a) mukaisesti määritetyn nettorahavirran; ja
|
ii)
|
kappaleen(b)(i) mukaisesti määritettyä ylitystä ei ole jo kirjattu arvonalentumistappioksi kohdan (a) mukaisesti.
|
|
|
ARVOSTAMINEN (KAPPALEET 29–71)
Vastaisia rahavirtoja koskevat arviot (kappaleet 33–35)
|
B36
|
Tässä osiossa käsitellään:
a)
|
kaiken järkevän ja perusteltavissa olevan, ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja saatavissa olevan informaation vinoutumatonta käyttämistä (ks. kappaleet B37–B41);
|
b)
|
markkinamuuttujia ja muita muuttujia kuin markkinamuuttujia (ks. kappaleet B42–B53);
|
c)
|
ajantasaisten arvioiden käyttämistä (ks. kappaleet B54–B60); ja
|
d)
|
sopimuksen rajojen sisällä olevia rahavirtoja (ks. kappaleet B61–B71).
|
|
Kaiken järkevän ja perusteltavissa olevan, ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja saatavilla olevan informaation vinoutumaton käyttäminen (kappale 33(a))
|
B37
|
Vastaisten rahavirtojen arvioimisen tavoitteena on määrittää mahdollisten tulemien koko vaihtelualueen odotusarvo tai todennäköisyyksillä painotettu keskiarvo ottamalla huomion kaikki järkevä ja perusteltavissa oleva informaatio, joka on raportointipäivänä saatavilla ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja. Järkevä ja perusteltavissa oleva, raportointipäivänä ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja saatavissa oleva informaatio sisältää aiempia tapahtumia ja senhetkisiä olosuhteita koskevaa informaatiota sekä tulevia olosuhteita koskevia ennusteita (ks. kappale B41). Yhteisön omista tietojärjestelmistä saatavissa olevan informaation katsotaan olevan saatavissa ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja.
|
|
B38
|
Rahavirtoja koskevan arvion lähtökohtana on skenaarioiden vaihtelualue, joka kuvastaa mahdollisten tulemien koko vaihtelualuetta. Kukin skenaario määrittää tietyn tuleman rahavirtojen määrän ja ajoittumisen sekä kyseisen tuleman arvioidun todennäköisyyden. Kustakin skenaariosta syntyvät rahavirrat diskontataan ja painotetaan kyseisen tuleman arvioidulla todennäköisyydellä, ja näin johdetaan nykyarvon odotusarvo. Näin ollen tavoitteena ei ole muodostaa vastaisten rahavirtojen todennäköisintä tulemaa eikä tulemaa, jonka toteutuminen on todennäköisempää kuin toteutumatta jääminen.
|
|
B39
|
Kun otetaan huomioon mahdollisten tulemien koko vaihtelualue, tavoitteena on sisällyttää siihen vinoutumattomalla tavalla kaikki järkevä ja perusteltavissa oleva informaatio, joka on saatavissa ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja, sen sijaan että yksilöitäisiin kaikki mahdolliset skenaariot. Käytännössä on tarpeetonta muodostaa eksplisiittisiä skenaarioita, jos tuloksena saatava arvio on yhdenmukainen sen arvostustavoitteen kanssa, että keskiarvoa määritettäessä otetaan huomioon kaikki järkevä ja perusteltavissa oleva informaatio, joka on saatavissa ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja. Esimerkiksi jos yhteisö arvioi, että tulemien todennäköisyysjakauma on pitkälti yhdenmukainen sellaisen todennäköisyysjakauman kanssa, joka pystytään täysin kuvaamaan vain muutaman parametrin avulla, riittää että arvioidaan pienempi määrä parametreja. Vastaavasti suhteellisen yksinkertainen mallinnus voi joissakin tapauksissa antaa vastauksen hyväksyttävällä tarkkuustasolla, ilman että tarvitaan useita yksityiskohtaisia simulointeja. Joissakin tapauksissa rahavirtoihin voi kuitenkin olla vaikuttamassa monimutkaisia taustalla olevia tekijöitä, ja rahavirrat voivat reagoida taloudellisten olosuhteiden muutoksiin ei-lineaarisesti. Tämä voi tapahtua esimerkiksi, jos rahavirrat kuvastavat sarjaa toisiinsa liittyviä optioita, jotka ovat implisiittisiä tai eksplisiittisiä. Tällöin tarvitaan todennäköisesti kehittyneempää, stokastista mallia arvostustavoitteen saavuttamiseksi.
|
|
B40
|
Muodostettavien skenaarioiden on sisällettävä vinoutumattomia arvioita olemassa olevien sopimusten mukaisten katastrofaalisten menetysten todennäköisyydestä. Mahdollisiin tuleviin sopimuksiin perustuvat mahdolliset korvausvaateet jätetään kyseisten skenaarioiden ulkopuolelle.
|
|
B41
|
Yhteisön on arvioitava olemassa olevien sopimusten mukaisten tulevien maksujen todennäköisyydet ja määrät perustuen hankittuun informaatioon, mukaan lukien:
a)
|
vakuutuksenottajien jo esittämiä korvausvaateita koskeva informaatio.
|
b)
|
vakuutussopimusten tiedossa olevia tai arvioituja ominaispiirteitä koskeva muu informaatio.
|
c)
|
yhteisön omaa kokemusta koskeva historiatieto, jota tarvittaessa täydentää muista lähteistä saatu informaatio. Historiatieto oikaistaan kuvastamaan tarkasteluhetken olosuhteita esimerkiksi, jos:
i)
|
vakuutetun perusjoukon ominaispiirteet poikkeavat (tai tulevat poikkeamaan esimerkiksi haitallisen valikoitumisen vuoksi) historiatiedon pohjana käytetyn perusjoukon ominaispiirteistä;
|
ii)
|
on viitteitä siitä, että aiemmat kehityssuunnat eivät jatku, että ilmenee uusia kehityssuuntia tai että taloudelliset, väestötieteelliset ja muut muutokset saattavat vaikuttaa olemassa olevista vakuutussopimuksista syntyviin rahavirtoihin; tai
|
iii)
|
esimerkiksi underwriting-menettelyssä ja korvausvaateiden käsittelyssä on tapahtunut muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa siihen, kuinka relevanttia historiatieto on vakuutussopimusten kannalta.
|
|
d)
|
tarkasteluhetken hintoja koskeva informaatio, jos sellaista on saatavissa, samankaltaisia riskejä kattavista jälleenvakuutussopimuksista ja muista rahoitusinstrumenteista (jos sellaisia on), kuten katastrofijoukkovelkakirjalainoista ja sääjohdannaisista, sekä vakuutussopimusten siirroissa viime aikoina toteutuneista markkinahinnoista. Tätä informaatiota on oikaistava, jotta otetaan huomioon erot niiden rahavirtojen välillä, joita syntyy kyseisistä jälleenvakuutussopimuksista tai muista rahoitusinstrumenteista ja joita toisaalta syntyisi yhteisön täyttäessä perustana olevia vakuutuksenottajan kanssa tehtyjä sopimuksia.
|
|
Markkinamuuttujat ja muut muuttujat kuin markkinamuuttujat
|
B42
|
IFRS 17:ssa tunnistetaan kahdentyyppisiä muuttujia:
a)
|
markkinamuuttujat – muuttujat, jotka ovat havainnoitavissa markkinoilla tai suoraan johdettavissa markkinoilta (esimerkiksi julkisesti noteerattujen arvopaperien hinnat sekä korot); ja
|
b)
|
muut muuttujat kuin markkinamuuttujat – kaikki muut muuttujat (esimerkiksi vakuutuskorvausvaateiden tiheys ja vakavuus sekä kuolevuus).
|
|
|
B43
|
Markkinamuuttujista aiheutuu yleensä rahoitusriskiä (esimerkiksi havainnoitavissa olevat korot), ja muista muuttujista kuin markkinamuuttujista aiheutuu yleensä muuta riskiä kuin rahoitusriskiä (esimerkiksi kuolevuusasteet). Näin ei kuitenkaan ole aina. Voi olla esimerkiksi sellaisiin rahoitusriskeihin liittyviä oletuksia, jota koskevat muuttujat eivät ole havainnoitavissa markkinoilla eivätkä suoraan johdettavissa markkinoilta (esimerkiksi korot, jotka eivät ole havainnoitavissa markkinoilla eivätkä suoraan johdettavissa markkinoilta).
|
Markkinamuuttujat (kappale 33(b))
|
B44
|
Markkinamuuttujia koskevien arvioiden on oltava yhdenmukaisia arvostuspäivänä havainnoitavissa olevien markkinahintojen kanssa. Yhteisön on käytettävä mahdollisimman paljon havainnoitavissa olevia syöttötietoja, eikä se saa käyttää havainnoitavissa olevan markkinatiedon sijaan omia arvioitaan, lukuun ottamatta IFRS 13:n Käyvän arvon määrittäminen kappaleessa 79 kuvattuja tapauksia. Yhdenmukaisesti IFRS 13:n kanssa, jos muuttujia on tarpeellista johtaa (esimerkiksi koska havainnoitavissa olevia markkinamuuttujia ei ole), niiden on oltava mahdollisimman yhdenmukaisia havainnoitavissa olevien markkinamuuttujien kanssa.
|
|
B45
|
Markkinahinnoissa yhdistyy useita erilaisia näkemyksiä mahdollisista tulevista toteumista, ja ne myös kuvastavat markkinaosapuolten riskipreferenssejä. Näin ollen ne eivät ole yksittäisiä ennusteita tulevasta toteumasta. Jos toteutuva tulema poikkeaa aiemmasta markkinahinnasta, tämä ei tarkoita, että markkinahinta olisi ollut ”väärä”.
|
|
B46
|
Markkinamuuttujien tärkeä sovellus on käsitys replikoivasta omaisuuserästä taikka omaisuuseristä koostuvasta replikoivasta salkusta. Replikoiva omaisuuserä on omaisuuserä, jonka rahavirrat ovat kaikissa skenaarioissa määrältään, ajoitukseltaan ja epävarmuudeltaan täsmälleen samat kuin vakuutussopimusryhmän sopimukseen perustuvat rahavirrat. Jossakin tapauksissa replikoiva omaisuuserä voi olla olemassa osalle vakuutussopimusryhmästä johtuvia rahavirtoja. Kyseisen omaisuuserän käypä arvo kuvastaa sekä omaisuuserästä johtuvien rahavirtojen nykyarvon odotusarvoa että näihin rahavirtoihin liittyvää riskiä. Jos osalle vakuutussopimusryhmästä johtuvista rahavirroista on olemassa omaisuuseristä koostuva replikoiva salkku, yhteisö voi käyttää kyseisten omaisuuserien käypää arvoa merkityksellisten sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon määrittämiseen rahavirtojen ja diskonttauskoron eksplisiittisen arvioimisen sijaan.
|
|
B47
|
IFRS 17:n mukaan yhteisön ei tarvitse käyttää replikoivan salkun menetelmää. Jos replikoiva omaisuuserä tai salkku kuitenkin on olemassa osalle vakuutussopimuksista aiheutuvista rahavirroista ja yhteisö valitsee jonkin toisen menetelmän, sen on varmistuttava siitä, että replikoivan salkun menetelmä ei todennäköisesti johtaisi kyseisten rahavirtojen olennaisesti erilaiseen arvoon.
|
|
B48
|
Muut menetelmät kuin replikoivan salkun menetelmä kuten stokastiset mallintamismenetelmät voivat olla tehokkaampia tai helpompia ottaa käyttöön, jos rahavirtojen välillä on merkittäviä keskinäisiä riippuvuuksia, jotka vaihtelevat omaisuuserien tuottoon ja muihin rahavirtoihin perustuen. Tarvitaan harkintaa ratkaistaessa, minkä menetelmän avulla tietyissä olosuhteissa saavutetaan parhaiten tavoite yhdenmukaisuudesta havainnoitavissa oleviin markkinamuuttujiin nähden. Käytettävän menetelmän täytyy erityisesti johtaa siihen, että vakuutussopimukseen sisältyvät optiot ja takaukset ovat yhdenmukaisia tällaisille optiolle ja takauksille havainnoitavissa olevien markkinahintojen (jos tällaisia on) kanssa.
|
Muut muuttujat kuin markkinamuuttujat
|
B49
|
Muita muuttujia kuin markkinamuuttujia koskevien arvioiden on kuvastettava kaikkea järkevää ja perusteltavissa olevaa ulkoista tai sisäistä näyttöä, joka on saatavissa ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja.
|
|
B50
|
Muu ulkoinen tieto kuin markkinatieto (esimerkiksi kansalliset kuolevuustilastot) voi olla olosuhteista riippuen enemmän tai vähemmän relevanttia kuin sisäinen tieto (esimerkiksi sisäisesti tuotetut kuolevuustilastot). Henkivakuutussopimuksia vakuutuksenantajana tekevän yhteisön ei esimerkiksi pidä luottaa yksinomaan kansallisiin kuolevuustilastoihin, vaan sen on otettava huomioon kaikki muut järkevät ja perusteltavissa olevat sisäiset ja ulkoiset lähteet, joista on saatavissa informaatiota ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja, muodostaessaan vakuutussopimuksiaan varten vinoutumattomia arvioita kuolevuusskenaarioiden todennäköisyyksistä. Kyseisiä todennäköisyyksiä muodostaessaan yhteisön on painotettava enemmän vakuuttavampaa tietoa. Esimerkiksi:
a)
|
sisäiset kuolevuustilastot saattavat olla vakuuttavampia kuin kansalliset kuolevuustiedot, jos kansalliset tiedot on johdettu suuresta perusjoukosta, joka ei edusta vakuutettua perusjoukkoa. Tämä saattaisi johtua siitä, että esimerkiksi vakuutetun perusjoukon väestötieteelliset ominaispiirteet voivat poiketa merkittävästi kansallisen perusjoukon ominaispiirteistä, mikä tarkoittaa, että yhteisön pitäisi painottaa enemmän sisäistä tietoa ja vähemmän kansallisia tilastoja.
|
b)
|
toisaalta jos sisäiset tilastot on johdettu pienestä perusjoukosta, jonka ominaispiirteiden uskotaan olevan lähellä kansallisen perusjoukon ominaispiirteitä, ja kansalliset tilastot ovat ajantasaisia, yhteisön on painotettava enemmän kansallisia tilastoja.
|
|
|
B51
|
Muille muuttujille kuin markkinamuuttujille arvioidut todennäköisyydet eivät saa olla ristiriidassa havainnoitavissa olevien markkinamuuttujien kanssa. Esimerkiksi tulevien inflaatioasteskenaarioiden todennäköisyyksien on oltava mahdollisimman yhdenmukaisia niiden todennäköisyyksien kanssa, joihin markkinakorot viittaavat.
|
|
B52
|
Joissakin tapauksissa yhteisö saattaa tehdä johtopäätöksen, että markkinamuuttujien vaihtelu ei riipu muista muuttujista kuin markkinamuuttujista. Jos näin on, yhteisön on tarkasteltava skenaarioita, jotka kuvastavat muiden muuttujien kuin markkinamuuttujien tulemien vaihtelualuetta, siten, että kussakin skenaariossa käytetään markkinamuuttujalle samaa havainnoitua arvoa.
|
|
B53
|
Muissa tapauksissa markkinamuuttujat ja muut muuttujat kuin markkinamuuttujat saattavat korreloida keskenään. Esimerkiksi voi olla näyttöä siitä, että raukeamisasteet (muu muuttuja kuin markkinamuuttuja) korreloivat korkojen (markkinamuuttuja) kanssa. Vastaavasti voi olla näyttöä siitä, että koti- tai autovakuutuksen korvausvaadetasot korreloivat taloudellisten syklien ja näin ollen korkojen ja kulujen kanssa. Yhteisön on varmistuttava siitä, että skenaarioiden todennäköisyydet ja markkinamuuttujiin liittyvää muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevat riskioikaisut ovat yhdenmukaisia kyseisistä markkinamuuttujista riippuvien havainnoitujen markkinahintojen kanssa.
|
Ajantasaisten arvioiden käyttäminen (kappale 33(c))
|
B54
|
Arvioidessaan kutakin rahavirtaskenaariota ja sen todennäköisyyttä yhteisön on käytettävä kaikkea järkevää ja perusteltavissa olevaa informaatiota, joka on saatavissa ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja. Yhteisön on tarkasteltava edellisen raportointikauden lopussa tekemiään arvioita ja päivitettävä ne. Tätä tehdessään yhteisön on harkittava:
a)
|
vastaavatko päivitetyt arviot todenmukaisesti raportointikauden lopun olosuhteita.
|
b)
|
vastaavatko arvioiden muutokset todenmukaisesti raportointikauden aikana tapahtuneita olosuhteiden muutoksia. Oletetaan esimerkiksi, että arviot sijoittuivat kauden alussa kohtuullisen vaihtelualueen yhteen päähän. Jos olosuhteet eivät ole muuttuneet, arvioiden siirtäminen vaihtelualueen toiseen päähän ei vastaisi todenmukaisesti sitä, mitä kauden aikana on tapahtunut. Jos yhteisön viimeisimmät arviot poikkeavat sen aikaisemmista arvioista mutta olosuhteet eivät ole muuttuneet, sen on arvioitava, ovatko kullekin skenaariolle määritetyt todennäköisyydet perusteltuja. Kyseisiä todennäköisyyksiä koskevia arvioitaan päivittäessään yhteisön on otettava huomioon sekä sen aiempia arvioita tukenut näyttö että kaikki äskettäin saataville tullut näyttö ja painotettava vakuuttavampaa näyttöä.
|
|
|
B55
|
Kullekin skenaariolle määritetyn todennäköisyyden on kuvastettava raportointikauden lopun olosuhteita. Näin ollen IAS 10:n Raportointikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat mukaisesti sellainen raportointipäivän jälkeinen tapahtuma, joka poistaa raportointikauden lopussa vallinneen epävarmuuden, ei anna näyttöä kyseisenä päivänä vallinneista olosuhteista. Raportointikauden lopussa voi esimerkiksi olla 20 prosentin todennäköisyys sille, että vakuutussopimuksesta jäljellä olevien kuuden kuukauden aikana iskee voimakas myrsky. Voimakas myrsky iskee raportointikauden päättymisen jälkeen mutta ennen kuin tilinpäätös on hyväksytty julkistettavaksi. Sopimuksen mukaisten sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon ei pidä kuvastaa myrskyä, jonka jälkikäteen arvioituna tiedetään toteutuneen. Sen sijaan arvostuksessa huomioon otetut rahavirrat sisältävät 20 prosentin todennäköisyyden, joka oli ilmeistä raportointikauden lopussa (ja IAS 10:n mukaisesti esitetään tieto siitä, että raportointikauden päättymisen jälkeen on toteutunut tapahtuma, jonka johdosta tilinpäätöslaskelmia ei oikaista).
|
|
B56
|
Odotettavissa olevia rahavirtoja koskevat ajan tasalla olevat arviot eivät välttämättä ole täysin samoja kuin viimeisin toteutunut kokemus. Oletetaan esimerkiksi, että toteutunut kuolevuus oli raportointikaudella 20 prosenttia epäedullisempi kuin edellinen toteutunut kuolevuus ja aiemmat odotukset toteutuvasta kuolevuudesta. Kokemukseen perustuvan toteuman äkillinen muutos olisi voinut aiheutua useista tekijöistä, kuten:
a)
|
kuolevuuden pysyvistä muutoksista;
|
b)
|
vakuutetun perusjoukon ominaispiirteiden muutoksista (esimerkiksi muutokset vakuutuksen myöntämisessä tai jakelussa taikka poikkeuksellisen terveiden vakuutuksenottajien vakuutusten valikoiva raukeaminen);
|
c)
|
satunnaisista vaihteluista; tai
|
d)
|
tunnistettavissa olevista kertaluonteisista syistä.
|
|
|
B57
|
Yhteisön on tutkittava toteutuneen kokemuksen muutokseen johtaneet syyt ja muodostettava uudet arviot rahavirroista ja todennäköisyyksistä viimeisimmän kokemuksen, aiemman kokemuksen ja muun informaation valossa. Kappaleen B56 esimerkissä tuloksena olisi tyypillisesti, että kuolemanvaraetuuksien nykyarvon odotusarvo muuttuu mutta vähemmän kuin 20 prosenttia. Jos kappaleen B56 esimerkissä kuolevuusasteet ovat jatkossa merkittävästi aiemmin arvioituja korkeampia syistä, joiden odotetaan jatkuvan, korkean kuolevuuden skenaarioille määritetty arvioitu todennäköisyys kasvaa.
|
|
B58
|
Muita muuttujia kuin markkinamuuttujia koskevien arvioiden on sisällettävä informaatiota vakuutustapahtumien senhetkisestä tasosta ja kehityssuunnista. Esimerkiksi kuolevuusasteet ovat monissa maissa alentuneet johdonmukaisesti pitkien ajanjaksojen kuluessa. Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoa määritettäessä otetaan huomioon todennäköisyydet, jotka kullekin mahdolliselle kehityssuuntaskenaariolle asetetaan ottaen huomioon kaikki järkevä ja perusteltavissa olevan informaatio, joka on saatavissa ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja.
|
|
B59
|
Vastaavasti jos vakuutussopimusryhmälle kohdistetut rahavirrat ovat herkkiä inflaatiolle, sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoa määritettäessä otetaan huomioon senhetkiset arviot mahdollisista tulevista inflaatioasteista. Koska inflaatioasteet todennäköisesti korreloivat korkojen kanssa, sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoa määritettäessä on otettava huomioon kunkin inflaatioskenaarion todennäköisyys tavalla, joka on yhdenmukainen niiden todennäköisyyksien kanssa, joihin diskonttauskorkoa arvioitaessa käytetyt markkinakorot viittaavat (ks. kappale B51).
|
|
B60
|
Rahavirtoja arvioidessaan yhteisön on otettava huomioon senhetkiset odotukset tulevista tapahtumista, jotka saattaisivat vaikuttaa kyseisiin rahavirtoihin. Yhteisön on muodostettava kyseisiä tulevaisuuden tapahtumia koskevat rahavirtaskenaariot sekä vinoutumattomat arviot kunkin skenaarion todennäköisyydestä. Yhteisö ei kuitenkaan saa ottaa huomioon senhetkisiä odotuksia lainsäädäntöön tulevista muutoksista, jotka muuttaisivat olemassa olevaa velvoitetta tai poistaisivat sen tai synnyttäisivät uusia velvoitteita olemassa olevan vakuutussopimuksen perusteella, ennen kuin lainmuutos on käytännössä hyväksytty.
|
Sopimuksen rajojen sisällä olevat rahavirrat (ks. kappale 34)
|
B61
|
Skenaarioon sisältyviä rahavirtoja koskevien arvioiden on sisällettävä kaikki olemassa olevan sopimuksen rajojen sisällä olevat rahavirrat eikä mitään muita rahavirtoja. Yhteisön on sovellettava kappaletta 2 määrittäessään olemassa olevan sopimuksen rajoja.
|
|
B62
|
Monilla vakuutussopimuksilla on ominaisuuksia, jotka mahdollistavat vakuutuksenottajille toimenpiteitä, joista aiheutuu muutoksia heidän saamiensa rahamäärien suuruuteen, ajoittumiseen, luonteeseen tai epävarmuuteen. Tällaisiin ominaisuuksiin kuuluvat uudistamisoptiot, takaisinosto-optiot, vaihto-oikeudet sekä oikeus lopettaa vakuutusmaksujen suorittaminen, vaikka edelleen vastaanottaa sopimuksen mukaisia etuja. Vakuutussopimusryhmän arvostuksen on kuvastettava odotusarvopohjaisesti yhteisön senhetkisiä arvioita siitä, kuinka ryhmän vakuutuksenottajat käyttävät käytettävissä olevia optioita, ja muuta kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun on kuvastettava yhteisön senhetkisiä arvioita siitä, kuinka vakuutuksenottajien todellinen käyttäytyminen voi poiketa odotettavissa olevasta käyttäytymisestä. Tätä odotusarvon määrittämistä koskevaa vaatimusta sovelletaan ryhmään kuuluvien sopimusten lukumäärästä riippumatta; sitä sovelletaan esimerkiksi, vaikka ryhmä koostuisi yhdestä sopimuksesta. Näin ollen vakuutussopimusryhmää arvostettaessa ei saada olettaa 100 prosentin todennäköisyyttä sille, että vakuutuksenottajat:
a)
|
päättävät sopimuksensa, jos on jonkinlaista todennäköisyyttä sille, että jotkut vakuutuksenottajista eivät tee näin; tai
|
b)
|
jatkavat sopimuksiaan, jos on jonkinlaista todennäköisyyttä sille, että jotkut vakuutuksenottajista eivät tee näin.
|
|
|
B63
|
Kun sopimus edellyttää, että vakuutussopimuksen vakuutuksenantajaosapuoli uudistaa sopimuksen tai muutoin jatkaa sitä, sen on sovellettava kappaletta 34 sen arvioimiseen, ovatko uudistetusta sopimuksesta aiheutuvat vakuutusmaksut ja niihin liittyvät rahavirrat alkuperäisen sopimuksen rajojen sisällä.
|
|
B64
|
Kappaleessa 34 viitataan siihen, onko yhteisön käytännössä mahdollista asettaa tulevana ajankohtana (uudistamispäivä) hinta, joka täysin kuvastaa sopimukseen sisältyviä riskejä kyseisestä ajankohdasta lähtien. Yhteisön on käytännössä mahdollista tehdä tämä, jos ei ole sellaisia rajoitteita, jotka estävät yhteisöä asettamasta samaa hintaa, kuin se asettaisi kyseisenä ajankohtana tehtävälle uudelle sopimukselle, jolla on samat ominaispiirteet kuin olemassa olevalla sopimuksella, tai jos se pystyy muuttamaan etuja siten, että ne vastaavat veloitettavaa hintaa. Vastaavasti yhteisö pystyy käytännössä asettamaan hinnan, kun se pystyy hinnoittelemaan olemassa olevan sopimuksen uudelleen siten, että hinta kuvastaa vakuutussopimuksista koostuvan salkun riskien kokonaismuutoksia, vaikkei kullekin yksittäiselle vakuutuksenottajalle asetettu hinta kuvastaisi kyseiseen vakuutuksenottajaan liittyvän riskin muutosta. Arvioitaessa, pystyykö yhteisö käytännössä asettamaan hinnan, joka täysin kuvastaa sopimuksen tai salkun riskejä, sen on otettava huomioon kaikki riskit, jotka se ottaisi huomioon tehdessään uudistamispäivänä samanlaisia sopimuksia jäljellä olevasta palvelusta. Määrittäessään vastaisia rahavirtoja koskevia arvioita raportointikauden lopussa yhteisön on arvioitava uudelleen vakuutussopimuksen rajat, jotta otetaan huomioon olosuhteiden muutosten vaikutukset yhteisön tosiasiallisiin oikeuksiin ja velvoitteisiin.
|
|
B65
|
Vakuutussopimuksen rajojen sisällä olevat rahavirrat ovat rahavirtoja, jotka suoraan liittyvät sopimuksen täyttämiseen, mukaan lukien rahavirrat, joiden määrän tai ajoituksen suhteen yhteisöllä on harkintavaltaa. Rajojen sisällä olevia rahavirtoja ovat:
a)
|
vakuutuksenottajalta saatavat vakuutusmaksut (mukaan lukien vakuutusmaksujen oikaisut ja useammassa erässä maksettavat vakuutusmaksut) sekä kyseisistä vakuutusmaksuista aiheutuvat lisärahavirrat.
|
b)
|
vakuutuksenottajalle (tai tämän puolesta) suoritettavat maksut, mukaan lukien korvausvaateet, jotka on jo esitetty mutta joita ei ole vielä maksettu (ts. ilmoitetut korvausvaateet), toteutuneet korvausvaateet tapahtumista, jotka ovat toteutuneet mutta joista ei ole vielä ilmoitettu korvausvaadetta, sekä kaikki tulevat korvausvaateet, joita koskien yhteisöllä on tosiasiallinen velvoite (ks. kappale 34).
|
c)
|
vakuutuksenottajalle (tai tämän puolesta) suoritettavat maksut, jotka vaihtelevat perustana olevien erien tuotosta riippuen.
|
d)
|
vakuutuksenottajalle (tai tämän puolesta) suoritettavat maksut, jotka johtuvat sopimukseen kytketyistä johdannaisista, esimerkiksi optioista ja takuista, siihen määrään asti kuin kyseisiä optioita ja takuita ei eroteta vakuutussopimuksesta (ks. kappale 11(a)).
|
e)
|
vakuutusten hankinnasta aiheutuvat rahavirrat, jotka on kohdistettu salkkuun, johon sopimus kuuluu.
|
f)
|
korvausvaateiden käsittelymenot (ts. menot, joita yhteisölle syntyy olemassa olevien vakuutussopimusten mukaisten korvausvaateiden tutkimisesta, käsittelystä ja ratkaisemisesta, mukaan lukien oikeudelliset palkkiot ja vahinkoarvioitsijoiden palkkiot samoin kuin sisäiset menot korvausvaateiden tutkimisesta ja korvausten maksamiseen liittyvästä prosessoinnista).
|
g)
|
menot, joita yhteisölle syntyy sopimukseen perustuvien etujen antamisesta muuna kuin rahana.
|
h)
|
vakuutusten hallinnointi- ja ylläpitomenot, kuten vakuutusmaksujen laskuttamisesta ja vakuutusten käsittelyn muutoksista (esimerkiksi konversiot ja ennalleenpalauttamiset) aiheutuvat menot. Tällaisiin menoihin kuuluvat myös toistuvat provisiot, joita odotetaan maksettavan välittäjille, jos tietty vakuutuksenottaja jatkaa vakuutussopimuksen rajojen sisällä olevien vakuutusmaksujen suorittamista.
|
i)
|
liiketoimiin perustuvat verot (kuten vakuutusmaksuvero, arvonlisäverot sekä tavara- ja palveluverot) sekä julkiset maksut (kuten palosuojelumaksut ja takuurahastoon suoritettavat maksut), jotka suoraan aiheutuvat olemassa olevista vakuutussopimuksista tai pystytään osoittamaan niille järkevällä ja johdonmukaisella perusteella.
|
j)
|
maksut, jotka vakuutuksenantaja suorittaa omaisuudenhoitajan ominaisuudessa vakuutuksenottajalle syntyneiden verovelvoitteiden täyttämiseksi, sekä niihin liittyen saatavat määrät.
|
k)
|
potentiaaliset sisään tulevat rahavirrat takaisinsaanneista (kuten pelastuksista ja siirroista toiselle osapuolelle), jotka koskevat olemassa olevien vakuutussopimusten kattamia vastaisia korvausvaateita, sekä potentiaaliset sisään tulevat rahavirrat aiempia korvausvaateita koskevista takaisinsaanneista, siltä osin kuin ne eivät täytä erillisiksi omaisuuseriksi kirjaamisen kriteerejä.
|
ka)
|
menot, joita yhteisölle syntyy:
i)
|
sijoitustoiminnasta, siltä osin kuin yhteisö harjoittaa kyseistä toimintaa parantaakseen etuja, joita vakuutusturva tuottaa vakuutuksenottajille. Sijoitustoiminta parantaa vakuutusturvan tuottamia etuja, jos yhteisö harjoittaa kyseistä toimintaa odottaen kerryttävänsä sijoitustuottoa, josta vakuutuksenottajat hyötyvät, jos vakuutustapahtuma toteutuu.
|
ii)
|
sijoitustuottopalvelun tuottamisesta sellaisten vakuutussopimusten vakuutuksenottajille, joihin ei sisälly suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä (ks. kappale B119B).
|
iii)
|
sijoituksiin liittyvän palvelun tuottamisesta sellaisten vakuutussopimusten vakuutuksenottajille, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä.
|
|
l)
|
kohdistetut kiinteät ja muuttuvat yleismenot (kuten laskentatoimesta, henkilöresursseista, tietotekniikasta ja -tuesta, rakennusten poistoista, vuokrista sekä kunnossapidosta ja hyödykkeistä aiheutuvat menot), jotka välittömästi johtuvat vakuutussopimusten täyttämisestä. Tällaiset yleismenot kohdistetaan sopimusryhmille käyttäen systemaattisia ja rationaalisia menetelmiä, joita sovelletaan johdonmukaisesti kaikkiin ominaispiirteiltään samankaltaisiin menoihin.
|
m)
|
muut sellaiset menot, jotka ovat nimenomaisesti veloitettavissa vakuutuksenottajalta sopimuksen ehtojen mukaisesti.
|
|
|
B66
|
Seuraavia rahavirtoja ei saa ottaa huomioon arvioitaessa rahavirtoja, jotka syntyvät sitä mukaa, kuin yhteisö täyttää olemassa olevaa vakuutussopimusta:
a)
|
sijoitusten tuotot. Sijoitukset kirjataan, arvostetaan ja esitetään erikseen.
|
b)
|
rahavirrat (maksettavat tai saatavat), jotka syntyvät vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten mukaisesti. Vakuutuksenottajana tehdyt jälleenvakuutussopimukset kirjataan, arvostetaan ja esitetään erikseen.
|
c)
|
rahavirrat, joita saattaa aiheutua tulevista vakuutussopimuksista, toisin sanoen olemassa olevien vakuutussopimusten rajojen ulkopuolella olevat rahavirrat (ks. kappaleet 34 ja 35).
|
d)
|
sellaisiin menoihin liittyvät rahavirrat, jotka eivät suoraan johdu sopimuksen sisältävästä vakuutussopimussalkusta, kuten jotkin tuotekehitys- ja koulutusmenot. Tällaiset menot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.
|
e)
|
rahavirrat, jotka aiheutuvat epätavallisesta määrästä sopimuksen täyttämiseen käytettyä hukkaan mennyttä työtä tai muita voimavaroja. Tällaiset menot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.
|
f)
|
maksettavat ja saatavat tuloverot, joita vakuutuksenantaja ei maksa tai saa omaisuudenhoitajan ominaisuudessa tai jotka eivät ole nimenomaisesti veloitettavissa vakuutuksenottajalta sopimuksen ehtojen mukaisesti.
|
g)
|
raportoivan yhteisön eri komponenttien, kuten vakuutuksenottajien rahastojen ja osakkeenomistajien rahastojen väliset rahavirrat, jos kyseiset rahavirrat eivät muuta vakuutuksenottajille maksettavaa määrää.
|
h)
|
rahavirrat, jotka aiheutuvat vakuutussopimuksesta erotetuista komponenteista ja jotka käsitellään muiden sovellettavien standardien mukaisesti (ks. kappaleet 10–13).
|
|
|
B66A
|
Ennen vakuutussopimusryhmän kirjaamista yhteisön täytyy mahdollisesti kirjata omaisuuserä tai velka vakuutussopimusryhmään liittyvistä muista rahavirroista kuin vakuutussopimuksen hankinnasta aiheutuvista rahavirroista, joko rahavirtojen toteutumisen vuoksi tai jonkin toisen IFRS-standardin vaatimuksen takia. Rahavirrat liittyvät vakuutussopimusryhmään, jos kyseiset rahavirrat olisi sisällytetty sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoon ryhmän alkuperäisenä kirjaamisajankohtana siinä tapauksessa, että ne olisi ollut maksettu tai saatu kyseisen ajankohdan jälkeen. Kappaleen 38(c)(ii) soveltamiseksi yhteisön on kirjattava tällainen omaisuuserä tai velka pois taseesta, siltä osin kuin kyseistä omaisuuserää tai velkaa ei kirjattaisi erillään vakuutussopimusryhmästä, jos rahavirta toteutuisi tai IFRS-standardin soveltaminen tapahtuisi vakuutussopimusryhmän alkuperäisenä kirjaamisajankohtana.
|
Sopimukset, joiden rahavirrat vaikuttavat muiden sopimusten vakuutuksenottajille toteutuviin rahavirtoihin tai joiden rahavirtoihin muiden sopimusten vakuutuksenottajille toteutuvat rahavirrat vaikuttavat
|
B67
|
Jotkin vakuutussopimukset vaikuttavat muiden sopimusten vakuutuksenottajille toteutuviin rahavirtoihin edellyttämällä:
a)
|
että vakuutuksenottaja jakaa muiden sopimusten vakuutuksenottajien kanssa saman yksilöidyn perustana olevien erien muodostaman kokonaisuuden tuoton; ja
|
b)
|
joko:
i)
|
että vakuutuksenottajan osuus perustana olevien erien tuotosta vähentyy johtuen maksuista, jotka suoritetaan kyseisessä kokonaisuudessa osallisena olevien muiden sopimusten vakuutuksenottajille, mukaan lukien maksut, jotka aiheutuvat kyseisten muiden sopimusten vakuutuksenottajille annetuista takuista; tai
|
ii)
|
että muiden sopimusten vakuutuksenottajien osuus perustana olevien erien tuotosta vähentyy johtuen maksuista, jotka suoritetaan vakuutuksenottajalle, mukaan lukien maksut, jotka aiheutuvat vakuutuksenottajalle annetuista takuista.
|
|
|
|
B68
|
Joskus tällaiset sopimukset vaikuttavat muihin ryhmiin kuuluvien sopimusten vakuutuksenottajille toteutuviin rahavirtoihin. Kunkin ryhmän sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvo kuvastaa sitä, missä määrin ryhmään kuuluvista sopimuksista aiheutuu, että odotettavissa olevat, kyseisen ryhmän vakuutuksenottajille tai muun ryhmän vakuutuksenottajille toteutuvat rahavirrat vaikuttavat yhteisöön. Näin ollen ryhmän sopimusten täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvo:
a)
|
sisältää olemassa olevien sopimusten ehdoista aiheutuvat maksut, jotka suoritetaan toisiin ryhmiin kuuluvien sopimusten vakuutuksenottajille, riippumatta siitä, odotetaanko nämä maksut suoritettavan nykyisille vai tuleville vakuutuksenottajille; ja
|
b)
|
ei sisällä ryhmän vakuutuksenottajille suoritettavia maksuja, jotka on kohtaa (a) soveltaen sisällytetty toisen ryhmän sopimusten täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoon.
|
|
|
B69
|
Esimerkiksi siltä osin kuin yhden ryhmän vakuutuksenottajille suoritettavat maksut vähentyvät siten, että näiden osuus perustana olevien erien tuotosta pienenee 350 CU:sta 250 CU:hun, koska toisen ryhmän vakuutuksenottajille maksetaan näille taattu määrä, ensimmäisen ryhmän sopimusten täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvo sisältäisi 100 CU:n suuruisen maksun (ts. olisi 350 CU) ja jälkimmäisen ryhmän sopimusten täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvo ei sisältäisi taattua määrää 100 CU.
|
|
B70
|
Voidaan käyttää erilaisia käytännön lähestymistapoja määritettäessä sopimusryhmille sopimusten täyttämisestä aiheutuvien sellaisten rahavirtojen pääoma-arvoja, jotka vaikuttavat muihin ryhmiin kuuluvien sopimusten vakuutuksenottajille toteutuviin rahavirtoihin tai joihin muihin ryhmiin kuuluvien sopimusten vakuutuksenottajille toteutuvat rahavirrat vaikuttavat. Joissakin tapauksissa yhteisö saattaa pystyä tunnistamaan perustana olevien erien muutoksen ja siitä johtuvan rahavirtojen muutoksen vain ryhmiä korkeammalla yhdistelytasolla. Tällöin yhteisön on kohdistettava perustana olevien erien muutoksen vaikutus kullekin ryhmälle systemaattisella ja rationaalisella perusteella.
|
|
B71
|
Kun ryhmään kuuluville sopimuksille on tuotettu kaikki vakuutussopimuspalvelut, sopimusten täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvo saattaa edelleen sisältää maksuja, jotka odotetaan suoritettavan muiden ryhmien senhetkisille vakuutuksenottajille taikka tuleville vakuutuksenottajille. Yhteisön ei tarvitse jatkaa tällaisten sopimusten täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon kohdistamista tietyille ryhmille, vaan se saa sen sijaan kirjata ja arvostaa velan, joka koskee kaikista ryhmistä johtuvien tällaisten sopimusten täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoa.
|
Diskonttauskorot (kappale 36)
|
B72
|
Yhteisön on käytettävä IFRS 17:ää soveltaessaan seuraavia diskonttauskorkoja:
a)
|
sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon määrittämiseen – tarkasteluhetken diskonttauskorkoja, jotka on määritetty kappaleen 36 mukaisesti;
|
b)
|
sopimukseen sisältyvälle palvelumarginaalille kertyvän koron määrittämiseen kappaleen 44(b) mukaisesti vakuutussopimuksille, joihin ei sisälly suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä – diskonttauskorkoja, jotka on määritetty sopimusryhmän alkuperäisenä kirjaamisajankohtana soveltaen kappaletta 36 nimellisarvoisiin rahavirtoihin, jotka eivät vaihtele minkään perustana olevien erien tuoton mukaisesti;
|
c)
|
sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin muutosten määrittämiseen kappaleiden B96(a) ja B96(b) sekä kappaleen B96(d) mukaisesti vakuutussopimuksille, joihin ei sisälly suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä – diskonttauskorkoja, jotka on määritetty alkuperäisenä kirjaamisajankohtana kappaleen 36 mukaisesti;
|
d)
|
sopimusryhmien, joihin sovelletaan vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa ja joihin sisältyy merkittävä rahoituskomponentti, jäljellä olevan vakuutuskauden velan kirjanpitoarvon oikaisemiseen kappaleen 56 mukaisesti – diskonttauskorkoja, jotka on määritetty alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä kappaleen 36 mukaisesti;
|
e)
|
jos yhteisö valitsee vakuutukseen liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen jaottelemisen tulosvaikutteisesti kirjattaviin ja muihin laajan tuloksen eriin kirjattaviin (ks. kappale 88), tulosvaikutteisesti kirjattavien vakuutukseen liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen määrittämiseen:
i)
|
kun on kyse vakuutussopimusryhmistä, joiden rahoitusriskiin liittyvien oletusten muutoksilla ei ole huomattavaa vaikutusta vakuutuksenottajille maksettaviin määriin kappaleen B131 mukaisesti – diskonttauskorkoja, jotka määritetään sopimusryhmän alkuperäisenä kirjaamisajankohtana soveltaen kappaletta 36 nimellisarvoisiin rahavirtoihin, jotka eivät vaihtele minkään perustana olevan erän tuoton mukaisesti;
|
ii)
|
kun on kyse vakuutussopimusryhmistä, joiden rahoitusriskiin liittyvien oletusten muutoksilla on huomattava vaikutus vakuutuksenottajille maksettaviin määriin kappaleen B132(a)(i) mukaisesti – diskonttauskorkoja, joita käyttäen jäljellä olevat oikaistut odotettavissa olevat rahoitustuotot tai -kulut kohdistetaan sopimusryhmän jäljellä olevalle voimassaoloajalle tasaisesti; ja
|
iii)
|
kun on kyse sopimusryhmistä, joihin sovelletaan vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa kappaleiden 59(b) ja B133 mukaisesti – diskonttauskorkoja, jotka määritetään korvausvaateen toteutumisajankohtana soveltaen kappaletta 36 nimellisarvoisiin rahavirtoihin, jotka eivät vaihtele minkään perustana olevan erän tuoton mukaisesti.
|
|
|
|
B73
|
Määrittäessään alkuperäisen kirjaamisajankohdan diskonttauskorkoja kappaleissa B72(b)–B72(e) kuvatuille sopimusryhmille yhteisö saa käyttää diskonttauskorkojen painotettua keskiarvoa ajanjaksolta, jona ryhmään kuuluvat sopimukset on tehty ja joka kappaleen 22 mukaan ei saa olla yhtä vuotta pidempi.
|
|
B74
|
Diskonttauskorkoja koskevien arvioiden on oltava yhdenmukaisia vakuutussopimusten arvostuksessa käytettävien muiden arvioiden kanssa kaksinkertaisen laskennan tai huomiotta jättämisen välttämiseksi; esimerkiksi:
a)
|
rahavirrat, jotka eivät vaihtele minkään perustana olevan erän tuoton mukaisesti, on diskontattava koroilla, jotka eivät kuvasta tällaista vaihtelua;
|
b)
|
rahavirrat, jotka vaihtelevat perustana olevien rahoituserien tuoton mukaisesti, on:
i)
|
diskontattava käyttäen korkoja, jotka kuvastavat tätä vaihtelua; tai
|
ii)
|
oikaistava kyseisen vaihtelun vaikutuksen huomioon ottamiseksi ja diskontattava korolla, joka kuvastaa tehtyä oikaisua.
|
|
c)
|
nimellisarvoiset rahavirrat (ts. rahavirrat, jotka sisältävät inflaation vaikutuksen), on diskontattava koroilla, jotka sisältävät inflaation vaikutuksen.
|
d)
|
reaaliset rahavirrat (ts. rahavirrat, jotka eivät sisällä inflaation vaikutusta), on diskontattava koroilla, jotka eivät sisällä inflaation vaikutusta.
|
|
|
B75
|
Kappaleen B74(b) mukaan rahavirrat, jotka vaihtelevat perustana olevien erien tuoton mukaisesti, on diskontattava koroilla, jotka kuvastavat tätä vaihtelua, tai oikaistava tämän vaihtelun vaikutuksen huomioon ottamiseksi ja diskontattava korolla, joka kuvastaa tehtyä oikaisua. Vaihtelu on merkityksellinen tekijä riippumatta siitä, johtuuko se sopimusehdoista vai yhteisön käyttämästä harkinnasta, ja riippumatta siitä, ovatko perustana olevat erät yhteisön hallussa.
|
|
B76
|
Rahavirrat, jotka vaihtelevat vaihtuvatuottoisten perustana olevien erien tuoton mukaisesti mutta joita koskee vähimmäistuottotakuu, eivät vaihtele yksinomaan perustana olevien erien tuoton mukaisesti, myöskään silloin kun taattu määrä on pienempi kuin perustana olevien erien odotettavissa oleva tuotto. Näin ollen yhteisön on oikaistava perustana olevien erien tuoton vaihtelua kuvastavaa korkoa takuun vaikutuksen huomioon ottamiseksi, myös silloin kun taattu määrä on pienempi kuin perustana olevien erien odotettavissa oleva tuotto.
|
|
B77
|
IFRS 17:n mukaan ei vaadita, että yhteisö jaottelee arvioidut rahavirrat rahavirtoihin, jotka vaihtelevat perustana olevien erien tuoton mukaisesti, ja rahavirtoihin, jotka eivät vaihtele perustana olevien erien tuoton mukaisesti. Jos yhteisö ei jaottele arvioituja rahavirtoja tällä tavoin, sen on käytettävä diskonttauskorkoja, jotka ovat asianmukaisia arvioiduille rahavirroille kokonaisuutena; esimerkiksi käyttäen stokastisia mallintamismenetelmiä tai riskineutraaleja arvostusmenetelmiä.
|
|
B78
|
Diskonttauskorkojen on sisällettävä pelkästään merkityksellisiä tekijöitä, toisin sanoen tekijöitä, jotka johtuvat rahan aika-arvosta, rahavirtojen ominaispiirteistä ja vakuutussopimusten likviditeettiominaisuuksista. Tällaisia diskonttauskorkoja ei ehkä ole suoraan havainnoitavissa markkinoilla. Näin ollen, kun ominaispiirteiltään samanlaiselle instrumentille ei ole saatavilla havainnoitavissa olevia markkinakorkoja tai kun samankaltaisille instrumenteille on saatavilla havainnoitavissa olevat markkinakorot mutta niissä ei yksilöidä erikseen tekijöitä, jotka erottavat instrumentin vakuutussopimuksista, yhteisön on arvioitava asianmukaiset korot. IFRS 17:n mukaan diskonttauskorkojen määrittämiseen ei vaadita tiettyä arviointimenetelmää. Arviointimenetelmää soveltaessaan yhteisön on:
a)
|
käytettävä mahdollisimman paljon havainnoitavissa olevia syöttötietoja (ks. kappale B44) ja otettava huomioon kaikki järkevä ja perusteltavissa oleva muita muuttujia kuin markkinamuuttujia koskeva ulkoinen ja sisäinen informaatio, joka on saatavissa ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja (ks. kappale B49). Käytettävät diskonttauskorot erityisesti eivät saa olla ristiriidassa minkään saatavissa olevan ja merkityksellisen markkinatiedon kanssa, eivätkä käytettävät muut muuttujat kuin markkinamuuttujat saa olla ristiriidassa havainnoitavissa olevien markkinamuuttujien kanssa.
|
b)
|
otettava huomioon tarkasteluhetken markkinaolosuhteet markkinaosapuolen perspektiivistä.
|
c)
|
käytettävä harkintaa arvioidessaan, kuinka samankaltaisia ovat arvostettavan vakuutussopimuksen ominaisuudet ja sen instrumentin ominaisuudet, jolle on saatavissa havainnoitavissa olevia markkinahintoja, ja oikaistava kyseisiä hintoja niiden välisten erojen huomioon ottamiseksi.
|
|
|
B79
|
Kun on kyse vakuutussopimusten rahavirroista, jotka eivät vaihtele perustana olevien erien tuoton mukaisesti, diskonttauskorko kuvastaa sellaisten instrumenttien asiaankuuluvan valuutan määräistä tuottokäyrää, jotka eivät altista haltijaa luottoriskille tai altistavat tämän vain vähäiselle luottoriskille, oikaistuna vakuutussopimusryhmän likviditeettiominaisuuksien huomioon ottamiseksi. Tämän oikaisun on kuvastettava vakuutussopimusryhmän likviditeettiominaisuuksien ja tuottokäyrän määrittämiseen käytettyjen omaisuuserien likviditeettiominaisuuksien välistä eroa. Tuottokäyrät kuvastavat omaisuuseriä, joilla käydään kauppaa sellaisilla toimivilla markkinoilla, joilla haltija pystyy tyypillisesti myymään helposti milloin tahansa, ilman että sille syntyy merkittäviä kustannuksia. Toisaalta joidenkin vakuutussopimusten mukaan yhteisöä ei voida pakottaa suorittamaan maksuja ennen vakuutustapahtumien toteutumista tai sopimuksissa määrättyjä päivämääriä.
|
|
B80
|
Näin ollen, kun on kyse vakuutussopimusten rahavirroista, jotka eivät vaihtele perustana olevien erien tuoton mukaisesti, yhteisö saa määrittää diskonttauskorot oikaisemalla likvidiä riskitöntä tuottokäyrää niiden erojen huomioon ottamiseksi, joita on markkinoilla havainnoitujen korkojen taustalla olevien rahoitusinstrumenttien likviditeettiominaisuuksien ja vakuutussopimusten likviditeettiominaisuuksien välillä (bottom-up-lähestymistapa).
|
|
B81
|
Vaihtoehtoisesti yhteisö saa määrittää vakuutussopimuksille asianmukaiset diskonttauskorot perustuen tuottokäyrään, joka kuvastaa varoista koostuvan viitesalkun käyvän arvoa määrittämiseen implisiittisesti kuuluvia tarkasteluhetken markkinatuottoasteita (top-down-lähestymistapa). Yhteisön on oikaistava kyseistä tuottokäyrää sellaisten tekijöiden eliminoimiseksi, jotka eivät ole vakuutussopimusten kannalta merkityksellisiä, mutta sen ei tarvitse oikaista tuottokäyrää vakuutussopimusten ja viitesalkun likviditeettiominaisuuksien välisten erojen huomioon ottamiseksi.
|
|
B82
|
Kappaleessa B81 kuvattua tuottokäyrää arvioitaessa:
a)
|
jos viitesalkkuun sisältyville omaisuuserille on toimivilla markkinoilla havainnoitavissa olevia markkinahintoja, yhteisön on käytettävä kyseisiä hintoja (yhdenmukaisesti IFRS 13:n kappaleen 69 kanssa).
|
b)
|
jos markkinat eivät ole toimivat, yhteisön on oikaistava samankaltaisille omaisuuserille havainnoitavissa olevia markkinahintoja, jotta ne saadaan vertailukelpoisiksi arvostettavana olevien omaisuuserien markkinahintojen kanssa (yhdenmukaisesti IFRS 13:n kappaleen 83 kanssa).
|
c)
|
jos viitesalkkuun sisältyville omaisuuserille ei ole olemassa markkinoita, yhteisön on sovellettava arviointimenetelmää. Tällaisille omaisuuserille yhteisön on (yhdenmukaisesti IFRS 13:n kappaleen 89 kanssa):
i)
|
muodostettava ei havainnoitavissa olevat syöttötiedot käyttäen parasta informaatiota, joka kyseisissä olosuhteissa on saatavissa. Tällaiset syöttötiedot voisivat sisältää yhteisön omia tietoja, ja IFRS 17:n yhteydessä yhteisö saattaisi painottaa pitkän aikavälin arvioita enemmän kuin lyhyen aikavälin vaihteluja; ja
|
ii)
|
oikaistava näitä tietoja kaiken sellaisen markkinaosapuolten oletuksia koskevan informaation huomioon ottamiseksi, joka on kohtuudella saatavissa.
|
|
|
|
B83
|
Tuottokäyrää oikaistaessa yhteisön on oikaistava ominaispiirteiltään samankaltaisia instrumentteja koskeneissa viimeaikaisissa liiketoimissa havainnoituja markkinakorkoja liiketoimen toteutumispäivän jälkeen markkinatekijöissä tapahtuneiden muutosten huomioon ottamiseksi, ja sen on oikaistava havainnoituja markkinakorkoja arvostettavana olevan instrumentin ja sen instrumentin, jolle on havainnoitavissa transaktiohintoja, välisen erilaisuusasteen huomioon ottamiseksi. Kun on kyse vakuutussopimusten rahavirroista, jotka eivät vaihtele viitesalkkuun sisältyvien omaisuuserien tuoton mukaisesti, tällaisia oikaisuja ovat:
a)
|
oikaisu, joka koskee salkkuun sisältyvien omaisuuserien rahavirtojen määrän, ajoituksen ja epävarmuuden ja toisaalta vakuutussopimusten rahavirtojen määrän, ajoituksen ja epävarmuuden välisiä eroja; ja
|
b)
|
se, että jätetään ottamatta huomioon luottoriskiä koskevat markkinariskipreemiot, jotka ovat merkityksellisiä vain viitesalkkuun sisältyvien omaisuuserien kannalta.
|
|
|
B84
|
Periaatteessa on niin, että kun on kyse vakuutussopimusten rahavirroista, jotka eivät vaihtele viitesalkkuun sisältyvien omaisuuserien tuoton mukaisesti, pitäisi olla olemassa yksittäinen epälikvidi riskitön tuottokäyrä, joka eliminoi kaiken rahavirtojen määrää ja ajoitusta koskevan epävarmuuden. Käytännössä top-down- ja bottom-up-lähestymistapa saattavat kuitenkin johtaa erilaisiin tuottokäyriin jopa samassa valuutassa. Tämä johtuu kunkin lähestymistavan mukaan tehtävien oikaisujen arvioimiseen luonnostaan liittyvistä rajoitteista sekä top-down-lähestymistapaa sovellettaessa mahdollisesti puuttuvasta erilaisia likviditeettiominaisuuksia koskevasta oikaisusta. Yhteisön ei tarvitse täsmäyttää valitsemansa lähestymistavan mukaisesti määritettyä diskonttauskorkoa ja sitä diskonttauskorkoa, joka olisi määritetty toista lähestymistapaa käyttäen.
|
|
B85
|
IFRS 17:ssä ei määrätä rajoituksia kappaletta B81 sovellettaessa käytettävälle varoista koostuvalle viitesalkulle. Tarvittaisiin kuitenkin vähemmän oikaisuja vakuutussopimusten kannalta merkityksettömien tekijöiden eliminoimiseksi, kun varoista koostuvalla viitesalkulla on samankaltaiset ominaispiirteet. Esimerkiksi jos vakuutussopimuksista aiheutuvat rahavirrat eivät vaihtele perustana olevien erien tuoton mukaisesti, tarvittaisiin vähemmän oikaisuja, jos yhteisö käyttäisi lähtökohtana vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja oman pääoman ehtoisten instrumenttien sijaan. Kun on kyse vieraan pääoman ehtoisista instrumenteista, tavoitteena olisi eliminoida joukkovelkakirjalainan kokonaistuotosta luottoriskin vaikutus ja sellaisten muiden tekijöiden vaikutus, jotka eivät ole merkityksellisiä vakuutussopimusten kannalta. Yksi tapa arvioida luottoriskin vaikutusta on käyttää vertailukohtana luottojohdannaisen markkinahintaa.
|
Muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu (kappale 37)
|
B86
|
Muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu liittyy vakuutussopimuksista aiheutuvaan muuhun riskiin kuin rahoitusriskiin. Rahoitusriskiä sisältyy vastaisia rahavirtoja koskeviin arvioihin tai rahavirtojen oikaisemiseen käytettävään diskonttauskorkoon. Muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun kattamia riskejä ovat vakuutusriski ja muut rahoitusriskeihin kuulumattomat riskit, kuten raukeamisriski ja kuluriski (ks. kappale B14).
|
|
B87
|
Vakuutussopimusten muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu määrittää kompensaation, jonka yhteisö tarvitsisi, jottei seuraavien välillä olisi yhteisölle eroa:
a)
|
sellaiseen velkaan liittyvän velvoitteen täyttäminen, jolla on joukko mahdollisia tulemia muusta riskistä kuin rahoitusriskistä johtuen; ja
|
b)
|
sellaiseen velkaan liittyvän velvoitteen täyttäminen, joka synnyttää kiinteitä rahavirtoja, joiden nykyarvon odotusarvo on sama kuin vakuutussopimuksilla.
|
Muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu määrittäisi esimerkiksi kompensaation, jonka yhteisö tarvitsisi, jotta sille olisi merkityksetöntä, täyttääkö se velkaan liittyvän velvoitteen, joka – muun riskin kuin rahoitusriskin johdosta – on 50 prosentin todennäköisyydellä 90 CU ja 50 prosentin todennäköisyydellä 110 CU, vai täyttääkö se velkaan liittyvän velvoitteen, jonka kiinteä määrä on 100 CU. Tämän seurauksena muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu antaa tilinpäätöksen käyttäjille tietoa määrästä, jonka yhteisö veloittaa rahavirtojen määrää ja ajoitusta koskevasta epävarmuudesta, joka aiheutuu muusta riskistä kuin rahoitusriskistä.
|
|
B88
|
Koska muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu kuvastaa kompensaatiota, jonka yhteisö vaatisi rahavirtojen epävarmasta määrästä ja ajoituksesta aiheutuvan muun riskin kuin rahoitusriskin kantamisesta, muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva oikaisu kuvastaa myös:
a)
|
hajautushyötyä, jonka yhteisö ottaa huomioon määrittäessään kyseisen riskin kantamisesta vaatimaansa kompensaatiota; ja
|
b)
|
sekä suotuisia että epäsuotuisia tulemia tavalla, joka kuvastaa sitä, missä määrin yhteisö pyrkii välttämään riskejä.
|
|
|
B89
|
Muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun tarkoituksena on määrittää vakuutussopimuksista syntyvien rahavirtojen epävarmuuden vaikutus lukuun ottamatta rahoitusriskistä aiheutuvaa epävarmuutta. Näin ollen muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun on kuvastettava kaikkia vakuutussopimuksiin liittyviä muita riskejä kuin rahoitusriskejä. Sen ei pidä kuvastaa riskejä, jotka eivät aiheudu vakuutussopimuksista, kuten yleinen toimintaan liittyvä riski.
|
|
B90
|
Muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu on sisällytettävä arvostukseen eksplisiittisellä tavalla. Muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu on käsitteellisesti erillään vastaisia rahavirtoja koskevista arvioista ja näitä rahavirtoja oikaisevista diskonttauskoroista. Yhteisö ei saa laskea muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevaa riskioikaisua kahteen kertaan esimerkiksi ottamalla muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu implisiittisesti huomioon myös määritettäessä vastaisia rahavirtoja koskevia arvioita tai diskonttauskorkoja. Diskonttauskorot, jotka esitetään tilinpäätöksessä kappaleen 120 noudattamiseksi, eivät saa sisältää muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevia implisiittisiä oikaisuja.
|
|
B91
|
IFRS 17:ssä ei määrätä arviointimenetelmää (tai -menetelmiä), jota (tai joita) käytetään muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun määrittämiseen. Jotta muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu kuvastaisi kompensaatiota, jonka yhteisö vaatisi muun riskin kuin rahoitusriskin kantamisesta, sillä on kuitenkin oltava seuraavat ominaispiirteet:
a)
|
riskit, joita esiintyy harvoin ja jotka ovat vakavia, johtavat suurempaan muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevaan oikaisuun kuin riskit, joita esiintyy usein ja jotka ovat vähemmän vakavia;
|
b)
|
kun on kyse samankaltaisista riskeistä, pitkäkestoisemmat sopimukset johtavat suurempaan muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevaan oikaisuun kuin lyhytkestoisemmat sopimukset;
|
c)
|
riskit, joiden todennäköisyysjakauma on leveämpi, johtavat suurempaan muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevaan riskioikaisuun kuin riskit, joilla jakauma on kapeampi;
|
d)
|
mitä vähemmän tiedetään tarkasteluhetken arviosta ja sen trendistä, sitä suurempi on muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu; ja
|
e)
|
siltä osin kuin syntyvä kokemus vähentää rahavirtojen määrään ja ajoitukseen liittyvää epävarmuutta, muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu pienenee, ja päinvastoin.
|
|
|
B92
|
Yhteisön on käytettävä harkintaa ratkaistessaan, mikä on muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun asianmukainen arviointimenetelmä. Tätä harkintaa käyttäessään yhteisön on myös arvioitava, saadaanko menetelmän avulla esitettäväksi tiivistä ja informatiivista tietoa, jotta tilinpäätöksen käyttäjät pystyvät vertaamaan yhteisön tulosta toisten yhteisöjen tulokseen. Kappaleessa 119 vaaditaan, että jos yhteisö käyttää muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun määrittämiseen muuta menetelmää kuin luottamustasomenetelmää, sen on ilmoitettava käyttämänsä menetelmä ja kyseisen menetelmän tuloksia vastaava luottamustaso.
|
Vakuutussopimusten siirtojen ja liiketoimintojen yhdistämisten alkuperäinen kirjaaminen (kappale 39)
|
B93
|
Kun yhteisö hankkii vakuutuksenantajana tehtyjä vakuutussopimuksia tai vakuutuksenottajana tehtyjä jälleenvakuutussopimuksia sellaisten vakuutussopimusten siirrossa, jotka eivät muodosta liiketoimintaa, taikka IFRS 3:n soveltamisalaan kuuluvassa liiketoimintojen yhdistämisessä, yhteisön on sovellettava hankittujen sopimusryhmien yksilöimiseen kappaleita 14–24, ikään kuin se olisi tehnyt sopimukset liiketoimen toteutumispäivänä.
|
|
B94
|
Yhteisön on käytettävä saatujen tai maksettujen vakuutusmaksujen korvikkeena sopimuksista saatua tai maksettua vastiketta. Sopimuksista saatuun tai maksettuun vastikkeeseen ei lueta muista samassa liiketoimessa hankituista varoista ja veloista saatua tai maksettua vastiketta. IFRS 3:n soveltamisalaan kuuluvassa liiketoimintojen yhdistämisessä saatu tai maksettu vastike on sopimusten kyseisen ajankohdan käypä arvo. Tätä käypää arvoa määrittäessään yhteisö ei saa soveltaa IFRS 13:n kappaletta 47 (joka liittyy vaadittaessa maksamista koskeviin ominaisuuksiin).
|
|
B95
|
Jos jäljellä olevan vakuutuskauden velkaan ei sovelleta kappaleiden 55–59 ja 69–70A mukaista vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa, sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali lasketaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä soveltamalla kappaletta 38 hankittuihin vakuutuksenantajana tehtyihin vakuutussopimuksiin ja kappaletta 65 hankittuihin vakuutuksenottajana tehtyihin jälleenvakuutussopimuksiin käyttäen sopimuksista saatua tai maksettua vastiketta alkuperäisenä kirjaamisajankohtana saatujen tai suoritettujen vakuutusmaksujen korvikkeena.
|
|
B95A
|
Jos hankitut vakuutuksenantajana tehdyt vakuutussopimukset ovat kappaleen 47 mukaisesti tappiollisia, yhteisön on kirjattava määrä, jolla sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvo ylittää maksetun tai saadun vastikkeen, osaksi liikearvoa tai edullisesta kaupasta syntynyttä voittoa, kun on kyse IFRS 3:n soveltamisalaan kuuluvassa liiketoimintojen yhdistämisessä hankituista sopimuksista, tai tulosvaikutteisesti, kun on kyse siirrossa saaduista sopimuksista. Yhteisön on muodostettava tätä ylimenevää osaa koskeva jäljellä olevan vakuutuskauden velan tappiokomponentti ja sovellettava kappaleita 49–52 sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon myöhempien muutosten kohdistamiseen kyseiselle tappiokomponentille.
|
|
B95B
|
Kun on kyse vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmästä, johon sovelletaan kappaleita 66A ja 66B, yhteisön on määritettävä jäljellä olevan vakuutuskauden omaisuuserän tappionkattamiskomponentti liiketoimen toteutumisajankohtana kertomalla keskenään:
a)
|
perustana olevien vakuutussopimusten jäljellä olevan vakuutuskauden velan tappiokomponentti liiketoimen toteutumisajankohtana; ja
|
b)
|
se prosenttiosuus perustana olevien vakuutussopimusten korvausvaateista, jonka yhteisö liiketoimen toteutumisajankohtana odottaa saavansa katetuksi vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmän avulla.
|
|
|
B95C
|
Yhteisön on kirjattava kappaleen B95B mukaisesti määritetty tappionkattamiskomponentti osaksi liikearvoa tai edullisesta kaupasta syntynyttä voittoa, kun on kyse IFRS 3:n soveltamisalaan kuuluvassa liiketoimintojen yhdistämisessä hankituista jälleenvakuutussopimuksista, tai tulosvaikutteisesti tuotoksi, kun on kyse siirrossa saaduista sopimuksista.
|
|
B95D
|
Soveltaessaan kappaleita 14–22 liiketoimen toteutumisajankohtana yhteisö saattaa sisällyttää tappiolliseen vakuutussopimusryhmään sekä vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmän kattamia tappiollisia vakuutussopimuksia että sellaisia tappiollisia sopimuksia, joita vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmä ei kata. Kappaleen B95B soveltamiseksi yhteisön on tällaisissa tapauksissa käytettävä systemaattista ja rationaalista kohdistamisperiaatetta vakuutussopimusryhmän tappiokomponentin sen osuuden määrittämiseen, joka liittyy vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmän kattamiin vakuutussopimuksiin.
|
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvia rahavirtoja koskeva omaisuuserä
|
B95E
|
Kun yhteisö hankkii vakuutuksenantajana tehtyjä vakuutussopimuksia sellaisten vakuutussopimusten siirrossa, jotka eivät muodosta liiketoimintaa, taikka IFRS 3:n soveltamisalaan kuuluvassa liiketoimintojen yhdistämisessä, yhteisön on kirjattava liiketoimen toteutumispäivän käypään arvoon vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvia rahavirtoja koskeva omaisuuserä oikeudesta saada:
a)
|
tulevia vakuutussopimuksia, jotka ovat liiketoimen toteutumispäivänä kirjattujen vakuutussopimusten uudistamisia; ja
|
b)
|
muita kuin kohdassa (a) tarkoitettuja tulevia vakuutussopimuksia liiketoimen toteutumispäivän jälkeen maksamatta uudelleen vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvia rahavirtoja, jotka hankinnan kohde (tai siirron kyseessä ollessa myyjä) on jo maksanut ja jotka välittömästi johtuvat asiaan liittyvästä vakuutussopimuksista koostuvasta salkusta.
|
|
|
B95F
|
Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvia rahavirtoja koskevaa omaisuuserää ei saa sisällyttää hankitun vakuutussopimusryhmän kappaleiden B93–B95A mukaiseen arvoon liiketoimen toteutumisajankohtana.
|
Sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin kirjanpitoarvon muutokset vakuutussopimuksissa, joihin ei sisälly suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä (kappale 44)
|
B96
|
Kun on kyse vakuutussopimuksista, joihin ei sisälly suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, vakuutussopimusryhmän sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia on kappaleen 44(c) mukaan oikaistava sopimusten täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon muutoksilla, jotka liittyvät tulevaisuudessa tuotettavaan palveluun. Nämä muutokset koostuvat:
a)
|
kokemukseen perustuvista tarkistuksista, jotka aiheutuvat kaudella saaduista tulevaisuudessa tuotettavaan palveluun liittyvistä vakuutusmaksuista ja niihin liittyvistä rahavirroista kuten vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvista rahavirroista ja vakuutusmaksuihin perustuvista veroista, määritettyinä kappaleessa B72(c) täsmennettyjä diskonttauskorkoja käyttäen.
|
b)
|
jäljellä olevan vakuutuskauden velkaan sisältyvää vastaisten rahavirtojen nykyarvoa koskevien arvioiden muutoksista, kappaleessa B97(a) kuvattuja muutoksia lukuun ottamatta, määritettyinä kappaleessa B72(c) täsmennettyjä diskonttauskorkoja käyttäen.
|
c)
|
kaudella maksettavaksi odotetun sijoituskomponentin ja kaudella todella maksettavaksi tulevan sijoituskomponentin välisistä eroista. Kyseiset erot määritetään vertaamalla toisiinsa (i) kaudella todella maksettavaksi tulevaa sijoituskomponenttia ja (ii) kauden maksua, jota odotettiin kauden alussa, lisättynä mahdollisilla vakuutukseen liittyvillä rahoitustuotoilla tai -kuluilla, jotka liittyvät kyseiseen odotettavissa olevaan maksuun ennen sen erääntymistä.
|
ca)
|
vakuutuksenottajalle annetun lainan, jonka odotettiin tulevan maksettavaksi takaisin kaudella, ja vakuutuksenottajalle annetun lainan, joka todella tulee maksettavaksi takaisin kaudella, välisistä eroista. Kyseiset erot määritetään vertaamalla toisiinsa (i) kaudella todella takaisin maksettavaksi tulevaa vakuutuksenottajalle annettua lainaa ja (ii) kauden takaisinmaksua, jota odotettiin kauden alussa, lisättynä mahdollisilla vakuutukseen liittyvillä rahoitustuotoilla tai -kuluilla, jotka liittyvät kyseiseen odotettavissa olevaan takaisinmaksuun ennen sen erääntymistä.
|
d)
|
muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun muutoksista, jotka liittyvät tulevaisuudessa tuotettavaan palveluun. Yhteisön ei tarvitse jaotella muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun muutosta (i) muuhun riskiin kuin rahoitusriskiin liittyvään muutokseen ja (ii) rahan aika-arvon ja sen muutosten vaikutukseen. Jos yhteisö tekee tällaisen jaottelun, sen on oikaistava sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia muuhun riskiin kuin rahoitusriskiin liittyvällä muutoksella, joka määritetään kappaleessa B72(c) täsmennettyjä diskonttauskorkoja käyttäen.
|
|
|
B97
|
Yhteisö ei saa oikaista vakuutussopimuksista, joihin ei sisälly suoraa oikeutta osuuteen sopimuksen ylijäämästä, koostuvan ryhmän sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon seuraavilla muutoksilla, koska ne eivät liity tulevaisuudessa tuotettavaan palveluun:
a)
|
rahan aika-arvon ja sen muutosten vaikutus sekä rahoitusriskin ja sen muutosten vaikutus. Nämä vaikutukset sisältävät:
i)
|
vaikutuksen arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin, jos sellaista on;
|
ii)
|
vaikutuksen muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevaan riskioikaisuun, jos se on erotettu; ja
|
iii)
|
diskonttauskoron muutoksen vaikutuksen.
|
|
b)
|
toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan velkaan sisältyvää sopimusten täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoa koskevien arvioiden muutokset.
|
c)
|
kokemukseen perustuvat tarkistukset kappaleessa B96(a) kuvattuja lukuun ottamatta.
|
|
|
B98
|
Joidenkin vakuutussopimusten, joihin ei sisälly suoraa oikeutta osuuteen sopimuksen ylijäämästä, ehdot antavat yhteisölle harkintavaltaa vakuutuksenottajille maksettavien rahavirtojen suhteen. Harkinnanvaraisten rahavirtojen muutoksen katsotaan liittyvän tulevaisuudessa tuotettavaan palveluun, ja näin ollen se oikaisee sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia. Ratkaistessaan, kuinka harkinnanvaraisten rahavirtojen muutos tunnistetaan, yhteisön on sopimuksen syntymisajankohtana täsmennettävä, millä perusteella se odottaa määrittävänsä sopimuksen mukaisen sitoumuksensa; esimerkiksi kiinteän koron tai tiettyjen omaisuuserien tuoton mukaan vaihtelevan tuoton perusteella.
|
|
B99
|
Yhteisön on käytettävä kyseistä täsmennystä erottaakseen toisistaan kyseiseen sitoumukseen aiheutuvat vaikutukset, jotka johtuvat rahoitusriskiin liittyvien oletusten muutoksista (jotka eivät oikaise sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia) ja kyseiseen sitoumukseen tehtyjen harkinnanvaraisten muutosten vaikutukset (jotka oikaisevat sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia).
|
|
B100
|
Jos yhteisö ei pysty sopimuksen syntymisajankohtana täsmentämään, mitä se pitää sopimuksen mukaisena sitoumuksenaan ja mitä se pitää harkinnanvaraisena, sen on katsottava sitoumuksensa olevan se implisiittinen tuotto, joka sisältyy sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoa koskevaan, sopimuksen syntymisajankohtana tehtyyn arvioon, jossa rahoitusriskiin liittyvät oletukset on päivitetty tarkasteluajankohdan mukaisiksi.
|
Sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin kirjanpitoarvon muutokset vakuutussopimuksissa, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä (kappale 45)
|
B101
|
Vakuutussopimukset, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, ovat vakuutussopimuksia, jotka ovat tosiasiallisesti sijoituksiin liittyviä palvelusopimuksia, joiden mukaan yhteisö lupaa perustana oleviin eriin perustuvan sijoitustuoton. Näin ollen ne määritellään vakuutussopimuksiksi, joissa:
a)
|
sopimusehdoissa määrätään, että vakuutuksenottaja osallistuu osuuteen selkeästi yksilöidystä perustana olevien erien muodostamasta kokonaisuudesta (ks. kappaleet B105–B106);
|
b)
|
yhteisö odottaa maksavansa vakuutuksenottajalle määrän, joka vastaa huomattavaa osuutta perustana olevien erien käypään arvoon perustuvasta tuotosta (ks. kappale B107); ja
|
c)
|
yhteisö odottaa huomattavan osuuden vakuutuksenottajalle maksettavien määrien muutoksesta vaihtelevan perustana olevien erien käyvän arvon muutoksen mukaisesti (ks. kappale B107).
|
|
|
B102
|
Yhteisön on arvioitava kappaleen B101 mukaisten ehtojen täyttymistä käyttäen sopimuksen syntymäajankohtana vallinneita odotuksiaan, eikä se saa arvioida ehtoja uudelleen jälkikäteen, paitsi jos sopimukseen tehdään muutoksia kappaleen 72 mukaisesti.
|
|
B103
|
Siltä osin kuin ryhmään sisältyvät vakuutussopimukset vaikuttavat muihin ryhmiin sisältyvien sopimusten vakuutuksenottajille maksettaviin rahavirtoihin (ks. kappaleet B67–B71), yhteisön on arvioitava kappaleen B101 mukaisten ehtojen täyttymistä tarkastelemalla kappaleiden B68–B70 mukaisesti määritettäviä rahavirtoja, jotka yhteisö odottaa maksavansa vakuutuksenottajille.
|
|
B104
|
Kappaleen B101 mukaiset ehdot varmistavat, että vakuutussopimukset, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, ovat sopimuksia, joiden mukaan yhteisön velvoite vakuutuksenottajaa kohtaan on seuraavien erien nettomäärä:
a)
|
velvoite maksaa vakuutuksenottajalle määrä, joka on yhtä suuri kuin perustana olevien erien käypä arvo; ja
|
b)
|
muuttuva palkkio (ks. kappaleet B110–B118), jonka yhteisö vähentää (a):sta vakuutussopimuksen mukaan tulevaisuudessa tuotettavaa palvelua vastaan ja joka sisältää:
i)
|
yhteisön osuuden perustana olevien erien käyvästä arvosta; vähennettynä
|
ii)
|
niiden sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvolla, jotka eivät vaihtele perustana olevien erien tuoton mukaisesti.
|
|
|
|
B105
|
Kappaleessa B101(a) tarkoitettu osuus ei estä sitä, että yhteisöllä on harkintavaltaa vakuutuksenottajalle maksettavien määrien muuttamiseen. Sidoksen perustana oleviin eriin on kuitenkin oltava täytäntöönpantavissa (ks. kappale 2).
|
|
B106
|
Kappaleessa B101(a) tarkoitettuun perustana olevien erien muodostamaan kokonaisuuteen voi sisältyä mitä tahansa eriä, esimerkiksi omaisuuseristä koostuva viitesalkku, yhteisön nettovarat tai yhteisön nettovarojen tietty alaryhmä, kunhan ne on selkeästi yksilöity sopimuksessa. Perustana olevista eristä muodostuvan yksilöidyn kokonaisuuden ei tarvitse olla yhteisön hallussa. Selkeästi yksilöityä perustana olevien erien muodostamaa kokonaisuutta ei kuitenkaan ole olemassa, kun:
a)
|
yhteisö voi vaihtaa perustana olevia eriä, jotka määrittävät yhteisön velvoitteen määrän, siten että tällä on takautuva vaikutus; tai
|
b)
|
yksilöityjä perustana olevia eriä ei ole, vaikka vakuutuksenottajalle pystyttäisiin antamaan tuotto, joka yleisesti kuvastaa yhteisön kokonaistulosta ja odotuksia tai yhteisön hallussa olevien varojen alaryhmän tulosta ja siihen liittyviä odotuksia. Esimerkki tällaisesta tuotosta on hyvityskorko tai osingonmaksu, joka määrätään sen kauden lopussa, jota se koskee. Tällöin velvoite vakuutuksenottajaa kohtaan kuvastaa yhteisön asettamaa hyvityskorkoa tai osinkomääriä, eikä se kuvasta yksilöityjä perustana olevia eriä.
|
|
|
B107
|
Kappaleen B101(b) mukaan yhteisön on odotettava, että huomattava osuus perustana olevien erien käypään arvoon perustuvasta tuotosta maksetaan vakuutuksenottajalle, ja kappaleen B101(c) mukaan yhteisön on odotettava, että huomattava osuus vakuutuksenottajalle maksettavien määrien muutoksesta vaihtelee perustana olevien erien käyvän arvon muutoksen mukaisesti. Yhteisön on:
a)
|
tulkittava molemmissa kappaleissa sanaa ”huomattava” vakuutussopimusten, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, tavoitteen mukaisessa asiayhteydessä; nämä sopimukset ovat sopimuksia, joiden mukaan yhteisö tuottaa sijoituksiin liittyviä palveluja ja saa palveluista kompensaatioksi palkkion, joka määritetään perustana oleviin eriin perustuen; ja
|
b)
|
arvioitava kappaleiden B101(b) ja B101(c) mukaisten määrien vaihtelua:
i)
|
vakuutussopimuksen kestoaikana; ja
|
ii)
|
nykyarvojen todennäköisyydellä painotettujen keskiarvojen perusteella, ei parhaan tai pahimman tuleman perusteella (ks. kappaleet B37–B38).
|
|
|
|
B108
|
Esimerkiksi jos yhteisö odottaa maksavansa huomattavan osuuden perustana olevien erien käypään arvoon perustuvasta tuotosta ja sitä koskee vähimmäistuottotakuu, on olemassa skenaariot, joissa:
a)
|
rahavirrat, jotka yhteisö odottaa maksavansa vakuutuksenottajalle, vaihtelevat perustana olevien erien käyvän arvon muutosten mukaisesti, koska taattu tuotto ja muut rahavirrat, jotka eivät vaihtele perustana olevien erien tuoton mukaisesti, eivät ylitä perustana olevien erien käypään arvoon perustuvaa tuottoa; ja
|
b)
|
rahavirrat, jotka yhteisö odottaa maksavansa vakuutuksenottajalle, eivät vaihtele perustana olevien erien käyvän arvon muutosten mukaisesti, koska taattu tuotto ja muut rahavirrat, jotka eivät vaihtele perustana olevien erien tuoton mukaisesti, ylittävät perustana olevien erien käypään arvoon perustuvan tuoton.
|
Yhteisön kappaleen B101(c) mukaista vaihtelua koskeva arvio kuvastaa tässä esimerkissä kaikkien näiden skenaarioiden nykyarvon todennäköisyyksillä painotettua keskiarvoa.
|
|
B109
|
Vakuutuksenantajana tehdyt jälleenvakuutussopimukset ja vakuutuksenottajana tehdyt jälleenvakuutussopimukset eivät IFRS 17:ää sovellettaessa voi olla vakuutussopimuksia, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä.
|
|
B110
|
Kun on kyse vakuutussopimuksista, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia oikaistaan palkkion muuttuvan luonteen huomioon ottamiseksi. Näin ollen kappaleessa B104 määrättyjä määriä käsitellään kappaleissa B111–B114 esitetyllä tavalla.
|
|
B111
|
Muutokset, joita tapahtuu velvoitteessa maksaa vakuutuksenottajalle määrä, joka on yhtä suuri kuin perustana olevien erien käypä arvo (kappale B104(a)), eivät liity tulevaisuudessa tuotettavaan palveluun eivätkä oikaise sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia.
|
|
B112
|
Muutokset, joita tapahtuu yhteisön osuudessa perustana olevien erien käyvästä arvosta (kappale B104(b)(i)), liittyvät tulevaisuudessa tuotettavaan palveluun ja oikaisevat sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia kappaleen 45(b) mukaisesti.
|
|
B113
|
Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen, jotka eivät vaihtele perustana olevien erien tuoton mukaisesti (kappale B104(b)(ii)), pääoma-arvon muutokset koostuvat:
a)
|
sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon muista kuin kohdassa (b) mainituista muutoksista. Yhteisön on sovellettava kappaleita B96–B97 yhdenmukaisesti sellaisten vakuutussopimusten kanssa, joihin ei liity suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, sen määrittämiseen, miltä osin ne liittyvät tulevaisuudessa tuotettavaan palveluun ja oikaistava sopimukseen perustuvaa palvelumarginaalia kappaleen 45(c) mukaisesti. Kaikki oikaisut määritetään käyttäen tarkastelupäivän diskonttauskorkoja.
|
b)
|
rahan aika-arvon ja perustana olevista eristä aiheutumattomien rahoitusriskien vaikutuksen muutoksista; esimerkiksi takausten vaikutuksen muutoksesta. Nämä liittyvät tulevaisuudessa tuotettavaan palveluun ja oikaisevat sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia kappaleen 45(c) mukaisesti, paitsi siltä osin kuin sovelletaan kappaletta B115.
|
|
|
B114
|
Yhteisön ei tarvitse yksilöidä kappaleiden B112 ja B113 mukaan vaadittavia sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin oikaisuja erikseen. Sen sijaan joillekin tai kaikille oikaisuille saadaan määrittää yhdistetty määrä.
|
Riskin pienentäminen
|
B115
|
Siltä osin kuin yhteisö täyttää kappaleen B116 mukaiset ehdot, se saa päättää olla kirjaamatta sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin muutosta joidenkin tai kaikkien sellaisten muutosten huomioon ottamiseksi, joita tapahtuu rahan aika-arvon ja rahoitusriskin vaikutuksessa:
a)
|
yhteisön osuuteen perustana olevista eristä (ks. kappale B112), jos yhteisö pienentää rahoitusriskin vaikutusta kyseiseen määrään käyttämällä johdannaisia tai vakuutuksenottajana tehtyjä jälleenvakuutussopimuksia; ja
|
b)
|
kappaleessa B113(b) mainittuun sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoon, jos yhteisö pienentää rahoitusriskin vaikutusta kyseisten sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoon käyttämällä johdannaisia, johdannaisiin kuulumattomia käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia rahoitusinstrumentteja tai vakuutuksenottajana tehtyjä jälleenvakuutussopimuksia.
|
|
|
B116
|
Kappaletta B115 soveltaessaan yhteisöllä täytyy olla aiemmin dokumentoitu riskienhallinnan tavoite ja strategia rahoitusriskin pienentämiseksi kappaleessa B115 kuvatulla tavalla. Kyseistä tavoitetta ja strategiaa sovellettaessa:
a)
|
vakuutussopimusten ja johdannaisen, johdannaisiin kuulumattoman käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavan rahoitusinstrumentin tai vakuutuksenottajana tehdyn jälleenvakuutussopimuksen välillä on taloudellinen kumoussuhde (toisin sanoen vakuutussopimusten ja kyseisten riskiä pienentävien erien arvot liikkuvat yleensä vastakkaisiin suuntiin, koska ne reagoivat pienennettävän riskin muutoksiin samankaltaisella tavalla). Yhteisö ei saa ottaa huomioon taloudellista kumoussuhdetta arvioidessaan kirjanpidollisia arvostuseroja.
|
b)
|
luottoriski ei dominoi taloudellista kumoussuhdetta.
|
|
|
B117
|
Yhteisön on määritettävä sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvo ryhmässä, johon sovelletaan kappaletta B115, jokaisella raportointikaudella yhdenmukaisella tavalla.
|
|
B117A
|
Jos yhteisö pienentää rahoitusriskin vaikutusta käyttämällä johdannaisia tai johdannaisiin kuulumattomia käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia rahoitusinstrumentteja, sen on esitettävä kappaleen B115 soveltamisesta kaudella syntyvät vakuutukseen liittyvät rahoitustuotot tai -kulut tulosvaikutteisesti. Jos yhteisö pienentää rahoitusriskin vaikutusta käyttämällä vakuutuksenottajana tehtyjä jälleenvakuutussopimuksia, sen on sovellettava kappaleen B115 soveltamisesta syntyvien vakuutukseen liittyvien rahoitustuottojen ja -kulujen esittämiseen samaa tilinpäätöksen laatimisperiaatetta, kuin se soveltaa vakuutuksenottajana tehtyihin jälleenvakuutussopimuksiin kappaleiden 88 ja 90 mukaisesti.
|
|
B118
|
Siinä ja vain siinä tapauksessa, että jokin kappaleen B116 mukaisista ehdoista lakkaa täyttymästä, yhteisön on lakattava soveltamasta kappaletta B115 kyseisestä päivästä lukien. Yhteisö ei saa tehdä oikaisuja aiemmin tulosvaikutteisesti kirjattuihin muutoksiin.
|
Sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin kirjaaminen tulosvaikutteisesti
|
B119
|
Vakuutussopimusryhmän sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia kirjataan tulosvaikutteisesti kullakin kaudella määrä, joka kuvastaa vakuutussopimuspalveluja, joita kyseisellä kaudella on tuotettu vakuutussopimusryhmän mukaisesti (ks. kappaleet 44(e), 45(e) ja 66(e)). Määrä määritetään:
a)
|
yksilöimällä ryhmään sisältyvät vakuutusturvayksiköt. Ryhmään sisältyvien vakuutusturvayksikköjen lukumäärä on ryhmään sisältyvien sopimusten mukaan tuotettavien vakuutussopimuspalvelujen määrä, joka määritetään ottamalla huomioon kunkin sopimuksen osalta sopimuksen mukaisesti annetut edut ja odotettavissa oleva vakuutuskausi.
|
b)
|
kohdistamalla sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali kauden lopussa (ennen kuin mitään kirjataan tulosvaikutteisesti kaudella tuotettujen vakuutussopimuspalvelujen kuvastamiseksi) yhtä suurina erinä kullekin tarkasteltavana olevalla kaudella tuotetulle ja tulevaisuudessa tuotettavaksi odotetulle vakuutusturvayksikölle.
|
c)
|
kirjaamalla tulosvaikutteisesti kaudella tuotetuille vakuutusturvayksiköille kohdistettu määrä.
|
|
|
B119A
|
Kappaletta B119 sovellettaessa sijoitustuottopalvelun tai sijoituksiin liittyvän palvelun kausi päättyy sinä päivänä tai ennen sitä päivää, jona kaikki nykyisille vakuutuksenottajille kyseisiin palveluihin liittyen suoritettavat määrät on maksettu, ottamatta huomioon sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoon kappaleen B68 mukaisesti sisältyviä tuleville vakuutuksenottajille maksettavia määriä.
|
|
B119B
|
Vakuutussopimuksilla, joihin ei sisälly suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, voidaan tuottaa sijoitustuottopalvelua siinä ja vain siinä tapauksessa, että:
a)
|
sijoituskomponentti on olemassa tai vakuutuksenottajalla on oikeus nostaa jokin rahamäärä;
|
b)
|
yhteisö odottaa sijoituskomponentin tai määrän, joka vakuutuksenottajalla on oikeus nostaa, sisältävän sijoitustuottoa (sijoitustuotto voisi olla nollaa alempi esimerkiksi negatiivisessa korkoympäristössä); ja
|
c)
|
yhteisö odottaa harjoittavansa sijoitustoimintaa kyseisen sijoitustuoton kerryttämiseksi.
|
|
Vakuutuksenottajana tehdyt jälleenvakuutussopimukset – perustana olevien vakuutussopimusten tappioiden kattamisen kirjaaminen (kappaleet 66A–66B)
|
B119C
|
Kappaletta 66A sovelletaan siinä ja vain siinä tapauksessa, että vakuutuksenottajana tehty jälleenvakuutussopimus on solmittu viimeistään samaan aikaan kuin perustana olevat tappiolliset vakuutussopimukset kirjataan.
|
|
B119D
|
Kappaletta 66A soveltaessaan yhteisön on määritettävä vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmän sopimukseen sisältyvään palvelumarginaaliin tehtävä oikaisu ja siitä syntyvä tuotto kertomalla keskenään:
a)
|
perustana olevista vakuutussopimuksista kirjattu tappio; ja
|
b)
|
se prosenttiosuus perustana olevien vakuutussopimusten korvausvaateista, jonka yhteisö odottaa saavansa katetuksi vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmän avulla.
|
|
|
B119E
|
Soveltaessaan kappaleita 14–22 yhteisö saattaa sisällyttää tappiolliseen vakuutussopimusryhmään sekä vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmän kattamia tappiollisia vakuutussopimuksia että sellaisia tappiollisia vakuutussopimuksia, joita vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmä ei kata. Kappaleiden 66(c)(i)–(ii) ja kappaleen 66A soveltamiseksi yhteisön on tällaisissa tapauksissa käytettävä systemaattista ja rationaalista kohdistamisperiaatetta määrittäessään vakuutussopimusryhmästä kirjatun tappion sitä osuutta, joka liittyy vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmän kattamiin vakuutussopimuksiin.
|
|
B119F
|
Sen jälkeen, kun yhteisö on muodostanut tappionkattamiskomponentin kappaleen 66B mukaisesti, sen on oikaistava tappionkattamiskomponenttia, jotta se kuvastaa tappiollisen perustana olevan vakuutussopimusryhmän tappiokomponentin muutoksia (ks. kappaleet 50–52). Tappionkattamiskomponentin kirjanpitoarvo ei saa ylittää tappiollisen perustana olevan vakuutussopimusryhmän tappiokomponentin sitä osaa, jonka yhteisö odottaa saavansa katetuksi vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmän avulla.
|
VAKUUTUSMAKSUTUOTOT (KAPPALEET 83 JA 85)
|
B120
|
Vakuutussopimusryhmän vakuutusmaksutuottojen yhteismäärä on sopimuksista saatava vastike, toisin sanoen yhteisölle maksettavien vakuutusmaksujen määrä:
a)
|
oikaistuna rahoitusvaikutuksen huomioon ottamiseksi; ja
|
b)
|
ottamatta huomioon sijoituskomponentteja.
|
|
|
B121
|
Kappaleen 83 mukaan kaudella kirjattavien vakuutusmaksutuottojen määrän on kuvattava luvattujen palvelujen tuottamista rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä palveluja vastaan. Vakuutussopimusryhmästä saatavan vastikkeen yhteismäärä kattaa seuraavat määrät:
a)
|
palvelujen tuottamiseen liittyvät määrät, jotka koostuvat:
i)
|
vakuutuspalvelukuluista, lukuun ottamatta kohtaan (ii) sisältyviä muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevaan riskioikaisuun liittyviä määriä ja jäljellä olevan vakuutuskauden velan tappiokomponenttiin kohdistettuja määriä;
|
ia)
|
tuloveroihin liittyvistä määristä, jotka ovat nimenomaisesti veloitettavissa vakuutuksenottajalta;
|
ii)
|
muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevasta riskioikaisusta, lukuun ottamatta jäljelle olevan vakuutuskauden velan tappiokomponenttiin kohdistettuja määriä; ja
|
iii)
|
sopimukseen sisältyvästä palvelumarginaalista.
|
|
b)
|
vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuviin rahavirtoihin liittyvät määrät.
|
|
|
B122
|
Kappaleessa B121(a) kuvattuihin määriin liittyvät kauden vakuutusmaksutuotot määritetään kappaleissa B123–B124 esitetyllä tavalla. Kappaleessa B121(b) kuvattuihin määriin liittyvät kauden vakuutusmaksutuotot määritetään kappaleessa B125 esitetyllä tavalla.
|
|
B123
|
IFRS 15:n mukaan, kun yhteisö tuottaa palveluja, se kirjaa kyseisiä palveluja koskevan suoritevelvoitteen pois taseesta ja kirjaa myyntituottoja. Sen kanssa yhdenmukaisesti IFRS 17:n mukaan, kun yhteisö tuottaa kaudella palveluja, se pienentää jäljellä olevan vakuutuskauden velkaa tuotettujen palvelujen huomioon ottamiseksi ja kirjaa vakuutusmaksutuottoja. Vakuutusmaksutuottoja synnyttävä jäljellä olevan vakuutuskauden velan vähennys ei sisällä sellaisia velan muutoksia, jotka eivät liity palveluihin, jotka yhteisön saaman vastikkeen odotetaan kattavan. Näitä muutoksia ovat:
a)
|
muutokset, jotka eivät liity kaudella tuotettuihin palveluihin, esimerkiksi:
i)
|
muutokset, jotka aiheutuvat saatujen vakuutusmaksujen synnyttämistä sisään tulevista rahavirroista;
|
ii)
|
muutokset, jotka kaudella liittyvät sijoituskomponentteihin;
|
iia)
|
muutokset, jotka aiheutuvat vakuutuksenottajille annetuista lainoista johtuvista rahavirroista;
|
iii)
|
muutokset, jotka liittyvät kolmansien osapuolten puolesta kerättäviin, liiketoimiin perustuviin veroihin (kuten vakuutusmaksuvero, arvonlisävero sekä tavara- ja palveluverot) (ks. kappale B65(i));
|
iv)
|
vakuutukseen liittyvät rahoitustuotot tai -kulut;
|
v)
|
vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvat rahavirrat (ks. kappale B125); ja
|
vi)
|
kolmannelle osapuolelle siirrettyjen velkojen kirjaaminen pois taseesta.
|
|
b)
|
muutokset, jotka liittyvät palveluihin mutta joista yhteisö ei odota vastiketta, toisin sanoen jäljellä olevan vakuutuskauden velan tappiokomponentin lisäykset ja vähennykset (ks. kappaleet 47–52).
|
|
|
B123A
|
Siltä osin kuin yhteisö kirjaa pois taseesta muita rahavirtoja kuin vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvia rahavirtoja koskevan omaisuuserän vakuutussopimusryhmän alkuperäisenä kirjaamisajankohtana (ks. kappaleet 38(c)(ii) ja B66A), sen on kirjattava vakuutusmaksutuottoja ja kuluja kyseisenä ajankohtana taseesta pois kirjatusta määrästä.
|
|
B124
|
Näin ollen kauden vakuutusmaksutuotot voidaan myös analysoida siten, että ne ovat jäljellä olevan vakuutuskauden velan sellaisten kaudella toteutuneiden muutosten yhteismäärä, jotka liittyvät palveluihin, joista yhteisö odottaa saavansa vastikkeen. Näitä muutoksia ovat:
a)
|
kaudella toteutuneet vakuutuspalvelukulut (määritettynä kauden alussa odotettujen määrien mukaisesti), lukuun ottamatta:
i)
|
määriä, jotka on kohdistettu jäljellä olevan vakuutuskauden velan tappiokomponenttiin kappaleen 51(a) mukaisesti;
|
ii)
|
sijoituskomponenttien takaisinmaksuja;
|
iii)
|
määriä, jotka liittyvät kolmansien osapuolien puolesta kerättäviin, liiketoimiin perustuviin veroihin (kuten vakuutusmaksuvero, arvonlisävero sekä tavara- ja palveluverot) (ks. kappale B65(i));
|
iv)
|
vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvia kuluja (ks. kappale B125); ja
|
v)
|
määrää, joka liittyy muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevaan riskioikaisuun (ks. (b)).
|
|
b)
|
muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun muutos, lukuun ottamatta:
i)
|
muutoksia, jotka on sisällytetty vakuutukseen liittyviin rahoitustuottoihin tai -kuluihin kappaleen 87 mukaisesti;
|
ii)
|
muutoksia, jotka oikaisevat sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia, koska ne kappaleiden 44(c) ja 45(c) mukaisesti liittyvät tulevaisuudessa tuotettavaan palveluun; ja
|
iii)
|
määriä, jotka on kohdistettu jäljellä olevan vakuutuskauden velan tappiokomponenttiin kappaleen 51(b) mukaisesti.
|
|
c)
|
kaudella kappaleiden 44(e) ja 45(e) mukaisesti tulosvaikutteisesti kirjattu sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali.
|
d)
|
muut määrät, jos sellaisia on, esimerkiksi saatuja vakuutusmaksuja koskevat muut kuin tulevaisuudessa tuotettaviin palveluihin liittyvät kokemusperäiset tarkistukset (ks. kappale B96(a)).
|
|
|
B125
|
Yhteisön on määritettävä vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuviin rahavirtoihin liittyvät vakuutusmaksutuotot kohdistamalla kyseisten rahavirtojen kattamiseen liittyvä osuus vakuutusmaksuista kullekin raportointikaudelle systemaattisella tavalla ajan kulumisen perusteella. Yhteisön on kirjattava sama määrä vakuutuspalvelukuluiksi.
|
|
B126
|
Kun yhteisö soveltaa kappaleiden 55–58 mukaista vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa, kauden vakuutusmaksutuotot ovat niiden kaudelle kohdistettujen vakuutusmaksujen määrä, jotka odotetaan saatavan (lukuun ottamatta sijoituskomponenttia ja oikaistuna kappaleen 56 mukaisesti rahan aika-arvon ja rahoitusriskin vaikutuksen huomioon ottamiseksi, jos tämä on sovellettavissa). Yhteisön on kohdistettava odotettavissa olevat saatavat vakuutusmaksutuotot kullekin vakuutussopimuspalvelujen kaudelle:
a)
|
ajan kulumisen perusteella; mutta
|
b)
|
jos riskistä vapautumisen odotettu jakautuminen vakuutuskauden aikana poikkeaa merkittävästi ajan kulumisesta, kohdistaminen perustuu syntyvien vakuutuspalvelukulujen odotettavissa olevaan ajoittumiseen.
|
|
|
B127
|
Yhteisön on tarpeen mukaan vaihdettava kappaleiden B126(a) ja B126(b) mukaisia kohdistamisperusteita keskenään, jos tosiseikat ja olosuhteet muuttuvat.
|
Vakuutukseen liittyvät rahoitustuotot tai -kulut (kappaleet 87–92)
|
B128
|
Kappaleen 87 mukaan yhteisön on sisällytettävä vakuutukseen liittyviin rahoitustuottoihin tai -kuluihin rahan aika-arvon ja rahoitusriskin sekä niiden muutosten vaikutukset. IFRS 17:ää sovellettaessa:
a)
|
inflaatio-oletukset, jotka perustuvat hinta- tai kurssi-indeksiin tai sellaisten omaisuuserien hintoihin, joiden tuotto on sidottu inflaatioon, ovat rahoitusriskiin liittyviä oletuksia;
|
b)
|
inflaatio-oletukset, jotka perustuvat yhteisön odotuksiin tietyistä hinnanmuutoksista, eivät ole rahoitusriskiin liittyviä oletuksia; ja
|
c)
|
vakuutussopimusryhmän arvon muutokset, jotka aiheutuvat perustana olevien erien arvon muutoksista, (paitsi lisäykset ja vähennykset) ovat rahan aika-arvon ja rahoitusriskin ja niiden muutosten vaikutuksesta johtuvia muutoksia.
|
|
|
B129
|
Kappaleiden 88–89 mukaan yhteisön on tehtävä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva valinta siitä, jaotellaanko kauden vakuutukseen liittyvät rahoitustuotot tai -kulut tulosvaikutteisesti esitettäviin ja muihin laajan tuloksen eriin kirjattaviin. Yhteisön on sovellettava valitsemaansa laatimisperiaatetta vakuutussopimuksista koostuviin salkkuihin. Arvioidessaan asianmukaista tilinpäätöksen laatimisperiaatetta vakuutussopimuksista koostuvalle salkulle IAS 8:n Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet kappaleen 13 mukaisesti yhteisön on tarkasteltava kunkin salkun osalta hallussaan olevia omaisuuseriä ja sitä, kuinka se käsittelee kyseisiä omaisuuseriä kirjanpidossa.
|
|
B130
|
Jos sovelletaan kappaletta 88(b), yhteisön on esitettävä tulosvaikutteisesti määrä, joka määritetään kohdistamalla odotettavissa olevien rahoitustuottojen tai -kulujen yhteismäärä systemaattisella tavalla vakuutussopimusryhmän kestoajalle. Tässä yhteydessä systemaattinen kohdistaminen tarkoittaa vakuutussopimusryhmän odotettavissa olevien rahoitustuottojen tai -kulujen yhteismäärän kohdistamista ryhmän kestoajalle tavalla, joka:
a)
|
perustuu sopimusten ominaispiirteisiin, ilman että viitataan tekijöihin, jotka eivät vaikuta sopimusten mukaan odotettavissa oleviin rahavirtoihin. Rahoitustuottojen tai -kulujen kohdistaminen ei saa perustua esimerkiksi varojen odotettavissa olevaan kirjattavaan tuottoon, jos tämä odotettavissa oleva kirjattava tuotto ei vaikuta ryhmään sisältyvien sopimusten rahavirtoihin.
|
b)
|
johtaa siihen, että sopimusryhmän kestoaikana muihin laajan tuloksen eriin kirjattavien määrien yhteenlaskettu määrä on nolla. Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu kertynyt määrä on minä tahansa ajankohtana sopimusryhmän kirjanpitoarvon ja sen määrän, johon ryhmä arvostettaisiin systemaattista kohdistamista soveltaen, välinen erotus.
|
|
|
B131
|
Kun on kyse sellaisten vakuutussopimusten ryhmistä, joissa rahoitusriskiin liittyvien oletusten muutoksilla ei ole huomattavaa vaikutusta vakuutuksenottajille maksettaviin määriin, systemaattinen kohdistaminen määritetään käyttäen kappaleessa B72(e)(i) täsmennettyjä diskonttauskorkoja.
|
|
B132
|
Kun on kyse sellaisten vakuutussopimusten ryhmistä, joissa rahoitusriskiin liittyvien oletusten muutoksilla on huomattava vaikutus vakuutuksenottajille maksettaviin määriin:
a)
|
vastaisia rahavirtoja koskevista arvioista aiheutuvien rahoitustuottojen tai -kulujen systemaattinen kohdistaminen voidaan määrittää jollakin seuraavista tavoista:
i)
|
käyttäen korkoa, jolla jäljellä olevat muutetut odotettavissa olevat rahoitustuotot tai -kulut tulevat kohdistetuiksi sopimusryhmän jäljellä olevalle kestoajalle tasaisesti; tai
|
ii)
|
kun on kyse sopimuksista, joissa vakuutuksenottajille maksettavien määrien määrittämiseen käytetään hyvityskorkoa – käyttäen kohdistamista, joka perustuu kaudella hyvitettyihin ja tulevilla kausilla hyvitettäviksi odotettuihin määriin.
|
|
b)
|
muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevasta riskioikaisusta aiheutuvien rahoitustuottojen tai -kulujen – jos ne jaotellaan erillään muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun muista muutoksista kappaleen 81 mukaisesti – systemaattinen kohdistaminen määritetään käyttäen kohdistamista, joka on yhdenmukainen sen kohdistamisen kanssa, jota käytetään vastaisista rahavirroista aiheutuvia rahoitustuottoja tai -kuluja koskien.
|
c)
|
sopimukseen sisältyvästä palvelumarginaalista aiheutuvien rahoitustuottojen tai -kulujen systemaattinen kohdistaminen määritetään:
i)
|
kun on kyse vakuutussopimuksista, jotka eivät sisällä suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, käyttäen kappaleessa B72(b) täsmennettyjä diskonttauskorkoja; ja
|
ii)
|
kun on kyse vakuutussopimuksista, jotka sisältävät suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, käyttäen kohdistamista, joka on yhdenmukainen sen kohdistamisen kanssa, jota käytetään vastaisista rahavirroista aiheutuvia rahoitustuottoja tai -kuluja koskien.
|
|
|
|
B133
|
Soveltaessaan kappaleissa 53–59 kuvattua vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa yhteisö saattaa joutua diskonttaamaan toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvan velan tai se saattaa päättää diskontata sen. Tällöin se voi valita vakuutukseen liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen jaottelemisen kappaleen 88(b) mukaisesti. Jos yhteisö tekee tämän valinnan, sen on määritettävä tulosvaikutteisesti esitettävät vakuutukseen liittyvät rahoitustuotot tai -kulut käyttäen kappaleessa B72(e)(iii) täsmennettyä diskonttauskorkoa.
|
|
B134
|
Kappaletta 89 sovelletaan, jos vakuutussopimusten, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, perustana olevat erät ovat yhteisön hallussa joko sen oman valinnan mukaan tai koska sitä edellytetään. Jos yhteisö valitsee vakuutukseen liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen jaottelemisen kappaleen 89(b) mukaisesti, sen on esitettävä tulosvaikutteisesti tuotot tai kulut, jotka täsmälleen vastaavat perustana olevista eristä tulosvaikutteisesti esitettyjä tuottoja tai kuluja, jolloin näiden erikseen esitettävien erien nettomäärä on nolla.
|
|
B135
|
Yhteisö voi täyttää kappaleen 89 mukaisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteen soveltamisen edellytykset joillakin kausilla mutta ei toisilla kausilla, koska on tapahtunut muutos siinä, ovatko perustana olevat erät sen hallussa. Jos tällainen muutos tapahtuu, yhteisön valittavana olevat laatimisperiaatteet muuttuvat kappaleessa 88 esitetyistä kappaleessa 89 esitettyihin tai päinvastoin. Näin ollen yhteisö saattaisi muuttaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteensa kappaleessa 88(b) esitetystä kappaleessa 89(b) esitettyyn. Tällaista muutosta tehdessään yhteisön on:
a)
|
esitettävä muihin laajan tuloksen eriin aiemmin muutoksen tekemisajankohtaan mennessä kirjattu kertynyt määrä luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna tulosvaikutteisesti muutoksen tekemiskaudella ja tulevilla kausilla seuraavasti:
i)
|
jos yhteisö oli aiemmin soveltanut kappaletta 88(b) – yhteisön on esitettävä ennen muutosta muihin laajan tuloksen eriin sisältynyt kertynyt määrä tulosvaikutteisesti, ikään kuin yhteisö jatkaisi kappaleen 88(b) mukaista lähestymistapaa juuri ennen muutosta vallinneiden oletusten perusteella; ja
|
ii)
|
jos yhteisö oli aiemmin soveltanut kappaletta 89(b) – yhteisön on esitettävä ennen muutosta muihin laajan tuloksen eriin sisältynyt kertynyt määrä tulosvaikutteisesti, ikään kuin yhteisö jatkaisi kappaleen 89(b) mukaista lähestymistapaa juuri ennen muutosta vallinneiden oletusten perusteella.
|
|
b)
|
oltava oikaisematta edellisen kauden vertailutietoja.
|
|
|
B136
|
Soveltaessaan kappaletta B135(a) yhteisö ei saa laskea uudelleen aiemmin muihin laajan tuloksen eriin sisällytettyä kertynyttä määrää, ikään kuin uutta jaottelua olisi sovellettu aina; ja aiemmilla kausilla luokittelun muutokseen käytettyjä oletuksia ei saa päivittää muutosajankohdan jälkeen.
|
VÄLITILINPÄÄTÖKSESSÄ TEHTYJEN KIRJANPIDOLLISTEN ARVIOIDEN VAIKUTUS
|
B137
|
Jos yhteisö laatii välitilinpäätöksen IAS 34:n Osavuosikatsaukset mukaisesti, sen on tehtävä laatimisperiaatteita koskeva valinta siitä, muutetaanko aiemmassa välitilinpäätöksessä tehtyjen kirjanpidollisten arvioiden käsittelyä sovellettaessa IFRS 17:ää myöhemmällä osavuosijaksolla ja koko tilikaudella. Yhteisön on sovellettava valitsemaansa laatimisperiaatetta kaikkiin vakuutuksenantajana tekemiinsä vakuutussopimusryhmiin ja vakuutuksenottajana tekemiinsä jälleenvakuutussopimusryhmiin.
|
(1) CU tarkoittaa valuuttayksikköä.