EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32021R2036

Komission asetus (EU) 2021/2036, annettu 19 päivänä marraskuuta 2021, tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun komission asetuksen (EY) N:o 1126/2008 muuttamisesta kansainvälisen tilinpäätösstandardin IFRS 17 osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

C/2021/8224

OJ L 416, 23.11.2021, p. 3–79 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/reg/2021/2036/oj

23.11.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 416/3


KOMISSION ASETUS (EU) 2021/2036,

annettu 19 päivänä marraskuuta 2021,

tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti annetun komission asetuksen (EY) N:o 1126/2008 muuttamisesta kansainvälisen tilinpäätösstandardin IFRS 17 osalta

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN KOMISSIO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,

ottaa huomioon kansainvälisten tilinpäätösstandardien soveltamisesta 19 päivänä heinäkuuta 2002 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 (1) ja erityisesti sen 3 artiklan 1 kohdan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Tietyt kansainväliset tilinpäätösstandardit ja tulkinnat, jotka olivat voimassa 15 päivänä lokakuuta 2008, hyväksyttiin komission asetuksella (EY) N:o 1126/2008 (2).

(2)

Kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja antava elin International Accounting Standards Board (IASB) julkaisi 18 päivänä toukokuuta 2017 kansainvälisen tilinpäätösstandardin IFRS 17 Vakuutussopimukset ja 25 päivänä kesäkuuta 2020 muutokset IFRS 17:ään, jäljempänä ’IFRS 17’.

(3)

IFRS 17:n hyväksymisestä seuraa, että seuraavia standardeja tai standardien tulkintoja on muutettava: IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto, IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen, IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot, IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, IFRS 9 Rahoitusinstrumentit, IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista, kansainvälinen tilinpäätösstandardi IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen, IAS 7 Rahavirtalaskelma, IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, IAS 19 Työsuhde-etuudet, IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin, IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa, IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen, IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat, IAS 38 Aineettomat hyödykkeet, IAS 40 Sijoituskiinteistöt sekä pysyvän tulkintakomitean tulkinta SIC 27 Sellaisten liiketoimien tosiasiallisen sisällön arvioiminen, joihin sisältyvä sopimus on oikeudelliselta muodoltaan vuokrasopimus.

(4)

IFRS 17:ssä esitetään kattava lähestymistapa vakuutussopimusten kirjanpitoon. IFRS 17:n tavoitteena on varmistaa, että yritys tuottaa tilinpäätöksessään merkityksellistä informaatiota, joka kuvaa vakuutussopimuksia todenmukaisesti. Tämä informaatio antaa tilinpäätöksen käyttäjille vankan perustan sen arvioimista varten, millainen vaikutus vakuutussopimuksilla on yrityksen taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen ja rahavirtoihin.

(5)

IFRS 17:ää sovelletaan vakuutussopimuksiin, jälleenvakuutussopimuksiin sekä sijoitussopimuksiin, joihin sisältyy oikeuksia harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä. Unionin sisällä on useita erilaisia henkivakuutus- ja säästöhenkivakuutussopimuksia, joiden yhteenlaskettua velkaa koskeva paras estimaatti on 5,9 biljoonaa euroa (lukuun ottamatta sijoitussidonnaisia sopimuksia). Joihinkin näistä sopimuksista liittyy useissa jäsenvaltioissa suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä tai suoria oikeuksia harkinnanvaraiseen osuuteen sopimuksen ylijäämästä, minkä perusteella riskejä ja kassavirtoja voidaan jakaa eri vakuutuksenottajasukupolvien kesken.

(6)

Useissa jäsenvaltioissa henkivakuutussopimuksia hallinnoidaan myös sukupolvien välillä, jotta voidaan vähentää altistumista korko- ja pitkäikäisyysriskeille ja jotta käytettävissä on vakuutusvelan vastapainona erityinen omaisuuserien kokonaisuus. Näihin sopimuksiin ei kuitenkaan sisälly IFRS 17:ssä määriteltyjä suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä. Joidenkin sopimusten osalta voidaan Solvenssi II -suhteen laskennassa soveltaa vastaavuuskorjausta, jos ne täyttävät Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/138/EY (3) vaatimukset ja jos vakuutusvalvontaviranomaiset antavat hyväksyntänsä.

(7)

Unioni voi hyväksyä IASB:n antaman IFRS 17:n ainoastaan siinä tapauksessa, että se täyttää asetuksen (EY) N:o 1606/2002 3 artiklan 2 kohdassa säädetyt hyväksymisperusteet.

(8)

Euroopan tilinpäätösraportoinnin neuvoa-antavan ryhmän (EFRAG) hyväksymislausunnossa todettiin, että IFRS 17 täyttää asetuksen (EY) N:o 1606/2002 3 artiklan 2 kohdassa säädetyt hyväksymisperusteet. EFRAG ei kuitenkaan päässyt yksimielisyyteen siitä, vastaako sukupolvien väliseen riskinjakoon (intergenerationally-mutualised) ja rahavirtojen yhteensovittamiseen (cash flow matched) perustuvien sopimusten ryhmittely vuosittaisiin kohortteihin teknisiä hyväksymisperusteita tai edistääkö se Euroopan yleistä etua. Tämä vastaa näkemyksiä, joita sidosryhmät esittivät EFRAGin hyväksymislausunnossa ja joita jäsenvaltioiden asiantuntijat toivat esiin tilinpäätöskysymysten sääntelykomiteassa.

(9)

Unionin yritysten olisi voitava soveltaa IASB:n antamaa IFRS 17:ää helpottaakseen listautumista kolmansissa maissa tai täyttääkseen maailmanlaajuisten sijoittajien odotukset.

(10)

Vuosittaisia kohortteja koskevan vaatimuksen käyttäminen laskentayksikkönä vakuutussopimusten ja sijoitussopimusten ryhmille ei kuitenkaan aina vastaa liiketoimintamallia eikä johdanto-osan 5 ja 6 kappaleessa tarkoitettujen, sukupolvien väliseen riskinjakoon ja rahavirtojen yhteensovittamiseen perustuvien sopimusten oikeudellisia ja sopimusperusteisia piirteitä. Näiden sopimusten osuus henkivakuutusvelkojen kokonaismäärästä unionissa on yli 70 prosenttia. Vuosittaisia kohortteja koskevan vaatimuksen soveltaminen tällaisiin sopimuksiin ei aina vaikuta suotuisasti kustannus-hyötysuhteeseen.

(11)

Kun otetaan huomioon IFRS-standardien asema maailmanlaajuisilla pääomamarkkinoilla, poikkeaminen standardeista olisi rajoitettava poikkeuksellisiin olosuhteisiin ja sen soveltamisalan olisi oltava mahdollisimman suppea.

(12)

Sen estämättä, miten vakuutussopimusten ryhmä määritellään tämän asetuksen liitteessä olevassa liitteessä A, unionin yrityksillä olisi oltava mahdollisuus vapauttaa sukupolvien väliseen riskinjakoon ja rahavirtojen yhteensovittamiseen perustuvat sopimukset IFRS 17:ssä olevasta vuosittaisia kohortteja koskevasta vaatimuksesta.

(13)

Sijoittajien olisi voitava saada selville, että yritys on soveltanut vapautusta vuosittaisia kohortteja koskevasta vaatimuksesta joidenkin sopimusryhmien osalta. Yrityksen olisi sen vuoksi ilmoitettava kansainvälisen tilinpäätösstandardin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen mukaisesti tilinpäätöksensä liitetiedoissa, mikäli se on soveltanut vapautusta merkittävänä laatimisperiaatteena, ja toimitettava muita selittäviä tietoja, kuten mainittava ne salkut, joiden osalta se on soveltanut vapautusta. Tämän ei kuitenkaan pitäisi edellyttää määrällistä arviointia, jossa tarkastellaan vuosittaisia kohortteja koskevasta vaatimuksesta myönnettävän harkinnanvaraisen vapautuksen käytön vaikutuksia.

(14)

Komission olisi viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027 tarkasteltava uudelleen sukupolvien väliseen riskinjakoon ja rahavirtojen yhteensovittamiseen perustuvien sopimusten vapauttamista vuosittaisia kohortteja koskevasta vaatimuksesta, ottaen huomioon IASB:n suorittama IFRS 17:n täytäntöönpanon jälkeinen tarkastus.

(15)

Sen vuoksi asetusta (EY) N:o 1126/2008 olisi muutettava.

(16)

Tässä asetuksessa säädetyt toimenpiteet ovat tilinpäätöskysymysten sääntelykomitean lausunnon mukaiset,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:

1 artikla

Muutetaan asetuksen (EY) N:o 1126/2008 liite seuraavasti:

a)

Lisätään kansainvälinen tilinpäätösstandardi (IFRS) 17 Vakuutussopimukset tämän asetuksen liitteen mukaisesti.

b)

Muutetaan kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja IFRS 1 Ensimmäinen IFRS-standardien käyttöönotto, IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen, IFRS 5 Myytävänä olevat pitkäaikaiset omaisuuserät ja lopetetut toiminnot, IFRS 7 Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot, IFRS 9 Rahoitusinstrumentit, IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista, kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen, IAS 7 Rahavirtalaskelma, IAS 16 Aineelliset käyttöomaisuushyödykkeet, IAS 19 Työsuhde-etuudet, IAS 28 Sijoitukset osakkuus- ja yhteisyrityksiin, IAS 32 Rahoitusinstrumentit: esittämistapa, IAS 36 Omaisuuserien arvon alentuminen, IAS 37 Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat, IAS 38 Aineettomat hyödykkeet, IAS 40 Sijoituskiinteistöt sekä pysyvän tulkintakomitean tulkintaa SIC 27 Sellaisten liiketoimien tosiasiallisen sisällön arvioiminen, joihin sisältyvä sopimus on oikeudelliselta muodoltaan vuokrasopimus tämän asetuksen liitteenä olevan IFRS 17:n mukaisesti.

2 artikla

1.   Yritysten on sovellettava 1 artiklassa tarkoitettua muutosta viimeistään sen ensimmäisen tilikauden alusta, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2023 tai sen jälkeen.

2.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, yritys voi päättää olla soveltamatta tämän asetuksen liitteen 22 kohdassa säädettyä vaatimusta seuraaviin:

a)

sellaisten vakuutussopimusten ryhmät, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, ja sellaisten sijoitussopimusten ryhmät, joihin sisältyy oikeuksia harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä, sellaisina kuin ne määritellään tämän asetuksen liitteessä olevassa liitteessä A, sekä sopimukset, joiden rahavirrat vaikuttavat muiden sopimusten vakuutuksenottajille toteutuviin rahavirtoihin tai joiden rahavirtoihin muiden sopimusten vakuutuksenottajille toteutuvat rahavirrat vaikuttavat, sellaisina kuin niistä säädetään kyseisessä liitteessä olevan liitteen B kappaleissa B67 ja B68;

b)

vakuutussopimusten ryhmät, joita hallinnoidaan sopimussukupolvien kesken, jotka täyttävät direktiivin 2009/138/EY 77 b artiklassa asetetut ehdot ja jotka ovat saaneet valvontaviranomaisten hyväksynnän vastaavuuskorjauksen soveltamista varten.

Jos yritys ei sovella tämän asetuksen liitteen 22 kohdassa säädettyä vaatimusta tämän artiklan 2 kohdan a tai b alakohdan mukaisesti, sen on ilmoitettava tästä kansainvälisen tilinpäätösstandardin IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen mukaisesti liitetiedoissa merkittävänä laatimisperiaatteena sekä toimitettava muita selittäviä tietoja, kuten mainittava ne salkut, joiden osalta yritys on soveltanut tätä vapautusta.

3 artikla

Komissio tarkastelee 2 artiklan 2 kohdassa säädettyä harkinnanvaraista vapautusta uudelleen viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2027 ja ehdottaa tarvittaessa vapautuksen muuttamista tai poistamista.

4 artikla

Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.

Tehty Brysselissä 19 päivänä marraskuuta 2021.

Komission puolesta

Puheenjohtaja

Ursula VON DER LEYEN


(1)  EYVL L 243, 11.9.2002, s. 1.

(2)  Komission asetus (EY) N:o 1126/2008, annettu 3 päivänä marraskuuta 2008, tiettyjen kansainvälisten tilinpäätösstandardien hyväksymisestä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1606/2002 mukaisesti (EUVL L 320, 29.11.2008, s. 1).

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY, annettu 25 päivänä marraskuuta 2009, vakuutus- ja jälleenvakuutustoiminnan aloittamisesta ja harjoittamisesta (Solvenssi II) (EUVL L 335, 17.12.2009. s. 1).


LIITE

IFRS 17 Vakuutussopimukset

Kansainvälinen tilinpäätösstandardi IFRS 17

Vakuutussopimukset

TAVOITE

1

IFRS 17 Vakuutussopimukset sisältää standardin soveltamisalaan kuuluvien vakuutussopimusten kirjaamista, arvostamista ja esittämistä sekä niistä tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskevat periaatteet. IFRS 17:n tavoitteena on varmistaa, että yhteisö tuottaa merkityksellistä informaatiota, joka kuvaa kyseisiä sopimuksia todenmukaisesti. Tämä informaatio antaa tilinpäätöksen käyttäjille perustan sen arvioimista varten, millainen vaikutus vakuutussopimuksilla on yhteisön taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen ja rahavirtoihin.

2

Yhteisön on otettava IFRS 17:ää soveltaessaan huomioon tosiasialliset oikeutensa ja velvoitteensa riippumatta siitä, aiheutuvatko ne sopimuksesta, säädöksestä vai määräyksestä. Sopimuksella tarkoitetaan kahden tai useamman osapuolen välistä yhteisymmärrystä, joka luo täytäntöönpantavissa olevia oikeuksia ja velvoitteita. Sopimukseen sisältyvien oikeuksien ja velvoitteiden täytäntöönpantavuus on lakiin perustuva asia. Sopimukset voivat olla kirjallisia tai suullisia, tai niiden voidaan katsoa syntyneen yhteisön vakiintuneiden liiketoimintakäytäntöjen perusteella. Sopimusehtoihin kuuluvat kaikki sopimukseen sisältyvät eksplisiittiset tai implisiittiset ehdot, mutta yhteisö voi jättää huomioimatta ehdot, joilla ei ole kaupallista merkitystä (ts. ei havaittavaa vaikutusta sopimuksen taloudelliseen toteutumaan). Sopimuksen implisiittiset ehdot ovat säädökseen tai määräykseen perustuvia ehtoja. Asiakassopimusten aikaansaamiseksi noudatettavat käytännöt ja prosessit vaihtelevat maittain tai oikeudenkäyttöalueittain, toimialoittain ja yhteisöittäin. Ne voivat vaihdella myös yhteisön sisällä (ne voivat esimerkiksi riippua asiakasluokasta tai luvattujen tavaroiden tai palvelujen luonteesta).

SOVELTAMISALA

3

Yhteisön on sovellettava IFRS 17:ää:

a)

vakuutuksenantajana tekemiinsä vakuutussopimuksiin, mukaan lukien jälleenvakuutussopimukset;

b)

vakuutuksenottajana tekemiinsä jälleenvakuutussopimuksiin; ja

c)

liikkeeseenlaskijana tekemiinsä sijoitussopimuksiin, joihin sisältyy oikeuksia harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä, edellyttäen, että yhteisö myös tekee vakuutussopimuksia vakuutuksenantajana.

4

Kaikki IFRS 17:ään sisältyvät viittaukset vakuutussopimuksiin koskevat myös:

a)

vakuutuksenottajana tehtyjä jälleenvakuutussopimuksia, lukuun ottamatta:

i)

viittauksia vakuutuksenantajana tehtyihin vakuutussopimuksiin; ja

ii)

kappaleissa 60–70A kuvattuja tapauksia.

b)

sijoitussopimuksia, joihin sisältyy oikeuksia harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä, kuten kappaleessa 3(c) esitetään, lukuun ottamatta viittausta kappaleessa 3 (c) tarkoitettuihin vakuutussopimuksiin ja kappaleessa 71 kuvattuja tapauksia.

5

Kaikki IFRS 17:ään sisältyvät viittaukset vakuutuksenantajana tehtyihin vakuutussopimuksiin koskevat myös vakuutussopimuksia, jotka yhteisö on hankkinut vakuutussopimusten siirrossa tai liiketoimintojen yhdistämisessä, lukuun ottamatta vakuutuksenottajana tehtyjä jälleenvakuutussopimuksia.

6

Vakuutussopimus määritellään liitteessä A, ja liitteen B kappaleissa B2–B30 on vakuutussopimuksen määritelmää koskevaa ohjeistusta.

7

Yhteisö ei saa soveltaa IFRS 17:ää:

a)

takuisiin, joita valmistaja, myyjä tai vähittäiskauppias antaa tavaroiden tai palvelujen myynnin yhteydessä asiakkaalle (ks. IFRS 15 Myyntituotot asiakassopimuksista).

b)

työsuhde-etuusjärjestelyistä johtuviin työnantajien varoihin ja velkoihin (ks. IAS 19 Työsuhde-etuudet ja IFRS 2 Osakeperusteiset maksut) eikä etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen raportoinnissa esitettäviin eläkevelvoitteisiin (ks. IAS 26 Eläke-etuusjärjestelyjen kirjanpito ja raportointi).

c)

sopimukseen perustuviin oikeuksiin tai velvoitteisiin, jotka riippuvat rahoituseriin kuulumattoman erän tulevasta käytöstä tai käyttöoikeudesta (esimerkiksi eräät lisenssimaksut, rojaltit, muuttuvat ja muut ehdolliset vuokrat ja vastaavanlaiset erät: ks. IFRS 15, IAS 38 Aineettomat hyödykkeet ja IFRS 16 Vuokrasopimukset).

d)

valmistajan, myyjän tai vähittäiskauppiaan antamiin jäännösarvotakuisiin eikä vuokralle ottajan jäännösarvotakuisiin, kun ne on kytketty vuokrasopimukseen (ks. IFRS 15 ja IFRS 16).

e)

takaussopimuksiin, paitsi jos takauksen antaja on aiemmin nimenomaisesti vakuuttanut pitävänsä tällaisia sopimuksia vakuutussopimuksina ja käyttänyt vakuutussopimuksiin sovellettavaa kirjanpitokäsittelyä. Takauksen antajan on valittava, soveltaako se tällaisiin takaussopimuksiin IFRS 17:ää vai IAS 32:ta Rahoitusinstrumentit: esittämistapa, IFRS 7:ää Rahoitusinstrumentit: tilinpäätöksessä esitettävät tiedot ja IFRS 9:ää Rahoitusinstrumentit. Takauksen antaja voi tehdä tämän valinnan sopimuskohtaisesti, mutta valinta on kunkin sopimuksen osalta peruuttamaton.

f)

liiketoimintojen yhdistämisestä maksettavaan tai saatavaan ehdolliseen vastikkeeseen (ks. IFRS 3 Liiketoimintojen yhdistäminen).

g)

vakuutussopimuksiin, joissa yhteisö on vakuutuksenottaja, paitsi jos kyseiset sopimukset ovat vakuutuksenottajana tehtyjä jälleenvakuutussopimuksia (ks. kappale 3(b)).

h)

luottokorttisopimuksiin tai vastaavanlaisiin sopimuksiin, jotka tarjoavat luotto- tai maksujärjestelyjä ja jotka ovat vakuutussopimuksen määritelmän mukaisia siinä ja vain siinä tapauksessa, että yhteisö ei ota yksittäiseen asiakkaaseen liittyvää arvioitua vakuutusriskiä huomioon määrittäessään hintaa kyseisen asiakkaan kanssa tehtävälle sopimukselle (ks. IFRS 9 ja muut sovellettavat IFRS-standardit). Kuitenkin siinä ja vain siinä tapauksessa, että yhteisön täytyy IFRS 9:n mukaan erottaa tällaiseen sopimukseen kytketty vakuutusturvaa koskeva komponentti (ks. IFRS 9:n kappale 2.1(e)(iv)), yhteisön on sovellettava IFRS 17:ää kyseiseen komponenttiin.

8

Jotkin sopimukset ovat vakuutussopimuksen määritelmän mukaisia, mutta niiden pääasiallisena tarkoituksena on palvelujen tuottaminen kiinteää palkkiota vastaan. Yhteisö voi soveltaa tällaisiin vakuutuksenantajana tekemiinsä sopimuksiin IFRS 17:n sijaan IFRS 15:tä siinä ja vain siinä tapauksessa, että tietyt ehdot täyttyvät. Yhteisö voi tehdä tämän valinnan sopimuskohtaisesti, mutta valinta on kunkin sopimuksen osalta peruuttamaton. Ehdot ovat seuraavat:

a)

yhteisö ei ota huomioon yksittäiseen asiakkaaseen liittyvää riskiarviota määrittäessään hintaa kyseisen asiakkaan kanssa tehtävälle sopimukselle;

b)

sopimuksen mukaan asiakkaalle annetaan kompensaatio tuottamalla palveluja sen sijaan että asiakkaalle suoritettaisiin maksuja; ja

c)

sopimuksella siirretty vakuutusriski aiheutuu pääasiassa siitä, että asiakas käyttää palveluja, sen sijaan että se aiheutuisi näistä palveluista johtuviin menoihin liittyvästä epävarmuudesta.

8A

Jotkin sopimukset ovat vakuutussopimuksen määritelmän mukaisia mutta rajoittavat vakuutustapahtumista suoritettavan korvauksen siihen määrään, joka muutoin vaaditaan vakuutuksenottajan sopimuksesta aiheutuvan velvoitteen täyttämiseksi (esimerkiksi lainat, jotka maksetaan vakuutuksesta kuolemantapauksen sattuessa). Yhteisö saa soveltaa tällaisiin vakuutuksenantajana tekemiinsä sopimuksiin joko IFRS 17:ää tai IFRS 9:ää, paitsi jos tällaiset sopimukset jäävät IFRS 17:n soveltamisalan ulkopuolelle kappaleen 7 perusteella. Yhteisön on tehtävä tämä valinta kunkin vakuutussopimuksista koostuvan salkun osalta erikseen, ja valinta on kunkin salkun osalta peruuttamaton.

Vakuutussopimusten yhdistäminen

9

Joukko tai sarja vakuutussopimuksia, joissa on sama vastapuoli tai toisiinsa liittyvät vastapuolet, voi tuottaa tai olla tarkoitettu tuottamaan kaupallisen kokonaisvaikutuksen. Tällaisten sopimusten tosiasiallisen sisällön esiin tuomiseksi saattaa olla välttämätöntä käsitellä sopimusjoukkoa tai -sarjaa yhtenä kokonaisuutena. Esimerkiksi jos yhden sopimuksen mukaiset oikeudet ja velvoitteet ainoastaan kumoavat täysin toisen samanaikaisesti saman vastapuolen kanssa tehdyn sopimuksen mukaiset oikeudet ja velvoitteet, yhteisvaikutuksena on, ettei mitään oikeuksia tai velvoitteita ole olemassa.

Komponenttien erottaminen vakuutussopimuksesta (kappaleet B31–B35)

10

Vakuutussopimus voi sisältää yhden tai useampia komponentteja, jotka kuuluisivat jonkin muun standardin soveltamisalaan, jos ne olisivat erillisiä sopimuksia. Vakuutussopimus voi sisältää esimerkiksi sijoituskomponentin tai muita palveluja kuin vakuutussopimuspalveluja koskevan komponentin (tai molemmat). Yhteisön on sovellettava kappaleita 11–13 sopimuksen komponenttien yksilöimiseen ja kirjanpitokäsittelyyn.

11

Yhteisön on:

a)

sovellettava IFRS 9:ää sen ratkaisemiseen, sisältyykö sopimukseen erotettava kytketty johdannainen ja jos sisältyy, kuinka kyseistä johdannaista käsitellään kirjanpidossa.

b)

erotettava sijoituskomponentti pääsopimuksena olevasta vakuutussopimuksesta siinä ja vain siinä tapauksessa, että sijoituskomponentti on erotettavissa oleva (ks. kappaleet B31–B32). Yhteisön on sovellettava erotetun sijoituskomponentin kirjanpitokäsittelyyn IFRS 9:ää, paitsi jos kyseessä on IFRS 17:n soveltamisalaan kuuluva sijoitussopimus, johon sisältyy oikeuksia harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä (ks. kappale 3(c)).

12

Sovellettuaan kappaletta 11 kytkettyihin johdannaisiin ja erotettavissa oleviin sijoituskomponentteihin liittyvien rahavirtojen erottamiseksi yhteisön on erotettava pääsopimuksena olevasta vakuutussopimuksesta lupaus erotettavissa olevien tavaroiden luovuttamisesta tai erotettavissa olevien muiden palvelujen kuin vakuutussopimuspalvelujen tuottamisesta vakuutuksenottajalle soveltaen IFRS 15:n kappaletta 7. Yhteisön on käsiteltävä tällaiset lupaukset kirjanpidossa IFRS 15:n mukaisesti. Soveltaessaan lupauksen erottamiseen IFRS 15:n kappaletta 7 yhteisön on sovellettava IFRS 17:n kappaleita B33–B35, ja alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä sen on:

a)

sovellettava IFRS 15:tä sisään tulevien rahavirtojen osoittamiseen vakuutuskomponentille ja erotettavissa olevien tavaroiden luovuttamista tai erotettavissa olevien muiden palvelujen kuin vakuutussopimuspalvelujen tuottamista koskeville lupauksille; ja

b)

osoitettava lähtevät rahavirrat vakuutuskomponentille ja IFRS 15:n mukaisesti käsiteltäville luvatuille tavaroille tai muille palveluille kuin vakuutussopimuspalveluille siten, että:

i)

kuhunkin komponenttiin välittömästi liittyvät lähtevät rahavirrat osoitetaan kyseiselle komponentille; ja

ii)

jäljelle jäävät lähtevät rahavirrat osoitetaan systemaattisella ja rationaalisella perusteella siten, että ne kuvastavat rahavirtoja, jotka yhteisö odottaisi syntyvän, jos kyseinen komponentti olisi erillinen sopimus.

13

Sovellettuaan kappaleita 11–12 yhteisön on sovellettava IFRS 17:ää pääsopimuksena olevan vakuutussopimuksen kaikkiin jäljellä oleviin komponentteihin. Jäljempänä kaikki IFRS 17:ssä esiintyvät viittaukset kytkettyihin johdannaisiin viittaavat johdannaisiin, joita ei ole erotettu pääsopimuksena olevasta vakuutussopimuksesta, ja kaikki viittaukset sijoituskomponentteihin viittaavat sijoituskomponentteihin, joita ei ole erotettu pääsopimuksena olevasta vakuutussopimuksesta (kappaleissa B31–B32 esiintyviä viittauksia lukuun ottamatta).

VAKUUTUSSOPIMUSTEN YHDISTELYTASO

14

Yhteisön on yksilöitävä vakuutussopimuksista koostuvat salkut. Salkku koostuu sopimuksista, joita koskevat riskit ovat samankaltaiset ja joita hallinnoidaan yhdessä. Samaan tuotelinjaan kuuluviin sopimuksiin voidaan odottaa liittyvän samankaltaisia riskejä, ja näin ollen niiden voidaan odottaa kuuluvan samaan salkkuun, jos niitä hallinnoidaan yhdessä. Eri tuotelinjoihin kuuluviin sopimuksiin (esimerkiksi kertamaksuinen kiinteä annuiteetti verrattuna tavanomaiseen kuolemanvaravakuutukseen) ei voida odottaa liittyvän samankaltaisia riskejä, ja näin ollen niiden voidaan odottaa kuuluvan eri salkkuihin.

15

Kappaleita 16–24 sovelletaan vakuutuksenantajana tehtyihin vakuutussopimuksiin. Vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten yhdistelytasoa koskevat vaatimukset esitetään kappaleessa 61.

16

Yhteisön on jaoteltava vakuutuksenantajana tekemistään vakuutussopimuksista koostuva salkku vähintään seuraaviin ryhmiin:

a)

alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä tappiollisten sopimusten ryhmä, jos tällaisia on;

b)

sellaisten sopimusten ryhmä, joilla ei alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ole merkittävää mahdollisuutta tulla myöhemmin tappiollisiksi, jos tällaisia on; ja

c)

salkun muiden sopimusten ryhmä, jos tällaisia on.

17

Jos yhteisöllä on järkevää ja perusteltavissa olevaa informaatiota sen johtopäätöksen tekemiseksi, että joukosta sopimuksia kaikki kuuluvat kappaletta 16 sovellettaessa samaan ryhmään, se saa määrittää arvon sopimusten joukolle sen ratkaisemiseksi, ovatko sopimukset tappiollisia (ks. kappale 47) ja arvioida sopimusten joukon sen ratkaisemiseksi, onko niin, ettei ole sopimuksilla merkittävää mahdollisuutta tulla myöhemmin tappiollisiksi (ks. kappale 19). Jos yhteisöllä ei ole järkevää ja perusteltavissa olevaa informaatiota sen johtopäätöksen tekemiseksi, että joukosta sopimuksia kaikki kuuluvat samaan ryhmään, sen on määritettävä yksittäisiä sopimuksia tarkastelemalla ryhmä, johon sopimukset kuuluvat.

18

Kun on kyse vakuutuksenantajana tehdyistä sopimuksista, joihin yhteisö soveltaa vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa (ks. kappaleet 53–59), yhteisön on oletettava, ettei mikään salkkuun kuuluvista sopimuksista ole tappiollinen alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä, paitsi jos tosiseikat ja olosuhteet viittaavat muuhun. Yhteisön on arvioitava, onko niin, ettei sopimuksilla, jotka eivät ole tappiollisia alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä, ole merkittävää mahdollisuutta tulla myöhemmin tappiollisiksi, arvioimalla todennäköisyys sovellettavien tosiseikkojen ja olosuhteiden muutoksille.

19

Kun on kyse vakuutuksenantajana tehdyistä sopimuksista, joihin yhteisö ei sovella vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa (ks. kappaleet 53–54), yhteisön on arvioitava, onko niin, ettei sopimuksilla, jotka eivät ole tappiollisia alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä, ole merkittävää mahdollisuutta tulla myöhemmin tappiollisiksi:

a)

perustuen sellaisten oletusten muutosten todennäköisyyteen, jotka toteutuessaan johtaisivat siihen, että sopimuksista tulee tappiollisia.

b)

käyttäen arvioita koskevaa tietoa, joka saadaan yhteisön sisäisestä raportoinnista. Näin ollen arvioitaessa, onko niin, ettei sopimuksilla, jotka eivät ole tappiollisia alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä, ole merkittävää mahdollisuutta tulla tappiollisiksi:

i)

yhteisö ei saa jättää huomioimatta sisäisestä raportoinnista saatavaa tietoa eri sopimuksia koskevien oletusten muutosten vaikutuksesta siihen mahdollisuuteen, että sopimuksista tulee tappiollisia; mutta

ii)

yhteisön ei tarvitse kerätä sisäisestä raportoinnista saatavan tiedon lisäksi muuta informaatiota oletusten muutosten vaikutuksesta eri sopimuksiin.

20

Jos kappaleita 14–19 sovellettaessa salkkuun sisältyvät sopimukset jakautuisivat eri ryhmiin pelkästään sen vuoksi, että säädös tai määräys nimenomaisesti rajoittaa yhteisön kykyä asettaa käytännössä erilainen hinta tai etujen taso ominaispiirteiltään erilaisille vakuutuksenottajille, yhteisö saa sisällyttää kyseiset sopimukset samaan ryhmään. Yhteisö ei saa soveltaa tätä kappaletta analogisesti muihin eriin.

21

Yhteisö saa jaotella kappaleessa 16 kuvatut ryhmät alaryhmiin. Yhteisö saa esimerkiksi päättää jaotella salkut:

a)

useampaan ryhmään, jotka eivät ole tappiollisia alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä – jos yhteisön sisäisestä raportoinnista saadaan tietoa, jossa erotellaan:

i)

eri kannattavuustasot; tai

ii)

sopimusten erilaiset mahdollisuudet tulla tappiollisiksi alkuperäisen kirjaamisen jälkeen; ja

b)

useampaan kuin yhteen sopimusryhmään, jotka ovat tappiollisia alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä – jos yhteisön sisäisestä raportoinnista saadaan yksityiskohtaisemmalla tasolla olevaa tietoa siitä, missä määrin sopimukset ovat tappiollisia.

22

Yhteisö ei saa sisällyttää samaan ryhmään vakuutuksenantajana tehtyjä sopimuksia, jotka on tehty yhtä vuotta pidemmin väliajoin. Tämän vaatimuksen noudattamiseksi yhteisön on tarvittaessa jaoteltava kappaleissa 16–21 kuvatut ryhmät edelleen.

23

Vakuutussopimusryhmän on koostuttava yhdestä sopimuksesta, jos kappaleiden 14–22 soveltaminen johtaa tähän.

24

Yhteisön on sovellettava IFRS 17:n mukaisia kirjaamis- ja arvostamisvaatimuksia sopimusryhmiin, jotka on määritetty soveltaen kappaleita 14–23. Yhteisön on muodostettava ryhmät alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä ja lisättävä sopimuksia ryhmiin kappaleen 28 mukaisesti. Yhteisö ei saa myöhemmin arvioida ryhmien koostumista uudelleen. Sopimusryhmän arvostamista varten yhteisö saa arvioida sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon korkeammalla yhdistelytasolla kuin ryhmä tai salkku ja kohdistaa tällaiset arviot sopimusryhmille edellyttäen, että yhteisö pystyy sisällyttämään ryhmän arvostukseen asianmukaiset sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvot soveltaen kappaleita 32(a), 40(a)(i) ja 40(b).

KIRJAAMINEN

25

Yhteisön on kirjattava vakuutuksenantajana tekemiensä vakuutussopimusten ryhmä aikaisimpana seuraavista ajankohdista:

a)

sopimusryhmän vakuutuskauden alku;

b)

päivä, jona ryhmän ensimmäinen vakuutuksenottajalta saatava maksu erääntyy; ja

c)

kun kyseessä on tappiollisten sopimusten ryhmä, silloin kun ryhmästä tulee tappiollinen.

26

Jos sopimukseen perustuvaa eräpäivää ei ole, ensimmäisen vakuutuksenottajalta saatavan maksun katsotaan erääntyvän, kun se vastaanotetaan. Yhteisön täytyy ratkaista, muodostavatko mitkään sopimukset tappiollisten sopimusten ryhmän, soveltaen kappaletta 16 ennen aikaisempaa kappaleissa 25(a) ja 25(b) tarkoitetuista ajankohdista, jos tosiseikat ja olosuhteet viittaavat tällaisen ryhmän olemassaoloon.

27

[poistettu]

28

Kun yhteisö kirjaa raportointikaudella vakuutussopimusryhmän, siihen on sisällytettävä vain sopimukset, jotka yksittäin tarkasteltuina täyttävät jonkin kappaleessa 25 asetetuista kriteereistä, ja yhteisön on tehtävä arviot diskonttauskoroista alkuperäisenä kirjaamisajankohtana (ks. kappale B73) sekä raportointikauden aikana tuotetuista vakuutusturvayksiköistä (ks. kappale B119). Yhteisö voi lisätä ryhmään sopimuksia raportointikauden päättymisen jälkeen, ellei kappaleista 14–22 muuta johdu. Yhteisön on lisättävä sopimus ryhmään sillä raportointikaudella, jolla kyseinen sopimus täyttää jonkin kappaleessa 25 asetetuista kriteereistä. Tämä voi aiheuttaa muutoksen diskonttauskorkoihin, jotka on määritetty alkuperäisenä kirjaamisajankohtana kappaleen B73 mukaisesti. Yhteisön on sovellettava muutettuja korkoja sen raportointikauden alusta lähtien, jolla ryhmään lisätään uusia sopimuksia.

Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvat rahavirrat (kappaleet B35A–B35D)

28A

Yhteisön on kohdistettava vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvat rahavirrat vakuutussopimusryhmille käyttäen systemaattista ja rationaalista menetelmää kappaleiden B35A–B35B mukaisesti, paitsi jos se päättää kirjata ne kuluiksi kappaleen 59(a) mukaisesti.

28B

Yhteisön, joka ei sovella kappaletta 59(a), on kirjattava omaisuuserä vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvista rahavirroista, jotka on maksettu (tai vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvista rahavirroista, joista on kirjattu velka jonkin toisen IFRS-standardin mukaisesti) ennen niihin liittyvän vakuutussopimusryhmän kirjaamista. Yhteisön on kirjattava tällainen omaisuuserä jokaisesta asiaan liittyvästä vakuutussopimusryhmästä.

28C

Yhteisön on kirjattava vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvia rahavirtoja koskeva omaisuuserä pois taseesta, kun vakuutussopimuksen hankinnasta aiheutuvat rahavirrat sisällytetään niihin liittyvän vakuutussopimusryhmän arvostukseen kappaleen 38(c)(i) tai kappaleen 55(a)(iii) mukaisesti.

28D

Jos sovelletaan kappaletta 28, yhteisön on sovellettava kappaleita 28B–28C kappaleen B35C mukaisesti.

28E

Yhteisön on arvioitava kunkin raportointikauden lopussa, onko vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvia rahavirtoja koskevaa omaisuuserää vastaava rahamäärä kerrytettävissä, jos tosiseikat ja olosuhteet viittaavat siihen, että omaisuuserä saattaa olla arvoltaan alentunut (ks. kappale B35D). Jos yhteisö toteaa arvonalentumistappion, sen on oikaistava omaisuuserän kirjanpitoarvoa ja kirjattava arvonalentumistappio tulosvaikutteisesti.

28F

Yhteisön on kirjattava tulosvaikutteisesti aiemmin kappaleen 28E mukaisesti kirjatun arvonalentumistappion osan tai koko määrän peruutus ja omaisuuserän kirjanpitoarvon lisäys, siltä osin kuin arvonalentumiseen johtaneet olosuhteet eivät enää vallitse tai tilanne on parantunut.

ARVOSTAMINEN (KAPPALEET B36–B119F)

29

Yhteisön on sovellettava kappaleita 30–52 kaikkiin IFRS 17:n soveltamisalaan kuuluviin vakuutussopimusryhmiin seuraavin poikkeuksin:

a)

kun on kyse vakuutussopimusryhmistä, jotka täyttävät jommankumman kappaleessa 53 esitetyistä kriteereistä, yhteisö saa yksinkertaistaa ryhmän arvostusta käyttäen kappaleiden 55–59 mukaista vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa.

b)

kun on kyse vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmistä, yhteisön on sovellettava kappaleita 32–46 kappaleiden 63–70A edellyttämällä tavalla. Kappaletta 45 (vakuutussopimuksista, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä) ja kappaleita 47–52 (tappiollisista sopimuksista) ei sovelleta vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmiin.

c)

kun on kyse ryhmistä sijoitussopimuksia, joihin sisältyy oikeuksia harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä, yhteisön on sovellettava kappaleita 32–52 kappaleen 71 mukaisesti muutettuina.

30

Kun yhteisö soveltaa IAS 21:tä Valuuttakurssien muutosten vaikutukset ulkomaanrahan määräisiä rahavirtoja kerryttävien vakuutussopimusten ryhmään, sen on käsiteltävä sopimusryhmää, sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali mukaan lukien, monetaarisena eränä.

31

Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvo vakuutussopimuksia vakuutuksenantajana tekevän yhteisön tilinpäätöksessä ei saa kuvastaa kyseisen yhteisön laiminlyöntiriskiä (laiminlyöntiriski on määritelty IFRS 13:ssa Käyvän arvon määrittäminen).

Arvostaminen alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä (kappaleet B36–B95F)

32

Yhteisön on alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä arvostettava vakuutussopimusryhmä seuraavien erien yhteenlaskettuun määrään:

a)

sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvo, joka sisältää:

i)

vastaisia rahavirtoja koskevat arviot (kappaleet 33–35);

ii)

oikaisun, joka kuvastaa rahan aika-arvoa sekä vastaisiin rahavirtoihin liittyviä rahoitusriskejä, siltä osin kuin rahoitusriskit eivät sisälly vastaisia rahavirtoja koskeviin arvioihin (kappale 36); ja

iii)

muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun (kappale 37).

b)

sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali, joka määritetään kappaleiden 38 ja 39 mukaisesti.

Vastaisia rahavirtoja koskevat arviot (kappaleet B36–B71)

33

Yhteisön on sisällytettävä vakuutussopimusryhmän arvostukseen kaikki vastaiset rahavirrat, jotka ovat kunkin ryhmään sisältyvän sopimuksen rajojen sisällä (ks. kappale 34). Yhteisö saa kappaletta 24 soveltaessaan arvioida vastaiset rahavirrat ylemmällä yhdistelytasolla ja sen jälkeen kohdistaa tämän tuloksena saadut sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvot yksittäisille sopimusryhmille. Vastaisia rahavirtoja koskevien arvioiden on:

a)

sisällettävä vinoutumattomalla tavalla kaikki järkevä ja perusteltavissa oleva näiden vastaisten rahavirtojen määrää, ajoittumista ja epävarmuutta koskeva informaatio, joka on saatavissa ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja (ks. kappaleet B37–B41). Tätä varten yhteisön on arvioitava mahdollisten toteumien koko vaihtelualueen odotusarvo (ts. todennäköisyyksillä painotettu keskiarvo).

b)

kuvastettava yhteisön perspektiiviä edellyttäen, että merkityksellisiä markkinamuuttujia koskevat arviot ovat yhdenmukaisia kyseisille muuttujille havainnoitavissa olevien markkinahintojen kanssa (ks. kappaleet B42–B53).

c)

oltava ajantasaisia – arvioiden on kuvastettava arvostuspäivänä vallitsevia olosuhteita, mukaan lukien kyseisenä ajankohtana tehtävät tulevaisuutta koskevat oletukset (ks. kappaleet B54–B60).

d)

oltava eksplisiittisiä – yhteisön on arvioitava muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu erillään muista arvioista (ks. kappale B90). Yhteisön on myös arvioitava rahavirrat erillään rahan aika-arvoa ja rahoitusriskiä koskevista oikaisuista, paitsi jos asianmukaisin arvostusmenetelmä on sellainen, jossa nämä arviot yhdistyvät (ks. kappale B46).

34

Rahavirrat ovat vakuutussopimuksen rajojen sisällä, jos ne aiheutuvat sellaisista tosiasiallisista oikeuksista ja velvoitteista, jotka ovat olemassa raportointikaudella, jonka aikana yhteisö voi pakottaa vakuutuksenottajan maksamaan vakuutusmaksuja tai jonka aikana yhteisöllä on tosiasiallinen velvoite tuottaa vakuutussopimuspalveluja vakuutuksenottajalle (ks. kappaleet B61–B71). Tosiasiallinen velvoite vakuutussopimuspalvelujen tuottamiseen päättyy, kun:

a)

yhteisö pystyy käytännössä arvioimaan uudelleen tiettyyn vakuutuksenottajaan liittyvät riskit ja tämän seurauksena pystyy asettamaan hinnan tai etujen tason, joka täysin kuvastaa kyseisiä riskejä; tai

b)

molemmat seuraavat kriteerit täyttyvät:

i)

yhteisö pystyy käytännössä arvioimaan uudelleen kyseisen sopimuksen sisältävään vakuutussopimuksista koostuvaan salkkuun liittyvät riskit ja tämän ansiosta pystyy asettamaan hinnan tai etujen tason, joka täysin kuvastaa kyseiseen salkkuun liittyvää riskiä; ja

ii)

riskien uudelleenarviointipäivään mennessä toteutuvien vakuutusmaksujen hinnoittelussa ei oteta huomioon uudelleenarviointipäivän jälkeisiin ajanjaksoihin liittyviä riskejä.

35

Yhteisö ei saa kirjata omaisuuseräksi tai velaksi määriä, jotka liittyvät vakuutussopimuksen rajojen ulkopuolelle jääviin odotettavissa oleviin vakuutusmaksuihin tai odotettavissa oleviin korvausvaateisiin. Tällaiset määrät liittyvät tuleviin vakuutussopimuksiin.

Diskonttauskorot (kappaleet B72–B85)

36

Yhteisön on oikaistava vastaisia rahavirtoja koskevia arvioita siten, että ne kuvastavat rahan aika-arvoa ja kyseisiin rahavirtoihin liittyviä rahoitusriskejä, siltä osin kuin rahoitusriskit eivät sisälly rahavirtoja koskeviin arvioihin. Kappaleessa 33 kuvattuihin vastaisia rahavirtoja koskeviin arvioihin sovellettavien diskonttauskorkojen on:

a)

kuvastettava rahan aika-arvoa, rahavirtojen ominaispiirteitä sekä vakuutussopimusten likviditeettiominaisuuksia;

b)

oltava yhdenmukaisia sellaisten rahoitusinstrumenttien havainnoitavissa olevien markkinahintojen (jos tällaisia on) kanssa, joiden rahavirtojen ominaispiirteet ovat yhdenmukaisia vakuutussopimusten rahavirtojen ominaispiirteiden kanssa esimerkiksi ajoituksen, valuutan ja likvidiyden suhteen; ja

c)

oltava ottamatta huomioon sellaisten tekijöiden vaikutusta, jotka vaikuttavat tällaisiin havainnoitavissa oleviin markkinahintoihin mutta eivät vaikuta vakuutussopimuksista tulevaisuudessa aiheutuviin rahavirtoihin.

Muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu (kappaleet B86–B92)

37

Yhteisön on oikaistava vastaisten rahavirtojen nykyarvoa koskevaa arviota siten, että se kuvastaa kompensaatiota, jonka yhteisö vaatii sellaisen rahavirtojen määrää ja ajoittumista koskevan epävarmuuden kantamisesta, joka aiheutuu muusta riskistä kuin rahoitusriskistä.

Sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali

38

Sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali on vakuutussopimusryhmää koskevan omaisuuserän tai velan komponentti, joka edustaa kertymätöntä voittoa, jonka yhteisö kirjaa sitä mukaa, kuin se tuottaa vakuutussopimuspalveluja tulevaisuudessa. Yhteisön on arvostettava sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali vakuutussopimusryhmän alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä määrään, joka – jollei sovelleta kappaletta 47 (tappiollisista sopimuksista) tai kappaletta B123A (kappaleeseen 38(c)(ii) liittyvistä vakuutusmaksutuotoista) – johtaa siihen, ettei synny tuottoja eikä kuluja:

a)

kappaleiden 32–37 mukaisesti määritetyn sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon määrän alkuperäisestä kirjaamisesta;

b)

ryhmään kuuluvista sopimuksista kyseisenä ajankohtana johtuvista rahavirroista;

c)

alkuperäisenä kirjaamisajankohtana tapahtuvasta taseesta pois kirjaamisesta, joka koskee:

i)

kappaleen 28C mukaista vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvia rahavirtoja koskevaa omaisuuserää; ja

ii)

muuta omaisuuserää tai velkaa, joka on aiemmin kirjattu sopimusryhmään liittyvistä rahavirroista kappaleessa B66A täsmennetyllä tavalla.

39

Vakuutussopimusten siirrossa tai IFRS 3:n soveltamisalaan kuuluvassa liiketoimintojen yhdistämisessä hankittuihin vakuutussopimuksiin yhteisön on sovellettava kappaletta 38 kappaleiden B93–B95F mukaisesti.

Myöhempi arvostaminen

40

Vakuutussopimusryhmän kirjanpitoarvon on kunkin raportointikauden lopussa oltava seuraavien erien yhteismäärä:

a)

jäljellä olevan vakuutuskauden velka, joka sisältää:

i)

ryhmälle kyseisenä ajankohtana kohdistettujen tulevaisuudessa toteutuvaan palveluun liittyvien sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon, joka on määritetty kappaleiden 33–37 ja B36–B92 mukaisesti;

ii)

ryhmän sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin kyseisenä ajankohtana kappaleiden 43–46 mukaisesti määritettynä; ja

b)

toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka, joka sisältää ryhmälle kyseisenä ajankohtana kohdistettujen, toteutuneeseen palveluun liittyvien sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon, joka on määritetty kappaleiden 33–37 ja B36–B92 mukaisesti.

41

Yhteisön on kirjattava tuottoja ja kuluja jäljellä olevan vakuutuskauden velan kirjanpitoarvon seuraavista muutoksista:

a)

vakuutusmaksutuottoja – jäljellä olevan vakuutuskauden velan pienentymisestä kaudella tuotettujen palvelujen johdosta määritettyinä kappaleiden B120–B124 mukaisesti;

b)

vakuutuspalvelukuluja – tappiollisten sopimusten ryhmistä aiheutuvista tappioista ja tällaisten tappioiden peruutuksista (ks. kappaleet 47–52); ja

c)

vakuutukseen liittyviä rahoitustuottoja tai -kuluja – rahan aika-arvon ja rahoitusriskin vaikutuksesta kappaleessa 87 esitetyllä tavalla.

42

Yhteisön on kirjattava tuottoja ja kuluja toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvan velan kirjanpitoarvon seuraavista muutoksista:

a)

vakuutuspalvelukuluja – velan lisääntymisestä kauden aikana toteutuneiden korvausvaateiden ja kulujen johdosta, lukuun ottamatta sijoituskomponentteja;

b)

vakuutuspalvelukuluja – sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon myöhemmistä muutoksista, jotka liittyvät toteutuneisiin korvausvaateisiin ja kuluihin; ja

c)

vakuutukseen liittyviä rahoitustuottoja tai -kuluja – rahan aika-arvon ja rahoitusriskin vaikutuksesta kappaleessa 87 esitetyllä tavalla.

Sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali (kappaleet B96–B119B)

43

Sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali raportointikauden lopussa edustaa vakuutussopimusryhmän voittoa, jota ei ole vielä kirjattu tulosvaikutteisesti, koska se liittyy ryhmään kuuluvien sopimusten perusteella tulevaisuudessa tuotettavaan palveluun.

44

Kun on kyse vakuutussopimuksista, joihin ei sisälly suoraa oikeutta osuuteen sopimuksen ylijäämästä, sopimusryhmän sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin kirjanpitoarvo raportointikauden lopussa on yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo raportointikauden alussa oikaistuna seuraavilla erillä:

a)

ryhmään lisättyjen uusien sopimusten vaikutus (ks. kappale 28);

b)

sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin kirjanpitoarvolle raportointikauden aikana kertynyt korko määritettynä käyttäen kappaleessa B72(b) täsmennettyjä diskonttauskorkoja;

c)

tulevaisuudessa tuotettavaan palveluun liittyvät sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon muutokset, joita täsmennetään kappaleissa B96–B100, paitsi siltä osin kuin:

i)

tällaiset sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon lisäykset ylittävät sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin kirjanpitoarvon ja johtavat tappion syntymiseen (ks. kappale 48(a)); tai

ii)

tällaiset sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon vähennykset kohdistetaan jäljellä olevan vakuutuskauden velan tappiokomponenttiin kappaleen 50(b) mukaisesti.

d)

sopimukseen sisältyvästä palvelumarginaalista aiheutuvien valuuttakurssierojen vaikutus; ja

e)

kaudella tuotettujen vakuutussopimuspalvelujen johdosta vakuutusmaksutuotoiksi kirjattava määrä, joka määritetään kohdistamalla raportointikauden lopussa jäljellä oleva sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali (ennen kohdistamista) kuluvalle ja jäljellä olevalle vakuutuskaudelle kappaleen B119 mukaisesti.

45

Kun on kyse vakuutussopimuksista, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä (ks. kappaleet B101–B118), sopimusryhmän sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin kirjanpitoarvo raportointikauden lopussa on yhtä suuri kuin kirjanpitoarvo raportointikauden alussa oikaistuna jäljempänä kohdissa (a)–(e) mainituilla erillä. Yhteisön ei tarvitse yksilöidä näitä oikaisuja erikseen. Sen sijaan joillekin tai kaikille oikaisuille saadaan määrittää yhdistetty määrä. Oikaisut ovat:

a)

ryhmään lisättyjen uusien sopimusten vaikutus (ks. kappale 28);

b)

muutos yhteisön osuudessa perustana olevien erien käyvästä arvosta (ks. kappale B104(b)(i)), paitsi siltä osin kuin:

i)

sovelletaan kappaletta B115 (riskin pienentämisestä);

ii)

vähennys yhteisön osuudessa perustana olevien erien käyvästä arvosta ylittää sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin kirjanpitoarvon ja johtaa tappion syntymiseen (ks. kappale 48); tai

iii)

lisäys yhteisön osuudessa perustana olevien erien käyvän arvosta kumoaa kohdassa (ii) tarkoitetun määrän.

c)

tulevaisuudessa tuotettavaan palveluun liittyvien sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon muutokset, joita täsmennetään kappaleissa B101–B118, paitsi siltä osin kuin:

i)

sovelletaan kappaletta B115 (riskin pienentämisestä);

ii)

tällaiset lisäykset sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvossa ylittävät sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin kirjanpitoarvon ja johtavat tappion syntymiseen (ks. kappale 48); tai

iii)

tällaiset vähennykset sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvossa kohdistetaan jäljellä olevan vakuutuskauden velan tappiokomponenttiin kappaleen 50(b) mukaisesti.

d)

sopimukseen sisältyvästä palvelumarginaalista aiheutuvien valuuttakurssierojen vaikutus; ja

e)

kaudella tuotettujen vakuutussopimuspalvelujen johdosta vakuutusmaksutuotoiksi kirjattava määrä, joka määritetään kohdistamalla raportointikauden lopussa jäljellä oleva sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali (ennen kohdistamista) kuluvalle ja jäljellä olevalle vakuutuskaudelle kappaleen B119 mukaisesti.

46

Jotkin sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin muutokset kumoavat jäljellä olevan vakuutuskauden velkaa koskevien sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon muutokset, ja tämän seurauksena jäljellä olevan vakuutuskauden velan kokonaiskirjanpitoarvo ei muutu lainkaan. Siltä osin kuin sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin muutokset eivät kumoa jäljellä olevan vakuutuskauden velkaa koskevien sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon muutoksia, yhteisön on kirjattava muutokset tuotoiksi ja kuluiksi kappaletta 41 soveltaen.

Tappiolliset sopimukset

47

Vakuutussopimus on alkuperäisenä kirjaamisajankohtana tappiollinen, jos sopimukselle kohdistettujen sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvo, aiemmin kirjatut vakuutussopimuksen hankinnasta aiheutuvat rahavirrat ja sopimuksesta alkuperäisenä kirjaamisajankohtana aiheutuvat rahavirrat yhteenlaskettuina ovat nettomäärältään lähtevää rahavirtaa. Kappaletta 16(a) sovellettaessa yhteisön on ryhmiteltävä tällaiset sopimukset erillään sopimuksista, jotka eivät ole tappiollisia. Siltä osin kuin sovelletaan kappaletta 17, yhteisö saa tunnistaa tappiollisten sopimusten ryhmän määrittämällä arvon sopimusjoukolle yksittäisten sopimusten sijaan. Yhteisön on kirjattava tappiollisten sopimusten ryhmän nettomääräisestä lähtevästä rahavirrasta tulosvaikutteinen tappio, minkä seurauksena ryhmää koskevan velan kirjanpitoarvo on yhtä suuri kuin sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvo, ja ryhmän sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali on nollan suuruinen.

48

Vakuutussopimusryhmästä tulee myöhemmän arvostuksen yhteydessä tappiollinen (tai aiempaa tappiollisempi), jos seuraavat määrät ylittävät sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin kirjanpitoarvon:

a)

ryhmälle kohdistettujen sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon tulevaisuudessa tuotettavaan palveluun liittyvät epäsuotuisat muutokset, jotka johtuvat vastaisia rahavirtoja koskevien arvioiden ja muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun muutoksista; ja

b)

kun on kyse sellaisten vakuutussopimusten ryhmästä, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, vähennys yhteisön osuudessa perustana olevien erien käyvästä arvosta.

Yhteisön on kirjattava kappaleita 44(c)(i), 45(b)(ii) ja 45(c)(ii) soveltaen tämän ylimenevän määrän suuruinen tulosvaikutteinen tappio.

49

Yhteisön on muodostettava tappiollista ryhmää koskeva jäljellä olevan vakuutuskauden velan tappiokomponentti (tai kasvatettava kyseistä tappiokomponenttia), joka kuvaa kappaleiden 47–48 mukaisesti kirjattuja tappioita. Tappiokomponentti määrittää ne määrät, jotka esitetään tulosvaikutteisesti tappiollisia ryhmiä koskevien tappioiden peruutuksina ja jotka tämän vuoksi jätetään ulkopuolelle vakuutusmaksutuottoja määritettäessä.

50

Kirjattuaan tappiollista vakuutussopimusryhmää koskevan tappion yhteisön on kohdistettava:

a)

kappaleessa 51 täsmennettyjen, jäljellä olevan vakuutuskauden velkaa koskevien sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon myöhemmät muutokset systemaattisella perusteella jakamalla ne seuraavien kesken:

i)

jäljellä olevan vakuutuskauden velan tappiokomponentti; ja

ii)

jäljellä olevan vakuutuskauden velka ilman tappiokomponenttia.

b)

yksinomaan tappiokomponenttiin, kunnes kyseinen komponentti vähentyy nollan suuruiseksi:

i)

ryhmälle kohdistettujen sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon tulevaisuudessa tuotettavaan palveluun liittyvä myöhempi vähennys, joka johtuu vastaisia rahavirtoja koskevien arvioiden ja muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun muutoksista; ja

ii)

myöhemmät lisäykset yhteisön osuudessa perustana olevien erien käyvästä arvosta.

Kappaleita 44(c)(ii), 45(b)(iii) ja 45(c)(iii) sovellettaessa yhteisön on oikaistava sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia vain siltä osin, kuin vähennys ylittää tappiokomponenttiin kohdistetun määrän.

51

Kappaleen 50(a) mukaisesti kohdistettavat jäljellä olevan vakuutuskauden velkaa koskevien sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon myöhemmät muutokset ovat:

a)

arviot niiden korvausvaateita ja kuluja koskevien vastaisten rahavirtojen nykyarvosta, jotka puretaan jäljellä olevan vakuutuskauden velasta toteutuneiden vakuutuspalvelukulujen johdosta;

b)

tulosvaikutteisesti kirjatut muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun muutokset, jotka johtuvat riskistä vapautumisesta; ja

c)

vakuutukseen liittyvät rahoitustuotot tai -kulut.

52

Kappaleessa 50(a) vaadittavan systemaattisen kohdistamisen on johdettava siihen, että kappaleiden 48–50 mukaisesti tappiokomponenttiin kohdistetut yhteismäärät ovat sopimusryhmän vakuutuskauden loppuun mennessä nollan suuruiset.

Vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuva lähestymistapa

53

Yhteisö saa yksinkertaistaa vakuutussopimusryhmän arvostamista käyttämällä kappaleissa 55–59 esitettyä vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa siinä ja vain siinä tapauksessa, että ryhmän syntymisajankohtana:

a)

yhteisö kohtuudella odottaa, että ryhmän jäljellä olevan vakuutuskauden velalle saataisiin tällaisen yksinkertaistuksen tuloksena arvo, joka ei olennaisesti poikkeaisi kappaleiden 32–52 mukaisia vaatimuksia soveltamalla saatavasta arvosta; tai

b)

kunkin ryhmään kuuluvan sopimuksen vakuutuskausi (mukaan lukien vakuutussopimuspalvelut, jotka johtuvat kaikista kappaleen 34 mukaisesti määritetyistä kyseisenä ajankohtana sopimuksen rajojen sisälle kuuluvista vakuutusmaksuista) on enintään yksi vuosi.

54

Kappaleen 53(a) mukainen kriteeri ei täyty, jos yhteisö ryhmän syntymisajankohtana odottaa sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoon tulevan merkittävää vaihtelua, joka vaikuttaisi jäljellä olevan vakuutuskauden velan arvostukseen aikana ennen korvausvaateen toteutumista. Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon vaihtelu lisääntyy esimerkiksi seuraavien lisääntyessä:

a)

se, missä määrin vastaiset rahavirrat liittyvät sopimuksiin kytkettyihin johdannaisiin; ja

b)

sopimusryhmän vakuutuskauden pituus.

55

Vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa käytettäessä yhteisön on arvostettava jäljellä olevan vakuutuskauden velka seuraavasti:

a)

alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä velan kirjanpitoarvo on:

i)

alkuperäisenä kirjaamisajankohtana saadut vakuutusmaksut, jos tällaisia on;

ii)

vähennettyinä kyseisen ajankohdan vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvilla rahavirroilla, paitsi jos yhteisö valitsee maksujen kirjaamisen kuluiksi kappaleen 59(a) mukaisesti; ja

iii)

lisättyinä tai vähennettyinä määrällä, joka aiheutuu kyseisenä ajankohtana tapahtuvasta seuraavien erien kirjaamisesta pois taseesta:

1.

kappaleen 28C mukainen vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvia rahavirtoja koskeva omaisuuserä; ja

2.

muu omaisuuserä tai velka, joka on aiemmin kirjattu sopimusryhmään liittyvistä rahavirroista kappaleessa B66A täsmennetyllä tavalla.

b)

kunkin myöhemmän raportointikauden lopussa velan kirjanpitoarvo on sen kirjanpitoarvo raportointikauden alussa:

i)

lisättynä kauden aikana saaduilla vakuutusmaksuilla;

ii)

vähennettynä vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvilla rahavirroilla; paitsi jos yhteisö valitsee maksujen kirjaamisen kuluiksi kappaleen 59(a) mukaisesti; ja

iii)

lisättynä vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen jaksottamiseen liittyvillä raportointikaudella kuluiksi kirjatuilla määrillä; paitsi jos yhteisö valitsee vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen kirjaamisen kuluiksi kappaleen 59(a) mukaisesti;

iv)

lisättynä rahoituskomponenttiin kappaleen 56 mukaisesti tehdyllä oikaisulla;

v)

vähennettynä kyseisellä kaudella tuotetuista palveluista kirjattujen vakuutusmaksutuottojen määrällä (ks. kappale B126); ja

vi)

vähennettynä maksetulla tai toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan velkaan siirretyllä sijoituskomponentilla.

56

Jos ryhmään kuuluviin vakuutussopimuksiin sisältyy merkittävä rahoituskomponentti, yhteisön on oikaistava jäljellä olevan vakuutuskauden velan kirjanpitoarvoa, jotta se kuvastaa rahan aika-arvoa ja rahoitusriskin vaikutusta, käyttäen kappaleessa 36 täsmennettyjä alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä määritettyjä diskonttauskorkoja. Yhteisön ei tarvitse oikaista jäljellä olevan vakuutuskauden velan kirjanpitoarvoa kuvastamaan rahan aika-arvoa ja rahoitusriskin vaikutusta, jos yhteisö alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä odottaa palvelujen kunkin osan tuottamisen ja siihen liittyvän vakuutusmaksun erääntymisen välisen ajan olevan enintään vuoden pituinen.

57

Jos tosiseikat ja olosuhteet milloin tahansa vakuutuskauden aikana viittaavat siihen, että vakuutussopimusryhmä on tappiollinen, yhteisön on määritettävä seuraavien erien välinen erotus:

a)

kappaleen 55 mukaisesti määritetty jäljellä olevan vakuutuskauden velan kirjanpitoarvo; ja

b)

ryhmän jäljellä olevaan vakuutuskauteen liittyvien, sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvo soveltaen kappaleita 33–37 ja B36–B92. Kuitenkin, jos yhteisö ei kappaletta 59(b) soveltaessaan oikaise toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaa velkaa rahan aika-arvon ja rahoitusriskin vaikutuksen huomioon ottamiseksi, se ei saa sisällyttää mitään tällaista oikaisua sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoon.

58

Siltä osin kuin kappaleessa 57(b) kuvattu sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvo ylittää kappaleessa 57(a) kuvatun kirjanpitoarvon, yhteisön on kirjattava tulosvaikutteinen tappio ja kasvatettava jäljellä olevan vakuutuskauden velkaa.

59

Vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa sovellettaessa:

a)

yhteisö saa valita vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen kirjaamisen kuluiksi, kun kyseiset menot syntyvät, edellyttäen, että kunkin ryhmään kuuluvan sopimuksen vakuutuskausi on alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä enintään yhden vuoden pituinen.

b)

yhteisön on arvostettava vakuutussopimusryhmän toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka määrään, joka vastaa toteutuneisiin korvausvaateisiin liittyvien sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoa, kappaleiden 33–37 ja B36–B92 mukaisesti. Yhteisön ei kuitenkaan tarvitse oikaista vastaisia rahavirtoja rahan aika-arvolla ja rahoitusriskin vaikutuksella, jos kyseiset rahavirrat odotetaan saatavan tai maksettavan yhden vuoden kuluessa korvausvaateen toteutumispäivästä.

Vakuutuksenottajana tehdyt jälleenvakuutussopimukset

60

IFRS 17:n mukaisiin vaatimuksiin tehdään vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten osalta kappaleissa 61–70A esitetyt muutokset.

61

Yhteisön on jaoteltava vakuutuksenottajana tehdyistä jälleenvakuutussopimuksista koostuvat salkut soveltaen kappaleita 14–24, paitsi että kyseisiin kappaleisiin sisältyvät viittaukset tappiollisiin sopimuksiin on korvattava viittauksilla sopimuksiin, joihin sisältyy alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä nettovoittoa. Joidenkin jälleenvakuutussopimusten osalta kappaleiden 14–24 soveltaminen johtaa ryhmään, joka koostuu yhdestä sopimuksesta.

Kirjaaminen

62

Yhteisön on kappaleen 25 soveltamisen sijaan kirjattava vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmä aikaisempana seuraavista ajankohdista:

a)

vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmän vakuutuskauden alku; ja

b)

päivä, jona yhteisö kirjaa tappiollisen perustana olevien vakuutussopimusten ryhmän kappaleen 25(c) mukaisesti, jos yhteisö on tehnyt vakuutuksenottajana siihen liittyvän jälleenvakuutussopimusten ryhmään sisältyvän jälleenvakuutussopimuksen kyseisenä päivänä tai sitä ennen.

62A

Yhteisön on kappaleesta 62(a) huolimatta lykättävä suhteellista vakuutusturvaa antavien vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmän kirjaamista siihen päivään asti, jona mikä tahansa perustana oleva vakuutussopimus alun perin kirjataan, jos kyseinen päivä on myöhempi kuin vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmän vakuutuskauden alku.

Arvostaminen

63

Sovellettaessa kappaleiden 32–36 arvostamisvaatimuksia vakuutuksenottajana tehtyihin jälleenvakuutussopimuksiin yhteisön on, siltä osin kuin myös perustana olevat sopimukset arvostetaan kyseisten kappaleiden mukaisesti, käytettävä yhdenmukaisia oletuksia määrittäessään vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmän vastaisten rahavirtojen nykyarvoa koskevia arvioita ja perustana olevien vakuutussopimusten ryhmän (tai ryhmien) vastaisten rahavirtojen nykyarvoa koskevia arvioita. Lisäksi yhteisön on sisällytettävä vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmän vastaisten rahavirtojen nykyarvoa koskeviin arvioihin jälleenvakuutussopimuksen vakuutuksenantajan laiminlyöntiriskin vaikutus mukaan lukien vakuuksien ja kiistoista johtuvien tappioiden vaikutukset.

64

Yhteisön on kappaleen 37 soveltamisen sijaan määritettävä muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun suuruus siten, että se edustaa sen riskin määrää, jonka jälleenvakuutussopimusten ryhmän vakuutuksenottaja siirtää näiden sopimusten vakuutuksenantajalle.

65

Kappaleen 38 vaatimuksiin, jotka koskevat sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin määrittämistä alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä, tehdään muutoksia, jotta ne kuvastavat sitä tosiseikkaa, että vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmässä ei ole kertymätöntä voittoa vaan sen sijaan nettomeno tai nettovoitto jälleenvakuutuksen ostamisesta. Näin ollen yhteisön on, paitsi jos sovelletaan kappaletta 65A, kirjattava alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ostamisesta syntyvä nettomeno tai nettovoitto sopimukseen sisältyvänä palvelumarginaalina, joka arvostetaan seuraavien erien yhteismääränä:

a)

sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvo;

b)

vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmään liittyvistä rahavirroista aiemmin kirjatun omaisuuserän tai velan kyseisenä päivänä taseesta pois kirjattu määrä;

c)

kyseisenä päivänä syntyvät rahavirrat; ja

d)

kappaleen 66A mukaisesti tulosvaikutteisesti kirjatut tuotot.

65A

Jos jälleenvakuutusturvan ostamisesta syntyvä nettomeno liittyy ennen vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmän ostamista toteutuneisiin tapahtumiin, yhteisön on kappaleen B5 vaatimuksista huolimatta kirjattava tällainen meno heti tulosvaikutteisesti kuluksi.

66

Kappaleen 44 soveltamisen sijaan yhteisön on arvostettava vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmän sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali raportointikauden lopussa määrään, joka vastaa raportointikauden alussa määritettyä kirjanpitoarvoa oikaistuna:

a)

ryhmään lisättyjen uusien sopimusten vaikutuksella (ks. kappale 28);

b)

sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin kirjanpitoarvolle kertyneellä korolla, joka määritetään käyttäen kappaleessa B72(b) täsmennettyjä diskonttauskorkoja;

ba)

raportointikaudella kappaleen 66A mukaisesti tulosvaikutteisesti kirjatuilla tuotoilla;

bb)

kappaleen 66B mukaisesti kirjatuilla tappionkattamiskomponentin peruutuksilla (ks. kappale B119F), siltä osin kuin kyseiset peruutukset eivät ole vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmän sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon muutoksia;

c)

kappaleessa B72 (c) täsmennettyjä diskonttauskorkoja käyttäen määritetyillä sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon muutoksilla, siltä osin kuin kyseinen muutos liittyy tulevaisuudessa toteutuvaan palveluun, paitsi jos:

i)

muutos johtuu perustana olevien vakuutussopimusten ryhmälle kohdistettujen sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon muutoksesta, jolla ei oikaista perustana olevien vakuutussopimusten ryhmän sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia; tai

ii)

muutos johtuu kappaleiden 57–58 (tappiollisista sopimuksista) soveltamisesta, jos yhteisö arvostaa perustana olevien vakuutussopimusten ryhmän soveltamalla vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa.

d)

sopimukseen sisältyvästä palvelumarginaalista aiheutuvien valuuttakurssierojen vaikutuksella; ja

e)

kaudella vastaanotettujen palvelujen johdosta tulosvaikutteisesti kirjatulla määrällä, joka määritetään kohdistamalla raportointikauden lopussa jäljellä oleva sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali (ennen kohdistamista) vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmän kuluvalle ja jäljellä olevalle vakuutuskaudelle kappaleen B119 mukaisesti.

66A

Yhteisön on oikaistava vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmän sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia ja tämän seurauksena kirjattava tuotto, kun yhteisö kirjaa tappion joko tappiollisen perustana olevien vakuutussopimusten ryhmän alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä tai lisättäessä ryhmään tappiollisia perustana olevia vakuutussopimuksia (ks. kappaleet B119C–B119E).

66B

Yhteisön on muodostettava vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutusten ryhmää koskevan jäljellä olevan vakuutuskauden omaisuuserän tappionkattamiskomponentti (tai oikaistava kyseistä komponenttia), joka kuvaa kappaleiden 66(c)(i)–(ii) ja 66A mukaisesti kirjattuja tappioiden kattamisia. Tappionkattamiskomponentti määrittää ne vakuutuksenottajana tehdyistä jälleenvakuutussopimuksista syntyneiden tappioiden kattamisten peruutusten määrät, jotka esitetään tulosvaikutteisesti ja jotka tämän vuoksi jätetään ulkopuolelle kohdistettaessa jälleenvakuuttajalle suoritettuja vakuutusmaksuja (ks. kappale B119F).

67

Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon muutokset, jotka johtuvat jälleenvakuutussopimuksen vakuutuksenantajan laiminlyöntiriskin muutoksista, eivät liity tulevaisuudessa tuotettavaan palveluun, eikä niillä pidä oikaista sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia.

68

Vakuutuksenottajana tehdyt jälleenvakuutussopimukset eivät voi olla tappiollisia. Näin ollen ei sovelleta kappaleiden 47–52 vaatimuksia.

Vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvan lähestymistavan soveltaminen vakuutuksenottajana tehtyihin jälleenvakuutussopimuksiin

69

Yhteisö saa käyttää vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmän arvostamisen yksinkertaistamiseksi kappaleissa 55–56 ja 59 esitettyä vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa (mukautettuna siten, että se kuvastaa vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten piirteitä, jotka poikkeavat vakuutuksenantajana tehdyistä vakuutussopimuksista, esimerkiksi kulujen syntyminen tai kulujen vähentyminen tuottojen sijaan), jos ryhmän syntymisajankohtana:

a)

yhteisö kohtuudella odottaa, ettei tämän tuloksena syntyvä arvo poikkea olennaisesti kappaleiden 63–68 vaatimuksia soveltamalla saatavasta tuloksesta; tai

b)

kunkin vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmään kuuluvan sopimuksen vakuutuskausi (mukaan lukien vakuutusturva, joka liittyy kaikkiin kappaleen 34 mukaisesti kyseisenä ajankohtana määritettyjen sopimuksen rajojen sisäpuolelle kuuluviin vakuutusmaksuihin) on enintään yksi vuosi.

70

Yhteisö ei voi täyttää kappaleen 69(a) mukaista ehtoa, jos se ryhmän syntymisajankohtana odottaa sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoon merkittävää vaihtelua, joka vaikuttaisi jäljellä olevan vakuutuskauden omaisuuserän arvostukseen aikana ennen korvausvaateen toteutumista. Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon vaihtelu lisääntyy esimerkiksi seuraavien lisääntyessä:

a)

se, missä määrin vastaiset rahavirrat liittyvät sopimuksiin kytkettyihin johdannaisiin; ja

b)

vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmän vakuutuskauden pituus.

70A

Jos yhteisö arvostaa vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmän soveltamalla vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa, yhteisön on sovellettava kappaletta 66A oikaisemalla jäljellä olevan vakuutuskauden omaisuuserän kirjanpitoarvoa sen sijaan, että se oikaisisi sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia.

Sijoitussopimukset, joihin sisältyy oikeuksia harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä

71

Sijoitussopimukseen, joka sisältää oikeuksia harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä, ei sisälly merkittävän vakuutusriskin siirtymistä. Näin ollen IFRS 17:n vakuutussopimuksia koskeviin vaatimuksiin tehdään seuraavat muutokset koskien sijoitussopimuksia, joihin sisältyy oikeuksia harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä:

a)

alkuperäinen kirjaamisajankohta (ks. kappaleet 25 ja 28) on päivä, jona yhteisöstä tulee sopimuksen osapuoli.

b)

sopimuksen rajoja (ks. kappale 34) muutetaan siten, että rahavirrat ovat sopimuksen rajojen sisällä, jos ne aiheutuvat yhteisön tosiasiallisesta velvoitteesta käteisvarojen luovuttamiseen sillä hetkellä tai tulevaisuudessa. Yhteisöllä ei ole tosiasiallista velvoitetta käteisvarojen luovuttamiseen, jos se pystyy käytännössä asettamaan käteisvarojen luovuttamista koskevalle lupaukselle hinnan, joka täysin vastaa luvattua käteisvarojen määrää ja niihin liittyviä riskejä.

c)

sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin kohdistamista (ks. kappaleet 44(e) ja 45(e)) muutetaan siten, että yhteisön on kirjattava sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali sopimusryhmän kestoajan kuluessa systemaattisella tavalla, joka kuvastaa sopimuksen mukaisten sijoituspalvelujen tuottamista.

MUUTOSTEN TEKEMINEN JA SOPIMUKSEN KIRJAAMINEN POIS TASEESTA

Muutosten tekeminen vakuutussopimukseen

72

Jos vakuutussopimuksen ehtoihin tehdään muutoksia esimerkiksi osapuolten välisellä sopimuksella tai sääntelyyn tulleen muutoksen seurauksena, yhteisön on kirjattava alkuperäinen sopimus pois taseesta ja kirjattava muutettu sopimus uutena sopimuksena IFRS 17:n tai muiden sovellettavien standardien mukaisesti siinä ja vain siinä tapauksessa, että jokin kohdissa (a)–(c) mainituista ehdoista täyttyy. Sopimuksen ehtoihin sisältyvän oikeuden käyttäminen ei ole muutoksen tekemistä. Ehdot ovat:

a)

jos muutetut ehdot olisivat sisältyneet sopimukseen sen syntymisajankohtana:

i)

muutettu sopimus olisi kappaleita 3–8A sovellettaessa jäänyt IFRS 17:n soveltamisalan ulkopuolelle;

ii)

yhteisö olisi kappaleita 10–13 soveltaessaan erottanut pääsopimuksena olevasta vakuutussopimuksesta erilaisia osia, mikä olisi johtanut erilaiseen vakuutussopimukseen, johon olisi sovellettu IFRS 17:ää;

iii)

muutetulla sopimuksella olisi ollut kappaletta 34 sovellettaessa huomattavan erilaiset sopimusrajat; tai

iv)

muutettu sopimus olisi kappaleita 14–24 sovellettaessa sisältynyt eri sopimusryhmään.

b)

alkuperäinen sopimus on ollut määritelmän ”vakuutussopimus, johon sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä” mukainen, mutta muutettu sopimus ei enää ole kyseisen määritelmän mukainen; tai päinvastoin; tai

c)

yhteisö on soveltanut alkuperäiseen sopimukseen kappaleiden 53–59 tai kappaleiden 69 ja 70 mukaista vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa, mutta tehdyt muutokset tarkoittavat, ettei sopimus enää täytä kyseisen lähestymistavan edellyttämiä kappaleen 53 tai kappaleen 69 mukaisia soveltuvuuskriteerejä.

73

Jos sopimukseen tehty muutos ei täytä mitään kappaleessa 72 mainituista ehdoista, yhteisön on käsiteltävä tehdystä muutoksesta aiheutuvia rahavirtojen muutoksia sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoa koskevien arvioiden muutoksina kappaleiden 40–52 mukaisesti.

Kirjaaminen pois taseesta

74

Yhteisön on kirjattava vakuutussopimus pois taseesta silloin ja vain silloin, kun:

a)

se on lakannut olemasta olemassa, toisin sanoen kun vakuutussopimuksessa yksilöidyn velvoitteen voimassaolo lakkaa tai velvoite on täytetty tai kumottu; tai

b)

jokin kappaleessa 72 mainituista ehdoista täyttyy.

75

Kun vakuutussopimus on lakannut olemasta olemassa, yhteisöllä ei enää ole riskiä eikä sitä näin ollen enää vaadita luovuttamaan taloudellisia voimavaroja vakuutussopimuksen täyttämiseksi. Esimerkiksi kun yhteisö ostaa jälleenvakuutuksen, sen on kirjattava perustana oleva vakuutussopimus (tai perustana olevat vakuutussopimukset) pois taseesta silloin ja vain silloin, kun perustana oleva vakuutussopimus on lakannut (tai perustana olevat vakuutussopimukset ovat lakanneet) olemasta olemassa.

76

Yhteisö kirjaa vakuutussopimuksen pois sopimusryhmästä soveltaen seuraavia IFRS 17:n vaatimuksia:

a)

ryhmälle kohdistettujen sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoa oikaistaan siten, että niistä eliminoidaan ryhmästä pois kirjattuihin oikeuksiin ja velvoitteisiin liittyvien vastaisten rahavirtojen nykyarvo ja muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu kappaleiden 40(a)(i) ja 40(b) mukaisesti;

b)

ryhmän sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia oikaistaan kohdassa (a) kuvattujen sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon muutoksella siihen määrään asti, kuin kappaleissa 44(c) ja 45(c) vaaditaan, paitsi jos sovelletaan kappaletta 77; ja

c)

odotettavissa olevien jäljellä olevien vakuutussopimuspalvelujen vakuutusturvayksikköjen lukumäärää oikaistaan ryhmästä pois kirjattujen vakuutusturvayksikköjen huomioon ottamiseksi, ja kaudella tulosvaikutteisesti kirjattava sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali perustuu tähän oikaistuun lukumäärään kappaletta B119 sovellettaessa.

77

Kun yhteisö kirjaa vakuutussopimuksen pois taseesta sen vuoksi, että se siirtää sopimuksen kolmannelle osapuolelle, tai kirjaa vakuutussopimuksen pois taseesta ja kirjaa uuden sopimuksen kappaleen 72 mukaisesti, sen on kappaleen 76(b) soveltamisen sijaan:

a)

oikaistava ryhmän, josta sopimus on kirjattu pois, sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia, siinä määrin, kuin kappaleissa 44(c) ja 45(c) vaaditaan, (i):n ja (ii):n välisellä erotuksella kolmannelle osapuolelle siirrettyjen sopimusten tapauksessa ja (i):n ja (iii:):n välisellä erotuksella kappaleen 72 mukaisesti pois kirjattujen sopimusten tapauksessa:

i)

sopimuksen pois kirjaamisesta aiheutuva vakuutussopimusryhmän kirjanpitoarvon muutos kappaletta 76(a) soveltaen.

ii)

kolmannen osapuolen veloittama vakuutusmaksu.

iii)

vakuutusmaksu, jonka yhteisö olisi veloittanut, jos se olisi tehnyt sopimusmuutoksen tekemisajankohtana sopimuksen vastaavilla ehdoilla kuin uusi sopimus, vähennettynä tehdystä muutoksesta lisäksi veloitettavalla vakuutusmaksulla.

b)

arvostettava kappaleen 72 mukaisesti kirjattu uusi sopimus olettaen, että yhteisö on saanut kohdassa (a)(iii) kuvatun vakuutusmaksun muutoksen tekemisajankohtana.

ESITTÄMINEN TASEESSA

78

Yhteisön on esitettävä seuraavien salkkujen kirjanpitoarvot erikseen taseessa:

a)

vakuutuksenantajana tehdyistä vakuutussopimuksista koostuvat salkut, jotka ovat varoja;

b)

vakuutuksenantajana tehdyistä vakuutussopimuksista koostuvat salkut, jotka ovat velkoja;

c)

vakuutuksenottajana tehdyistä jälleenvakuutussopimuksista koostuvat salkut, jotka ovat varoja; ja

d)

vakuutuksenottajana tehdyistä jälleenvakuutussopimuksista koostuvat salkut, jotka ovat velkoja.

79

Yhteisön on sisällytettävä kappaleen 28B mukaisesti kirjatut vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvia rahavirtoja koskevat omaisuuserät niihin liittyvien vakuutuksenantajana tehdyistä vakuutussopimuksista koostuvien salkkujen kirjanpitoarvoon ja sisällytettävä vakuutuksenottajana tehdyistä jälleenvakuutussopimuksista koostuviin salkkuihin liittyviä rahavirtoja koskevat varat tai velat (ks. kappale 65(b)) vakuutuksenottajana tehdyistä jälleenvakuutussopimuksista koostuvien salkkujen kirjanpitoarvoon.

KIRJAAMINEN JA ESITTÄMINEN TULOSLASKELMASSA (TAI -LASKELMISSA) (KAPPALEET B120–B136)

80

Yhteisön on kappaleiden 41 ja 42 mukaisesti jaoteltava voittoa tai tappiota ja muita laajan tuloksen eriä osoittavaan laskelmaan (tai osoittaviin laskelmiin) (josta (tai joista) jäljempänä käytetään nimitystä tuloslaskelma (tai -laskelmat)) kirjatut määrät:

a)

vakuutuspalvelutulokseen (kappaleet 83–86), joka sisältää vakuutusmaksutuotot ja vakuutuspalvelukulut; ja

b)

vakuutukseen liittyviin rahoitustuottoihin tai -kuluihin (kappaleet 87–92).

81

Yhteisön ei tarvitse jaotella muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun muutosta vakuutuspalvelutuloksen ja vakuutuksen liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen kesken. Jos yhteisö ei tee tällaista jaottelua, sen on esitettävä muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun muutos kokonaisuudessaan osana vakuutuspalvelutulosta.

82

Yhteisön on esitettävä vakuutuksenottajana tehdyistä jälleenvakuutussopimuksista johtuvat tuotot tai kulut erillään vakuutuksenantajana tehdyistä vakuutussopimuksista johtuvista kuluista tai tuotoista.

Vakuutuspalvelutulos

83

Yhteisön on esittävä tulosvaikutteisesti vakuutuksenantajana tehtyjen vakuutussopimusten ryhmistä syntyvät vakuutusmaksutuotot. Vakuutusmaksutuottojen on kuvattava vakuutussopimusten ryhmästä johtuvaa palvelujen tuottamista rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä palveluja vastaan. Kappaleissa B120–B127 täsmennetään, kuinka yhteisö määrittää vakuutusmaksutuotot.

84

Yhteisön on esitettävä tulosvaikutteisesti vakuutuksenantajana tehtyjen vakuutussopimusten ryhmästä aiheutuvat vakuutuspalvelukulut, jotka koostuvat toteutuneista korvausvaateista (lukuun ottamatta sijoituskomponenteille tapahtuvaa takaisinmaksua), muista syntyneistä vakuutuspalvelukuluista ja muista kappaleessa 103(b) kuvatuista määristä.

85

Tulosvaikutteisesti esitettäviin vakuutusmaksutuottoihin ja vakuutuspalvelukuluihin ei saa sisältyä sijoituskomponentteja. Yhteisö ei saa esittää vakuutusmaksutuottoinformaatiota tulosvaikutteisesti, jos kyseinen informaatio ei ole yhdenmukaista kappaleen 83 kanssa.

86

Yhteisö saa esittää vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmästä johtuvat tuotot tai kulut (ks. kappaleet 60–70A), vakuutukseen liittyviä rahoitustuottoja tai -kuluja lukuun ottamatta, yhtenä rahamääränä; tai se saa esittää erikseen jälleenvakuuttajalta saadut määrät ja niihin kohdistetut maksetut vakuutusmaksut, jotka yhdessä muodostavat tätä yhtä rahamäärää vastaavan nettomäärän. Jos yhteisö esittää jälleenvakuuttajalta saadut määrät ja niihin kohdistetut maksetut vakuutusmaksut erikseen, sen on:

a)

käsiteltävä jälleenvakuutuksen rahavirtoja, joiden ehtona on perustana olevia sopimuksia koskevia korvausvaateita, osana vakuutuksenottajana tehdyn jälleenvakuutussopimuksen mukaan korvattavaksi odotettavia vaateita;

b)

käsiteltävä määriä, jotka se odottaa saavansa jälleenvakuuttajalta ja joiden ehtona ei ole perustana olevien sopimusten mukaisia korvausvaateita (esimerkiksi jonkin tyyppiset otetun jälleenvakuutuksen palkkiot), jälleenvakuuttajalle maksettavien vakuutusmaksujen vähennyksenä;

ba)

käsiteltävä tappioiden kattamiseen liittyviä määriä kappaleiden 66(c)(i)–(ii) ja 66A–66B mukaisesti jälleenvakuuttajalta saatuina määrinä; ja

c)

oltava esittämättä kohdistettuja maksettuja vakuutusmaksuja tuottojen vähennyksenä.

Vakuutukseen liittyvät rahoitustuotot tai -kulut (ks. kappaleet B128–B136)

87

Vakuutukseen liittyvät rahoitustuotot tai -kulut koostuvat vakuutussopimusryhmän kirjanpitoarvon muutoksesta, joka aiheutuu:

a)

rahan aika-arvon ja rahan aika-arvon muutosten vaikutuksesta; ja

b)

rahoitusriskin ja rahoitusriskin muutosten vaikutuksesta; mutta

c)

eivät sisällä mitään tällaisia muutoksia sellaisten vakuutussopimusten ryhmistä, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, kun nämä oikeudet muuttaisivat sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia mutta eivät muuta sitä sovellettaessa kappaleita 45(b)(ii), 45(b)(iii), 45(c)(ii) tai 45(c)(iii). Nämä sisällytetään vakuutuspalvelukuluihin.

87A

Yhteisön on sovellettava:

a)

kappaletta B117A vakuutukseen liittyviin rahoitustuottoihin tai -kuluihin, jotka johtuvat kappaleen B115 soveltamisesta (riskin pienentäminen); ja

b)

kappaleita 88 ja 89 kaikkiin muihin vakuutukseen liittyviin rahoitustuottoihin tai -kuluihin.

88

Ellei sovelleta kappaletta 89, yhteisön on tehtävä kappaletta 87A(b) soveltaessaan tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva valinta seuraavien vaihtoehtojen välillä:

a)

kauden vakuutukseen liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen esittäminen tulosvaikutteisesti; tai

b)

kauden vakuutukseen liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen jaotteleminen siten, että tulosvaikutteisesti esitetään määrä, joka määritetään kohdistamalla odotettavissa olevien vakuutukseen liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen yhteismäärä systemaattisella tavalla sopimusryhmän kestoajalle kappaleiden B130–B133 mukaisesti.

89

Kun on kyse vakuutussopimuksista, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, ja perustana olevat erät ovat yhteisön hallussa, yhteisön on tehtävä kappaletta 87A(b) soveltaessaan tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva valinta seuraavien vaihtoehtojen välillä:

a)

kauden vakuutukseen liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen esittäminen tulosvaikutteisesti; tai

b)

kauden vakuutukseen liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen jaotteleminen siten, että tulosvaikutteisesti esitetään määrä, joka eliminoi kirjanpidolliset epäsymmetriat hallussa oleviin perustana oleviin eriin liittyviin tulosvaikutteisesti esitettäviin tuottoihin ja kuluihin nähden kappaleiden B134–B136 mukaisesti.

90

Jos yhteisö valitsee kappaleessa 88(b) tai kappaleessa 89(b) esitetyn laatimisperiaatteen, sen on sisällytettävä muihin laajan tuloksen eriin kyseisissä kappaleissa esitetyllä perusteella määritettyjen vakuutukseen liittyvien rahoitustuottojen ja -kulujen ja kauden vakuutukseen liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen yhteismäärän välinen erotus.

91

Jos yhteisö siirtää vakuutussopimusryhmän toiselle osapuolelle tai kirjaa vakuutussopimuksen pois taseesta kappaleen 77 mukaisesti:

a)

sen on siirrettävä luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna (ks. IAS 1 Tilinpäätöksen esittäminen) tulosvaikutteisiksi mahdolliset ryhmästä (tai sopimuksesta) jäljellä olevat määrät, jotka oli aiemmin kirjattu muihin laajan tuloksen eriin, koska yhteisö on valinnut kappaleessa 88(b) esitetyn laatimisperiaatteen.

b)

se ei saa siirtää luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna (ks. IAS 1) tulosvaikutteisiksi mahdollisia ryhmästä (tai sopimuksesta) jäljellä olevia määriä, jotka oli aiemmin kirjattu muihin laajan tuloksen eriin, koska yhteisö on valinnut kappaleessa 89(b) esitetyn laatimisperiaatteen.

92

Kappaleen 30 mukaan yhteisön on käsiteltävä vakuutussopimus IAS 21:n mukaisena monetaarisena eränä muunnettaessa ulkomaanvaluutan määräisiä eriä yhteisön toimintavaluutan määräisiksi. Yhteisö esittää vakuutussopimusryhmien kirjanpitoarvon muutoksesta syntyvät valuuttakurssierot tulosvaikutteisesti, paitsi jos ne liittyvät vakuutussopimusryhmien kirjanpitoarvon muutoksiin, jotka on kappaletta 90 soveltaen kirjattu muihin laajan tulokseen eriin, jolloin ne on sisällytettävä muihin laajan tuloksen eriin.

TILINPÄÄTÖKSESSÄ ESITETTÄVÄT TIEDOT

93

Tilinpäätöksessä esitettäviä tietoja koskevien vaatimusten tavoitteena on, että yhteisö esittää liitetiedoissa informaatiota, joka yhdessä taseessa, tuloslaskelmassa (tai -laskelmissa) ja rahavirtalaskelmassa esitettävän informaation kanssa antaa tilinpäätöksen käyttäjille perustan sen arvioimista varten, millainen vaikutus IFRS 17:n soveltamisalaan kuuluvilla sopimuksilla on yhteisön taloudelliseen asemaan, taloudelliseen tulokseen ja rahavirtoihin. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi yhteisön on esitettävä laadullista ja määrällistä informaatiota:

a)

IFRS 17:n soveltamisalaan kuuluvista sopimuksista tilinpäätökseen kirjatuista määristä (ks. kappaleet 97–116);

b)

IFRS 17:ää kyseisiin sopimuksiin sovellettaessa tehdyistä merkittävistä harkintaan perustuvista ratkaisuista ja niissä tapahtuneista muutoksista (ks. kappaleet 117–120); ja

c)

IFRS 17:n soveltamisalaan kuuluvista sopimuksista aiheutuvien riskien luonteesta ja laajuudesta (ks. kappaleet 121–132).

94

Yhteisön on harkittava, miten yksityiskohtaisia tietoja on esitettävä, jotta esitettäviä tietoja koskeva tavoite saavutetaan, ja kuinka paljon kutakin eri vaatimusta painotetaan. Jos kappaleiden 97–132 mukaan esitettävät tiedot eivät riitä kappaleessa 93 asetetun tavoitteen saavuttamiseksi, yhteisön on esitettävä tämän tavoitteen saavuttamiseksi tarvittavat lisätiedot.

95

Yhteisön on yhdistettävä tai eriteltävä informaatiota siten, ettei hyödyllistä informaatiota tehdä vaikeasti ymmärrettäväksi esittämällä paljon merkityksettömiä yksityiskohtia tai yhdistämällä eriä, joilla on erilaiset ominaispiirteet.

96

IAS 1:n kappaleissa 29–31 esitetään olennaisuutta ja informaation yhdistelyä koskevat vaatimukset. Esimerkkejä perusteista, jotka saattaisivat olla asianmukaisia vakuutussopimuksista esitettävien tietojen yhdistelyssä:

a)

sopimustyyppi (esim. keskeiset tuotelinjat);

b)

maantieteellinen alue (esim. maa tai seutu); tai

c)

IFRS 8:ssä Toimintasegmentit määritellyt raportoitavat segmentit.

Selvitys kirjatuista määristä

97

Kappaleissa 98–109A vaadittavista tiedoista vain kappaleisiin 98–100, 102–103, 105–105B sekä 109A sisältyvät tiedot koskevat sopimuksia, joihin on sovellettu vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa. Jos yhteisö käyttää vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa, sen on esitettävä myös:

a)

mitkä kappaleiden 53 ja 69 mukaisista kriteereistä se on täyttänyt;

b)

tekeekö se rahan aika-arvoa ja rahoitusriskin vaikutuksia koskevan oikaisun kappaleiden 56, 57 (b) ja 59(b) mukaisesti; ja

c)

menetelmä, jonka se on valinnut vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen kirjaamiseen kappaleen 59(a) mukaisesti.

98

Yhteisön on esitettävä tilinpäätöksessään täsmäytyslaskelmat, jotka osoittavat, kuinka IFRS 17:n soveltamisalaan kuuluvien sopimusten nettomääräiset kirjanpitoarvot ovat muuttuneet kauden aikana rahavirtojen ja tuloslaskelmaan (tai -laskelmiin) kirjattujen tuottojen ja kulujen vuoksi. Vakuutuksenantajana tehdyistä vakuutussopimuksista ja vakuutuksenottajana tehdyistä jälleenvakuutussopimuksista on esitettävä erilliset täsmäytyslaskelmat. Yhteisön on mukautettava kappaleisiin 100–109 sisältyviä vaatimuksia, jotta otettaisiin huomioon vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten piirteet, jotka poikkeavat vakuutuksenantajana tehdyistä vakuutussopimuksista, esimerkiksi kulujen syntyminen tai kulujen vähentyminen tuottojen sijaan.

99

Yhteisön on annettava täsmäytyslaskelmissa riittävästi informaatiota, jotta tilinpäätöksen käyttäjien on mahdollista tunnistaa muutokset, jotka aiheutuvat rahavirroista ja tuloslaskelmaan (tai -laskemiin) kirjatuista määristä. Tämän vaatimuksen noudattamiseksi yhteisön on:

a)

esitettävä kappaleiden 100–105B mukaiset täsmäytyslaskelmat taulukkona; ja

b)

esitettävä kussakin täsmäytyslaskelmassa nettomääräiset kirjanpitoarvot kauden alussa ja lopussa jaoteltuina sellaisten sopimuksista koostuvien salkkujen yhteismäärään, jotka ovat varoja, ja sellaisten sopimuksista koostuvien salkkujen yhteismäärään, jotka ovat velkoja, ja jotka vastaavat kappaleen 78 mukaisesti taseessa esitettyjä määriä.

100

Yhteisön on esitettävä alku- ja loppusaldojen väliset täsmäytyslaskelmat erikseen kustakin seuraavasta erästä:

a)

jäljellä olevan vakuutuskauden komponenttia koskevat nettovelat (tai -varat) ilman tappiokomponenttia.

b)

tappiokomponentti (ks. kappaleet 47–52 ja 57–58);

c)

toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvat velat. Kun on kyse vakuutussopimuksista, joihin on sovellettu kappaleissa 53–59 tai 69–70A kuvattua vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa, yhteisön on esitettävä erilliset täsmäytyslaskelmat:

i)

vastaisten rahavirtojen nykyarvoa koskevista arvioista; ja

ii)

muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevasta riskioikaisusta.

101

Kun on kyse muista kuin sellaisista vakuutussopimuksista, joihin on sovellettu kappaleissa 53–59 tai 69–70A kuvattua vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa, yhteisön on esitettävä alku- ja loppusaldojen väliset täsmäytyslaskelmat erikseen myös kustakin seuraavasta:

a)

vastaisten rahavirtojen nykyarvoa koskevat arviot;

b)

muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu; ja

c)

sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali.

102

Kappaleiden 100–101 mukaisten täsmäytyslaskelmien tavoitteena on antaa erityyppisiä tietoja vakuutuspalvelutuloksesta.

103

Yhteisön on esitettävä kappaleen 100 mukaan vaadittavissa täsmäytyslaskelmissa erikseen kukin seuraavista palveluihin liittyvistä määristä, jos tämä on sovellettavissa:

a)

vakuutusmaksutuotot.

b)

vakuutuspalvelukulut siten, että erikseen esitetään:

i)

toteutuneet korvausvaateet (ilman sijoituskomponentteja) ja muut toteutuneet vakuutuspalvelukulut;

ii)

vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen jaksotus;

iii)

aiempaan palveluun liittyvät muutokset, ts. toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan velkaan liittyvien sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon muutokset; ja

iv)

tulevaisuudessa tuotettavaan palveluun liittyvät muutokset, ts. tappiot tappiollisista sopimusryhmistä ja tällaisten tappioiden peruutukset.

c)

vakuutusmaksutuotoista ja vakuutuspalvelukuluista erotetut sijoituskomponentit (yhdistettyinä vakuutusmaksujen palautuksiin, paitsi jos vakuutusmaksujen palautukset esitetään osana kauden rahavirtoja kappaleessa 105(a)(i) kuvatulla tavalla).

104

Yhteisön on esitettävä kappaleen 101 mukaan vaadittavissa täsmäytyslaskelmissa erikseen kukin seuraavista palveluihin liittyvästä määristä, jos tämä on sovellettavissa:

a)

tulevaisuudessa tuotettavaan palveluun liittyvät muutokset kappaleiden B96–B118 mukaisesti siten, että erikseen esitetään:

i)

arvioiden muutokset, joilla oikaistaan sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia;

ii)

arvioiden muutokset, joilla ei oikaista sopimukseen perustuvaa palvelumarginaalia, toisin sanoen tappiot tappiollisten sopimusten ryhmistä ja tällaisten tappioiden peruutukset; ja

iii)

kaudella alun perin kirjattujen sopimusten vaikutukset.

b)

senhetkiseen palveluun liittyvät muutokset, toisin sanoen:

i)

sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin määrä, joka on kirjattu tulosvaikutteisesti kuvastamaan palvelujen tuottamista;

ii)

muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun muutos, joka ei liity tulevaan eikä aiempaan palveluun; ja

iii)

kokemukseen perustuvat tarkistukset (ks. kappaleet B97(c) ja B113(a)), lukuun ottamatta määriä, jotka liittyvät kohtaan (ii) sisältyvään muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevaan riskioikaisuun.

c)

aiempaan palveluun liittyvät muutokset, ts. sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon muutokset, jotka liittyvät toteutuneisiin korvausvaateisiin (ks. kappaleet B97(b) ja B113(a)).

105

Kappaleiden 100–101 mukaisten täsmäytyslaskelmien valmiiksi saattamiseksi yhteisön on myös esitettävä erikseen kukin seuraavista kaudella tuotettuihin palveluihin liittymättömistä määristä, jos tämä on sovellettavissa:

a)

kauden rahavirrat, mukaan lukien:

i)

vakuutuksenantajana tehdyistä vakuutussopimuksista saadut (tai vakuutuksenottajana tehdyistä jälleenvakuutussopimuksista suoritetut) vakuutusmaksut;

ii)

vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvat rahavirrat; ja

iii)

maksetut toteutuneet korvausvaateet ja muut vakuutuksenantajana tehdyistä vakuutussopimuksista maksetut (tai vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten perusteella korvatut) vakuutuspalvelukulut, lukuun ottamatta vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuneita rahavirtoja.

b)

vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten vakuutuksenantajan laiminlyöntiriskin muutosten vaikutus;

c)

vakuutukseen liittyvät rahoitustuotot tai -kulut; ja

d)

mahdolliset muut erät, jotka saattavat olla tarpeen vakuutussopimusten nettomääräisen kirjanpitoarvon muutoksen ymmärtämiseksi.

105A

Yhteisön on esitettävä kappaleen 28B mukaisesti kirjattujen vakuutusten hankinnasta aiheutuvia rahavirtoja koskevien omaisuuserien alkusaldon ja loppusaldon välinen täsmäytyslaskelma. Yhteisön on yhdistettävä informaatio täsmäytyslaskelmaa varten tasolle, joka on yhdenmukainen kappaleen 98 mukaisessa vakuutussopimuksia koskevassa täsmäytyslaskelmassa käytettävän tason kanssa.

105B

Yhteisön on esitettävä kappaleessa 105A vaadittavassa täsmäytyslaskelmassa erikseen kappaleiden 28E–28F mukaisesti kirjatut arvonalentumistappiot ja arvonalentumistappioiden peruutukset.

106

Kun on kyse muista vakuutuksenantajana tehdyistä vakuutussopimuksista kuin niistä, joihin on sovellettu kappaleissa 53–59 kuvattua vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa, yhteisön on esitettävä kaudella kirjattujen vakuutusmaksutuottojen erittely, joka sisältää:

a)

jäljellä olevan vakuutuskauden velan muutoksiin liittyvät määrät kappaleessa B124 täsmennetyllä tavalla siten, että erikseen esitetään:

i)

kaudella syntyneet vakuutuspalvelukulut kappaleessa B124(a) täsmennetyllä tavalla;

ii)

muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun muutos kappaleessa B124(b) täsmennetyllä tavalla;

iii)

kaudella tuotettujen vakuutussopimuspalvelujen johdosta tulosvaikutteisesti kirjattu sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin määrä kappaleessa B124(c) täsmennetyllä tavalla; ja

iv)

muut määrät, jos sellaisia on, esimerkiksi saatuja vakuutusmaksuja koskevat muut kuin tulevaisuudessa tuotettaviin palveluihin liittyvät kokemusperäiset tarkistukset kappaleessa B124(d) täsmennetyllä tavalla.

b)

kohdistettu osuus vakuutusmaksuista, joka liittyy vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen takaisinsaantiin (ks. kappale B125).

107

Kun on kyse muista vakuutussopimuksista kuin niistä, joihin on sovellettu kappaleissa 53–59 tai 69–70A kuvattua vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa, yhteisön on esitettävä erikseen kauden aikana alun perin kirjattujen vakuutuksenantajana tehtyjen vakuutussopimusten ja vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten vaikutus taseeseen siten, että esitetään niiden vaikutus alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä:

a)

vastaisten lähtevien rahavirtojen nykyarvoa koskeviin arvioihin siten, että vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuneiden rahavirtojen määrä esitetään erikseen;

b)

vastaisten sisään tulevien rahavirtojen nykyarvoa koskeviin arvioihin;

c)

muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevaan riskioikaisuun; ja

d)

sopimukseen sisältyvään palvelumarginaaliin.

108

Kappaleessa 107 vaadittavissa tiedoissa yhteisön on esitettävä erikseen määrät, jotka aiheutuvat:

a)

sopimuksista, jotka on hankittu muilta yhteisöiltä vakuutussopimusten siirroissa tai liiketoimintojen yhdistämisissä; ja

b)

tappiollisten sopimusten ryhmistä.

109

Kun on kyse muista vakuutussopimuksista kuin niistä, joihin on sovellettu kappaleissa 53–59 tai kappaleissa 69–70A kuvattua vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa, yhteisön on esitettävä tilinpäätöksessään, milloin se odottaa kirjaavansa tulosvaikutteisesti raportointikauden lopussa jäljellä olevan sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin, määrällisesti asianmukaisiin aikaväleihin jaoteltuna. Tällaiset tiedot on annettava erikseen vakuutuksenantajana tehdyistä vakuutussopimuksista ja vakuutuksenottajana tehdyistä jälleenvakuutussopimuksista.

109A

Yhteisön on esitettävä määrällisesti asianmukaisiin aikaväleihin jaoteltuna, milloin se odottaa kirjaavansa vakuutusten hankinnasta aiheutuvia rahavirtoja koskevan omaisuuserän pois taseesta kappaleen 28C mukaisesti.

Vakuutukseen liittyvät rahoitustuotot tai -kulut

110

Yhteisön on esitettävä tilinpäätöksessään raportointikauden vakuutukseen liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen yhteismäärä ja selitettävä sitä. Yhteisön on erityisesti selitettävä vakuutukseen liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen ja yhteisön varojen tuoton välistä suhdetta, jotta sen tilinpäätöksen käyttäjien on mahdollista arvioida tulosvaikutteisesti ja muihin laajan tuloksen eriin kirjattujen rahoitustuottojen tai -kulujen lähteitä.

111

Kun on kyse sopimuksista, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, yhteisön on kuvattava perustana olevien erien koostumus ja esitettävä niiden käypä arvo.

112

Kun on kyse sopimuksista, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, niin jos yhteisö valitsee menettelyn, jonka mukaan sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia ei oikaista joillakin sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon muutoksilla kappaleen B115 mukaisesti, sen on esitettävä vaikutus, joka tällä valinnalla on tarkasteltavana olevalla kaudella sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia koskevaan oikaisuun.

113

Kun on kyse sopimuksista, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, niin jos yhteisö muuttaa perustetta, jonka mukaan vakuutukseen liittyvät rahoitustuotot tai -kulut jaotellaan tulosvaikutteisesti ja muihin laajan tuloksen eriin kirjattaviin kappaleen B135 mukaisesti, sen on lähestymistavan muutoksen toteutumiskaudella esitettävä:

a)

syy, jonka vuoksi yhteisön on täytynyt vaihtaa jaotteluperustetta;

b)

kuhunkin tilinpäätöserään, johon tällä on vaikutusta, tehtävän oikaisun määrä; ja

c)

vakuutussopimusryhmän, johon muutosta on sovellettu, kirjanpitoarvo muutoksen toteutumisajankohtana.

Siirtymiseen liittyvät määrät

114

Yhteisön on esitettävä tilinpäätöksessään tiedot, jotka antavat tilinpäätöksen käyttäjille mahdollisuuden tunnistaa vaikutus, joka muutettua takautuvaan soveltamiseen perustuvaa lähestymistapaa (ks. kappaleet C6–C19A) tai käypiin arvoihin perustuvaa lähestymistapaa (ks. kappaleet C20–C24B) käyttäen arvostetuilla vakuutussopimusten ryhmillä on sopimukseen sisältyvään palvelumarginaaliin ja vakuutusmaksutuottoihin myöhemmillä kausilla. Näin ollen yhteisön on esitettävä kappaleen 101(c) mukainen sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin täsmäytyslaskelma ja kappaleen 103(a) mukainen vakuutusmaksutuottojen täsmäytyslaskelma erikseen:

a)

siirtymisajankohtana olemassa olleista vakuutussopimuksista, joihin yhteisö on soveltanut muutettua takautuvaa lähestymistapaa;

b)

siirtymisajankohtana olemassa olleista vakuutussopimuksista, joihin yhteisö on soveltanut käypään arvoon perustuvaa lähestymistapaa; ja

c)

kaikista muista vakuutussopimuksista.

115

Kaikista kausista, joista esitetään kappaleen 114(a) tai 114(b) mukaiset tiedot, yhteisön on selitettävä, kuinka se on määrittänyt vakuutussopimusten arvon siirtymisajankohtana, jotta tilinpäätöksen käyttäjien olisi mahdollista ymmärtää siirtymiseen liittyviä määriä määritettäessä käytettyjen menetelmien ja harkintaan perustuvien ratkaisujen luonne ja merkittävyys.

116

Yhteisö, joka valitsee vakuutukseen liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen jaottelun tulosvaikutteisesti ja muihin laajan tuloksen eriin kirjattaviin, soveltaa kappaleita C18(b), C19(b), C24(b) ja C24(c) määrittääkseen kertyneen eron niiden vakuutukseen liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen, jotka olisi kirjattu tulosvaikutteisesti, ja vakuutukseen liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen siirtymisajankohdan yhteismäärän välillä vakuutussopimusryhmistä, joita jaottelu koskee. Yhteisön on esitettävä kaikilta kausilta, joilla esiintyy näiden kappaleiden mukaisesti määritettyjä määriä, alku- ja loppusaldon välinen täsmäytyslaskelma muihin laajan tuloksen eriin sisältyvistä kertyneistä määristä, jotka aiheutuvat käypään arvoon muiden laajan tuloksen erien kautta arvostetuista, vakuutussopimusryhmiin liittyvistä rahoitusvaroista. Täsmäytyslaskelman on sisällettävä esimerkiksi muihin laajan tuloksen eriin kaudella kirjatut voitot tai tappiot sekä aiemmilla kausilla muihin laajan tuloksen eriin kirjatut voitot tai tappiot, jotka on kaudella siirretty tulosvaikutteisiksi.

Merkittävät harkintaan perustuvat ratkaisut IFRS 17:ää sovellettaessa

117

Yhteisön on esitettävä tilinpäätöksessään IFRS 17:ää sovellettaessa tehdyt merkittävät harkintaan perustuvat ratkaisut ja näihin ratkaisuihin tehdyt muutokset. Yhteisön on erityisesti esitettävä käytetyt syöttötiedot, oletukset ja arviointimenetelmät, mukaan lukien:

a)

menetelmät, joita on käytetty IFRS 17:n soveltamisalaan kuuluvien vakuutussopimusten arvostamiseen, sekä näiden menetelmien syöttötietojen arviointiprosessit. Yhteisön on esitettävä kyseisistä syöttötiedoista myös määrällistä informaatiota, paitsi jos se ei ole käytännössä mahdollista.

b)

muutokset sopimusten arvostamiseen käytettävissä menetelmissä ja syöttötietojen arviointiprosesseissa, kuhunkin muutokseen johtanut syy sekä sopimustyypit, joihin muutos vaikuttaa.

c)

siltä osin kuin se ei tule katetuksi kohdassa (a), lähestymistapa, jota on käytetty:

i)

vastaisia rahavirtoja koskevien arvioiden harkintavallan käytöstä johtuvien muutosten erottamiseen muista vastaisia rahavirtoja koskevien arvioiden muutoksista, kun on kyse sopimuksista, joihin ei sisälly suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä (ks. kappale B98);

ii)

muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun määrittämiseen mukaan lukien se, jaotellaanko muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun muutokset vakuutuspalvelukomponenttiin ja vakuutuksen rahoituskomponenttiin vai esitetäänkö ne kokonaisuudessaan vakuutuspalvelutuloksessa;

iii)

diskonttauskorkojen määrittämiseen;

iv)

sijoituskomponenttien määrittämiseen; ja

v)

vakuutusturvan ja sijoitustuottopalvelun tai vakuutusturvan ja sijoituksiin liittyvän palvelun tuottamien etujen (ks. kappaleet B119–B119B) suhteellisen painotuksen määrittämiseen.

118

Jos yhteisö valitsee kappaletta 88(b) tai kappaletta 89(b) soveltaessaan vakuutukseen liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen jaottelun tulosvaikutteisesti esitettäviin määriin ja muissa laajan tuloksen erissä esitettäviin määriin, sen on esitettävä selvitys menetelmistä, joita on käytetty tulosvaikutteisesti kirjattavien vakuutukseen liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen määrittämiseen.

119

Yhteisön on esitettävä muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun määrittämisessä käytetty luottamustaso. Jos yhteisö käyttää muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun määrittämiseen muuta menetelmää kuin luottamustasomenetelmää, sen on esitettävä käyttämänsä menetelmä ja kyseisen menetelmän tuloksia vastaava luottamustaso.

120

Yhteisön on esitettävä tilinpäätöksessään tuottokäyrä (tai tuottokäyrien vaihtelualue), jota on käytetty sellaisten rahavirtojen diskonttaamiseen, jotka eivät vaihtele perustana olevien erien tuoton mukaisesti, kappaletta 36 soveltaen. Kun yhteisö esittää nämä tiedot useista vakuutussopimusryhmistä yhdistettyinä, sen on esitettävä tiedot painotettuina keskiarvoina tai suhteellisen kapeina vaihtelualueina.

IFRS 17:n soveltamisalaan kuuluvista sopimuksista aiheutuvien riskien luonne ja laajuus

121

Yhteisön on esitettävä informaatiota, jonka avulla tilinpäätöksen käyttäjien on mahdollista arvioida IFRS 17:n soveltamisalaan kuuluvista sopimuksista aiheutuvien rahavirtojen luonnetta, määrää, ajoitusta ja epävarmuutta. Kappaleisiin 122–132 sisältyy vaatimukset esitettävistä tiedoista, jotka tavallisesti tarvittaisiin tämän vaatimuksen täyttämiseksi.

122

Nämä tiedot keskittyvät vakuutussopimuksista aiheutuviin vakuutus- ja rahoitusriskeihin ja siihen, kuinka niitä on hallittu. Rahoitusriskejä ovat tyypillisesti luottoriski, maksuvalmiusriski ja markkinariski, niihin kuitenkaan rajoittumatta.

123

Jos esitetyt tiedot yhteisön altistumisesta riskille raportointikauden päättymispäivänä eivät anna edustavaa kuvaa sen altistumisesta riskille kauden aikana, yhteisön on esitettävä tämä seikka, esitettävä syy, miksi altistuminen kauden lopussa ei anna edustavaa kuvaa, sekä esitettävä lisäinformaatiota, joka antaa edustavan kuvan sen altistumisesta riskille kauden aikana.

124

Yhteisön on esitettävä kustakin IFRS 17:n soveltamisalaan kuuluvista sopimuksista aiheutuvasta riskityypistä:

a)

altistuminen riskeille ja miten se syntyy;

b)

yhteisön riskienhallinnan tavoitteet, toteutustavat ja prosessit sekä riskin mittaamiseen käytetyt keinot; ja

c)

muutokset kohdassa (a) tai (b) edelliseen kauteen verrattuna, jos niitä on.

125

Yhteisön on esitettävä kustakin IFRS 17:n soveltamisalaan kuuluvista sopimuksista aiheutuvasta riskityypistä:

a)

yhteenveto määrällisistä tiedoista, jotka koskevat yhteisön altistumista kyseiselle riskille raportointikauden lopussa. Näiden tietojen on perustuttava yhteisön johtoon kuuluville avainhenkilöille sisäisesti annettuun informaatioon.

b)

kappaleiden127–132 mukaan vaadittavat tiedot, siltä osin kuin niitä ei anneta tämän kappaleen kohtaa (a) sovellettaessa.

126

Yhteisön on esitettävä tilinpäätöksessään tietoja sen sääntelynormiston, jossa se toimii, vaikutuksesta; esimerkiksi vähimmäispääomavaatimuksista tai vaadittavista korkotakuista. Jos yhteisö soveltaa kappaletta 20 määrittäessään vakuutussopimusryhmiä, joihin se soveltaa IFRS 17:n kirjaamista ja arvostamista koskevia vaatimuksia, tämä seikka on esitettävä.

Kaikki riskityypit – riskikeskittymät

127

Yhteisön on esitettävä tilinpäätöksessään tiedot IFRS 17:n soveltamisalaan kuuluvista sopimuksista aiheutuvien riskien keskittymistä, mukaan lukien kuvaus siitä, kuinka yhteisö määrittää keskittymät, sekä kuvaus kunkin keskittymän määrittävistä yhteisistä ominaispiirteistä (esimerkiksi vakuutustapahtuman tyyppi, toimiala, maantieteellinen alue tai valuutta). Rahoitusriskikeskittymiä saattaisi aiheutua esimerkiksi korkotakuista, jotka tulevat samanaikaisesti voimaan samalla tasolla suurelle sopimusmäärälle. Rahoitusriskikeskittymiä saattaisi aiheutua myös muiden riskien kuin rahoitusriskien keskittymästä, esimerkiksi jos yhteisö tarjoaa tuotevastuusuojaa lääkeyhtiöille ja sillä on myös sijoituksia kyseisiin yhtiöihin.

Vakuutus- ja markkinariskit – herkkyysanalyysi

128

Yhteisön on esitettävä tilinpäätöksessään tietoja herkkyyksistä muutoksille IFRS 17:n soveltamisalaan kuuluvista sopimuksista aiheutuvissa riskimuuttujissa. Tämän vaatimuksen noudattamiseksi yhteisön on esitettävä:

a)

herkkyysanalyysi, josta käy ilmi, miten raportointikauden päättymispäivänä jokseenkin mahdolliset muutokset riskimuuttujissa olisivat vaikuttaneet voittoon tai tappioon ja omaan pääomaan;

i)

vakuutusriskistä – siten että osoitetaan vakuutuksenantajana tehtyjen vakuutussopimusten vaikutus ennen sitä ja sen jälkeen, kun riskejä on pienennetty vakuutuksenottajana tehdyillä jälleenvakuutussopimuksilla; ja

ii)

kustakin markkinariskityypistä – tavalla, joka selittää keskinäistä suhdetta niiden herkkyyksien välillä, jotka koskevat vakuutussopimuksista ja toisaalta yhteisön hallussa olevista rahoitusvaroista aiheutuvissa riskimuuttujissa tapahtuneita muutoksia.

b)

herkkyysanalyysin laatimisessa käytetyt menetelmät ja oletukset; ja

c)

herkkyysanalyysiä laadittaessa käytettyjen menetelmien ja oletusten muutokset edelliseen kauteen verrattuna ja syyt tällaisiin muutoksiin.

129

Jos yhteisö laatii herkkyysanalyysin, joka osoittaa, kuinka riskimuuttujissa tapahtuneet muutokset vaikuttavat muihin kuin kappaleessa 128(a) mainittuihin eriin, ja käyttää tätä analyysia IFRS 17:n soveltamisalaan kuuluvista sopimuksista aiheutuvien riskien hallitsemiseen, se saa käyttää tätä herkkyysanalyysiä kappaleessa 128(a) täsmennetyn analyysin sijaan. Yhteisön on myös esitettävä tilinpäätöksessään:

a)

selvitys tällaisen herkkyysanalyysin laatimisessa käytetystä menetelmästä sekä annettavien tietojen taustalla olevista tärkeimmistä parametreista ja oletuksista;

b)

selvitys käytetyn menetelmän tavoitteesta ja annettavaan informaatioon mahdollisesti aiheutuvista rajoituksista.

Vakuutusriski – korvausvaateiden kehitys

130

Yhteisön on esitettävä tilinpäätöksessään toteutuneet korvausvaateet verrattuna korvausvaateiden diskonttaamatonta määrää koskeviin aiempiin arvioihin (ts. korvausvaateiden kehitys). Korvausvaateiden kehitystä koskevat tiedot on esitettävä alkaen kaudesta, jona aikaisimmat olennaiset korvausvaateet ovat syntyneet ja joita koskien maksettavien korvausten määrään ja ajoitukseen liittyy raportointikauden päättymispäivänä edelleen epävarmuutta, mutta ajanjakson, jolta tietoja esitetään, ei tarvitse alkaa aikaisemmin kuin 10 vuotta ennen raportointikauden loppua. Yhteisön ei tarvitse esittää näitä tietoja niiden korvausvaateiden kehityksestä, joita koskevien maksujen määrään ja ajoittumiseen liittyvä epävarmuus poistuu tyypillisesti yhden vuoden kuluessa. Yhteisön on täsmäytettävä korvausvaateiden kehitystä koskevat tiedot niiden vakuutussopimusryhmien yhteenlaskettuun kirjanpitoarvoon, joihin yhteisö soveltaa kappaletta 100(c).

Luottoriski – muu informaatio

131

Yhteisön on esitettävä tilinpäätöksessään IFRS 17:n soveltamisalaan kuuluvista sopimuksista aiheutuvasta luottoriskistä:

a)

määrä, joka parhaiten kuvaa luottoriskille alttiina olevaa enimmäismäärää raportointikauden lopussa, erikseen vakuutuksenantajana tehdyistä vakuutussopimuksista ja vakuutuksenottajana tehdyistä jälleenvakuutussopimuksista; ja

b)

informaatiota vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimussopimusten, jotka ovat varoja, luoton laadusta.

Maksuvalmiusriski – muu informaatio

132

Yhteisön on esitettävä tilinpäätöksessään IFRS 17:n soveltamisalaan kuuluvista sopimuksista aiheutuvasta maksuvalmiusriskistä:

a)

kuvaus siitä, miten se hallitsee maksuvalmiusriskiä.

b)

vakuutuksenantajana tehdyistä vakuutussopimuksista koostuvista salkuista, jotka ovat velkoja, ja vakuutuksenottajana tehdyistä jälleenvakuutussopimuksista koostuvista salkuista, jotka ovat velkoja, erilliset maturiteettijakaumat, jotka osoittavat salkkujen nettorahavirrat vähintään kultakin seuraavalta viideltä vuodelta raportointipäivän jälkeen ja yhteismäärän ensimmäisten viiden vuoden jälkeiseltä ajalta. Yhteisön ei tarvitse sisällyttää näihin analyyseihin jäljellä olevan vakuutuskauden velkaa, joka on arvostettu kappaleiden 55–59 ja kappaleiden 69–70A mukaisesti. Analyysit voivat olla muodoltaan:

i)

arvioidun ajoittumisen mukainen erittely jäljellä olevista sopimukseen perustuvista diskonttaamattomista nettorahavirroista; tai

ii)

arvioidun ajoittumisen mukainen erittely vastaisten rahavirtojen nykyarvoa koskevista arvioista.

c)

vaadittaessa maksettavat määrät siten, että selitetään kyseisten määrien ja niihin liittyvien sopimuksista koostuvien salkkujen kirjanpitoarvon välistä suhdetta, ellei sitä esitetä tämän kappaleen kohtaa (b) soveltaen.


Liite A

Määritelmät

Tämä liite on kiinteä osa IFRS 17:ää Vakuutussopimukset.

sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali

Vakuutussopimusryhmää koskevan omaisuuserän tai velan kirjanpitoarvon komponentti, joka edustaa kertymätöntä voittoa, jonka yhteisö kirjaa sitä mukaa, kuin se tuottaa ryhmään kuuluvien vakuutussopimusten mukaisia vakuutussopimuspalveluja.

vakuutuskausi

Ajanjakso, jona yhteisö tuottaa vakuutussopimuspalveluja. Tämä ajanjakso sisältää kaikkiin vakuutussopimuksen rajojen sisällä oleviin vakuutusmaksuihin liittyvät vakuutussopimuspalvelut.

kokemusperusteinen tarkistus

Erotus:

a)

saatujen vakuutusmaksujen (ja niihin liittyvien rahavirtojen kuten vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen ja vakuutusmaksuverojen) osalta – kaudella odotettavissa olevista määristä kauden alussa tehdyn arvion ja kaudella toteutuvien rahavirtojen välillä; tai

b)

vakuutuspalvelukulujen (lukuun ottamatta vakuutusten hankintakuluja) osalta – kaudella odotettavissa olevista määristä kauden alussa tehdyn arvion ja kaudella toteutuvien määrien välillä.

rahoitusriski

Riski, että yksi tai useampi seuraavista tekijöistä mahdollisesti muuttuu tulevaisuudessa: tietty korko, rahoitusinstrumentin hinta, hyödykkeen hinta, valuuttakurssi, hinta- tai kurssi-indeksit, luottoluokitus tai luottoindeksi taikka muun muuttujan arvo, edellyttäen muun kuin taloudellisen muuttujan tapauksessa, ettei tämä muuttuja liity nimenomaisesti mihinkään sopimusosapuoleen.

sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvo

Nimenomainen, vinoutumaton ja todennäköisyyksillä painotettu arvio (ts. odotusarvo) vastaisten lähtevien rahavirtojen nykyarvosta vähennettynä niiden sisään tulevien vastaisten rahavirtojen nykyarvolla, jotka syntyvät yhteisön täyttäessä vakuutussopimuksia, mukaan lukien muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu.

vakuutussopimusryhmä

Vakuutussopimusten joukko, joka syntyy jaettaessa vakuutussopimuksista koostuva salkku vähintäänkin sopimuksiin, jotka on tehty enintään yhden vuoden pituisen ajanjakson sisällä ja jotka alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä:

a)

ovat tappiollisia, jos tällaisia on;

b)

eivät sisällä merkittävää mahdollisuutta tulla tappiollisiksi myöhemmin, jos tällaisia on; tai

c)

eivät kuulu ryhmään (a) eivätkä ryhmään (b), jos tällaisia on.

vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvat rahavirrat

Vakuutussopimusryhmän (sopimusten, jotka on tehty tai odotetaan tehtävän) myynti-, underwriting- ja käynnistämismenoista aiheutuvat rahavirrat, jotka välittömästi johtuvat siitä vakuutussopimuksista koostuvasta salkusta, johon ryhmä kuuluu. Tällaisiin rahavirtoihin luetaan rahavirrat, jotka eivät välittömästi johdu salkkuun sisältyvistä yksittäisistä sopimuksista tai vakuutussopimusryhmistä.

vakuutussopimus

Sopimus, jonka mukaan yksi osapuoli (vakuutuksenantaja) ottaa vastaan merkittävän vakuutusriskin toiselta osapuolelta (vakuutuksenottaja) niin, että se sopii suorittavansa vakuutuksenottajalle korvausta, jos tietty epävarma tuleva tapahtuma (vakuutustapahtuma) vaikuttaa epäedullisesti vakuutuksenottajaan.

vakuutussopimuspalvelut

Seuraavat palvelut, jotka yhteisö tuottaa vakuutussopimuksen vakuutuksenottajalle:

a)

turva vakuutustapahtuman varalta (vakuutusturva);

b)

kun on kyse vakuutussopimuksista, joihin ei sisälly suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, sijoitustuoton kerryttäminen vakuutuksenottajalle, jos tämä on sovellettavissa (sijoitustuottopalvelu); ja

c)

kun on kyse vakuutussopimuksista, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, perustana olevien erien hallinnointi vakuutuksenottajan puolesta (sijoituksiin liittyvä palvelu).

vakuutussopimus, johon sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä

Vakuutussopimus, jonka syntymisajankohtana:

a)

sopimusehdoissa määrätään, että vakuutuksenottaja osallistuu osuuteen selkeästi yksilöidystä perustana olevien erien muodostamasta kokonaisuudesta;

b)

yhteisö odottaa maksavansa vakuutuksenottajalle määrän, joka vastaa huomattavaa osuutta perustana olevien erien käypään arvoon perustuvasta tuotosta; ja

c)

yhteisö odottaa huomattavan osuuden vakuutuksenottajalle maksettavien määrien mahdollisesta muutoksesta vaihtelevan perustana olevien erien käyvän arvon muutoksen mukaisesti.

vakuutussopimus, johon ei sisälly suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä

Vakuutussopimus, joka ei ole sellainen vakuutussopimus, johon sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä.

vakuutusriski

Muu riski kuin rahoitusriski, joka siirtyy sopimuksen vakuutuksenottajalta vakuutuksenantajalle.

vakuutustapahtuma

Epävarma tuleva tapahtuma, jonka vakuutussopimus kattaa ja joka synnyttää vakuutusriskin.

sijoituskomponentti

Määrät, jotka yhteisön on vakuutussopimuksen mukaan maksettava takaisin vakuutuksenottajalle kaikissa olosuhteissa riippumatta siitä, toteutuuko vakuutustapahtumaa.

sijoitussopimus, johon sisältyy oikeuksia harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä

Rahoitusinstrumentti, joka antaa tietylle sijoittajalle sopimukseen perustuvan oikeuden saada liikkeeseenlaskijan harkintaoikeuden ulkopuolella olevia määriä täydentäviä lisämääriä:

a)

joiden odotetaan olevan merkittävä osa sopimuksen mukaisista kokonaiseduista;

b)

joiden ajoittuminen tai määrä on sopimuksen perusteella liikkeeseenlaskijan harkittavissa; ja

c)

jotka sopimuksen mukaan perustuvat:

i)

tietyn sopimuskokonaisuuden tai tietyn tyyppisten sopimusten tuottoon;

ii)

liikkeeseenlaskijan hallussa olevista varoista koostuvan tietyn kokonaisuuden realisoituneeseen ja/tai realisoitumattomaan sijoitustuottoon; tai

iii)

sopimuksen liikkeeseenlaskijana olevan yhteisön tai rahaston voittoon tai tappioon.

toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuva velka

Yhteisön velvollisuus:

a)

tutkia korvausvaateet ja maksaa validit korvausvaateet jo toteutuneista vakuutustapahtumista, mukaan lukien tapahtumat, jotka ovat toteutuneet mutta joista ei ole vielä esitetty korvausvaadetta, sekä muut toteutuneet vakuutuskulut; ja

b)

maksaa kohtaan (a) sisältymättömät määrät, jotka liittyvät:

i)

jo tuotettuihin vakuutussopimuspalveluihin; tai

ii)

mahdollisiin sijoituskomponentteihin tai muihin määriin, jotka eivät liity vakuutussopimuspalvelujen tuottamiseen ja jotka eivät sisälly jäljellä olevan vakuutuskauden velkaan.

jäljellä olevan vakuutuskauden velka

Yhteisön velvollisuus:

a)

tutkia olemassa oleviin vakuutussopimuksiin perustuvat korvausvaateet ja maksaa validit korvausvaateet vielä toteutumattomista vakuutustapahtumista (ts. velvoite, joka liittyy vakuutuskauden vielä jäljellä olevaan osaan); ja

b)

maksaa olemassa oleviin vakuutussopimuksiin perustuvat määrät, jotka eivät sisälly kohtaan (a) ja jotka liittyvät:

i)

vakuutussopimuspalveluihin, joita ei ole vielä tuotettu (ts. velvoitteet, jotka liittyvät tulevaisuudessa tapahtuvaan vakuutussopimuspalvelujen tuottamiseen); tai

ii)

mahdollisiin sijoituskomponentteihin tai muihin määriin, jotka eivät liity vakuutussopimuspalvelujen tuottamiseen ja joita ei ole siirretty toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan velkaan.

vakuutuksenottaja

Osapuoli, jolla on vakuutussopimukseen perustuva oikeus korvaukseen, jos vakuutustapahtuma toteutuu.

vakuutussopimuksista koostuva salkku

Vakuutussopimukset, joita koskevat riskit ovat samankaltaiset ja joita hallinnoidaan yhdessä.

jälleenvakuutussopimus

Vakuutussopimus, jonka yksi yhteisö (jälleenvakuutuksen antaja) tekee vakuutuksenantajana ja jonka mukaan se suorittaa toiselle yhteisölle korvausta yhdestä tai useammasta tämän toisen yhteisön vakuutuksenantajana tekemästä vakuutussopimuksesta (perustana olevat sopimukset) johtuvista korvausvaateista.

muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu

Korvaus, jota yhteisö vaatii rahavirtojen määrään ja ajoittumiseen liittyvän, muusta riskistä kuin rahoitusriskistä johtuvan epävarmuuden kantamisesta yhteisön täyttäessä vakuutussopimuksia.

perustana olevat erät

Erät, jotka määräävät joidenkin vakuutuksenottajalle maksettavien määrien suuruuden. Perustana oleviin eriin voi kuulua mitä tahansa eriä; esimerkiksi omaisuuseristä koostuva viitesalkku, yhteisön nettovarat tai yhteisön nettovarojen tietty alaryhmä.


Liite B

Soveltamisohjeistus

Tämä liite on kiinteä osa IFRS 17:ää Vakuutussopimukset.

B1   

Tämä liite sisältää ohjeistusta seuraavista asioista:

a)

vakuutussopimuksen määritelmä (ks. kappaleet B2–B30);

b)

komponenttien erottaminen vakuutussopimuksesta (ks. kappaleet B31–B35)

ba)

vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvia rahavirtoja koskeva omaisuuserä (ks. kappaleet B35A– B35D);

c)

arvostaminen (ks. kappaleet B36–B119F);

d)

vakuutusmaksutuotot (ks. kappaleet B120–B127);

e)

vakuutukseen liittyvät rahoitustuotot tai -kulut (ks. kappaleet B128–B136); ja

f)

välitilinpäätös (ks. kappale B137).

VAKUUTUSSOPIMUKSEN MÄÄRITELMÄ (LIITE A)

B2

Tämä osio sisältää liitteessä A esitettyä vakuutussopimuksen määritelmää koskevaa ohjeistusta. Siinä käsitellään seuraavia kysymyksiä:

a)

epävarma tuleva tapahtuma (ks. kappaleet B3–B5);

b)

muuna kuin rahana tapahtuvat suoritukset (ks. kappale B6);

c)

vakuutusriskin erottaminen muista riskeistä (ks. kappaleet B7–B16);

d)

merkittävä vakuutusriski (ks. kappaleet B17–B23);

e)

vakuutusriskitason muutokset (ks. kappaleet B24–B25); ja

f)

esimerkkejä vakuutussopimuksista (ks. kappaleet B26–B30).

Epävarma tuleva tapahtuma

B3

Epävarmuus (tai riski) on vakuutussopimuksen ydin. Näin ollen vähintään yksi seuraavista seikoista on epävarma vakuutussopimuksen syntymisajankohtana:

a)

vakuutustapahtuman toteutumisen todennäköisyys;

b)

milloin vakuutustapahtuma toteutuu; tai

c)

miten paljon yhteisö joutuu maksamaan, jos vakuutustapahtuma toteutuu.

B4

Joissakin vakuutussopimuksissa vakuutustapahtuma on menetyksen havaitseminen sopimuksen voimassaoloaikana, vaikka kyseinen menetys johtuisi tapahtumasta, joka on toteutunut ennen sopimuksen syntymistä. Toisissa vakuutussopimuksissa vakuutustapahtuma on sopimuksen voimassaoloaikana toteutuva tapahtuma, vaikka siitä johtuva menetys havaittaisiin vasta sopimuksen voimassaoloajan päätyttyä.

B5

Jotkin vakuutussopimukset kattavat jo toteutuneet tapahtumat, joiden taloudellinen vaikutus on edelleen epävarma. Esimerkki tällaisesta on vakuutussopimus, joka antaa vakuutusturvaa jo toteutuneen tapahtuman epäedullisen kehittymisen varalta. Tällaisissa sopimuksissa vakuutustapahtuma on näistä korvausvaateista johtuvien lopullisten menojen toteaminen.

Muuna kuin rahana tapahtuvat suoritukset

B6

Joidenkin vakuutussopimusten mukaan suoritusten on tapahduttava tai ne voivat tapahtua muuna kuin rahana. Tällöin yhteisö luovuttaa tavaroita tai tuottaa palveluja vakuutuksenottajalle täyttääkseen velvoitteen, joka koskee korvauksen suorittamista vakuutuksenottajalle vakuutustapahtumista. Esimerkki tällaisesta on, kun yhteisö antaa varastetun hyödykkeen tilalle uuden sen sijaan, että se korvaisi menetyksen määrän vakuutuksenottajalle. Toinen esimerkki on tapaus, jossa yhteisö käyttää omia sairaaloitaan ja omaa lääkintäalan henkilöstöään vakuutussopimuksen kattamien terveydenhoitopalvelujen tuottamiseen. Tällaiset sopimukset ovat vakuutussopimuksia, vaikka korvaukset suoritetaan muuna kuin rahana. Myös kappaleessa 8 esitetyt ehdot täyttävät kiinteäpalkkioiset palvelusopimukset ovat vakuutussopimuksia, mutta yhteisö voi päättää kappaleen 8 mukaisesti käsitellä ne kirjanpidossa joko IFRS 17:n tai IFRS 15:n Myyntituotot asiakassopimuksista mukaisesti.

Vakuutusriskin erottaminen muista riskeistä

B7

Vakuutussopimuksen määritelmä edellyttää, että yksi osapuoli ottaa vastaan merkittävän vakuutusriskin toiselta osapuolelta. IFRS 17:n mukaan vakuutusriski määritellään niin, että se on muu riski kuin rahoitusriski, joka siirtyy sopimuksen vakuutuksenottajalta vakuutuksenantajalle. Sopimus, joka altistaa myyjäosapuolen rahoitusriskille ilman merkittävää vakuutusriskiä, ei ole vakuutussopimus.

B8

Rahoitusriskin määritelmässä liitteessä A viitataan taloudellisiin ja muihin kuin taloudellisiin muuttujiin. Esimerkkejä muista kuin taloudellisista muuttujista, jotka eivät liity nimenomaisesti mihinkään sopimusosapuoleen, ovat tietyn alueen maanjäristysvahinkoindeksi tai tietyn kaupungin lämpötilaindeksi. Rahoitusriski ei sisällä sellaisia muita kuin taloudellisia muuttujia, jotka liittyvät nimenomaisesti johonkin sopimusosapuoleen, kuten että tapahtuu tulipalo, joka vahingoittaa tai tuhoaa kyseisen osapuolen omaisuutta, tai että tulipaloa ei satu. Myöskään riski rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän käyvän arvon muutoksista ei ole rahoitusriski, jos käypä arvo kuvastaa tällaisten omaisuuserien markkinahintojen muutoksia (ts. taloudellinen muuttuja) ja jonkin sopimusosapuolen hallussa olevan tietyn rahoitusvaroihin kuulumattoman omaisuuserän kunnon muutoksia (muu kuin taloudellinen muuttuja). Esimerkiksi jos tietyn auton, jossa vakuutuksenottajalla on vakuutettava intressi, jäännösarvon takaaja altistuu takauksen seurauksena riskille auton kunnon muutoksista, kyseessä on vakuutusriski, ei rahoitusriski.

B9

Jotkin sopimukset altistavat vakuutuksenantajan merkittävän vakuutusriskin lisäksi rahoitusriskille. Esimerkiksi monet henkivakuutussopimukset takaavat vakuutuksenottajille vähimmäistuoton, jolloin syntyy rahoitusriski, ja lisäksi lupaavat kuolemantapauskorvauksia, jotka saattavat olla merkittävästi suurempia kuin vakuutuksenottajan säästöt, jolloin syntyy kuolevuusriskin muodossa oleva vakuutusriski. Tällaiset sopimukset ovat vakuutussopimuksia.

B10

Joidenkin sopimusten mukaan vakuutustapahtuman toteutumisen seurauksena suoritetaan maksu, jonka määrä on sidottu hintaindeksiin. Tällaiset sopimukset ovat vakuutussopimuksia, edellyttäen että vakuutustapahtuman toteutumisesta riippuva maksu saattaisi olla merkittävä. Esimerkiksi elinkustannusindeksiin sidottua elinkorkoa koskevalla sopimuksella siirretään vakuutusriskiä, koska maksu toteutuu epävarman tulevan tapahtuman – elinkoron saajan elossa pysymisen – seurauksena. Sidos hintaindeksiin on johdannainen, mutta sillä myös siirretään vakuutusriskiä, koska niiden suoritusten lukumäärä, joihin indeksiä sovelletaan, riippuu elinkoron saajan elossa pysymisestä. Jos tästä johtuva vakuutusriskin siirtyminen on merkittävä, johdannainen on vakuutussopimuksen määritelmän mukainen, jolloin sitä ei tarvitse erottaa pääsopimuksesta (ks. kappale 11(a)).

B11

Vakuutusriski on riski, jonka yhteisö ottaa vastaan vakuutuksenottajalta. Tämä tarkoittaa, että yhteisön täytyy ottaa vastaan vakuutuksenottajalta riski, jolle vakuutuksenottaja oli jo altistunut. Sopimuksesta yhteisölle tai vakuutuksenottajalle aiheutuva uusi riski ei ole vakuutusriski.

B12

Vakuutussopimuksen määritelmässä viitataan vakuutuksenottajalle epäedulliseen vaikutukseen. Yhteisön suorittamaa maksua ei määritelmässä rajoiteta epäedullisen tapahtuman taloudellista vaikutusta vastaavaan määrään. Määritelmä sisältää esimerkiksi ”uusarvoon” perustuvan vakuutusturvan, jonka mukaan vakuutuksenottajalle maksetaan niin suuri rahamäärä, että käytetty ja vahingoittunut omaisuuserä pystytään korvaamaan uudella. Määritelmässä ei myöskään rajoiteta henkivakuutussopimuksen perusteella suoritettavaa maksua määrään, joka vastaa vainajan huollettavien kärsimää taloudellista menetystä, eikä määritelmän ulkopuolelle jätetä sopimuksia, joissa määrätään ennalta määritetyt rahamäärät, jotka suoritetaan kuolemantapauksen tai onnettomuuden aiheuttaman menetyksen korvaamiseksi.

B13

Jotkin sopimukset edellyttävät maksua tietyn epävarman tulevan tapahtuman sattuessa, mutta niiden mukaan epäedullinen vaikutus vakuutuksenottajaan ei ole maksun edellytyksenä. Tällainen sopimus ei ole vakuutussopimus, vaikka ostajaosapuoli käyttäisi sopimusta riskin pienentämiseen. Jos ostajaosapuoli esimerkiksi suojaa johdannaissopimuksella sellaista taloudellista tai muuta kuin taloudellista muuttujaa, joka korreloi yhteisön jonkin omaisuuserän rahavirtojen kanssa, johdannainen ei ole vakuutussopimus, koska maksu ei riipu siitä, onko omaisuuserästä kertyvien rahavirtojen vähenemisellä epäedullinen vaikutus ostajaosapuoleen. Vakuutussopimuksen määritelmässä viitataan epävarmaan tulevaan tapahtumaan, jonka epäedullinen vaikutus vakuutuksenottajaan on sopimuksen mukaan maksun suorittamisen edellytyksenä. Sopimuksen mukainen ehto ei edellytä, että yhteisö selvittää, onko tapahtumalla todella ollut epäedullinen vaikutus, mutta se sallii yhteisön kieltäytyä maksun suorittamisesta, jos se ei ole vakuuttunut siitä, että tapahtuma on tosiaan aiheuttanut epäedullisen vaikutuksen.

B14

Raukeamis- tai pysyvyysriski (riski, että vakuutuksenottaja purkaa sopimuksen aikaisemmin tai myöhemmin, kuin vakuutuksenantaja on ennakoinut sopimusta hinnoitellessaan) ei ole vakuutusriski, koska vakuutuksenottajalle suoritettava maksu ei riipu sellaisen epävarman tulevan tapahtuman sattumisesta, jolla on vakuutuksenottajaan epäedullinen vaikutus. Myöskään kuluriski (ts. riski sopimuksen hoitamiseen liittyvien hallinnointimenojen pikemminkin kuin vakuutustapahtumiin liittyvien menojen odottamattomasta kasvusta) ei ole vakuutusriski, koska tällaisten kulujen odottamaton kasvu ei vaikuta epäedullisesti vakuutuksenottajaan.

B15

Sopimus, joka altistaa yhteisön raukeamis-, pysyvyys- tai kuluriskille, ei näin ollen ole vakuutussopimus, ellei se samalla altista yhteisöä merkittävälle vakuutusriskille. Jos yhteisö kuitenkin pienentää tätä riskiä toisella sopimuksella, jolla osa muusta riskistä kuin vakuutusriskistä siirretään toiselle osapuolelle, jälkimmäinen sopimus altistaa tämän toisen osapuolen vakuutusriskille.

B16

Yhteisö voi ottaa vastaan merkittävää vakuutusriskiä vakuutuksenottajalta vain, jos yhteisö on vakuutuksenottajasta erillinen yhteisö. Jos kyseessä on keskinäinen yhteisö, tämä keskinäinen yhteisö vastaanottaa riskiä kultakin vakuutuksenottajalta ja yhdistää tämän riskin. Vaikka vakuutuksenottajat kantavat tämän yhdistetyn riskin yhdessä, koska niillä on oikeus osuuteen yhteisön varoista sen velkojen vähentämisen jälkeen, keskinäinen yhteisö on erillinen yhteisö, joka on ottanut riskin vastaan.

Merkittävä vakuutusriski

B17

Sopimus on vakuutussopimus vain, jos sillä siirretään merkittävää vakuutusriskiä. Vakuutusriskiä käsitellään kappaleissa B7–B16. Kappaleissa B18–B23 käsitellään sen arvioimista, onko vakuutusriski merkittävä.

B18

Vakuutusriski on merkittävä siinä ja vain siinä tapauksessa, että vakuutuksenantaja saattaisi vakuutustapahtuman seurauksena joutua maksamaan lisäsuorituksia, jotka ovat merkittäviä minkä tahansa yksittäisen skenaarion toteutuessa lukuun ottamatta skenaarioita, joilla ei ole kaupallista merkitystä (toisin sanoen niillä ei ole havaittavaa vaikutusta liiketoimen taloudelliseen toteutumaan). Jos vakuutustapahtuma voisi tarkoittaa merkittävien lisäsuoritusten maksamista tilanteessa, jolla on kaupallista merkitystä, edelliseen virkkeeseen sisältyvä ehto saattaa täyttyä, vaikka vakuutustapahtuma olisi erittäin epätodennäköinen tai vaikka ehdollisten rahavirtojen nykyarvon odotusarvo (ts. todennäköisyyksillä painotettu määrä) muodostaisi vain pienen osan kaikkien vakuutussopimukseen perustuvien jäljellä olevien rahavirtojen nykyarvon odotusarvosta.

B19

Lisäksi sopimuksella siirretään merkittävää vakuutusriskiä vain, jos on olemassa skenaario, jolla on kaupallista merkitystä ja jossa vakuutuksenantajalla on mahdollisuus tappion kärsimiseen nykyarvon perusteella. Vaikkei jälleenvakuutussopimus altistaisi vakuutuksenantajaa merkittävän tappion mahdollisuudelle, kyseisellä sopimuksella katsotaan kuitenkin siirrettävän merkittävää vakuutusriskiä, jos perustana olevien vakuutussopimusten jälleenvakuutettuihin osuuksiin liittyvä vakuutusriski siirretään kaikilta olennaisilta osin jälleenvakuutuksen antajalle.

B20

Kappaleessa B18 kuvatut lisäsuoritukset määritetään nykyarvoon perustuen. Jos vakuutussopimus edellyttää maksun suorittamista, kun ajoituksen suhteen epävarma tapahtuma toteutuu, ja jos maksua ei oikaista rahan aika-arvoa vastaavasti, saattaa esiintyä skenaarioita, joissa maksun nykyarvo kasvaa, vaikka sen nimellisarvo olisi kiinteä. Esimerkki tällaisesta on vakuutus, jonka perusteella saadaan kiinteä kuolemantapauskorvaus, kun vakuutuksenottaja kuolee, ja jossa vakuutusturvalla ei ole päättymispäivää (usein käytetään nimitystä kiinteämääräinen elinikäinen henkivakuutus). Vakuutuksenottajan kuolema on varma, mutta kuolinpäivä on epävarma. Maksuja saatetaan suorittaa, kun yksittäinen vakuutuksenottaja kuolee odotettua aikaisemmin. Koska kyseisiä maksuja ei oikaista rahan aika-arvoa vastaavasti, saattaa olla olemassa merkittävä vakuutusriski, vaikkei sopimuksista koostuva salkku olisi kokonaisuutena tappiollinen. Vastaavasti sopimusehdot, jotka lykkäävät vakuutuksenottajalle suoritettavia korvauksia, voivat poistaa merkittävää vakuutusriskiä. Yhteisön on käytettävä kappaleen 36 mukaan vaadittavia diskonttauskorkoja lisäsuoritusten nykyarvon määrittämiseen.

B21

Kappaleessa B18 kuvatut lisäsuoritukset viittaavat niiden rahamäärien nykyarvoon, jotka ylittävät määrät, jotka olisi maksettava, jos vakuutustapahtumaa ei olisi toteutunut (lukuun ottamatta skenaarioita, joilla ei ole kaupallista merkitystä). Nämä lisäsuoritukset sisältävät korvausvaateiden käsittelystä ja arvioimisesta johtuvat menot, mutta niihin ei lueta seuraavia eriä:

a)

menetetty mahdollisuus veloittaa vakuutuksenottajaa tulevaisuudessa tuotettavasta palvelusta. Esimerkiksi sijoitussidonnaisen henkivakuutussopimuksen mukaan vakuutuksenottajan kuolema merkitsee, että yhteisö ei voi enää tuottaa sijoitusten hoitopalveluja eikä periä niistä palkkiota. Tämä yhteisölle syntyvä taloudellinen menetys ei kuitenkaan aiheudu vakuutusriskistä, aivan kuten sijoitusrahaston hoitaja ei ota vakuutusriskiä asiakkaan mahdollisesta kuolemasta. Näin ollen tulevien sijoituspalvelupalkkioiden mahdollisella menettämisellä ei ole merkitystä arvioitaessa, minkä verran sopimuksella siirtyy vakuutusriskiä.

b)

kuolemantapauksen yhteydessä veloittamatta jäävät kulut, jotka muutoin veloitettaisiin sopimuksen peruuttamisen tai purkamisen yhteydessä. Koska nämä kulut johtuvat sopimuksesta, niiden veloittamatta jättäminen ei ole vakuutuksenottajalle korvausta aiemmin olemassa olleesta riskistä. Näin ollen niillä ei ole merkitystä arvioitaessa, minkä verran vakuutusriskiä sopimuksella siirtyy.

c)

maksun ehtona on tapahtuma, joka ei aiheuta sopimuksen ostajaosapuolelle merkittävää menetystä. Tarkastellaan esimerkiksi sopimusta, jonka mukaan myyjäosapuoli maksaa miljoona CU:ta (1), jos omaisuuserä kärsii aineellisia vahinkoja, jotka aiheuttavat ostajaosapuolelle yhden CU:n suuruisen taloudellisen menetyksen. Tämän sopimuksen mukaan ostajaosapuoli siirtää myyjäosapuolelle merkityksettömän riskin 1 CU:n menettämisestä. Samalla sopimus synnyttää muun riskin kuin vakuutusriskin siitä, että myyjäosapuoli joutuu maksamaan 999 999 CU tietyn tapahtuman toteutuessa. Koska ei ole sellaista skenaariota, jossa vakuutustapahtumasta aiheutuu sopimuksen ostajaosapuolelle merkittävä tappio, myyjäosapuoli ei ota vastaan merkittävää vakuutusriskiä ostajaosapuolelta, ja tämä sopimus ei ole vakuutussopimus.

d)

mahdolliset jälleenvakuutuskorvaukset. Yhteisö käsittelee näitä kirjanpidossa erikseen.

B22

Yhteisön on arvioitava vakuutusriskin merkittävyys sopimuskohtaisesti. Näin ollen vakuutusriski voi olla merkittävä, vaikka sopimuksista koostuvasta salkusta tai sopimusryhmästä aiheutuvien merkittävien menetysten todennäköisyys olisi erittäin pieni.

B23

Kappaleista B18–B22 seuraa, että jos sopimuksen mukaan maksettava kuolemantapauskorvaus ylittää määrän, joka maksettaisiin vakuutuksenottajan pysyessä elossa, sopimus on vakuutussopimus, ellei kuolemantapaukseen liittyvä lisäetu ole merkitykseltään vähäinen (arvioituna ennemminkin kyseisen sopimuksen kuin koko sopimuksista koostuvan salkun tasolla). Kuten kappaleessa B21(b) todetaan, tätä arviointia tehtäessä ei oteta huomioon sitä, että kuolemantapauksen yhteydessä luovutaan veloittamasta sopimuksen peruuttamisesta tai johtuvia kuluja, ellei tämä kulujen veloittamatta jättäminen ole vakuutuksenottajalle annettavaa korvausta aiemmin olemassa olleesta riskistä. Vastaavasti annuiteettia koskeva sopimus, jonka mukaan suoritetaan säännöllisiä maksuja vakuutuksenottajan koko loppuelämän ajan, on vakuutussopimus, paitsi milloin elossa pysymisestä riippuvien korvausten kokonaismäärä on vähäinen.

Vakuutusriskitason muutokset

B24

Joissakin sopimuksissa vakuutusriski siirtyy vakuutuksenantajalle jonkin ajanjakson jälkeen. Tarkastellaan esimerkiksi sopimusta, jonka mukaan sijoitukselle saadaan tietty tuotto ja vakuutuksenottajalla on oikeus käyttää sijoituksen tuotto sen eräpäivänä elinkorkosopimuksen tekemiseen sellaista maksua vastaan, jota yhteisö veloittaa muilta uusilta elinkorkosopimuksen tekijöiltä sillä hetkellä, kun vakuutuksenottaja käyttää oikeutensa. Tällaisella sopimuksella vakuutusriskiä siirtyy vakuutuksenantajalle vasta, kun oikeutta käytetään, koska yhteisö saa hinnoitella elinkorkosopimuksen vapaasti siten, että hinta kuvastaa kyseisenä ajankohtana yhteisölle siirtyvää vakuutusriskiä. Näin ollen rahavirrat, jotka toteutuisivat oikeutta käytettäessä, jäävät sopimuksen rajojen ulkopuolelle, eikä sopimuksen rajojen sisällä ole vakuutuksen rahavirtoja ennen oikeuden käyttämistä. Jos sopimuksessa kuitenkin määrätään elinkoron määrä (tai elinkorkojen asettamiselle muu peruste kuin markkinahinta), sopimuksella siirretään vakuutusriskiä vakuutuksenantajalle, koska vakuutuksenantaja altistuu riskille, että elinkoron määrä on sille epäedullinen, kun vakuutuksenottaja käyttää oikeutensa. Tällöin rahavirrat, jotka toteutuisivat, kun oikeutta käytetään, ovat sopimuksen rajojen sisällä.

B25

Vakuutussopimuksen määritelmän mukainen sopimus pysyy vakuutussopimuksena, kunnes kaikki oikeudet ja velvoitteet lakkaavat olemasta olemassa (ts. ne täytetään tai kumotaan tai niiden voimassaolo lakkaa), paitsi jos sopimus kirjataan pois taseesta kappaleiden 74–77 mukaisesti sopimukseen tehtävästä muutoksesta johtuen.

Esimerkkejä vakuutussopimuksista

B26

Seuraavat ovat esimerkkejä sopimuksista, jotka ovat vakuutussopimuksia, jos vakuutusriskin siirtyminen on merkittävä:

a)

varkaus- tai omaisuusvahinkovakuutus.

b)

tuotevastuuvakuutus, ammatinharjoittajan vastuuvakuutus, siviilioikeudellinen vahingonkorvausvastuuvakuutus tai oikeuskuluvakuutus.

c)

henkivakuutus ja hautauskuluvakuutus (vaikka kuolema on varma, on epävarmaa, milloin se tapahtuu tai – joissakin henkivakuutuksissa – tapahtuuko se vakuutuksen kattamana ajanjaksona).

d)

elinkorot ja eläkkeet, toisin sanoen sopimukset, joiden mukaan saadaan korvausta epävarmasta tulevasta tapahtumasta – elinkoron tai eläkkeen saajan elossa pysyminen – tarkoituksena antaa elinkoron saajalle tai eläkkeensaajalle tulotaso, johon hänen elossa pysymisensä muutoin vaikuttaisi epäedullisesti. (Työsuhde-etuusjärjestelyistä työnantajille syntyvät velat, samoin kuin etuuspohjaisten eläkejärjestelyjen raportoimat eläke-etuusvelvoitteet ovat IFRS 17:n soveltamisalan ulkopuolella kappaleen 7(b) mukaisesti).

e)

vakuutus työkyvyttömyyden ja sairauskulujen varalta.

f)

takaussitoumukset, varallisuusrikosvakuutukset, toimitustakaukset ja tarjoustakaukset, toisin sanoen sopimukset, joiden mukaan saadaan korvausta, jos toinen osapuoli laiminlyö sopimukseen perustuvan velvoitteensa; esimerkiksi rakennustyön suorittamista koskevan velvoitteen.

g)

tuotetakuut. Tuotetakuut, jotka toinen osapuoli on antanut valmistajan, myyjän tai vähittäiskauppiaan myymistä tavaroista, kuuluvat IFRS 17:n soveltamisalaan. Valmistajan, myyjän tai vähittäiskauppiaan suoraan antamat tuotetakuut ovat kuitenkin kappaleen 7(a) mukaan IFRS 17:n soveltamisalan ulkopuolella ja kuuluvat sen sijaan IFRS 15:n tai IAS 37:n Varaukset, ehdolliset velat ja ehdolliset varat soveltamisalaan.

h)

omistusoikeusvakuutus (vakuutus sellaisten maa-alueen tai rakennusten omistusoikeutta koskevien ongelmien varalta, joita ei ilmennyt vakuutussopimusta tehtäessä). Tällöin vakuutustapahtuma on omistusoikeutta koskevan virheen ilmeneminen, ei itse virhe.

i)

matkavakuutus (vakuutuksenottajille rahana tai muussa muodossa annettava korvaus ennen matkaa tai sen aikana kärsityistä menetyksistä).

j)

katastrofijoukkovelkakirjalainat, joiden mukaan pääoman tai koron tai molempien maksuja alennetaan, jos tietty tapahtuma vaikuttaa epäedullisesti lainan liikkeeseenlaskijaan (paitsi milloin tämä tietty tapahtuma ei aiheuta merkittävää vakuutusriskiä, esimerkiksi jos kyseinen tapahtuma on koron tai valuuttakurssin muutos).

k)

vakuutuksenvaihtosopimukset ja muut sopimukset, jotka edellyttävät maksua sellaisten ilmastollisten, geologisten tai muiden fyysisten muuttujien arvojen muutosten perusteella, jotka liittyvät nimenomaisesti johonkin sopimusosapuoleen.

B27

Seuraavat ovat esimerkkejä eristä, jotka eivät ole vakuutussopimuksia:

a)

sijoitussopimukset, jotka ovat oikeudelliselta muodoltaan vakuutussopimuksia mutta joilla ei siirry merkittävää vakuutusriskiä myyjäosapuolelle. Esimerkiksi henkivakuutussopimukset, joiden mukaan yhteisölle ei synny merkittävää kuolevuus- tai sairastavuusriskiä, eivät ole vakuutussopimuksia; tällaiset sopimukset ovat rahoitusinstrumentteja tai palvelusopimuksia – ks. kappale B28. Sijoitussopimukset, joihin sisältyy oikeus harkinnanvaraiseen osuuteen ylijäämästä, eivät ole vakuutussopimuksen määritelmän mukaisia; kappaleen 3(c) mukaan ne kuitenkin kuuluvat IFRS 17:n soveltamisalaan edellyttäen, että ne laskee liikkeeseen yhteisö, joka myös tekee vakuutussopimuksia vakuutuksenantajana.

b)

sopimukset, jotka ovat oikeudelliselta muodoltaan vakuutuksia mutta joilla kaikki merkittävä vakuutusriski palautetaan vakuutuksenottajalle käyttäen sellaisia peruuttamattomia ja täytäntöönpantavissa olevia mekanismeja, joiden mukaisesti vakuutuksenottajan vakuutuksenantajalle tulevaisuudessa suorittamia maksuja oikaistaan vakuutettujen menetysten suorana seurauksena. Esimerkiksi eräät rahoitukselliset jälleenvakuutussopimukset tai jotkin ryhmäsopimukset palauttavat kaiken merkittävän vakuutusriskin vakuutuksenottajille; tällaiset sopimukset ovat tavallisesti rahoitusinstrumentteja tai palvelusopimuksia (ks. kappale B28).

c)

itsevakuutus (toisin sanoen sellaisen riskin pitäminen itsellä, joka olisi voitu kattaa vakuutuksella). Tällaisissa tilanteissa ei ole vakuutussopimusta, koska ei ole tehty sopimusta toisen osapuolen kanssa. Näin ollen, jos yhteisö tekee emo-, tytär- tai sisaryrityksensä kanssa vakuutussopimuksen vakuutuksenantajana, konsernitilinpäätöksessä ei ole vakuutussopimusta, koska ei ole tehty sopimusta toisen osapuolen kanssa. Vakuutuksenantajan tai vakuutuksenottajan omissa tilinpäätöksissä tai erillistilinpäätöksissä on kuitenkin vakuutussopimus.

d)

sopimukset (esimerkiksi uhkapelisopimukset), jotka edellyttävät maksua tietyn epävarman tulevan tapahtuman toteutuessa, mutta joiden mukaan maksun sopimusperusteisena edellytyksenä ei ole, että tapahtumalla on epäedullinen vaikutus vakuutuksenottajaan. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että vakuutussopimuksen määritelmä ei kattaisi sopimuksia, joissa määrätään ennalta määrätty maksu korvaukseksi tietyn tapahtuman, kuten kuoleman tai onnettomuuden, aiheuttamasta menetyksestä (ks. kappale B12).

e)

johdannaiset, jotka altistavat yhden osapuolen rahoitusriskille mutta ei vakuutusriskille, koska johdannaiset edellyttävät kyseiseltä osapuolelta maksua (tai antavat näille oikeuden maksun saamiseen) yksinomaan sillä perusteella, että yksi tai useampi seuraavista tekijöistä muuttuu: tietty korko, rahoitusinstrumentin hinta, hyödykkeen hinta, valuuttakurssi, hinta- tai kurssi-indeksi, luottoluokitus tai luottoindeksi taikka muun muuttujan arvo edellyttäen, että jos kyseessä on muu kuin taloudellinen muuttuja, tämä muuttuja ei liity nimenomaisesti mihinkään sopimusosapuoleen.

f)

luottotakaukset, jotka edellyttävät maksuja, vaikka sopimuksen ostajaosapuolelle ei olisi aiheutunut vahinkoa sen vuoksi, että velallinen olisi jättänyt suorittamatta maksuja niiden erääntyessä; tällaiset sopimukset käsitellään kirjanpidossa IFRS 9:n Rahoitusinstrumentit mukaisesti (ks. kappale B29).

g)

sopimukset, jotka edellyttävät maksua sellaisten ilmastollisten, geologisten tai muiden fyysisten muuttujien perusteella, jotka eivät liity nimenomaisesti mihinkään sopimusosapuoleen (nimitetään yleisesti sääjohdannaisiksi).

h)

sopimukset, joiden mukaan pääoman, koron tai molempien maksua alennetaan sellaisen ilmastollisen, geologisen tai muun fyysisen muuttujan perusteella, joka ei liity nimenomaisesti mihinkään sopimusosapuoleen (nimitetään yleisesti katastrofijoukkovelkakirjalainoiksi).

B28

Yhteisön on sovellettava kappaleessa B27 kuvattuihin sopimuksiin muita soveltuvia standardeja, kuten IFRS 9 ja IFRS 15.

B29

Kappaleessa B27(f) käsitellyt luottotakaukset ja luottovakuutussopimukset voivat olla oikeudelliselta muodoltaan erilaisia, kuten esimerkiksi takaus, tietynlaiset remburssit, luottoriskin siirtosopimus (credit default contract) tai vakuutussopimus. Kyseiset sopimukset ovat vakuutussopimuksia, jos ne velvoittavat vakuutuksenantajan suorittamaan määrättyjä maksuja vakuutuksenottajalle syntyvän menetyksen korvaamiseksi, kun tietty velallinen ei suorita maksua vakuutuksenottajalle sen erääntyessä vieraan pääoman ehtoisen instrumentin alkuperäisten tai muutettujen ehtojen mukaisesti. Tällaiset vakuutussopimukset ovat kuitenkin IFRS 17:n soveltamisalan ulkopuolella, paitsi jos vakuutuksenantaja on aiemmin nimenomaisesti ilmoittanut pitävänsä sopimuksia vakuutussopimuksina ja on käyttänyt vakuutussopimuksiin sovellettavaa kirjanpitokäsittelyä (ks. kappale 7(e)).

B30

Luottotakaukset ja luottovakuutussopimukset, jotka edellyttävät maksua, vaikkei vakuutuksenottajalle olisi aiheutunut menetystä sen vuoksi, että velallinen olisi jättänyt suorittamatta maksuja niiden erääntyessä, eivät kuulu IFRS 17:n soveltamisalaan, koska niillä ei siirretä merkittävää vakuutusriskiä. Tällaisiin sopimuksiin kuuluvat sopimukset, jotka edellyttävät maksua:

a)

riippumatta siitä, onko perustana oleva vieraan pääoman ehtoinen instrumentti vastapuolen hallussa; tai

b)

ennemminkin luottoluokituksen tai luottoindeksin muuttuessa kuin tilanteessa, jossa tietty velallinen ei suorita maksuja niiden erääntyessä.

KOMPONENTTIEN EROTTAMINEN VAKUUTUSSOPIMUKSESTA (KAPPALEET 10–13)

Sijoituskomponentit (kappale 11(b))

B31

Kappaleen 11(b) mukaan yhteisön on erotettava erotettavissa oleva sijoituskomponentti pääsopimuksena olevasta vakuutussopimuksesta. Sijoituskomponentti on erotettavissa siinä ja vain siinä tapauksessa, että molemmat seuraavat ehdot täyttyvät:

a)

sijoituskomponentilla ja vakuutuskomponentilla ei ole suuresti keskinäisiä yhteyksiä.

b)

joko vakuutussopimuksia vakuutuksenantajana tekevät yhteisöt tai muut osapuolet myyvät tai voisivat myydä ehdoiltaan vastaavaa sopimusta erikseen samoilla markkinoilla taikka samassa maassa tai samalla oikeudenkäyttöalueella. Yhteisön on otettava tätä ratkaisua tehdessään huomioon kaikki kohtuudella saatavissa oleva informaatio. Yhteisön ei tarvitse suorittaa perinpohjaista tiedonhakua sen selvittämiseksi, myydäänkö sijoituskomponenttia erikseen.

B32

Sijoituskomponentilla ja vakuutuskomponentilla on suuresti keskinäisiä yhteyksiä siinä ja vain siinä tapauksessa, että:

a)

yhteisön ei ole mahdollista määrittää yhden komponentin arvoa ottamatta huomioon toista. Näin ollen, jos yhden komponentin arvo vaihtelee toisen komponentin arvon mukaisesti, yhteisön on sovellettava IFRS 17:ää yhdistetyn sijoitus- ja vakuutuskomponentin kirjanpitokäsittelyyn; tai

b)

vakuutuksenottajan ei ole mahdollista hyötyä yhdestä komponentista, ellei ole myös toista komponenttia. Näin ollen, jos yhden komponentin raukeaminen tai erääntyminen aiheuttaa toisen komponentin raukeamisen tai erääntymisen, yhteisön on sovellettava IFRS 17:ää yhdistetyn sijoituskomponentin ja vakuutuskomponentin kirjanpitokäsittelyyn.

Lupaukset erotettavissa olevien tavaroiden luovuttamisesta tai muiden palvelujen kuin vakuutussopimuspalvelujen tuottamisesta (kappale 12)

B33

Kappaleen 12 mukaan yhteisön on erotettava vakuutussopimuksesta lupaus erotettavissa olevien tavaroiden luovuttamisesta tai muiden palvelujen kuin vakuutussopimuspalvelujen tuottamisesta vakuutuksenottajalle. Erottamistarkoitusta varten yhteisö ei saa ottaa huomioon toimenpiteitä, joihin sen on ryhdyttävä sopimuksen täyttämiseksi, paitsi jos yhteisö luovuttaa tavaran tai tuottaa muuta palvelua kuin vakuutussopimuspalveluja vakuutuksenottajalle sitä mukaa, kuin kyseiset toimenpiteet toteutuvat. Yhteisön voi esimerkiksi olla tarpeellista suorittaa sopimuksen järjestämiseksi erilaisia hallinnollisia tehtäviä. Näiden tehtävien suorittaminen ei tarkoita palvelun tuottamista vakuutuksenottajalle sitä mukaa, kuin kyseisiä tehtäviä suoritetaan.

B34

Vakuutuksenottajalle luvattu tavara tai muu palvelu kuin vakuutussopimuspalvelu on erotettavissa, jos vakuutuksenottaja pystyy saamaan hyötyä tavarasta tai palvelusta joko yksinään tai yhdessä muiden vakuutuksenottajalle helposti saatavissa olevien voimavarojen kanssa. Helposti saatavissa olevat voimavarat ovat tavaroita tai palveluja, joita myydään erikseen (yhteisön tai jonkin toisen yhteisön toimesta) tai voimavaroja, jotka vakuutuksenottajalla jo on (yhteisöltä taikka muiden liiketoimien tai tapahtumien seurauksena).

B35

Vakuutuksenottajalle luvattu tavara tai muu palvelu kuin vakuutussopimuspalvelu ei ole erotettavissa, jos:

a)

tavaraan tai palveluun liittyvillä rahavirroilla ja riskeillä ja toisaalta sopimuksen vakuutuskomponentteihin liittyvillä rahavirroilla ja riskeillä on suuresti keskinäisiä yhteyksiä; ja

b)

yhteisö tuottaa merkittävää palvelua yhdistäessään tavaran tai muun palvelun kuin vakuutussopimuspalvelun vakuutuskomponentteihin.

Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvat rahavirrat (kappaleet 28A–28F)

B35A

Kappaletta 28A soveltaessaan yhteisön on käytettävä systemaattista ja rationaalista menetelmää kohdistaakseen:

a)

vakuutussopimusryhmästä välittömästi johtuvat vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvat rahavirrat:

i)

kyseiselle ryhmälle; ja

ii)

ryhmille, joihin kyseiseen ryhmään kuuluvien vakuutussopimusten uudistamisista odotettavissa olevat vakuutussopimukset tulevat sisältymään.

b)

vakuutussopimuksista koostuvasta salkusta välittömästi johtuvat vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvat rahavirrat kohdassa (a) tarkoitettuja lukuun ottamatta salkkuun kuuluville sopimusryhmille.

B35B

Yhteisön on kunkin raportointikauden lopussa tarkistettava kappaleessa B35A täsmennetyllä tavalla kohdistettuja määriä siten, että ne kuvastavat muutoksia oletuksissa, jotka määrittävät käytetyn kohdistamismenetelmän syöttötiedot. Yhteisö ei saa muuttaa vakuutussopimusryhmälle kohdistettuja määriä sen jälkeen, kun ryhmään on lisätty kaikki sopimukset (ks. kappale B35C).

B35C

Yhteisö saattaa lisätä vakuutussopimuksia vakuutussopimusryhmään useamman kuin yhden raportointikauden aikana (ks. kappale 28). Kyseisissä olosuhteissa yhteisön on kirjattava pois taseesta se osa vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvia rahavirtoja koskevasta omaisuuserästä, joka liittyy ryhmään kyseisellä kaudella lisättyihin sopimuksiin, ja edelleen merkittävä taseeseen vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvia rahavirtoja koskeva omaisuuserä, siltä osin kuin omaisuuserä liittyy vakuutussopimuksiin, jotka odotetaan lisättävän ryhmään jollakin tulevalla raportointikaudella.

B35D

Kappaletta 28E sovellettaessa:

a)

yhteisön on kirjattava tulosvaikutteinen arvonalentumistappio ja pienennettävä vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvia rahavirtoja koskevan omaisuuserän kirjanpitoarvoa siten, että omaisuuserän kirjanpitoarvo ei ylitä siihen liittyvästä vakuutussopimusryhmästä odotettavissa olevaa kappaleen 32(a) mukaisesti määritettyä nettorahavirtaa.

b)

kun yhteisö kohdistaa vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvat rahavirrat vakuutussopimusryhmille kappaleen B35A(a)(ii) mukaisesti, sen on kirjattava tulosvaikutteinen arvonalentumistappio ja pienennettävä vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvia rahavirtoja koskevien ryhmään liittyvien omaisuuserien kirjanpitoarvoa, siltä osin kuin:

i)

yhteisö odottaa kyseisten vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvien rahavirtojen ylittävän odotettavissa olevien uudistamisten kappaleen 32(a) mukaisesti määritetyn nettorahavirran; ja

ii)

kappaleen(b)(i) mukaisesti määritettyä ylitystä ei ole jo kirjattu arvonalentumistappioksi kohdan (a) mukaisesti.

ARVOSTAMINEN (KAPPALEET 29–71)

Vastaisia rahavirtoja koskevat arviot (kappaleet 33–35)

B36

Tässä osiossa käsitellään:

a)

kaiken järkevän ja perusteltavissa olevan, ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja saatavissa olevan informaation vinoutumatonta käyttämistä (ks. kappaleet B37–B41);

b)

markkinamuuttujia ja muita muuttujia kuin markkinamuuttujia (ks. kappaleet B42–B53);

c)

ajantasaisten arvioiden käyttämistä (ks. kappaleet B54–B60); ja

d)

sopimuksen rajojen sisällä olevia rahavirtoja (ks. kappaleet B61–B71).

Kaiken järkevän ja perusteltavissa olevan, ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja saatavilla olevan informaation vinoutumaton käyttäminen (kappale 33(a))

B37

Vastaisten rahavirtojen arvioimisen tavoitteena on määrittää mahdollisten tulemien koko vaihtelualueen odotusarvo tai todennäköisyyksillä painotettu keskiarvo ottamalla huomion kaikki järkevä ja perusteltavissa oleva informaatio, joka on raportointipäivänä saatavilla ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja. Järkevä ja perusteltavissa oleva, raportointipäivänä ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja saatavissa oleva informaatio sisältää aiempia tapahtumia ja senhetkisiä olosuhteita koskevaa informaatiota sekä tulevia olosuhteita koskevia ennusteita (ks. kappale B41). Yhteisön omista tietojärjestelmistä saatavissa olevan informaation katsotaan olevan saatavissa ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja.

B38

Rahavirtoja koskevan arvion lähtökohtana on skenaarioiden vaihtelualue, joka kuvastaa mahdollisten tulemien koko vaihtelualuetta. Kukin skenaario määrittää tietyn tuleman rahavirtojen määrän ja ajoittumisen sekä kyseisen tuleman arvioidun todennäköisyyden. Kustakin skenaariosta syntyvät rahavirrat diskontataan ja painotetaan kyseisen tuleman arvioidulla todennäköisyydellä, ja näin johdetaan nykyarvon odotusarvo. Näin ollen tavoitteena ei ole muodostaa vastaisten rahavirtojen todennäköisintä tulemaa eikä tulemaa, jonka toteutuminen on todennäköisempää kuin toteutumatta jääminen.

B39

Kun otetaan huomioon mahdollisten tulemien koko vaihtelualue, tavoitteena on sisällyttää siihen vinoutumattomalla tavalla kaikki järkevä ja perusteltavissa oleva informaatio, joka on saatavissa ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja, sen sijaan että yksilöitäisiin kaikki mahdolliset skenaariot. Käytännössä on tarpeetonta muodostaa eksplisiittisiä skenaarioita, jos tuloksena saatava arvio on yhdenmukainen sen arvostustavoitteen kanssa, että keskiarvoa määritettäessä otetaan huomioon kaikki järkevä ja perusteltavissa oleva informaatio, joka on saatavissa ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja. Esimerkiksi jos yhteisö arvioi, että tulemien todennäköisyysjakauma on pitkälti yhdenmukainen sellaisen todennäköisyysjakauman kanssa, joka pystytään täysin kuvaamaan vain muutaman parametrin avulla, riittää että arvioidaan pienempi määrä parametreja. Vastaavasti suhteellisen yksinkertainen mallinnus voi joissakin tapauksissa antaa vastauksen hyväksyttävällä tarkkuustasolla, ilman että tarvitaan useita yksityiskohtaisia simulointeja. Joissakin tapauksissa rahavirtoihin voi kuitenkin olla vaikuttamassa monimutkaisia taustalla olevia tekijöitä, ja rahavirrat voivat reagoida taloudellisten olosuhteiden muutoksiin ei-lineaarisesti. Tämä voi tapahtua esimerkiksi, jos rahavirrat kuvastavat sarjaa toisiinsa liittyviä optioita, jotka ovat implisiittisiä tai eksplisiittisiä. Tällöin tarvitaan todennäköisesti kehittyneempää, stokastista mallia arvostustavoitteen saavuttamiseksi.

B40

Muodostettavien skenaarioiden on sisällettävä vinoutumattomia arvioita olemassa olevien sopimusten mukaisten katastrofaalisten menetysten todennäköisyydestä. Mahdollisiin tuleviin sopimuksiin perustuvat mahdolliset korvausvaateet jätetään kyseisten skenaarioiden ulkopuolelle.

B41

Yhteisön on arvioitava olemassa olevien sopimusten mukaisten tulevien maksujen todennäköisyydet ja määrät perustuen hankittuun informaatioon, mukaan lukien:

a)

vakuutuksenottajien jo esittämiä korvausvaateita koskeva informaatio.

b)

vakuutussopimusten tiedossa olevia tai arvioituja ominaispiirteitä koskeva muu informaatio.

c)

yhteisön omaa kokemusta koskeva historiatieto, jota tarvittaessa täydentää muista lähteistä saatu informaatio. Historiatieto oikaistaan kuvastamaan tarkasteluhetken olosuhteita esimerkiksi, jos:

i)

vakuutetun perusjoukon ominaispiirteet poikkeavat (tai tulevat poikkeamaan esimerkiksi haitallisen valikoitumisen vuoksi) historiatiedon pohjana käytetyn perusjoukon ominaispiirteistä;

ii)

on viitteitä siitä, että aiemmat kehityssuunnat eivät jatku, että ilmenee uusia kehityssuuntia tai että taloudelliset, väestötieteelliset ja muut muutokset saattavat vaikuttaa olemassa olevista vakuutussopimuksista syntyviin rahavirtoihin; tai

iii)

esimerkiksi underwriting-menettelyssä ja korvausvaateiden käsittelyssä on tapahtunut muutoksia, jotka saattavat vaikuttaa siihen, kuinka relevanttia historiatieto on vakuutussopimusten kannalta.

d)

tarkasteluhetken hintoja koskeva informaatio, jos sellaista on saatavissa, samankaltaisia riskejä kattavista jälleenvakuutussopimuksista ja muista rahoitusinstrumenteista (jos sellaisia on), kuten katastrofijoukkovelkakirjalainoista ja sääjohdannaisista, sekä vakuutussopimusten siirroissa viime aikoina toteutuneista markkinahinnoista. Tätä informaatiota on oikaistava, jotta otetaan huomioon erot niiden rahavirtojen välillä, joita syntyy kyseisistä jälleenvakuutussopimuksista tai muista rahoitusinstrumenteista ja joita toisaalta syntyisi yhteisön täyttäessä perustana olevia vakuutuksenottajan kanssa tehtyjä sopimuksia.

Markkinamuuttujat ja muut muuttujat kuin markkinamuuttujat

B42

IFRS 17:ssa tunnistetaan kahdentyyppisiä muuttujia:

a)

markkinamuuttujat – muuttujat, jotka ovat havainnoitavissa markkinoilla tai suoraan johdettavissa markkinoilta (esimerkiksi julkisesti noteerattujen arvopaperien hinnat sekä korot); ja

b)

muut muuttujat kuin markkinamuuttujat – kaikki muut muuttujat (esimerkiksi vakuutuskorvausvaateiden tiheys ja vakavuus sekä kuolevuus).

B43

Markkinamuuttujista aiheutuu yleensä rahoitusriskiä (esimerkiksi havainnoitavissa olevat korot), ja muista muuttujista kuin markkinamuuttujista aiheutuu yleensä muuta riskiä kuin rahoitusriskiä (esimerkiksi kuolevuusasteet). Näin ei kuitenkaan ole aina. Voi olla esimerkiksi sellaisiin rahoitusriskeihin liittyviä oletuksia, jota koskevat muuttujat eivät ole havainnoitavissa markkinoilla eivätkä suoraan johdettavissa markkinoilta (esimerkiksi korot, jotka eivät ole havainnoitavissa markkinoilla eivätkä suoraan johdettavissa markkinoilta).

Markkinamuuttujat (kappale 33(b))

B44

Markkinamuuttujia koskevien arvioiden on oltava yhdenmukaisia arvostuspäivänä havainnoitavissa olevien markkinahintojen kanssa. Yhteisön on käytettävä mahdollisimman paljon havainnoitavissa olevia syöttötietoja, eikä se saa käyttää havainnoitavissa olevan markkinatiedon sijaan omia arvioitaan, lukuun ottamatta IFRS 13:n Käyvän arvon määrittäminen kappaleessa 79 kuvattuja tapauksia. Yhdenmukaisesti IFRS 13:n kanssa, jos muuttujia on tarpeellista johtaa (esimerkiksi koska havainnoitavissa olevia markkinamuuttujia ei ole), niiden on oltava mahdollisimman yhdenmukaisia havainnoitavissa olevien markkinamuuttujien kanssa.

B45

Markkinahinnoissa yhdistyy useita erilaisia näkemyksiä mahdollisista tulevista toteumista, ja ne myös kuvastavat markkinaosapuolten riskipreferenssejä. Näin ollen ne eivät ole yksittäisiä ennusteita tulevasta toteumasta. Jos toteutuva tulema poikkeaa aiemmasta markkinahinnasta, tämä ei tarkoita, että markkinahinta olisi ollut ”väärä”.

B46

Markkinamuuttujien tärkeä sovellus on käsitys replikoivasta omaisuuserästä taikka omaisuuseristä koostuvasta replikoivasta salkusta. Replikoiva omaisuuserä on omaisuuserä, jonka rahavirrat ovat kaikissa skenaarioissa määrältään, ajoitukseltaan ja epävarmuudeltaan täsmälleen samat kuin vakuutussopimusryhmän sopimukseen perustuvat rahavirrat. Jossakin tapauksissa replikoiva omaisuuserä voi olla olemassa osalle vakuutussopimusryhmästä johtuvia rahavirtoja. Kyseisen omaisuuserän käypä arvo kuvastaa sekä omaisuuserästä johtuvien rahavirtojen nykyarvon odotusarvoa että näihin rahavirtoihin liittyvää riskiä. Jos osalle vakuutussopimusryhmästä johtuvista rahavirroista on olemassa omaisuuseristä koostuva replikoiva salkku, yhteisö voi käyttää kyseisten omaisuuserien käypää arvoa merkityksellisten sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon määrittämiseen rahavirtojen ja diskonttauskoron eksplisiittisen arvioimisen sijaan.

B47

IFRS 17:n mukaan yhteisön ei tarvitse käyttää replikoivan salkun menetelmää. Jos replikoiva omaisuuserä tai salkku kuitenkin on olemassa osalle vakuutussopimuksista aiheutuvista rahavirroista ja yhteisö valitsee jonkin toisen menetelmän, sen on varmistuttava siitä, että replikoivan salkun menetelmä ei todennäköisesti johtaisi kyseisten rahavirtojen olennaisesti erilaiseen arvoon.

B48

Muut menetelmät kuin replikoivan salkun menetelmä kuten stokastiset mallintamismenetelmät voivat olla tehokkaampia tai helpompia ottaa käyttöön, jos rahavirtojen välillä on merkittäviä keskinäisiä riippuvuuksia, jotka vaihtelevat omaisuuserien tuottoon ja muihin rahavirtoihin perustuen. Tarvitaan harkintaa ratkaistaessa, minkä menetelmän avulla tietyissä olosuhteissa saavutetaan parhaiten tavoite yhdenmukaisuudesta havainnoitavissa oleviin markkinamuuttujiin nähden. Käytettävän menetelmän täytyy erityisesti johtaa siihen, että vakuutussopimukseen sisältyvät optiot ja takaukset ovat yhdenmukaisia tällaisille optiolle ja takauksille havainnoitavissa olevien markkinahintojen (jos tällaisia on) kanssa.

Muut muuttujat kuin markkinamuuttujat

B49

Muita muuttujia kuin markkinamuuttujia koskevien arvioiden on kuvastettava kaikkea järkevää ja perusteltavissa olevaa ulkoista tai sisäistä näyttöä, joka on saatavissa ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja.

B50

Muu ulkoinen tieto kuin markkinatieto (esimerkiksi kansalliset kuolevuustilastot) voi olla olosuhteista riippuen enemmän tai vähemmän relevanttia kuin sisäinen tieto (esimerkiksi sisäisesti tuotetut kuolevuustilastot). Henkivakuutussopimuksia vakuutuksenantajana tekevän yhteisön ei esimerkiksi pidä luottaa yksinomaan kansallisiin kuolevuustilastoihin, vaan sen on otettava huomioon kaikki muut järkevät ja perusteltavissa olevat sisäiset ja ulkoiset lähteet, joista on saatavissa informaatiota ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja, muodostaessaan vakuutussopimuksiaan varten vinoutumattomia arvioita kuolevuusskenaarioiden todennäköisyyksistä. Kyseisiä todennäköisyyksiä muodostaessaan yhteisön on painotettava enemmän vakuuttavampaa tietoa. Esimerkiksi:

a)

sisäiset kuolevuustilastot saattavat olla vakuuttavampia kuin kansalliset kuolevuustiedot, jos kansalliset tiedot on johdettu suuresta perusjoukosta, joka ei edusta vakuutettua perusjoukkoa. Tämä saattaisi johtua siitä, että esimerkiksi vakuutetun perusjoukon väestötieteelliset ominaispiirteet voivat poiketa merkittävästi kansallisen perusjoukon ominaispiirteistä, mikä tarkoittaa, että yhteisön pitäisi painottaa enemmän sisäistä tietoa ja vähemmän kansallisia tilastoja.

b)

toisaalta jos sisäiset tilastot on johdettu pienestä perusjoukosta, jonka ominaispiirteiden uskotaan olevan lähellä kansallisen perusjoukon ominaispiirteitä, ja kansalliset tilastot ovat ajantasaisia, yhteisön on painotettava enemmän kansallisia tilastoja.

B51

Muille muuttujille kuin markkinamuuttujille arvioidut todennäköisyydet eivät saa olla ristiriidassa havainnoitavissa olevien markkinamuuttujien kanssa. Esimerkiksi tulevien inflaatioasteskenaarioiden todennäköisyyksien on oltava mahdollisimman yhdenmukaisia niiden todennäköisyyksien kanssa, joihin markkinakorot viittaavat.

B52

Joissakin tapauksissa yhteisö saattaa tehdä johtopäätöksen, että markkinamuuttujien vaihtelu ei riipu muista muuttujista kuin markkinamuuttujista. Jos näin on, yhteisön on tarkasteltava skenaarioita, jotka kuvastavat muiden muuttujien kuin markkinamuuttujien tulemien vaihtelualuetta, siten, että kussakin skenaariossa käytetään markkinamuuttujalle samaa havainnoitua arvoa.

B53

Muissa tapauksissa markkinamuuttujat ja muut muuttujat kuin markkinamuuttujat saattavat korreloida keskenään. Esimerkiksi voi olla näyttöä siitä, että raukeamisasteet (muu muuttuja kuin markkinamuuttuja) korreloivat korkojen (markkinamuuttuja) kanssa. Vastaavasti voi olla näyttöä siitä, että koti- tai autovakuutuksen korvausvaadetasot korreloivat taloudellisten syklien ja näin ollen korkojen ja kulujen kanssa. Yhteisön on varmistuttava siitä, että skenaarioiden todennäköisyydet ja markkinamuuttujiin liittyvää muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevat riskioikaisut ovat yhdenmukaisia kyseisistä markkinamuuttujista riippuvien havainnoitujen markkinahintojen kanssa.

Ajantasaisten arvioiden käyttäminen (kappale 33(c))

B54

Arvioidessaan kutakin rahavirtaskenaariota ja sen todennäköisyyttä yhteisön on käytettävä kaikkea järkevää ja perusteltavissa olevaa informaatiota, joka on saatavissa ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja. Yhteisön on tarkasteltava edellisen raportointikauden lopussa tekemiään arvioita ja päivitettävä ne. Tätä tehdessään yhteisön on harkittava:

a)

vastaavatko päivitetyt arviot todenmukaisesti raportointikauden lopun olosuhteita.

b)

vastaavatko arvioiden muutokset todenmukaisesti raportointikauden aikana tapahtuneita olosuhteiden muutoksia. Oletetaan esimerkiksi, että arviot sijoittuivat kauden alussa kohtuullisen vaihtelualueen yhteen päähän. Jos olosuhteet eivät ole muuttuneet, arvioiden siirtäminen vaihtelualueen toiseen päähän ei vastaisi todenmukaisesti sitä, mitä kauden aikana on tapahtunut. Jos yhteisön viimeisimmät arviot poikkeavat sen aikaisemmista arvioista mutta olosuhteet eivät ole muuttuneet, sen on arvioitava, ovatko kullekin skenaariolle määritetyt todennäköisyydet perusteltuja. Kyseisiä todennäköisyyksiä koskevia arvioitaan päivittäessään yhteisön on otettava huomioon sekä sen aiempia arvioita tukenut näyttö että kaikki äskettäin saataville tullut näyttö ja painotettava vakuuttavampaa näyttöä.

B55

Kullekin skenaariolle määritetyn todennäköisyyden on kuvastettava raportointikauden lopun olosuhteita. Näin ollen IAS 10:n Raportointikauden päättymisen jälkeiset tapahtumat mukaisesti sellainen raportointipäivän jälkeinen tapahtuma, joka poistaa raportointikauden lopussa vallinneen epävarmuuden, ei anna näyttöä kyseisenä päivänä vallinneista olosuhteista. Raportointikauden lopussa voi esimerkiksi olla 20 prosentin todennäköisyys sille, että vakuutussopimuksesta jäljellä olevien kuuden kuukauden aikana iskee voimakas myrsky. Voimakas myrsky iskee raportointikauden päättymisen jälkeen mutta ennen kuin tilinpäätös on hyväksytty julkistettavaksi. Sopimuksen mukaisten sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon ei pidä kuvastaa myrskyä, jonka jälkikäteen arvioituna tiedetään toteutuneen. Sen sijaan arvostuksessa huomioon otetut rahavirrat sisältävät 20 prosentin todennäköisyyden, joka oli ilmeistä raportointikauden lopussa (ja IAS 10:n mukaisesti esitetään tieto siitä, että raportointikauden päättymisen jälkeen on toteutunut tapahtuma, jonka johdosta tilinpäätöslaskelmia ei oikaista).

B56

Odotettavissa olevia rahavirtoja koskevat ajan tasalla olevat arviot eivät välttämättä ole täysin samoja kuin viimeisin toteutunut kokemus. Oletetaan esimerkiksi, että toteutunut kuolevuus oli raportointikaudella 20 prosenttia epäedullisempi kuin edellinen toteutunut kuolevuus ja aiemmat odotukset toteutuvasta kuolevuudesta. Kokemukseen perustuvan toteuman äkillinen muutos olisi voinut aiheutua useista tekijöistä, kuten:

a)

kuolevuuden pysyvistä muutoksista;

b)

vakuutetun perusjoukon ominaispiirteiden muutoksista (esimerkiksi muutokset vakuutuksen myöntämisessä tai jakelussa taikka poikkeuksellisen terveiden vakuutuksenottajien vakuutusten valikoiva raukeaminen);

c)

satunnaisista vaihteluista; tai

d)

tunnistettavissa olevista kertaluonteisista syistä.

B57

Yhteisön on tutkittava toteutuneen kokemuksen muutokseen johtaneet syyt ja muodostettava uudet arviot rahavirroista ja todennäköisyyksistä viimeisimmän kokemuksen, aiemman kokemuksen ja muun informaation valossa. Kappaleen B56 esimerkissä tuloksena olisi tyypillisesti, että kuolemanvaraetuuksien nykyarvon odotusarvo muuttuu mutta vähemmän kuin 20 prosenttia. Jos kappaleen B56 esimerkissä kuolevuusasteet ovat jatkossa merkittävästi aiemmin arvioituja korkeampia syistä, joiden odotetaan jatkuvan, korkean kuolevuuden skenaarioille määritetty arvioitu todennäköisyys kasvaa.

B58

Muita muuttujia kuin markkinamuuttujia koskevien arvioiden on sisällettävä informaatiota vakuutustapahtumien senhetkisestä tasosta ja kehityssuunnista. Esimerkiksi kuolevuusasteet ovat monissa maissa alentuneet johdonmukaisesti pitkien ajanjaksojen kuluessa. Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoa määritettäessä otetaan huomioon todennäköisyydet, jotka kullekin mahdolliselle kehityssuuntaskenaariolle asetetaan ottaen huomioon kaikki järkevä ja perusteltavissa olevan informaatio, joka on saatavissa ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja.

B59

Vastaavasti jos vakuutussopimusryhmälle kohdistetut rahavirrat ovat herkkiä inflaatiolle, sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoa määritettäessä otetaan huomioon senhetkiset arviot mahdollisista tulevista inflaatioasteista. Koska inflaatioasteet todennäköisesti korreloivat korkojen kanssa, sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoa määritettäessä on otettava huomioon kunkin inflaatioskenaarion todennäköisyys tavalla, joka on yhdenmukainen niiden todennäköisyyksien kanssa, joihin diskonttauskorkoa arvioitaessa käytetyt markkinakorot viittaavat (ks. kappale B51).

B60

Rahavirtoja arvioidessaan yhteisön on otettava huomioon senhetkiset odotukset tulevista tapahtumista, jotka saattaisivat vaikuttaa kyseisiin rahavirtoihin. Yhteisön on muodostettava kyseisiä tulevaisuuden tapahtumia koskevat rahavirtaskenaariot sekä vinoutumattomat arviot kunkin skenaarion todennäköisyydestä. Yhteisö ei kuitenkaan saa ottaa huomioon senhetkisiä odotuksia lainsäädäntöön tulevista muutoksista, jotka muuttaisivat olemassa olevaa velvoitetta tai poistaisivat sen tai synnyttäisivät uusia velvoitteita olemassa olevan vakuutussopimuksen perusteella, ennen kuin lainmuutos on käytännössä hyväksytty.

Sopimuksen rajojen sisällä olevat rahavirrat (ks. kappale 34)

B61

Skenaarioon sisältyviä rahavirtoja koskevien arvioiden on sisällettävä kaikki olemassa olevan sopimuksen rajojen sisällä olevat rahavirrat eikä mitään muita rahavirtoja. Yhteisön on sovellettava kappaletta 2 määrittäessään olemassa olevan sopimuksen rajoja.

B62

Monilla vakuutussopimuksilla on ominaisuuksia, jotka mahdollistavat vakuutuksenottajille toimenpiteitä, joista aiheutuu muutoksia heidän saamiensa rahamäärien suuruuteen, ajoittumiseen, luonteeseen tai epävarmuuteen. Tällaisiin ominaisuuksiin kuuluvat uudistamisoptiot, takaisinosto-optiot, vaihto-oikeudet sekä oikeus lopettaa vakuutusmaksujen suorittaminen, vaikka edelleen vastaanottaa sopimuksen mukaisia etuja. Vakuutussopimusryhmän arvostuksen on kuvastettava odotusarvopohjaisesti yhteisön senhetkisiä arvioita siitä, kuinka ryhmän vakuutuksenottajat käyttävät käytettävissä olevia optioita, ja muuta kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun on kuvastettava yhteisön senhetkisiä arvioita siitä, kuinka vakuutuksenottajien todellinen käyttäytyminen voi poiketa odotettavissa olevasta käyttäytymisestä. Tätä odotusarvon määrittämistä koskevaa vaatimusta sovelletaan ryhmään kuuluvien sopimusten lukumäärästä riippumatta; sitä sovelletaan esimerkiksi, vaikka ryhmä koostuisi yhdestä sopimuksesta. Näin ollen vakuutussopimusryhmää arvostettaessa ei saada olettaa 100 prosentin todennäköisyyttä sille, että vakuutuksenottajat:

a)

päättävät sopimuksensa, jos on jonkinlaista todennäköisyyttä sille, että jotkut vakuutuksenottajista eivät tee näin; tai

b)

jatkavat sopimuksiaan, jos on jonkinlaista todennäköisyyttä sille, että jotkut vakuutuksenottajista eivät tee näin.

B63

Kun sopimus edellyttää, että vakuutussopimuksen vakuutuksenantajaosapuoli uudistaa sopimuksen tai muutoin jatkaa sitä, sen on sovellettava kappaletta 34 sen arvioimiseen, ovatko uudistetusta sopimuksesta aiheutuvat vakuutusmaksut ja niihin liittyvät rahavirrat alkuperäisen sopimuksen rajojen sisällä.

B64

Kappaleessa 34 viitataan siihen, onko yhteisön käytännössä mahdollista asettaa tulevana ajankohtana (uudistamispäivä) hinta, joka täysin kuvastaa sopimukseen sisältyviä riskejä kyseisestä ajankohdasta lähtien. Yhteisön on käytännössä mahdollista tehdä tämä, jos ei ole sellaisia rajoitteita, jotka estävät yhteisöä asettamasta samaa hintaa, kuin se asettaisi kyseisenä ajankohtana tehtävälle uudelle sopimukselle, jolla on samat ominaispiirteet kuin olemassa olevalla sopimuksella, tai jos se pystyy muuttamaan etuja siten, että ne vastaavat veloitettavaa hintaa. Vastaavasti yhteisö pystyy käytännössä asettamaan hinnan, kun se pystyy hinnoittelemaan olemassa olevan sopimuksen uudelleen siten, että hinta kuvastaa vakuutussopimuksista koostuvan salkun riskien kokonaismuutoksia, vaikkei kullekin yksittäiselle vakuutuksenottajalle asetettu hinta kuvastaisi kyseiseen vakuutuksenottajaan liittyvän riskin muutosta. Arvioitaessa, pystyykö yhteisö käytännössä asettamaan hinnan, joka täysin kuvastaa sopimuksen tai salkun riskejä, sen on otettava huomioon kaikki riskit, jotka se ottaisi huomioon tehdessään uudistamispäivänä samanlaisia sopimuksia jäljellä olevasta palvelusta. Määrittäessään vastaisia rahavirtoja koskevia arvioita raportointikauden lopussa yhteisön on arvioitava uudelleen vakuutussopimuksen rajat, jotta otetaan huomioon olosuhteiden muutosten vaikutukset yhteisön tosiasiallisiin oikeuksiin ja velvoitteisiin.

B65

Vakuutussopimuksen rajojen sisällä olevat rahavirrat ovat rahavirtoja, jotka suoraan liittyvät sopimuksen täyttämiseen, mukaan lukien rahavirrat, joiden määrän tai ajoituksen suhteen yhteisöllä on harkintavaltaa. Rajojen sisällä olevia rahavirtoja ovat:

a)

vakuutuksenottajalta saatavat vakuutusmaksut (mukaan lukien vakuutusmaksujen oikaisut ja useammassa erässä maksettavat vakuutusmaksut) sekä kyseisistä vakuutusmaksuista aiheutuvat lisärahavirrat.

b)

vakuutuksenottajalle (tai tämän puolesta) suoritettavat maksut, mukaan lukien korvausvaateet, jotka on jo esitetty mutta joita ei ole vielä maksettu (ts. ilmoitetut korvausvaateet), toteutuneet korvausvaateet tapahtumista, jotka ovat toteutuneet mutta joista ei ole vielä ilmoitettu korvausvaadetta, sekä kaikki tulevat korvausvaateet, joita koskien yhteisöllä on tosiasiallinen velvoite (ks. kappale 34).

c)

vakuutuksenottajalle (tai tämän puolesta) suoritettavat maksut, jotka vaihtelevat perustana olevien erien tuotosta riippuen.

d)

vakuutuksenottajalle (tai tämän puolesta) suoritettavat maksut, jotka johtuvat sopimukseen kytketyistä johdannaisista, esimerkiksi optioista ja takuista, siihen määrään asti kuin kyseisiä optioita ja takuita ei eroteta vakuutussopimuksesta (ks. kappale 11(a)).

e)

vakuutusten hankinnasta aiheutuvat rahavirrat, jotka on kohdistettu salkkuun, johon sopimus kuuluu.

f)

korvausvaateiden käsittelymenot (ts. menot, joita yhteisölle syntyy olemassa olevien vakuutussopimusten mukaisten korvausvaateiden tutkimisesta, käsittelystä ja ratkaisemisesta, mukaan lukien oikeudelliset palkkiot ja vahinkoarvioitsijoiden palkkiot samoin kuin sisäiset menot korvausvaateiden tutkimisesta ja korvausten maksamiseen liittyvästä prosessoinnista).

g)

menot, joita yhteisölle syntyy sopimukseen perustuvien etujen antamisesta muuna kuin rahana.

h)

vakuutusten hallinnointi- ja ylläpitomenot, kuten vakuutusmaksujen laskuttamisesta ja vakuutusten käsittelyn muutoksista (esimerkiksi konversiot ja ennalleenpalauttamiset) aiheutuvat menot. Tällaisiin menoihin kuuluvat myös toistuvat provisiot, joita odotetaan maksettavan välittäjille, jos tietty vakuutuksenottaja jatkaa vakuutussopimuksen rajojen sisällä olevien vakuutusmaksujen suorittamista.

i)

liiketoimiin perustuvat verot (kuten vakuutusmaksuvero, arvonlisäverot sekä tavara- ja palveluverot) sekä julkiset maksut (kuten palosuojelumaksut ja takuurahastoon suoritettavat maksut), jotka suoraan aiheutuvat olemassa olevista vakuutussopimuksista tai pystytään osoittamaan niille järkevällä ja johdonmukaisella perusteella.

j)

maksut, jotka vakuutuksenantaja suorittaa omaisuudenhoitajan ominaisuudessa vakuutuksenottajalle syntyneiden verovelvoitteiden täyttämiseksi, sekä niihin liittyen saatavat määrät.

k)

potentiaaliset sisään tulevat rahavirrat takaisinsaanneista (kuten pelastuksista ja siirroista toiselle osapuolelle), jotka koskevat olemassa olevien vakuutussopimusten kattamia vastaisia korvausvaateita, sekä potentiaaliset sisään tulevat rahavirrat aiempia korvausvaateita koskevista takaisinsaanneista, siltä osin kuin ne eivät täytä erillisiksi omaisuuseriksi kirjaamisen kriteerejä.

ka)

menot, joita yhteisölle syntyy:

i)

sijoitustoiminnasta, siltä osin kuin yhteisö harjoittaa kyseistä toimintaa parantaakseen etuja, joita vakuutusturva tuottaa vakuutuksenottajille. Sijoitustoiminta parantaa vakuutusturvan tuottamia etuja, jos yhteisö harjoittaa kyseistä toimintaa odottaen kerryttävänsä sijoitustuottoa, josta vakuutuksenottajat hyötyvät, jos vakuutustapahtuma toteutuu.

ii)

sijoitustuottopalvelun tuottamisesta sellaisten vakuutussopimusten vakuutuksenottajille, joihin ei sisälly suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä (ks. kappale B119B).

iii)

sijoituksiin liittyvän palvelun tuottamisesta sellaisten vakuutussopimusten vakuutuksenottajille, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä.

l)

kohdistetut kiinteät ja muuttuvat yleismenot (kuten laskentatoimesta, henkilöresursseista, tietotekniikasta ja -tuesta, rakennusten poistoista, vuokrista sekä kunnossapidosta ja hyödykkeistä aiheutuvat menot), jotka välittömästi johtuvat vakuutussopimusten täyttämisestä. Tällaiset yleismenot kohdistetaan sopimusryhmille käyttäen systemaattisia ja rationaalisia menetelmiä, joita sovelletaan johdonmukaisesti kaikkiin ominaispiirteiltään samankaltaisiin menoihin.

m)

muut sellaiset menot, jotka ovat nimenomaisesti veloitettavissa vakuutuksenottajalta sopimuksen ehtojen mukaisesti.

B66

Seuraavia rahavirtoja ei saa ottaa huomioon arvioitaessa rahavirtoja, jotka syntyvät sitä mukaa, kuin yhteisö täyttää olemassa olevaa vakuutussopimusta:

a)

sijoitusten tuotot. Sijoitukset kirjataan, arvostetaan ja esitetään erikseen.

b)

rahavirrat (maksettavat tai saatavat), jotka syntyvät vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten mukaisesti. Vakuutuksenottajana tehdyt jälleenvakuutussopimukset kirjataan, arvostetaan ja esitetään erikseen.

c)

rahavirrat, joita saattaa aiheutua tulevista vakuutussopimuksista, toisin sanoen olemassa olevien vakuutussopimusten rajojen ulkopuolella olevat rahavirrat (ks. kappaleet 34 ja 35).

d)

sellaisiin menoihin liittyvät rahavirrat, jotka eivät suoraan johdu sopimuksen sisältävästä vakuutussopimussalkusta, kuten jotkin tuotekehitys- ja koulutusmenot. Tällaiset menot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.

e)

rahavirrat, jotka aiheutuvat epätavallisesta määrästä sopimuksen täyttämiseen käytettyä hukkaan mennyttä työtä tai muita voimavaroja. Tällaiset menot kirjataan tulosvaikutteisesti, kun ne toteutuvat.

f)

maksettavat ja saatavat tuloverot, joita vakuutuksenantaja ei maksa tai saa omaisuudenhoitajan ominaisuudessa tai jotka eivät ole nimenomaisesti veloitettavissa vakuutuksenottajalta sopimuksen ehtojen mukaisesti.

g)

raportoivan yhteisön eri komponenttien, kuten vakuutuksenottajien rahastojen ja osakkeenomistajien rahastojen väliset rahavirrat, jos kyseiset rahavirrat eivät muuta vakuutuksenottajille maksettavaa määrää.

h)

rahavirrat, jotka aiheutuvat vakuutussopimuksesta erotetuista komponenteista ja jotka käsitellään muiden sovellettavien standardien mukaisesti (ks. kappaleet 10–13).

B66A

Ennen vakuutussopimusryhmän kirjaamista yhteisön täytyy mahdollisesti kirjata omaisuuserä tai velka vakuutussopimusryhmään liittyvistä muista rahavirroista kuin vakuutussopimuksen hankinnasta aiheutuvista rahavirroista, joko rahavirtojen toteutumisen vuoksi tai jonkin toisen IFRS-standardin vaatimuksen takia. Rahavirrat liittyvät vakuutussopimusryhmään, jos kyseiset rahavirrat olisi sisällytetty sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoon ryhmän alkuperäisenä kirjaamisajankohtana siinä tapauksessa, että ne olisi ollut maksettu tai saatu kyseisen ajankohdan jälkeen. Kappaleen 38(c)(ii) soveltamiseksi yhteisön on kirjattava tällainen omaisuuserä tai velka pois taseesta, siltä osin kuin kyseistä omaisuuserää tai velkaa ei kirjattaisi erillään vakuutussopimusryhmästä, jos rahavirta toteutuisi tai IFRS-standardin soveltaminen tapahtuisi vakuutussopimusryhmän alkuperäisenä kirjaamisajankohtana.

Sopimukset, joiden rahavirrat vaikuttavat muiden sopimusten vakuutuksenottajille toteutuviin rahavirtoihin tai joiden rahavirtoihin muiden sopimusten vakuutuksenottajille toteutuvat rahavirrat vaikuttavat

B67

Jotkin vakuutussopimukset vaikuttavat muiden sopimusten vakuutuksenottajille toteutuviin rahavirtoihin edellyttämällä:

a)

että vakuutuksenottaja jakaa muiden sopimusten vakuutuksenottajien kanssa saman yksilöidyn perustana olevien erien muodostaman kokonaisuuden tuoton; ja

b)

joko:

i)

että vakuutuksenottajan osuus perustana olevien erien tuotosta vähentyy johtuen maksuista, jotka suoritetaan kyseisessä kokonaisuudessa osallisena olevien muiden sopimusten vakuutuksenottajille, mukaan lukien maksut, jotka aiheutuvat kyseisten muiden sopimusten vakuutuksenottajille annetuista takuista; tai

ii)

että muiden sopimusten vakuutuksenottajien osuus perustana olevien erien tuotosta vähentyy johtuen maksuista, jotka suoritetaan vakuutuksenottajalle, mukaan lukien maksut, jotka aiheutuvat vakuutuksenottajalle annetuista takuista.

B68

Joskus tällaiset sopimukset vaikuttavat muihin ryhmiin kuuluvien sopimusten vakuutuksenottajille toteutuviin rahavirtoihin. Kunkin ryhmän sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvo kuvastaa sitä, missä määrin ryhmään kuuluvista sopimuksista aiheutuu, että odotettavissa olevat, kyseisen ryhmän vakuutuksenottajille tai muun ryhmän vakuutuksenottajille toteutuvat rahavirrat vaikuttavat yhteisöön. Näin ollen ryhmän sopimusten täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvo:

a)

sisältää olemassa olevien sopimusten ehdoista aiheutuvat maksut, jotka suoritetaan toisiin ryhmiin kuuluvien sopimusten vakuutuksenottajille, riippumatta siitä, odotetaanko nämä maksut suoritettavan nykyisille vai tuleville vakuutuksenottajille; ja

b)

ei sisällä ryhmän vakuutuksenottajille suoritettavia maksuja, jotka on kohtaa (a) soveltaen sisällytetty toisen ryhmän sopimusten täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoon.

B69

Esimerkiksi siltä osin kuin yhden ryhmän vakuutuksenottajille suoritettavat maksut vähentyvät siten, että näiden osuus perustana olevien erien tuotosta pienenee 350 CU:sta 250 CU:hun, koska toisen ryhmän vakuutuksenottajille maksetaan näille taattu määrä, ensimmäisen ryhmän sopimusten täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvo sisältäisi 100 CU:n suuruisen maksun (ts. olisi 350 CU) ja jälkimmäisen ryhmän sopimusten täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvo ei sisältäisi taattua määrää 100 CU.

B70

Voidaan käyttää erilaisia käytännön lähestymistapoja määritettäessä sopimusryhmille sopimusten täyttämisestä aiheutuvien sellaisten rahavirtojen pääoma-arvoja, jotka vaikuttavat muihin ryhmiin kuuluvien sopimusten vakuutuksenottajille toteutuviin rahavirtoihin tai joihin muihin ryhmiin kuuluvien sopimusten vakuutuksenottajille toteutuvat rahavirrat vaikuttavat. Joissakin tapauksissa yhteisö saattaa pystyä tunnistamaan perustana olevien erien muutoksen ja siitä johtuvan rahavirtojen muutoksen vain ryhmiä korkeammalla yhdistelytasolla. Tällöin yhteisön on kohdistettava perustana olevien erien muutoksen vaikutus kullekin ryhmälle systemaattisella ja rationaalisella perusteella.

B71

Kun ryhmään kuuluville sopimuksille on tuotettu kaikki vakuutussopimuspalvelut, sopimusten täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvo saattaa edelleen sisältää maksuja, jotka odotetaan suoritettavan muiden ryhmien senhetkisille vakuutuksenottajille taikka tuleville vakuutuksenottajille. Yhteisön ei tarvitse jatkaa tällaisten sopimusten täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon kohdistamista tietyille ryhmille, vaan se saa sen sijaan kirjata ja arvostaa velan, joka koskee kaikista ryhmistä johtuvien tällaisten sopimusten täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoa.

Diskonttauskorot (kappale 36)

B72

Yhteisön on käytettävä IFRS 17:ää soveltaessaan seuraavia diskonttauskorkoja:

a)

sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon määrittämiseen – tarkasteluhetken diskonttauskorkoja, jotka on määritetty kappaleen 36 mukaisesti;

b)

sopimukseen sisältyvälle palvelumarginaalille kertyvän koron määrittämiseen kappaleen 44(b) mukaisesti vakuutussopimuksille, joihin ei sisälly suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä – diskonttauskorkoja, jotka on määritetty sopimusryhmän alkuperäisenä kirjaamisajankohtana soveltaen kappaletta 36 nimellisarvoisiin rahavirtoihin, jotka eivät vaihtele minkään perustana olevien erien tuoton mukaisesti;

c)

sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin muutosten määrittämiseen kappaleiden B96(a) ja B96(b) sekä kappaleen B96(d) mukaisesti vakuutussopimuksille, joihin ei sisälly suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä – diskonttauskorkoja, jotka on määritetty alkuperäisenä kirjaamisajankohtana kappaleen 36 mukaisesti;

d)

sopimusryhmien, joihin sovelletaan vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa ja joihin sisältyy merkittävä rahoituskomponentti, jäljellä olevan vakuutuskauden velan kirjanpitoarvon oikaisemiseen kappaleen 56 mukaisesti – diskonttauskorkoja, jotka on määritetty alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä kappaleen 36 mukaisesti;

e)

jos yhteisö valitsee vakuutukseen liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen jaottelemisen tulosvaikutteisesti kirjattaviin ja muihin laajan tuloksen eriin kirjattaviin (ks. kappale 88), tulosvaikutteisesti kirjattavien vakuutukseen liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen määrittämiseen:

i)

kun on kyse vakuutussopimusryhmistä, joiden rahoitusriskiin liittyvien oletusten muutoksilla ei ole huomattavaa vaikutusta vakuutuksenottajille maksettaviin määriin kappaleen B131 mukaisesti – diskonttauskorkoja, jotka määritetään sopimusryhmän alkuperäisenä kirjaamisajankohtana soveltaen kappaletta 36 nimellisarvoisiin rahavirtoihin, jotka eivät vaihtele minkään perustana olevan erän tuoton mukaisesti;

ii)

kun on kyse vakuutussopimusryhmistä, joiden rahoitusriskiin liittyvien oletusten muutoksilla on huomattava vaikutus vakuutuksenottajille maksettaviin määriin kappaleen B132(a)(i) mukaisesti – diskonttauskorkoja, joita käyttäen jäljellä olevat oikaistut odotettavissa olevat rahoitustuotot tai -kulut kohdistetaan sopimusryhmän jäljellä olevalle voimassaoloajalle tasaisesti; ja

iii)

kun on kyse sopimusryhmistä, joihin sovelletaan vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa kappaleiden 59(b) ja B133 mukaisesti – diskonttauskorkoja, jotka määritetään korvausvaateen toteutumisajankohtana soveltaen kappaletta 36 nimellisarvoisiin rahavirtoihin, jotka eivät vaihtele minkään perustana olevan erän tuoton mukaisesti.

B73

Määrittäessään alkuperäisen kirjaamisajankohdan diskonttauskorkoja kappaleissa B72(b)–B72(e) kuvatuille sopimusryhmille yhteisö saa käyttää diskonttauskorkojen painotettua keskiarvoa ajanjaksolta, jona ryhmään kuuluvat sopimukset on tehty ja joka kappaleen 22 mukaan ei saa olla yhtä vuotta pidempi.

B74

Diskonttauskorkoja koskevien arvioiden on oltava yhdenmukaisia vakuutussopimusten arvostuksessa käytettävien muiden arvioiden kanssa kaksinkertaisen laskennan tai huomiotta jättämisen välttämiseksi; esimerkiksi:

a)

rahavirrat, jotka eivät vaihtele minkään perustana olevan erän tuoton mukaisesti, on diskontattava koroilla, jotka eivät kuvasta tällaista vaihtelua;

b)

rahavirrat, jotka vaihtelevat perustana olevien rahoituserien tuoton mukaisesti, on:

i)

diskontattava käyttäen korkoja, jotka kuvastavat tätä vaihtelua; tai

ii)

oikaistava kyseisen vaihtelun vaikutuksen huomioon ottamiseksi ja diskontattava korolla, joka kuvastaa tehtyä oikaisua.

c)

nimellisarvoiset rahavirrat (ts. rahavirrat, jotka sisältävät inflaation vaikutuksen), on diskontattava koroilla, jotka sisältävät inflaation vaikutuksen.

d)

reaaliset rahavirrat (ts. rahavirrat, jotka eivät sisällä inflaation vaikutusta), on diskontattava koroilla, jotka eivät sisällä inflaation vaikutusta.

B75

Kappaleen B74(b) mukaan rahavirrat, jotka vaihtelevat perustana olevien erien tuoton mukaisesti, on diskontattava koroilla, jotka kuvastavat tätä vaihtelua, tai oikaistava tämän vaihtelun vaikutuksen huomioon ottamiseksi ja diskontattava korolla, joka kuvastaa tehtyä oikaisua. Vaihtelu on merkityksellinen tekijä riippumatta siitä, johtuuko se sopimusehdoista vai yhteisön käyttämästä harkinnasta, ja riippumatta siitä, ovatko perustana olevat erät yhteisön hallussa.

B76

Rahavirrat, jotka vaihtelevat vaihtuvatuottoisten perustana olevien erien tuoton mukaisesti mutta joita koskee vähimmäistuottotakuu, eivät vaihtele yksinomaan perustana olevien erien tuoton mukaisesti, myöskään silloin kun taattu määrä on pienempi kuin perustana olevien erien odotettavissa oleva tuotto. Näin ollen yhteisön on oikaistava perustana olevien erien tuoton vaihtelua kuvastavaa korkoa takuun vaikutuksen huomioon ottamiseksi, myös silloin kun taattu määrä on pienempi kuin perustana olevien erien odotettavissa oleva tuotto.

B77

IFRS 17:n mukaan ei vaadita, että yhteisö jaottelee arvioidut rahavirrat rahavirtoihin, jotka vaihtelevat perustana olevien erien tuoton mukaisesti, ja rahavirtoihin, jotka eivät vaihtele perustana olevien erien tuoton mukaisesti. Jos yhteisö ei jaottele arvioituja rahavirtoja tällä tavoin, sen on käytettävä diskonttauskorkoja, jotka ovat asianmukaisia arvioiduille rahavirroille kokonaisuutena; esimerkiksi käyttäen stokastisia mallintamismenetelmiä tai riskineutraaleja arvostusmenetelmiä.

B78

Diskonttauskorkojen on sisällettävä pelkästään merkityksellisiä tekijöitä, toisin sanoen tekijöitä, jotka johtuvat rahan aika-arvosta, rahavirtojen ominaispiirteistä ja vakuutussopimusten likviditeettiominaisuuksista. Tällaisia diskonttauskorkoja ei ehkä ole suoraan havainnoitavissa markkinoilla. Näin ollen, kun ominaispiirteiltään samanlaiselle instrumentille ei ole saatavilla havainnoitavissa olevia markkinakorkoja tai kun samankaltaisille instrumenteille on saatavilla havainnoitavissa olevat markkinakorot mutta niissä ei yksilöidä erikseen tekijöitä, jotka erottavat instrumentin vakuutussopimuksista, yhteisön on arvioitava asianmukaiset korot. IFRS 17:n mukaan diskonttauskorkojen määrittämiseen ei vaadita tiettyä arviointimenetelmää. Arviointimenetelmää soveltaessaan yhteisön on:

a)

käytettävä mahdollisimman paljon havainnoitavissa olevia syöttötietoja (ks. kappale B44) ja otettava huomioon kaikki järkevä ja perusteltavissa oleva muita muuttujia kuin markkinamuuttujia koskeva ulkoinen ja sisäinen informaatio, joka on saatavissa ilman kohtuuttomia kustannuksia tai ponnisteluja (ks. kappale B49). Käytettävät diskonttauskorot erityisesti eivät saa olla ristiriidassa minkään saatavissa olevan ja merkityksellisen markkinatiedon kanssa, eivätkä käytettävät muut muuttujat kuin markkinamuuttujat saa olla ristiriidassa havainnoitavissa olevien markkinamuuttujien kanssa.

b)

otettava huomioon tarkasteluhetken markkinaolosuhteet markkinaosapuolen perspektiivistä.

c)

käytettävä harkintaa arvioidessaan, kuinka samankaltaisia ovat arvostettavan vakuutussopimuksen ominaisuudet ja sen instrumentin ominaisuudet, jolle on saatavissa havainnoitavissa olevia markkinahintoja, ja oikaistava kyseisiä hintoja niiden välisten erojen huomioon ottamiseksi.

B79

Kun on kyse vakuutussopimusten rahavirroista, jotka eivät vaihtele perustana olevien erien tuoton mukaisesti, diskonttauskorko kuvastaa sellaisten instrumenttien asiaankuuluvan valuutan määräistä tuottokäyrää, jotka eivät altista haltijaa luottoriskille tai altistavat tämän vain vähäiselle luottoriskille, oikaistuna vakuutussopimusryhmän likviditeettiominaisuuksien huomioon ottamiseksi. Tämän oikaisun on kuvastettava vakuutussopimusryhmän likviditeettiominaisuuksien ja tuottokäyrän määrittämiseen käytettyjen omaisuuserien likviditeettiominaisuuksien välistä eroa. Tuottokäyrät kuvastavat omaisuuseriä, joilla käydään kauppaa sellaisilla toimivilla markkinoilla, joilla haltija pystyy tyypillisesti myymään helposti milloin tahansa, ilman että sille syntyy merkittäviä kustannuksia. Toisaalta joidenkin vakuutussopimusten mukaan yhteisöä ei voida pakottaa suorittamaan maksuja ennen vakuutustapahtumien toteutumista tai sopimuksissa määrättyjä päivämääriä.

B80

Näin ollen, kun on kyse vakuutussopimusten rahavirroista, jotka eivät vaihtele perustana olevien erien tuoton mukaisesti, yhteisö saa määrittää diskonttauskorot oikaisemalla likvidiä riskitöntä tuottokäyrää niiden erojen huomioon ottamiseksi, joita on markkinoilla havainnoitujen korkojen taustalla olevien rahoitusinstrumenttien likviditeettiominaisuuksien ja vakuutussopimusten likviditeettiominaisuuksien välillä (bottom-up-lähestymistapa).

B81

Vaihtoehtoisesti yhteisö saa määrittää vakuutussopimuksille asianmukaiset diskonttauskorot perustuen tuottokäyrään, joka kuvastaa varoista koostuvan viitesalkun käyvän arvoa määrittämiseen implisiittisesti kuuluvia tarkasteluhetken markkinatuottoasteita (top-down-lähestymistapa). Yhteisön on oikaistava kyseistä tuottokäyrää sellaisten tekijöiden eliminoimiseksi, jotka eivät ole vakuutussopimusten kannalta merkityksellisiä, mutta sen ei tarvitse oikaista tuottokäyrää vakuutussopimusten ja viitesalkun likviditeettiominaisuuksien välisten erojen huomioon ottamiseksi.

B82

Kappaleessa B81 kuvattua tuottokäyrää arvioitaessa:

a)

jos viitesalkkuun sisältyville omaisuuserille on toimivilla markkinoilla havainnoitavissa olevia markkinahintoja, yhteisön on käytettävä kyseisiä hintoja (yhdenmukaisesti IFRS 13:n kappaleen 69 kanssa).

b)

jos markkinat eivät ole toimivat, yhteisön on oikaistava samankaltaisille omaisuuserille havainnoitavissa olevia markkinahintoja, jotta ne saadaan vertailukelpoisiksi arvostettavana olevien omaisuuserien markkinahintojen kanssa (yhdenmukaisesti IFRS 13:n kappaleen 83 kanssa).

c)

jos viitesalkkuun sisältyville omaisuuserille ei ole olemassa markkinoita, yhteisön on sovellettava arviointimenetelmää. Tällaisille omaisuuserille yhteisön on (yhdenmukaisesti IFRS 13:n kappaleen 89 kanssa):

i)

muodostettava ei havainnoitavissa olevat syöttötiedot käyttäen parasta informaatiota, joka kyseisissä olosuhteissa on saatavissa. Tällaiset syöttötiedot voisivat sisältää yhteisön omia tietoja, ja IFRS 17:n yhteydessä yhteisö saattaisi painottaa pitkän aikavälin arvioita enemmän kuin lyhyen aikavälin vaihteluja; ja

ii)

oikaistava näitä tietoja kaiken sellaisen markkinaosapuolten oletuksia koskevan informaation huomioon ottamiseksi, joka on kohtuudella saatavissa.

B83

Tuottokäyrää oikaistaessa yhteisön on oikaistava ominaispiirteiltään samankaltaisia instrumentteja koskeneissa viimeaikaisissa liiketoimissa havainnoituja markkinakorkoja liiketoimen toteutumispäivän jälkeen markkinatekijöissä tapahtuneiden muutosten huomioon ottamiseksi, ja sen on oikaistava havainnoituja markkinakorkoja arvostettavana olevan instrumentin ja sen instrumentin, jolle on havainnoitavissa transaktiohintoja, välisen erilaisuusasteen huomioon ottamiseksi. Kun on kyse vakuutussopimusten rahavirroista, jotka eivät vaihtele viitesalkkuun sisältyvien omaisuuserien tuoton mukaisesti, tällaisia oikaisuja ovat:

a)

oikaisu, joka koskee salkkuun sisältyvien omaisuuserien rahavirtojen määrän, ajoituksen ja epävarmuuden ja toisaalta vakuutussopimusten rahavirtojen määrän, ajoituksen ja epävarmuuden välisiä eroja; ja

b)

se, että jätetään ottamatta huomioon luottoriskiä koskevat markkinariskipreemiot, jotka ovat merkityksellisiä vain viitesalkkuun sisältyvien omaisuuserien kannalta.

B84

Periaatteessa on niin, että kun on kyse vakuutussopimusten rahavirroista, jotka eivät vaihtele viitesalkkuun sisältyvien omaisuuserien tuoton mukaisesti, pitäisi olla olemassa yksittäinen epälikvidi riskitön tuottokäyrä, joka eliminoi kaiken rahavirtojen määrää ja ajoitusta koskevan epävarmuuden. Käytännössä top-down- ja bottom-up-lähestymistapa saattavat kuitenkin johtaa erilaisiin tuottokäyriin jopa samassa valuutassa. Tämä johtuu kunkin lähestymistavan mukaan tehtävien oikaisujen arvioimiseen luonnostaan liittyvistä rajoitteista sekä top-down-lähestymistapaa sovellettaessa mahdollisesti puuttuvasta erilaisia likviditeettiominaisuuksia koskevasta oikaisusta. Yhteisön ei tarvitse täsmäyttää valitsemansa lähestymistavan mukaisesti määritettyä diskonttauskorkoa ja sitä diskonttauskorkoa, joka olisi määritetty toista lähestymistapaa käyttäen.

B85

IFRS 17:ssä ei määrätä rajoituksia kappaletta B81 sovellettaessa käytettävälle varoista koostuvalle viitesalkulle. Tarvittaisiin kuitenkin vähemmän oikaisuja vakuutussopimusten kannalta merkityksettömien tekijöiden eliminoimiseksi, kun varoista koostuvalla viitesalkulla on samankaltaiset ominaispiirteet. Esimerkiksi jos vakuutussopimuksista aiheutuvat rahavirrat eivät vaihtele perustana olevien erien tuoton mukaisesti, tarvittaisiin vähemmän oikaisuja, jos yhteisö käyttäisi lähtökohtana vieraan pääoman ehtoisia instrumentteja oman pääoman ehtoisten instrumenttien sijaan. Kun on kyse vieraan pääoman ehtoisista instrumenteista, tavoitteena olisi eliminoida joukkovelkakirjalainan kokonaistuotosta luottoriskin vaikutus ja sellaisten muiden tekijöiden vaikutus, jotka eivät ole merkityksellisiä vakuutussopimusten kannalta. Yksi tapa arvioida luottoriskin vaikutusta on käyttää vertailukohtana luottojohdannaisen markkinahintaa.

Muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu (kappale 37)

B86

Muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu liittyy vakuutussopimuksista aiheutuvaan muuhun riskiin kuin rahoitusriskiin. Rahoitusriskiä sisältyy vastaisia rahavirtoja koskeviin arvioihin tai rahavirtojen oikaisemiseen käytettävään diskonttauskorkoon. Muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun kattamia riskejä ovat vakuutusriski ja muut rahoitusriskeihin kuulumattomat riskit, kuten raukeamisriski ja kuluriski (ks. kappale B14).

B87

Vakuutussopimusten muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu määrittää kompensaation, jonka yhteisö tarvitsisi, jottei seuraavien välillä olisi yhteisölle eroa:

a)

sellaiseen velkaan liittyvän velvoitteen täyttäminen, jolla on joukko mahdollisia tulemia muusta riskistä kuin rahoitusriskistä johtuen; ja

b)

sellaiseen velkaan liittyvän velvoitteen täyttäminen, joka synnyttää kiinteitä rahavirtoja, joiden nykyarvon odotusarvo on sama kuin vakuutussopimuksilla.

Muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu määrittäisi esimerkiksi kompensaation, jonka yhteisö tarvitsisi, jotta sille olisi merkityksetöntä, täyttääkö se velkaan liittyvän velvoitteen, joka – muun riskin kuin rahoitusriskin johdosta – on 50 prosentin todennäköisyydellä 90 CU ja 50 prosentin todennäköisyydellä 110 CU, vai täyttääkö se velkaan liittyvän velvoitteen, jonka kiinteä määrä on 100 CU. Tämän seurauksena muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu antaa tilinpäätöksen käyttäjille tietoa määrästä, jonka yhteisö veloittaa rahavirtojen määrää ja ajoitusta koskevasta epävarmuudesta, joka aiheutuu muusta riskistä kuin rahoitusriskistä.

B88

Koska muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu kuvastaa kompensaatiota, jonka yhteisö vaatisi rahavirtojen epävarmasta määrästä ja ajoituksesta aiheutuvan muun riskin kuin rahoitusriskin kantamisesta, muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva oikaisu kuvastaa myös:

a)

hajautushyötyä, jonka yhteisö ottaa huomioon määrittäessään kyseisen riskin kantamisesta vaatimaansa kompensaatiota; ja

b)

sekä suotuisia että epäsuotuisia tulemia tavalla, joka kuvastaa sitä, missä määrin yhteisö pyrkii välttämään riskejä.

B89

Muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun tarkoituksena on määrittää vakuutussopimuksista syntyvien rahavirtojen epävarmuuden vaikutus lukuun ottamatta rahoitusriskistä aiheutuvaa epävarmuutta. Näin ollen muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun on kuvastettava kaikkia vakuutussopimuksiin liittyviä muita riskejä kuin rahoitusriskejä. Sen ei pidä kuvastaa riskejä, jotka eivät aiheudu vakuutussopimuksista, kuten yleinen toimintaan liittyvä riski.

B90

Muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu on sisällytettävä arvostukseen eksplisiittisellä tavalla. Muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu on käsitteellisesti erillään vastaisia rahavirtoja koskevista arvioista ja näitä rahavirtoja oikaisevista diskonttauskoroista. Yhteisö ei saa laskea muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevaa riskioikaisua kahteen kertaan esimerkiksi ottamalla muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu implisiittisesti huomioon myös määritettäessä vastaisia rahavirtoja koskevia arvioita tai diskonttauskorkoja. Diskonttauskorot, jotka esitetään tilinpäätöksessä kappaleen 120 noudattamiseksi, eivät saa sisältää muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevia implisiittisiä oikaisuja.

B91

IFRS 17:ssä ei määrätä arviointimenetelmää (tai -menetelmiä), jota (tai joita) käytetään muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun määrittämiseen. Jotta muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu kuvastaisi kompensaatiota, jonka yhteisö vaatisi muun riskin kuin rahoitusriskin kantamisesta, sillä on kuitenkin oltava seuraavat ominaispiirteet:

a)

riskit, joita esiintyy harvoin ja jotka ovat vakavia, johtavat suurempaan muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevaan oikaisuun kuin riskit, joita esiintyy usein ja jotka ovat vähemmän vakavia;

b)

kun on kyse samankaltaisista riskeistä, pitkäkestoisemmat sopimukset johtavat suurempaan muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevaan oikaisuun kuin lyhytkestoisemmat sopimukset;

c)

riskit, joiden todennäköisyysjakauma on leveämpi, johtavat suurempaan muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevaan riskioikaisuun kuin riskit, joilla jakauma on kapeampi;

d)

mitä vähemmän tiedetään tarkasteluhetken arviosta ja sen trendistä, sitä suurempi on muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu; ja

e)

siltä osin kuin syntyvä kokemus vähentää rahavirtojen määrään ja ajoitukseen liittyvää epävarmuutta, muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskeva riskioikaisu pienenee, ja päinvastoin.

B92

Yhteisön on käytettävä harkintaa ratkaistessaan, mikä on muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun asianmukainen arviointimenetelmä. Tätä harkintaa käyttäessään yhteisön on myös arvioitava, saadaanko menetelmän avulla esitettäväksi tiivistä ja informatiivista tietoa, jotta tilinpäätöksen käyttäjät pystyvät vertaamaan yhteisön tulosta toisten yhteisöjen tulokseen. Kappaleessa 119 vaaditaan, että jos yhteisö käyttää muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun määrittämiseen muuta menetelmää kuin luottamustasomenetelmää, sen on ilmoitettava käyttämänsä menetelmä ja kyseisen menetelmän tuloksia vastaava luottamustaso.

Vakuutussopimusten siirtojen ja liiketoimintojen yhdistämisten alkuperäinen kirjaaminen (kappale 39)

B93

Kun yhteisö hankkii vakuutuksenantajana tehtyjä vakuutussopimuksia tai vakuutuksenottajana tehtyjä jälleenvakuutussopimuksia sellaisten vakuutussopimusten siirrossa, jotka eivät muodosta liiketoimintaa, taikka IFRS 3:n soveltamisalaan kuuluvassa liiketoimintojen yhdistämisessä, yhteisön on sovellettava hankittujen sopimusryhmien yksilöimiseen kappaleita 14–24, ikään kuin se olisi tehnyt sopimukset liiketoimen toteutumispäivänä.

B94

Yhteisön on käytettävä saatujen tai maksettujen vakuutusmaksujen korvikkeena sopimuksista saatua tai maksettua vastiketta. Sopimuksista saatuun tai maksettuun vastikkeeseen ei lueta muista samassa liiketoimessa hankituista varoista ja veloista saatua tai maksettua vastiketta. IFRS 3:n soveltamisalaan kuuluvassa liiketoimintojen yhdistämisessä saatu tai maksettu vastike on sopimusten kyseisen ajankohdan käypä arvo. Tätä käypää arvoa määrittäessään yhteisö ei saa soveltaa IFRS 13:n kappaletta 47 (joka liittyy vaadittaessa maksamista koskeviin ominaisuuksiin).

B95

Jos jäljellä olevan vakuutuskauden velkaan ei sovelleta kappaleiden 55–59 ja 69–70A mukaista vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa, sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali lasketaan alkuperäisen kirjaamisen yhteydessä soveltamalla kappaletta 38 hankittuihin vakuutuksenantajana tehtyihin vakuutussopimuksiin ja kappaletta 65 hankittuihin vakuutuksenottajana tehtyihin jälleenvakuutussopimuksiin käyttäen sopimuksista saatua tai maksettua vastiketta alkuperäisenä kirjaamisajankohtana saatujen tai suoritettujen vakuutusmaksujen korvikkeena.

B95A

Jos hankitut vakuutuksenantajana tehdyt vakuutussopimukset ovat kappaleen 47 mukaisesti tappiollisia, yhteisön on kirjattava määrä, jolla sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvo ylittää maksetun tai saadun vastikkeen, osaksi liikearvoa tai edullisesta kaupasta syntynyttä voittoa, kun on kyse IFRS 3:n soveltamisalaan kuuluvassa liiketoimintojen yhdistämisessä hankituista sopimuksista, tai tulosvaikutteisesti, kun on kyse siirrossa saaduista sopimuksista. Yhteisön on muodostettava tätä ylimenevää osaa koskeva jäljellä olevan vakuutuskauden velan tappiokomponentti ja sovellettava kappaleita 49–52 sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon myöhempien muutosten kohdistamiseen kyseiselle tappiokomponentille.

B95B

Kun on kyse vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmästä, johon sovelletaan kappaleita 66A ja 66B, yhteisön on määritettävä jäljellä olevan vakuutuskauden omaisuuserän tappionkattamiskomponentti liiketoimen toteutumisajankohtana kertomalla keskenään:

a)

perustana olevien vakuutussopimusten jäljellä olevan vakuutuskauden velan tappiokomponentti liiketoimen toteutumisajankohtana; ja

b)

se prosenttiosuus perustana olevien vakuutussopimusten korvausvaateista, jonka yhteisö liiketoimen toteutumisajankohtana odottaa saavansa katetuksi vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmän avulla.

B95C

Yhteisön on kirjattava kappaleen B95B mukaisesti määritetty tappionkattamiskomponentti osaksi liikearvoa tai edullisesta kaupasta syntynyttä voittoa, kun on kyse IFRS 3:n soveltamisalaan kuuluvassa liiketoimintojen yhdistämisessä hankituista jälleenvakuutussopimuksista, tai tulosvaikutteisesti tuotoksi, kun on kyse siirrossa saaduista sopimuksista.

B95D

Soveltaessaan kappaleita 14–22 liiketoimen toteutumisajankohtana yhteisö saattaa sisällyttää tappiolliseen vakuutussopimusryhmään sekä vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmän kattamia tappiollisia vakuutussopimuksia että sellaisia tappiollisia sopimuksia, joita vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmä ei kata. Kappaleen B95B soveltamiseksi yhteisön on tällaisissa tapauksissa käytettävä systemaattista ja rationaalista kohdistamisperiaatetta vakuutussopimusryhmän tappiokomponentin sen osuuden määrittämiseen, joka liittyy vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmän kattamiin vakuutussopimuksiin.

Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvia rahavirtoja koskeva omaisuuserä

B95E

Kun yhteisö hankkii vakuutuksenantajana tehtyjä vakuutussopimuksia sellaisten vakuutussopimusten siirrossa, jotka eivät muodosta liiketoimintaa, taikka IFRS 3:n soveltamisalaan kuuluvassa liiketoimintojen yhdistämisessä, yhteisön on kirjattava liiketoimen toteutumispäivän käypään arvoon vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvia rahavirtoja koskeva omaisuuserä oikeudesta saada:

a)

tulevia vakuutussopimuksia, jotka ovat liiketoimen toteutumispäivänä kirjattujen vakuutussopimusten uudistamisia; ja

b)

muita kuin kohdassa (a) tarkoitettuja tulevia vakuutussopimuksia liiketoimen toteutumispäivän jälkeen maksamatta uudelleen vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvia rahavirtoja, jotka hankinnan kohde (tai siirron kyseessä ollessa myyjä) on jo maksanut ja jotka välittömästi johtuvat asiaan liittyvästä vakuutussopimuksista koostuvasta salkusta.

B95F

Vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvia rahavirtoja koskevaa omaisuuserää ei saa sisällyttää hankitun vakuutussopimusryhmän kappaleiden B93–B95A mukaiseen arvoon liiketoimen toteutumisajankohtana.

Sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin kirjanpitoarvon muutokset vakuutussopimuksissa, joihin ei sisälly suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä (kappale 44)

B96

Kun on kyse vakuutussopimuksista, joihin ei sisälly suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, vakuutussopimusryhmän sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia on kappaleen 44(c) mukaan oikaistava sopimusten täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon muutoksilla, jotka liittyvät tulevaisuudessa tuotettavaan palveluun. Nämä muutokset koostuvat:

a)

kokemukseen perustuvista tarkistuksista, jotka aiheutuvat kaudella saaduista tulevaisuudessa tuotettavaan palveluun liittyvistä vakuutusmaksuista ja niihin liittyvistä rahavirroista kuten vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvista rahavirroista ja vakuutusmaksuihin perustuvista veroista, määritettyinä kappaleessa B72(c) täsmennettyjä diskonttauskorkoja käyttäen.

b)

jäljellä olevan vakuutuskauden velkaan sisältyvää vastaisten rahavirtojen nykyarvoa koskevien arvioiden muutoksista, kappaleessa B97(a) kuvattuja muutoksia lukuun ottamatta, määritettyinä kappaleessa B72(c) täsmennettyjä diskonttauskorkoja käyttäen.

c)

kaudella maksettavaksi odotetun sijoituskomponentin ja kaudella todella maksettavaksi tulevan sijoituskomponentin välisistä eroista. Kyseiset erot määritetään vertaamalla toisiinsa (i) kaudella todella maksettavaksi tulevaa sijoituskomponenttia ja (ii) kauden maksua, jota odotettiin kauden alussa, lisättynä mahdollisilla vakuutukseen liittyvillä rahoitustuotoilla tai -kuluilla, jotka liittyvät kyseiseen odotettavissa olevaan maksuun ennen sen erääntymistä.

ca)

vakuutuksenottajalle annetun lainan, jonka odotettiin tulevan maksettavaksi takaisin kaudella, ja vakuutuksenottajalle annetun lainan, joka todella tulee maksettavaksi takaisin kaudella, välisistä eroista. Kyseiset erot määritetään vertaamalla toisiinsa (i) kaudella todella takaisin maksettavaksi tulevaa vakuutuksenottajalle annettua lainaa ja (ii) kauden takaisinmaksua, jota odotettiin kauden alussa, lisättynä mahdollisilla vakuutukseen liittyvillä rahoitustuotoilla tai -kuluilla, jotka liittyvät kyseiseen odotettavissa olevaan takaisinmaksuun ennen sen erääntymistä.

d)

muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun muutoksista, jotka liittyvät tulevaisuudessa tuotettavaan palveluun. Yhteisön ei tarvitse jaotella muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun muutosta (i) muuhun riskiin kuin rahoitusriskiin liittyvään muutokseen ja (ii) rahan aika-arvon ja sen muutosten vaikutukseen. Jos yhteisö tekee tällaisen jaottelun, sen on oikaistava sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia muuhun riskiin kuin rahoitusriskiin liittyvällä muutoksella, joka määritetään kappaleessa B72(c) täsmennettyjä diskonttauskorkoja käyttäen.

B97

Yhteisö ei saa oikaista vakuutussopimuksista, joihin ei sisälly suoraa oikeutta osuuteen sopimuksen ylijäämästä, koostuvan ryhmän sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon seuraavilla muutoksilla, koska ne eivät liity tulevaisuudessa tuotettavaan palveluun:

a)

rahan aika-arvon ja sen muutosten vaikutus sekä rahoitusriskin ja sen muutosten vaikutus. Nämä vaikutukset sisältävät:

i)

vaikutuksen arvioituihin vastaisiin rahavirtoihin, jos sellaista on;

ii)

vaikutuksen muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevaan riskioikaisuun, jos se on erotettu; ja

iii)

diskonttauskoron muutoksen vaikutuksen.

b)

toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvaan velkaan sisältyvää sopimusten täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoa koskevien arvioiden muutokset.

c)

kokemukseen perustuvat tarkistukset kappaleessa B96(a) kuvattuja lukuun ottamatta.

B98

Joidenkin vakuutussopimusten, joihin ei sisälly suoraa oikeutta osuuteen sopimuksen ylijäämästä, ehdot antavat yhteisölle harkintavaltaa vakuutuksenottajille maksettavien rahavirtojen suhteen. Harkinnanvaraisten rahavirtojen muutoksen katsotaan liittyvän tulevaisuudessa tuotettavaan palveluun, ja näin ollen se oikaisee sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia. Ratkaistessaan, kuinka harkinnanvaraisten rahavirtojen muutos tunnistetaan, yhteisön on sopimuksen syntymisajankohtana täsmennettävä, millä perusteella se odottaa määrittävänsä sopimuksen mukaisen sitoumuksensa; esimerkiksi kiinteän koron tai tiettyjen omaisuuserien tuoton mukaan vaihtelevan tuoton perusteella.

B99

Yhteisön on käytettävä kyseistä täsmennystä erottaakseen toisistaan kyseiseen sitoumukseen aiheutuvat vaikutukset, jotka johtuvat rahoitusriskiin liittyvien oletusten muutoksista (jotka eivät oikaise sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia) ja kyseiseen sitoumukseen tehtyjen harkinnanvaraisten muutosten vaikutukset (jotka oikaisevat sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia).

B100

Jos yhteisö ei pysty sopimuksen syntymisajankohtana täsmentämään, mitä se pitää sopimuksen mukaisena sitoumuksenaan ja mitä se pitää harkinnanvaraisena, sen on katsottava sitoumuksensa olevan se implisiittinen tuotto, joka sisältyy sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoa koskevaan, sopimuksen syntymisajankohtana tehtyyn arvioon, jossa rahoitusriskiin liittyvät oletukset on päivitetty tarkasteluajankohdan mukaisiksi.

Sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin kirjanpitoarvon muutokset vakuutussopimuksissa, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä (kappale 45)

B101

Vakuutussopimukset, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, ovat vakuutussopimuksia, jotka ovat tosiasiallisesti sijoituksiin liittyviä palvelusopimuksia, joiden mukaan yhteisö lupaa perustana oleviin eriin perustuvan sijoitustuoton. Näin ollen ne määritellään vakuutussopimuksiksi, joissa:

a)

sopimusehdoissa määrätään, että vakuutuksenottaja osallistuu osuuteen selkeästi yksilöidystä perustana olevien erien muodostamasta kokonaisuudesta (ks. kappaleet B105–B106);

b)

yhteisö odottaa maksavansa vakuutuksenottajalle määrän, joka vastaa huomattavaa osuutta perustana olevien erien käypään arvoon perustuvasta tuotosta (ks. kappale B107); ja

c)

yhteisö odottaa huomattavan osuuden vakuutuksenottajalle maksettavien määrien muutoksesta vaihtelevan perustana olevien erien käyvän arvon muutoksen mukaisesti (ks. kappale B107).

B102

Yhteisön on arvioitava kappaleen B101 mukaisten ehtojen täyttymistä käyttäen sopimuksen syntymäajankohtana vallinneita odotuksiaan, eikä se saa arvioida ehtoja uudelleen jälkikäteen, paitsi jos sopimukseen tehdään muutoksia kappaleen 72 mukaisesti.

B103

Siltä osin kuin ryhmään sisältyvät vakuutussopimukset vaikuttavat muihin ryhmiin sisältyvien sopimusten vakuutuksenottajille maksettaviin rahavirtoihin (ks. kappaleet B67–B71), yhteisön on arvioitava kappaleen B101 mukaisten ehtojen täyttymistä tarkastelemalla kappaleiden B68–B70 mukaisesti määritettäviä rahavirtoja, jotka yhteisö odottaa maksavansa vakuutuksenottajille.

B104

Kappaleen B101 mukaiset ehdot varmistavat, että vakuutussopimukset, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, ovat sopimuksia, joiden mukaan yhteisön velvoite vakuutuksenottajaa kohtaan on seuraavien erien nettomäärä:

a)

velvoite maksaa vakuutuksenottajalle määrä, joka on yhtä suuri kuin perustana olevien erien käypä arvo; ja

b)

muuttuva palkkio (ks. kappaleet B110–B118), jonka yhteisö vähentää (a):sta vakuutussopimuksen mukaan tulevaisuudessa tuotettavaa palvelua vastaan ja joka sisältää:

i)

yhteisön osuuden perustana olevien erien käyvästä arvosta; vähennettynä

ii)

niiden sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvolla, jotka eivät vaihtele perustana olevien erien tuoton mukaisesti.

B105

Kappaleessa B101(a) tarkoitettu osuus ei estä sitä, että yhteisöllä on harkintavaltaa vakuutuksenottajalle maksettavien määrien muuttamiseen. Sidoksen perustana oleviin eriin on kuitenkin oltava täytäntöönpantavissa (ks. kappale 2).

B106

Kappaleessa B101(a) tarkoitettuun perustana olevien erien muodostamaan kokonaisuuteen voi sisältyä mitä tahansa eriä, esimerkiksi omaisuuseristä koostuva viitesalkku, yhteisön nettovarat tai yhteisön nettovarojen tietty alaryhmä, kunhan ne on selkeästi yksilöity sopimuksessa. Perustana olevista eristä muodostuvan yksilöidyn kokonaisuuden ei tarvitse olla yhteisön hallussa. Selkeästi yksilöityä perustana olevien erien muodostamaa kokonaisuutta ei kuitenkaan ole olemassa, kun:

a)

yhteisö voi vaihtaa perustana olevia eriä, jotka määrittävät yhteisön velvoitteen määrän, siten että tällä on takautuva vaikutus; tai

b)

yksilöityjä perustana olevia eriä ei ole, vaikka vakuutuksenottajalle pystyttäisiin antamaan tuotto, joka yleisesti kuvastaa yhteisön kokonaistulosta ja odotuksia tai yhteisön hallussa olevien varojen alaryhmän tulosta ja siihen liittyviä odotuksia. Esimerkki tällaisesta tuotosta on hyvityskorko tai osingonmaksu, joka määrätään sen kauden lopussa, jota se koskee. Tällöin velvoite vakuutuksenottajaa kohtaan kuvastaa yhteisön asettamaa hyvityskorkoa tai osinkomääriä, eikä se kuvasta yksilöityjä perustana olevia eriä.

B107

Kappaleen B101(b) mukaan yhteisön on odotettava, että huomattava osuus perustana olevien erien käypään arvoon perustuvasta tuotosta maksetaan vakuutuksenottajalle, ja kappaleen B101(c) mukaan yhteisön on odotettava, että huomattava osuus vakuutuksenottajalle maksettavien määrien muutoksesta vaihtelee perustana olevien erien käyvän arvon muutoksen mukaisesti. Yhteisön on:

a)

tulkittava molemmissa kappaleissa sanaa ”huomattava” vakuutussopimusten, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, tavoitteen mukaisessa asiayhteydessä; nämä sopimukset ovat sopimuksia, joiden mukaan yhteisö tuottaa sijoituksiin liittyviä palveluja ja saa palveluista kompensaatioksi palkkion, joka määritetään perustana oleviin eriin perustuen; ja

b)

arvioitava kappaleiden B101(b) ja B101(c) mukaisten määrien vaihtelua:

i)

vakuutussopimuksen kestoaikana; ja

ii)

nykyarvojen todennäköisyydellä painotettujen keskiarvojen perusteella, ei parhaan tai pahimman tuleman perusteella (ks. kappaleet B37–B38).

B108

Esimerkiksi jos yhteisö odottaa maksavansa huomattavan osuuden perustana olevien erien käypään arvoon perustuvasta tuotosta ja sitä koskee vähimmäistuottotakuu, on olemassa skenaariot, joissa:

a)

rahavirrat, jotka yhteisö odottaa maksavansa vakuutuksenottajalle, vaihtelevat perustana olevien erien käyvän arvon muutosten mukaisesti, koska taattu tuotto ja muut rahavirrat, jotka eivät vaihtele perustana olevien erien tuoton mukaisesti, eivät ylitä perustana olevien erien käypään arvoon perustuvaa tuottoa; ja

b)

rahavirrat, jotka yhteisö odottaa maksavansa vakuutuksenottajalle, eivät vaihtele perustana olevien erien käyvän arvon muutosten mukaisesti, koska taattu tuotto ja muut rahavirrat, jotka eivät vaihtele perustana olevien erien tuoton mukaisesti, ylittävät perustana olevien erien käypään arvoon perustuvan tuoton.

Yhteisön kappaleen B101(c) mukaista vaihtelua koskeva arvio kuvastaa tässä esimerkissä kaikkien näiden skenaarioiden nykyarvon todennäköisyyksillä painotettua keskiarvoa.

B109

Vakuutuksenantajana tehdyt jälleenvakuutussopimukset ja vakuutuksenottajana tehdyt jälleenvakuutussopimukset eivät IFRS 17:ää sovellettaessa voi olla vakuutussopimuksia, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä.

B110

Kun on kyse vakuutussopimuksista, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia oikaistaan palkkion muuttuvan luonteen huomioon ottamiseksi. Näin ollen kappaleessa B104 määrättyjä määriä käsitellään kappaleissa B111–B114 esitetyllä tavalla.

B111

Muutokset, joita tapahtuu velvoitteessa maksaa vakuutuksenottajalle määrä, joka on yhtä suuri kuin perustana olevien erien käypä arvo (kappale B104(a)), eivät liity tulevaisuudessa tuotettavaan palveluun eivätkä oikaise sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia.

B112

Muutokset, joita tapahtuu yhteisön osuudessa perustana olevien erien käyvästä arvosta (kappale B104(b)(i)), liittyvät tulevaisuudessa tuotettavaan palveluun ja oikaisevat sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia kappaleen 45(b) mukaisesti.

B113

Sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen, jotka eivät vaihtele perustana olevien erien tuoton mukaisesti (kappale B104(b)(ii)), pääoma-arvon muutokset koostuvat:

a)

sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvon muista kuin kohdassa (b) mainituista muutoksista. Yhteisön on sovellettava kappaleita B96–B97 yhdenmukaisesti sellaisten vakuutussopimusten kanssa, joihin ei liity suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, sen määrittämiseen, miltä osin ne liittyvät tulevaisuudessa tuotettavaan palveluun ja oikaistava sopimukseen perustuvaa palvelumarginaalia kappaleen 45(c) mukaisesti. Kaikki oikaisut määritetään käyttäen tarkastelupäivän diskonttauskorkoja.

b)

rahan aika-arvon ja perustana olevista eristä aiheutumattomien rahoitusriskien vaikutuksen muutoksista; esimerkiksi takausten vaikutuksen muutoksesta. Nämä liittyvät tulevaisuudessa tuotettavaan palveluun ja oikaisevat sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia kappaleen 45(c) mukaisesti, paitsi siltä osin kuin sovelletaan kappaletta B115.

B114

Yhteisön ei tarvitse yksilöidä kappaleiden B112 ja B113 mukaan vaadittavia sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin oikaisuja erikseen. Sen sijaan joillekin tai kaikille oikaisuille saadaan määrittää yhdistetty määrä.

Riskin pienentäminen

B115

Siltä osin kuin yhteisö täyttää kappaleen B116 mukaiset ehdot, se saa päättää olla kirjaamatta sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin muutosta joidenkin tai kaikkien sellaisten muutosten huomioon ottamiseksi, joita tapahtuu rahan aika-arvon ja rahoitusriskin vaikutuksessa:

a)

yhteisön osuuteen perustana olevista eristä (ks. kappale B112), jos yhteisö pienentää rahoitusriskin vaikutusta kyseiseen määrään käyttämällä johdannaisia tai vakuutuksenottajana tehtyjä jälleenvakuutussopimuksia; ja

b)

kappaleessa B113(b) mainittuun sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoon, jos yhteisö pienentää rahoitusriskin vaikutusta kyseisten sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoon käyttämällä johdannaisia, johdannaisiin kuulumattomia käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia rahoitusinstrumentteja tai vakuutuksenottajana tehtyjä jälleenvakuutussopimuksia.

B116

Kappaletta B115 soveltaessaan yhteisöllä täytyy olla aiemmin dokumentoitu riskienhallinnan tavoite ja strategia rahoitusriskin pienentämiseksi kappaleessa B115 kuvatulla tavalla. Kyseistä tavoitetta ja strategiaa sovellettaessa:

a)

vakuutussopimusten ja johdannaisen, johdannaisiin kuulumattoman käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavan rahoitusinstrumentin tai vakuutuksenottajana tehdyn jälleenvakuutussopimuksen välillä on taloudellinen kumoussuhde (toisin sanoen vakuutussopimusten ja kyseisten riskiä pienentävien erien arvot liikkuvat yleensä vastakkaisiin suuntiin, koska ne reagoivat pienennettävän riskin muutoksiin samankaltaisella tavalla). Yhteisö ei saa ottaa huomioon taloudellista kumoussuhdetta arvioidessaan kirjanpidollisia arvostuseroja.

b)

luottoriski ei dominoi taloudellista kumoussuhdetta.

B117

Yhteisön on määritettävä sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvo ryhmässä, johon sovelletaan kappaletta B115, jokaisella raportointikaudella yhdenmukaisella tavalla.

B117A

Jos yhteisö pienentää rahoitusriskin vaikutusta käyttämällä johdannaisia tai johdannaisiin kuulumattomia käypään arvoon tulosvaikutteisesti arvostettavia rahoitusinstrumentteja, sen on esitettävä kappaleen B115 soveltamisesta kaudella syntyvät vakuutukseen liittyvät rahoitustuotot tai -kulut tulosvaikutteisesti. Jos yhteisö pienentää rahoitusriskin vaikutusta käyttämällä vakuutuksenottajana tehtyjä jälleenvakuutussopimuksia, sen on sovellettava kappaleen B115 soveltamisesta syntyvien vakuutukseen liittyvien rahoitustuottojen ja -kulujen esittämiseen samaa tilinpäätöksen laatimisperiaatetta, kuin se soveltaa vakuutuksenottajana tehtyihin jälleenvakuutussopimuksiin kappaleiden 88 ja 90 mukaisesti.

B118

Siinä ja vain siinä tapauksessa, että jokin kappaleen B116 mukaisista ehdoista lakkaa täyttymästä, yhteisön on lakattava soveltamasta kappaletta B115 kyseisestä päivästä lukien. Yhteisö ei saa tehdä oikaisuja aiemmin tulosvaikutteisesti kirjattuihin muutoksiin.

Sopimukseen sisältyvän palvelumarginaalin kirjaaminen tulosvaikutteisesti

B119

Vakuutussopimusryhmän sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia kirjataan tulosvaikutteisesti kullakin kaudella määrä, joka kuvastaa vakuutussopimuspalveluja, joita kyseisellä kaudella on tuotettu vakuutussopimusryhmän mukaisesti (ks. kappaleet 44(e), 45(e) ja 66(e)). Määrä määritetään:

a)

yksilöimällä ryhmään sisältyvät vakuutusturvayksiköt. Ryhmään sisältyvien vakuutusturvayksikköjen lukumäärä on ryhmään sisältyvien sopimusten mukaan tuotettavien vakuutussopimuspalvelujen määrä, joka määritetään ottamalla huomioon kunkin sopimuksen osalta sopimuksen mukaisesti annetut edut ja odotettavissa oleva vakuutuskausi.

b)

kohdistamalla sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali kauden lopussa (ennen kuin mitään kirjataan tulosvaikutteisesti kaudella tuotettujen vakuutussopimuspalvelujen kuvastamiseksi) yhtä suurina erinä kullekin tarkasteltavana olevalla kaudella tuotetulle ja tulevaisuudessa tuotettavaksi odotetulle vakuutusturvayksikölle.

c)

kirjaamalla tulosvaikutteisesti kaudella tuotetuille vakuutusturvayksiköille kohdistettu määrä.

B119A

Kappaletta B119 sovellettaessa sijoitustuottopalvelun tai sijoituksiin liittyvän palvelun kausi päättyy sinä päivänä tai ennen sitä päivää, jona kaikki nykyisille vakuutuksenottajille kyseisiin palveluihin liittyen suoritettavat määrät on maksettu, ottamatta huomioon sopimuksen täyttämisestä aiheutuvien rahavirtojen pääoma-arvoon kappaleen B68 mukaisesti sisältyviä tuleville vakuutuksenottajille maksettavia määriä.

B119B

Vakuutussopimuksilla, joihin ei sisälly suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, voidaan tuottaa sijoitustuottopalvelua siinä ja vain siinä tapauksessa, että:

a)

sijoituskomponentti on olemassa tai vakuutuksenottajalla on oikeus nostaa jokin rahamäärä;

b)

yhteisö odottaa sijoituskomponentin tai määrän, joka vakuutuksenottajalla on oikeus nostaa, sisältävän sijoitustuottoa (sijoitustuotto voisi olla nollaa alempi esimerkiksi negatiivisessa korkoympäristössä); ja

c)

yhteisö odottaa harjoittavansa sijoitustoimintaa kyseisen sijoitustuoton kerryttämiseksi.

Vakuutuksenottajana tehdyt jälleenvakuutussopimukset – perustana olevien vakuutussopimusten tappioiden kattamisen kirjaaminen (kappaleet 66A–66B)

B119C

Kappaletta 66A sovelletaan siinä ja vain siinä tapauksessa, että vakuutuksenottajana tehty jälleenvakuutussopimus on solmittu viimeistään samaan aikaan kuin perustana olevat tappiolliset vakuutussopimukset kirjataan.

B119D

Kappaletta 66A soveltaessaan yhteisön on määritettävä vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmän sopimukseen sisältyvään palvelumarginaaliin tehtävä oikaisu ja siitä syntyvä tuotto kertomalla keskenään:

a)

perustana olevista vakuutussopimuksista kirjattu tappio; ja

b)

se prosenttiosuus perustana olevien vakuutussopimusten korvausvaateista, jonka yhteisö odottaa saavansa katetuksi vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmän avulla.

B119E

Soveltaessaan kappaleita 14–22 yhteisö saattaa sisällyttää tappiolliseen vakuutussopimusryhmään sekä vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmän kattamia tappiollisia vakuutussopimuksia että sellaisia tappiollisia vakuutussopimuksia, joita vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmä ei kata. Kappaleiden 66(c)(i)–(ii) ja kappaleen 66A soveltamiseksi yhteisön on tällaisissa tapauksissa käytettävä systemaattista ja rationaalista kohdistamisperiaatetta määrittäessään vakuutussopimusryhmästä kirjatun tappion sitä osuutta, joka liittyy vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmän kattamiin vakuutussopimuksiin.

B119F

Sen jälkeen, kun yhteisö on muodostanut tappionkattamiskomponentin kappaleen 66B mukaisesti, sen on oikaistava tappionkattamiskomponenttia, jotta se kuvastaa tappiollisen perustana olevan vakuutussopimusryhmän tappiokomponentin muutoksia (ks. kappaleet 50–52). Tappionkattamiskomponentin kirjanpitoarvo ei saa ylittää tappiollisen perustana olevan vakuutussopimusryhmän tappiokomponentin sitä osaa, jonka yhteisö odottaa saavansa katetuksi vakuutuksenottajana tehtyjen jälleenvakuutussopimusten ryhmän avulla.

VAKUUTUSMAKSUTUOTOT (KAPPALEET 83 JA 85)

B120

Vakuutussopimusryhmän vakuutusmaksutuottojen yhteismäärä on sopimuksista saatava vastike, toisin sanoen yhteisölle maksettavien vakuutusmaksujen määrä:

a)

oikaistuna rahoitusvaikutuksen huomioon ottamiseksi; ja

b)

ottamatta huomioon sijoituskomponentteja.

B121

Kappaleen 83 mukaan kaudella kirjattavien vakuutusmaksutuottojen määrän on kuvattava luvattujen palvelujen tuottamista rahamääränä, joka kuvastaa vastiketta, johon yhteisö odottaa olevansa oikeutettu kyseisiä palveluja vastaan. Vakuutussopimusryhmästä saatavan vastikkeen yhteismäärä kattaa seuraavat määrät:

a)

palvelujen tuottamiseen liittyvät määrät, jotka koostuvat:

i)

vakuutuspalvelukuluista, lukuun ottamatta kohtaan (ii) sisältyviä muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevaan riskioikaisuun liittyviä määriä ja jäljellä olevan vakuutuskauden velan tappiokomponenttiin kohdistettuja määriä;

ia)

tuloveroihin liittyvistä määristä, jotka ovat nimenomaisesti veloitettavissa vakuutuksenottajalta;

ii)

muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevasta riskioikaisusta, lukuun ottamatta jäljelle olevan vakuutuskauden velan tappiokomponenttiin kohdistettuja määriä; ja

iii)

sopimukseen sisältyvästä palvelumarginaalista.

b)

vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuviin rahavirtoihin liittyvät määrät.

B122

Kappaleessa B121(a) kuvattuihin määriin liittyvät kauden vakuutusmaksutuotot määritetään kappaleissa B123–B124 esitetyllä tavalla. Kappaleessa B121(b) kuvattuihin määriin liittyvät kauden vakuutusmaksutuotot määritetään kappaleessa B125 esitetyllä tavalla.

B123

IFRS 15:n mukaan, kun yhteisö tuottaa palveluja, se kirjaa kyseisiä palveluja koskevan suoritevelvoitteen pois taseesta ja kirjaa myyntituottoja. Sen kanssa yhdenmukaisesti IFRS 17:n mukaan, kun yhteisö tuottaa kaudella palveluja, se pienentää jäljellä olevan vakuutuskauden velkaa tuotettujen palvelujen huomioon ottamiseksi ja kirjaa vakuutusmaksutuottoja. Vakuutusmaksutuottoja synnyttävä jäljellä olevan vakuutuskauden velan vähennys ei sisällä sellaisia velan muutoksia, jotka eivät liity palveluihin, jotka yhteisön saaman vastikkeen odotetaan kattavan. Näitä muutoksia ovat:

a)

muutokset, jotka eivät liity kaudella tuotettuihin palveluihin, esimerkiksi:

i)

muutokset, jotka aiheutuvat saatujen vakuutusmaksujen synnyttämistä sisään tulevista rahavirroista;

ii)

muutokset, jotka kaudella liittyvät sijoituskomponentteihin;

iia)

muutokset, jotka aiheutuvat vakuutuksenottajille annetuista lainoista johtuvista rahavirroista;

iii)

muutokset, jotka liittyvät kolmansien osapuolten puolesta kerättäviin, liiketoimiin perustuviin veroihin (kuten vakuutusmaksuvero, arvonlisävero sekä tavara- ja palveluverot) (ks. kappale B65(i));

iv)

vakuutukseen liittyvät rahoitustuotot tai -kulut;

v)

vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvat rahavirrat (ks. kappale B125); ja

vi)

kolmannelle osapuolelle siirrettyjen velkojen kirjaaminen pois taseesta.

b)

muutokset, jotka liittyvät palveluihin mutta joista yhteisö ei odota vastiketta, toisin sanoen jäljellä olevan vakuutuskauden velan tappiokomponentin lisäykset ja vähennykset (ks. kappaleet 47–52).

B123A

Siltä osin kuin yhteisö kirjaa pois taseesta muita rahavirtoja kuin vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvia rahavirtoja koskevan omaisuuserän vakuutussopimusryhmän alkuperäisenä kirjaamisajankohtana (ks. kappaleet 38(c)(ii) ja B66A), sen on kirjattava vakuutusmaksutuottoja ja kuluja kyseisenä ajankohtana taseesta pois kirjatusta määrästä.

B124

Näin ollen kauden vakuutusmaksutuotot voidaan myös analysoida siten, että ne ovat jäljellä olevan vakuutuskauden velan sellaisten kaudella toteutuneiden muutosten yhteismäärä, jotka liittyvät palveluihin, joista yhteisö odottaa saavansa vastikkeen. Näitä muutoksia ovat:

a)

kaudella toteutuneet vakuutuspalvelukulut (määritettynä kauden alussa odotettujen määrien mukaisesti), lukuun ottamatta:

i)

määriä, jotka on kohdistettu jäljellä olevan vakuutuskauden velan tappiokomponenttiin kappaleen 51(a) mukaisesti;

ii)

sijoituskomponenttien takaisinmaksuja;

iii)

määriä, jotka liittyvät kolmansien osapuolien puolesta kerättäviin, liiketoimiin perustuviin veroihin (kuten vakuutusmaksuvero, arvonlisävero sekä tavara- ja palveluverot) (ks. kappale B65(i));

iv)

vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuvia kuluja (ks. kappale B125); ja

v)

määrää, joka liittyy muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevaan riskioikaisuun (ks. (b)).

b)

muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun muutos, lukuun ottamatta:

i)

muutoksia, jotka on sisällytetty vakuutukseen liittyviin rahoitustuottoihin tai -kuluihin kappaleen 87 mukaisesti;

ii)

muutoksia, jotka oikaisevat sopimukseen sisältyvää palvelumarginaalia, koska ne kappaleiden 44(c) ja 45(c) mukaisesti liittyvät tulevaisuudessa tuotettavaan palveluun; ja

iii)

määriä, jotka on kohdistettu jäljellä olevan vakuutuskauden velan tappiokomponenttiin kappaleen 51(b) mukaisesti.

c)

kaudella kappaleiden 44(e) ja 45(e) mukaisesti tulosvaikutteisesti kirjattu sopimukseen sisältyvä palvelumarginaali.

d)

muut määrät, jos sellaisia on, esimerkiksi saatuja vakuutusmaksuja koskevat muut kuin tulevaisuudessa tuotettaviin palveluihin liittyvät kokemusperäiset tarkistukset (ks. kappale B96(a)).

B125

Yhteisön on määritettävä vakuutussopimusten hankinnasta aiheutuviin rahavirtoihin liittyvät vakuutusmaksutuotot kohdistamalla kyseisten rahavirtojen kattamiseen liittyvä osuus vakuutusmaksuista kullekin raportointikaudelle systemaattisella tavalla ajan kulumisen perusteella. Yhteisön on kirjattava sama määrä vakuutuspalvelukuluiksi.

B126

Kun yhteisö soveltaa kappaleiden 55–58 mukaista vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa, kauden vakuutusmaksutuotot ovat niiden kaudelle kohdistettujen vakuutusmaksujen määrä, jotka odotetaan saatavan (lukuun ottamatta sijoituskomponenttia ja oikaistuna kappaleen 56 mukaisesti rahan aika-arvon ja rahoitusriskin vaikutuksen huomioon ottamiseksi, jos tämä on sovellettavissa). Yhteisön on kohdistettava odotettavissa olevat saatavat vakuutusmaksutuotot kullekin vakuutussopimuspalvelujen kaudelle:

a)

ajan kulumisen perusteella; mutta

b)

jos riskistä vapautumisen odotettu jakautuminen vakuutuskauden aikana poikkeaa merkittävästi ajan kulumisesta, kohdistaminen perustuu syntyvien vakuutuspalvelukulujen odotettavissa olevaan ajoittumiseen.

B127

Yhteisön on tarpeen mukaan vaihdettava kappaleiden B126(a) ja B126(b) mukaisia kohdistamisperusteita keskenään, jos tosiseikat ja olosuhteet muuttuvat.

Vakuutukseen liittyvät rahoitustuotot tai -kulut (kappaleet 87–92)

B128

Kappaleen 87 mukaan yhteisön on sisällytettävä vakuutukseen liittyviin rahoitustuottoihin tai -kuluihin rahan aika-arvon ja rahoitusriskin sekä niiden muutosten vaikutukset. IFRS 17:ää sovellettaessa:

a)

inflaatio-oletukset, jotka perustuvat hinta- tai kurssi-indeksiin tai sellaisten omaisuuserien hintoihin, joiden tuotto on sidottu inflaatioon, ovat rahoitusriskiin liittyviä oletuksia;

b)

inflaatio-oletukset, jotka perustuvat yhteisön odotuksiin tietyistä hinnanmuutoksista, eivät ole rahoitusriskiin liittyviä oletuksia; ja

c)

vakuutussopimusryhmän arvon muutokset, jotka aiheutuvat perustana olevien erien arvon muutoksista, (paitsi lisäykset ja vähennykset) ovat rahan aika-arvon ja rahoitusriskin ja niiden muutosten vaikutuksesta johtuvia muutoksia.

B129

Kappaleiden 88–89 mukaan yhteisön on tehtävä tilinpäätöksen laatimisperiaatteita koskeva valinta siitä, jaotellaanko kauden vakuutukseen liittyvät rahoitustuotot tai -kulut tulosvaikutteisesti esitettäviin ja muihin laajan tuloksen eriin kirjattaviin. Yhteisön on sovellettava valitsemaansa laatimisperiaatetta vakuutussopimuksista koostuviin salkkuihin. Arvioidessaan asianmukaista tilinpäätöksen laatimisperiaatetta vakuutussopimuksista koostuvalle salkulle IAS 8:n Tilinpäätöksen laatimisperiaatteet, kirjanpidollisten arvioiden muutokset ja virheet kappaleen 13 mukaisesti yhteisön on tarkasteltava kunkin salkun osalta hallussaan olevia omaisuuseriä ja sitä, kuinka se käsittelee kyseisiä omaisuuseriä kirjanpidossa.

B130

Jos sovelletaan kappaletta 88(b), yhteisön on esitettävä tulosvaikutteisesti määrä, joka määritetään kohdistamalla odotettavissa olevien rahoitustuottojen tai -kulujen yhteismäärä systemaattisella tavalla vakuutussopimusryhmän kestoajalle. Tässä yhteydessä systemaattinen kohdistaminen tarkoittaa vakuutussopimusryhmän odotettavissa olevien rahoitustuottojen tai -kulujen yhteismäärän kohdistamista ryhmän kestoajalle tavalla, joka:

a)

perustuu sopimusten ominaispiirteisiin, ilman että viitataan tekijöihin, jotka eivät vaikuta sopimusten mukaan odotettavissa oleviin rahavirtoihin. Rahoitustuottojen tai -kulujen kohdistaminen ei saa perustua esimerkiksi varojen odotettavissa olevaan kirjattavaan tuottoon, jos tämä odotettavissa oleva kirjattava tuotto ei vaikuta ryhmään sisältyvien sopimusten rahavirtoihin.

b)

johtaa siihen, että sopimusryhmän kestoaikana muihin laajan tuloksen eriin kirjattavien määrien yhteenlaskettu määrä on nolla. Muihin laajan tuloksen eriin kirjattu kertynyt määrä on minä tahansa ajankohtana sopimusryhmän kirjanpitoarvon ja sen määrän, johon ryhmä arvostettaisiin systemaattista kohdistamista soveltaen, välinen erotus.

B131

Kun on kyse sellaisten vakuutussopimusten ryhmistä, joissa rahoitusriskiin liittyvien oletusten muutoksilla ei ole huomattavaa vaikutusta vakuutuksenottajille maksettaviin määriin, systemaattinen kohdistaminen määritetään käyttäen kappaleessa B72(e)(i) täsmennettyjä diskonttauskorkoja.

B132

Kun on kyse sellaisten vakuutussopimusten ryhmistä, joissa rahoitusriskiin liittyvien oletusten muutoksilla on huomattava vaikutus vakuutuksenottajille maksettaviin määriin:

a)

vastaisia rahavirtoja koskevista arvioista aiheutuvien rahoitustuottojen tai -kulujen systemaattinen kohdistaminen voidaan määrittää jollakin seuraavista tavoista:

i)

käyttäen korkoa, jolla jäljellä olevat muutetut odotettavissa olevat rahoitustuotot tai -kulut tulevat kohdistetuiksi sopimusryhmän jäljellä olevalle kestoajalle tasaisesti; tai

ii)

kun on kyse sopimuksista, joissa vakuutuksenottajille maksettavien määrien määrittämiseen käytetään hyvityskorkoa – käyttäen kohdistamista, joka perustuu kaudella hyvitettyihin ja tulevilla kausilla hyvitettäviksi odotettuihin määriin.

b)

muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevasta riskioikaisusta aiheutuvien rahoitustuottojen tai -kulujen – jos ne jaotellaan erillään muuta riskiä kuin rahoitusriskiä koskevan riskioikaisun muista muutoksista kappaleen 81 mukaisesti – systemaattinen kohdistaminen määritetään käyttäen kohdistamista, joka on yhdenmukainen sen kohdistamisen kanssa, jota käytetään vastaisista rahavirroista aiheutuvia rahoitustuottoja tai -kuluja koskien.

c)

sopimukseen sisältyvästä palvelumarginaalista aiheutuvien rahoitustuottojen tai -kulujen systemaattinen kohdistaminen määritetään:

i)

kun on kyse vakuutussopimuksista, jotka eivät sisällä suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, käyttäen kappaleessa B72(b) täsmennettyjä diskonttauskorkoja; ja

ii)

kun on kyse vakuutussopimuksista, jotka sisältävät suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, käyttäen kohdistamista, joka on yhdenmukainen sen kohdistamisen kanssa, jota käytetään vastaisista rahavirroista aiheutuvia rahoitustuottoja tai -kuluja koskien.

B133

Soveltaessaan kappaleissa 53–59 kuvattua vakuutusmaksujen kohdistamiseen perustuvaa lähestymistapaa yhteisö saattaa joutua diskonttaamaan toteutuneista vakuutustapahtumista aiheutuvan velan tai se saattaa päättää diskontata sen. Tällöin se voi valita vakuutukseen liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen jaottelemisen kappaleen 88(b) mukaisesti. Jos yhteisö tekee tämän valinnan, sen on määritettävä tulosvaikutteisesti esitettävät vakuutukseen liittyvät rahoitustuotot tai -kulut käyttäen kappaleessa B72(e)(iii) täsmennettyä diskonttauskorkoa.

B134

Kappaletta 89 sovelletaan, jos vakuutussopimusten, joihin sisältyy suoria oikeuksia osuuteen sopimuksen ylijäämästä, perustana olevat erät ovat yhteisön hallussa joko sen oman valinnan mukaan tai koska sitä edellytetään. Jos yhteisö valitsee vakuutukseen liittyvien rahoitustuottojen tai -kulujen jaottelemisen kappaleen 89(b) mukaisesti, sen on esitettävä tulosvaikutteisesti tuotot tai kulut, jotka täsmälleen vastaavat perustana olevista eristä tulosvaikutteisesti esitettyjä tuottoja tai kuluja, jolloin näiden erikseen esitettävien erien nettomäärä on nolla.

B135

Yhteisö voi täyttää kappaleen 89 mukaisen tilinpäätöksen laatimisperiaatteen soveltamisen edellytykset joillakin kausilla mutta ei toisilla kausilla, koska on tapahtunut muutos siinä, ovatko perustana olevat erät sen hallussa. Jos tällainen muutos tapahtuu, yhteisön valittavana olevat laatimisperiaatteet muuttuvat kappaleessa 88 esitetyistä kappaleessa 89 esitettyihin tai päinvastoin. Näin ollen yhteisö saattaisi muuttaa tilinpäätöksen laatimisperiaatteensa kappaleessa 88(b) esitetystä kappaleessa 89(b) esitettyyn. Tällaista muutosta tehdessään yhteisön on:

a)

esitettävä muihin laajan tuloksen eriin aiemmin muutoksen tekemisajankohtaan mennessä kirjattu kertynyt määrä luokittelun muutoksesta johtuvana oikaisuna tulosvaikutteisesti muutoksen tekemiskaudella ja tulevilla kausilla seuraavasti:

i)

jos yhteisö oli aiemmin soveltanut kappaletta 88(b) – yhteisön on esitettävä ennen muutosta muihin laajan tuloksen eriin sisältynyt kertynyt määrä tulosvaikutteisesti, ikään kuin yhteisö jatkaisi kappaleen 88(b) mukaista lähestymistapaa juuri ennen muutosta vallinneiden oletusten perusteella; ja

ii)

jos yhteisö oli aiemmin soveltanut kappaletta 89(b) – yhteisön on esitettävä ennen muutosta muihin laajan tuloksen eriin sisältynyt kertynyt määrä tulosvaikutteisesti, ikään kuin yhteisö jatkaisi kappaleen 89(b) mukaista lähestymistapaa juuri ennen muutosta vallinneiden oletusten perusteella.

b)

oltava oikaisematta edellisen kauden vertailutietoja.

B136

Soveltaessaan kappaletta B135(a) yhteisö ei saa laskea uudelleen aiemmin muihin laajan tuloksen eriin sisällytettyä kertynyttä määrää, ikään kuin uutta jaottelua olisi sovellettu aina; ja aiemmilla kausilla luokittelun muutokseen käytettyjä oletuksia ei saa päivittää muutosajankohdan jälkeen.

VÄLITILINPÄÄTÖKSESSÄ TEHTYJEN KIRJANPIDOLLISTEN ARVIOIDEN VAIKUTUS

B137

Jos yhteisö laatii välitilinpäätöksen IAS 34:n Osavuosikatsaukset mukaisesti, sen on tehtävä laatimisperiaatteita koskeva valinta siitä, muutetaanko aiemmassa välitilinpäätöksessä tehtyjen kirjanpidollisten arvioiden käsittelyä sovellettaessa IFRS 17:ää myöhemmällä osavuosijaksolla ja koko tilikaudella. Yhteisön on sovellettava valitsemaansa laatimisperiaatetta kaikkiin vakuutuksenantajana tekemiinsä vakuutussopimusryhmiin ja vakuutuksenottajana tekemiinsä jälleenvakuutussopimusryhmiin.

(1)  CU tarkoittaa valuuttayksikköä.


Liite C

Voimaantulo ja siirtymäsäännöt

Tämä liite on kiinteä osa IFRS 17:ää Vakuutussopimukset.

VOIMAANTULO

C1

Yhteisön on sovellettava IFRS 17:ää 1.1.2023 tai sen jälkeen alkavilla tilikausilla. Jos yhteisö soveltaa IFRS 17:ää aikaisemmin, tästä on annettava tieto. Aikaisempi soveltaminen on sallittua yhteisöille, jotka soveltavat IFRS 9:ää IFRS 17:n soveltamisen aloittamisajankohtana tai sitä ennen.

C2

Kappaleisiin C1 ja C3–C33 sisältyviä siirtymäsääntöjä sovellettaessa:

a)

soveltamisen aloittamisajankohdalla tarkoitetaan sen tilikauden alkua, jolla yhteisö soveltaa IFRS 17:ää ensimmäisen kerran; ja

b)

siirtymisajankohdalla tarkoitetaan soveltamisen aloittamisajankohtaa välittömästi edeltävän tilikauden alkua.

SIIRTYMÄSÄÄNNÖT

C3