(1)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 231/2014 (4) voimassaolo päättyi 31 päivänä joulukuuta 2020. Ulkoisen avun suunnittelu- ja täytäntöönpanokehys olisi säilytettävä vuosien 2021–2027 välisenä aikana, jotta unionin ulkoinen toiminta voisi jatkua tuloksellisena.

(2)

Liittymistä valmistelevan tukivälineen tavoite on valmistaa tuensaajia tulevaan unionin jäsenyyteen ja tukea niiden liittymisprosessia. Sen vuoksi on tärkeää, että laajentumisen tukemiseen on liitteessä I lueteltuja tuensaajia varten vuosien 2021–2027 välisenä aikana käytettävissä erillinen liittymistä valmisteleva tukiväline (IPA III), ja samalla on varmistettava, että sen tavoitteet ja toiminta noudattavat ja täydentävät unionin ulkoisen toiminnan yleisiä tavoitteita sellaisina kuin ne ovat Euroopan unionista tehdyn sopimuksen (SEU) 21 artiklassa, mukaan lukien perusoikeuksien ja perusperiaatteiden kunnioittaminen sekä ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion suojelu ja edistäminen. Tämän välineen ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2021/947 (5) perustetun naapuruus-, kehitys- ja kansainvälisen yhteistyön välineen – Globaali Eurooppa (NDICI) olisi myös täydennettävä toisiaan.

(3)

SEU 49 artiklan mukaan unionin jäsenyyttä voi hakea jokainen Euroopan valtio, joka noudattaa ja on sitoutunut edistämään seuraavia arvoja: ihmisarvon kunnioittaminen, vapaus, demokratia, tasa-arvo, oikeusvaltio ja ihmisoikeuksien, myös vähemmistöihin kuuluvien henkilöiden oikeuksien, kunnioittaminen. Nämä ovat jäsenvaltioille yhteisiä arvoja yhteiskunnassa, jolle on ominaista moniarvoisuus, syrjimättömyys, suvaitsevaisuus, oikeudenmukaisuus ja yhteisvastuu sekä naisten ja miesten tasa-arvo.

(4)

Unionin jäsenyyttä hakeneesta Euroopan valtiosta voi tulla unionin jäsen vain, jos sen on vahvistettu täyttävän kaikilta osin Kööpenhaminassa kesäkuussa 1993 kokoontuneen Eurooppa-neuvoston vahvistamat jäsenyysehdot, jäljempänä ’Kööpenhaminan kriteerit’, ja edellyttäen, että unionilla on valmiudet ottaa uusi jäsen vastaan. Kööpenhaminan kriteereitä ovat demokratian takaavien instituutioiden vakaus, oikeusvaltioperiaate, ihmisoikeudet sekä vähemmistöjen kunnioittaminen ja suojelu, toimiva markkinatalous, kyky selviytyä kilpailun ja markkinavoimien paineesta unionissa sekä valmius omaksua oikeuksien lisäksi myös perussopimuksista johtuvat velvoitteet, joihin kuuluu poliittisen unionin sekä talous- ja rahaliiton tavoitteisiin pyrkiminen.

(5)

Unionin laajentumispolitiikka on strateginen investointi rauhaan, turvallisuuteen, vakauteen ja vaurauteen Euroopassa, ja se antaa unionille paremman lähtökohdan vastata maailmanlaajuisiin haasteisiin. Se tarjoaa myös uusia taloudellisia ja kaupallisia mahdollisuuksia, joista hyötyvät sekä unioni että jäseniksi pyrkivät maat, varmistaen tuensaajien asteittaisen muutoksen. Mahdollisuus liittyä unioniin on voimakas kimmoke tehdä pysyviä positiivisia demokraattisia, poliittisia, taloudellisia ja yhteiskunnallisia muutoksia.

(6)

Laajentumisprosessi perustuu vakiintuneisiin kriteereihin sekä oikeudenmukaisiin ja tiukkoihin ehtoihin. Kutakin tuensaajaa arvioidaan sen omien ansioiden perusteella. Edistyksen arvioimisen ja puutteiden toteamisen tarkoituksena on kannustaa ja ohjata liitteessä I lueteltuja tuensaajia jatkamaan välttämättömiä ja kauaskantoisia uudistuksia. Jotta laajentumisnäkymät toteutuisivat, ”perusasiat ensin” -lähestymistavasta on jatkossakin pidettävä tiukasti kiinni. ”Perusasiat ensin” -lähestymistavassa oikeusvaltioperiaate ja perusoikeudet kytketään kahteen muuhun liittymisprosessin avaintekijään: talouden ohjausjärjestelmä – panostus talouden kehittämiseen ja kilpailukyvyn parantamiseen – sekä demokraattisten instituutioiden lujittaminen ja julkishallinnon uudistaminen. Jokainen näistä kolmesta perusasiasta on ratkaisevan tärkeä liitteessä I lueteltujen tuensaajien uudistusprosessien kannalta ja pureutuu ihmisten keskeisiin huolenaiheisiin. Liittymisen eteneminen riippuu kunkin hakijan unionin arvojen kunnioittamisesta ja hakijan valmiudesta ottaa tehtäväkseen ja panna täytäntöön tarvittavat uudistukset, joilla sen poliittinen, institutionaalinen, oikeudellinen, hallinnollinen ja taloudellinen järjestelmä saatetaan vastaamaan unionin sääntöjä, normeja, politiikkoja ja käytäntöjä.

(7)

Hyvät naapuruussuhteet ja alueellinen yhteistyö ovat laajentumisprosessin keskeisiä osatekijöitä ja ratkaisevan tärkeitä koko unionin turvallisuuden ja vakauden kannalta. Määrätietoinen, osallistava ja sitova kahdenvälisten kiistojen ratkaiseminen on myös tärkeää.

(8)

Keskeisten eurooppalaisten arvojen omaksuminen ja niihin sitoutuminen on valinta, joka on olennaisen tärkeä kaikille unionin jäseneksi pyrkiville kumppaneille. Tämän mukaisesti kumppanien olisi osoitettava vastuullisuutta ja sitouduttava täysipainoisesti eurooppalaisiin arvoihin sekä sääntöihin ja arvoihin perustuvan maailmanjärjestyksen tukemiseen ja omien kansalaisten edun mukaisten tarvittavien uudistusten päättäväiseen ajamiseen. Tähän sisältyy asteittainen lähentyminen unionin yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan erityisesti kysymyksissä, joihin liittyy merkittäviä yhteisiä etuja, kuten rajoittavissa toimenpiteissä sekä disinformaation ja muiden hybridiuhkien torjumisessa.

(9)

Komissio painotti Länsi-Balkanin maiden vakaita ja ansioihin perustuvia jäsenyysnäkymiä 6 päivänä helmikuuta 2018 antamassaan tiedonannossa ”Uskottavat jäsenyysnäkymät ja EU:n tehostettu sitoumus Länsi-Balkanin maille”. Komissio esitti 5 päivänä helmikuuta 2020 tarkistetun menetelmän liittymisprosessia varten tiedonannossaan ”Liittymisprosessin tehostaminen – Uskottavat jäsenyysnäkymät Länsi-Balkanin maille”, jonka neuvosto vahvisti. Komissio esitti myös Länsi-Balkania koskevan talous- ja investointisuunnitelman niiden elpymiseksi pitkällä aikavälillä covid-19-kriisin jälkeen.

(10)

Unioni ja sen jäsenvaltiot vahvistivat 17 päivänä toukokuuta 2018 annetussa Sofian julistuksessa ja 6 päivänä toukokuuta 2020 annetussa Zagrebin julistuksessa antavansa varauksettoman tukensa Länsi-Balkanin eurooppalaisille tulevaisuudennäkymille sekä sitoutuvansa joka tasolla tukemaan alueen poliittista, taloudellista ja sosiaalista muutosta. Zagrebin julistuksessa unioni ja sen jäsenvaltiot toistivat vahvaa solidaarisuuttaan Länsi-Balkanin kumppanien kanssa, erityisesti covid-19-kriisin yhteydessä.

(11)

Eurooppa-neuvosto on myöntänyt ehdokasmaan aseman Albanian tasavallalle, Islannille, Montenegrolle, Pohjois-Makedonian tasavallalle, Serbian tasavallalle ja Turkin tasavallalle. Se vahvisti Länsi-Balkanin eurooppalaiset tulevaisuudennäkymät, jotka perustuvat Länsi-Balkanin suhteiden yhteisenä kehyksenä edelleen toimivaan vakautus- ja assosiaatioprosessiin. Tällaisesta eurooppalaisesta tulevaisuudennäkymästä hyötyvät maat, joille ei ole vielä myönnetty ehdokasmaan asemaa, voidaan ainoastaan tämän asetuksen soveltamiseksi katsoa mahdollisiksi ehdokasmaiksi, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisten maiden asemaa koskevia Eurooppa-neuvoston tai neuvoston kantoja tai niiden tulevia päätöksiä. Islannin hallitus pyysi maaliskuussa 2015, että unioni ei pitäisi Islantia enää ehdokasmaana, mutta ei kuitenkaan virallisesti peruuttanut Islannin jäsenyyshakemusta.

(12)

Tukea olisi annettava myös niiden sopimusten mukaisesti, jotka unioni on tehnyt liitteessä I lueteltujen tuensaajien kanssa. Tämän asetuksen mukaisella tuella olisi pääasiassa avustettava liitteessä I lueteltuja tuensaajia vahvistamaan demokraattisia instituutioita ja oikeusvaltiota, uudistamaan oikeuslaitosta ja julkishallintoa, kunnioittamaan perusoikeuksia, myös vähemmistöön kuuluvien henkilöiden osalta, sekä edistämään sukupuolten tasa-arvoa, suvaitsevaisuutta, sosiaalista osallisuutta ja syrjimättömyyttä, myös haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden, lasten tai vammaisten henkilöiden ollessa kyseessä. Tuen olisi myös edistettävä sosiaalisen markkinatalouden kehitystä Euroopan parlamentin, neuvoston ja komission 17 päivänä marraskuuta 2017 juhlallisesti julistaman ja allekirjoittaman Euroopan sosiaalisten oikeuksien pilarissa (6) vahvistettujen keskeisten periaatteiden ja oikeuksien mukaisesti. Tuella ei pitäisi tukea toimia, jotka millään tavalla edistävät erottelua tai sosiaalista syrjäytymistä.

(13)

Koska hyvät naapuruussuhteet ja alueellinen yhteistyö kuuluvat oleellisena osana laajentumisprosessiin, tuella olisi jatkossakin tuettava myös liitteessä I lueteltujen tuensaajien pyrkimyksiä edistää alueellista, makroalueellista ja rajatylittävää yhteistyötä sekä aluekehitystä, myös panemalla unionin makroaluestrategiat täytäntöön. Kyseisillä ohjelmilla olisi edistettävä tuen hyvää näkyvyyttä unionissa ja liitteessä I lueteltujen tuensaajien piirissä. Lisäksi tämän asetuksen mukaisella tuella olisi tehostettava tuensaajien taloudellista ja sosiaalista kehitystä sekä talouden ohjausta ja hallintaa, edistettävä taloudellista yhdentymistä unionin sisämarkkinoihin, myös tulliyhteistyöhön, sekä edistettävä avointa ja reilua kauppaa, jolla tuetaan älykästä, kestävää ja osallistavaa kasvuagendaa, myös aluekehitys- ja koheesiopolitiikan, maatalouspolitiikan ja maaseudun kehittämispolitiikan sekä sosiaali- ja työllisyyspolitiikan, mukaan lukien työvoiman liikkuvuus, täytäntöönpanolla, kehittämällä digitaalitaloutta ja -yhteiskuntaa sekä tehostamalla tutkimusta ja innovointia, myös vuoden 2018 lippulaiva-aloitteen ”Länsi-Balkanin digitaalistrategia” yhteydessä.

(14)

IPA III -välineen mukaisilla toimilla olisi tuettava sovittelua, rauhan lujittamista ja konfliktinestoa välitystoimilla, luottamusta lisäävillä toimilla ja prosesseilla, jotka edistävät oikeutta, totuuden löytämistä, korjaavia toimia ja takeita siitä, etteivät aiemmat ongelmat toistu.

(15)

Tämän asetuksen mukaista tukea olisi käytettävä vahvistamaan terveysturvallisuutta ja valmistautumista julkisen terveydenhoidon hätätilanteisiin sekä unionin muita välineitä täydentäen torjumaan covid-19:n leviämisen aiheuttamaa mittavaa taloussokkia ja lieventämään sen vakavia sosioekonomisia vaikutuksia ottamalla käyttöön resursseja alueen taloudellisen elpymisen kiihdyttämiseksi.

(16)

Erityisesti olisi painotettava uusien mahdollisuuksien luomista nuorille, myös nuorille ammattilaisille, varmistaen samalla, että tällaiset mahdollisuudet edistävät liitteessä I lueteltujen tuensaajien sosioekonomista kehitystä. Tämän asetuksen mukaisella tuella olisi pyrittävä myös torjumaan aivovuotoa.

(17)

Liitteessä I lueteltujen tuensaajien ja unionin olisi tiedotettava tehokkaasti kyseisissä tuensaajissa IPA III -välineestä saadulla rahoituksella toteutettavista uudistuksia edistävistä unionin toimista. Unionin olisi tältä osin tehostettava yhteydenpitoa ja tiedotustoimia IPA III -välineen rahoituksen läpinäkyvyyden varmistamiseksi.

(18)

Unionin olisi annettava jäsenvaltioiden kokemuksia hyödyntävää tukea liitteessä I lueteltujen tuensaajien liittymisvalmisteluihin. Tällaisessa yhteistyössä olisi keskityttävä erityisesti jäsenvaltioiden omien uudistusprosessiensa aikana saamien kokemusten jakamiseen.

(19)

Oikeusvaltioperiaatteen, mukaan lukien oikeuslaitoksen riippumattomuus, vahvistaminen, korruption, rahanpesun ja järjestäytyneen rikollisuuden torjunta sekä läpinäkyvyys, hyvä hallintotapa kaikilla tasoilla ja julkishallinnon uudistaminen, myös julkisten hankintojen, kilpailun ja valtiontuen aloilla, ovat edelleen tuensaajien suurimpia haasteita, ja niiden toteutuminen on tärkeää, jotta tuensaajat voivat lähentyä unionia ja valmistautua täyttämään unionin jäsenyysvelvoitteet kaikilta osin. Ottaen huomioon kyseisillä aloilla toteutettavien uudistusten pitkäkestoisuus ja tarve saada aikaan tuloksia, tämän asetuksen mukaisella rahoitustuella olisi vastattava kyseisiin haasteisiin mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

(20)

Osallistuvan demokratian periaatteen mukaisesti komission olisi rohkaistava parlamentaaristen valmiuksien, parlamentaarisen valvonnan, demokraattisten menettelyjen ja oikeudenmukaisen edustuksen lujittamiseen kussakin liitteessä I luetellussa tuensaajavaltiossa.

(21)

Unionin ja liitteessä I lueteltujen tuensaajien välinen tehostettu strateginen ja operatiivinen yhteistyö on avainasemassa, kun turvallisuusuhkia, järjestäytyneen rikollisuuden uhkaa ja terrorismin uhkaa pyritään torjumaan tuloksellisesti ja tehokkaasti.

(22)

Tärkeä näkökohta unionin ja liitteessä I lueteltujen tuensaajien välisessä yhteistyössä on muuttoliikeasioissa tehtävä kansainvälisen ja alueellisen tason yhteistyö, myös vahvistamalla edelleen rajaturvallisuutta ja muuttoliikkeen hallintaa koskevia valmiuksia, varmistamalla kansainvälisen suojelun saatavuus, jakamalla asiaankuuluvia tietoja, tehostamalla rajavalvontaa sekä toimia laittomaan muuttoliikkeeseen puuttumiseksi, käsittelemällä pakkomuuttoa sekä torjumalla ihmiskauppaa ja ihmisten salakuljetusta.

(23)

Liitteessä I lueteltujen tuensaajien viestintävalmiuksia olisi parannettava sen varmistamiseksi, että kansalaiset tukevat unionin arvoja ja ymmärtävät näiden arvojen sekä mahdollisen unionin jäsenyyden hyötyjen ja velvollisuuksien merkityksen, samalla kun puututaan disinformaatioon.

(24)

Unionin on johdettava siirtymää terveempään ja verkottuneempaan maailmaan. Komission 11 päivänä joulukuuta 2019 julkaisemassa tiedonannossa Euroopan vihreän kehityksen ohjelmasta annettaan uudistettu sitoumus ja uusi strateginen kehys kyseisen maailmanlaajuisen tavoitteen saavuttamiseksi. Unionin olisi käytettävä vaikutusvaltaansa, asiantuntemustaan ja rahoitustukeaan saadakseen liitteessä I luetellut tuensaajat mukaansa kestävälle polulle. Tämän asetuksen olisi näin ollen edistettävä vihreää toimintaohjelmaa vahvistamalla ympäristönsuojelua, osallistumalla ilmastonmuutoksen hillintään ja tehostamalla siihen sopeutumista sekä nopeuttamalla siirtymistä vähähiiliseen talouteen.

(25)

Liitteessä I lueteltujen tuensaajien on valmistauduttava paremmin kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen kaltaisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin ja mukauduttava toimiin, joilla unioni pyrkii ratkaisemaan kyseiset kysymykset. Kun otetaan huomioon ilmastonmuutoksen torjumisen merkitys ilmastonmuutosta koskevan Yhdistyneiden kansakuntien puitesopimuksen nojalla hyväksytyn Pariisin sopimuksen (7) ja Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen tavoitteiden täytäntöönpanoon liittyvien unionin sitoumusten mukaisesti, IPA III -välineellä olisi edistettävä ilmastotoimien valtavirtaistamista unionin politiikoihin ja sen yleisen tavoitteen saavuttamista, että unionin talousarviomenoista 30 prosentilla tuetaan ilmastotavoitteita ja että 7,5 prosenttia talousarviosta käytetään biologiseen monimuotoisuuteen liittyviin menoihin vuonna 2024 sekä vastaavasti 10 prosenttia vuosina 2026 ja 2027 ottaen samalla huomioon ilmastoa ja biologista monimuotoisuutta koskevien tavoitteiden olemassa olevat päällekkäisyydet. IPA III -välineen mukaisilla toimilla on tarkoitus ohjata 18 prosenttia IPA III -välineen kokonaisrahoituksesta ilmastotavoitteiden saavuttamiseen; tavoitteena on kasvattaa tämä osuus 20 prosenttiin vuoteen 2027 mennessä. Tähän liittyvät toimet määritellään IPA III -välineen valmistelu- ja toteutusvaiheessa, ja IPA III -välineen kokonaisvaikutusta olisi tarkasteltava asiaankuuluvissa arvioinneissa ja uudelleentarkasteluprosesseissa.

(26)

IPA III -välineen mukaisilla toimilla olisi tuettava Agenda 2030 -nimellä tunnettua ja syyskuussa 2015 hyväksyttyä Yhdistyneiden kansakuntien kestävän kehityksen toimintaohjelmaa yleismaailmallisena ohjelmana, johon unioni ja sen jäsenvaltiot ovat sitoutuneet täysimääräisesti ja jonka kaikki liitteessä I luetellut tuensaajat ovat hyväksyneet. Kyseisten tavoitteiden saavuttamiseksi niiden toimien lisäksi, joissa ilmasto on yksi päätavoitteista, IPA III -välineen mukaisissa toimissa olisi aina kun se on mahdollista valtavirtaistettava ympäristön kestävyys ja ilmastonmuutostavoitteet kaikilla sektoreilla siten, että kiinnitetään erityistä huomiota ympäristönsuojeluun ja rajatylittävän ympäristön pilaantumisen torjuntaan, ja sisällytettävä vihreä kasvu kansallisiin ja paikallisiin strategioihin, mukaan lukien kestävyyskriteerien tukeminen julkisissa hankinnoissa. IPA III -välineen mukaisten toimien olisi noudatettava ”vahingon välttämistä” koskevaa periaatetta ja mahdollisuuksien mukaan unionin luokitusjärjestelmää, erityisesti investointien kestävyyden varmistamiseksi Länsi-Balkanilla ja Turkissa.

(27)

Tämän asetuksen täytäntöönpanossa olisi noudatettava sukupuolten tasa-arvon sekä naisten ja tyttöjen voimaannuttamisen periaatteita, ja siinä olisi pyrittävä suojelemaan ja edistämään naisten ja tyttöjen oikeuksia sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevien EU:n toimintasuunnitelmien ja asiaankuuluvien neuvoston päätelmien ja kansainvälisten yleissopimusten mukaisesti, mukaan lukien 10 päivänä joulukuuta 2018 annetut neuvoston päätelmät naisista, rauhasta ja turvallisuudesta. Sukupuolten tasa-arvon vahvistamisen ja naisten ja tyttöjen voimaannuttamisen lisäämisen unionin ulkoisissa toimissa sekä sukupuolten tasa-arvon edistämistä koskevissa EU:n toimintasuunnitelmissa esitettyjen vähimmäisvaatimusten saavuttamiseen tähtäävien toimien lisäämisen olisi johdettava sukupuolisensitiiviseen ja muutosvoimaiseen lähestymistapaan unionin ja liitteessä I lueteltujen tuensaajien välisessä yhteistyössä. Sukupuolten tasa-arvo olisi otettava huomioon ja valtavirtaistettava kaikissa tämän asetuksen täytäntöönpanon vaiheissa.

(28)

Tässä asetuksessa vahvistetaan IPA III -välineen koko keston ajaksi rahoituspuitteet, joita Euroopan parlamentin ja neuvoston on määrä pitää talousarviota koskevasta kurinalaisuudesta, talousarvioyhteistyöstä ja moitteettomasta varainhoidosta sekä uusista omista varoista, mukaan lukien uusien omien varojen käyttöönottoa koskeva etenemissuunnitelma, 16 päivänä joulukuuta 2020 tehdyn Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston ja Euroopan komission välisen toimielinten sopimuksen (8), 18 kohdan mukaisesti ensisijaisena ohjeenaan vuosittaisessa talousarviomenettelyssä.

(29)

Komission ja jäsenvaltioiden olisi varmistettava antamansa tuen vaatimustenmukaisuus, johdonmukaisuus, yhdenmukaisuus ja täydentävyys erityisesti säännöllisillä neuvotteluilla ja usein tapahtuvalla tietojenvaihdolla tukimenettelyn eri vaiheissa, myös paikallistasolla. Lisäksi olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet paremman koordinoinnin ja täydentävyyden suhteessa varmistamiseksi muiden tuenantajien kanssa, myös säännöllisten kuulemisten avulla. Komission olisi varmistettava, että liitteessä I lueteltujen tuensaajien asiaankuuluvia sidosryhmiä, tarvittaessa myös kansalaisjärjestöjä sekä paikallisia ja alueellisia viranomaisia, kuullaan asianmukaisesti ja että niiden saatavilla on hyvissä ajoissa asiaankuuluvaa tietoa, jotta ne voivat osallistua mielekkäällä tavalla ohjelmien suunnitteluun ja täytäntöönpanoon sekä niihin liittyviin seurantaprosesseihin. Kansalaisyhteiskunnan asemaa olisi parannettava valtiovallan elinten toteuttamissa ohjelmissa ja unionin tuen välittömänä saajana. Vastaavasti unionin tuella olisi myös autettava ihmisoikeuksien puolustajia.

(30)

Toiminnan painopistealat, joilla pyritään saavuttamaan tällä asetuksella tuettavien asiaankuuluvien politiikanalojen tavoitteet, olisi esitettävä ohjelmasuunnittelukehyksessä, jonka komissio vahvistaa vuodet 2021–2027 kattavan unionin monivuotisen rahoituskehyksen, jäljempänä ’IPA-ohjelmasuunnittelukehys’, voimassaoloajaksi. IPA-ohjelmasuunnittelukehys olisi laadittava yhteistyössä liitteessä I lueteltujen tuensaajien kanssa koko politiikkakehyksen ja sen periaatteiden mukaisesti sekä tässä asetuksessa sekä tässä asetuksessa säädettyjen yleis- ja erityistavoitteiden mukaisesti ja siinä olisi otettava asiaankuuluvat kansalliset strategiat asianmukaisesti huomioon. IPA-ohjelmakehyksessä olisi määriteltävä tukikohteet ja kullekin kohteelle myönnettävä ohjeellinen rahoitus, mukaan lukien arvio ilmastotoimiin liittyvistä menoista.

(31)

On unionin ja liitteessä I lueteltujen tuensaajien yhteisen edun mukaista edistää kyseisten tuensaajien toimia niiden pyrkiessä uudistamaan poliittisia, oikeudellisia ja taloudellisia järjestelmiään unionin jäsenyyttä silmällä pitäen. Tuen olisi perustuttava sekä tulosperusteiseen lähestymistapaan että oikeudenmukaisen osuuden periaatteeseen, millä varmistettaisiin edistyminen kaikissa liitteessä I luetelluissa tuensaajissa. Tuki olisi kohdistettava ja mukautettava kunkin erityistilanteet ottaen huomioon tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavat lisätoimet. Liitteessä I lueteltujen tuensaajien tarpeet ja valmiudet olisi otettava huomioon oikeudenmukaista osuutta koskevan periaatteen mukaisesti, jotta vältettäisiin kohtuuttoman matala tuen taso muihin tuensaajiin verrattuna. Tämän asetuksen mukaisen tuen laajuus ja intensiteetti olisi eriytettävä liitteessä I lueteltujen tuensaajien tulosten perusteella, erityisesti niiden uudistusten toteuttamiseen sitoutumisen ja siinä edistymisen osalta, erityisesti oikeusvaltioperiaatteen ja perusoikeuksien, demokraattisten instituutioiden ja julkishallinnon uudistamisen sekä talouden kehittämisen ja kilpailukyvyn alalla.

(32)

Jos asiaankuuluvat indikaattorit ilmaisevat, että liitteessä I lueteltu tuensaaja taantuu merkittävästi tai ei edelläänkään edisty ”perusasiat ensin” -periaatteen mukaisilla aloilla, tuen laajuutta ja intensiteettiä olisi mukautettava vastaavasti, sanotun kuitenkaan rajoittamatta neuvoston toimivaltaa hyväksyä rajoittavia toimenpiteitä sellaisen päätöksen perusteella, joka koskee talous- ja rahoitussuhteiden keskeyttämistä kokonaan tai osittain yhden tai useamman kolmannen maan kanssa taikka niiden vähentämistä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen (SEUT) 215 artiklan mukaisesti, eikä rajoita komission toimivaltaa keskeyttää maksut tai rahoitussopimusten täytäntöönpano Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (9), jäljempänä ’varainhoitoasetus’, mukaisesti. Olisi kiinnitettävä asianmukaista huomiota siihen, että tuensaajat noudattavat Yhdistyneiden kansakuntien peruskirjan periaatteita ja kansainvälistä oikeutta.

(33)

Komission olisi vuosittain arvioitava IPA-ohjelmasuunnittelukehyksen täytäntöönpanoa ja kuvattava, miten tulosperusteistalähestymistapaa ja oikeudenmukaista osuutta koskeva periaate on täytäntöönpantu. Kyseiseen arviointiin olisi sisällytettävä myös tilannekatsaus rahoituksen tasosta kunkin tavoitteen ja kunkin liitteessä I luetellun tuensaajan osalta. Arvioinnin perusteella tämän asetuksen nojalla perustetun komitean olisi myös voitava saada riittävät tiedot komission avustamiseksi.

(34)

Komission olisi varmistettava, että käytettävissä ovat selvät seuranta- ja arviointimekanismit, jotta unionin talousarvion täytäntöönpanossa toteutuvat vastuuvelvollisuus ja avoimuus ja jotta edistystä tämän asetuksen tavoitteiden saavuttamisessa voidaan arvioida tehokkaasti. Unionin toiminnan tuloksia olisi aina kun se on mahdollista ja asianmukaista seurattava ja arvioitava ennalta määritetyillä, läpinäkyvillä, maakohtaisilla ja mitattavissa olevilla indikaattoreilla, jotka on mukautettu IPA III -välineen erityispiirteisiin ja tavoitteisiin.

(35)

Siirtyminen komission suorittamasta liittymistä valmistelevien varojen suorasta hallinnoinnista tuensaajien toteuttamaan välilliseen hallinnointiin olisi toteutettava asteittain ja kunkin tuensaajan valmiuksien mukaisesti sekä hyvän hallintotavan periaatteet asianmukaisesti huomioon ottaen. Komission olisi ryhdyttävä asianmukaisiin valvontatoimiin unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi ja voitava tarvittaessa perua kyseinen siirtymä. Tuessa olisi edelleen hyödynnettävä rakenteita ja välineitä, jotka ovat osoittautuneet toimiviksi liittymistä valmistelevassa prosessissa.

(36)

Unionin olisi pyrittävä hyödyntämään käytettävissä olevia resursseja mahdollisimman tehokkaasti optimoidakseen ulkoisen toimintansa vaikutukset. Tähän olisi päästävä huolehtimalla unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden johdonmukaisuudesta, yhdenmukaisuudesta ja täydentävyydestä sekä yhteisvaikutuksien avulla unionin muiden politiikkojen ja ohjelmien kanssa, joita ovat esimerkiksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/695 (10) nojalla perustettu tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma Horisontti Eurooppa, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/817 (11) nojalla perustettu unionin koulutus-, nuoriso- ja urheiluohjelma Erasmus+, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/818 (12) nojalla perustettu Luova Eurooppa-ohjelma, Euroopan vihreän kehityksen ohjelma, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1056 (13) nojalla perustettu oikeudenmukaisen siirtymän rahasto ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2021/1153 (14) nojalla perustettu Verkkojen Eurooppa -väline, mukaan lukien tapauksen mukaan johdonmukaisuus ja täydentävyys makrotaloudellisen rahoitusavun kanssa.

(37)

Jotta voitaisiin maksimoida yhdistettyjen toimien vaikutus yhteisen tavoitteen saavuttamiseen, IPA III -välineellä olisi voitava edistää muiden ohjelmien toimia, kunhan rahoitusosuuksilla ei kateta samoja kustannuksia.

(38)

IPA III -välineen mukaista unionin rahoitusta olisi käytettävä Erasmus+-ohjelman kansainväliseen ulottuvuuteen kuuluvien toimien rahoittamiseen, ja täytäntöönpanossa olisi noudatettava asetusta (EU) 2021/817.

(39)

Tähän asetukseen sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston SEUT 322 artiklan nojalla hyväksymiä horisontaalisia varainhoitosääntöjä. Kyseisissä varainhoitoasetukseen sisältyvissä säännöissä vahvistetaan varsinkin menettely, joka koskee talousarvion laatimista ja toteuttamista käyttäen avustuksia, palkintoja, hankintoja ja välillistä toteutusta, sekä säädetään taloushallinnon toimijoiden toiminnan valvonnasta. SEUT 322 artiklan nojalla hyväksyttäviin sääntöihin sisältyy myös yleinen ehdollisuusjärjestelmä unionin talousarvion suojaamiseksi.

(40)

Koska demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen kunnioittaminen on olennaisen tärkeää varainhoitoasetuksessa tarkoitetun moitteettoman varainhoidon ja unionin rahoituksen tuloksellisuuden kannalta, apu voitaisiin keskeyttää, jos liitteessä I luetellun tuensaajan toimesta demokratia, ihmisoikeudet tai oikeusvaltio heikentyvät.

(41)

Tämän asetuksen mukaiset rahoituksen muodot ja täytäntöönpanomenetelmät olisi valittava sen perusteella, miten hyvin niillä voidaan saavuttaa toimien erityistavoitteet ja saada tuloksia, ottaen huomioon erityisesti tarkastuskustannukset, hallinnolliset rasitukset ja arvioitu sääntöjen noudattamatta jättämisen riski. Harkittavia muotoja olisi oltava varainhoitoasetuksen 125 artiklan 1 kohdan mukaisesti kertakorvausten, kiinteämääräisen rahoituksen ja yksikkökustannusten käyttö sekä rahoitus, joka ei perustu kustannuksiin.

(42)

Unionin olisi jatkettava yhteisten sääntöjen soveltamista sen ulkoisen toiminnan toteutukseen. Unionin ulkoisen toiminnan rahoitusvälineiden täytäntöönpanosäännöt ja -menettelyt vahvistetaan asetuksessa (EU) 2021/947. Yksityiskohtaisia lisäsäännöksiä olisi annettava erityistilanteita varten, varsinkin rajatylittävään yhteistyöhön sekä maatalouden ja maaseudun kehittämisen politiikanaloihin.

(43)

Ulkoista toimintaa toteutetaan usein nopeasti muuttuvassa ympäristössä, mikä edellyttää jatkuvaa ja nopeaa mukautumista unionin kumppaneiden muuttuviin tarpeisiin ja maailmanlaajuisiin haasteisiin, kuten ihmisoikeuksiin, demokratiaan ja hyvään hallintotapaan, turvallisuuteen ja vakauteen, ilmastonmuutokseen ja ympäristöön, laittomaan muuttoliikkeeseen ja pakkomuuttoon ja niiden perimmäisiin syihin. Ennakoitavuuden periaatteen sovittaminen yhteen sen kanssa, että uusiin tarpeisiin on reagoitava nopeasti, edellyttää ohjelmien rahoituksen täytäntöönpanon mukauttamista. Jotta unionin kykyä vastata ennakoimattomiin tarpeisiin voitaisiin parantaa, tässä asetuksessa olisi säilytettävä samanlainen jousto kuin varainhoitoasetuksessa jo sallitaan muilla politiikan aloilla eli varainhoitovuodelta toiselle siirtämistä ja sidottujen varojen uudelleenkohdentamista kuitenkin niin, että pyritään saavuttamaan tässä asetuksessa määritellyt tavoitteet. Tällä voidaan varmistaa unionin varojen tehokas käyttö niin unionin kansalaisten kuin liitteessä I lueteltujen tuensaajienkin näkökulmasta ja näin maksimoida unionin ulkoisiin toimiin käytettävissä olevat unionin varat.

(44)

Edeltäjänsä pohjalle perustuvan ja asetuksen (EU) 2021/947 nojalla perustetun uuden Euroopan kestävän kehityksen rahasto plussan (EKKR+) olisi muodostettava integroitu rahoituspaketti, josta voidaan antaa maailmanlaajuisesti rahoitusta avustuksina, talousarviotakuina ja muina rahoitusvälineinä, myös liitteessä I luetelluille tuensaajille. Tämän asetuksen nojalla toteuttavia Länsi-Balkanin kattavia EKKR+ -toimia olisi hallittava Länsi-Balkanin investointikehyksen (WBIF) avulla. Länsi-Balkanin investointikehyksen ohjauskomiteaan sisältyvät tällä hetkellä liitteessä I luetellut tuensaajat Länsi-Balkanilla, Länsi-Balkanin eurooppalaisen yhteisrahaston rahoittajat, asiaankuuluvat rahoituslaitokset ja asiaankuuluvat alueelliset järjestöt tarvittaessa. Länsi-Balkanista vastaavan erityisen EKKR+:n strategisen johtoryhmän olisi jatkossakin oltava edellä esitetyn tavoin osallistava.

(45)

Asetuksen (EU) 2021/947 nojalla perustettu ulkosuhdetoimien takuujärjestely tukee EKKR+ -toimia ja IPA III -välineellä olisi katettava osa liitteessä I lueteltujen tuensaajien hyväksi toteutettavien toimien rahoitustarpeista, mukaan lukien makrotaloudellisen rahoitusavun lainat ja niistä aiheutuvat vastuut.

(46)

On tärkeää varmistaa, että rajatylittävän yhteistyön ohjelmat toteutetaan ulkoisen toiminnan ohjelmissa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2021/1059 (15) vahvistetun kehyksen mukaisesti. Tässä asetuksessa olisi vahvistettava erityiset yhteisrahoitusta koskevat säännökset.

(47)

Tässä asetuksessa tarkoitetut vuotuiset tai monivuotiset toimintasuunnitelmat ja toimenpiteet ovat varainhoitoasetuksen mukaisia työohjelmia. Vuotuiset tai monivuotiset toimintasuunnitelmat koostuvat joukosta toimenpiteitä, jotka on koottu yhteen asiakirjaan.

(48)

Varainhoitoasetuksen, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 (16) sekä neuvoston asetusten (EY, Euratom) N:o 2988/95 (17), (EY, Euratom) N:o 2185/96 (18) ja (EU) 2017/1939 (19) mukaisesti unionin taloudellisia etuja on suojattava oikeasuhteisin toimenpitein, joita ovat sääntöjenvastaisuuksien, mukaan lukien petokset, ehkäisemiseen, havaitsemiseen, korjaamiseen ja tutkimiseen sekä hukattujen, aiheettomasti maksettujen tai virheellisesti käytettyjen varojen takaisinperintään ja soveltuvin osin hallinnollisten seuraamusten määräämiseen liittyvät toimenpiteet. Euroopan petostentorjuntavirastolla (OLAF) on valtuudet erityisesti asetusten (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja (EU, Euratom) N:o 883/2013 mukaisesti tehdä hallinnollisia tutkimuksia, mukaan lukien paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko kyse petoksesta, lahjonnasta tai muusta laittomasta toiminnasta, joka vahingoittaa unionin taloudellisia etuja. Euroopan syyttäjänvirastolla (EPPO) on asetuksen (EU) 2017/1939 mukaisesti valtuudet tutkia unionin taloudellisia etuja vahingoittavia rikoksia sekä nostaa niistä syyte Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2017/1371 (20) mukaisesti. Unionin rahoitusta saavien henkilöiden ja yhteisöjen on varainhoitoasetuksen mukaisesti toimittava täydessä yhteistyössä unionin taloudellisten etujen suojaamiseksi, myönnettävä komissiolle, OLAFille, tilintarkastustuomioistuimelle ja niiden jäsenvaltioiden osalta, jotka osallistuvat asetuksen (EU) 2017/1939 mukaiseen tiiviimpään yhteistyöhön, EPPOlle tarvittavat oikeudet ja valtuudet ja varmistettava, että unionin varojen hoitamiseen osallistuvat kolmannet osapuolet myöntävät vastaavat oikeudet. Lisäksi liitteessä I lueteltujen tuensaajien olisi raportoitava komissiolle viipymättä sääntöjenvastaisuuksista, mukaan lukien petokset, joista on tehty ensimmäinen hallinnollinen tai oikeudellinen päätelmä, ja pidettävä komissio ajan tasalla hallinnollisten ja oikeudellisten menettelyjen etenemisestä. Koska tavoitteena on jäsenvaltioiden hyviin toimintatapoihin mukautuminen, tämän raportoinnin olisi tapahduttava sähköisesti komission perustamaa sääntöjenvastaisuuksien hallinnointijärjestelmää käyttäen.

(49)

Tämän asetuksen mukainen tuki olisi pantava täytäntöön läpinäkyvällä, vastuullisella ja epäpoliittisella tavalla. Komission olisi seurattava tätä tarkasti, myös paikallistasolla.

(50)

Viestintä edistää demokraattista keskustelua, lujittaa toimielinten suorittamaa unionin rahoituksen valvontaa ja edistää osaltaan unionin uskottavuutta. Unionin ja unionin rahoituksen saajien olisi edistettävä unionin toimien näkyvyyttä ja viestittävä asianmukaisesti unionin tuen tuomasta lisäarvosta. Tässä yhteydessä varainhoitoasetuksen mukaisesti sopimusten, jotka tehdään unionin rahoituksen saajien kanssa, olisi sisällettävä asianmukaisen näkyvyyden takaavat velvoitteet ja komission olisi toimittava asianmukaisesti ja viipymättä, jos kyseisiä velvoitteita ei täytetä.

(51)

Laajentumisen politiikkakehyksen muutosten tai liitteessä I lueteltuja tuensaajia koskevien merkittävien muutosten huomioon ottamiseksi komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä SEUT 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat liitteissä II ja III lueteltujen temaattisten painopistealojen mukauttamista ja päivittämistä, sekä hyväksyä tämän asetuksen täydennykseksi delegoitu säädös, jossa asetetaan tiettyjä erityistavoitteita ja temaattisia painopistealoja. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (21) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(52)

Komissiolle olisi siirrettävä täytäntöönpanovaltaa, jotta voidaan varmistaa yhdenmukaiset edellytykset tämän asetuksen täytäntöönpanolle, erityisesti välilliseen hallinnointiin liitteessä I lueteltujen tuensaajien kanssa liittyviä erityisehtoja ja rakenteita sekä maaseudun kehittämistukea koskevien säännösten osalta. Tätä valtaa olisi käytettävä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 182/2011 (22) mukaisesti. Vahvistettaessa yhdenmukaisia edellytyksiä tämän asetuksen täytäntöönpanolle olisi otettava huomioon aiemman liittymistä valmistelevan tuen hallinnoinnista ja täytäntöönpanosta saadut kokemukset. Kyseisiä yhdenmukaisia edellytyksiä olisi muutettava, jos tilanne sitä edellyttää.

(53)

Tällä asetuksella perustetulla komitealla olisi oltava toimivalta myös neuvoston asetuksen (EY) N:o 1085/2006 (23) ja asetuksen (EU) N:o 231/2014 mukaisten säädösten ja sitoumusten osalta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 389/2006 (24) 3 artiklan täytäntöönpanon osalta.

(54)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita, vaan ne voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä SEU 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(55)

Jotta jatkuvuus tuen tarjonnassa asiaankuuluvalla toimintapolitiikan alalla voidaan varmistaa ja ohjelman toteutus käynnistää monivuotisen rahoituskehyksen 2021–2027 alusta, tämän asetuksen olisi tultava voimaan kiireellisesti ja sitä olisi sovellettava taannehtivasti 1 päivästä tammikuuta 2021,