(1)

Laitoksen riskiprofiiliin voi vaikuttaa olennaisesti paitsi direktiivin 2013/36/EU 92 artiklan 3 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen henkilöstön jäsenten ammattitoiminta, myös muiden henkilöstön jäsenten ammattitoiminta. Näin on erityisesti silloin kun tällaiset henkilöstön jäsenet ovat johtotehtävissä olennaisissa liiketoimintayksiköissä tai valvontatoiminnoissa, minkä vuoksi he voivat tehdä strategisia tai muita perustavanlaatuisia päätöksiä, jotka vaikuttavat liiketoimintaan tai sovellettavaan valvontakehykseen. Tällaisia valvontatoimintoja ovat tyypillisesti riskinhallinta, sääntöjen noudattamisen tarkastaminen ja sisäinen tarkastus. Olennaisten liiketoimintayksiköiden ottamat riskit ja tapa, jolla kyseisiä yksikköjä johdetaan, ovat tärkeimpiä laitoksen riskiprofiiliin vaikuttavia tekijöitä.

(2)

Sen vuoksi on tarpeen vahvistaa kriteerit, joiden avulla voidaan yksilöidä myös muut kuin direktiivin 2013/36/EU 92 artiklan 3 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitetut henkilöstön jäsenet, joiden ammattitoiminnalla voi olla olennainen vaikutus laitoksen riskiprofiiliin. Kriteereissä olisi otettava huomioon tällaisten henkilöstön jäsenten valtuudet ja tehtävät, asianomaisen laitoksen riskiprofiili ja suoritusindikaattorit, laitoksen sisäinen organisaatio sekä sen luonne, laajuus ja monimuotoisuus. Kriteerien olisi myös oltava sellaiset, että laitokset voivat tarjota palkitsemisjärjestelmässään asianmukaiset kannustimet sen varmistamiseksi, että asianomaiset henkilöstön jäsenet toimivat tehtäviään suorittaessaan varovaisesti. Lisäksi kriteereissä olisi otettava huomioon laitoksen eri toimintoihin liittyvä riskitaso.

(3)

Joidenkin henkilöstön jäsenten tehtävänä on antaa laitoksen liiketoiminnan kannalta ratkaisevan tärkeää sisäistä tukea. Myös heidän toiminnallaan ja päätöksillään voi olla olennainen vaikutus laitoksen riskiprofiiliin, koska heidän toimintansa ja päätöksensä voivat altistaa laitoksen olennaisille operatiivisille ja muille riskeille.

(4)

Luottoriskejä ja markkinariskejä otetaan yleensä liiketoiminnan luomiseksi. Tällaisilla liiketoiminnoilla voi niihin liittyvistä määristä ja riskeistä riippuen olla olennainen vaikutus laitoksen riskiprofiiliin. Sen vuoksi on aiheellista käyttää valtuuksien rajoihin perustuvia kriteerejä sellaisten henkilöstön jäsenten yksilöimiseksi, joiden toiminnalla voi olla olennainen vaikutus laitoksen riskiprofiiliin. Nämä kriteerit olisi laskettava vähintään kerran vuodessa pääomalukujen ja sääntelytarkoituksiin käytettyjen menetelmien pohjalta. Luottoriskeihin olisi kuitenkin sovellettava de minimis -kynnysarvoa sen varmistamiseksi, että kriteerejä sovelletaan pienissä laitoksissa oikeasuhteisesti.

(5)

Sellaisten henkilöstön jäsenten yksilöintikriteereissä, joiden ammattitoiminnalla on olennainen vaikutus laitoksen riskiprofiiliin, olisi otettava huomioon myös se, että tietyt laitokset voidaan vapauttaa kaupankäyntivarastoa koskevista vaatimuksista Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (2) nojalla ja että kyseisessä asetuksessa rajat määritetään eri tavoin sen mukaan, mitä menetelmää laitos käyttää pääomavaatimusten laskemiseen.

(6)

Sen vuoksi olisi varmistettava asianmukaisten laadullisten kriteerien avulla, että henkilöstön jäsenet, jotka vastaavat sellaisista henkilöstöryhmistä, joiden toiminnalla saattaa olla olennainen vaikutus laitoksen riskiprofiiliin, yksilöidään henkilöiksi, joilla on olennainen vaikutus laitoksen riskiprofiiliin. Tämä käsittää tilanteet, joissa johtavassa asemassa olevien henkilöstön jäsenten yksittäisten alaisten toiminnalla ei ole olennaista vaikutusta laitoksen riskiprofiiliin mutta joissa alaisten toiminta on kokonaisuutena tarkasteltuna niin laajaa, että sillä saattaa olla tällainen vaikutus riskiprofiiliin.

(7)

Henkilöstön jäsenten kokonaispalkka määräytyy yleensä sen mukaan, missä määrin he myötävaikuttavat laitoksen liiketoimintatavoitteiden saavuttamiseen. Sen vuoksi palkitseminen riippuu myös henkilöstön jäsenten vastuualueista, tehtävistä, pätevyydestä ja taidoista sekä heidän ja laitoksen suoriutumisesta. Jos henkilöstön jäsenen kokonaispalkka ylittää tietyn kynnysarvon, on kohtuullista olettaa, että palkka on yhteydessä siihen, missä määrin kyseinen henkilöstön jäsen myötävaikuttaa laitoksen liiketoimintatavoitteiden saavuttamiseen, ja sitä kautta siihen, missä määrin kyseisen henkilöstön jäsenen ammattitoiminta vaikuttaa laitoksen riskiprofiiliin. Sen määrittämiseksi, onko tällaisen henkilöstön jäsenen ammattitoiminnalla olennainen vaikutus laitoksen riskiprofiiliin, on sen vuoksi asianmukaista käyttää määrällisiä kriteerejä, jotka liittyvät henkilöstön jäsenen kokonaispalkkaan, sekä absoluuttisin luvuin että suhteessa saman laitoksen muihin henkilöstön jäseniin.

(8)

Olisi vahvistettava selkeät ja asianmukaiset kynnysarvot sellaisten henkilöstön jäsenten yksilöimiseksi, joiden ammattitoiminnalla on olennainen vaikutus laitoksen riskiprofiiliin. Laitoksilta olisi edellytettävä määrällisten kriteerien soveltamista oikea-aikaisesti. Jotta määrälliset kriteerit olisivat realistisia, niissä olisi otettava huomioon palkitsemisen kehitys. Tätä varten kriteerien määrittämisessä olisi ensinnäkin otettava huomioon edeltävän toimintavuoden kokonaispalkka, joka sisältää sekä kyseiseltä toimintavuodelta maksetun kiinteän palkkion että kyseisenä toimintavuonna myönnetyn muuttuvan palkkion. Toiseksi kriteerien määrittämisessä olisi otettava huomioon edeltävän toimintavuoden kokonaispalkka, joka sisältää sekä kyseiseltä toimintavuodelta maksetun kiinteän palkkion että kuluvana toimintavuonna edeltävän tilikauden osalta myönnetyn muuttuvan palkkion. Jälkimmäisen menetelmän avulla yksilöinnissä voidaan ottaa paremmin huomioon tosiasiallinen palkka tietyltä toimintakaudelta, mutta sitä voidaan soveltaa vain jos on edelleen ajallisesti mahdollista tehdä määrällisten kriteerien soveltamiseksi tarvittava laskelma. Jos tällaista laskelmaa ei voida enää tehdä, olisi käytettävä ensin mainittua menetelmää. Kumpaakin menetelmää sovellettaessa muuttuva palkkio voi laitoksen käyttämistä suoritusperusteista riippuen sisältää määriä, jotka on myönnetty yhtä vuotta pidemmältä toimintakaudelta.

(9)

Direktiivin 2013/36/EU 92 artiklan 3 kohdassa asetettu määrällinen kynnysarvo sellaisen henkilöstön yksilöimiseksi, jonka toiminnalla on olennainen vaikutus olennaisen liiketoimintayksikön riskiprofiiliin, on 500 000 euroa ja vähintään laitoksen ylimmän hallintoelimen ja toimivan johdon jäsenten palkitsemisen keskiarvo. Kun palkka ylittää tämän määrällisen kynnysarvon tai kuuluu laitoksen korkeimpiin, syntyy vahva olettama siitä, että tällaista palkkaa saavan henkilöstön toiminnalla on olennainen vaikutus laitoksen riskiprofiiliin, minkä vuoksi olisi selvitettävä tarkemmin, onko tällaisten henkilöstön jäsenten ammattitoiminnalla tosiasiassa olennainen vaikutus laitoksen riskiprofiiliin.

(10)

Henkilöstön jäseniin ei pitäisi soveltaa direktiivin 2013/36/EU 94 artiklaa, jos laitokset toteavat objektiivisten lisäkriteerien perusteella, että kyseisten henkilöstön jäsenten toiminnalla ei tosiasiassa ole olennaista vaikutusta laitoksen riskiprofiiliin, kun otetaan huomioon kaikki riskit, joita laitokseen kohdistuu tai saattaa kohdistua. Määrällisten kriteerien mukaan yksilöityjen, eniten ansaitsevien henkilöstön jäsenten poissulkemiseen olisi saatava toimivaltaisen viranomaisen lupa, jotta voidaan varmistaa kriteerien tuloksellinen ja johdonmukainen soveltaminen. Ennen kuin toimivaltainen viranomainen hyväksyy sellaisen (suurituloisen) henkilöstön jäsenen poissulkemisen, jonka palkka on yli 1 000 000 euroa, sen on ilmoitettava asiasta Euroopan pankkiviranomaiselle, jäljempänä ’EPV’, jotta EPV voi arvioida kriteerien soveltamisen johdonmukaisuutta.

(11)

Jotta toimivaltaiset viranomaiset ja tilintarkastajat voisivat tarkastella laitosten tekemiä arviointeja sellaisten henkilöstönsä jäsenten yksilöimiseksi, joiden ammattitoiminnalla on olennainen vaikutus laitosten riskiprofiiliin, on ehdottoman tärkeää, että laitokset pitävät kirjaa tehdyistä arvioinneista ja niiden tuloksista, myös niiden henkilöstön jäsenten osalta, jotka on yksilöity kokonaispalkkansa perusteella, mutta joiden ammattitoiminnalla ei ole arvioitu olevan olennaista vaikutusta laitoksen riskiprofiiliin.

(12)

Komission delegoitu asetus (EU) N:o 604/2014 (3) olisi kumottava. Tämän asetuksen noudattamisesta ei kuitenkaan saisi aiheutua kohtuuttomia kustannuksia asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan 1 kohdan 2 alakohdassa määritellyille sijoituspalveluyrityksille. Niihin olisi sen vuoksi sovellettava delegoitua asetusta (EU) N:o 604/2014 edelleen 26 päivään kesäkuuta 2021 saakka, koska tuohon päivämäärään mennessä jäsenvaltioiden on hyväksyttävä ja julkaistava toimenpiteet Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/2034 (4) noudattamiseksi.

(13)

Tämä asetus perustuu EPV:n komissiolle toimittamaan teknisten säätelystandardien luonnokseen.

(14)

EPV on järjestänyt avoimen julkisen kuulemisen niistä teknisten sääntelystandardien luonnoksista, joihin tämä asetus perustuu, analysoinut niihin mahdollisesti liittyviä kustannuksia ja hyötyjä sekä pyytänyt neuvoa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1093/2010 (5) 37 artiklan mukaisesti perustetulta pankkialan osallisryhmältä,