1.   Ohjelma koostuu seuraavista komponenteista:

2.   Ohjelmaan sisältyy lisätoimenpiteitä, joilla varmistetaan tehokas ja itsenäinen avaruuteen pääsy ohjelmaa varten ja edistetään innovatiivista ja kilpailukykyistä eurooppalaista avaruusalaa sekä toimintaketjun alku- että loppupäässä, lujitetaan unionin avaruusekosysteemiä ja vahvistetaan unionin asemaa maailmanlaajuisena toimijana.

1.   Ohjelmalla on seuraavat yleiset tavoitteet:

2.   Ohjelmalla on seuraavat erityistavoitteet:

1.   Ohjelmasta tuetaan ohjelman tarpeiden mukaisten laukaisupalvelujen hankintaa ja yhdistämistä sekä jäsenvaltioiden ja kansainvälisten järjestöjen pyynnöstä yhdistämistä näitä varten.

2.   Synergiassa unionin muiden ohjelmien ja rahoitusjärjestelmien kanssa ja vaikuttamatta ESAn toimintaan avaruuteen pääsyn alalla ohjelmasta voidaan tukea

1.   Ohjelmalla edistetään valmiuksien kehittämistä koko unionissa tukemalla

2.   Toteutettaessa 1 kohdassa tarkoitettuja toimia on tuettava valmiuksien kehittämistä jäsenvaltioissa, joilla on kehittyvä avaruusteollisuus, jotta voidaan tarjota kaikille jäsenvaltioille yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ohjelmaan.

1.   Galileo, EGNOS ja Copernicus sekä osakomponentit SWE ja NEO, mutta ei SST-osakomponentti, ovat avoinna Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) jäsenten, jotka ovat Euroopan talousalueen (ETA) jäseniä, osallistumiselle Euroopan talousalueesta tehdyssä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti.

Seuraavat maat voivat osallistua Copernicus-komponenttiin sekä SWE- ja NEO-osakomponentteihin mutta eivät SST-osakomponenttiin:

2.   Kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön osallistumisesta unionin ohjelmaan SEUT 218 artiklan nojalla tehdyssä erityisessä sopimuksessa vahvistettujen edellytysten mukaisesti

Tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetulla erityisellä sopimuksella

Tämän kohdan toisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja maksettavia rahoitusosuuksia pidetään käyttötarkoitukseensa sidottuina tuloina varainhoitoasetuksen 21 artiklan 5 kohdan mukaisesti.

3.   Ohjelman komponentit tai osakomponentit ovat avoinna kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen osallistumiselle tämän artiklan mukaisesti ainoastaan sillä edellytyksellä, että unionin ja sen jäsenvaltioiden olennaiset turvallisuusintressit taataan, myös 43 artiklan mukaisen turvallisuusluokiteltujen tietojen suojaamisen osalta.

1.   Kolmannet maat tai kansainväliset järjestöt voivat saada pääsyn GOVSATCOM-palveluihin edellyttäen, että ne:

2.   Kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt, joiden päätoimipaikka ei ole unionissa, voivat saada pääsyn 55 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuihin SST-palveluihin ainoastaan, jos ne:

3.   SEUT 218 artiklan mukaisesti tehtyä sopimusta ei edellytetä 55 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettujen yleisesti saatavilla olevien SST-palvelujen osalta. Pääsy näihin palveluihin edellyttää mahdollisten käyttäjien 56 artiklan mukaisesti esittämää pyyntöä.

4.   Kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen pääsyyn Galileon tarjoamaan julkisesti säänneltyyn palveluun sovelletaan Euroopan parlamentin ja neuvoston päätöksen N:o 1104/2011/EU (39) 3 artiklan 5 kohtaa.

1.   Unioni on kaiken ohjelman komponenteissa luodun tai kehitetyn aineellisen ja aineettoman omaisuuden omistaja paitsi 2 kohdassa säädetyissä tapauksissa. Tätä varten komissio varmistaa, että asiaankuuluvissa sopimuksissa tai muissa järjestelyissä, jotka koskevat toimia, joiden tuloksena voi olla tällaisen omaisuuden luominen tai kehittäminen, on määräyksiä, joilla varmistetaan unionin omistusoikeus kyseiseen omaisuuteen.

2.   Edellä olevaa 1 kohtaa ei sovelleta aineelliseen ja aineettomaan omaisuuteen, joka on luotu tai kehitetty ohjelman komponenteissa, kun toimet, jotka voivat johtaa tällaisen omaisuuden luomiseen tai kehittymiseen,

3.   Komissio varmistaa, että tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuihin toimiin liittyvät sopimukset tai muut järjestelyt sisältävät määräyksiä, joissa vahvistetaan tällaiseen omaisuuteen sovellettava asianmukainen omistusjärjestely, ja että niillä varmistetaan tämän artiklan 2 kohdan c alakohdan osalta että unioni voi käyttää PRS-vastaanottimia päätöksen N:o 1104/2011/EU mukaisesti.

4.   Komissio pyrkii tekemään kolmansien osapuolten kanssa sopimuksia tai muita järjestelyjä, jotka koskevat:

5.   Komissio varmistaa asianmukaisen rakenteen avulla, että 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun unionin omistuksessa olevan aineellisen ja aineettoman omaisuuden käyttö on optimaalista.

6.   Kun 1 ja 2 kohdassa tarkoitettu omaisuus koostuu teollis- ja tekijänoikeuksista, komissio hallinnoi tällaisia oikeuksia mahdollisimman tehokkaasti ottaen huomioon:

Tätä varten komissio varmistaa erityisesti, että asiaankuuluviin sopimuksiin ja muihin järjestelyihin sisältyy mahdollisuus siirtää tällaiset teollis- ja tekijänoikeudet kolmansille osapuolille tai myöntää kolmannen osapuolen lisenssejä tällaisin oikeuksiin, myös kyseisen teollis- ja tekijänoikeuden luojalle, ja että avaruusohjelmavirasto voi vapaasti käyttää näitä oikeuksia, kun se on tarpeen sille tämän asetuksen mukaisesti kuuluvien tehtävien hoitamiseksi.

Jäljempänä 28 artiklan 4 kohdassa säädettyyn rahoitusta koskevaan puitekumppanuussopimukseen tai 32 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin rahoitusosuussopimuksiin on sisällytettävä asiaa koskevat määräykset, jotta ESA ja muut yhteisöt, joille on annettu tehtäviä, voivat tarvittaessa käyttää tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja teollis- ja tekijänoikeuksia niille tämän asetuksen mukaisesti kuuluvien tehtävien hoitamiseksi, ja tätä käyttöä koskevat ehdot.

1.   Ohjelman komponenttien tuottamat palvelut, data ja tiedot tarjotaan ilman nimenomaista tai implisiittistä takuuta niiden laadusta, tarkkuudesta, saatavuudesta, luotettavuudesta, nopeudesta tai soveltuvuudesta mihinkään tiettyyn tarkoitukseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta oikeudellisesti sitovilla säännöksillä asetettuja velvoitteita.

2.   Komissio varmistaa, että tällaisten palvelujen, datan ja tietojen käyttäjille tiedotetaan asianmukaisesti 1 kohdasta.

1.   Ohjelman toteuttamiseen ja siihen liittyvien riskien kattamiseen varatut rahoituspuitteet 1 päivänä tammikuuta 2021 alkavalle ja 31 päivänä joulukuuta 2027 päättyvälle kaudelle ovat 14,880 miljardia euroa käypinä hintoina.

Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu määrä jaetaan menoluokkiin seuraavasti:

2.   Komissio voi kohdentaa uudelleen varoja tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen menoluokkien välillä enimmäismäärään asti, joka on 7,5 prosenttia varat vastaanottavasta tai luovuttavasta menoluokasta. Komissio voi täytäntöönpanosäädöksillä kohdentaa uudelleen varoja tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen menoluokkien välillä tilanteissa, joissa uudelleen kohdennettavien varojen yhteismäärä on suurempi kuin 7,5 prosenttia varat vastaanottavalle tai luovuttavalle menoluokalle osoitetusta määrästä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.   Edellä 3 artiklan 2 kohdassa säädettyjä lisätoimia ja erityisesti 5 ja 6 artiklassa tarkoitettuja toimia rahoitetaan ohjelman komponenteissa.

4.   Ohjelmaan kohdennetuista unionin talousarviomäärärahoista katetaan kaikki 4 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamisen edellyttämä toiminta. Tällaisiin menoihin voivat kuulua seuraavat:

5.   Toimet, jotka saavat rahoitusta unionin eri ohjelmista kumulatiivisesti, tarkastetaan vain kerran, ja tarkastuksen on katettava kaikki kyseiset ohjelmat ja niihin sovellettavat säännöt.

6.   Ohjelmaan liittyvät, useamman kuin yhden varainhoitovuoden aikana toteutettavia toimia koskevat talousarviositoumukset voidaan jakaa vuotuisiin eriin useiden vuosien ajalle.

7.   Jäsenvaltioille yhteistyöhön perustuvan hallinnoinnin puitteissa myönnettyjä varoja voidaan asianomaisen jäsenvaltion pyynnöstä siirtää ohjelman käyttöön yhteisiä varoja koskevan asetuksen 26 artiklassa esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Komissio käyttää kyseisiä varoja joko suoraan varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a alakohdan mukaisesti tai kyseisen alakohdan c alakohdan mukaisesti. Kyseiset varat on käytettävä asianomaisen jäsenvaltion hyväksi.

1.   Ohjelman komponenttien tuottamat tulot maksetaan unionin talousarvioon ja kohdennetaan tulot tuottaneen komponentin rahoitukseen.

2.   Jäsenvaltiot voivat myöntää ohjelman komponentille lisärahoitusosuuden lisäelementtien kattamiseksi sillä edellytyksellä, että tällaisista lisäelementeistä ei aiheudu rahoituksellista tai teknistä rasitetta tai viivästystä kyseisen komponentin toteutukseen. Komissio määrittää täytäntöönpanosäädöksillä, täyttyvätkö kyseiset edellytykset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.   Tässä artiklassa tarkoitettua lisärahoitusta on pidettävä ulkoisena käyttötarkoitukseensa sidottuna tulona varainhoitoasetuksen 21 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

1.   Ohjelman toteutuksessa käytetään suoraa hallinnointia varainhoitoasetuksen mukaisesti tai välillistä hallinnointia varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettujen elinten kanssa.

2.   Ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta missä tahansa varainhoitoasetuksessa vahvistetussa muodossa, erityisesti avustuksina, palkintoina ja hankintoina. Lisäksi ohjelmasta voidaan myöntää rahoitusta sellaisten rahoitusvälineiden avulla, jotka kuuluvat rahoitusta yhdistäviin toimiin.

3.   Jos Copernicus-ohjelman talousarvio toteutetaan välillisen hallinnoinnin kautta, talousarvion toteuttamistehtävistä vastaavien yhteisöjen hankintasääntöjä voidaan soveltaa varainhoitoasetuksen 62 ja 154 artiklan sallimissa rajoissa. Asiaankuuluvissa rahoitusosuussopimuksissa on määriteltävä näihin hankintasääntöihin tarvittavat erityiset mukautukset.

1.   Hankintaviranomaisen on noudatettava seuraavia periaatteita ohjelmaa varten toteutettavissa hankintamenettelyissä:

2.   Komission hankintalautakunta valvoo ohjelman kaikkia komponentteja koskevaa hankintamenettelyä ja seuraa ohjelman toteuttamisesta vastaaville yhteisöille osoitetun unionin talousarvion sopimuksen mukaista toteutusta. Kunkin ohjelman toteuttamisesta vastaavan yhteisön edustaja kutsutaan osallistumaan tarvittaessa.

1.   Operatiivisten ja infrastruktuurikohtaisten toimien osalta hankintaviranomainen voi tehdä hankinnat tämän artiklan mukaisilla monivaiheisilla ehdollisilla hankintasopimuksilla.

2.   Hankinta-asiakirjoissa mainitaan monivaiheisiin ehdollisiin hankintasopimuksiin sisältyvät osatekijät. Asiakirjoissa määritellään erityisesti sopimuksen kohde, hinta tai järjestelyt hinnan määrittämiseksi sekä urakoiden, tavarantoimitusten ja palvelujen toteuttamista kussakin osassa koskevat järjestelyt.

3.   Monivaiheiseen ehdolliseen sopimukseen on sisällyttävä:

4.   Kiinteämääräiseen osaan ja jokaiseen ehdolliseen osaan kuuluvien velvoitteiden on muodostettava yhtenäinen kokonaisuus ottaen huomioon kaikkien edeltävien osien velvoitteet.

5.   Jokaisen ehdollisen osan toteuttaminen edellyttää hankintaviranomaisen päätöstä, josta ilmoitetaan toimeksisaajalle sopimuksen mukaisesti.

1.   Hankintaviranomainen voi valita sopimuksen, joka perustuu todellisten kustannusten korvaamiseen kokonaan tai osittain 3 kohdassa säädetyin edellytyksin.

2.   Todellisten kustannusten korvaamiseen perustuvan hankintasopimuksen nojalla maksettava hinta muodostuu toimeksisaajalle

3.   Hankintaviranomainen voi valita todellisten kustannusten korvaamiseen kokonaan tai osittain perustuvan sopimuksen, kun tarkan kiinteän hinnan määrittäminen on vaikeaa tai epätarkoituksenmukaista sopimuksen toteuttamiselle ominaisten epävarmuustekijöiden vuoksi, koska

4.   Todellisten kustannusten korvaamiseen perustuvassa sopimuksessa on vahvistettava enimmäishinta. Todellisten kustannusten korvaamiseen kokonaan tai osittain perustuvan sopimuksen enimmäishinta on korkein mahdollinen maksettava hinta. Hintaa voidaan mukauttaa varainhoitoasetuksen 172 artiklan mukaisesti.

1.   Rohkaistakseen uusia tarjoajaehdokkaita, pk-yrityksiä sekä startup-yrityksiä ja niiden rajat ylittävää osallistumista ja tarjotakseen mahdollisimman laajan maantieteellisen kattavuuden samalla suojaten unionin autonomiaa, hankintaviranomaisen on pyydettävä, että tarjoaja teettää osan sopimuksen kohteesta alihankintana kilpailuttamalla asianmukaisilla alihankintatasoilla yrityksiä, jotka eivät kuulu tarjoajan kanssa samaan ryhmään.

2.   Tarjoajan on perusteltava kaikki poikkeamat 1 kohdan mukaisesta pyynnöstä.

3.   Jos sopimuksen arvo on yli 10 miljoonaa euroa, hankintaviranomaisen on pyrittävä varmistamaan, että vähintään 30 prosenttia sopimuksen arvosta teetetään alihankintana kilpailutuksen perusteella eri alihankinnan tasoilla yrityksissä, jotka eivät kuulu pääurakoitsijan ryhmään, jotta erityisesti varmistetaan pk-yritysten rajat ylittävä osallistuminen. Komissio ilmoittaa 107 artiklan 1 kohdassa tarkoitetulle komitealle tämän tavoitteen saavuttamisesta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen allekirjoitettujen sopimusten osalta.

1.   Unioni voi kattaa enintään 100 prosenttia tukikelpoisista kustannuksista, sanotun kuitenkaan rajoittamatta yhteisrahoitusperiaatteen soveltamista.

2.   Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 181 artiklan 6 kohdassa säädetään, asiasta vastaava tulojen ja menojen hyväksyjä voi kiinteämääräisiä osuuksia soveltaessaan hyväksyä tai määrätä edunsaajan välillisten kustannusten rahoitukseksi enintään 25 prosenttia toimen avustuskelpoisista välittömistä kokonaiskustannuksista.

3.   Poiketen siitä, mitä tämän artiklan 2 kohdassa säädetään, välilliset kustannukset voidaan ilmoittaa kertakorvauksena tai yksikkökustannusten mukaisesti maksettavina korvauksina, jos tästä määrätään 100 artiklassa tarkoitetussa työohjelmassa.

4.   Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 204 artiklassa säädetään, kolmannelle osapuolelle suoritettavan rahoitustuen enimmäismäärä on 200 000 euroa.

1.   Komissio tai ohjelman toteuttamisesta vastaava yhteisö voi julkaista yhteisen ehdotuspyynnön varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdassa tarkoitettujen yhteisöjen, elinten tai henkilöiden kanssa.

2.   Kun kyseessä on tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettu yhteinen ehdotuspyyntö:

3.   Avustussopimuksessa on täsmennettävä teollis- ja tekijänoikeuksiin sovellettava järjestely.

1.   Toimiin voi kuulua tai niiden ensisijaisena tavoitteena voi olla esikaupallinen hankinta tai innovatiivisten ratkaisujen julkinen hankinta, jotka toteuttavat edunsaajat ovat Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiveissä 2014/24/EU (40), 2014/25/EU (41) ja 2009/81/EY (42) määriteltyjä hankintaviranomaisia tai hankintayksiköitä.

2.   Innovatiivisten ratkaisujen hankintamenettelyissä

3.   Toimeksisaaja, joka tuottaa tuloksia esikaupallisen hankinnan yhteydessä, omistaa vähintään tuloksiin liittyvät teollis- ja tekijänoikeudet. Hankintaviranomaisilla on oltava vähintään tulosten maksuttomat käyttöoikeudet omaa käyttöä varten sekä oikeus myöntää tai velvoittaa toimeksisaaja myöntämään rinnakkaislisenssejä kolmansille osapuolille tulosten hyödyntämiseksi hankintaviranomaista varten oikeudenmukaisin ja kohtuullisin ehdoin ilman oikeutta myöntää alilisenssejä. Jos toimeksisaaja ei hyödynnä tuloksia kaupallisesti tietyn ajan kuluessa esikaupallisen hankinnan jälkeen sopimuksessa määritellyllä tavalla, hankintaviranomaiset voivat edellyttää, että se siirtää kaikki tulosten omistusoikeudet hankintaviranomaisille.

1.   Toimi, joka on saanut rahoitusta ohjelmasta, voi saada rahoitusta myös jostakin muusta unionin ohjelmasta, edellyttäen että rahoitusosuudet eivät kata samoja kuluja. Rahoitusta myöntävän asianomaisen unionin ohjelman sääntöjä sovelletaan vastaavaan rahoitusosuuteen. Kumulatiivisen rahoituksen määrä ei saa ylittää toimen tukikelpoisia kokonaiskustannuksia, ja eri unionin ohjelmista myönnettävä tuki voidaan laskea määräsuhteen mukaisesti tukiehtoja koskevissa asiakirjoissa vahvistetulla tavalla.

2.   Toimet, joille on myönnetty tämän ohjelman puitteissa huippuosaamismerkki, toimet voivat saada tukea Euroopan aluekehitysrahastosta tai Euroopan sosiaalirahasto plussasta yhteisiä säännöksiä koskevan asetuksen 73 artiklan 4 kohdan mukaisesti, jos ne täyttävät seuraavat kumulatiiviset edellytykset:

1.   Varainhoitoasetuksen 165 artiklan säännösten lisäksi komissio tai avaruusohjelmavirasto voivat toteuttaa yhteishankintoja ESAn tai muiden sellaisten kansainvälisten järjestöjen kanssa, jotka osallistuvat ohjelman komponenttien toteuttamiseen.

2.   Varainhoitoasetuksen 165 artiklan nojalla sovellettavia hankintasäännöksiä sovelletaan analogisesti sillä edellytyksellä, että joka tapauksessa sovelletaan unionin toimielimiin sovellettavia menettelysäännöksiä.

1.   Komissio soveltaa tämän osaston mukaisia hankintoihin, avustuksiin tai palkintoihin 2 kohdassa esitettyjä kelpoisuus- ja osallistumisedellytyksiä, jos se katsoo tämän olevan tarpeen ja asianmukaista unionin operatiivisten järjestelmien turvallisuuden, eheyden ja häiriönsietokyvyn säilyttämistä varten, ottaen huomioon tavoitteen edistää unionin strategista autonomiaa erityisesti keskeisillä teknologian aloilla ja keskeisissä arvoketjuissa hyödynnettävien teknologioiden osalta, samalla kun säilytetään avoin talous.

Ennen kuin komissio soveltaa kelpoisuus- ja osallistumisedellytyksiä tämän kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisesti, se ilmoittaa tästä 107 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetulle ohjelmakomitealle ja ottaa mahdollisimman tarkoin huomioon jäsenvaltioiden näkemykset kyseisten kelpoisuus- ja osallistumisedellytysten soveltamisalasta ja perusteluista.

2.   Kelpoisuus- ja osallistumisedellytykset ovat seuraavat:

Tässä artiklassa määräysvallalla tarkoitetaan kykyä käyttää ratkaisevaa vaikutusvaltaa oikeussubjektissa joko suoraan tai yhden tai useamman muun oikeussubjektin välityksellä.

Tässä artiklassa johtorakenteella tarkoitetaan kansallisen lain mukaisesti nimettyä ja tapauksen mukaan toimitusjohtajalle tai muulle vastaavan päätösvallan omaavalle henkilölle raportoivaa oikeussubjektin elintä, jolle on annettu valtuudet määritellä oikeussubjektin strategia, tavoitteet ja yleinen johtaminen ja joka valvoo ja seuraa yrityksen johdon päätöksentekoa.

3.   Komissio voi poiketa 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a tai b alakohdan mukaisista edellytyksistä tietyn oikeussubjektin osalta seuraavien kumulatiivisten edellytysten pohjalta tehdyn arvioinnin perusteella:

Poiketen siitä, mitä tämän kohdan ensimmäisen alakohdan b alakohdassa säädetään, komissio voi luopua 2 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdan mukaisten ehtojen soveltamisesta muuhun kolmanteen maahan kuin ETA- tai EFTA-maahan sijoittautuneeseen oikeussubjektiin ainoastaan, jos ETA- ja EFTA-maissa ei ole helposti saatavilla korvikkeita ja ensimmäisen alakohdan a ja c alakohdan edellytykset täyttyvät.

4.   Komissio voi poiketa 2 kohdan ensimmäisen alakohdan c alakohdan mukaisesta edellytyksestä, jos jäsenvaltioon sijoittautunut oikeussubjekti antaa seuraavat takeet:

5.   Sen jäsenvaltion toimivaltaisten viranomaisten, johon oikeussubjekti on sijoittautunut, on arvioitava, noudattaako oikeussubjekti 3 kohdan c alakohdassa esitettyjä edellytyksiä ja 4 kohdassa tarkoitettuja takeita. Komissio toimii tämän arvioinnin mukaisesti.

6.   Komissio esittää 107 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetulle ohjelmakomitealle seuraavat:

7.   Tämän artiklan 2 ja 3 kohdassa esitetyt edellytykset ja 4 kohdassa esitetyt takeet on tapauksen mukaan sisällytettävä hankintoja, avustuksia tai palkintoja koskeviin asiakirjoihin, ja kun kyseessä on hankinta, edellytyksiä on sovellettava koko hankintasopimuksen elinkaareen.

8.   Tällä artiklalla ei rajoiteta päätöksen N:o 1104/2011/EU ja komission 15 päivänä syyskuuta 2015 antaman delegoidun päätöksen (43), asetuksen (EU) 2019/452, päätöksen 2013/488/EU ja päätöksen (EU, Euratom) 2015/444 soveltamista eikä se vaikuta jäsenvaltioiden sovellettavien kansallisten lakien ja asetusten mukaisesti toteuttamaan turvallisuustutkintaan, joka koskee sellaisiin toimintoihin osallistuvia oikeussubjekteja, jotka edellyttävät pääsyä EU:n turvallisuusluokiteltuihin tietoihin.

Jos tämän artiklan soveltamisesta johtuvat sopimukset ovat turvallisuusluokiteltuja, komission 1 kohdan mukaisesti soveltamat kelpoisuus- ja osallistumisedellytykset eivät saa rajoittaa kansallisten turvallisuusviranomaisten toimivaltaa.

Tällä artiklalla ei puututa mahdollisiin olemassa oleviin yhteisöturvallisuusselvitys- ja henkilöturvallisuusselvitysmenettelyihin jäsenvaltiossa tai muuteta niitä eikä se ole ristiriidassa niiden kanssa.

1.   Jäsenvaltiot voivat osallistua ohjelmaan. Ohjelmaan osallistuvien jäsenvaltioiden on tarjottava teknistä osaamistaan, tietotaitoaan ja apuaan erityisesti turvallisuuden alalla tai tarvittaessa ja mahdollisuuksien mukaan tarjoamalla unionin saataville dataa, tietoja, palveluita tai hallussaan olevaa tai alueellaan sijaitsevaa infrastruktuuria, myös varmistamalla Copernicuksen in situ -datan tehokas ja esteetön saanti ja käyttö ja tekemällä yhteistyötä komission kanssa parantaakseen ohjelman edellyttämän Copernicuksen in situ -datan saatavuutta ottaen huomioon asiaankuuluvat lisenssit ja velvoitteet.

2.   Komissio voi antaa rahoitusosuussopimuksilla erityistehtäviä jäsenvaltioiden organisaatioille, jos kyseinen jäsenvaltio on nimennyt tällaiset organisaatiot. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksellä rahoitusosuuksia koskevat päätökset rahoitusosuussopimusten osalta. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

3.   Tietyissä asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa 29 artiklassa tarkoitettujen tehtävien osalta avaruusohjelmavirasto voi antaa rahoitusosuussopimuksilla erityistehtäviä jäsenvaltioiden organisaatioille, jos kyseinen jäsenvaltio on nimennyt tällaiset organisaatiot.

4.   Jäsenvaltioiden on toteutettava kaikki tarvittavat toimenpiteet ohjelman moitteettoman toiminnan varmistamiseksi, myös tukemalla asianmukaisella tasolla ohjelman edellyttämien taajuuksien suojaamista.

5.   Jäsenvaltiot ja komissio voivat tehdä yhteistyötä lisätäkseen ohjelman komponenttien tarjoamien datan, tiedon ja palvelujen omaksumista.

6.   Jäsenvaltioiden osuuden 107 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun käyttäjäfoorumiin on mahdollisuuksien mukaan perustuttava kansallisella tasolla järjestettävään loppukäyttäjien yhteisöjen järjestelmälliseen ja koordinoituun kuulemiseen, joka koskee etenkin Galileoa, EGNOSia ja Copernicusta.

7.   Jäsenvaltioiden ja komission on tehtävä yhteistyötä voidakseen kehittää sellaisen Copernicuksen in situ -komponentin ja sellaiset maassa toimivat kalibrointipalvelut, joita avaruusjärjestelmien käytön omaksuminen edellyttää, ja helpottaakseen Copernicuksen in situ- ja viitedatajoukkojen käyttöä siten, että niistä saadaan täysi hyöty, käyttäen perustana nykyisiä kapasiteetteja.

8.   Turvallisuuden alalla jäsenvaltioiden on suoritettava 34 artiklan 6 kohdassa tarkoitetut tehtävät.

1.   Komissiolla on kokonaisvastuu ohjelman toteuttamisesta, myös turvallisuuden alalla, rajoittamatta kuitenkaan jäsenvaltioiden oikeuksia kansallisen turvallisuuden alalla. Komissio määrittää tämän asetuksen mukaisesti ohjelman painopisteet ja pitkän aikavälin kehityksen käyttäjien vaatimusten mukaisesti ja valvoo ohjelman toteuttamista, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta muihin unionin toimintapolitiikkoihin.

2.   Komissio vastaa ohjelman kaikkien sellaisten komponenttien tai osakomponenttien hallinnosta, joita ei ole annettu jonkin toisen yhteisön vastuulle, erityisesti GOVSATCOMin, NEO-osakomponentin ja SWE-osakomponentin sekä 55 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettujen toimien hallinnosta.

3.   Komissio varmistaa, että tehtävät ja vastuut jaetaan selkeästi ohjelmaan osallistuvien yhteisöjen välillä, ja koordinoi näiden yhteisöjen toimintaa. Komissio varmistaa myös, että kaikki yhteisöt, joille on annettu ohjelman toteuttamiseen liittyviä tehtäviä, suojaavat unionin etua, takaavat unionin varojen moitteettoman hoidon ja noudattavat varainhoitoasetusta ja tätä asetusta.

4.   Komissio tekee avaruusohjelmaviraston ja, vuonna 2004 tehdyn puitesopimuksen huomioon ottaen, ESAn kanssa varainhoitoasetuksen 130 artiklan säännösten mukaisen rahoitusta koskevan puitekumppanuussopimuksen.

5.   Jos se on tarpeen ohjelman moitteettoman toiminnan ja ohjelman komponenteissa tuotettavien palvelujen sujuvan tarjoamisen varmistamiseksi, komissio vahvistaa täytäntöönpanosäädöksillä näiden komponenttien ja niissä tuotettavien palvelujen toteuttamisen ja kehityksen edellyttämät tekniset ja toiminnalliset vaatimukset kuultuaan ensin käyttäjiä, mukaan lukien 107 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun käyttäjäfoorumin avulla, ja muita sidosryhmiä. Määritellessään näitä teknisiä ja toiminnallisia vaatimuksia komissio välttää yleisen turvallisuustason madaltamista ja noudattaa ehdottomasti vaatimuksia yhteensopivuudesta aiempien järjestelmien kanssa.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

6.   Komissio varmistaa, että ohjelman komponenteissa tuotettavan datan ja palvelujen omaksumista ja käyttöä julkisella ja yksityisellä sektorilla edistetään ja se maksimoidaan, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta avaruusohjelmaviraston tai muiden tehtäviä saaneiden yhteisöjen tehtäviin, myös tukemalla tällaisten palvelujen ja käyttäjäystävällisten käyttöliittymien asianmukaista kehitystä ja edistämällä pitkällä aikavälillä vakaata ympäristöä. Se kehittää asianmukaista synergiaa ohjelman eri komponenttien sovellusten välillä. Se varmistaa ohjelman ja unionin muiden toimien ja ohjelmien välisen täydentävyyden, johdonmukaisuuden, synergian ja yhteydet.

7.   Komissio varmistaa tarvittaessa ohjelman puitteissa toteutettujen toimien johdonmukaisuuden avaruusalalla unionin, kansallisella tai kansainvälisellä tasolla toteutettavien toimien kanssa. Se tukee jäsenvaltioiden välistä yhteistyötä ja, jos se on ohjelman kannalta oleellista, helpottaa niiden teknisten valmiuksien ja kehityksen lähentymistä avaruusalalla. Tämän vuoksi komissio tekee tarvittaessa yhteistyötä avaruusohjelmaviraston ja ESAn kanssa näiden toimivaltaan kuuluvilla aloilla.

8.   Komissio ilmoittaa 107 artiklassa tarkoitetulle ohjelmakomitealle hankintamenettelyssä hankintamenettelyjen arvioinnin väliaikaiset ja lopulliset tulokset sekä julkisten ja yksityisten yhteisöjen kanssa tehtävät sopimukset, mukaan lukien alihankintasopimukset.

1.   Avaruusohjelmavirastolla on seuraavat omat tehtävät:

2.   Komissio antaa avaruusohjelmaviraston hoidettaviksi seuraavat tehtävät:

3.   Komissio voi 102 artiklan 5 kohdassa tarkoitettujen arviointien perusteella antaa avaruusohjelmaviraston hoidettavaksi muita tehtäviä edellyttäen, että ne eivät ole päällekkäisiä muiden tehtäviä saaneiden yhteisöjen ohjelman yhteydessä suorittamien tehtävien kanssa ja että niillä pyritään parantamaan ohjelman toimien toteuttamisen tehokkuutta.

4.   Kun avaruusohjelmavirastolle annetaan tehtäviä, niiden toteuttamista varten on varmistettava asianmukaiset rahoitus- ja henkilöresurssit sekä hallinnolliset resurssit.

5.   Poiketen siitä, mitä varainhoitoasetuksen 62 artiklan 1 kohdassa säädetään, ja edellyttäen, että komissio arvioi unionin etujen suojaamisen, avaruusohjelmavirasto voi antaa rahoitusosuussopimusten avulla tiettyjä toimia muiden yhteisöjen suoritettavaksi näiden vastuualueella komissioon sovellettavien välillisen hallinnoinnin edellytysten mukaisesti.

1.   Edellyttäen, että unionin etua suojataan, ESAlle annetaan seuraavat tehtävät:

2.   Komissio tekemän arvioinnin perusteella ESAn hoidettavaksi voidaan antaa muita tehtäviä ohjelman tarpeiden perusteella edellyttäen, että ne eivät ole päällekkäisiä toisen yhteisön ohjelman yhteydessä suorittamien tehtävien kanssa ja että niillä pyritään parantamaan ohjelman toimien toteuttamisen tehokkuutta.

3.   Rajoittamatta 31 artiklassa tarkoitettua rahoitusta koskevaa puitekumppanuussopimusta komissio tai avaruusohjelmavirasto voi pyytää ESAa tarjoamaan teknistä asiantuntemusta tai tietoja, jotka ovat tarpeen niille tällä asetuksella annettujen tehtävien toteuttamiseksi yhteisesti sovittavien edellytysten mukaisesti.

1.   Edellä 28 artiklan 4 kohdassa tarkoitetussa rahoitusta koskevassa puitekumppanuussopimuksessa on

2.   Komissio päättää rahoitusta koskevasta puitekumppanuussopimuksesta täytäntöönpanosäädöksillä. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen. Euroopan parlamentille ja neuvostolle ilmoitetaan täysimääräisesti hyvissä ajoin etukäteen rahoitusta koskevan puitekumppanuussopimuksen tekemisestä ja sen täytäntöönpanosta.

3.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetun rahoitusta koskevan puitekumppanuussopimuksen nojalla 29 artiklan 2 ja 3 kohdassa tarkoitetut tehtävät annetaan avaruusohjelmavirastolle ja 30 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tehtävät ESAlle rahoitusosuussopimusten avulla. Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä rahoitusosuussopimuksia koskevan rahoitusosuuspäätöksen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Euroopan parlamentille ja neuvostolle ilmoitetaan täysimääräisesti hyvissä ajoin etukäteen tehtävistä rahoitusosuussopimuksista ja niiden täytäntöönpanosta.

1.   Komissio voi rahoitusosuussopimuksella antaa seuraavien tehtävien toteuttamisen kokonaan tai osittain muiden kuin 29 ja 30 artiklassa tarkoitettujen yhteisöjen tehtäväksi:

2.   Perusteiden, joiden mukaisesti tällaiset yhteisöt, joille annetaan tehtäviä, valitaan, on kuvastettava erityisesti niiden kykyä varmistaa toiminnan jatkuvuus ja tarvittaessa turvallisuus siten, että ohjelman toimintaan ei tule häiriöitä.

3.   Mahdollisuuksien mukaan tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen rahoitusosuussopimusten ehtojen on oltava johdonmukaisia 31 a artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen rahoitusta koskevien puitekumppanuussopimusten ehtojen kanssa.

4.   Ohjelman komiteaa on kuultava rahoitusosuuspäätöksestä, joka koskee tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettua rahoitusosuussopimusta 107 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen. Ohjelman komitealle on ilmoitettava etukäteen rahoitusosuussopimuksista, jotka komission edustama unioni tekee tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen yhteisöjen kanssa.

1.   Komissio varmistaa toimivaltansa puitteissa avaruusohjelmaviraston tuella korkeatasoisen turvallisuuden erityisesti seuraavissa kysymyksissä:

2.   Tämän artiklan 1 kohdan soveltamiseksi komissio varmistaa, että jokaisesta ohjelman komponentista tehdään riski- ja uhka-analyysi. Kyseisen analyysin perusteella se määrittää vuoden 2023 loppuun mennessä täytäntöönpanosäädöksillä kutakin ohjelman komponenttia koskevat yleiset turvallisuusvaatimukset. Tässä yhteydessä komissio ottaa huomioon näiden vaatimusten vaikutukset kyseisen komponentin moitteettomaan toimintaan, varsinkin kustannusten, riskinhallinnan ja aikataulun kannalta, ja varmistaa, ettei yleinen turvallisuustaso heikenny eikä kyseiseen komponenttiin perustuvien olemassa olevien laitteiden toiminta vaarannu, ja ottaa huomioon kyberturvallisuusriskit. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

Komissio antaa tämän asetuksen voimaantulon jälkeen tiedoksi alustavan luettelon täytäntöönpanosäädöksistä, jotka annetaan ohjelman komitealle ja joista se keskustelee turvallisuuskokoonpanossa. Luetteloon liitetään näiden täytäntöönpanosäädösten toimittamisen alustava aikataulu.

3.   Ohjelman komponentin hallinnoinnista vastaava yhteisö on vastuussa kyseisen komponentin operatiivisesta turvallisuudesta, ja tämän vuoksi sen on toteutettava riski- ja uhka-analyysi ja kaikki tarvittavat toimet kyseisen komponentin turvallisuuden varmistamiseksi ja seuraamiseksi, erityisesti teknisten eritelmien ja operatiivisten menettelyjen määrittäminen, ja seurattava, että kaikki tarvittavat toimet noudattavat tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja yleisiä turvallisuusvaatimuksia. Galileon ja EGNOSin osalta kyseinen yhteisö on 29 artiklan mukaisesti avaruusohjelmavirasto.

4.   Komissio määrittää riski- ja uhka-analyysin perusteella tarvittaessa rakenteen, jonka avulla seurataan turvallisuutta ja päätöksen (YUTP) 2021/698 mukaisesti laadittuja ohjeita. Rakenne toimii 1 kohdassa tarkoitettujen turvallisuusvaatimusten mukaisesti. Galileon osalta kyseisen rakenne on Galileon turvallisuuden valvontakeskus.

5.   Avaruusohjelmaviraston velvollisuutena on

6.   Jäsenvaltioiden on niiden alueella sijaitsevien ja ohjelmaan kiinteästi kuuluvien maainfrastuktuurien suojaamista varten:

7.   Ohjelmaan osallistuvien yhteisöjen on toteutettava kaikki tarvittavat, myös riskianalyysissä määritettyjen ongelmien perusteella havaitut, toimenpiteet ohjelman turvallisuuden varmistamiseksi.

1.   Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta suorittaa tehtävänsä ja erityisesti turvallisuuskysymyksiin liittyvät tehtävänsä tämän vaikuttamatta komissiolle kuuluviin tehtäviin tai avaruusohjelmaviraston muille elimille annettuihin tehtäviin ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksymistä koskevaan jäsenvaltioiden toimivaltaan.

2.   Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalla on seuraavat tehtävät:

3.   Rajoittamatta jäsenvaltioiden toimivaltaa ja velvollisuuksia perustetaan turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan alainen ja sen valvonnassa toimiva jäsenvaltioita edustava erityiselin suorittamaan erityisesti seuraavia tehtäviä:

1.   Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnassa on yksi edustaja kustakin jäsenvaltiosta, yksi edustaja komissiosta ja yksi henkilö, joka edustaa korkeaa edustajaa. Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan jäsenten toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia.

2.   Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan kokouksiin osallistuminen perustuu tiedonsaantitarpeeseen. Tarvittaessa ESAn edustajia ja avaruusohjelmaviraston edustajia, jotka eivät osallistu turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntään, voidaan kutsua turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan kokouksiin tarkkailijoiksi. Poikkeustapauksissa unionin virastojen, kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajia voidaan myös kutsua turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan kokouksiin tarkkailijoina, kun käsitellään näihin kolmansiin maihin tai kansainvälisiin järjestöihin suoraan liittyviä asioita, varsinkin asioita, jotka koskevat niiden omistamaa tai niiden alueelle perustettua infrastruktuuria. Kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajien osallistumisesta ja sen ehdoista määrätään asianomaisissa sopimuksissa, ja näiden osallistumisehtojen on oltava turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan työjärjestyksen mukaiset.

1.   Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta toimittaa päätöksensä komissiolle.

2.   Komissio pitää turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan jatkuvasti ajan tasalla lautakunnan päätösten vaikutuksista ohjelman komponenttien asianmukaiseen toteuttamiseen ja jäännösriskin käsittelysuunnitelmien täytäntöönpanosta. Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta panee merkille kaikki tällaiset komissiolta saamansa tiedot.

3.   Komissio tiedottaa viipymättä Euroopan parlamentille ja neuvostolle turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntää koskevan päätösten tekemisen vaikutuksesta ohjelman komponenttien asianmukaiseen toteutukseen. Jos komissio katsoo, että hyväksyntälautakunnan tekemä päätös voisi vaikuttaa merkittävästi kyseisten komponenttien asianmukaiseen toteuttamiseen, esimerkiksi niiden kustannuksiin, aikatauluun tai tuloksiin, se ilmoittaa asiasta välittömästi Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

4.   Hallintoneuvostolle tiedotetaan määräajoin hyväksyntälautakunnan työn edistymisestä.

5.   Hyväksyntälautakunnan työskentelyaikataulu ei saa haitata 100 artiklassa tarkoitettuun työohjelmaan sisältyville toimille asetettua aikataulua.

1.   Jäsenvaltioiden on välitettävä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalle kaikki tiedot, joiden ne katsovat olevan turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnän kannalta merkityksellisiä.

2.   Jäsenvaltioiden on annettava turvallisuusasioissa toimivaltaisten kansallisten yksikköjen suostumuksella ja valvonnassa turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan nimeämille asianmukaisesti valtuutetuille henkilöille, myös lautakunnan päättämiä turvallisuustarkastuksia, auditointeja ja testejä varten ja 37 artiklan h alakohdassa tarkoitettua turvallisuusriskin seurantamenettelyä varten, pääsy kaikkiin tietoihin ja kaikille lainkäyttövaltaansa kuuluville järjestelmien turvallisuuteen liittyville laitosalueille ja sijoituspaikkoihin kansallisten lakiensa ja asetustensa mukaisesti. Kyseisessä pääsyssä ei saa syrjiä jäsenvaltioiden kansalaisia heidän kansalaisuutensa perusteella.

3.   Nämä 2 kohdassa tarkoitetut auditoinnit ja testit toteutetaan seuraavien periaatteiden mukaisesti:

4.   Kunkin jäsenvaltion on vastattava pääsyn valvontaa koskevan mallin suunnittelusta; malli on yhteenveto tai luettelo hyväksyttävistä sijoituspaikoista tai laitosalueista. Pääsyn valvontaa koskevasta mallista on sovittava etukäteen jäsenvaltioiden ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan välillä varmistaen siten, että kaikki jäsenvaltiot toteuttavat samantasoisen pääsyn valvonnan;

5.   Jäsenvaltioiden on vastattava paikallistasolla alueellaan sijaitsevien ohjelman komponenttien turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnän alueeseen kuuluvien laitosalueiden turvallisuusjärjestelyjen hyväksynnästä ja raportoitava tästä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalle.

1.   Ohjelmaan liittyvien turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihdon edellytyksenä on unionin ja kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön välinen kansainvälinen sopimus turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihdosta tai tapauksen mukaan unionin toimivaltaisen toimielimen tai elimen ja asiaankuuluvien kolmannen maan viranomaisten tai kansainvälisen järjestön tekemä järjestely, joka koskee turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihtoa, sekä niissä vahvistetut ehdot.

2.   Kolmansissa maissa oleskelevat luonnolliset henkilöt ja kolmansiin maihin sijoittautuneet oikeushenkilöt voivat käsitellä ohjelmaa koskevia Euroopan unionin turvallisuusluokiteltuja tietoja ainoastaan, jos niihin sovelletaan kyseisissä kolmansissa maissa sellaisia turvallisuussäännöksiä, joilla varmistetaan vähintään vastaava suoja kuin päätöksessä (EU, Euratom) 2015/444 säädetyillä komission turvallisuussäännöillä ja päätöksen 2013/488/EU liitteissä esitetyillä neuvoston turvallisuussäännöillä. Kolmannessa maassa tai kansainvälisessä järjestössä sovellettavien turvallisuussäännösten vastaavuus on määriteltävä unionin ja kyseisen kolmannen maan tai kansainvälisen järjestön välillä SEUT 218 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti tehtävässä tietoturvallisuussopimuksessa, mukaan lukien tarvittaessa yhteisöturvallisuutta koskevat asiat, ja ottaen huomioon päätöksen 2013/488/EU 13 artikla.

3.   Luonnolliselle henkilölle tai oikeushenkilölle, kolmannelle maalle tai kansainväliselle järjestölle voidaan myöntää pääsy Euroopan unionin turvallisuusluokiteltuihin tietoihin, jos se katsotaan tarpeelliseksi tapauskohtaisesti tällaisten tietojen luonteen ja sisällön, vastaanottajan tiedonsaantitarpeen ja unionille koituvan edun arvioinnin perusteella, sanotun kuitenkaan rajoittamatta päätöksen 2013/488/EU 13 artiklan ja päätöksessä (EU, Euratom) 2015/444 säädettyjen yhteisöturvallisuuden alaa koskevien sääntöjen soveltamista.

1.   Galileon tarjoamiin palveluihin kuuluvat:

2.   Galileolla myötävaikutetaan myös seuraaviin palveluihin:

1.   EGNOSin tarjoamiin palveluihin kuuluvat:

2.   Edellä 1 kohdassa tarkoitetut palvelut on tarjottava ensisijaisesti sillä jäsenvaltioiden alueella, joka sijaitsee maantieteellisesti Euroopassa ja johon tätä asetusta sovellettaessa luetaan Kypros, Azorit, Kanariansaaret ja Madeira, vuoden 2026 loppuun asti.

3.   EGNOSin maantieteellinen peittoalue voidaan teknisen toteutettavuuden rajoissa, 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen turvallisuusvaatimusten mukaisesti ja, SoL-palvelun osalta, kansainvälisten sopimusten perusteella laajentaa myös muualle maailmaan ja varsinkin ehdokasvaltioiden, yhtenäiseen eurooppalaiseen ilmatilaan osallistuvien kolmansien maiden ja Euroopan naapuruuspolitiikan soveltamisalaan kuuluvien kolmansien maiden alueille.

4.   Tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun EGNOSin maantieteellisen peittoalueen laajentamisen kustannuksia, näitä alueita koskevat toimintakustannukset mukaan lukien, ei saa kattaa 11 artiklassa tarkoitetusta talousarviosta. Komissio tarkastelee muita ohjelmia tai välineitä tällaisten toimien rahoittamiseksi. Laajentaminen ei saa viivästyttää tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen palvelujen tarjoamista sillä jäsenvaltioiden alueella, joka sijaitsee maantieteellisesti Euroopassa.

1.   Galileon ja EGNOSin sekä niiden tarjoamien palvelujen on oltava teknisesti yhteensopivia ja yhteentoimivia myös käyttäjien tasolla.

2.   Galileon ja EGNOSin sekä niiden tarjoamien palvelujen on oltava yhteensopivia ja yhteentoimivia muiden satelliittinavigointijärjestelmien ja perinteisten radionavigointikeinojen kanssa, jos tarvittavista yhteensopivuus- ja yhteentoimivuusvaatimuksista on määrätty kansainvälisissä sopimuksissa.

1.   Copernicus toteutetaan käyttämällä perustana aiempia investointeja, joita ovat tehneet myös ESAn ja Eumetsatin kaltaiset sidosryhmät, ja hyödyntämällä tarvittaessa kustannustehokkaasti jäsenvaltioiden kansallisia tai alueellisia kapasiteetteja sekä ottamalla huomioon vastaavan datan ja tiedon kaupallisten toimittajien kapasiteetit ja tarve edistää kilpailua ja markkinasovellusten kehittämistä ja maksimoimalla samalla eurooppalaisten käyttäjien mahdollisuudet.

2.   Copernicus tarjoaa dataa ja tietoja käyttäen perustana Copernicuksen käyttäjien tarpeita ja maksuttoman, täydellisen ja avoimen datan politiikkaa.

3.   Copernicus tukee unionin ja jäsenvaltioiden toimintapolitiikan laatimista, toteuttamista ja seurantaa etenkin ympäristön, ilmastonmuutoksen, merten, merenkulun, ilmakehän, maatalouden ja maaseudun kehittämisen, kulttuuriperinnön säilyttämisen, pelastuspalvelun, infrastruktuurin seurannan, turvallisuuden sekä digitaalitalouden aloilla, ja sen tavoitteena on vähentää edelleen hallinnollista rasitetta.

4.   Copernicus käsittää seuraavat elementit:

5.   Copernicuksella edistetään havainnointijärjestelmien ja niihin liittyvän tietojenvaihdon kansainvälistä koordinointia, jotta voidaan vahvistaa Copernicuksen globaalia ulottuvuutta ja täydentävyyttä ottaen huomioon kansainväliset sopimukset ja koordinointimenettelyt.

1.   Copernicus-palveluiden avustuskelpoisiin toimiin sisältyvät:

2.   Komissio varmistaa tarvittaessa ulkoisten riippumattomien asiantuntijoiden tukemana Copernicus-palvelujen oleellisuuden:

1.   Copernicus sisältää toimia, joilla tarjotaan parannettu pääsy kaikkeen Copernicus-dataan ja Copernicus-tietoihin sekä tarjotaan tarvittaessa kyseisten datan ja tietojen jakelua, saantia ja käyttöä edistäviä lisäinfrastruktuureja ja -palveluja.

2.   Kun kyseessä ovat delegoidun asetuksen (EU) N:o 1159/2013 12–16 artiklan mukaisesti turvallisuuden kannalta arkaluonteiset Copernicus-data ja Copernicus-tiedot, komissio voi antaa kyseisten datan ja tietojen hankinnan, hankkimisen valvonnan, saannin ja jakelun yhden tai useamman luotetun tahon tehtäväksi. Tällaisten tahojen on perustettava hyväksyttyjen käyttäjien rekisteri ja pidettävä sitä yllä ja noudatettava eriytettyä työnkulkua myöntäessään pääsyn rajoitettuun dataan.

1.   Copernicus-data ja Copernicus-tiedot tarjotaan Copernicus-käyttäjille noudattaen seuraavaa täydellisen, maksuttoman ja avoimen datan politiikkaa:

2.   Komissio antaa 105 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla täydennetään tämän artiklan 1 kohdassa vahvistettuja erityisiä säännöksiä Copernicus-datan ja Copernicus-tietojen saantia ja käyttöä koskevien eritelmien, ehtojen ja menettelyjen määrittämiseksi.

3.   Tämän artiklan nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 106 artiklassa säädettyä menettelyä, kun tämä on tarpeen erittäin pakottavista kiireellisyyssyistä.

4.   Komissio myöntää Copernicus-datan ja Copernicus-tietojen saantia ja käyttöä koskevat lisenssit ja vahvistaa niitä koskevat huomautukset, mukaan lukien nimeämistä koskevat lausekkeet, noudattaen Copernicuksen datapolitiikkaa, sellaisena kuin siitä säädetään tässä asetuksessa ja 2 kohdan nojalla annetuissa sovellettavissa delegoiduissa säädöksissä.

1.   SST-osakomponentilla tuetaan seuraavia toimintoja:

2.   SST-osakomponentilla tarjotaan myös teknistä ja hallinnollista apua, jolla varmistetaan siirtyminen ohjelman ja päätöksellä N:o 541/2014/EU perustetun SST-tukikehyksen välillä.

1.   SST-palveluihin sisältyvät seuraavat palvelut:

2.   SST-palvelut ovat maksuttomia ja saatavilla aina ja keskeytyksettä, ja ne on mukautettu 56 artiklassa tarkoitettujen SST-käyttäjien tarpeisiin.

3.   SST-osakomponenttiin osallistuvat jäsenvaltiot, komissio ja tarvittaessa 59 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu SST-palvelupiste eivät ole korvausvastuussa

1.   Unionin SST:n käyttäjiä ovat

SST:n ydinkäyttäjillä on pääsy kaikkiin 55 artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin SST-palveluihin.

SST:n muilla kuin ydinkäyttäjillä voi olla pääsy 55 artiklan 1 kohdan b, c ja d alakohdassa tarkoitettuihin SST-palveluihin.

2.   Kansainvälisiä SST:n käyttäjiä ovat kolmannet maat, kansainväliset järjestöt, joiden päätoimipaikka ei ole unionissa, ja yksityiset yhteisöt, jotka eivät ole sijoittautuneet unioniin. Niillä on pääsy 55 artiklan 1 kohdan d alakohdassa tarkoitettuihin SST-palveluihin seuraavin edellytyksin:

Kansainvälistä sopimusta ei vaadita pääsyyn 55 artiklan 1 kohdan a, b ja c alakohdassa tarkoitettuihin yleisesti saatavilla oleviin SST-palveluihin.

3.   Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä SST-palveluihin pääsyä ja asiaankuuluvia menettelyjä koskevat yksityiskohtaiset säännökset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

1.   Jäsenvaltioiden, jotka ovat halukkaita osallistumaan 55 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen kaikki kiertoradat kattavien SST-palvelujen tarjoamiseen, on toimitettava komissiolle yksi yhteinen ehdotus, josta käy ilmi, että seuraavat kriteerit täyttyvät:

Kunkin jäsenvaltion, joka on halukas osallistumaan SST-palvelujen tarjoamiseen, on erikseen osoitettava ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa säädettyjen kriteerien täyttyminen.

Kunkin jäsenvaltion, joka on halukas osallistumaan SST-palvelujen toimittamiseen, on osoitettava yhteisesti ensimmäisen alakohdan c, d ja e alakohdassa säädettyjen kriteerien täyttyminen.

2.   Tämän artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa tarkoitetut kriteerit on katsottava täyttyneiksi sellaisten SST-osakomponenttiin osallistuvien jäsenvaltioiden tapauksessa, joiden nimetyt kansalliset yhteisöt ovat päätöksen N:o 541/2014/EU 7 artiklan 3 kohdan nojalla perustetun konsortion jäseniä 12 päivänä toukokuuta 2021.

3.   Jos 1 kohdan mukaista yhteistä ehdotusta ei ole toimitettu tai jos komissio katsoo, ettei toimitettu yhteinen ehdotus täytä 1 kohdassa tarkoitettuja kriteerejä, vähintään viisi jäsenvaltiota voivat tehdä komissiolle uuden yhteisen ehdotuksen, jossa osoitetaan 1 kohdassa tarkoitettujen kriteereiden täyttyminen.

4.   Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä tämän artiklan 1–3 kohdassa tarkoitettuja menettelyjä ja osatekijöitä koskevat yksityiskohtaiset säännökset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

1.   Kunkin jäsenvaltion, joka on toimittanut ehdotuksen, jonka komissio on katsonut 57 artiklan 1 kohdan vaatimusten mukaiseksi, tai jotka komissio on valinnut 57 artiklan 3 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti, on nimettävä alueelleen sijoittautunut kansallinen perustajayhteisö edustamaan sitä. Nimetyn kansallisen perustajayhteisön on oltava jäsenvaltion viranomainen tai julkista valtaa käyttävä elin.

2.   Tämän artiklan 1 kohdan mukaisesti nimettyjen kansallisten perustajayhteisöjen on tehtävä sopimus, jolla perustetaan SST-kumppanuus, jäljempänä ’SST-kumppanuussopimus’, ja jossa määrätään 54 artiklassa tarkoitettujen toimien toteuttamiseksi tehtävää yhteistyötä koskevista säännöistä ja mekanismeista. SST-kumppanuussopimukseen on erityisesti sisällyttävä 57 artiklan 1 kohdan c, d ja e alakohdassa mainitut osatekijät sekä riskinhallintarakenteen perustaminen, jotta voidaan varmistaa SST-datan ja SST-tietojen käyttöä ja suojattua vaihtamista koskevien säännösten täytäntöönpano.

3.   Kansallisten perustajayhteisöjen on kehitettävä korkealaatuisia unionin SST-palveluja monivuotisen suunnitelman, asiaankuuluvien keskeisten tulosindikaattoreiden sekä käyttäjien vaatimusten mukaisesti ja käyttäen perustana tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitettujen asiantuntijaryhmien toimintaa. Komissio voi hyväksyä täytäntöönpanosäädöksillä monivuotisen suunnitelman ja keskeiset tulosindikaattorit. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.   Kansallisten perustajayhteisöjen on kehitettävä olemassa olevien ja mahdollisten tulevien ilmaisimien verkosto, jotta ilmaisimien käyttö olisi koordinoitua ja optimaalista pitäen silmällä yhteisen eurooppalaisen luettelon laatimista ja ajan tasalla pitämistä, sanotun vaikuttamatta jäsenvaltioiden oikeuksiin kansallisen turvallisuuden alalla.

5.   SST-osakomponenttiin osallistuvien jäsenvaltioiden on suoritettava turvallisuusjärjestelyjen hyväksyminen 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yleisten turvallisuusvaatimusten perusteella.

6.   SST-osakomponenttiin osallistuvien jäsenvaltioiden on nimettävä asiantuntijaryhmiä vastaamaan eri SST-toimiin liittyvistä erityiskysymyksistä. Asiantuntijaryhmien on oltava pysyviä, ja ryhmät nimenneiden jäsenvaltioiden kansallisten perustajayhteisöjen on vastattava niiden hallinnoinnista ja henkilöresursseista; asiantuntijaryhmiin voi kuulua asiantuntijoita jokaisesta kansallisesta perustajayhteisöstä.

7.   Kansallisten perustajayhteisöjen ja asiantuntijaryhmien on varmistettava SST-datan, SST-tietojen ja SST-palvelujen suojaaminen.

8.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä yksityiskohtaiset säännöt jäsenvaltioiden SST-osakomponenttiin osallistumista koskevan organisatorisen kehyksen toiminnasta. Sääntöjen tulee kattaa myös jäsenvaltioiden ottaminen myöhemmin mukaan tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuun SST-kumppanuussopimukseen. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

1.   Komissio valitsee SST-palvelupisteen ottaen huomioon kansallisten perustajayhteisöjen suosituksen ja käyttäen valintaperusteena parasta turvallisuusalan ja palvelujen tarjoamisen asiantuntemusta. SST-palvelupisteen tehtävänä on:

2.   Kansallisten perustajayhteisöjen on sovittava tarvittavista täytäntöönpanojärjestelyistä SST-palvelupisteen kanssa.

1.   Avaruussäätä koskevilla osakomponenteilla voidaan tukea seuraavia toimia:

2.   Avaruussääpalveluja on oltava saatavilla aina ja keskeytyksettä. Komissio valitsee kyseiset palvelut täytäntöönpanosäädöksillä seuraavien sääntöjen mukaisesti:

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua neuvoa-antavaa menettelyä noudattaen.

3.   Avaruussääpalveluja tarjoavat julkiset tai yksityiset yhteisöt valitaan ehdotuspyynnön perusteella.

1.   NEO-osakomponenteilla voidaan tukea seuraavia toimia:

2.   Komissio voi vastuualueellaan ottaa käyttöön menettelyjä, joilla koordinoidaan YK:n asiaankuuluvien elinten kanssa unionin ja kansallisten pelastusviranomaisten toimia, kun havaitaan, että maapallon lähelle tuleva kohde lähestyy maata.

1.   GOVSATCOM-kapasiteettien ja -palvelujen tarjoaminen on varmistettava tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetun palvelukokonaisuuden mukaisesti ja noudattaen tämän artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja toiminnallisia vaatimuksia, 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja erityisiä GOVSATCOM-turvallisuusvaatimuksia ja 66 artiklassa tarkoitettuja jakamis- ja priorisointisääntöjä.

GOVSATCOM-kapasiteettien ja -palvelujen käyttö on maksutonta toimielinkäyttäjille ja valtiollisille käyttäjille, ellei komissio määrittele hinnoittelupolitiikkaa 66 artiklan 2 kohdan mukaisesti.

2.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä GOVSATCOM-palveluja koskevat toiminnalliset vaatimukset, jotka ovat muodoltaan GOVSATCOMin käyttötilanteita koskevia teknisiä eritelmiä, jotka liittyvät erityisesti kriisinhallintaan, valvontaan ja keskeisen infrastruktuurin hallintaan, mukaan lukien diplomaattiset viestintäverkot. Kyseiset toiminnalliset vaatimukset perustuvat GOVSATCOMin käyttäjien vaatimusten yksityiskohtaiseen analysoitiin, minkä lisäksi niissä otetaan huomioon olemassa olevista käyttäjälaitteista ja verkostoista johtuvat vaatimukset. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä GOVSATCOM-palveluja koskevan palvelukokonaisuuden, joka on muodoltaan luettelo satelliittiviestintäkapasiteettien ja -palvelujen ja niiden ominaisuuksien luokista, mukaan lukien maantieteellinen kattavuus, taajuus, kaistanleveys, käyttäjälaitteet ja turvaominaisuudet. Palvelukokonaisuudessa on otettava huomioon olemassa olevat kaupallisesti saatavilla olevat palvelut, jotta ei aiheuteta kilpailun vääristymistä sisämarkkinoilla. Kyseisiä täytäntöönpanosäädöksiä päivitetään säännöllisesti, ja ne perustuvat tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitettuihin toiminnallisiin vaatimuksiin ja turvallisuusvaatimuksiin, ja niissä asetetaan etusijalle käyttäjille tarjotut palvelut näiden merkityksellisyyden ja kriittisyyden mukaan. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

4.   GOVSATCOMin käyttäjillä on pääsy tämän artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa palvelukokonaisuudessa lueteltuihin kapasiteetteihin ja palveluihin. Pääsy tarjotaan 67 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen GOVSATCOM-keskittymien kautta.

1.   Seuraavat yhteisöt voivat olla GOVSATCOMin käyttäjiä edellyttäen, että niille on annettu hätätilanteiden ja turvallisuuden kannalta kriittisten toimien, operaatioiden ja infrastruktuurien valvontaan tai hallintaan liittyviä tehtäviä:

2.   Tämän artiklan 1 kohdassa tarkoitetuilla GOVSATCOMin käyttäjillä on oltava 68 artiklassa tarkoitetun osallistujan antama asianmukainen lupa käyttää GOVSATCOM-kapasiteetteja ja -palveluja, ja niiden on noudatettava 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettuja yleisiä turvallisuusvaatimuksia, jotka on määritelty GOVSATCOMia varten.

1.   Satelliittiviestintäkapasiteettien ja -palvelujen sekä käyttäjälaitteiden muodostaman kokonaisuuden yhteiskäyttö ja priorisointi GOVSATCOMin 68 artiklassa tarkoitettujen osallistujien välillä on toteutettava käyttämällä perustana käyttäjien turvallisuusriskien analyysiä. Analyysissa on otettava huomioon olemassa oleva viestintäinfrastruktuuri ja käytettävissä olevat nykyiset valmiudet sekä niiden maantieteellinen kattavuus unionin ja kansallisella tasolla. GOVSATCOMin käyttäjät on kyseisen yhteiskäytön ja priorisoinnin yhteydessä asetettava tärkeysjärjestykseen merkityksellisyyden ja kriittisyyden mukaan.

2.   Komissio hyväksyy täytäntöönpanosäädöksillä satelliittiviestintäkapasiteettien, palvelujen ja käyttäjälaitteiden yhteiskäyttöä ja priorisointia koskevat yksityiskohtaiset säännöt ottaen huomioon ennakoidun kysynnän eri GOVSATCOMin käyttötilanteissa, kyseisiin käyttötilanteisiin liittyvien turvallisuusriskien analyysin sekä tapauksen mukaan kustannustehokkuuden.

Määritellessään näiden sääntöjen hinnoittelupolitiikkaa komissio varmistaa, etteivät GOVSATCOM-kapasiteetit ja -palvelut vääristä markkinoita ja ettei GOVSATCOM-kapasiteeteista ole pulaa.

Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen.

3.   Kun on kyse GOVSATCOMin käyttäjistä, jotka ovat saaneet luvan samalta GOVSATCOMin osallistujalta, kyseisen GOVSATCOMin osallistujan on määritettävä ja pantava täytäntöön niiden välinen satelliittiviestintäkapasiteettien ja -palvelujen yhteiskäyttö ja priorisointi.

1.   Maasegmentin on sisällettävä tarvittava infrastruktuuri, joka mahdollistaa 66 artiklan mukaisen palvelujen tarjoamisen käyttäjille, erityisesti tämän komponentin yhteydessä hankittavat GOVSATCOM-keskittymät, joiden kautta GOVSATCOMin käyttäjät yhdistetään satelliittiviestintäkapasiteettien ja -palvelujen tarjoajiin. Maasegmentin ja sen toiminnan on oltava GOVSATCOMia varten määriteltyjen 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen yleisten turvallisuusvaatimusten mukaisia.

2.   Komissio määrittää täytäntöönpanosäädöksillä maasegmentti-infrastruktuurin sijainnin. Nämä täytäntöönpanosäädökset hyväksytään 107 artiklan 3 kohdassa tarkoitettua tarkastelumenettelyä noudattaen, eivätkä ne saa vaikuttaa jäsenvaltion oikeuteen päättää olla ottamatta tällaista infrastruktuuria alueelleen.

1.   Jäsenvaltiot, neuvosto, komissio ja EUH ovat GOVSATCOMin osallistujia, kun ne myöntävät luvan GOVSATCOM-käyttäjille tai tarjoavat satelliittiviestintäkapasiteetteja tai maasegmentin sijoituspaikkoja tai osan maasegmentin laitteistosta.

Jos neuvosto, komissio tai EUH myöntää luvan GOVSATCOMin käyttäjille tai tarjoaa satelliittiviestintäkapasiteetteja tai maasegmentin sijoituspaikkoja tai osan maasegmentin laitteistosta jäsenvaltion alueella, lupa tai tarjoaminen ei saa loukata kyseisen jäsenvaltion valtiosääntöön sisältyviä puolueettomuutta tai liittoutumattomuutta koskevia säännöksiä.

2.   Unionin virastoista voi tulla GOVSATCOMin osallistujia, vain sikäli kuin niiden tehtävien täyttäminen edellyttää tätä ja kyseisen erillisviraston ja sitä valvovan unionin elimen välillä tehdyssä hallinnollisessa sopimuksessa määritettyjen yksityiskohtaisten sääntöjen mukaisesti.

3.   Kolmansista maista ja kansainvälisistä järjestöistä voi tulla GOVSATCOMin osallistujia 7 artiklan mukaisesti.

4.   Jokaisen GOVSATCOMin osallistujan on nimettävä yksi GOVSATCOM-vastuuviranomainen.

5.   GOVSATCOM-vastuuviranomainen varmistaa, että

1.   Avaruusohjelmavirasto on unionin elin. Se on oikeushenkilö.

2.   Avaruusohjelmavirastolla on kaikissa jäsenvaltioissa laajin niiden kansallisen lainsäädännön mukaan oikeushenkilöllä oleva oikeuskelpoisuus. Se voi erityisesti hankkia tai luovuttaa irtainta ja kiinteää omaisuutta ja esiintyä kantajana ja vastaajana oikeudenkäynneissä.

3.   Avaruusohjelmavirastoa edustaa sen toimitusjohtaja.

1.   Avaruusohjelmaviraston kotipaikka on Prahassa Tšekissä.

2.   Viraston henkilöstöä voidaan sijoittaa yhteen täytäntöönpanopäätöksissä (EU) 2016/413 tai (EU) 2017/1406 tarkoitetuista Galileon tai EGNOSin maassa sijaitsevista keskuksista toteuttamaan asiaa koskevassa sopimuksessa tarkoitettuja ohjelman toimintoja.

3.   Ohjelman tarpeiden mukaisesti virastolle voidaan perustaa jäsenvaltioihin paikallistoimistoja 79 artiklan 2 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti.

1.   Avaruusohjelmaviraston hallinto- ja johtamisrakenteen muodostavat

2.   Varmistaakseen avaruusohjelmaviraston toiminnan ja koordinoinnin hallintoneuvosto ja toimitusjohtaja sekä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta tekevät yhteistyötä viraston omien menettelysääntöjen mukaisesti, joita ovat hallintoneuvoston työjärjestys, hyväksyntälautakunnan työjärjestys, virastoon sovellettavat varainhoitosäännöt, Euroopan unionin virkamiehiin sovellettavien henkilöstösääntöjen, jäljempänä ’henkilöstösäännöt’, soveltamissäännöt ja asiakirjojen saatavuutta koskevat säännöt.

1.   Hallintoneuvostoon kuuluu kustakin jäsenvaltiosta yksi edustaja ja kolme komission edustajaa, joilla kaikilla on äänioikeus. Hallintoneuvostoon kuuluu myös yksi Euroopan parlamentin nimeämä jäsen, jolla ei ole äänioikeutta.

2.   Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja, neuvoston edustaja, korkeaa edustajaa edustava henkilö ja ESAn edustaja kutsutaan osallistumaan hallintoneuvoston kokouksiin tarkkailijoina käsiteltäessä näihin suoraan liittyviä kysymyksiä hallintoneuvoston työjärjestyksessä määrätyin ehdoin.

3.   Kullakin hallintoneuvoston jäsenellä on varajäsen. Varajäsen edustaa varsinaista jäsentä tämän poissa ollessa.

4.   Kukin jäsenvaltio nimittää hallintoneuvostoon jäsenen ja varajäsenen ottaen huomioon heidän avaruusohjelmaviraston tehtäviä koskevan tietämyksensä ja asiaankuuluvat johtamis-, hallinto- ja varainhoitotaidot. Hallintoneuvoston työn jatkuvuuden varmistamiseksi Euroopan parlamentin, komission ja jäsenvaltioiden on pyrittävä rajoittamaan edustajiensa vaihtuvuutta hallintoneuvostossa. Kaikkien osapuolten on pyrittävä miesten ja naisten tasapuoliseen edustukseen hallintoneuvostossa.

5.   Hallintoneuvoston jäsenten ja heidän varajäsentensä toimikausi on neljä vuotta, ja se voidaan uusia.

6.   Kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajien osallistumisesta ja tällaisen osallistumisen ehdoista määrätään tarvittaessa 98 artiklassa tarkoitetuissa sopimuksissa, ja näiden osallistumisehtojen on oltava hallintoneuvoston työjärjestyksen mukaiset. Näillä edustajilla ei ole äänioikeutta.

1.   Hallintoneuvosto valitsee äänivaltaisten jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Varapuheenjohtaja toimii viran puolesta puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä.

2.   Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Kukin toimikausi päättyy silloin, kun kyseisen henkilön jäsenyys hallintoneuvostossa päättyy.

3.   Hallintoneuvostolla on valta erottaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai molemmat.

1.   Hallintoneuvosto kokoontuu puheenjohtajansa kutsusta.

2.   Toimitusjohtaja osallistuu hallintoneuvoston asioiden käsittelyyn, jollei puheenjohtaja toisin päätä. Toimitusjohtajalla ei ole äänioikeutta.

3.   Hallintoneuvosto kokoontuu sääntömääräiseen kokoukseen säännöllisin väliajoin, vähintään kahdesti vuodessa. Lisäksi se kokoontuu puheenjohtajansa aloitteesta tai jos vähintään yksi kolmannes sen jäsenistä sitä pyytää.

4.   Hallintoneuvosto voi kutsua kokouksiinsa tarkkailijoiksi henkilöitä, joiden lausunnoilla voi olla merkitystä. Hallintoneuvoston jäsenillä voi olla avustajinaan neuvonantajia tai asiantuntijoita, jollei sen työjärjestyksestä muuta johdu.

5.   Kun keskustelu koskee arkaluonteisen kansallisen infrastruktuurin käyttöä, jäsenvaltioiden edustajat sekä komission edustajat saavat osallistua hallintoneuvoston kokouksiin ja asioiden käsittelyyn tiedonsaantitarpeen perusteella. Kuitenkin vain niiden jäsenvaltioiden edustajat, joilla on tällaista infrastruktuuria, sekä komission edustajat osallistuvat äänestykseen. Jos hallintoneuvoston puheenjohtaja ei edusta yhtä niistä jäsenvaltioista, joilla on tällaista infrastruktuuria, hänet on korvattava niiden jäsenvaltioiden edustajilla, joilla tällaista infrastruktuuria on. Hallintoneuvoston työjärjestyksessä on esitettävä tilanteet, joissa menettelyä sovelletaan.

6.   Avaruusohjelmavirasto vastaa hallintoneuvoston sihteeristön tehtävistä.

1.   Jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, hallintoneuvosto tekee päätöksensä äänioikeutettujen jäsentensä enemmistöllä.

Hallintoneuvoston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan valitseminen ja erottaminen sekä talousarvion, työohjelmien, 98 artiklan 2 kohdassa tarkoitettujen järjestelyjen, avaruusohjelmaviraston turvallisuussääntöjen sekä työjärjestyksen hyväksyminen, paikallistoimistojen perustaminen ja 92 artiklassa tarkoitettujen vastaanottosopimusten hyväksyminen edellyttävät kaikkien äänioikeutettujen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöä.

2.   Kullakin jäsenvaltion ja komission edustajalla on yksi ääni. Äänioikeutetun jäsenen poissa ollessa hänen varajäsenellään on oikeus käyttää äänioikeutta. Päätökset, jotka perustuvat 77 artiklan 2 kohdan a alakohtaan, V osaston II luvun mukaisia asioita lukuun ottamatta, tai 77 artiklan 5 kohtaan tehdään ainoastaan komission edustajien puoltavalla äänellä.

3.   Hallintoneuvoston työjärjestyksessä määritellään yksityiskohtaiset äänestysjärjestelyt, erityisesti edellytykset, joiden mukaan jäsen voi toimia toisen jäsenen puolesta, sekä mahdolliset päätösvaltaisuutta koskevat vaatimukset.

1.   Hallintoneuvosto varmistaa, että avaruusohjelmavirastovirasto suorittaa sille annetut tehtävät tässä asetuksessa säädetyin edellytyksin, ja tekee kaikki tässä suhteessa tarpeelliset päätökset. Tämä ei kuitenkaan vaikuta turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan toimivaltaan V osaston II luvun mukaisissa toimissa.

2.   Lisäksi hallintoneuvoston tehtävänä on

3.   Hallintoneuvosto käyttää avaruusohjelmaviraston henkilöstön suhteen niitä valtuuksia, jotka kuuluvat nimittävälle viranomaiselle henkilöstösääntöjen mukaan ja työsopimusten tekemiseen toimivaltaiselle viranomaiselle unionin palvelussuhteen ehtojen mukaan, jäljempänä ’nimittävän viranomaisen toimivalta’.

Hallintoneuvosto tekee henkilöstösääntöjen 110 artiklassa määrättyä menettelyä noudattaen henkilöstösääntöjen 2 artiklan 1 kohtaan ja palvelussuhteen ehtojen 6 artiklaan perustuvan päätöksen, jolla siirretään nimittävän viranomaisen toimivalta toimitusjohtajalle ja määritellään olosuhteet, joissa toimivallan siirtäminen voidaan keskeyttää. Toimitusjohtaja raportoi hallintoneuvostolle siirretyn toimivallan käytöstä. Toimitusjohtajalla on valtuudet siirtää tämä toimivalta edelleen.

Jos tämän kohdan toista alakohtaa sovellettaessa poikkeukselliset olosuhteet sitä edellyttävät, hallintoneuvosto voi tekemällään päätöksellä tilapäisesti keskeyttää toimitusjohtajalle siirretyn nimittävän viranomaisen toimivallan ja toimitusjohtajan edelleen siirtämän nimittävän viranomaisen toimivallan ja käyttää kyseistä toimivaltaa itse tai siirtää sen jollekin jäsenistään tai jollekulle henkilöstöön kuuluvalle, joka on muu kuin toimitusjohtaja.

Poiketen siitä, mitä tämän kohdan toisessa alakohdassa säädetään, hallintoneuvoston edellytetään siirtävän turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtajalle ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut valtuudet V osaston II luvun mukaisiin toimiin osallistuvan henkilöstön palvelukseen ottamisen, arvioinnin ja uudelleenluokituksen samoin kuin tällaiseen henkilöstöön kohdistuvien kurinpidollisten seuraamusten osalta.

Hallintoneuvosto vahvistaa henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamissäännöt henkilöstösääntöjen 110 artiklassa säädetyn menettelyn mukaisesti. Hallintoneuvosto kuulee ensin turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakuntaa ja ottaa asianmukaisesti huomioon sen näkemykset päättäessään tämän artiklan V osaston II luvun mukaisiin toimiin osallistuvan henkilöstön palvelukseen ottamisesta, arvioinnista, uudelleenluokituksesta ja tähän henkilöstöön kohdistuvista kurinpidollisista seuraamuksista.

Hallintoneuvosto myös hyväksyy päätöksen säännöistä, jotka koskevat kansallisten asiantuntijoiden tilapäistä siirtoa avaruusohjelmaviraston palvelukseen. Hallintoneuvosto kuulee ennen tuon päätöksen hyväksymistä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakuntaa V osaston II luvun mukaisiin turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimiin osallistuvien kansallisten asiantuntijoiden tilapäisestä palvelukseen siirrosta ja ottaa asianmukaisesti huomioon sen näkemykset.

4.   Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan, ja se voi jatkaa toimitusjohtajan toimikautta tai päättää sen 89 artiklan mukaisesti.

5.   Hallintoneuvosto käyttää toimitusjohtajaan nähden kurinpitovaltaa tämän tehtävien hoitamisen osalta ja erityisesti niissä turvallisuuskysymyksissä, jotka kuuluvat avaruusohjelmaviraston toimivaltaan, lukuun ottamatta V osaston II luvun mukaisesti suoritettuja toimintoja.

1.   Avaruusohjelmavirastoa johtaa sen toimitusjohtaja. Toimitusjohtaja vastaa toiminnastaan hallintoneuvostolle.

Tämä kohta ei vaikuta turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan ja sen valvonnassa olevan avaruusohjelmaviraston henkilöstön autonomiaan ja riippumattomuuteen, joista säädetään 82 artiklassa, eikä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalle 38 artiklan ja sen puheenjohtajalle 81 artiklan mukaisesti myönnettyihin valtuuksiin.

2.   Vaikuttamatta komission ja hallintoneuvoston toimivaltuuksiin toimitusjohtajan on hoidettava tehtäviään riippumattomasti eikä hän saa pyytää eikä ottaa vastaan ohjeita hallituksilta eikä muilta elimiltä.

1.   Toimitusjohtajan tehtävät ovat seuraavat:

2.   Toimitusjohtaja päättää, onko avaruusohjelmaviraston tehtävien tehokkaan ja vaikuttavan suorittamisen kannalta tarpeellista sijoittaa yksi tai useampi henkilöstön jäsen yhteen tai useampaan jäsenvaltioon. Ennen kuin toimitusjohtaja tekee päätöksen paikallistoimiston perustamisesta, hänen on hankittava ennakkosuostumus komissiolta, hallintoneuvostolta ja asianomaiselta jäsenvaltiolta (asianomaisilta jäsenvaltioilta). Päätöksessä on määriteltävä paikallistoimistossa toteutettavien toimien laajuus siten, että vältetään tarpeettomia kustannuksia ja avaruusohjelmaviraston hallinnollisten tehtävien päällekkäisyyttä. Mikäli mahdollista, vaikutus henkilöstömäärään ja talousarvioon sisällytetään 84 artiklan 6 kohdassa tarkoitettuun yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnokseen.

1.   Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta valitsee jäsentensä keskuudesta puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kaikkien äänioikeutettujen jäsenten kahden kolmasosan enemmistöllä. Jos kahden kolmasosan enemmistöä ei ole saavutettu turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan kahden kokouksen jälkeen, vaaditaan yksinkertainen enemmistö.

2.   Varapuheenjohtaja toimii viran puolesta puheenjohtajan sijaisena tämän ollessa estyneenä.

3.   Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalla on valta erottaa puheenjohtaja, varapuheenjohtaja tai molemmat. Se tekee tätä koskevan päätöksensä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

4.   Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan toimikausi on kaksi vuotta, ja se voidaan uusia kerran. Jokainen toimikausi päättyy silloin, kun kyseisen henkilön jäsenyys turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnassa päättyy.

1.   Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalla on oltava käytettävissään kaikki henkilöstö- ja materiaaliresurssit, jotka tarvitaan sen tehtävien riippumattomaan hoitamiseen. Sillä on oltava käytössään kaikki avaruusohjelmaviraston muiden elinten hallussa oleva tieto, josta on hyötyä sen tehtävien hoitamisessa, sanotun kuitenkaan rajoittamatta 37 artiklan i alakohdassa tarkoitettuja itsenäisyyden ja riippumattomuuden periaatteita.

2.   Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta ja sen alaisuuteen asetettu avaruusohjelmaviraston henkilöstö suorittavat tehtävänsä ohjelman eri komponenttien tavoitteiden mukaisesti siten, että itsenäisyys ja riippumattomuus avaruusohjelmaviraston muista toimista ja erityisesti järjestelmien käyttöön liittyvistä operatiivisista toimista on taattu. Kenellekään turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan valvonnassa toimivalle avaruusohjelmaviraston henkilöstön jäsenelle ei saa antaa samanaikaisesti muita tehtäviä avaruusohjelmavirastossa.

Tämän vuoksi V osaston II luvun mukaisten avaruusohjelmaviraston toimien toteuttamiseen osallistuvan henkilöstön ja viraston muun henkilöstön toimet on erotettava organisatorisesti toisistaan. Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta ilmoittaa välittömästi toimitusjohtajalle, hallintoneuvostolle ja komissiolle olosuhteista, jotka voivat olla esteenä sen itsenäisyydelle tai riippumattomuudelle. Jos asiaa ei pystytä korjaamaan avaruusohjelmavirastossa, komissio tutkii tilanteen kuullen siitä asianomaisia osapuolia. Komissio toteuttaa tämän tutkimuksen tulosten pohjalta asianmukaiset korjaustoimenpiteet, jotka avaruusohjelmavirasto panee täytäntöön, ja ilmoittaa niistä Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

3.   Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta perustaa alaisuudessaan toimivia elimiä, jotka toimivat sen ohjeiden mukaisesti ja käsittelevät erityiskysymyksiä. Samalla kun hyväksyntälautakunta varmistaa työn jatkuvuuden, se perustaa erityisesti paneelin, joka tekee turvallisuusanalyysikatsauksia ja testejä asiaankuuluvien riskiraporttien laatimiseksi avustaakseen lautakuntaa tämän päätösten valmistelussa. Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunta voi perustaa tämän paneelin työtä edistäviä asiantuntijatyöryhmiä ja hajottaa niitä.

1.   Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan on varmistettava, että lautakunta toteuttaa turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimensa riippumattomasti, ja hänen tehtävänään on

2.   Asetuksen V osaston II luvun mukaisten toimien osalta Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat kutsua turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan vaihtamaan näkemyksiä näiden toimielinten kanssa avaruusohjelmaviraston työstä ja näkymistä, myös monivuotisista ja vuotuisista työohjelmista.

1.   Avaruusohjelmaviraston tulot sisältävät unionin rahoitusosuuden, joka otetaan unionin talousarvioon ja jonka tarkoituksena on varmistaa tulojen ja menojen välinen tasapaino, sanotun kuitenkaan vaikuttamatta muihin tulolähteisiin ja maksuihin. Avaruusohjelmavirastolle voidaan maksaa unionin talousarviosta tehtäväkohtaisia avustuksia.

2.   Avaruusohjelmaviraston menoihin kuuluvat henkilöstö-, hallinto- ja infrastruktuurimenot, toimintakustannukset sekä menot, jotka liittyvät turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan toimintaan, 38 artiklan 3 kohdassa ja 82 artiklan 3 kohdassa tarkoitetut elimet mukaan luettuina, sekä sopimuksiin ja sitoumuksiin, joita avaruusohjelmavirasto tekee sille annettujen tehtävien suorittamiseksi.

3.   Tulojen ja menojen on oltava tasapainossa.

4.   Toimitusjohtaja laatii, V osaston II luvun mukaisten toimien osalta tiiviissä yhteistyössä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtajan kanssa, avaruusohjelmaviraston seuraavan varainhoitovuoden tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvioesityksen erottamalla selvästi toisistaan tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvioesityksen turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia koskevat osat ja avaruusohjelmaviraston muut toimet. Turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan puheenjohtaja voi kirjoittaa lausunnon tästä ehdotuksesta mainituksi esitykseksi, ja toimitusjohtaja toimittaa sekä ennakkoarvioesityksen että lausunnon hallintoneuvostolle ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalle yhdessä henkilöstötaulukkoa koskevan esityksen kanssa.

5.   Hallintoneuvosto laatii vuosittain tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvioesityksen perusteella ja V osaston II luvun mukaisten toimien osalta tiiviissä yhteistyössä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan kanssa ennakkoarvion avaruusohjelmaviraston tuloista ja menoista seuraavaa varainhoitovuotta varten.

6.   Hallintoneuvosto toimittaa yhtenäisen ohjelma-asiakirjan luonnoksen, johon sisältyy muun muassa ennakkoarvio, henkilöstötaulukkoa koskeva esitys ja alustava vuotuinen työohjelma, viimeistään 31 päivänä tammikuuta komissiolle sekä kolmansille maille tai kansainvälisille järjestöille, joiden kanssa avaruusohjelmavirasto on tehnyt 98 artiklan mukaisia sopimuksia.

7.   Komissio toimittaa tuloja ja menoja koskevan ennakkoarvion Euroopan parlamentille ja neuvostolle, jäljempänä ’budjettivallan käyttäjä’, yhdessä Euroopan unionin yleistä talousarviota koskevan esityksen kanssa.

8.   Ennakkoarvion perusteella komissio sisällyttää arviot, joita se pitää henkilöstötaulukon ja yleisestä talousarviosta suoritettavan avustuksen määrän osalta välttämättöminä, esitykseen Euroopan unionin yleiseksi talousarvioksi. Komissio toimittaa talousarvioesityksen budjettivallan käyttäjälle SEUT 314 artiklan mukaisesti.

9.   Budjettivallan käyttäjä hyväksyy avaruusohjelmavirastolle annettavaa rahoitusosuutta koskevat määrärahat ja vahvistaa viraston henkilöstötaulukon.

10.   Hallintoneuvosto vahvistaa talousarvion. Siitä tulee lopullinen, kun Euroopan unionin yleinen talousarvio on lopullisesti vahvistettu. Talousarviota mukautetaan tarvittaessa tätä vastaavasti.

11.   Hallintoneuvosto ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle mahdollisimman pian aikomuksestaan toteuttaa hankkeita, joilla on huomattavaa taloudellista vaikutusta talousarvion rahoittamiseen, erityisesti kiinteistöihin liittyviä hankkeita, kuten kiinteistöjen vuokraus tai hankinta. Hallintoneuvosto ilmoittaa asiasta komissiolle.

12.   Kun toinen budjettivallan käyttäjä on ilmoittanut aikomuksestaan antaa lausunto, se toimittaa sen hallintoneuvostolle kuuden viikon kuluessa hankkeesta ilmoittamisesta.

1.   Toimitusjohtaja huolehtii viraston talousarvion toteuttamisesta.

2.   Toimitusjohtaja ilmoittaa budjettivallan käyttäjälle vuosittain kaikki sen arviointitehtävien hoitamiseen tarvittavat tiedot.

1.   Avaruusohjelmaviraston palveluksessa olevaan henkilöstöön sovelletaan unionin virkamiehiin sovellettavia henkilöstösääntöjä, palvelussuhteen ehtoja sekä unionin toimielinten näiden henkilöstösääntöjen ja palvelussuhteen ehtojen soveltamiseksi yhteisesti antamia sääntöjä.

2.   Avaruusohjelmaviraston henkilöstö muodostuu työntekijöistä, jotka virasto ottaa palvelukseensa tehtäviensä suorittamiseksi. Heistä tehdään asianmukainen turvallisuusselvitys, joka vastaa heidän käsittelemiensä tietojen turvallisuustasoa.

3.   Avaruusohjelmaviraston omissa menettelysäännöissä, kuten hallintoneuvoston työjärjestyksessä, turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan työjärjestyksessä, avaruusohjelmavirastoon sovellettavissa varainhoitosäännöissä, henkilöstösääntöjen soveltamissäännöissä ja asiakirjojen saatavuutta koskevissa säännöissä, taataan turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimia suorittavan henkilöstön itsenäisyys ja riippumattomuus viraston muita tehtäviä hoitavaan henkilöstöön nähden 37 artiklan i alakohdan mukaisesti.

1.   Toimitusjohtaja nimitetään avaruusohjelmaviraston väliaikaiseksi toimihenkilöksi palvelussuhteen ehtojen 2 artiklan a alakohdan mukaisesti.

Hallintoneuvosto nimittää toimitusjohtajan tämän ansioiden ja todistuksin osoitettujen hallinnollisten ja johtamistaitojen sekä tehtävään soveltuvan pätevyyden ja kokemuksen perusteella komission ehdottamalta vähintään kolmen ehdokkaan listalta, joka on laadittu Euroopan unionin virallisessa lehdessä tai muissa julkaisuissa julkaistun kiinnostuksenilmaisupyynnön jälkeen järjestetyn avoimen kilpailun perusteella.

Hallintoneuvoston toimitusjohtajan tehtävään valitsema ehdokas voidaan kutsua pian valinnan jälkeen antamaan lausunto Euroopan parlamentille ja vastaamaan parlamentin jäsenten kysymyksiin.

Hallintoneuvoston puheenjohtaja edustaa avaruusohjelmavirastoa toimitusjohtajan työsopimuksen tekemisen yhteydessä.

Hallintoneuvosto tekee toimitusjohtajan nimittämistä koskevan päätöksensä jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

2.   Toimitusjohtajan toimikausi on viisi vuotta. Toimikauden päättyessä komissio tekee arvioinnin toimitusjohtajan tehtävänhoidosta ottaen huomioon avaruusohjelmaviraston tulevat tehtävät ja haasteet.

Hallintoneuvosto voi komission ehdotuksesta ja ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettu arviointi huomioon ottaen jatkaa toimitusjohtajan toimikautta kerran enintään viiden vuoden jaksoksi.

Hallintoneuvosto tekee toimitusjohtajan toimikauden jatkamista koskevan päätöksen jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

Toimitusjohtaja, jonka toimikautta on jatkettu, ei saa sen jälkeen osallistua samaa tointa koskevaan valintamenettelyyn.

Hallintoneuvosto ilmoittaa Euroopan parlamentille aikeestaan jatkaa toimitusjohtajan toimikautta. Toimitusjohtaja voidaan kutsua ennen toimikauden pidentämistä antamaan lausunto Euroopan parlamentin asiaan kuuluville valiokunnille ja vastaamaan parlamentin jäsenten esittämiin kysymyksiin.

3.   Hallintoneuvosto voi komission tai jäsentensä yhden kolmasosan ehdotuksesta tehdä toimitusjohtajan erottamista koskevan päätöksen jäsentensä kahden kolmasosan enemmistöllä.

4.   Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat kutsua toimitusjohtajan vaihtamaan näkemyksiä näiden toimielinten kanssa avaruusohjelmaviraston työstä ja näkymistä, myös monivuotisista ja vuotuisista työohjelmista. Tässä näkemysten vaihdossa ei käsitellä asioita, jotka liittyvät V osaston II luvun mukaisiin turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntätoimiin.

1.   Vastaanottavan jäsenvaltion, jossa viraston toimipaikka sijaitsee, avaruusohjelmavirastolle tarjoamia tiloja ja palveluja koskevat järjestelyt sekä avaruusohjelmaviraston toimitusjohtajaan, hallintoneuvoston jäseniin, avaruusohjelmaviraston henkilöstöön ja heidän perheenjäseniinsä vastaanottavassa jäsenvaltiossa sovellettavat erityissäännöt vahvistetaan toimipaikkaa koskevassa sopimuksessa. Toimipaikkaa koskeva sopimus tehdään avaruusohjelmaviraston ja kyseisen jäsenvaltion välillä, jossa toimipaikka sijaitsee, sen jälkeen kun hallintoneuvoston hyväksyntä on saatu.

2.   Avaruusohjelmaviraston ja kyseisen jäsenvaltion, jossa 79 artiklan 2 kohdan mukaisesti perustettu paikallistoimisto sijaitsee, välillä tehdään vastaanottosopimus sen jälkeen, kun hallintoneuvosto on sen hyväksynyt, mikäli se on tarpeen paikallistoimiston toiminnan kannalta.

3.   Vastaanottavien jäsenvaltioiden on avaruusohjelmaviraston sujuvan ja tehokkaan toiminnan varmistamiseksi tarjottava parhaat mahdolliset olosuhteet, mukaan luettuina monikieliset ja eurooppahenkiset koulunkäyntimahdollisuudet sekä asianmukaiset kulkuyhteydet.

1.   Avaruusohjelmavirastoon sovelletaan neuvoston asetusta N:o 1 (48).

2.   Euroopan unionin elinten käännöskeskus huolehtii viraston toiminnan edellyttämistä käännöspalveluista.

1.   Avaruusohjelmaviraston hallussa oleviin asiakirjoihin sovelletaan asetusta (EY) N:o 1049/2001.

2.   Hallintoneuvosto hyväksyy asetuksen (EY) N:o 1049/2001 täytäntöönpanojärjestelyt.

3.   Päätöksistä, jotka avaruusohjelmavirasto on tehnyt asetuksen (EY) N:o 1049/2001 8 artiklan nojalla, voidaan tehdä kantelu Euroopan oikeusasiamiehelle tai nostaa kanne Euroopan unionin tuomioistuimessa SEUT 228 ja 263 artiklassa määrättyjen edellytysten mukaisesti.

1.   Helpottaakseen petosten, lahjonnan ja muun laittoman toiminnan torjuntaa asetuksen (EU, Euratom) N:o 883/2013 nojalla avaruusohjelmavirasto liittyy kuuden kuukauden kuluessa päivästä, jona se aloittaa toimintansa, Euroopan petostentorjuntaviraston (OLAF) sisäisistä tutkimuksista 25 päivänä toukokuuta 1999 tehtyyn toimielinten väliseen sopimukseen (49) ja antaa kaikkia avaruusohjelmaviraston työntekijöitä koskevat asiaan liittyvät määräykset käyttäen kyseisen sopimuksen liitteessä olevaa mallipäätöstä.

2.   Tilintarkastustuomioistuimella on valtuudet tehdä kaikkien avaruusohjelmavirastolta unionin rahoitusta saaneiden avustuksensaajien, toimeksisaajien ja alihankkijoiden osalta asiakirjoihin perustuvia ja paikalla suoritettavia tarkastuksia.

3.   OLAF voi asetuksessa (Euratom, EY) N:o 2185/96 ja asetuksessa (EU, Euratom) N:o 883/2013 vahvistettujen säännösten ja menettelyjen mukaisesti tehdä tutkimuksia, mukaan luettuina paikan päällä suoritettavat tarkastukset ja todentamiset, selvittääkseen, onko avaruusohjelmaviraston myöntämiin avustuksiin tai sen rahoittamiin sopimuksiin liittynyt unionin taloudellisia etuja vahingoittavia petoksia, lahjontaa tai muuta laitonta toimintaa.

4.   Avaruusohjelmaviraston yhteistyösopimuksiin kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa, muihin sopimuksiin, avustussopimuksiin ja avustuspäätöksiin on sisällytettävä määräyksiä, joissa nimenomaisesti annetaan tilintarkastustuomioistuimelle ja OLAFille valtuudet tehdä tällaisia tarkastuksia ja tutkimuksia niiden oman toimivallan mukaisesti. Tämä ei vaikuta 1, 2 ja 3 kohtaan.

1.   Sopimukseen perustuva avaruusohjelmaviraston vastuu määräytyy kyseessä olevaan sopimukseen sovellettavan lain mukaan.

2.   Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia avaruusohjelmaviraston tekemässä sopimuksessa mahdollisesti olevan välityslausekkeen nojalla.

3.   Jos kyseessä on sopimukseen perustumaton vastuu, avaruusohjelmavirasto korvaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöön sisältyvien yhteisten perusperiaatteiden mukaisesti vahingon, jonka viraston yksiköt tai henkilöstöön kuuluvat ovat tehtäviään suorittaessaan aiheuttaneet.

4.   Euroopan unionin tuomioistuimella on toimivalta ratkaista riidat, jotka koskevat 3 kohdassa tarkoitettujen vahinkojen korvaamista.

5.   Avaruusohjelmaviraston henkilöstön henkilökohtaisesta vastuusta virastoa kohtaan määrätään heihin sovellettavissa henkilöstösäännöissä tai palvelussuhteen ehdoissa.

1.   Avaruusohjelmaviraston toimintaan voivat osallistua kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt, jotka ovat tehneet tästä kansainvälisen sopimuksen unionin kanssa.

2.   Näihin tämän artiklan 1 kohdassa ja 43 artiklassa tarkoitettuihin sopimuksiin sisältyvien asianomaisten määräysten mukaisesti laaditaan järjestelyjä, joissa määritellään erityisesti luonne, laajuus ja tapa, jolla nämä kolmannet maat ja kansainväliset järjestöt osallistuvat avaruusohjelmaviraston toimintaan, mukaan luettuina viraston tekemiin aloitteisiin osallistumista, rahoitusosuuksia ja henkilöstöä koskevat säännökset. Henkilöstöasioiden osalta näiden järjestelyjen on kaikilta osin oltava henkilöstösääntöjen mukaiset. Tarvittaessa niihin on sisällytettävä määräyksiä turvallisuusluokiteltujen tietojen vaihdosta ja suojaamisesta kolmansien maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa. Näille määräyksille tarvitaan komission etukäteen antama hyväksyntä.

3.   Hallintoneuvosto hyväksyy strategian, joka koskee avaruusohjelmaviraston suhteita kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin 1 kohdassa tarkoitettujen kansainvälisten sopimusten yhteydessä asioissa, joissa virasto on toimivaltainen.

4.   Komissio varmistaa, että avaruusohjelmavirasto toimii suhteissaan kolmansiin maihin ja kansainvälisiin järjestöihin toimeksiantonsa ja olemassa olevien institutionaalisten puitteiden mukaisesti sopimalla asianmukaisesta työjärjestelystä viraston toimitusjohtajan kanssa.

1.   Hallintoneuvoston ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan jäsenten, toimitusjohtajan sekä määräaikaisten kansallisten asiantuntijoiden ja tarkkailijoiden on tehtävä sitoumuksistaan ja etunäkökohdistaan ilmoitus, jossa he toteavat, onko olemassa heidän riippumattomuuttaan mahdollisesti vaarantavia välittömiä tai välillisiä etunäkökohtia. Ilmoituksen on oltava

2.   Hallintoneuvoston ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan jäsenten, toimitusjohtajan, kansallisten asiantuntijoiden, tarkkailijoiden ja tilapäisiin työryhmiin osallistuvien ulkopuolisten asiantuntijoiden on ilmoitettava tarkoin ja täydellisesti ennen jokaista kokousta esityslistalla oleviin asioihin liittyvistä etunäkökohdistaan, jotka saattavat vaarantaa heidän riippumattomuutensa, ja jos tällaisia etunäkökohtia on olemassa, kyseisen jäsenen on pidättäydyttävä osallistumasta näitä kohtia koskevaan keskusteluun tai äänestykseen.

3.   Hallintoneuvoston ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan on määritettävä työjärjestyksessään käytännön järjestelyt 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua etunäkökohtien ilmoittamista koskevia sääntöjä sekä eturistiriitojen ehkäisyä ja hallintaa varten.

1.   Indikaattorit, joiden avulla raportoidaan ohjelman edistymisestä 4 artiklassa vahvistettujen yleisten ja erityistavoitteiden saavuttamisessa, esitetään liitteessä.

2.   Sen varmistamiseksi, että ohjelman tavoitteiden saavuttamisessa tapahtunutta edistymistä arvioidaan tehokkaasti, siirretään komissiolle valta antaa 105 artiklan mukaisesti delegoituja säädöksiä, joilla muutetaan liitettä tarvittaessa indikaattoreiden osalta sekä täydennetään tätä asetusta säännöksillä, jotka koskevat seuranta- ja arviointipuitteiden luomista.

3.   Tämän artiklan nojalla annettaviin delegoituihin säädöksiin sovelletaan 106 artiklassa säädettyä menettelyä, kun tämä on tarpeen pakottavista kiireellisyyssyistä.

4.   Tulosraportointijärjestelmällä on varmistettava, että ohjelman toteuttamisen ja tulosten seurannassa käytettävät tiedot kerätään tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti.

Tätä varten unionin varojen saajille ja tarvittaessa jäsenvaltioille on asetettava oikeasuhteiset raportointivaatimukset.

5.   Sovellettaessa 1 kohtaa unionin varojen saajien on annettava asianmukaiset tiedot. Tulosten tarkistamiseen tarvittavat tiedot on kerättävä tehokkaasti, tuloksellisesti ja oikea-aikaisesti.

1.   Komissio suorittaa ohjelman arvioinnit oikea-aikaisesti, jotta niitä voidaan hyödyntää päätöksenteossa.

2.   Komissio arvioi viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024 ja sen jälkeen joka neljäs vuosi ohjelman toteuttamista. Arvioinnin piiriin kuuluvat kaikki ohjelman komponentit ja toimet. Siinä arvioidaan:

Kunkin ohjelman komponentin osalta arvioinnissa arvioidaan kustannus-hyötyanalyysin perusteella ensimmäisen kohdan c alakohdassa tarkoitetun kehityksen vaikutusta, mukaan lukien tarve muuttaa hinnoittelupolitiikkaa tai saada lisää avaruus- tai maainfrastruktuuria.

Arviointiin liitetään tarvittaessa asianmukainen ehdotus.

3.   Komissio toimittaa arviointien päätelmät ja omat huomautuksensa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle sekä alueiden komitealle.

4.   Tämän asetuksen täytäntöönpanoon osallistuvien yhteisöjen on toimitettava komissiolle data ja tiedot, joita tarvitaan 1 kohdassa tarkoitettua arviointia varten.

5.   Komissio suorittaa viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2024 ja sen jälkeen joka neljäs vuosi komission suuntaviivojen mukaisesti arvioinnin avaruusohjelmaviraston toiminnasta suhteessa sen tavoitteisiin, toimeksiantoon ja tehtäviin. Arvioinnin on perustuttava kustannus-hyötyanalyysiin. Arvioinnissa on tarkasteltava erityisesti sitä, onko avaruusohjelmaviraston toimeksiantoa tarpeen muuttaa ja millaisia taloudellisia vaikutuksia muutoksilla olisi. Siinä on tarkasteltava myös eturistiriitoja koskevaa avaruusohjelmaviraston toimintatapaa sekä turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnan itsenäisyyttä ja riippumattomuutta. Komissio voi myös arvioida avaruusohjelmaviraston tuloksellisuutta voidakseen arvioida mahdollisuutta antaa sille lisätehtäviä 29 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Arviointiin liitetään tarvittaessa asianmukainen ehdotus.

Jos komissio katsoo, ettei avaruusohjelmaviraston toiminnan jatkaminen ole enää perusteltua sille asetettuihin tavoitteisiin, toimeksiantoon ja tehtäviin nähden, se voi ehdottaa, että tätä asetusta muutetaan vastaavasti.

Komissio toimittaa avaruusohjelmaviraston arviointikertomuksen sekä sitä koskevat päätelmänsä Euroopan parlamentille, neuvostolle sekä viraston hallintoneuvostolle ja turvallisuusjärjestelyjen hyväksyntälautakunnalle. Arvioinnin tulokset julkaistaan.

1.   Tässä asetuksessa säädettyjen tehtävien ja toimien suorittamiseen liittyvässä henkilötietojen käsittelyssä noudatetaan henkilötietojen suojaan sovellettavaa lainsäädäntöä, erityisesti Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksia (EU) 2016/679 (50) ja (EU) 2018/1725 (51), avaruusohjelmaviraston suorittamat tehtävät ja toimet mukaan luettuina.

2.   Hallintoneuvosto vahvistaa toimenpiteet, joiden mukaisesti avaruusohjelmavirasto soveltaa asetusta (EU) 2018/1725, viraston tietosuojavastaavan nimittämistä koskevat toimenpiteet mukaan luettuina. Ennen toimenpiteiden vahvistamista on kuultava Euroopan tietosuojavaltuutettua.

1.   Komissiolle siirrettyä valtaa antaa delegoituja säädöksiä koskevat tässä artiklassa säädetyt edellytykset.

2.   Siirretään 53 ja 101 artiklassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä komissiolle 31 päivään joulukuuta 2028 saakka.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 53 ja 101 artiklassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Ennen kuin komissio hyväksyy delegoidun säädöksen, se kuulee kunkin jäsenvaltion nimeämiä asiantuntijoita paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa vahvistettujen periaatteiden mukaisesti.

5.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6.   Edellä olevien 53 ja 101 artiklan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kahden kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kahdella kuukaudella.

1.   Tämän artiklan nojalla annetut delegoidut säädökset tulevat voimaan viipymättä, ja niitä sovelletaan niin kauan kuin niitä ei vastusteta 2 kohdan mukaisesti. Kun säädös annetaan tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, esitetään samalla ne perusteet, joiden vuoksi sovelletaan kiireellistä menettelyä.

2.   Euroopan parlamentti ja neuvosto voivat 105 artiklan 6 kohdassa tarkoitetun menettelyn mukaisesti vastustaa delegoitua säädöstä. Siinä tapauksessa komissio kumoaa säädöksen välittömästi sen jälkeen, kun Euroopan parlamentin tai neuvoston päätös vastustaa sitä on annettu sille tiedoksi.

1.   Komissiota avustaa ohjelmakomitea. Tämä komitea on asetuksessa (EU) N:o 182/2011 tarkoitettu komitea.

Komitea kokoontuu seuraavissa erilaisissa kokoonpanoissa:

2.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 4 artiklaa.

3.   Kun viitataan tähän kohtaan, sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklaa.

4.   Jos ohjelmakomitea ei anna lausuntoa tämän asetuksen 34 artiklan 2 kohdassa tarkoitetusta ehdotuksesta täytäntöönpanosäädökseksi, komissio ei hyväksy ehdotusta täytäntöönpanosäädökseksi, ja tuolloin sovelletaan asetuksen (EU) N:o 182/2011 5 artiklan 4 kohdan kolmatta alakohtaa.

5.   Unionin tekemien kansainvälisten sopimusten mukaisesti kolmansien maiden tai kansainvälisten järjestöjen edustajia voidaan kutsua tarkkailijoina komitean kokouksiin sen työjärjestyksessä vahvistetuin edellytyksin ja unionin turvallisuus huomioon ottaen.

6.   Ohjelmakomitea perustaa työjärjestyksensä mukaisesti käyttäjäfoorumin työryhmäksi antamaan ohjelman komitealle neuvoja käyttäjien vaatimuksia koskevista seikoista, palvelujen kehityksestä ja niiden omaksumisesta käyttäjien keskuudessa. Käyttäjäfoorumin on pyrittävä takaamaan käyttäjien jatkuva ja tosiasiallinen osallistuminen, ja se kokoontuu ohjelman kunkin komponentin osalta sen mukaisessa kokoonpanossa.

1.   Unionin rahoituksen saajien on ilmaistava rahoituksen alkuperä ja varmistettava unionin rahoituksen näkyvyys, erityisesti kun ne tekevät tunnetuksi toimia ja niiden tuloksia, tarjoamalla johdonmukaista, tehokasta ja oikeasuhteista kohdennettua tietoa useille kohderyhmille, mukaan lukien tiedotusvälineet ja suuri yleisö.

2.   Komissio toteuttaa tiedotus- ja viestintätoimia, jotka koskevat ohjelmaa, ohjelman nojalla toteutettuja toimia ja saavutettuja tuloksia.

Ohjelmalle osoitetuilla taloudellisilla resursseilla tuetaan myös unionin poliittisia prioriteetteja koskevaa yhteisötiedotusta sikäli kuin prioriteetit liittyvät 4 artiklassa tarkoitettuihin tavoitteisiin.

3.   Virasto voi toteuttaa tiedotustoimia omasta aloitteestaan toimivaltaansa kuuluvilla aloilla. Resurssien osoittaminen tiedotustoimiin ei saa haitata 29 artiklassa tarkoitettujen tehtävien tehokasta hoitamista. Tällaiset tiedotustoimet on toteutettava johtokunnan hyväksymien asiaankuuluvien viestintä- ja tiedotussuunnitelmien mukaisesti.

1.   Kumotaan asetukset (EU) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 ja päätös N:o 541/2014/EU 1 päivästä tammikuuta 2021 alkaen.

2.   Viittauksia kumottuihin säädöksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen.

1.   Tämän asetuksen estämättä voidaan jatkaa tai muuttaa asetusten (EU) N:o 912/2010, (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 sekä päätöksen N:o 541/2014/EU nojalla aloitettuja toimia, joita sovelletaan kyseisiin toimiin niiden päättämiseen asti. Erityisesti päätöksen N:o 541/2014/EU 7 artiklan 3 kohdan nojalla perustettu konsortio tarjoaa SST-palveluja kolmen kuukauden ajan siitä, kun kansalliset perustajayhteisöt ovat allekirjoittaneet SST-kumppanuuden perustamissopimuksen tämän asetuksen 58 artiklan mukaisesti.

2.   Ohjelman rahoituspuitteet voivat kattaa myös teknisen ja hallinnollisen avun menoja, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan varmistaa siirtyminen ohjelman ja asetusten (EU) N:o 1285/2013 ja (EU) N:o 377/2014 sekä päätöksen N:o 541/2014/EU nojalla hyväksyttyjen toimenpiteiden välillä.

3.   Talousarvioon voidaan 4 artiklassa tarkoitettujen tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavien kulujen kattamiseksi tarvittaessa sisällyttää määrärahoja myös vuoden 2027 jälkeen, jotta voidaan hallinnoida toimia, joita ei ole saatu päätökseen ohjelman päättymiseen mennessä, sekä sellaisten kulujen kattamiseksi, jotka liittyvät kriittisiin operatiivisiin toimiin ja kriittisten palvelujen tarjoamiseen, myös rahoitusta koskevan puitekumppanuussopimuksen ja rahoitusosuussopimusten avulla.