EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32021O0834

Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2021/834, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2021, arvopaperiemissioista raportoitavista tilastotiedoista (EKP/2021/15)

OJ L 208, 11.6.2021, p. 311–334 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document No longer in force, Date of end of validity: 31/05/2022; Kumoaja 32022O0971

ELI: http://data.europa.eu/eli/guideline/2021/834/oj

11.6.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 208/311


EUROOPAN KESKUSPANKIN SUUNTAVIIVAT (EU) 2021/834,

annettu 26 päivänä maaliskuuta 2021,

arvopaperiemissioista raportoitavista tilastotiedoista (EKP/2021/15)

EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 127 artiklan 2 kohdan,

ottaa huomioon Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön ja erityisesti sen 5.1, 12.1 ja 14.3 artiklan,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Arvopaperiemissioita koskevat tilastot täydentävät rahatilastoja, parantavat raha- ja rahoitusanalyysien laatua jäsenvaltioissa, joiden rahayksikkö on euro (jäljempänä euroalue), ja niitä käytetään arvioitaessa euron asemaa kansainvälisillä rahoitusmarkkinoilla. Tästä syystä kansallisten keskuspankkien keräämät tilastotiedot euroalueen kotimaisten talousyksiköiden arvopaperiemissioista pitäisi raportoida EKP:lle.

(2)

Arvopaperiemissioita koskevat tilastot kattavat euroalueen kotimaisten talousyksiköiden emissiot, myös ulkomaisessa omistuksessa olevien talousyksiköiden osalta. Emissioita, joissa liikkeeseenlaskijoina ovat euroalueen ulkopuolella sijaitsevat mutta euroalueen kotimaisten talousyksiköiden omistuksessa olevat talousyksiköt, pitäisi käsitellä euroalueeseen kuulumattomien talousyksiköiden emissioina Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 549/2013 (1) vahvistetun menettelyn mukaisesti.

(3)

Neuvoston asetuksen (EY) No 2533/98 (2) määritelmillä on merkitystä myös näiden suuntaviivojen mukaisessa raportoinnissa, mistä syystä niitä pitäisi soveltaa.

(4)

Jotta EKP voi hoitaa tehtäviään, on tarpeen säätää, että kansalliset keskuspankit ilmoittavat vaaditutt tiedot tiettyyn päivämäärään mennessä.

(5)

Jotta varmistettaisiin EKP:n keräämien tilastotietojen tarkkuus ja laatu, on tarpeen, että EKP vahvistaa kansallisten keskuspankkien ilmoittamien tilastotietojen seurantaa, tarkastuksia ja soveltuvin osin korjauksia koskevat säännöt.

(6)

Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön 5 artikla, luettuna yhdessä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 4 artiklan 3 kohdan kanssa, merkitsee sitä, että euron käyttöönottoa suunnittelevien euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden pitäisi suunnitella ja toteuttaa toimenpiteitä sellaisten tilastotietojen keräämiseksi, joita tarvitaan EKP:n tilastovaatimusten täyttämiseksi euron käyttöönottoa valmisteltaessa. Näiden suuntaviivojen soveltamisalaa pitäisi näin ollen laajentaa siten, että niitä sovelletaan euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden kansallisiin keskuspankkeihin määritellyn viitejakson ajan. Jotta EKP voisi saada kattavan yleiskuvan kerätyistä tilastotiedoista ja tehdä asiaankuuluvat analyysit, euron käyttöön ottavien euroalueeseen kuulumattomien jäsenvaltioiden kansallisilta keskuspankeilta pitäisi lisäksi edellyttää, että ne toimittavat EKP:lle tilastotiedot, jotka kattavat tietyn ajanjakson ennen euron käyttöönottoa.

(7)

Olisi vahvistettava yhteiset säännöt, joiden mukaisesti kansalliset keskuspankit julkaisevat tilastotietoja arvopaperiemissioista, jotta varmistetaan niihin liittyvien keskeisten aggregaattien asianmukainen julkaiseminen.

(8)

On aiheellista säätää yhteisestä menettelystä, jota noudattaen kansalliset keskuspankit raportoivat tilastotiedot EKP:lle. Vastaavasti EKPJ:n olisi hyväksyttävä ja määriteltävä yhdenmukaistettu sähköisen siirron muoto.

(9)

On tarpeen luoda tehokas menettely, jonka mukaisesti näiden suuntaviivojen liitteisiin voidaan tehdä teknisiä muutoksia edellyttäen, että niillä ei muuteta näiden suuntaviivojen perustana olevaa käsitteellistä viitekehystä eikä lisätä tietojen antamisesta aiheutuvaa rasitetta. Näin ollen kansallisten keskuspankkien pitäisi ehdottaa tällaisia teknisiä muutoksia EKPJ:n tilastokomitean välityksellä, ja tilastokomitean näkemykset pitäisi ottaa huomioon tässä menettelyssä.

(10)

Oikeusvarmuuden vuoksi kansallisten keskuspankkien pitäisi noudattaa näiden suuntaviivojen säännöksiä samasta Euroopan keskuspankin suuntaviivojen (EU) 2021/835 (3) (EKP/2021/16 kumottu) 2 artiklassa mainitusta päivämäärästä lukien,

ON HYVÄKSYNYT NÄMÄ SUUNTAVIIVAT:

1 artikla

Kohde ja soveltamisala

Näillä suuntaviivoilla vahvistetaan vaatimukset, joiden mukaisesti kansalliset keskuspankit ilmoittavat jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, kotimaisten talousyksiköiden arvopaperiemissiot. Näissä suuntaviivoissa täsmennetään erityisesti EKP:lle raportoitavat tilastotiedot, tämän raportoinnin tiheys ja raportointiin sovellettavat vaatimukset.

2 artikla

Määritelmät

Näitä suuntaviivoja sovellettaessa sovelletaan asetuksen (EY) N:o 2533/98 1 artiklan määritelmiä.

3 artikla

Arvopaperiemissioista raportoitavat tilastotiedot

1.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat liitteen mukaisesti EKP:lle tilastotiedot kaikista minkä tahansa valuutan määräisistä arvopaperiemissioista, joissa liikkeeseenlaskijoina ovat jäsenvaltioiden, joiden rahayksikkö on euro, kotimaiset talousyksiköt.

2.   Kansalliset keskuspankit toimittavat lisäselvityksiä ilmoittaessaan tilastotietoja EKP:lle tämän artiklan nojalla, kuten liitteessä olevassa 3 jaksossa täsmennetään.

4 artikla

Raportoinnin tiheys

1.   Kansalliset keskuspankit ilmoittavat 3 artiklassa tarkoitetut tilastotiedot EKP:lle kuukausittain ja viimeistään viiden viikon kuluttua sen kuukauden päättymisestä, jota tilastotiedot koskevat.

2.   EKP ilmoittaa kansallisille keskuspankeille raportointiaikataulun tarkkoine raportointipäivineen.

5 artikla

Takautuvien tietojen ilmoitusvaatimukset euron käyttöönoton yhteydessä

Jos jäsenvaltio, jonka rahayksikkö ei ole euro, ottaa euron käyttöön näiden suuntaviivojen voimaantulon jälkeen, kyseisen jäsenvaltion kansallinen keskuspankki ilmoittaa EKP:lle parhaiden edellytysten mukaisesti liitteessä tarkoitetut tilastotiedot viiden vuoden ajalta, sisältäen viimeisimmän viitevuoden tiedot.

6 artikla

Tietojen tarkastaminen

Kansalliset keskuspankit seuraavat EKP:lle näiden suuntaviivojen nojalla toimitettavien tilastotietojen laatua ja luotettavuutta ja tarkastavat ne, tämän kuitenkaan rajoittamatta asetuksen (EY) N:o 2533/98 soveltamista.

7 artikla

Korjaukset

Kansalliset keskuspankit voivat tehdä korjauksia 3 artiklan mukaisesti ilmoitettuihin tilastotietoihin 4 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun säännöllisen raportoinnin yhteydessä.

8 artikla

Toimitustapa

1.   Kansalliset keskuspankit toimittavat näiden suuntaviivojen mukaiset tilastotiedot sähköisesti käyttäen EKP:n yksilöimiä keinoja. Sähköisessä muodossa olevien tilastotietojen vaihdossa käytetään EKPJ:n hyväksymää tilastosanomamuotoa.

2.   Jos 1 kohtaa ei sovelleta, kansalliset keskuspankit voivat käyttää muita EKP:n kanssa ennalta hyväksymiä tilastotietojen toimitustapoja.

9 artikla

Julkaiseminen

Jos kansalliset keskuspankit julkaisevat euroalueen kuukausittaisiin raha-aggregaatteihin liittyviä kansallisia tietoja, tietojen tulee olla samat kuin EKP:lle näiden suuntaviivojen nojalla raportoitavat tiedot. Mikäli kansalliset keskuspankit toisintavat EKP:n julkaisemia euroalueen raha-aggregaatteja, toisintojen tulee noudattaa tarkasti alkuperäistä lähdettä.

10 artikla

Yksinkertaistettu muutosmenettely

EKP:n johtokunta tekee tilastokomiteaa kuultuaan näiden suuntaviivojen liitteeseen tarvittaessa teknisiä muutoksia, edellyttäen, ettei niillä muuteta näiden suuntaviivojen perustana olevaa käsitteellistä viitekehystä eikä lisätä tietojenannosta koituvaa rasitetta jäsenvaltioissa. Johtokunta ilmoittaa viipymättä tällaisista muutoksista EKP:n neuvostolle.

11 artikla

Voimaantulo

1.   Nämä suuntaviivat tulevat voimaan päivänä, jona ne annetaan tiedoksi jäsenvaltioiden kansallisille keskuspankeille, joiden rahayksikkö on euro.

2.   Niiden jäsenvaltioiden kansalliset keskuspankit, joiden rahayksikkö on euro, ja EKP noudattavat näitä suuntaviivoja 1 päivästä helmikuuta 2022.

12 artikla

Osoitus

Nämä suuntaviivat on osoitettu kaikille eurojärjestelmän keskuspankeille.

Tehty Frankfurt am Mainissa 26 päivänä maaliskuuta 2021.

EKP:n neuvoston puolesta

EKP:n puheenjohtaja

Christine LAGARDE


(1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).

(2)  Neuvoston asetus (EY) N:o 2533/98, annettu 23 päivänä marraskuuta 1998, Euroopan keskuspankin valtuuksista kerätä tilastotietoja (EUVL L 318, 27.11.1998, s. 8).

(3)  Euroopan keskuspankin suuntaviivat (EU) 2021/835, annettu 26 päivänä maaliskuuta 2021, raha- ja rahoitustilastoista annettujen suuntaviivojen EKP/2014/15 kumoamisesta (EKP/2021/16) (Ks. tämän virallisen lehden s335.).


LIITE

TIEDONANTOJÄRJESTELYT

1 jakso: Johdanto

Euroalueen arvopaperiemissioita koskevista tilastoista voidaan muodostaa kaksi yhdistelmää:

kaikkien euroalueen kotimaisten talousyksiköiden arvopaperiemissiot kaikissa valuutoissa ja

kaikki euromääräiset arvopaperiemissiot maailmanlaajuisesti, sekä kotimaiset että ulkomaiset.

Merkittävin erottava tekijä on liikkeeseenlaskijan kotipaikka, ja tältä osin eurojärjestelmän kansalliset keskuspankit kattavat yhdessä kaikki euroalueen kotimaisten talousyksiköiden emissiot (1). Kansainvälinen järjestelypankki (BIS) toimittaa tiedot ulkomaiden eli kaikkien euroalueen ulkopuolisten maiden talousyksiköiden (mukaan lukien euroalueen ulkopuoliset kansainväliset järjestöt) arvopaperiemissioista.

Tiedonantovaatimukset esitetään tiivistetysti alla olevassa taulukossa.

 

 

 

Arvopaperiemissiot

 

Euroalueen talousyksiköt

(kukin kansallinen keskuspankki antaa tiedot kotimaisista emissioista)

Ulkomaiset talousyksiköt

(BIS)

 

Euroalueen ulkopuoliset jäsenvaltiot

Muut maat

Euromääräiset/kansallisten rahayksiköiden määräiset

A-kenttä

B-kenttä

Muiden rahayksiköiden määräiset  (*1)

C-kenttä

D-kenttä

ei tarvita

2 jakso: Raportointivaatimukset

Taulukko 1. A-kentän raportointilomake kansallisille keskuspankeille

 

 

 

KOTIMAISTEN LIIKKEESEENLASKIJOIDEN EUROMÄÄRÄISET/KANSALLISTEN RAHAYKSIKÖIDEN MÄÄRÄISET EMISSIOT

 

Kannat

Bruttoemissiot

Lunastukset

Nettoemissiot  (*3)

 

A1

A2

A3

A4

1.

LYHYTAIKAISET VELKAPAPERIT  (*2)

 

 

 

 

Yhteensä

S1

S68

S135

S202

Keskuspankki

S2

S69

S136

S203

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S3

S70

S137

S204

Muut rahoituksen välittäjät

S4

S71

S138

S205

joista erityisyhteisöt

S5

S72

S139

S206

Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset

S6

S73

S140

S207

Konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat

S7

S74

S141

S208

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S8

S75

S142

S209

Yritykset

S9

S76

S143

S210

Valtionhallinto

S10

S77

S144

S211

Osavaltio- ja paikallishallinto

S11

S78

S145

S212

Sosiaaliturvarahastot

S12

S79

S146

S213

 

 

 

 

 

2.

PITKÄAIKAISET VELKAPAPERIT  (*2)

 

 

 

 

Yhteensä

S13

S80

S147

S214

Keskuspankki

S14

S81

S148

S215

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S15

S82

S149

S216

Muut rahoituksen välittäjät

S16

S83

S150

S217

joista erityisyhteisöt

S17

S84

S151

S218

Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset

S18

S85

S152

S219

Konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat

S19

S86

S153

S220

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S20

S87

S154

S221

Yritykset

S21

S88

S155

S222

Valtionhallinto

S22

S89

S156

S223

Osavaltio- ja paikallishallinto

S23

S90

S157

S224

Sosiaaliturvarahastot

S24

S91

S158

S225

 

 

 

 

 

2.1

joista kiinteäkorkoisia:

 

 

 

 

Yhteensä

S25

S92

S159

S226

Keskuspankki

S26

S93

S160

S227

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S27

S94

S161

S228

Muut rahoituksen välittäjät

S28

S95

S162

S229

joista erityisyhteisöt

S29

S96

S163

S230

Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset

S30

S97

S164

S231

Konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat

S31

S98

S165

S232

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S32

S99

S166

S233

Yritykset

S33

S100

S167

S234

Valtionhallinto

S34

S101

S168

S235

Osavaltio- ja paikallishallinto

S35

S102

S169

S236

Sosiaaliturvarahastot

S36

S103

S170

S237

 

 

 

 

 

2.2

joista vaihtuvakorkoisia:

 

 

 

 

Yhteensä

S37

S104

S171

S238

Keskuspankki

S38

S105

S172

S239

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S39

S106

S173

S240

Muut rahoituksen välittäjät

S40

S107

S174

S241

joista erityisyhteisöt

S41

S108

S175

S242

Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset

S42

S109

S176

S243

Konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat

S43

S110

S177

S244

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S44

S111

S178

S245

Yritykset

S45

S112

S179

S246

Valtionhallinto

S46

S113

S180

S247

Osavaltio- ja paikallishallinto

S47

S114

S181

S248

Sosiaaliturvarahastot

S48

S115

S182

S249

 

 

 

 

 

2.3

joista nollakuponkilainoja:

 

 

 

 

Yhteensä

S49

S116

S183

S250

Keskuspankki

S50

S117

S184

S251

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S51

S118

S185

S252

Muut rahoituksen välittäjät

S52

S119

S186

S253

joista erityisyhteisöt

S53

S120

S187

S254

Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset

S54

S121

S188

S255

Konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat

S55

S122

S189

S256

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S56

S123

S190

S257

Yritykset

S57

S124

S191

S258

Valtionhallinto

S58

S125

S192

S259

Osavaltio- ja paikallishallinto

S59

S126

S193

S260

Sosiaaliturvarahastot

S60

S127

S194

S261

 

 

 

 

 

3.

NOTEERATUT OSAKKEET  ((†))

 

 

 

 

Yhteensä

S61

S128

S195

S262

Keskuspankki

S62

S129

S196

S263

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S63

S130

S197

S264

Muut rahoituksen välittäjät

S64

S131

S198

S265

Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset

S65

S132

S199

S266

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S66

S133

S200

S267

Yritykset

S67

S134

S201

S268

 

 

 

 

 


Taulukko 2. C-kentän raportointilomake kansallisille keskuspankeille

 

KOTIMAISTEN LIIKKEESEENLASKIJOIDEN MUIDEN RAHAYKSIKÖIDEN MÄÄRÄISET EMISSIOT

 

Kannat

Bruttoemissiot

Lunastukset

Nettoemissiot

 

C1

C2

C3

C4

4.

LYHYTAIKAISET VELKAPAPERIT

 

 

 

 

Yhteensä

S269

S335

S401

S467

Keskuspankki

S270

S336

S402

S468

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S271

S337

S403

S469

Muut rahoituksen välittäjät

S272

S338

S404

S470

joista erityisyhteisöt

S273

S339

S405

S471

Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset

S274

S340

S406

S472

Konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat

S275

S341

S407

S473

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S276

S342

S408

S474

Yritykset

S277

S343

S409

S475

Valtionhallinto

S278

S344

S410

S476

Osavaltio- ja paikallishallinto

S279

S345

S411

S477

Sosiaaliturvarahastot

S280

S346

S412

S478

 

 

 

 

 

5.

PITKÄAIKAISET VELKAPAPERIT

 

 

 

 

Yhteensä

S281

S347

S413

S479

Keskuspankki

S282

S348

S414

S480

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S283

S349

S415

S481

Muut rahoituksen välittäjät

S284

S350

S416

S482

joista erityisyhteisöt

S285

S351

S417

S483

Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset

S286

S352

S418

S484

Konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat

S287

S353

S419

S485

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S288

S354

S420

S486

Yritykset

S289

S355

S421

S487

Valtionhallinto

S290

S356

S422

S488

Osavaltio- ja paikallishallinto

S291

S357

S423

S489

Sosiaaliturvarahastot

S292

S358

S424

S490

 

 

 

 

 

5.1

joista kiinteäkorkoisia:

 

 

 

 

Yhteensä

S293

S359

S425

S491

Keskuspankki

S294

S360

S426

S492

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S295

S361

S427

S493

Muut rahoituksen välittäjät

S296

S362

S428

S494

joista erityisyhteisöt

S297

S363

S429

S495

Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset

S298

S364

S430

S496

Konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat

S299

S365

S431

S497

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S300

S366

S432

S498

Yritykset

S301

S367

S433

S499

Valtionhallinto

S302

S368

S434

S500

Osavaltio- ja paikallishallinto

S303

S369

S435

S501

Sosiaaliturvarahastot

S304

S370

S436

S502

 

 

 

 

 

5.2

joista vaihtuvakorkoisia:

 

 

 

 

Yhteensä

S305

S371

S437

S503

Keskuspankki

S306

S372

S438

S504

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S307

S373

S439

S505

Muut rahoituksen välittäjät

S308

S374

S440

S506

joista erityisyhteisöt

S309

S375

S441

S507

Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset

S310

S376

S442

S508

Konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat

S311

S377

S443

S509

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S312

S378

S444

S510

Yritykset

S313

S379

S445

S511

Valtionhallinto

S314

S380

S446

S512

Osavaltio- ja paikallishallinto

S315

S381

S447

S513

Sosiaaliturvarahastot

S316

S382

S448

S514

 

 

 

 

 

5.3

joista nollakuponkilainoja:

 

 

 

 

Yhteensä

S317

S383

S449

S515

Keskuspankki

S318

S384

S450

S516

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S319

S385

S451

S517

Muut rahoituksen välittäjät

S320

S386

S452

S518

joista erityisyhteisöt

S321

S387

S453

S519

Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset

S322

S388

S454

S520

Konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat

S323

S389

S455

S521

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S324

S390

S456

S522

Yritykset

S325

S391

S457

S523

Valtionhallinto

S326

S392

S458

S524

Osavaltio- ja paikallishallinto

S327

S393

S459

S525

Sosiaaliturvarahastot

S328

S394

S460

S526

 

 

 

 

 

6.

NOTEERATUT OSAKKEET

 

 

 

 

Yhteensä

S329

S395

S461

S527

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S330

S396

S462

S528

Muut rahoituksen välittäjät

S331

S397

S463

S529

Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset

S332

S398

S464

S530

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S333

S399

S465

S531

Yritykset

S334

S400

S466

S532


Taulukko 3. A-kentän lisätietoerien raportointilomake kansallisille keskuspankeille

 

KOTIMAISTEN LIIKKEESEENLASKIJOIDEN EUROMÄÄRÄISET/KANSALLISTEN RAHAYKSIKÖIDEN MÄÄRÄISET EMISSIOT

 

Kannat

Bruttoemissiot

Lunastukset

Nettoemissiot

 

A1

A2

A3

A4

6.

NOTEERATUT OSAKKEET

 

 

 

 

Konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat

S533

S544

S555

S566

 

 

 

 

 

7.

NOTEERAAMATTOMAT OSAKKEET

 

 

 

 

Yhteensä

S534

S545

S556

S567

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S535

S546

S557

S568

Muut rahoituksen välittäjät

S536

S547

S558

S569

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S537

S548

S559

S570

Yritykset

S538

S549

S560

S571

 

 

 

 

 

8.

MUUT OSUUDET

 

 

 

 

Yhteensä

S539

S550

S561

S572

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S540

S551

S562

S573

Muut rahoituksen välittäjät

S541

S552

S563

S574

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S542

S553

S564

S575

Yritykset

S543

S554

S565

S576

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

1.   Liikkeeseenlaskijan kotipaikka

Tiedot antavan maan talousalueella toimivien mutta ulkomailla sijaitsevan talousyksikön omistamien tytäryhtiöiden toteuttamat emissiot luokitellaan tiedot antavan maan kotimaisten talousyksiköiden toteuttamiksi emissioiksi.

Tiedot antavan maan talousalueella sijaitsevien, kansainvälisesti toimivien pääkonttorien emissiot luokitellaan myös kotimaisten talousyksiköiden toteuttamiksi emissioiksi. Tiedot antavan maan talousyksiköiden omistuksessa mutta muualla kuin kyseisen maan talousalueella sijaitsevien pääkonttoreiden tai tytäryhtiöiden toteuttamat emissiot luokitellaan ulkomaisten talousyksiköiden toteuttamiksi emissioiksi. Esimerkiksi Brasilian Volkswagenin emissiot luokitellaan Brasiliassa sijaitsevien talousyksiköiden toteuttamiksi emissioiksi eikä tiedot antavassa maassa sijaitsevien talousyksiköiden emissioiksi. Jos yritykseltä puuttuu fyysinen ulottuvuus, yrityksen kotipaikka määräytyy sen talousalueen mukaisesti, jonka lakien mukaan yritys on perustettu tai rekisteröity (2).

Puutteellisten tietojen ja päällekkäisyyksien välttämiseksi asianomaisten tiedonantajien on ratkaistava erityistä tarkoitusta varten perustettujen yksiköiden arvopaperiemissioiden raportointi kahdenvälisesti. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 549/2013 (3) liitteessä A vahvistetut muutetun Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmän (‘EKT 2010’) kotimaisuusedellytykset täyttävien ja euroalueen talousyksiköiksi luokiteltavien erityistä tarkoitusta varten perustettujen yksiköiden emissiot ilmoittavat kansalliset keskuspankit eikä BIS.

2.   Liikkeeseenlaskijoiden jakautuminen sektoreittain

Emissiot luokitellaan sen sektorin mukaan, jolle liikkeeseen laskettuihin arvopapereihin liittyvä vastuusitoumus lankeaa. Sektoriluokittelu kattaa 12 erityyppistä liikkeeseenlaskijaa:

kansalliset keskuspankit,

muut rahalaitokset (4),

muut rahoituksen välittäjät (5),

joista arvopaperistamiseen osallistuvat erityisyhteisöt,

rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset,

konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat, ,

vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (6)

yritykset,

valtionhallinto,

osavaltio- ja paikallishallinto,

sosiaaliturvarahastot,

kansainväliset järjestöt.

Erityistä tarkoitusta varten perustettujen yksiköiden kautta liikkeeseen lasketut arvopaperit, joiden emissioon liittyvä lopullinen vastuusitoumus lankeaa tällaisen yksikön sijasta emoyhtiölle, luokitellaan emoyhtiön eikä erityistä tarkoitusta varten perustetun yksikön liikkeeseen laskemiksi. Esimerkiksi AJAX Electronicsiin – eli euroalueen maassa ’A’ sijaitsevaan yritykseen – kuuluvan erityistä tarkoitusta varten perustetun yksikön emissiot lasketaan yrityssektorin emissioihin, ja niistä ilmoittaa maa ’A’. Erityistä tarkoitusta varten perustetulla yksiköllä ja sen emoyhtiöllä on kuitenkin oltava kotipaikka samassa maassa. Näin ollen jos emoyhtiön kotipaikka ei ole tiedot antavassa maassa, erityistä tarkoitusta varten perustettu yksikkö luokitellaan tiedot antavan maan nimelliseksi kotimaiseksi talousyksiköksi, ja liikkeeseen laskevan sektorin on vastattava erityistä tarkoitusta varten perustetun yksikön taloudellista tehtävää. Jos esimerkiksi autoja valmistavan ACME Motorsin kotipaikka olisi Japanissa, ja ACME Motor Finance olisi sen tytäryhtiö, jonka kotipaikka on euroalueen maassa ’B’, ACME Motor Financen emissiot olisi kohdennettava maan ’B’ konserninsisäisiin rahoitusyksiköihin, koska emoyhtiö ACME Motorsin kotipaikka ei ole samassa maassa. Ainoana poikkeuksena tästä on tapaus, jossa erityistä tarkoitusta varten perustetut yksiköt omistaa valtio, jolloin arvopaperi kirjataan valtion liikkeeseen laskemaksi emoyhtiön maassa. (7)

Valtionyhtiö, joka yksityistetään laskemalla liikkeeseen noteerattuja osakkeita, kohdennetaan yrityssektoriin. Vastaavasti julkinen luottolaitos, joka yksityistetään, kohdennetaan muiden rahalaitosten paitsi keskuspankkien sektoriin. Kotitalouksien tai kotitalouksia palvelevien voittoa tavoittelemattomien yhteisöjen emissiot luokitellaan yritysten emissioiksi.

3.   Emissioiden maturiteetti

Lyhytaikaisiin velkapapereihin kuuluvat arvopaperit, joiden alkuperäinen maturiteetti on enintään yksi vuosi, vaikka ne laskettaisiinkin liikkeeseen pitkäaikaisiin velkapapereihin sovellettavien menettelyjen mukaisesti.

Pitkäaikaisiin velkapapereihin kuuluvat arvopaperit, joiden alkuperäinen maturiteetti on yli vuosi. Pitkäaikaisiin velkapapereihin kuuluvat myös velkapaperit, joiden valinnainen maturiteetti on pisimmillään yli vuosi, ja velkapaperit, joiden maturiteetti on määrittelemätön.

Rahalaitosten tasetilastoihin kuuluvaa kahden vuoden maturiteettijakoa ei vaadita.

4.   Pitkäaikaisten velkapaperien luokittelu koron mukaan

Pitkäaikaiset velkapaperit jaetaan seuraavasti:

Kiinteäkorkoiset velkapaperit eli velkapaperit, jotka lasketaan liikkeeseen ja lunastetaan nimellisarvoon ja velkapaperit, jotka lasketaan liikkeeseen nimellisarvon alittavaan tai ylittävään hintaan.

Vaihtuvakorkoiset velkapaperit eli velkapaperit, joissa kuponkikorko ja/tai pääoma on sidottu tavaroiden ja palvelujen yleiseen hintaindeksiin (kuten kuluttajahintaindeksiin), korkoon tai kohde-etuuden hintaan, jonka perusteella nimellinen kuponkimaksu vaihtelee emission aikana. Arvopaperiemissioita koskevissa tilastoissa yhdistelmäkorkoiset velkapaperit luokitellaan vaihtuvakorkoisiksi (8).

Alihintaan liikkeeseen lasketut nollakuponkilainat eli instrumentit, joihin ei sisälly korkomaksuja ja jotka lasketaan liikkeeseen nimellisarvon selvästi alittavaan hintaan. Alihinta on yleensä samansuuruinen kuin lainasta kertyneet korot.

5.   Emissioiden luokittelu

Emissiot jaetaan kahteen laajaan ryhmään analysointia varten: a) velkapaperit (9) ja (b) noteeratut osakkeet (10). Velkapaperit, jotka lasketaan liikkeeseen suunnattuna antina, katetaan mahdollisimman laajalti. Rahamarkkinapaperit sisältyvät erottamattomana osana velkapapereihin. Noteeraamattomia osakkeita (11) ja osuuksia (12) voidaan ilmoittaa vapaaehtoisesti kahtena erillisenä lisätietoeränä. Rahamarkkinarahastojen ja muiden sijoitusrahastojen liikkeeseen laskemia rahasto-osuuksia ei lueta mukaan.

Luettelo, joka ei ole tyhjentävä, instrumenteista arvopaperiemissioita koskevissa tilastoissa:

a)

Velkapaperit

i)

Lyhytaikaiset velkapaperit

Vähintään seuraavat instrumentit ilmoitetaan.

Valtion velkasitoumukset ja muut julkisyhteisöjen liikkeeseen laskemat lyhytaikaiset paperit.

Rahoituslaitosten ja yritysten liikkeeseen laskemat jälkimarkkinakelpoiset lyhytaikaiset paperit. Tällaisille papereille on lukuisia nimityksiä, kuten yritystodistukset, tavaravekselit, omat vekselit, kauppavekselit, vekselit ja sijoitustodistukset.

Lyhytaikaiset arvopaperit, jotka on laskettu liikkeeseen pitkäaikaisen merkintätakuisen rahoitusohjelman yhteydessä.

Pankkivekselit (bankers’ acceptances, BA).

ii)

Pitkäaikaiset velkapaperit

Seuraavat instrumentit ovat esimerkkejä, ja vähintään ne ilmoitetaan:

Haltijavelkakirjat.

Toissijaiset joukkolainat.

Joukkolainat, joiden valinnainen maturiteetti on pisimmillään yli vuosi.

Päiväämättömät tai jatkuvat joukkolainat.

Vaihtuvakorkoiset velkakirjalainat.

Vaihdettavissa olevat joukkolainat.

Katetut joukkolainat.

Indeksiin sidotut arvopaperit, joissa lainan pääoman arvo on sidottu hintaindeksiin, hyödykkeen hintaan tai valuuttaindeksiin.

Selvästi alihintaiset joukkolainat, joiden kuponkimaksut ovat pienet ja jotka lasketaan liikkeeseen nimellisarvon alittavaan hintaan.

Nollakuponkilainat.

Euromääräiset joukkolainat.

Maailmanlaajuiset joukkolainat.

Suunnatut joukkolainat.

Arvopaperit, jotka ovat syntyneet lainojen muuntamisen yhteydessä.

Lainat, jotka ovat todellisuudessa muuttuneet jälkimarkkinakelpoisiksi.

Debentuurit ja joukkolainat, jotka voidaan vaihtaa liikkeeseen laskevan yhtiön tai muun yhtiön osakkeiksi (vaihtovelkakirjalainat), niin kauan kuin niitä ei ole vaihdettu. Jos vaihto-oikeus on kohde-etuutena olevasta lainasta erillään, tällaisia optiotodistuksia, joita pidetään johdannaisina, ei lueta mukaan.

Sellaiset osakkeet, jotka antavat kiinteän tuoton mutta eivät oikeuta osuuteen yhtiön jäännösarvosta yhtiötä purettaessa, mukaan luettuina voittoon oikeuttamattomat etuoikeutetut osakkeet.

Liikkeeseen lasketut rahoitusinstrumentit, jotka ovat syntyneet osana lainojen, asuntolainojen, luottokorttiluottojen, siirtosaamisten tai muiden instrumenttien arvopaperistamista.

Seuraavia instrumentteja ei lueta mukaan:

takaisinostosopimusten osana olevat arvopapereihin liittyvät taloustoimet,

ei-jälkimarkkinakelpoisten arvopapereiden emissiot,

ei-jälkimarkkinakelpoiset lainat.

b)

Noteeratut osakkeet

Noteeratuiksi osakkeiksi luetaan seuraavat:

Osuudet osakeyhtiöiden pääomasta.

Lunastetut osakeyhtiöiden osakkeet.

Osakeyhtiöiden liikkeeseen laskemat osinko-oikeudelliset osakkeet.

Sellaiset etuoikeutetut osakkeet, jotka oikeuttavat jako-osaan yhtiön jäännösvaroista sitä purettaessa. Tällaiset osakkeet voivat olla julkisesti noteerattuja tai noteeraamattomia.

Suunnatut annit mahdollisuuksien mukaan.

Jos yritys yksityistetään ja valtio pitää itsellään osan yksityistetyn yrityksen osakkeista mutta loput noteerataan säännellyillä markkinoilla, yrityksen koko pääoma kirjataan noteeratuiksi osakkeiksi, sillä kaikilla osakkeilla voitaisiin milloin vain mahdollisesti käydä kauppaa markkinahintaan. Sama pätee silloin, jos osa osakkeista myydään suursijoittajille ja ainoastaan jäljelle jäävällä osuudella käydään kauppaa arvopaperipörssissä.

Noteeratuiksi osakkeiksi ei lueta:

myynnissä olevia osakkeita, joita ei ole merkitty liikkeeseenlaskun yhteydessä,

debentuureja ja lainoja, jotka voidaan vaihtaa osakkeisiin ja jotka luetaan mukaan, kun ne vaihdetaan osakkeiksi,

henkilöyhtiöiden vastuunalaisten yhtiömiesten osuuksia,

julkisyhteisöjen sijoituksia sellaisiin kansainvälisiin järjestöihin, jotka ovat juridisesti samaan tapaan perustettuja kuin yhtiöt, joilla on osakepääoma,

ilmaisanteja liikkeeseenlaskun yhteydessä eikä osakkeiden jakamiseen liittyviä anteja; ilmaisosakkeet ja jaetut osakkeet sisältyvät kuitenkin erottamattomasti noteerattuun kokonaisosakekantaan.

6.   Liikkeeseenlaskun rahayksikkö

Kahden rahayksikön joukkolainat luokitellaan sen rahayksikön mukaan, jonka määräisenä ne on laskettu liikkeeseen. Kahden rahayksikön joukkolainat määritellään joukkolainoiksi, jotka on määrä lunastaa tai joiden korot maksetaan muuna kuin joukkolainan liikkeeseenlaskun rahayksikkönä. Jos maailmanlaajuinen joukkovelkakirjalaina lasketaan liikkeeseen useamman kuin yhden rahayksikön määräisenä, kukin osa ilmoitetaan omana emissionaan sen rahayksikön mukaisesti. Jos emissio toteutetaan kahden rahayksikön määräisenä, esim. 70 prosenttia euroina ja 30 prosenttia Yhdysvaltain dollareina, kummankin rahayksikön määräiset osat ilmoitetaan mahdollisuuksien mukaan erikseen. Näin ollen 70 prosenttia esimerkkinä olevasta emissiosta ilmoitetaan euromääräisenä/kansallisten rahayksiköiden määräisenä (13) ja 30 prosenttia muiden rahayksiköiden määräisenä. Jos emission eri rahayksiköiden määräisiä osia ei ole mahdollista ilmoittaa erikseen, tiedot antavan maan tekemä todellinen erittely ilmoitetaan kansallisissa lisätiedoissa.

7.   Emission kirjauksen ajankohta

Emissio katsotaan toteutuneeksi liikkeeseenlaskijan saadessa maksun eikä vastuusitoumuksen syntyessä.

8.   Kantojen ja virtojen yhteensovittaminen

Kansalliset keskuspankit toimittavat tiedot kannoista, bruttoemissioista, lyhyt- ja pitkäaikaisten velkapapereiden lunastuksista ja nettoemissioista sekä noteeratuista osakkeista.

Alla olevassa taulukossa esitetään kantojen ja virtojen (bruttoemissiot, lunastukset ja nettoemissiot) välinen yhteys. Käytännössä yhteys on monitahoisempi hintojen ja vaihtokurssin muutosten, uudelleen sijoitettujen (kertyneiden) korkojen, luokituksen muutosten, korjausten ja muiden vastaavien järjestelyjen takia.

i)

Kanta tilastointikauden lopussa

Kanta edellisen tilastointikauden lopussa

+

Bruttoemissiot tilastointikaudella

-

Lunastukset tilastointi-kaudella

+

Luokituksen muutokset ja muut muutokset

ii)

Kanta tilastointikauden lopussa

Kanta edellisen tilastointikauden lopussa

+

Nettoemissiot tilastointikaudella

 

 

+

Luokituksen muutokset ja muut muutokset

a)   Bruttoemissiot

Tilastointikauden bruttoemissioihin kuuluvat kaikki velkapapereiden ja noteerattujen osakkeiden emissiot, kun liikkeeseenlaskija myy uusia arvopapereita käteistä vastaan. Näillä tarkoitetaan uusien arvopapereiden säännönmukaisia emissioita. Emission toteuttamisaika määritellään sen perusteella, milloin maksu suoritetaan; tällöin emissioiden kirjauksen on vastattava mahdollisimman tarkkaan kyseisen emission maksun suoritushetkeä.

Noteerattujen osakkeiden osalta bruttoemissiot kattavat käteistä vastaan liikkeeseen lasketut uudet osakkeet, joiden liikkeeseenlaskijana on ensimmäistä kertaa pörssiin listautuva yritys, mukaan luettuina vasta perustetut yritykset ja yritykset, joiden yhtiömuoto muuttuu yksityisestä osakeyhtiöstä julkiseksi osakeyhtiöksi. Bruttoemissiot kattavat myös uudet osakkeet, jotka lasketaan liikkeeseen käteistä vastaan valtionyhtiöiden yksityistämisen ja pörssiin listautumisen yhteydessä. Ilmaisosakkeet jätetään ryhmän ulkopuolelle (14). Bruttoemissioita ei kirjata, mikäli yritys ainoastaan listautuu pörssiin mutta uutta pääomaa ei hankita.

Bruttoemissioihin ja lunastuksiin ei lueta olemassa olevien arvopapereiden vaihtamista tai siirtämistä yritysoston tai sulautumisen yhteydessä (15),ellei samalla synny uusia instrumentteja, jotka euroalueella sijaitseva talousyksikkö laskee liikkeeseen käteistä vastaan.

Myöhemmin muiksi instrumenteiksi muunnettavissa olevien arvopapereiden liikkeeseenlasku kirjataan liikkeeseenlaskuksi alkuperäisessä instrumenttiluokassa; kun ne muunnetaan muiksi arvopapereiksi, ne kirjataan lunastetuiksi kyseisestä instrumenttiluokasta samalla summalla ja katsotaan sitten bruttoemissioksi uudessa luokassa (16).

b)   Lunastukset

Tilastointikauden lunastukset kattavat kaikki liikkeeseenlaskijan tekemät velkapapereiden ja noteerattujen osakkeiden takaisinostot, joiden yhteydessä sijoittaja saa arvopapereistaan käteistä rahaa. Tämä tarkoittaa instrumenttien säännönmukaista poistamista. Lunastuksiin luetaan kaikki velkapaperit, joiden maturiteetti umpeutuu, sekä ennenaikaiset lunastukset. Mukaan luetaan myös yritysten osakkeiden takaisinostot, jos yritys ostaa takaisin kaikki osakkeensa käteisellä ennen yhtiömuotonsa muutosta tai jos se ostaa osan osakkeistaan takaisin käteisellä ja myöhemmin mitätöi ne, mikä johtaa pääoman alenemiseen. Lunastuksiin ei lueta yritysten osakkeiden takaisinostoa, jos sillä tarkoitetaan sijoittamista yrityksen omiin osakkeisiin (17).

Lunastuksia ei ilmoiteta, mikäli kyseessä on ainoastaan osakkeiden poistaminen pörssilistalta.

c)   Nettoemissiot

Nettoemissiot tarkoittavat kaikkia toteutuneita bruttoemissioita, joista on vähennetty kaikki tilastointikaudella toteutuneet lunastukset.

Noteerattujen osakkeiden kantojen on katettava kotimaisten talousyksiköiden kaikkien noteerattujen osakkeiden markkina-arvo. Tietyn euroalueen maan ilmoittamat noteerattujen osakkeiden kannat voivat siksi kasvaa tai vähentyä listautuneen yksikön uudelleensijoittautumisen vuoksi. Tämä koskee myös yritysosto- tai sulautumistilannetta, jossa ei luoda eikä lasketa liikkeeseen uusia instrumentteja käteistä vastaan ja/tai lunasteta niitä käteistä vastaan ja mitätöidä. Jotta vältettäisiin velkapapereiden ja noteerattujen osakkeiden laskeminen kahteen kertaan tai aukot tiedoissa liikkeeseenlaskijan vaihtaessa kotimaata, asianomaisten kansallisten keskuspankkien on sovittava tällaisen tapahtuman raportoinnin ajoituksesta.

9.   Arvostus

Arvopaperiemissioiden arvo muodostuu hintakomponentista ja lisäksi valuuttakomponentista, kun emission rahayksikkönä on muu kuin tiedot antavan maan rahayksikkö.

Kansalliset keskuspankit ilmoittavat lyhytaikaiset velkapaperit nimellisarvoon (18) ja noteeratut osakkeet markkina-arvoon. Pitkäaikaisten velkapapereiden arvostuksessa voidaan käyttää erilaisia menetelmiä korkotyypistä riippuen, jolloin kokonaissumma arvostetaan näiden menetelmien yhdistelmän mukaan. Esimerkiksi kiinteäkorkoiset ja vaihtuvakorkoiset emissiot arvostetaan tavallisesti niiden nimellisarvoon ja nollakuponkilainat niiden nimellisarvoon. Nollakuponkilainojen suhteellinen määrä on yleensä pieni, joten koodiluettelossa ei ole näiden menetelmien yhdistelmään perustuvaa arvostamista koskevaa vaihtoehtoa, vaan pitkäaikaisten velkapaperien kokonaissumma kirjataan nimellisarvoon. Mikäli nollakuponkilainoja on paljon, kokonaissummaa kuvaamaan käytetään arvoa ’määrittelemätön’ (Z). Jos on kyse arvostamismenetelmien yhdistelmästä, kansallinen keskuspankki toimittaa tästä yleensä yksityiskohtaiset tiedot ilmoittaessaan ominaisuuksia

a)   Hinnan arvostaminen

Noteerattujen osakkeiden kannat ja virrat kirjataan markkina-arvoon.

Velkapapereiden kantojen ja virtojen kirjaamisesta nimellisarvoon tehdään poikkeus, kun kyseessä ovat selvästi alihintaiset joukkolainat ja nollakuponkilainat, joiden kannat ja bruttoemissiot kirjataan niiden nimellisarvoon, eli liikkeeseenlaskun yhteydessä maksettuun diskontattuun hintaan korkoineen, ja joiden lunastushintana maturiteetin umpeutuessa on nimellisarvo. Nollakuponkilainojen kannan nimellisarvo voidaan laskea seuraavassa kuvatulla tavalla:

Image 1

jossa

A

=

nimellisarvo = todellisuudessa suoritettu maksu korkoineen

E

=

diskontattu hinta liikkeeseenlaskun yhteydessä (liikkeeseenlaskun yhteydessä maksettu määrä)

P

=

nimellisarvo (maksetaan takaisin maturiteetin päättyessä)

T

=

aika liikkeeseenlaskupäivästä maturiteettiin (päivinä)

t

=

liikkeeseenlaskupäivästä kulunut aika (päivinä)

Eri maissa sovellettavien hinnan arvostamismenettelyjen välillä saattaa olla tiettyjä eroja.

EKT 2010:n mukaista hinnan arvostamista, jossa edellytetään velkapapereiden ja osakkeiden virtojen kirjaamista transaktioarvoon ja kantojen kirjaamista markkina-arvoon, ei sovelleta tässä yhteydessä.

Tiedot antava kansallinen keskuspankki laskee kertyneet korot alihintaisten joukkolainojen ja nollakuponkilainojen osalta, mikäli se on mahdollista.

b)   Valuutta- ja vaihtokurssien arvostamisesta ilmoittaminen

Kansalliset keskuspankit toimittavat kaikki tiedot EKP:lle euromääräisinä historiasarjat mukaan lukien. Muuntaessaan kotimaisten talousyksiköiden muiden rahayksiköiden määräisinä liikkeeseen laskemia arvopapereita (C-kenttä) (19) euromääräisiksi, kansalliset keskuspankit noudattavat mahdollisimman tarkkaan EKT 2010:een perustuvia vaihtokurssien arvostamisperiaatteita (20), sellaisina kuin ne esitetään seuraavassa:

i)

Kannat muunnetaan euromääräisiksi/kansallisten rahayksiköiden määräisiksi tilastointikauden lopussa eli soveltamalla tilastointikauden viimeisen pankkipäivän päättyessä markkinoilla vallitsevaa asiaankuuluvaa keskihinnan mukaista vaihtokurssia.

ii)

Bruttoemissiot ja lunastukset muunnetaan euromääräisiksi/kansallisten rahayksiköiden määräisiksi soveltamalla maksun suoritushetkellä markkinoilla vallitsevaa keskihinnan mukaista vaihtokurssia. Jos muuntamisessa sovellettavaa vaihtokurssia ei ole mahdollista määritellä tarkkaan, voidaan käyttää maksun suoritushetkellä mahdollisimman lähellä markkinoiden keskihintaa olevaa vaihtokurssia.

10.   Käsitteellinen johdonmukaisuus

Arvopaperiemissioita ja rahalaitosten tasetietoja koskevat tilastot kytkeytyvät toisiinsa rahalaitosten jälkimarkkinakelpoisten arvopapereiden emissioiden osalta. Arvopapereita ja niitä liikkeeseen laskevia rahalaitoksia koskevat tiedot ovat käsitteellisesti johdonmukaiset; sama pätee myös arvopapereiden jakamiseen maturiteettiluokkiin ja erittelyyn rahayksiköittäin. Arvopaperiemissioita ja rahalaitosten tasetietoja koskeviin tilastoihin sovelletaan eri arvostusperiaatteita (velkapapereiden osalta sovelletaan nimellisarvoa ja tasetietojen osalta markkina-arvoa). Lukuun ottamatta arvostuseroja ja arvopaperiomistusten nettouttamista kunkin maan rahalaitostaseessa, arvopaperiemissioiden tilastointia varten annetut tiedot rahalaitosten liikkeeseen laskemien arvopapereiden kannasta vastaavat rahalaitostaseen vastattavaa-puolen erää 11 (’liikkeeseen lasketut velkapaperit’). Lyhytaikaiset velkapaperit, sellaisina kuin ne määritellään arvopaperiemissioita koskevia tilastoja varten, vastaavat enintään vuoden pituisia velkapapereita. Pitkäaikaiset velkapaperit, sellaisina kuin ne määritellään arvopaperiemissioita koskevia tilastoja varten, vastaavat yli vuoden ja enintään kahden vuoden pituisten velkapapereiden ja yli kahden vuoden pituisten velkapapereiden summaa.

Kansalliset keskuspankit tarkistavat arvopaperiemissioita koskevien tilastojen ja rahalaitosten tasetilastojen kattavuuden sekä ilmoittavat EKP:lle mahdollisista käsitteellisistä eroista. Emissioiden osalta tehdään kolmen tyyppisiä johdonmukaisuustarkistuksia liikkeeseenlaskijan mukaan: a) kansallisten keskuspankkien euromääräiset/kansallisten rahayksiköiden määräiset emissiot, b) muiden rahalaitosten kuin keskuspankkien euromääräiset/kansallisten rahayksiköiden määräiset emissiot ja c) muiden rahalaitosten kuin keskuspankkien muiden rahayksiköiden määräiset emissiot. Arvopaperiemissioita koskevien tilastojen ja rahalaitosten tasetilastojen välillä saattaa esiintyä käsitteellisiä eroja, sillä arvopaperiemissioita koskevat tilastot ja rahalaitosten tasetilastot johdetaan eri tarkoituksia varten luoduista kansallisista raportointijärjestelmistä.

11.   Vaadittavat tiedot

Kukin maa toimittaa tilastotiedot kustakin asianomaisesta aikasarjasta. Kansallinen keskuspankki tekee EKP:lle viipymättä kirjallisen ilmoituksen perusteluineen, jos tiettyä erää ei sovelleta kyseisessä maassa. Kansallinen keskuspankki voidaan tilapäisesti vapauttaa aikasarjojen ilmoittamisvelvollisuudesta, jos kyseistä ilmiötä ei ole olemassa. Kansallinen keskuspankki ilmoittaa myös tästä ja kaikista muista tapauksista, joissa se on poikennut tässä liitteessä esitetystä raportointijärjestelmästä. Lisäksi se ilmoittaa EKP:lle korjauksista, jotka lähetetään korjausten laatua koskevine selvityksineen.

3 jakso: Kansalliset selvitykset

Kukin kansallinen keskuspankki toimittaa raportin, jossa kuvataan tiedonsiirron yhteydessä toimitettua tietoa. Raportin tulee kattaa jäljempänä yksilöidyt aiheet, ja siinä on noudatettava ehdotettua muotoa mahdollisimman tarkasti. Kansalliset keskuspankit toimittavat lisätietoja sellaisissa tapauksissa, joissa annetut tiedot eivät ole näiden suuntaviivojen mukaiset tai joissa tietoja ei ole toimitettu, sekä syyt siihen. Raportti toimitetaan viimeistään samaan aikaan kuin tiedot.

1.

Tietolähteet / tiedon keräämismenetelmä: Kansalliset keskuspankit antavat tiedot arvopaperiemissioita koskevien tilastojen laatimiseen käytetyistä tietolähteistä, joita ovat mm. hallinnolliset lähteet valtionhallinnon emissioiden osalta, rahalaitosten ja muiden laitosten suora raportointi, sanomalehdet ja tiedontuottajat, kuten International Financial Review. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat, onko tiedot kerätty ja säilytetäänkö niitä emissiokohtaisesti, ja mitä perusteita on käytetty. Vaihtoehtoisesti kansalliset keskuspankit ilmoittavat, kerätäänkö tiedot ja tallennetaanko ne tilastointikautena yksittäisten liikkeeseenlaskijoiden toteuttamien emissioiden summana, esimerkiksi suorien tiedonkeruujärjestelmien tapauksessa. Kansalliset keskuspankit antavat tiedot perusteista, joita on käytetty suorassa raportoinnissa tiedonantajien ja toimitettavan tiedon määrittelemiseksi.

2.

Tiedon kokoamismenetelmät: Raportissa annetaan lyhyt kuvaus tietojen kokoamisessa käytetystä menetelmästä, kuten yksittäisiä arvopaperiemissioita koskevan tiedon kokoamisesta, olemassa olevien aikasarjojen järjestämisestä sekä siitä, onko niitä julkaistu vai ei.

3.

Liikkeeseenlaskijan kotipaikka: Kansalliset keskuspankit täsmentävät, voidaanko emissioiden luokittelussa noudattaa täysin EKT 2010:n (ja IMF:n) soveltamaa kotipaikan määritelmää. Jos tämä ei ole mahdollista tai se on vain osittain mahdollista, kansalliset keskuspankit antavat kattavan selvityksen käytetyistä perusteista.

4.

Liikkeeseenlaskijoiden jakautuminen sektoreittain: Kansalliset keskuspankit ilmoittavat, jos 2 jakson 2 kohdan mukaisesta liikkeeseenlaskijoiden luokittelusta on poikettu. Selvityksessä selitetään todetut poikkeamat ja mahdolliset epäselvyydet.

5.

Emission rahayksikkö: Jos emission eri rahayksiköiden määräisiä komponentteja ei voida määritellä erikseen, kansalliset keskuspankit selvittävät, miltä osin ohjeista on poikettu. Lisäksi kansalliset keskuspankit, jotka eivät kykene erittelemään kaikkia emissioita sen mukaan, onko ne toteutettu paikallisen rahayksikön määräisinä, euromääräisinä/muiden kansallisten rahayksiköiden määräisinä tai muiden rahayksiköiden määräisinä, ilmoittavat, mihin emissiot on luokiteltu, sekä niiden emissioiden kokonaissumman, joita ei ole voitu asianmukaisesti luokitella, jotta voidaan päätellä vääristymän laajuus.

6.

Emissioiden luokittelu: Kansalliset keskuspankit antavat kattavat tiedot kansallisissa tiedoissa kuvatuista arvopaperityypeistä sekä niiden kansalliset nimikkeet. Jos kattavuudessa on puutteita, kansalliset keskuspankit ilmoittavat niistä. Kansalliset keskuspankit toimittavat erityisesti seuraavat tiedot.

Suunnatut emissiot: Kansalliset keskuspankit ilmoittavat, sisältyvätkö ne annettuihin tietoihin.

Pankkivekselit: Jos kyseiset arvopaperit ovat jälkimarkkinakelpoisia ja sisältyvät lyhytaikaisista velkapapereista annettuihin tietoihin, tiedot antava kansallinen keskuspankki esittää kansallisissa selvityksissä arvopapereiden kirjaamisessa sovellettavat kansalliset menettelyt ja näiden arvopapereiden luonteen.

Noteeratut osakkeet: Kansalliset keskuspankit ilmoittavat, sisältyvätkö noteeraamattomat osakkeet tai osuudet ilmoitettuihin tietoihin, ja antavat arvion noteeraamattomien osakkeiden ja/tai osuuksien määrästä, jotta voidaan päätellä vääristymän laajuus. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat kansallisissa selvityksissä kaikki tiedossa olevat noteerattujen osakkeiden kattavuuteen liittyvät puutteet.

7.

Pitkäaikaisten velkapaperien jaottelu instrumenttiluokkiin: Jos kiinteäkorkoisten ja vaihtuvakorkoisten lainojen sekä nollakuponkilainojen summa ei vastaa pitkäaikaisten velkapapereiden summaa, kansalliset keskuspankit ilmoittavat niiden pitkäaikaisten arvopapereiden tyypin ja määrän, joista tällaista jakoa ei ole saatavilla.

8.

Emissioiden maturiteetti: Mikäli lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten velkapaperien määritelmien täsmällinen soveltaminen ei ole mahdollista, kansalliset keskuspankit ilmoittavat, miltä osin ilmoitetut tiedot poikkeavat näistä määritelmistä.

9.

Lunastukset: Kansalliset keskuspankit täsmentävät, kuinka lunastuksia koskevat tiedot on johdettu ja onko tiedot kerätty suoran raportoinnin avulla vai laskettu jäännöksen perusteella.

10.

Hinnan arvostaminen: Kansalliset keskuspankit täsmentävät kansallisissa selvityksissä, mitä menetelmää käytetään a) lyhytaikaisten velkapapereiden, b) pitkäaikaisten velkapapereiden, c) diskontattujen joukkolainojen ja d) noteerattujen osakkeiden arvostamisessa. Kantojen ja virtojen arvostuserot selitetään.

11.

Raportoinnin toistuvuus, toimitusaika ja aikajänne: Kansalliset keskuspankit täsmentävät, kuinka suuri osa raportointia varten kootuista tiedosta on toimitettu vaatimusten mukaisesti, esim. kuukausittaisen tiedon osalta viiden viikon kuluessa. Myös toimitettavien aikasarjojen pituus määritellään. Kaikista sarjojen katkoksista, kuten arvopapereita koskevien tietojen ajallisessa kattavuudessa havaituista puutteista, ilmoitetaan.

12.

Korjaukset: Kansalliset keskuspankit antavat lyhyet selvitykset mahdollisista korjauksista ja selventävät niiden syyt ja laajuuden.

13.

Kunkin kotimaisten talousyksiköiden liikkeeseen laskeman instrumentin arvioitu osuus: Kansalliset keskuspankit antavat alla olevan taulukon mukaisesti kansalliset arviot kotimaisten talousyksiköiden kunkin emissiotyypin arvopapereiden osuuksista, eli sellaisten lyhytaikaisten ja pitkäaikaisten arvopapereiden sekä noteerattujen osakkeiden emissioiden osuuksista, jotka on toteutettu paikallisen rahayksikön määräisinä, euromääräisinä/muiden kansallisten rahayksiköiden määräisinä (ecu mukaan luettuna) tai muiden rahayksiköiden määräisinä. Prosentuaalisen osuuden arvio tarkoittaa kuhunkin arvopaperiluokkaan kuuluvien arvopapereiden prosentuaalista osuutta kaikista emissioista, ja se ilmoitetaan raportointia koskevien ohjeiden mukaisesti asiaankuuluvan otsakkeen alla. ’Huomautuksissa’ voidaan antaa lyhyitä kuvauksia. Kansalliset keskuspankit ilmoittavat myös kaikki rahaliittoon liittymisen mukanaan tuomat muutokset arvopapereiden osuuksissa.

 

 

 

Prosentuaalinen osuus:

Huomautukset:

Euromääräiset / kansallisten rahayksiköiden määräiset emissiot

Paikallinen

rahayksikkö

STS

 

 

LTS

 

 

QUS

 

 

Euro / kansalliset rahayksiköt, paitsi paikallinen rahayksikkö, ml. ecu

STS

 

 

LTS

 

 

Muiden rahayksiköiden määräiset

 

STS

 

 

LTS

 

 

STS

=

lyhytaikaiset velkapaperit.

LTS

=

pitkäaikaiset velkapaperit.

QUS

=

noteeratut osakkeet.

4 jakso: Kansainvälistä järjestelypankkia koskevat vaatimukset

Kansainvälistä järjestelypankkia (BIS) koskevissa tiedonantovaatimuksissa noudatetaan samoja periaatteita kuin kansallisia keskuspankkeja koskevissa vaatimuksissa, jotka esitetään edellä 1–3 jaksossa, lukuun ottamatta seuraavia:

Taulukko 4. B-kentän raportointilomake BIS:lle

 

ULKOMAISTEN LIIKKEESEENLASKIJOIDEN EUROMÄÄRÄISET / KANSALLISTEN RAHAYKSIKÖIDEN MÄÄRÄISET EMISSIOT

 

Kannat

Bruttoemissiot

Lunastukset

 

B1

B2

B3

9.

LYHYTAIKAISET VELKAPAPERIT

 

 

 

Yhteensä

S577

S642

S707

Keskuspankki

S578

S643

S708

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S579

S644

S709

Muut rahoituksen välittäjät

S580

S645

S710

joista erityisyhteisöt

S581

S646

S711

Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset

S582

S647

S712

Konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat

S583

S648

S713

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S584

S649

S714

Yritykset

S585

S650

S715

Valtionhallinto

S586

S651

S716

Osavaltio- ja paikallishallinto

S587

S652

S717

Sosiaaliturvarahastot

S588

S653

S718

Kansainväliset järjestöt

S589

S654

S719

 

 

 

 

10.

PITKÄAIKAISET VELKAPAPERIT

 

 

 

Yhteensä

S590

S655

S720

Keskuspankki

S591

S656

S721

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S592

S657

S722

Muut rahoituksen välittäjät

S593

S658

S723

joista erityisyhteisöt

S594

S659

S724

Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset

S595

S660

S725

Konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat

S596

S661

S726

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S597

S662

S727

Yritykset

S598

S663

S728

Valtionhallinto

S599

S664

S729

Osavaltio- ja paikallishallinto

S600

S665

S730

Sosiaaliturvarahastot

S601

S666

S731

Kansainväliset järjestöt

S602

S667

S732

 

 

 

 

10.1

joista kiinteäkorkoisia:

 

 

 

Yhteensä

S603

S668

S733

Keskuspankki

S604

S669

S734

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S605

S670

S735

Muut rahoituksen välittäjät

S606

S671

S736

joista erityisyhteisöt

S607

S672

S737

Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset

S608

S673

S738

Konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat

S609

S674

S739

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S610

S675

S740

Yritykset

S611

S676

S741

Valtionhallinto

S612

S677

S742

Osavaltio- ja paikallishallinto

S613

S678

S743

Sosiaaliturvarahastot

S614

S679

S744

Kansainväliset järjestöt

S615

S680

S745

 

 

 

 

10.2

joista vaihtuvakorkoisia:

 

 

 

Yhteensä

S616

S681

S746

Keskuspankki

S617

S682

S747

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S618

S683

S748

Muut rahoituksen välittäjät

S619

S684

S749

joista erityisyhteisöt

S620

S685

S750

Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset

S621

S686

S751

Konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat

S622

S687

S752

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S623

S688

S753

Yritykset

S624

S689

S754

Valtionhallinto

S625

S690

S755

Osavaltio- ja paikallishallinto

S626

S691

S756

Sosiaaliturvarahastot

S627

S692

S757

Kansainväliset järjestöt

S628

S693

S758

 

 

 

 

10.3

joista nollakuponkilainoja:

 

 

 

Yhteensä

S629

S694

S759

Keskuspankki

S630

S695

S760

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit

S631

S696

S761

Muut rahoituksen välittäjät

S632

S697

S762

joista erityisyhteisöt

S633

S698

S763

Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset

S634

S699

S764

Konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat

S635

S700

S765

Vakuutuslaitokset ja eläkerahastot

S636

S701

S766

Yritykset

S637

S702

S767

Valtionhallinto

S638

S703

S768

Osavaltio- ja paikallishallinto

S639

S704

S769

Sosiaaliturvarahastot

S640

S705

S770

Kansainväliset järjestöt

S641

S706

S771

 

 

 

 

Emissioiden maturiteetti

BIS pitää maturiteetin osalta kaikkia lyhyen aikavälin ohjelman mukaisesti liikkeeseen laskettuja euroyritystodistuksia ja muita eurohaltijavelkakirjoja lyhytaikaisina instrumentteina ja kaikkia pitkän aikavälin ohjelman mukaisesti liikkeeseen laskettuja arvopapereita pitkäaikaisina arvopapereina riippumatta niiden alkuperäisestä maturiteetista.

Liikkeeseenlaskijoiden jakautuminen sektoreittain

BIS noudattaa BIS:n tietokannassa olevien liikkeeseenlaskijoiden ja raportointilomakkeissa vaadittujen liikkeeseenlaskijoiden sektorikohtaista erittelyä alla olevan taulukon mukaisesti.

BIS:n tietokannan mukainen sektorikohtainen erittely

 

Raportointilomakkeiden mukainen luokittelu

Keskuspankki

Keskuspankki

Liikepankit

Rahalaitokset

Muut rahoituksen välittäjät

Muut rahoituksen välittäjät

Valtionhallinto

Valtionhallinto

Muut julkisyhteisöt

Valtion virastot

Osavaltio- ja paikallishallinto

Yritykset

Yritykset

Kansainväliset järjestöt

Kansainväliset järjestöt (ulkomaat)

Emissioiden luokittelut

Seuraavat BIS:n tietokantaan sisältyvät instrumentit luokitellaan arvopaperiemissioita koskevissa tilastoissa velkapapereiksi:

talletustodistukset,

yritystodistukset,

valtion velkasitoumukset,

joukkovelkakirjat,

euroyritystodistukset,

keskipitkän aikavälin velkakirjalainat,

muut lyhytaikaiset paperit.

Arvostus

BIS:n nykyisten arvostamissääntöjen mukaan velkapaperit kirjataan nimellisarvoon ja noteeratut osakkeet emissiohintaan.

BIS ilmoittaa EKP:lle kaikista ulkomaisten talousyksiköiden euromääräisistä/kansallisten rahayksiköiden määräisistä emissioista (B-kenttä) muuntamalla ne Yhdysvaltain dollareiksi; kantatietojen osalta muuntaminen suoritetaan tilastointikauden lopulla voimassa olevien vaihtokurssien mukaisesti ja emissioiden ja lunastusten osalta ajanjakson keskimääräisen vaihtokurssin mukaisesti. EKP muuntaa kaikki tiedot euromääräisiksi saman BIS:n soveltaman periaatteen mukaisesti. Ennen tammikuun 1 päivää 1999 päättyneiden tilastointikausien osalta käytetään ecun ja Yhdysvaltain dollarin välistä vaihtokurssia.

SANASTO

Arvopaperien liikkeeseenlaskijoihin kuuluvat ne yritykset tai yritysmäiset yhteisöt, jotka laskevat arvopapereita liikkeeseen ja jotka ovat oikeudellisessa vastuussa kyseisten arvopaperien haltijoihin nähden emission ehtojen mukaisesti.

Arvopaperistaminen määritellään asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) 1 artiklan 2 kohdassa.

Arvopaperistamiseen osallistuvat erityisyhteisöt (erityisyhteisöt) määritellään asetuksen (EU) N:o 1075/2013 (EKP/2013/40) 1 artiklan 1 kohdassa.

Eläkerahastot ovat rahoitusalan yrityksiä ja yritysmäisiä yhteisöjä, jotka pääasiallisesti ovat vakuutettujen henkilöiden sosiaalisten riskien ja tarpeiden hallintaan liittyvän rahoituksen välittäjiä (sosiaalivakuutus). Sosiaalivakuutusjärjestelminä eläkerahastot tarjoavat eläketuloja ja usein etuuksia, joita maksetaan kuoleman tai työkyvyttömyyden johdosta (EKT 2010, kohdat 2.105–2.110).

Eurolainat ovat joukkolainoja, jotka lasketaan liikkeeseen samanaikaisesti vähintään kahden maan markkinoille ja joiden ei tarvitse olla kummankaan asianomaisen maan rahan määräisiä. Yleensä liikkeeseenlaskun hoitaa useissa maissa toimivien rahoituslaitosten yhteenliittymä.

Ilmaisannilla tarkoitetaan sitä, että vanhoille osakkaille suunnataan uusia osakkeita omistusosuuksien suhteessa.

Julkisyhteisöihin kuuluvat institutionaaliset yksiköt, jotka ovat markkinattomia tuottajia ja joiden tuotos on tarkoitettu yksilölliseen tai kollektiiviseen kulutukseen ja jotka rahoitetaan muihin sektoreihin kuuluvien yksiköiden suorittamin pakollisin maksuin, ja pääasiallisesti kansantulon ja -varallisuuden uudelleenjakoa harjoittavat institutionaaliset yksiköt (EKT 2010, kohdat 2.111–2.113). Julkisyhteisöihin kuuluvat valtionhallinto, osavaltiohallinto, paikallishallinto ja sosiaaliturvarahastot (EKT 2010, kohdat 2.114– 2.117).

Kansainväliset järjestöt sisältävät ylikansalliset ja kansainväliset järjestöt, kuten Euroopan investointipankki, kansainvälinen valuuttarahasto (IMF) ja maailmanpankki.

Keskuspankki käsittää rahoitusyritykset ja yritysmäiset yhteisöt, joiden pääasiallinen tehtävä on laskea liikkeelle rahaa, säilyttää rahan sisäinen ja ulkoinen arvo ja pitää hallussaan joko kaikkea tai osaa maan kansainvälisistä valuuttavarannoista.

Kiinteäkorkoisiin emissioihin kuuluvat kaikki emissiot, joissa kuponkikorko ei muutu emission aikana.

Konserninsisäiset rahoitusyksiköt ja rahanlainaajat ovat rahoitusyksikköjä ja yritysmäisiä yhteisöjä, jotka eivät välitä rahoitusta eivätkä tuota rahoituksen välitystä avustavia palveluja ja joiden varoja tai velkoja ei valtaosin vaihdeta avoimilla markkinoilla. Tämä alasektori sisältää hallintayhtiöt, joiden hallussa on määräysvaltaan oikeuttavia osuuksia tytäryhtiöiden ryhmän pääomasta ja joiden pääasiallista toimintaa on ryhmän omistaminen ilman että ne tuottaisivat muita palveluja yrityksille, joiden pääoma on omistuksen kohteena; toisin sanoen hallintayhtiöt eivät hallinnoi eivätkä johda muita yksiköitä (EKT 2010, kohdat 2.98 ja 2.99).

Kotitaloudet ovat henkilöitä tai henkilöryhmiä kuluttajina ja markkinatavaroita ja rahoitus- ja muita palveluita tuottavina yrittäjinä (markkinatuottajina), jos tavaroiden ja palveluiden tuotanto ei ole erillisten yritysmäisinä yhteisöinä käsiteltyjen yksiköiden toimintaa.

Kotitaloussektoriin luetaan myös henkilöt tai henkilöryhmät tavaroiden ja muiden kuin rahoituspalveluiden tuottajina omaa loppukäyttöä varten (EKT 2010, kohdat 2.118–2.128).

Kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt (KPVTY:t) koostuvat voittoa tavoittelemattomista yhteisöistä, jotka ovat kotitalouksia palvelevia erillisiä juridisia yksiköitä ja yksityisiä markkinattomia tuottajia. Niiden pääasialliset varat ovat kuluttajakotitalouksilta saatuja käteis- tai luontoismuotoisia vapaaehtoisia maksuja, julkisyhteisöjen suorittamia maksuja ja omaisuustuloja (EKT 2010, kohdat 2.129–2.130).

Liikkeeseenlaskijan kotipaikka: liikkeeseen laskeva yksikkö määritetään tiedot antavassa maassa olevaksi, jos sillä on taloudellisen mielenkiinnon keskus maan talousalueella – eli jos se osallistuu taloustoimiin pidemmän aikaa (vähintään yhden vuoden ajan) tällä alueella.

Lunastetut osakeyhtiön osakkeet ovat osakkeita, joiden pääoma on maksettu takaisin mutta jotka edelleen ovat edellisen omistajan hallussa. Haltijat ovat edelleen yhtiön omistajia ja oikeutettuja siihen osuuteen voitoista, joka jää jäljelle, kun osingot on maksettu jäljellä olevalle rekisteröidylle pääomalle, sekä myös osaan yrityksen purkautumisen yhteydessä jäävästä mahdollisesta ylijäämästä.

Lyhytaikaiset velkapaperit kattavat kaikki velkapaperiemissiot, joiden alkuperäinen maturiteetti on lyhyt eli enintään yksi vuosi. Lyhytaikaiset arvopaperit diskontataan yleensä liikkeeseenlaskun yhteydessä. Tähän alaluokkaan eivät kuulu arvopaperit, joiden jälkimarkkinakelpoisuus on hyvin rajoitettu, vaikka ne teoriassa olisivatkin jälkimarkkinakelpoisia.

Maailmanlaajuiset joukkolainat ovat joukkolainoja, joita lasketaan samanaikaisesti liikkeeseen sekä kotimaan markkinoilla että euromarkkinoilla.

Muut osuudet kattavat kaikki taloustoimet, jotka kohdistuvat muihin osuuksiin ja jotka eivät kuulu noteerattuihin ja noteeraamattomiin osakkeisiin.

Muut rahalaitokset kuin keskuspankit määritellään asetuksen (EU) N:o 1071/2013 (EKP/2013/33) 1 artiklassa.

Muut rahoituksen välittäjät kuin vakuutuslaitokset ja eläkerahastot (muut rahoituksen välittäjät) ovat rahoitusalan yrityksiä ja yritysmäisiä yhteisöjä, jotka pääasiallisesti välittävät rahoitusta ottamalla velkaa muussa muodossa kuin valuuttana, talletuksina (tai talletusten läheisinä vastikkeina) tai sijoitusrahasto-osuuksina tai liittyen vakuutus-, eläke- ja standarditakausvastuisiin institutionaalisilta yksiköiltä (EKT 2010, kohdat 2.86–2.94).

Nimelliset kotimaiset yksiköt ovat a) ulkomaisten yksiköiden osia, joilla on taloudellisen mielenkiinnon pääasiallinen keskus (mikä yleensä tarkoittaa, että niillä on vähintään vuoden kestävää taloudellista toimintaa) maan talousalueella, b) ulkomaisia yksiköitä, jotka ovat maan talousalueella sijaitsevien maa-alueiden tai rakennusten omistajia, mutta ainoastaan niiden taloustoimien osalta, jotka vaikuttavat po. maahan tai rakennuksiin.

Nollakuponkilainat sisältävät kaikki emissiot, joihin ei sisälly kuponkikoron maksua. Yleensä tällaiset joukkolainat lasketaan liikkeeseen alihintaan ja lunastetaan nimellisarvoon. Niihin luetaan myös nimellisarvoon liikkeeseen lasketut ja ylihintaan lunastetut lainat, kuten lainat, joiden lunastushinta on sidottu vaihtokurssiin tai indeksiin. Yleensä alihinta tai ylihinta on samansuuruinen kuin lainasta kertyneet korot.

Noteeraamattomat osakkeet (pl. sijoitusrahasto-osuudet) ovat osakkeita, joita ei ole noteerattu arvopaperipörssissä.

Noteeratut osakkeet tai listatut osakkeet (pl. sijoitusrahasto-osuudet) ovat jälkimarkkinoilla noteerattuja oman pääoman ehtoisia arvopapereita. Jälkimarkkinapaikka voi olla tunnettu pörssi tai muu kauppapaikka. Noteerattuja osakkeita kutsutaan myös listatuiksi osakkeiksi. Pörssissä noteeratuista osakkeista on noteerattujen hintojen ansiosta yleensä helposti saatavilla käyvät markkinahinnat.

Osakeyhtiöiden liikkeeseen laskemat osinko-oikeudelliset osakkeet ovat arvopapereita, joilla maasta ja arvopapereiden syntyolosuhteista riippuen on erilaisia nimiä kuten perustajan osakkeet (founders’ shares), voitonjakoon oikeuttavat (profit shares) ja osinkoon oikeuttavat osakkeet (dividend shares). Nämä arvopaperit a) eivät kuulu rekisteröityyn pääomaan, b) eivät varsinaisesti anna haltijalleen omistajan asemaa c) eivätkä oikeuta haltijan osuuteen niistä mahdollisista voitoista, joita jää jäljelle, kun rekisteröidylle pääomalle on maksettu osingot, eivätkä osaan yrityksen purkautuessa jäävästä mahdollisesta ylijäämästä.

Osakkeiden nimellisarvon pilkkominen tarkoittaa emissioita, joissa yritys tai yritykseen rinnastettava yhteisö lisää osakkeiden määrää tietyssä suhteessa tai tietyllä kertoimella.

Osavaltio- ja paikallishallinto: osavaltiohallinto tarkoittaa julkisen hallinnon elimiä, jotka ovat erillisiä institutionaalisia yksiköitä ja hoitavat joitakin julkisen hallinnon tehtäviä valtionhallintoa alemmalla mutta paikallishallintoa ylemmällä tasolla, ei kuitenkaan sosiaaliturvarahastojen hallintoa. Paikallishallinto tarkoittaa julkisen hallinnon elimiä, joiden toimivalta ulottuu ainoastaan talousalueen paikalliseen osaan, ei kuitenkaan sosiaaliturvarahastojen paikallisia laitoksia (EKT 2010, kohdat 2.115–2.116).

Osuudet osakeyhtiöiden pääomasta ovat arvopapereita, jotka antavat haltijoilleen omistajan oikeuksia ja oikeuttavat osuuteen jaettavista voitoista sekä nettovaroista yhtiön purkautuessa.

Pitkäaikaiset velkapaperit sisältävät kaikki pitkäaikaisten velkapapereiden emissiot, joissa alkuperäinen maturiteetti on pitkä eli yli yhden vuoden; pitkäaikaisiin arvopapereihin liitetään liikkeeseenlaskun yhteydessä yleensä kuponkeja.

Rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustavat laitokset koostuvat kaikista rahoitusalan yrityksistä ja yritysmäisistä yhteisöistä, jotka pääasiallisesti harjoittavat rahoituksen välitykseen läheisesti liittyviä toimintoja mutta eivät itse ole rahoituksen välittäjiä. Pääkonttorit, joiden kaikki tai useimmat tytäryritykset ovat rahoituslaitoksia, kuuluvat myös rahoituksen ja vakuutuksen välitystä avustaviin laitoksiin (EKT 2010, kohdat 2.95–2.97).

Sosiaaliturvarahastot ovat valtionhallinnon, osavaltiohallinnon ja paikallishallinnon institutionaalisia yksikköjä, joiden pääasiallista toimintaa on sosiaalietuuksien tuottaminen ja jotka täyttävät molemmat seuraavista kahdesta kriteeristä: a) lain tai asetuksen mukaan tietyt väestöryhmät ovat velvollisia osallistumaan järjestelmään tai maksamaan sosiaaliturvamaksuja, ja (b) julkisyhteisö vastaa – riippumattomasti tehtävästään valvovana elimenä tai työnantajana – laitoksen hallinnosta maksuja ja etuuksia koskevissa ratkaisuissa ja hyväksymisessä (EKT 2010, kohta 2.117).

Suunnatut emissiot tarkoittavat osakkeiden myyntiä yhdelle ostajalle tai rajoitetulle määrälle ostajia ilman julkista liikkeeseenlaskua.

Suunnatut joukkolainat ovat joukkolainoja, jotka on rajoitettu kahdenvälisellä sopimuksella vain tietyille sijoittajille, jos joukkolainoja on ainakin periaatteessa mahdollista siirtää edelleen.

Toissijaiset joukkolainat (eli toissijaiset velkainstrumentit) ovat sellaisia joukkolainan liikkeeseen laskevan laitoksen velvoitteita, joita voidaan realisoida vasta sen jälkeen kun kaikki etusijalla olevat vaatimukset (esim. talletukset/lainat tai etuoikeutetut velkapaperit) on tyydytetty, joten ne ovat joiltakin ominaisuuksiltaan ”osakkeiden ja osuuksien” kaltaisia.

Tytäryhtiöt ovat erillisiä yhtiöitä, joissa toisella yhteisöllä on osake-enemmistö tai täysi omistus.

Ulkomaiset liikkeeseenlaskijat ovat yksiköitä, jotka joko a) sijaitsevat tiedot antavan maan talousalueella, mutta niillä ei tarkasteluhetkellä ole eivätkä ne suunnittele vähintään vuoden kestävää taloudellista toimintaa tai taloustoimia tiedot antavan maan alueella, tai jotka b) sijaitsevat tiedot antavan maan talousalueen ulkopuolella.

Vaihtuvakorkoiset emissiot sisältävät kaikki emissiot, joissa kuponkikorko tai pääoma vahvistetaan ajoittain uudelleen itsenäisen korkotason tai indeksin mukaisesti.

Vakuutuslaitokset ovat rahoitusalan yrityksiä ja yritysmäisiä yhteisöjä, joiden pääasiallista toimintaa on riskien hallintaan liittyvän rahoituksen välitys ensivakuutuksen tai jälleenvakuutuksen muodossa (EKT 2010, kohdat 2.100–2.104)

Valtionhallinto koostuu valtion ministeriöistä ja keskusvirastoista, joiden toimivalta ulottuu koko talousalueelle, ei kuitenkaan sosiaaliturvarahastojen hallintoa (EKT 2010, kohta 2.114).

Velkapaperit ovat velkatodistuksina toimivia jälkimarkkinakelpoisia rahoitusinstrumentteja, joilla käydään yleensä kauppaa jälkimarkkinoilla tai jotka voidaan korvata markkinoilla vastakkaisella sopimuksella ja jotka eivät takaa haltijalle mitään omistajan oikeuksia liikkeeseen laskevaan laitokseen.

Yritykset ovat itsenäisinä oikeushenkilöinä pidettäviä institutionaalisia yksikköjä, jotka ovat markkinatuottajia ja joiden pääasiallinen toiminta on tavaroiden ja palveluiden (paitsi rahoituspalveluiden) tuotanto. Yrityssektoriin sisältyvät myös yritysmäiset yhteisöt (EKT 2010, kohdat 2.45–2.54)


(1)  Jos tiedonantajat kohtaavat metodologisen ongelman, jota näissä suuntaviivoissa ei erikseen käsitellä, niiden tulisi soveltaa tarkistettua Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmää (’EKT 2010’), josta säädetään Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa 21. toukokuuta 2013 annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 549/2013 (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).

(*1)  ’Muilla rahayksiköillä’ tarkoitetaan kaikkia muita rahayksiköitä, mukaan lukien euroalueen ulkopuolisten jäsenvaltioiden kansalliset rahayksiköt.

(*2)  Muilla velkapapereilla kuin osakkeilla tarkoitetaan luokkaa ’muut arvopaperit kuin osakkeet, pl. johdannaiset’.

(*3)  Tiedot nettoemissioista vaaditaan vain, jos kansalliset keskuspankit eivät kykene toimittamaan tietoja bruttoemissioista tai lunastuksista.

((†))  Noteeratuilla osakkeilla tarkoitetaan luokkaa ’noteeratut osakkeet, pl. sijoitusrahasto-osuudet ja rahamarkkinarahastojen rahasto-osuudet’.

(2)  Ks. EKT 2010:n kohta 2.07.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 549/2013, annettu 21 päivänä toukokuuta 2013, Euroopan kansantalouden tilinpito- ja aluetilinpitojärjestelmästä Euroopan unionissa (EUVL L 174, 26.6.2013, s. 1).

(4)  Rahamarkkinarahastojen sektorin tietoja ei kerätä.

(5)  Sijoitusrahastojen sektorin tietoja ei kerätä.

(6)  Eläkerahastot eivät käytännössä laske liikkeeseen velkapapereita.

(7)  Ks. EKT 2010:n kohdat 2.17–2.20.

(8)  Ks. EKT 2010:n kohta 5.102.

(9)  EKT 2010:n luokka F.3.

(10)  EKT 2010:n luokka F.511.

(11)  EKT 2010:n luokka F.512.

(12)  EKT 2010:n luokka F.519.

(13)  A-kenttä koskee kansallisia keskuspankkeja ja B-kenttä BIS:ää.

(14)  Ei luokitella rahoitustaloustoimeksi, ks. EKT 2010:n kohdat 5.158 ja 6.59 sekä tämän liitteen 2 jakson 5 kohdan b alakohta.

(15)  Jälkimarkkinoilla tapahtuva taloustoimi, johon kuuluu haltijan vaihtuminen, ei sisälly näihin tilastoihin.

(16)  Katsotaan kahdeksi rahoitustaloustoimeksi; ks. EKT 2010:n kohdat 5.96 ja 6.25 sekä tämän liitteen 2 jakson 5 kohdan a alakohdan ii alakohta.

(17)  Jälkimarkkinoilla tapahtuva taloustoimi, johon kuuluu haltijan vaihtuminen, ei sisälly näihin tilastoihin.

(18)  Lisätietoja nimellisarvon ja markkina-arvon määritelmistä, ks. EKT 2010:n kohdat 5.90, 7.38 ja 7.39.

(19)  Tammikuun 1 päivän 1999 jälkeen kotimaan talousyksiköiden toteuttamia euromääräisiä emissioita (osa A-kenttää) ei tarvitse arvottaa vaihtokurssiin perustuen, ja kotimaisten talousyksiköiden euromääräisinä/kansallisten rahayksiköiden määräisinä toteuttamat arvopaperiemissiot (jäljelle jäävä A-kentän osa) muunnetaan euroiksi soveltamalla 31 päivänä joulukuuta 1998 peruuttamattomasti kiinnitettyjä muuntokursseja.

(20)  Ks. EKT 2010:n kohta 6.64.


Top