EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32021L0338

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2021/338, annettu 16 päivänä helmikuuta 2021, direktiivin 2014/65/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiedonantovaatimuksista, tuotehallinnasta ja positiolimiiteistä sekä direktiivien 2013/36/EU ja (EU) 2019/878 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse niiden soveltamisesta sijoituspalveluyrityksiin covid-19-kriisistä elpymisen edistämiseksi (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

OJ L 68, 26.2.2021, p. 14–28 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, GA, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

Legal status of the document In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dir/2021/338/oj

26.2.2021   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 68/14


EUROOPAN PARLAMENTIN JA NEUVOSTON DIREKTIIVI (EU) 2021/338,

annettu 16 päivänä helmikuuta 2021,

direktiivin 2014/65/EU muuttamisesta siltä osin kuin on kyse tiedonantovaatimuksista, tuotehallinnasta ja positiolimiiteistä sekä direktiivien 2013/36/EU ja (EU) 2019/878 muuttamisesta siltä osin kuin on kyse niiden soveltamisesta sijoituspalveluyrityksiin covid-19-kriisistä elpymisen edistämiseksi

(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)

EUROOPAN PARLAMENTTI JA EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, jotka

ottavat huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 53 artiklan 1 kohdan,

ottavat huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sen jälkeen kun esitys lainsäätämisjärjestyksessä hyväksyttäväksi säädökseksi on toimitettu kansallisille parlamenteille,

ottavat huomioon Euroopan talous- ja sosiaalikomitean lausunnon (1),

noudattavat tavallista lainsäätämisjärjestystä (2),

sekä katsovat seuraavaa:

(1)

Covid-19-pandemialla on vakavia vaikutuksia ihmisiin, yrityksiin, terveydenhuoltojärjestelmiin sekä jäsenvaltioiden talouteen ja rahoitusjärjestelmiin. Komissio korosti 27 päivänä toukokuuta 2020 antamassaan tiedonannossa ”Euroopan h-hetki: korjaamalla ja kehittämällä parempaa seuraavalle sukupolvelle”, että maksuvalmiuden säilyttäminen ja rahoituksen saatavuus ovat jatkuva haaste. Sen vuoksi on ratkaisevan tärkeää tukea elpymistä covid-19-pandemian aiheuttamasta vakavasta talouden häiriöstä tekemällä rajattuja ja kohdennettuja muutoksia olemassa olevaan unionin rahoituspalvelualan lainsäädäntöön. Näiden muutosten yleisenä tavoitteena olisi siten oltava tarpeettoman byrokratian poistaminen ja sellaisten huolellisesti kalibroitujen toimenpiteiden käyttöönottaminen, joita pidetään tehokkaina talouden myllerryksen lieventämiseksi. Tässä yhteydessä olisi vältettävä tekemästä muutoksia, jotka lisäävät alan hallinnollista rasitetta, ja jätettävä monimutkaiset lainsäädäntöön liittyvät kysymykset ratkaistaviksi Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/65/EU (3) kaavaillussa uudelleentarkastelussa. Nämä muutokset muodostavat toimenpidepaketin, ja ne hyväksytään pääomamarkkinoiden elpymispaketin nimellä.

(2)

Direktiivi 2014/65/EU hyväksyttiin vuonna 2014 vastattaessa vuosina 2007–2008 syntyneeseen finanssikriisiin. Kyseisellä direktiivillä on vahvistettu merkittävästi unionin rahoitusjärjestelmää ja taattu korkeatasoinen sijoittajansuoja kaikkialla unionissa. Sääntelyn monimutkaisuuden ja sijoituspalveluyrityksille sääntöjen noudattamisesta aiheutuvien kustannusten vähentämiseksi sekä kilpailun vääristymien poistamiseksi voitaisiin harkita lisätoimia edellyttäen, että sijoittajansuoja otetaan samalla riittävässä määrin huomioon.

(3)

Sijoittajien suojelemiseksi tarkoitettujen vaatimusten osalta direktiivillä 2014/65/EU ei ole täysin saavutettu sen tavoitetta toteuttaa toimenpiteitä, joissa otetaan riittävästi huomioon kunkin sijoittajien luokan eli yksityisasiakkaiden, ammattimaisten asiakkaiden ja hyväksyttävien vastapuolten, erityispiirteet. Jotkin näistä vaatimuksista eivät ole aina parantaneet sijoittajansuojaa vaan ovat toisinaan enemmänkin vaikeuttaneet sijoituspäätösten sujuvaa tekemistä. Siksi joitain direktiivissä 2014/65/EU säädettyjä vaatimuksia olisi muutettava, jotta voidaan helpottaa sijoituspalvelujen tarjoamista ja sijoitustoiminnan harjoittamista, ja kyseiset muutokset olisi tehtävä tasapainoisella ja sijoittajia täysimääräisesti suojaavalla tavalla.

(4)

Joukkovelkakirjalainojen liikkeeseenlasku on ratkaisevan tärkeää pääoman hankkimiseksi ja covid-19-kriisistä selviämiseksi. Tuotehallintavaatimukset voivat rajoittaa joukkovelkakirjalainojen myyntiä. Joukkovelkakirjalainoja, joihin ei sisälly muita johdannaisia kuin ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollistava lauseke, pidetään yleensä turvallisina ja yksinkertaisina tuotteina, jotka ovat yksityisasiakkaiden saatavilla. Joukkovelkakirjalainan ennenaikaisen lunastuksen tapauksessa joukkovelkakirja, johon ei sisälly muita johdannaisia kuin ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollistava lauseke, suojaa sijoittajia tappioilta varmistamalla, että nämä sijoittajat saavat maksun, joka vastaa niiden jäljellä olevien kuponkimaksujen nettonykyarvon ja joukkovelkakirjalainan lainapääoman, jotka ne olisivat saaneet, jos joukkovelkakirjalainaa ei olisi lunastettu, yhteenlaskettua määrää. Tuotehallintavaatimuksia ei pitäisi täten enää soveltaa joukkovelkakirjalainoihin, joihin ei sisälly muita johdannaisia kuin ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollistava lauseke. Lisäksi hyväksyttävillä vastapuolilla katsotaan olevan riittävästi tietämystä rahoitusvälineistä. Sen vuoksi on perusteltua vapauttaa hyväksyttävät vastapuolet yksinomaan niille markkinoitavia tai jaeltavia rahoitusvälineitä koskevista tuotehallintavaatimuksista.

(5)

Sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) N:o 1095/2010 (4) perustetun Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen), jäljempänä ’arvopaperimarkkinaviranomainen’, esittämä kannanottopyyntö direktiivin 2014/65/EU mukaisten kannustimia sekä kuluja ja veloituksia koskevien tiedonantovaatimusten vaikutuksesta että komission toteuttama julkinen kuuleminen vahvistivat, että ammattimaiset asiakkaat ja hyväksyttävät vastapuolet eivät tarvitse vakiomuotoisia ja pakollisia kulutietoja, koska ne saavat jo tarvittavat tiedot neuvotellessaan palveluntarjoajansa kanssa. Ammattimaisille asiakkaille ja hyväksyttäville vastapuolille toimitettavat tiedot on räätälöity niiden tarpeisiin, ja ne ovat usein yksityiskohtaisempia. Ammattimaisille asiakkaille ja hyväksyttäville vastapuolille tarjottavat palvelut olisi sen vuoksi vapautettava kuluja ja veloituksia koskevista tiedonantovaatimuksista lukuun ottamatta sijoitusneuvontaa ja salkunhoitoa koskevia palveluja, koska sijoitusneuvontaa tai salkunhoitoa koskevaan asiakassuhteeseen ryhtyvillä ammattimaisilla asiakkailla ei välttämättä ole riittävästi asiantuntemusta tai tietämystä, jotta tällaiset palvelut voitaisiin vapauttaa näistä vaatimuksista.

(6)

Tällä hetkellä sijoituspalveluyritysten on tehtävä jatkuvissa asiakassuhteissa kustannus–hyötyanalyysi tietyistä salkkutoimista, joissa rahoitusvälineitä vaihdetaan. Sijoituspalveluyritysten on näin ollen hankittava asiakkailtaan tarvittavat tiedot ja pystyttävä osoittamaan, että tällaisesta vaihtamisesta koituvat hyödyt ovat kustannuksia suuremmat. Koska kyseinen menettely on liian raskas ammattimaisten asiakkaiden osalta, jotka tekevät usein vaihtoja, niille tarjottavat palvelut olisi vapautettava tästä vaatimuksesta. Ammattimaiset asiakkaat säilyttäisivät kuitenkin mahdollisuuden päättää osallistumisestaan. Koska yksityisasiakkaat tarvitsevat korkeatasoista suojaa, kyseinen vapautus olisi rajattava ammattimaisille asiakkaille tarjottaviin palveluihin.

(7)

Asiakkaat, jotka ovat jatkuvassa asiakassuhteessa sijoituspalveluyritykseen, saavat pakollisia tietoja palveluista joko säännöllisin väliajoin tai tietyn laukaisevan tekijän perusteella. Sijoituspalveluyritykset ja niiden ammattimaiset asiakkaat sekä hyväksyttävät vastapuolet eivät pidä tällaisia palveluja koskevia tietoja hyödyllisinä. Nämä tiedot ovat osoittautuneet erityisen hyödyttömiksi äärimmäisen epävakailla markkinoilla toimiville ammattimaisille asiakkaille ja hyväksyttäville vastapuolille, koska niitä toimitetaan usein ja paljon. Ammattimaiset asiakkaat ja hyväksyttävät vastapuolet reagoivat usein kyseisiin tietoihin joko jättämällä ne lukematta tai tekemällä pikaisia sijoituspäätöksiä sen sijaan, että jatkaisivat pitkän aikavälin sijoitusstrategiaansa. Hyväksyttävien vastapuolten ei tämän vuoksi pitäisi enää saada pakollisia tietoja palveluista. Ammattimaisten asiakkaidenkaan ei enää pitäisi saada tällaisia tietoja, mutta niillä olisi oltava mahdollisuus päättää itse niiden vastaanottamisesta.

(8)

Liikkeeseenlaskijat, erityisesti pienet ja markkina-arvoltaan keskisuuret yritykset, tarvitsevat tukea vahvoilta pääomamarkkinoilta välittömästi covid-19-pandemian jälkeen. Pienten ja markkina-arvoltaan keskisuurten liikkeeseenlaskijoiden tutkimus on olennaisen tärkeää, jotta liikkeeseenlaskijat voidaan saattaa paremmin yhteen sijoittajien kanssa. Kyseinen tutkimus lisää liikkeeseenlaskijoiden näkyvyyttä ja varmistaa siten riittävät investoinnit ja likviditeetin. Sijoituspalveluyritysten olisi saatava maksaa yhdessä tutkimuksen toimittamisesta ja toteutuspalvelujen toimittamisesta tiettyjen edellytysten täyttyessä. Yhtenä edellytyksenä olisi oltava, että tutkimus toimitetaan liikkeeseenlaskijoista, joiden markkina-arvo tutkimuksen toimittamista edeltäneiden 36 kuukauden oli enintään yksi miljardi euroa kalenterivuoden lopun hintatarjousten perusteella. Tämän markkina-arvoon liittyvän vaatimuksen olisi katsottava kattavan sekä listatut että listaamattomat yritykset siten, että jälkimmäisten osalta taseeseen kirjattu oma pääoma ei ylittänyt yhden miljardin euron kynnysarvoa. Olisi huomattava myös, että soveltamisalaan kuuluvat myös hiljattain listautuneet ja listaamattomat yritykset, jotka on perustettu alle 36 kuukautta sitten, edellyttäen, että ne voivat osoittaa, että niiden markkina-arvo ei ylittänyt 1 miljardin euron kynnysarvoa niiden listautumisen jälkeisten kalenterivuoden lopun hintatarjousten perusteella tai oman pääoman perusteella niiltä tilikausilta, joina ne ovat listattuja tai niitä ei ollut listattu. Sen varmistamiseksi, että poikkeusta voidaan soveltaa myös hiljattain perustettuihin, alle 12 kuukautta toiminnassa olleisiin yrityksiin, näiden yritysten osalta riittää, etteivät ne ole perustamisensa jälkeen ylittäneet yhden miljardin euron kynnysarvoa.

(9)

Direktiivillä 2014/65/EU otettiin käyttöön kauppapaikkoja, kauppojen sisäisiä toteuttajia ja muita toteuttamispaikkoja koskevat ilmoitusvaatimukset siitä, miten toimeksiannot on toteutettu asiakkaalle mahdollisimman edullisin ehdoin. Niiden perusteella laaditut tekniset raportit sisältävät paljon yksityiskohtaisia määrällisiä tietoja toteuttamispaikasta, rahoitusvälineestä, hinnasta, kustannuksista ja toteutuksen todennäköisyydestä. Niitä luetaan vain harvoin, mistä on osoituksena kauppapaikkojen, kauppojen sisäisten toteuttajien ja toteuttamispaikkojen verkkosivustojen katselukertojen erittäin vähäinen määrä. Koska raportit eivät anna sijoittajille ja muille käyttäjille mahdollisuutta tehdä merkityksellisiä vertailuja niiden sisältämien tietojen perusteella, kyseisten raporttien julkaiseminen olisi keskeytettävä väliaikaisesti.

(10)

Sijoituspalveluyritysten ja niiden asiakkaiden välisen viestinnän ja siten itse sijoitusprosessin helpottamiseksi sijoituksia koskevia tietoja ei pitäisi enää toimittaa paperimuodossa, vaan ne olisi oletusarvoisesti toimitettava sähköisesti. Yksityisasiakkaiden olisi kuitenkin voitava pyytää kyseisten tietojen toimittamista paperimuodossa.

(11)

Direktiivissä 2014/65/EU sallitaan, että henkilöihin, jotka käyvät kauppaa hyödykejohdannaisilla taikka päästöoikeuksilla tai niiden johdannaisilla ammattimaisesti, voidaan soveltaa poikkeusta vaatimuksesta hankkia sijoituspalveluyrityksen toimilupa, kun niiden kaupankäyntitoiminta on niiden pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintaa. Nykytilanteessa henkilöiden, jotka haluavat hyötyä oheistoimintaa koskevasta poikkeuksesta, on ilmoitettava asianomaiselle toimivaltaiselle viranomaiselle vuosittain käyttävänsä tätä poikkeusta ja toimitettava tarvittavat tiedot täyttääkseen kahden määrällisen testin vaatimukset, joilla määritetään, onko niiden kaupankäyntitoiminta niiden pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintaa. Ensimmäisessä testissä verrataan yhteisön spekulatiivisen kaupankäynnin volyymia kokonaiskaupankäyntiin unionissa omaisuuseräluokittain. Toisessa testissä verrataan spekulatiivisen kaupankäynnin volyymia kaikkien omaisuuseräluokkien osalta yhteisön rahoitusvälineitä koskevaan kokonaiskaupankäyntiin konsernitasolla. Toisesta testistä on vaihtoehtoinen muoto, jossa spekulatiiviseen kaupankäyntiin käytettyä arvioitua pääomaa verrataan pääasialliseen liiketoimintaan konsernitasolla tosiasiallisesti käytetyn pääoman määrään. Sen selvittämiseksi, milloin toiminta on katsottava oheistoiminnaksi, toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava perustaa arvionsa määrällisten ja laadullisten osatekijöiden yhdistelmään selkeästi määriteltyjen ehtojen puitteissa. Komissiolla olisi oltava valtuudet antaa ohjeita siitä, millaisissa tilanteissa kansalliset viranomaiset voivat soveltaa määrällisiä ja laadullisia kynnysarvoja koskevia perusteita yhdistelevää lähestymistapaa, sekä laatia perusteita koskeva delegoitu säädös. Oheistoimintaa koskevaa poikkeusta voidaan soveltaa sellaisiin henkilöihin, mukaan lukien markkinatakaajat, jotka käyvät kauppaa omaan lukuunsa tai tarjoavat muussa kuin omaan lukuunsa käytävässä kaupassa sijoituspalveluja, jotka liittyvät hyödykejohdannaisiin taikka päästöoikeuksiin tai niiden johdannaisiin, pääasiallisen liiketoimintansa kohteena oleville asiakkaille tai toimittajille. Poikkeusta olisi voitava käyttää kunkin mainitun tapauksen osalta erikseen ja kokonaisuutena silloin, kun toiminta on konsernitasolla tarkasteltuna niiden pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintaa. Oheistoimintaa koskevaa poikkeusta ei pitäisi soveltaa henkilöihin, jotka soveltavat huippunopeaa algoritmista kaupankäyntimenetelmää tai ovat osa konsernia, jonka pääasiallisena liiketoimintana on sijoituspalvelujen tarjoaminen tai pankkitoiminta tai jotka toimivat hyödykejohdannaisiin liittyvänä markkinatakaajana.

(12)

Nykytilanteessa toimivaltaisten viranomaisten on vahvistettava raja-arvot, jotka koskevat kauppapaikassa kaupankäynnin kohteena olevien hyödykejohdannaisten ja taloudelliselta kannalta vastaavien OTC-sopimusten (EEOTC-sopimukset) muodostaman nettomääräisen position kokoa, joka henkilöllä enintään voi olla kaikkina aikoina, ja sovellettava näitä raja-arvoja. Koska positiolimiittijärjestelmä on osoittautunut epäedulliseksi uusien hyödykemarkkinoiden kehitykselle, syntymävaiheessa olevat hyödykemarkkinat olisi jätettävä positiolimiittijärjestelmän ulkopuolelle. Positiolimiittejä olisi sen sijaan sovellettava ainoastaan kauppapaikassa kaupankäynnin kohteena oleviin kriittisiin tai merkittäviin hyödykejohdannaisiin ja niitä koskeviin EEOTC-sopimuksiin. Kriittiset tai merkittävät johdannaiset ovat hyödykejohdannaisia, joita koskevissa avoinna olevissa sopimuksissa on keskimäärin vähintään 300 000 erää yhden vuoden aikana. Koska maatalousalan hyödykejohdannaiset ovat kansalaisille kriittisen tärkeitä, maatalousalan hyödykejohdannaiset ja niitä koskevat EEOTC-sopimukset pysyvät nykyisen positiolimiittijärjestelmän alaisina.

(13)

Direktiivissä 2014/65/EU ei sallita suojautumista koskevia poikkeuksia millekään finanssialan yhteisölle. Useat pääasiassa kaupallista toimintaa harjoittavat konsernit, jotka perustivat finanssialan yhteisön kaupankäyntitoimintaansa varten, ovat joutuneet tilanteeseen, jossa niiden finanssialan yhteisö ei voinutkaan harjoittaa kaupankäyntiä kaikilta osin konsernin lukuun, koska tämä finanssialan yhteisö ei täyttänyt suojautumista koskevan poikkeuksen edellytyksiä. Tämän vuoksi finanssialan yhteisöille olisi otettava käyttöön suppeasti määritelty suojautumista koskeva poikkeus. Tätä suojautumista koskevaa poikkeusta olisi voitava soveltaa, jos pääasiassa kaupallista toimintaa harjoittavaan konserniin kuuluva henkilö on rekisteröitynyt sijoituspalveluyritykseksi ja käy kauppaa kyseisen kaupallista toimintaa harjoittavan konsernin lukuun. Jotta suojautumista koskeva poikkeus rajoitettaisiin koskemaan niitä finanssialan yhteisöjä, jotka käyvät kauppaa pääasiassa kaupallista toimintaa harjoittavaan konserniin kuuluvien finanssialan ulkopuolisten yhteisöjen lukuun, tätä poikkeusta olisi sovellettava ainoastaan tällaisen finanssialan yhteisön positioihin, jotka objektiivisesti mitattavalla tavalla vähentävät konserniin kuuluvien finanssialan ulkopuolisten yhteisöjen kaupalliseen toimintaan välittömästi liittyviä riskejä.

(14)

Jopa likvideissä sopimuksissa on tavallista, että vain muutamat markkinaosapuolet toimivat markkinatakaajina hyödykemarkkinoilla. Kun näiden markkinaosapuolten on sovellettava positiolimiittejä, ne eivät pysty olemaan yhtä tehokkaita markkinatakaajia. Tästä syystä olisi otettava käyttöön finanssialalla toimiviin ja finanssialan ulkopuolisiin vastapuoliin sovellettava positiolimiittijärjestelmää koskeva poikkeus sellaisten positioiden osalta, jotka syntyvät liiketoimista, jotka toteutetaan likviditeetin tarjoamista koskevien velvoitteiden täyttämiseksi.

(15)

Positiolimiittijärjestelmään tehtävien muutosten tarkoituksena on tukea uusien energiasopimusten kehittämistä, eikä niillä pyritä höllentämään maatalousalan hyödykejohdannaisiin sovellettavia vaatimuksia.

(16)

Nykyisessä positiolimiittijärjestelmässä ei myöskään oteta huomioon arvopaperistettujen johdannaisten ainutlaatuisia ominaispiirteitä. Arvopaperistetut johdannaiset ovat direktiivin 2014/65/EU 4 artiklan 1 kohdan 44 alakohdan c alakohdassa tarkoitettuja siirtokelpoisia arvopapereita. Arvopaperistettujen johdannaisten markkinoille on ominaista suuri määrä erilaisia liikkeeseenlaskuja, joista jokainen rekisteröidään arvopaperikeskukseen tietynkokoisena, ja mahdollisissa korotuksissa noudatetaan asianomaisen toimivaltaisen viranomaisen asianmukaisesti hyväksymää erityistä menettelyä. Tämä eroaa hyödykejohdannaissopimuksista, joissa avoinna olevien sopimusten lukumäärä ja siten position koko ovat potentiaalisesti rajoittamattomia. Liikkeeseenlaskuhetkellä liikkeeseenlaskijalla tai liikkeeseenlaskun jakautumisesta vastaavalla välittäjällä on hallussaan 100 prosenttia liikkeeseenlaskusta, mikä asettaa koko positiolimiittijärjestelmän soveltamisen kyseenalaiseksi. Lisäksi suurin osa arvopaperistetuista johdannaisista on viime kädessä suuren yksityissijoittajajoukon hallussa, mistä ei aiheudu vastaavaa määräävän markkina-aseman väärinkäytön riskiä tai asianmukaisiin hinnoittelu- ja toimitusedellytyksiin kohdistuvaa riskiä kuin hyödykejohdannaissopimusten kohdalla. Arvopaperistettuihin johdannaisiin ei myöskään sovelleta spot-kuukauden ja kaikkien muiden kuukausien käsitteitä, joiden osalta positiolimiitit vahvistetaan direktiivin 2014/65/EU 57 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Arvopaperistetut johdannaiset olisi sen vuoksi jätettävä positiolimiittijärjestelmän ja ilmoitusvaatimusten soveltamisen ulkopuolelle.

(17)

Direktiivin 2014/65/EU voimaantulon jälkeen mitään sopimusta ei ole todettu samaksi hyödykejohdannaiseksi. Kyseisessä direktiivissä käytetyn ”saman hyödykejohdannaisen” käsitteen vuoksi laskentamenetelmä, jolla määritetään kaikkien muiden kuukausien positiolimiitti, on haitallinen sille kauppapaikalle, jossa on vähemmän likvidit markkinat, kun kauppapaikat kilpailevat samaan kohde-etuuteen perustuvilla hyödykejohdannaisilla, joilla on samat ominaispiirteet. Tämän vuoksi direktiivissä 2014/65/EU oleva viittaus ”samaan sopimukseen” olisi poistettava. Toimivaltaisten viranomaisten olisi voitava sopia, että niiden kauppapaikoissa kaupankäynnin kohteena olevat hyödykejohdannaiset perustuvat samoihin kohde-etuuksiin ja niillä on samat ominaispiirteet, jolloin direktiivin 2014/65/EU 57 artiklan 6 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaisen toimivaltaisen keskusviranomaisen olisi asetettava positiolimiitti.

(18)

Kauppapaikkojen tavoissa hoitaa positioita on merkittäviä eroja unionin sisällä. Täten positioiden hoidon valvontatoimenpiteitä olisi tarpeen mukaan vahvistettava.

(19)

Jotta voidaan varmistaa unionin euromääräisten hyödykemarkkinoiden kehittyminen edelleen, komissiolle olisi siirrettävä valta hyväksyä Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 290 artiklan mukaisesti säädösvallan siirron nojalla annettavia delegoituja säädöksiä, jotka koskevat kaikkia seuraavia seikkoja: menettely, jota käyttäen henkilöt voivat hakea poikkeusta niille positioille, jotka syntyvät liiketoimista, jotka toteutetaan likviditeetin tarjoamista koskevien velvoitteiden täyttämiseksi, menettely, jota käyttäen pääasiassa kaupallista toimintaa harjoittavaan konserniin kuuluva finanssialan yhteisö voi hakea suojautumista koskevaa poikkeusta kyseisen finanssialan yhteisön sellaisten positioiden osalta, jotka objektiivisesti mitattavissa olevalla tavalla vähentävät kyseiseen pääasiassa kaupallista toimintaa harjoittavaan konserniin kuuluvien finanssialan ulkopuolisten yhteisöjen kaupalliseen toimintaan välittömästi liittyviä riskejä, positioiden hoidon valvontatoimenpiteiden sisällön selventäminen sekä perusteiden kehittäminen sen selvittämiseksi, milloin toiminta on konsernitasolla katsottava pääasiallisen liiketoiminnan oheistoiminnaksi. On erityisen tärkeää, että komissio asiaa valmistellessaan toteuttaa asianmukaiset kuulemiset, myös asiantuntijatasolla, ja että nämä kuulemiset toteutetaan paremmasta lainsäädännöstä 13 päivänä huhtikuuta 2016 tehdyssä toimielinten välisessä sopimuksessa (5) vahvistettujen periaatteiden mukaisesti. Jotta voitaisiin erityisesti varmistaa tasavertainen osallistuminen delegoitujen säädösten valmisteluun, Euroopan parlamentille ja neuvostolle toimitetaan kaikki asiakirjat samaan aikaan kuin jäsenvaltioiden asiantuntijoille, ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asiantuntijoilla on järjestelmällisesti oikeus osallistua komission asiantuntijaryhmien kokouksiin, joissa valmistellaan delegoituja säädöksiä.

(20)

EU:n päästökauppajärjestelmä on unionin johtava hanke vähähiiliseen talouteen siirtymistä koskevan tavoitteen saavuttamisessa Euroopan vihreän kehityksen ohjelman mukaisesti. Päästöoikeuksien ja niiden johdannaisten kauppa on tärkeä tekijä unionin hiilimarkkinoilla, ja siihen sovelletaan direktiiviä 2014/65/EU sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusta (EU) N:o 600/2014 (6). Direktiivin 2014/65/EU mukainen oheistoimintaa koskeva poikkeus antaa tietyille markkinaosapuolille mahdollisuuden toimia päästöoikeusmarkkinoilla tiettyjen ehtojen täyttyessä ilman, että niiltä edellytetään sijoituspalveluyrityksen toimilupaa. Kun otetaan huomioon asianmukaisten, hyvin säänneltyjen ja valvottujen rahoitusmarkkinoiden merkitys, päästökauppajärjestelmän merkittävä rooli unionin kestävyystavoitteiden saavuttamisessa ja hyvin toimivien päästöoikeuksien jälkimarkkinoiden merkitys päästökauppajärjestelmän toiminnan tukemisessa, on olennaisen tärkeää suunnitella oheistoimintaa koskeva poikkeus asianmukaisesti siten, että se edistää näitä tavoitteita. Tämä on erityisen tärkeää, kun päästöoikeuksilla käydään kauppaa kolmansien maiden kauppapaikoissa. Jotta voidaan taata unionin rahoitusvakaus, markkinoiden eheys, sijoittajansuoja ja tasapuoliset toimintaedellytykset ja varmistaa, että päästökauppajärjestelmä toimii jatkossakin avoimesti ja vakaasti kustannustehokkaiden päästövähennysten varmistamiseksi, komission olisi seurattava päästöoikeuksien ja niiden johdannaisten kaupan kehittymistä unionissa ja kolmansissa maissa, arvioitava oheistoimintaa koskevan poikkeuksen vaikutusta päästökauppajärjestelmään ja tarvittaessa ehdotettava aiheellisia muutoksia oheistoimintaa koskevan poikkeuksen soveltamisalan ja soveltamisen osalta.

(21)

Jotta voidaan lisätä oikeudellista selkeyttä, välttää tarpeettoman hallinnollisen rasitteen aiheutumista jäsenvaltioille ja varmistaa yhdenmukainen oikeudellinen kehys sijoituspalveluyrityksille, joiden on määrä kuulua 26 päivästä kesäkuuta 2021 Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin (EU) 2019/2034 (7) soveltamisalaan, on tarkoituksenmukaista lykätä päivämäärää, johon mennessä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/878 (8) on saatettava osaksi kansallista lainsäädäntöä sijoituspalveluyrityksiin sovellettavien toimenpiteiden osalta. Sen varmistamiseksi, että direktiivin (EU) 2019/2034 67 artiklassa säädettyä sijoituspalveluyrityksiä koskevaa oikeudellista kehystä sovelletaan johdonmukaisesti, määräaikaa direktiivin (EU) 2019/878 sijoituspalveluyrityksiä koskevien säännösten saattamiselle osaksi kansallista lainsäädäntöä olisi näin ollen jatkettava 26 päivään kesäkuuta 2021.

(22)

Sen varmistamiseksi, että saavutetaan direktiiveihin 2013/36/EU (9) ja (EU) 2019/878 tehtyjen muutosten taustalla olevat tavoitteet, ja erityisesti jäsenvaltioille koituvien haitallisten vaikutusten välttämiseksi on asianmukaista säätää, että kyseisiä muutoksia sovelletaan 28 päivästä joulukuuta 2020. Vaikka muutoksia sovelletaan taannehtivasti, asianomaisten henkilöiden luottamuksensuoja säilyy, sillä muutokset eivät rajoita talouden toimijoiden tai yksilöiden oikeuksia ja velvollisuuksia.

(23)

Direktiivit 2013/36/EU, 2014/65/EU ja (EU) 2019/878 olisi sen vuoksi muutettava tämän mukaisesti.

(24)

Tällä muutosdirektiivillä on tarkoitus täydentää voimassa olevaa unionin lainsäädäntöä, joten sen tavoite voidaan saavuttaa paremmin unionin tasolla kuin toteuttamalla erilaisia kansallisia aloitteita. Rahoitusmarkkinat ovat tyypillisesti ja yhä kasvavassa määrin luonteeltaan rajat ylittäviä. Kyseisen yhdentymisen vuoksi yksittäiset kansallisen tason toimenpiteet olisivat huomattavasti tehottomampia ja johtaisivat markkinoiden pirstoutumiseen, mikä puolestaan aiheuttaisi toimijalle suotuisimman sääntelyn hyväksikäyttöä ja kilpailun vääristymistä.

(25)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän direktiivin tavoitetta eli kehittää olemassa olevaa unionin lainsäädäntöä, jolla varmistetaan sijoituspalveluyrityksiin kaikkialla unionissa sovellettavat yhtenäiset ja asianmukaiset vaatimukset, vaan se voidaan sen laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä direktiivissä ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen tämän tavoitteen saavuttamiseksi.

(26)

Jäsenvaltiot ovat selittävistä asiakirjoista 28 päivänä syyskuuta 2011 annetun jäsenvaltioiden ja komission yhteisen poliittisen lausuman (10) mukaisesti sitoutuneet perustelluissa tapauksissa liittämään ilmoitukseen toimenpiteistä, jotka koskevat direktiivin saattamista osaksi kansallista lainsäädäntöä, yhden tai useamman asiakirjan, joista käy ilmi direktiivin osien ja kansallisen lainsäädännön osaksi saattamiseen tarkoitettujen välineiden vastaavien osien suhde. Tämän direktiivin osalta lainsäätäjä pitää tällaisten asiakirjojen toimittamista perusteltuna.

(27)

Kun otetaan huomioon tarve ottaa käyttöön kohdennettuja toimenpiteitä, joilla tuetaan talouden elpymistä covid-19-kriisistä mahdollisimman pikaisesti, tämän direktiivin olisi tultava kiireellisesti voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä,

OVAT HYVÄKSYNEET TÄMÄN DIREKTIIVIN:

1 artikla

Direktiivin 2014/65/EU muuttaminen

Muutetaan direktiivi 2014/65/EU seuraavasti:

1)

Muutetaan 2 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohdan j alakohta seuraavasti:

”j)

henkilöt, jotka

i)

käyvät kauppaa hyödykejohdannaisilla taikka päästöoikeuksilla tai niiden johdannaisilla omaan lukuunsa, mukaan lukien markkinatakaajat, lukuun ottamatta henkilöitä, jotka käyvät kauppaa omaan lukuunsa toteuttaessaan asiakastoimeksiantoja; tai

ii)

tarjoavat muussa kuin omaan lukuunsa käytävässä kaupassa sijoituspalveluja, jotka liittyvät hyödykejohdannaisiin taikka päästöoikeuksiin tai niiden johdannaisiin, pääasiallisen liiketoimintansa kohteena oleville asiakkaille tai toimittajille,

edellyttäen, että

kunkin mainitun tapauksen osalta erikseen ja kokonaisuutena tämä tapahtuu konsernitasolla tarkasteltuna niiden pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintana;

nämä henkilöt eivät ole osa konsernia, jonka pääasiallinen liiketoiminta on tässä direktiivissä tarkoitettua sijoituspalvelujen tarjoamista tai jonkin direktiivin 2013/36/EU liitteessä I luetellun toimen suorittamista tai hyödykejohdannaisiin liittyvää markkinatakaajana toimimista;

nämä henkilöt eivät sovella huippunopeaa algoritmista kaupankäyntimenetelmää; ja

nämä henkilöt ilmoittavat pyynnöstä toimivaltaiselle viranomaiselle, millä perusteella ne katsovat, että niiden i ja ii alakohdan mukainen toiminta on niiden pääasiallisen liiketoiminnan oheistoimintaa.”;

b)

korvataan 4 kohta seuraavasti:

”4.   Komissio hyväksyy 31 päivään heinäkuuta 2021 mennessä 89 artiklan mukaisesti delegoidun säädöksen tämän direktiivin täydentämiseksi määrittämällä tämän artiklan 1 kohdan j alakohdan soveltamiseksi perusteet sen selvittämiseksi, milloin toiminta on konsernitasolla katsottava pääasiallisen liiketoiminnan oheistoiminnaksi.

Näissä perusteissa on otettava huomioon seuraavat osatekijät:

a)

alittaako unionissa kaupankäynnin kohteena olevien käteissuorituksena toteutettavien hyödykejohdannaisten taikka päästöoikeuksien tai niiden johdannaisten, pois lukien kauppapaikassa kaupankäynnin kohteena olevat hyödykejohdannaiset taikka päästöoikeudet tai niiden johdannaiset, jäljellä olevan vastuun nettomäärän nimellisarvo kolmen miljardin euron vuosittaisen kynnysarvon; tai

b)

onko konsernin, johon henkilö kuuluu, käyttämä pääoma kohdennettu valtaosin konsernin pääasialliseen liiketoimintaan; tai

c)

ylittääkö 1 kohdan j alakohdassa tarkoitetun toiminnan volyymi muun kaupankäynnin kokonaisvolyymin konsernitasolla tarkasteltuna vai ei.

Tässä kohdassa tarkoitettua toimintaa on tarkasteltava konsernitasolla.

Tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettuihin osatekijöihin eivät kuulu

a)

asetuksen (EU) N:o 648/2012 3 artiklassa tarkoitetut konsernin sisäiset transaktiot, joiden tarkoituksena on koko konsernia koskeva likviditeetin tai riskien hallinta;

b)

hyödykejohdannaisia taikka päästöoikeuksia tai näiden johdannaisia koskevat liiketoimet, jotka objektiivisesti mitattavalla tavalla vähentävät liiketoimintaan tai rahoitustoimintaan välittömästi liittyviä riskejä;

c)

hyödykejohdannaisia taikka päästöoikeuksia tai näiden johdannaisia koskevat liiketoimet, jotka toteutetaan likviditeetin tarjoamista kauppapaikalle koskevien velvoitteiden täyttämiseksi, kun tällaisten velvoitteiden täyttämistä edellyttävät joko sääntelyviranomaiset unionin oikeuden tai kansallisten lakien, asetusten ja hallinnollisten määräysten mukaisesti taikka kauppapaikat.”

2)

Muutetaan 4 artiklan 1 kohta seuraavasti:

a)

lisätään alakohta seuraavasti:

”8 a)

’rahoitusvälineiden vaihtamisella’ rahoitusvälineen myyntiä ja toisen rahoitusvälineen ostamista tai sellaisen oikeuden käyttämistä, jolla muutetaan olemassa olevaa rahoitusvälinettä;”;

b)

lisätään alakohta seuraavasti:

”44 a)

’ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollistavalla lausekkeella’ lauseketta, jonka tarkoituksena on suojata sijoittajaa varmistamalla, että joukkovelkakirjalainan ennenaikaisen lunastuksen tapauksessa liikkeeseenlaskijan on maksettava joukkovelkakirjalainan haltijana olevalle sijoittajalle määrä, joka vastaa jäljellä olevien maturiteettiin saakka odotettavissa olevien kuponkimaksujen nettonykyarvon ja lunastettavan joukkovelkakirjalainan lainapääoman yhteenlaskettua määrää;”;

c)

korvataan 59 alakohta seuraavasti:

”59)

’maatalousalan hyödykejohdannaisilla’ johdannaissopimuksia, jotka liittyvät Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1308/2013 (*1) 1 artiklassa ja liitteessä I olevassa I–XX ja XXIV/1 osassa lueteltuihin tuotteisiin sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1379/2013 (*2) liitteessä I lueteltuihin tuotteisiin;

(*1)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1308/2013, annettu 17 päivänä joulukuuta 2013, maataloustuotteiden yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 922/72, (ETY) N:o 234/79, (EY) N:o 1037/2001 ja (EY) N:o 1234/2007 kumoamisesta (EUVL L 347, 20.12.2013, s. 671)."

(*2)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1379/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, kalastus- ja vesiviljelytuotealan yhteisestä markkinajärjestelystä ja neuvoston asetusten (EY) N:o 1184/2006 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (EY) N:o 104/2000 kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 1).”;"

d)

lisätään alakohta seuraavasti:

”62 a)

’sähköisellä muodolla’ mitä tahansa muuta pysyvää välinettä kuin paperia;”;

e)

lisätään alakohta seuraavasti:

”65)

’pääasiassa kaupallista toimintaa harjoittavalla konsernilla’ konsernia, jonka pääasiallinen liiketoiminta ei ole tässä direktiivissä tarkoitettua sijoituspalvelujen tarjoamista tai jonkin direktiivin 2013/36/EU liitteessä I luetellun toimen suorittamista tai hyödykejohdannaisiin liittyvää markkinatakaajana toimimista.”

3)

Lisätään artikla seuraavasti:

”16 a artikla

Vapautukset tuotehallintavaatimuksista

Sijoituspalveluyritys vapautetaan 16 artiklan 3 kohdan toisesta viidenteen alakohdassa ja 24 artiklan 2 kohdassa säädetyistä vaatimuksista, kun sen tarjoama sijoituspalvelu koskee joukkovelkakirjalainoja, joihin ei sisälly muita johdannaisia kuin ennenaikaisen takaisinmaksun mahdollistava lauseke tai kun rahoitusvälineitä markkinoidaan tai jaellaan yksinomaan hyväksyttäville vastapuolille.”

4)

Muutetaan 24 artikla seuraavasti:

a)

lisätään 4 kohtaan alakohdat seuraavasti:

”Kun rahoitusvälineestä tehdään osto- tai myyntisopimus käyttäen etäviestintä, joka estää kuluja ja veloituksia koskevien tietojen toimittamisen etukäteen, sijoituspalveluyritys voi toimittaa tiedot kuluista ja veloituksista joko sähköisessä muodossa tai yksityisasiakkaan pyynnöstä paperilla ilman aiheetonta viivytystä liiketoimen toteuttamisen jälkeen, jos molemmat seuraavista edellytyksistä täyttyvät:

i)

asiakas on antanut suostumuksensa siihen, että tiedot toimitetaan ilman aiheetonta viivytystä liiketoimen toteuttamisen jälkeen;

ii)

sijoituspalveluyritys on antanut asiakkaalle mahdollisuuden lykätä liiketoimen toteuttamista siihen asti, kunnes asiakas on saanut tiedot.

Kolmannen alakohdan vaatimusten lisäksi sijoituspalveluyrityksen on annettava asiakkaalle mahdollisuus saada tiedot kuluista ja veloituksista puhelimitse ennen liiketoimen toteuttamista.”;

b)

lisätään kohta seuraavasti:

”5 a.   Sijoituspalveluyritysten on toimitettava kaikki tiedot, jotka tämän direktiivin mukaan on toimitettava, asiakkaille tai potentiaalisille asiakkaille sähköisessä muodossa, paitsi jos asiakas tai potentiaalinen asiakas on yksityisasiakas tai potentiaalinen yksityisasiakas, joka on pyytänyt saada tiedot paperilla, jolloin tiedot on annettava paperilla maksutta.

Sijoituspalveluyritysten on ilmoitettava yksityisasiakkaille tai potentiaalisille yksityisasiakkaille, että niillä on mahdollisuus saada tiedot paperilla.

Sijoituspalveluyritysten on ilmoitettava nykyisille yksityisasiakkaille, jotka saavat paperilla tiedot, jotka tämän direktiivin mukaan on toimitettava, että ne saavat jatkossa nämä tiedot sähköisessä muodossa, vähintään kahdeksan viikkoa ennen näiden tietojen lähettämistä sähköisessä muodossa. Sijoituspalveluyritysten on ilmoitettava kyseisille nykyisille yksityisasiakkaille, että ne voivat joko saada tiedot jatkossakin paperilla tai vaihtaa sähköisessä muodossa toimitettaviin tietoihin. Sijoituspalveluyritysten on myös ilmoitettava nykyisille yksityisasiakkaille, että sähköiseen muotoon siirtyminen tapahtuu automaattisesti, elleivät ne pyydä tietojen paperilla toimittamisen jatkamista kyseisen kahdeksan viikon ajanjakson kuluessa. Nykyisille yksityisasiakkaille, jotka jo saavat sähköisessä muodossa tiedot, jotka tämän direktiivin mukaan on toimitettava, ei tarvitse ilmoittaa asiasta.”;

c)

lisätään kohta seuraavasti:

”9 a.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kolmannen osapuolen tekemien tutkimusten toimittamisen sijoituspalveluyrityksille, jotka tarjoavat asiakkaille salkunhoitoa tai muita sijoitus- tai oheispalveluja, katsotaan täyttävän 1 kohdan mukaiset velvoitteet, jos

a)

sijoituspalveluyrityksen ja tutkimuspalvelun tarjoajan välillä on ennen toteutuspalvelun tai tutkimuspalvelun toimittamista tehty sopimus, jossa yksilöidään, mikä osa toteutuspalveluja ja tutkimusta koskevista yhdistetyistä maksuista tai yhteismaksusta kohdistuu tutkimukseen;

b)

sijoituspalveluyritys ilmoittaa asiakkailleen tutkimuksen toimittaville kolmansille osapuolille suoritetuista toteutuspalveluja ja tutkimusta koskevista yhteismaksuista; ja

c)

tutkimus, josta yhdistetyt maksut tai yhteismaksu suoritetaan, koskee liikkeeseenlaskijoita, joiden markkina-arvo tutkimuksen toimittamista edeltäneiden 36 kuukauden aikana oli enintään yksi miljardi euroa kalenterivuoden lopun hintatarjousten perusteella niiltä vuosilta, joina ne ovat listattuja tai niitä ei ollut listattu, tai oman pääoman perusteella niiltä tilikausilta, joina ne ovat listattuja tai niitä ei ollut listattu.

Tätä artiklaa sovellettaessa tutkimuksen katsotaan käsittävän tutkimusaineiston tai -palvelut, jotka liittyvät yhteen tai useampaan rahoitusvälineeseen tai muuhun omaisuuserään taikka rahoitusvälineiden tosiasiallisiin tai potentiaalisiin liikkeeseenlaskijoihin, tai käsittävän tutkimusaineiston tai -palvelut, jotka liittyvät läheisesti tiettyyn toimialaan tai markkinaan siten, että ne vaikuttavat kyseisen toimialan tai markkinan rahoitusvälineitä, omaisuuseriä tai liikkeeseenlaskijoita koskeviin näkemyksiin.

Tutkimukseen kuuluvat myös aineisto tai palvelut, joissa suositetaan tai ehdotetaan suoraan tai välillisesti sijoitusstrategiaa ja esitetään perusteltu näkemys rahoitusvälineiden tai omaisuuserien nykyisestä tai tulevasta arvosta tai hinnasta tai jotka muutoin sisältävät analyysejä ja uudenlaisia näkemyksiä ja joissa tehdään uuteen tai olemassa olevaan tietoon perustuvia päätelmiä, joilla voidaan vaikuttaa sijoitusstrategiaan ja jotka voivat olla merkityksellisiä ja tuoda lisäarvoa päätöksille, joita sijoituspalveluyritys tekee sellaisten asiakkaiden lukuun, joita kyseisestä tutkimuksesta veloitetaan.”

5)

Lisätään 25 artiklan 2 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Tarjotessaan joko sijoitusneuvontaa tai salkunhoitoa, mihin liittyy rahoitusvälineen vaihtaminen, sijoituspalveluyritysten on hankittava tarvittavat tiedot asiakkaan sijoituksesta ja analysoitava rahoitusvälineen vaihtamisen kustannukset ja hyödyt. Tarjotessaan sijoitusneuvontaa sijoituspalveluyritysten on ilmoitettava asiakkaalle, ovatko rahoitusvälineen vaihtamisesta aiheutuvat hyödyt suuremmat kuin tällaiseen vaihtoon liittyvät kustannukset.”

6)

Lisätään 27 artiklan 3 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Tässä kohdassa säädettyä säännöllistä ilmoitusvaatimusta yleisölle ei sovelleta ennen 28 päivää helmikuuta 2023. Komissio tarkastelee kattavasti tässä kohdassa säädettyjen ilmoitusvaatimusten riittävyyttä ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 28 päivään helmikuuta 2022 mennessä.”

7)

Lisätään 27 artiklan 6 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Komissio tarkastelee kattavasti tässä kohdassa säädettyjen säännöllisten ilmoitusvaatimusten riittävyyttä ja antaa Euroopan parlamentille ja neuvostolle kertomuksen 28 päivään helmikuuta 2022 mennessä.”

8)

Lisätään artikla seuraavasti:

”29 a artikla

Ammattimaisille asiakkaille tarjottavat palvelut

1.   Edellä 24 artiklan 4 kohdan c alakohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta muihin ammattimaisille asiakkaille tarjottaviin palveluihin kuin sijoitusneuvontaan ja salkunhoitoon.

2.   Edellä 25 artiklan 2 kohdan kolmannessa alakohdassa ja 25 artiklan 6 kohdassa säädettyjä vaatimuksia ei sovelleta ammattimaisille asiakkaille tarjottaviin palveluihin, elleivät nämä asiakkaat ilmoita sijoituspalveluyritykselle joko sähköisessä muodossa tai paperilla haluavansa käyttää kyseisissä säännöksissä säädettyjä oikeuksia.

3.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyritykset pitävät kirjaa 2 kohdassa tarkoitetuista asiakkaiden ilmoituksista.”

9)

Korvataan 30 artiklan 1 kohdan ensimmäinen alakohta seuraavasti:

”1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että sijoituspalveluyrityksillä, joilla on toimilupa asiakkaiden lukuun tapahtuvaa toimeksiantojen toteuttamista ja/tai omaan lukuun tapahtuvaa kaupankäyntiä ja/tai toimeksiantojen vastaanottamista tai välittämistä varten, on mahdollisuus helpottaa tai toteuttaa liiketoimia hyväksyttävien vastapuolten kanssa ilman, että niiden on noudatettava 24 artiklaa, lukuun ottamatta sen 5 a kohtaa, 25 artiklaa, 27 artiklaa ja 28 artiklan 1 kohtaa kyseisissä liiketoimissa tai kyseisiin liiketoimiin suoraan liittyvissä oheispalveluissa.”

10)

Muutetaan 57 artikla seuraavasti:

a)

korvataan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että toimivaltaiset viranomaiset vahvistavat arvopaperimarkkinaviranomaisen 3 kohdan mukaisesti hyväksytyissä teknisissä sääntelystandardeissa määrittelemää laskentamenetelmää käyttäen limiitit, jotka koskevat kauppapaikassa kaupankäynnin kohteena olevien maatalousalan hyödykejohdannaisten ja kriittisten tai merkittävien hyödykejohdannaisten sekä taloudelliselta kannalta vastaavien OTC-sopimusten muodostaman nettomääräisen position kokoa, joka henkilöllä enintään voi olla kaikkina aikoina, ja että toimivaltaiset viranomaiset soveltavat näitä limiittejä. Hyödykejohdannaisen on katsottava olevan kriittinen tai merkittävä, kun lopullisen position haltijoiden kaikkien nettopositioiden yhteenlaskettu määrä vastaa niiden avoinna olevien sopimusten kokoa, joka on keskimäärin vähintään 300 000 erää vuoden mittaisen ajanjakson aikana. Limiitit on asetettava henkilön kaikkien positioiden ja koko konsernin tasolla henkilön lukuun pidettyjen positioiden perusteella, jotta

a)

estetään markkinoiden väärinkäyttö;

b)

tuetaan asianmukaisia hinnoittelu- ja toimitusedellytyksiä, mukaan lukien markkinoita vääristävien positioiden estäminen ja erityisesti johdannaisten toimituskuukauden hintojen ja kohde-etuutena olevan hyödykkeen spot-hintojen lähentymisen varmistaminen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta hinnanmuodostusta kohde-etuutena olevan hyödykkeen markkinoilla.

Edellä 1 kohdassa tarkoitettuja positiolimiittejä ei sovelleta

a)

finanssialan ulkopuolisen yhteisön positioihin tai sen lukuun pidettyihin positioihin, jotka objektiivisesti mitattavalla tavalla vähentävät kyseisen finanssialan ulkopuolisen yhteisön kaupalliseen toimintaan välittömästi liittyviä riskejä;

b)

pääasiassa kaupallista toimintaa harjoittavaan konserniin kuuluvan ja tähän pääasiassa kaupallista toimintaa harjoittavaan konserniin kuuluvan finanssialan ulkopuolisen yhteisön lukuun toimivan finanssialan yhteisön positioihin tai sen lukuun pidettyihin positioihin, kun kyseiset positiot objektiivisesti mitattavalla tavalla vähentävät kyseisen finanssialan ulkopuolisen yhteisön kaupalliseen toimintaan välittömästi liittyviä riskejä;

c)

finanssialalla toimivien ja finanssialan ulkopuolisten vastapuolten sellaisiin positioihin, jotka ovat objektiivisesti mitattavalla tavalla seurausta liiketoimista, jotka on toteutettu likviditeetin tarjoamista kauppapaikalle koskevien velvoitteiden täyttämiseksi 2 artiklan 4 kohdan neljännen alakohdan c alakohdan mukaisesti;

d)

edellä 4 artiklan 1 kohdan 44 alakohdan c alakohdassa tarkoitettuihin kaikkiin muihin arvopapereihin, jotka liittyvät liitteessä I olevan C osan 10 kohdassa tarkoitettuun hyödykkeeseen tai kohde-etuuteen.

Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään menettely, jolla finanssialan yhteisö, joka kuuluu pääasiassa kaupallista toimintaa harjoittavaan konserniin, voi hakea suojautumista koskevaa poikkeusta sellaisten kyseisen finanssialan yhteisön positioiden osalta, jotka objektiivisesti mitattavalla tavalla vähentävät konsernin finanssialan ulkopuolisten yhteisöjen kaupalliseen toimintaan välittömästi liittyviä riskejä.

Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään menettely, jonka mukaisesti henkilöt voivat hakea poikkeusta positioille, jotka ovat seurausta liiketoimista, jotka on toteutettu likviditeetin tarjoamista kauppapaikalle koskevien velvoitteiden täyttämiseksi.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa kolmannessa ja neljännessä alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 28 päivänä marraskuuta 2021.

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä direktiiviä hyväksymällä tämän kohdan kolmannessa ja neljännessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”;

b)

korvataan 3 ja 4 kohta seuraavasti:

”3.   Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luettelon 1 kohdassa tarkoitetuista kriittisistä tai merkittävistä hyödykejohdannaisista ja laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritetään laskentamenetelmä, jota toimivaltaisten viranomaisten on sovellettava vahvistaessaan spot-kuukauden positiolimiitit ja kaikkien muiden kuukausien positiolimiitit, jotka koskevat kohde-etuuden luovuttamisen tai nettoarvon tilityksen kautta toteutettavia hyödykejohdannaisia ja perustuvat kyseisen johdannaisen ominaispiirteisiin.

Laatiessaan luetteloa 1 kohdassa tarkoitetuista kriittisistä tai merkittävistä hyödykejohdannaisista arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon seuraavat osatekijät:

a)

markkinaosapuolten lukumäärä;

b)

kyseisen johdannaisen kohde-etuutena oleva hyödyke.

Määrittäessään ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetun laskentamenetelmän arvopaperimarkkinaviranomainen ottaa huomioon seuraavat osatekijät:

a)

kohde-etuutena olevan hyödykkeen toimitettavissa oleva määrä;

b)

avoinna olevien johdannaissopimusten kokonaismäärä ja avoinna olevien sellaisten muiden rahoitusvälineiden kokonaismäärä, joissa kohde-etuutena on sama hyödyke;

c)

markkinaosapuolten lukumäärä ja koko;

d)

kohde-etuutena olevan hyödykkeen markkinoiden ominaispiirteet, mukaan lukien tuotanto- ja kulutusmallit sekä markkinoille kuljettamista koskevat mallit;

e)

uusien hyödykejohdannaisten kehittäminen;

f)

kokemukset, joita positiolimiiteistä on saatu kauppapaikkaa ylläpitäviltä sijoituspalveluyrityksiltä tai markkinoiden ylläpitäjiltä ja muilta lainkäyttöalueilta.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 28 päivänä marraskuuta 2021.

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä direktiiviä hyväksymällä tämän kohdan ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.

4.   Toimivaltaisen viranomaisen on asetettava komission 3 kohdan mukaisesti hyväksymissä teknisissä sääntelystandardeissa säädettyä laskentamenetelmää käyttäen positiolimiitit kauppapaikoissa kaupankäynnin kohteena oleville kriittisille tai merkittäville hyödykejohdannaisille ja maatalousalan hyödykejohdannaisille. Tällaisten positiolimiittien on katettava myös taloudelliselta kannalta vastaavat OTC-sopimukset.

Toimivaltaisen viranomaisen on tarkasteltava uudelleen ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuja positiolimiittejä, kun markkinoilla tapahtuu merkittävä muutos, mukaan lukien merkittävä muutos hyödykkeiden toimitettavissa olevassa määrässä tai avoinna olevissa sopimuksissa, ja käytettävä tässä perusteena määrittämäänsä hyödykkeiden toimitettavissa olevaa määrää ja avoinna olevia sopimuksia sekä asetettava kyseiset positiolimiitit uudelleen komission 3 kohdan mukaisesti hyväksymissä teknisissä sääntelystandardeissa säädetyn laskentamenetelmän mukaisesti.”;

c)

korvataan 6, 7 ja 8 kohta seuraavasti:

”6.   Jos samaan kohde-etuuteen perustuvilla maatalousalan hyödykejohdannaisilla, joilla on samat ominaispiirteet, käydyn kaupan volyymi on merkittävä useamman kuin yhden lainkäyttöalueen kauppapaikoissa tai jos samaan kohde-etuuteen perustuvilla kriittisillä tai merkittävillä hyödykejohdannaisilla, joilla on samat ominaispiirteet, käydään kauppaa useamman kuin yhden lainkäyttöalueen kauppapaikoissa, sen kauppapaikan toimivaltaisen viranomaisen, jossa kaupankäynti on volyymiltaan suurin, jäljempänä ’toimivaltainen keskusviranomainen’, on asetettava yhtenäinen positiolimiitti, jota on määrä soveltaa kaikkeen kyseisillä johdannaisilla käytävään kauppaan. Toimivaltaisen keskusviranomaisen on kuultava sellaisten muiden kauppapaikkojen toimivaltaisia viranomaisia, joissa näillä maatalousalan hyödykejohdannaisilla käydyn kaupan volyymi on merkittävä tai joissa käydään kauppaa näillä kriittisillä tai merkittävillä hyödykejohdannaisilla, yhtenäisestä positiolimiitistä, jota on määrä soveltaa, sekä tämän yhtenäisen positiolimiitin mahdollisista muutoksista.

Toimivaltaisten viranomaisten, jotka eivät hyväksy sitä, että toimivaltainen keskusviranomainen asettaa yhtenäisen positiolimiitin, on esitettävä kirjallisesti kaikilta osin ja yksityiskohtaisesti syyt, joiden vuoksi ne katsovat, etteivät 1 kohdassa säädetyt vaatimukset täyty. Arvopaperimarkkinaviranomainen ratkaisee toimivaltaisten viranomaisten väliset mahdolliset erimielisyydet asetuksen (EU) N:o 1095/2010 19 artiklan mukaisten valtuuksiensa mukaisesti.

Niiden kauppapaikkojen toimivaltaisten viranomaisten, joissa käydään kauppaa samaan kohde-etuuteen perustuvilla maatalousalan hyödykejohdannaisilla, joilla on samat ominaispiirteet, tai samaan kohde-etuuteen perustuvilla kriittisillä tai merkittävillä hyödykejohdannaisilla, joilla on samat ominaispiirteet, sekä näihin hyödykejohdannaisiin liittyvien positioiden haltijoiden toimivaltaisten viranomaisten on huolehdittava yhteistyöjärjestelyistä, jotka koskevat muun muassa asiaan liittyvien tietojen vaihtamista, jotta mahdollistetaan yhtenäisen positiolimiitin seuranta ja täytäntöönpanon valvonta.

7.   Arvopaperimarkkinaviranomainen seuraa vähintään vuosittain sitä, miten toimivaltaiset viranomaiset ovat panneet täytäntöön arvopaperimarkkinaviranomaisen 3 kohdan mukaisesti vahvistamaa laskentamenetelmää käyttäen asetetut positiolimiitit. Arvopaperiviranomainen varmistaa tässä yhteydessä, että yhtenäistä positiolimiittiä sovelletaan tosiasiallisesti samaan kohde-etuuteen perustuviin maatalousalan hyödykejohdannaisiin ja kriittisiin ja merkittäviin sopimuksiin, joilla on samat ominaispiirteet, riippumatta siitä, missä niillä käydään kauppaa 6 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

8.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että kauppapaikkaa ylläpitävä sijoituspalveluyritys tai markkinoiden ylläpitäjä, joka käy kauppaa hyödykejohdannaisilla, suorittaa positioiden hoidon valvontatoimenpiteitä, joihin sisältyvät kauppapaikan valtuudet

a)

valvoa henkilöiden avoinna olevien sopimusten positioita;

b)

saada henkilöiltä käyttöönsä tietoja ja kaikki merkityksellinen dokumentaatio syntyneen position tai vastuun koosta ja käyttötarkoituksesta, tietoja tosiasiallisista edunsaajista tai omistajista, mahdollisista yhteisistä järjestelyistä sekä kaikista asiaan liittyvistä varoista tai veloista kyseisillä markkinoilla, mukaan lukien tapauksen mukaan positiot jäsenten ja osapuolten välityksellä muissa kauppapaikoissa olevissa samaan kohde-etuuteen perustuvissa hyödykejohdannaisissa, joilla on samat ominaispiirteet, ja taloudelliselta kannalta vastaavissa OTC-sopimuksissa;

c)

vaatia henkilöä sulkemaan positio tai pienentämään sitä väliaikaisesti tai pysyvästi ja toteuttamaan yksipuolisesti toimia position sulkemisen tai pienentämisen varmistamiseksi, jos henkilö ei noudata vaatimusta; ja

d)

vaatia henkilöä tarjoamaan väliaikaisesti likviditeettiä takaisin kyseisille markkinoille sovitulla hinnalla ja volyymilla, jolloin nimenomaisena tarkoituksena on lieventää suuren tai määräävän position vaikutuksia.

Arvopaperimarkkinaviranomainen laatii luonnokset teknisiksi sääntelystandardeiksi, joissa määritellään positioiden hoidon valvontatoimenpiteiden sisältö ja otetaan siten huomioon asianomaisten kauppapaikkojen ominaispiirteet.

Arvopaperimarkkinaviranomainen toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 28 päivänä marraskuuta 2021.

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä direktiiviä hyväksymällä tämän kohdan toisessa alakohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1095/2010 10–14 artiklan mukaisesti.”;

d)

korvataan 12 kohdan d alakohta seuraavasti:

”d)

tämän artiklan 6 kohdassa tarkoitettu merkittävä volyymi;”.

11)

Muutetaan 58 artikla seuraavasti:

a)

lisätään 1 kohtaan alakohta seuraavasti:

”Positiosta ilmoittamista ei sovelleta 4 artiklan 1 kohdan 44 alakohdan c alakohdassa tarkoitettuihin kaikkiin muihin arvopapereihin, jotka liittyvät liitteessä I olevan C osan 10 kohdassa tarkoitettuun hyödykkeeseen tai kohde-etuuteen.”

b)

korvataan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jäsenvaltioiden on varmistettava, että hyödykejohdannaisilla taikka päästöoikeuksilla tai niiden johdannaisilla kauppapaikan ulkopuolella kauppaa käyvät sijoituspalveluyritykset antavat 57 artiklan 6 kohdassa tarkoitetulle toimivaltaiselle keskusviranomaiselle tai, mikäli toimivaltaista keskusviranomaista ei ole, sen kauppapaikan toimivaltaiselle viranomaiselle, jossa hyödykejohdannaisilla taikka päästöoikeuksilla tai niiden johdannaisilla käydään kauppaa, vähintään päivittäin täydellisen erittelyn taloudelliselta kannalta vastaaviin OTC-sopimuksiin liittyvistä positioistaan ja tarvittaessa kauppapaikassa kaupankäynnin kohteena oleviin hyödykejohdannaisiin taikka päästöoikeuksiin tai niiden johdannaisiin liittyvistä positioistaan sekä positioista, joita on niiden asiakkailla ja näiden asiakkaiden asiakkailla aina loppuasiakkaaseen saakka asetuksen (EU) N:o 600/2014 26 artiklan ja soveltuvin osin asetuksen (EU) N:o 1227/2011 8 artiklan mukaisesti.”

12)

Korvataan 73 artiklan 2 kohta seuraavasti:

”2.   Jäsenvaltioiden on edellytettävä, että sijoituspalveluyrityksillä, markkinoiden ylläpitäjillä, asetuksen (EU) N:o 600/2014 mukaisesti toimiluvan saaneilla hyväksytyillä julkistamisjärjestelyillä ja hyväksytyillä ilmoitusjärjestelmillä, joihin sovelletaan mainitun asetuksen 2 artiklan 3 mukaista poikkeusta, sijoituspalvelujen tai -toiminnan ja oheispalvelujen osalta luottolaitoksilla sekä kolmansien maiden yritysten sivuliikkeillä on käytössään asianmukaiset menettelyt työntekijöitään varten, jotta nämä voivat ilmoittaa mahdollisista tai tosiasiallisista rikkomisista sisäisesti erityisen riippumattoman ja itsenäisen kanavan kautta.”

13)

Korvataan 89 artiklan 2–5 kohta seuraavasti:

”2.   Siirretään komissiolle 2 päivästä heinäkuuta 2014 määräämättömäksi ajaksi 2 artiklan 3 ja 4 kohdassa, 4 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan toisessa alakohdassa ja 2 kohdassa, 13 artiklan 1 kohdassa, 16 artiklan 12 kohdassa, 23 artiklan 4 kohdassa, 24 artiklan 13 kohdassa, 25 artiklan 8 kohdassa, 27 artiklan 9 kohdassa, 28 artiklan 3 kohdassa, 30 artiklan 5 kohdassa, 31 artiklan 4 kohdassa, 32 artiklan 4 kohdassa, 33 artiklan 8 kohdassa, 52 artiklan 4 kohdassa, 54 artiklan 4 kohdassa, 58 artiklan 6 kohdassa, 64 artiklan 7 kohdassa, 65 artiklan 7 kohdassa ja 79 artiklan 8 kohdassa tarkoitettu valta antaa delegoituja säädöksiä.

3.   Euroopan parlamentti tai neuvosto voi milloin tahansa peruuttaa 2 artiklan 3 ja 4 kohdassa, 4 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan toisessa alakohdassa ja 2 kohdassa, 13 artiklan 1 kohdassa, 16 artiklan 12 kohdassa, 23 artiklan 4 kohdassa, 24 artiklan 13 kohdassa, 25 artiklan 8 kohdassa, 27 artiklan 9 kohdassa, 28 artiklan 3 kohdassa, 30 artiklan 5 kohdassa, 31 artiklan 4 kohdassa, 32 artiklan 4 kohdassa, 33 artiklan 8 kohdassa, 52 artiklan 4 kohdassa, 54 artiklan 4 kohdassa, 58 artiklan 6 kohdassa, 64 artiklan 7 kohdassa, 65 artiklan 7 kohdassa ja 79 artiklan 8 kohdassa tarkoitetun säädösvallan siirron. Peruuttamispäätöksellä lopetetaan tuossa päätöksessä mainittu säädösvallan siirto. Peruuttaminen tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona sitä koskeva päätös julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, tai jonakin myöhempänä, kyseisessä päätöksessä mainittuna päivänä. Peruuttamispäätös ei vaikuta jo voimassa olevien delegoitujen säädösten pätevyyteen.

4.   Heti kun komissio on antanut delegoidun säädöksen, komissio antaa sen tiedoksi yhtäaikaisesti Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

5.   Edellä olevien 2 artiklan 3 ja 4 kohdan, 4 artiklan 1 kohdan 2 alakohdan toisen alakohdan ja 2 kohdan, 13 artiklan 1 kohdan, 16 artiklan 12 kohdan, 23 artiklan 4 kohdan, 24 artiklan 13 kohdan, 25 artiklan 8 kohdan, 27 artiklan 9 kohdan, 28 artiklan 3 kohdan, 30 artiklan 5 kohdan, 31 artiklan 4 kohdan, 32 artiklan 4 kohdan, 33 artiklan 8 kohdan, 52 artiklan 4 kohdan, 54 artiklan 4 kohdan, 58 artiklan 6 kohdan, 64 artiklan 7 kohdan, 65 artiklan 7 kohdan tai 79 artiklan 8 kohdan nojalla annettu delegoitu säädös tulee voimaan ainoastaan, jos Euroopan parlamentti tai neuvosto ei ole kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asianomainen säädös on annettu tiedoksi Euroopan parlamentille ja neuvostolle, ilmaissut vastustavansa sitä tai jos sekä Euroopan parlamentti että neuvosto ovat ennen mainitun määräajan päättymistä ilmoittaneet komissiolle, että ne eivät vastusta säädöstä. Euroopan parlamentin tai neuvoston aloitteesta tätä määräaikaa jatketaan kolmella kuukaudella.”

14)

Lisätään 90 artiklaan kohta seuraavasti:

”1 a.   Komissio tarkastelee 31 päivään joulukuuta 2021 mennessä uudelleen 2 artiklan 1 kohdan j alakohdassa säädetyn poikkeuksen vaikutusta päästöoikeuksiin tai niiden johdannaisiin ja liittää kyseiseen uudelleentarkasteluun tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen kyseisen poikkeuksen muuttamiseksi. Tässä yhteydessä komissio arvioi päästöoikeuksien ja niiden johdannaisten kauppaa unionissa ja kolmansissa maissa, 2 artiklan 1 kohdan j alakohdassa säädetyn poikkeuksen vaikutusta sijoittajansuojaan, päästöoikeuksien ja niiden johdannaisten markkinoiden eheyttä ja avoimuutta sekä sitä, olisiko hyväksyttävä toimenpiteitä kolmansien maiden kauppapaikoissa käytävän kaupan osalta.”

2 artikla

Direktiivin (EU) 2019/878 muuttaminen

Korvataan 2 artiklan 1 kohta seuraavasti:

”1.   Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava viimeistään 28 päivänä joulukuuta 2020 säännökset

a)

tämän direktiivin säännösten noudattamiseksi siltä osin kuin ne koskevat luottolaitoksia;

b)

tämän direktiivin 1 artiklan 1 ja 9 kohdan noudattamiseksi direktiivin 2013/36/EU 2 artiklan 5 ja 6 kohdan sekä 21 b artiklan osalta siltä osin kuin ne koskevat luottolaitoksia ja sijoituspalveluyrityksiä.

Niiden on viipymättä ilmoitettava tästä komissiolle.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 29 päivästä joulukuuta 2020. Säännöksiä, jotka ovat tarpeen niiden tämän direktiivin 1 artiklan 21 alakohdassa ja 29 alakohdan a, b ja c alakohdassa säädettyjen direktiivin 2013/36/EU 84 artiklaa ja 98 artiklan 5 ja 5 a kohtaa koskevien muutosten noudattamiseksi, sovelletaan kuitenkin 28 päivästä kesäkuuta 2021, ja säännöksiä, jotka ovat tarpeen tämän direktiivin 1 artiklan 52 ja 53 alakohdassa säädettyjen direktiivin 2013/36/EU 141 b ja 141 c artiklaa ja 142 artiklan 1 kohtaa koskevien muutosten noudattamiseksi, 1 päivästä tammikuuta 2022 alkaen.

Jäsenvaltioiden on viimeistään 26 päivänä kesäkuuta 2021 annettava ja julkaistava tämän direktiivin säännösten noudattamisen edellyttämät säännökset siltä osin kuin ne koskevat sijoituspalveluyrityksiä, lukuun ottamatta ensimmäisen alakohdan b alakohdassa tarkoitettuja säännöksiä, ja sovellettava niitä.

Näissä jäsenvaltioiden antamissa säännöksissä on viitattava tähän direktiiviin tai niihin on liitettävä tällainen viittaus, kun ne julkaistaan virallisesti. Jäsenvaltioiden on säädettävä siitä, miten viittaukset tehdään.”

3 artikla

Direktiivin 2013/36/EU muuttaminen

Korvataan 94 artiklan 2 kohdan kolmas, neljäs ja viides alakohta seuraavasti:

”Henkilöstön, jonka ammatillisella toiminnalla on olennainen vaikutus laitoksen riskiprofiiliin 92 artiklan 3 kohdan mukaisesti, lukuun ottamatta sijoituspalveluyritysten henkilöstöä, yksilöimiseksi EPV laatii teknisten sääntelystandardien luonnokset, joissa vahvistetaan perusteet seuraavien seikkojen määrittelemiseksi:

a)

johtotehtävät ja valvontatoiminnot;

b)

olennainen liiketoimintayksikkö ja merkittävä vaikutus asiaankuuluvan liiketoimintayksikön riskiprofiiliin; ja

c)

muut henkilöstöryhmät, joita ei nimenomaisesti mainita 92 artiklan 3 kohdassa ja joiden ammatillinen toiminta vaikuttaa laitoksen riskiprofiiliin yhtä olennaisesti kuin siinä tarkoitettujen henkilöstöryhmien toiminta.

EPV toimittaa nämä teknisten sääntelystandardien luonnokset komissiolle viimeistään 28 päivänä joulukuuta 2019.

Siirretään komissiolle valta täydentää tätä direktiiviä hyväksymällä tässä kohdassa tarkoitetut tekniset sääntelystandardit asetuksen (EU) N:o 1093/2010 10–14 artiklan mukaisesti. Sijoituspalveluyrityksiin sovellettavien teknisten sääntelystandardien osalta tämän direktiivin 94 artiklan 2 kohdassa, sellaisena kuin se on muutettuna Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivillä (EU) 2018/843 (*3), säädettyä valtuutusta sovelletaan 26 päivään kesäkuuta 2021.

4 artikla

Saattaminen osaksi kansallista lainsäädäntöä

1.   Jäsenvaltioiden on annettava ja julkaistava tämän direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset viimeistään 28 päivänä marraskuuta 2021. Niiden on viipymättä toimitettava nämä säännökset kirjallisina komissiolle.

Niiden on sovellettava näitä säännöksiä 28 päivästä helmikuuta 2022.

2.   Jäsenvaltioiden on toimitettava tässä direktiivissä säännellyistä kysymyksistä antamansa keskeiset kansalliset säännökset kirjallisina komissiolle.

3.   Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, direktiivien 2013/36/EU ja (EU) 2019/878 muutoksia sovelletaan 28 päivästä joulukuuta 2020.

5 artikla

Uudelleentarkastelu

Komissio tarkastelee 31 päivään heinäkuuta 2021 mennessä komission järjestämän julkisen kuulemisen perusteella uudelleen muun muassa a) arvopaperimarkkinoiden rakenteen toimintaa ottaen huomioon vuoden 2020 jälkeiset talouden uudet realiteetit, markkinarakennetta koskevat datassa ja sen laadussa olevat ongelmat sekä avoimuutta koskevat säännöt, mukaan lukien kolmansiin maihin liittyvät ongelmat, b) tutkimusta koskevia sääntöjä, c) kaikenlaisia neuvojille suoritettavia maksuja ja neuvojien ammattipätevyyttä koskevia sääntöjä, d) tuotehallintaa, e) tappioiden ilmoittamista ja f) asiakkaiden luokittelua. Komissio antaa tarvittaessa lainsäädäntöehdotuksen Euroopan parlamentille ja neuvostolle.

6 artikla

Voimaantulo

Tämä direktiivi tulee voimaan sitä päivää seuraavana päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

7 artikla

Osoitus

Tämä direktiivi on osoitettu kaikille jäsenvaltioille.

Tehty Brysselissä 16 päivänä helmikuuta 2021.

Euroopan parlamentin puolesta

Puhemies

D. M. SASSOLI

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

A. P. ZACARIAS


(1)  EUVL C 10, 11.1.2021, s. 30.

(2)  Euroopan parlamentin kanta, vahvistettu 11. helmikuuta 2021 (ei vielä julkaistu virallisessa lehdessä), ja neuvoston päätös, tehty 15. helmikuuta 2021.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/65/EU, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä direktiivin 2002/92/EY ja direktiivin 2011/61/EU muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 349).

(4)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1095/2010, annettu 24 päivänä marraskuuta 2010, Euroopan valvontaviranomaisen (Euroopan arvopaperimarkkinaviranomainen) perustamisesta sekä päätöksen N:o 716/2009/EY muuttamisesta ja komission päätöksen 2009/77/EY kumoamisesta (EUVL L 331, 15.12.2010, s. 84).

(5)  EUVL L 123, 12.5.2016, s. 1.

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 600/2014, annettu 15 päivänä toukokuuta 2014, rahoitusvälineiden markkinoista sekä asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta (EUVL L 173, 12.6.2014, s. 84).

(7)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/2034, annettu 27 päivänä marraskuuta 2019, sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta ja direktiivien 2002/87/EY, 2009/65/EY, 2011/61/EU, 2013/36/EU, 2014/59/EU ja 2014/65/EU muuttamisesta (EUVL L 314, 5.12.2019, s. 64).

(8)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2019/878, annettu 20 päivänä toukokuuta 2019, direktiivin 2013/36/EU muuttamisesta vapautettujen yhteisöjen, rahoitusalan holdingyhtiöiden, rahoitusalan sekaholdingyhtiöiden, palkitsemisen, valvontatoimenpiteiden ja -valtuuksien sekä pääoman ylläpitämistoimenpiteiden osalta (EUVL L 150, 7.6.2019, s. 253).

(9)  Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).

(10)  EUVL C 369, 17.12.2011, s. 14.


Top