(1)

Koronavirustaudin (covid-19) aiheuttama kriisi on kehittynyt nopeasti dramaattisesta terveydenhuollon hätätilanteesta vakavaksi taloudelliseksi häiriöksi, joka voi kehittyä edelleen systeemiseksi finanssikriisiksi. Ei ole varmaa, kuinka kauan kriisi kestää ja kuinka vakava se voi olla. On selvä tarve sille, että rahoituslaitokset ylläpitävät riittävän suuria pääomia järjestelmäriskin pienentämiseksi ja talouden elpymisen edistämiseksi.

(2)

Useat Euroopan järjestelmäriskikomitean (EJRK) jäsenviranomaiset eli Euroopan pankkiviranomainen (3) (EBA), Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomainen (4) (EIOPA), Euroopan keskuspankki (5) (EKP) ja monet kansalliset viranomaiset ovat kannustaneet unionissa toimivia pankkeja, vakuutuksenantajia ja jälleenvakuuttajia pidättymään vapaaehtoisista maksuista (kuten osingoista, bonuksista ja osakkeiden takaisinostoista, joiden tarkoituksena tuoton maksu osakkeenomistajille). Näillä toimenpiteillä voidaan parantaa rahoitusalan häiriönsietokykyä, vahvistaa sen kykyä jatkaa luotonantoa reaalitaloudelle stressitilanteissa ja vähentää covid-19-pandemiaan liittyvistä riskeistä johtuvaa rahoituslaitosten maksukyvyttömyysriskiä.

(3)

EJRK vastaa rahoitusjärjestelmän makrotason vakauden valvonnasta unionissa, ja sen tulisi edistää sisämarkkinoiden moitteetonta toimintaa ja tällöin varmistaa, että finanssiala edistää talouskasvua kestävällä tavalla. EJRK suhtautuu myönteisesti jäsenviranomaistensa aloitteisiin ja antaa niille täyden tukensa, mutta se katsoo myös tarpeelliseksi antaa suosituksen sen varmistamiseksi, että rahoitussektorin rahoituslaitokset, jotka voivat aiheuttaa riskin rahoitusvakaudelle, säilyttävät pääomien tason korkeana.

(4)

Tässä suosituksessa otetaan huomioon pankkien myötäsyklinen käyttäytyminen ja niiden ratkaisevan tärkeä tehtävä taloudessa. Suosituksen tavoitteena on rajoittaa pankkien voittojen ja pääoman jakamista, jotta parannettaisiin niiden häiriönsietokykyä kriisin aikana ja edistettäisiin tarvittavaa luotonantoa reaalitaloudelle. Sillä pyritään myös vähentämään riskiä siitä, että pankkien osakkeenomistajat tai ylin johto käyttäisivät pääomia omaksi hyödykseen tapauksissa, joissa valtiot tukevat pankkeja kriisin aikana. Lisäksi toimet, joissa pankit käyttävät osinkojen maksua markkinoille suunnattuna osoituksena vahvuudestaan, voivat heikentää varovaisempien rahoituslaitosten suhteellista asemaa ja leimata niitä. Viimeksi mainittu perustelu tukee laajapohjaisten, koordinoitujen ja velvoittavien toimien tarvetta. Sijoituspalveluyritykset kuuluvat tässä suosituksessa tarkoitettuun rahoituslaitosten luetteloon, sillä niillä on tärkeä rooli markkinoiden toiminnan kannalta ja ne voivat aiheuttaa samankaltaisia riskejä pankeille.

(5)

Tässä suosituksessa otetaan huomioon riski, jonka meneillään oleva kriisi aiheuttaa vakuutuksenantajien ja jälleenvakuuttajien vakavaraisuudelle. On todennäköistä, että uuteen liiketoimintaan perustuvat rahavirrat pienenevät ja samalla velkojen määrä lisääntyy, mikä johtuu pidentyneestä erittäin matalien korkojen kaudesta ja heikentyneistä varojen tuottonäkymistä. Koska vakuutuksenantajien ja jälleenvakuuttajien rooli rahoitusalalla on erittäin merkittävä, riskejä aiheuttaa on myös yhteisen riskien vähentämisstrategian soveltaminen, kuten korkeatuottoisten yritysten joukkolainojen myynti, minkä vaikutusta laajat luottoluokitusten alentamiset kärjistäisivät. Lisäksi pankkien osalta esitetty perustelu, jonka mukaan osingonmaksua pidetään markkinoilla merkkinä vahvuudesta ja osingonjaon rajoittaminen johtaa leimautumiseen, koskee myös vakuutuksenantajia ja jälleenvakuuttajia.

(6)

Tämä suositus on tarkoitettu kattamaan myös keskusvastapuolet, koska niillä on järjestelmän kannalta merkittävä rooli rahoitusmarkkinoiden transaktioiden selvityksessä. Ylläpitämällä täydentäviä omia varoja keskusvastapuolet pystyisivät kattamaan muut kuin maksukyvyttömyydestä johtuvat tappiot, mikä on erityisen tärkeää suhteessa operatiiviseen riskiin, jonka keskusvastapuolet kattavat omilla varoillaan clearingosapuolilta saatavien maksujen sijaan. Tällä suosituksella varmistetaan johdonmukaisuus finanssilaitosten kesken aikana, jolloin transaktioiden suuremmat määrät markkinoilla voivat lisätä keskusvastapuolten tuottoja, ja tarvittaessa mahdollistetaan se, että keskusvastapuolet kasvattavat omaa osuuttaan maksukyvyttömyyden varalta toteutettavissa järjestelyissä vapaaehtoisesti, ottaen huomioon markkinoiden suuremmasta volatiliteetista johtuvan yleisen riskin kasvun. Lisäksi on tarkoitus, että keskusvastapuolien omien varojen ylläpitäminen vähentäisi sen vaihtoehdon todennäköisyyttä, että veronmaksajien rahoja käytettäisiin (maksukyvyttömyyteen liittyvien tai liittymättömien) tappioiden kattamiseen aikana, jolloin julkisen talouden menoihin kohdistuu jo ennestään erityisiä paineita. Kaiken kaikkiaan on tärkeää, että keskusvastapuolet ylläpitävät riittävästi maksettuja omia varoja alkumarginaalien ja maksukyvyttömyysrahastojen lisäksi.

(7)

Tämän suosituksen tarkoituksena on kattaa sellaiset rahoituslaitosten toimet, jotka vähentävät niiden omien varojen määrää ja laatua tai niiden tappioidenkantokykyä covid-19-kriisiin aikana. Tämä käsittää osinkojen maksamisen, kantaosakkeiden takaisinostot ja muuttuvien palkkioiden maksamisen. Jos rahoituslaitoksen aikomuksena on kantaosakkeiden korvaaminen, toimi on tämän suosituksen kanssa yhteensopiva.

(8)

Tässä suosituksessa tunnustetaan sisämarkkinoita ohjaavat periaatteet sekä pääoman vapaan liikkuvuuden ja riskinjaon rooli unionissa kasvua edistävänä tekijänä. Siinä pyritään ottamaan huomioon riski mahdollisten kielteisten rajat ylittävien ulkoisvaikutusten syntymisestä rahoituslaitosten vaikeina aikoina tekemien päätösten seurauksena. Finanssialan häiriöiden aikana sijoituksia siirretään usein turvallisempiin kohteisiin tai painotetaan kotimaahan, millä voi olla kielteisiä vaikutuksia paikallisten talouksien kannalta. Tässä suosituksessa kannustetaan asiaan liittyviä viranomaisia vuoropuheluun, kun ne harkitsevat unionin rahoituslaitosten tytäryritysten maksuille asetettavia rajoituksia.

(9)

Sääntelyjärjestelmät ovat erilaisia alasta ja jäsenvaltiosta riippuen, ja asiaan liittyvien viranomaisten olisi harkittava kaikkien – sekä unionin että kansallisen lainsäädännön nojalla – käytettävissä olevien valvontavälineiden, kuten suositusten tai ohjeiden, käyttöä tämän suosituksen tavoitteiden saavuttamiseksi lainsäädännön sallimissa rajoissa.

(10)

Tähän suositukseen sisältyy luettelo rahoituslaitoksista, joihin rajoituksia olisi vähintään sovellettava. Viranomaisilla on mahdollisuus asettaa rajoituksia myös muille rahoituslaitoksille, jotka myöntävät lainoja reaalitaloudelle, kuten rahoitusleasingyhtiöille.

(11)

Tämän suosituksen tarkoituksena on tukea EKP:n, EBAn, EIOPAn ja kansallisten viranomaisten aiempia aloitteita ja vahvistaa perustaa yhdenmukaiselle lähestymistavalle koko unionissa ja rahoitusalan eri segmenteillä, ottaen samalla huomioon näiden segmenttien ratkaisevan tärkeän roolin reaalitalouden kannalta kriisiaikoina. Perimmäisenä tavoitteena on, että rahoituslaitosten pääoman taso ja tappionsietokyky säilyvät riittävinä nykyisen kriisin vaikutusten lieventämiseksi ja siten koko Euroopan talouden tasaisemman elpymisen edistämiseksi.

(12)

Tämä suositus ei vaikuta keskuspankkien rahapoliittiseen toimivaltaan unionissa.

(13)

EJRK:n suositukset julkaistaan sen jälkeen kun niille, joille suositus on osoitettu, on ilmoitettu julkaisemisaikeista, ja sen jälkeen kun EJRK:n hallintoneuvosto on ilmoittanut Euroopan unionin neuvostolle aikeestaan julkaista ne ja antanut neuvostolle mahdollisuuden ottaa tähän kantaa,

a)

osingonjako tai peruuttamaton sitoumus osingonjaosta;

b)

kantaosakkeiden takaisinosto;

c)

olennaista riskinottoa edellyttävissä tehtävissä toimiville maksettavaa muuttuvaa korvausta koskevan velvoitteen perustaminen,

1.

1.

2.

1.

2.