EUR-Lex Access to European Union law
This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 32020R0689
Commission Delegated Regulation (EU) 2020/689 of 17 December 2019 supplementing Regulation (EU) 2016/429 of the European Parliament and of the Council as regards rules for surveillance, eradication programmes, and disease-free status for certain listed and emerging diseases (Text with EEA relevance) (Text with EEA relevance)
Komission delegoitu asetus (EU) 2020/689, annettu 17 päivänä joulukuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä tiettyjen luetteloitujen ja uusien tautien seurantaa, hävittämisohjelmia ja taudista vapaata asemaa koskevien sääntöjen osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
Komission delegoitu asetus (EU) 2020/689, annettu 17 päivänä joulukuuta 2019, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä tiettyjen luetteloitujen ja uusien tautien seurantaa, hävittämisohjelmia ja taudista vapaata asemaa koskevien sääntöjen osalta (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti) (ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
OJ L 174, 3.6.2020, p. 211–340
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
In force: This act has been changed. Current consolidated version: 21/04/2021
3.6.2020 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 174/211 |
KOMISSION DELEGOITU ASETUS (EU) 2020/689,
annettu 17 päivänä joulukuuta 2019,
Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 täydentämisestä tiettyjen luetteloitujen ja uusien tautien seurantaa, hävittämisohjelmia ja taudista vapaata asemaa koskevien sääntöjen osalta
(ETA:n kannalta merkityksellinen teksti)
EUROOPAN KOMISSIO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) 9 päivänä maaliskuuta 2016 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 (1) ja erityisesti sen 29 artiklan, 31 artiklan 5 kohdan, 32 artiklan 2 kohdan, 37 artiklan 5 kohdan, 39 artiklan, 41 artiklan 3 kohdan, 42 artiklan 6 kohdan ja 280 artiklan 4 kohdan,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Eläinterveyssäännöstössä vahvistetaan eläinten välillä tarttuvien ja eläimestä ihmiseen tarttuvien eläintautien ehkäisemistä ja torjuntaa koskevat säännöt. Tässä asetuksessa vahvistettuja sääntöjä tarvitaan täydentämään eläinterveyssäännöstön II osan 2, 3 ja 4 luvussa vahvistettuja seurantaa, hävittämisohjelmia ja taudista vapaata asemaa koskevia sääntöjä sekä IX osassa vahvistettuja siirtymäjärjestelyjä koskevia sääntöjä siltä osin kuin on kyse olemassa olevista seuranta- ja hävittämisohjelmista ja voimassa olevasta taudista vapaasta asemasta. |
(2) |
Säännöt ovat sisällöllisesti sidoksissa toisiinsa, ja monia niistä on tarkoitus soveltaa yhdessä. Yksinkertaisuuden ja avoimuuden vuoksi ja jotta helpotettaisiin sääntöjen soveltamista ja vältettäisiin moninkertaiset säännöt, ne olisikin vahvistettava yhdessä säädöksessä eikä useissa erillisissä säädöksissä, joissa on useita ristiviittauksia ja päällekkäisyyksien vaara. |
(3) |
Seuranta on olennainen osa kaikkia hävittämisohjelmia, ja useimmiten taudista vapaa asema onkin onnistuneen seuranta- ja hävittämisprosessin tulos. Lisäksi seurantaa tarvitaan muiden toimenpiteiden ohella, jotta kerran saavutettu taudista vapaa asema voidaan säilyttää. Seurantaa, hävittämisohjelmia ja taudista vapaata asemaa koskevilla säännöillä, siirtymäsäännöt mukaan lukien, on usein sama tarkoitus, ja niissä viitataan toimijoiden, eläinlääkärien ja toimivaltaisten viranomaisten toisiaan täydentäviin toimiin. Näin ollen nämä säännöt on aiheellista koota yhteen delegoituun asetukseen. |
(4) |
Seuranta on keskeinen osa tehokasta ja vaikuttavaa taudinehkäisy- ja taudintorjuntapolitiikkaa. Toimijoiden ja toimivaltaisen viranomaisen olisi yhdessä vastattava seurannan toteutuksesta. Lisäksi seuranta olisi suunniteltava siten, että sen avulla saavutetaan tavoitteet, jotka koskevat luetteloitujen ja uusien tautien taudinpurkausten varhaista havaitsemista, ja voidaan osoittaa, että taudista vapaan aseman myöntämistä, säilyttämistä ja väliaikaista tai pysyvää peruuttamista koskevia kriteerejä noudatetaan. |
(5) |
Toimivaltaisen viranomaisen olisi otettava käyttöön luetteloitujen ja uusien maaeläintautien yleinen seurantajärjestelmä, joka perustuu kohteena olevassa eläinpopulaatiossa esiintyvien tautitapausten ilmoittamiseen ja tutkimiseen. |
(6) |
Maaeläimiä koskevia yleisiä seurantavaatimuksia olisi täydennettävä yksityiskohtaisemmilla vaatimuksilla sen mukaan, minkälaisia tuloksia seurannalla on tarkoitus saavuttaa. Vaatimukset olisi suunniteltava palvelemaan esimerkiksi unionin seurantaohjelmia, pakollisia ja valinnaisia hävittämisohjelmia, taudista vapaan aseman osoittamista ja taudintorjuntatoimenpiteitä ja muita erilaisia tarkoituksia, joita tiettyjen pitopaikkojen hyväksyntään ja eläinten ja eläinperäisten tuotteiden siirtoihin liittyy. |
(7) |
Vesieläimiä koskevien yleisten seurantavaatimusten suunnitteluun sovelletaan samankaltaista, joskaan ei täysin samanlaista, lähestymistapaa kuin maaeläinten osalta. Kaikissa vesiviljelypitopaikoissa on pantava täytäntöön perusseurantajärjestelmä, joka perustuu kohteena olevassa eläinpopulaatiossa esiintyvien tautitapausten ilmoittamiseen ja tutkimiseen. Lisäksi luetteloitujen ja uusien vesieläintautien seurannan on sisällettävä tiettyjä taudintorjuntatoimenpiteitä, kun toimenpiteitä on tarpeen toteuttaa vesiviljelypitopaikoissa. |
(8) |
Kaikkiin vesiviljelypitopaikkoihin sovelletaan yleisiä seurantavaatimuksia ja tiettyihin hyväksyttyihin vesiviljelypitopaikkoihin sovelletaan lisäksi erityisiä seurantavaatimuksia. Näitä erityistoimenpiteitä on esimerkiksi riskiperusteisen seurantaohjelman täytäntöönpano silloin, kun pitopaikassa arvioidaan olevan luetteloidun tai muun kuin luetteloidun vesieläintaudin tartunta- tai leviämisvaara. |
(9) |
Tiettyjen luetteloitujen tautien hävittämisohjelmien toteutukseen liittyy niin ikään erityisiä seurantavaatimuksia, joiden avulla pyritään saavuttamaan ja säilyttämään kyseisistä taudeista vapaa asema. |
(10) |
Lisäksi jäsenvaltioille olisi annettava mahdollisuus toteuttaa luokan C vesieläintautien seurantaohjelmia pitopaikkatasolla, vaikka ne olisivat jättäytyneet hävittämisohjelman ulkopuolelle. Seurantaohjelmat eroavat hävittämisohjelmista siinä, että ne perustuvat kohdennetun seurannan järjestelmään, joka on kattava muttei kuitenkaan ominaisuuksiltaan kaikilta osin yhteneväinen hävittämisohjelman kanssa. Seurantaohjelmassa, toisin kuin hävittämisohjelmassa, ei voi saavuttaa virallisesti taudista vapaata asemaa. |
(11) |
Tässä asetuksessa vahvistetut erityiset hävittämis- ja seurantaohjelmat edistävät niiden terveysvaatimusten noudattamista, jotka koskevat tiettyjä eläinten ja eläinperäisten tuotteiden unionissa tapahtuvia siirtoja ja tietyissä tapauksissa unioniin saapuvien eläinten ja eläinperäisten tuotteiden siirtoja. |
(12) |
Eläinterveyssäännöstön mukaan luetteloituja tauteja koskevia sääntöjä on sovellettava luetteloituihin lajeihin. Seuranta ei välttämättä ole tarpeen kaikkien luetteloituihin lajeihin kuuluvien eläinluokkien osalta, etenkään kun on kyse luonnonvaraisista eläimistä tai tietyistä pidettävien eläinten luokista. Siksi tässä asetuksessa olisi vahvistettava säännöt, joilla täsmennetään sitä, mikä on seurannan kannalta asianmukainen kohteena oleva eläinpopulaatio. Kohteena olevaa eläinpopulaatiota olisi myös voitava laajentaa muihin kuin luetteloituihin lajeihin kuuluviin pidettäviin eläimiin, jotta varmistetaan, että uudet taudit havaitaan varhaisessa vaiheessa. |
(13) |
Lisäksi poikkeusten avulla olisi voitava rajata kohteena olevia maaeläinpopulaatioita entisestään tiettyjä seurantatarkoituksia varten, etenkin silloin, kun on kyse i) unionin seurantaohjelmista, ii) pakollisista tai valinnaisista hävittämisohjelmista tai iii) eläinterveysvaatimuksista, jotka koskevat unioniin saapumista tai unionin sisäisiä siirtoja ja jotka perustuvat seurantaan. |
(14) |
Diagnoosimenetelmät sekä näytteenotto, tekniikat, validointi ja tulkinta niiden yhteydessä ovat luonteeltaan hyvin teknisiä ja muuttuvat usein tieteellisten standardien kehityksen vuoksi. Jotta ne pysyisivät varmasti ajan tasalla, diagnoosimenetelmiä koskevien sääntöjen olisi oltava joustavia sen suhteen, mitä menetelmiä on käytettävä ja millä tavoin. Eläintautien alalla käytetään eri diagnoosimenetelmiä riippuen siitä, minkä tahon määrittämiä tieteellisiä standardeja sovelletaan. Sen vuoksi on tärkeää täsmentää, mikä on menetelmien hierarkkinen järjestys, ja ottaa siinä huomioon näytteenottoa, analyysejä, testejä ja diagnooseja koskevat yleiset periaatteet, jotka vahvistetaan Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) 2017/625 (2). |
(15) |
Sen varmistamiseksi, että kaikkia resursseja hyödynnetään mahdollisimman hyvin, ja tarpeettomien hallinnollisten rasitteiden sekä toimijoille ja toimivaltaisille viranomaisille aiheutuvien turhien kustannusten välttämiseksi olisi luetteloitujen ja uusien tautien havaitsemisen perustuttava tietoihin, joita kerätään osana virallista valvontaa ja muita virallisia toimia, joiden ensisijainen tarkoitus ei ole kyseisten tautien seuranta. |
(16) |
Toimivaltaisen viranomaisen vastuulla on vahvistaa tauti tapausmäärittelyn mukaisesti. Sitä varten olisi suoritettava asianmukaiset tutkimukset epäillyn taudin esiintymisen vahvistamiseksi tai poissulkemiseksi. Tutkimuksia tarvitaan silloin, kun tautivahvistus johtaa taudintorjuntatoimenpiteisiin, ja tietyissä muissa tilanteissa tautivahvistuksen seurauksista riippuen. Tässä asetuksessa olisikin tärkeää vahvistaa ne muut olosuhteet, joissa tautivahvistus on tarpeen. |
(17) |
Luetteloitujen tautien ja tapauksesta riippuen uusien tautien epäiltyjen ja vahvistettujen tapausten määrittelyt ovat erityisen tärkeitä. Niiden avulla toimijat, eläinlääkärit ja muut seurantaan osallistuvat sidosryhmät voivat tunnistaa olosuhteet, joissa on tarpeen tehdä ilmoitus toimivaltaiselle viranomaiselle ja joissa toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava taudintorjuntatoimenpiteitä. Näin ollen on tarpeen vahvistaa yleiset kriteerit epäillyn tapauksen ja vahvistetun tapauksen määrittelylle ja vahvistaa tarpeen mukaan myös tautikohtaisia määritelmiä tiettyjen tautien erityispiirteiden perusteella. |
(18) |
Unionin seurantaohjelma on seurantaohjelma, jolla on merkitystä koko unionin kannalta. Se on tarpeen, jotta tietyn taudin seurantaa eri puolilla unionia voidaan yhdenmukaistaa, kun kyseessä on tauti, joka aiheuttaa erityistä kansanterveyteen tai eläinterveyteen liittyvää huolta. Onkin tarpeen vahvistaa kriteerit, joiden täyttyessä tauti voidaan ottaa mukaan unionin seurantaohjelmaan. |
(19) |
Komission päätöksessä 2010/367/EU (3) säädetään siipikarjassa ja luonnonvaraisissa linnuissa esiintyvän lintuinfluenssan valvontaohjelmia koskevista vähimmäisvaatimuksista ja sen liitteissä vahvistetaan tekniset suuntaviivat. Tämän asetuksen liitteessä on tarkoitus antaa vastaavanlaiset tekniset suuntaviivat. Tämä asetus ei kuitenkaan ole yhtä yksityiskohtainen, sillä halutaan varmistaa, että lintuinfluenssan seurantaa voidaan mukauttaa muuttuviin tilanteisiin. Tästä syystä unionin seurantaohjelmia koskevat tekniset vaatimukset lintuinfluenssan osalta keskittyvät yksinomaan tavoitteisiin, soveltamisalaan ja menetelmiin sovellettaviin periaatteisiin. |
(20) |
Eläinterveyssäännöstössä vahvistetaan säännöt luokan B ja C tautien pakollisten ja valinnaisten hävittämisohjelmien soveltamiselle jäsenvaltioissa. Näillä taudeilla tai tautiryhmillä on omat erityispiirteensä. Niiden hävittämisen olisi perustuttava kyseisen taudin osalta laadittuun taudintorjuntastrategiaan. Sen olisi sisällettävä ainakin i) lopullisen tavoitteen eli taudista vapaan aseman saavuttamisen kannalta tarpeellinen seuranta, ii) soveltamisaika, iii) hävittämisohjelman kohteena olevan eläinpopulaation määrittely, iv) alue, jolla hävittämisohjelmaa sovelletaan, ja v) erityiset taudinehkäisy- ja taudintorjuntatoimenpiteet, joita tautiin sovelletaan hävittämisvaiheen aikana. |
(21) |
Jos hävittämisohjelman täytäntöönpanoalueella on jäsenvaltion ulkoraja, toimivaltaisen viranomaisen olisi pyrittävä torjumaan riski taudin kulkeutumisesta jäsenvaltioon sen rajojen ulkopuolelta. |
(22) |
Hävittämisohjelman tarkoitus on, että sen piiriin kuuluva alue saavuttaa taudista vapaan aseman. Maaeläinten ollessa kyseessä ohjelma kattaisi ihanteellisessa tapauksessa koko sen jäsenvaltion alueen, jossa tautia esiintyy. Jos tämä ei ole mahdollista, olisi määriteltävä, minkä laajuinen alueen on vähintään oltava. Alueen vähimmäispinta-alan määrittelyssä olisi otettava huomioon aiemmista hävittämisohjelmista saatu kokemus. Lisäksi aluetta olisi voitava mukauttaa taudin erityispiirteiden perusteella. |
(23) |
Toimivaltaisen viranomaisen olisi asetettava ohjelmalle laadulliset tai määrälliset tavoitteet. Lopullisten tavoitteiden olisi perustuttava taudista vapaan aseman myöntämistä koskeviin kriteereihin, kun taas välitavoitteisiin voi kuulua myös muita toimia tai vaiheita, jotka ovat taudista vapaan aseman saavuttamisen kannalta tärkeitä ja jotka ilmentävät ohjelman etenemistä. |
(24) |
Toimivaltaisen viranomaisen olisi määritettävä hävittämisohjelmille soveltamisaika. Luokan C tautien valinnaisten hävittämisohjelmien osalta säädetään soveltamisen enimmäisajasta, jotta estetään suhteettomat ja pitkäaikaiset häiriöt unionin sisäisissä siirroissa. Toimivaltainen viranomainen voi kuitenkin käynnistää hävittämisohjelman ennen kuin komissio on hyväksynyt sen, mutta se ei saisi panna tuossa vaiheessa täytäntöön unionin sisäisiä siirtoja koskevia rajoituksia. Jäsenvaltioille olisi lisäksi annettava mahdollisuus pyytää komissiota jatkamaan soveltamisaikaa perustelluista syistä. |
(25) |
Tiettyjen tautien hävittämisstrategia saattaa perustua taudista vapaan aseman myöntämiseen pitopaikkatasolla. Kyseisiin tauteihin liittyvät tautikohtaiset toimenpiteet olisi ryhmiteltävä ja ilmoitettava, mitkä ovat toimijoille ja toimivaltaisille viranomaisille aiheutuvat velvoitteet. |
(26) |
Taudin hävittämisohjelman kohteena oleva eläinpopulaatio olisi määritettävä tautikohtaisesti. Myös toimivaltaisen viranomaisen mahdollisuudesta ottaa tiettyjä täydentäviä eläinpopulaatioita mukaan ohjelmaan olisi säädettävä tautikohtaisesti. |
(27) |
Toimijalla on ensisijainen vastuu siitä, että pitopaikka saavuttaa ja säilyttää taudista vapaan aseman, sillä toimija on taudista vapaaseen asemaan liittyvien etuuksien ensisijainen saaja. Toimijan olisikin noudatettava tiettyjä velvoitteita saadakseen ja säilyttääkseen taudista vapaan aseman. |
(28) |
Kun toimija täyttää taudista vapaan aseman saavuttamiseksi edellytetyt yleiset ja tautikohtaiset kriteerit, on toimivaltaisen viranomaisen tehtävänä myöntää taudista vapaa asema. Vastaavasti, kun nämä tietyt kriteerit eivät enää täyty, on toimivaltaisen viranomaisen tehtävänä peruuttaa asema väliaikaisesti tai kokonaan. |
(29) |
Toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten velvollisuudet hävittämisohjelmien yhteydessä olisi lisäksi tarvittaessa määriteltävä yksityiskohtaisesti siten, että eri tautiprofiilit otetaan huomioon. Tautikohtaiset vaatimukset ovat luonteeltaan teknisiä, ja ne vahvistetaan erikseen kunkin taudin osalta tämän asetuksen liitteissä. |
(30) |
Komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/1882 (4) Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnat ja Mycobacterium tuberculosis complex -tartunta luetteloidaan taudeiksi, joiden osalta hävittämisohjelma on pakollinen, ja nautojen tarttuva leukoosi, Aujeszkyn tautiviruksen aiheuttama tartunta, naudan tarttuva rinotrakeiitti / tarttuva pustulaarinen vulvovaginiitti ja naudan virusripuli taudeiksi, joiden osalta hävittämisohjelma on valinnainen. Näiden tautien hävittämisohjelmien olisi perustuttava taudista vapaan aseman myöntämiseen pitopaikoille. |
(31) |
Taudista vapaan aseman myöntämiseen pitopaikkatasolla perustuvien hävittämisohjelmien olisi katettava kaikki pitopaikat, joissa pidetään kohteena olevan eläinpopulaation eläimiä. Toimivaltaisen viranomaisen olisi kuitenkin voitava jättää tietyntyyppiset pitopaikat ja teurastamot hävittämisohjelman ulkopuolelle, kunhan toteutetaan asianmukaisia riskinvähentämistoimenpiteitä. |
(32) |
Kun kyseessä on hävittämisohjelma, joka perustuu taudista vapaan aseman myöntämiseen pitopaikkatasolla, toimivaltaisen viranomaisen olisi voitava määrittää eri epidemiologisille yksiköille eri terveystilanne. |
(33) |
Maaeläinten tapauksessa vaatimukset taudista vapaan aseman osoittamiseksi pitopaikkatasolla perustuvat siihen, että tartuntoja ei esiinny, mikä varmistetaan testauksella ja seurannalla, eläinten sekä sukusolujen ja alkioiden pitopaikkaan tuomista koskevilla edellytyksillä ja tarvittaessa rokottamista koskevilla rajoituksilla. Kun taudista vapaan aseman säilyttämisen edellytykset eivät enää täyty, kyseisen aseman peruuttamiseen väliaikaisesti tai kokonaan sekä sen palauttamiseen sovelletaan erityisiä vaatimuksia. Yksityiskohtaiset tautikohtaiset vaatimukset ja taudista vapaan aseman myöntämistä ja säilyttämistä varten käytettävien diagnoosimenetelmien luettelo ovat luonteeltaan hyvin teknisiä. Tästä syystä ne vahvistetaan liitteissä. |
(34) |
Edellytykset, jotka koskevat taudista vapaan aseman myöntämistä, säilyttämistä sekä peruuttamista väliaikaisesti tai kokonaan pitopaikkatasolla, vahvistetaan seuraavissa ennen tämän asetuksen soveltamispäivää voimassa olleissa unionin säädöksissä: nautojen luomistaudin ja nautatuberkuloosin osalta neuvoston direktiivi 64/432/ETY (5) ja lampaiden ja vuohien luomistaudin osalta neuvoston direktiivi 91/68/ETY (6). Eläinterveyssäännöstö kumosi kyseiset säännökset. Komission delegoidussa asetuksessa (EU) 2018/1629 (7) luomistautiin ja nautatuberkuloosiin liittyvät eri taudinaiheuttajat yhdenmukaistetaan Maailman eläintautijärjestön (8) (OIE) julkaiseman maaeläinten terveyttä koskevan säännöstön, jäljempänä ’maaeläinsäännöstö’, kanssa. Niihin viitataan nyt Brucella abortus-, Brucella melitensis- ja Brucella suis -tartuntana sekä Mycobacterium tuberculosis complex -tartuntana. Näin ollen on asianmukaista tarkistaa teknisiä vaatimuksia, jotka liittyvät näiden tautien tilanteeseen, jotta ne saadaan vastaamaan maaeläinsäännöstöä ottaen samalla huomioon näiden tautien aiemmista hävittämisohjelmista saadut kokemukset. |
(35) |
Kun kyseessä on maaeläimiin sovellettava taudin hävittämisohjelma, joka perustuu taudista vapaan aseman myöntämiseen pitopaikkatasolla, toimivaltaisen viranomaisen olisi tautiepäilyn tai -vahvistuksen yhteydessä pantava täytäntöön toimenpiteet taudin leviämisen estämiseksi. Nämä toimenpiteet olisi toteutettava ensisijaisesti siinä pitopaikassa, jossa epäiltyä tapausta pidetään, mutta toimivaltaisen viranomaisen olisi voitava laajentaa toimenpiteet koskemaan myös muita eläimiä tai pitopaikkoja, jos on olemassa riski taudin leviämisestä. |
(36) |
Kun taudintorjuntatoimenpiteitä toteutetaan epäillyn tai vahvistetun tapauksen takia, toimivaltaisen viranomaisen olisi kiellettävä eläinten siirto tietyissä tapauksissa. Eläinten hyvinvoinnin huomioon ottamiseksi ja taudintorjuntatoimenpiteiden kestävyyden edistämiseksi toimivaltaisen viranomaisen olisi kuitenkin voitava myös sallia tiettyjen eläinten siirto pois pitopaikasta, jossa epäiltyä tai vahvistettua tapausta pidetään. |
(37) |
Kun tautitapaus on vahvistettu, vähintään kaikki vahvistetuiksi tapauksiksi tunnustetut eläimet olisi poistettava. Kun nämä eläimet tapetaan, toimivaltaisen viranomaisen olisi voitava päättää, teurastetaanko ne, jolloin niiden liha päästetään elintarvikeketjuun, vai lopetetaanko ne, jolloin lihaa ei päästetä elintarvikeketjuun. |
(38) |
Kun kyseessä ovat tietyt taudit, jotka voivat levitä tartunnan saaneiden eläinperäisten tuotteiden tai fomiittien kautta tai jotka voivat vaikuttaa kansanterveyteen, toimivaltaisen viranomaisen olisi toteutettava tartunnan saaneissa pitopaikoissa toimenpiteitä, joilla estetään kyseisten tautien leviäminen tuotteiden tai fomiittien kautta. Tämän vuoksi tässä asetuksessa olisi säädettävä toimenpiteistä, joilla näitä riskejä vähennetään. |
(39) |
Kun kyseessä ovat maaeläimet ja pitopaikkatasolla on saavutettu taudista vapaa asema, seurantatoimia olisi ohjelman tehostamiseksi voitava keventää asteittain sen jälkeen, kun pitopaikka on pysynyt taudista vapaana tietyn ajan. |
(40) |
Nautojen tarttuvaan leukoosiin, jäljempänä ’EBL’, sovellettiin ennen tämän asetuksen soveltamispäivää voimassa olleiden unionin sääntöjen nojalla pakollista hävittämistä. Nyt tämä tauti luokitellaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/1882 mukaisesti valinnaisen hävittämisen piiriin kuuluvaksi. |
(41) |
Ennen tämän asetuksen soveltamispäivää voimassa olleet unionin säännöt sisältävät vakiintuneet ja tehokkaat periaatteet ja kriteerit, jotka koskevat virallisesti EBL:stä vapaan aseman tunnustamista, säilyttämistä, peruuttamista ja palauttamista. Monet jäsenvaltiot sovelsivat onnistuneesti näitä sääntöjä EBL:n aiempien hävittämisohjelmien toteuttamisen yhteydessä. Näitä sääntöjä on verrattu maaeläinsäännöstöön, ja ne on sisällytetty tähän asetukseen. |
(42) |
Jäsenvaltioiden ja vyöhykkeiden, joissa EBL:ää ei ole esiintynyt useisiin vuosiin ja jotka ovat siten saavuttaneet EBL:stä vapaan ja vakaan eläinterveystilanteen, olisi myös jatkossa osoitettava tartuntojen puuttuminen. Riskiperusteinen seuranta on asianmukainen tapa varmistaa, että tauti havaitaan varhaisessa vaiheessa, jos sitä alkaa jälleen esiintyä, ja sen avulla lujitetaan EBL:stä vapaata asemaa. Jäsenvaltioiden olisikin otettava soveltuva seurantajärjestelmä käyttöön tämän asetuksen soveltamispäivästä alkaen. |
(43) |
Ennen tämän asetuksen soveltamispäivää voimassa olleisiin unionin sääntöihin sisältyy Aujeszkyn tautiviruksen aiheuttamia tartuntoja, jäljempänä ’ADV’, koskevia lisätakeita unionin sisäisessä sikojen kaupassa. Jotkin jäsenvaltiot ovat soveltaneet kyseisiä sääntöjä hyvällä menestyksellä ja hävittäneet ADV-tartunnat alueellaan pidettävästä sikapopulaatiosta. Tässä asetuksessa vahvistettavassa ADV-tartuntojen hävittämisstrategiassa otetaan huomioon maaeläinsäännöstö ja ADV-tartuntojen hävittämisessä toimiviksi osoittautuneet kriteerit. |
(44) |
Tässä asetuksessa vahvistettavat naudan tarttuvaa rinotrakeiittia / tarttuvaa pustulaarista vulvovaginiittia (IBR/IPV) koskevat säännöt perustuvat komission päätökseen 2004/558/EY (9), jossa säädetään lisätakeista yhteisön sisäisessä nautaeläinten kaupassa. Niihin sisältyy esimerkiksi vaatimuksia, jotka koskevat naudan 1-tyypin herpesvirusinfektiosta (BoHV-1) vapaan aseman saavuttamista, säilyttämistä ja palauttamista pitopaikkatasolla. Sääntöjen kehittämisessä on otettu huomioon maaeläinsäännöstön standardit ja EFSAn tieteellinen lausunto (10). |
(45) |
Ennen tämän asetuksen soveltamispäivää voimassa olleisiin unionin sääntöihin ei sisälly naudan virusripulia, jäljempänä ’BVD’, koskevia säännöksiä, sukusolujen ja alkioiden kauppaa koskevia säännöksiä lukuun ottamatta. Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/1882 BVD luetteloidaan luokan C taudiksi, joka kuuluu valinnaisen hävittämisen piiriin. Siksi tässä asetuksessa vahvistetaan säännöksiä, jotka koskevat BVD:n hävittämisohjelmia ja BVD:stä vapaan aseman myöntämistä ja säilyttämistä. |
(46) |
Maaeläinsäännöstö ei sisällä BVD:tä käsittelevää lukua eikä kriteerejä, jotka koskisivat BVD:stä vapaata asemaa tai eläinten siirtoja tältä osin. OIE:n julkaisemassa maaeläinten diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevässä käsikirjassa on kuitenkin BVD:tä käsittelevä luku. Nämä diagnostiset standardit on otettu huomioon tämän asetuksen BVD:tä koskevissa säännöksissä. |
(47) |
Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/1882 raivotautiviruksen aiheuttama tartunta luetteloidaan luokan B taudiksi. Siksi tässä asetuksessa on säännöksiä, jotka koskevat pakollisia hävittämisohjelmia ja taudista vapaan aseman myöntämistä ja säilyttämistä raivotautiviruksen aiheuttaman tartunnan ollessa kyseessä. |
(48) |
Luonnonvaraiset ketut ovat EU:ssa raivotautiviruksen ensisijaisia kantajia. Siksi hävittämisohjelmien toimenpiteissä on asianmukaista keskittyä ensisijaisesti luonnonvaraisten kettujen populaatioon. Kaikki muutkin nisäkäslajit ovat kuitenkin tartunnoille alttiita, ja täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/1882 luetteloidaan tämän taudin osalta monia muitakin eläinlajeja. Toimivaltaisten viranomaisten olisi otettava muita eläinpopulaatioita mukaan hävittämisohjelmiin, jos ihmisten tai eläinten terveys on vaarassa. |
(49) |
Raivotautiviruksen aiheuttamien tartuntojen hävittämisohjelmien taudintorjuntastrategia perustuu pääasiallisesti kohteena olevan eläinpopulaation rokottamiseen ja sitä tukeviin muihin tärkeisiin toimiin, kuten seurantaan, taudintorjuntatoimenpiteiden toteuttamiseen, lemmikkieläinten siirtojen valvontaan ja rokotusten tehokkuuden seurantaan. Rokotussäännökset ovat luonteeltaan hyvin teknisiä, joten ne vahvistetaan liitteessä. |
(50) |
Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/1882 sinikieliviruksen aiheuttama tartunta (serotyypit 1–24) luetteloidaan luokan C taudiksi, jonka osalta hävittämisohjelma on valinnainen. Tämä merkitsee muutosta taudin torjuntapolitiikkaan, sillä ennen tätä asetusta sovellettavassa neuvoston direktiivissä 2000/75/ETY (11) säädettiin sen välittömästä hävittämisestä. Tässä asetuksessa vahvistetaan uusia säännöksiä, joissa otetaan huomioon taudin uusi asema. |
(51) |
Sinikieliviruksen aiheuttamien tartuntojen hävittämisohjelmien taudintorjuntastrategia perustuu pääasiallisesti kohteena olevan eläinpopulaation rokottamiseen ja sitä tukeviin muihin toimiin, kuten seurantaan, taudintorjuntatoimenpiteiden toteuttamiseen, eläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden siirtojen valvontaan sekä tartunnanlevittäjille altistumisen minimoimiseen. |
(52) |
Lausunnossaan (12), joka käsittelee torjuntaa ja seurantaa sekä eläinten siirtoja sinikieliviruksen aiheuttamien tartuntojen tapauksessa, EFSA osoittaa, että hävittämisen onnistumiseksi rokotuskattavuuden olisi oltava vähintään 95 prosenttia taudille alttiista nauta- ja lammaseläimistä vähintään viiden vuoden ajan. Näin ollen on odotettavissa, että sinikieliviruksen aiheuttamien tartuntojen hävittämisohjelmiin kuuluu rokotuskampanja, mutta tässä asetuksessa olisi jätettävä joustonvaraa kunkin tapauksen erityispiirteiden huomioon ottamiseksi. |
(53) |
Sellaiset jäsenvaltiot tai niiden vyöhykkeet, jotka ovat vapaita sinikieliviruksen aiheuttamista tartunnoista tai mukana niiden hävittämisohjelmassa, olisi suojattava niin, ettei mikään sinikieliviruksen serotyypeistä pääse kulkeutumaan niiden alueelle pidettävien eläinten tai sukusolujen ja alkioiden siirtojen yhteydessä. Tämän vuoksi hävittämisohjelmia koskevissa säännöksissä olisi vahvistettava vaatimukset, jotka koskevat pidettävien eläinten tai sukusolujen ja alkioiden tuomista sellaisiin jäsenvaltioihin tai niiden vyöhykkeille, jotka ovat vapaita sinikieliviruksen aiheuttamista tartunnoista tai mukana niiden hävittämisohjelmassa. Tämä olisi otettava huomioon myös taudista vapaan aseman säilyttämisen kriteereissä. Samoja periaatteita olisi sovellettava eläinten siirtoihin sellaisten jäsenvaltioiden tai niiden vyöhykkeiden kautta, jotka ovat vapaita sinikieliviruksen aiheuttamista tartunnoista tai mukana niiden hävittämisohjelmassa. |
(54) |
Paikalliset tilanteet voivat jatkossakin olla hyvin erilaisia, joten toimivaltaisen viranomaisen olisi lisäksi voitava sallia eläinten sekä sukusolujen ja alkioiden tuominen tapauskohtaisten vaatimusten täyttymisen perusteella edellyttäen, ettei niiden tuonti vaaranna terveystilannetta määräpaikassa. Näin ollen tässä asetuksessa on asianmukaista säätää vaatimuksista ja edellytyksistä, jotka mahdollistavat tuonnin sallimisen. Näiden vaatimusten olisi perustuttava eläinten sekä sukusolujen ja alkioiden tilanteeseen ja oltava riippumattomia alkuperäjäsenvaltiosta tai -vyöhykkeestä. |
(55) |
Luokan B tai C vesieläintautien hävittämisohjelmissa olisi otettava huomioon seurantavaatimukset, joita edellytetään taudista vapaan aseman saavuttamiseksi ja säilyttämiseksi, ohjelmaan otettavan alueen ja eläinpopulaation tiedot sekä ohjelman välitavoitteet ja lopulliset tavoitteet. Hävittämisohjelman olisi sisällettävä torjuntatoimet, jotka on toteutettava tartunnan saaneissa vesieläinten pitopaikoissa. |
(56) |
Vesieläintautien hävittämisohjelmilla tulisi olla välitavoitteet ja lopulliset tavoitteet, joiden avulla arvioidaan edistymistä taudista vapaan aseman saavuttamisessa. Tarvittaessa näissä tavoitteissa olisi otettava huomioon riski, jonka luonnonvaraiset eläimet aiheuttavat hävittämisohjelman onnistumiselle. Varsinkin kaikki mahdollisuudet poiketa ehdotetusta kuuden vuoden soveltamisajasta olisi otettava huomioon suunniteltaessa ohjelman välitavoitteita ja lopullisia tavoitteita. |
(57) |
Vesieläinten ollessa kyseessä hävittämisohjelmaan otettava populaatio koostuu täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/1882 luetteloiduista lajeista. Toimivaltaisella viranomaisella olisi kuitenkin oltava mahdollisuus jättää täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/1882 tartunnanlevittäjiksi luetellut lajit ohjelman ulkopuolelle, jos se on suorittanut riskinarvioinnin ja todennut kyseisisistä eläimistä aiheutuvan riskin vähäiseksi. |
(58) |
Toimivaltaisella viranomaisella olisi oltava mahdollisuus ottaa mukaan täydentäviä vesieläinpopulaatioita, jos kyseisistä eläimistä aiheutuu merkittävä riski terveystilanteelle. Lisäksi sen olisi voitava jättää tietyt pitopaikat, joista aiheutuva riski on pieni, hävittämisohjelman ulkopuolelle, jos tämä ei vaaranna ohjelman onnistumista. |
(59) |
Kun jäsenvaltio on päättänyt osallistua luokan C taudin hävittämisohjelmaan, toimijoiden on noudatettava edellytyksiä, jotka koskevat luetteloituihin lajeihin kuuluvien eläinten tuontia, ilmoitettava luetteloitujen tautien epäillyistä tapauksista, noudatettava taudintorjuntatoimia, kun tautia epäillään tai se vahvistetaan, ja toteutettava muut toimivaltaisen viranomaisen mahdollisesti edellyttämät toimenpiteet, esimerkiksi rokottaminen. |
(60) |
Kun taudista vapaassa tai hävittämisohjelman piiriin kuuluvassa jäsenvaltiossa, vyöhykkeellä tai lokerossa epäillään luetteloidun vesieläintaudin esiintymistä tai se vahvistetaan, toimivaltaisen viranomaisen olisi toteutettava tarvittavat toimenpiteet taudin torjumiseksi. Tässä asetuksessa olisikin vahvistettava toimenpiteitä koskevat säännöt. Niihin on sisällytettävä rajoitusvyöhykkeen perustaminen, kun luetteloitu tauti on vahvistettu hävittämisohjelmaan osallistuvassa pitopaikassa tai taudista vapaaksi vahvistetussa pitopaikassa, sekä vähimmäisvaatimukset, joita sovelletaan rajoitusvyöhykkeiden maantieteellisten rajojen määrittämiseen, ja näiden rajojen määrittämiseen vaikuttavat tekijät. |
(61) |
Kun luetteloitu vesieläintauti on vahvistettu sellaisessa jäsenvaltiossa, vyöhykkeellä tai lokerossa, joka on taudista vapaa tai mukana hävittämisohjelmassa, toimivaltainen viranomainen suorittaa tartunnan saaneissa pitopaikoissa ja muissa rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevissa pitopaikoissa perusteelliset tarkastukset. Tässä asetuksessa säädetään, minkälaisia nämä tarkastukset ovat ja miten joustavasti toimivaltainen viranomainen suhtautuu siirtoihin. Joustonvaraa on ainoastaan tilanteissa, joissa määränpäänä olevassa pitopaikassa tai sinne kuljetettavina olevien vesieläinten terveystilanne ei ole vaarassa. |
(62) |
Kun pitopaikassa on puhjennut vesieläintauti ja kyseinen pitopaikka joko jatkaa hävittämisohjelmaa tai käynnistää hävittämisohjelman, vesieläimet, jotka ovat kuolleita tai kuolemaisillaan tai joissa esiintyy kliinisiä merkkejä, on tärkeää poistaa pitopaikasta toimivaltaisen viranomaisen määräämässä ajassa ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1069/2009 (13) mukaisesti. Näin taudintorjunnassa voidaan onnistua. |
(63) |
Eläinterveyssäännöstön nojalla komission on kehitettävä yksityiskohtaiset säännöt, jotka koskevat taudista vapaan aseman myöntämistä jäsenvaltioille, vyöhykkeille ja lokeroille. Näiden sääntöjen olisi sisällettävä tautikohtaiset kriteerit, joilla osoitetaan, että kohteena oleva eläinpopulaatio on taudista vapaa, ja yleiset kriteerit, joiden avulla kohteena olevan eläinpopulaation terveystilannetta valvotaan tehokkaasti. |
(64) |
Yleiset kriteerit kattavat alueellisen soveltamisalan, seurannan, bioturvaamisen, taudintorjuntatoimenpiteet sekä pitopaikkojen rekisteröintiä ja hyväksymistä, eläinten jäljitettävyyttä ja siirtoihin sovellettavia vaatimuksia koskevien eläinterveyssäännöstössä vahvistettujen toimintasääntöjen johdonmukaisen täytäntöönpanon. |
(65) |
Tässä asetuksessa vahvistetaan tautikohtaiset kriteerit, jotka perustuvat luetteloitujen lajien puuttumiseen taikka taudinaiheuttajan tai tartunnanlevittäjän kyvyttömyyteen selvitä hengissä. Nämä kriteerit olisi laadittava sillä tavalla joustaviksi, että toimivaltainen viranomainen voi oikeuttaa taudista vapaan aseman saavuttamisen tapauskohtaisesti. Näin ollen tässä asetuksessa vahvistetaan yleiset vaatimukset, joiden perusteella jäsenvaltio voi pyytää taudista vapaan aseman myöntämistä koko alueelleen tai sen vyöhykkeelle tai vesiviljelyeläinten tapauksessa lokerolle. |
(66) |
Tässä asetuksessa vahvistetaan hävittämisohjelman tulosten ja aiempien tietojen ja seurantatietojen pohjalta tautikohtaiset kriteerit. Kyseiset kriteerit perustuvat myös seurannan tuloksiin, taudin kulkeutumisen estämiseksi toteutettaviin toimenpiteisiin ja rokotteiden käyttöä koskeviin edellytyksiin. |
(67) |
Teknisen luonteensa vuoksi nämä kriteerit vahvistetaan liitteissä ja ryhmitellään taudin mukaan ja yhdessä taudista vapaan aseman säilyttämistä koskevien kriteerien kanssa. |
(68) |
Tässä asetuksessa on asianmukaista vahvistaa taudista vapaan aseman myöntämistä ja säilyttämistä koskevat nykyaikaistetut vaatimukset, joissa otetaan huomioon ennen tämän asetuksen soveltamispäivää voimassa olleet unionin säännöt, maaeläinsäännöstö, OIE:n vesieläinsäännöstö ja silloin, kun asiaa koskevia säännöksiä ei ennestään ole, paras saatavilla oleva tieteellinen näyttö. |
(69) |
Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/1882 Varroa spp. -punkin esiintyminen luetteloidaan luokan C taudiksi, joka kuuluu valinnaisen hävittämisen piiriin. Tässä asetuksessa vahvistetaan Varroa spp. -punkin esiintymisestä vapaan aseman saavuttamista ja säilyttämistä koskevat säännökset. |
(70) |
Täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2018/1882 Newcastlen tautiviruksen aiheuttama tartunta luetteloidaan luokan A taudiksi, jonka osalta on toteutettava välittömästi hävittämistoimenpiteitä. Tämän vuoksi tässä asetuksessa ei ole säännöksiä, jotka koskisivat Newcastlen tautiviruksen aiheuttamien tartuntojen hävittämisohjelmia. Toimivaltaisen viranomaisen olisi kuitenkin voitava myöntää Newcastlen tautiviruksen aiheuttamasta tartunnasta vapaa asema ilman rokotuksia aiempien tietojen ja seurantatietojen perusteella. |
(71) |
Vesieläinten tapauksessa lokeroita on kahdenlaisia. Ympäröivien vesien terveystilanteesta riippumattomat lokerot toimivat tiukasti määritellyissä olosuhteissa, joiden avulla varmistetaan, ettei ympäröivien vesien terveystilanne vaikuta lokeroiden toimintaan. Ympäröivien vesien terveystilanteesta riippuvaisiin lokeroihin ympäröivien vesien terveystilanne puolestaan vaikuttaa, ja niiden toimintaolosuhteet ovat joustavammat. Ympäröivien vesien terveystilanteesta riippuvainen lokero voidaan kuitenkin perustaa vasta sen jälkeen, kun toimivaltainen viranomainen on arvioinut useita epidemiologisia tekijöitä ja toteuttanut tarvittavat riskinvähentämistoimenpiteet, joilla estetään taudin kulkeutuminen lokeroon. |
(72) |
Vesieläinten osalta ja ottaen huomioon, että ympäröivistä vesistä riippumattomiin yksittäisiin pitopaikkoihin liittyy vähemmän riskejä, tässä asetuksessa säädetään erityisistä säännöksistä, jotka koskevat ympäröivien vesien terveystilanteesta riippumattomia lokeroita, jotka aloittavat vesiviljelytoiminnan ensimmäistä kertaa tai uudelleen tuotantotauon jälkeen. Niiden tapauksessa taudista vapaa asema olisi vahvistettava välittömästi, kunhan tietyt edellytykset täyttyvät. Lisäksi vahvistetaan säännöksiä, jotka koskevat ympäröivien vesien terveystilanteesta riippumattomia lokeroita, joissa tauti on puhjennut. Sen varmistamiseksi, että taudinpurkaus on hoidettu onnistuneesti eläinten poistamisen jälkeen tehdyllä puhdistuksella, desinfioinnilla ja tyhjillään pitämisellä, otanta lokeroon tuoduista uusista eläimistä olisi testattava ennen kuin taudista vapaa asema voidaan vahvistaa. |
(73) |
Kun taudista vapaan aseman säilyttämisen edellytykset eivät enää täyty tautiepäilyn tai -vahvistuksen takia, toimivaltaisen viranomaisen olisi toteutettava taudintorjuntatoimenpiteitä. Näitä toimenpiteitä olisi toteutettava taudintorjunnan eri vaiheissa alkaen siitä, kun taudinpurkausta epäillään, ja aina siihen asti, kun tilanne on ratkaistu ja taudista vapaa asema palautettu. |
(74) |
Jos toimivaltainen viranomainen havaitsee, että jäsenvaltion, vyöhykkeen tai lokeron taudista vapaan aseman säilyttämisen edellytyksiä on rikottu, olisi toteutettava toimenpiteitä tilanteen korjaamiseksi. Toimivaltaisella viranomaisella olisi oltava mahdollisuus peruuttaa taudista vapaa asema väliaikaisesti silloin, kun tilanne on vielä korjattavissa ilman, että komission tarvitsee peruuttaa taudista vapaata asemaa kokonaan. |
(75) |
Kun jäsenvaltio haluaa saada luetteloidusta vesieläintaudista vapaan aseman koko alueelleen tai sellaiselle vyöhykkeelle, joka kattaa yli 75 prosenttia sen alueesta tai joka ulottuu toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan alueelle, sen on haettava komissiolta sille hyväksyntää. Kaikissa muissa tapauksissa sovelletaan omaan ilmoitukseen perustuvaa järjestelmää. |
(76) |
Kun vesieläintaudeista vapaa asema perustuu omaan ilmoitukseen eikä kyseisen vyöhykkeen tai lokeron taudista vapaa asema edellytä komission hyväksyntää, toimitaan tavalla, jonka tarkoitus on tehdä menettelystä avoimempi sekä helpottaa ja mahdollisesti myös nopeuttaa taudista vapaan aseman vahvistamista jäsenvaltion kannalta. Koko menettely hoidetaan sähköisesti, ellei jokin toinen jäsenvaltio tai komissio esitä huolenaiheita, joita ei pystytä ratkaisemaan riittävän hyvin. Jos joitakin huolenaiheita ei pystytä ratkaisemaan riittävän hyvin, ilmoitus siirretään pysyvän kasvi-, eläin-, elintarvike- ja rehukomitean tarkasteltavaksi. |
(77) |
Tässä asetuksessa vahvistetaan säännöksiä, jotka koskevat jäsenvaltion tai sen vyöhykkeiden taudista vapaan aseman hyväksymistä. Niiden sisältö saattaa erota säännöistä, jotka ovat olleet voimassa ennen tämän asetuksen soveltamispäivää. Asianmukaisia siirtymäsäännöksiä tarvitaan sen varmistamiseksi, että siirtyminen taudista vapaan aseman hyväksymistä koskevasta nykyisestä järjestelmästä uusiin vaatimuksiin on sujuva. |
(78) |
Jotta seurantaa, hävittämisohjelmia ja taudista vapaata asemaa koskevaa unionin lainsäädäntöä sovellettaisiin yhdenmukaisesti ja jotta se olisi selkeää ja avointa, tällä asetuksella olisi kumottava komission päätös 2000/428/EY (14), komission päätös 2002/106/EY (15), komission päätös 2003/422/EY (16), komission päätös 2006/437/EY (17), komission asetus (EY) N:o 1266/2007 (18), komission päätös 2008/896/EY (19) ja komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/1554 (20). |
(79) |
Eläinterveyssäännöstöä sovelletaan 21 päivästä huhtikuuta 2021 alkaen. Tämän vuoksi myös tässä asetuksessa vahvistettuja sääntöjä olisi sovellettava mainitusta päivästä, |
ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN ASETUKSEN:
I OSA
YLEISET SÄÄNNÖKSET
1 artikla
Kohde ja soveltamisala
1. Tällä asetuksella täydennetään asetuksessa (EU) 2016/429 säädettyjä maaeläinten, vesieläinten ja muiden eläinten tiettyjen luetteloitujen ja uusien tautien seurantaa, hävittämisohjelmia ja taudista vapaata asemaa koskevia sääntöjä.
2. Tämän asetuksen II osan 1 luvussa vahvistetaan asetuksen (EU) 2016/429 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitettujen tautien ja kyseisen asetuksen 6 artiklan 2 kohdassa määriteltyjen uusien tautien seurantaa koskevat säännöt seuraavien seikkojen osalta:
a) |
seurannan suunnittelu, mukaan lukien kohteena oleva eläinpopulaatio ja diagnoosimenetelmät; |
b) |
tautivahvistus ja tapausmäärittely; |
c) |
unionin seurantaohjelmat. |
3. Tämän asetuksen II osan 2 luvussa vahvistetaan asetuksen (EU) 2016/429 9 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja maaeläintautien hävittämisohjelmia koskevat säännöt seuraavien seikkojen osalta:
a) |
taudintorjuntastrategia, alue, eläinpopulaatiot, tavoitteet ja soveltamisaika; |
b) |
toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten velvollisuudet; |
c) |
taudintorjuntatoimenpiteet tautiepäilyn ja -vahvistuksen yhteydessä. |
4. Tämän asetuksen II osan 3 luvussa vahvistetaan asetuksen (EU) 2016/429 9 artiklan 1 kohdan b ja c alakohdassa tarkoitettuja vesieläintautien hävittämisohjelmia koskevat säännöt seuraavien seikkojen osalta:
a) |
taudintorjuntastrategia, alue, eläinpopulaatiot, tavoitteet ja soveltamisaika; |
b) |
toimijoiden ja toimivaltaisten viranomaisten velvollisuudet; |
c) |
taudintorjuntatoimenpiteet tautiepäilyn ja -vahvistuksen yhteydessä. |
5. Tämän asetuksen II osan 4 luvussa vahvistetaan asetuksen (EU) 2016/429 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetuista tietyistä maaeläintaudeista ja vesieläintaudeista vapaata asemaa koskevat säännöt seuraavien seikkojen osalta:
a) |
kriteerit jäsenvaltioiden tai vyöhykkeiden taudista vapaan aseman hyväksymiselle; |
b) |
kriteerit lokeroiden, joissa pidetään vesiviljelyeläimiä, taudista vapaan aseman hyväksymiselle; |
c) |
kriteerit taudista vapaan aseman säilyttämiselle; |
d) |
taudista vapaan aseman väliaikainen peruuttaminen, peruuttaminen kokonaan ja palauttaminen. |
6. Tämän asetuksen III osassa vahvistetaan siirtymä- ja loppusäännökset seuraavien seikkojen osalta:
a) |
taudista vapaan aseman hyväksyminen niiden jäsenvaltioiden, vyöhykkeiden ja lokeroiden osalta, joilla on ennen tämän asetuksen soveltamispäivää voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti tunnustettu olevan taudista vapaa asema; |
b) |
hävittämisohjelmien hyväksyminen niiden jäsenvaltioiden, vyöhykkeiden ja lokeroiden osalta, joilla on ennen tämän asetuksen soveltamispäivää voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti hyväksytty hävittämis- tai seurantaohjelma. |
2 artikla
Määritelmät
Tässä asetuksessa tarkoitetaan
1) |
’luokan E taudilla’ asetuksen (EU) 2016/429 9 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitettua luetteloitua tautia, joka edellyttää seurantaa unionissa; |
2) |
’kohteena olevalla eläinpopulaatiolla’ sitä luetteloidun lajin eläinpopulaatiota, joka on määritelty lajin ja soveltuvissa tapauksissa luokan perusteella seurantatoimien tai hävittämisohjelmien kohteeksi tai tietystä taudista vapaaksi; |
3) |
’täydentävällä eläinpopulaatiolla’ sellaista luetteloituihin lajeihin kuuluvaa pidettävien tai luonnonvaraisten eläinten populaatiota, johon kohdistetaan valinnaisia taudinehkäisy-, seuranta- ja taudintorjuntatoimenpiteitä, joita tarvitaan kohteena olevan eläinpopulaation taudista vapaan aseman saavuttamiseksi tai säilyttämiseksi; |
4) |
’luokan A taudilla’ asetuksen (EU) 2016/429 9 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettua luetteloitua tautia, jota ei tavanomaisesti esiinny unionissa ja jonka osalta on toteutettava välittömästi hävittämistoimenpiteitä heti, kun se havaitaan; |
5) |
’luokan B taudilla’ asetuksen (EU) 2016/429 9 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitettua luetteloitua tautia, jota on torjuttava kaikissa jäsenvaltioissa tavoitteena sen hävittäminen koko unionista; |
6) |
’luokan C taudilla’ asetuksen (EU) 2016/429 9 artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua luetteloitua tautia, joka on merkityksellinen joidenkin jäsenvaltioiden kannalta ja joka edellyttää toimenpiteitä, jotta estettäisiin sen leviäminen virallisesti tautivapaisiin unionin osiin tai unionin niihin osiin, joilla on hävittämisohjelma kyseistä luetteloitua tautia varten; |
7) |
’nautaeläimellä’ tai ’nautaeläimiin kuuluvalla eläimellä’ eläintä, joka kuuluu johonkin sukuihin Bison, Bos (mukaan lukien alasuvut Bos, Bibos, Novibos, Poephagus) ja Bubalus (mukaan lukien alasuku Anoa) kuuluvista sorkka- ja kavioeläinten lajeista, sekä näiden lajien risteytyksenä syntynyttä jälkeläistä; |
8) |
’lammaseläimellä’ tai ’lammaseläimiin kuuluvalla eläimellä’ eläintä, joka kuuluu johonkin sukuun Ovis kuuluvista sorkka- ja kavioeläinten lajeista, sekä näiden lajien risteytyksenä syntynyttä jälkeläistä; |
9) |
’vuohieläimellä’ tai ’vuohieläimiin kuuluvalla eläimellä’ eläintä, joka kuuluu johonkin sukuun Capra kuuluvista sorkka- ja kavioeläinten lajeista, sekä näiden lajien risteytyksenä syntynyttä jälkeläistä; |
10) |
’kiertävällä sirkuksella’ näyttelyä tai tivolia, jossa on eläimiä tai eläinnäytöksiä ja jonka on tarkoitus siirtyä jäsenvaltioiden välillä; |
11) |
’eläinnäytöksellä’ näytöstä, jossa esiintyy näyttelyä tai tivolia varten pidettäviä eläimiä ja joka voi olla osa sirkusta; |
12) |
’sikaeläimellä’ tai ’sikaeläimiin kuuluvalla eläimellä’ eläintä, joka kuuluu johonkin asetuksen (EU) 2016/429 liitteessä III luetelluista heimoon Suidae kuuluvista sorkka- ja kavioeläinten lajeista; |
13) |
’kuljetusvälineellä’ maantieajoneuvoa tai raideliikennevälinettä, vesi- ja ilma-alusta; |
14) |
’koiralla’ Canis lupus -lajin pidettävää eläintä; |
15) |
’kissalla’ Felis silvestris -lajin pidettävää eläintä; |
16) |
’fretillä’ Mustela putorius furo -lajin pidettävää eläintä; |
17) |
’kausittain sinikieliviruksesta vapaalla alueella’ jonkin jäsenvaltion koko aluetta tai sen vyöhykettä, jolle toimivaltainen viranomainen on myöntänyt 40 artiklan 3 kohdan mukaisesti sinikieliviruksen aiheuttamista tartunnoista (serotyypit 1–24) väliaikaisesti vapaan aseman tartunnanlevittäjistä vapaan kauden perusteella ja koska on osoitettu, ettei tautia esiinny luetteloiduissa eläinlajeissa; |
18) |
’tartunnanlevittäjiltä suojatulla pitopaikalla’ osaa pitopaikan tiloista tai kaikkia sen tiloja, jotka on suojattu Culicoides-lajien hyönteisiltä asianmukaisin fyysisin ja hallinnollisin keinoin, ja pitopaikalla on toimivaltaisen viranomaisen 44 artiklan mukaisesti myöntämä tartunnanlevittäjiltä suojatun pitopaikan asema; |
19) |
’sumppualuksella’ vesiviljelytoiminnassa käytettyä alusta, jossa on vesisäiliö elävien kalojen vedessä varastointia ja kuljetusta varten; |
20) |
’tyhjillään pitämisellä’ tautienhallintatarkoituksessa toteutettavaa toimenpidettä, jolla pitopaikka tyhjennetään luetteloituihin lajeihin kuuluvista vesiviljelyeläimistä ja, silloin kun se on mahdollista, vedestä; |
21) |
’hakukelpoisuuskaudella’ ajanjaksoa ennen kuin toimivaltainen viranomainen toimittaa taudista vapaata asemaa koskevan hakemuksen tai soveltuvissa tapauksissa ennen kuin 83 artiklan 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu alustava ilmoitus julkaistaan sähköisesti; |
22) |
’muilla kuin luetteloiduilla lajeilla’ eläinlajeja tai eläinlajiryhmiä, joita ei mainita komission täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/1882 liitteessä olevassa luettelossa jonkin tietyn taudin yhteydessä; |
23) |
’parvella’ kaikkea siipikarjaa, jonka yksilöillä on sama terveystilanne ja jota pidetään samoissa tiloissa tai samassa tarhassa ja joka muodostaa yhden ainoan epidemiologisen yksikön, tai kaikkia tällaisia vankeudessa pidettäviä lintuja; sisätiloissa pidettävän siipikarjan osalta tähän käsitteeseen sisältyvät kaikki linnut, jotka jakavat saman ilmatilan; |
24) |
’DIVA-rokotuksella’ (Differentiating Infected from Vaccinated Animals) rokottamista sellaisella rokotteella, jonka avulla ja asianmukaista serologista diagnoosimenetelmää käytettäessä tartunnan saaneet eläimet voidaan havaita rokotetussa eläinpopulaatiossa; |
25) |
’DIVA-rokotetuilla eläimillä’ eläimiä, jotka on rokotettu DIVA-rokotusmenettelyn mukaisesti; |
26) |
’sukusolujen ja alkioiden hyväksytyllä pitopaikalla’ asetuksen (EU) 2016/429 97 artiklan 1 kohdan mukaisesti hyväksyttyä siemennesteen keräysasemaa, alkionkeruuryhmää, alkiontuotantoryhmää, sukusolujen ja alkioiden käsittelypaikkaa tai sukusolujen ja alkioiden varastointiasemaa; |
27) |
’siemennesteellä’ eläimen tai eläinten käsittelemätöntä, käsiteltyä tai laimennettua siemennestettä; |
28) |
’munasoluilla’ oogeneesin sellaisia kehitysvaiheita, joissa soluissa on haploidi (yksinkertainen) peruskromosomisto, mukaan lukien sekundaariset oosyytit ja munasolut; |
29) |
’alkiolla’ kehityksensä alkuvaiheessa olevan eläimen alkiota, joka on siirrettävissä vastaanottajaeläimeen; |
30) |
’tartunnanlevittäjistä vapaalla kaudella’ tietyllä alueella ajanjaksoa, jona Culicoides-lajien hyönteisiä ei esiinny, määritettynä liitteessä V olevan II osan 1 luvun 5 jakson mukaisesti; |
31) |
’tarhamehiläisillä’ Apis mellifera -lajin eläimiä; |
32) |
’siitossiipikarjalla’ vähintään 72 tunnin ikäistä siipikarjaa, joka on tarkoitettu siitosmunien tuotantoon; |
33) |
’vuosittaisella satunnaisseurannalla’ seurantaa, johon kuuluu joka vuosi ainakin yhden tutkimuksen järjestäminen kohteena olevalle eläinpopulaatiolle siten, että tutkittavat yksiköt valitaan todennäköisyyksiin perustuvia näytteenottomenetelmiä käyttäen. |
II OSA
SEURANTA, HÄVITTÄMISOHJELMAT JA TAUDISTA VAPAA ASEMA
1 LUKU
Seuranta
3 artikla
Seurannan suunnittelu
1. Toimivaltaisen viranomaisen on suunniteltava maaeläinten ja muiden eläinten luetteloitujen ja uusien tautien seuranta ottaen huomioon
a) |
yleiset seurantavaatimukset, jotka perustuvat
|
b) |
erityiset seurantavaatimukset,
|
2. Toimivaltaisen viranomaisen on suunniteltava vesieläinten luetteloitujen ja uusien tautien seuranta ottaen huomioon
a) |
yleiset seurantavaatimukset, jotka perustuvat
|
b) |
erityiset seurantavaatimukset,
|
4 artikla
Kohteena oleva eläinpopulaatio
1. Toimivaltaisen viranomaisen on yksilöitävä 3 artiklassa tarkoitetun seurannan kohteena oleva eläinpopulaatio kunkin luetteloidun taudin ja tarvittaessa myös kunkin uuden taudin osalta ja sisällytettävä mukaan
a) |
luetteloituihin lajeihin kuuluvat pidettävät eläimet; |
b) |
luetteloituihin lajeihin kuuluvat luonnonvaraiset eläimet, jos
|
2. Sen varmistamiseksi, että muissa kuin 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetuissa lajeissa esiintyvät uudet taudit havaitaan varhaisessa vaiheessa, toimivaltaisen viranomaisen on sisällytettävä kohteena olevaan eläinpopulaatioon sellaisten lajien pidettäviä eläimiä, jotka eivät ole kyseisen luetteloidun taudin osalta luetteloituja lajeja, jos seuraavat kriteerit täyttyvät:
a) |
ne siirretään toisessa jäsenvaltiossa, vyöhykkeellä tai lokerossa sijaitseviin pitopaikkoihin; ja |
b) |
toimivaltainen viranomainen katsoo, että jos uutta tautia alkaa esiintyä kyseisessä lajissa, siihen kuuluvista eläimistä aiheutuu niiden lukumäärän tai siirtotiheyden vuoksi riski muiden pidettävien eläinten terveystilanteen heikentymisestä toisessa jäsenvaltiossa, vyöhykkeellä tai lokerossa. |
5 artikla
Tiettyjen pidettävien maaeläinten jättäminen kohteena olevan eläinpopulaation ulkopuolelle
1. Poiketen siitä, mitä 4 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi, silloin kun kyseessä on muun kuin luokan A taudin seuranta, rajata kohteena olevan eläinpopulaation sellaisiin luetteloituihin lajeihin kuuluvien pidettävien eläinten luokkiin, joihin sovelletaan kyseiseen tautiin liittyviä
a) |
unionin seurantaohjelmia; |
b) |
pakollisia tai valinnaisia hävittämisohjelmia taikka taudista vapaan aseman myöntämisen tai säilyttämisen edellyttämää seurantaa; tai |
c) |
eläinterveysvaatimuksia, jotka koskevat unioniin saapumista tai unionin sisäisiä siirtoja ja jotka perustuvat seurantaan. |
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetut pidettävien eläinten luokat voivat perustua eläinten ikään, sukupuoleen, sijaintiin tai niiden tuotantotyyppiin.
6 artikla
Diagnoosimenetelmät
1. Toimivaltaisen viranomaisen on varmistettava, että näytteenotto, tekniikat, validointi ja diagnoosimenetelmien tulkinta seurannan yhteydessä ovat seuraavien mukaisia:
a) |
asetuksen (EU) 2016/429 mukaisesti annettu erityislainsäädäntö sekä tiedot ja ohjeet, joita Euroopan unionin vertailulaboratorioiden ja komission verkkosivuilla on saatavilla aiheeseen liittyen; |
b) |
kun kyse on tapauksista, joita a alakohdassa tarkoitettu lainsäädäntö, tiedot ja ohjeet eivät pidä sisällään, Maailman eläintautijärjestön (OIE) julkaisema maaeläinten diagnostisia testejä ja rokotteita käsittelevä käsikirja (21), sellaisena kuin se on muutettuna, tai Maailman eläintautijärjestön julkaisema vesieläinten diagnostisia testejä käsittelevä käsikirja (22), sellaisena kuin se on muutettuna; |
c) |
kun kyse on tapauksista, joissa ei sovelleta tämän kohdan a tai b alakohtaa, asetuksen (EU) 2017/625 34 artiklan 2 kohdan b alakohdassa ja 34 artiklan 3 kohdassa säädetyt menetelmät. |
2. Taudista vapaan aseman myöntämiseen ja säilyttämiseen sovellettavat diagnoosimenetelmät vahvistetaan
a) |
liitteessä III olevassa 1 jaksossa Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnan osalta; |
b) |
liitteessä III olevassa 2 jaksossa Mycobacterium tuberculosis complex (Mycobacterium bovis, M. caprae ja M. tuberculosis) -tartunnan (MTBC) osalta; |
c) |
liitteessä III olevassa 3 jaksossa nautojen tarttuvan leukoosin (EBL) osalta; |
d) |
liitteessä III olevassa 4 jaksossa naudan tarttuvan rinotrakeiitin / tarttuvan pustulaarisen vulvovaginiitin (IBR/IPV) osalta; |
e) |
liitteessä III olevassa 5 jaksossa Aujeszkyn tautiviruksen (ADV) aiheuttaman tartunnan osalta; |
f) |
liitteessä III olevassa 6 jaksossa naudan virusripulin (BVD) osalta; |
g) |
liitteessä VI olevan II osan 1 luvun 5 jakson 2 kohdassa virusperäisen verenvuotoseptikemian (VHS) osalta; |
h) |
liitteessä VI olevan II osan 1 luvun 5 jakson 2 kohdassa tarttuvan vertamuodostavan kudoksen kuolion (IHN) osalta; |
i) |
liitteessä VI olevan II osan 2 luvun 5 jakson 2 kohdassa ISA-viruksen HPRΔ-kannan aiheuttaman tartunnan osalta; |
j) |
liitteessä VI olevan II osan 3 luvun 5 jakson 2 kohdassa nilviäisten marteilioosin (Marteilia refringens) osalta; |
k) |
liitteessä VI olevan II osan 4 luvun 5 jakson 2 kohdassa Bonamia exitiosa -loisen aiheuttaman tartunnan osalta; |
l) |
liitteessä VI olevan II osan 5 luvun 5 jakson 2 kohdassa Bonamia ostreae -loisen aiheuttaman tartunnan osalta; |
m) |
liitteessä VI olevan II osan 6 luvun 5 jakson 2 kohdassa valkopilkkutautiviruksen (WSSV) aiheuttaman tartunnan osalta. |
7 artikla
Virallisen valvonnan ja muiden virallisten toimien merkitys eläinten terveyden seurannassa
1. Toimivaltaisen viranomaisen on tämän asetuksen 3 artiklassa tarkoitetussa seurannan suunnittelussa tarvittaessa sisällytettävä suunnitelmaan asetuksen (EU) 2017/625 2 artiklassa määritellyn virallisen valvonnan ja virallisten toimien tulokset. Edellä mainittuun viralliseen valvontaan ja muihin virallisiin toimiin sisältyvät muun muassa seuraavat:
a) |
ante mortem- ja post mortem -tarkastukset; |
b) |
rajatarkastusasemilla tehtävät tarkastukset; |
c) |
markkinoiden ja eläinten kokoamisen yhteydessä tapahtuva virallinen valvonta ja muut viralliset toimet; |
d) |
elävien eläinten kuljetuksen aikana tapahtuva virallinen valvonta ja muut viralliset toimet; |
e) |
kansanterveyteen liittyvät tarkastukset ja näytteenotto pitopaikoissa; |
f) |
muu virallinen valvonta, jonka yhteydessä pitopaikkoja, eläimiä tai näytteitä tarkastetaan tai tutkitaan. |
2. Jos toimivaltainen viranomainen epäilee luetteloitua tautia tai uutta tautia 1 kohdassa tarkoitetun virallisen valvonnan tai muiden virallisten toimien yhteydessä, sen on varmistettava, että kaikki asianomaiset viranomaiset saavat tiedon asiasta. Tämä on tehtävä
a) |
välittömästi, kun kyseessä on luokan A tauti tai uusi tauti; |
b) |
viipymättä, kun kyseessä on jokin muu tauti. |
8 artikla
Luetteloitujen tautien, luokan A taudit pois lukien, ja tiettyjen uusien tautien virallista vahvistamista koskevat kriteerit ja tautivahvistusta seuraava taudinpurkauksen vahvistaminen
1. Epäiltäessä luetteloitua tautia, luokan A taudit pois lukien, tai uutta tautia toimivaltaisen viranomaisen on suoritettava tutkimus vahvistaakseen tai sulkeakseen pois kyseisen taudin esiintymisen, kun
a) |
on tarpeen määrittää jäsenvaltion taikka sen vyöhykkeen tai lokeron terveystilanne; tai |
b) |
kyseisen taudin esiintymistä koskevia tarpeellisia tietoja on tarpeen kerätä johonkin seuraavista tarkoituksista:
|
2. Toimivaltaisen viranomaisen on vahvistettava 1 kohdassa tarkoitetun taudin taudinpurkaus, kun se on luokitellut eläimen tai eläinryhmän kyseisen taudin vahvistetuksi tapaukseksi 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti.
9 artikla
Tapausmäärittely
1. Toimivaltaisen viranomaisen on luokiteltava eläin tai eläinryhmä luetteloidun taudin tai uuden taudin epäillyksi tapaukseksi, kun
a) |
kliinisissä, post mortem- tai laboratoriotutkimuksissa todetaan, että kliiniset merkit, post mortem -tarkastuksessa todetut vauriot tai histologiset löydökset viittaavat kyseiseen tautiin; |
b) |
diagnoosimenetelmän avulla saatu tulos tai tulokset osoittavat, että tautia todennäköisesti esiintyy eläimestä tai eläinryhmästä otetuissa näytteissä; tai |
c) |
on osoitettu epidemiologinen yhteys vahvistettuun tapaukseen. |
2. Toimivaltaisen viranomaisen on luokiteltava eläin tai eläinryhmä luetteloidun taudin tai uuden taudin vahvistetuksi tapaukseksi, kun
a) |
eläimeltä tai eläinryhmästä otetusta näytteestä on eristetty muu kuin rokotekantaan viittaava taudinaiheuttaja; |
b) |
näytteessä, joka on otettu eläimeltä tai eläinryhmästä, jossa esiintyy kyseisen taudin taudinkuvaan sopivia kliinisiä merkkejä tai jolla on epidemiologinen yhteys epäiltyyn tai vahvistettuun tapaukseen, on tunnistettu kyseiseen taudinaiheuttajaan liittyvä antigeeni tai nukleiinihappo, joka ei johdu rokotuksesta; tai |
c) |
näytteestä, joka on otettu eläimeltä tai eläinryhmästä, jossa esiintyy kyseisen taudin taudinkuvaan sopivia kliinisiä merkkejä tai jolla on epidemiologinen yhteys epäiltyyn tai vahvistettuun tapaukseen, on saatu epäsuoraa diagnoosimenetelmää käyttäen positiivinen testitulos, joka ei johdu rokotuksesta. |
3. Tautikohtaiset määritelmät luetteloitujen tautien epäillyille ja vahvistetuille tapauksille vahvistetaan maaeläinten osalta liitteessä I ja vesieläinten osalta liitteessä VI olevan II osan 1–6 luvun 5 jakson 3 kohdassa.
4. Jos 3 kohdassa tarkoitettua tautikohtaista määritelmää ei ole, luetteloitujen tautien ja tapauksesta riippuen uusien tautien epäiltyjen ja vahvistettujen tapausten määrittelyyn sovelletaan 1 ja 2 kohdassa vahvistettuja kriteerejä.
10 artikla
Unionin seurantaohjelmien kriteerit ja sisältö
1. Luokan E tautiin on sovellettava (EU) 2016/429 28 artiklan mukaista unionin seurantaohjelmaa, jos seuraavat kriteerit täyttyvät sen osalta:
a) |
siitä aiheutuu eläinten ja mahdollisesti myös ihmisten terveydelle koko unionin alueella erityinen uhka, jolla voisi olla vakavia taloudellisia vaikutuksia viljelijäväestöön ja talouteen yleisesti; |
b) |
sen tautiprofiili kehittyy herkästi, etenkin ihmisten ja eläinten terveydelle aiheutuvan riskin osalta; |
c) |
tartunnan saaneet luonnonvaraiset eläimet aiheuttavat erityisen uhan taudin kulkeutumisesta osaan unionin aluetta tai koko unionin alueelle; |
d) |
sen leviämisessä tapahtuvasta kehityksestä ja taudinaiheuttajan luonteesta on erittäin tärkeää hankkia seurannan avulla säännöllisesti ajantasaista tietoa, jotta siihen liittyviä riskejä voidaan arvioida ja riskinvähentämistoimenpiteitä mukauttaa tarpeen mukaan. |
2. Toimivaltaisen viranomaisen on pantava asianomaista tautia koskevat unionin seurantaohjelmat täytäntöön siten, että niiden sisältö on liitteen II mukainen.
11 artikla
Unionin seurantaohjelmien toimittamisen ja niitä koskevan raportoinnin yhteydessä annettavat tiedot
1. Toimivaltaisen viranomaisen on annettava unionin seurantaohjelman toimittamisen yhteydessä ainakin seuraavat tiedot:
a) |
kuvaus taudin epidemiologisesta tilanteesta ennen päivää, jona ohjelma pantiin täytäntöön, ja tiedot taudin epidemiologisesta kehityksestä; |
b) |
ohjelman kohteena oleva eläinpopulaatio sekä ohjelman epidemiologiset yksiköt ja vyöhykkeet; |
c) |
toimivaltaisen viranomaisen organisaatio, ohjelman täytäntöönpanon valvonta, ohjelman täytäntöönpanon aikana sovellettava virallinen valvonta ja kaikkien asianomaisten toimijoiden, eläinlääkinnän ammattilaisten, eläinlääkärien, eläinterveyslaboratorioiden ja muiden asianomaisten luonnollisten ja oikeushenkilöiden roolit; |
d) |
sen maantieteellisen ja hallinnollisen alueen kuvaus ja määrittely, jolla ohjelma pannaan täytäntöön; |
e) |
indikaattorit, joilla ohjelman edistymistä mitataan; |
f) |
käytetyt diagnoosimenetelmät, testattujen näytteiden lukumäärä, testaustiheys ja otantamallit; |
g) |
riskiperusteisen kohdennetun seurannan suunnittelussa huomioon otettavat riskitekijät. |
2. Toimivaltaisen viranomaisen on annettava unionin seurantaohjelmaa koskevan raportoinnin yhteydessä ainakin seuraavat tiedot:
a) |
edellä 1 kohdan b ja d–f alakohdassa tarkoitettujen tietojen perusteella toteutettujen toimenpiteiden kuvaus ja kyseisten tietojen avulla saadut tulokset; ja |
b) |
taudin epidemiologisen kehityksen seurannan tulokset, kun kyseessä on epäilty tai vahvistettu tapaus. |
2 LUKU
Luokan B ja C maaeläintautien hävittämisohjelmat
12 artikla
Taudintorjuntastrategia luokan B ja C maaeläintautien hävittämiseksi
1. Perustaessaan luokan B taudin pakollista hävittämisohjelmaa tai luokan C taudin valinnaista hävittämisohjelmaa maaeläinten ollessa kyseessä toimivaltaisen viranomaisen on käytettävä ohjelman perustana taudintorjuntastrategiaa, joka sisältää seuraavat seikat kunkin taudin osalta:
a) |
hävittämisohjelman piiriin kuuluva alue ja eläinpopulaatio, joista säädetään 13 artiklan 1 kohdassa; |
b) |
hävittämisohjelman kesto, josta säädetään 15 artiklassa, mukaan lukien ohjelman lopulliset tavoitteet ja välitavoitteet, joista säädetään 14 artiklassa; ja |
c) |
tautikohtaiset vaatimukset, jotka vahvistetaan
|
2. Toimivaltainen viranomainen voi sisällyttää hävittämisohjelmaan koordinoituja toimenpiteitä, joita toteutetaan toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan kanssa jaetulla yhteisellä maa- tai rannikkorajalla ja joilla varmistetaan ohjelman tavoitteiden saavuttaminen ja tulosten pysyvyys.
Jos tällaista koordinointia ei tehdä, toimivaltaisen viranomaisen on mahdollisuuksien mukaan sisällytettävä hävittämisohjelmaan tehokkaita riskinvähentämistoimenpiteitä, kuten tehostettua seurantaa.
13 artikla
Alueellinen soveltamisala ja eläinpopulaatiot
1. Toimivaltaisen viranomaisen on määritettävä hävittämisohjelman soveltamisala, mukaan lukien
a) |
sen piiriin kuuluva alue; ja |
b) |
kohteena oleva eläinpopulaatio ja tarvittaessa täydentävät eläinpopulaatiot. |
2. Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitetun hävittämisohjelman piiriin kuuluvan alueen on oltava
a) |
jäsenvaltion alue kokonaisuudessaan; tai |
b) |
yksi tai useampi vyöhyke sillä edellytyksellä, että jokainen vyöhyke kattaa yhden tai useamman hallinnollisen yksikön, joiden yhteispinta-ala on vähintään 2 000 km2, ja ainakin yhden asetuksen (EU) 2016/429 21 artiklan mukaisesti määritetyn alueen. |
3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi määrittää vyöhykkeen koon pienemmäksi kuin 2 000 km2, jos
a) |
vähimmäispinta-ala ei ole merkittävästi pienempi kuin 2 000 km2; tai |
b) |
alueella on tautiprofiilin kannalta merkityksellisiä luonnonesteitä. |
14 artikla
Lopulliset tavoitteet ja välitavoitteet
1. Toimivaltaisen viranomaisen on sisällytettävä hävittämisohjelmaan laadulliset ja määrälliset lopulliset tavoitteet, jotka kattavat kaikki tautikohtaiset vaatimukset, joita taudista vapaan aseman myöntäminen edellyttää ja joista säädetään 72 artiklassa.
2. Toimivaltaisen viranomaisen on sisällytettävä hävittämisohjelmaan laadulliset ja määrälliset vuotuiset tai monivuotiset välitavoitteet, joiden avulla voidaan seurata edistymistä lopullisten tavoitteiden saavuttamisessa. Välitavoitteisiin on sisällytettävä
a) |
kaikki 1 kohdassa tarkoitetut tautikohtaiset vaatimukset; ja |
b) |
tarvittaessa lisävaatimuksia, jotka eivät sisälly taudista vapaan aseman myöntämisen kriteereihin ja joiden avulla voidaan arvioida hävittämisen edistymistä. |
15 artikla
Soveltamisaika
1. Hävittämisohjelmalla on oltava tietty soveltamisaika, jonka määrittelyssä toimivaltaisen viranomaisen on otettava huomioon alkutilanne ja 14 artiklan 2 kohdassa tarkoitetut välitavoitteet.
2. Luokan C tautien tapauksessa hävittämisohjelman soveltamisaika saa olla enintään kuusi vuotta siitä päivästä, jona komissio on hyväksynyt ohjelman ensimmäisen kerran asetuksen (EU) 2016/429 31 artiklan 3 kohdan mukaisesti. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi jäsenvaltioiden pyynnöstä jatkaa hävittämisohjelman soveltamisaikaa vielä kuudella vuodella.
16 artikla
Taudintorjuntastrategia, joka perustuu taudista vapaaseen asemaan pitopaikkatasolla
1. Toimivaltaisen viranomaisen on suunniteltava hävittämisohjelmaan kuuluva taudintorjuntastrategia, jota sovelletaan pitopaikoissa pidettävään kohteena olevaan eläinpopulaatioon ja joka koskee seuraavia maaeläintauteja:
a) |
Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunta; |
b) |
MTBC-tartunta; |
c) |
EBL; |
d) |
IBR/IPV; |
e) |
ADV-tartunta; |
f) |
BVD. |
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen hävittämisohjelmaan kuuluvien taudintorjuntastrategioiden on perustuttava seuraaviin:
a) |
18–31 artiklassa vahvistettujen tautikohtaisten toimenpiteiden toteuttaminen, kunnes kaikki asianomaiset pitopaikat saavuttavat taudista vapaan aseman; |
b) |
toimivaltaisen viranomaisen suorittama taudista vapaan aseman myöntäminen, väliaikainen peruuttaminen tai peruuttaminen kokonaan kaikkien asianomaisten pitopaikkojen osalta; |
c) |
bioturvaamistoimenpiteiden ja muiden riskinvähentämistoimenpiteiden toteuttaminen; |
d) |
rokotusohjelmien vapaaehtoinen täytäntöönpano. |
17 artikla
Kohteena olevat ja täydentävät eläinpopulaatiot tiettyjen tautien hävittämisohjelmissa
1. Toimivaltaisen viranomaisen on sovellettava pakollista hävittämisohjelmaa seuraaviin kohteena oleviin eläinpopulaatioihin:
a) |
kun kyseessä on Brucella abortus-, B. melitensis- tai B. suis -tartunta, pidettävät nautaeläimet, pidettävät lammaseläimet ja pidettävät vuohieläimet; |
b) |
kun kyseessä on MTBC-tartunta, pidettävät nautaeläimet. |
2. Toimivaltaisen viranomaisen on sovellettava valinnaista hävittämisohjelmaa seuraaviin kohteena oleviin eläinpopulaatioihin:
a) |
kun kyseessä on EBL, pidettävät nautaeläimet; |
b) |
kun kyseessä on IBR/IPV, pidettävät nautaeläimet; |
c) |
kun kyseessä on ADV-tartunta, pidettävät sikaeläimet; |
d) |
kun kyseessä on BVD, pidettävät nautaeläimet. |
3. Toimivaltaisen viranomaisen on otettava mukaan täydentäviä eläinpopulaatioita, jos se katsoo, että kyseisistä eläimistä aiheutuisi merkittävä riski 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen eläinten terveystilanteelle.
18 artikla
Toimijoiden velvollisuudet tiettyjen tautien hävittämisohjelmien yhteydessä
1. Niiden pitopaikkojen toimijoiden, joissa 17 artiklassa tarkoitettujen kohteena olevien eläinpopulaatioiden eläimiä pidetään, teurastamot pois lukien, on noudatettava seuraavia yleisiä ja tautikohtaisia vaatimuksia, jotta pitopaikka voi saavuttaa ja säilyttää taudista vapaan aseman:
a) |
yleiset vaatimukset:
|
b) |
tautikohtaiset vaatimukset, jotka vahvistetaan
|
2. Niiden teurastamojen toimijoiden, joissa 17 artiklassa tarkoitettujen kohteena olevien eläinpopulaatioiden eläimiä pidetään ja teurastetaan, on noudatettava 1 kohdan a alakohdan i, iv ja v alakohdassa vahvistettuja yleisiä vaatimuksia.
19 artikla
Poikkeukset, jotka koskevat taudista vapaan aseman myöntämistä pitopaikoille
Poiketen siitä, mitä 18 artiklassa säädetään, ja sillä edellytyksellä, että asianomaisten kohteena olevien eläinpopulaatioiden tapauksessa noudatetaan 18 artiklan 1 kohdan a alakohdassa vahvistettuja yleisiä vaatimuksia, toimivaltainen viranomainen voi päättää, ettei 18 artiklan 1 kohdassa vahvistettuja taudista vapaan aseman saavuttamista ja säilyttämistä koskevia toimijoiden velvollisuuksia sovelleta seuraavien pitopaikkojen toimijoiden tapauksessa:
a) |
suljetut pitopaikat; |
b) |
pitopaikat, joissa eläimiä pidetään ainoastaan kokoamistarkoituksissa; |
c) |
pitopaikat, joissa eläimiä pidetään ainoastaan eläinnäytöksiä varten; |
d) |
kiertävät sirkukset. |
20 artikla
Toimivaltaisen viranomaisen velvollisuus myöntää taudista vapaa asema tai peruuttaa se väliaikaisesti tai kokonaan
1. Toimivaltainen viranomainen myöntää taudista vapaan aseman pitopaikkatasolla sen perusteella, täyttääkö pitopaikan toimija 18 artiklassa vahvistetut vaatimukset.
2. Toimivaltainen viranomainen peruuttaa pitopaikkatasolla taudista vapaan aseman väliaikaisesti tai kokonaan, jos väliaikaisen tai kokonaan tapahtuvan peruuttamisen edellytykset täyttyvät. Kyseiset edellytykset vahvistetaan
a) |
liitteessä IV olevan I osan 1 ja 2 luvun 3 ja 4 jaksossa Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnan osalta; |
b) |
liitteessä IV olevan II osan 1 luvun 3 ja 4 jaksossa MTBC-tartunnan osalta; |
c) |
liitteessä IV olevan III osan 1 luvun 3 ja 4 jaksossa EBL:n osalta; |
d) |
liitteessä IV olevan IV osan 1 luvun 3 ja 4 jaksossa IBR/IPV:n osalta; |
e) |
liitteessä IV olevan V osan 1 luvun 3 ja 4 jaksossa ADV-tartunnan osalta; |
f) |
liitteessä IV olevan VI osan 1 luvun 3 ja 4 jaksossa BVD:n osalta. |
3. Toimivaltaisen viranomaisen on täsmennettävä
a) |
testausjärjestelmän yksityiskohdat, tarvittaessa myös 18 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetut tautikohtaiset vaatimukset, kun kyseessä on taudista vapaan aseman peruuttaminen väliaikaisesti tai kokonaan; ja |
b) |
enimmäisajanjakso, jonka ajaksi taudista vapaa asema voidaan väliaikaisesti peruuttaa, jos 2 kohdassa tarkoitettuja edellytyksiä rikotaan. |
4. Toimivaltainen viranomainen voi määritellä saman pitopaikan eri epidemiologiset yksiköt eri luokkiin niiden terveystilanteen mukaan sillä edellytyksellä, että pitopaikan toimija
a) |
on ilmoittanut ennen 21 ja 24 artiklassa tarkoitettua tautiepäilyä tai -vahvistusta toimivaltaisen viranomaisen harkittavaksi ne pitopaikassa olevat epidemiologiset yksiköt, jotka on tarkoitus erottaa toisistaan terveystilanteen perusteella; |
b) |
on perustanut järjestelmän, jonka avulla toimivaltainen viranomainen voi pyynnöstä jäljittää eläinten sekä sukusolujen ja alkioiden siirtoja epidemiologisiin yksiköihin, niistä pois ja niiden välillä; ja |
c) |
on erottanut epidemiologiset yksiköt toisistaan fyysisin ja hallinnollisin toimenpitein ja toteuttaa kaikki asiaankuuluvat riskinvähentämistoimenpiteet, joita toimivaltainen viranomainen on vaatinut. |
21 artikla
Taudintorjuntatoimenpiteet tiettyjä tauteja epäiltäessä
1. Kun toimivaltainen viranomainen epäilee tietyn taudin esiintymistä, sen on suoritettava tutkimuksia, käynnistettävä epidemiologinen selvitys ja peruutettava väliaikaisesti sen pitopaikan taudista vapaa asema, jossa tautia epäillään, siihen asti, että tutkimukset ja epidemiologinen selvitys on saatu valmiiksi.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen tutkimusten ja epidemiologisen selvityksen tulosten valmistumiseen asti toimivaltaisen viranomaisen on
a) |
kiellettävä kyseisen kohteena olevan eläinpopulaation eläinten siirrot pois pitopaikasta, paitsi jos se on sallinut niiden välittömän teurastuksen nimetyssä teurastamossa; |
b) |
mikäli se pitää tätä taudin leviämisriskin torjumisen kannalta tarpeellisena
|
3. Toimivaltaisen viranomaisen on jatkettava 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä siihen asti, että taudin esiintyminen on suljettu pois tai vahvistettu.
22 artikla
Taudintorjuntatoimenpiteiden laajentaminen tiettyjä tauteja epäiltäessä
1. Toimivaltaisen viranomaisen on, mikäli se pitää sitä tarpeellisena, ulotettava 21 artiklassa säädetyt toimenpiteet koskemaan
a) |
asianomaisia täydentäviä eläinpopulaatioita, joita pidetään kyseisessä pitopaikassa; |
b) |
muita pitopaikkoja, joilla on epidemiologinen yhteys pitopaikkaan, jossa tautia epäillään. |
2. Jos epäillään taudin esiintymistä luonnonvaraisissa eläimissä, toimivaltaisen viranomaisen on, mikäli se pitää sitä tarpeellisena, ulotettava 21 artiklassa säädetyt toimenpiteet koskemaan tartuntavaaralle alttiita pitopaikkoja.
23 artikla
Poikkeukset taudintorjuntatoimenpiteistä tiettyjä tauteja epäiltäessä
1. Poiketen siitä, mitä 21 artiklan 1 kohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa päättää olla peruuttamatta väliaikaisesti taudista vapaata asemaa koko pitopaikan osalta, jos pitopaikassa on 20 artiklan 4 kohdassa tarkoitettuja eri epidemiologisia yksiköitä.
2. Poiketen siitä, mitä 21 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi sallia asianomaisen kohteena olevan eläinpopulaation eläinten siirron pitopaikkaan, joka on toimivaltaisen viranomaisen virallisessa valvonnassa, sillä edellytyksellä, että seuraavia vaatimuksia noudatetaan:
a) |
eläimiä siirretään ainoastaan suoralla kuljetuksella; |
b) |
eläimet pidetään määränpäänä olevassa pitopaikassa suljetuissa tiloissa, eivätkä ne ole kosketuksissa sellaisiin pidettäviin eläimiin, joiden terveystilanne on parempi, eivätkä kyseisen taudin osalta luetteloituihin lajeihin kuuluviin luonnonvaraisiin eläimiin. |
3. Poiketen siitä, mitä 21 artiklan 2 kohdan a alakohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi luokan C taudin ollessa kyseessä sallia asianomaisen kohteena olevan eläinpopulaation eläinten siirron sillä edellytyksellä, että ne siirretään, tarvittaessa suoralla kuljetuksella, pitopaikkaan, joka sijaitsee alueella, joka ei ole taudista vapaa eikä kuulu valinnaisen hävittämisohjelman piiriin.
4. Käyttäessään 2 kohdassa säädettyä poikkeusta toimivaltaisen viranomaisen on
a) |
peruutettava niiden eläinten, joihin poikkeusta sovelletaan, määränpäänä olevan pitopaikan taudista vapaa asema väliaikaisesti siihen asti, että 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tutkimukset on saatu päätökseen; |
b) |
kiellettävä eläinten siirrot kyseisestä pitopaikasta siihen asti, että 21 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut tutkimukset on saatu päätökseen, paitsi jos se on sallinut niiden suoran kuljetuksen nimettyyn teurastamoon välitöntä teurastusta varten; |
c) |
Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartuntaa tai MTBC-tartuntaa epäiltäessä jatkettava b alakohdassa säädettyä kieltoa tutkimusten päätyttyä siihen asti, että kaikki eläimet, jotka on siirretty kyseiseen pitopaikkaan 2 kohdassa tarkoitetun poikkeuksen nojalla, on teurastettu. |
5. Toimivaltainen viranomainen voi käyttää 1 ja 3 kohdassa säädettyjä poikkeuksia ainoastaan siinä tapauksessa, että alkuperäisten pitopaikkojen ja määränpäänä olevien pitopaikkojen toimijat sekä niiden eläinten, joihin poikkeuksia sovelletaan, kuljettajat
a) |
toteuttavat asianmukaiset bioturvaamistoimenpiteet ja muut riskinvähentämistoimenpiteet, jotka ovat tarpeen taudin leviämisen estämiseksi; ja |
b) |
antavat toimivaltaiselle viranomaiselle takeet siitä, että kaikki tarvittavat bioturvaamistoimenpiteet ja muut riskinvähentämistoimenpiteet on toteutettu. |
24 artikla
Tiettyjen tautien virallinen vahvistaminen ja taudintorjuntatoimenpiteet
1. Jos tautitapaus vahvistetaan, toimivaltaisen viranomaisen on
a) |
peruutettava kokonaan tartunnan saaneiden pitopaikkojen taudista vapaa asema; |
b) |
toteutettava 25–31 artiklassa säädetyt toimenpiteet tartunnan saaneissa pitopaikoissa. |
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan a alakohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi rajata taudista vapaan aseman kokonaan tapahtuvan peruuttamisen siihen epidemiologiseen yksikköön, jossa vahvistettu tapaus on.
3. Jos taudin esiintyminen vahvistetaan luonnonvaraisissa eläimissä, toimivaltaisen viranomaisen on tehtävä tarvittaessa epidemiologinen selvitys ja tutkimukset, joista säädetään 25 artiklassa. Toimivaltaisen viranomaisen on, mikäli se pitää sitä tarpeellisena taudin leviämisen estämiseksi,
a) |
määrättävä asianmukaiset taudintorjuntatoimenpiteet, joista säädetään 21–25 ja 30 artiklassa, toteutettaviksi niissä pitopaikoissa, joissa kohteena olevaa eläinpopulaatiota ja täydentäviä eläinpopulaatioita pidetään; |
b) |
toteutettava tai määrättävä toteutettavaksi muita asianomaiseen luonnonvaraisten eläinten populaatioon tai sen elinympäristöön kohdistuvia oikeasuhteisia ja tarpeellisia taudinehkäisy-, seuranta- ja taudintorjuntatoimenpiteitä. |
25 artikla
Epidemiologinen selvitys ja tutkimukset tiettyjen tautien vahvistamisen yhteydessä
1. Kun tautitapaus vahvistetaan, toimivaltaisen viranomaisen on
a) |
tehtävä epidemiologinen selvitys; |
b) |
toteutettava 21 artiklassa vahvistetut tutkimukset ja toimenpiteet kaikissa epidemiologisesti toisiinsa yhteydessä olevissa pitopaikoissa; ja |
c) |
mukautettava seurantaa tunnistettujen riskitekijöiden perusteella ottaen huomioon epidemiologisen selvityksen päätelmät. |
2. Jos epidemiologisesta selvityksestä käy ilmi, että pidettävien eläinten ja luonnonvaraisten eläinten välillä on epidemiologisia yhteyksiä, toimivaltaisen viranomaisen on harkittava, onko täydentävien eläinpopulaatioiden luonnonvaraisille eläimille tarpeen tehdä tutkimus.
3. Toimivaltaisen viranomaisen on kerrottava tilanteesta mahdollisimman pian
a) |
toimijoille ja asianomaisille viranomaisille niissä jäsenvaltioissa, joihin vahvistetun tapauksen epidemiologiset yhteydet vaikuttavat; ja |
b) |
toimivaltaisille viranomaisille niissä muissa jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa, joihin tartunnan saaneiden pitopaikkojen epidemiologiset yhteydet saattavat vaikuttaa. |
26 artikla
Eläinten siirrot tartunnan saaneisiin pitopaikkoihin tai pois niistä
1. Toimivaltaisen viranomaisen on kiellettävä kohteena olevan eläinpopulaation eläinten siirrot pois tartunnan saaneesta pitopaikasta, paitsi jos se on sallinut niiden välittömän teurastuksen nimetyssä teurastamossa.
2. Toimivaltaisen viranomaisen on, mikäli se pitää sitä tarpeellisena taudin leviämisen estämiseksi,
a) |
määrättävä epäiltyjen ja vahvistettujen tapausten eristäminen kyseisessä pitopaikassa, jos se on teknisesti mahdollista; |
b) |
rajoitettava kohteena olevan eläinpopulaation eläinten siirtoja pitopaikan sisällä; |
c) |
rajoitettava kohteena olevan eläinpopulaation eläinten tuomista pitopaikkaan; |
d) |
rajoitettava kohteena olevasta eläinpopulaatiosta saatavien tuotteiden siirtoja tartunnan saaneeseen pitopaikkaan ja sieltä pois. |
3. Taudin leviämisen estämiseksi toimivaltaisen viranomaisen on, mikäli se pitää sitä tarpeellisena, ulotettava 1 ja 2 kohdassa tarkoitetut toimenpiteet koskemaan täydentävien eläinpopulaatioiden eläimiä ja niistä saatavia tuotteita.
27 artikla
Eläinten testaus ja poistaminen tartunnan saaneista pitopaikoista
1. Kun tauti on vahvistettu, toimivaltaisen viranomaisen on määrättävä seuraavien testien suorittamisesta tartunnan saaneissa pitopaikoissa toimivaltaisen viranomaisen määrittämän enimmäisajan kuluessa:
a) |
testit niille eläimille, joiden testausta pidetään tarpeellisena epidemiologisen selvityksen saattamiseksi päätökseen; |
b) |
testit, jotka tarvitaan taudista vapaan aseman palauttamiseen, josta säädetään
|
c) |
muut testit, joita se pitää tarpeellisina sen varmistamiseksi, että tartunnan saaneet eläimet, jotka voivat osaltaan levittää kyseistä tautia, tunnistetaan varhaisessa vaiheessa. |
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan b alakohdassa säädetään, testausta ei määrätä suoritettavaksi, kun taudista vapaa asema palautetaan seuraavien mukaisesti:
i) |
liitteessä IV olevan I osan 1 ja 2 luvun 1 jakson 2 kohta Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnan osalta; |
ii) |
liitteessä IV olevan II osan 1 luvun 1 jakson 2 kohta MTBC-tartunnan osalta; |
iii) |
liitteessä IV olevan III osan 1 luvun 1 jakson 2 kohta EBL:n osalta; |
iv) |
liitteessä IV olevan IV osan 1 luvun 1 jakson 2 kohta IBR/IPV:n osalta; |
v) |
liitteessä IV olevan V osan 1 luvun 1 jakson 2 kohta ADV-tartunnan osalta; |
vi) |
liitteessä IV olevan VI osan 1 luvun 1 jakson 2 kohta BVD:n osalta. |
3. Toimivaltaisen viranomaisen on määrättävä, että tartunnan saaneissa pitopaikoissa kaikki vahvistetuiksi tapauksiksi ja tarvittaessa myös epäillyiksi tapauksiksi tunnistetut eläimet teurastetaan toimivaltaisen viranomaisen määrittämän enimmäisajan kuluessa.
4. Edellä 3 kohdassa tarkoitetut eläimet on teurastettava virallisessa valvonnassa, ja teurastukset on suoritettava nimetyssä teurastamossa.
5. Toimivaltainen viranomainen voi määrätä jotkin tai kaikki 3 kohdassa tarkoitetut eläimet lopetettaviksi ja tuhottaviksi teurastamisen sijaan.
6. Toimivaltaisen viranomaisen on ulotettava tässä artiklassa säädetyt toimenpiteet koskemaan täydentävien eläinpopulaatioiden eläimiä silloin, kun se on tarpeen taudin hävittämiseksi tartunnan saaneista pitopaikoista.
28 artikla
Tartunnan saaneista pitopaikoista peräisin olevien tuotteiden käsittely
1. Toimivaltaisen viranomaisen on kaikkien Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnan tai MTBC-tartunnan saaneiden pitopaikkojen osalta määrättävä, että
a) |
niiden eläinten, jotka ovat vahvistettuja tautitapauksia, maitoa saa antaa ainoastaan saman pitopaikan eläimille ja vasta sen jälkeen, kun maito on käsitelty siten, että taudinaiheuttaja on varmasti inaktivoitu, tai se on hävitettävä; |
b) |
lanta, oljet, rehu ja muut ainekset ja aineet, jotka ovat joutuneet kosketuksiin vahvistetun tapauksen tai saastuneen materiaalin kanssa, on joko kerättävä ja hävitettävä mahdollisimman pian tai, asianmukaisen riskinarvioinnin perusteella, varastoitava ja käsiteltävä siten, että taudin leviämisriski saadaan laskettua hyväksyttävälle tasolle. |
2. Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnan tapauksessa toimivaltaisen viranomaisen on määrättävä, että alkiot, kuolleena syntyneet eläimet, tautiin syntymänsä jälkeen kuolleet eläimet ja istukat kerätään ja hävitetään kaikissa tartunnan saaneissa pitopaikoissa.
3. Kun kyseessä on luokan C taudin tartuntatapaus, toimivaltaisen viranomaisen on, mikäli se pitää sitä tarpeellisena, määrättävä 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja asianmukaisia toimenpiteitä.
4. Toimivaltaisen viranomaisen on, mikäli se pitää sitä tarpeellisena, määrättävä sellaisten tartunnan saaneista pitopaikoista peräisin olevien tuotteiden jäljittämisestä, käsittelystä tai hävittämisestä, jotka voivat aiheuttaa riskin taudin leviämisestä tai vaikuttaa ihmisten terveyteen.
29 artikla
Poikkeukset rajoituksista, jotka koskevat eläinten siirtoja tartunnan saaneista pitopaikoista
1. Poiketen siitä, mitä 26 artiklan 1 kohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi sallia kliinisesti terveiden eläinten siirron, vahvistetut tapaukset pois lukien, sen virallisessa valvonnassa olevaan pitopaikkaan sillä edellytyksellä, että seuraavat vaatimukset täyttyvät:
a) |
siirto ei vaaranna määränpäänä olevassa pitopaikassa olevien tai sinne kuljetettavina olevien eläinten terveystilannetta; |
b) |
eläimiä siirretään ainoastaan suoralla kuljetuksella; ja |
c) |
eläimet pidetään määränpäänä olevassa pitopaikassa suljetuissa tiloissa, eivätkä ne ole kosketuksissa sellaisiin pidettäviin eläimiin, joiden terveystilanne on parempi, eivätkä kyseisen taudin osalta luetteloituihin lajeihin kuuluviin luonnonvaraisiin eläimiin. |
2. Poiketen siitä, mitä 26 artiklan 1 kohdassa säädetään, luokan C taudin ollessa kyseessä toimivaltainen viranomainen voi sallia kohteena olevaan eläinpopulaatioon kuuluvien kliinisesti terveiden eläinten siirron, vahvistetut tapaukset pois lukien, sillä edellytyksellä, että
a) |
ne siirretään, tarvittaessa suoralla kuljetuksella, pitopaikkaan, joka sijaitsee alueella, joka ei ole taudista vapaa eikä kuulu valinnaisen hävittämisohjelman piiriin; ja |
b) |
siirto ei vaaranna määränpäänä olevassa pitopaikassa olevien tai sinne kuljetettavina olevien kohteena olevien tai täydentävien eläinpopulaatioiden terveystilannetta. |
3. Käyttäessään 1 kohdassa säädettyä poikkeusta toimivaltaisen viranomaisen on peruutettava kokonaan niiden eläinten, joihin poikkeusta sovelletaan, määränpäänä olevan pitopaikan taudista vapaa asema ja
a) |
määrättävä eläinten siirtämisestä suoralla kuljetuksella toimivaltaisen viranomaisen määrittämän enimmäisajan kuluessa määränpäänä olevasta pitopaikasta nimettyyn teurastamoon välitöntä teurastusta varten; tai |
b) |
luokan C taudin tapauksessa määrättävä, että 26–30 artiklassa säädetyt taudintorjuntatoimenpiteet on pantava täytäntöön ja niitä on jatkettava, kunnes pitopaikka saa uudelleen taudista vapaan aseman. |
4. Toimivaltainen viranomainen voi käyttää 1 ja 2 kohdassa säädettyjä poikkeuksia ainoastaan siinä tapauksessa, että alkuperäisten pitopaikkojen ja määränpäänä olevien pitopaikkojen toimijat sekä niiden eläinten, joihin poikkeuksia sovelletaan, kuljettajat
a) |
toteuttavat asianmukaiset bioturvaamistoimenpiteet ja muut riskinvähentämistoimenpiteet, jotka ovat tarpeen taudin leviämisen estämiseksi; ja |
b) |
antavat toimivaltaiselle viranomaiselle takeet siitä, että kaikki tarvittavat bioturvaamistoimenpiteet ja muut riskinvähentämistoimenpiteet on toteutettu. |
30 artikla
Puhdistaminen ja desinfiointi sekä muut toimenpiteet tartunnan leviämisen estämiseksi
1. Toimivaltaisen viranomaisen on määrättävä kaikkien tartunnan saaneiden pitopaikkojen toimijat ja tartunnan saaneista pitopaikoista eläimiä vastaanottavat toimijat puhdistamaan ja desinfioimaan tai tapauksesta riippuen hävittämään turvallisesti
a) |
kaikki pitopaikan mahdollisesti saastuneet osat sen jälkeen, kun vahvistetut ja epäillyt tapaukset on poistettu, ja ennen uusien eläinten hankintaa; |
b) |
kaikki rehu, materiaalit, aineet sekä eläintalouteen, lääkintään ja tuotantoon liittyvät välineet, jotka ovat saattaneet saastua; |
c) |
toimijoiden ja vierailijoiden käyttämät suojavaatteet tai turvavarusteet; |
d) |
kaikki kuljetusvälineet, säilytysastiat ja muut välineet sen jälkeen, kun niitä on käytetty tartunnan saaneista pitopaikoista lähtöisin olevien eläinten tai tuotteiden kuljettamiseen; |
e) |
eläinten lastausalueet jokaisen käyttökerran jälkeen. |
2. Toimivaltainen viranomainen hyväksyy puhdistus- ja desinfiointimenettelyn.
3. Toimivaltaisen viranomaisen on valvottava puhdistusta ja desinfiointia tai tapauksesta riippuen turvallista hävittämistä, eikä se saa palauttaa tai myöntää pitopaikalle taudista vapaata asemaa uudelleen ennen kuin katsoo, että puhdistus ja desinfiointi tai tapauksesta riippuen turvallinen hävittäminen on suoritettu.
4. Toimivaltainen viranomainen voi katsoa riskinarvioinnin perusteella laitumen saastuneeksi ja kieltää käyttämästä sitä pidettäville eläimille, joiden terveystilanne on parempi kuin kohteena olevalla eläinpopulaatiolla, tai mikäli epidemiologisista syistä tarpeen, täydentäville eläinpopulaatioille niin pitkän ajan, että riski taudinaiheuttajan säilymisestä voidaan katsoa vähäiseksi.
31 artikla
Riskinvähentämistoimenpiteet uudelleentartuntojen estämiseksi
Ennen taudintorjuntatoimenpiteiden lopettamista tai niiden lopettamisen yhteydessä toimivaltaisen viranomaisen on määrättävä oikeasuhteiset riskinvähentämistoimenpiteet, joiden avulla estetään uudelleentartunnat asianomaisessa pitopaikassa, ottaen huomioon epidemiologisen selvityksen tuloksista ilmenneet asiaankuuluvat riskitekijät. Toimenpiteissä on otettava huomioon ainakin
a) |
taudinaiheuttajan säilyminen ympäristössä tai luonnonvaraisissa eläimissä; ja |
b) |
bioturvaamistoimenpiteet, joita mukautetaan pitopaikan erityispiirteiden mukaan. |
32 artikla
Taudintorjuntastrategia raivotautiviruksen aiheuttamien tartuntojen hävittämisohjelmissa
1. Perustaessaan raivotautiviruksen aiheuttamien tartuntojen hävittämisohjelmaa toimivaltaisen viranomaisen on käytettävä ohjelman perustana taudintorjuntastrategiaa, johon kuuluu
a) |
niiden kohteena olevan eläinpopulaation eläinten rokottaminen, joiden osalta toimivaltainen viranomainen pitää sitä tarpeellisena; |
b) |
sellaisten toimenpiteiden toteuttaminen, joilla pienennetään riskiä joutua kosketuksiin tartunnan saaneiden eläinten kanssa; |
c) |
leviämisriskin ja riskin, että tauti kulkeutuu kyseisen toimivaltaisen viranomaisen jäsenvaltion alueelle, torjunta. |
2. Toimivaltaisen viranomaisen on otettava hävittämisohjelman täytäntöönpanossa huomioon, että
a) |
ohjelman on perustuttava riskinarviointiin, jota päivitetään tarvittaessa epidemiologisen tilanteen kehittymisen perusteella; |
b) |
ohjelman tueksi on järjestettävä julkisia tiedotuskampanjoita, joissa kaikki asiaankuuluvat sidosryhmät ovat mukana; |
c) |
ohjelmaa on tarvittaessa koordinoitava kansanterveydestä, luonnonvaraisista eläimistä tai metsästyksestä vastaavien asiaankuuluvien viranomaisten kanssa; |
d) |
ohjelma on mitoitettava alueellisen riskin perusteella. |
3. Toimivaltainen viranomainen voi osallistua raivotautiviruksen aiheuttamien tartuntojen hävittämisohjelmiin kolmannessa maassa tai alueella torjuakseen riskiä tartuntojen leviämisestä ja kulkeutumisesta toimivaltaisen viranomaisen oman jäsenvaltion alueelle.
33 artikla
Raivotautiviruksen aiheuttamien tartuntojen hävittämisohjelmien kohteena oleva eläinpopulaatio
1. Toimivaltaisen viranomaisen on sovellettava raivotautiviruksen aiheuttamien tartuntojen hävittämisohjelmaa seuraaviin kohteena oleviin eläinpopulaatioihin: sukuihin Carnivora, Bovidae, Suidae, Equidae, Cervidae ja Camelidae kuuluvien lajien pidettävät ja luonnonvaraiset eläimet.
2. Toimivaltaisen viranomaisen on kohdistettava hävittämisohjelman toimenpiteet ensisijaisesti luonnonvaraisiin kettuihin, sillä ne ovat raivotautiviruksen pääasiallisia kantajia.
3. Toimivaltaisen viranomaisen on kohdistettava hävittämisohjelman toimenpiteitä muihin kohteena oleviin eläinpopulaatioihin kuin luonnonvaraisiin kettuihin, jos se katsoo niiden aiheuttavan merkittävän riskin.
4. Toimivaltainen viranomainen voi sisällyttää 4 artiklassa tarkoitettuun kohteena olevaan eläinpopulaatioon lahkoon Chiroptera kuuluvien lajien luonnonvaraisia eläimiä.
34 artikla
Toimivaltaisen viranomaisen velvollisuudet raivotautiviruksen aiheuttamien tartuntojen hävittämisohjelmien yhteydessä
1. Toimivaltaisen viranomaisen on
a) |
suoritettava raivotautiviruksen aiheuttamien tartuntojen seurantaa, jonka tarkoituksena on, että
|
b) |
toteutettava 35 ja 36 artiklan mukaiset taudintorjuntatoimenpiteet, kun kyseessä on raivotautiviruksen aiheuttaman tartunnan epäilty tai vahvistettu tapaus; |
c) |
toteutettava tarvittaessa riskinvähentämistoimenpiteitä, joilla estetään raivotautiviruksen aiheuttamien tartuntojen leviäminen koirien, kissojen ja frettien siirtojen yhteydessä. |
2. Toimivaltaisen viranomaisen on, mikäli se pitää sitä tarpeellisena, määrättävä
a) |
liitteessä V olevan I osan 1 luvun 2 jakson mukaisesti luonnonvaraisten kettujen ja tarvittaessa 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen muiden eläinten rokottamisesta sekä rokotusten tehokkuuden seurannasta; |
b) |
koirien, kissojen ja frettien tunnistamisesta ja rekisteröinnistä; |
c) |
sellaisten 33 artiklan 3 kohdassa tarkoitettujen lajien pidettävien eläinten siirtojen rajoittamisesta, joita ei ole rokotettu liitteessä V olevan I osan 1 luvun 1 jakson mukaisesti raivotautiviruksen aiheuttamaa tartuntaa vastaan; |
d) |
edellä 35 artiklassa säädetyistä toimenpiteistä, kun luetteloituun lajiin kuuluva eläin vahingoittaa ihmistä tai toista eläintä ilman ymmärrettävää syytä ja sen tavanomaisen käytöksen vastaisesti tai kun sen käytöksessä on tapahtunut selittämätön muutos ja se on kuollut kymmenen päivän kuluessa muutoksen ilmenemisestä. |
35 artikla
Taudintorjuntatoimenpiteet raivotautiviruksen aiheuttamaa tartuntaa epäiltäessä
Raivotautiviruksen aiheuttamaa tartuntaa epäiltäessä toimivaltaisen viranomaisen on
a) |
suoritettava tutkimuksia vahvistaakseen tai sulkeakseen pois taudin esiintymisen; |
b) |
määrättävä tarvittavista siirtojen rajoituksista tai epäiltyjen tapausten lopettamisesta, jotta ihmisiä ja eläimiä voidaan suojella tartuntavaaralta sillä aikaa, kun tutkimusten tuloksia odotetaan; |
c) |
määrättävä muita riskinvähentämistoimenpiteitä, joilla voidaan perustellusti pienentää riskiä raivotautiviruksen leviämisestä edelleen ihmisiin tai eläimiin. |
36 artikla
Taudintorjuntatoimenpiteet, kun raivotautiviruksen aiheuttama tartunta vahvistetaan
Kun raivotautiviruksen aiheuttama tartunta vahvistetaan, toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava toimenpiteitä, joilla estetään taudin leviäminen edelleen eläimiin ja ihmisiin, ja tätä varten sen on
a) |
tehtävä epidemiologinen selvitys, joka sisältää kyseessä olevan raivotautiviruskannan tunnistamisen, jotta tartunnan todennäköinen lähde ja epidemiologiset yhteydet voidaan yksilöidä; |
b) |
suljettava pois raivotautiviruksen aiheuttama tartunta niiden eläinten osalta, joilla on epidemiologinen yhteys vahvistettuun tapaukseen, paitsi jos se katsoo tilanteen edellyttävän lisätutkimuksia, kun
|
c) |
toteutettava yksi tai useampia 34 ja 35 artiklassa säädetyistä toimenpiteistä, mikäli se pitää sitä tarpeellisena; |
d) |
varmistettava, että niiden tartunnan saaneiden luonnonvaraisten eläinten ruhot, jotka ovat vahvistettuja tapauksia, hävitetään tai käsitellään asetuksen (EY) N:o 1069/2009 12 artiklassa vahvistettujen sääntöjen mukaisesti. |
37 artikla
Taudintorjuntastrategia sinikieliviruksen aiheuttamien tartuntojen hävittämisohjelmissa
1. Perustaessaan sinikieliviruksen aiheuttamien tartuntojen valinnaista hävittämisohjelmaa toimivaltaisen viranomaisen on käytettävä ohjelman perustana taudintorjuntastrategiaa, johon kuuluu
a) |
sinikieliviruksen aiheuttamien tartuntojen seuranta liitteessä V olevan II osan 1 luvussa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti; |
b) |
asianomaisen kohteena olevan eläinpopulaation rokottaminen taudin hävittämiseksi säännöllisillä rokotuskampanjoilla, jotka toteutetaan tarpeen mukaan pitkän aikavälin strategiaan sopivalla tavalla; |
c) |
kohteena olevan eläinpopulaation siirtojen rajoittaminen siten kuin 43 ja 45 artiklassa säädetään; |
d) |
riskinvähentämistoimenpiteet, joilla minimoidaan sinikieliviruksen aiheuttamien tartuntojen leviäminen tartunnanlevittäjien välityksellä. |
2. Toimivaltaisen viranomaisen on otettava hävittämisohjelman täytäntöönpanossa huomioon, että
a) |
kaikki hävittämisohjelman piiriin kuuluvalla alueella esiintyvät serotyypit 1–24 on havaittava ja hävitettävä; |
b) |
hävittämisohjelman piiriin kuuluvan alueen on oltava
|
3. Poiketen siitä, mitä 2 kohdan b alakohdan ii alakohdassa säädetään toimivaltainen viranomainen voi mukauttaa hävittämisohjelman piiriin kuuluvaa vyöhykettä (vyöhykkeitä) seuraavien mukaisesti:
a) |
tartunnan saaneiden pitopaikkojen maantieteellinen sijainti ja vastaavien hallinnollisten yksiköiden rajat; |
b) |
luonnonolot ja sääolosuhteet; |
c) |
tartunnanlevittäjien runsaus, aktiivisuus ja levinneisyys vyöhykkeellä (vyöhykkeillä); |
d) |
kyseessä oleva sinikieliviruksen serotyyppi; |
e) |
42 artiklassa säädetyn epidemiologisen selvityksen tulokset; |
f) |
seurantatoimien tulokset. |
38 artikla
Sinikieliviruksen aiheuttamien tartuntojen hävittämisohjelmien kohteena olevat ja täydentävät eläinpopulaatiot
1. Toimivaltaisen viranomaisen on sovellettava sinikieliviruksen aiheuttamien tartuntojen hävittämisohjelmaa seuraaviin kohteena oleviin eläinpopulaatioihin: sukuihin Antilocapridae, Bovidae, Camelidae, Cervidae, Giraffidae, Moschidae ja Traguilidae kuuluvien lajien pidettävät eläimet.
2. Toimivaltaisen viranomaisen on, mikäli se pitää sitä tarpeellisena, sovellettava hävittämisohjelmaa seuraaviin täydentäviin eläinpopulaatioihin: sukuihin Antilocapridae, Bovidae, Camelidae, Cervidae, Giraffidae, Moschidae ja Traguilidae kuuluvien lajien luonnonvaraiset eläimet.
39 artikla
Toimijoiden velvollisuudet sinikieliviruksen aiheuttamien tartuntojen hävittämisohjelmien yhteydessä
1. Niiden pitopaikkojen toimijoiden, teurastamot pois lukien, joissa 38 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kohteena olevan eläinpopulaation eläimiä pidetään, on
a) |
noudatettava toimivaltaisen viranomaisen asettamia vaatimuksia, jotka koskevat kohteena olevan eläinpopulaation eläinten seurantaa; |
b) |
noudatettava toimivaltaisen viranomaisen asettamia vaatimuksia, jotka koskevat entomologista seurantaa; |
c) |
rokotutettava kohteena olevan eläinpopulaation eläimet toimivaltaisen viranomaisen määräysten mukaisesti; |
d) |
tautiepäilyn tai -vahvistuksen tapauksessa pantava taudintorjuntatoimenpiteet täytäntöön toimivaltaisen viranomaisen määräysten mukaisesti; |
e) |
noudatettava siirtoa koskevia vaatimuksia toimivaltaisen viranomaisen määräysten mukaisesti; |
f) |
pantava täytäntöön mahdolliset muut toimenpiteet, jotka toimivaltainen viranomainen katsoo tarpeellisiksi; tapauksesta riippuen tähän voi kuulua pidettävien eläinten suojaaminen tartunnanlevittäjiltä eläinten terveystilanteeseen sopivalla tavalla. |
2. Niiden teurastamojen toimijoiden, joissa 38 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun kohteena olevan eläinpopulaation eläimiä pidetään ja teurastetaan, on
a) |
noudatettava toimivaltaisen viranomaisen asettamia vaatimuksia, jotka koskevat kohteena olevan eläinpopulaation eläinten seurantaa; |
b) |
tautiepäilyn tai -vahvistuksen tapauksessa pantava taudintorjuntatoimenpiteet täytäntöön toimivaltaisen viranomaisen määräysten mukaisesti; |
c) |
pantava täytäntöön mahdolliset muut toimenpiteet, jotka toimivaltainen viranomainen katsoo tarpeellisiksi; tapauksesta riippuen tähän voi kuulua pidettävien eläinten suojaaminen tartunnanlevittäjiltä eläinten terveystilanteen edellyttämällä tavalla. |
40 artikla
Toimivaltaisen viranomaisen velvollisuudet sinikieliviruksen aiheuttamien tartuntojen hävittämisohjelmien yhteydessä
1. Edellä 37 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun sinikieliviruksen aiheuttamien tartuntojen hävittämisohjelman piiriin kuuluvan alueen osalta toimivaltaisen viranomaisen on
a) |
määritettävä seurattavan alueen maantieteelliset yksiköt liitteessä V olevan II osan 1 luvun 4 jakson 1 kohdan mukaisesti; |
b) |
suoritettava sinikieliviruksen aiheuttamien tartuntojen seurantaa kussakin maantieteellisessä yksikössä epidemiologiseen tilanteeseen sopivalla tavalla ja liitteessä V olevan II osan 1 luvussa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti; |
c) |
tautiepäilyn tai -vahvistuksen tapauksessa toteutettava 41 ja 42 artiklassa säädetyt taudintorjuntatoimenpiteet; |
d) |
määrättävä niiden pitopaikkojen toimijat, joissa pidetään nauta-, lammas- tai vuohieläimiä, sekä tarvittaessa myös niiden pitopaikkojen toimijat, joissa pidetään muita kohteena olevien eläinpopulaatioiden eläimiä, rokotuttamaan eläimensä; ja |
e) |
sovellettava kohteena olevan eläinpopulaation eläinten siirtoihin 43 ja 45 artiklassa vahvistettuja vaatimuksia. |
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan d alakohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi päättää olla määräämättä toimijoita rokotuttamaan eläimiään, jos se riskinarvioinnin perusteella oikeutetusti katsoo, että muiden toimenpiteiden toteuttaminen riittää taudin hävittämiseen.
3. Toimivaltaisen viranomaisen on, mikäli se pitää sitä tarpeellisena, mahdollisuuksien mukaan perustettava kausittain sinikieliviruksesta vapaa alue liitteessä V olevan II osan 5 luvun mukaisesti. Tällöin toimivaltaisen viranomaisen on annettava komission ja muiden jäsenvaltioiden saataville
a) |
tiedot, joista käy ilmi, että erityiset kriteerit, jotka koskevat sinikieliviruksesta vapaan kauden määrittämistä, täyttyvät; |
b) |
kauden alkamis- ja päättymispäivä; |
c) |
tiedot, joista käy ilmi, että sinikieliviruksen aiheuttamien tartuntojen leviäminen alueella on loppunut; ja |
d) |
edellä 13 artiklassa vahvistetut vähimmäisvaatimukset täyttävän alueen rajaus. |
41 artikla
Taudintorjuntatoimenpiteet sinikieliviruksen aiheuttamaa tartuntaa epäiltäessä
1. Sinikieliviruksen aiheuttamaa tartuntaa epäiltäessä toimivaltaisen viranomaisen on suoritettava tutkimus taudin esiintymisen vahvistamiseksi tai poissulkemiseksi.
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitetun tutkimuksen tulosten valmistumiseen asti toimivaltaisen viranomaisen on
a) |
rajoitettava kohteena olevan eläinpopulaation eläinten sekä sukusolujen ja alkioiden siirtämistä pois pitopaikasta, jossa niitä pidetään, paitsi jos siirto on sallittu välitöntä teurastusta varten; |
b) |
määrättävä asianmukaiset riskinvähentämistoimenpiteet, mikäli ne ovat tarpeen ja teknisesti toteutettavissa, jotta estetään tai vähennetään kohteena olevan eläinpopulaation eläinten altistumista tartunnanlevittäjille. |
3. Toimivaltaisen viranomaisen on, mikäli se pitää sitä tarpeellisena, ulotettava 1 ja 2 kohdassa säädetyt toimenpiteet koskemaan sellaisia pitopaikkoja, joissa kohteena olevan eläinpopulaation eläimet ovat altistuneet tartunnanlevittäjille samalla tavalla kuin epäillyt tapaukset.
4. Tässä artiklassa säädetyt toimenpiteet voidaan peruuttaa, kun toimivaltainen viranomainen katsoo, etteivät ne ole enää tarpeen taudin leviämisriskin rajoittamiseksi.
42 artikla
Taudintorjuntatoimenpiteet, kun sinikieliviruksen aiheuttama tartunta vahvistetaan
1. Kun sinikieliviruksen aiheuttama tartunta vahvistetaan, toimivaltaisen viranomaisen on
a) |
vahvistettava taudinpurkaus ja tarvittaessa määritettävä hävittämisohjelmaan kuuluva vyöhyke tai laajennettava sitä; |
b) |
tehtävä tarvittaessa epidemiologinen selvitys; |
c) |
rajoitettava kohteena olevan eläinpopulaation eläinten siirtämistä pois pitopaikasta, jossa niitä pidetään, paitsi jos siirto on sallittu välitöntä teurastusta varten; |
d) |
rajoitettava kohteena olevan eläinpopulaation eläinten sukusolujen ja alkioiden siirtoja pois pitopaikasta, jossa kyseisiä eläimiä pidetään; |
e) |
määrättävä asianmukaiset riskinvähentämistoimenpiteet, mikäli se pitää niitä tarpeellisina ja teknisesti mahdollisina, jotta estetään tai vähennetään kohteena olevan eläinpopulaation eläinten altistumista tartunnanlevittäjille; |
f) |
toteutettava 41 artiklassa säädetyt taudintorjuntatoimenpiteet kaikkien niiden pitopaikkojen osalta, joilla on epidemiologinen yhteys vahvistettuun tapaukseen, mukaan lukien pitopaikat, joissa kohteena olevan eläinpopulaation eläimet altistuvat tartunnanlevittäjille samalla tavalla kuin vahvistetut tapaukset. |
2. Edellä 1 kohdassa vahvistettujen toimenpiteiden lisäksi ja taudin leviämisen estämiseksi toimivaltaisen viranomaisen on, mikäli se pitää sitä tarpeellisena,
a) |
määrättävä niiden pitopaikkojen toimijat, joissa pidetään nauta-, lammas- tai vuohieläimiä, sekä tarvittaessa myös niiden pitopaikkojen toimijat, joissa pidetään muita kohteena olevien eläinpopulaatioiden eläimiä, rokotuttamaan eläimensä kyseessä olevan sinikieliviruksen serotyypin tartuntaa vastaan 40 artiklan 1 kohdan d alakohdan mukaisesti; |
b) |
tutkittava ja valvottava kohteena olevan eläinpopulaation terveystilannetta sen pitopaikan läheisyydessä, jossa vahvistettua tapausta pidetään. |
3. Tässä artiklassa säädetyt toimenpiteet voidaan peruuttaa, kun toimivaltainen viranomainen katsoo, etteivät ne ole enää tarpeen taudin leviämisriskin rajoittamiseksi.
43 artikla
Kohteena olevan eläinpopulaation pidettävien eläinten ja niiden sukusolujen ja alkioiden siirtäminen jäsenvaltioihin tai vyöhykkeille, jotka kuuluvat sinikieliviruksen aiheuttamien tartuntojen hävittämisohjelman piiriin
1. Toimivaltainen viranomainen voi sallia kohteena olevan eläinpopulaation eläinten tuomisen 37 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulle sinikieliviruksen aiheuttamien tartuntojen hävittämisohjelman piiriin kuuluvalle alueelle ainoastaan siinä tapauksessa, että ne täyttävät ainakin yhden liitteessä V olevan II osan 2 luvun 1 jakson 1–4 kohdassa vahvistetuista vaatimuksista.
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi sallia kohteena olevan eläinpopulaation eläinten tuomisen sinikieliviruksen aiheuttamien tartuntojen hävittämisohjelman piiriin kuuluvalle alueelle myös siinä tapauksessa, että
a) |
se on arvioinut eläinten tuomisesta määräpaikan terveystilanteelle aiheutuvan, sinikieliviruksen tarttumiseen liittyvän riskin ja ottanut arvioinnissa huomioon mahdolliset riskinvähentämistoimenpiteet, jotka se voi määräpaikassa toteuttaa; |
b) |
se kieltää kyseisten eläinten siirtämisen toisiin jäsenvaltioihin
|
c) |
se mukauttaa tarvittaessa seurantaa liitteessä V olevan II osan 1 luvun 4 jakson 6 kohdan mukaisesti; ja |
d) |
kyseiset eläimet täyttävät jonkin liitteessä V olevan II osan 2 luvun 1 jakson 5–8 kohdassa vahvistetuista vaatimuksista. |
3. Toimivaltainen viranomainen voi sallia kohteena olevan eläinpopulaation eläinten sukusolujen ja alkioiden tuomisen 37 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetulle sinikieliviruksen aiheuttamien tartuntojen hävittämisohjelman piiriin kuuluvalle alueelle ainoastaan siinä tapauksessa, että ne täyttävät ainakin yhden liitteessä V olevan II osan 2 luvun 2 jakson 1–3 kohdassa vahvistetuista vaatimuksista.
4. Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi sallia kohteena olevan eläinpopulaation eläinten sukusolujen ja alkioiden tuomisen sinikieliviruksen aiheuttamien tartuntojen hävittämisohjelman piiriin kuuluvalle alueelle myös siinä tapauksessa, että
a) |
se on arvioinut eläinten tuomisesta määräpaikan terveystilanteelle aiheutuvan, sinikieliviruksen tarttumiseen liittyvän riskin ja ottanut arvioinnissa huomioon mahdolliset riskinvähentämistoimenpiteet, jotka se voi määräpaikassa toteuttaa; |
b) |
se kieltää kyseisten sukusolujen ja alkioiden siirtämisen toisiin jäsenvaltioihin; ja |
c) |
kyseiset sukusolut ja alkiot ovat liitteessä V olevan II osan 2 luvun 2 jakson 4 kohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisia. |
5. Kun eläimiä tai sukusoluja ja alkioita vastaanottava toimivaltainen viranomainen käyttää 2 tai 4 kohdassa säädettyä poikkeusta, sen on
a) |
ilmoitettava asiasta komissiolle mahdollisimman pian; |
b) |
otettava vastaan sellaisia kohteena olevan eläinpopulaation eläimiä tai niiden sukusoluja ja alkioita, jotka täyttävät kyseisen poikkeuksen yhteydessä sovellettavat vaatimukset, riippumatta niiden alkuperäjäsenvaltiosta tai alkuperävyöhykkeestä. |
6. Kun eläimiä tai sukusoluja ja alkioita vastaanottava toimivaltainen viranomainen ei enää käytä 2 tai 4 kohdassa säädettyjä poikkeuksia, sen on ilmoitettava asiasta komissiolle mahdollisimman pian.
44 artikla
Tartunnanlevittäjiltä suojattu pitopaikka
1. Toimivaltainen viranomainen voi toimijan pyynnöstä myöntää pitopaikoille tai tiloille, jotka täyttävät liitteessä V olevan II osan 3 luvussa vahvistetut kriteerit, tartunnanlevittäjiltä suojatun pitopaikan aseman.
2. Toimivaltaisen viranomaisen on tarkistettava riittävän usein, kuitenkin vähintään vaaditun suojakauden alussa, aikana ja lopussa, toteutettujen toimenpiteiden tehokkuus käyttäen pitopaikan sisälle sijoitettavaa tartunnanlevittäjien pyydystä.
3. Toimivaltaisen viranomaisen on peruutettava tartunnanlevittäjiltä suojatun pitopaikan asema välittömästi, jos 1 kohdassa tarkoitetut edellytykset eivät enää täyty.
45 artikla
Sinikieliviruksen aiheuttamien tartuntojen hävittämisohjelmien piiriin kuuluvien jäsenvaltioiden tai vyöhykkeiden kautta tapahtuvat eläinten siirrot
1. Toimivaltainen viranomainen voi sallia kohteena olevan eläinpopulaation eläinten siirron 37 artiklan 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetun, sinikieliviruksen aiheuttamien tartuntojen hävittämisohjelman piiriin kuuluvan alueen kautta ainoastaan siinä tapauksessa, että
a) |
kyseiset kohteena olevan eläinpopulaation eläimet täyttävät vähintään yhden liitteessä V olevan II osan 2 luvun 1 jakson 1–3 kohdassa vahvistetuista vaatimuksista; tai |
b) |
kuljetusväline, johon eläimet lastataan, on suojattu tartunnanlevittäjiltä, eikä eläinkuormaa pureta matkan aikana yli yhden vuorokauden pituiseksi ajaksi tai se puretaan yli yhden vuorokauden ajaksi tartunnanlevittäjiltä suojatussa pitopaikassa tai tartunnanlevittäjistä vapaan kauden aikana. |
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi sallia kohteena olevan eläinpopulaation eläinten siirron sinikieliviruksen aiheuttamien tartuntojen hävittämisohjelman piiriin kuuluvan alueen kautta myös siinä tapauksessa, että 43 artiklan 2 kohdan a, c ja d alakohdassa vahvistetut vaatimukset täyttyvät.
3 LUKU
Luokan B ja C vesieläintautien hävittämisohjelmat
46 artikla
Taudintorjuntastrategia luokan B ja C vesieläintautien hävittämiseksi
1. Perustaessaan luokan B taudin pakollista hävittämisohjelmaa tai luokan C taudin valinnaista hävittämisohjelmaa vesieläinten ollessa kyseessä toimivaltaisen viranomaisen on käytettävä ohjelman perustana taudintorjuntastrategiaa, joka sisältää seuraavat seikat kunkin taudin osalta:
a) |
se, minkälaiset seurantavaatimukset ovat tarpeen, jotta taudista vapaan aseman myöntämistä ja säilyttämistä koskevat edellytykset voidaan saavuttaa, ottaen huomioon 3 artiklan 2 kohdan b alakohdan ii alakohta; |
b) |
hävittämisohjelman piiriin kuuluva alue ja eläinpopulaatio, joista säädetään 47 ja 51 artiklassa; |
c) |
hävittämisohjelman kesto, josta säädetään 49 artiklassa, mukaan lukien ohjelman lopulliset tavoitteet ja välitavoitteet, joista säädetään 48 artiklassa; |
d) |
tautikohtaiset taudinehkäisy- ja taudintorjuntatoimenpiteet, joista säädetään 55–65 artiklassa. |
2. Toimivaltainen viranomainen voi sisällyttää hävittämisohjelmaan koordinoituja toimenpiteitä, joita toteutetaan toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan kanssa jaetulla yhteisellä maa- tai rannikkorajalla ja joilla varmistetaan, että ohjelman tavoite saavutetaan pysyvästi.
Jos tällaista koordinointia ei tehdä, toimivaltaisen viranomaisen on mahdollisuuksien mukaan sisällytettävä hävittämisohjelmaan tehokkaita riskinvähentämistoimenpiteitä, kuten tehostettua seurantaa.
47 artikla
Alueellinen soveltamisala ja eläinpopulaatiot
1. Toimivaltaisen viranomaisen on määritettävä hävittämisohjelman soveltamisala, mukaan lukien
a) |
sen piiriin kuuluva alue; ja |
b) |
kohteena oleva eläinpopulaatio ja tarvittaessa täydentävät eläinpopulaatiot. |
2. Edellä 1 kohdan a alakohdassa tarkoitettu hävittämisohjelman piiriin kuuluva alue voi olla
a) |
jäsenvaltion alue kokonaisuudessaan; |
b) |
yksi tai useampi vyöhyke; tai |
c) |
niiden pitopaikkojen maantieteellinen sijainti, jotka muodostavat yhden tai useamman lokeron. |
3. Kaikkien pitopaikkojen, jotka sijaitsevat hävittämisohjelman piiriin kuuluvan jäsenvaltion, vyöhykkeen tai lokeron alueella, on oltava mukana hävittämisohjelmassa.
4. Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi jättää hävittämisohjelman ulkopuolelle sellaiset vesiviljelypitopaikat, joista ei aiheudu merkittävää riskiä ohjelman onnistumiselle ja jotka on vapautettu hyväksynnän hakemista koskevasta velvoitteesta.
48 artikla
Lopulliset tavoitteet ja välitavoitteet
1. Toimivaltaisen viranomaisen on sisällytettävä hävittämisohjelmaan laadulliset ja määrälliset lopulliset tavoitteet, jotka kattavat kaikki 72 artiklassa vahvistetut taudista vapaan aseman myöntämisen edellyttämät tautikohtaiset vaatimukset.
2. Mikäli se on teknisesti mahdollista, toimivaltaisen viranomaisen, joka panee hävittämisohjelman täytäntöön, on sisällytettävä ohjelmaan myös niiden luonnonvaraisten eläinpopulaatioiden, jotka uhkaavat taudista vapaan aseman saavuttamista, terveystilanteeseen perustuvat laadulliset ja määrälliset lopulliset tavoitteet.
3. Toimivaltaisen viranomaisen on sisällytettävä hävittämisohjelmaan laadulliset ja määrälliset vuotuiset tai monivuotiset välitavoitteet, joiden avulla voidaan seurata edistymistä lopullisten tavoitteiden saavuttamisessa. Välitavoitteisiin on sisällytettävä
a) |
kaikki 1 kohdassa tarkoitetut tautikohtaiset vaatimukset ja 2 kohdassa tarkoitetut tavoitteet; ja |
b) |
tarvittaessa lisävaatimuksia, jotka eivät sisälly taudista vapaan aseman myöntämisen kriteereihin ja joiden avulla voidaan arvioida hävittämisen edistymistä. |
49 artikla
Soveltamisaika
1. Luetteloitujen vesieläintautien hävittämisohjelmien soveltamisaika vahvistetaan liitteessä VI olevan II osan
a) |
1 luvun 2 ja 3 jaksossa VHS:n ja IHN:n osalta; |
b) |
2 luvun 2 ja 3 jaksossa ISA-viruksen HPRΔ-kannan aiheuttamien tartuntojen osalta; |
c) |
3 luvun 2 ja 3 jaksossa nilviäisten marteilioosin (Marteilia refringens) osalta; |
d) |
4 luvun 2 ja 3 jaksossa Bonamia exitiosa -loisen aiheuttaman tartunnan osalta; |
e) |
5 luvun 2 ja 3 jaksossa Bonamia ostreae -loisen aiheuttaman tartunnan osalta; |
f) |
6 luvun 2 ja 3 jaksossa valkopilkkutautiviruksen aiheuttaman tartunnan osalta. |
2. Luokan C tautien tapauksessa hävittämisohjelman soveltamisaika saa olla enintään kuusi vuotta siitä päivästä, jona komissio on ohjelman ensimmäisen kerran asetuksen (EU) 2016/429 31 artiklan 3 kohdan mukaisesti hyväksynyt. Asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa komissio voi jäsenvaltioiden pyynnöstä jatkaa hävittämisohjelman soveltamisaikaa vielä kuudella vuodella.
50 artikla
Hävittämisohjelmia koskevat vähimmäisvaatimukset
Toimivaltaisen viranomaisen on käytettävä jäsenvaltion, vyöhykkeen tai lokeron alueella sovellettavan luokan B tai C taudin hävittämisohjelman perustana seuraavia toimenpiteitä:
a) |
kyseisen jäsenvaltion, vyöhykkeen tai lokeron terveystilanteen määrittäminen siten, että vahvistetaan kaikkien niiden pitopaikkojen terveystilanne, joissa luetteloituihin lajeihin kuuluvia eläimiä pidetään; |
b) |
taudintorjuntatoimenpiteiden toteuttaminen kaikissa pitopaikoissa, joissa on epäiltyjä ja vahvistettuja tapauksia; |
c) |
sellaisten bioturvaamistoimenpiteiden ja muiden riskinvähentämistoimenpiteiden toteuttaminen, joilla pienennetään pitopaikassa pidettävien luetteloituihin lajeihin kuuluvien eläinten riskiä saada tartunta; |
d) |
rokottaminen osana hävittämisohjelmaa tietyissä tapauksissa. |
51 artikla
Luokan B ja C tautien hävittämisohjelmiin otettava eläinpopulaatio
1. Toimivaltaisen viranomaisen on sovellettava hävittämisohjelmaa kyseessä olevan jäsenvaltion, vyöhykkeen tai lokeron alueella sijaitsevissa pitopaikoissa pidettäviin luetteloituihin lajeihin.
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi riskinarvioinnin perusteella päättää jättää hävittämisohjelman ulkopuolelle sellaiset pitopaikat, joissa pidetään ainoastaan täytäntöönpanoasetuksen (EU) 2018/1882 liitteessä olevassa taulukossa tarkoitettuja tartunnanlevittäjälajeja.
3. Mikäli se on teknisesti mahdollista, toimivaltaisen viranomaisen on otettava täydentäviä eläinpopulaatioita mukaan hävittämisohjelmaan, jos
a) |
kyseiset eläimet aiheuttavat merkittävän riskin 1 kohdassa tarkoitettujen eläinten terveystilanteelle; |
b) |
ohjelman piiriin kuuluvien vesiviljelypitopaikkojen määrä on vähäinen, jolloin täydentäviä eläinpopulaatioita tarvitaan, jotta hävittämisohjelma kattaa epidemiologian näkökulmasta riittävän suuren osan jäsenvaltiosta, vyöhykkeestä tai lokerosta. |
52 artikla
Hävittämisohjelmaan kuuluvissa jäsenvaltioissa, vyöhykkeillä tai lokeroissa toteutettavat toimenpiteet
1. Jotta hävittämisohjelmien edistymistä voidaan seurata, toimivaltaisen viranomaisen on määritettävä pitopaikoille, joissa luetteloituihin lajeihin kuuluvia eläimiä pidetään, terveystilanneluokitus seuraavien seikkojen perusteella:
a) |
kunkin pitopaikan tiedossa oleva terveystilanne hävittämisohjelman alkamisajankohtana; |
b) |
luetteloituihin lajeihin kuuluvien eläinten pitopaikkaan tuomista koskevien edellytysten noudattaminen; |
c) |
se, noudattaako toimija velvollisuuttaan ilmoittaa toimivaltaiselle viranomaiselle tautiepäilyistä tai -havainnoista; |
d) |
niiden taudintorjuntatoimenpiteiden toteuttaminen, joita tautiepäilyn tai -vahvistuksen tapauksessa on sovellettava; |
e) |
pitopaikoissa pidettäviin luetteloituihin lajeihin kuuluviin eläimiin mahdollisesti sovellettavat rokotusohjelmat; |
f) |
mahdolliset muut toimenpiteet, joita toimivaltainen viranomainen pitää tarpeellisina. |
2. Toimivaltaisen viranomaisen on
a) |
otettava hävittämisohjelmaa käynnistäessään, jatkaessaan tai peruuttaessaan huomioon se, miten hyvin pitopaikat noudattavat 1 kohdassa vahvistettuja vaatimuksia; |
b) |
ilmoitettava asianomaisten pitopaikkojen toimijoille terveystilanteen kehittymisestä ja toimenpiteistä, joita on toteutettava, jotta taudista vapaa asema voidaan myöntää. |
3. Toimijoiden on noudatettava 1 kohdan b–f alakohdassa vahvistettuja vaatimuksia, jotta hävittämisohjelmaa voidaan jatkaa, kunnes se saadaan onnistuneesti päätökseen tai peruutetaan.
53 artikla
Suljettujen pitopaikkojen terveystilanneluokituksen määrittämiseen sovellettava poikkeus
Poiketen siitä, mitä 52 artiklan 1 kohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi päättää olla määrittämättä suljetuille pitopaikoille terveystilanneluokitusta, jos niissä pidettäviin eläinpopulaatioihin sovelletaan asianmukaisia riskinvähentämistoimenpiteitä ja taudintorjuntatoimenpiteitä, joilla varmistetaan, ettei kyseisistä eläinpopulaatioista aiheudu riskiä taudin leviämisestä.
54 artikla
Rokottaminen
Toimivaltainen viranomainen voi sisällyttää virallisessa valvonnassaan oleviin hävittämisohjelmiin
a) |
luetteloituihin lajeihin kuuluvien eläinten rokottamisen; |
b) |
pidettävien eläinten täydentävän eläinpopulaation rokottamisen; |
c) |
luonnonvaraisten eläinten täydentävän eläinpopulaation rokottamisen. |
55 artikla
Taudintorjuntatoimenpiteet tiettyjä tauteja epäiltäessä
1. Kun toimivaltainen viranomainen epäilee kyseessä olevan taudin esiintymistä pitopaikassa, sen on suoritettava asianmukainen tutkimus.
2. Siihen asti, että 1 kohdassa tarkoitetun tutkimuksen tulokset valmistuvat, toimivaltaisen viranomaisen on
a) |
kiellettävä eläinten tai eläinperäisten tuotteiden tuominen kyseiseen pitopaikkaan; |
b) |
jos se on teknisesti mahdollista, määrättävä eristämään ne pitopaikan yksiköt, joissa pidetään eläimiä, joita tautiepäily koskee; |
c) |
kiellettävä eläinten ja eläinperäisten tuotteiden siirtäminen pois pitopaikasta, paitsi jos toimivaltainen viranomainen on sallinut siirtämisen vesieläinten taudintorjuntaan soveltuvassa elintarvikelaitoksessa tapahtuvaa välitöntä teurastusta tai käsittelyä varten taikka elävinä myytävien nilviäisten tai äyriäisten ollessa kyseessä sellaisenaan nautittaviksi; |
d) |
kiellettävä välineiden, rehun ja eläimistä saatavien sivutuotteiden siirtäminen pois pitopaikasta muuten kuin toimivaltaisen viranomaisen luvalla. |
3. Toimivaltaisen viranomaisen on jatkettava 1 ja 2 kohdassa tarkoitettuja toimenpiteitä siihen asti, että taudin esiintyminen on suljettu pois tai vahvistettu.
56 artikla
Taudintorjuntatoimenpiteiden laajentaminen tiettyjä tauteja epäiltäessä
1. Toimivaltaisen viranomaisen on, mikäli se pitää sitä tarpeellisena, ulotettava 55 artiklassa säädetyt toimenpiteet koskemaan
a) |
kaikkia pitopaikkoja, joilla on hydrodynaamisten olosuhteiden vuoksi kohonnut riski saada kyseinen tauti pitopaikasta, jossa tautia epäillään; |
b) |
kaikkia pitopaikkoja, joilla on suora epidemiologinen yhteys pitopaikkaan, jossa tautia epäillään. |
2. Jos epäillään taudin esiintymistä luonnonvaraisissa vesieläimissä, toimivaltaisen viranomaisen on, mikäli se pitää sitä tarpeellisena, ulotettava 55 artiklassa säädetyt toimenpiteet koskemaan niitä pitopaikkoja, joihin asia vaikuttaa.
57 artikla
Poikkeus taudintorjuntatoimenpiteistä tautia epäiltäessä
1. Poiketen siitä, mitä 55 artiklan 2 kohdan c alakohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi sallia vesiviljelyeläinten siirron pitopaikkaan, joka on toimivaltaisen viranomaisen virallisessa valvonnassa, sillä edellytyksellä, että seuraavia vaatimuksia noudatetaan:
a) |
ainoastaan eläimiä, joissa ei esiinny taudin oireita, siirretään; |
b) |
siirto ei vaaranna määränpäänä olevassa pitopaikassa olevien tai sinne kuljetettavina olevien vesieläinten terveystilannetta; |
c) |
ne eivät ole määränpäänä olevassa pitopaikassa kosketuksissa sellaisiin vesiviljelyeläimiin, joiden terveystilanne on kyseisen taudin osalta parempi; ja |
d) |
eläimiä pidetään määränpäänä olevassa pitopaikassa toimivaltaisen viranomaisen määrittämä enimmäisaika. |
2. Käyttäessään 1 kohdassa säädettyä poikkeusta toimivaltaisen viranomaisen on
a) |
määritettävä määränpäänä olevan pitopaikan terveystilanneluokitus tarvittaessa uudelleen 52 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen kriteerien mukaisesti siihen asti, että 55 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu tutkimus on saatu päätökseen; |
b) |
kiellettävä eläinten siirtäminen pois määränpäänä olevasta pitopaikasta niin kauan kuin tutkimus on käynnissä, paitsi jos se on sallinut niiden siirtämisen vesieläinten taudintorjuntaan soveltuvassa elintarvikelaitoksessa tapahtuvaa välitöntä teurastusta tai käsittelyä varten taikka elävinä myytävien nilviäisten tai äyriäisten ollessa kyseessä sellaisenaan nautittaviksi. |
3. Toimivaltainen viranomainen voi käyttää 1 kohdassa säädettyä poikkeusta ainoastaan siinä tapauksessa, että alkuperäisten pitopaikkojen ja määränpäänä olevien pitopaikkojen toimijat sekä niiden eläinten, joihin poikkeuksia sovelletaan, kuljettajat
a) |
toteuttavat asianmukaiset bioturvaamistoimenpiteet ja muut riskinvähentämistoimenpiteet, jotka ovat tarpeen taudin leviämisen estämiseksi; |
b) |
antavat toimivaltaiselle viranomaiselle takeet siitä, että kaikki tarvittavat bioturvaamistoimenpiteet ja muut riskinvähentämistoimenpiteet on toteutettu; ja |
c) |
antavat toimivaltaiselle viranomaiselle takeet siitä, että asetuksen (EY) N:o 1069/2009 3 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä eläimistä saatavia sivutuotteita, jotka ovat peräisin tämän artiklan 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetuista vesieläimistä, käsitellään tai ne hävitetään luokkaan 1 tai 2 kuuluvana aineksena kyseisen asetuksen 12 tai 13 artiklan mukaisesti. |
58 artikla
Tiettyjen tautien virallinen vahvistaminen ja taudintorjuntatoimenpiteet
1. Jos tautitapaus vahvistetaan, toimivaltaisen viranomaisen on
a) |
ilmoitettava, että kyseinen pitopaikka (pitopaikat) on saanut tartunnan; |
b) |
määritettävä tartunnan saaneen pitopaikan (pitopaikkojen) terveystilanneluokitus uudelleen; |
c) |
perustettava sopivan kokoinen rajoitusvyöhyke; |
d) |
toteutettava 59–65 artiklassa säädetyt toimenpiteet tartunnan saaneissa pitopaikoissa. |
2. Rajoitusvyöhykkeellä sijaitseviin pitopaikkoihin sovellettavat vähimmäisvaatimukset vahvistetaan liitteessä VI olevassa II osassa seuraavasti:
a) |
1 luvun 3 jakson 1 kohdan a alakohdassa VHS:n ja IHN:n osalta; |
b) |
2 luvun 3 jakson 1 kohdan a alakohdassa ISA-viruksen HPRΔ-kannan aiheuttaman tartunnan osalta; |
c) |
3 luvun 3 jakson 1 kohdan a alakohdassa nilviäisten marteilioosin (Marteilia refringens) osalta; |
d) |
4 luvun 3 jakson 1 kohdan a alakohdassa Bonamia exitiosa -loisen aiheuttaman tartunnan osalta; |
e) |
5 luvun 3 jakson 1 kohdan a alakohdassa Bonamia ostreae -loisen aiheuttaman tartunnan osalta; |
f) |
6 luvun 3 jakson 1 kohdan a alakohdassa valkopilkkutautiviruksen aiheuttaman tartunnan osalta. |
3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan c alakohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi päättää olla perustamatta rajoitusvyöhykettä, jos
a) |
tartunnan saanut pitopaikka ei päästä käsittelemätöntä jätevettä ympäröiviin vesiin; ja |
b) |
pitopaikassa käytössä olevat bioturvaamistoimenpiteet ovat sen tasoisia, että niillä voidaan taata tartunnan rajoittuminen pitopaikkaan. |
4. Toimivaltainen viranomainen voi toteuttaa rajoitusvyöhykkeellä riskinvähentämistoimenpiteitä, jotka koskevat seuraavia toimintoja:
a) |
sumppualusten liikkuminen rajoitusvyöhykkeellä; |
b) |
kalastustoiminta; |
c) |
muut toiminnot, jotka saattavat aiheuttaa taudin leviämisriskin. |
5. Jos taudin esiintyminen vahvistetaan luonnonvaraisissa vesieläimissä, toimivaltainen viranomainen voi
a) |
kehittää ja toteuttaa taudinehkäisy-, seuranta- ja taudintorjuntatoimenpiteitä, jotka ovat tarpeen, jotta voidaan estää taudin leviäminen luetteloituihin lajeihin kuuluviin pidettäviin eläimiin tai täydentäviin eläinpopulaatioihin; |
b) |
soveltaa tehostettua seurantaa luonnonvaraisten vesieläinten populaatioihin ja sellaisiin pitopaikkoihin, joilla on suora epidemiologinen yhteys vahvistettuun tapaukseen; |
c) |
toteuttaa mahdollisuuksien mukaan toimenpiteitä taudin hävittämiseksi asianomaisesta luonnonvaraisten vesieläinten populaatiosta. |
59 artikla
Epidemiologinen selvitys ja tutkimukset tiettyjen tautien vahvistamisen yhteydessä
1. Kun tautitapaus vahvistetaan, toimivaltaisen viranomaisen on
a) |
tehtävä epidemiologinen selvitys; |
b) |
toteutettava 55 artiklan 2 kohdassa vahvistetut tutkimukset ja toimenpiteet kaikissa epidemiologisesti toisiinsa yhteydessä olevissa pitopaikoissa; |
c) |
mukautettava seurantaa tunnistettujen riskitekijöiden perusteella ottaen huomioon epidemiologisen selvityksen päätelmät. |
2. Jos epidemiologisesta selvityksestä käy ilmi, että pidettävien eläinten ja luonnonvaraisten eläinten välillä on epidemiologisia yhteyksiä, toimivaltaisen viranomaisen on harkittava, onko luonnonvaraisille eläimille tarpeen tehdä tutkimus.
3. Toimivaltaisen viranomaisen on kerrottava tilanteesta mahdollisimman pian
a) |
toimijoille ja asianomaisille viranomaisille niissä muissa jäsenvaltioissa, joihin vahvistetun tapauksen epidemiologiset yhteydet vaikuttavat; ja |
b) |
toimivaltaisille viranomaisille niissä jäsenvaltioissa tai kolmansissa maissa, joihin tartunnan saaneiden pitopaikkojen epidemiologiset yhteydet saattavat vaikuttaa. |
60 artikla
Siirrot tartunnan saaneisiin pitopaikkoihin ja niistä pois sekä muihin rajoitusvyöhykkeellä sijaitseviin pitopaikkoihin ja niistä pois
1. Toimivaltaisen viranomaisen on kaikissa tartunnan saaneissa pitopaikoissa ja muissa rajoitusvyöhykkeillä sijaitsevissa pitopaikoissa
a) |
määrättävä epäillyt ja vahvistetut tapaukset eristettäviksi, jos se on teknisesti mahdollista; |
b) |
kiellettävä kyseisen taudin osalta luetteloituihin lajeihin kuuluvien eläinten tai niistä saatavien eläinperäisten tuotteiden siirtäminen pois pitopaikoista, paitsi jos toimivaltainen viranomainen on sallinut siirtämisen vesieläinten taudintorjuntaan soveltuvassa elintarvikelaitoksessa tapahtuvaa välitöntä teurastusta tai käsittelyä varten taikka elävinä myytävien nilviäisten tai äyriäisten ollessa kyseessä sellaisenaan nautittaviksi; |
c) |
kiellettävä kyseisen taudin osalta luetteloituihin lajeihin kuuluvien eläinten tuominen pitopaikkoihin, paitsi jos toimivaltainen viranomainen on sen asianmukaisesti perustelluista syistä sallinut; |
d) |
kiellettävä välineiden, rehun ja eläimistä saatavien sivutuotteiden siirtäminen pois pitopaikoista muuten kuin toimivaltaisen viranomaisen luvalla. |
2. Toimivaltaisen viranomaisen on ulotettava 1 kohdan a–c alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet koskemaan täydentävien eläinpopulaatioiden pidettäviä eläimiä, jos ne aiheuttavat riskin taudin leviämisestä.
61 artikla
Poikkeukset rajoituksista, jotka koskevat eläinten ja eläinperäisten tuotteiden siirtoja tartunnan saaneista pitopaikoista
1. Poiketen siitä, mitä 60 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi sallia vesiviljelyeläinten siirron pitopaikkaan, joka on toimivaltaisen viranomaisen virallisessa valvonnassa ja joka sijaitsee samalla rajoitusvyöhykkeellä, seuraavin edellytyksin:
a) |
ainoastaan eläimiä, joissa ei esiinny taudin oireita, siirretään; |
b) |
siirto ei vaaranna määränpäänä olevassa pitopaikassa olevien tai sinne kuljetettavina olevien vesieläinten terveystilannetta; |
c) |
ne eivät ole määränpäänä olevassa pitopaikassa kosketuksissa sellaisiin vesiviljelyeläimiin, joiden terveystilanne on kyseisen taudin osalta parempi; |
d) |
eläimiä pidetään määränpäänä olevassa pitopaikassa toimivaltaisen viranomaisen määrittämä enimmäisaika. |
2. Käyttäessään 1 kohdassa säädettyä poikkeusta toimivaltaisen viranomaisen on
a) |
määritettävä määränpäänä olevan pitopaikan terveystilanneluokitus tarvittaessa uudelleen 52 artiklan 1 kohdassa vahvistettujen kriteerien mukaisesti; |
b) |
kiellettävä eläinten siirtäminen pois määränpäänä olevasta pitopaikasta, paitsi jos se on sallinut niiden siirtämisen vesieläinten taudintorjuntaan soveltuvassa elintarvikelaitoksessa tapahtuvaa välitöntä teurastusta tai käsittelyä varten taikka elävinä myytävien nilviäisten tai äyriäisten ollessa kyseessä sellaisenaan nautittaviksi. Asetuksen (EY) N:o 1069/2009 3 artiklan 1 kohdassa määriteltyjä eläimistä saatavia sivutuotteita on kaikissa tapauksissa pidettävä luokkaan 1 tai 2 kuuluvana aineksena ja niitä on käsiteltävä tai ne on hävitettävä kyseisen asetuksen 12 tai 13 artiklan mukaisesti; |
c) |
pidettävä määränpäänä oleva pitopaikka virallisessa valvonnassaan siihen asti, että pitopaikan puhdistus, desinfiointi ja asianmukainen tyhjillään pitäminen on toteutettu. |
3. Poiketen siitä, mitä 60 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi sallia vesiviljelyeläinten siirtämisen muihin tartunnan saaneisiin pitopaikkoihin, joissa ei toteuteta kyseisen taudin hävittämisohjelmaa, seuraavin edellytyksin:
a) |
ainoastaan eläimiä, joissa ei esiinny taudin oireita, siirretään; |
b) |
siirto ei vaaranna määränpäänä olevassa pitopaikassa olevien tai sinne kuljetettavina olevien vesieläinten terveystilannetta; ja |
c) |
siirto on asetuksen (EU) 2016/429 208 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen todentamista koskevien vaatimusten mukainen. |
4. Poiketen siitä, mitä 60 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi sallia vesiviljelyeläinten ja eläinperäisten tuotteiden siirtämisen sellaisiin teurastamoihin tai käsittelylaitoksiin, jotka eivät ole vesieläinten taudintorjuntaan soveltuvia elintarvikelaitoksia, seuraavin edellytyksin:
a) |
ainoastaan eläimiä, joissa ei esiinny taudin oireita, siirretään; |
b) |
kyseinen teurastamo tai käsittelylaitos ei sijaitse sellaisessa jäsenvaltiossa, vyöhykkeellä tai lokerossa, jossa toteutetaan kyseisen taudin hävittämisohjelmaa tai joka on vahvistettu taudista vapaaksi; |
c) |
siirto ei vaaranna kyseiseen teurastamoon tai käsittelylaitokseen kuljetettavina olevien tai sen läheisyydessä olevien vesieläinten terveystilannetta; |
d) |
siirto on asetuksen (EU) 2016/429 208 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen todentamista koskevien vaatimusten mukainen. |
5. Poiketen siitä, mitä 60 artiklan 1 kohdan b alakohdassa säädetään, toimivaltainen viranomainen voi sallia täydentävien eläinpopulaatioiden eläinten ja niistä saatavien eläinperäisten tuotteiden siirtämisen tartunnan saaneista pitopaikoista muihin pitopaikkoihin ilman muita rajoituksia seuraavin edellytyksin:
a) |
riskinarviointi on tehty; |
b) |
riskinvähentämistoimenpiteitä toteutetaan tarpeen mukaan sen varmistamiseksi, että määränpäänä olevassa pitopaikassa tai sinne kuljetettavina olevien vesieläinten terveystilanne ei vaarannu; ja |
c) |
siirto on asetuksen (EU) 2016/429 208 artiklan 2 kohdassa vahvistettujen todentamista koskevien vaatimusten mukainen. |
62 artikla
Tartunnan saaneiden eläinten poistaminen
1. Kun tauti on vahvistettu, toimivaltaisen viranomaisen on määrättävä seuraavien toimenpiteiden, jotka koskevat kyseisen taudin osalta luetteloituihin lajeihin kuuluvia vesieläimiä, toteuttamisesta kaikissa tartunnan saaneissa pitopaikoissa toimivaltaisen viranomaisen määrittämän enimmäisajan kuluessa:
a) |
kaikkien kuolleiden eläinten poistaminen; |
b) |
kaikkien kuolemaisillaan olevien eläinten poistaminen ja lopettaminen; |
c) |
kaikkien sellaisten eläinten poistaminen ja lopettaminen, joissa esiintyy taudin oireita; |
d) |
sen jälkeen, kun a–c alakohdassa tarkoitetut toimenpiteet on toteutettu, pitopaikassa jäljellä olevien eläinten teurastaminen ihmisravinnoksi tai elävinä myytävien nilviäisten tai äyriäisten ollessa kyseessä niiden poistaminen vedestä. |
2. Toimivaltainen viranomainen voi asianmukaisesti perustelluissa tapauksissa määrätä seuraavat eläimet teurastettaviksi ihmisravinnoksi tai elävinä myytävien nilviäisten tai äyriäisten ollessa kyseessä poistettaviksi vedestä:
a) |
kaikki tartunnan saaneessa pitopaikassa olevat kyseisen taudin osalta luetteloituun lajiin kuuluvat eläimet ilman, että niitä tarvitsee testata; |
b) |
eläimet, joiden epäillään saaneen tartunnan ja joilla on epidemiologinen yhteys vahvistettuun tapaukseen. |
3. Edellä 1 kohdassa tarkoitettujen eläinten teurastaminen ihmisravinnoksi tai vedestä poistaminen on toteutettava virallisessa valvonnassa ja tarpeen mukaan joko tartunnan saaneessa pitopaikassa siten, että myöhempi käsittely tapahtuu vesieläinten taudintorjuntaan soveltuvassa elintarvikelaitoksessa, tai vesieläinten taudintorjuntaan soveltuvassa elintarvikelaitoksessa.
4. Toimivaltaisen viranomaisen on ulotettava tässä artiklassa säädetyt toimenpiteet koskemaan täydentävien eläinpopulaatioiden vesiviljelyeläimiä silloin, kun se on tarpeen taudin torjumiseksi.
5. Toimivaltainen viranomainen voi määrätä jotkin tai kaikki 1 kohdassa tarkoitetut eläimet sekä tartunnan saaneessa pitopaikassa pidettävät muihin kuin luetteloituihin lajeihin kuuluvat eläimet lopetettaviksi ja tuhottaviksi sen sijaan, että ne teurastettaisiin ihmisravinnoksi.
6. Kaikki tämän artiklan mukaisesti teurastetuista tai lopetetuista eläimistä saatavat sivutuotteet on käsiteltävä tai hävitettävä luokkaan 1 tai 2 kuuluvana aineksena asetuksen (EY) N:o 1069/2009 12 tai 13 artiklan mukaisesti.
63 artikla
Puhdistaminen ja desinfiointi
1. Toimivaltaisen viranomaisen on määrättävä, että seuraavat rakenteet ja välineet puhdistetaan ja desinfioidaan kaikissa tartunnan saaneissa pitopaikoissa ennen uusien eläinten hankintaa:
a) |
pitopaikat, niin pitkälti kuin teknisesti mahdollista, sen jälkeen kun 62 artiklan 1 kohdassa tarkoitetut eläimet ja kaikki mahdollisesti saastunut rehu on poistettu; |
b) |
kaikki eläintalouteen liittyvät välineet, mukaan lukien muun muassa ruokinta-, kokoluokittelu-, käsittely- ja rokottamisvälineet sekä työveneet; |
c) |
kaikki tuotantoon liittyvät välineet, mukaan lukien muun muassa häkit, verkot, telineet, kassit ja pitkäsiimat; |
d) |
toimijoiden ja vierailijoiden käyttämät suojavaatteet tai turvavarusteet; |
e) |
kaikki kuljetusvälineet, mukaan lukien säiliöt ja muut välineet, joita käytetään tartunnan saaneiden eläinten tai tartunnan saaneiden eläinten kanssa kosketuksissa olleen henkilöstön siirtämiseen. |
2. Toimivaltainen viranomainen hyväksyy puhdistus- ja desinfiointimenettelyn.
3. Toimivaltaisen viranomaisen on valvottava puhdistusta ja desinfiointia, eikä se saa palauttaa tai myöntää pitopaikalle taudista vapaata asemaa uudelleen ennen kuin katsoo, että puhdistus ja desinfiointi on suoritettu.
64 artikla
Tyhjillään pitäminen
1. Toimivaltaisen viranomaisen on määrättävä kaikkien tartunnan saaneiden pitopaikkojen tyhjillään pitämisestä. Tyhjillään pitäminen on tehtävä sen jälkeen, kun 63 artiklassa säädetty puhdistus- ja desinfiointimenettely on toteutettu.
2. Tyhjillään pitämisen keston on oltava asianmukainen kyseisen taudinaiheuttajan ja tartunnan saaneissa pitopaikoissa käytettyjen tuotantojärjestelmien kannalta. Tietyistä tyhjillään pitämisen jaksoista säädetään liitteessä VI olevassa II osassa seuraavasti:
a) |
1 luvun 3 jakson 1 kohdan c alakohdassa VHS:n ja IHN:n osalta; |
b) |
2 luvun 3 jakson 1 kohdan c alakohdassa ISA-viruksen HPRΔ-kannan aiheuttaman tartunnan osalta; |
c) |
3 luvun 3 jakson 1 kohdan c alakohdassa nilviäisten marteilioosin (Marteilia refringens) osalta; |
d) |
4 luvun 3 jakson 1 kohdan c alakohdassa Bonamia exitiosa -loisen aiheuttaman tartunnan osalta; |
e) |
5 luvun 3 jakson 1 kohdan c alakohdassa Bonamia ostreae -loisen aiheuttaman tartunnan osalta; |
f) |
6 luvun 3 jakson 1 kohdan c alakohdassa valkopilkkutautiviruksen aiheuttaman tartunnan osalta. |
3. Toimivaltaisen viranomaisen on määrättävä suojavyöhykkeellä sijaitsevien tai, jos suojavyöhykettä ei ole perustettu, rajoitusvyöhykkeellä sijaitsevien tartunnan saaneiden pitopaikkojen samanaikainen tyhjillään pitäminen. Samanaikainen tyhjillään pitäminen voidaan riskinarvioinnin perusteella ulottaa koskemaan myös muita pitopaikkoja. Samanaikaisen tyhjillään pitämisen kesto ja sen alueen laajuus, jolla tyhjillään pitäminen on toteutettava, vahvistetaan liitteessä VI olevassa II osassa seuraavasti:
a) |
1 luvun 3 jakson 1 kohdassa VHS:n ja IHN:n osalta; |
b) |
2 luvun 3 jakson 1 kohdassa ISA-viruksen HPRΔ-kannan aiheuttaman tartunnan osalta; |
c) |
3 luvun 3 jakson 1 kohdassa nilviäisten marteilioosin (Marteilia refringens) osalta; |
d) |
4 luvun 3 jakson 1 kohdassa Bonamia exitiosa -loisen aiheuttaman tartunnan osalta; |
e) |
5 luvun 3 jakson 1 kohdassa Bonamia ostreae -loisen aiheuttaman tartunnan osalta; |
f) |
6 luvun 3 jakson 1 kohdassa valkopilkkutautiviruksen aiheuttaman tartunnan osalta. |
65 artikla
Riskinvähentämistoimenpiteet uudelleentartuntojen estämiseksi
Ennen taudintorjuntatoimenpiteiden lopettamista tai niiden lopettamisen yhteydessä toimivaltaisen viranomaisen on määrättävä oikeasuhteiset riskinvähentämistoimenpiteet, joiden avulla estetään uudelleentartunnat asianomaisessa pitopaikassa, ottaen huomioon epidemiologisen selvityksen tuloksista ilmenneet asiaankuuluvat riskitekijät. Toimenpiteissä on otettava huomioon ainakin
a) |
taudinaiheuttajan säilyminen ympäristössä tai luonnonvaraisissa eläimissä; |
b) |
bioturvaamistoimenpiteet, joita mukautetaan pitopaikan erityispiirteiden perusteella. |
4 LUKU
Taudista vapaa asema
66 artikla
Taudista vapaan aseman myöntämisen kriteerit
Jäsenvaltiolle tai sen vyöhykkeille voidaan myöntää taudista vapaa asema ainoastaan, jos seuraavat yleiset ja erityiset kriteerit täyttyvät:
a) |
yleiset kriteerit:
|
b) |
taudista vapaan aseman myöntämisen erityiset kriteerit, jotka perustuvat 67–71 artiklaan. |
67 artikla
Luetteloitujen lajien puuttumiseen perustuva taudista vapaa asema
1. Jäsenvaltion tai vyöhykkeen taudista vapaan aseman tunnustamiseen sillä perusteella, ettei siellä esiinny kyseessä olevan taudin osalta luetteloituja lajeja, sovelletaan seuraavia kriteerejä:
a) |
66 artiklan a kohdan i ja ii alakohdassa vahvistetut yleiset kriteerit ovat toteutuneet vähintään viiden vuoden pituisen hakukelpoisuuskauden ajan eikä tautia ole havaittu; ja |
b) |
kyseisen taudin osalta merkityksellisiä luetteloituja lajeja ei esiinny pidettävien eikä luonnonvaraisten eläinten populaatioissa. |
2. Jäsenvaltion on toimitettava asiakirjatodisteita, jotka osoittavat, että 1 kohdassa tarkoitetut kriteerit täyttyvät. Asiakirjatodisteista on käytävä ilmi taudista vapaan aseman kestävyys siten, että
a) |
luetteloituihin lajeihin kuuluvien eläinten jäsenvaltion alueella tai vyöhykkeellä esiintymisen todennäköisyys on arvioitu ja todettu vähäiseksi; ja |
b) |
luetteloituihin lajeihin kuuluvien eläinten jäsenvaltion alueelle tai vyöhykkeelle kulkeutumisen todennäköisyys on todettu vähäiseksi. |
68 artikla
Taudinaiheuttajan selviytymiskyvyttömyyteen perustuva taudista vapaa asema
1. Jäsenvaltion tai vyöhykkeen taudista vapaan aseman tunnustamiseen sillä perusteella, ettei taudinaiheuttaja voi selviytyä siellä, sovelletaan seuraavia kriteerejä:
a) |
66 artiklan a kohdan i ja ii alakohdassa vahvistetut yleiset kriteerit ovat toteutuneet vähintään viiden vuoden pituisen hakukelpoisuuskauden ajan eikä tautia ole havaittu; |
b) |
tautitapauksia ei ole koskaan raportoitu tai, jos niitä on raportoitu, on osoitettu, ettei taudinaiheuttaja ole selviytynyt; |
c) |
ainakin yksi ratkaisevista ympäristöparametreista on arvoltaan sellainen, ettei taudinaiheuttajan ole mahdollista selviytyä; |
d) |
taudinaiheuttaja altistuu kyseiselle ratkaisevalle ympäristöparametrille niin pitkän ajan, että se tuhoutuu. |
2. Jäsenvaltion on toimitettava seuraavat todisteet, jotka osoittavat, että 1 kohdassa tarkoitetut kriteerit täyttyvät:
a) |
asiakirjatodisteet 1 kohdan a ja b alakohdassa vahvistettujen kriteerien täyttymisestä; |
b) |
tieteellistä näyttöä 1 kohdan c ja d alakohdassa vahvistettujen kriteerien täyttymisestä. |
69 artikla
Luetteloitujen maaeläintautien luetteloitujen tartunnanlevittäjien selviytymiskyvyttömyyteen perustuva maaeläinten taudista vapaa asema
1. Jäsenvaltion tai vyöhykkeen taudista vapaan aseman tunnustamiseen sillä perusteella, etteivät kyseisen taudin osalta luetteloidut tartunnanlevittäjät voi selviytyä siellä, sovelletaan seuraavia kriteerejä:
a) |
66 artiklan a kohdan i ja ii alakohdassa vahvistetut yleiset kriteerit ovat toteutuneet vähintään viiden vuoden pituisen hakukelpoisuuskauden ajan, eikä tautia ole havaittu; |
b) |
tautitapauksia ei ole koskaan raportoitu tai, jos niitä on raportoitu, on osoitettu, ettei taudinaiheuttaja ole levinnyt; |
c) |
taudinaiheuttajan leviäminen on täysin riippuvainen luetteloitujen tartunnanlevittäjien esiintymisestä eikä muita luonnollisia leviämistapoja tiedetä olevan; |
d) |
luetteloituja tartunnanlevittäjiä ei esiinny luonnonvaraisina jäsenvaltiossa tai sen vyöhykkeillä; |
e) |
on epätodennäköistä, että luetteloituja tartunnanlevittäjiä olisi joskus tuotu alueelle tahattomasti tai tahallisesti tai että niitä tuotaisiin tulevaisuudessa; |
f) |
ainakin yksi ratkaisevista ympäristöparametreista on arvoltaan sellainen, ettei tartunnanlevittäjien ole mahdollista selviytyä; |
g) |
luetteloidut tartunnanlevittäjät altistuvat kyseiselle ratkaisevalle ympäristöparametrille niin pitkän ajan, että ne tuhoutuvat. |
2. Jäsenvaltion on toimitettava seuraavat todisteet, jotka osoittavat, että 1 kohdassa tarkoitetut kriteerit täyttyvät:
a) |
asiakirjatodisteet 1 kohdan a ja b alakohdassa vahvistettujen kriteerien täyttymisestä; |
b) |
tieteellistä näyttöä 1 kohdan c–g alakohdassa vahvistettujen kriteerien täyttymisestä; |
Jos tautia on esiintynyt, jäsenvaltion on toimitettava asiakirjatodisteet siitä, että seurannassa on 95 prosentin varmuudella todettu taudin esiintyvyydeksi alle 1 prosentti.
70 artikla
Aiempiin tietoihin ja seurantatietoihin perustuva taudista vapaa asema
1. Jäsenvaltion tai vyöhykkeen taudista vapaan aseman tunnustamiseen aiempien tietojen ja seurantatietojen perusteella sovelletaan seuraavia kriteerejä:
a) |
kyseisessä jäsenvaltiossa tai sen vyöhykkeellä ei ole koskaan raportoitu tautitapauksia tai tauti on hävitetty kyseisestä jäsenvaltiosta tai sen vyöhykkeeltä eikä tautitapauksia ole raportoitu vähintään 25 vuoteen; |
b) |
tautitapauksia on raportoitu viimeisten 25 vuoden aikana, mutta tauti on hävitetty kyseisestä jäsenvaltiosta tai sen vyöhykkeeltä ja 72 artiklassa tarkoitetut tautikohtaiset vaatimukset täyttyvät. |
2. Saadakseen koko alueelleen tai jollekin sen vyöhykkeelle hyväksytyn taudista vapaan aseman 1 kohdan a alakohdassa vahvistettujen säännösten perusteella jäsenvaltion on täytynyt toteuttaa seuraavia toimenpiteitä vähintään 10 vuoden pituisen hakukelpoisuuskauden ajan:
a) |
taudin seuranta luetteloituihin lajeihin kuuluvissa pidettävissä eläimissä; |
b) |
ehkäisevät toimenpiteet taudinaiheuttajan alueelle kulkeutumisen torjumiseksi; |
c) |
kielto rokottaa tautia vastaan, ellei rokottaminen ole 72 artiklassa tarkoitettujen tautikohtaisten vaatimusten mukaista; |
d) |
taudinseuranta, joka vahvistaa sen, ettei tautia tiedetä esiintyvän luetteloituihin lajeihin kuuluvissa luonnonvaraisissa eläimissä kyseisessä jäsenvaltiossa tai sen vyöhykkeellä. |
3. Poiketen siitä, mitä 1 kohdan b alakohdassa säädetään, komissio voi kahden vuoden ajan tämän asetuksen soveltamisen aloittamisesta myöntää jäsenvaltioille tai vyöhykkeille taudista vapaan aseman seuraavien osalta:
a) |
raivotautiviruksen aiheuttama tartunta, jos siihen sovelletaan direktiivin 64/432/ETY 8 artiklassa tarkoitettua ilmoitusvelvollisuutta ja tarvittava seuranta on toteutettu Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2003/99/EY (23) 4 artiklan mukaisesti eikä kahden viime vuoden aikana ole raportoitu yhtään luetteloiduissa lajeissa esiintynyttä tapausta; |
b) |
sinikieliviruksen aiheuttama tartunta, jos kaikki rajoitusvyöhykkeet on poistettu asetuksen (EY) N:o 1266/2007 6 artiklan mukaisesti ennen tämän asetuksen soveltamisen aloittamista. |
4. Edellä 1 kohdassa säädettyjä taudista vapaan aseman saavuttamisen kriteerejä sovelletaan
a) |
uusiin jäsenvaltioihin enintään kahden vuoden ajan niiden unioniin liittymisestä; tai |
b) |
enintään kahden vuoden ajan asetuksen (EU) 2016/429 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettujen täytäntöönpanosäädösten, joissa kyseessä olevat taudit luokitellaan ensimmäistä kertaa luokan B tai C taudeiksi, soveltamispäivästä. |
5. Poiketen siitä, mitä 4 kohdassa säädetään, taudista vapaan aseman myöntämiseen aiempien tietojen ja seurantatietojen perusteella ei sovelleta kahden vuoden enimmäisaikaa, kun kyse on seuraavista:
a) |
Varroa spp. -punkin esiintymisestä vapaa asema; |
b) |
Newcastlen tautiviruksen aiheuttamasta tartunnasta vapaa asema ilman rokotuksia. |
6. Poiketen siitä, mitä 4 kohdan b alakohdassa säädetään, taudista vapaan aseman myöntämistä aiempien tietojen ja seurantatietojen perusteella ei sovelleta, kun kyse on seuraavista taudeista:
a) |
Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunta; |
b) |
MTBC-tartunta; |
c) |
EBL; |
d) |
IBR/IPV; |
e) |
ADV-tartunta; |
f) |
VHS; |
g) |
IHN; |
h) |
ISA-viruksen HPRΔ-kannan aiheuttama tartunta; |
i) |
Bonamia ostreae -loisen aiheuttama tartunta; |
j) |
nilviäisten marteilioosi (Marteilia refringens). |
71 artikla
Hävittämisohjelmiin perustuva taudista vapaa asema
1. Jäsenvaltion tai vyöhykkeen taudista vapaan aseman tunnustamiseen hävittämisohjelmien perusteella sovelletaan seuraavia kriteerejä:
a) |
toimivaltainen viranomainen on toteuttanut 12 tai 46 artiklan mukaista hyväksyttyä hävittämisohjelmaa; ja |
b) |
toimivaltainen viranomainen on saattanut hävittämisohjelman päätökseen ja toimittanut komissiolle taudista vapaan aseman tunnustamista koskevan hakemuksen, josta käy ilmi, että 72 artiklassa vahvistetut tautikohtaiset vaatimukset täyttyvät. |
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, silloin kun kyseessä ovat vesieläimet ja vyöhyke kattaa alle 75 prosenttia jäsenvaltion alueesta eikä ulotu toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan alueelle, taudista vapaa asema voidaan saavuttaa 83 artiklan mukaisesti.
72 artikla
Taudista vapaata asemaa koskevat tautikohtaiset vaatimukset
Tautikohtaiset vaatimukset, jotka koskevat taudista vapaan aseman myöntämistä jäsenvaltiolle tai vyöhykkeelle, vahvistetaan
a) |
liitteessä IV olevan I osan 3 luvun 1 jaksossa pidettävien nautaeläinten Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnasta vapaan aseman osalta ja liitteessä IV olevan I osan 4 luvun 1 jaksossa pidettävien lammas- ja vuohieläinten Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnasta vapaan aseman osalta; |
b) |
liitteessä IV olevan II osan 2 luvun 1 jaksossa MTBC-tartunnasta vapaan aseman osalta; |
c) |
liitteessä IV olevan III osan 2 luvun 1 jaksossa EBL:stä vapaan aseman osalta; |
d) |
liitteessä IV olevan IV osan 2 luvun 1 jaksossa IBR/IPV:stä vapaan aseman osalta; |
e) |
liitteessä IV olevan V osan 2 luvun 1 jaksossa ADV-tartunnasta vapaan aseman osalta; |
f) |
liitteessä IV olevan VI osan 2 luvun 1 jaksossa BVD:stä vapaan aseman osalta; |
g) |
liitteessä V olevan I osan 2 luvun 1 jaksossa raivotautiviruksen aiheuttamasta tartunnasta vapaan aseman osalta; |
h) |
liitteessä V olevan II osan 4 luvun 1 jaksossa sinikieliviruksen aiheuttamasta tartunnasta vapaan aseman osalta; |
i) |
liitteessä V olevan III osan 1 jaksossa Varroa spp. -punkin esiintymisestä vapaan aseman osalta; |
j) |
liitteessä V olevan IV osan 1 jaksossa, kun on kyse Newcastlen tautiviruksen aiheuttamasta tartunnasta vapaasta asemasta ilman rokotuksia; |
k) |
liitteessä VI olevan II osan 1 luvun 2 jaksossa VHS:stä vapaan aseman osalta; |
l) |
liitteessä VI olevan II osan 1 luvun 2 jaksossa IHN:stä vapaan aseman osalta; |
m) |
liitteessä VI olevan II osan 2 luvun 2 jaksossa ISA-viruksen HPRΔ-kannan aiheuttamasta tartunnasta vapaan aseman osalta; |
n) |
liitteessä VI olevan II osan 3 luvun 2 jaksossa nilviäisten marteilioosista (Marteilia refringens) vapaan aseman osalta; |
o) |
liitteessä VI olevan II osan 4 luvun 2 jaksossa Bonamia exitiosa -loisen aiheuttamasta tartunnasta vapaan aseman osalta; |
p) |
liitteessä VI olevan II osan 5 luvun 2 jaksossa Bonamia ostreae -loisen aiheuttamasta tartunnasta vapaan aseman osalta; |
q) |
liitteessä VI olevan II osan 6 luvun 2 jaksossa valkopilkkutautiviruksen aiheuttamasta tartunnasta vapaan aseman osalta. |
73 artikla
Lokeroiden, joissa pidetään vesiviljelyeläimiä, taudista vapaan aseman myöntämisen kriteerit
1. Lokerolle, jossa pidetään vesiviljelyeläimiä, voidaan myöntää taudista vapaa asema ainoastaan, jos seuraavat yleiset ja erityiset kriteerit täyttyvät:
a) |
yleiset kriteerit:
|
b) |
taudista vapaan aseman myöntämisen erityiset kriteerit, jotka perustuvat 74–77 artiklan säännöksiin. |
2. Edellä 1 kohdassa tarkoitettu taudista vapaa asema voidaan myöntää
a) |
lokeroille, jotka ovat riippumattomia ympäröivien luonnonvesien terveystilanteesta; ja |
b) |
lokeroille, jotka ovat riippuvaisia ympäröivien luonnonvesien terveystilanteesta, mutta joissa olosuhteet ovat sellaiset, että lokero ja muut vesieläinpopulaatiot, jotka voivat saada tartunnan, pysyvät kyseisen taudin leviämisen näkökulmasta tehokkaasti erillään toisistaan. |
3. Kun kyseessä ovat 2 kohdan b alakohdassa tarkoitetut ympäröivien luonnonvesien terveystilanteesta riippuvaiset lokerot, toimivaltaisen viranomaisen on
a) |
arvioitava vähintään seuraavat epidemiologiset tekijät:
|
b) |
luokiteltava kaikki lokeroon kuuluvat pitopaikat korkean riskin pitopaikoiksi liitteessä VI olevan I osan 1 luvun mukaisesti; |
c) |
määrättävä toimenpiteistä, joita pidetään tarpeellisina taudin kulkeutumisen estämiseksi. |
4. Kun komissiolle tehdään 83 artiklan mukaisesti ilmoitus taudista vapaasta lokerosta, joka on riippuvainen ympäröivien luonnonvesien terveystilanteesta, toimivaltaisen viranomaisen on toimitettava 3 kohdan a alakohdassa tarkoitettu arviointi ja tiedot toimenpiteistä, joita on toteutettu taudin lokeroon kulkeutumisen estämiseksi.
Toimivaltaisen viranomaisen on ilmoitettava komissiolle viipymättä kaikista 3 kohdan a alakohdassa säädettyihin epidemiologisiin tekijöihin liittyvistä muutoksista ja niiden vaikutusten hillitsemiseksi toteutetuista toimenpiteistä.
74 artikla
Luetteloitujen lajien puuttumiseen perustuva taudista vapaa asema
1. Lokeron, jossa pidetään vesiviljelyeläimiä, taudista vapaan aseman tunnustamiseen sillä perusteella, ettei siellä esiinny kyseessä olevan taudin osalta luetteloituja lajeja, sovelletaan seuraavia kriteerejä:
a) |
73 artiklan 1 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdassa vahvistetut yleiset kriteerit ovat toteutuneet vähintään viiden vuoden pituisen hakukelpoisuuskauden ajan, eikä tautia ole havaittu; ja |
b) |
kyseisen taudin osalta merkityksellisiä luetteloituja lajeja ei esiinny pidettävien eikä luonnonvaraisten eläinten populaatioissa. |
2. Jäsenvaltion on toimitettava asiakirjatodisteita, jotka osoittavat, että 1 kohdassa tarkoitetut kriteerit täyttyvät. Asiakirjatodisteista on käytävä ilmi taudista vapaan aseman pysyvyys siten, että
a) |
luetteloituihin lajeihin kuuluvien eläinten lokerossa esiintymisen todennäköisyys on arvioitu ja todettu vähäiseksi; ja |
b) |
luetteloituihin lajeihin kuuluvien eläinten lokeroon kulkeutumisen todennäköisyys on todettu vähäiseksi. |
75 artikla
Taudinaiheuttajan selviytymiskyvyttömyyteen perustuva taudista vapaa asema
1. Lokeron, jossa pidetään vesiviljelyeläimiä, taudista vapaan aseman tunnustamiseen sillä perusteella, ettei taudinaiheuttaja voi selviytyä siellä, sovelletaan seuraavia kriteerejä:
a) |
73 artiklan 1 kohdan a alakohdan i ja ii alakohdassa vahvistetut yleiset kriteerit ovat toteutuneet vähintään viiden vuoden pituisen hakukelpoisuuskauden ajan, eikä tautia ole havaittu; |
b) |
tautitapauksia ei ole koskaan raportoitu tai, jos niitä on raportoitu, on osoitettu, ettei taudinaiheuttaja ole selviytynyt; |
c) |
ainakin yksi ratkaisevista ympäristöparametreista on arvoltaan sellainen, ettei taudinaiheuttajan ole mahdollista selviytyä; |
d) |
taudinaiheuttaja altistuu kyseiselle ratkaisevalle parametrille niin pitkän ajan, että se tuhoutuu. |
2. Jäsenvaltion on toimitettava seuraavat todisteet, jotka osoittavat, että 1 kohdassa tarkoitetut kriteerit täyttyvät:
a) |
asiakirjatodisteet 1 kohdan a ja b alakohdassa vahvistettujen kriteerien täyttymisestä; |
b) |
tieteellistä näyttöä 1 kohdan c ja d alakohdassa vahvistettujen kriteerien täyttymisestä. |
76 artikla
Aiempiin tietoihin ja seurantatietoihin perustuva taudista vapaa asema
1. Lokeron, jossa pidetään vesiviljelyeläimiä, taudista vapaan aseman tunnustamiseen aiempien tietojen ja seurantatietojen perusteella sovelletaan seuraavia kriteerejä:
a) |
kyseisessä lokerossa ei ole koskaan raportoitu tautitapauksia tai tauti on hävitetty kyseisestä lokerosta eikä tautitapauksia ole raportoitu vähintään 25 vuoteen; |
b) |
tautitapauksia on raportoitu viimeisten 25 vuoden aikana, mutta tauti on hävitetty kyseisestä lokerosta ja 78 artiklassa tarkoitetut tautikohtaiset vaatimukset täyttyvät. |
2. Saadakseen lokerolle hyväksytyn taudista vapaan aseman 1 kohdan a alakohdassa vahvistettujen säännösten perusteella jäsenvaltion on täytynyt toteuttaa seuraavia toimenpiteitä vähintään 10 vuoden pituisen hakukelpoisuuskauden ajan:
a) |
taudin seuranta luetteloituihin lajeihin kuuluvissa pidettävissä eläimissä; |
b) |
ehkäisevät toimenpiteet taudinaiheuttajan alueelle kulkeutumisen torjumiseksi; |
c) |
kielto rokottaa tautia vastaan, ellei rokottaminen ole 78 artiklassa tarkoitettujen tautikohtaisten vaatimusten mukaista; |
d) |
taudinseuranta, joka vahvistaa sen, ettei tautia tiedetä esiintyvän luetteloituihin lajeihin kuuluvissa luonnonvaraisissa eläimissä kyseisessä lokerossa. |
3. Edellä 1 kohdassa säädettyjä kriteerejä sovelletaan
a) |
uusiin jäsenvaltioihin enintään kahden vuoden ajan niiden unioniin liittymisestä; tai |
b) |
enintään kahden vuoden ajan asetuksen (EU) 2016/429 9 artiklan 2 kohdan mukaisesti annettujen täytäntöönpanosäädösten, joissa kyseessä olevat taudit luokitellaan ensimmäistä kertaa luokan B tai C taudeiksi, soveltamispäivästä. |
4. Poiketen siitä, mitä 3 kohdan b alakohdassa säädetään, taudista vapaan aseman myöntämistä aiempien tietojen ja seurantatietojen perusteella ei sovelleta, kun kyse on seuraavista taudeista:
a) |
VHS; |
b) |
IHN; |
c) |
ISA-viruksen HPRΔ-kannan aiheuttama tartunta; |
d) |
Bonamia ostreae -loisen aiheuttama tartunta; |
e) |
nilviäisten marteilioosi (Marteilia refringens). |
77 artikla
Hävittämisohjelmiin perustuva taudista vapaa asema
1. Lokeron, jossa pidetään vesiviljelyeläimiä, taudista vapaan aseman tunnustamiseen hävittämisohjelmien perusteella sovelletaan seuraavia kriteerejä:
a) |
toimivaltainen viranomainen on toteuttanut 46 artiklan mukaista hyväksyttyä hävittämisohjelmaa; ja |
b) |
toimivaltainen viranomainen on saattanut hävittämisohjelman päätökseen ja toimittanut siitä komissiolle loppukertomuksen, josta käy ilmi, että 78 artiklassa vahvistetut tautikohtaiset vaatimukset täyttyvät. |
2. Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, silloin kun lokero kattaa alle 75 prosenttia jäsenvaltion alueesta eikä valuma-alue, josta se saa vetensä, ole yhteinen toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan kanssa, taudista vapaa asema voidaan saavuttaa 83 artiklan mukaisesti.
78 artikla
Taudista vapaata asemaa koskevat tautikohtaiset vaatimukset
Tautikohtaiset vaatimukset, jotka koskevat taudista vapaan aseman myöntämistä lokerolle, jossa pidetään vesiviljelyeläimiä, vahvistetaan
a) |
liitteessä VI olevan II osan 1 luvun 2 jaksossa VHS:stä vapaan aseman osalta; |
b) |
liitteessä VI olevan II osan 1 luvun 2 jaksossa IHN:stä vapaan aseman osalta; |
c) |
liitteessä VI olevan II osan 2 luvun 2 jaksossa ISA-viruksen HPRΔ-kannan aiheuttamasta tartunnasta vapaan aseman osalta; |
d) |
liitteessä VI olevan II osan 3 luvun 2 jaksossa nilviäisten marteilioosista (Marteilia refringens) vapaan aseman osalta; |
e) |
liitteessä VI olevan II osan 4 luvun 2 jaksossa Bonamia exitiosa -loisen aiheuttamasta tartunnasta vapaan aseman osalta; |
f) |
liitteessä VI olevan II osan 5 luvun 2 jaksossa Bonamia ostreae -loisen aiheuttamasta tartunnasta vapaan aseman osalta; |
g) |
liitteessä VI olevan II osan 6 luvun 2 jaksossa valkopilkkutautiviruksen aiheuttamasta tartunnasta vapaan aseman osalta. |
79 artikla
Ympäröivien luonnonvesien terveystilanteesta riippumattomia lokeroita koskevat erityisvaatimukset
1. Edellä 73 artiklan 1 kohdassa vahvistetaan yleiset kriteerit, jotka koskevat taudista vapaan aseman myöntämistä lokeroille, joissa pidetään vesiviljelyeläimiä, mutta lokero voi saada taudista vapaan aseman myös tapauksissa, joissa lokero kattaa yhden tai useamman yksittäisen pitopaikan, joiden terveystilanne tietyn taudin osalta on riippumaton ympäröivien luonnonvesien terveystilanteesta, ja kyseinen lokero täyttää 2–6 kohdassa vahvistetut vaatimukset.
2. Ympäröivien luonnonvesien terveystilanteesta riippumattomaan lokeroon voi kuulua
a) |
yksittäinen pitopaikka, joka katsotaan yhdeksi epidemiologiseksi yksiköksi, koska eläinten terveystilanne ympäröivissä luonnonvesissä ei vaikuta siihen; tai |
b) |
useampi kuin yksi pitopaikka, joista jokainen täyttää tämän kohdan a alakohdassa ja 3–6 kohdassa vahvistetut kriteerit, mutta joiden katsotaan olevan samaa epidemiologista yksikköä, koska eläinten siirto niiden välillä on mittavaa, edellyttäen, että kaikissa pitopaikoissa on käytössä yhteinen bioturvaamisjärjestelmä. |
3. Ympäröivien luonnonvesien terveystilanteesta riippumattoman lokeron on saatava vetensä
a) |
sellaisen vedenpuhdistamon kautta, jossa kyseessä oleva taudinaiheuttaja inaktivoidaan; tai |
b) |
suoraan kaivosta, porakaivosta tai lähteestä. |
Kun vesi on lähtöisin pitopaikan ulkopuolelta, se on toimitettava suoraan pitopaikkaan ja kanavoitava sinne siten, että suoja tartuntaa vastaan on asianmukainen.
4. Vedessä on oltava sellaiset luonnolliset tai keinotekoiset esteet, jotka estävät ympäröivissä luonnonvesissä olevia vesieläimiä kulkeutumasta lokeroon kuuluviin pitopaikkoihin.
5. Lokeroa on tarvittaessa suojattava tulvilta ja ympäröivistä luonnonvesistä peräisin olevan veden virtaamiselta lokeron alueelle.
6. Lokeron on täytettävä 78 artiklassa tarkoitetut tautikohtaiset vaatimukset.
80 artikla
Erityissäännökset, jotka koskevat lokeroita, joihin kuuluu vesiviljelytoimintaa aloittavia tai uudelleen aloittavia yksittäisiä pitopaikkoja, joiden terveystilanne tietyn taudin osalta on riippumaton ympäröivien luonnonvesien terveystilanteesta
1. Vesiviljelytoiminnan aloittava uusi pitopaikka katsotaan taudista vapaaksi, jos
a) |
se on 79 artiklan 2 kohdan a alakohdan ja 3–5 kohdan mukainen; ja |
b) |
sen vesiviljelytoiminnan aloittamiseen käyttämät vesiviljelyeläimet ovat peräisin sellaisesta jäsenvaltiosta, vyöhykkeeltä tai lokerosta, joka on taudista vapaa. |
2. Pitopaikka, joka aloittaa vesiviljelytoiminnan uudelleen tauon jälkeen ja täyttää 1 kohdassa vahvistetut vaatimukset, katsotaan taudista vapaaksi ilman 73 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdassa tarkoitetun seurannan toteuttamista, kun seuraavat edellytykset täyttyvät:
a) |
pitopaikan terveyshistoria on toimivaltaisen viranomaisen tiedossa, eikä kyseisessä pitopaikassa ole vahvistettu luokan B tai C tauteja; |
b) |
pitopaikka on puhdistettu ja desinfioitu ja sitä on tarvittaessa pidetty tyhjillään ennen uusien eläinten hankintaa. |
3. Pitopaikka, joka aloittaa toimintansa uudelleen luokan B tai C taudin vahvistamisen jälkeen, katsotaan vahvistetusta taudista vapaaksi seuraavin edellytyksin:
a) |
taudista vapaasta jäsenvaltiosta, vyöhykkeeltä tai lokerosta hankituista ja pitopaikkaan sen puhdistuksen, desinfioinnin ja tyhjillään pitämisen jälkeen tuoduista eläimistä edustava otanta testataan kyseisen taudin osalta aikaisintaan kolme kuukautta ja enintään 12 kuukautta sen jälkeen, kun ne on altistettu olosuhteille, jotka ovat, esimerkiksi veden lämpötilan osalta, sellaiset, että ne edistävät kyseisen taudin kliinistä ilmentymää; |
b) |
näytteenotto ja diagnostiset testit ovat liitteessä VI olevan II osan asiaankuuluvan luvun mukaisia, ja näytteitä otetaan niin monelta eläimeltä kuin on tarpeen, jotta kyseessä oleva tauti havaitaan 95 prosentin varmuudella, kun asetettu esiintyvyys on 2 prosenttia; |
c) |
edellä b alakohdassa kuvattujen testien tulokset ovat negatiiviset. |
81 artikla
Erityiset kriteerit seuranta- ja bioturvaamistoimenpiteille taudista vapaan aseman säilyttämiseksi
1. Jäsenvaltio taikka sen vyöhyke tai lokero voi säilyttää taudista vapaan aseman ainoastaan silloin, jos se täyttää asetuksen (EU) 2016/429 41 artiklan 1 kohdan a ja c alakohdassa vahvistetut kriteerit ja
a) |
toteuttaa riittävät seurantatoimet sen varmistamiseksi, että tauti voidaan havaita varhain, ja osoittaa taudista vapaan asemansa; |
b) |
toteuttaa toimivaltaisen viranomaisen taudin kulkeutumisen estämiseksi määräämät bioturvaamistoimenpiteet, jotka perustuvat tunnistettuihin riskeihin; |
c) |
noudattaa 66 artiklan a kohdan v, vi ja vii alakohdassa sekä 73 artiklan 1 kohdan a alakohdan v, vi ja vii alakohdassa tarkoitettuja toimintasääntöjä. |
2. Kun kyseessä ovat vesieläimet ja jäsenvaltio on vahvistettu yhdestä tai useammasta luetteloidusta taudista vapaaksi, kyseinen jäsenvaltio voi lopettaa 3 kohdan k–q alakohdassa tarkoitetun kohdennetun seurannan ja säilyttää taudista vapaan asemansa sillä edellytyksellä, että kyseisen taudin kulkeutumisriski on arvioitu ja on olemassa tietyt olosuhteet, jotka edistävät kyseisen taudin kliinistä ilmentymistä.
Kun kyseessä ovat taudista vapaat vyöhykkeet tai lokerot, jotka sijaitsevat jäsenvaltiossa, jota ei ole vahvistettu taudista vapaaksi, ja kaikissa tapauksissa, joissa ei ole olemassa tiettyjä olosuhteita, jotka edistäisivät kyseisen taudin kliinistä ilmentymistä, 3 kohdan k–q alakohdassa tarkoitettua kohdennettua seurantaa on jatkettava.
3. Seuranta- ja bioturvaamistoimenpiteitä koskevat tautikohtaiset vaatimukset vahvistetaan
a) |
liitteessä IV olevan I osan 3 luvun 2 jaksossa pidettävien nautaeläinten Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnasta vapaan aseman osalta tai liitteessä IV olevan I osan 4 luvun 2 jaksossa pidettävien lammas- ja vuohieläinten Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnasta vapaan aseman osalta; |
b) |
liitteessä IV olevan II osan 2 luvun 2 jaksossa MTBC-tartunnasta vapaan aseman osalta; |
c) |
liitteessä IV olevan III osan 2 luvun 2 jaksossa EBL:stä vapaan aseman osalta; |
d) |
liitteessä IV olevan IV osan 2 luvun 2 jaksossa IBR/IPV:stä vapaan aseman osalta; |
e) |
liitteessä IV olevan V osan 2 luvun 2 jaksossa ADV-tartunnasta vapaan aseman osalta; |
f) |
liitteessä IV olevan VI osan 2 luvun 2 jaksossa BVD:stä vapaan aseman osalta; |
g) |
liitteessä V olevan I osan 2 luvun 2 jaksossa raivotautiviruksen aiheuttamasta tartunnasta vapaan aseman osalta; |
h) |
liitteessä V olevan II osan 4 luvun 2 jaksossa sinikieliviruksen aiheuttamasta tartunnasta vapaan aseman osalta; |
i) |
liitteessä V olevan III osan 2 jaksossa Varroa spp. -punkin esiintymisestä vapaan aseman osalta; |
j) |
liitteessä V olevan IV osan 2 jaksossa, kun on kyse Newcastlen tautiviruksen aiheuttamasta tartunnasta vapaasta asemasta ilman rokotuksia; |
k) |
liitteessä VI olevan II osan 1 luvun 4 jaksossa VHS:stä vapaan aseman osalta; |
l) |
liitteessä VI olevan II osan 1 luvun 4 jaksossa IHN:stä vapaan aseman osalta; |
m) |
liitteessä VI olevan II osan 2 luvun 4 jaksossa ISA-viruksen HPRΔ-kannan aiheuttamasta tartunnasta vapaan aseman osalta; |
n) |
liitteessä VI olevan II osan 3 luvun 4 jaksossa nilviäisten marteilioosista (Marteilia refringens) vapaan aseman osalta; |
o) |
liitteessä VI olevan II osan 4 luvun 4 jaksossa Bonamia exitiosa -loisen aiheuttamasta tartunnasta vapaan aseman osalta; |
p) |
liitteessä VI olevan II osan 5 luvun 4 jaksossa Bonamia ostreae -loisen aiheuttamasta tartunnasta vapaan aseman osalta; |
q) |
liitteessä VI olevan II osan 6 luvun 4 jaksossa valkopilkkutautiviruksen aiheuttamasta tartunnasta vapaan aseman osalta. |
82 artikla
Taudista vapaan aseman väliaikainen peruuttaminen, peruuttaminen kokonaan ja palauttaminen
1. Jos tauti on vahvistettu eivätkä jäsenvaltion taikka sen vyöhykkeen tai lokeron taudista vapaan aseman säilyttämisen edellytykset näin ollen täyty, toimivaltaisen viranomaisen on
a) |
toteutettava viipymättä asianmukaiset taudintorjuntatoimenpiteet; |
b) |
suoritettava erityistä seurantaa taudinpurkauksen laajuuden arvioimiseksi; |
c) |
määrättävä tarvittavat riskinvähentämistoimenpiteet. |
2. Jos tautia ei ole vahvistettu, mutta jotakin jäsenvaltion taikka sen vyöhykkeen tai lokeron taudista vapaan aseman säilyttämisen edellytyksistä on rikottu, toimivaltaisen viranomaisen on toteutettava asianmukaiset korjaavat toimenpiteet ja arvioitava riski siitä, että terveystilanne on muuttunut.
3. Toimivaltainen viranomainen voi tarvittaessa siirtymätoimenpiteenä peruuttaa väliaikaisesti jäsenvaltion taikka sen vyöhykkeen tai lokeron taudista vapaan aseman sen sijaan, että komissio peruuttaisi taudista vapaan aseman kokonaan. Väliaikaisen peruuttamisen aikana toimivaltaisen viranomaisen on
a) |
toteutettava kaikki tilanteen hallitsemisen kannalta tarpeelliset ehkäisy-, seuranta- ja torjuntatoimenpiteet; |
b) |
ilmoitettava toteutetuista toimenpiteistä viipymättä komissiolle ja toisille jäsenvaltioille; ja |
c) |
kerrottava komissiolle ja toisille jäsenvaltioille säännöllisesti tilanteen kehittymisestä sekä kannastaan taudista vapaan aseman palauttamiseen tai sen väliaikaisen peruuttamisen jatkamiseen tai siihen, että komissio peruuttaa sen kokonaan. |
4. Edellyttäen, että 3 kohdassa vahvistettuja säännöksiä noudatetaan, toimivaltainen viranomainen voi palauttaa jäsenvaltion taikka sen vyöhykkeen tai lokeron taudista vapaan aseman kumoamalla sen väliaikaisen peruutuksen.
83 artikla
Poikkeukset siitä, että komissio hyväksyy tietyistä vesieläintaudeista vapaan aseman
1. Poiketen asetuksen (EU) 2016/429 36 artiklan 4 kohdassa ja 37 artiklan 4 kohdassa vahvistetuista edellytyksistä, joiden täyttyessä komissio hyväksyy vyöhykkeen tai lokeron taudista vapaan aseman vesieläintautien ollessa kyseessä, tämä hyväksyntä saavutetaan silloin, kun kyseessä on vyöhyke tai lokero, joka kattaa alle 75 prosenttia jäsenvaltion alueesta ja joka saa vetensä valuma-alueelta, joka ei ole yhteinen toisen jäsenvaltion tai kolmannen maan kanssa, seuraavan menettelyn mukaisesti:
a) |
jäsenvaltio tekee alustavan ilmoituksen siitä, että vyöhyke tai lokero, joka täyttää tässä asetuksessa säädetyt taudista vapaata asemaa koskevat vaatimukset, on taudista vapaa; |
b) |
jäsenvaltio julkaisee tämän alustavan ilmoituksen sähköisesti, ja siitä ilmoitetaan komissiolle ja muille jäsenvaltioille; |
c) |
alustava ilmoitus tulee voimaan 60 päivän kuluttua siitä, kun se on julkaistu, ja tässä kohdassa tarkoitettu vyöhyke tai lokero saavuttaa taudista vapaan aseman. |
2. Edellä 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun 60 päivän jakson aikana komissio ja jäsenvaltiot voivat pyytää selvennyksiä tai lisätietoja, jotka koskevat sitä näyttöä, jonka alustavan ilmoituksen tehnyt jäsenvaltio on asiasta toimittanut.
3. Jos vähintään yksi jäsenvaltio tai komissio esittää 1 kohdan c alakohdassa tarkoitetun jakson aikana kirjallisia huomautuksia, joissa esitetään ilmoitusta tukevaan näyttöön liittyviä huolenaiheita, komissio, ilmoituksen tehnyt jäsenvaltio ja soveltuvissa tapauksissa selvennystä tai lisätietoja pyytänyt jäsenvaltio tutkivat toimitettua näyttöä yhdessä ongelmien ratkaisemiseksi.
Tällaisissa tapauksissa 1 kohdan c alakohdassa tarkoitettua ajanjaksoa pidennetään automaattisesti 60 päivällä alkaen siitä päivästä, jona ensimmäiset huolenaiheet tuotiin esiin. Ajanjaksoa ei saa pidentää enempää.
4. Jos 3 kohdassa tarkoitettu menettely epäonnistuu, sovelletaan asetuksen (EU) 2016/429 36 artiklan 4 kohdan ja 37 artiklan 4 kohdan säännöksiä.
III OSA
SIIRTYMÄ- JA LOPPUSÄÄNNÖKSET
84 artikla
Voimassa olevaa taudista vapaata asemaa koskevat siirtymäsäännökset
1. Jäsenvaltioilla ja niiden vyöhykkeillä, joilla on hyväksytty taudista vapaa asema ennen tämän asetuksen soveltamispäivää, katsotaan olevan seuraava, tämän asetuksen mukaisesti hyväksytty taudista vapaa asema:
a) |
Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnasta vapaa asema
|
b) |
MTBC-tartunnasta vapaa asema, kun kyseessä on direktiivin 64/432/ETY mukaisesti myönnetty tuberkuloosista vapaa asema; |
c) |
EBL:stä vapaa asema, kun kyseessä on direktiivin 64/432/ETY mukaisesti myönnetty nautojen tarttuvasta leukoosista vapaa asema; |
d) |
IBR/IPV:stä vapaa asema, kun kyseessä on direktiivin 64/432/ETY mukaisesti myönnetty IBR:stä vapaa asema; |
e) |
ADV-tartunnasta vapaa asema, kun kyseessä on direktiivin 64/432/ETY mukaisesti myönnetty Aujeszkyn taudista vapaa asema; |
f) |
Varroa spp. -punkin esiintymisestä vapaa asema, kun kyseessä on neuvoston direktiivin 92/65/ETY (24) mukaisesti myönnetty varroapunkin esiintymisestä vapaa asema; |
g) |
Newcastlen tautiviruksen aiheuttamasta tartunnasta vapaa asema ilman rokotuksia, kun kyseessä on direktiivin 2009/158/EY mukaisesti myönnetty Newcastlen tautia vastaan rokottamatta jättämistä koskeva asema; |
h) |
VHS:stä vapaa asema, kun kyseessä on neuvoston direktiivin 2006/88/EY (25) mukaisesti myönnetty VHS-taudista vapaa asema; |
i) |
IHN:stä vapaa asema, kun kyseessä on direktiivin 2006/88/EY mukaisesti myönnetty IHN:stä vapaa asema; |
j) |
ISA-viruksen HPRΔ-kannan aiheuttamasta tartunnasta vapaa asema, kun kyseessä on direktiivin 2006/88/EY mukaisesti myönnetty ISA-viruksen HPRΔ-kannan aiheuttamasta tartunnasta vapaa asema; |
k) |
Bonamia ostreae -loisen aiheuttamasta tartunnasta vapaa asema, kun kyseessä on direktiivin 2006/88/EY mukaisesti myönnetty bonamioosi-nilviäistaudista vapaa asema; |
l) |
nilviäisten marteilioosista (Marteilia refringens) vapaa asema, kun kyseessä on direktiivin 2006/88/EY mukaisesti myönnetty marteilioosi-nilviäistaudista vapaa asema; |
m) |
valkopilkkutautiviruksen aiheuttamasta tartunnasta vapaa asema, kun kyseessä on direktiivin 2006/88/EY mukaisesti myönnetty valkopilkkutaudista vapaa asema. |
2. Jäsenvaltioissa olevilla lokeroilla, joilla on hyväksytty taudista vapaa asema ennen tämän asetuksen soveltamispäivää, katsotaan olevan seuraava, tämän asetuksen mukaisesti hyväksytty taudista vapaa asema:
a) |
korkeapatogeenisesta lintuinfluenssasta vapaa asema, kun kyseessä on komission asetuksen (EY) N:o 616/2009 (26) mukaisesti lintuinfluenssan osalta hyväksytty lokero; |
b) |
VHS:stä vapaa asema, kun kyseessä on direktiivin 2006/88/EY mukaisesti myönnetty VHS-taudista vapaa asema; |
c) |
IHN:stä vapaa asema, kun kyseessä on direktiivin 2006/88/EY mukaisesti myönnetty IHN:stä vapaa asema; |
d) |
ISA-viruksen HPRΔ-kannan aiheuttamasta tartunnasta vapaa asema, kun kyseessä on direktiivin 2006/88/EY mukaisesti myönnetty ISA-viruksen HPRΔ-kannan aiheuttamasta tartunnasta vapaa asema; |
e) |
Bonamia ostreae -loisen aiheuttamasta tartunnasta vapaa asema, kun kyseessä on direktiivin 2006/88/EY mukaisesti myönnetty bonamioosi-nilviäistaudista vapaa asema; |
f) |
nilviäisten marteilioosista (Marteilia refringens) vapaa asema, kun kyseessä on direktiivin 2006/88/EY mukaisesti myönnetty marteilioosi-nilviäistaudista vapaa asema; |
g) |
valkopilkkutautiviruksen aiheuttamasta tartunnasta vapaa asema, kun kyseessä on direktiivin 2006/88/EY mukaisesti myönnetty valkopilkkutaudista vapaa asema. |
3. Jäsenvaltioiden, joiden taudista vapaa asema katsotaan 1 tai 2 kohdan nojalla hyväksytyksi, on varmistettava, että aseman säilyttämistä koskevat edellytykset vastaavat tässä asetuksessa säädettyjä edellytyksiä.
85 artikla
Nykyisiä hävittämis- tai seurantaohjelmia koskevat siirtymäsäännökset
1. Jäsenvaltioilla ja niiden vyöhykkeillä, joilla on hyväksytty hävittämisohjelma tai hyväksytty seurantaohjelma ennen tämän asetuksen soveltamispäivää, katsotaan olevan tämän asetuksen mukaisesti hyväksytty hävittämisohjelma seuraavan taudin osalta kuuden vuoden ajan tämän asetuksen soveltamispäivästä:
a) |
IBR/IPV, kun kyseessä on direktiivin 64/432/ETY mukaisesti hyväksytty IBR/IPV:n hävittämisohjelma; |
b) |
ADV-tartunta, kun kyseessä on direktiivin 64/432/ETY mukaisesti hyväksytty Aujeszkyn taudin hävittämisohjelma; |
c) |
VHS, kun kyseessä on direktiivin 2006/88/EY mukaisesti hyväksytty VHS-taudin seuranta- tai hävittämisohjelma; |
d) |
IHN, kun kyseessä on direktiivin 2006/88/EY mukaisesti hyväksytty IHN:n seuranta- tai hävittämisohjelma; |
e) |
ISA-viruksen HPRΔ-kannan aiheuttama tartunta, kun kyseessä on direktiivin 2006/88/EY mukaisesti hyväksytty ISA-viruksen HPRΔ-kannan aiheuttamien tartuntojen seuranta- tai hävittämisohjelma; |
f) |
Bonamia ostreae -loisen aiheuttama tartunta, kun kyseessä on direktiivin 2006/88/EY mukaisesti hyväksytty bonamioosi-nilviäistaudin seuranta- tai hävittämisohjelma; |
g) |
nilviäisten marteilioosi (Marteilia refringens), kun kyseessä on direktiivin 2006/88/EY mukaisesti hyväksytty marteilioosi-nilviäistaudin seuranta- tai hävittämisohjelma; |
h) |
valkopilkkutautiviruksen aiheuttama tartunta, kun kyseessä on direktiivin 2006/88/EY mukaisesti hyväksytty valkopilkkutaudin hävittämisohjelma. |
2. Jäsenvaltioissa olevilla lokeroilla, joilla on hyväksytty hävittämisohjelma tai hyväksytty seurantaohjelma ennen tämän asetuksen soveltamispäivää, katsotaan olevan tämän asetuksen mukaisesti hyväksytty hävittämisohjelma seuraavan taudin osalta kuuden vuoden ajan tämän asetuksen soveltamispäivästä:
a) |
VHS, kun kyseessä on direktiivin 2006/88/EY mukaisesti hyväksytty VHS-taudin seuranta- tai hävittämisohjelma; |
b) |
IHN, kun kyseessä on direktiivin 2006/88/EY mukaisesti hyväksytty IHN:n seuranta- tai hävittämisohjelma; |
c) |
ISA-viruksen HPRΔ-kannan aiheuttama tartunta, kun kyseessä on direktiivin 2006/88/EY mukaisesti hyväksytty ISA-viruksen HPRΔ-kannan aiheuttamien tartuntojen seuranta- tai hävittämisohjelma; |
d) |
Bonamia ostreae -loisen aiheuttama tartunta, kun kyseessä on direktiivin 2006/88/EY mukaisesti hyväksytty bonamioosi-nilviäistaudin seuranta- tai hävittämisohjelma; |
e) |
nilviäisten marteilioosi (Marteilia refringens), kun kyseessä on direktiivin 2006/88/EY mukaisesti hyväksytty marteilioosi-nilviäistaudin seuranta- tai hävittämisohjelma; |
f) |
valkopilkkutautiviruksen aiheuttama tartunta, kun kyseessä on direktiivin 2006/88/EY mukaisesti hyväksytty valkopilkkutaudin seuranta- tai hävittämisohjelma. |
3. Jäsenvaltioiden, joilla katsotaan 1 tai 2 kohdan nojalla olevan hyväksytty hävittämisohjelma, on varmistettava, että ohjelmaan kuuluvat toimenpiteet vastaavat tässä asetuksessa hävittämisohjelmiin kuuluviksi säädettyjä toimenpiteitä.
86 artikla
Kumoaminen
Kumotaan seuraavat säädökset 21 päivästä huhtikuuta 2021:
— |
päätös 2000/428/EY; |
— |
päätös 2002/106/EY; |
— |
päätös 2003/422/EY; |
— |
päätös 2006/437/EY; |
— |
asetus (EY) N:o 1266/2007; |
— |
päätös 2008/896/EY; |
— |
täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/1554. |
Viittauksia kyseisiin kumottuihin säädöksiin pidetään viittauksina tähän asetukseen.
87 artikla
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Sitä sovelletaan 21 päivästä huhtikuuta 2021.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa.
Tehty Brysselissä 17 päivänä joulukuuta 2019.
Komission puolesta
Puheenjohtaja
Ursula VON DER LEYEN
(1) EUVL L 84, 31.3.2016, s. 1.
(2) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/625, annettu 15 päivänä maaliskuuta 2017, virallisesta valvonnasta ja muista virallisista toimista, jotka suoritetaan elintarvike- ja rehulainsäädännön ja eläinten terveyttä ja hyvinvointia, kasvien terveyttä ja kasvinsuojeluaineita koskevien sääntöjen soveltamisen varmistamiseksi, sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 999/2001, (EY) N:o 396/2005, (EY) N:o 1069/2009, (EY) N:o 1107/2009, (EU) N:o 1151/2012, (EU) N:o 652/2014, (EU) 2016/429 ja (EU) 2016/2031, neuvoston asetusten (EY) N:o 1/2005 ja (EY) N:o 1099/2009 ja neuvoston direktiivien 98/58/EY, 1999/74/EY, 2007/43/EY, 2008/119/EY ja 2008/120/EY muuttamisesta ja Euroopan parlamentin ja neuvoston asetusten (EY) N:o 854/2004 ja (EY) N:o 882/2004, neuvoston direktiivien 89/608/ETY, 89/662/ETY, 90/425/ETY, 91/496/ETY, 96/23/EY, 96/93/EY ja 97/78/EY ja neuvoston päätöksen 92/438/ETY kumoamisesta (virallista valvontaa koskeva asetus) (EUVL L 95, 7.4.2017, s. 1).
(3) Komission päätös 2010/367/EU, annettu 25 päivänä kesäkuuta 2010, siipikarjassa ja luonnonvaraisissa linnuissa esiintyvän lintuinfluenssan valvontaohjelmien täytäntöönpanosta jäsenvaltioissa (EUVL L 166, 1.7.2010, s. 22).
(4) Komission täytäntöönpanoasetus (EU) 2018/1882, annettu 3 päivänä joulukuuta 2018, tiettyjen taudinehkäisy- ja taudintorjuntasääntöjen soveltamisesta luetteloitujen tautien eri luokkiin ja sellaisten lajien tai lajien ryhmien luettelon laatimisesta, jotka aiheuttavat merkittävän riskin kyseisten luetteloitujen tautien leviämiselle (EUVL L 308, 4.12.2018, s. 21).
(5) Neuvoston direktiivi 64/432/ETY, annettu 26 päivänä kesäkuuta 1964, eläinten terveyteen liittyvistä ongelmista yhteisön sisäisessä nautaeläinten ja sikojen kaupassa (EYVL 121, 29.7.1964, s. 1977/64).
(6) Neuvoston direktiivi 91/68/ETY, annettu 28 päivänä tammikuuta 1991, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista yhteisön sisäisessä lampaiden ja vuohien kaupassa (EYVL L 46, 19.2.1991, s. 19).
(7) Komission delegoitu asetus (EU) 2018/1629, annettu 25 päivänä heinäkuuta 2018, tarttuvista eläintaudeista sekä tiettyjen eläinterveyttä koskevien säädösten muuttamisesta ja kumoamisesta (”eläinterveyssäännöstö”) annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) 2016/429 liitteessä II olevan tautien luettelon muuttamisesta (EUVL L 272, 31.10.2018, s. 11).
(8) Maaeläinten terveyttä koskeva säännöstö, Maailman eläintautijärjestö, 2018.
(9) Komission päätös 2004/558/EY, tehty 15 päivänä heinäkuuta 2004, neuvoston direktiivin 64/432/ETY täytäntöönpanosta yhteisön sisäisessä nautaeläinten kaupassa naudan tarttuvaan rinotrakeiittiin liittyvien lisätakeiden osalta ja tiettyjen jäsenvaltioiden esittämien hävittämisohjelmien hyväksymisen osalta (EUVL L 249, 23.7.2004, s. 20).
(10) The EFSA Journal (2006) 311, EFSAn lausunto ”Definition of a BoHV-1-free animal and a BoHV-1-free holding, and the procedures to verify and maintain this status”.
(11) Neuvoston direktiivi 2000/75/EY, annettu 20 päivänä marraskuuta 2000, lampaan bluetongue-taudin torjunta- ja hävittämistoimenpiteitä koskevista erityissäännöksistä (EYVL L 327, 22.12.2000, s. 74).
(12) Eläinten terveyttä ja hyvinvointia käsittelevän EFSAn lautakunnan (AHAW) lausunto ”Scientific opinion on bluetongue: control, surveillance and safe movement of animals”, 2017. EFSA Journal 2017; 15(3):4698, s. 126.
(13) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1069/2009, annettu 21 päivänä lokakuuta 2009, muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden ja niistä johdettujen tuotteiden terveyssäännöistä sekä asetuksen (EY) N:o 1774/2002 kumoamisesta (sivutuoteasetus) (EUVL L 300, 14.11.2009, s. 1).
(14) Komission päätös 2000/428/EY, tehty 4 päivänä heinäkuuta 2000, sian vesikulaaritaudin vahvistamisessa ja erotusdiagnoosissa käytettävistä diagnostisista menettelyistä, näytteenottomenetelmistä ja laboratoriokokeiden tulosten arviointikriteereistä (EYVL L 167, 7.7.2000, s. 22).
(15) Komission päätös 2002/106/EY, tehty 1 päivänä helmikuuta 2002, klassisen sikaruton toteamisessa käytettäviä diagnostisia menettelyjä, näytteenottomenetelmiä ja laboratoriotestien tulosten arviointikriteereitä koskevan taudinmäärityskäsikirjan hyväksymisestä (EYVL L 39, 9.2.2002, s. 71).
(16) Komission päätös 2003/422/EY, tehty 26 päivänä toukokuuta 2003, afrikkalaisen sikaruton taudinmäärityskäsikirjan hyväksymisestä (EUVL L 143, 11.6.2003, s. 35).
(17) Komission päätös 2006/437/EY, tehty 4 päivänä elokuuta 2006, neuvoston direktiivissä 2005/94/EY säädetyn lintuinfluenssaa koskevan taudinmäärityskäsikirjan hyväksymisestä (EUVL L 237, 31.8.2006, s. 1).
(18) Komission asetus (EY) N:o 1266/2007, annettu 26 päivänä lokakuuta 2007, neuvoston direktiivin 2000/75/EY täytäntöönpanosäännöistä bluetongue-taudin torjunnan, seurannan ja valvonnan sekä tiettyjen bluetongue-taudille alttiiden lajien eläinten siirtoja koskevien rajoitusten osalta (EUVL L 238, 27.10.2007, s. 37).
(19) Komission päätös 2008/896/EY, tehty 20 päivänä marraskuuta 2008, neuvoston direktiivissä 2006/88/EY säädettyjen riskiin perustuvien eläinten terveyden seurantajärjestelmien suuntaviivoista (EUVL L 322, 2.12.2008, s. 30).
(20) Komission täytäntöönpanopäätös (EU) 2015/1554, annettu 11 päivänä syyskuuta 2015, direktiivin 2006/88/EY soveltamissäännöistä seurantaa ja diagnostisia menetelmiä koskevien vaatimusten osalta (EUVL L 247, 23.9.2015, s. 1).
(21) http://www.oie.int/en/standard-setting/terrestrial-manual/access-online/
(22) http://www.oie.int/en/standard-setting/aquatic-manual/access-online/
(23) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/99/EY, annettu 17 päivänä marraskuuta 2003, tiettyjen zoonoosien ja niiden aiheuttajien seurannasta, neuvoston päätöksen 90/424/ETY muuttamisesta ja neuvoston direktiivin 92/117/ETY kumoamisesta (EUVL L 325, 12.12.2003, s. 31).
(24) Neuvoston direktiivi 92/65/ETY, annettu 13 päivänä heinäkuuta 1992, eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista eläinten, siemennesteen, munasolujen ja alkioiden yhteisön sisäisessä kaupassa ja yhteisöön tuonnissa siltä osin, kuin niitä eivät koske direktiivin 90/425/ETY liitteessä A olevassa I jaksossa mainittujen erityisten yhteisön säädösten eläinten terveyttä koskevat vaatimukset (EYVL L 268, 14.9.1992, s. 54).
(25) Neuvoston direktiivi 2006/88/EY, annettu 24 päivänä lokakuuta 2006, vesiviljelyeläimiin ja niistä saataviin tuotteisiin sovellettavista eläinten terveyttä koskevista vaatimuksista sekä vesieläinten tiettyjen tautien ehkäisemisestä ja torjunnasta (EUVL L 328, 24.11.2006, s. 14).
(26) Komission asetus (EY) N:o 616/2009, annettu 13 päivänä heinäkuuta 2009, neuvoston direktiivin 2005/94/EY soveltamisesta siltä osin kuin on kyse siipikarjaosastojen ja muiden vankeudessa pidettyjen lintujen osastojen hyväksymisestä lintuinfluenssan osalta sekä ennalta ehkäisevistä bioturvallisuuslisätoimenpiteistä tällaisissa osastoissa (EUVL L 181, 14.7.2009, s. 16).
LIITE I
MAAELÄINTAUTIEN TARKKA TAPAUSMÄÄRITTELY
1. |
Toimivaltaisen viranomaisen on epäiltävä eläimellä tai eläinryhmällä HPAI:tä, jos se täyttää 9 artiklan 1 kohdassa säädetyt kriteerit. |
2. |
Toimivaltaisen viranomaisen on katsottava eläin tai eläinryhmä vahvistetuksi HPAI-tapaukseksi, jos
|
3. |
Tässä tapausmäärittelyssä HPAI:n taudinaiheuttajan on oltava joko
|
1. |
Toimivaltaisen viranomaisen on epäiltävä eläimellä tai eläinryhmällä LPAIV-tartuntaa, jos se täyttää 9 artiklan 1 kohdassa säädetyt kriteerit. |
2. |
Toimivaltaisen viranomaisen on katsottava eläin tai eläinryhmä vahvistetuksi LPAIV-tapaukseksi, jos
|
3. |
Tässä tapausmäärittelyssä LPAIV-tartunnan taudinaiheuttajan on oltava mikä tahansa H5- tai H7-alatyypin influenssa A -virus, joka ei ole HPAI-virus. |
1. |
Toimivaltaisen viranomaisen on epäiltävä eläimellä tai eläinryhmällä NDV:n aiheuttamaa tartuntaa, jos se täyttää 9 artiklan 1 kohdassa säädetyt kriteerit. |
2. |
Toimivaltaisen viranomaisen on katsottava eläimen tai eläinryhmän NDV:n aiheuttama tartunta vahvistetuksi, jos
|
3. |
Tässä tapausmäärittelyssä NDV:n aiheuttaman tartunnan taudinaiheuttajan on oltava mikä tahansa lintujen paramyksoviruksen tyyppi 1 (APMV-1) (avian Avulavirus tyyppi 1),
|
LIITE II
UNIONIN SEURANTAOHJELMA
I OSA
LINTUINFLUENSSAN SEURANTA SIIPIKARJASSA JA LUONNONVARAISISSA LINNUISSA
1. ALUEELLINEN SOVELTAMISALA
Siipikarjan ja luonnonvaraisten lintujen seurantaa on toteutettava kaikissa jäsenvaltioissa.
2. SOVELTAMISAIKA
Kunnes kumotaan.
3. YLEINEN LÄHESTYMISTAPA
Seurantajärjestelmässä on huomioitava 2 jaksossa säädetyt tavoitteet ja sen on perustuttava kattavaan lähestymistapaan, johon sisältyy erilaisia ja toisiaan täydentäviä siipikarjan ja luonnonvaraisten lintujen populaatioihin kohdistuvia seurantatoimia:
— |
3 ja 4 jaksossa tarkoitetut varhaisen havaitsemisen järjestelmät; |
— |
5 ja 6 jaksossa tarkoitettu riskiperusteinen seuranta. |
1. |
Korkeapatogeenisen lintuinfluenssan (HPAI) varhainen havaitseminen siipikarjassa. |
2. |
HPAI:n varhainen havaitseminen luonnonvaraisissa linnuissa, mikä mahdollistaa
|
3. |
HPAI:n havaitseminen siipikarjalajeissa, joissa ei tyypillisesti näy merkittäviä kliinisiä merkkejä. |
4. |
Sellaisten eläimestä toiseen kiertävien matalapatogeenisten lintuinfluenssavirusten (LPAIV) havaitseminen, jotka voivat levitä helposti siipikarjaparvien välillä erityisesti alueilla, joilla on paljon siipikarjan pitopaikkoja, sillä ne voivat muuntua HPAI:ksi; tavoitteena on
|
5. |
Mahdollisen zoonoosin riskin aiheuttaviin HPAI:hin ja LPAIV:hen liittyvän tietämyksen lisäämisen edistäminen. |
1. |
Siipikarjassa esiintyvän HPAI:n varhaisen havaitsemisen järjestelmien on oltava osa 3 artiklan 1 kohdan a alakohdassa säädettyjä yleisiä seurantavaatimuksia ja ne on pantava täytäntöön koko siipikarja-alalla. |
2. |
Edellä 1 kohdassa tarkoitettuun seurantaan on sisällyttävä vähintään seuraavien varhainen havaitseminen ja tutkiminen sellaisella alueella sijaitsevissa pitopaikoissa, jolla katsotaan olevan kohonnut riski HPAI:n kulkeutumiseen ja leviämiseen:
|
3. |
Sellaisella alueella sijaitsevissa pitopaikoissa olevasta kuolleesta ja sairaasta siipikarjasta otettujen näytteiden säännöllinen testaaminen, jolla katsotaan olevan kohonnut riski HPAI:n kulkeutumiseen ja leviämiseen, voi olla tarpeellista myös silloin, kun kohonnut riski on todettu kansallisella, EU:n tai alueellisella tasolla HPAI:n siipikarjassa ja/tai luonnonvaraisissa linnuissa tapahtuneiden taudinpurkausten seurauksena. |
1. |
HPAI:n varhaisen havaitsemisen luonnonvaraisissa linnuissa on perustuttava sellaisten lintujen näytteenottoon ja testaukseen,
Tätä seurantaa voi olla tarpeen tehostaa, kun valvontajärjestelmillä, joissa käytetään järjestettyjä partioita, joiden tavoitteena on havaita ja kerätä kuolleita ja sairaita lintuja, on havaittu HPAI:tä luonnonvaraisissa linnuissa. |
2. |
Tämä seuranta on toteutettava riskiperusteisesti, ja siinä on otettava huomioon vähintään ornitologiaan, virologiaan, epidemiologiaan ja ympäristöasioihin liittyvät oleelliset tiedot. |
3. |
Tätä seurantaa on sovellettava kohteena olevien luonnonvaraisten lintulajien lintuihin 8 jakson mukaisesti. Kaikki epäillyt luonnonvaraisten lintujen kuolleisuusjaksot on kuitenkin tutkittava HPAI:n poissulkemiseksi.
Kohteena olevien luonnonvaraisten lintulajien lisäksi seurantaan voidaan sisällyttää lisäksi myös muita luonnonvaraisia lintulajeja, kun niiden erityinen epidemiologinen merkitys jäsenvaltion alueella on arvioitu. |
4. |
Lisäksi seurantaan voi sisältyä ensisijaisissa kohteissa ja keskeisillä alueilla, erityisesti paikoissa, joiden kautta kohteena olevat luonnonvaraiset lintulajit saapuvat unioniin muuttojensa aikana, vähintään koillisten ja itäisten reittien osalta, seuraavien yksilöiden näytteenotto ja testaus:
|
5. |
Pidettävissä linnuissa tapahtuneiden HPAI-taudinpurkausten yhteydessä suoritetuista luonnonvaraisten lintujen tutkimuksista saadut täydentävät tiedonlähteet on sisällytettävä luonnonvaraisten lintujen HPAI-seurannan tuloksiin. |
1. |
HPAI:n aiheuttamien tartuntojen riskiperusteisessa seurannassa siipikarjan pitopaikoissa, joissa pidetään ankkoja, hanhia, riistaksi tarkoitettua lahkoon Anseriformes kuuluvaa siipikarjaa tai luontoon vapautettavaksi tarkoitettuja viiriäisiä, on otettava huomioon vähintään seuraavat riskitekijät:
|
2. |
Tieteellisten perustelujen pohjalta myös muita kuin 1 kohdan a–h alakohdassa lueteltuja riskitekijöitä voidaan sisällyttää mukaan ja tekijöitä, jotka eivät ole merkityksellisiä jäsenvaltion tilanteen kannalta, voidaan jättää pois. |
1. |
Riskiperusteista seurantaa sellaisten eläimestä toiseen kiertävien matalapatogeenisten lintuinfluenssavirusten (LPAIV) havaitsemiseksi, jotka voivat helposti levitä siipikarjaparvien välillä erityisesti alueilla, joilla on paljon siipikarjan pitopaikkoja, kuten 2 jakson 4 kohdassa todetaan, on sovellettava sellaisiin siipikarjan pitopaikkoihin, joiden osalta toimivaltainen viranomainen on arvioinut, että LPAIV-tartuntojen keskittymiä on aiemmin esiintynyt toistuvasti tai niiden esiintyminen on todennäköisempää. |
2. |
Tällaisille keskittymille on ominaista lyhyen ajan sisällä ja maantieteellisesti lähekkäin tapahtuvat LPAIV-tartunnat pitopaikkojen ryhmissä. |
3. |
Arvioinnissa, joka suoritetaan pitopaikkojen valitsemiseksi kohdennettuun seurantaan, on otettava huomioon viruksen horisontaalisen leviämisen riski, joka johtuu tuotantojärjestelmän rakenteesta ja monimutkaisuudesta ja pitopaikkojen välisistä toiminnallisista yhteyksistä, erityisesti silloin, kun toimitaan alueilla, joilla on runsaasti pitopaikkoja. |
4. |
Pitopaikkojen valinnassa kohdennettuun seurantaan käytettävien 3 kohdassa tarkoitettujen valintakriteerien lisäksi on pitopaikan tasolla otettava huomioon myös seuraavat riskitekijät:
|
1. |
Edellä 3 jaksossa tarkoitettuja HPAI-tartunnan varhaisen havaitsemisen järjestelmiä on sovellettava kaikkiin siipikarjapopulaatioihin. |
2. |
Edellä 5 jaksossa tarkoitettua HPAI-tartuntojen täydentävää seurantaa siipikarjalajeissa, joissa ei tyypillisesti näy merkittäviä merkkejä HPAI-tartunnasta, on sovellettava
|
3. |
Edellä 2 kohdassa lueteltujen lajien ja luokkien lisäksi 6 jaksossa tarkoitettua LPAIV:n varalta suoritetun näytteenoton ja testauksen kohdentamista voidaan soveltaa myös seuraaviin siipikarjalajeihin ja tuotantoluokkiin:
|
Kohteena olevilla luonnonvaraisten lintujen lajeilla, erityisesti muuttavilla vesilinnuilla, on osoitettu olevan suurempi riski saada HPAI-tartunta ja levittää sitä.
Kohteena olevien luonnonvaraisten lintujen lajeja koskeva luettelo, joka on koottu ja saatettu ajan tasalle viimeisimmän tietämyksen perusteella, on saatavilla Euroopan unionin vertailulaboratorion verkkosivustolla.
1. |
Näytteenottoon sisällytettävien siipikarjan pitopaikkojen lukumäärän sekä kustakin pitopaikasta ja tarvittaessa kyseessä olevan pitopaikan epidemiologisesta yksiköstä (esim. siipikarjaparvi, suoja jne.) testattavan siipikarjan lukumäärän on perustuttava tilastollisesti pätevään otantamenetelmään. Tämä menetelmä voi olla sama kuin edustavaan otantaan käytetty; esimerkiksi arvioitu esiintyvyys, joka havaitaan toimivaltaisen viranomaisen määrittämän ennalta määritellyn luottamustason mukaisesti. |
2. |
Testauksen tiheys ja ajankohta:
Virologisten testien osalta on otettava huomioon esiintyvyys ja aikaväli, jolloin aktiivinen tartunta voidaan havaita. |
3. |
Näytteille on suoritettava laboratoriotestit serologisilla menetelmillä, kun ne on otettu
|
LIITE III
DIAGNOOSIMENETELMÄT TAUDISTA VAPAAN ASEMAN MYÖNTÄMISEKSI JA SÄILYTTÄMISEKSI TIETTYJEN MAAELÄINTAUTIEN OSALTA
1. |
Serologiset testit
|
2. |
luomistaudin ihotesti (BST)
Liitteessä IV olevan I osan 1 luvun 1 ja 2 jaksossa tarkoitettujen testien osalta luomistaudin ihotesti (BST) tehdään vain lammas- ja vuohieläimille. |
1. |
Tuberkuliini-ihotestit
|
2. |
Gammainterferonitesti |
1. |
Serologiset testit
|
|
Menetelmät: |
Matriisi: |
rokottamattomat nautaeläimet |
BoHV-1 ELISA (1) |
yksittäiset seeruminäytteet (4) |
maitonäytteet |
||
gB B-ELISA (2) |
yksittäiset seeruminäytteet (4) |
|
yksittäiset lihanestenäytteet |
||
DIVA-rokotteella rokotetut nautaeläimet (rokotteesta poistettu glykoproteiini E) |
gE B-ELISA (3) |
yksittäiset seeruminäytteet |
yksittäiset lihanestenäytteet |
|
Menetelmät: |
Matriisi: |
rokottamattomat sikaeläimet |
ADV ELISA (5) |
yksittäinen seeruminäyte (tai plasmanäyte) tai enintään 5 näytteen ryhmä |
yksittäinen suodatinpaperinäyte tai enintään 5 näytteen ryhmä |
||
yksittäiset lihanestenäytteet |
||
DIVA-rokotteella rokotetut sikaeläimet (rokotteesta poistettu glykoproteiini E) |
gE ELISA (6) |
yksittäiset seeruminäytteet |
1. |
Suorat menetelmät:
|
2. |
Serologiset testit:
|
(1) I-ELISA-testi BoHV-1:n koko virukseen kohdistuvien vasta-aineiden osoittamiseksi. Enintään 50 maitonäytteen eriä (yksittäisten eläinten maito tai tankkimaito) voidaan käyttää testeissä IBR/IPV:stä vapaan aseman myöntämiseksi ja enintään 100 maitonäytteen eriä (yksittäisten eläinten maito tai tankkimaito) testeissä aseman säilyttämiseksi.
(2) B-ELISA-testi BoHV-1-gB-proteiiniin kohdistuvien vasta-aineiden osoittamiseksi. Tätä menetelmää voidaan käyttää koko BoHV-1:een kohdistuvien vasta-aineiden osoittamiseksi liitteessä IV olevassa IV osassa tarkoitetulla tavalla.
(3) B-ELISA-testi BoHV-1-gE-proteiiniin kohdistuvien vasta-aineiden osoittamiseksi. Yksittäisten eläinten maitonäytteitä voidaan käyttää, kun tehdään testejä IBR/IPV:stä vapaan aseman säilyttämisen todistamiseksi. Näytteet voidaan koota ryhmiin, ja näytteiden ryhmäkohtainen lukumäärä voidaan valita sellaisten asiakirjatodisteiden perusteella, jotka osoittavat, että testi on tavallisessa laboratoriotyössä kaikissa olosuhteissa tarpeeksi herkkä osoittamaan yksittäisen positiivisen näytteen ryhmässä.
(4) Kun tehdään testejä IBR/IPV:stä vapaan aseman säilyttämisen todistamiseksi, erikseen kerättyjä näytteitä voidaan koota ryhmiin. Näytteiden ryhmäkohtaista lukumäärää voidaan mukauttaa sellaisten asiakirjatodisteiden perusteella, jotka osoittavat, että testijärjestelmä on tavallisessa laboratoriotyöskentelyssä kaikissa olosuhteissa tarpeeksi herkkä osoittamaan yhden heikon positiivisen näytteen mukautetun kokoisessa ryhmässä.
(5) ELISA-testi koko ADV:hen tai ADV-gB- tai ADV-gD-proteiiniin kohdistuvien vasta-aineiden osoittamiseksi. Kun tehdään erien laadunvarmennusta ADV-gB- ja ADV-gD-proteiineja tai koko ADV:tä mittaaville testivälineistöille, on suhteessa 1:2 laimennetun yhteisön ADV 1 -vertailuseerumin tai sen alastandardien tulos katsottava positiiviseksi. Kumpaa tahansa näistä testeistä voidaan käyttää koko ADV:n osoittamiseksi liitteessä IV olevassa V osassa tarkoitetulla tavalla.
(6) ELISA-testi ADV-gE-proteiiniin kohdistuvien vasta-aineiden osoittamiseksi. Testierien laadunvalvonnassa on suhteessa 1:8 laimennetun yhteisön vertailuseerumin ADV 1 tai sen alastandardien tulos katsottava positiiviseksi.
LIITE IV
TAUTIKOHTAISET VAATIMUKSET TAUDISTA VAPAAN ASEMAN MYÖNTÄMISEKSI, SÄILYTTÄMISEKSI, PERUUTTAMISEKSI VÄLIAIKAISESTI JA PERUUTTAMISEKSI KOKONAAN PITOPAIKKOJEN TASOLLA JA TAUTIKOHTAISET VAATIMUKSET TAUDISTA VAPAAN ASEMAN MYÖNTÄMISEKSI JA SÄILYTTÄMISEKSI JÄSENVALTIOIDEN TAI VYÖHYKKEIDEN TASOLLA
I OSA
BRUCELLA ABORTUS-, B. MELITENSIS- JA B. SUIS -TARTUNTA
1 LUKU
Pitopaikka, joka on vapaa Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnasta ilman rokotuksia
1. |
Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnasta vapaa asema ilman rokotuksia voidaan myöntää nauta-, lammas- tai vuohieläinten pitopaikalle ainoastaan, jos
|
2. |
Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, pitopaikalle voidaan myöntää Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnasta vapaa asema ilman rokotuksia, jos kaikki nauta-, lammas- tai vuohieläimet ovat peräisin pitopaikoista, jotka ovat vapaita Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnasta ilman rokotuksia tai kun tautia torjutaan rokotuksin, eikä niitä ole rokotettu edeltävien kolmen vuoden aikana ja ne
|
3. |
Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnasta vapaa asema ilman rokotuksia voidaan myöntää pitopaikalle, jolla on Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnasta vapaa asema, kun tautia torjutaan rokotuksin, jos
|
Nauta-, lammas- tai vuohieläinten pitopaikan Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnasta vapaa asema ilman rokotuksia voidaan säilyttää ainoastaan, jos
a) |
edellä 1 jakson 1 kohdan a, b, d, e ja f alakohdassa esitetyt vaatimukset täyttyvät edelleen; ja |
b) |
serologiset testit tehdään negatiivisin tuloksin näytteistä, jotka on otettu
|
1. |
Nauta-, lammas- tai vuohieläinten pitopaikan Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnasta vapaa asema ilman rokotuksia on peruutettava väliaikaisesti, jos
|
2. |
Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnasta vapaa asema ilman rokotuksia voidaan palauttaa ainoastaan, jos
|
1. |
Nauta-, lammas- tai vuohieläinten pitopaikan Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnasta vapaa asema ilman rokotuksia on peruutettava kokonaan, jos
|
2. |
Jos Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnasta vapaa asema ilman rokotuksia on peruutettu kokonaan 1 kohdan a alakohdan mukaisesti, sen voi saada uudelleen ainoastaan, jos 2 jaksossa esitetyt vaatimukset täyttyvät. |
3. |
Jos Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnasta vapaa asema ilman rokotuksia on peruutettu kokonaan 1 kohdan b, c tai d alakohdan mukaisesti, sen voi saada uudelleen ainoastaan, jos kaikki vahvistetut tapaukset ja kaikki eläimet, jotka on testattu muin kuin negatiivisin tuloksin, on poistettu ja jäljellä olevat nauta-, lammas- tai vuohieläimet täyttävät 1 jakson 1 kohdan c alakohdassa säädetyt vaatimukset. |
4. |
Poiketen siitä, mitä 3 kohdassa säädetään, jos B. suis biovar 2 -tartunta on vahvistettu pitopaikan yksittäisessä nauta-, lammas- tai vuohieläimessä, aseman voi saada uudelleen sen jälkeen, kun 1 jakson 1 kohdan c alakohdan i alakohdassa vahvistettujen vaatimusten mukaisesti otetuista näytteistä on saatu negatiivinen tulos. |
2 LUKU
Pitopaikka, joka on vapaa Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnasta, kun tautia torjutaan rokotuksin
1. |
Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnasta vapaa asema, kun tautia torjutaan rokotuksin, voidaan myöntää nauta-, lammas- tai vuohieläimiä pitävälle pitopaikalle ainoastaan, jos
|
2. |
Poiketen siitä, mitä 1 kohdassa säädetään, pitopaikalle voidaan myöntää Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnasta vapaa asema, kun tautia torjutaan rokotuksin, jos kaikki nauta-, lammas- tai vuohieläimet ovat peräisin pitopaikoista, jotka ovat vapaita Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnasta ilman rokotuksia tai kun tautia torjutaan rokotuksin ja
|
Nauta-, lammas- tai vuohieläinten pitopaikan Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnasta vapaa asema, kun tautia torjutaan rokotuksin, voidaan säilyttää ainoastaan, jos
a) |
tämän luvun 1 jakson 1 kohdan b ja c alakohdassa ja 1 luvun 1 jakson 1 kohdan a ja d alakohdassa vahvistetut vaatimukset täyttyvät edelleen; ja |
b) |
kaikista yli 12 kuukauden ikäisistä kuohitsemattomista nautaeläimistä ja kaikista yli kuuden kuukauden ikäisistä kuohitsemattomista lammas- tai vuohieläimistä otetuille näytteille tehdään serologiset testit negatiivisin tuloksin asianmukaisin, enintään 12 kuukauden väliajoin, jotka toimivaltainen viranomainen määrittää ottaen huomioon tuotantotyypin, taudin tilanteen ja tunnistetut riskitekijät. |
1. |
Nauta-, lammas- tai vuohieläinten pitopaikan Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnasta vapaa asema, kun tautia torjutaan rokotuksin, on peruutettava väliaikaisesti, jos
|
2. |
Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnasta vapaa asema, kun tautia torjutaan rokotuksin, voidaan palauttaa ainoastaan, jos
|
1. |
Nauta-, lammas- tai vuohieläinten pitopaikan Brucella abortus-, B. melitensis- ja B. suis -tartunnasta vapaa asema, kun tautia torjutaan rokotuksin, on peruutettava kokonaan, jos
|