(1)

Covid-19:n puhkeaminen on vaikuttanut jäsenvaltioihin ennennäkemättömällä tavalla. Tämänhetkinen kansanterveydellinen kriisitilanne haittaa jäsenvaltioiden talouskasvua, mikä puolestaan pahentaa vakavaa likviditeetin puutetta, joka johtuu jäsenvaltioiden terveydenhuoltojärjestelmiin ja muihin taloudenaloihin tarvittavien julkisten investointien äkillisestä ja merkittävästä kasvusta. Näin on muodostunut poikkeuksellinen tilanne, jonka ratkaisemiseksi on toteutettava erityisiä toimenpiteitä.

(2)

Kansanterveydellisen kriisitilanteen vaikutuksiin reagoimiseksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksia (EU) N:o 1301/2013 (3) ja (EU) N:o 1303/2013 (4) on jo muutettu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EU) 2020/460 (5), jotta Euroopan aluekehitysrahastosta, jäljempänä ’EAKR’, Euroopan sosiaalirahastosta, jäljempänä ’ESR’, ja koheesiorahastosta, jäljempänä yhdessä ’rahastot’, ja Euroopan meri- ja kalatalousrahastosta, jäljempänä ’EMKR’, tuettujen ohjelmien täytäntöönpano olisi joustavampaa. Jotta nykyiseen kansanterveydelliseen kriisitilanteeseen voitaisiin reagoida tehokkaasti, EAKR:n tuen soveltamisalaa on laajennettu huomattavasti.

(3)

Talouteen ja yhteiskuntiin kohdistuvat vakavat kielteiset vaikutukset ovat kuitenkin pahenemassa unionissa. Sen vuoksi on tarpeen tarjota jäsenvaltioille poikkeuksellista lisäjoustoa, jotta ne voivat reagoida tähän ennennäkemättömään kansanterveydelliseen kriisitilanteeseen, parantamalla mahdollisuutta saada kaikki rahastojen käyttämätön tuki käyttöön.

(4)

Jotta voidaan keventää julkisiin talousarvioihin kansanterveydellisen kriisitilanteen vuoksi kohdistuvaa taakkaa, jäsenvaltioille olisi annettava poikkeuksellinen mahdollisuus pyytää 100 prosentin osarahoitusosuuden soveltamista koheesiopolitiikan ohjelmiin tilivuonna 2020–2021 talousarviomäärärahojen mukaisesti ja käytettävissä olevien varojen rajoissa. Tämän poikkeuksellisen osarahoitusosuuden soveltamisesta tehtävän arvioinnin perusteella komissio voisi ehdottaa toimenpiteen voimassaolon jatkamista.

(5)

Jotta jäsenvaltiot saisivat enemmän joustoa kohdentaa varoja uudelleen siten, että kansanterveyskriisiin voidaan vastata räätälöidyillä ratkaisuilla, olisi otettava käyttöön tai parannettava mahdollisuuksia siirtää Investoinnit kasvuun ja työpaikkoihin -tavoitteen mukaisia varoja EAKR:n, ESR:n ja koheesiorahaston välillä. Lisäksi, kun otetaan huomioon kansanterveydellisen kriisitilanteen laajalle levinneet vaikutukset, jäsenvaltioille olisi poikkeuksellisesti tarjottava enemmän mahdollisuuksia alueluokkien välisiin siirtoihin noudattaen samalla koheesiopolitiikalle perussopimuksessa asetettuja tavoitteita. Tällaisten siirtojen ei pitäisi vaikuttaa Euroopan alueellinen yhteistyö -tavoitteen mukaisiin varoihin, syrjäisimmille alueille myönnettyihin lisämäärärahoihin eikä nuorisotyöllisyysaloitteen tai vähävaraisimmille suunnatun eurooppalaisen avun rahaston tukemiseen.

(6)

Jotta jäsenvaltiot voisivat ottaa nopeasti käyttöön saatavilla olevat resurssit covid-19:n puhkeamisen torjumiseksi ja kun otetaan huomioon, että varojen uudelleenkohdentaminen voi koskea ainoastaan vuoden 2020 ohjelmatyöhön käytettävissä olevia resursseja, koska ohjelmakauden 2014–2020 täytäntöönpano on edennyt pitkälle, on perusteltua vapauttaa jäsenvaltiot poikkeuksellisesti temaattista keskittämistä koskevien vaatimusten noudattamisesta ohjelmakauden jäljellä olevalle ajalle.

(7)

Tiettyjä ohjelmien täytäntöönpanoon ja tarkastuksiin liittyviä menettelyvaatimuksia olisi yksinkertaistettava, jotta jäsenvaltiot voisivat keskittyä covid-19:n puhkeamisen tarpeellisiin vastatoimiin ja vähentää hallinnollisia rasitteita. Kumppanuussopimuksia ei etenkään saisi enää muuttaa ohjelmakauden jäljellä olevana aikana, olipa kyse toimintaohjelmiin aiemmin tehtyjen muutosten huomioon ottamisesta tai minkä tahansa muun muutoksen lisäämisestä. Vuotta 2019 koskevien vuotuisten täytäntöönpanokertomusten toimittamisen määräaikaa ja kyseisiin vuotuisiin täytäntöönpanokertomuksiin perustuvan komission yhteenvetokertomuksen toimittamisen määräaikaa olisi lykättävä. Rahastojen ja EMKR:n osalta olisi nimenomaisesti säädettävä myös tarkastusviranomaisten laajemmasta mahdollisuudesta käyttää muuta kuin tilastollista otantamenetelmää tilivuoden 2019–2020 osalta.

(8)

On aiheellista tarkentaa, että menot olisi poikkeuksellisesti hyväksyttävä tukikelpoisiksi, jos ne liittyvät jo päätökseen saatettuihin tai kaikilta osin käyttöön otettuihin kriisinhallintavalmiuksia covid-19:n puhkeamisen yhteydessä parantaviin toimiin. Tällaiset toimet olisi voitava valita, jopa ennen kuin komissio on hyväksynyt tarvittavat ohjelmaa koskevat muutokset. Olisi säädettävä erityisistä järjestelyistä, joiden nojalla voidaan vedota covid-19:n puhkeamiseen ylivoimaisena esteenä määrärahojen vapauttamisen yhteydessä.

(9)

Hallinnollisten rasitteiden ja täytäntöönpanon viiveiden vähentämiseksi silloin, kun rahoitusvälineisiin on tehtävä muutoksia, jotta kansanterveydelliseen kriisitilanteeseen voidaan reagoida tehokkaasti, ohjelmakauden jäljellä olevana aikana ei pitäisi vaatia ennakkotutkimuksen tarkistamista ja ajantasaistamista eikä päivitettyä liiketoimintasuunnitelmaa tai vastaavia asiakirjoja osana todentavia asiakirjoja, jotka osoittavat, että myönnetty tuki on käytetty aiottuun tarkoitukseen. Mahdollisuuksia käyttöpääoman tukemiseen rahoitusvälineiden kautta Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta olisi laajennettava.

(10)

Sen varmistamiseksi, että jäsenvaltiot voivat hyödyntää rahastojen ja EMKR:n tuen täysimääräisesti, olisi säädettävä lisäjoustosta loppumaksun laskentaan ohjelmakauden lopussa.

(11)

Jotta voidaan helpottaa tämän asetuksen nojalla sallittuja määrärahasiirtoja, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU, Euratom) 2018/1046 (6) 30 artiklan 1 kohdan f alakohdassa säädettyä ehtoa, joka koskee määrärahojen käyttöä saman tavoitteen toteuttamiseen, ei olisi sovellettava tämän asetuksen nojalla ehdotettuihin määrärahasiirtoihin.

(12)

Jotta varmistettaisiin yhdenmukaisuus yhtäältä talouden tukemiseksi tämänhetkisessä covid-19-epidemiassa annetuissa valtiontukitoimenpiteiden tilapäisissä puitteissa sovelletun lähestymistavan ja vähämerkityksisen tuen sekä toisaalta vaikeuksissa oleville yrityksille EAKR:sta myönnettävän tuen edellytysten välillä, asetus (EU) N:o 1301/2013 olisi muutettava, jotta tällaisille yrityksille voitaisiin myöntää tukea näissä erityisolosuhteissa.

(13)

Jäsenvaltiot eivät voi riittävällä tavalla saavuttaa tämän asetuksen tavoitteita eli reagoida kansanterveydelliseen kriisitilanteeseen ottamalla käyttöön joustavuustoimenpiteitä tuen myöntämisessä Euroopan rakenne- ja investointirahastoista, jäljempänä ’ERI-rahastot’, vaan ne voidaan ehdotetun toiminnan laajuuden ja vaikutusten vuoksi saavuttaa paremmin unionin tasolla. Sen vuoksi unioni voi toteuttaa toimenpiteitä Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 5 artiklassa vahvistetun toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Mainitussa artiklassa vahvistetun suhteellisuusperiaatteen mukaisesti tässä asetuksessa ei ylitetä sitä, mikä on tarpeen näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.

(14)

Covid-19:n puhkeamiseen liittyvän tilanteen kiireellisyyden vuoksi tämän asetuksen olisi tultava voimaan päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(15)

Covid-19:n puhkeamisen vuoksi ja sen vuoksi, että on tarpeen reagoida tähän liittyvään kansanterveydelliseen kriisitilanteeseen kiireellisesti, sekä covid-19:n puhkeamisesta aiheutuvien sosiaalisten ja taloudellisten seurausten vuoksi olisi poikettava Euroopan unionista tehtyyn sopimukseen, Euroopan unionin toiminnasta tehtyyn sopimukseen ja Euroopan atomienergiayhteisön perustamissopimukseen liitetyssä kansallisten parlamenttien asemasta Euroopan unionissa tehdyssä pöytäkirjassa N:o 1 olevassa 4 artiklassa tarkoitetusta kahdeksan viikon määräajasta.

(16)

Sen vuoksi asetukset (EU) N:o 1301/2013 ja (EU) N:o 1303/2013 olisi muutettava tämän mukaisesti,