(1)

Euroopan komissio, jäljempänä ’komissio’, pani 7 päivänä kesäkuuta 2019 vireille Egyptistä, jäljempänä ’asianomainen maa’, peräisin olevien jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden, jäljempänä ’lasikuitufilamenttituotteet’, tuontia Euroopan unioniin, jäljempänä ’unioni’, koskevan tukien vastaisen tutkimuksen perusasetuksen 10 artiklan perusteella. Se julkaisi ilmoituksen tutkimuksen vireillepanosta, jäljempänä ’vireillepanoilmoitus’, Euroopan unionin virallisessa lehdessä (2).

(2)

Komissio pani tutkimuksen vireille, kun European Glass Fibre Producers Association, jäljempänä ’APFE’ tai ’valituksen tekijä’, esitti 24 päivänä huhtikuuta 2019 valituksen sellaisten tuottajien puolesta, joiden tuotanto muodostaa yli 25 prosenttia unionin kokonaistuotannosta. Valitusta tukevien tuottajien osuus jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden kokonaistuotannosta unionissa on 71 prosenttia.

(3)

Ennen tukien vastaisen tutkimuksen vireillepanoa komissio ilmoitti Egyptin viranomaisille vastaanottaneensa asianmukaisesti asiakirjanäyttöön perustuvan valituksen ja kutsui Egyptin viranomaiset neuvotteluihin perusasetuksen 10 artiklan 7 kohdan mukaisesti. Egyptin viranomaiset kieltäytyivät kuulemistarjouksesta, eikä kuulemista siten järjestetty, mutta ne toimittivat tutkimuksen vireillepanoa koskevia huomautuksia kahteen otteeseen, ennen vireillepanoilmoituksen julkaisemista sekä sen jälkeen.

(4)

Komissio pani 3 päivänä toukokuuta 2019 vireille erillisen polkumyynnin vastaisen tutkimuksen, joka koski Egyptistä ja Bahrainista peräisin olevien samojen jatkuvakuituisten lasikuitutuotteiden tuontia unioniin (3). Komissio ilmoitti kaikille asianomaisille osapuolille 12 päivänä joulukuuta 2019, että tutkimus jatkuu ilman väliaikaisten polkumyyntitullien käyttöönottoa.

(5)

Ennen tutkimuksen vireillepanoa Egyptin viranomaiset väittivät, että valituksessa ei esitetty tuen esiintymisestä tai vahingosta riittävää näyttöä menettelyn aloittamiseksi. Niiden esittämiä tukea koskevia huomautuksia käsiteltiin avoimeen asiakirja-aineistoon liitetyssä näytön riittävyyttä koskevassa muistiossa, ja niiden vahinkoa koskevia huomautuksia käsitellään jäljempänä.

(6)

Vireillepanon jälkeen komissio sai Egyptin viranomaisilta lisää huomautuksia, joissa tuotiin jälleen esiin tukea koskevat huomautukset mutta otettiin myös esiin valituksessa esitetyt väitteet, jotka koskivat Egyptistä tulevan tuonnin aiheuttamaa vahinkoa.

(7)

Egyptin viranomaiset analysoivat valituksessa olevat tiedot, jotka koskivat hintoja unionin markkinoilla vuosina 2017 ja 2018, ja huomauttivat, että EU:n myyntihinnat eivät pudonneet ja Egyptistä tulevan tuonnin hinnat putosivat vain 2 prosenttia.

(8)

Niiden hinta-analyysissä verrattiin kuitenkin vain kahta tarkastelujaksoon kuuluvaa vuotta eikä näin ollen otettu huomioon valituksessa olevaa täyttä tietosarjaa, joka osoittaa tuontihintojen ja EU:n myyntihintojen kattavan kehityksen eli tuontihintojen laskemisen ja EU:n myyntihintojen paikallaan pysymisen.

(9)

Komissio ottaa huomioon myös 84–91 kappaleessa olevat tiedot hintasuuntauksista sekä komission päätelmät, jotka perustuvat koko tietosarjaan.

(10)

Egyptin viranomaiset analysoivat valituksessa esitettyjä taloudellisia indikaattoreita ja päättelivät, että ne eivät osoittaneet merkittävää vahinkoa. Tämä ei ole komission analyysi valitukseen sisältyvistä tiedoista, jotka osoittavat selvästi vahinkoa voittojen pienentyessä jyrkästi vuosina 2016–2018.

(11)

Komission analyysi sekä makrotaloudellisista että mikrotaloudellisista indikaattoreista esitetään yksityiskohtaisesti 4.4 jaksossa.

(12)

Tämän jälkeen Egyptin viranomaiset esittivät muita syitä merkittävälle vahingolle, jos komissio löytää näyttöä siitä. Ne väittivät, että vahingon on voinut aiheuttaa puutteellinen teknologinen kehitys, riittämätön tuotantokapasiteetti, kysynnän supistuminen, kustannusten kasvu ja tuonti muista maista.

(13)

Valituksessa käsitellään jo näitä tekijöitä ja annetaan näyttöä siitä, että unionin tuotannonala investoi tuotantolaitoksiinsa ja että muista maista tulevan tuonnin ja unionin tuotannonalalle aiheutuneen vahingon välillä ei ole syy-yhteyttä.

(14)

Kaikkia näitä tekijöitä on tutkittu, ja komission alustavat päätelmät esitetään 5 jaksossa.

(15)

Komissio sai myös lasikuitufilamenttituotteiden käyttäjäryhmältä unionissa huomautuksia väitteistä, jotka koskivat Egyptistä tulevan tuonnin aiheuttamaa vahinkoa.

(16)

Käyttäjäryhmä, joka haluaa pysytellä nimettömänä, esitti huomautuksia siitä, että vuonna 2015 vahinkoa ei esiintynyt, Egyptistä tulevan tuonnin määrästä, siitä, että tuonnin määrä ei todennäköisesti kasva, ja valituksessa esitetyistä taloudellisista indikaattoreista.

(17)

Kaikkia näitä tekijöitä on tutkittu, ja komission alustavat päätelmät esitetään 4 jaksossa. Komissio vahvisti, että vireillepanovaiheessa valitukseen sisältyi riittävä näyttö vahingollisesta tuesta.

(18)

Egyptin viranomaiset ja Jushi Egypt väittivät myös, että tuontitullien palautus raaka-aineista ei ole tukea, jos nämä tuodut tuotteet jälleenviedään sellaisinaan tai jatkojalostustuotteina.

(19)

Komissio myöntää, että erityisesti kun perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan ja siinä tarkoitettujen liitteiden I, II ja III edellytykset täyttyvät, vain liiallinen tullinpalautus raaka-aineiden tuontitullista muodostaa tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavan tuen, ja kiinnitti erityistä huomiota tähän seikkaan tutkimuksessa.

(20)

Komissio huomautti vielä, että Egyptin viranomaisten huomautukset eivät koskeneet tuontitullin vapautuksia tuotantolaitteiden osalta.

(21)

Komissio julkaisi 12 päivänä helmikuuta 2020Euroopan unionin virallisessa lehdessä ilmoituksen (4), jolla muutetaan vireillepanoilmoitusta.

(22)

Komissio löysi tutkimuksen aikana lisänäyttöä merkityksellisistä tuista, jotka eivät sisältyneet täysin 7 päivänä kesäkuuta 2019 julkaistuun vireillepanoilmoitukseen.

(23)

Komissio löysi lisänäyttöä Kiinan valtion omistamien tai valtion määräysvallassa olevien yksikköjen etuuskohteluun perustuvista lainoista, jotka on myönnetty Jushi Egyptille suoraan ja välillisesti Jushi Egyptin Kiinan kansantasavaltaan sijoittautuneen emoyhtiön välityksellä.

(24)

Komissio löysi näyttöä, että näihin lainoihin liittyy mahdollisesti Egyptin viranomaisilta peräisin olevaa taloudellista tukea ja että niistä koituu etua tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä harjoittavalle tuottajalle.

(25)

Tutkimuksen aikana komissio totesi myös muita Egyptin ja Kiinan kansantasavallan väliseen yhteistyöhön liittyviä tekijöitä, joilla voi olla merkitystä tutkittaessa muita vireillepanoilmoituksessa jo mainittuja tukikäytäntöjä, kuten maan tarjoamista riittämättömänä pidettävää vastiketta vastaan.

(26)

Sen vuoksi komissio päätti perusasetuksen 10 artiklan 7 kohdan mukaisesti sisällyttää nämä tuet käynnissä olevan tutkimuksen soveltamisalaan ja muuttaa vastaavasti 7 päivänä kesäkuuta 2019 annettua ilmoitusta. Asiakirja-aineistoon lisättiin asiaa koskeva muistio, ja Egyptin viranomaisia pyydettiin järjestämään kuulemisia näistä lisätuista.

(27)

Tukia ja vahinkoa koskeva tutkimus kattoi 1 päivän huhtikuuta 2018 ja 31 päivän maaliskuuta 2019 välisen ajanjakson, jäljempänä ’tutkimusajanjakso’. Vahinkoa koskevaan arvioon vaikuttavien kehityssuuntausten tarkastelu kattoi ajanjakson 1 päivästä tammikuuta 2016 tutkimusajanjakson loppuun, jäljempänä ’tarkastelujakso’. Tarvittaessa komissio tarkasteli myös tietoja, jotka koskivat tutkimusajanjakson jälkeistä aikaa.

(28)

Komissio asetti tarkasteltavana olevan tuotteen tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi komission täytäntöönpanoasetuksella (EU) 2020/199 (5), jäljempänä ’kirjaamista koskeva asetus’, kolmen viikon ennakkoilmoituskaudella perusasetuksen 24 artiklan 5 a kohdan mukaisesti.

(29)

Komissio kehotti vireillepanoilmoituksessa asianomaisia osapuolia ottamaan komissioon yhteyttä tutkimukseen osallistumiseksi. Lisäksi komissio ilmoitti tutkimuksen vireillepanosta erikseen valituksen tekijälle, muille tiedossa oleville unionin tuottajille, tiedossa oleville vientiä harjoittaville tuottajille ja Egyptin viranomaisille, tiedossa oleville tuojille, tavarantoimittajille ja käyttäjille, kauppiaille sekä järjestöille, joita tutkimuksen vireillepanon tiedettiin koskevan, ja kehotti niitä osallistumaan tutkimukseen.

(30)

Asianomaisilla osapuolilla oli mahdollisuus esittää huomautuksia tutkimuksen vireillepanosta ja pyytää kuulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kanssa.

(31)

Asianomaisia osapuolia, jotka olivat jo toimineet yhteistyössä erillisessä polkumyynnin vastaisessa tutkimuksessa, pyydettiin ilmoittamaan, että ne toimivat yhteistyössä molemmissa tutkimuksissa, ja niitä pidettiin asianomaisina osapuolina molemmissa tutkimuksissa, jos ne olivat ilmoittaneet näin. Komissio pitää kuitenkin polkumyynnin ja tukien vastaisia tutkimuksia kahtena erillisenä menettelynä ja pyysi asianomaisia osapuolia ilmoittamaan selvästi huomautuksissaan, viittaavatko ne polkumyynnin vastaiseen tutkimukseen, tukien vastaiseen tutkimukseen vai molempiin.

(32)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se saattaa soveltaa asianomaisiin osapuoliin otantaa perusasetuksen 27 artiklan mukaisesti.

(33)

Komissio ilmoitti vireillepanoilmoituksessa, että se oli alustavasti valinnut otoksen unionin tuottajista. Komissio valitsi otoksen sellaisen tuotannon suurimman edustavan määrän perusteella, joka voitiin kohtuudella tutkia käytettävissä olevassa ajassa. Alun perin valittu otos oli sama kuin erillisessä polkumyynnin vastaisessa tutkimuksessa, joka koskee Egyptistä ja Bahrainista peräisin olevaa samaa tuotetta.

(34)

Otoksen valinnasta ei saatu huomautuksia.

(35)

Voidakseen päättää otannan tarpeellisuudesta ja tarvittaessa valita otoksen komissio pyysi etuyhteydettömiä tuojia toimittamaan vireillepanoilmoituksessa täsmennetyt tiedot.

(36)

Koska täytetyn otantalomakkeen palautti vain kaksi etuyhteydetöntä tuojaa, otantaa ei sovellettu.

(37)

Samat kaksi etuyhteydetöntä tuojaa valittiin tarkastukseen myös erillisessä polkumyynnin vastaisessa tutkimuksessa.

(38)

Komissio ei soveltanut otantaa Egyptissä toimiviin vientiä harjoittaviin tuottajiin, koska Jushi-ryhmä on ainoa tarkasteltavana olevan tuotteen vientiä harjoittava tuottaja Egyptissä.

(39)

Komissio lähetti kyselylomakkeet Egyptin viranomaisille, vientiä harjoittavalle tuottajalle, kolmelle otokseen valitulle unionin tuottajalle ja kahdelle etuyhteydettömälle tuojalle. Käyttäjille toimitettiin kyselylomake, johon ne voivat halutessaan vastata huomautusten esittämisen sijaan.

(40)

Komissio sai vastaukset kyselylomakkeeseen Egyptin viranomaisilta, vientiä harjoittavalta tuottajalta, kaikilta otokseen valituilta unionin tuottajilta ja molemmilta etuyhteydettömiltä tuojilta. Myös käyttäjiltä saatiin kaksi täytettyä kyselyvastausta.

(41)

Komissio hankki ja tarkasti kaikki tuen, siitä johtuvan vahingon ja unionin edun määrittämistä varten tarpeellisina pitämänsä tiedot. Egyptin viranomaisten, Suezin talousalueen viranomaisen sekä investoinneista ja vapaa-alueista vastaavan viranomaisen toimitiloihin tehtiin tarkastuskäynti, johon osallistui virkamiehiä myös muista asiaan liittyvistä ministeriöistä.

(42)

Valituksen tekijän makrotaloudellisista indikaattoreista keräämien tietojen metodologia ja virheettömyys tarkistettiin perusasetuksen 26 artiklan mukaisella tarkastuskäynnillä valituksen tekijän lakimiesten toimitiloihin.

(43)

Perusasetuksen 26 artiklan mukaisia tarkastuskäyntejä tehtiin seuraavien yritysten toimitiloihin:

(44)

Tämän tutkimuksen kohteena ovat enintään 50 mm pituiset katkotut lasikuitusäikeet, jatkuvakuituinen kiertämätön lasikuitulanka, pois luettuna kyllästetty ja päällystetty jatkuvakuituinen kiertämätön lasikuitulanka, jolla on yli 3 prosentin hehkutushäviö (määritetty ISO-standardin 1887 mukaisesti), jäljempänä ’roving-langat’, ja lasikuitufilamenteista valmistetut matot, pois luettuna lasivillasta valmistetut matot, jäljempänä ’tutkimuksen kohteena oleva tuote’. Tutkimuksen kohteena olevasta tuotteesta käytetään myös nimitystä ’lasikuituvahviste’.

(45)

Tarkasteltavana oleva tuote on Egyptistä peräisin oleva tutkimuksen kohteena oleva tuote.

(46)

Tarkasteltavana oleva tuote luokitellaan tällä hetkellä CN-koodeihin 7019 11 00, ex 7019 12 00, 7019 31 00 (Taric-koodit 7019120022, 7019120025, 7019120026 ja 7019120039).

(47)

Tutkimuksessa kävi ilmi, että seuraavilla tuotteilla on samat fyysiset, kemialliset ja tekniset perusominaisuudet ja käyttötarkoitukset:

(48)

Komissio katsoi, että kyseiset tuotteet ovat tässä tutkimuksessa samankaltaisia tuotteita perusasetuksen 2 artiklan c alakohdassa tarkoitetulla tavalla.

(49)

Saatavilla olevien tietojen, kuten valitukseen, vireillepanoilmoitukseen ja komission kyselylomakkeeseen saatuihin vastauksiin sisältyvien tietojen, perusteella komissio tutki tukea, jota Egyptin viranomaisten väitetään antavan seuraavien tukien kautta:

(50)

Väitetyt tuet Egyptissä koskevat yritystä Jushi Egypt for Fiberglass Industry S.A.E., jäljempänä ’Jushi Egypt’, joka sijaitsee Kiinan ja Egyptin Suezin talous- ja kauppayhteistyöalueella, jäljempänä ’SETC-alue’. SETC-alue kattaa 7,34 km2:n suuruisen alueen, joka jakautuu 1,34 km2:n aloitusalueeseen ja 6 km2:n laajennusalueeseen.

(51)

Vuonna 2002 Egyptin viranomaiset luokittelivat virallisesti laajemman 20 km2:n suuruisen alueen, jolla SETC-alue sijaitsee (Suezinlahden luoteisosan talousalue), erityistalousalueeksi (7). Näin ollen erityistalousalueita koskevaa Egyptin lakia nro 83/2002, jäljempänä ’laki 83/2002’, sovelletaan myös SETC-alueeseen.

(52)

Vuonna 2014 Egypti käynnisti Suezin kanavan kehittämissuunnitelman. Suunnitelman puitteissa erityistalousalue sisällytettiin vuonna 2015 virallisesti laajempaan Suezin kanavan talousalueeseen, jäljempänä ’SC-alue’, joka kattaa koko Suezin kanavaa ympäröivän alueen, jonka pinta-ala on 461 km2. Koko aluetta pidetään nyt erityistalousalueena lain 83/2002 ja sen muutosten mukaisesti (8). Tällä erityisalueella sijaitsevat yritykset hyötyvät etuuskohtelusta jäljempänä mainituissa tukiohjelmissa esitetyllä tavalla.

(53)

Tästä ohjelmasta myönnetään vapautuksia alv:sta ja tuontitulleista sellaisten laitteiden tuontia varten, joita käytetään SC-alueella sijaitsevien yritysten tuotantoprosesseissa.

(54)

Ohjelman oikeusperusta:

(55)

Lain 83/2002, sellaisena kuin se on muutettuna lailla 27/2015, 22 §:n mukaan SC-alue on osa erillistä tullialuetta valtiovarainministeriön antaman asetuksen nojalla. Tämä erillinen tullialue toimii alueen viranomaisen puheenjohtajan perustaman ylimmän tullikomitean valvonnassa.

(56)

Lain 83/2002 42 §:n mukaan tuodut koneet, laitteet ja työkalut vapautetaan veroista ja tulleista, edellyttäen että niitä käytetään tuotteiden tai palvelujen tuottamiseen SC-alueella lisensoitua toimintaa varten. Koska SC-alue ei ole pelkkä vientialue, kaikki verot ja tullit on kuitenkin maksettava kaikista tuotteista, jotka vapautetaan kotimaanmarkkinoille alueen ulkopuolella.

(57)

Asiaa koskevien lakien mukaan SC-alueen ulkopuolella sijaitsevat yritykset maksavat tuonnista kannettavan alv:n etukäteen, ja se nettoutetaan niiden kotimarkkinamyynnistä kannettavan alv:n kanssa tai tapauksen mukaan palautetaan, kun lopputuotteet viedään.

(58)

SC-alueella sijaitsevien yritysten tuonnista kannettavaa alv:a ei veloiteta etukäteen valtiovarainministeriön ja SC-alueen yleisviranomaisen asiaa koskevan yhteisymmärryskirjeen mukaisesti.

(59)

Komissio totesi, että Jushi Egyptin tuotujen laitteiden alv ja tuontitullit on pidätetty vuodesta 2017 lähtien ja koko tutkimusajanjakson ajan. Ennen vuotta 2017 yritys itse asiassa maksoi tuontitullit ja alv:n/yleisen myyntiveron (9) tuoduista laitteista, koska se ei toiminut vielä SC-alueella. Jushi Egypt liittyi kuitenkin vuonna 2017 SC-alueen vero- ja hallintojärjestelmään, minkä ansiosta se hyötyy etuuskohteluun perustuvasta verokohtelusta alueella, mukaan luettuna alv- ja tullivapautukset.

(60)

Yleissääntönä Egyptissä on, että yritysten, jotka ostavat koneita, joihin sovelletaan 5 prosentin arvonlisäveroa, olisi käytettävä määrät hyvityksenä tulevia maksuja varten (10). Jos hyvityssaldo säilytetään yli 6 peräkkäistä verokautta (kuukautta), mikä on tilanne yrityksillä, joiden vientitoiminta on voimakasta ja jotka eivät voi kuitata tuotantopanoksiin sisältyvää arvonlisäveroa hyvityksenä tulevia maksuja varten, rekisteröidyn henkilön on tehtävä kirjallinen hakemus, jossa osoitetaan hyvityssaldon määrä. Egyptin veroviranomaiset tarkastavat saldon oikeellisuuden ja suorittavat palautuksen 45 päivän kuluessa hakemuksen jättämisestä.

(61)

Tutkimuksessa kävi kuitenkin ilmi, että käytännössä Egyptin viranomaiset eivät palauta etukäteen maksettua alv:a, joten vero on tosiasiallinen kustannus yrityksille. Vuosien 2016–2018 vuosikertomuksissa lueteltujen Jushi Egyptin yleisen myyntiveron/alv-hyvitysten analyysi osoitti, että yrityksellä oli edelleen saatavia Egyptin viranomaisilta useiden vuosien takaa (11), ja Jushi vahvisti, että se ei odottanut saavansa näitä korvauksia (12).

(62)

On myös otettava huomioon, että koska tuotteiden, myös tutkimuksen kohteena olevan tuotteen, valmistuksessa käytettäviä laitteita käytetään todennäköisesti niiden koko käyttöiän ajan Egyptin alueella eikä niitä jälleenviedä tai myydä kotimarkkinoilla, niiden oston osalta ei ole mitään muuta syytä myöntää vapautusta tulleista tai alv:sta kuin se, että SC-alueella sijaitsevat yritykset saavat siitä etua. Sen vuoksi kyseessä ovat perusteetta maksamatta jätettyjen tullien ja alv:n muodossa menetetyt tulot, koska laitteita käytetään tutkimuksen kohteena olevan tuotteen paikalliseen tuottamiseen, josta SC-alueen ulkopuolella sijaitsevien tuottajien on yleensä maksettava tullit ja alv.

(63)

Koska Jushi Egyptiin ryhdyttiin soveltamaan SC-alueen oikeudellisen järjestelmän mukaista etuuskohtelua vuonna 2017, se sai näin ollen etua koneiden tuontiin sovellettavasta tosiasiallisesta alv-vapautuksesta. Vapautuksessa on kyse menetetyistä tuloista, koska vaikka alv olisi viime kädessä palautettava, ei ole mitään näyttöä siitä, että Egyptin viranomaiset olisivat korvanneet Jushi Egyptille koneista maksetun alv:n, kuten edeltävissä kappaleissa todetaan. Saatavilla oleva näyttö osoittikin, että Jushi Egypt ei saanut näitä palautuksia, kun se sijaitsi alueen ulkopuolella.

(64)

SC-alueella sijaitsevat yritykset, joiden ei tarvitse maksaa alv:a etukäteen, saavat tosiasiallisen alv-vapautuksen, jonka ansiosta niille ei aiheudu todellista kustannusta, ja lisäksi ne säästyvät hallinnolliselta rasitteelta, kun niiden ei tarvitse hakea alv-palautuksia tai kuitata alv-hyvityksiä. Sama päätelmä pätee vieläkin selvemmin, kun tarkastellaan tuotujen laitteiden tuontitulleista vapautusta.

(65)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli alustavasti, että ohjelma tarjoaa perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan mukaista taloudellista tukea Egyptin valtion menettämien tulojen muodossa, koska tukikelpoisten yritysten ei tarvitse maksaa alv:a ja/tai tulleja, jotka niiden muutoin olisi maksettava. Siitä myös koituu vastaanottaville yrityksille perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua etua, koska niiden taloudellinen asema on parempi kuin ilman järjestelmää. Ilman järjestelmää niiden olisi pitänyt maksaa alv ja tuontitulli laitteiden tuonnista.

(66)

Ohjelma on erityinen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, koska sitä ei sovelleta yleisesti Egyptissä vaan vain erityistalousalueilla, kuten SC-alueella, sijaitseviin yrityksiin. Lainsäädäntö, jonka nojalla tuen myöntävä viranomainen toimii, rajoittaa tuensaantimahdollisuuden yrityksiin, jotka sijaitsevat tällaisella erityistalousalueella.

(67)

Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määrä lasketaan vastaanottajalle tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella. Vastaanottajalle koituneen edun katsotaan olevan

(68)

Vientiä harjoittavan tuottajan tällaisen tuen alustava kokonaismäärä tutkimusajanjaksolla oli 0,78 prosenttia.

(69)

Lain 83/2002 nojalla erityistalousalueella toimivat yritykset voivat tuoda materiaaleja maksamatta tulleja, myyntiveroja taikka muita veroja tai tulleja, jotka olisi muutoin maksettava, jos nämä tuodut materiaalit jälleenviedään sellaisenaan tai ne prosessoidaan jatkojalostustuotteiksi, jotka sitten viedään.

(70)

Ohjelman oikeusperusta:

(71)

SC-alue on osa erillistä tullialuetta, kuten 46 kappaleessa todetaan. Lain 83/2002 42 §:n mukaan ulkomailta tuodut raaka-aineet, tarvikkeet, varaosat ja muut materiaalit tai komponentit vapautetaan veroista ja tulleista, edellyttäen että niitä käytetään tuotteiden tai palvelujen tuottamiseen SC-alueella lisensoitua toimintaa varten. Toisaalta kaikista tuotteista, jotka vapautetaan kotimaanmarkkinoille SC-alueen ulkopuolella, on maksettava kaikki verot ja tullit.

(72)

Tutkimuksen aikana komissio totesi, että lain 83/2002 edellä mainitun artiklan mukaan Jushi Egypt oli vapautettu alv:sta ja tuontitulleista sellaisten tuotujen tuotantopanosten osalta, joita käytetään vietävien lopputuotteiden (ja erityisesti tarkasteltavana olevan tuotteen) tuotannossa.

(73)

Tuontitulleista vapauttamisen osalta tällainen järjestely vaikuttaisi vastaavan perusasetuksen liitteessä I olevassa i kohdassa kuvattua tullinpalautusjärjestelmää. Liitteessä I olevan i kohdan mukaisesti tällaisten korvaavien tuotantopanosten palautusjärjestelyt voivat olla vientitukea, sikäli kuin niiden mukaisesti tuontimaksuista voidaan maksaa suurempia palautuksia, kuin palautusvaatimuksen kohteena olevista tuoduista tuotantopanoksista alun perin on kannettu.

(74)

Sen määrittämiseksi, esiintyikö tällaisia suurempia palautuksia perusasetuksen liitteessä III olevan II kohdan mukaisesti, komissio pyysi Egyptin viranomaisilta lisätietoja yleisesti tullinpalautusjärjestelmästä ja erityisesti siihen liittyvien seuranta- ja todentamismenettelyjen olemassaolosta ja tosiasiallisesta soveltamisesta.

(75)

Alun perin saatujen tietojen mukaan vaikutti siltä, että Egyptin viranomaisilla oli käytössä lainsäädäntöpuitteet tullinpalautusjärjestelmän valvontaa varten, mukaan luettuna maksettujen tuontitullin palautus. Jushi Egyptin toimitiloihin tehtyjen tarkastuskäyntien aikana kuitenkin todettiin, että näitä puitteita ei sovellettu tosiasiallisesti käytännössä.

(76)

Jushi Egypt ei maksanut mitään tuontitulleja (tai alv:a) mistään ostamistaan materiaaleista tutkimusajanjakson aikana, riippumatta siitä, myytiinkö lopputuotteet kotimarkkinoilla vai vientiin. Yleensä on tehtävä talletus tulliviranomaisten suljetulle tilille, josta tullit voidaan kantaa määräajoin. Tutkimusajanjakson aikana ei kuitenkaan tehty talletuksia eivätkä viranomaiset keränneet mitään määriä.

(77)

Jushi Egypt maksoi tutkimusajanjakson jälkeen Egyptin viranomaisille pienen summan, joka väitetysti kattoi liiallisen tullinpalautuksen kotimarkkinamyynnistä. Se ei kuitenkaan toimittanut mitään näyttöä siitä, että maksu suoritettiin kotimarkkinamyyntiin liittyvästä liiallisesta tullinpalautuksesta tai että se liittyi tutkimusajanjakson aikaiseen kotimarkkinamyyntiin. Myös siitä oli näyttöä, että Jushi Egypt sai korvausta aiemmin maksetuista tuontitulleista, ennen kuin se vapautettiin niistä.

(78)

Egyptin viranomaisten kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen saatiin lisätietoja, jotka osoittivat, että SC-alueen tullien kantamista koskevat seuranta- ja tarkastuspuitteet olivat vasta tekeillä tutkimusajanjakson aikana. Esimerkiksi tuontitullitaseiden mukauttamista käsittelevä komitea perustettiin vasta vuonna 2019 tulliviranomaisen asetuksella nro 158, tullitarkastuskomitean perustaminen oli edelleen käynnissä vuonna 2019 eikä täytäntöönpanomenettelyjä ollut vielä vahvistettu. Näin ollen komissio päätteli alustavasti, että käytössä ei ollut toimivaa ja asianmukaista tullinpalautusjärjestelmää.

(79)

Lisäksi SC-alueella pidätetään tuontituotteiden alv, eikä sitä makseta etukäteen, kuten 50 kappaleessa todetaan. Veroviranomaisilla on oikeus periä alv vasta jälkikäteen.

(80)

Tutkimuksessa kävi myös ilmi, että tietyistä tuotantopanoksista, joita Jushi Egypt käytti tuotantoprosessissa ja jotka olivat peräisin Egyptiin sijoittautuneilta toimittajilta, veloitettiin normaalin suuruinen alv siitä huolimatta, että yritys sijaitsi erityisalueella, jolla alv:a ei tavallisesti tarvitse maksaa. Jushi Egypt sai alv-hyvitystä näistä liiketoimista. Sitä vastoin tuotantopanosten myynnistä erityisalueella sijaitsevien yritysten välillä ei kanneta kotimaista alv:a riippumatta siitä, myydäänkö tällaisilla tuotantopanoksilla tuotetut tavarat vientiin vai kotimarkkinoilla. Jushi Egypt ei pystynyt osoittamaan, mitkä tuotantopanokset (kotimaasta hankitut tai tuodut) käytettiin tuotteisiin, jotka vietiin tai myytiin kotimarkkinoilla.

(81)

Kaikki nämä tekijät osoittavat, että tämä erityisalue ei ole perinteinen vientijalostusalue ja se eroaa myös muista erityisvapaa-alueista Egyptissä, mutta se on ainutlaatuinen hybridityyppinen erityisalue, jolla on useita erityisominaisuuksia, jotka erottavat sen muista alueista. Vaikuttaa siltä, että sovellettavia lakeja ja asetuksia ei sovellettu käytännössä alueella, joten komissio teki alustavasti päätelmänsä sillä perusteella, miten se ymmärsi toiminnan hoituneen käytännössä alueella.

(82)

Lisäksi on merkittävää, että alueella sovellettavan erityisverojärjestelmän ja siihen liittyvien verovelvoitteiden hallinnosta, valvonnasta ja täytäntöönpanosta vastaavien hallintoviranomaisten puute tekee alueesta ainutlaatuisen, kun alueelle sijoittautuneet yritykset voivat täysin vapaasti noudattaa tai kiertää verosääntöjä ilman mitään seuraamuksia. Kun otetaan huomioon alueen erityisolosuhteet ja saatavilla olevat tiedot, komissio päätti alustavasti pitää tuotuja tuotantopanoksia koskevia alv-vapautuksia tosiasiallisina vapautuksina alv:n maksamisesta siitä riippumatta, sisällytetäänkö kyseiset tuotantopanokset myöhemmin lopputuotteisiin, jotka viedään tai myydään kotimarkkinoilla.

(83)

Komissio päätteli näin ollen alustavasti, että Egyptin viranomaisten tullinpalautusjärjestelmään kohdistuvaa valvontaa ei sovellettu tosiasiallisesti eikä sitä voitu pitää tällaisena järjestelmänä edeltävässä jaksossa selitetyistä ja 73 kappaleessa tiivistetyistä syistä. Tutkimuksessa osoitettiin, että Egyptin viranomaiset eivät olleet edes perustaneet viranomaista, joka vastaisi alueella sijaitsevien yksiköiden verovelvoitteiden, mukaan luettuna tuoduista materiaaleista maksettavat tullit ja alv, hallinnosta ja täytäntöönpanosta, kuten 68 ja 70 kappaleessa selitetään.

(84)

Lisäksi komissio totesi, että viedyissä lopputuotteissa käytettyjen tuotantopanosten väitetty tullinpalautusjärjestelmä johti menetettyihin tuloihin, mikä on tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavaa tukea perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan mukaisesti, koska tuontimaksuista maksetaan suurempia palautuksia, kuin palautusvaatimuksen kohteena olevista tuoduista tuotantopanoksista alun perin on kannettu. Egyptin viranomaiset eivät toimittaneet tarkempia tietoja kyseisistä liiketoimista.

(85)

Liialliset tullinpalautukset ovat erityisiä perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, koska niitä ei sovelleta yleisesti Egyptissä vaan vain erityistalousalueilla, kuten SC-alueella, sijaitseviin yrityksiin.

(86)

Lisäksi tuotujen raaka-aineiden tosiasiallinen alv-vapautus on perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan mukaista taloudellista tukea Egyptin valtion menettämien tulojen muodossa, koska tukikelpoisten yritysten ei tarvitse maksaa alv:a ja/tai tulleja, jotka niiden muutoin olisi maksettava. Siitä myös koituu vastaanottaville yrityksille perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitettua etua. Ohjelma on erityinen perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan a alakohdan mukaisesti, koska lainsäädännöllä rajoitetaan alv-vapautus koskemaan vain yrityksiä, jotka sijaitsevat SC-alueella.

(87)

Tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen määrä lasketaan vastaanottajalle tutkimusajanjaksolla koituneen edun perusteella.

(88)

Tuontitullien osalta vastaanottajalle koituneena etuna pidetään tutkimusajanjakson aikana maksettavaksi tulevien tuontitullien määrän ja tutkimusajanjaksolla tosiasiallisesti maksettujen tuontitullien määrän erotusta.

(89)

Voidakseen määrittää maksettavaksi tulevien tuontitullien määrän komissio katsoi, että kaiken tyyppisten lopputuotteiden keskimääräinen kulutusaste on sama, koska ne kaikki kuuluvat samaan yleiseen tuoteluokkaan. Komissio käytti kulutusasteen perustana vientiä harjoittavan tuottajan kirjanpitoa. Tämän jälkeen se vahvisti ensin tutkimusajanjakson aikana tuotujen raaka-aineiden määrän. Toiseksi se laski Jushi Egyptin kotimarkkinamyynnin määrän suhteessa sen kokonaismyyntimäärään. Kolmanneksi komissio sovelsi tätä kotimarkkinamyynnin suhdetta tuotujen raaka-aineiden kokonaismäärään ja määritti tuotujen raaka-aineiden määrän, josta tuontitullit pitäisi maksaa.

(90)

Etuuden määrän määrittämiseksi komissio laski lopuksi kotimarkkinoilla myytyjen tuotteiden tuotantoon käytettyjen raaka-aineiden määrästä maksettavaksi tulevan tuontitullin määrän.

(91)

Tosiasiallisen alv-vapautuksen muodossa menetettyjen tulojen osalta etuus laskettiin ottamalla huomioon alv:n koko määrä, joka yleensä tulee maksettavaksi tuotujen tuotantopanosten ostoista tutkimusajanjakson aikana mutta jota ei maksettu.

(92)

Vientiä harjoittavien tuottajien tällaisen tuen alustava kokonaismäärä tutkimusajanjaksolla oli 7,42 prosenttia.

(93)

Ohjelman oikeusperusta:

(94)

Jushi Egyptiin sovelletaan Egyptin normaalia tuloveroa, joka on 22,5 prosenttia.

(95)

Vuonna 2016 Egyptin hallitus päätti muuttaa Egyptin punnan kiinteän valuuttakurssin kelluvaan valuuttakurssiin Kansainvälisen valuuttarahaston suosituksen perusteella. Tämä seurauksena Egyptin punta menetti noin puolet arvostaan merkittäviin valuuttoihin, kuten Yhdysvaltojen dollariin ja euroon, nähden kuukaudessa. Tähän äkilliseen kurssivaihteluun puuttumiseksi Egyptin viranomaiset laativat erityisen kirjanpitostandardin sekä erityisen verosäännön valuuttakurssivaihtelujen käsittelemiseksi. Yrityksille annettiin mahdollisuus vähentää Egyptin punnan devalvoinnista johtuvat valuuttakurssierot laajemmin verotettavasta tulostaan.

(96)

Lainsäädäntöä sovellettiin yleisesti kaikkiin yrityksiin Egyptissä ja sen tarkoituksena oli tasoittaa Egyptin valuutan devalvoinnin negatiivisia vaikutuksia, muta se loi merkittävän tosiasiallisen etuuden vähäiselle joukolle egyptiläisiä yrityksiä, jotka ovat vientiin suuntautuneita ja jotka harjoittavat liiketoimintaansa lähes kokonaan ulkomaanvaluutassa kuten dollareissa tai eurossa. Tälle yritysryhmälle ei aiheutunut tosiasiallisia menetyksiä Egyptin punnan devalvoinnin seurauksena, vaan ne saivat etuutta Egyptin viranomaisten verotarkoituksia varten antamasta erityisestä kirjanpitostandardista. Tämän seurauksena ulkomaanvaluutassa liiketoimintaansa harjoittavat yritykset vaikuttavat olevan tappiollisia verotuksessa, mutta niiden toiminta saattaa olla selvästi voitollista. Sitä vastoin yrityksille, jotka harjoittavat liiketoimintaansa Egyptin punnissa, on aiheutunut todellisia tappioita, joilla on vaikutusta niiden liiketoimintaan ja joihin Egyptin viranomaisten antamalla erityisellä verosäännöllä puututtiin.

(97)

Jushi Egypt sai kohtuuttomasti etua tästä toimenpiteestä, koska tutkimuksessa kävi ilmi, että Jushi Egypt harjoittaa liiketoimintaansa lähes kokonaan dollareina tai euroina eikä sillä ole juuri mitään liiketoimintaa Egyptin punnissa. Se on lähes yksinomaisesti vientiin suuntautunut yritys, se tuo lähes kaikki laitteensa ja suurimman osan materiaaleistaan, ja sen lainat ovat ulkomaan valuutassa. Egyptin punnan devalvoinnin seurauksena Jushi Egyptin kirjaamat tappiot eivät ole – erityisesti merkittävien ulkomaan valuutassa olevien lainojen vuoksi – tosiasiallisia ja niitä käytetään vain verotarkoituksiin verotettavien tulojen alentamiseksi.

(98)

Verovähennyksen piti lisäksi olla vain tilapäinen toimenpide, jota sovelletaan devalvointihetkellä vaikutuksen kohteeksi joutuneisiin liiketoimiin. Jushi Egypt vähensi kuitenkin edelleen tutkimusajanjaksolla merkittäviä summia verotettavasta tulostaan toteutuneiden ja toteutumattomien valuuttakurssierojen nojalla. Tämän seurauksena sen toiminta oli tuloveroilmoituksen mukaan tappiollista, vaikka sen tilinpäätös osoitti tervettä ja kestävää voittoa.

(99)

Edellä esitettyjen seikkojen perusteella komissio päätteli, että nämä veroetuudet ovat perusasetuksen 3 artiklan 1 kohdan a alakohdan ii alakohdan mukaisia Egyptin valtion menettämiä tuloja ja niitä koitui perusasetuksen 3 artiklan 2 kohdan mukaista etua.

(100)

Lisäksi ne ovat perusasetuksen 4 artiklan 2 kohdan c alakohdan mukaan erityisiä vientiä harjoittavan tuottajan Jushi Egyptin osalta, koska etuuksia käyttää pääasiassa tietty ryhmä yrityksiä, jotka toimivat lähes yksinomaisesti ulkomaan valuutassa.

(101)

Jushi Egyptille koitunut etuus vahvistettiin vuoden 2018 tuloveroilmoitukseen sisältyvien tietojen perusteella. Ensin vahvistettiin verotettavasta tulosta 3.5.1 jaksossa mainitun määräyksen nojalla vähennetty määrä. Toiseksi tähän vähennettyyn määrään sovellettiin yleisesti sovellettavaa 22,5 prosentin verokantaa. Lopuksi tämä määrä ilmoitettiin prosentteina Jushi Egyptin koko liikevaihdosta tutkimusajanjaksolla.

(102)

Tämän suoran vero-ohjelman mukaisten tukien määräksi todettiin 1,68 prosenttia Jushi Egyptin osalta.

(103)

Komissio jatkaa kaikkien muiden 43 kappaleessa mainittujen järjestelmien tutkimista, ottaen myös huomioon vireillepanoilmoituksen muutokset, joihin viitataan 18 kappaleessa.

(104)

Komissio laski tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavan tuen määrän vientiä harjoittavalle tuottajalle perusasetuksen säännösten mukaisesti tutkimalla kutakin tukimuotoa tai tukijärjestelmää ja laskemalla nämä luvut yhteen, jotta saatiin kunkin vientiä harjoittavan tuottajan kokonaistuen määrä tutkimusajanjaksolla. Alla mainitun kokonaistuen määrän laskemiseksi komissio laski ensin tuen prosenttimäärän (tuen määrän prosentteina yrityksen kokonaisliikevaihdosta). Tätä prosenttiosuutta käytettiin sitten laskettaessa tukea suhteutettuna tarkasteltavana olevan tuotteen vientiin unioniin tutkimusajanjaksolla. Tämän jälkeen laskettiin tuen määrä tarkasteltavana olevan tuotteen unioniin vietyä tonnia kohti tutkimusajanjaksolla, ja jäljempänä esitetyt marginaalit laskettiin prosentteina saman viennin CIF-arvosta tonnia kohti.

(105)

Koska egyptiläisten vientiä harjoittavien tuottajien yhteistyössä toimimisen aste oli korkea, ”kaikkia muita yrityksiä” koskeva määrä asetettiin alustavasti ainoalle yhteistyössä toimineelle egyptiläiselle vientiä harjoittavalle tuottajan määritetylle tasolle.

Taulukko 1

Alustava tuki

(106)

Samankaltaista tuotetta valmisti tutkimusajanjakson aikana unionissa seitsemän tuottajaa. Nämä tuottajat muodostavat perusasetuksen 9 artiklan 1 kohdassa tarkoitetun ”unionin tuotannonalan”.

(107)

Komissio valitsi unionin tuottajista otoksen, kuten 31 ja 32 kappaleessa todetaan. Otos sisälsi kolme unionin tuottajaa, joiden osuus samankaltaisen tuotteen kokonaistuotannosta unionissa oli 68 prosenttia tutkimusajanjakson aikana.

(108)

Komissio määritti valituksen tekijän keräämien ja tutkimuksen aikana tarkastettujen tietojen perusteella, että unionin lasikuitufilamenttituotteiden kokonaistuotanto tutkimusajanjaksolla oli noin 695 000 tonnia.

Taulukko 2

Unionin tuotanto

(109)

Unionin kokonaistuotanto pysyi vakaana vuoden 2016 ja tutkimusajanjakson päättymisen välillä, ja nähtävissä oli erittäin hienoinen suuntaus alaspäin.

(110)

Komissio määritti unionin lasikuitufilamenttituotteiden kulutuksen lisäämällä unioniin tulevien lasikuitufilamenttituotteiden tuonnin unionin tuotannonalan myyntiin unionin markkinoilla.

(111)

Unionin kulutus kehittyi seuraavasti:

Taulukko 3

Unionin kulutus

(112)

Lasikuitufilamenttituotteiden unionin kulutus kasvoi tarkastelujakson alun ja lopun välillä 5 prosenttia, mutta vuotuinen suuntaus osoittaa kulutuksen vaihtelevan hieman koko kaudella.

(113)

Komissio määritti tuonnin määrän ja markkinaosuuden Surveillance 2 -tietokannan (13) tietojen pohjalta.

(114)

Lasikuitufilamenttituotteiden tuonti asianomaisesta maasta unioniin kehittyi seuraavasti:

Taulukko 4

Tuontimäärä ja markkinaosuus

(115)

Lasikuitufilamenttituotteiden tuonti Egyptistä kasvoi nopeasti vuosien 2016 ja 2018 välillä lähes kolminkertaiseksi. Myös tuonnin markkinaosuus kolminkertaistui kulutuksen kasvaessa 5 prosenttia.

(116)

Keskimääräiset tuontihinnat kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 5

Tuontihinnat

(117)

Egyptistä tulevan tuonnin hintojen suuntaus on selvästi laskeva tarkastelujaksolla. Tutkimusajanjaksolla tuontihintojen ja EU:n hintojen välinen ero oli noin 20 prosenttia (taulukko 9).

(118)

Komissio määritti hinnan alittavuuden tutkimusajanjakson aikana vertaamalla seuraavia:

(119)

Komissio vertasi hintoja, jotka oikaistiin tarvittaessa ja joista oli vähennetty alennukset ja hyvitykset, tuotelajeittain samassa kaupan portaassa tapahtuneiden liiketoimien osalta.

(120)

Jos egyptiläisen tuottajan myynti ensimmäiselle riippumattomalle asiakkaalle unionin markkinoilla tapahtui EU:hun sijoittautuneen etuyhteydessä olevan myyntiyrityksen kautta, tuontihinta määritettiin CIF-tasolla mutta sitä oikaistiin etuyhteydessä olevan tuojan myynti- hallinto- ja yleiskustannusten sekä voiton huomioon ottamiseksi.

(121)

Tuotelajikohtainen vertailu oli mahdollista, koska käytettiin yhteistä tuotevalvontakoodia, jolla kuvataan Egyptistä EU:hun vietyjen lasikuitufilamenttituotteiden lajeja, joita myös otokseen valitut unionin tuottajat myivät.

(122)

Laskelma osoitti, että Jushi Egyptin unionin markkinoille suuntautuvan tuonnin painotetun keskimääräisen hinnan alittavuuden marginaali oli 16 prosenttia.

(123)

Sen vuoksi komissio vahvisti alustavasti, että Egyptistä tulevan tuonnin hinnat alittivat huomattavasti unionin tuotannonalan hinnat.

(124)

Kun tutkittiin tuetun tuonnin vaikutusta unionin tuotannonalaan perusasetuksen 8 artiklan 5 kohdan mukaisesti, arvioinnissa otettiin huomioon kaikki taloudelliset indikaattorit, jotka vaikuttivat unionin tuotannonalan tilanteeseen tarkastelujaksolla.

(125)

Kuten 17–20 kappaleessa mainitaan, unionin tuotannonalalle aiheutuvan vahingon ja sen myyntihintoihin, myyntimääriin, markkinaosuuteen ja voittoihin kohdistuvien negatiivisten vaikutusten määrittämisessä käytettiin otantamenetelmää.

(126)

Vahingon määrittämistä varten komissio erotti toisistaan makro- ja mikrotaloudelliset vahinkoindikaattorit. Komissio arvioi makrotaloudelliset indikaattorit otokseen valituilta unionin tuottajilta saatuihin kyselyvastauksiin sisältyvien ja valituksen tekijän toimittamien tietojen perusteella. Mikrotaloudelliset indikaattorit perustuivat otokseen valittujen tuottajien kyselyvastauksista saatuihin tietoihin.

(127)

Molempien tietojoukkojen todettiin edustavan unionin tuotannonalan taloudellista tilannetta.

(128)

Makrotaloudellisia indikaattoreita ovat tuotanto, tuotantokapasiteetti, kapasiteetin käyttöaste, myyntimäärä, markkinaosuus, kasvu, työllisyys, tuottavuus, tuen määrän merkittävyys ja toipuminen aiemmasta tuesta tai polkumyynnistä.

(129)

Mikrotaloudellisia indikaattoreita ovat keskimääräiset yksikköhinnat, yksikkökustannukset, työvoimakustannukset, varastot, kannattavuus, kassavirta, investoinnit, investointien tuotto ja pääoman saanti.

(130)

Unionin tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 6

Tuotantokapasiteetti ja kapasiteetin käyttöaste

(131)

Tuotantokapasiteetti pysyi tarkastelujakson aikana vakaana. Tämä johtuu siitä, että kapasiteetti perustuu pääasiassa tuotantolinjoja syöttävien uunien lukumäärään ja kapasiteetin lisääminen on erittäin pääomavaltaista toimintaa.

(132)

Myös unionin tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste pysyi korkeana ja vakaana tarkastelujaksolla. Kun uuni on toiminnassa, on taloudellisesti välttämätöntä pitää se käynnissä keskeytyksettä.

(133)

Unionin tuotannonalan myyntimäärä ja markkinaosuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 7

Myyntimäärä ja markkinaosuus

(134)

Unionin tuotannonalan myynti lisääntyi absoluuttisesti mitattuna vuosien 2016 ja 2017 välillä mutta putosi sitten 5 prosenttiyksikköä vuoden 2016 ja tutkimusajanjakson päättymisen välillä. Unionin tuotannonalan markkinaosuus oli laskussa koko tarkastelujakson ajan (64 prosentista 58 prosenttiin). Tätä laskua on tarkasteltava ottaen huomioon unionin kulutuksen 5 prosentin kasvu ja Egyptistä alhaisilla ja yhä alenevilla hinnoilla tulevan tuonnin kasvu.

(135)

Työllisyys ja tuottavuus kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 8

Työllisyys ja tuottavuus

(136)

Unionin tuotannonalan sekä työllisyys että tuottavuus pysyivät vakaina koko tarkastelujakson ajan.

(137)

Koska komissio tutkii edelleen jotakin tukijärjestelmiä, tässä vaiheessa ei ole mahdollista määrittää tuen täsmällistä määrää. Edellä esitetyn tietyistä järjestelmistä myönnettyjen tukien määrän ja todetun alustavan tukimarginaalin perusteella tuen määrää ei voida pitää vähäpätöisenä.

(138)

Egyptistä ei ole aikaisimmin tullut tuettua tai polkumyyntituontia, mutta ainoa egyptiläinen vientiä harjoittava tuottaja on osa yritystä, jonka on jo todettu harjoittaneen polkumyyntikäytäntöjä (sekä saaneen tukia) toisessa maassa (Kiinassa). Jushi-ryhmä ilmoitti, että se rakentaa tehtaan Egyptiin lasikuitufilamenttituotteiden tuotantoa varten ja myy tuotannon EU:n markkinoille välttääkseen polkumyynti- ja tasoitustullit, joita sovelletaan lasikuitufilamenttituotteiden vientiin Kiinasta EU:hun. Kun tuotantolaitos oli toiminnassa, edellä esitetyt tiedot osoittavat, että Egyptistä alkoi tulla unionin markkinoille halvoilla hinnoilla tuontia, joka lisääntyi nopeasti tarkastelujakson aikana.

(139)

Näin ollen on odotettavissa, että Jushi Egypt harjoittaa samoja käytäntöjä kuin Jushi-ryhmä Kiinassa.

(140)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkömyyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille unionissa kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 9

Myyntihinnat unionissa

(141)

Otokseen valittujen unionin tuottajien painotetut keskimääräiset yksikkökohtaiset myyntihinnat etuyhteydettömille asiakkaille laskivat tarkastelujaksolla 3 prosenttia.

(142)

Otokseen valittujen unionin tuottajien yksikkökohtaiset tuotantokustannukset kuitenkin kohosivat tarkastelujaksolla 7 prosenttia. Näin ollen on selvää, että hintoja ei voitu korottaa tuotantokustannusten kohoamiseen vastaamiseksi.

(143)

Otokseen valittujen unionin tuottajien keskimääräiset työvoimakustannukset kehittyivät seuraavasti tarkastelujaksolla:

Taulukko 10

Keskimääräiset työvoimakustannukset työntekijää kohti

(144)

Keskimääräiset työvoimakustannukset kasvoivat asteittain tarkastelujakson aikana.

(145)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastojen tasot kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 11

Varastot

(146)

Otokseen valittujen unionin tuottajien varastot kasvoivat tarkastelujaksolla ja olivat suurimmillaan tutkimusajanjakson aikana.

(147)

Otokseen valittujen unionin tuottajien kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto kehittyivät tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 12

Kannattavuus, kassavirta, investoinnit ja investointien tuotto

(148)

Komissio määritti otokseen valittujen kolmen unionin tuottajan kannattavuuden ilmaisemalla samankaltaisen tuotteen myynnistä etuyhteydettömille asiakkaille unionissa saadun nettovoiton ennen veroja prosentteina tämän myynnin liikevaihdosta. Kannattavuus perustuu myytyjen tavaroiden kustannuksiin.

(149)

Kannattavuus heikkeni merkittävästi tarkastelujaksolla (7 prosenttiyksikköä) eli se putosi alle puoleen aiemmasta.

(150)

Alhaisesta voittotasosta huolimatta unionin tuotannonalan kassavirta oli positiivinen koko tarkastelujakson ajan.

(151)

Unionin tuotannonala jatkoi investointeja koko tarkastelujakson ajan. Investoinnit lisääntyivät tarkastelujaksolla, mikä oli odotettavissakin, sillä lasikuitufilamenttiteollisuuden on investoitava jatkuvasti uunien rakentamiseen.

(152)

Investointien tuotto on voitto prosentteina investointien nettokirjanpitoarvosta. Investointien tuotto oli alhainen mutta positiivinen, koska tuotannonala oli kannattava.

(153)

Unionin tuotannonalan taloudellinen tulos voittojen suhteen tutkimusajanjaksolla rajoitti kuitenkin sen kykyä hankkia pääomaa.

(154)

Egyptistä tuotujen lasikuitufilamenttituotteiden määrä lisääntyi nopeasti ja kolminkertaistui tarkastelujaksolla. Tätä tarkasteltaessa on otettava huomioon unionin kulutuksen kasvu ja unionin tuotannonalan markkinaosuuden menetys.

(155)

Etenkin markkinaosuuden menetys tilanteessa, jossa unionin kulutus kasvoi, on selvä osoitus merkittävästä vahingosta. Unionin kulutuksen kasvaessa voitaisiin odottaa, että unionin tuotannonalan markkinaosuus pysyy vakaana ja sen myyntimäärät kasvavat.

(156)

Tuotantomäärä pysyi vakaana, mutta myyntimäärä ja myyntihinnat alenivat. Unionin tuotannonala ei kyennyt vastaamaan kustannusten kohoamiseen hintojen korotuksilla, minkä vuoksi voitot putosivat vuoden 2016 ja tutkimusajanjakson välillä 12 prosentista 5 prosenttiin, samalla kun kustannukset kohosivat.

(157)

Komissio tuo erityisesti esiin, että unionin tuotannonalan hinnat alenivat selvästi tarkastelujaksolla, kun Egyptistä alhaisilla hinnoilla tuleva tuonti lisääntyi jyrkästi. Jos tällaista tuontia ei olisi ollut, komissio olettaa, että unionin tuotannonala olisi kyennyt siirtämään kustannusten kohoamisen asiakkaiden maksettavaksi.

(158)

Hintojen alenemista voidaan tarkastella myös ottamalla perustaksi unionin tuotannonalan yksikkökohtaisten tuotantokustannusten kehitys verrattuna etuyhteydettömille asiakkaille EU:ssa suuntautuvan myynnin yksikköhintaan sekä Egyptistä tulevien lasikuitufilamenttituotteiden tuontihintaan.

(159)

Komissio totesi, että esimerkiksi vuosien 2016 ja 2017 välillä unionin tuottajien kustannukset alenivat 1 prosentin mutta niiden myyntihinnat alenivat 4 prosenttia, jotta ne pystyivät kilpailemaan Egyptistä tulevan tuonnin alenevien hintojen kanssa (ne putosivat 8 prosenttia).

(160)

Vuosien 2017 ja 2018 välillä unionin tuottajien kustannukset kohosivat 6 prosenttia mutta niiden myyntihinnat kohosivat vain 2 prosenttia, kun Egyptistä tulevan tuonnin hinnat alenivat edelleen.

(161)

Komissio päätteli näin ollen alustavasti, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tutkimusajanjaksolla.

(162)

Komissio päätteli alustavasti, että unionin tuotannonalalle aiheutui merkittävää vahinkoa tutkimusajanjaksolla, kun otetaan huomioon voittojen jyrkkä lasku ja markkinaosuuden supistuminen. Kehitys oli negatiivista tilanteessa, jossa Egyptistä tuleva tuonti lisääntyi koko ajan jyrkästi laskevilla hinnoilla, jotka alittivat hintapaineen kohteena olevat unionin tuotannonalan hinnat.

(163)

Lisäksi komissio toteaa asiakirja-aineistoon sisältyvän näytön perusteella, että Jushi China avasi tuotantolaitoksen Egyptissä nimenomaisesti myydäkseen lasikuitufilamenttituotteita unionin markkinoille maksamatta tulleja, joita sovellettiin suoraan Kiinasta tulevaan tuontiin.

(164)

Sen vuoksi komissio katsoi, että Egyptistä peräisin olevien lasikuitufilamenttituotteiden tuettu tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(165)

Komissio tutki myös, voivatko muut tiedossa olevat tekijät erikseen tai yhdessä heikentää tuetun tuonnin ja havaitun vahingon välillä alustavasti todettua syy-yhteyttä siinä määrin, ettei tällainen yhteys olisi enää todellinen ja huomattava.

(166)

Egyptin lisäksi ainoastaan kolmesta muusta maasta eli Malesiasta, Kiinasta ja Norjasta tulevalla tuonnilla oli merkittävä markkinaosuus tarkastelujaksolla. Muista kolmansista maista tulevan tuonnin määrä kehittyi tarkastelujaksolla seuraavasti:

Taulukko 13

Tuonti kolmansista maista

(167)

Kiinasta tulevaan tuontiin sovelletaan jo sekä polkumyynnin että tukien vastaisia toimenpiteitä, ja sen markkinaosuus on pienenemässä, kun tuojat ovat ryhtyneet tuomaan Kiinasta peräisin olevien lasikuitufilamenttituotteiden sijaan Egyptistä peräisin olevia lasikuitufilamenttituotteita samalta Jushi-ryhmältä.

(168)

Malesiasta tulevan tuonnin markkinaosuus pysytteli vakaana koko tarkastelujakson ajan. Malesiassa on vain yksi tuotantolaitos, jonka omistaa japanilainen ryhmä NEG, joka omistaa tuotantolaitoksia myös unionissa. Tämä tuotantolaitos vie vain katkottuja lasikuitusäikeitä EU:hun. Komissio vertasi Malesiasta peräisin olevien katkottujen lasikuitusäikeiden hintaa näiden säikeiden hintaan unionissa ja totesi, että Malesiasta tuleva tuonti ei ilmeisesti alittanut unionin hintoja.

(169)

Norjasta tulevalla tuonnilla oli pieni ja vakaa markkinaosuus (4 prosenttia) tarkastelujaksolla, ja tuontihinta oli korkea.

(170)

Muista maista tulevan tuonnin markkinaosuus yhteensä oli 9 prosenttia ja se pysyi vakaana koko tarkastelujakson ajan. Näin ollen yhdelläkään näillä muista maista ei olisi voinut olla merkittävää vaikutusta unionin tuotannonalan tulokseen.

(171)

Edellä esitetyn analyysin perusteella komissio päätteli, että muista maista tulevalla tuonnilla ei ollut vaikutusta unionin tuotannonalan tilanteeseen tutkimusajanjaksolla. Etenkään unionin tuotannonalan heikkenevän tuloksen ja muiden hankintalähteiden vakaan markkinaosuuden välillä ei ole korrelaatiota.

(172)

Valituksen tekijä toimitti komissiolle seuraavat vientitiedot:

Taulukko 14

Unionin tuotannonalan vientitulos

(173)

Unionin tuotannonalan vienti oli vähäistä ja pysyi vakaana tarkastelujakson ajan. Vienti ei ylittänyt 8:aa prosenttia sen kokonaismyynnistä yhtenäkään vuonna tarkastelujaksolla (ks. edellä oleva taulukko).

(174)

Kun otetaan huomioon vientimyynnin vähäinen osuus unionin tuotannonalan kokonaismyynnistä ja se, että osuus pysyi lähes vakaana tarkastelujakson ajan, unionin tuotannonalan vientitoiminnan ei todettu vaikuttaneen sille aiheutuneeseen vahinkoon.

(175)

Komissio päätteli näin ollen alustavasti, että Egyptistä peräisin olevien lasikuitufilamenttituotteiden tuettu tuonti aiheutti merkittävää vahinkoa unionin tuotannonalalle.

(176)

Komissio yksilöi ja arvioi myös muita tekijöitä, jotka olisivat voineet vaikuttaa unionin tuotannonalalle aiheutuneeseen vahinkoon, kuten tuonti muista kolmansista maista ja unionin tuotannonalan vientitoiminta. Näiden muiden tekijöiden ei kuitenkaan todettu vaikuttaneet unionin tuotannonalan tilanteeseen erikseen tai yhdessä.

(177)

Perusasetuksen 31 artiklan mukaisesti komissio tutki, voisiko se selkeästi todeta, että tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavan tuen suuruisten tasoitustoimenpiteiden käyttöönotto ei olisi unionin edun mukaista tässä tapauksessa siitä huolimatta, että vahinkoa aiheuttavan tuen esiintyminen on todettu. Unionin etua määritettäessä komissio analysoi kaikki asiaan liittyvät etunäkökohdat eli unionin tuotannonalan, tuojien ja kuluttajien edut.

(178)

Lasikuitufilamentti on tärkeä materiaali monissa käyttösovelluksissa Euroopan unionissa.

(179)

Sitä käytetään pääasiassa raaka-aineena lämpömuovautuvien ja lämpökovettuvien hartsien vahvistamiseksi komposiittiteollisuudessa. Lasikuitufilamentin osuus lämpömuovautuvien ja lämpökovettuvien hartsien valmistuskustannuksista on 10–60 prosenttia lopputuotteesta riippuen. Niitä käytetään monissa sovelluksissa unionin jatkojalostusteollisuudessa. Unionin tuotannonala toimitti markkinatutkimustietoja, joiden mukaan noin puolet sen myynnistä menee lämpömuovautuvien muovien valmistukseen.

(180)

Lasikuitufilamenttituotteita käytetään myös raaka-aineena lasikuitukankaiden valmistuksessa. Sen osuus lasikuitukankaiden valmistuskustannuksista on merkittävä, jopa 70 prosenttia. Komissio huomauttaa, että käynnissä on Kiinasta ja Egyptistä peräisin olevien lasikuitukankaiden tuontia koskevat polkumyynnin ja tukien vastaiset tutkimukset (14). Näissä menettelyissä ei ole vielä otettu käyttöön toimenpiteitä.

(181)

Unionin tuotannonalalta saadut markkinatutkimustiedot osoittavat, että tällä hetkellä unionin tuotannonalan valmistamista lasikuitufilamenttituotteista menee 20 prosenttia lasikuitukankaiden valmistukseen. Näiden tietojen mukaan lasikuitukankaiden valmistuksen käytetään kuitenkin suuri osuus Kiinasta tulevasta tuonnista ja myös muista maista tulevaa tuontia.

(182)

Unionin edun arvioimiseksi komissio analysoi unionin tuotannonalaa, jonka kapasiteetin käyttöaste on erittäin korkea, joten se ei lyhyellä aikavälillä pystyisi vastaamaan mittaviin markkinasignaaleihin, sekä mahdollisia muita toimituslähteitä, joihin toimenpiteet eivät vaikuta. Analyysiä käsitellään 154, 170 ja 176 kappaleessa.

(183)

Komissio totesi, että unionin tuotannonalalle aiheutuu merkittävää vahinkoa Egyptistä tulevien lasikuitufilamenttituotteiden tuonnista.

(184)

Komissio huomauttaa, että tuotannonalan kapasiteetin käyttöaste on erittäin korkea, mikä rajoittaa mahdollisuutta lisätä tarjontaa, mutta Egyptiä koskevien toimenpiteiden käyttöönoton pitäisi antaa tuotannonalalle mahdollisuus ottaa käyttöön lisäkapasiteettia, jota se tarvitsee unionin markkinoiden tarjonnan tyydyttämiseksi.

(185)

Kuten komissio totesi aiemmassa tutkimuksessa, joka koski lasikuitufilamenttituotteiden tuontia Kiinasta, epätervettä tuontia koskevien toimenpiteiden käyttöönotto antaa tuotannonalalle mahdollisuuden investoida kapasiteetin lisäämiseen (15).

(186)

Ottaen huomioon, että unionin tuotannonalalle on aiheutunut merkittävää vahinkoa ja että vahingon on aiheuttanut Egyptistä tuleva tuettu tuonti, komissio päätteli näin ollen alustavasti, että toimenpiteiden käyttöönotto olisi unionin tuotannonalan edun mukaista.

(187)

Tutkimuksessa yhteistyössä toimineet tuojat vastustivat toimenpiteiden käyttöönottoa, koska se rajoittaisi markkinoille tulevien lasikuitufilamenttituotteiden hankintalähteitä. Ne myös ottivat esiin kysymyksen uusien lasikuitufilamentin hankintalähteiden sertifioinnista ja sen monimutkaisuudesta jopa siinä määrin, että jotkin niiden asiakkaista haluavat edelleen tuoda Kiinasta – tulleineen – koska asianomainen yritys on sertifioitu asiakkaiden käyttötarkoituksia varten.

(188)

Komissio huomauttaa, että tuojat jatkoivat tuontia Kiinasta myös voimassa olevilla tulleilla, jotka ovat korkeammat kuin Egyptistä tulevaan tuontiin sovellettavat. Sen vuoksi Egyptistä peräisin olevien lasikuitufilamenttituotteiden tuontia koskeva mahdollinen tulli ei välttämättä lopeta unioniin tulevaa tuontia.

(189)

Lasikuitufilamenttituotteiden toimituslähteiden sertifiointi on selvästi ongelma joillekin lasikuitufilamenttituotteiden käyttäjille, mutta monilla sektoreilla sertifiointi ei ole ongelma, ja jos se on tarpeen, tuonti voi jatkua, kunhan tullit maksetaan. Tullien käyttöönotto sertifioidussa tuonnissa kohottaa tietenkin kustannuksia, mutta asiakirja-aineistossa ei ole näyttöä, joka osoittaisi, että kustannusten kohoamista ei voitaisi siirtää loppuasiakkaalle, joka itse on pyytänyt juuri näitä lasikuitufilamenttituotteita juuri tältä toimittajalta.

(190)

Komissio tarkasti kaksi lasikuitufilamenttituotteiden tuojaa, jotka toivat useista lähteistä eri puolilta maailmaa ja jälleenmyivät sitten tuotteen ilman jalostusta. Yhden tuojan liiketoiminnasta lasikuitufilamenttituotteet muodostivat erittäin pienen osan (alle 1 prosentti), joten Egyptistä tulevaan tuontiin sovellettavan tullin vaikutus sen tulokseen olisi mitätön.

(191)

Toisen tuojan liiketoiminnasta lasikuitufilamenttituotteet muodostivat suuremman osan, jonka voittomarginaali oli erittäin alhainen. Tämän tuojan osalta hinnan mahdollinen kohoaminen johtaisi näiden erittäin alhaisten marginaalien vuoksi tappioihin, jos hinnan kohoamista ei voitaisi siirtää asiakkaiden maksettavaksi. Tällä tuojalla oli kuitenkin sama ongelma jo aikaisemmin, kun komissio otti käyttöön Kiinasta peräisin olevien lasikuitufilamenttituotteiden tuontia koskevan tullin, joka oli korkeampi.

(192)

Näin ollen komissio päätteli, että tullien käyttöönotto ei olisi tuojien edun mukaista, koska se kohottaisi niiden kustannuksia.

(193)

Useat asianomaiset osapuolet ilmoittautuivat tutkimuksessa ja esittivät näkemyksiään toimenpiteiden käyttöönottoon liittyvästä käyttäjien edusta pääasiassa lähettämällä vakiomuotoisia kirjeitä, jotka eivät sisältäneet mitään näyttöä näkemyksistä.

(194)

Jotkin asianomaiset osapuolet lähettivät vakiomuotoisen kirjeen, jossa tuettiin toimenpidettä, jotta voitaisiin säilyttää unionin tuotannonala toimituslähteenä, kun taas toiset lähettivät vakiomuotoisen kirjeen, jossa vastustettiin toimenpiteitä, jotta niiden kustannukset pysyisivät alempina. Näiden vakiomuotoisten kirjeiden analysoinnin jälkeen todettiin, että ne tulevat lasikuitufilamenttituotteiden jakelijoilta EU:ssa tai unionin tuotannonalan tavarantoimittajilta.

(195)

Komissio sai kuitenkin lasikuitufilamenttituotteiden käyttäjiltä unionissa huomautuksia, joissa esitettiin niiden näkemyksiä tutkimuksesta.

(196)

Yksi käyttäjien ryhmä, joka haluaa pysyä nimettömänä suojautuakseen kielteisiltä seurauksilta kaupallisissa suhteissaan, järjesti kuulemisen komission kanssa ja huomautti, että toimenpiteet eivät olisi unionin edun mukaisia.

(197)

Komissio otti huomioon kysymyksen tietyissä tehtaissa valmistettujen tiettyjen lasikuitufilamenttituotteiden sertifioinnista tutkiessaan käyttäjiä, joka huomauttivat, että joidenkin käyttäjien on käytettävä tiettyjä lasikuitufilamenttituotteita tietystä tehtaasta riippumatta siitä, onko tulli käytössä vai ei.

(198)

Jos Egyptistä tulevien lasikuitufilamenttituotteiden tuonnissa otetaan käyttöön toimenpiteitä ja käyttäjän on käytettävä Egyptistä tulevia lasikuitufilamenttituotteita jatkojalostuksessa, niiden kustannukset kohoavat eivätkä ne ehkä kykene siirtämään niitä asiakkaiden maksettavaksi.

(199)

Nimetön käyttäjien ryhmä huomautti, että lasikuidut ovat laadun kannalta merkittävä kriittinen ainesosa, ja nykyisissä laatujärjestelmissä, esimerkiksi autoteollisuudelle tarkoitettujen kestomuovien osalta, edellytetään uutta hyväksyntäprosessia, jos käyttäjä vaihtaa tavarantoimittajaa.

(200)

Sama ryhmä huomautti myös, että vaikka käyttäjällä olisi useita tavarantoimittajia, ne käyttävät edelleen tiettyä toimittajaa tietyn yhdisteen osalta.

(201)

Muita kestomuoveja valmistavien käyttäjien asiakkaat eivät ole niin tarkkoja raaka-aineen hankintalähteen osalta, koska lasikuitufilamentti sekoitetaan hartsin kanssa kestomuovin vahvistamiseksi eikä sitä käytetä suhteellisen muuttamattomana, kuten lasikuitukankaiden tuotannossa.

(202)

Lasikuitufilamentin osuus valmistuskustannuksista on jopa 60 prosenttia, mutta lasikuitufilamenttia voidaan hankkia myös lähteistä, joihin ei sovelleta toimenpiteitä, esimerkiksi Malesiasta ja Norjasta. Kun kuitenkin otetaan huomioon toimenpiteistä aiheutuva hintojen nousu, tarkastettu käyttäjä vastusti toimenpiteiden käyttöönottoa. Kaikki kestomuovien käyttäjät, jotka ilmaisivat näkökantansa, vastustivat toimenpiteiden käyttöönottoa.

(203)

Lasikuitukankaita valmistavat käyttäjät ovat täysin eri tilanteessa, koska lasikuitufilamentti on lasikuitukankaiden tuotannon raaka-aine. Komissio tarkasti yhden lasikuitukankaiden tuottajan ja lasikuitufilamenttituotteiden käyttäjän, joka halusi pysyä nimettömänä tässä tutkimuksessa. Ne vastustivat toimenpiteitä, koska kun Kiinasta tulevien lasikuitufilamenttituotteiden tuonnissa otettiin käyttöön tulli, raaka-aineiden hinnat kohosivat 10 prosenttia, mutta ne eivät kyenneet siirtämään hinnannousua asiakkaidensa maksettavaksi.

(204)

Neljä lasikuitukankaiden valmistajaa, jotka ilmaisivat näkökantansa, vastustivat toimenpiteiden käyttöönottoa. Komissio kuitenkin huomauttaa, että yksi otokseen valituista lasikuitufilamenttituotteiden tuottajista, Owens Corning, on integroitunut tuottaja, joka valmistaa myös lasikuitukankaita unionissa. Ryhmä kannattaa toimenpiteiden käyttöönottoa Egyptistä tulevien lasikuitufilamenttituotteiden ja lasikuitukankaiden tuonnissa.

(205)

Komissio sai kuitenkin huomautuksia vielä kahdelta muulta lasikuitukankaiden valmistajalta, jotka kannattivat Egyptistä tuotavia lasikuitufilamenttituotteita koskevia toimenpiteitä, jotta voitaisiin suojella koko arvoketjua Euroopassa ja kannustaa tutkimusta ja kehittämistä.

(206)

Käyttäjiä koskeva päätelmä on, että koska lasikuitufilamenttituotteet ovat niiden lopputuotteen pääraaka-aine, toimenpiteet eivät olisi niiden edun mukaisia, koska ne kohottaisivat niiden kustannuksia. Toimenpiteet olisivat kuitenkin sellaisten integroituneiden ryhmien edun mukaisia, jotka käyttävät itse tuottamiaan lasikuitufilamenttituotteita.

(207)

Kun otetaan huomioon, että olemassa on vaihtoehtoisia hankintalähteitä, joihin ei kohdistu toimenpiteitä, että yksi integroitunut käyttäjä kannatti toimenpiteitä ja että ei ole näyttöä, joka osoittaisi selvästi, että Egyptistä tulevaan tuontiin sovellettavista toimenpiteistä aiheutuvia lisäkustannuksia ei voitaisi siirtää asiakkaiden maksettavaksi, komissio päätteli, että käyttäjiin kohdistuvat negatiiviset vaikutukset eivät osoita selvästi, että ei olisi unionin edun mukaista soveltaa toimenpiteitä.

(208)

Perusasetuksen 31 artiklan 1 kohdan mukaan on kiinnitettävä erityistä huomiota tarpeeseen poistaa vahingollisen tuen kauppaa vääristävät vaikutukset ja palauttaa toimiva kilpailu.

(209)

Tutkimuksessa vahvistettiin, että Jushi Egypt myy unionin markkinoille merkittäviä määriä tuettuja lasikuitufilamenttituotteita keinotekoisen alhaisin hinnoin. Jos tilanne jatkuu, Jushi Egypt säilyttää epäreilun kilpailuetunsa, mikä heikentää entisestään unionin tuotannonalan haavoittuvaa tilannetta. Tästä syystä Egyptistä tuleva tuettu tuonti lisää ajan myötä kauppaa vääristäviä vaikutuksiaan ja vie unionin tuotannonalalta jatkossakin tasapuoliset toimintaedellytykset.

(210)

Toimenpiteet ovat selvästi unionin tuotannonalan edun mukaisia. Niistä aiheutuu vähäinen negatiivinen vaikutus tuojiin ja käyttäjiin, etenkin lasikuitukankaiden tuottajiin, jotka ovat heikoimmassa asemassa oleva ryhmä, koska lasikuitufilamenttituotteiden osuus niiden tuotantokustannuksista on suuri.

(211)

Komissio kuitenkin huomauttaa, että lasikuitufilamenttia voidaan hankkia muistakin lähteistä, joihin ei kohdistu toimenpiteitä. Komissio toteaa myös, että unionin tuotannonalalla on ollut mittavaa innovointitoimintaa viime vuosina ja että unionin tuottajat toimivat yhdessä käyttäjien kanssa tuottaakseen tuotteita, joita ne tarvitsevat omien yksilöllisten eritelmiensä mukaan. Tällainen innovointi on vaarassa, jos vahinkoa aiheutuu edelleen.

(212)

Komissio otti huomioon huomautukset, jotka koskivat sertifiointi- ja hyväksyntäprosessia, mutta toimenpiteiden käyttöönoton tarkoituksensa on saada aikaan tasapuoliset toimintaedellytykset kaikille toimijoille, minkä vuoksi käyttäjät voivat edelleen tuoda sertifioituja tai hyväksyttyjä lasikuitufilamenttituotteita Egyptistä maksamalla niistä oikeudenmukaisen markkinahinnan.

(213)

Edellä esitetyn perusteella komissio päätteli alustavasti, ettei ollut pakottavia syitä, joiden perusteella ei olisi unionin edun mukaista ottaa käyttöön tasoitustoimenpiteitä, jotka vastaavat tasoitustoimenpiteiden käyttöönoton mahdollistavaa tukea Egyptistä peräisin olevien lasikuitufilamenttituotteiden tuonnissa.

(214)

Tukea, merkittävää vahinkoa, syy-yhteyttä ja unionin etua koskevien komission päätelmien perusteella ja perusasetuksen 15 artiklan 1 kohdan mukaisesti Egyptistä peräisin olevien lasikuitufilamenttituotteiden tuonnissa olisi otettava käyttöön väliaikainen tasoitustulli.

(215)

Egyptistä peräisin olevien lasikuitufilamenttituotteiden tuonnissa olisi otettava käyttöön väliaikaiset tasoitustoimenpiteet perusasetuksen 12 artiklan 1 kohdan sääntöjen mukaisesti. Niissä todetaan, että väliaikaisen tullin on vastattava väliaikaisesti määritetyn tasoitustullin käyttöönoton mahdollistavan tuen kokonaismäärää.

(216)

Edellä esitetyn perusteella väliaikaisen tasoitustullin määrät ovat CIF-hinnasta unionin rajalla tullaamattomana ilmaistuina seuraavat:

Taulukko 15

Väliaikainen tulli

(217)

Tässä asetuksessa yritykselle vahvistettu yksilöllinen tasoitustulli määritettiin kyseessä olevan tutkimuksen päätelmien perusteella. Siinä on siten otettu huomioon kyseisessä tutkimuksessa todettu ainoan vientiä harjoittavan tuottajan tilanne. Kyseistä tullia voidaan soveltaa yksinomaan asianomaisesta maasta peräisin olevan ja nimetyn oikeushenkilön tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin.

(218)

Jos yritystä ei ole erikseen mainittu tämän asetuksen artiklaosassa (mukaan lukien erikseen mainittuihin yrityksiin etuyhteydessä olevat yritykset), sen tuottaman tarkasteltavana olevan tuotteen tuontiin olisi sovellettava ”kaikkiin muihin yrityksiin” sovellettavaa tullia. Niihin ei saisi soveltaa yksilöllistä tasoitustullia.

(219)

Yritys voi pyytää yksilöllisen tasoitustullin soveltamista, jos se muuttaa myöhemmin nimeään. Pyyntö on osoitettava komissiolle (16). Pyynnön on sisällettävä kaikki asiaankuuluvat tiedot, joiden perusteella voidaan osoittaa, että muutos ei vaikuta yrityksen oikeuteen hyötyä siihen sovellettavasta tullista. Jos yrityksen nimenmuutos ei vaikuta tähän oikeuteen, nimenmuutosta koskeva ilmoitus julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

(220)

Komissio asetti lasikuitufilamenttituotteiden tuonnin kirjaamisvelvoitteen alaiseksi ennakkoilmoituskaudella perusasetuksen 24 artiklan 5 a kohdan vaatimusten mukaisesti julkaisemalla kirjaamista koskevan asetuksen, kuten 9 kappaleessa todetaan.

(221)

Kirjaamista koskevan asetuksen mukaisesti tuonti kirjattiin vain kolmen viikon ennakkoilmoituskaudelta. Kirjaaminen loppuu, kun tämä asetus tulee voimaan.

(222)

Menettelyn tässä vaiheessa ei ole tehty päätöstä tasoitustoimenpiteiden mahdollisesta taannehtivasta soveltamisesta. Tällainen päätös tehdään lopullisessa vaiheessa.

(223)

Komissio ilmoitti perusasetuksen 29 a artiklan mukaisesti asianomaisille osapuolille väliaikaisten tullien suunnitellusta käyttöönotosta. Nämä tiedot asetettiin myös yleisön saataville kauppapolitiikan pääosaston verkkosivustolla.

(224)

Asianomaisille osapuolille annettiin kolme työpäivää aikaa esittää huomautuksia erityisesti niille ilmoitettujen laskelmien paikkansapitävyydestä.

(225)

Komissio sai huomautuksia Jushi Egyptiltä. Huomautukset eivät kuitenkaan koskeneet laskelmien paikkansapitävyyttä. Näin ollen väliaikainen tasoitustulli ei muutu.

(226)

Moitteettoman hallinnon varmistamiseksi komissio kehottaa asianomaisia osapuolia esittämään kirjallisia huomautuksia ja/tai pyytämään tulemista komission ja/tai kauppaan liittyvissä menettelyissä kuulemisesta vastaavan neuvonantajan kuulemaksi vahvistetussa määräajassa.

(227)

Väliaikaisten tullien käyttöönottoa koskevat päätelmät ovat alustavia, ja niitä voidaan muuttaa tutkimuksen lopullisessa vaiheessa,