EUR-Lex Access to European Union law

Back to EUR-Lex homepage

This document is an excerpt from the EUR-Lex website

Document 32019D0858

Neuvoston päätös (EU) 2019/858, annettu 14 päivänä toukokuuta 2019, Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen (SIOFA) osapuolten kokouksessa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja SIOFA:n osapuolten kokouksessa esitettävästä unionin kannasta 12 päivänä kesäkuuta 2017 annetun päätöksen kumoamisesta

ST/8318/2019/INIT

OJ L 140, 28.5.2019, p. 21–26 (BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)

In force

ELI: http://data.europa.eu/eli/dec/2019/858/oj

28.5.2019   

FI

Euroopan unionin virallinen lehti

L 140/21


NEUVOSTON PÄÄTÖS (EU) 2019/858,

annettu 14 päivänä toukokuuta 2019,

Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen (SIOFA) osapuolten kokouksessa Euroopan unionin puolesta otettavasta kannasta ja SIOFA:n osapuolten kokouksessa esitettävästä unionin kannasta 12 päivänä kesäkuuta 2017 annetun päätöksen kumoamisesta

EUROOPAN UNIONIN NEUVOSTO, joka

ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen ja erityisesti sen 43 artiklan yhdessä sen 218 artiklan 9 kohdan kanssa,

ottaa huomioon Euroopan komission ehdotuksen,

sekä katsoo seuraavaa:

(1)

Unioni hyväksyi neuvoston päätöksellä 2008/780/EY (1) Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen (2), jäljempänä ’SIOFA’, jolla perustettiin SIOFA:n osapuolten kokous.

(2)

SIOFA:n osapuolten kokous vastaa SIOFA:n alueen kalavarojen säilyttämisestä ja hoidosta. Tällaisista toimenpiteistä voi tulla unionia sitovia.

(3)

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 (3) edellytetään, että unioni varmistaa kalastus- ja vesiviljelytoimien olevan ekologisesti kestäviä pitkällä aikavälillä sekä varmistaa niiden hoitamisen johdonmukaisesti taloudellisten, sosiaalisten ja työllisyyteen liittyvien etujen saavuttamista ja elintarvikkeiden saatavuuden parantamista koskevien tavoitteiden kanssa. Siinä edellytetään myös, että unioni soveltaa kalastuksenhoitoon ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja pyrkii varmistamaan, että meren luonnonvaroja hyödynnetään siten, että pyydettävien lajien kannat palautetaan kestävän enimmäistuoton mahdollistavia tasoja suuremmiksi ja pidetään näillä tasoilla. Lisäksi säädetään, että unioni toteuttaa parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella säilyttämis- ja hoitotoimenpiteitä, tukee tieteellisen tiedon ja tieteellisten lausuntojen tuottamista, lopettaa asteittain saaliiden poisheittämisen ja tukee kalastusmenetelmiä, jotka lisäävät kalastuksen valikoivuutta ja joilla vältetään ja vähennetään tahattomia saaliita mahdollisimman paljon ja joita käytettäessä kalastuksesta meriekosysteemiin ja kalavaroihin kohdistuvat vaikutukset jäävät pieniksi. Asetuksessa (EU) N:o 1380/2013 säädetään vielä nimenomaisesti, että unioni soveltaa kyseisiä tavoitteita ja periaatteita ulkoisia kalastussuhteitaan harjoittaessaan.

(4)

Kuten unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisessä tiedonannossa ”Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: valtamerten tulevaisuusohjelma” ja neuvoston kyseisestä yhteisestä tiedonannosta antamissa päätelmissä todetaan, toimenpiteiden edistäminen alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen tukemiseksi ja niiden tehokkuuden ja tarvittaessa hallinnoinnin parantamiseksi on keskeisellä sijalla unionin toiminnassa näillä foorumeilla.

(5)

Komission tiedonannossa Euroopan parlamentille, neuvostolle, Euroopan talous- ja sosiaalikomitealle ja alueiden komitealle ”EU:n strategia muoveista kiertotaloudessa” viitataan erityisiin toimenpiteisiin, joilla vähennetään muovijätettä ja merten pilaantumista sekä pyydysten katoamista tai hylkäämistä merellä.

(6)

On aiheellista vahvistaa vuosiksi 2019–2023 SIOFA:n osapuolten kokouksessa unionin puolesta otettava kanta, koska SIOFA:n osapuolten vuosikokouksen hyväksymät säilyttämis- ja täytäntöönpanotoimenpiteet tulevat olemaan unionia sitovia ja voivat vaikuttaa ratkaisevasti unionin oikeuden sisältöön erityisesti seuraavien osalta: neuvoston asetukset (EY) N:o 1005/2008 (4) ja (EY) N:o 1224/2009 (5) sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403 (6).

(7)

SIOFA:n osapuolten kokouksessa unionin puolesta esitettävästä kannasta 12 päivänä kesäkuuta 2017 annetussa neuvoston päätöksessä ei säädetä, että unionin kantaa tarkastellaan uudelleen SIOFA:n osapuolten kokouksessa ennen vuoden 2022 vuosikokousta. Kuitenkin valtaosaa neuvoston päätöksistä, joissa vahvistetaan niissä eri alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä esitettävä unionin kanta, joiden sopimuspuoli unioni on, on määrä tarkistaa ennen kyseisten alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen vuoden 2019 vuosikokouksia. Kaikissa eri alueellisissa kalastuksenhoitojärjestöissä esitettävien unionin kantojen keskinäisen johdonmukaisuuden lisäämiseksi ja tarkistusprosessin keventämiseksi on sen vuoksi aiheellista tehdä ehdotus 12 päivänä kesäkuuta 2017 annetun päätöksen tarkistamisesta ja kumota ja korvata se uudella päätöksellä, joka kattaa vuodet 2019–2023.

(8)

Ottaen huomioon, että SIOFA:n alueella kalavarat ovat muutostilassa ja että näin ollen unionin kannassa on otettava huomioon viimeaikainen kehitys, mukaan lukien ennen SIOFA:n osapuolten kokouksen kokouksia tai niiden aikana esitetyt uudet tieteelliset ja muut olennaiset tiedot, olisi vuosiksi 2019–2023 vahvistettava Euroopan unionista tehdyn sopimuksen 13 artiklan 2 kohdassa esitetyn unionin toimielinten keskenään tekemän vilpittömän yhteistyön periaatteen mukaisesti menettelyt unionin kannan vuosittain tehtävää tarkennusta varten,

ON HYVÄKSYNYT TÄMÄN PÄÄTÖKSEN:

1 artikla

Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen (SIOFA) osapuolten kokouksessa unionin puolesta otettava kanta esitetään liitteessä I.

2 artikla

SIOFA:n osapuolten kokouksessa otettavan unionin kannan vuosittainen tarkentaminen suoritetaan liitteen II mukaisesti.

3 artikla

Komission ehdotuksesta neuvosto arvioi ja tarvittaessa tarkistaa liitteessä I esitettyä unionin kantaa viimeistään ennen vuonna 2024 pidettävää vuosittaista SIOFA:n osapuolten kokousta.

4 artikla

Kumotaan Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen (SIOFA) osapuolten kokouksessa Euroopan unionin puolesta esitettävästä kannasta ja Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen (SIOFA) puitteissa määriteltävästä unionin kannasta 25 päivänä lokakuuta 2012 annetun neuvoston päätöksen kumoamisesta 12 päivänä kesäkuuta 2017 annettu neuvoston päätös.

5 artikla

Tämä päätös tulee voimaan päivänä, jona se hyväksytään.

Tehty Brysselissä 14 päivänä toukokuuta 2019.

Neuvoston puolesta

Puheenjohtaja

P. DAEA


(1)  Neuvoston päätös 2008/780/EY, tehty 29 päivänä syyskuuta 2008, Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen tekemisestä Euroopan yhteisön puolesta (EUVL L 268, 9.10.2008, s. 27).

(2)  EUVL L 196, 18.7.2006, s. 15.

(3)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1380/2013, annettu 11 päivänä joulukuuta 2013, yhteisestä kalastuspolitiikasta, neuvoston asetusten (EY) N:o 1954/2003 ja (EY) N:o 1224/2009 muuttamisesta sekä neuvoston asetusten (EY) N:o 2371/2002 ja (EY) N:o 639/2004 ja neuvoston päätöksen 2004/585/EY kumoamisesta (EUVL L 354, 28.12.2013, s. 22).

(4)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1005/2008, annettu 29 päivänä syyskuuta 2008, laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen ehkäisemistä, estämistä ja poistamista koskevasta yhteisön järjestelmästä, asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1936/2001 ja (EY) N:o 601/2004 muuttamisesta sekä asetusten (EY) N:o 1093/94 ja (EY) N:o 1447/1999 kumoamisesta (EUVL L 286, 29.10.2008, s. 1).

(5)  Neuvoston asetus (EY) N:o 1224/2009, annettu 20 päivänä marraskuuta 2009, yhteisön valvontajärjestelmästä, jonka tarkoituksena on varmistaa yhteisen kalastuspolitiikan sääntöjen noudattaminen, asetusten (EY) N:o 847/96, (EY) N:o 2371/2002, (EY) N:o 811/2004, (EY) N:o 768/2005, (EY) N:o 2115/2005, (EY) N:o 2166/2005, (EY) N:o 388/2006, (EY) N:o 509/2007, (EY) N:o 676/2007, (EY) N:o 1098/2007, (EY) N:o 1300/2008 ja (EY) N:o 1342/2008 muuttamisesta sekä asetusten (ETY) N:o 2847/93, (EY) N:o 1627/94 ja (EY) N:o 1966/2006 kumoamisesta (EUVL L 343, 22.12.2009, s. 1).

(6)  Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/2403, annettu 12 päivänä joulukuuta 2017, ulkoisten kalastuslaivastojen kestävästä hallinnoinnista ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1006/2008 kumoamisesta (EUVL L 347, 28.12.2017, s. 81).


LIITE I

Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksessa (SIOFA) sopimuspuolten kokouksessa unionin puolesta otettava kanta

1.   PERIAATTEET

SIOFA:n puitteissa unioni

a)

toimii yhteisen kalastuspolitiikan yhteydessä soveltamiensa tavoitteiden ja periaatteiden mukaisesti, erityisesti soveltamalla asetuksen (EU) N:o 1380/2013 2 artiklan 2 kohdan mukaisesti ennalta varautuvaa lähestymistapaa ja kestävän enimmäistuoton mahdollistaviin tasoihin liittyviä tavoitteita ekosysteemilähtöisen lähestymistavan käytön edistämiseksi kalastuksenhoidossa, tahattomien saaliiden välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista, saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi asteittain ja kalastustoiminnasta meriekosysteemeihin ja niiden luontotyyppeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi sekä edistämällä taloudellisesti kannattavaa ja kilpailukykyistä unionin kalastusalaa kohtuullisen elintason turvaamiseksi kalastustoiminnasta riippuvaisille tahoille ottaen samalla huomioon kuluttajien edut;

b)

pyrkii siihen, että sidosryhmät osallistuvat asianmukaisesti SIOFA:n toimenpiteiden valmisteluvaiheeseen, ja varmistaa, että SIOFA:n puitteissa toteutettavat toimenpiteet ovat SIOFA-sopimuksen mukaisia;

c)

varmistaa, että SIOFA:n puitteissa hyväksytyt toimenpiteet ovat kansainvälisen oikeuden, ja erityisesti vuonna 1982 tehdyn YK:n merioikeusyleissopimuksen, vuonna 1995 tehdyn hajallaan olevien kalakantojen ja laajasti vaeltavien kalakantojen säilyttämistä ja hoitoa koskevan YK:n sopimuksen sekä aavan meren kalastusalusten kansainvälisten suojelu- ja hoitotoimenpiteiden noudattamisen edistämisestä vuonna 1993 tehdyn sopimuksen määräysten, mukaisia; sekä satamavaltion toimenpiteistä vuonna 2009 tehdyn elintarvike- ja maatalousjärjestön sopimuksen mukaisia;

d)

tukee kantoja, jotka vastaavat alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen samalla alueella soveltamia parhaita käytäntöjä;

e)

pyrkii yhtenäisyyteen ja synergiaan unionin kahdenvälisissä kalastussuhteissaan kolmansien maiden kanssa harjoittaman politiikan kanssa ja varmistaa johdonmukaisuuden suhteessa muuhun politiikkaansa, erityisesti ulkosuhteiden, työllisyyden, ympäristön, kaupan, kehityksen sekä tutkimuksen ja innovoinnin aloilla;

f)

varmistaa unionin kansainvälisten sitoumusten noudattamisen;

g)

toimii yhteisen kalastuspolitiikan ulkoisesta ulottuvuudesta annetusta komission tiedonannosta 19. maaliskuuta 2012 annettujen neuvoston päätelmien (1) mukaisesti;

h)

pyrkii luomaan tasapuoliset toimintaedellytykset unionin laivastolle SIOFA-sopimusalueella samojen periaatteiden ja vaatimusten perusteella kuin sovelletaan unionin lainsäädännön mukaan, sekä edistämään näiden periaatteiden ja vaatimusten yhdenmukaista soveltamista;

i)

noudattaa neuvoston päätelmiä (2), jotka on annettu unionin ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkean edustajan ja Euroopan komission yhteisestä tiedonannosta Kansainvälinen valtamerten hallinnointi: EU:n panos vastuulliseen valtamerten hoitoon (3), ja edistää toimenpiteitä SIOFA:n tukemiseksi ja sen tehokkuuden ja tarvittaessa hallinnon ja toimintakyvyn parantamiseksi (erityisesti tieteellisen toiminnan, vaatimusten noudattamisen, läpinäkyvyyden ja päätöksenteon osalta) panoksena valtamerten kestävään hallinnointiin sen kaikissa ulottuvuuksissa;

j)

edistää koordinointia alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen ja meriä koskevien alueellisten yleissopimusten välillä ja tapauksen mukaan yhteistyötä maailmanlaajuisten organisaatioiden kanssa kunkin tahon toimeksiannon puitteissa;

k)

edistää muiden kuin tonnikalaan liittyvien alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kesken samanlaisia yhteistyömekanismeja kuin niin kutsuttu Koben prosessi tonnikalaan liittyvillä alueellisilla kalastuksenhoitojärjestöillä.

2.   SUUNTAVIIVAT

Unioni pyrkii tapauksen mukaan tukemaan sitä, että SIOFA toteuttaa seuraavat toimenpiteet:

a)

kalavarojen säilyttämis- ja hoitotoimenpiteet sopimusalueella parhaiden käytettävissä olevien tieteellisten lausuntojen perusteella; mukaan lukien sellaiset SIOFA:n vastuualueeseen kuuluviin meren elollisiin luonnonvaroihin liittyvät suurimpia sallittuja saaliita (TACit) ja kiintiöitä, pyyntiponnistuksen tai kalastuskapasiteetin säätelyä koskevat toimenpiteet, joiden avulla saavutetaan kestävää enimmäistuottoa vastaava taso viimeistään vuonna 2020 tai pidetään tätä tasoa yllä. Tarvittaessa on harkittava liikakalastuksesta kärsivien kantojen osalta erityistoimenpiteitä kalastuspaineen pitämiseksi käytettävissä olevien kalastusmahdollisuuksien mukaisena;

b)

toimenpiteet laittoman, ilmoittamattoman ja sääntelemättömän kalastuksen (LIS-kalastuksen) ehkäisemiseksi, estämiseksi ja poistamiseksi SIOFA-sopimusalueella, mukaan lukien LIS-alusten luettelointi;

c)

toimenpiteet, joiden avulla voidaan tehostaa kalastusalan tieteellisen tiedon keräämistä ja parantaa kalastusalan ja tutkijoiden välistä yhteistyötä;

d)

seuranta-, valvonta- ja tarkkailutoimenpiteet SIOFA-sopimusalueella, jotta voidaan varmistaa valvonnan tehokkuus sekä vastaavuus SIOFA:n puitteissa toteutettujen toimenpiteiden kanssa;

e)

toimenpiteet kalastustoiminnasta meriluonnon monimuotoisuuteen ja meriekosysteemeihin ja niiden luontotyyppeihin kohdistuvien kielteisten vaikutusten minimoimiseksi, mukaan lukien toimenpiteet, joilla pyritään vähentämään merten pilaantumista, estämään muovin päästämistä mereen ja vähentämään meressä olevasta muovista meriluonnon monimuotoisuudelle ja meriekosysteemeille aiheutuvia vaikutuksia, SIOFA-sopimusalueella olevia haavoittuvia meriekosysteemejä koskevat suojelutoimenpiteet SIOFA-sopimuksen ja valtamerillä harjoitettavan syvänmeren kalastuksen hallinnointia koskevien FAO:n kansainvälisten suuntaviivojen mukaisesti sekä toimenpiteet tahattomien saaliiden, erityisesti vaarantuneiden meressä elävien lajien saaliiden, välttämiseksi ja vähentämiseksi niin pitkälle kuin mahdollista ja saaliiden poisheittämisen lopettamiseksi asteittain;

f)

toimenpiteet hylättyjen, kadonneiden tai muuten poisheitettyjen pyydysten vaikutusten vähentämiseksi valtameressä ja kyseisten pyydysten tunnistamisen ja talteenoton helpottamiseksi;

g)

toimenpiteet pelkästään hainevien keräämiseksi harjoitettavan kalastuksen kieltämiseksi sekä sen edellyttämiseksi, että kaikki hait puretaan aluksesta siten, että evät ovat niissä luonnollisesti kiinni;

h)

tapauksen mukaan yhteiset toimintamallit muiden, erityisesti samalla alueella kalastuksenhoitoa harjoittavien, alueellisten kalastuksenhoitojärjestöjen kanssa;

i)

suositukset, tarvittaessa ja asiaankuuluvien perustamisasiakirjojen sallimassa laajuudessa, kalastusalan työtä koskevan Kansainvälisen työjärjestön (ILO) yleissopimuksen täytäntöönpanon tukemiseksi;

j)

muut tekniset toimenpiteet SIOFA:n alaisten elinten ja työryhmien lausuntojen perusteella.


(1)  7087/12 REV 1 ADD 1 COR 1.

(2)  7348/1/17 REV 1, 24.3.2017.

(3)  JOIN(2016) 49 final, 10.11.2016.


LIITE II

Eteläisen Intian valtameren kalastussopimuksen sopimuspuolten kokouksen kokouksissa otettavan unionin kannan vuosittainen tarkentaminen

Ennen jokaista SIOFA:n sopimuspuolten kokouksen kokousta, kun kyseisen elimen on tehtävä päätöksiä, joilla on unioniin kohdistuvia oikeudellisia vaikutuksia, on toteutettava tarvittavat toimenpiteet, jotta unionin puolesta esitettävässä kannassa voidaan ottaa huomioon uusimmat komissiolle toimitetut tieteelliset ja muut olennaiset tiedot, liitteessä I esitettyjen periaatteiden ja suuntaviivojen mukaisesti.

Tätä tarkoitusta varten komissio toimittaa neuvostolle riittävän aikaisin ennen kutakin SIOFA:n sopimuspuolten kokouksen kokousta kyseisiin tietoihin perustuvan asiakirjan, jossa esitetään unionin kannan ehdotetun tarkennuksen erityispiirteet unionin puolesta esitettävän kannan yksityiskohdista käytävää keskustelua ja niiden hyväksymistä varten.

Jos jossakin sopimuspuolten kokouksessa, mukaan lukien paikalla pidettävät kokoukset, ei päästä yksimielisyyteen uusien seikkojen ottamisesta huomioon unionin kannassa, asia saatetaan neuvoston tai sen valmisteluelinten käsiteltäväksi.


Top