This document is an excerpt from the EUR-Lex website
Document 32018R1845
Regulation (EU) 2018/1845 of the European Central Bank of 21 November 2018 on the exercise of the discretion under Article 178(2)(d) of Regulation (EU) No 575/2013 in relation to the threshold for assessing the materiality of credit obligations past due (ECB/2018/26)
Euroopan keskuspankin asetus (EU) 2018/1845, annettu 21 päivänä marraskuuta 2018, asetuksen (EU) N:o 575/2013 178 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisen harkintavallan käyttämisestä erääntyneen luottovelvoitteen merkittävyyden arvioimiseksi asetettavan kynnysarvon osalta (EKP/2018/26)
Euroopan keskuspankin asetus (EU) 2018/1845, annettu 21 päivänä marraskuuta 2018, asetuksen (EU) N:o 575/2013 178 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisen harkintavallan käyttämisestä erääntyneen luottovelvoitteen merkittävyyden arvioimiseksi asetettavan kynnysarvon osalta (EKP/2018/26)
EUVL L 299, 26.11.2018, p. 55–57
(BG, ES, CS, DA, DE, ET, EL, EN, FR, HR, IT, LV, LT, HU, MT, NL, PL, PT, RO, SK, SL, FI, SV)
In force: This act has been changed. Current consolidated version: 26/11/2018
26.11.2018 |
FI |
Euroopan unionin virallinen lehti |
L 299/55 |
EUROOPAN KESKUSPANKIN ASETUS (EU) 2018/1845,
annettu 21 päivänä marraskuuta 2018,
asetuksen (EU) N:o 575/2013 178 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisen harkintavallan käyttämisestä erääntyneen luottovelvoitteen merkittävyyden arvioimiseksi asetettavan kynnysarvon osalta (EKP/2018/26)
EUROOPAN KESKUSPANKIN NEUVOSTO, joka
ottaa huomioon Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen,
ottaa huomioon luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille 15 päivänä lokakuuta 2013 annetun neuvoston asetuksen (EU) N:o 1024/2013 (1) ja erityisesti sen 4 artiklan 3 kohdan, 6 artiklan sekä 9 artiklan 1 ja 2 kohdan,
ottaa huomioon luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta 26 päivänä kesäkuuta 2013 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 (2) ja erityisesti sen 178 artiklan 2 kohdan,
ottaa huomioon Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 575/2013 täydentämisestä erääntyneen luottovelvoitteen merkittävyyden arvioimiseksi asetettavaa kynnysarvoa koskevilla teknisillä sääntelystandardeilla 19 päivänä lokakuuta 2017 annetun komission delegoidun asetuksen (EU) 2018/171 (3) ja erityisesti sen 1–3 ja 6 artiklan,
ottaa huomioon asetuksen (EU) N:o 1024/2013 4 artiklan 3 kohdan nojalla suoritetun julkisen kuulemisen ja analyysin,
ottaa huomioon asetuksen (EU) N:o 1024/2013 26 artiklan 7 kohdan mukaisesti hyväksytyn valvontaelimen ehdotuksen,
sekä katsoo seuraavaa:
(1) |
Euroopan keskuspankki (EKP) on toimivaltainen antamaan asetuksia Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 132 artiklan mukaisesti. Perussopimuksen 132 artiklassa sekä Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussäännön (jäljempänä ’EKPJ:n perussääntö’) 34 artiklassa viitataan lisäksi EKPJ:n perussäännön 25.2 artiklaan ja annetaan EKP:lle toimivalta antaa asetuksia siinä laajuudessa kuin se on tarpeen luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien suorittamiseksi. |
(2) |
Luottolaitosten vakavaraisuusvaatimuksia koskevassa Euroopan unionin oikeudessa säädetään vaihtoehdoista ja harkintavallasta, joita toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää. |
(3) |
Kuten sovellettavassa unionin oikeudessa vahvistetaan, EKP on toimivaltainen viranomainen rahaliittoon osallistuvissa jäsenvaltioissa hoitamaan mikrovakauden valvontaan liittyviä tehtäviään yhteisen valvontamekanismin (YVM) puitteissa asetuksen (EU) N:o 1024/2013 nojalla sellaisten luottolaitosten osalta, jotka on luokiteltu merkittäviksi kyseisen asetuksen 6 artiklan 4 kohdan sekä Euroopan keskuspankin asetuksen (EU) N:o 468/2014 (EKP/2014/17) (4) IV osan ja 147 artiklan 1 kohdan mukaisesti. Tästä syystä sillä on kaikki valtuudet ja velvoitteet, joita toimivaltaisilla viranomaisilla on asiaa koskevan unionin lainsäädännön nojalla. EKP:llä on erityisesti toimivalta käyttää unionin oikeudessa käytettävissä olevia vaihtoehtoja ja harkintavaltaa. |
(4) |
EKP hoitaa valvontatehtäviään YVM:ssä, millä pitäisi varmistaa se, että luottolaitosten vakavaraisuuden valvontaan liittyvä unionin politiikka pannaan täytäntöön yhdenmukaisesti ja tehokkaasti, että rahoituspalveluja koskevaa yhteistä sääntökirjaa sovelletaan samalla tavalla luottolaitoksiin kaikissa asianomaisissa jäsenvaltioissa ja että näihin luottolaitoksiin kohdistetaan korkealaatuisinta valvontaa. EKP:n pitäisi ottaa valvontatehtäviään hoitaessaan kattavasti huomioon luottolaitosten sekä niiden koon ja liiketoimintamallien väliset erot samoin kuin eroavaisuuksista järjestelmälle koituvat hyödyt unionin pankkialalla. |
(5) |
Luottolaitoksia koskevien vakavaraisuusvaatimusten johdonmukainen soveltaminen YVM:ään osallistuvissa jäsenvaltioissa on asetuksen (EU) N:o 1024/2013 ja asetuksen (EU) N:o 468/2014 (EKP/2014/17) erityinen tavoite, joka on annettu EKP:n tehtäväksi. |
(6) |
EKP soveltaa asetuksen (EU) N:o 1024/2013 mukaisesti kaikkea asiaa koskevaa unionin lainsäädäntöä, ja jos kyseinen lainsäädäntö koostuu direktiiveistä, sellaista kansallista lainsäädäntöä, jolla nämä direktiivit saatetaan kansallisen lainsäädännön osaksi. Kun asiaankuuluva unionin lainsäädäntö koostuu asetuksista, joissa tällä hetkellä annetaan selkeästi vaihtoehtoja ja harkintavaltaa jäsenvaltioille, EKP:n olisi sovellettava myös kansallista lainsäädäntöä, joka koskee näitä vaihtoehtoja ja harkintavaltaa. Tällainen kansallinen lainsäädäntö ei saisi haitata YVM:n moitteetonta toimintaa, josta EKP vastaa. |
(7) |
Tällaiset vaihtoehdot ja harkintavalta eivät sisällä unionin lainsäädännössä toimivaltaisille viranomaisille annettuja vaihtoehtoja ja harkintavaltaa, joita EKP on yksinomaisesti toimivaltainen käyttämään ja joita sen pitäisi käyttää tarkoituksenmukaisesti. |
(8) |
EKP:n pitäisi vaihtoehtoja ja harkintavaltaa käyttäessään ottaa huomioon unionin lainsäädännön yleiset oikeusperiaatteet, erityisesti yhdenvertaisen kohtelun periaate, suhteellisuusperiaate ja valvottavien luottolaitosten luottamuksensuojan periaate. |
(9) |
EKP tiedostaa, että valvottavien luottolaitosten perusteltujen odotusten osalta on tarpeen säätää siirtymäajoista, jos se poikkeaa harkintavaltaansa käyttäessään huomattavasti näkemyksestä, jonka kansalliset toimivaltaiset viranomaiset olivat omaksuneet ennen tämän asetuksen voimaantuloa. Tässä yhteydessä sekä standardimenetelmää että sisäisten luottoluokitusten menetelmää soveltavilla luottolaitoksilla pitäisi olla asianmukainen siirtymäaika. Näin ollen luottolaitosten on sovellettava erääntyneen luottovelvoitteen merkittävyyden arvioimiseksi tässä asetuksessa asetettua kynnysarvoa viimeistään 31 päivästä joulukuuta 2020, ja niiden on ilmoitettava EKP:lle ennen 1 päivää kesäkuuta 2019 tarkka päivämäärä, josta lähtien ne aikovat soveltaa tätä kynnysarvoa. |
(10) |
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 178 artiklan 2 kohdan d alakohdassa annetaan toimivaltaiselle viranomaiselle toimivalta asettaa kynnysarvo 178 artiklan 1 kohdan b alakohdassa tarkoitetun luottovelvoitteen erääntymisen merkittävyyden arvioimiseksi. Asettaessaan tällaista kynnysarvoa EKP:n pitäisi ottaa huomioon delegoidussa asetuksessa (EU) 2018/171 vahvistetut perusteet. |
(11) |
EKP katsoo, että tämän asetuksen mukainen kynnysarvo, jota sovelletaan arvioitaessa asetuksen (EU) N:o 575/2013 178 artiklan 1 kohdan b kohdassa tarkoitetun erääntyneen luottovelvoitteen merkittävyyttä, kuvastaa kohtuullista riskin tasoa ja että sen soveltaminen mahdollistaa vakavaraisuusvaatimusten paremman vertailukelpoisuuden valvottavien luottolaitosten välillä. |
(12) |
Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2013/36/EU (5) 143 artiklan 1 kohdan b alakohdassa edellytetään toimivaltaisten viranomaisten julkistavan unionin oikeuden sallimien vaihtoehtojen ja harkintavallan käyttötavan, |
ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN:
1 artikla
Kohde ja soveltamisala
EKP käyttää täten harkintavaltaa, joka on annettu toimivaltaisille viranomaisille asetuksen (EU) N:o 575/2013 178 artiklan 2 kohdan d alakohdan mukaisesti erääntyneen luottovelvoitteen merkittävyyden arvioimiseksi asetettavan kynnysarvon osalta. Tätä asetusta sovelletaan yksinomaan luottolaitoksiin, jotka on luokiteltu merkittäviksi asetuksen (EU) N:o 1024/2013 6 artiklan 4 kohdan sekä asetuksen (EU) N:o 468/2014 (EKP/2014/17) IV osan ja 147 artiklan 1 kohdan mukaisesti ja riskipainotettujen vastuuerien laskemiseen käytettävästä menetelmästä riippumatta.
2 artikla
Määritelmät
Tätä asetusta sovellettaessa käytetään asetuksen (EU) N:o 575/2013 4 artiklan, asetuksen (EU) N:o 1024/2013 2 artiklan ja asetuksen (EU) N:o 468/2014 (EKP/2014/17) 2 artiklan määritelmiä.
3 artikla
Asetuksen (EU) N:o 575/2013 178 artiklan 2 kohdan d alakohta: erääntyneen luottovelvoitteen merkittävyyden arvioimiseksi asetettava kynnysarvo
1. Soveltaessaan asetuksen (EU) N:o 575/2013 178 artiklan 2 kohdan d alakohtaa luottolaitokset arvioivat erääntyneen luottovelvoitteen merkittävyyttä suhteessa seuraavaan kaksiosaiseen kynnysarvoon:
a) |
raja-arvo, joka koskee kaikkien niiden erääntyneiden määrien summaa, jotka velallinen on velkaa luottolaitokselle, luottolaitoksen emoyritykselle tai tytäryhtiölle (jäljempänä ’erääntynyt luottovelvoite’) ja joka vastaa
|
b) |
raja-arvo, joka koskee erääntyneen luottovelvoitteen määrää, suhteessa kyseisen velallisen kaikkien vastuiden kokonaismäärään – oman pääoman ehtoisia sijoituksia lukuun ottamatta – luottolaitoksen, luottolaitoksen emoyrityksen tai tytäryrityksen taseessa ja joka vastaa 1:tä prosenttia. |
2. Luottolaitoksiin, jotka soveltavat asetuksen (EU) N:o 575/2013 178 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan a ja b alakohdassa vahvistettua maksukyvyttömyyden määritelmää vähittäisvastuisiin yksittäisen luottojärjestelyn tasolla, sovelletaan 1 kohdassa asetettua kynnysarvoa luottolaitoksen, emoyrityksen tai sen minkä tahansa tytäryhtiön velalliselle myöntämän yksittäisen luottojärjestelyn tasolla.
3. Maksukyvyttömyyden on katsottava toteutuneen, jos 1 kohdan molemmat a ja b alakohdassa vahvistetut raja-arvot ylitetään 90 peräkkäisen päivän ajan.
4 artikla
Kynnysarvon soveltamispäivä
Luottolaitosten on sovellettava tässä asetuksessa asetettua kynnysarvoa erääntyneen luottovelvoitteen merkittävyyden arviointia varten viimeistään 31 päivästä joulukuuta 2020. Niiden on ennen 1 päivää kesäkuuta 2019 ilmoitettava EKP:lle tarkka päivä, josta lähtien ne soveltavat kynnysarvoa.
5 artikla
Voimaantulo
Tämä asetus tulee voimaan kahdentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun se on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.
Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan jäsenvaltioissa perussopimusten mukaisesti.
Tehty Frankfurt am Mainissa 21 päivänä marraskuuta 2018.
EKP:n neuvoston puolesta
EKP:n puheenjohtaja
Mario DRAGHI
(1) EUVL L 287, 29.10.2013, s. 63.
(2) EUVL L 176, 27.6.2013, s. 1.
(3) EUVL L 32, 6.2.2018, s. 1.
(4) Euroopan keskuspankin asetus (EU) N:o 468/2014, annettu 16 päivänä huhtikuuta 2014, kehyksen perustamisesta YVM:n puitteissa tehtävälle yhteistyölle EKP:n ja kansallisten toimivaltaisten viranomaisten välillä sekä kansallisten nimettyjen viranomaisten kanssa (YVM-kehysasetus) (EKP/2014/17) (EUVL L 141, 14.5.2014, s. 1).
(5) Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU, annettu 26 päivänä kesäkuuta 2013, oikeudesta harjoittaa luottolaitostoimintaa ja luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvalvonnasta, direktiivin 2002/87/EY muuttamisesta sekä direktiivien 2006/48/EY ja 2006/49/EY kumoamisesta (EUVL L 176, 27.6.2013, s. 338).